Tehokas investoiminen koulutukseen

Tämän tiedonannon tavoitteena on laatia järjestelmä, jolla voidaan tehostaa investoimista koulutukseen Euroopassa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä tammikuuta 2003 - Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle [KOM(2002) 779 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Jotta koulutusjärjestelmillä voitaisiin täyttää keskeinen tehtävä pyrittäessä Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettuun strategiseen päämäärään, jonka mukaan Euroopan unionista (EU) on tehtävä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiseen perustuva talous, jäsenvaltioita kehotetaan investoimaan riittävästi resursseja ja varmistamaan, että nämä resurssit kohdennetaan ja että niitä hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti.

Vahvasti kilpailuun perustuvassa ja dynaamisessa kansainvälisessä ympäristössä on tärkeää, että koulutusinvestointipolitiikassa otetaan huomioon osaamisyhteiskunnan uudet vaatimukset. Tällä hetkellä EU näyttää olevan jonkin verran jäljessä Yhdysvalloista. Tämä ilmenee ennen kaikkea siten, ettei EU onnistu houkuttelemaan osaamista Eurooppaan eikä pitämään sitä Euroopassa. Tuottavuuskuilu EU:n ja Yhdysvaltojen välillä syvenee edelleen. Tämän suuntauksen kääntäminen edellyttää lisäinvestointeja paitsi tutkimukseen ja kehitykseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan myös Euroopan koko koulutusjärjestelmään.

Koulutukseen tehtävien kokonaisinvestointien merkittävä lisääminen

Näyttää siltä, että Euroopassa tehdään liian vähän investointeja inhimilliseen pääomaan. EU:n jäsenvaltiot käyttävät Yhdysvaltojen tavoin keskimäärin vähän yli 5 prosenttia bkt:staan julkisiin koulutusmenoihin, mutta yksityinen rahoitus on edelleen selvästi vajavaista. Vaikka myönnetäänkin, että Euroopan sosiaalimallissa yksityistä rahoitusta on aina pidetty julkisen rahoituksen lisänä eikä sen korvaajana, maailmanlaajuistumisen asettamiin uusiin haasteisiin vastaamiseksi yksityistä rahoitusta on lisättävä.

Koulutuksen yksityisen rahoituksen tasossa on EU:n ja Yhdysvaltojen välillä suuri ero, joka kasvaa edelleen. EU:ssa koulutuksen yksityinen rahoitus on lisääntynyt hyvin vähän vuodesta 1995 (0,55 prosentista noin 0,66 prosenttiin bkt:sta). Japanissa luku on miltei kaksinkertainen (noin 1,2 prosenttia bkt:sta) ja Yhdysvalloissa miltei kolminkertainen (1,6 prosenttia).

Tämä vaje on selvä ennen kaikkea osaamiseen perustuvan talouden avainaloilla, kuten korkea-asteen koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa. Kaiken kaikkiaan EU investoi korkea-asteen koulutukseen merkittävästi vähemmän kuin Yhdysvallat: Yhdysvallat käyttää opiskelijaa kohden kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin Euroopan unioni. EU:n korkea-asteen koulutukseen myöntämät varat ovat keskimäärin vain 1,1 prosenttia bkt:sta, kun ne Yhdysvalloissa ovat 2,3 prosenttia. Ero on jopa suurempi kuin tutkimus- ja kehitystoiminnassa, jossa vastaavat luvut ovat EU:ssa 1,9 prosenttia bkt:sta ja Yhdysvalloissa 2,7 prosenttia. Tästä kärsivät ennen kaikkea Euroopan korkeakoulut.

Selvästi lisää yksityisiä investointeja tarvitaan myös ammatilliseen jatkokoulutukseen ja aikuiskoulutukseen, joissa erot jäsenvaltioiden välillä ovat edelleen suuret. Vain 40 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä osallistuu ammatilliseen jatkokoulutukseen (pienten ja keskisuurten yritysten eli pk-yritysten työntekijöistä vain 23 prosenttia), ja vain 62 prosenttia työnantajista (pk-yrityksistä 56 prosenttia) tarjoaa henkilöstölleen minkäänlaista koulutusta.

Vaikka Euroopan sosiaalimallissa yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä tulevaa yksityistä rahoitusta pidetään julkisen rahoituksen lisänä, nykytilanne edellyttää uusia kohdennettuja julkisia investointeja ja lisää yksityisiä investointeja julkisen rahoituksen täydennykseksi. Tämä on haaste ennen kaikkea useille uusille jäsenmaille, kun otetaan huomioon niiden budjettirajoitukset ja julkisen rahoituksen suuri osuus koulutuksen rahoittamisessa.

Olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö Euroopassa

Rahoituksen tehokkaammaksi kohdentamiseksi tiedonannossa myös kehotetaan jäsenvaltioita puuttumaan menoja koskeviin tehottomuuksiin, kuten reputtaneiden ja koulunkäynnin keskeyttäneiden suureen määrään, valmistuneiden korkeaan työttömyysasteeseen, opintojen kohtuuttomaan kestoon ja alhaiseen suoritustasoon, ja ehdotetaan, että huomio kiinnitetään koulutushenkilöstön koulutukseen, uusiin perustaitoihin, elinikäiseen oppimiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan, kansalaisaktiivisuuteen ja ohjaukseen.

Uusien inhimillisten voimavarojen ja rahoituksen löytämiseksi tiedonannossa korostetaan, että on tärkeää ryhtyä kumppanuustyöhön yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa. Tähän olisi päästävä parantamalla olemassa olevien resurssien hallintaa ja hajauttamalla niiden ja ohjelmien hallintoa aluetasolle. Hajauttamistoimia olisi täydennettävä sovittamalla kansallisten ministeriöiden toiminta aiempaa paremmin yhteen, ja ne on toteutettava tietenkin investointipäätösten eurooppalaista ulottuvuutta noudattaen.

Jotta koulutusjärjestelmät saadaan täysipainoisesti mukaan Euroopan työllisyysstrategian ja Lissabonin strategisen päämäärän saavuttamiseen, tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita

• nostamaan julkiset investointimenonsa Euroopan sosiaalimallissa edellytetylle tasolle
• perustamaan kumppanuuksia ja tarjoamaan kannustimia uusien ja kestävien investointien saamiseksi yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä
• keskittämään rahoitusta niille aloille, joilta saadaan todennäköisesti tuloksia
• tekemään opetussuunnitelmia, laatua ja tutkintojen hyväksymistä koskevia uudistuksia, jotta niiden tehokkuus saadaan maksimoiduksi Euroopan toimintaympäristössä.

Taustaa

Tämä tiedonanto liittyy koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaiseen seurantaohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on resurssien paras mahdollinen käyttö, ja siinä pyritään tarkastelemaan koulutusinvestointeja ja ottamaan erityisesti huomioon niiden yhteys tutkimukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työllisyyteen.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto - Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle : miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi [KOM(2005) 152 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto - Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa [KOM(2003) 58 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 11.05.2006