52006DC0136

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.3.2006

KOM(2006) 136 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄN KUMPPANUUDEN TOTEUTTAMINEN: EUROOPASTA ESIKUVA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN ALALLA

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄN KUMPPANUUDEN TOTEUTTAMINEN: EUROOPASTA ESIKUVA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN ALALLA

1. JOHDANTO

Yritysten yhteiskuntavastuussa on kyse siitä, että yritykset yhdistävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ekologiset huolenaiheensa liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa[1]. Siinä on kyse siitä, että yritykset päättävät ylittää lainsäädännössä asetetut ja työehtosopimuksista johtuvat vähimmäisvaatimukset vastatakseen yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Yritysten yhteiskuntavastuun kautta kaikenkokoiset yritykset voivat yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa auttaa sovittamaan yhteen taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä kunnianhimoisia tavoitteita. Yritysten yhteiskuntavastuusta onkin tullut yhä tärkeämpi käsite niin koko maailmassa kuin EU:ssa, ja se kuuluu osana keskusteluun globalisaatiosta, kilpailukyvystä ja kestävästä kehityksestä. Euroopassa yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen heijastaa tarvetta puolustaa yhteisiä arvoja ja lisätä solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Kylmän sodan loputtua markkinatalous on vallinnut lähes koko maailmassa. Vaikka tämä onkin avannut uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle, se on myös luonut vastaavan tarpeen yritysmaailman itsesääntelyyn ja aktiiviseen toimintaan yhteiskunnallisen vakauden ja modernien demokratioiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Lisäksi EU:ssa ensisijaisia toimintakohteita ovat nyt sääntelyn parantaminen ja yrittäjyyden edistäminen, kuten komission vuoden 2006 vuotuisessa raportissa kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden edistymisestä[2] vahvistetaan. Komissio on sitoutunut edistämään Euroopan talouden kilpailukykyä uudistetun, kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin kumppanuuden yhteydessä. Se kehottaa eurooppalaista yritysmaailmaa vuorostaan osoittamaan julkisesti sitoutumisensa kestävään kehitykseen, talouskasvuun ja uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen ja vauhdittamaan sitoutumistaan yritysten yhteiskuntavastuuseen, yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa mukaan luettuna. Eurooppa tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan aktiivisia yrittäjiä, myönteistä asennetta yrittäjyyteen sekä luottamusta ja uskoa yritystoimintaan. Eurooppa tarvitsee yleistä ilmapiiriä, jossa yritysten arvostaminen ei riipu vain niiden tekemästä voitosta vaan myös niiden osallistumisesta tiettyjen yhteiskunnallisten muutosten käsittelyyn.

Komissio haluaa sen vuoksi tuoda yritysten yhteiskuntavastuulle laajempaa poliittista näkyvyyttä, antaa tunnustusta eurooppalaisten yritysten tähänastiselle työlle tällä alalla ja kannustaa niitä tekemään enemmän. Koska yritysten yhteiskuntavastuussa on kyse vapaaehtoisesta yritysten toiminnasta, lisävelvollisuuksia ja hallinnollisia vaatimuksia yrityksille aiheuttava lähestymistapa voisi toimia itseään vastaan ja olisi myös paremman sääntelyn periaatteiden vastainen. Komissio toteaa yritysten olevan ensisijaisia toimijoita yritysten yhteiskuntavastuun alalla ja katsoo voivansa parhaiten saavuttaa tavoitteensa toimimalla läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten yritysten kanssa. Sen vuoksi komissio ilmaisee tukensa yritysten yhteiskuntavastuun eurooppalaiselle liittoumalle, joka on muodostettu yritysten yhteiskuntavastuuta aktiivisesti edistävien yritysten kannanottojen pohjalta. Liittouma on avoin eurooppalaisten yritysten liittouma, ja kaikenkokoisia yrityksiä pyydetään vapaaehtoisesti ilmaisemaan tukensa sille. Se on poliittinen sateenvarjo uusille ja olemassa oleville yritysten yhteiskuntavastuun aloitteille, joita suuryritykset, pk-yritykset ja niiden sidosryhmät tekevät. Liittoumassa ei ole kyse oikeudellisesta asiakirjasta, joka yritysten, komission tai minkään viranomaisen olisi allekirjoitettava. Kyseessä on poliittinen prosessi, jonka tarkoituksena on lisätä yritysten yhteiskuntavastuuseen sitoutumista eurooppalaisten yritysten keskuudessa.

Tuki uudelle liittoumalle olisi ymmärrettävä keskeisenä osatekijänä laajemmassa kumppanuudessa, jota komissio haluaa jatkaa kaikkien yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvien sidosryhmien kanssa. Esittäessään tämän tiedonannon komissio hyödyntää useiden vuosien aikana käytyä julkista keskustelua ja sidosryhmien kuulemista erityisesti yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin yhteydessä. Foorumi esitti loppuraporttinsa vuonna 2004. Komissio pitää erittäin tärkeänä vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa ja niiden välillä ja ehdottaa, että sidosryhmäfoorumi kutsuttaisiin säännöllisesti koolle, jotta EU:ssa saavutettua edistymistä yritysten yhteiskuntavastuun alalla voitaisiin jatkuvasti tarkastella.

2. YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU TUKEE KESTÄVÄÄ KASVUA JA UUSIEN JA PAREMPIEN TYÖPAIKKOJEN LUOMISTA

Kestävä kasvu ja uusien ja parempien työpaikkojen luominen ovat kaksi haastetta, joihin EU:n täytyy nyt keskittyä maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyessä ja väestön ikääntyessä turvatakseen eurooppalaisen yhteiskuntamallimme, jonka perustana ovat yhtäläiset mahdollisuudet, korkea elämänlaatu, sosiaalinen osallisuus ja terveellinen ympäristö. Tämän vuoksi komissio esitti uutta alkua Lissabonin strategialle käynnistämällä kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden helmikuussa 2005 ja uudistamalla kestävää kehitystä koskevan strategiansa joulukuussa 2005. Tämä on myös syy siihen, miksi valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa Hampton Courtin kokouksessa lokakuussa 2005 vaadittiin vastaamaan kilpailuhaasteisiin innovaativisin ratkaisuin siten, että samalla puolustetaan eurooppalaisia arvoja.

Tarkistetussa Lissabonin strategiassa keskitytään toimiin, joilla edistetään kasvua ja työllisyyttä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kestävä kehitys on edelleen Euroopan unionin yleistavoite pitkällä aikavälillä. Koska yritykset ovat talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja innovaation moottori, ne ovat keskeisiä toimijoita Lissabonin strategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Eurooppa tarvitsee yrityksiä, jotka tekevät sitä mitä ne osaavat parhaiten: tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle, ja saavat yrittäjähenkisen ja luovan ajattelu- ja toimintatapansa ansiosta aikaan uutta arvonmuodostusta ja uusia työpaikkoja. Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea sellaisia yrityksiä, jotka kantavat oman osansa yhteiskuntavastuusta ja Euroopan tilasta. Komissio totesi tiedonannossaan maaliskuussa 2005 kokoontuneelle kevään Eurooppa-neuvostolle, että yritysten yhteiskuntavastuun mukaiset toimintatavat ” voivat olla avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä samalla, kun ne vahvistavat Euroopan innovaatiokykyä ja kilpailukykyä ”.[3] Komissio ilmaisi sosiaalipoliittisessa ohjelmassa[4] aikovansa esittää yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää yritysten sosiaalisen vastuun kehittämistä ja läpinäkyvyyttä. Komissio kehottaa tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa[5] ” Euroopan yritysjohtajia ja muita keskeisiä osapuolia sitoutumaan viipymättä tarkastelemaan poliittisten johtajien kanssa keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikkoja kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiseksi ja tekemään kunnianhimoisia ehdotuksia, jotka ylittävät lainsäädännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset .”

Maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto korosti seuraavaa: ” Jotta Euroopan unioni voisi kannustaa investointeja ja luoda houkuttelevat olosuhteet yrityksille ja työntekijöille, sen on saatava valmiiksi sisämarkkinansa ja luotava yritysten kannalta suotuisampi sääntely-ympäristö. Yritysten puolestaan on kehitettävä yhteiskuntavastuutaan .” Kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen (2005–2008) mukaisesti neuvosto suositteli, että jäsenvaltioiden olisi ” kannustettava yrityksiä kehittämään sosiaalista vastuutaan. ” Euroopan parlamentti on tuonut arvokkaan panoksen yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan keskusteluun, erityisesti vuonna 2002[6] ja 2003[7] antamillaan päätöslauselmilla.

Komissio on tätä taustaa vasten tarkastellut uudelleen yritysten yhteiskuntavastuun alalla tehtyä työtä EU:n tasolla, jotta se voisi suunnata lähestymistapaansa kasvu- ja työllisyysstrategian ensisijaisten toimintakohteiden ja toimintamenetelmien mukaisesti. Komissio katsoo, että yritysten potentiaalia voidaan käyttää ja olisi käytettävä hyväksi paremmin, jotta voidaan tukea kestävää kehitystä ja kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden edistymisestä vuonna 2006 esitetyn vuotuisen raportin hengen ja keskeisten toimintakohteiden mukaisesti komissio kehottaa eurooppalaisia yrityksiä kiristämään tahtia ja sitoutumaan entistä vahvemmin yritysten yhteiskuntavastuuseen. Tällä tavoin komissio toivoo voivansa luoda entistä suotuisamman toimintaympäristön kaikille yritysten yhteiskuntavastuun piiriin kuuluville toimijoille ja tarkastella yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa niitä mahdollisuuksia, joita yritysten yhteiskuntavastuu tarjoaa eurooppalaisten yhteiskuntien kehittämiseen.

Yritysten yhteiskuntavastuuseen kuuluvat käytänteet eivät ole ihmelääke, eikä niillä yksin voida odottaa saavutettavan tavoiteltuja vaikutuksia. Ne eivät korvaa poliittisia toimenpiteitä, mutta niillä voidaan edistää useita yleisen edun mukaisia tavoitteita, joita ovat muun muassa seuraavat:

- paremmin yhdentyneet työmarkkinat ja suurempi sosiaalinen osallisuus, kun yritykset pyrkivät aktiivisesti palkkaamaan heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä;

- investoiminen taitojen kartuttamiseen, elinikäiseen oppimiseen ja työllistettävyyteen, joita tarvitaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi globaalissa osaamistaloudessa ja työväestön ikääntymisestä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Euroopassa;

- kansanterveyteen vaikuttavat parannukset tuloksena yritysten vapaaehtoisista aloitteista esimerkiksi elintarvikkeiden ja myrkyttömien kemikaalien markkinoinnin ja merkintöjen alalla;

- tehokkaampi innovaatiotoiminta erityisesti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, mihin päästään tiivistämällä kanssakäymistä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ja luomalla innovaatiota edistäviä työympäristöjä;

- luonnonvarojen rationaalisempi käyttö ja saasteiden väheneminen ekoinnovaatioihin tehtyjen investointien ansiosta sekä vapaaehtoinen ympäristönhallintajärjestelmien ja merkintöjen käyttöönotto;

- myönteisempi kuva yrityksistä ja yrittäjistä yhteiskunnassa, mikä voi auttaa luomaan myönteisempiä asenteita yrittäjyyteen;

- ihmisoikeuksien, ympäristönsuojelun periaatteiden ja työelämän perusnormien parempi noudattaminen erityisesti kehitysmaissa;

- köyhyyden vähentäminen ja edistyminen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa.

3. EUROOPASTA ESIKUVA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN ALALLA

Yritysten yhteiskuntavastuun alalla on edistytty merkittävästi sen jälkeen, kun Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vetosi ensimmäisen kerran yritysten yhteiskunnalliseen vastuuntuntoon maaliskuussa 2000. Tämän prosessin tärkeitä vaiheita ovat olleet vihreän kirjan (2001)[8] ja tiedonannon (2002)[9] esittäminen sekä yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän EU:n sidosryhmäfoorumin (CSR Forum) perustaminen.

Yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevä foorumi kokosi yhteen yritysten, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia komission toimiessa keskustelun johdattelijana. Komissio pitää foorumin työtä ja sen kesäkuussa 2004 esittämää loppuraporttia tervetulleina ja on samaa mieltä sidosryhmien kanssa siitä, että raportin suositukset edistäisivät yritysten yhteiskuntavastuuta Euroopassa ja koko maailmassa, jos asianomaiset toimijat panevat ne kokonaisuudessaan täytäntöön. Foorumi onnistui saamaan aikaan jonkinasteisen yhteisymmärryksen osallistujien välillä, mutta se paljasti myös huomattavia näkemyseroja yritysten ja yritysmaailman ulkopuolisten sidosryhmien välillä. Yhteinen eurooppalainen näkemys siitä, mitä yritysten yhteiskuntavastuu tarkoittaa, on muodostunut komission määritelmän pohjalta. Sen mukaan yritysten yhteiskuntavastuu määritellään käsitteeksi, jossa yritykset yhdistävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ekologiset huolenaiheensa liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Foorumi vahvisti tämän määritelmän tarkastellen samalla laajemmin sen alaa ja rajoja. Lisäksi foorumi pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan lisää tietoisuuden lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen keskittyviä toimia. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu sellaisista aiheista kuin yritysten raportointivaatimukset tai yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien eurooppalaisten standardien tarve.

Tietoisuus yritysten yhteiskuntavastuusta ja sen ymmärtäminen ja omaksuminen on parantunut viime vuosina, mikä on osaksi seurausta yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän sidosryhmäfoorumin toiminnasta ja muista komission tukemista toimista. Samanaikaisesti yritysten ja muiden sidosryhmien aloitteet ovat vieneet eteenpäin yritysten yhteiskuntavastuun kehittämistä Euroopassa ja koko maailmassa. Erityisesti toimialakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on ollut tehokas keino edistää yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä aloitteita, ja eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on myös ollut rakentava merkitys yritysten yhteiskuntavastuun parhaiden käytänteiden kehittämisessä.

Yritysten yhteiskuntavastuun omaksumista, toteuttamista ja huomioon ottamista strategioissa olisi edelleen kehitettävä eurooppalaisissa yrityksissä. Työntekijöiden, heidän edustajiensa ja ammattiliittojen tehtävää yritysten yhteiskuntavastuun käytänteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa olisi vahvistettava. Ulkopuolisilla sidosryhmillä, myös valtiosta riippumattomilla järjestöillä, kuluttajilla ja sijoittajilla, olisi oltava suurempi merkitys vastuullisen yritystoiminnan kannustajina ja palkitsijoina. Viranomaisten kaikilla tasoilla oli entisestään parannettava toimintalinjojensa johdonmukaisuutta kestävän kehityksen, talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen tukemiseksi.

EU:n näkemys pitkän aikavälin vauraudesta, solidaarisuudesta ja turvallisuudesta ulottuu myös kansainväliselle kentälle. Komissio on tietoinen kytköksistä, jotka liittyvät yritysten yhteiskuntavastuun omaksumiseen EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Se katsoo, että eurooppalaisten yritysten olisi toimittava vastuullisesti missä tahansa ne toimivatkaan ja noudatettava eurooppalaisia arvoja ja kansainvälisesti sovittuja normeja ja standardeja.

Komissio on pohtinut parasta tapaa antaa asialle uusi sysäys, jotta Euroopasta voitaisiin tehdä esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Se on tarkastellut yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän foorumin loppuraporttia sekä niitä sidosryhmien näkemyksiä, jotka eivät sisälly raporttiin. Haasteena onkin ollut sellaisen uuden lähestymistavan löytäminen, joka innostaa entistä useampia yrityksiä sitoutumaan yritysten yhteiskuntavastuuseen, sillä ne ovat tällä alalla ensisijaisia toimijoita.

4. EUROOPPALAINEN LIITTOUMA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN EDISTÄMISEKSI

Komissio tukee eurooppalaisen liittouman muodostamista yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi, ja liittouma kuvataan tämän tiedonannon liitteenä olevassa asiakirjassa. Liittouma on poliittinen sateenvarjo uusille ja olemassa oleville yritysten yhteiskuntavastuun aloitteille, joita suuryritykset, pk-yritykset ja niiden sidosryhmät tekevät.

Liittouma on luonteeltaan avoin, ja kaikenkokoisia eurooppalaisia yrityksiä pyydetään vapaaehtoisesti ilmaisemaan tukensa sille. Liittoumassa ei ole kyse oikeudellisesta asiakirjasta, joka yritysten, komission tai minkään viranomaisen olisi allekirjoitettava. Tuen ilmaisemiseen liittoumalle ei ole mitään muodollisia vaatimuksia, eikä Euroopan komissio pidä luetteloa liittoumaa tukevista yrityksistä. Komissio antaa tukensa liittoumalle jatkamalla yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä tämän tiedonannon 5 kohdassa mainittujen kohtien mukaisesti. Tämä ei aiheuta komissiolle mitään uusia rahoitusvelvoitteita.

Komissio uskoo liittouman vaikuttavan merkittävästi eurooppalaisten yritysten asenteisiin yritysten yhteiskuntavastuuta kohtaan ja niiden myönteiseen sitoutumiseen yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin. Sen pitäisi luoda uusia kumppanuussuhteita sidosryhmiin ja tarjota niille uusia mahdollisuuksia ponnisteluihin yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi, ja se on siten väline, jolla saadaan käyttöön eurooppalaisten yritysten ja niiden sidosryhmien voimavarat ja valmiudet. Eurooppalaisten yritysten vapaaehtoinen sitoutuminen liittoumaan ja komission omiin toimintalinjoihinsa ja välineisiinsä sisällyttämä tuki vahvistaa yritysten yhteiskuntavastuun kehittämistä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Liittouman tulokset olisi nähtävä yritysten vapaaehtoisena panoksena uudelleen käynnistetyn Lissabonin strategian ja tarkistetun kestävään kehitykseen tähtäävän strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Tulokset riippuvat kuitenkin sidosryhmien sitoutumisesta, ja niitä kehotetaankin käyttämään täysimääräisesti hyödyksi liittouman tarjoamat mahdollisuudet.

Jotta yritysten yhteiskuntavastuun mukaisten käytänteiden avoimuutta, näkyvyyttä ja uskottavuutta voitaisiin lisätä, komissio kannustaa liittoumaa tukevia yrityksiä antamaan yhteiskuntavastuuta koskevat tiedot kaikkien sidosryhmien saataville kuluttajat, sijoittajat ja yleisö mukaan luettuina. Erityisesti suuryritysten pitäisi pyrkiä esittämään yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat strategiat ja aloitteet ja niiden tulokset tai parhaat käytänteet tavalla, joka on helposti yleisön ulottuvilla. Lisäksi komissio tukee sidosryhmiä niiden kehittäessä kykyään arvioida yritysten yhteiskuntavastuun mukaisia käytänteitä.

Komissio tunnustaa, että yritysten yhteiskuntavastuu ei voi kukoistaa ilman yritysmaailman ulkopuolisten sidosryhmien aktiivista tukea ja rakentavaa kritiikkiä. Komission tuki liittoumalle ei korvaa kaikkien sidosryhmien kanssa jatkossa käytävää vuoropuhelua. Komissio on edelleen sitoutunut edistämään tällaista vuoropuhelua muun muassa sidosryhmäfoorumin säännöllisten tarkastelukokousten yhteydessä.

5. EHDOTETUT TOIMET, JOILLA EDISTETÄÄN YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN KÄYTÄNTEIDEN LAAJEMPAA OMAKSUMISTA

Yritysten yhteiskuntavastuuta edistäessään komissio korostaa seuraavia seikkoja:

- Tietoisuuden lisääminen ja parhaiden käytänteiden vaihto . Komissio jatkaa tiedottamista yritysten yhteiskuntavastuusta ja edistää yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvien parhaiden käytänteiden vaihtoa yritysten yhteiskuntavastuun kehittyessä. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin ja niihin jäsenvaltioihin, joissa yritysten yhteiskuntavastuu on vähemmän tunnettu käsite, sekä liittymässä oleviin ja ehdokasmaihin. Komissio toteuttaa nämä toimet tiiviissä yhteistyössä kumppaneina olevien yritysten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kansallisten ja alueellisten viranomaisten, kanssa. Komissio edistää myös vapaaehtoisia ympäristövälineitä, kuten ympäristönhallintajärjestelmiä ja ympäristömerkkijärjestelmää. Lisäksi tuetaan muita aloitteita, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta yhteiskunnallisista ja ympäristökysymyksistä ja heidän kulutus- ja sijoitusvalintojensa vaikutuksista.

- Tuki sidosryhmien välisille aloitteille . Sidosryhmien mukanaolo lisää yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien aloitteiden vaikuttavuutta, minkä vuoksi komissio aikoo järjestää säännöllisesti sidosryhmäfoorumin tarkastelukokouksia. Komissio haluaa lisätä tietoisuutta yritysten yhteiskuntavastuusta ja parantaa sen uskottavuutta ja aikoo jatkossakin tukea sidosryhmien, työmarkkinaosapuolet ja valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan luettuina, aloitteita yritysten yhteiskuntavastuun alalla erityisesti toimialakohtaisella tasolla. Eurooppalainen ravitsemusfoorumi (European Platform for Nutrition) on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta aloitteesta. Myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun alakohtaisilla komiteoilla on tärkeä tehtävä tässä suhteessa.

- Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa . Euroopassa on laaja yhteisymmärrys yritysten yhteiskuntavastuun määritelmästä, vaikka sen täsmällinen luonne ja ominaispiirteet vaihtelevatkin erilaisten kansallisten ja kulttuuristen yhteyksien mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioilla on käytettävissään laaja valikoima välineitä, joilla yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan kannustaa. Sen vuoksi yhteistyö jäsenvaltioiden ja liittymässä olevien maiden kanssa erityisesti yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän, jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason ryhmän yhteydessä on tärkeä osa komission politiikkaa yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Jäsenvaltioissa aluetaso voi olla soveltuva taso yritysten yhteiskuntavastuuta tukeville toimille, etenkin kun on kyse pk-yrityksistä.

- Kuluttajatiedotus ja avoimuus . Kuluttajat voivat vaikuttaa asiaan merkittävästi antamalla kannustimia vastuulliseen tuotantoon ja liiketoimintaan. Heidän odotetaan tekevän kriittisiä valintoja ja kannustavan hyviä tuotteita ja hyviä yrityksiä. Nykyisin kuluttajilla ei ole selvää tietoa tavaroiden ja palvelujen yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista, toimitusketjua koskevat tiedot mukaan luettuina. Komissio tarkastelee asianomaisia sidosryhmiä kuullen, olisiko tarpeen lisätä vapaaehtoisia toimia, jotta saavutettaisiin avoimuuden ja kuluttajatiedotuksen tavoitteet, kansanterveyteen liittyvät kysymykset mukaan luettuina.

- Tutkimus . Tarvitaan enemmän yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa monialaista tutkimusta erityisesti seuraavista aiheista: makro- ja mesotason yhteydet yritysten yhteiskuntavastuun, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen välillä; yritysten yhteiskuntavastuun vaikuttavuus yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa; sellaiset kysymykset kuin innovaatio, yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, työmarkkinasuhteet ja toimitusketju. Pk-yritysten harjoittama yritysten yhteiskuntavastuu on itsessään tärkeä tutkimusaihe, mutta sitä olisi tarkasteltava riittävästi myös yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien muiden tutkimusalueiden yhteydessä. Lisäksi prosessien, tuotteiden ja palvelujen elinkaareen kuuluvia yhteiskunnallisia vaikutuksia olisi tutkittava tarkemmin. Komissio tarkastelee kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvien neljän yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan tutkimushankkeen pohjalta mahdollisuuksia tukea yritysten yhteiskuntavastuuta ja siihen liittyviä aiheita koskevaa tutkimusta uudesta seitsemännestä puiteohjelmasta.

- Koulutus . Jotta yritysten yhteiskuntavastuusta tulisi yleinen käytäntö yritystoiminnassa, on tulevien yrittäjien, yritysjohtajien ja työntekijöiden piirissä kartutettava oikeanlaisia tietoja ja taitoja. Yritysten yhteiskuntavastuussa on myös kyse elinikäisestä oppimisesta. Komissio kehottaa kauppakorkeakouluja, yliopistoja ja muita oppilaitoksia sisällyttämään yritysten yhteiskuntavastuun koulutukseen monialaisena aiheena ja erityisesti sisällyttämään sen tulevien johtajien ja jatko-opiskelijoiden opinto-ohjelmaan.

- Pk-yritykset . Pk-yritysten harjoittaman yritysten yhteiskuntavastuun kollektiivinen vaikutus on keskeisessä asemassa, kun halutaan käyttää kaikki yritysten yhteiskuntavastuun tarjoamat mahdollisuudet kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseen Euroopassa. Komissio toteaa, että tarvitaan erityistä lähestymistapaa yritysten yhteiskuntavastuun vaalimiseen pk-yritysten keskuudessa. Tällainen lähestymistapa edellyttää, että annetaan enemmän tunnustusta pk-yritysten tähänastiselle työlle yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Lisäksi se edellyttää keskeisten pk-yritysjärjestöjen ja tukea antavien tahojen aktiivista yhteistyötä. Komissio aikoo edistää kokemusten vaihtoa siitä, miten yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan parhaiten edistää pk-yritysten keskuudessa Euroopassa.

- Yritysten yhteiskuntavastuun kansainvälinen ulottuvuus . Komissio jatkaa yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä maailmanlaajuisesti tavoitteenaan maksimoida yritysten panos YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. ILO:n kolmikantajulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, monikansallisia yhtiöitä koskevat OECD:n toimintaohjeet ja YK:n Global Compact sekä muut viiteasiakirjat ja aloitteet tarjoavat kansainväliset vertailuarvot yritysten vastuulliselle toiminnalle. Komissio on sitoutunut edistämään tietoisuutta näistä asiakirjoista sekä niiden täytäntöönpanoa ja aikoo toimia yhteistyössä hallitusten ja sidosryhmien kanssa niiden vaikuttavuuden parantamiseksi.

Komissio jatkaa johtavana toimijana korkeiden ympäristöstandardien edistämistä kansainvälisesti. Komission tarkoituksena on vahvistaa kestävän kehityksen merkitystä kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa ja jatkaa perustyönormien edistämistä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Komissio kannustaa ottamaan mukaan määräyksiä, joilla tuetaan kansainvälisesti sovittuja yritysten yhteiskuntavastuun välineitä, ja pyrkii käsittelemään yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia kysymyksiä kahdenvälisissä neuvotteluissa osapuolten välillä. Komissio on myös sitoutunut käyttämään kauppakannustimia keinona kannustaa tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeuksien ja työnormien, ympäristönsuojelun ja hallintotavan periaatteiden noudattamiseen erityisesti 1. tammikuuta 2006 voimaan tulleen EU:n uuden yleisen tullietuusjärjestelmän (”Generalised System of Preferences Plus”) kautta. Komissio tehostaa yhteistyötään ILO:n kanssa edistääkseen ihmisarvon mukaista työtä muun muassa toteuttamalla kokeiluhankkeen, joka koskee kaupan ja ihmisarvoisen työn indikaattoreita kehitysmaissa. Komissio esittää lisäksi tiedonannon ihmisarvoisesta työstä vuoden 2006 aikana.

Komissio keskustelee kumppanuusmaiden ja asianomaisten sidosryhmien kanssa siitä, miten yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan edistää Cotonoun sopimuksen ja EU:n uuden Afrikka-strategian[10] avulla, ja ehdottaa tämän kysymyksen käsittelyä syksyllä 2006 järjestettävässä liike-elämän EU–Afrikka-foorumissa (EU-Africa Business Forum).

Komissio seuraa muita asiaan liittyviä kansainvälisiä prosesseja, joihin kuuluu esimerkiksi ylikansallisten yritysten ja muiden yritysten vastuuta ihmisoikeuksien alalla tarkastelevan YK:n erityisedustajan työ, mahdollisesti laadittava ISO-ohjestandardi yritysten yhteiskuntavastuusta sekä alakohtaiset aloitteet, kuten raakatimantteja koskeva Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmä.

6. PÄÄTELMÄ: TARVITAAN KAIKKIEN SIDOSRYHMIEN VÄLISTÄ KUMPPANUUTTA

Komissio uskoo vakaasti, että yritysten yhteiskuntavastuulla on merkitystä jokaikiselle eurooppalaiselle, koska se kuuluu osana eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin. Yritysten yhteiskuntavastuu voi erityisesti edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista samalla kun Euroopan innovaatiomahdollisuuksia ja kilpailukykyä vahvistetaan, ja siten se voi edistää myös työllistyvyyttä ja työpaikkojen syntymistä. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on keskeistä uudelle kasvua ja työllisyyttä edistävälle kumppanuudelle sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle. Komissio kehottaa kaikkia osapuolia osaltaan edistämään tämän kunnianhimoisen uuden aloitteen toteutusta. Komissio haluaa työskennellä läheisessä kumppanuussuhteessa jäsenvaltioiden, yritysten (liitteessä kuvatun liittouman kautta) ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa, jotta Euroopasta voidaan tehdä esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Yritysten yhteiskuntavastuu nimittäin heijastaa EU:n omia perusarvoja. Komissio arvioi uudelleen yritysten yhteiskuntavastuun kehittymistä Euroopassa vuoden kuluttua sidosryhmäfoorumin keskustelujen jälkeen.

LIITE

EUROOPASTA ESIKUVA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN ALALLA

EUROOPPALAINEN LIITTOUMA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN EDISTÄMISEKSI

YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUULLA ON MERKITYSTÄ KAIKILLE

Yritysten yhteiskuntavastuulla on merkitystä, koska se heijastaa sen yhteiskunnan perusarvoja, jossa haluamme elää. Sillä on merkitystä yksittäisille yrityksille, niin suurille kuin pienillekin, jotka voivat päästä toiminnassaan parempiin taloudellisiin, ympäristöllisiin ja yhteiskunnallisiin tuloksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen, uusien taitojen ja sidosryhmien osallistumisen avulla. Sillä on merkitystä niille, jotka työskentelevät yrityksissä ja yrityksiä varten ja joille se voi tuottaa palkitsevamman ja inspiroivamman työympäristön. Sillä on merkitystä niille, jotka ovat yritysten asiakkaita, eli kuluttajille, jotka kiinnittävät yhä enemmän huomiota ostamiensa tuotteiden ja palvelujen yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin ominaisuuksiin. Sillä on merkitystä paikallisille yhdyskunnille, joissa yritykset toimivat ja jotka haluavat tietää elävänsä sellaisten organisaatioiden keskuudessa, jotka jakavat niiden arvot ja huolenaiheet. Sillä on merkitystä sijoittajille, jotka katsovat, että vastuullista yritystoimintaa on kannustettava. Sillä on merkitystä muun maailman ihmisille, jotka odottavat eurooppalaisten yritysten toimivan eurooppalaisten ja kansainvälisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Sillä on myös merkitystä lapsillemme ja tuleville sukupolville, jotka odottavat voivansa elää maailmassa, joka kunnioittaa ihmisiä ja luontoa.

TAVOITTEENA KESTÄVÄ MARKKINATALOUS

Yritysten vahvasta sitoutumisesta yhteiskuntavastuuseen ja viranomaisten yleisestä tuesta yritysten yhteiskuntavastuulle on tullut erityisen tärkeää viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, kun on kyse sen merkityksestä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamiselle sekä demokratian ja markkinatalouden kestävästä toiminnasta niin paikallisessa, kansallisessa, Euroopan tason kuin maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Ollakseen onnistunut talousmalli markkinatalouden on perustuttava tiettyihin olennaisiin vaatimuksiin: toisaalta tarvitaan tehokas ja johdonmukainen sääntelykehys ja toisaalta itsesääntelyä ja itsevalvontaa sekä innovaatiota ja yrittäjyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luottamusta edistävä ilmapiiri: kaikki nämä ovat välttämättömiä osatekijöitä, jotta voidaan yhdistää tasoltaan korkea taloudellinen menestys, ympäristönsuojelu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi. Tätä varten johtavat yritykset Euroopassa käyvät entistä enemmän läpi prosesseja, joissa etsitään, opetellaan ja innovoidaan niiden hallintotapaan, johtamiseen, sidosryhmäsuhteisiin ja tuotekehitykseen liittyviä tapoja, joilla yritysten yhteiskuntavastuusta ja tuotevastuusta tehdään luonnollinen osa niiden jokapäiväistä yritystoimintaa ja kilpailukykyä. Pienet yritykset ovat keskeinen kasvua ja työpaikkojen syntymistä vauhdittava tekijä Euroopassa, ja niillä on yhtä paljon tarjottavana kuin suurilla yrityksillä, kun on kyse yritysten yhteiskuntavastuusta, vaikka ne usein toteuttavatkin yritysten yhteiskuntavastuuta epämuodollisemmin ja intuitiivisemmin. Globalisaation ja siihen liittyvien rakennemuutosten leimaamassa ympäristössä toimivat yritykset tekevät näitä muutoksia odottaen myös muiden sidosryhmien sitoutuvan ja kantavan oman osansa vastuulliseen toimintaan ja innovaatioon kytkeytyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu auttaa yrityksiä ennakoimaan niiden kilpailukykyyn tulevaisuudessa mahdollisesti vaikuttavia yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä ja käsittelemään niitä.

EUROOPPALAINEN LIITTOUMA YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN EDISTÄMISEKSI

Euroopan komissio tukee yritysmaailman jäseniä, jotka ovat luomassa perustaa yritysten yhteiskuntavastuuta edistävälle eurooppalaiselle liittoumalle. Kyseessä on avoin liittouma, jonka muodostavat saman kunnianhimoisen tavoitteen jakavat yritykset: tavoitteena on tehdä Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla kilpailukykyisen ja kestävän yritystoiminnan ja markkinatalouden tukemiseksi. Tämä aloite pohjautuu ennen kaikkea kumppanuuteen. Kumppanuus perustuu sopimukseen siitä, että kasvua ja työllisyyttä edistävän eurooppalaisen strategian ensisijaiset toimintakohteet ovat kattava vastaus lisääntyvän maailmanlaajuisen kilpailun, demografisten suuntausten ja kestävän tulevaisuuden haasteisiin.

Strategian toteuttaminen on välttämätöntä, jotta sekä Euroopan kestävä kasvu että eurooppalainen elämäntapa voidaan turvata. Liittouma perustuu näkemykseen siitä, että yritysten yhteiskuntavastuu voi edistää kestävää kehitystä siten, että samalla vahvistetaan Euroopan innovaatiomahdollisuuksia ja kilpailukykyä ja edistetään työllistyvyyttä ja työpaikkojen syntymistä. Liittouman tavoitteena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta liiketoimintamahdollisuutena, josta on hyötyä sekä yrityksille että yhteiskunnalle, ja liittouma toteaa, että yritysten yhteiskuntavastuu on vapaaehtoinen yritystoiminnan lähestymistapa, joka heijastaa eurooppalaisten yritysten monimuotoisuutta. Vaikka yritykset ovatkin pääasiallisia toimijoita yritysten yhteiskuntavastuun alalla, viranomaisilla on sitä tukeva tehtävä niin paikallisella, kansallisella kuin Euroopan tasolla. Liittoumaa koskeva aloite perustuu aiempiin keskusteluihin yritysten ja sidosryhmien kanssa. Siinä hyödynnetään erityisesti Euroopan komission tukeman keskeisen aloitteen eli yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin tuloksia. Foorumi tarjosi eurooppalaisille yritysten, työnantajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille tilaisuuden osallistua innovatiiviseen oppimis- ja vuoropuheluprosessiin, jossa sovittiin suosituksista yritysten yhteiskuntavastuun noudattamisen lisäämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi aloitteessa hyödynnetään eurooppalaista kampanjaa yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi pk-yritysten keskuudessa sekä lukuisia muita yritysten ja työnantajien johtamia aloitteita. Toinen keskeinen liittouman vauhdittaja on yrityksille tarkoitettu yhteiskuntavastuun eurooppalainen etenemissuunnitelma (2010), jossa johtavat yritykset ja yritysverkostot ovat vahvistaneet näkemyksensä ja ensisijaiset toimintakohteensa kilpailukykyisen ja kestävän yritystoiminnan edistämiseksi eurooppalaisesta perspektiivistä.

Liittouma luo perustan osapuoliensa toiminnalle yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi tulevaisuudessa. Sen toiminta keskittyy seuraaviin kolmeen toiminta-alueeseen:

- yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan tietoisuuden lisääminen ja tietojen parantaminen sekä saavutuksista raportoiminen

- yritysten yhteiskuntavastuun valtavirtaistaminen ja yhteistyötä tekevien avoimien yhteenliittymien kehittäminen

- yritysten yhteiskuntavastuulle suotuisan toimintaympäristön varmistaminen.

YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUTA KOSKEVAN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA TIETOJEN PARANTAMINEN

Liittouma tutkii ja tukee luovia tapoja vaihtaa ja jakaa tietoa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevista parhaista käytänteistä, aloitteista ja välineistä. Tavoitteena on tehdä niistä merkityksellisiä niin yritystoiminnan harjoittajille, poliittisille johtajille, kuluttajille, sijoittajille kuin laajalle yleisölle kaikilla soveltuvilla tasoilla eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella. Erityistä huomiota kiinnitetään yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseen kaikenkokoisten yritysten keskuudessa tavalla, joka vastaa paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden tilanteita ja haasteita.

Liittouma vahvistaa, että olemassa olevien aloitteiden pohjalta on tarpeen edistää lisäksi monialaista tutkimusta yritysten yhteiskuntavastuusta Euroopan tasolla. Erityisesti olisi tutkittava sen vaikutusta kilpailukykyyn ja kestävään kehitykseen. Lähempi yhteistyö yliopistojen ja tieteellisten asiantuntijoiden kanssa sekä jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on olennaista tässä suhteessa.

Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että koulutuksesta tulee ensisijainen osatekijä yritysten yhteiskuntavastuun edistämisessä. Liittouma kannattaa yritysten yhteiskuntavastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden sisällyttämistä vakiintuneisiin kursseihin, tulevien johtajien ja jatko-opiskelijoiden opetusohjelmiin, johtohenkilöiden koulutukseen ja muiden oppilaitosten toimintaan.

YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUN VALTAVIRTAISTAMINEN JA YHTEISTYÖTÄ TEKEVIEN AVOIMIEN YHTEENLIITTYMIEN KEHITTÄMINEN

Ottaen huomioon yritysten yhteiskuntavastuun laaja-alaisen luonteen ja eurooppalaisen ja kansainvälisen yritysmaailman monimuotoisuuden, liittouman jäsenet ovat määrittäneet useita ensisijaisia toiminta-alueita:

- edistetään innovaatiota ja yrittäjyyttä sellaisten kestävien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen yhteydessä, joilla vastataan yhteiskunnallisiin tarpeisiin

- autetaan pk-yrityksiä kasvamaan ja kukoistamaan

- avustetaan yrityksiä yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien sisällyttämisessä niiden toimintaan erityisesti toimitusketjussa

- parannetaan ja kehitetään työllistettävyyttä edistäviä taitoja

- vastataan paremmin monimuotoisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien haasteisiin ottaen huomioon Euroopan väestön nopeaan ikääntymiseen liittyvät demografiset muutokset

- parannetaan työoloja myös yhteistyössä toimitusketjun kanssa

- tehdään innovaatioita ympäristöalalla kiinnittäen erityistä huomiota ekotehokkuuden ja energiansäästön sisällyttämiseen tuotteiden ja palvelujen suunnitteluprosessiin

- lisätään ennakoivaa vuoropuhelua ja asiaan sitoutumista kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken

- käsitellään tarkemmin avoimuuteen ja tiedotukseen liittyvää haastetta, jotta yritysten ja organisaatioiden muut kuin taloudelliset suoritukset tulisivat ymmärrettävämmiksi kaikille sidosryhmille ja jotta ne sisällytettäisiin paremmin osaksi niiden taloudellista suorituskykyä

- toimitaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla Euroopan unionin rajojen ulkopuolella samalla tavoin kuin yritykset toimivat Euroopan unionin sisällä.

Näitä ensisijaisia toiminta-alueita käsittelevät ”avoimet yhteenliittymät”, jotka kokoavat yhteen asiasta kiinnostuneita yrityksiä tarkastelemaan näitä kysymyksiä eräänlaisissa ”laboratoriokokouksissa”, joissa on tarkoitus tutkia ja kehittää yhteisiä hankkeita yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa Euroopan komission tuella.

YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUULLE SUOTUISAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN

Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat EU:n uuden kasvu- ja työllisyysstrategian ja sen parempaa sääntelyä koskevan aloitteen kautta sitoutuneet luomaan sellaisen yritysmyönteisen toimintaympäristön, jossa yrittäjät ja yritykset voivat kasvaa ja kukoistaa, ja vahvistamaan sitä.

Lisäksi Euroopan komissio vauhdittaa politiikkaansa, jolla edistetään yritysten vapaaehtoisia ja innovatiivisia ponnistuksia yritysten yhteiskuntavastuun alalla, tukemalla hyviä käytänteitä ja niiden levittämistä siten, että hyödynnetään vahvistettua kumppanuussuhdetta yritysten ja kaikkien sidosryhmien sekä kansallisten viranomaisten välillä. Se toimii näin myös huolehtimalla johdonmukaisuudesta politiikan eri osa-alueiden välillä ja sisällyttämällä yritysten yhteiskuntavastuun edistämisen soveltuviin osa-alueisiin. Onnistuakseen yhteisessä tehtävässään liittouman jäsenet hyödyntävät vastaavia kansallisella tasolla luotuja liittoumia ja kannustavat ja tukevat samanlaisia aloitteita maissa, joissa niihin on halukkuutta. Liittouma kannattaa tarkastelukokouksien järjestämistä kaikkien sidosryhmien kanssa vuodesta 2006 alkaen, jotta voidaan todeta saavutettu edistyminen yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin suositusten sekä muiden yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suuntausten, kehitysvaiheiden ja innovaatioiden suhteen.

PÄÄTELMÄ JA SEURAAVA VAIHE

Sitoutuminen, keskinäinen luottamus ja vuoropuhelu ovat ehdottoman tärkeitä tämän liittouman menestymiselle. Liittouman tulokset muotoutuvat sen mukaisesti, mitä sen jäsenet tekevät sovittujen aloitteiden ja ensisijaisten toiminta-alueiden hyväksi. Jäsenet sopivat, että liittouma tukeutuu koordinoinnin ja tiedotuksen osalta sellaisiin olemassa oleviin elinkeinoelämän organisaatioihin, jotka toimivat yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Liittouman jäsenet sopivat, että edistymistä tarkastellaan korkean tason kokouksissa ja että liittouman saavuttamista tuloksista tiedotetaan EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian yhteydessä.

On tullut aika tehdä Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Liittouma muodostetaan tekemään tästä tavoitteesta totta.

[1] KOM(2001) 366 lopullinen.

[2] KOM(2006) 30 lopullinen.

[3] KOM(2005) 24 lopullinen.

[4] KOM(2005) 33 lopullinen.

[5] KOM(2005) 658 lopullinen.

[6] P5_TA(2002) 0278.

[7] P5_TA(2003) 0200.

[8] KOM(2001) 366 lopullinen.

[9] KOM(2002) 347 lopullinen.

[10] KOM(2005) 489 lopullinen.