Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki

Kansalaisten yleistä osaamistasoa nostamalla voidaan parantaa heidän ammatillisia mahdollisuuksiaan ja edesauttaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä. Tämän vuoksi komissio kannustaa aikuiskoulutusta tarkastelevassa tiedonannossaan jäsenvaltioita moninkertaistamaan ja vakiinnuttamaan aikuisille tarjottavat koulutusmahdollisuudet ja asettamaan ne kaikkien kansalaisten saataville.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle, annettu 23. lokakuuta 2006, aikuiskoulutuksesta [KOM(2006) 614 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Elinikäisen oppimisen edistäminen on osa talouskasvuun, kilpailukykyyn ja sosiaaliseen osallisuuteen tähtäävän Lissabonin strategian tavoitteita. Vaikka elinikäisen oppimisen merkitys tunnustetaan EU:n jäsenvaltioissa, aikuisopiskelijoiden nykyinen määrä Euroopassa on jäsenvaltioiden vahvistamaa tavoitetta pienempi. Komissio kannustaa tiedonannollaan jäsenvaltioita huolehtimaan aikuiskoulutusjärjestelmiensä laadusta ja kansalaistensa yleisestä osaamistasosta.

Paremmalla aikuiskoulutuksella voidaan ratkaisevasti kehittää Euroopan kansalaisten ammatillista kouluttautumista ja edistää työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat ja ikäihmiset, ja heidän määränsä Euroopassa kasvaa jatkuvasti. Lisäksi aikuiskoulutuksen kehittäminen tuo merkittävää etua sekä yhteisöille että yksilöille. Kansalaisten yleistä osaamistasoa nostamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti talouden tunnuslukuihin esimerkiksi tuottavuuden tai työttömyysasteen osalta samoin kuin muun muassa kansalaisten osallistumista, rikollisuutta ja terveydenhuoltomenoja kuvaaviin yhteiskunnallisiin indikaattoreihin.

Haasteisiin vastaaminen

Komissio on määrittänyt seuraavat elinikäisen oppimisen tehostamiseen liittyvät haasteet:

• Taloudellinen kilpailukyky: Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten yleisen osaamistason nostaminen on taloudellisesti merkittävä haaste, johon vastaamalla edistetään myös Lissabonin strategiassa vahvistettujen kasvun, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamista. Myönteiset tulokset joistakin maista, joissa koulutusjärjestelmiin on investoitu, todistavat tämän väitteen paikkansapitävyyden. Taloudellisesta tavoitteesta tulee entistäkin tärkeämpi, kun otetaan huomioon työmarkkinoiden odotettavissa oleva kehittyminen. Eurostatin tekemän tutkimuksen (DE) (EN) (FR) mukaan vuoteen 2010 mennessä puolet uusista työpaikoista on tarkoitettu korkeasti koulutetuille työntekijöille, kun nykyisin kolmasosa eurooppalaisesta työssäkäyvästä väestöstä on heikosti koulutettuja ja huomattavan osan arvioidaan edelleen olevan kykenemättömiä käyttämään kirjallisia tietoja päivittäin.
• Väestökehitys: Koulutusjärjestelmissä on otettava huomioon Euroopan väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajaväestön merkityksen kasvaminen. OECD:n mukaan (EN) (FR) 30 vuoden kuluttua kolmannes EU:n kansalaisista on yli 60-vuotiaita. Tällainen kehitys pakottaa toimiin, joilla saadaan ikääntyneet työntekijät pysymään työelämässä pidempään ja lisätään nuorten työntekijöiden määrää. Tätä varten jäsenvaltioiden on sitouduttava vähentämään koulunkäyntinsä keskeyttävien määrää ja nostamaan vähän koulutettujen yli 40-vuotiaiden osaamistasoa. Maahanmuutto on koulutusjärjestelmien kannalta suuri haaste Euroopassa. Samanaikaisesti sen kautta saadaan valtavasti inhimillisiä voimavaroja, joilla voidaan tasapainottaa Euroopan väestön ikääntymisen vaikutuksia ja tiettyjen alojen ammattitaitovajetta.
• Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen: Aikuiskoulutus voi olla keskeisessä asemassa pyrittäessä torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, joiden vuoksi merkittävä määrä kansalaisia kaikissa jäsenvaltioissa jää muita heikompaan asemaan. Tämä ongelma johtuu pääasiassa heikosta peruskoulutustasosta, työttömyydestä, asumisesta syrjäisellä maaseudulla ja heikentyneistä elinmahdollisuuksista. Uudenlaiset osaamisvajeet, esimerkiksi tietoteknisten taitojen puuttuminen, pahentavat sosiaalista syrjäytymistä, koska asianomaiset kansalaiset eivät pysty käyttämään tiettyjä tietoja ja resursseja.

Aikuiskoulutustarjontaa parantamalla jäsenvaltiot voivat vahvistaa työmarkkinoilla usein muita heikommassa asemassa olevien kansalaisten kielellistä ja kulttuurista sekä ammatillista osaamista. Jäsenvaltioiden on toteutettava tällaisia hankkeita hyödyntämällä mahdollisimman paljon olemassa olevia voimavaroja. Tätä varten niiden on parannettava hankkeisiin osallistuvien toimijoiden välistä koordinointia. Toimijoina ovat eri tasojen poliittiset päättäjät sekä kaikki kumppanit, jotka osallistuvat toimintalinjojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koordinoinnin merkitys voi olla tärkeä, kun määritellään ensisijaiset tavoitteet, kehitetään toimintalinjoja ja käydään keskustelua mahdollisten kumppaneiden kanssa. Aikuiskoulutuksen perusrakenteita ja aikuiskoulutusohjelmien tarjontaa voidaan parantaa myös Euroopan rakennerahastojen tuella.

Toimet

Komissio erottaa viisi toimityyppiä, joiden avulla jäsenvaltioissa voidaan vastata edellä mainittuihin haasteisiin.

• Kehitetään tasapuolisempia aikuiskoulutusohjelmia ja kasvatetaan niiden osallistujamääriä: Jäsenvaltioiden on sitouduttava lisäämään aikuiskoulutukseen osallistumista, jotta siitä tulisi tasapuolisempaa ja osallistumisaste nousisi lähemmäksi tavoitteena olevaa 12,5:ta prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Niiden on kannustettava kaikkia kansalaisia ja etenkin heikoimmin koulutettuja, kuten ikäihmisiä ja vammaisia sekä syrjäseutujen asukkaita. On lisättävä kohdennettuja julkisia investointeja, tehostettava aikuiskoulutusmahdollisuuksia koskevaa tiedotusta ja hyödynnettävä paremmin olemassa olevien oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet.
• Varmistetaan aikuiskoulutusohjelmien laatu: Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksessa käytetään tehokkaita ja aikuisopiskelijoille sopivia opetusmenetelmiä ja että opetushenkilöstöllä on aikuiskouluttajan pätevyys. Oppimistulosten parantamiseksi komissio on määrittänyt seuraavat neljä huomioon otettavaa näkökohtaa:

- opetusmenetelmät: aikuisopiskelijoita varten on muokattava heille sopivat opetusmenetelmät ja -materiaalit, ja heidän on voitava sopia kouluttajien kanssa selkeistä tavoitteista sekä opiskelun tukipalveluresursseista;

- opetushenkilöstön laatu: aikuiskouluttajan ammatti on tunnustettava ja sen arvostusta on parannettava tukemalla aikuiskouluttajien ammatillista kehitystä ja varmistamalla työstä saatava oikeudenmukainen korvaus;

- koulutuksen tarjoajien laatu: viranomaisten on sitouduttava varmistamaan laadukas opetus käyttämällä laatustandardeja ja laadunvarmistusjärjestelmiä;

- toteutuksen laatu: koulutuksen toteuttamisen laatua voidaan olennaisesti parantaa sarjalla rinnakkaistoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa opiskelupaikkojen saatavuus, lastenhoitomahdollisuudet ja joustavat opetusjärjestelyt.

• Kehitetään oppimistulosten tunnustamis- ja validointijärjestelmiä: Jäsenvaltioissa on kehitettävä järjestelmiä, jotka perustuvat yhteisiin periaatteisiin ja joiden avulla oppimista voidaan mitata ja arvostaa. Nämä järjestelmät mahdollistavat opiskelijoiden tehokkaamman itsearvioinnin ja kannustavat heitä oppimispolulla eteenpäin. Tätä varten koulutusasioiden neuvosto on jo vuonna 2004 määrittänyt yhteiset periaatteet, ja joissakin jäsenvaltioissa on toteutettu kokeiluja, joiden pohjalta arviointijärjestelmiä voidaan kehittää. Edistääkseen tällaisten järjestelmien kehittämistä komissio korostaa edessä olevia haasteita, joita ovat muun muassa kaikkien asiaankuuluvien tahojen osallistuminen validointiprosessiin, järjestelmien parantaminen ja opetusohjelmien tavoitteiden selkeyttäminen.
• Investoidaan ikääntyvän väestön ja maahanmuuttajien koulutukseen: Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että opetusohjelmia kohdistetaan ikääntyvälle väestölle ja maahanmuuttajille. Nykytalouksilla ja -yhteiskunnilla on valtavasti henkilövoimavaroja näissä kahdessa ryhmässä, jotka kuitenkin usein ovat työmarkkinoilla muita huonommassa asemassa. Ikääntyvien osalta jäsenvaltioissa on keskityttävä kahdelle rintamalle: ikääntyviin työntekijöihin, joiden täytyy ja jotka voivat pidentää työssäoloaikaansa ja ikääntyä aktiivisina, sekä eläkeläisiin, joilla on mahdollisuus tehdä opiskelusta kiinteä osa elämäänsä ja jotka voivat vuorostaan ryhtyä kouluttajiksi. Jotta tähän päästäisiin, komissio toivoo yliopistojen tarjoavan aikuisopiskelijoiden tarpeisiin mukautettuja ohjelmia, mutta suurimmassa osassa maita ollaan tältä osin aikataulusta jäljessä. Lisäksi jäsenvaltioissa on tuettava maahanmuuttajien kotoutumista tunnustamalla heidän pätevyytensä. Tätä varten komissio tukee toimia, joilla parannetaan koulutusohjelmia naapurimaissa, kehitetään järjestelmiä hankittujen valmiuksien tunnustamiseksi ja laajennetaan tehokkaita oppimismahdollisuuksia.
• Edistetään aikuisille tarkoitettujen opetustoimien tutkimista ja analysointia: Aikuiskoulutustoiminnan tarkastelua ja arviointia varten tarvitaan ehdottomasti indikaattoreita, esimerkiksi tietokantoja. Aikuiskoulutuksesta on nykyisin melko vähän tietoja, mutta kansainväliset organisaatiot kuten OECD ja Euroopan komissio, Eurostat ja vastikään Ispraan perustettu tutkimusyksikkö mukaan luettuina, pyrkivät korjaamaan tilannetta.

Komissio aikoo laatia tämän tiedonannon pohjalta toimintasuunnitelman vuoden 2007 loppuun mennessä.

Tausta

Tietoon perustuvan yhteiskunnan edistämiseen tähtäävän Lissabonin strategian mukaisesti komissio on tukenut eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttamista ensimmäisellä asiaa koskevalla tiedonannollaan vuonna 2001.

Myös neuvosto on osaltaan edistänyt Lissabonin strategian mukaisen tavoitteen saavuttamista vuonna 2002 antamallaan päätöslauselmalla. Vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan tähän tiedonantoon perustuva toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon Sokrates - ja Grundtvig -ohjelmista saadut kokemukset.

Viimeisin päivitys 17.05.2007