This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014DC0356
REPORT FROM THE COMMISSION Benchmarking smart metering deployment in the EU-27 with a focus on electricity
KOMISSION KERTOMUS Vertailutiedot älykkään mittauksen käyttöönotosta EU27-maissa painopisteenä sähkö
KOMISSION KERTOMUS Vertailutiedot älykkään mittauksen käyttöönotosta EU27-maissa painopisteenä sähkö
/* COM/2014/0356 final */
KOMISSION KERTOMUS Vertailutiedot älykkään mittauksen käyttöönotosta EU27-maissa painopisteenä sähkö /* COM/2014/0356 final */
KOMISSION KERTOMUS Vertailutiedot älykkään mittauksen
käyttöönotosta EU27-maissa
painopisteenä sähkö Tavoite Tämän
kertomuksen tavoitteena on arvioida älykkään mittauksen käyttöönoton
edistymistä EU:n jäsenvaltioissa kolmannen energiapaketin säännösten mukaisesti[1]. Mahdollisen pitkäaikaisia
kustannuksia ja hyötyjä koskevan taloudellisen arvioinnin tuloksesta riippuen jäsenvaltioita
vaaditaan laatimaan aikataulu (sähkön tapauksessa korkeintaan 10 vuodeksi)
älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöön ottamiseksi[2]. Tässä kertomuksessa
tarkastellaan EU27-maissa[3]
tähän mennessä saavutettua edistystä ja annetaan suosituksia jatkotoimista. Tämän
kertomuksen liitteenä on kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa.
Niissä esitetään tilannekatsaus älykkään mittauksen täytäntöönpanosta EU:ssa
sekä yleiskatsaus jäsenvaltioiden suorittamista kustannus-hyötyanalyyseista
maakohtaisine tietoineen. Älykäs mittaus EU:n lainsäädännössä Kolmannessa
energiapaketissa jäsenvaltioita vaaditaan varmistamaan älykkäiden mittausjärjestelmien
täytäntöönpano kuluttajien pitkän aikavälin edun varmistamiseksi.
Täytäntöönpanon ehtona voi olla myönteinen taloudellinen arviointi pitkän
aikavälin kustannuksista ja hyödyistä. Arvioinnin on oltava valmis viimeistään 3.
syyskuuta 2012. Sähkön osalta tavoitteena on, että vähintään 80 prosentilla
kuluttajista on käytössään älykäs mittausjärjestelmä viimeistään vuonna 2020
tapauksissa, joista on esitetty myönteinen arviointi. Kolmannen
energiapaketin hengen mukaisesti ja sen säännöksiä täydentäen
energiatehokkuusdirektiivillä[4] tuetaan energiapalvelujen kehittämistä
älymittareiden toimittamien tietojen, kysynnän ohjauksen[5] ja dynaamisten hintojen
perusteella. Samalla kunnioitetaan ja edistetään yksilöiden oikeutta
henkilötietojen suojaan, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa,
ja varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja (perusoikeuskirjan 38 artikla). Kolmannessa
energiapaketissa ei anneta älykkäälle mittaukselle kaasualalla erityistä
täytäntöönpanotavoitetta, mutta vähittäismarkkinoiden tulkintaan liittyvissä
huomautuksissa[6] todetaan, että se pitäisi toteuttaa ”kohtuullisessa
ajassa”. Älykkään mittauksen käyttöönoton edistyminen EU27-maissa Analyysi
osoittaa, että älykkään mittauksen käyttöönotossa on edistytty merkittävästi. Sähkön
osalta on saatu myönteiset kustannus-hyötyanalyysit yli kahdessa kolmasosassa
tapauksista, ja jäsenvaltiot ovat niiden perusteella sitoutuneet etenemään
älykkään mittauksen käyttöönotossa (tai ovat jo ottaneet sen käyttöön).
Kolmessa jäsenvaltiossa (Suomi, Italia ja Ruotsi) on jo asennettuna lähes 45 miljoonaa
älymittaria, mikä vastaa 23 prosenttia suunnitellusta asennusten määrästä
EU:ssa vuoteen 2020 mennessä. Arvioiden mukaan käyttöönottoa koskevat
sitoumukset vastaavat noin 45 miljardin euron investointia, kun vuoteen 2020
mennessä asennetaan lähes 200 miljoonaa sähkön älymittaria (mikä kattaa noin
72 prosenttia kaikista EU:n kuluttajista) ja 45 miljoonaa
kaasumittaria (noin 40 prosenttia kuluttajista). Nämä luvut ovat
rohkaisevia. Ne osoittavat, että jäsenvaltioissa, joissa älykkään mittauksen
käyttöönotosta on saatu myönteinen arviointi, odotettu käyttöaste sähkön osalta
ylittää kolmannessa energiapaketissa asetetun 80 prosentin tavoitteen. Koko
EU:ssa jäädään kuitenkin alle 80 prosentin käyttöasteen. Tämä osoittaa
myös, että älykkään mittauksen käyttöönottoa koskeva liiketoimintamalli ei ole
vielä vakuuttava kaikkialla Euroopassa, ja tilanne on vielä haastavampi kaasun
tapauksessa. Vertailutietoja koskevien tulosten yleiskatsaus Jäsenvaltioiden
kustannus-hyötyanalyysien tulokset ovat seuraavanlaiset: Sähkö -
16 jäsenvaltiota (Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta,
Kreikka, Luxemburg, Malta, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Suomi, Tanska, Viro
ja Yhdistynyt kuningaskunta[7])
toteuttavat laajamittaisen älymittarien käyttöönoton vuoteen 2020 mennessä tai
aikaisemmin, tai ne ovat jo tehneet niin. Kahdessa niistä eli Puolassa ja
Romaniassa kustannus-hyötyanalyysit antoivat myönteiset tulokset, mutta
viralliset päätökset ovat vielä tekemättä. -
Seitsemässä jäsenvaltiossa (Belgia, Latvia, Liettua, Portugali,
Saksa, Slovakia ja Tšekki) laajamittaista käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä koskevat
kustannus-hyötyanalyysit olivat kielteisiä tai epävarmoja, mutta Saksassa,
Latviassa ja Slovakiassa älykäs mittaus katsottiin taloudellisesti
perustelluksi erityisten asiakasryhmien kohdalla. -
Neljästä jäsenvaltiosta (Bulgaria, Kypros, Unkari ja Slovenia) ei
ollut saatavilla kustannus-hyötyanalyysejä kertomuksen laatimisen aikaan[8]. -
Sähkön älymittareita koskeva lainsäädäntö on olemassa suurimmassa
osassa jäsenvaltioita. Se tarjoaa oikeudellisen kehyksen käyttöönotolle ja
erityisten kysymysten kuten käyttöönoton aikataulun tai mittareiden teknisten
eritelmien ja muiden vastaavien yksityiskohtien sääntelylle. Vain viidellä
jäsenvaltiolla (Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua ja Unkari) ei ole tällaista
lainsäädäntöä. Kaasu -
Viisi jäsenvaltiota (Alankomaat, Irlanti, Italia, Luxemburg ja
Yhdistynyt kuningaskunta) on päättänyt älymittareiden käyttöönotosta vuoteen 2020
mennessä tai aikaisemmin. -
Kaksi jäsenvaltiota (Itävalta ja Ranska) suunnittelee
laajamittaista käyttöönottoa, mutta ei ole vielä tehnyt virallisia päätöksiä. -
Kustannus-hyötyanalyysin tulokset olivat kielteisiä 12
jäsenvaltiossa (Belgia, Espanja, Kreikka, Latvia, Portugali, Romania, Ruotsi,
Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki ja Tanska). -
Muut jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet valmiiksi arviointejaan
(Kyproksessa ja Maltassa ei ole kaasuverkkoa). Sähkömittarien
omistus ja tietojenkäsittely -
Viidessätoista niistä 16:sta jäsenvaltiosta, jotka ovat päättäneet
toteuttaa laajamittaisen käyttöönoton, jakeluverkonhaltijat vastaavat
täytäntöönpanosta ja omistavat mittarit, joten toiminta rahoitetaan
verkkomaksuilla. -
Neljässä jäsenvaltiossa (Puola, Tanska, Viro ja Yhdistynyt
kuningaskunta) tiedot käsitellään riippumattomassa tietokeskuksessa. -
Sama pätee niissä jäsenvaltioissa, joissa ei toteuteta
laajamittaista käyttöönottoa (ainakaan nykyisissä olosuhteissa) vuoteen 2020
mennessä, ja joissa – lukuun ottamatta Saksaa, Slovakiaa ja Tšekkiä, joissa
harkitaan vaihtoehtoja tietojenkäsittelylle – jakeluverkonhaltijat voivat
vastata myös täytäntöönpanosta, omistuksesta ja tietojenkäsittelystä. Älykäs mittaus – arvokasta kuluttajille ja energiajärjestelmälle Vaikka
on muistettava keskeisten käyttöönottoparametrien erot (Taulukko 1 ja Taulukko 2), saatavilla olevat tiedot osoittavat, että älykäs
mittausjärjestelmä voi maksaa keskimäärin 200–250 euroa asiakasta kohti.
Kustannukset mittauspistettä kohden vaihtelevat alle 100 eurosta (77 euroa
Maltassa, 94 euroa Italiassa) 766 euroon Tšekissä. Taulukko 1:
Yhteenvetotilasto — sähkön älykkään mittauksen käyttöönoton keskeiset
parametrit (perustuvat jäsenvaltioiden pitkän aikavälin taloudellisiin
arviointeihin)[9] || Arvojen vaihteluväli || Keskiarvo myönteisesti arvioitujen tapausten tietojen perusteella Diskonttokorko || 3,1–10 % || 5,7 % + 1,8 % (70 %[10]) Käyttöikä || 8–20 vuotta || 15 + 4 vuotta (56 %) Energiansäästö || 0–5 % || 3 % + 1,3 % (67 %) Huippukuormitussiirtymä || 0,8–9,9 % || Ei sovelleta Kust. mittauspistettä kohden || 77–766 € || 223 + 143 € (80 %) Hyödyt mittauspistettä kohden || 18–654 € || 309 + 170 € (75 %) Hyödyt kuluttajille (% kaikista hyödyistä) || 0,6–81 % || Ei sovelleta Taulukko 2:
Yhteenvetotilasto — kaasun älykkään mittauksen käyttöönoton keskeiset
parametrit (perustuvat jäsenvaltioiden pitkän aikavälin taloudellisiin
arviointeihin) || Arvojen vaihteluväli || Keskiarvo kaikkien tietojen perusteella Diskonttokorko || 3,1–10 % || Ei sovelleta Käyttöikä || 10–20 vuotta || 15–20 vuotta (75 %) Energiansäästö || 0–7 % || 1,7 % + 1 % (55 %) Kust. mittauspistettä kohden || 100–268 € || 200 + 55 € (65 %) Hyödyt mittauspistettä kohden || 140–1000 € || 160 + 30 € (80 %) Älykkäiden
mittausjärjestelmien odotetaan tuottavan asiakasta kohden kokonaishyötyä 160 euroa
kaasun osalta ja 309 euroa sähkön osalta. Lisäksi niillä oletetaan
saavutettavan 3 prosentin energiansäästö. Energiansäästö vaihtelee Tšekin 0 prosentista
Kreikan ja Maltan 5 prosenttiin. Niistä maista, jotka ovat toteuttaneet
käyttöönoton, Suomi ja Ruotsi ovat ilmoittaneet 1–3 prosentin
energiansäästöstä, mutta Italiasta ei ole vielä tietoja saatavilla. Myynnin ja kuluttajien kannalta hyödyllisillä toiminnoilla
varustettu älykäs mittaus kuluttajakeskeisten energiajärjestelmien ytimessä Käyttöön otettavien älykkäiden mittausjärjestelmien on oltava
huolellisesti suunniteltuja, ja tästä syystä -
niissä on oltava tarkoituksenmukaiset toiminnot standardien ja
komission suosituksen 2012/148/EU[11] mukaisesti, jotta voidaan varmistaa
tekninen ja kaupallinen yhteentoimivuus tai mahdollisuus lisätä toimintoja
myöhemmin; -
niiden on taattava tietosuoja ja tietoturva; -
niiden on mahdollistettava kysynnänohjauksen ja muiden energiapalveluiden
kehittäminen; ja -
niiden on tuettava vähittäismarkkinoita, jotka tuottavat
täysimääräiset hyödyt kuluttajille ja energiajärjestelmälle. Kahdeksassa
jäsenvaltiossa, joissa otetaan sähkön älykäs mittaus laajamittaisesti käyttöön
vuoteen 2020 mennessä, toimintojen on ilmoitettu olevan täysin suosituksen 2012/148/EU
mukaisia. Haastavin
toteutettava toiminto liittyy taajuuteen, jolla kulutustiedot voidaan päivittää
ja välittää kuluttajille ja kolmansille osapuolille heidän puolestaan. Toiminto
tukee suoran palautteen antamista kuluttajille heidän kustannuksistaan, antaa
kuluttajille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä
kulutustavoistaan ja helpottaa uusien vähittäismyyntipalvelujen ja ‑tuotteiden
kehittämistä. Seitsemässä niistä jäsenvaltioista, jotka ottavat älykkään
mittauksen laajamittaisesti käyttöön vuoteen 2020 mennessä, ja kolmessa niistä,
jotka eivät aio ottaa käyttöön älykästä mittausta, ei ole käytössä tätä
toimintoa. Jos älykkäässä mittausjärjestelmässä ei ole tätä toimintoa,
jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että se voidaan lisätä myöhemmin tai että
se voidaan toteuttaa muilla järjestelyillä. Älykkäiden mittausjärjestelmien yhteisten vähimmäistoimintojen
määrän ja kokonaiskustannusten välillä ei ole havaittu suoraa yhteyttä. Toisin
sanoen se, että valitaan vähemmän toimintoja yhteisistä vähimmäistoiminnoista,
ei välttämättä merkitse edullisempia kustannuksia. Itse asiassa vaihtelu eri
jäsenvaltioiden tiedoissa, jotka koskevat kustannuksia mittauspistettä kohden, osoittaa,
että kokonaisinvestointiin vaikuttavat paljon enemmän muut parametrit kuten -
aloitusolosuhteet, -
paikalliset työvoimakustannukset, -
maantieteelliset konfiguraatiot, -
lisäominaisuudet, jotka ylittävät vähimmäistoiminnot, -
kustannus-hyötyanalyyseissä huomioon otetut yleiset skenaariot,
diskonttokorot ja arviointikaudet. Tämä tukee sitä, että kaikki yhteiset vähimmäistoiminnot kannattaa
ottaa käyttöön alusta alkaen. Jos jäsenvaltioiden kustannus-hyötyanalyyseissä
ei tueta tätä lähestymistapaa, on erittäin suositeltavaa, että käyttöön
otettavia järjestelmiä voidaan ainakin parantaa tukemaan älykkäitä palveluja ja
tuotteita tulevaisuudessa. Sellaisen puutteellisen ja joustamattoman
järjestelmän valinta, jota ei voida parantaa, johtaa lopulta suurempiin
kustannuksiin, jos tarvitaan esimerkiksi huomattavaa muutosta tai jopa
järjestelmän vaihtamista uuteen pian asennuksen jälkeen vastauksena
markkinoiden ja kuluttajien vaatimuksiin. Tällä
hetkellä vain muutama jäsenvaltio on antanut ohjeet älykkäiden
mittausjärjestelmien toiminnallisista vaatimuksista. Muut jättävät
vaihtoehtojen analysoinnin käyttöönotosta vastaaville osapuolille – useimmissa
tapauksissa jakeluverkonhaltijoille – asettamatta selviä kannustimia tai
vaatimuksia toiminnallisista ominaisuuksista, jotka hyödyttävät myös
kuluttajia. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat standardit ja suojatoimet –
avain älykkään mittauksen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseen EU:ssa Energian
sisämarkkinoilla on taattava kuluttajien yksityisyyden suoja, kun liiketoiminnassa
tarvittavia tietoja asetetaan saataville. Markkinoilla on näin ollen
varmistettava kuluttajien henkilötietojen suoja, joka taataan perusoikeuskirjan
8 artiklassa. Asiaa käsiteltäessä on havaittu seuraavat yksityisyyttä
koskevan huolenaiheet: -
riski, että käyttäjiä profiloidaan tietojen tiiviin lukemisen
avulla, eli arkaluontoisten tietojen kerääminen loppukäyttäjän
energiajalanjäljestä; -
tallennettujen tietojen suojelu ja niiden saatavuus yksityisyyttä
ja luottamuksellisuutta koskevien käytäntöjen valossa. Tässä
kertomuksessa ja siihen liittyvissä komission yksiköiden
valmisteluasiakirjoissa käsitellään aiheita, jotka liittyvät markkinoiden ja
kansallisten viranomaisten sekä EU:n[12]
kehittämiin ratkaisuihin. Niissä korostetaan standardoinnin[13] keskeistä asemaa, jos halutaan
hyödyntää älykkään mittauksen kaikki mahdollisuudet älykkäiden sähköverkkojen[14] osana. Pilottiohjelmista[15]
saadut opetukset ja käytännön kokemukset Loppuun
saatetuista tai käynnissä olevista pilottiohjelmista tähän mennessä saatujen
kokemusten perusteella älykkään mittauksen käyttöönottoa suunniteltaessa olisi
pidettävä mielessä seuraavat näkökohdat: -
Käyttöön otettu älykkään mittauksen infrastruktuuri hyödynnetään tehokkaasti: o käytetään
olemassa olevia standardeja ja oikeita toimintoja teknisen ja
kaupallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi, tietosuojan ja tietoturvan
takaamiseksi ja täysimääräisten hyötyjen tuottamiseksi kuluttajille ja
energiajärjestelmille; ja o arvioidaan erityisen tietosuoja- ja tietoturvakehyksen tarve
kansallisen ja EU:n lainsäädännön puitteissa ennen käyttöönottoa; -
Kuluttajat huomioidaan prosessin alusta
alkaen: o laaditaan
viestintästrategia ja tiedotuskampanja; o ansaitaan
kuluttajien luottamus, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää, että kuluttajat
ymmärtävät, mitä tietoja välitetään, ja annetaan heille pääsy tietoihin; o käytetään
mittaustietoja tietojen syöttämiseksi takaisin kuluttajille ja annetaan
mahdollisuus kehittää uusia tuotteita ja kuluttajasuuntautuneita palveluja; ja o kannustetaan
kuluttajia osallistumaan tarjoamalla heille asianmukaiset, käyttäjäystävälliset
välineet ja mekanismit päätöksentekoon sekä houkuttelevia kannustimia heidän
osallistumisensa palkitsemiseksi; -
Kehitetään toimia, joilla kaikkia sidosryhmiä kannustetaan
nopeuttamaan älykkään mittauksen tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja
käyttöönottoa; -
Laaditaan ja pannaan täytäntöön säännöksiä hyvissä ajoin tai
toteutetaan toimia, joilla lisätään yleishyödyllisten laitosten ja verkonhaltijoiden
luottamusta investoida älykkään mittauksen tekniikkaan ja
kehittää siihen liittyviä palveluja; ja -
Varmistetaan, että käynnissä olevista pienimuotoisista
käyttöönotoista ja pilottihankkeista saadut kokemukset ja parhaat käytännöt
otetaan huomioon laajamittaisessa käyttöönotossa, erityisesti
teknis-taloudellisten seikkojen, kuluttajien osallistumisen ja älykkäiden
mittauspalvelujen markkinakehityksen osalta. Vertailun rajoitukset Useimmat
tässä vaiheessa käytettävissä olevista keskeisistä käyttöönottoparametreista perustuvat
projektioihin ja ennusteisiin, koska vain harva EU:n jäsenvaltio on toteuttanut
käyttöönoton tai päässyt siinä edistyneeseen vaiheeseen. Siksi tässä esitetyn
vertailuanalyysin tuloksia on tulkittava varovaisesti. Kuten taulukoista 1 ja 2
käy ilmi, keskeiset oletukset ja arvot vaihtelevat. Tämä saattaa johtua
erilaisista paikallisista olosuhteista ja lähtökohdista sekä suunniteltujen
älykkäiden mittausjärjestelmien lisäominaisuuksista (lisälaitteet,
vähimmäisvaatimukset ylittävät toiminnot jne.) ja myös menetelmiä koskevista
eroista (sovellettava diskonttokorko, arviointikausi jne.). Kuluttajien
saamia hyötyjä, entistä tarkempien laskutustietojen lisäksi, on vaikea
arvioida, koska ne riippuvat kuluttajien tosiasiallisesta osallistumisesta (esim.
kysynnän ohjaukseen) ja kannustimista kuten eriytetyistä hinnoittelujärjestelmistä.
Joissakin
tapauksissa saatavilla ei ole kattavia tietoja, jotka mahdollistaisivat
selkeiden päätelmien tekemisen. Esimerkiksi tätä analyysiä laadittaessa neljä
jäsenvaltiota ei ole vielä ilmoittanut kustannus-hyötyanalyysinsä tietoja.
Tietoja puuttuu myös järjestelmän toiminnoista. Seuraavat vaiheet ja jatkotoimet Tämän
kertomuksen tärkeimmät havainnot erityisesti markkinoista, keskeisten
sidosryhmien suhteista ja älykkään mittauksen tietojenkäsittelyyn liittyvistä
vaikutuksista otetaan huomioon energian vähittäismarkkinoita koskevassa
aloitteessa, jota laaditaan parhaillaan. Jäsenvaltioiden
viranomaisia, jotka suunnittelevat älykkään mittauksen käyttöönoton seuraavia
vaiheita, neuvotaan pohtimaan jäljempänä esitettyjä kysymyksiä. Ne perustuvat
opetuksiin ja kokemuksiin, jotka on saatu tähän mennessä käynnissä olevista tai
loppuun saatetuista toimista. Kuluttajien
luottamus Tarvitaan
tehokasta viestintää, jotta kuluttajat tuntisivat oikeutensa ja ymmärtäisivät älykkäiden
mittarien asennuksesta ja kysynnän ohjaukseen osallistumisesta saatavat hyödyt.
Kuluttajille olisi tiedotettava toiminnoista sekä siitä, mitä tietoja kerätään
ja mihin niitä käytetään. Innovatiiviset
energiapalvelumarkkinat Sääntelyn
pitäisi helpottaa lisäarvon luomista kuluttajille ja koko energiajärjestelmälle
älykkään mittauksen avulla ja edistää innovatiivisia energiapalvelumarkkinoita.
Olisi kehitettävä toimia, joilla tarjotaan kannustimia kaikille
sidosryhmille älykkään mittauksen tuotteiden ja palvelujen nopean kehityksen
varmistamiseksi ja niiden käyttöönoton nopeuttamiseksi. Energian sisämarkkinoita koskevassa tiedonannossa[16]
jäsenvaltioita pyydettiin laatimaan toimintasuunnitelmat, joissa pohditaan,
miten uudistaa verkko, mukaan luettuna jakeluverkonhaltijoita koskevat säännöt
ja velvollisuudet, synergiat tieto- ja viestintäteknologia-alan kanssa sekä
kysynnän ohjauksen ja dynaamisten hintojen edistäminen. Tietosuoja On
suositeltavaa arvioida ennen käyttöönottoa, tarvitaanko kansalliseen ja EU:n
lainsäädäntöön perustuvaa erityistä tietosuoja- ja tietoturvakehystä. Lisäksi
korkeatasoinen tietosuoja on pidettävä keskeisellä sijalla kehitettäessä
älykkäitä standardeja. Tietojenkäsittely Seuraaviin
seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota: -
vaikutukset jakeluverkonhaltijoiden säänneltyihin tehtäviin,
kannustimiin ja velvollisuuksiin; -
entistä dynaamisemman kilpailun edistäminen vähittäismyynnissä
markkinasäännöillä, jotka mahdollistavat dynaamisen hinnoittelun; ja -
tiedonhallintaan liittyvien mahdollisuuksien ja synergioiden
tutkiminen tieto- ja viestintäteknologia-alan kanssa. Älykkään mittauksen
toiminnot On
erittäin suositeltavaa, että EU:ssa noudatetaan ainakin komission suosituksessa
2012/148/EU esitettyjä vähimmäistoimintoja, jotka ovat alan standardien
mukaisia. Tätä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa tekninen ja kaupallinen
yhteentoimivuus älykkäässä mittauksessa, taata tietosuoja ja tietoturva sekä
mahdollistaa kysynnän ohjaus ja muut energiapalvelut ja kehittää niitä. Tämä antaa
jäsenvaltioille mahdollisuuden löytää yhteisiä keinoja toteuttaa
käyttöönottosuunnitelmat kustannustehokkaasti. Lisäksi se helpottaa tarvittavia
hankintoja ja varmistaa sellaisten tarkoituksenmukaisten älykkäiden
mittausjärjestelmien käyttöönoton, jotka ovat investoinnin arvoisia. Jäsenvaltioita
neuvotaan myös määrittelemään vaaditut toiminnot hyvissä ajoin, jotta voidaan
varmistaa hankkeen selkeys ja johdonmukaisuus, erityisesti niille, joiden
tehtäväksi käyttöönotto annetaan. Kustannusten
ja hyötyjen pitkän aikavälin taloudellinen arviointi Kansallisia
viranomaisia, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole valinneet
älykkään mittauksen laajamittaista käyttöönottoa[17], kehotetaan tarkastelemaan uudelleen
kriittisiä parametreja ja oletuksia, joita on käytetty nykyisissä
kustannus-hyötyanalyysin skenaarioissa, käyttäen pilottiohjelmista ja ”tosielämän”
kokemuksista saatuja tietoja teknisten valintojen ja oletusten selkeyttämiseksi
kustannusten ja hyötyjen osalta. Jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä saaneet
kustannus-hyötyanalyysiään valmiiksi tai ilmoittaneet
käyttöönottosuunnitelmiaan[18],
suositellaan etenemään ripeästi analyysin ja päätöksenteon kanssa. [1] Sähködirektiivin
(2009/72/EY) ja kaasudirektiivin (2009/73/EY) liite I.2. [2] ’Älykkäällä
mittausjärjestelmällä’ tarkoitetaan sähköistä
järjestelmää, jolla voidaan mitata energian kulutusta, tarjota tavallista
mittaria enemmän tietoja sekä lähettää ja vastaanottaa tietoja sähköisen
viestinnän keinoin – energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) 2 artiklan 28 alakohdan määritelmä (EUVL L
315, 14.11.2012, s. 1). [3] EU27:
Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka,
Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania,
Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja
Yhdistynyt kuningaskunta. Kroatiaa ei otettu mukaan analyysiin, koska suurin
osa tiedoista oli kerätty ennen sen liittymistä. [4] Energiatehokkuusdirektiivi
(2012/27/EU). [5] ’Kysynnän
ohjauksella’ tarkoitetaan vapaaehtoisia muutoksia loppukuluttajien
tavanomaisissa sähkönkäyttötavoissa vastauksena markkinasignaaleihin (kuten
ajasta riippuvaiset sähkön hinnat tai kannustinmaksut) tai kun on hyväksytty
kuluttajien (omia tai yhdistettyjä) tarjouksia myydä järjestäytyneillä
sähköenergian markkinoilla sähkön kysyntää koskevia muutoksia tiettynä
ajankohtana. Tämän mukaan kysynnän ohjaus ei saa olla pakollista eikä
vastikkeetonta (komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 5.11.2013). [6] Sähkön
sisämarkkinoiden yhteisiä sääntöjä koskevan direktiivin 2009/72/EY ja maakaasun
sisämarkkinoiden yhteisiä sääntöjä koskevan direktiivin 2009/73/EY tulkintaan
liittyvä huomautus (komission
yksiköiden valmisteluasiakirja, 22.1.2010). [7] Yhdistynyttä
kuningaskuntaa – Isoa-Britanniaa (UK-GB) koskevia tietoja käsitellään
kertomuksessa Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavina tietoina. Pohjois-Irlannin
alue (NI) edustaa mittauspisteiden osalta hyvin pientä osaa (noin 1,5
prosenttia) Yhdistyneen kuningaskunnan kokonaismäärästä ja se ei
siten ole koko jäsenvaltion tilannetta
edustava.
On myös erittäin vaikea koota tietoja, jotka edustavat koko Yhdistynyttä
kuningaskuntaa, koska Pohjois-Irlannissa ja Isossa-Britanniassa käytetyt
menetelmät ovat erilaisia samoin kuin alueiden
energiamarkkinat. Myös Pohjois-Irlannin erityistilanne on otettu
huomioon,
sillä se sisältyy maakohtaisiin selvityksiin tämän kertomuksen liitteenä
olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. [8] Unkari
ilmoitti komission yksiköille kustannus-hyötyanalyysistaan joulukuussa 2013. Tässä kertomuksessa
ja sen liitteenä olevissa komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa
viitataan heinäkuun lopussa 2013 käytettävissä olleisiin tietoihin. [9] ’Diskonttokorkoa’ sovelletaan älykkääseen mittaukseen tehtävien
investointien kustannuksiin ja hyötyihin tarkastelun kohteena
olevissa skenaarioissa. Siinä otetaan huomioon ajankohta, johon rahalliset arvot liittyvät,
ja tulevaisuudessa odotettaviin kassavirtoihin liittyvä riski tai epävarmuus.
Diskonttokorolla on huomattava vaikutus älykkääseen mittaukseen mahdollisesti
tehtävien investointien arviointiin, koska kustannukset maksetaan pääasiassa
tarkasteltavien skenaarioiden alussa kun taas älykäs mittaus
tuottaa usein hyötyä pitkällä aikavälillä. ’Kustannukset
mittauspistettä kohden’ ja ’hyödyt mittauspistettä kohden’ ‑tilastot
perustuvat laskelmiin, joissa käytetään vastaavien kustannusten (CAPEX ja OPEX)
ja hyötyjen nettonykyarvoa. [10] Tämä
prosenttiosuus viittaa mittauksiin
(osana tutkittuja tietoja), jotka ovat välillä keskimääräinen arvo ± annettu
keskihajonta. Sähköä koskevat tiedot liittyvät myönteisesti arvioituihin
kustannus-hyötyanalyyseihin 16 valtiosta, jotka ovat jo toteuttaneet
laajamittaisen käyttöönoton tai toteuttavat sen. [11] Komission
suositus 2012/148/EU (EUVL L 73, 13.3.2012, s. 9); http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32012H0148. [12] Euroopan
tietosuojauudistus: http://ec.europa.eu/justice/newsroom/data-protection/news/120125_en.htm [13] M/490
älykkäiden sähköverkkojen standardointi; CEN/CENELEC/ETSI:in liittyvä älykkäitä
sähköverkkoja koskeva työ; http://www.cencenelec.eu/standards/Sectors/SustainableEnergy/Management/SmartGrids/Pages/default.aspx. [14] Älykkäitä
sähköverkkoja käsittelevä eurooppalainen työryhmä määrittelee älykkäät
sähköverkot sähköverkoiksi, jotka voivat tehokkaasti integroida kaikkien siihen
liittyneiden käyttäjien – tuottajien, kuluttajien ja niiden, jotka ovat
molempia – käyttäytymisen ja toimet, jotta voidaan varmistaa
taloudellisesti
tehokas ja kestävä energiajärjestelmä, jossa häviöt ovat pienet
ja laatu, toimitusvarmuus ja turvallisuus ovat korkealla tasolla: http://ec.europa.eu/energy/gas_electricity/smartgrids/doc/expert_group1.pdf [15] Smart
Grid projects in Europe: Lessons learned and current developments – 2012 update, Euroopan komissio, 2013; http://ses.jrc.ec.europa.eu/jrc-scientific-and-policy-report2013; European
Smart Metering Landscape Report, Smart Regions Deliverable 2.1, Austrian Energy
Agency (AEA), 2012; http://www.smartregions.net/default.asp?sivuID=26927. [16] COM(2012)
663. [17] Eli
Belgia, Latvia, Liettua, Portugali, Saksa, Slovakia, Unkari ja Tšekki. [18] Eli
Bulgaria, Kypros ja Slovenia.