This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Kartellien ja kilpailunvastaisten käytäntöjen vuoksi vahinkoa kärsineille osapuolille myönnettäviä korvauksia koskevat säännöt
Euroopan unioni (EU) on ottanut käyttöön säännöt, joiden avulla yritykset voivat saada täyden korvauksen alalla toimivien kartellien aiheuttamista todellisista vahingoista ja tulonmenetyksistä. Vaikka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikloissa 101 ja 102 taataan oikeus täyteen korvaukseen, sen toteuttaminen on käytännössä ollut vaikeaa.
SÄÄDÖS
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin
TIIVISTELMÄ
Euroopan unioni (EU) on ottanut käyttöön säännöt, joiden avulla yritykset voivat saada täyden korvauksen alalla toimivien kartellien aiheuttamista todellisista vahingoista ja tulonmenetyksistä. Vaikka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikloissa 101 ja 102 taataan oikeus täyteen korvaukseen, sen toteuttaminen on käytännössä ollut vaikeaa.
DIREKTIIVIN TARKOITUS
Direktiivissä määritellään uudet säännöt, joiden avulla yritykset voivat saada korvausta kartellien* tai kartellilakien rikkomisen perusteella. Direktiivin tarkoituksena on myös tehostaa sakoista vapauttavia ohjelmia (kun yritykset myöntävät olleensa osallisena kartellissa tai käyttäneensä johtavaa markkina-asemaa väärin, ne maksavat lievennetyn sakon tai saavat vapautuksen sakoista).
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Todisteiden esittäminen: EU-maiden on varmistettava, että kansalliset tuomioistuimet voivat määrätä yritykset esittämään todisteet, kun vahinkoa kärsineet yritykset hakevat korvausta. Liikesalaisuuksia on suojeltava.
Korvaukset: vahinkoa kärsineille on annettava vähintään viisi vuotta aikaa hakea korvauksia sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on antanut rikkomista koskevan lopullisen päätöksen.
Todisteet rikkomisesta: kansallisen kilpailuviranomaisen rikkomista koskevaa lopullista päätöstä pidetään automaattisesti todisteena rikkomisesta sen EU-maan tuomioistuimissa, jossa rikkominen tapahtui.
Ylihinnan siirtäminen: suorana tai välillisenä ostajana toimiva yritys, joka on kärsinyt vahinkoa, voi hakea korvausta. Todistustaakka ylihinnan siirtämisestä on kantajalla.
Vastuu: kun useat yritykset rikkovat kilpailusääntöjä yhdessä, ne vastaavat rikkomisen aiheuttamasta koko vahingosta yhteisvastuullisesti. Rikkomiseen yhdessä muiden kanssa syyllistyneellä on oltava oikeus saada muilta rikkomiseen yhdessä syyllistyneiltä hyvitystä, jos se on maksanut korvausta enemmän kuin oman osuutensa. Osuuden ja arviointiperusteiden määrittäminen (kuten liikevaihdon, markkinaosuuden tai yrityksen kartellissa olleen roolin perusteella) tapahtuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Kansallisten päätösten vaikutus: kansallisia rikkomista koskevia lopullisia päätöksiä voidaan esittää näyttönä toisen EU-maan kansallisissa tuomioistuimissa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä vahvistaa vahinkoa kärsineiden asemaa korvauksia haettaessa.
MILLOIN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?
Direktiivi tuli voimaan 25.12.2014, ja siirrettävä osaksi kansallista lainsäädäntöä 27.12.2016 mennessä.
Lisätietoja löytyy kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevaa direktiiviä käsittelevältä Euroopan komission verkkosivustolta.
KESKEISET KÄSITTEET
*Kartelli: samanlaisista, mutta itsenäisistä yrityksistä koostuva ryhmä, joka sopii hinnoista tuotannon rajoittamiseksi taikka markkinoiden tai asiakkaiden jakamiseksi niiden välillä.
VIITTEET
Säädös |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
Euroopan unionin virallinen lehti |
Direktiivi 2014/104/EU |
25.12.2014 |
27.12.2016 |
Viimeisin päivitys 20.05.2015