Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010PC0102

    Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o …/…, annettu […] päivänä […]kuuta […], kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

    /* KOM/2010/0102 lopull. - COD 2010/0059 */

    52010PC0102




    [pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

    Bryssel 17.3.2010

    KOM(2010)102 lopullinen

    2010/0059 (COD)

    Ehdotus:

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…,

    annettu […] päivänä […]kuuta […], kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

    PERUSTELUT

    Euroopan unionin banaanialan yhteisessä markkinajärjestelyssä on perinteisesti tarjottu etuuskohtelujärjestely Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) banaaninviejämaille. Useille AKT-maille banaanien tuotanto EU:hun vientiä varten on tärkeää taloudellista toimintaa, jolla on kerrannaisvaikutuksia muuhun talouteen.

    EU:n banaanialan yhteistä markkinajärjestelyä on käsitelty vuodesta 1995 Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisumenettelyssä. Markkinajärjestely on tuomittu toistuvasti WTO:n valituselimen päätöksissä. Tämän seurauksena EU on neuvotellut banaanialan kauppasopimuksen WTO:n puitteissa. Tämä tukee Dohan kehitysohjelman maataloussäännösten valmistumista ja koko Dohan kierrosta. Sopimuksen täytäntöönpano johtaa AKT-maiden etuusmarginaalin pienentymiseen.

    Tukeakseen kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä sekä edistääkseen banaaneja vievien AKT-maiden asteittaista integroimista maailmantalouteen EU on tukenut useiden maiden banaanialaa erityisellä tukijärjestelmällä (1994–1999[1]) ja erityisellä tukikehyksellä (1999–2008[2]). Erityistä tukikehystä sovellettiin 12:ssa banaaneja vievässä AKT-maassa[3], ja sen voimassaolo päättyi joulukuussa 2008. Erityisestä tukikehyksestä laaditussa ulkoisessa arvioinnissa korostuivat myönteiset vaikutukset, kuten todetaan tiedonantoluonnoksessa, joka koskee perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille tarkoitetusta erityisestä tukikehyksestä laadittua kaksivuotiskertomusta. Jotkin maat onnistuivat parantamaan kilpailukykyä, mistä olivat osoituksena AKT-banaanien vakaat vientimäärät ja osuus EU-markkinoista. Tuotantokustannukset ovat AKT-maissa kuitenkin yleisesti edelleen korkeampia kuin suosituimmuuskohtelusta hyötyvissä maissa. Monipuolistamista tukevien toimenpiteiden tulokset eivät ole yhtä näkyviä, ja tulosten saavuttaminen vaatii enemmän ponnisteluja.

    Banaanien AKT-toimittajavaltioiden tullietuuksien pienentäminen johtaa uusiin sopeutustarpeisiin, jotka perustuvat käynnissä oleviin sopeutus- ja rakenneuudistusprosesseihin. Näiden haasteiden vuoksi Euroopan komissio ehdottaa, että luodaan banaanialan liitännäistoimenpiteitä koskeva ohjelma tärkeimmille banaanien AKT-toimittajavaltioille.

    Tämän ohjelman nojalla hyväksyttävien toimenpiteiden tavoitteena on tukea talousarviotuella tai erityistoimilla sellaisten alueiden sopeutumista, jotka ovat riippuvaisia banaaninviennistä. Toimenpiteillä tuetaan sopeutumista laajempiin vaikutuksiin (esim. yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset), talouden monipuolistamiseen tähtääviä toimintalinjoja ja investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi, kun se on kestävä strategia. Niissä otetaan huomioon erityisen tukijärjestelmän ja erityisen tukikehyksen kautta saadut tulokset ja kokemukset.

    Banaanialan liitännäistoimenpiteitä ehdotetaan väliaikaisena ohjelmana, jonka kesto on enintään neljä vuotta (2010–2013). Ohjelman talousarvio olisi 190 miljoonaa euroa, ja sitä koskevat säännökset annettaisiin kehitysyhteistyövälinettä koskevalla muutosasetuksella.

    2010/0059 (COD)

    Ehdotus:

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…,

    kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan,

    ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

    ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

    sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

    noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

    sekä katsovat seuraavaa:

    1. Euroopan unioni (EU) on Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuspuolena sitoutunut kauppanäkökohtien sisällyttämiseen kehitysyhteistyöstrategioihin ja kansainvälisen kaupan edistämiseen tarkoituksenaan kehityksen tukeminen ja köyhyyden vähentäminen maailmanlaajuisesti.

    2. EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maita (AKT-maat) niiden tiellä kohti köyhyyden vähentämistä ja kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ja tunnustaa niiden perushyödykealojen tärkeyden.

    3. EU on sitoutunut tukemaan kehitysmaiden kitkatonta ja asteittaista integroimista maailmantalouteen kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tärkeimmät banaaneja vievät AKT-maat voivat kohdata haasteita, jotka liittyvät muuttuviin kauppajärjestelyihin, erityisesti seurauksena suosituimmuuskohtelun vapautumisesta WTO:ssa. Näin ollen voimassa olevaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1905/2006[6] olisi lisättävä AKT-maiden banaanialan liitännäistoimenpiteitä koskeva ohjelma.

    4. Ohjelman nojalla hyväksyttävien taloudellisten tukitoimenpiteiden tavoitteena olisi oltava banaaninviennistä riippuvaisten alueiden sopeutumisen ja/tai rakenneuudistuksen tukeminen alakohtaisella talousarviotuella tai hankekohtaisilla toimilla. Toimenpiteillä olisi pyrittävä edistämään yhteiskunnallista sopeutumiskykyä koskevia toimintalinjoja, talouden monipuolistamista tai investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi, kun se on kestävä strategia, erityisestä tukijärjestelmästä perinteisille banaanien AKT-toimittajavaltioille[7] ja erityisestä tukikehyksestä perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille[8] saatujen tulosten ja kokemusten perusteella.

    5. Ohjelman olisi täydennettävä sopeutumisprosessia AKT-maissa, jotka ovat vieneet merkittäviä määriä banaaneja Euroopan yhteisöön viime vuosina ja joihin vapauttaminen WTO:ssa vaikuttaa[9]. Ohjelma perustuu perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille tarkoitettuun erityiseen tukikehykseen. Se on EU:n WTO:n puitteissa antamien kansainvälisten velvoitteiden mukainen, ja sillä on selvästi rakenneuudistukseen liittyvä ja siten tilapäinen luonne ohjelman enimmäiskeston ollessa neljä vuotta (2010–2013),

    OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 1905/2006 seuraavasti:

    6. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

    ” 4 artikla

    Unionin avun täytäntöönpano

    Tämän asetuksen yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisesti unionin apu toteutetaan 5–16 artiklassa olevien maantieteellisten ja aihekohtaisten ohjelmien sekä 17 ja 17 a artiklassa säädettyjen ohjelmien avulla.”

    7. Lisätään 17 a artikla seuraavasti:

    ”17 a artikla

    Tärkeimmät banaanien AKT-toimittajavaltiot

    1. Banaanialan liitännäistoimenpiteitä sovelletaan liitteessä III a lueteltuihin banaanien AKT-toimittajavaltioihin. Unionin näille maille antamalla avulla pyritään tukemaan niiden sopeutumista tilanteeseen, joka on seurausta EU:n banaanimarkkinoiden vapauttamisesta Maailman kauppajärjestön puitteissa. Unionin avussa otetaan huomioon näiden maiden politiikat ja sopeutumisstrategiat, ja erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin yhteistyöaloihin:

    8. banaaninvientialan kilpailukyvyn parantaminen, kun tämä on kestävä ratkaisu, missä yhteydessä otetaan huomioon tuotantoketjun eri osapuolten tilanne;

    9. banaaneista riippuvaisten alueiden talouden monipuolistamisen edistäminen;

    10. sellaisten sopeutumisprosessin synnyttämien laajempien vaikutusten käsittely, jotka voivat liittyä esimerkiksi työllisyyteen, sosiaalipalveluihin, maankäyttöön, ympäristön entistämiseen ja makrotaloudelliseen vakauteen.

    2. Komissio vahvistaa liitteessä IV esitetyn määrän puitteissa kullekin tukikelpoiselle banaanien AKT-toimittajavaltiolle edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien rahoitukseen käytettävissä olevan enimmäismäärän puolueettomien indikaattoreiden perusteella. Indikaattoreihin kuuluvat banaanikauppa EU:n kanssa, banaaninviennin merkitys kyseisen AKT-maan taloudelle ja maan kehitystaso. Määrärahojen jakoperusteena käytetään vuotta 2009 edeltävien vuosien tietoja.

    3. Komissio hyväksyy monivuotiset tukistrategiat 19 artiklaa soveltuvin osin soveltaen ja 21 artiklan mukaisesti. Se varmistaa, että tällaiset strategiat täydentävät kyseisten maiden maantieteellisiä strategia-asiakirjoja ja että nämä banaanialan liitännäistoimenpiteet ovat luonteeltaan tilapäisiä. Tukistrategioita voidaan tarkistaa tarvittaessa, mutta niistä ei suoriteta väliarviointia.”.

    11. Korvataan 21 artikla seuraavasti:

    ”21 artikla

    Strategia-asiakirjojen ja monivuotisten tavoiteohjelmien hyväksyminen

    Komissio hyväksyy 19 ja 20 artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja monivuotiset tavoiteohjelmat sekä niiden 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset samoin kuin 17 ja 17 a artiklassa tarkoitetut liitännäistoimenpiteet 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

    12. Korvataan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”1. Maksusitoumukset tehdään 17 a artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 1 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjen komission päätösten pohjalta.”.

    13. Korvataan 31 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Jostakin 11–16 artiklassa määritellystä aihekohtaisesta ohjelmasta ja 17 ja 17 a artiklassa tarkoitetuista ohjelmista rahoitettavien hankinta- tai avustussopimusten myöntämismenettelyyn osallistuminen on avointa paitsi niille luonnollisille tai oikeushenkilöille, jotka ovat tukikelpoisia aihekohtaisen ohjelman tai 17 ja 17 a artiklassa tarkoitettujen ohjelmien mukaisesti, myös kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat OECD/DAC:n määrittelemien ja liitteessä II lueteltujen kehitysmaiden kansalaisia, ja oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet kyseisiin kehitysmaihin. Komissio julkaisee ja ajantasaistaa liitteen II OECD/DAC:n laatiman avunsaajaluettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa tästä neuvostolle.”.

    14. Korvataan 38 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

    ”1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten kaudelle 2007–2013 on 17 087 miljoonaa euroa.

    2. Kullekin 5–10 artiklassa, 11–16 artiklassa ja 17 ja 17 a artiklassa tarkoitetuista ohjelmista alustavasti kohdennetut määrät ovat liitteessä IV. Määrät vahvistetaan kaudelle 2007–2013.”.

    15. Lisätään tämän asetuksen liitteessä I oleva liite III a.

    16. Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteellä II.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä

    Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

    Puhemies Puheenjohtaja

    LIITE I

    ”LIITE IIIa

    TÄRKEIMMÄT BANAANIEN AKT-TOIMITTAJAVALTIOT

    1. Belize

    2. Dominica

    3. Dominikaaninen tasavalta

    4. Ghana

    5. Jamaika

    6. Kamerun

    7. Norsunluurannikko

    8. Saint Lucia

    9. Saint Vincent ja Grenadiinit

    10. Suriname”

    LIITE II

    ”LIITE IV

    ALUSTAVAT MÄÄRÄRAHAT AJANJAKSOKSI 2007–2013 (MILJOONAA EUROA)

    Yhteensä | 17 087 |

    Maantieteelliset ohjelmat: | 10 057 |

    Latinalainen Amerikka | 2 690 |

    Aasia | 5 187 |

    Keski-Aasia | 719 |

    Lähi-itä | 481 |

    Etelä-Afrikka | 980 |

    Aihekohtaiset ohjelmat: | 5 596 |

    Investoiminen ihmisiin | 1 060 |

    Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito | 804 |

    Valtioista riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä | 1 639 |

    Elintarviketurva | 1 709 |

    Muuttoliike ja turvapaikka-asiat | 384 |

    Sokeripöytäkirjan AKT-maat | 1 244 |

    Tärkeimmät banaanien AKT-toimittajavaltiot | 190” |

    .

    SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

    1. EHDOTUKSEN NIMI:

    Liitännäistoimenpiteet tärkeimmille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) banaanien toimittajavaltioille

    2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

    Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

    21 (Kehitysyhteistyö)

    3. BUDJETTIKOHDAT:

    3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

    Ehdotetut budjettikohdat:

    21 06 07 (Banaanialan liitännäistoimenpiteet)21 01 04 10 (Kehitysyhteistyön rahoitusväline – Hallintomenot)

    Ehdotetut toimenpiteet rahoitetaan käyttämällä otsakkeen 4 liikkumavaraa ja kohdentamalla varoja uudelleen otsakkeessa 4.

    3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

    Toiminta kestää varainhoitovuodet 2010-2013; määräksi arvioidaan 190 miljoonaa euroa.

    Komission jäsenet Benita Ferrero-Waldner ja Karel De Gucht viittasivat 15. joulukuuta 2009 päivätyssä kirjeessä, joka oli osoitettu AKT-maiden banaanialan koordinoinnista vastaavalle Kamerunin ministeri Luc Magloire Mbargalle, enintään 200 miljoonan euron suuruiseen ohjelmaan tärkeimpien banaanien AKT-toimittajavaltioiden tukemiseksi sopeutumis- ja rakenneuudistusprosessissa, joka on seurausta tullitariffimuutoksista. He totesivat, että 190 miljoonan euron lisäksi komissio olisi valmis tarkastelemaan yhdessä budjettiviranomaisten kanssa mahdollisuutta korottaa tätä määrää 10 miljoonalla eurolla, jos vastaavat määrärahat vapautuvat vuotuisissa talousarviomenettelyissä.

    3.3. Budjettitiedot:

    Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

    21 06 07 | Pakoll./ Ei-pakoll. | JM[10] | KYLLÄ | EI | EI | 4 |

    21 01 04 01 | Pakoll./ Ei-pakoll. | EI-JM[11] | EI | EI | EI | 4 |

    4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

    4.1. Taloudelliset resurssit

    4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Menolaji | Kohdan nro | Vuosi 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | n + 4* | n + 5 ja myöh.* | Yht. |

    Toimintamenot[12] |

    Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 75 | 43 | 41 | 31 | 190 |

    Maksumäärärahat (MM) | b | 30 | 30 | 40 | * | * | 100* |

    Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[13] |

    Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | 0,217 | 0,750 | 0,950 | 0,700 | * | * | 2,617* |

    VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

    Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 75,217 | 43,75 | 41,95 | 31,70 | * | * | 192,617* |

    Maksumäärärahat | b+c | 0,217 | 30,75 | 30,95 | 40,70 | * | * | 102,617* |

    Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[14] |

    Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,043 | 0,128 | 0,128 | 0,128 | * | * | 0,427* |

    Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,06* |

    Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

    MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 75,26 | 43,898 | 42,098 | 31,848 | * | * | 193,04* |

    MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 0,26 | 30,898 | 31,098 | 40,848 | * | * | 103,104* |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    Tiedot yhteisrahoituksesta

    Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

    …………………… | f |

    MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

    4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

    ( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

    ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

    ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[15] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

    4.1.3. Vaikutukset tuloihin

    ( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    ( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

    Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

    milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

    Ennen toteu-tusta [Vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

    Henkilöstön määrä yhteensä | 2,3 | 7 | 7 | 7 |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen.

    4.3. Toimenpiteiden rahoitus

    OHJELMA RAHOITETAAN OTSAKKEEN 4 (”EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA”) MENOJEN MÄÄRÄRAHOISTA. EHDOTETAAN, ETTÄ KÄYTETÄÄN 75,9 MILJOONAA EUROA TÄSSÄ OTSAKKEESSA OLEVASTA LIIKKUMAVARASTA. KOMISSION YKSIKÖT OVAT ARVIOINEET VAROJEN SAATAVUUTTA KAUDELLA 2010–2013 SELVITTÄÄKSEEN MAHDOLLISUUKSIA VAROJEN UUDELLEEN KOHDENTAMISEEN MAHDOLLISEN ALIKÄYTÖN, HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVIEN RAJOITUSTEN JA/TAI POLIITTISTEN OLOSUHTEIDEN VUOKSI. ANALYYSIN PERUSTEELLA EHDOTETAAN 95,8 MILJOONAN SUURUISTEN VAROJEN KOHDENTAMISTA UUDELLEEN OTSAKKEESSA 4. KOMISSIO EHDOTTAA, ETTÄ JÄLJELLE JÄÄVÄ MÄÄRÄ (18,3 MILJOONAA EUROA) OTETAAN JOUSTOVÄLINEESTÄ.

    5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

    5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

    Lyhyt aikaväli: Toimenpiteillä vastataan väestön tarpeisiin banaaneista riippuvaisilla alueilla sellaisissa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa, jotka ovat vieneet keskimäärin yli 10 000 tonnia banaaneja Euroopan unioniin viime vuosikymmenen aikana ja joihin EU:n banaanitullien muutos vaikuttaa kielteisesti.

    5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

    Ehdotuksella otetaan käyttöön määräaikaisia toimenpiteitä, joilla vastataan tullitariffien alentamiseen. Toimenpiteet täydentävät muita unionin käytettävissä olevia ulkoisen avun välineitä, ja ne perustuvat EU:n ja kumppaneiden yhteiseen kokemukseen tukitoimenpiteistä, jotka on rahoitettu perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille tarkoitetusta erityisestä tukikehyksestä. Synergiaetuja saadaan varmistamalla, että toteutettavat toimenpiteet ovat EU:n maakohtaisten avustusstrategioiden mukaisia.

    5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

    Tavoitteena on säilyttää niiden ihmisten elintaso tai parantaa niiden ihmisten elintasoa, jotka asuvat banaaneista riippuvaisilla alueilla niissä banaanien AKT-toimittajavaltioissa, joihin EU:n banaanitullien muutos tulee vaikuttamaan. Toimenpiteillä pyritään vastaamaan sopeutumisesta aiheutuviin laajempiin (yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöä koskeviin) vaikutuksiin, monipuolistamaan taloutta tai tukemaan investointeja banaanialan kilpailukyvyn parantamiseksi sen ollessa kannattava strategia.

    Odotetut tulokset :

    - Maissa, joissa tavoitteisiin sisältyy talouden monipuolistaminen: kotitalouksien tulojen vakauttaminen tai lisääminen ja/tai (entisten) banaanialan työntekijöiden ja heidän perheidensä köyhyyden pienentäminen (osoituksena siitä, että EU:hun suuntautuvan banaaninviennin vähentyminen ei vaikuta kielteisesti maan talouteen ja/tai siihen väestönosaan, johon kohdistuu suurin vaikutus)

    - Maissa, joissa tavoitteisiin pyritään investoimalla kilpailukyvyn parantamiseen: EU:hun ja/tai muihin maihin suuntautuvan banaaninviennin vakauttaminen tai lisääminen (määrällisesti)

    Seurannassa ja arvioinnissa käytettävät indikaattorit :

    - kotitalouksien tulot banaaneista riippuvaisilla alueilla (tietolähde: kansalliset tilastokeskukset)

    - BKT henkeä kohti (tietolähde: kansalliset tilastokeskukset tai Maailmanpankki; vertailuvuosi: 2008)

    - köyhyysasteet (entisillä) banaanintuotantoalueilla (tietolähde: kansalliset tilastokeskukset, köyhyyden mittareiden on oltava standardoituja ja vertailukelpoisia eri aikoina; jos kansalliset tilastokeskukset eivät tarjoa banaaneista riippuvaisia alueita koskevia tietoja, käytetään vaihtoehtoisia ja vertailukelpoisia indikaattoreita; jos vertailukelpoisia indikaattoreita ei ole, käytetään YK:n inhimillisen kehityksen indeksiä)

    - banaanien vienti EU:n markkinoille (määrä ja arvo, mitattuna EU:n tuontina; tietolähde: Eurostat, Comext)

    - banaanien vienti muihin maihin (EU:n ulkopuoliset maat; tietolähde: vahvistetaan myöhemmin; jollei yhdenmukaistettuja vertailukelpoisia tietoja ole saatavilla, käytetään kansallisten tilastokeskusten tietoja)

    5.4. Toteutustapa (alustava)

    Mitä seuraavista menettelyistä[17] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

    ( Keskitetty hallinnointi

    ( komissio hallinnoi suoraan

    ( hallinnointivastuu siirretään

    ( toimeenpanovirastoille

    ( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

    ( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

    ( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

    ( jäsenvaltioiden kanssa

    ( kolmansien maiden kanssa

    ( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

    Huomautukset:

    Toteutustavat ovat maakohtaisia, ja ne määritetään valitun toimintastrategian yhteydessä.

    6. SEURANTA JA ARVIOINTI

    6.1. Seurantamenettely

    Komissio vastaa seurannasta. Se käyttää apuna EU:n lähetystöjen keräämiä tietoja sekä kansallisilta tilastokeskuksilta ja merkityksellisiltä ministeriöiltä saatuja tietoja. Tämä riippuu siitä, millä tavoin tuki myönnetään kussakin maassa (talousarvio- vai ohjelmatuki).

    6.2. Arviointi

    6.2.1. Ennakkoarviointi

    Komission yksiköt ovat arvioineet vaikutusta, joka banaanitullien muutoksilla todennäköisesti on EU:n markkinoista riippuvaisiin banaaneja toimittaviin AKT-valtioihin. Lisäksi aikaisemmasta tukiohjelmasta eli perinteisille AKT-banaanien toimittajavaltioille tarkoitetusta erityisestä tukikehyksestä on tehty ulkoinen arviointi. Vaikka banaanitullien alentamisella ei todennäköisesti ole suuria vaikutuksia maiden makrotalouteen, paikallistasolla suosituimmuustullien muuttamisen vaikutukset voivat olla merkittäviä riippuen banaanialan erityisestä kustannusrakenteesta ja mahdollisuudesta kustannussäästötoimenpiteisiin. Kaikkien maiden on sopeuduttava alhaisempiin suosituimmuustulleihin, ja tällä sopeutumisella voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

    Tilanne eri AKT-maissa vaihtelee suuresti: tullien alentaminen voi johtaa siihen, että jotkin vähemmän kilpailukykyisistä banaanintoimittajavaltioista lopettavat banaanin viennin EU:hun, kun taas toisissa maissa banaaniala pystyisi sopeutumaan rakenneuudistuksen avulla.

    Vähemmän kilpailukykyisten banaanintoimittajavaltioiden menettämät vuotuiset vientitulot voivat olla merkittäviä, ja sopeutumisen mahdolliset sosioekonomiset ja maankäyttöön liittyvät vaikutukset voivat olla suuria.

    Suuruudeltaan 190 miljoonan euron tuen odotetaan mahdollistavan sen, että ne AKT-maat, jotka ovat lähimenneisyydessä vieneet merkittäviä määriä banaaneja EU:hun, voivat jatkaa ja/tai käynnistää välittömästi investointeja ja sopeutusohjelmia vastatakseen tullialennusten vaikutuksiin ja lieventääkseen niitä.

    6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

    Erityisellä tukikehyksellä (1999–2008) tuettiin 12:ta banaaneja vievää AKT-maata. Tämän ohjelman loppuarviointi osoitti, että yleensä ottaen banaanialan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät ohjelmat ovat onnistuneet hyvin, mutta monipuolistamisohjelmat olisi integroitava paremmin. Sokeripöytäkirjan maihin sovellettavia liitännäistoimenpiteitä koskevasta ohjelmasta, joka on rakenteeltaan ja toimenpidetyypeiltään vertailukelpoinen, vuonna 2009 tehdystä arvioinnista on myös otettu opiksi. Tästä ohjelmasta on opittu, että on tarpeen lisätä talousarviotuki mahdolliseksi toteutustavaksi ja kuulla sidosryhmiä ohjelman suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

    6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

    Tukiohjelmaa olisi seurattava koko ajan, ja siitä olisi suoritettava arviointi vuonna 2012. Vaikutusten arviointi olisi suoritettava vuonna 2015/2016 eli vähintään neljän vuoden täytäntöönpanon jälkeen.

    7. Petostentorjunta

    Sovelletaan tavanomaisia kehitysapuun sovellettavia petostentorjuntatoimia.

    8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

    8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

    Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi 2014* | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet* |

    Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[19] (XX 01 01) | A*/AD |

    B*, C*/AST |

    Momentilta XX 01 02 rahoitettava[20] henkilöstö | 0,67 | 2 | 2 | 2 |

    Momentilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[21] | 1,67 | 5 | 5 | 5 |

    YHTEENSÄ | 2,3 | 7 | 7 | 7 |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

    Koordinointi (maiden) tärkeimpien sidosryhmien kanssa; koordinointi jäsenvaltioiden, neuvoston ja parlamentin kanssa; päätösten, sopimusten ja maksusuoritusten valmistelu, tutkimusten organisointi, tarkastukset ja arvioinnit, raportointi.

    8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

    Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä

    ( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

    ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

    ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

    ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

    ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

    Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan osuudesta, joka voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen myöntämismenettelyssä ottaen huomioon budjettirajoitukset.

    Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4* | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet* | YHTEENSÄ |

    Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

    - sisäinen |

    - ulkoinen |

    Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0,217 | 0,750 | 0,950 | 0,700 | 2,617* |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4* | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet* |

    Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) |

    Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | 0,043 | 0,128 | 0,128 | 0,128 |

    Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,043 | 0,128 | 0,128 | 0,128 |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

    Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

    Kuten 8.2.1 kohdassa vahvistetaan: |

    Yksi ryhmän 4 sopimussuhteinen toimihenkilö kehitysyhteistyön pääosastolle, 64 000 euroa vuodessa, neljä kuukautta vuonna 2010 ja vuodet 2011–2013.* Yksi ryhmän 4 sopimussuhteinen toimihenkilö europeaid-yhteistyötoimistolle, 64 000 euroa vuodessa, neljä kuukautta vuonna 2010 ja vuodet 2011–2013.* Viisi ryhmän 4 sopimussuhteista toimihenkilöä AKT-maiden lähetystöihin, 130 000 euroa vuodessa (infrastruktuuri- ja toimintamenot mukaan luettuina), neljä kuukautta vuonna 2010 ja vuodet 2011–2013.* |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4* | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet* |

    XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,020 | 0,020 | 0,020 |

    XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

    XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[23] |

    XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

    XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

    2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

    3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

    Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,02 | 0,02 | 0,02 |

    * Toimintaohjelman ja siihen liittyvien maksujen suorittamiseksi vuoden 2013 jälkeen tarvittavat hallinnollisten tukimenojen määrärahojen jakamista koskevat ehdotukset tehdään seuraavien, vuonna 2014 alkavien rahoitusnäkymien puitteissa.

    Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

    [1] Neuvoston asetus (EY) N:o 2686/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994.

    [2] Neuvoston asetus (EY) N:o 856/1999 ja komission asetus (EY) N:o 1609/1999.

    [3] Belize, Dominica, Grenada, Jamaika, Kamerun, Kap Verde, Madagaskar, Norsunluurannikko, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Somalia ja Suriname.

    [4] EUVL C […], […], s. […].

    [5] EUVL C […], […], s. […].

    [6] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

    [7] Neuvoston asetus (EY) N:o 2686/94, annettu 31 päivänä lokakuuta 1994 (EYVL L 286, 5.11.1994, s. 1).

    [8] Neuvoston asetus (EY) N:o 856/1999, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999 (EYVL L 108, 27.4.1999, s. 2) ja komission asetus (EY) N:o 1609/1999, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1999 (EYVL L 190, 23.7.1999, s. 14).

    [9] [Lisätään viite kauppaneuvotteluja koskevaan sopimukseen]

    [10] Jaksotetut määrärahat.

    [11] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

    [12] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

    [13] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

    [14] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

    [15] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

    [16] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

    [17] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

    [18] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

    [19] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

    [20] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

    [21] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

    [22] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

    [23] Ilmoitettava, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

    Top