52007DC0146

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 30.3.2007

KOM(2007) 146 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

i2010 – Vuotuinen tietoyhteiskuntaraportti 2007 {SEK(2007) 395}{Volumes 1, 2, 3}

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

i2010 – Vuotuinen tietoyhteiskuntaraportti 2007

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Tietoyhteiskuntakehitys vuonna 2006 3

3. i2010:n toteutus vuonna 2006 ja toimet vuosille 2007 ja 2008 4

3.1. Eurooppalainen tietoalue 4

3.2. Innovointi sekä tieto- ja viestintäteknologian t&k 6

3.3. Osallisuus sekä julkisten palvelujen ja elämänlaadun parantaminen 7

4. Tulevaisuuden kehityssuuntausten tunnistaminen 10

5. Toimintasuunnitelma i2010-puolivälitarkastelua silmällä pitäen 12

JOHDANTO

i2010 on komission aloite tietoyhteiskunta- ja mediapolitiikan alalla. Sillä varmistetaan komission tietoyhteiskunta- ja mediapolitiikkojen johdonmukaisuus ja pyritään vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian merkittävää vaikutusta talouksiemme suorituskykyyn ja uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen. i2010 käsittelee nopeasti muuttuvaa alaa, joten sitä on säännöllisesti päivitettävä ja tarkistettava. Nyt käsillä oleva raportti edustaa toista päivitystä ja valmistelee maaperää vuonna 2008 suoritettavalle mittavalle puoliväliarvioinnille.

Kokonaisuudessaan vuoden 2006 tulostaulu näyttää myönteiseltä[1]. Keskeiset indikaattorit ovat kehittymässä oikeaan suuntaan, ja tieto- ja viestintäteknologia on edelleen merkittävä kasvun ja innovaatioiden veturi. Alan investointeja neljä tai viisi vuotta sitten hillinnyt uskonpuute on korvautunut suuremmalla luottamuksella kykyymme kehittää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknisiä sovelluksia taloutemme ja yhteiskuntamme hyväksi. Mitä tulee poliittisiin toimiin, i2010-aloitteen julkistamisen yhteydessä kesäkuussa 2005 käynnistetyt EU:n tason toimet ovat edenneet hyvin. Jäsenvaltioiden tasolla kaikissa vuoden 2006 kansallisissa uudistusohjelmissa korostetaan entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikkanäkökohtien valtavirtaistamista.

Komissio toteuttaa i2010 ohjelmaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Yhteistyö tapahtuu korkean tason i2010-ryhmän kautta. Vuonna 2006 komissio perusti, osana yhteisön teollisuuspolitiikaa, erityisen tieto- ja viestintäteknologian työryhmän ( ICT Task Force [2] ) . Työryhmä edustaa alan teollisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa, ja sen tarkoituksena on selvittää, tukeeko nykypolitiikka alan kilpailukykyä vai kaivattaisiinko politiikkaan muutoksia. Tämän yhteistyön ja varsinkin työryhmän laatiman raportin perusteella komissio katsoo, että nykypolitiikka on yleisesti ottaen oikeansuuntaista. Komissio ottaa huomioon työryhmän suositukset – sikäli kuin ne eivät jo vastaa nykyistä politiikkaa – ja ehdottaa tarvittaessa lisätoimia.

TIETOYHTEISKUNTAKEHITYS VUONNA 2006

Kuusi vuotta Internet-kuplan puhkeamisen jälkeen tietoyhteiskunta on vakaalla kasvu-uralla. Vuosikymmenen tieto- ja viestintäteknologiainvestoinnit kantavat hedelmää, ruokkivat innovaatioita tieto- ja viestintäteknologian eri osa-alueilla ja muokkaavat EU:ta kohti osaamispohjaista taloutta. Vuodesta 2005 lähtien ala on enenevässä määrin edennyt ohjelmistomarkkinoiden paisumisen vetämänä ja suhteellisesti vähemmän sähköisen viestinnän sektorin kasvun myötä. Tämä kuvastaa innovaatiotrendejä, joissa tarvitaan yhä sulautetumpia ja laajemmalle leviäviä ohjelmistotuotteita. Järjestelmäohjelmistojen ja sähköisen liiketoiminnan sovellusten kovat myyntiluvut osoittavat, että yritykset ovat ottamassa käyttöön uusia ja kypsempiä sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja, vaikka näitä uusinvestointeja tekevätkin ehkä pääasiassa suuryritykset ja kehittyneiden ratkaisujen varhaiskäyttäjät.

Käyttäjät omaksuvat nopeasti uusia, teknologioiden lähentymisen myötä syntyviä palveluja. Monissa jäsenvaltioissa laajakaistan levinneisyys on jo suuri, mikä taas stimuloi innovatiivisten ja edistyneiden palvelujen kehitystä. Sisältömarkkinoiden muutos näkyy jo musiikin verkkokaupan kasvuna ja uusissa digitaalilaitteissa. Myös elokuvien verkkojakelu ja Internet-televisiopalvelut ovat kehittymässä. Perinteisestä sisällönjakelusta ollaan siirtymässä Internet-jakeluun. Samalla käyttäjien itse luoman sisällön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Julkinen sektori ei ole jäänyt jälkeen. Julkisen sektorin verkkopalvelut ovat entistä toimivampia ja aikaansaavat jo näkyviä tehokkuushyötyjä: verkossa on saatavilla yhä enemmän palveluja, verkkopalveluista on tullut kehittyneempiä ja ensistä useammat eurooppalaiset hoitavat viranomaisasiointinsa verkossa. Julkishallinnon palvelut ovat kehityksen eturintamassa, ja terveys- ja opetustoimi seuraavat heti vanavedessä.

EU voi hyödyntää näitä saavutuksia pyrkiessään kasvu- ja innovaatiotavoitteisiinsa. Kaikki jäsenvaltiot tunnustavat tieto- ja viestintäteknologian keskeisen merkityksen Lissabonin strategian kannalta. Vuoteen 2005 verrattuna kaikissa jäsenvaltioiden vuoden 2006 kansallisissa uudistusohjelmissa korostetaan entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikkanäkökohtien valtavirtaistamista[3]. Tieto- ja viestintäteknologia nähdään innovaatioiden veturina, keinona muuttaa hallinnon ja liike-elämän toimintamalleja sekä välineenä, jonka avulla voidaan parantaa elämänlaatua. Vuonna 2005 asetetut painopistealueet – laajakaista, sähköinen hallinto ja digitaalinen lukutaito – ovat kehittyneet hyvin, joskin jäsenvaltioiden välillä on eroja. Useissa maissa uusiksi painopisteiksi on nostettu tieto- ja viestintäteknologian tutkimus ja kehitys, luotettavuuteen ja tietoturvaan liittyvät kysymykset sekä tavat alentaa yritysten ja viranomaisten hallinnollisia kustannuksia. Jäsenvaltioiden välillä on vielä eroavaisuuksia, mutta joillain aloilla, kuten laajakaistan levinneisyydessä, uusien palvelujen käyttöönotossa tai sähköisessä hallinnossa, johtavat EU-maat ovat myös maailmanlistan kärjessä.

I2010:N TOTEUTUS VUONNA 2006 JA TOIMET VUOSILLE 2007 JA 2008

Eurooppalainen tietoalue

Digitalisoitumisesta aiheutunut teknologioiden keskinäinen lähentyminen on vihdoinkin päässyt kypsään vaiheeseen. Vaikka prosessi ei millään muotoa ole vielä päättynyt, sen tulokset ovat jo arkea. Politiikan laatijoiden on varmistettava, että toisiaan lähentyviin aloihin vaikuttava lainsäädäntö tarjoaa riittävän oikeusvarmuuden, jonka turvin toimijat uskaltavat luoda innovaatioita. Pyrkimyksenä on vastata teknologian muutoksiin kilpailua edistävällä, sisämarkkinoita lujittavalla ja käyttäjiä hyödyttävällä tavalla. Keskeisten poliittisten kysymysten tarkastelu osoittaa, että yleisesti ottaen oikeudelliset ja sääntelylliset puitteet ovat suotuisat lähentymiskehityksen jatkumiselle[4].

i2010-aloitteen ensimmäisen osion tavoitteena on luoda ns. yhtenäinen eurooppalainen tietoalue. Suurin osa osiossa kaavailluista toimenpiteistä on käynnistetty. Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää tarkasteltiin uudelleen vuoden 2006 aikana, ja muutosehdotukset annetaan vuoden 2007 puoliväliin mennessä. Keskustelua jatketaan vuoden 2007 aikana julkaisemalla vihreä kirja yleispalvelun tulevaisuudesta sähköisessä viestinnässä. Sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelussa tärkeällä sijalla on ollut radiotaajuuksien käytön parantaminen ja tehostaminen. Tätä tavoitetta onkin edistetty lisäämällä järjestelmän joustavuutta[5]. Kehitystä tuetaan edelleen antamalla ehdotukset taajuuksien yhteiskäytöstä ja digitalisoinnissa vapautuvien taajuuksien käytöstä. Lisäksi komissio ryhtyy toimiin niiden yksityisyyden suojaan liittyvien epäilysten ja uhkien vuoksi, jotka nousivat esiin vuonna 2006 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa radiotaajuustunnistuksen (RFID) tulevaisuudesta.

Komissio täydentää Euroopan audiovisuaalipolitiikkaa edistämällä keskustelua tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja medialukutaidosta. Uudessa, vuodet 2007–2013 kattavassa MEDIA 2007 -ohjelmassa jatketaan taloudellista tukea Euroopan audiovisuaalialalle. Lisäksi komissio hahmottelee toimia, joilla voitaisiin tukea mobiili-TV :n käyttöönottoa ja leviämistä EU:ssa.

Uusien verkkopalvelujen myötä markkinatoimijat hankkivat kokemusta uusien, monikielisten ja innovatiivisten sisältöjen kehittämisestä. Ensimmäinen merkkipaalu tällä alalla on komission alullepanema ja alan keskeisten toimijoiden vuonna 2006 hyväksymä elokuvien verkkolevitystä koskeva julistus (ns. Film Online Charter ). Komissio selvittelee nyt, miten julistus voisi toimia pohjana laajemmalle verkkosisältöpolitiikalle, jolla edistettäisiin korkealuokkaisen ja innovatiivisen verkkosisällön kehitystä.

Poliittisella tasolla seuraavana haasteena on varmistaa käyttäjien luottamus uusia palveluja kohtaan. Vuonna 2006 komissio ehdotti asetusta matkapuhelujen kansainvälisten verkkovierailujen hintojen alentamiseksi ja helmikuussa 2007 se käynnisti laajan julkisen kuulemisen kuluttajansuojalainsäädännön uudistamisesta Euroopan tasolla[6].

Komissio täydensi turvallista tietoyhteiskuntaa koskevaa uutta strategiaansa roskapostin sekä haitta- ja vakoiluohjelmistojen torjuntaa koskevalla tiedonannolla. Verkkorikollisuutta käsitellään vuonna 2007. Komissio tulee myös arvioimaan Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston ENISA:n toimintaa päättääkseen, pitäisikö viraston toimivaltuuksia laajentaa. Samoin komissio seuraa tietoturvatoimenpiteiden toteutusta ja arvioi vuoteen 2008 mennessä, tarvitaanko lisätoimia.

Vuosina 2007–2008 komissio:

- antaa ehdotukset sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän tarkistamiseksi, käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta ja kehittää edelleen koordinoitua järjestelmää joustavaa ja tehokasta taajuushallintoa varten, varsinkin taajuuksien yhteiskäytön ja digitalisoinnissa vapautuvien taajuuksien käytön suhteen,

- arvioi medialukutaitoon liittyvien poliittisten toimien tarvetta ja tekee ehdotukset RFID- ja mobiili-TV-politiikasta,

- edistää kattavan näkemyksen luomista korkealaatuisen innovatiivisen sisällön kehittämisestä,

- täydentää tietoturvastrategiaa verkkorikollisuutta koskevalla tiedonannolla, arvioi ENISA:n toimintaa päättääkseen sen toimivaltuuksien jatkamisesta ja arvioi tarvetta tietoturva-alan lisätoimille (2008).

Innovointi sekä tieto- ja viestintäteknologian t&k

Komission kasvu- ja työllisyysstrategian ytimenä on tutkimuksen ja innovaatioiden lisääminen. EU:n tavoitteena on suunnata 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan t&k:hon. Tästä 2 prosenttia pitäisi tulla yksityiseltä sektorilta. EU on vielä kaukana tästä tavoitteestaan – toistaiseksi vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään tutkimukseen ja kehitykseen. Vuotta 2006 koskevassa Lissabonin strategian edistymisraportissa korostetaan, että kaikki jäsenvaltiot ovat asettaneet kansallisen t&k-investointitavoitteen. Jos kaikki nämä tavoitteet saavutetaan, t&k:n osuus bruttokansantuotteesta nousee EU:ssa 2,6 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

Tieto- ja viestintäteknologia-ala vastaa suuresta osasta koko liike-elämän t&k-kuluja (26 prosenttia vuonna 2003[7]). Kuten tieto- ja viestintäteknologian työryhmä on korostanut, tieto- ja viestintäteknologian t&k-menojen kasvattaminen on keskeisessä asemassa, jos EU aikoo saavuttaa kolmen prosentin tavoitteensa. Eurooppalainen tutkimus ja innovointi saa merkittävää lisäpontta vuodet 2007–2013 kattavan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman käynnistymisen myötä. EU suuntaa ohjelmassa yli 9 miljardia euroa tieto- ja viestintäteknologiaan, joka on puiteohjelman suurin yksittäinen tutkimusala. Komissio jatkaa yhteistyötä jo perustettujen yhdeksän eurooppalaisen tieto- ja viestintäteknologia-alan teknologiayhteisön kanssa vahvistaakseen kumppanuutta alan toimijoiden kanssa ja saavuttaakseen tutkimuksen kriittisen massan strategisilla aloilla. Kahdesta teknologiayhteisöstä ollaan muodostamassa yhteistä teknologia-aloitetta . Yhteiset teknologia-aloitteet ovat uusi rahoitusmuoto, jossa EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden varoja kootaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin eurooppalaisen huippututkimuksen edistämiseksi.

EU on sitoutunut parantamaan myös innovoinnin edellytyksiä[8] ja määritellyt tätä varten 10 avaintoimenpidettä[9]. Komissio pyrkii selvittämään EU:n standardointipolitiikan puutteet varmistaakseen, että tieto- ja viestintäteknologian standardoinnissa pystytään vastaamaan nykymarkkinoiden nopeisiin muutoksiin. Lisäksi se kannustaa viranomaisia tekemään yhteistyötä ja vahvistamaan EU:n julkisen sektorin roolia innovatiivisten ja/tai esikaupallisten tuotteiden ja palvelujen ensiostajana, jolloin voidaan avata uusia pilottimarkkinoita muun muassa tieto- ja viestintäteknologiatuotteille ja -palveluille.

Innovaatioita ei synny pelkästään tutkimuksesta, vaan yhä useammin teknologian käyttäjien aloitteesta tai organisatoristen uudistusten myötä. Kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelmaan kuuluvassa tieto- ja viestintäteknologiapolitiikan tukiohjelmassa edistetään innovointia ja kilpailukykyä tukemalla tieto- ja viestintäteknologian laajempaa ja tehokkaampaa käyttöä kansalaisten, hallintojen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, keskuudessa. Vuonna 2007 tukiohjelmassa keskitytään julkisen sektorin asemaan teknologian käyttäjänä. Keskeisiä aihepiirejä on kolme: tehokkaat ja yhteentoimivat sähköisen hallinnon palvelut, tieto- ja viestintäteknologia esteettömyyden, ikääntymisen ja sosiaalisen integraation tukena sekä tieto- ja viestintäteknologia kestävien ja yhteentoimivien terveyspalvelujen tukena. Vuonna 2007 komissio jatkaa sähköiseen liiketoimintaan liittyvän politiikan tarpeiden uudelleentarkastelua eBusiness W@tch - ja eBSN -toiminnan puitteissa[10]. Se vastaa myös tieto- ja viestintäteknologian työryhmän pyyntöön laatia tietoteknisiä taitoja koskeva pitkän aikavälin strategia, jossa käsitellään myös yhteyksiä opetukseen ja koulutukseen.

Jäsenvaltioita ja alueita kannustetaan tukemaan tieto- ja viestintätekniikan käytön yleistymistä tarpeittensa mukaisesti sekä tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen että infrastruktuurin kehittämiseksi. Vuosina 2000–2006 alan hankkeisiin suunnattiin rakennerahastoista noin 7 miljardia euroa EU-varoja. Ala näkyy myös yhtenä painopistealueena yhteisön koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa vuosille 2007–2013[11].

Vuosina 2007–2008 komissio:

- tekee neuvostolle ehdotukset yhteisten teknologia-aloitteiden perustamiseksi nanoelektroniikan (ENIAC) ja sulautettujen järjestelmien (ARTEMIS) alalla,

- laatii katsauksen tieto- ja viestintäteknologian standardointikysymyksistä,

- selvittää mahdollisuuksia esikaupallisiin hankintoihin julkisten palvelujen laadun parantamiseksi ja Euroopan innovaatiosuorituskyvyn tehostamiseksi,

- jatkaa politiikan koordinointia tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton alalla, analysoi sähköiseen liiketoimintaan liittyvän politiikan toimivuutta ja alan kehityssuuntauksia ja määrittelee tarvittavia lisätoimenpiteitä,

- selvittää tieto- ja viestintäteknologian työryhmän pyynnön mukaisesti, tarvitaanko tietoteknisten taitojen ja työllistyvyyden alalla lisätoimia.

Osallisuus sekä julkisten palvelujen ja elämänlaadun parantaminen

Osallisuus

Innovaatioiden muuttaessa käyttäjien roolia on entistä tärkeämpää varmistaa, että kaikki potentiaaliset käyttäjät voivat osallistua kehitykseen. Näitä asioita koskeva mietintäprosessi käynnistettiin eInclusion -konferenssissa Riiassa ministerijulistuksella, joka sisältää poliittiset suuntaviivat jatkotoimille. Seuraavaksi komissio hahmottelee laajojen kuulemisten perusteella näkemyksenä eInclusion -aloitteesta , joka on määrä tehdä vuonna 2008. Lisäksi komissio selvittelee edistymistä esteettömyyspolitiikan alalla sekä selvittää, onko tarvetta lisätoimiin, kuten uuteen lainsäädäntöön[12].

Komissio tukee edelleen nopeiden laajakaistayhteyksien saamista kaikkien eurooppalaisten ulottuville. Tässä yhteydessä viedään rakennerahastojen puitteissa eteenpäin komission kunnianhimoista aloitetta Alueet talouden muutosten edistäjinä [13]. Riian julistuksen sitoumusten mukaisesti komissio tarkastelee uudelleen digitaalisen lukutaidon edistämiseen liittyviä mittaustapoja ja toimintapolitiikkoja ottaen tiiviisti huomioon opetukseen ja koulutukseen liittyvät näkökohdat.

Vuosina 2007–2008 komissio:

- laatii (2007) vision kattavasta osallisuuspolitiikasta ja valmistelee vuonna 2008 annettavaa, osallisuutta edistävää eInclusion -aloitetta,

- arvioi esteettömyyspolitiikan edistymistä ja esittää tarvittaessa lisätoimia,

- tukee tiedotustoimia (mittava tapahtuma maaseutuyhteisöjen laajakaistaliittymistä vuonna 2007) ja tiedonvaihtoa hyvistä toimintatavoista (verkkosivusto) tuotaessa nopeita laajakaistayhteyksiä kaikkien eurooppalaisten ulottuville,

- käynnistää alueelliset verkostot "Parempia tietoliikenneyhteyksiä alueiden välille" ja "Sähköinen hallinto alueiden ja yritysten käyttöön" osana Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitetta,

- tarkastelee uudelleen digitaalisen lukutaidon edistämiseen liittyviä mittaustapoja ja toimintapolitiikkoja.

Julkisten palvelujen parantaminen

Vuonna 2006 julkiset verkkopalvelut kehittyivät toimivammiksi erityisesti hallinnon ja terveydenhuollon aloilla. Jäsenvaltiot saavuttavat edistystä kansallisissa sähköisen hallinnon kehittämisohjelmissaan ja tekevät yhteistyötä yhteisissä EU:n tason toimissa päästäkseen EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2006 avattiin myös EU:n eHealth -verkkoportaali. Kaikki jäsenvaltiot ovat saaneet valmiiksi sähköisen terveydenhuollon strategiansa. Hyvistä kansallisista sähköisen terveydenhuollon toimintamalleista tullaan piakkoin laatimaan kooste.

Jäsenvaltiot tunnustavat tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamien julkisten palvelujen eurooppalaisen ulottuvuuden, ja ovatkin yksilöineet keskeisiä tekijöitä, joiden avulla voidaan päästä valtioiden rajat ylittävään yhteentoimivuuteen. Komissio saattaa IDABC-ohjelman puitteissa vuoden 2007 kuluessa ajan tasalle Euroopan tasoisen yhteentoimivuuden puitteet[14]. Lisäksi komissio tulee antamaan suosituksen sähköisen terveydenhuollon yhteentoimivuuskysymyksistä sekä käynnistämään toimia, joilla tuetaan innovaatioystävällisiä sähköisen terveydenhuollon markkinoita henkilökohtaisen terveydenseurannan ja -hallinnan alalla. Vuoteen 2008 mennessä tavoitteena on saada aikaan terveystietoverkostoja, joissa käytetään runkona niin kiinteän verkon laajakaistayhteyksiä ja langattomia laajakaistayhteyksiä kuin matkaviestintä- ja Grid-infrastruktuuriakin.

Kaudella 2007–2008 tullaan tieto- ja viestintäteknologiapolitiikan tukiohjelman laajamittaisilla kokeiluhankkeilla edelleen tukemaan julkisten palvelujen parantamista esimerkiksi seuraavilla aloilla: sähköiset henkilötunnisteet, hallintojen välinen suojattu asiakirjaliikenne, sähköiset hankinnat, verkko osallistavana tekijänä, potilastietojen saanti hätätilanteissa sekä sähköisessä muodossa välitettävät lääkemääräykset. Sähköisten hankintojen ja sähköisten henkilötunnisteiden alan suuria kokeiluhankkeita tuetaan myös IDABC-ohjelman asiaa koskevalla työllä.

Vuosina 2007–2008 komissio:

- jatkaa sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tukemista muun muassa pyrkimällä yhtenäistämään ja nykyaikaistamaan omaa hallintoaan sekä uudistamalla Euroopan tasoisen yhteentoimivuuden puitteet,

- antaa suosituksen sähköisen terveydenhuollon yhteentoimivuuskysymyksistä, edistää innovaatioystävällisiä sähköisen terveydenhuollon markkinoita sekä luo yhteentoimivan terveystietoverkoston (2008),

- käynnistää kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelmassa laajamittaisia kokeiluhankkeita.

Elämänlaatu

Sen lisäksi, että tieto- ja viestintäteknologia toimii innovaatioiden ja kilpailukyvyn moottorina, se myös muuttaa ihmisten tapoja elää ja kommunikoida. i2010-ohjelmassa keskitytäänkin aloihin, joilla teknologiset innovaatiot voisivat merkittävästi parantaa elämänlaatuamme: ikääntyminen, kulttuurinen monimuotoisuus, älyautot sekä ilmastonmuutos.

Vuoden 2007 aikana komissio käynnistää lippulaivahankkeen " Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa ". Siihen sisältyy yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklaan perustuva tutkimusaloite, jossa kehitetään vanhusten itsenäistä elämää tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ( Ambient Assisted Living, AAL ). Aloitteessa pyritään kokoamaan teknologioita tuotteiksi ja palveluiksi, ja varmistaa toimiva jatkumo tutkimuksesta aina käyttöönottoon saakka. Toimintaa täydennetään kuudennessa ja seitsemännessä puiteohjelmassa tehtävällä pidemmän aikavälin tutkimuksella sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelmassa toteutettavilla käyttöönottoa tukevilla toimilla. Aiheisiin lukeutuu muun muassa vanhusten kotihoito.

Digitaalikirjasto - ja älyautoaloitteet ovat jo käynnissä. Komissio on antanut ohjeistusta digitoinnista, kulttuuriaineistojen saatavuudesta verkossa sekä digitaalisesta säilyttämisestä ja tieteellisistä resursseista. Jäsenvaltioita kehotettiin vauhdittamaan eCall-hätäpuhelujärjestelmän käyttöönottoa. Vuonna 2007 komissio arvioi älyautoaloitteen etenemistä sekä eCall-järjestelmän vapaaehtoista käyttöönottoa ajoneuvoissa koskevien neuvottelujen sujumista.

Uudet tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät teknologiat ovat olennaisessa asemassa tehostettaessa luonnonvarojen käyttöä. Niillä voidaan kuitenkin myös tukea kvalitatiivista siirtymää kohti täysin erilaisia ja kestävämpiä taloudellisia ja sosiaalisia kulutustapoja. Vuonna 2007 käynnistetään i2010-ohjelmassa lippulaivahanke, joka koskee ympäristön kannalta kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden kaltaisia avainaloja.

Vuosina 2007–2008 komissio:

- käynnistää lippulaivahankkeen "Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa", tekee ehdotuksen 169 artiklaan perustuvaksi AAL-aloitteeksi ja käynnistää kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelmassa pilottihankkeita, joissa keskitytään itsenäistä elämää tukevaan teknologiaan ja kroonisten sairauksien seurantateknologiaan,

- luo katsauksen kulttuuriaineiston digitointia, saatavuutta verkossa ja digitaalista säilyttämistä koskevan suosituksen täytäntöönpanoon (2008),

- arvioi älyautoaloitteen ja eCall-hätäpuhelujärjestelmän toteutusta,

- laatii uuden aloitteen, joka koskee tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kestävän kasvun tukena.

Tulevaisuuden kehityssuuntausten tunnistaminen

Lissabonin strategiassa nostetaan innovatiivisuus keskeiseksi painopisteeksi ja EU on laatinut tätä varten kattavan poliittisen asialistan. Tieto- ja viestintäteknologiaa pidetään laajasti innovaatioiden olennaisena mahdollistajana. Jotta vuosien 2005 ja 2006 saavutukset i2010-ohjelmassa saadaan hyödynnettyä, EU:n on omaksuttava kauaskatseisempi lähestymistapa ja tiivistettävä tieto- ja viestintäteknologiapolitiikan ja Lissabonin tavoitteiden yhteyksiä. Politiikan laatijoiden on ymmärrettävä myös se, miten uusi taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys voi ulottaa tietoyhteiskunnan hyötyjä uusiin väestöryhmiin sekä edistää kilpailua ja Euroopan teollisuuden johtoasemaa koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Vuonna 2008 suoritettavassa i2010-ohjelman puoliväliarvioinnissa olisikin otettava huomioon seuraavassa tarkastellut tekijät.

Uusi innovaatioaalto verkoissa ja Internetissä

Tietoyhteiskunta on toteutumassa. Matkaviestintäverkoilla ja langattomilla verkoilla laajennetut, käyttökustannuksiltaan edulliset verkot mahdollistavat saumattomat yhteydet sekä sovellusten ja verkoissa tarjottavien palvelujen sujuvan käytön. Verkon käyttö laajenee kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Tätä kehitystä tukevat nousevat teknologiatrendit, kuten siirtyminen huippunopeisiin verkkoihin, laajalle leviävät langattomat tekniikat, web 2.0, ns. tavaroiden internet, Grid-verkot sekä uudet verkkoarkkitehtuurit, www-pohjaiset palvelut ja käyttöliittymät, käyttäjien itsensä luoma sisältö ja sosiaalinen verkostoituminen. Nämä kehityssuuntaukset vaikuttavat liiketoiminta- ja työympäristöön avaten uusia teollisia mahdollisuuksia ja tarjoten uudenlaisia ratkaisuja sähköiseen liiketoimintaan ja työntekoon. Näin ne helpottavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Ne tulevat laajentamaan myös käyttäjien merkitystä innovaattoreina. Tämä näkyy jo käyttäjien luoman sisällön määrän räjähdysmäisenä kasvuna.

Vaikka monet tulevien verkkojen ja Internetin ominaisuuksista eivät vielä vähään aikaan toteudukaan, jo nyt voidaan nähdä joukko esteitä, jotka hidastavat tietoyhteiskunnan kehitystä. Esteet liittyvät esimerkiksi kaistanleveyden kasvattamiseen tarvittaviin investointeihin, verkon riippumattomuuteen, radiotaajuuksien saatavuuteen ja tietoturvaan. Pitkän aikavälin kehityksestä olisi käytävä jo varhaisessa vaiheessa keskusteluja eri sidosryhmien kesken ja pohdittava, tarvitaanko kehityksen ohjaamiseksi erityistoimia.

Käyttäjän näkökulmaa innovaatioihin

Uusien palvelujen nousun myötä seuraavana haasteena on käyttäjä. Käyttäjien luoman sisällön lisääntyminen avaa uusia näkymiä luovemmalle ja innovatiivisemmalle tietoyhteiskunnalle. Samalla tavoin kuin käyttäjät hyödynsivät avoimen lähdekoodin ohjelmistotekniikkaa uusien yhteistoimintaprosessien kehittämiseen, he käyttävät nyt tieto- ja viestintäteknologiaa innovatiivisella tavalla itse tekemänsä sisällön luomiseen ja jakeluun. Tämä nostaa esiin uusia haasteita, varsinkin suhteessa sisällön jakeluun liittyvään oikeudelliseen vastuuseen, tekijänoikeuksin suojatun materiaalin uudelleenkäyttöön ja yksityisyyden suojaan.

Näistä syistä perinteinen käsitys "käyttäjistä" on tietoyhteiskunnassa muuttumassa. Tieto- ja viestintäteknologian laajemman käytön esteiden poistamiseen liittyvät, i2010-ohjelmassa määritellyt toimet eivät kuitenkaan ole käymässä tarpeettomiksi. Vuodelle 2008 kaavaillun osallisuutta tukevan eInclusion -aloitteen myötä i2010-ohjelmaan kuuluu olennaisesti käyttäjien näkökulman korostaminen. Kuluttajien etu on jo keskeisellä sijalla komission tieto- ja viestintäteknologiapolitiikassa. Yksi esimerkki tästä on komission ehdotus kuluttajilta perittävien kohtuuttomien verkkovierailuhintojen alentamiseksi.

Uudet väestöryhmät ovat ryhtyneet käyttämään tieto- ja viestintäteknisiä tuotteita ja palveluja. Käyttäjät ovat yhä enemmän huolissaan yksityisyyden suojasta, yhteentoimivuuden puutteesta, sopimusehtojen ja hinnoittelun sekavuudesta, sovellusten liiallisesta monimutkaisuudesta ja valitusprosessien tehottomuudesta. Politiikantekijöiltä vaaditaan nyt vastausta näihin huolenaiheisiin.

Toimintapuitteiden parantaminen

EU:n innovaatiostrategiassa nähdään sisämarkkinoiden luominen tapana edetä kohti todellista toimivaa kilpailua ja riittävää mittakaavaa, jotta suuryritykset ja monet pk-yritykset pystyvät kehittymään kilpailukykyisiksi myös maailmanmarkkinoita silmällä pitäen. Tätä varten komissio on kaavaillut sisämarkkinastrategiaan muutoksia, joilla pyritään edistämään innovointia ja parantamaan sääntelyn laatua.

Yksi i2010-ohjelman päätavoitteista on luoda Eurooppaan ns. yhteinen tietoalue. Tähän mennessä painopiste on ollut verkkojen ja sisällön sääntelyssä. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, EU:ssa ollaan 27 erillisen markkinan vuoksi vielä kaukana yhtenäisestä tietoalueesta. Verkkokaupan markkinat ovat jo maailmanlaajuiset, mutta monet kuluttajat EU:ssa vierastavat tuotteiden tai palvelujen ostamista Internetin välityksellä toisesta jäsenvaltiosta. Oikeudellisiin näkökohtiin liittyvät epävarmuustekijät vähentävät edelleenkin yritysten halukkuutta ryhtyä sähköiseen liiketoimintaan, ja joillain aloilla on todettu sääntelyllisten esteiden mahdollisesti haittaavan kilpailukykyä[15].

Tarvitaan laajempaa näkökulmaa, jossa otetaan huomioon myös uudet kehityssuuntaukset. Internetin avulla ihmiset voivat esimerkiksi hakea hoitoa sairauksiinsa mistä tahansa EU:n alueelta tai muualtakin. Vastaavasti lääkärit voivat tarjota etäpalveluja. Tällä on merkitystä sen kannalta, miten palvelut kannattaa järjestää. Lisäksi se vaikuttaa julkistalouden tulo- ja menorakenteeseen. Sisämarkkinatarkastelussa olisi näin ollen pohdittava oikeudellisia esteitä laajemmin kuin sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän ja audiovisuaalidirektiivin uudelleentarkastelussa. Tieto- ja viestintäteknologiatyöryhmän työn tulosten pohjalta tarkastelussa on puututtava esteisiin, jotka vaikeuttavat yleiseurooppalaisten verkkopalvelujen tarjontaa. Lisäksi on selvitettävä, miten sisämarkkinoita voidaan vahvistaa tieto- ja viestintäteknologian avulla, sekä pyrittävä arvioimaan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan pirstaleisuuteen liittyviä kustannuksia ja riskejä.

TOIMINTASUUNNITELMA I2010-PUOLIVÄLITARKASTELUA SILMÄLLÄ PITÄEN

i2010-ohjelman vuonna 2008 tapahtuvasta puolivälitarkastelusta käytäviin keskusteluihin valmistautumiseksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot, korkean tason i2010-ryhmä, alan elinkeinoelämän edustajat, kansalaisyhteiskunta ja muut intressitahot otetaan entistä tiiviimmin mukaan eri aiheiden valmisteluun. Komissio:

- valmistelee edellä luvussa 4 hahmoteltuja aiheita yhteistyössä korkean tason i2010-ryhmän kanssa,

- käynnistää kaikki sidosryhmät kattavan julkisen kuulemisen varmistaakseen, että keskeisten aiheiden valmisteluun ehdotetaan oikeita lähestymistapoja,

- tarkastelee puolivälitarkastelun pääkysymyksiä korkean tason i2010-tapahtumassa vuonna 2008.

Keskustelujen tulokset tulevat vaikuttamaan kevään 2008 Eurooppa-neuvostoon, jonka on määrä käsitellä seuraavan sukupolven verkkoihin ja Internetiin liittyviä kysymyksiä. i2010-ohjelman puolivälitarkastelussa olisi varmistettava, että i2010 luo jatkossakin toimivan viitekehyksen Euroopan tietoyhteiskunta- ja mediapolitiikalle ja antaa Euroopalle mahdollisuudet hyötyä täysimääräisesti kehityksestä Lissabonin kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

[1] Arvio koskee 25 jäsenvaltion EU:ta. Tiedot 27 jäsenvaltion EU:sta saadaan vuodesta 2007 alkaen.

[2] http://ec.europa.eu/enterprise/ict/taskforce.htm.

[3] Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano , KOM(2006) 816, 12.12.2006.

[4] The challenges of convergence , korkean tason i2010-ryhmän työasiakirja, 12.12.2006.

[5] Joustavuudella vauhtia taajuuksien saantiin langattomille sähköisille viestintäpalveluille , KOM(2007) 50, 8.2.2007.

[6] Vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta , KOM(2006) 744, 8.2.2007, http://ec.europa.eu/consumers/cons_int/safe_shop/acquis/index_en.htm.

[7] Komission yksiköiden arvio, joka perustuu OECD:n/Eurostatin tutkimukseen t&k-kuluista vuonna 2003.

[8] Innovaatiomyönteinen moderni Eurooppa , KOM(2006) 589, 12.10.2006.

[9] Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle , KOM(2006) 502 lopullinen, 13.9.2006.

[10] http://www.ebusiness-watch.org/ ja http://ec.europa.eu/enterprise/e-bsn/index_en.html.

[11] KOM(2006) 386, 13.7.2006.

[12] Komissio esimerkiksi sisällyttää audiovisuaalipalveluja koskevaan muutettuun direktiiviehdotukseensa säännöksiä, joilla pyritään tuomaan audiovisuaalipalveluja helpommin näkö- ja kuulovammaisten saataville.

[13] Alueet talouden muutosten edistäjinä , KOM(2006) 675, 8.11.2006.

[14] http://ec.europa.eu/idabc/en/document/6227.

[15] http://ec.europa.eu/enterprise/ict/taskforce.htm.