52008DC0113

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.2.2008

KOM(2008) 113 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsäteollisuudesta EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto {SEC(2008) 262}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. EU:n metsäteollisuuden uudet haasteet 3

3. Yhtenäinen lähestymistapa EU:n metsäteollisuuden kestävän kilpailukyvyn parantamiseksi 7

3.1. Yleiset tavoitteet 7

3.2. Toimet EU:n metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi 7

1. Johdanto

Sellua, paperia ja pakkauspaperia tuottavilla teollisuudenaloilla ja mekaanisilla puunjalostusaloilla, kuten sahoilla ja puupaneelituotannolla on sama pääasiallinen raaka-aine: puu taikka kierrätetty paperi ja puu. Sen vuoksi alasta käytetään käsitettä ”metsäteollisuus”. Metsäteollisuuteen kuuluvat myös sellaiset erikoissektorit kuin korkki- ja painoteollisuus. Metsästä loppukäyttötuotteisiin ulottuvassa arvoketjussa välituotantovaiheiden kilpailukyvystä on hyötyä muille tuotantoprosessin vaiheille. Esimerkiksi kilpailukykyinen metsätalouden tuotos lisää puu- ja paperiteollisuuden kilpailukykyä.

Metsäteollisuuden tuotantoarvo on 365 miljardia euroa ja lisäarvo noin 120 miljardia euroa, ja alalla on yli kolme miljoonaa työpaikkaa 344 000 eri yrityksessä. Useilla metsäteollisuuden aloilla on keskeinen rooli kestävän työllisyyden ylläpitämisessä maaseutualueilla.

EU:n metsäteollisuus on yleisesti ottaen kilpailukykyinen, ja sen tekniset ja kaupalliset tulokset ovat erittäin hyvät. Sellu- ja paperiteollisuus sekä mekaaninen puunjalostus ja painoteollisuus ovat maailman ykkösiä monella alalla. Ala joutuu kuitenkin vastaamaan erinäisiin haasteisiin, jotka liittyvät etenkin raaka-aineen saatavuuteen, tarpeeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, innovointiin sekä metsäalan tuotteiden kauppaan ja niistä tiedottamiseen. Lisäksi on mainittava pk-yritysten suuri merkitys mekaanisessa puunjalostuksessa ja painosektorilla.

Tämä metsäteollisuuden kilpailukykyä, innovaatioita ja kestävyyttä koskeva tiedonanto on jatkoa EU:n teollisuuspolitiikkaa koskevasta toimintasuunnitelmasta lokakuussa 2005 annetulle komission tiedonannolle.[1] Mainittu toimintasuunnitelma sisältää useita alakohtaisia aloitteita, joista yksi on näitä aloja koskeva tiedonanto.

Tässä tiedonannossa esitetyt toimenpiteet täydentävät komission kesäkuussa 2006 esittämää EU:n metsänhoitoa koskevaa toimintasuunnitelmaa[2] ja siinä vahvistettua metsäteollisuuden pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen liittyvää tavoitetta. Ehdotuksista on järjestetty julkinen kuulemiskierros, ja ne ovat olleet metsätalous- ja metsäteollisuutta koskevaa yhteisön politiikkaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean tarkasteltavina.

2. EU:n metsäteollisuuden uudet haasteet

a) Raaka-aineen saatavuus

Metsäteollisuus käyttää suuria määriä puuta, joten menestyäkseen sen on saatava sitä kilpailukykyiseen hintaan. Puu on monien metsäteollisuuden alojen suurin kustannuserä. Puun osuus kokonaiskustannuksista on paperiteollisuudessa yli 30 prosenttia ja sahateollisuudessa 65–70 prosenttia. Siksi on erittäin tärkeää edistää kotimaista puuntarjontaa ja välttää rajoituksia puuntuonnissa.

Metsäteollisuuden tarvitsemat puuraaka-ainevarat uusiutuvat metsiä istuttamalla ja luonnollisesti. Kotimaista puuntarjontaa voidaan lisätä kestävän metsänhoidon keinoin.[3] Puumarkkinoiden on toimittava tehokkaasti, ja tarjontaa olisi lisättävä eri osapuolten aktiivisilla toimilla metsänomistajat mukaan luettuina. Samalla on tärkeää helpottaa puuraaka-aineen kauppaa, sillä tuodun raakapuun osuus koko EU:n metsäteollisuuden puunhankinnasta on noin 10 prosenttia.

Kun primaariraaka-aineisiin kohdistuu yhä enemmän paineita, kierrätetyn raaka-aineen käyttö lisääntyy koko ajan. Tätä nykyä EU:n paperintuotannosta perustuu kierrätyspaperiin jo noin puolet eli 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 1998. Paperin keräys ja kierrätys sekä jalostuksen tehostuminen ovat lisänneet merkittävästi tuotantoa ilman, että puun käyttöä on tarvinnut lisätä. Paperia valmistavien, jalostavien ja kierrättävien teollisuudenalojen, julkaisijoiden, painajien sekä musteen ja liiman valmistajien kumppanuudella[4] pyritään lisäämään paperin kierrätysastetta ja parantamaan uusiopaperin laatua ja kierrätettävyyttä. Tehostamalla paperinkeruuta viranomaisten tuella voidaan myös edistää taloudellisesti tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä toimia ja tukea EU:n kilpailukykyä tällä alalla. Monet puupaneelit, erityisesti lastulevy ja puolikova kuitulevy, voidaan valmistaa kierrätetystä puusta. Puuta ei kuitenkaan kierrätetä yhtä paljon kuin paperia, koska sen käyttö on pitempiaikaista ja hävittäminen hajanaisempaa.

Lisääntyvä kilpailu puuraaka-aineesta on otettava huomioon monessa poliittisessa yhteydessä: on tarkasteltava puuta uusiutuvana energianlähteenä sekä biodiversiteettiin, metsien virkistyskäyttöön ja muihin sosiaalisiin toimintoihin liittyviä tarpeita. Uusiutuvien energiavarojen kasvava kysyntä lisää edelleen puuhun liittyvää kilpailua etenkin puupaneeli- ja sellusektoreilla. Kysynnän kasvaessa tarjonta ei välttämättä kasva vastaavasti, mikä lisää kustannuksia. Vastauksena Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 esittämään toiveeseen komissio käsittelee asiaa 23. tammikuuta 2008 tekemässään ehdotuksessa, jolla pyritään edistämään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä.[5] Ehdotuksessa tunnustetaan, että biomassaa käytetään muihinkin tarkoituksiin kuin uusiutuvan energian tuotantoon, ja kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään huomiota biomassan eri käyttötapoihin kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja yleisessä seurannassa ja raportoinnissa.

Laittomat hakkuut sekä niihin liittyvä jalostus ja puutuotteiden kauppa luovat ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia ongelmia ja lisäksi laskevat hintoja ja antavat alasta huonon kuvan, mikä heikentää lain mukaan toimivaa metsäteollisuutta. EU:n FLEGT-toimintasuunnitelmassa (metsälainsäädännön noudattaminen, metsähallinto ja puukauppa) puututaan näihin asioihin kysyntään ja tarjontaan liittyvin toimenpitein.

b) Ilmastonmuutospolitiikan vaikutukset

Metsien vaikutusta kasvihuonekaasujen vähentämiseen voidaan lisätä kestävällä ja tehokkaalla metsäpolitiikalla. Paperi- ja puutuotteet tarjoavat metsien sitomalle hiilelle lisävaraston, ja puutuotteet pystyvät säilyttämään hiiltä pitempään, jos paperin ja puun kierrätystä lisätään sen sijaan, että ne sijoitettaisiin kaatopaikalle.

On huomattava, että EU:n ilmastonmuutospolitiikalla on huomattavia vaikutuksia sellun, paperin ja eräiden puupaneelien tuotantoon alojen energiaintensiivisten tuotantoprosessien vuoksi. Polttoaineen ja sähkön osuus EU:n sellu- ja paperituotannon valmistuskustannuksista on 13–18 prosenttia. Paperitehtaat ovat suuria energian kuluttajia, kun taas kemialliset sellutehtaat voivat olla energian nettotuottajia. Nämä teollisuudenalat tuottavat noin puolet käyttämästään primaarienergiasta puubiomassasta. Myös sahoilla ja puupaneelituotannossa lämpöenergian omavaraisuus on erittäin suuri, vaikka sähkö usein tuleekin ulkopuolisilta toimittajilta. Mekaaninen sellu- ja paperituotanto puolestaan on laajalti riippuvainen ulkopuolelta tuotavasta sähköstä ja kaasusta. Viimeaikaisella hintojen nousulla on ollut suuri vaikutus näille teollisuudenaloille.

Korkeaa hintatasoa selittävät primaaripolttoaineen korkea hinta, tarve osallistua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen.[6] Korkeat kustannukset ovat haaste teollisuuden kilpailukyvylle ja lisäävät tarvetta lujittaa markkinoiden vapauttamista ja energiatehokkuutta koskevaa politiikkaa, jotta Euroopan houkuttavuus metsäalan investoijien silmissä lisääntyisi. Kilpailukykyisiin ja tehokkaisiin sähkö- ja kaasumarkkinoihin EU:ssa tähtäävä kolmas energiapaketti[7] syyskuulta 2007 on merkittävä askel.

Koska metsäteollisuus on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, sen on osallistuttava merkittävällä tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Teollisuuden on toimittava ympäristöä säästävästi ja energiatehokkaasti kuitenkaan kilpailukykyään menettämättä. Ei olisi Euroopan unionin etujen mukaista, jos tuotanto siirtyisi maihin, joissa päästörajoitukset ovat lievempiä, sillä tämä ns. hiilivuoto olisi ympäristön ja talouden kannalta vahingollista. Tästä syystä komissio tunnustaa energiaintensiivisten alojen erityistilanteen ja käsittelee sitä 23. tammikuuta 2008 esittämässään ilmastotoimia ja uusiutuvaa energiaa koskevassa paketissaan.[8] Paketissa esitetään selkeät kriteerit, joilla kartoitetaan ne energiaintensiiviset alat, joita hiilivuodon riski koskee. Komissio määrittelee, mitkä sektorit tai niiden osat kuuluvat tähän ryhmään. Niille jaetaan päästöoikeuksia ilmaiseksi jopa 100-prosenttisesti ottaen huomioon tehokkaimmat tekniikat. Komissio arvioi, täyttääkö metsäteollisuus tällaisen kohtelun edellytykset. Vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta globaalista ilmastonmuutossopimuksesta käytäviä kansainvälisiä neuvotteluja silmällä pitäen komissio arvioi energiaintensiivisten teollisuudenalojen tilannetta tarkemmin ja saattaa ehdottaa mukautuksia, jotka liittyisivät etenkin oikeuksien ilmaisjakoon taikka tuontituotteitten sisällyttämiseen yhteisön päästökauppajärjestelmään.

Alakohtaisilla alan erityisiin olosuhteisiin perustuvilla sopimuksilla voidaan edistää päästöjen rajoittamista myös kansainvälisesti. Näillä alakohtaisilla sopimuksilla pitäisi päästä suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.

Metsäteollisuuden merkitys nyt ja tulevaisuudessa lämmön ja sähkön tarjoajana sekä puuhun perustuvien biopolttoaineiden tuottajana kasvaa koko ajan, mikä tehostaa edelleen puun käyttöä sekä energia- että metsäalan tuotteissa. Biopolttoaineita voidaan tuottaa puupohjaisten kemikaalien ja muiden tuotteiden rinnalla biojalostamoissa. Metsäteollisuuden teknologiafoorumin biojalostusta käsittelevän erityistyöryhmän osuus alan keskeisten hankkeiden määrittelyssä on tärkeä. Alan teollisuudella on kokemusta, teknologia ja hankintaketjut, joiden ansiosta sillä on mahdollisuus olla osa uusiutuvia energialähteitä koskevaa ratkaisua.

c) Innovointi ja t&k-toiminta

Metsäteollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi on välttämätöntä lisätä investointeja t&k-toimintaan ja käyttää teknistä ja kaupallista osaamista innovatiivisella tavalla.

Metsäteollisuuden teknologiafoorumi on tärkeä teollisuuden, Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tutkimushankkeiden koordinointiväline, jonka tulisi olla tärkeässä asemassa, kun alan innovointikapasiteettia vahvistetaan. Teknologiafoorumi on kehittänyt metsäalalle strategisen tutkimusohjelman, jonka avulla pyritään lisäämään EU:n kilpailukykyä kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä parantamalla raaka-aine- ja energiatehokkuutta.

Sellu-, paperi- ja puuteollisuus on hyötynyt kemianteollisuudessa tapahtuneesta teknisestä kehityksestä. Vastaavaa synergiaa esiintyy myös koneteollisuuden ja sellu- ja paperiteollisuuden välillä. Mainitunkaltaisia myönteisiä klusterisuhteita olisi ylläpidettävä edelleen.

d) Kauppa ja yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

Useimmat metsäteollisuuden alat ovat suoran kansainvälisen kilpailun kohteina. Maailmanmarkkinoilla kilpailevien sellu-, paperi- ja paneelituottajien, sahojen ja painoalan toimijoiden määrä kasvaa tasaisesti koko ajan. Metsäteollisuuden tuotantoketju on mukautunut tilanteeseen keskittymällä tuottavuuden lisäämiseen sekä investoimalla tuotekehittelyyn, innovointiin ja tutkimukseen. Useat EU:n yritykset ovat maailmanlaajuisia toimijoita.

Eräiden kauppakumppanien soveltamien korkeiden tullien ja muiden kaupan esteiden vuoksi EU:n puu- ja paperituotteilta puuttuvat kuitenkin yhtäläiset edellytykset päästä kolmansien maiden markkinoille.

e) Viestintä ja tiedotus

Paino- ja pakkauspaperin kysyntä on jo pitkään kasvanut, mikä liittyy kiinteästi henkilöä kohti laskettujen tulojen kasvuun. Painopaperialan ja painoteollisuuden kilpailu muun muassa sähköisen median kanssa kasvaa monilla markkinoilla koko ajan ja johtaa jossain määrin ylikapasiteettiin. Sähköiset tuotteet ja painotuotteet voivat myös täydentää toisiaan. Pakkauspaperiala kilpailee myös yhä enemmän, pääasiassa muovin kanssa.

Henkeä kohti laskettu puutuotteiden kysyntä on paljon vähäisempää EU:ssa kuin Pohjois-Amerikassa tai Japanissa, mikä johtuu pitkälti siitä, että puutalojen osuus EU:ssa on pienempi. Alan kasvumahdollisuudet perinteisten alojen ulkopuolella ovat kuitenkin valtavat.

Metsiä ja metsäteollisuutta sekä metsäteollisuuden tuotteiden laatua koskevaa tiedotusta on yleisesti tarpeen parantaa. Puun ammattikäyttäjille ja tavallisille kuluttajille olisi tiedotettava enemmän uusiutuvan, kierrätettävän ja ilmastomyötäisen puun taloudellisista ja ympäristönsuojelullisista ominaisuuksista.

3. Yhtenäinen lähestymistapa EU:n metsäteollisuuden kestävän kilpailukyvyn parantamiseksi

3.1. Yleiset tavoitteet

EU:n teollisuuspolitiikan ja sen kestävän kehityksen strategiassa, jolla valmistusteollisuudelle pyritään luomaan paremmat toimintaedellytykset, metsäteollisuus on esimerkki sektorista, joka kehittyy hyvin pitkälti EU:n eri aloilla ajaman politiikan tahtiin. Metsäteollisuuden eri alat modernisoituvat, hyödyntävät osaamistaan ja innovointia lisäten näin kestävyyttään ja vastaten kilpailukykyä koskeviin haasteisiin.

Metsäteollisuuden raaka-aineriippuvuus, rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja energiahuollossa sekä sen korkea energiaintensiteetti merkitsevät sitä, että komission 23. tammikuuta 2008 esittämä energia- ja ilmastonmuutospaketti vaikuttaa alaan suoraan.

Seuraavilla politiikan tavoitteilla varmistetaan, että metsäteollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan johdonmukaisesti samalla kun ilmastonmuutosta ja energiapolitiikkaa koskevat tavoitteet sisällytetään alan teolliseen strategiaan:

- Hyödynnetään alaan liittyvien sektorien osaamista ja tuetaan edelleen vahvaa innovaatio- ja ttk-toimintaa.

- Edistetään kestävää energiahuoltoa ja kestävää metsänhoitoa.

- Edistetään kestävää raaka-ainehankintaa ja samalla myös reilua kilpailua.

- Tehostetaan raaka-ainevarojen käyttöä.

- Tuetaan metsäteollisuuden täysimittaista osallistumista uusiutuvien energialähteiden markkinoille sekä lämmön, sähkön ja puupohjaisten biopolttoaineiden toimittamiseen.

3.2. Toimet EU:n metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi

a) Raaka-aineen saatavuus

- Metsäteollisuuden tarvitseman puuraaka-aineen saantia olisi parannettava niin, että tarjonta vastaa paremmin kysyntää. Aktiivisella ja kestävällä metsänhoitopolitiikalla voidaan lisätä teollisuuden ja energiasektorin tarvitseman puuraaka-aineen tarjontaa. Tarjonnan lisäämiseksi olisi myös parannettava metsänomistajien ja teollisuuden logistisia suhteita.

- Kysynnän ja tarjonnan välistä mahdollista eroa voitaisiin pienentää lisäämällä metsän kokonaisalaa ja puunmäärää metsittämällä, metsänuudistamistoimilla sekä tehostamalla puuvarojen hyödyntämistä.

- Olisi kannustettava kierrätyspaperin ja -puun markkinakehitystä ja laajennettava teollisuuden osallistumista, jotta kierrätyspaperin ja -puun käyttöä metsäteollisuudessa voitaisiin lisätä.

- Jäsenvaltioiden ja teollisuuden olisi tuettava kustannuksiin nähden tehokkaita ratkaisuja käytetyn paperin ja puutuotteiden erillisten keruujärjestelmien luomiseksi.

- On tärkeää kannustaa teollisuutta sitoutumaan vahvemmin laittoman hakkuun ja siihen liittyvän laittomien puutuotteiden kaupan vähentämiseen.[9] Kestävää metsänhoitoa olisi edistettävä esimerkiksi metsänhoidon sertifioinnilla tai vastaavilla järjestelmillä sekä käyttämällä yhteisiä käsittelyketjuja, jotta kuluttajat voivat positiivista syrjintää harjoittamalla suosia kestävistä ja laillisista lähteistä peräisin olevia tuotteita.

- Metsävaroja pitäisi käyttää eri tarkoituksiin tasapainoisella tavalla. Niinpä komissio tunnustaakin ehdotuksessaan, jolla pyritään edistämään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä,[10] että biomassaa käytetään muihinkin tarkoituksiin kuin uusiutuvan energian tuotantoon, ja sen vuoksi ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään huomiota biomassan eri käyttötapoihin kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja yleisessä seurannassa ja raportoinnissa.

Toimenpiteet 1. Jäsenvaltioita, teollisuutta ja metsänomistajia kannustetaan helpottamaan ja edistämään metsitystä, metsänuudistamista ja aktiivista kestävää metsänhoitoa kansallisten metsäohjelmien ja vastaavien toimenpiteiden puitteissa metsätoimintasuunnitelman mukaisesti ja vaikuttamaan näin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kasvattamaan samalla puun tarjontaa. 2. Metsätalouden ja metsäteollisuuden neuvoa-antava komitea selvittää koordinoidusti pysyvän metsäkomitean alaisen puuvarojen hyödyntämistä käsittelevän tilapäisen työryhmän kanssa puuvarojen hyödyntämisen lisäksi muitakin ratkaisuja, joilla voitaisiin pienentää puun kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua. 3. Yhteisön metsätalous- ja metsäteollisuuspolitiikkaa käsittelevä neuvoa-antava komitea seuraa kierrätyspaperin keruujärjestelmien ja markkinoiden kehitystä antaakseen neuvoja siitä, miten kustannustehokkaita ja laadukkaita keruujärjestelmiä voitaisiin edistää ja laajentaa edelleen. 4. Puutuotteitten kierrätyksen lisäämiseksi komissio käynnistää tutkimuksen löytääkseen ratkaisuja, joilla voidaan parantaa keruumenettelyjä ja lisätä kuluttajien ja tuottajien harjoittamaa kierrätystä. 5. Metsätaloutta ja metsäteollisuutta käsittelevän neuvoa-antavan komitean yhteyteen perustetaan pyöreän pöydän neuvottelukunta, johon osallistuu alan edustajia, puutavaran tuojia ja metsätuotteitten jakelijoita sekä muita sidosryhmiä. Neuvottelukunnan tehtävänä on laatia yksityisellä sektorilla noudatettavia toimenpiteitä, kuten käytännesääntöjä, joilla laittomasti korjattu puu ja puutuotteet suljetaan kaupan ja käytön ulkopuolelle FLEGT-toimintasuunnitelman mukaisesti. 6. Teollisuutta ja metsänomistajia kannustetaan tekemään laitonta hakkuuta estäviä ja kestävää metsänhoitoa edistäviä aloitteita. Tuetaan erityisesti sertifiointiin, vastaaviin järjestelyihin ja merkintöihin liittyviä aloitteita. 7. Komissio ja jäsenvaltiot selventävät julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamista puu- ja paperituotteisiin sekä vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia kestävän kehityksen mukaisen laillisen puutavaran julkisia hankintoja koskevista kansallisista kriteereistä. 8. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan kiinnittämään huomiota biomassan eri käyttötapoihin uusiutuvia energianlähteitä koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja yleisessä seurannassa ja raportoinnissa. |

b) Ilmastonmuutospolitiikka ja ympäristölainsäädäntö

- Metsillä ja metsäteollisuudella on strateginen asema ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja sitä olisi vahvistettava.

- Hiilen varastoituminen puukorjuutuotteisiin saattaa lisätä metsiin sitoutuvasta hiilestä saatavia hyötyjä, ja siksi niiden roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olisi lisättävä.

- Ilmastonmuutospolitiikalla ja päästökauppajärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia joihinkin sellu- ja paperiteollisuuden osiin. Näillä toimenpiteillä voidaan vauhdittaa innovointia ja välittää tarvittavat taloudelliset signaalit, jotta voidaan kustannuksiin nähden tehokkaimmalla tavalla päästä vähähiiliseen ja kestävään talouteen ja samalla kannustaa myös muita suurten päästöjen maita perustamaan kunnianhimoisia päästökauppajärjestelmiä vuodesta 2012 lukien. Tarvittavat toimenpiteet esitetään komission 23. tammikuuta antamassa ehdotuksessa EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi. Nyt ne on viimeisteltävä.

- Metsäteollisuuteen sovellettavan ympäristölainsäädännön olisi perustuttava metsävarojen ja tuotantoprosessin kestävään ja aktiiviseen käyttöön parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla niin, että joustaville ratkaisuille jää tilaa.

- Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetulla direktiivillä (IPPC-direktiivi) ja siihen liittyvillä viiteasiakirjoilla on ollut tärkeä rooli metsäteollisuuden päästöjen ehkäisemisessä ja valvontatoimenpiteiden kehittämisessä. EU:n kestävälle tuotannolle on tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat mainittua direktiiviä johdonmukaisesti. Komissio on ehdottanut teollisuuden päästöjä koskevaa direktiiviä, jolla yhdistetään IPPC-direktiivi ja siihen liittyvät alakohtaiset direktiivit sekä vahvistetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja uuden tekniikan – jotka ovat kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn yhteensovittamisen kannalta olennaisia – asemaa.

Toimenpiteet 9. Tarkastellaan hiilen varastointia puukorjuutuotteisiin koskevan ehdotuksen hyötyjä ja haasteita sen kannalta, että se otetaan uutena elementtinä mukaan vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta ilmastonmuutospolitiikasta käytäviin kansainvälisiin neuvotteluihin. 10. Komissio selvittää yhdessä sidosryhmien ja kolmansien maiden kanssa sellaisten alakohtaisten sopimusten asemaa, jotka johtaisivat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä. Mukana ovat myös parhaat tiedonkeruuseen liittyvät menetelmät ja keskeiset suoritusindikaattorit. 11. Komissio valmistelee ne energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin liittyvät toimenpiteet, jotka se esitti 23. tammikuuta 2008 julkaisemassaan ilmastotoimia ja uusiutuvaa energiaa koskevassa paketissaan. Tämä koskee etenkin hiilivuodon uhkaamien energiaintensiivisten alojen tai niiden osien määrittelyä samoin kuin päästöoikeuksien asianmukaista jakoa. Komissio arvioi, täyttääkö metsäteollisuus tällaisen kohtelun edellytykset. Vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta globaalista ilmastonmuutossopimuksesta käytäviä kansainvälisiä neuvotteluja silmällä pitäen komissio arvioi energiaintensiivisten teollisuudenalojen tilannetta tarkemmin ja saattaa ehdottaa mukautuksia, jotka liittyisivät etenkin oikeuksien ilmaisjakoon taikka tuontituotteitten sisällyttämiseen yhteisön päästökauppajärjestelmään. 12. Komission sellu- ja paperialaa koskevan viiteasiakirjan tarkastelussa todetaan, että teollisuutta olisi kehotettava osallistumaan tietojenvaihtoon. Olisi pyrittävä löytämään joustavia teknisiä ratkaisuja sekä edistämään johdonmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. |

c) Innovointi ja t&k-toiminta

- Metsäteollisuuden osaamisen, innovoinnin ja ttk-toiminnan tasoa sekä puuteollisuuden tuotteiden ominaisuuksista tiedottamista olisi lisättävä.

- Metsäteollisuuden teknologiafoorumin strategisessa tutkimusohjelmassa suhtaudutaan tutkimusprioriteetteihin johdonmukaisesti ja katetaan koko arvoketju puusta ja sekundäärisistä raaka-aineista sellu-, paperi- sekä mekaaniseen puunjalostusteollisuuteen.

- Sektorille voisi olla hyötyä klustereista, jotka helpottaisivat kiinteää yhteistyötä yritysten, tutkimusyhteisöjen ja loppukäyttäjien välillä ja tarjoaisivat mahdollisuuden löytää ratkaisu teollisuudenalojen pirstaloitumisesta johtuvaan resurssien rajallisuuteen ja parantaa pk-yritysten innovointi- ja kasvupotentiaalia.

- Kyseisten teollisuudenalojen kasvu- ja työllisyyspotentiaali tarjoaa EU:n vähiten kehittyneiden alueiden, maaseutualueiden ja perifeeristen alueiden kehitykselle erityisiä mahdollisuuksia, sillä monet aloihin liittyvät erityistaidot ovat usein keskittyneet niille.

Toimenpiteet 13. Jäsenvaltioiden ja teollisuuden olisi otettava strateginen tutkimusohjelma huomioon ttk-ohjelmissaan ja järjestettävä riittävä metsäteollisuusalan koulutus. 14. Metsäteollisuudella on monia EU:n seitsemänteen puiteohjelmaan liittyviä mahdollisuuksia. Erityisesti voidaan tukea biopolttoaineiden ja puusta saatavien biotekniikkaan perustuvien kemikaalien tuotantomenetelmien kehittämistä, tehokkuuden parantamista käyttämällä uusia ja kierrätyskuituja ja umpipuuta sekä pakkaus-, paino- ja rakennusalan tuotteiden ja prosessien kehittämistä. 15. Jäsenvaltioita ja alueita kannustetaan muodostamaan klustereita, joilla voidaan lisätä metsien arvoketjun nykyistä kilpailukykyistä synergiaa sekä luoda uutta synergiaa erityisesti pk-yritysten osalta. Siihen voidaan saada tukea kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvasta monikansallisesta klusteriyhteistyöstä ja sektoritason klusteristrategioiden kehittämisestä. 16. Koheesiopolitiikasta vuosiksi 2007–2013 myönnettävällä tuella avustetaan sektorin kilpailukyvyn ja kestävyyden parantamista erityisesti EU:n kaikkein epäedullisimmilla alueilla. Tukitoimiin sisältyvät esimerkiksi investoinnit uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian kehittämiseen sekä ttk-toiminnan ja innovaatiokapasiteetin parantamiseen. |

d) Kauppa ja yhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

- Raaka-aineiden saanti ja ulkomaankaupan yhtenäiset toimintaedellytykset ovat avaintekijöitä, jotta EU:n yrityksillä olisi asianmukaiset edellytykset maailmanlaajuiselle kilpailulle.

- Edistyminen ympäristönsuojelua sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevissa kansainvälisissä vähimmäisvaatimuksissa edistäisi eurooppalaisten toimijoiden kannalta tasapainoisempia globaaleja puitteita.

- Standardointi helpottaa puun ja paperituotteiden kauppaa. Rakennusalan tuotteita koskevan direktiivin[11] mukaisesti yhdenmukaistettujen eurooppalaisten tuotestandardien ansiosta rakennustuotteiden teknistä suorituskykyä voidaan arvioida EU:ssa tasapuolisesti kotimainen ja tuontipuu mukaan luettuna.

- Puurakentamisen tuotteita koskeviin standardeihin liittyvä yhteistyö kolmansien maiden kanssa on sekin tärkeää etenkin kun kyse on maista, joissa korkeatasoisten puutuotteiden kysyntä on kasvamassa. Näin myös kolmannet maat voisivat tunnustaa eurooppalaiset standardit.

Toimenpiteet 17. Komissio pyrkii edelleen luomaan ja panemaan täytäntöön kasvuun, työpaikkoihin ja kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteittensa mukaisen markkinoillepääsystrategian, varmistamaan pääsyn kansainvälisille raaka-ainemarkkinoille sekä tukemaan tulliesteiden ja muiden kaupan esteiden poistamista. 18. Komissio käynnistää vuoropuhelun asiaan liittyvien kolmansien maiden kanssa teknisistä, sääntelyyn liittyvistä ja muista asiaa koskevista kysymyksistä. |

e) Viestintä ja tiedotus

- Viestintä ja imago ovat tärkeitä metsäteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tietämystä metsätuotteista ja metsäteollisuudesta olisi parannettava.

- Teollisuussektorin tukemat ja täytäntöönpanemat viestintätoimet ovat metsäteollisuuden ominaisuuksien esilletuonnin kannalta olennaisia.

- Julkisen sektorin laitokset, yliopistot ja teollisuus voivat edesauttaa näitä aloja koskevan tiedon analysoinnissa ja keräämisessä.

Toimenpide 19. Jäsenvaltioita, alueviranomaisia sekä akateemisia ja koulutuslaitoksia kehotetaan monikansalliseen verkostoyhteistyöhön metsäteollisuuden pitkän aikavälin muutosten tutkimiseksi ja tarvittavien toimien varmistamiseksi. |

[1] KOM(2005) 474 lopullinen.

[2] KOM(2006) 302 lopullinen.

[3] Sellaisena kuin se määriteltiin Ministerikonferenssissa metsien suojelemiseksi Euroopassa – Lissabonin ja Wienin päätöslauselmat metsien kestävästä hoidosta.

[4] European Declaration on Paper Recovery (Eurooppalainen julistus paperin kierrätyksestä).

[5] KOM(2008) 19 lopullinen.

[6] KOM(2006) 841 lopullinen.

[7] KOM(2007) 528, KOM(2007) 529, KOM(2007) 530, KOM(2007) 531 ja KOM(2007) 532.

[8] Ks. erityisesti KOM(2008) 16 lopullinen.

[9] Juomapakkausvalmistajia edustava Beverage Carton Manufacturers teki heinäkuussa 2007 sitoumuksen, jonka mukaan se pyrkii 100 prosentin jäljitettävyyteen valmistuksessaan maailmanlaajuisesti käytetyn puun osalta.

[10] KOM(2008) 19 lopullinen.

[11] Direktiivi 89/106/ETY.