This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52017XG1222(02)
Council conclusions of 6 November 2017 on the European Legislation Identifier
Neuvoston päätelmät, annettu 6 päivänä marraskuuta 2017, eurooppalaisesta lainsäädäntötunnuksesta
Neuvoston päätelmät, annettu 6 päivänä marraskuuta 2017, eurooppalaisesta lainsäädäntötunnuksesta
EUVL C 441, 22.12.2017, p. 8–12
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
22.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 441/8 |
Neuvoston päätelmät,
annettu 6 päivänä marraskuuta 2017,
eurooppalaisesta lainsäädäntötunnuksesta
(2017/C 441/05)
I. JOHDANTO
1. |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 1 kohdan mukaan muodostetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. |
2. |
Eurooppalainen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla voidaan tehdä oikeudellista yhteistyötä, edellyttää paitsi tietämystä EU:n oikeudesta, myös keskinäistä tietämystä muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä, mukaan lukien kansallinen lainsäädäntö. |
II. EUROOPPALAINEN LAINSÄÄDÄNTÖTUNNUS
3. |
Eurooppalaisen lainsäädäntötunnuksen (ELI) avulla pyritään helpottamaan kansallisten, eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten oikeustietojärjestelmien kautta julkaistun oikeustiedon saatavuutta, jakamista ja yhteenliittämistä. |
4. |
ELIn avulla luodaan kansalaisille, yrityksille sekä EU:n ja muille hallinnoille avoimempi, suorempi ja läpinäkyvämpi järjestelmä lainsäädännön saatavuuden varmistamiseksi. |
5. |
Ottamalla käyttöön ELI-tunnus ja jäsennelty metadata lainsäädäntöviittauksissa ja -luokittelussa taataan oikeustiedon helpompi saatavuus sekä helpotetaan tietojen vaihtamista ja uudelleen käyttämistä. ELIä käyttämällä pystytään esimerkiksi yksinkertaistamaan menettelyä, jolla kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista varten hyväksytyt kansalliset toimenpiteet ilmoitetaan komissiolle. Myös julkaisutoimiston on yksinkertaisempaa julkaista näitä toimenpiteitä EUR-Lex-verkkosivulla. |
6. |
Erityisesti ELI-järjestelmä
|
7. |
Neuvosto on hyväksynyt seuraavat päätelmät. |
III. TARPEET
8. |
Kansallisten sekä Euroopan unionin virallisten lehtien portaalit tarjoavat pääsyn lainsäädäntöä koskevaan tietoon ja muihin virallisiin julkaisuihin. |
9. |
Euroopan unionin oikeuden sisältöön ja soveltamiseen voi perehtyä tutustumalla EU:n oikeuslähteisiin ja kansallisiin lähteisiin, varsinkin Euroopan unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi annettuun kansalliseen lainsäädäntöön. |
10. |
Yhteistyö Euroopan unionin puitteissa on lisännyt tarvetta yksilöidä ja vaihtaa alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta saatavia oikeustietoja Euroopan tasolla. Digitaalisesti saatavat oikeustiedot ja yleistynyt internetin käyttö vastaavat osittain tähän tarpeeseen. Oikeustietojen vaihtoa sähköisessä muodossa haittaavat kuitenkin erot kansallisten oikeusjärjestelmien välillä sekä erot teknisissä järjestelmissä, joita käytetään lainsäädännön tallentamisessa ja esittelemisessä kansallisilla verkkosivuilla. Tämä haittaa kansallisten ja EU:n toimielinten tietojärjestelmien yhteentoimivuutta huolimatta siitä, että asiakirjoja on saatavilla sähköisessä muodossa yhä enemmän. |
11. |
Eurooppalaisen lainsäädäntötunnuksen käyttäminen, joka perustuu vapaaehtoisen ja asteittaisen käyttöönoton periaatteeseen, auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia. Käyttämällä näitä yksilöllisiä tunnuksia, määrittelemällä virallisissa lehdissä julkaistavalle kansalliselle lainsäädännölle jäsennellyn metadatan sekä julkaisemalla metadatan käyttökelpoisessa muodossa jäsenvaltiot voivat mahdollistaa tehokkaan, helppokäyttöisen ja nopeamman tiedonhaun ja -vaihdon ja tehokkaat hakumenetelmät lainsäätäjille, tuomareille, oikeusalan ammattilaisille ja kansalaisille. |
IV. RATKAISUT
12. |
Kukin jäsenvaltio toimisi edelleen kansallisten virallisten lehtiensä osalta haluamallaan tavalla. |
13. |
Yhteinen järjestelmä lainsäädännön yksilöimiseksi ja siihen liittyvän metadatan jäsentelemiseksi vaikuttaa kuitenkin hyödylliseltä tavalta helpottaa toisiinsa linkitettyjen kansallisten lainsäädäntöjen kehittämistä ja auttaa oikeusalan ammattilaisia ja kansalaisia näiden oikeudellisten tietojärjestelmien käytössä. |
14. |
ELI takaa kustannustehokkaan yleisen pääsyn luotettavaan ja ajantasaiseen lainsäädäntöön, ja se voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisesti ja asteittain. Tätä varten:
|
15. |
ELIn myötä jäsenvaltioille ja Euroopan unionille tarjoutuu joustava, itsensä dokumentoiva, yhdenmukainen ja yhtenäinen tapa viitata säädöksiin eri oikeusjärjestelmissä. ELIn URIt ovat vakioitu tapa antaa kullekin säädökselle Euroopan unionissa yksilöllinen tunnus ottaen samalla huomioon kansallisten oikeusjärjestelmien erityispiirteet (1). |
16. |
ELIssä otetaan huomioon sekä alueellisten, kansallisten ja EU:n oikeusjärjestelmien monimuotoisuus ja erityispiirteet että muutokset oikeuslähteissä (esim. konsolidoinnit, kumotut säädökset jne.). Se on suunniteltu täydentämään saumattomasti olemassa olevia jäsenneltyä dataa käyttäviä järjestelmiä, ja kansallisen lainsäädännön julkaisijat voivat soveltaa sitä omaan tahtiinsa Euroopan ja muilla tasoilla. |
17. |
Jäsenvaltioiden lisäksi ehdokasmaita, Luganon yleissopimuksen sopimusvaltioita (2) sekä muita valtioita kannustetaan käyttämään ELI-järjestelmää. |
V. TILANNEKATSAUS
18. |
Seuraavat suositukset on pantu täytäntöön 26. lokakuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien perusteella:
|
VI. PÄÄTELMÄ
19. |
Neuvosto suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden aloitteeseen panna ELI kansallisella tasolla täytäntöön vapaaehtoisuuden pohjalta. |
20. |
Euroopan unionin neuvoston sähköisen lainsäädännön työryhmä on perustanut eurooppalaisen lainsäädäntötunnuksen erityistyöryhmän (’ELI-työryhmä’), jonka tehtävänä on laatia ELIä koskevat eritelmät ja varmistaa niiden tuleva kehitys ja ylläpito jäsennellyissä puitteissa:
|
21. |
Sähköisen lainsäädännön työryhmän (sähköinen lainsäädäntö) ELI-asiantuntijaryhmän olisi edistettävä tätä aloitetta seuraavasti:
|
22. |
Neuvosto toteaa, että ELIn kaikki pilarit (eli yksilölliset tunnukset, metadata ja ontologia) voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisesti, asteittain ja valinnaisesti. |
23. |
ELIn pilarit voidaan panna täytäntöön yksittäinkin, mutta niiden kaikkien yhdistelmällä ELIstä saa täyden hyödyn. Neuvosto pyytää niitä jäsenvaltioita, jotka päättävät ottaa käyttöön ELIn vapaaehtoisuuden pohjalta,
|
(1) Vapaaehtoisuuden pohjalta sovellettava eurooppalainen oikeuskäytäntötunnus (European Case Law Identifier (ECLI)) on yksi eurooppalainen järjestelmä oikeuskäytännön yksilöimiseksi. ELIä käytetään luonteeltaan erilaisten ja monimutkaisempien säädösten yksilöimiseen, ja nämä kaksi järjestelmää täydentävät toisiaan. Neuvosto pyysi päätelmissään ottamaan käyttöön European Case Law Identifier -tunnuksen (ECLI) ja vähimmäismääräisen oikeuskäytäntöön liittyvän yhdenmukaisen metadatan (EUVL C 127, 29.4.2011, s. 1).
(2) Islanti, Norja ja Sveitsi.
(3) EUVL L 168, 30.6.2009, s. 41.
LIITE
Tietoihin ja viittauksiin liittyvät tärkeimmät osatekijät
1. Kansallinen täytäntöönpano
1.1. Kansallinen ELI-koordinaattori
1. |
Kunkin ELIä käyttävän maan on nimettävä yksi kansallinen ELI-koordinaattori. |
2. |
Kansallinen ELI-koordinaattori vastaa seuraavista:
|
1.2. Käyttöönotto
1. |
ELIn käyttöönotto on jäsenvaltioiden vastuulla. |
2. |
Myös säädösten julkaistavissa muodoissa olevat säädösviittaukset voivat olla ELI-muotoisia viittaamisen helpottamiseksi. |
1.3. ELI Euroopan unionissa
1. |
Euroopan unionin julkaisutoimisto toimii ELI-koordinaattorina, joka vastaa ELIn käyttöönotosta Euroopan unionin tasolla. |
2. |
Termeillä ’maa’ ja ’jäsenvaltio’ tarkoitetaan tarvittaessa ’EU’:ta. |
2. ELIn osatekijät
Näiden vaatimusten täyttyminen varmistetaan teknisesti seuraavilla ELIn osatekijöillä (ELIn pilarit). ELIn pilarit voidaan panna täytäntöön yksittäinkin, mutta niiden kaikkien yhdistelmällä ELIstä saa täyden hyödyn.
2.1. Lainsäädännön yksilöinti – tavat yksilöidä, nimetä ja hakea kansallista ja EU:n lainsäädäntöä (pilari 1)
ELI käyttää kaikkien Euroopassa virallisesti verkossa julkaistavien oikeustietojen yksilöinnissä http-muotoisia URI-osoitteita. Nämä URI-osoitteet muodostetaan määrämuotoisina koneellisesti luettavilla URI-malleilla (IETF RFC 6570) käyttäen komponentteja, jotka ovat semanttisesti mielekkäitä sekä oikeudellisesta että loppukäyttäjän näkökulmasta. Kukin maa laatii omat, yksiselitteiset URI-osoitteet käyttäen mahdollisimman pitkälle näitä komponentteja ja ottaen huomioon erityiset kielivaatimuksensa. Maat voivat vapaasti valita ja järjestää komponentit tavalla, joka parhaiten vastaa kansallisia vaatimuksia.
Komponentit on määritelty tarkemmin ja ne ovat saatavilla 3 kohdassa (ELI-viitesivustot) mainituilla verkkosivuilla.
2.2. Säädöksen yksilöllinen kuvaaminen (pilari 2)
Vaikka jäsennelty URI riittää yksinkin säädöksen yksilöimiseen määriteltyjen komponenttien avulla, yhteistä syntaksia noudattaen lisätyn metadatanpohjalta voidaan edistää ja tehostaa yhteentoimivuutta oikeudellisten tietojärjestelmien välillä. Kun maiden järjestelmät tunnistavat lähteiden olennaiset piirteet kuvaavan metadatan, ne voivat käyttää muiden tahojen käsittelemää tietoa uudelleen omiin tarpeisiinsa ilman erillisten tietojärjestelmien käyttöönottoa.
Vaikka kukin maa voikin käyttää omaa metadatamalliaan, niitä kannustetaan näin ollen noudattamaan ja käyttämään ELIn metadatastandardeja, jotka sisältävät yhteiset kattavat viitetaulukot ja joiden ansiosta voidaan täyttää erityisvaatimukset. ELIn metadatamalli on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä mukautettujen metadatamallien kanssa.
Ontologia tarkoittaa määrämuotoista kuvausta tietyn alan käsitteistä ja niiden suhteista. Kun lainsäädännön ominaisuudet ja eri käsitteiden väliset suhteet on kuvattu, on mahdollista saavuttaa yhteinen käsitys ja välttää epäselvyydet termeistä. Koska ontologia on määrämuotoinen kuvaus, sen voi välittömästi lukea koneella.
ELIn metadatan muoto on määritelty ELIn ontologiassa, joka perustuu vakiintuneeseen FRBR-malliin ’Functional requirements for bibliographic records’ (FRBR, http://archive.ifla.org/VII/s13/frbr/), ja se on sovitettu yhteen muiden nykyisten alan standardointialoitteiden kanssa.
ELI-työryhmä vastaa ontologian ylläpidosta.
2.3. Metadatan sisällyttäminen osaksi tietojenvaihtoa (pilari 3)
Tietojenvaihdon tehostamiseksi ELIn metadataosatekijät voidaan järjestää W3C-suosituksen ”RDFa in XHTML: Syntax and Processing” (RDFa) mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat päättää ottaa käyttöön muita järjestämismalleja RDFa:n lisäksi.
3. ELI-viitesivustot
EUR-Lex-portaali isännöi rekisteriä kansallisista ELI-koordinaattoreista, tietoja ELIn formaatista ja käytöstä osallistuvissa jäsenvaltioissa sekä muita hyödyllisiä tietoja:
http://eurlex.europa.eu/eli
ELI-työryhmä ylläpitää ELIn ontologian viiteversiota. Tämä versio sekä kaikki aikaisemmin julkaistut versiot ja niiden julkaisutiedot ovat vapaasti saatavilla metadatarekisterissä (MDR), jota isännöi Euroopan unionin julkaisutoimisto:
http://publications.europa.eu/mdr/eli