Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet

Raportin tavoitteena on Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä annetun tehtävän mukaisesti määrittää tulevaksi kymmeneksi vuodeksi yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet, jotta mahdollistetaan kaikkien Euroopan kansalaisten osallistuminen uuteen osaamisyhteiskuntaan. Yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa käytetään avointa koordinointimenetelmää.

ASIAKIRJA

Neuvoston raportti Eurooppa-neuvostolle, annettu 14. helmikuuta 2001: Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet [5680/01 EDU 18 - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Jäsenvaltioilta saatujen vastausten perusteella komissio ja neuvosto määrittivät yhteisiä tulevaisuuden tavoitteita sekä tavan, jolla koulutusjärjestelmien tulisi osallistua Lissabonissa määritellyn strategisen tavoitteen toteuttamiseen. Kyseessä on ensimmäinen asiakirja, jossa hahmotellaan Euroopan unionin laajuinen, jäsenvaltioiden koulutuspolitiikkaa koskeva, kattava ja johdonmukainen lähestymistapa.

Neuvosto puolestaan keskittyi seuraaviin kolmeen tavoitteeseen:

Tavoite 1: Koulutusjärjestelmien laadun parantaminen

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on ensisijainen keino luoda sosiaalista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta, ja se on merkittävä taloudellinen valtti, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja dynaamisuutta. Muun muassa opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua on parannettava, ja on painotettava erityisesti perustaitojen oppimista ja ajantasaistamista, jotta ne vastaisivat osaamisyhteiskunnan kehitystä. Kansalaisten luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa on myös parannettava, ja on kiinnitettävä erityistä huomiota tieto- ja viestintätekniikan sekä monialaisten taitojen (esimerkiksi oppimaan oppimisen ja ryhmätyöskentelyn) hallitsemiseen. Ensisijaista on myös koulujen ja koulutuskeskusten laadun parantaminen ja resurssien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla sekä koulutukseen otettavien määrän lisääminen tieteen ja tekniikan aloilla kuten matematiikassa ja luonnontieteissä, jotta varmistettaisiin tulevaisuudessa Euroopan talouden kilpailukyky. Koulutusjärjestelmien laadun parantaminen merkitsee voimavarojen ja tarpeiden välisen suhteen parantamista, kun kouluille annetaan mahdollisuus luoda uusia yhteistyömuotoja, joiden avulla tuetaan oppilaitosten uusia, entistä moninaisempia tehtäviä.

Ensimmäisen tavoitteen mukaiset (koulutusjärjestelmien laadun parantaminen) konkreettiset tulokset, jotka olisi saavutettava, ovat seuraavat:

• Vähennetään vuoteen 2010 mennessä puoleen niiden 18-24-vuotiaiden määrä, jotka ovat saaneet päätökseen ainoastaan alemman perusasteen koulutuksen.
• Taataan vuoden 2001 loppuun mennessä kaikille yleissivistäville ja ammatillisille oppilaitoksille Internet-yhteydet ja multimediaresurssit.
• Varmistetaan, että kaikki opettajat osaavat vuoden 2002 loppuun mennessä käyttää asianmukaisesti kyseistä tekniikkaa.
• Lisätään vuosittain huomattavasti asukaskohtaisia investointeja henkilöresursseihin.

Tavoite 2: Kaikkia koskeva koulutukseen pääsyn helpottaminen

Sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan eurooppalaisen sosiaalisen mallin on tarjottava kaikille kansalaisille, niin lapsille kuin aikuisillekin, mahdollisuus osallistua koulutusjärjestelmiin sekä päästä viralliseen tai epäviralliseen koulutukseen. Mallilla on myös helpotettava erityisesti siirtymistä koulutusjärjestelmän osasta toiseen (esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen). Koulutusjärjestelmien avoimuudella ja niiden houkuttelevuuden lisäämisellä sekä erilaisten opetusryhmien tarpeisiin mukauttamisella voidaan edistää merkittävästi aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa ja kestävää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Tavoite 3: Maailman huomioon ottaminen koulutuksessa

Tämän tavoitteen tarkoituksena on toisaalta rakentaa eurooppalainen koulutusalue vaihdon ja kieltenopetuksen pohjalta, toisaalta vahvistaa suhteita työelämään, tutkimukseen ja koko kansalaisyhteiskuntaan.

Kolmannen tavoitteen mukaiset konkreettiset tulokset ovat seuraavat:

• Edistetään yritysjohtajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien ammatillista koulutusta.
• Kannustetaan ihmisiä opiskelemaan kahta vierasta Euroopan unionin kieltä vähintään kahden perättäisen vuoden ajan.
• Edistetään opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta.

TAUSTAA

Euroopan unionin uuden strategisen tavoitteen mukaisesti unionista "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Tavoite julkistettiin Lissabonissa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa 23. ja 24. maaliskuuta 2000.

Komission ehdotuksen ja jäsenvaltioiden vastausten pohjalta neuvosto hyväksyi raportin. Tukholmassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi raportin maaliskuussa 2001 ja kehotti laatimaan yksityiskohtaisen työohjelman.

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto suositteli, että tämän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi eli maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietopohjaiseksi taloudeksi nousemiseksi käytettäisiin avointa koordinointimenetelmää. Avoimella koordinointimenetelmällä tarkoitetaan koordinoitua strategiaa, jossa jäsenvaltiot määrittävät itselleen yhteiset tavoitteet ja välineet.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätöslauselma, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa [EYVL C 13, 18.1.2003]. Tässä päätöslauselmassa tähdätään yhteistyön tehostamiseen ammatillisen koulutuksen alalla esteiden poistamiseksi ammatilliselta ja maantieteelliseltä liikkuvuudelta sekä elinikäiseen koulutukseen pääsyn edistämiseksi. Tämän toteutumiseksi neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään ammatillisten koulutusjärjestelmien avoimuutta ja osaamisen ja pätevyyksien tunnustamista sekä edistämään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan ammatillisten koulutusjärjestelmien laadun parantamiseksi hyvänä pohjana keskinäiselle luottamukselle. Neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan keväällä 2004 myös tilanneselvityksen osana koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteiden seurantaa koskevaa selvitystä.

Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma [EYVL C 142, 14.3.2002].

Komission raportti - Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet [KOM(2001) 59 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komissio määritti viisi konkreettista tavoitetta, joihin tulisi tähdätä:

• oppimistason nostaminen Euroopassa,
• koulutusmahdollisuuksien helpottaminen ja laajentaminen kaikissa elämänvaiheissa,
• osaamisyhteiskunnassa tarvittavien perustaitojen määritelmän ajantasaistaminen,
• paikallisympäristön, Euroopan ja maailman huomioon ottaminen koulutuksessa sekä
• resurssien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Viimeisin päivitys 28.02.2006