35

Kantajat esittävät tässä asiassa kolme kanneperustetta. Ensimmäisessä kanneperusteessaan ne katsovat, että niiden oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu. Toisessa kanneperusteessaan ne katsovat, että neuvosto on tehnyt riidanalaisen asetuksen 58 ja 60 perustelukappaleessa tosiseikkoja koskevia virheitä. Kolmannessa kanneperusteessaan kantajat katsovat vielä, että huomiot, joiden mukaan oli tapahtunut vahinkoa ja oli olemassa syy-yhteys polkumyynnillä väitetysti tapahtuvan tuonnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyyden välillä, jos polkumyyntitoimenpiteet kumotaan, perustuvat useisiin ilmeisiin arviointivirheisiin.

36

Kantajat katsovat pääasiallisesti, että niiden oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, koska neuvosto on mielivaltaisesti jättänyt huomiotta kantajien 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään esittämän arvion ajanjaksona 2007–2009 aiheutuneesta vahingosta. Arvion huomiotta jättämisen näyttää toteen se, että riidanalaisen asetuksen 60 perustelukappaleessa todetaan kantajien katsoneen vahingon kehitystä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mikä ei kantajien mukaan pidä paikkaansa. Kantajat katsovat, ettei niiden oikeus esittää kantansa voi tarkoittaa pelkästään oikeutta saada tilaisuus huomautusten esittämiseen, vaan se velvoittaa neuvoston ottamaan täysimääräisesti huomioon kantajien 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään esittämät väitteet. Sillä, ettei neuvosto tutkinut kyseistä kirjettä, ei ainoastaan loukata kantajien oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin vaan myös rikotaan perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa.

37

Neuvosto kiistää loukanneensa kantajien menettelyllisiä oikeuksia tai rikkoneensa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa.

38

Siltä osin kuin kantajat väittävät, että niiden puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, on muistutettava, että puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen on unionin oikeuden perustavanlaatuinen periaate, jonka erottamaton osa on oikeus tulla kuulluksi (ks. vastaavasti tuomio 12.2.1992, Alankomaat ym. v. komissio, C‑48/90 ja C‑66/90, Kok., EU:C:1992:63, 44 kohta; tuomio29.6.1994, Fiskano v. komissio, C‑135/92, Kok., EU:C:1994:267, 39 kohta; tuomio 24.10.1996, komissio v. Lisrestal ym., C‑32/95 P, Kok., EU:C:1996:402, 21 kohta; tuomio 22.11.2012, M, C‑277/11, Kok., EU:C:2012:744, 82 kohta ja tuomio 18.7.2013, komissio ym. v. Kadi, C‑584/10 P, C‑593/10 P ja C‑595/10 P, Kok., EU:C:2013:518, 98 kohta), jota sovelletaan kaikkiin (ks. vastaavasti tuomio 18.12.2008, Sopropé, C‑349/07, Kok., EU:C:2008:746, 36 kohta).

39

Tämä perusoikeus siihen, että henkilölle vastaisen toimen toteuttamista edeltävässä menettelyssä kunnioitetaan puolustautumisoikeuksia, ilmaistaan sitä paitsi nimenomaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on SEU 6 artiklan 1 kohdan mukaan sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Erityisesti perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdassa nimittäin todetaan, että jokaisella olevaan oikeuteen siihen, että unionin toimielimet käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa, sisältyy erityisesti jokaisen oikeus tulla kuulluksi, ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti.

40

Polkumyyntiä koskevien tutkimusmenettelyjen yhteydessä on lisäksi katsottu, että puolustautumisoikeuksien ja kuulluksi tulemista koskevan oikeuden kunnioittamisella oli näissä menettelyissä ensiarvoisen tärkeä merkitys (ks. vastaavasti tuomio 16.2.2012, neuvosto v. Interpipe Niko Tube ja Interpipe NTRP, C‑191/09 P ja C‑200/09 P, Kok., EU:C:2012:78, 77 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Näiden oikeuksien kunnioittaminen edellyttää, että asianomaisille yrityksille on hallinnollisen menettelyn aikana annettava mahdollisuus esittää tehokkaasti kantansa väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä ja niistä todisteista, joita komissio käyttää polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon olemassaoloa koskevan väitteensä tukena (tuomio 27.6.1991, Al-Jubail Fertilizer v. neuvosto, C‑49/88, Kok., EU:C:1991:276, 17 kohta ja tuomio 11.7.2013, Hangzhou Duralamp Electronics v. neuvosto, T‑459/07, EU:T:2013:369, 110 kohta).

42

Tässä tapauksessa kantajat eivät kuitenkaan näytä toteen, ettei niille ole annettu mahdollisuutta esittää tehokkaasti kantaansa väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä ja todisteista, joita unionin toimielimet ovat käyttäneet polkumyyntitullien jatkamista koskevan päätelmänsä tukena. Kantajat eivät sitä paitsi tuo esiin mitään todistetta, johon ne eivät olisi voineet vedota ja jota ne eivät olisi päässeet esittämään unionin toimielimille.

43

Kantajat arvostelevat unionin toimielimiä siitä, etteivät nämä ottaneet huomioon kantajien huomautuksia. Väitetyllä huomautusten huomiotta jättämisellä ei kuitenkaan loukata kantajien puolustautumisoikeuksia tai oikeutta tulla kuulluksi. On nimittäin todettava, että vaikka näiden oikeuksien kunnioittaminen edellyttää, että unionin toimielinten on annettava kantajille mahdollisuus esittää tehokkaasti kantansa, se ei voi tarkoittaa, että toimielinten on yhdyttävä tähän kantaan. Se, että kantajat esittävät kantansa tehokkaasti, edellyttää vain, että kanta on voitu esittää niin ajoissa, että unionin toimielimet pystyvät saamaan sen tietoonsa ja arvioimaan vaaditulla huolellisuudella, mikä on sen merkitys toteutettavan toimen sisällölle (ks. vastaavasti tuomio 1.10.2009, Foshan Shunde Yongjian Housewares & Hardware v. neuvosto, C‑141/08 P, Kok., EU:C:2009:598, 97, 98 ja 102 kohta ja edellä 38 kohdassa mainittu tuomio Sopropé, EU:C:2008:746, 49 ja 50 kohta).

44

Kantajat ovat näin ollen väärässä väittäessään, että niiden puolustautumisoikeuksia tai oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

45

Siltä osin kuin kantajat väittävät, että niiden oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu, on muistutettava, että vaikka komissiota tai neuvostoa ei voida pitää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn, Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuna ”tuomioistuimena” (ks. vastaavasti tuomio 29.10.1980, van Landewyck ym. v. komissio, 209/78–215/78 ja 218/78, EU:C:1980:248, 81 kohta ja tuomio 7.6.1983, Musique Diffusion française ym. v. komissio, 100/80– 103/80, Kok., EU:C:1983:158, 7 kohta), komission ja neuvoston on hallinnollisen menettelyn kuluessa kuitenkin kunnioitettava unionin perusoikeuksia, joihin kuuluu perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon. Komission ja neuvoston hallinnollista menettelyä, joka koskee polkumyynnillä muista kuin unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumista, säännellään juuri viimeksi mainitulla perusoikeuskirjan artiklalla eikä sen 47 artiklalla (ks. analogisesti tuomio 11.7.2013, Ziegler v. komissio, C‑439/11 P, Kok., EU:C:2013:513, 154 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Kantajien väite on näin ollen ymmärrettävä niin, että oikeutta hyvään hallintoon on loukattu, koska kantajien 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään esittämiä huomautuksia ei ole otettu huomioon asianmukaisesti. Tämä oikeus edellyttää huolellisuusvelvollisuutta, joka velvoittaa toimivaltaisen toimielimen tutkimaan huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävän tapauksen kannalta merkitykselliset seikat (ks. vastaavasti tuomio 21.11.1991, Technische Universität München, C‑269/90, Kok., EU:C:1991:438, 14 kohta; tuomio 6.11.2008, Alankomaat v. komissio, C‑405/07 P, Kok., EU:C:2008:613, 56 kohta ja tuomio 16.9.2013, ATC ym. v. komissio, T‑333/10, Kok., EU:T:2013:451, 84 kohta).

47

Tässä tapauksessa neuvosto on todennut riidanalaisen asetuksen 60 perustelukappaleessa seuraavaa:

”Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen tekemissään huomautuksissa yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tietyt indikaattorit, kuten tuotanto, myyntimäärä, kannattavuus, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys, eivät itse asiassa osoita mitään negatiivista kehitystä unionin tuotannonalan osalta. Yritys oli kuitenkin katsonut vain kehitystä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kun vahingon arvioinnin kannalta on tarkasteltava unionin tuotannonalan yleistä kehitystä tarkastelujaksolla eli vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kuten edellä on selitetty (ks. 43–49 kappale), kaikki kiinalaisen viejän mainitsemat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla.”

48

Kantajien 25.7.2011 päivätystä kirjeestä ilmenee, että pitää paikkansa, että kantajat väittivät vain vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisen ajanjakson osalta, etteivät unionin tuotannonalan tuotanto, kannattavuus, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys osoittaneet mitään negatiivista kehitystä vaan päinvaston positiivista kehitystä.

49

Riidanalaisen asetuksen 60 perustelukappaleen toinen virke (”Yritys oli kuitenkin katsonut vain kehitystä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kun vahingon arvioinnin kannalta on tarkasteltava unionin tuotannonalan yleistä kehitystä tarkastelujaksolla eli vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.”) on kuitenkin luettava ja ymmärrettävä tämän perustelukappaleen ensimmäisen virkkeen valossa. Vaikka pitää paikkansa, että kantajat ovat 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään viitanneet myös tarkastelujaksoon, arviointi, jonka mukaan tietyt tekijät eivät kehittyneet negatiivisesti, koskee siten vain vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tapahtunutta kehitystä.

50

Kantajat ovat siis väärässä, kun ne väittävät pääasiallisesti, että unionin toimielimet ovat laiminlyöneet huolellisuusvelvollisuutensa, siltä osin kuin on kysymys riidanalaisen asetuksen 60 perustelukappaleeseen sisältyvästä arvioinnista.

51

Siltä osin kuin kantajat väittävät pääasiallisesti, että unionin toimielimet ovat laiminlyöneet huolellisuusvelvollisuutensa ja rikkoneet perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa, koska ne eivät ole ottaneet huomioon kantajien 25.7.2011 päivättyyn kirjeeseen sisältyneiden huomautusten muita seikkoja, on vielä muistutettava, että viimeksi mainitun säännöksen nojalla unionin toimielinten päätelmissä otetaan huomioon kaikki olennaiset ja asianmukaisesti asiakirjoilla osoitetut todisteet, jotka liittyvät kysymykseen siitä, jatkuisivatko polkumyynti ja vahinko polkumyyntitoimenpiteiden päättymisen vuoksi tai alkaisivatko ne uudelleen tästä syystä.

52

Edellä esitetyistä syistä on katsottava, etteivät toimielimet ole laiminlyöneet ottaa riidanalaisessa asetuksessa huomioon, etteivät unionin tuotannonalan tuotanto, kannattavuus, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys osoittaneet negatiivista kehitystä, mihin kantajat olivat vedonneet 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään. Riidanalaisen asetuksen 59 perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että unionin toimielimet ovat ottaneet huomioon kannattavuuden, tuotannon, myyntimäärän, kapasiteetin käyttöasteen, työllisyyden ja tuottavuuden kehityksen unionissa vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Toimielimet ovat siten ottaneet nämä tekijät huomioon tarkastelujaksolta. Siltä osin kuin kantajat katsovat, että toimielimet ovat arvioineet näitä tekijöitä virheellisesti, kun otetaan huomioon kantajien 25.7.2011 päivätyssä kirjeessään esittämät huomautukset, on todettava, että tällä väitteellä riitautetaan riidanalaiseen asetukseen sisältyvän arvioinnin aineellinen paikkansapitävyys, joka on kolmannen kanneperusteen kohteena, eikä se siten kuulu kyseisen asetuksen muodollisen laillisuuden valvonnan alaan. Kantajien väite, jonka mukaan toimielimet ovat laiminlyöneet huolellisuusvelvollisuutensa ja rikkoneet perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa, koska ne eivät olleet ottaneet asianmukaisesti huomioon kantajien 25.7.2011 päivättyyn kirjeeseen sisältyvissä huomautuksissa esitettyjä seikkoja, on näin ollen hylättävä.

53

Edellä esitetyn perusteella on hylättävä kantajien ensimmäinen kanneperuste, joka koskee kantajien menettelyllisten oikeuksien loukkaamista.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

Asian tausta

Menettely ja asianosaisten vaatimukset

Oikeudellinen arviointi

1. 1. Tutkittavaksi ottaminen

2. 2. Asiakysymys

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee kantajien menettelyllisten oikeuksien loukkaamista

Toinen kanneperuste, joka koskee tosiseikkoja koskevia virheitä

Johdanto

Toisen kanneperusteen ensimmäinen osa

Toisen kanneperusteen toinen osa

Toisen kanneperustee kolmas osa

Päätelmä

Kolmas kanneperuste, joka koskee ilmeisiä arviointivirheitä

Johdanto

Kolmannen kanneperusteen ensimmäinen osa

– – – – Ilmeiset arviointivirheet ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 2, 6 ja 7 kohdan rikkominen

– – – – Perustelujen puutteellisuudet

– – – – Päätelmä

Kolmannen kanneperusteen toinen osa

– – – – Johdanto

– – – – Riidanalaisen asetuksen 58 ja 59 perustelukappaleessa esitetyt arvioinnit

– – – – Riidanalaisen asetuksen 61 perustelukappaleessa esitetyt arvioinnit

– – – – Riidanalaisen asetuksen 62 perustelukappaleessa esitetyt arvioinnit

– – – – Riidanalaisen asetuksen 64 perustelukappaleessa esitetyt arvioinnit

– – – – Päätelmä

Oikeudenkäyntikulut