52004DC0711

Bryssel 26.10.2004

KOM(2004) 711 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan unionin energia-aloitteen tulevasta kehityksestä ja energia-alan AKT–EU-välineen perustamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan unionin energia-aloitteen tulevasta kehityksestä ja energia-alan AKT–EU-välineen perustamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

1. JOHDANTO

Energia on välttämätöntä kaikessa ihmisen toiminnassa, ja nykyaikaisten energiapalvelujen saatavuus on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytys. Nykymaailmassa energiaa ei kuitenkaan ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla.

Vaikka alttiutta energiakriisien vaikutuksille on pystytty vähentämään OECD-maissa, joiden osuus maailman energiankulutuksesta on 70 prosenttia, kriisit ovat yhä suurempi uhka kehitysmaille. Kehitysmaat ovat yleensä riippuvaisempia öljyntuonnista, ja niissä käytetään kaksi kertaa enemmän öljyä taloudellisen tuotoksen yksikköä kohti. Kehitysmaissa, joissa taloudellinen tilanne on epävakaa, myös muutokset energian hinnassa vaikuttavat talouteen voimakkaammin. Lisäksi nykyaikaisia energiapalveluja on useimmiten saatavilla vain kaupunki- ja teollisuusalueilla. Korkealaatuisten ja luotettavien energiapalvelujen vähyys on huomattava este köyhien väestönosien taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Niin ikään erityisesti köyhän väestön terveyteen vaikuttavat haitallisesti perinteisten energialähteiden käytössä syntyvät ilmansaasteet sekä uudenaikaisten energiantuotantolaitosten heikko taso.

Koska EU pitää tärkeänä köyhien energiansaannin parantamista, se käynnisti Johannesburgissa pidetyssä maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän EU:n energia-aloitteen (EUEI). EUEI:n tarkoituksena on edesauttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että riittäviä, kohtuuhintaisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia energiapalveluja on myös köyhän väestön saatavilla. Onnistumisen kannalta olennaista on edunsaajien oma vastuunotto.

EUEI:n avulla komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä luomaan synergiaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ja -toimien sekä eri jäsenvaltioiden vastaavien politiikkojen ja toimien välille. Aloitetta toteutetaan käymällä vuoropuhelua ja luomalla erityiskumppanuuksia kehitysmaiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yksityisen sektorin organisaatioiden ja rahoituslaitosten kanssa. Maailman kestävän kehityksen huippukokouksen jälkeen EUEI:n toteutuksessa on jo edistytty. Nairobissa vuonna 2003 pidetyssä EUEI:n energia-alan konferenssissa korostettiin afrikkalaisten omaa vastuuta ja määriteltiin tärkeimmät painopistealueet. Kehitysmaiden kanssa käydyssä vuoropuhelussa on käynyt ilmi, että EU:n on tarpeen investoida huomattavasti enemmän resursseja tälle alalle.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on esittää, miten EUEI:n toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää ja miten se voi vastata AKT-maiden vaatimuksiin. Energian saatavuuden parantamiseen ja köyhyyden poistamiseen tähtäävien toimien kohdentamiseksi tehokkaammin sekä näkyvyyden lisäämiseksi komissio ehdottaa 250 miljoonan euron AKT–EU-välineen perustamista asianomaisten EU- ja AKT-elinten yhteispäätöksellä.

2. ENERGIA-ALAAN JA KÖYHYYDEN POISTAMISEEN LIITTYVÄT HAASTEET

Maailmassa on tällä hetkellä yli kaksi miljardia ihmistä vailla nykyaikaisia energiapalveluja. Valtaosa näistä ihmisistä elää kehitysmaissa maaseudulla tai kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa epätasa-arvo energia-alalla konkretisoituu selvästi, sillä alueen väestöstä yli 80 prosentilla on vain vähäiset mahdollisuudet käyttää nykyaikaisia energiamuotoja. Köyhien yhteisöjen sosiaalista ja taloudellista kehittymistä rajoittaa tai jopa estää se, että niissä käytetään puuta ja muita biomassan muotoja energian lähteenä kestävän kehityksen periaatteiden vastaisesti sen lisäksi, että muita energiamuotoja on vaikea saada ja niiden hinta on korkea.

Energia-alan toimien merkitys köyhyyden vähentämisessä: Riittävien, kohtuuhintaisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten energiapalvelujen saatavuus on välttämätöntä useimpien kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, valaistuksen, lämmityksen, liikenteen, maatalouden, teollisuustuotannon ja nykyaikaisten tietoliikennevälineiden kehittäminen edellyttää energiapalveluja. Näiden asioiden välinen yhteys tuotiin esiin maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa laaditussa Johannesburgin toimintasuunnitelmassa, jossa energian saatavuus yhdistettiin vuosituhattavoitteisiin toteamalla, että energian saatavuuden parantaminen helpottaa köyhyyden poistamista.

Energian saatavuus: Energiapalvelujen saatavuuden varmistaminen on monitahoinen haaste, jota ei voi jättää yksin markkinavoimien ratkaistavaksi. Tarvitaan julkisen sektorin koordinointia. Asianosaisina on monenlaisia ryhmiä kuten köyhät yhteisöt, paikallishallinto, kansalliset hallitukset ja monikansalliset yritykset, ja lisäksi on otettava huomioon energialähteet ja teknologiavaihtoehdot, jotka ovat erilaisia eri paikoissa. Energiapalvelujen tarjontaan ei ole yleispätevää ratkaisua.

Energiamarkkinoiden maailmanlaajuinen luonne: Vaikka alttiutta öljykriisien vaikutuksille on pystytty vähentämään OECD-maissa, kriisit ovat yhä suurempi uhka kehitysmaille. OECD-maihin verrattuna kehitysmaissa käytetään keskimäärin yli kaksinkertainen määrä öljyä taloudellisen tuotoksen yksikköä kohti. Taloudellisen tilanteensa vuoksi ne myös kestävät heikommin öljymarkkinoiden heilahduksia.

Energia-alan rahoitus: Lähes puolet energiantuotantokapasiteetin parantamiseen ja korvaamiseen maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä tarvittavista investoinneista kohdistuu kehitysmaiden tarpeisiin. Enemmän kuin koskaan ennen energia-alalla tarvitaan yksityistä ja ulkomaista pääomaa. Tällaisiin sijoituksiin liittyvää riskiä ei kuitenkaan olla valmiita ottamaan varsinkaan silloin, kun kyse on köyhien kuluttajien energiansaannin parantamisesta. Julkisen rahoituksen ja julkisen kehitysavun rinnalle on etsittävä uusia toimintatapoja riittävän tehokkaan sijoitustoiminnan käynnistämiseksi ja helpottamiseksi tällä alalla.

Lisätietoja liitteessä.

3. EU:N POLITIIKAN TAUSTAA

On aika kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, miten tärkeitä energiakysymykset ovat köyhyyden poistamiseen tähtäävissä kehitysaputoimissa. Vaikka maailman kestävän kehityksen huippukokous onnistuikin palauttamaan energiaongelman kansainväliseen keskusteluun kehitysyhteistyön alalla, energia-alan tarpeisiin ei ole käytännössä kiinnitetty riittävästi huomiota. Energia-alan tuki on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana eikä suuntaus ole vieläkään nouseva. Kehitysmaiden energia-alalle suuntautuvien avustusten määrä on vähentynyt puoleen 1990-luvun määristä.

Useat EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin mukana kahdenvälisissä energia-alan kehitysyhteistyöohjelmissa, joiden toimintalinjat ovat nykyisellään EUEI:n tavoitteiden mukaisia.

Vaikka energiakysymykset eivät sinänsä olekaan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteiden joukossa, energia liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kaikkiin kuuteen alakohtaiseen painopisteeseen. Komission tiedonannossa Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikka [1] myönnetään energiakysymysten merkitys köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimien yhteydessä. AKT-maista yksikään Afrikan tai Karibian maa ei kohdista yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta tuettavia toimia suoraan energia-alalle, mutta viisi Tyynenmeren maata on maakohtaisessa strategia-asiakirjassaan maininnut energian olevan yksi yhteistyön painopistealueista.

EUEI mainittiin ensi kertaa komission tiedonannossa Kestävään kehitykseen tähtäävä maailmanlaajuinen yhteistyö (KOM(2002) 82). EU:n jäsenvaltiot vahvistivat useissa Euroopan unionin neuvoston päätöksissä ja Eurooppa-neuvostossa tukevansa aloitetta, ja köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä EU:n energia-aloite käynnistettiin maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa.

Komission tiedonannossa Energia-alan yhteistyö kehitysmaiden kanssa [2] luotiin kehitysmaiden kanssa tehtävälle energia-alan yhteistyölle viitekehys, jonka keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa energia-alalla tarvittavat uudistukset, teknologiansiirto, yhteistyö toisaalta kysynnän ja toisaalta tarjonnan alalla, energiapohjan laajentamisen edistäminen sekä sähköverkkojen laajennusten ja yhteenkytkentöjen helpottaminen. Tiedonannossa käsiteltiin EUEI:n tehtävää näiden alojen yhteistyössä.

Johannesburgin kokouksen jälkeen tiedonannossa Vuosi kestävän kehityksen huippukokouksen jälkeen: sitoumustemme täytäntöönpano [3] luotiin katsaus vuoden 2003 loppuun mennessä tapahtuneeseen EUEI:n kehitykseen. Tiedonannossa todettiin EUEI:n edistyneen ja myönnettiin tarve varmistaa aloitteelle riittävä rahoitus. Siinä tuotiin myös esiin mahdollisuus luoda synergiaa EUEI:n ja Johannesburgin uusiutuvien energialähteiden koalition (JREC)[4] välille.

Huhtikuussa 2004 julkaistuissa yleisten asioiden neuvoston päätelmissä (8566/04) EU:n jäsenvaltiot korostivat tarvetta hankkia riittävä rahoitus aloitetta varten. Neuvosto totesi myös, että komission ja jäsenvaltioiden on lisättävä panostustaan, jotta voitaisiin vastata EUEI:n Nairobissa järjestetyssä konferenssissa määriteltyihin kehitysmaiden ensisijaisiin tarpeisiin, ja pyysi komissiota toimimaan tiennäyttäjänä tämän konferenssin jatkotoimissa.

Ehdotus energia-alan välineen perustamisesta AKT-maita varten on nähtävä tätä poliittista taustaa vasten, ja sen tarkoituksena on ohjata EU:n sitoumuksia eteenpäin kohti täytäntöönpanoa. Siinä ehdotetaan, että energia-alan väline rahoitettaisiin yhdeksännen EKR:n ehdollisesta miljardin euron määrärahasta. Lopullinen päätös on määrä tehdä neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2005.

4. SANOISTA TEKOIHIN: TÄHÄNASTISET EDISTYSASKELEET

EUEI:lle on perustettu kehitysyhteistyön pääosastoon sihteeristö, jonka tehtävänä on edistää synergiaa ja yhteistoimintaa. Neuvoa-antava työryhmä, jonka jäseninä on jäsenvaltioiden edustajia, komission virkamiehiä ja asiantuntijoita, on pääasiallinen foorumi unionin tason vuoropuhelulle ja koordinoinnille. EU:n tasolla EUEI-vuoropuheluun ovat osallistuneet aktiivisesti unionin jäsenvaltiot ja Euroopan komissio sekä myös Euroopan investointipankki (EIP). EIP on osoittanut kiinnostusta EKR:n avustusten ja EIP:n lainojen yhdistämismahdollisuuksien selvittämiseen.

Koska edunsaajien voimakas sitoutuminen on tulosten kannalta ratkaisevaa, EUEI:ssä on kestävän kehityksen huippukokouksen jälkeen korostettu vuoropuhelua kehitysmaiden ja -alueiden kanssa.

Afrikka on prioriteettiasemassa

On selvää, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on vaikea saavuttaa vuosituhattavoitteita ilman huomattavia lisäpanostuksia muun muassa energia-alalla. Useat EU:n jäsenvaltiot ovat mukana alueella toteutettavissa energia-alan hankkeissa, joten niillä on arvokasta kokemusta ja osaamista sekä toimintalinjojen ja strategian suunnittelusta että käytännön täytäntöönpanosta. Kohdemaissa nämä jäsenvaltiot edistävät EUEI:n tavoitteiden toteuttamista. Afrikan maiden hallitukset ovat alkaneet ottaa energiakysymykset huomioon köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä strategioissaan, jolloin niillä on paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa energiaan liittyviä toimia.

Nairobissa marraskuussa 2003 järjestetty energia-alan konferenssi oli merkittävä edistysaskel Afrikan kanssa käytävässä EUEI-vuoropuhelussa. Kokoukseen osallistui noin neljänkymmenen Saharan eteläpuolisen Afrikan maan hallituksen edustajia. Tärkeimpänä tavoitteena oli määrittää ensisijaiset toimet kansallisella ja alueellisella tasolla. Kokouksen päätteeksi annetuissa suosituksissa korostettiin Afrikan maiden omaa vastuuta alan toimissa ja esitettiin painopisteiksi seuraavia:

- maaseudun energiahuolto ja erityisesti sähkönjakelun ulottaminen maaseudulle,

- kotitalouksien energiankäyttö; biomassa ja korvaavat energialähteet,

- energia-alan strategiat ja toimintalinjat sekä kansallisella että alueellisella tasolla,

- valmiuksien lisääminen kaikilla tasoilla.

EUEI:n seurantatyöpajoissa on tarkoitus kartoittaa hyviä energiapalvelujen toteutusmalleja sekä selvittää mahdollisuuksia niiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi komissio rahoittaa muita toimia, jotka tehostavat vuorovaikutusta entisestään ja luovat osaltaan alan toimintakehystä:

- Alueellisia hankkeita on tarkoitus rahoittaa kohdentamalla AKT-maiden ryhmän sisällä määrärahoja energia-alan hankkeisiin.

- Energian ja liikenteen pääosaston hallinnoiman ”Älykäs energiahuolto Euroopassa” -ohjelman Coopener-osiosta rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on luoda institutionaaliset edellytykset energian saatavuuden parantamiselle Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

- Tutkimuksen pääosasto tukee vastaavasti Afrikassa köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen tähtääviä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä kumppanuushankkeita, joissa on jo mukana lukuisia eurooppalaisia ja afrikkalaisia toimijoita.

- Ympäristöasioiden pääosasto rahoittaa useita JREC:n toimintaan liittyviä hankkeita, jotka tukevat ja edistävät EUEI-vuoropuhelua. Tällaisia ovat muun muassa innovatiivisiin rahoitusjärjestelmiin liittyvät hankkeet (kuten pitkäjänteistä pääomaa koskeva Patient Capital Initiative -aloite) ja uusiutuvia energialähteitä koskevien politiikkojen ja toimenpiteiden tietokannan perustaminen.

Karibian ja Tyynenmeren maat

Energia-alan ongelmat koskevat erityisen voimakkaasti pieniä saarivaltioita. Koska polttoaineiden kuljetuskustannukset hajallaan sijaitseville saarille ovat korkeat, sähkön hinta on keskimäärin 20–50 euroa/kWh, kun kansainvälinen keskihinta on 5 euroa/kWh. Aina on kuitenkin mahdollista parantaa energiahyötysuhdetta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Karibian ja Tyynenmeren saarivaltiot ovat alusta asti olleet kiinnostuneita EUEI:stä ja osallistuivat sitä koskevaan keskusteluun jo ennen maailman kestävän kehityksen huippukokousta. EY ja Tanska ovat olleet mukana Tyynenmeren AKT-maiden alueellisissa organisaatioissa, ja tältä pohjalta perustettiin kumppanuus Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa. EY ja Saksa puolestaan ovat olleet käynnistämässä vastaavia toimia Karibian alueella.

Lisätietoja liitteessä.

5. RAHOITUKSELLISET HAASTEET JA INNOVATIIVISTEN JÄRJESTELMIEN TARVE

Maailman kestävän kehityksen huippukokouksesta lähtien on tiedostettu, että energia-alan ja köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimien rahoitusta on lisättävä huomattavasti, jotta vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tähän mennessä toimiin, joiden tavoitteena on ollut tuoda energiapalveluja myös köyhien saataville, on suunnattu varsin vähän yksityistä pääomaa. Siksi onkin välttämätöntä luoda innovatiivisia ja joustavia rahoitusjärjestelmiä, jotta voitaisiin hyödyntää julkisen rahoituksen ja kehitysavun vipuvaikutusta ja saataisiin enemmän rahoitusta yksityiseltä sektorilta, kehityspankeista ja rahoituslaitoksista. Julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuudet ovat EUEI:n keskeinen strateginen väline, ja energia-alalla EU:lla ja sen kehitysmaissa toimivilla kumppaneilla on paljon mahdollisuuksia tehdä vastaavaa yhteistyötä yksityisen sektorin, rahoituslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarvitaan kuitenkin entistä tehokkaampia poliittisia toimia riittävien varojen, myös alkupääoman, sekä nopeampien ja joustavampien rahoitusvälineiden turvaamiseksi.

Johannesburgin huippukokouksesta alkaen EUEI:n avulla on rakennettu vankka perusta erityistoimille, ja nyt on mahdollista edetä nopeammin. Jotta eteneminen jatkuisi ja saavutettaisiin todellisia tuloksia kentällä, tarvitaan huomattava määrä lisäresursseja. EU voisi myöntää tähän tarkoitukseen varoja osoituksena siitä, että se on sitoutunut vuosituhattavoitteiden ja Johannesburgin toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

Lisätietoja liitteessä.

6. AKT-MAIDEN ENERGIA-ALAN VÄLINE

Komissio ehdottaa ensimmäiseksi toimenpiteeksi huomattavaa varojen kohdentamista energia-alan AKT–EU-välineen rahoittamiseen. Se arvioi, että ensimmäisessä vaiheessa 250 miljoonaa euroa olisi sopiva määrä, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat EKR-varat ja sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun alustavat tulokset. AKT–EU-väline on joustava väline, jota jäsenvaltiot ja muut avunantajat voivat rahoittaa yhteisesti, ja siinä voidaan soveltaa innovatiivisia täytäntöönpanotapoja. Tämä väline on toisaalta katalysaattori , joka edistää aloitteita, antaa tietoa, toimii tiedotuskeskuksena sekä vahvistaa tutkimus- ja hallinnointikapasiteettia AKT-maissa, ja toisaalta instrumentti , joka voi täydentää kestävän kehityksen hankkeiden ja toimien rahoituksessa olevia aukkoja.

6.1. Pääperiaatteet

Tavoitteet: Energia-alan väline olisi suunnattava maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa asetettujen tavoitteiden ja vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen, ja sen toiminta olisi keskitettävä niihin AKT-maihin, joilla jo on toimiva kansallinen energiapolitiikka, tai niihin, jotka ovat vahvasti sitoutuneet kehittämään politiikkaa, joka perustuu hyviin hallintoperiaatteisiin ja muodostaa osan köyhyyttä vähentävästä tai vastaavasta strategiasta. Energia-alan välineellä on tarkoitus muun muassa auttaa maita luomaan institutionaaliset ja sääntelykehykset ja hankkimaan rahoitusvaroja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Maassa jo toimivien jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen ja rinnakkainen toiminta tehostaisi välineen vaikutuksia.

Vastuunotto : Edunsaajamaiden oma vastuu on keskeinen käsite energia-alan välineessä. Useat AKT-maat ovat ottaneet energia- ja köyhyysongelman ratkaisemisen ensisijaiseksi tavoitteekseen ja hakeutuneet kumppaneiksi EUEI:hin. EUEI:n toimien olisi noudatettava kansallisia politiikkoja ja sitoumuksia, ja parhaassa tapauksessa ne syntyisivät meneillään olevan köyhyyden vähentämisstrategiaprosessin tuloksena. Eräät maat ovat jo melko pitkällä politiikan kehittämisessä ja olisivat valmiita täytäntöönpanoon, toisissa on vielä tarvetta politiikan ja strategian kehittämiseen. Yhä laajemmin tiedostetaan se, että energia-kysymykselle ei ole annettu riittävän tärkeää asemaa köyhyyden vähentämisprosessissa ja että se olisi sisällytettävä köyhyyden vähentämisstrategioihin. Kansallisella tasolla toimet suunnataankin energiapalvelujen tarjoamiseen köyhille. Kansainvälisellä tasolla AKT-maissa energia-alan välineellä puolestaan edistetään vuoropuhelua sellaisten Afrikan instituutioiden ja luonteeltaan yleisten aloitteiden kuten NEPADin (Uusi kumppanuus Afrikan kehittämiseksi) sekä Afrikan unionin kanssa. Samanlaisia prosesseja kehitetään AKT-maiden saarialueilla.

Joustavuus : Välineen tehokkuuden kannalta on tärkeää, että sen rahoitustavat ovat joustavia, että se mahdollistaa alueella toimivien jäsenvaltioiden yhteisrahoituksen ja että se toimii yhteistyössä rahoituslaitosten, yksityisen sektorin, julkisten laitosten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Välineestä annettaisiin rahoitusta pääasiassa avustuksina, joilla sinänsä on voimakas vipuvaikutus ja joiden avulla olisi mahdollista saada lisäpääomaa EIP:stä, muista Euroopan kehitysrahoituslaitoksista ja kansainvälisistä rahoituslaitoksista, etenkin Afrikan kehityspankista, Maailmanpankkiryhmästä (myös Kansainvälisestä rahoitusyhteisöstä ja Monenkeskisestä investointitakauslaitoksesta) ja vastaavista alueellisista rahoituslaitoksista.

Suurin mahdollinen vipuvaikutus lienee mahdollista saada aikaan yhdistelemällä avustuksia ja muita rahoituslähteitä, tukemalla hankkeiden valmistelua ja suotuisan ympäristön kehittämistä investoinneille, toimimalla aktiivisesti uusien kumppanuuksien luomisessa yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välille sekä antamalla tietoa ja tukea paikallisille ja eurooppalaisille energiapalvelujen tarjoajille, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan tälle alalle.

Innovatiivisuus: Tällä välineellä pyritään antamaan uudenlaisia vastauksia haasteisiin, joita kestävien energiapalvelujen toimittaminen köyhille asettaa. Niitä ovat uudentyyppiset, useista lähteistä (paikallinen/kansainvälinen, yksityinen/julkinen) saatu rahoitus, erityishuomion kiinnittäminen energiankäyttöön tuotannossa ja tulonhankinnassa sekä uudet ja monialaiset tavat soveltaa institutionaalisia ja teknisiä vaihtoehtoja kohdealueeseen mukautettuina. Tällaisia vaihtoehtoja ovat maaseudun sähköistäminen, hajautetut energiajärjestelmät, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja parempi energiahyötysuhde, fossiilisten polttoaineteknologioiden puhtaampi ja tehokkaampi käyttö, suorituskykyisemmät laitteet ja perinteisen biomassan tehokkaampi käyttö. Tässä yhteydessä selvitetään huolellisesti mahdolliset synergiat vesi-alan välineen sekä muiden energia-alan aloitteiden kanssa. Synergiamahdollisuudet vesi-alan välineen kanssa ovat erityisen kiinnostavia, koska kumpikin väline on suunnattu köyhille ja koska yhdistettyjen energia- ja vesiohjelmien toteuttamiseen on olemassa runsaasti mahdollisuuksia.

6.2. Energiavälineestä rahoitettavat ensisijaiset toiminta-alueet

Välineen pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä huomattavasti kestävien energialähteiden käyttöä tuotannollisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin AKT-maiden kohdeväestön keskuudessa sekä toteuttaa merkittäviä, konkreettisia toimenpiteitä vuosituhattavoitteiden ja etenkin köyhyyden vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. AKT-maiden kanssa käydystä EUEI-vuoropuhelusta saatujen tulosten mukaisesti välineellä tuetaan toimintoja, joilla pyritään parantamaan nykyaikaisten energiapalvelujen saantia Afrikan maaseudulla. AKT-saarivaltioissa välineen avulla voidaan edistää energiahyötysuhteen parantamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Rahoituksen jakamisessa AKT-valtioiden alueiden kesken noudatetaan Cotonoun sopimuksen yleisperiaatteita.

6.2.1. Ensisijainen toiminta-alue 1: Energiapalvelujen tarjoaminen

Suurin osa välineestä myönnettävästä rahoituksesta käytetään toimiin, joilla voidaan parantaa nykyaikaisten energiapalvelujen saatavuutta maaseutuväestön keskuudessa ja joiden kohdeväestö on huomattavan suuri. Etusija annetaan niille, jotka asuvat tällä hetkellä vailla palveluja haja-asutusalueilla, kylissä, maaseutukeskuksissa, kasvukeskusten ulkopuolella ja etäisillä saarilla. Välineestä myönnetään yhteisrahoitusta energiapalvelujen tarjoamiseen tähtääviin investointihankkeisiin jäsenvaltioilta, muilta avunantajilta, kansainvälisistä rahoituslaitoksista ja yksityiseltä sektorilta saadun rahoituksen rinnalla. Tämä välineen osa on tarkoitettu avustamaan niitä maita ja alueita, jotka jo soveltavat tai ovat panemassa täytäntöön hyviin hallintoperiaatteisiin perustuvaa kansallista energiapolitiikkaa, ja joissa energia- ja köyhyysongelman ratkaiseminen on otettu ensisijaiseksi tavoitteeksi esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen tähtäävän strategian yhteydessä. Ehdotuksissa olisi taattava investointien kestävyys taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta antamalla tarvittaessa rahoitusta institutionaaliseen tukeen ja tehostamalla hallinnointitaitojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Energiatarpeisiin vastaamiseksi voidaan ottaa käyttöön innovatiivisia, esimerkiksi integroituja tai monialaisia, lähestymistapoja. Ehdotuksissa on erityisen tarkoin otettava huomioon se, että investoinnit pitkäaikaiseen energiainfrastruktuuriin sitovat kumppanimaat seuraaviksi vuosikymmeniksi energiavalintojen suhteen tietylle polulle, joka vaikuttaa ratkaisevasti niiden energiansaannin varmuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen tulevaisuudessa.

6.2.2. Ensisijainen toiminta-alue 2: Suotuisan toimintaympäristön luominen

Tapauksissa, joissa energiapalvelujen tarjoamiseen tähtääviä toimia ei voida hallinnollisista syistä toteuttaa käytännössä, välineen varoista voidaan käyttää enintään 20 prosenttia hyviin hallintoperiaatteisiin perustuvan, suotuisan energia-alan toimintaympäristön kehittämisen tukemiseen. Toiminnot riippuvat politiikan valmistelun tasosta ja institutionaalisesta rakenteesta, jotka ovat erilaisia eri AKT-maissa. Välineellä avustetaan maita, joissa olosuhteisiin tarvitaan parannuksia, jotta olisi mahdollista kehittää tai toteuttaa asianmukaista kansallista energiapolitiikkaa ja -strategiaa (joka voi tukea esimerkiksi köyhyyden vähentämisstrategiaa), kohentaa institutionaalista, lainsäädännöllistä ja sääntelykehystä, kehittää tärkeimpien sidosryhmien valmiuksia (etenkin energiapalvelujen tarjoamiseen tähtäävien ohjelmien toteuttamisessa ja hallinnoinnissa tarvittavia valmiuksia) ja parantaa seuranta- ja arviointikapasiteettia.

6.2.3. Ensisijainen toiminta-alue 3: Tulevien laajojen investointiohjelmien edistäminen

Enintään 20 prosenttia välineen varoista kohdennetaan sähköverkkojen laajennuksia, eri maiden verkkojen yhteenkytkentöjä ja maaseudun energianjakelua koskevien investointisuunnitelmien valmistelutoimiin, jotta kansainvälisten rahoituslaitosten ja etenkin EIP:n ja kehitysrahoituslaitosten rahoitus sekä yhteistyö Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja yksityisen sektorin kanssa olisi mahdollista. Afrikan maiden kohdalla otetaan asianmukaisesti huomioon Afrikan unionin ja NEPADin painopistealueet. Väline voi näin edesauttaa huomattavien energia-alan lisäinvestointien käyttöönottoa tulevaisuudessa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja saarialueilla. Tämä väline antaa runsaasti mahdollisuuksia vipuvaikutukseen, joka kasvattaa energiaan ja kehitykseen sijoitetun pääoman nettomäärää.

7. ENERGIA-ALAN AKT–EU-VÄLINEEN HALLINNOINTI

Hallinnoinnissa tulee välittyä energia-alan välineen taustalla vaikuttava poliittinen yleisnäkemys. AKT-kumppaneiden vastuunotto ja aloiteoikeus ovat tässä prosessissa erittäin tärkeitä. Täytäntöönpanomenettelyssä olisi pitäydyttävä ensisijaisessa tavoitteessa eli tuettava köyhien väestönosien pääsyä nykyaikaisten energiapalvelujen piiriin. Tämä edellyttää, että avustusrahoitusta käytetään optimaalisesti ja että vipuvaikutus pyritään maksimoimaan muun muassa yhdistelemällä eri rahoituslähteitä innovatiivisella tavalla.

Energia-alan välineen hallinnointi on komission ja sen virkamiesten tehtävä, mutta on myös mahdollista käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kuten kansallisia asiantuntijoita tai sopimussuhteisia toimihenkilöitä. Päätöksenteossa sovelletaan EU:n ja AKT-maiden instituutioiden välillä käytössä olevia menettelyjä.

Jäsenvaltiot osallistuvat energia-alan välineen kehittämiseen ja yleiseen ohjaamiseen, ja ne vastaavat tarvittaessa omien kahdenvälisten toimiensa ja välineen toimien välisestä koordinoinnista. EUEI:n nykyisestä hallintorakenteesta, johon kuuluu sen neuvoa-antava työryhmä, on tarkoitus kehittää välineelle keskeinen neuvoa-antava elin, johon jäsenvaltiot lähettävät edustajansa. Jäsenvaltiot osallistuvat aloitteeseen myös Euroopan kehitysrahaston komitean työskentelyn kautta. Vesialan tavoin EUEI:n alaisuuteen perustetaan virallisesti sidosryhmien foorumi, josta välineen toimintaan osallistuvat käyttäjäryhmät saavat tietoa interaktiivisesti ja jonka kautta niiden panokset kanavoituvat prosessiin.

Energia-alan välineen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt muotoillaan vesi-alan välineen mallin mukaisesti. Periaatteisiin tulee sisältyä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen, vipuvaikutus ja kentällä jo toimivilta sidosryhmiltä (jäsenvaltiot, muut aloitteet yms.) saatava tuki. Täytäntöönpanon välineinä käytetään seuraavia:

- Ehdotuspyynnöt (pääasiassa kansallisen tai paikallisen tason investointihankkeita koskevat). EKR:n komiteaa kuullaan ennen ehdotuspyyntöjen julkaisemista. Valituksi tulleiden hankkeiden ja ohjelmien on noudatettava alan kansallista politiikkaa, jos sellaista sovelletaan. Kentällä jo toimivien jäsenvaltioiden, yksityisen sektorin ja muiden energia-alan aloitteiden oletetaan avustavan hanke-ehdotusten laadinnassa ja tarvittavien oheistoimintojen toteuttamisessa. EY:n lähetystöt antavat hanke-ehdotuksista lausuntonsa ja vastaavat niiden täytäntöönpanon seurannasta.

- Teknisen avun hankkeet (koskevat pääasiassa tutkimuksia sekä valmiuksien että instituutioiden kehityshankkeita). AKT-maiden hakemukset tutkitaan kentällä toimivien kumppaneiden avustuksella. Etusijalle asetetaan hakemukset, joilla pyritään luomaan suotuisa toimintaympäristö myöhemmin toteutettaville energiapalvelujen tarjoamiseen tähtääville hankkeille.

- Tutkimukset ja muut toimet, jotka ovat tarpeen EIP:stä, Euroopan kehitysrahoituslaitoksista, Maailmanpankista ja yksityiseltä sektorilta tulevien rahoitusvirtojen lisäämiseksi; näitä toteutetaan vain kansainvälisten rahoituslaitosten pyynnöstä ja edunsaajamailta saadun suostumuksen jälkeen.

Pieni prosenttiosuus energia-alan AKT–EU-välineen määrärahoista käytetään välineen hallinnointikuluihin, joihin sisältyvät muun muassa ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamisesta sekä tiedotustoiminnasta, seminaarien ja työryhmien järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista aiheutuvat kulut.

8. PÄÄTELMÄT

Komissio, joka ottaa huomioon neuvoston päätöksen ottaa käyttöön jäljellä oleva 500 miljoonan euron määrä yhdeksännen EKR:n ehdollisesta miljardin euron määrästä ja pyrkii varmistamaan EU:n Johannesburgissa antamien sitoumusten noudattamisen, pyytää Euroopan unionin neuvostolta suostumusta 250 miljoonan euron suuruisen energia-alan AKT–EU-välineen perustamiseen ja vahvistusta energia-alan AKT–EU-välineen perustamista koskevaan yhteisön kantaan AKT–EY-ministerineuvostossa.

ANNEX

THE ENERGY AND POVERTY CHALLENGES

At present, nearly two billion people in the world – concentrated mainly in rural and peri-urban areas of developing countries - do not have access to modern energy services. A modern, sustainable energy service means that the energy needed to deliver essential services, such as lighting, cooling, heating, cooking, pumping, motive power, telecommunication etc., is provided in a way that is safe, affordable, efficient, reliable, equitable and environmentally sound. On average, per capita electricity consumption in developing countries is barely one-tenth of the consumption in the EU. Sub-Sahara Africa is a dramatic example of inequality in the energy field, with over 80% of the population having limited access to modern forms of energy. Large populations in Asia, particularly South Asia, and in Latin America live under similar conditions. The social and economic development of poor communities is limited or even deadlocked by the present unsustainable use of wood and other forms of biomass for energy purposes, over and above the difficult and expensive access to other forms or energy, such as electricity and liquid fuels.

Energy and poverty reduction: Energy is a sine qua non of the action to combat poverty. Access to adequate, affordable and sustainable energy services is necessary for a good life and to fulfil most development objectives - within health, education, light, heating, transport, agriculture, industrial production and modern means of communication.

The critical connection between energy and poverty alleviation was recognised by the international community at the WSSD in 2002 in Johannesburg. More specifically, the Johannesburg Plan of Implementation (JPOI) established the link between access to energy and the Millennium Development Goals, including the goal on poverty, noting that access to energy facilitates the eradication of poverty. Among the most important links are:

- MDGs 1 and 7: Reduce poverty and hunger, and improve access to safe drinking water. Access to energy services facilitates economic development and creates incomes and employment e.g. in agriculture, shops and small enterprises. Energy services can improve access to pumped water for drinking and irrigation of gardens and fields. And energy is needed to cook nearly all human food.

- MDGs 2 and 3: Achieve universal primary education and eliminate gender disparity at all levels of education. Improved access to energy services allows women and children (especially girls) to reduce time on gathering firewood, fetching water and cooking food. Electric lighting enables home study and evening classes, and electricity is needed to use educational media and modern communication (ICT) in schools and homes.

- MDGs 4, 5 and 6: Reduce child mortality, improve maternal health and combat major diseases. Access to energy is needed for a modern health system, e.g. for refrigeration of vaccines, sterilisation and lighting operating theatres. Cleaner fuels for cooking will reduce indoor air-pollution and the related respiratory diseases, that, according to WHO, kills 1.5 - 2 million women and children every year.

- MDG 7: Ensure environmental sustainability. Improved energy efficiency and the use of cleaner and renewable sources of energy can help to achieve a more sustainable use of natural resources, such as woodlands and other types of biomass, and reduce emissions, thus protecting the local and the global environment.

The important role of energy in poverty alleviation is increasingly recognised also by African governments, e.g. in the context of poverty reduction strategies.

Energy access: Ensuring access to energy services to poor communities is a complex challenge, and, as experience over the past years has shown, it cannot be left to market forces alone to resolve. Concerted action of the public sector is required. Energy, like water, is not a commodity comparable to, for example, industrial or agricultural products. Provision of energy services depends on a multitude of economic and social preconditions, policy frameworks, political circumstances and international, national or local market situations. Many stakeholders are involved, ranging from poor communities to local and national governments and trans-national companies. Energy services can be delivered from many sources and technologies. Geographical conditions are different, even within a country. There is no ‘one size fits all’ recipe to provide energy services to a particular community.

The global character of energy markets: Internationally traded hydrocarbons have been and still remain the overwhelming mainstay of energy economies of most developed and developing countries. While OECD countries have managed to decrease their exposure to oil shocks, developing countries are more directly exposed to their negative macroeconomic impacts. In addition to being dependent on imported hydrocarbons, their economies are also more energy-intensive than those of developed economies. On average, oil-importing developing countries use more than twice as much oil to produce a unit of economic output as do OECD countries. Moreover, their financial situation (high levels of debt, fragile balances of payment) means that they are less able to weather turmoil on oil markets. Current sustained high prices on oil markets, price volatility and insecurity of supply affect developing countries more than others. Some of these countries spend up to 50% of their trade surpluses on energy imports – with devastating results for their national economies. A mere 10 US$ per oil barrel price increase can result in a 3% loss of GDP in some Sub-Saharan countries in the first year after the hike.

Energy finance: Energy demand is rising fast in developing countries. Almost half of the global investment required for improving supply capacity and replacing existing and future supply facilities in the period up to the year 2030 is attributed to the needs of developing countries (including China and India). The required investment for Africa alone is approx. 1.2 trillion US$, as calculated by the IEA. And this is a conservative estimate which would still leave 1.4 billion people without access to electricity in the year 2030. Financing is a huge challenge for the sector, with a marked trend away from financing energy investments from public and ODA budgets. More than ever before, the capital needed in the energy sector will have to be raised from private and foreign sources. However, most investors perceive the risks of energy investment in developing countries as being prohibitive, in particular when it comes to improving access to energy for poor consumers. Public and ODA funding must explore new dimensions and design new approaches if they are to catalyse and facilitate a sufficient flow of investment including the risk capital.

PROGRESS TO DATE - TRANSLATING POLICY INTO ACTION

SINCE WSSD, THE EUEI HAS MADE PROGRESS ON THE ORGANISATIONAL FRONT AND IN ESTABLISHING A DIALOGUE WITH KEY STAKEHOLDERS, IN PARTICULAR DEVELOPING COUNTRIES.

The EUEI has established a secretariat within DG Development to stimulate synergy and cooperation. The EUEI Advisory Group, made up of Member States and Commission officials and experts in energy and development, is the main forum for dialogue and coordination of the Initiative. Working groups are established under the Advisory Group, such as the Finance Working Group, which has compiled the strategic paper “Development Capital for Energy Access: Opportunities to Reach the Energy-Poor”.

In the European context, the EUEI dialogue has been undertaken with the active involvement of EU Member States and the European Commission, and has also included the European Investment Bank (EIB).

In this dialogue, EIB has expressed interest in exploring possibilities with the EUEI for combining EDF grants and EIB loans, e.g. where the grant element would be used for identification and preparation of projects, and/or for the drafting of Master Plans and provision of Technical Assistance in support of local administration for the management of EIB financed projects.

In line with the partnership approach and recognising the importance of strong local ownership, the immediate priority for the EUEI after WSSD has been to engage in a dialogue with developing countries and regions that have expressed an interest in the EUEI. A short summary of the progress of the EUEI in different developing country regions is given below.

Africa: an urgent priority

Nearly ten years before the MDG time target, it seems clear that Sub-Saharan Africa will have difficulty in reaching the MDGs unless substantial extra efforts are undertaken, including in the energy field.

ACP Africa is a major priority area for the EUEI, and conditions for increased action are improving. A number of Member States are active in the energy sector in Sub-Saharan Africa, and have built up valuable experience and capacity, both in the development of policies and strategies and in actual implementation. Some of these Member States play the role of EUEI facilitators in the countries where they have energy programmes. Likewise, the World Bank and non-EU donors are active in a number of countries, also with a poverty focus. After Johannesburg, African governments are gradually integrating energy issues into their poverty reduction strategies. And there is an increasing, albeit still limited, capacity in African institutions, NGOs and private sector to plan and implement energy-related activities.

The EUEI “Energy for Africa” conference held in Nairobi, Kenya, in November 2003 was a milestone in EUEI dialogue between Africa and the EU, and was attended by government representatives from about 40 countries from Sub-Sahara Africa. The main objective of the event was to identify priorities for actions at national or sub-regional level in Africa. In preparation for the conference, the EUEI undertook scouting missions or desk studies in several African countries, which prepared the ground for further action. The debate in Nairobi was stimulated by a keynote statement by Commissioner Nielson, linking energy to poverty alleviation and development, and highlighting the problems relating to the traditional use of biomass and the need for rural electrification.

In the Nairobi recommendations, adopted at the conclusion of the conference, the African countries took ownership of this agenda and suggested the following priorities for the EUEI:

- Rural energy in general and rural electrification in particular

- Energy for households, biomass and substitutes

- Strategies and policies for the sector, both at national and at regional level

- Capacity building at all levels.

In order to continue the dialogue and make the Nairobi recommendations operational in a number of countries, sub-regional EUEI workshops will take place in Southern Africa and in West Africa during the coming months. The workshops will focus on successful models for delivery of energy services to rural areas and on how such models can be financed and implemented on a wider scale.

A number of Commission-funded activities further stimulate the EUEI dialogue and contribute to the creation of a framework for action in Africa. These include regional projects to be financed by the intra-ACP allocation to energy with SADC and ECOWAS, as well EUEI-linked projects supported by other Commission services. The COOPENER component of the Intelligent Energy-Europe programme, managed by DG Energy and Transport, co-finances projects aiming at creating the institutional conditions for improved access to energy in Sub-Saharan Africa with a special emphasis on renewable energy and demand management. COOPENER projects are implemented by consortia of African and European partners. Similarly, RTD supports a renewable energy partnership for poverty eradication and sustainable development in Africa (‘Partners for Africa’) involving a number of European and African partners.

The Caribbean and Pacific

Their remoteness and small markets make small island countries particularly vulnerable in the energy field. The further development of their societies depends to a large extent on access to transportation, ICT and energy. The high cost of shipping diesel oil to dispersed islands brings electricity production costs up to an average of 0.2–0.5 €/kWh, compared to international costs of 0.05 €/kWh. Some islands spend over 75% of their foreign currency earnings on fuel imports. At the same time there is untapped potential for increased energy efficiency and the use of renewable energy.

The island states in the Caribbean and the Pacific took an early interest in the EUEI, and participated actively in the dialogue before WSSD. The “Sustainable energy seminar for ACP Island States within the framework of EC development co-operation”, held in June 2001 in the Dominican Republic was an early opportunity to exchange views and establish dialogue.

After WSSD the EC and Denmark engaged in active and positive follow-up dialogue with regional organisations in ACP Pacific island states, leading to the establishment of an EUEI partnership with the Pacific Island Countries. Parallel-financed activities by Denmark and the Commission (the Danish part is already under implementation) will help to establish national energy policies and action plans and will improve the efficiency of national electricity utilities.

A dialogue with the Caribbean Island Countries, through their regional organisation CARICOM, was also initiated, in cooperation between the EC and Germany. The development of a regional energy policy and support for the execution of the Caribbean Renewable Energy Development Programme, co-financed by Germany, are the targets of this cooperation, which is currently under preparation. There is also increased interest to convert existing central energy generation systems towards a decentralized renewable-based energy system to reduce islands’ vulnerability.

Other Regional Components in the EU Energy Initiative

The EUEI is also generating interest outside the ACP area. In the Sustainable Energy Systems programme, DG RTD stimulated a strong North African participation in research related to the quantification and awareness raising of energy external costs, particularly concerning the impacts of energy pollution on human health. The Finnish-sponsored programme “Energy and Environment Partnership with Central America” is the first EUEI activity outside the ACP area, and Austria, through cooperation with the Austrian-sponsored “Global Forum on Sustainable Energy”, has involved the EUEI in district heating activities in the Western Balkans. The Global Forum is also involving the EUEI in its activities in Himalayan countries.

THE FINANCIAL CHALLENGE AND THE NEED FOR INNOVATIVE MECHANISMS

SINCE WSSD THERE has been a recognised need for a significant increase in funding for energy and poverty in order to achieve the Millennium Development Goals. Work done by the International Energy Agency and the EUEI Finance Working Group has shown that public funding from governments and the international donor community is not sufficient to cover investment needs. And so far, the provision of energy services to the poor has not been able to attract private investment. Innovative and flexible funding mechanisms are urgently required to use the leverage effect of ODA and attract more resources from the private sector, development banks and financial institutions. While the creation of an enabling environment through, for example, regulatory reform and government capacity building remains a key to attracting more energy investment, there are already concrete opportunities to blend public and private capital and make delivery of energy services for the poor happen. These include: energy infrastructure funds, SME support and/or consumer credit programmes, smart subsidies, rural energy funds, market and product development, etc. Furthermore, developing renewable energy sources and transfer of state-of-the-art technologies will considerably contribute to the financial sustainability of actions.

Public-private partnerships (PPPs) are considered to be a promising instrument for growth and economic development in developing countries, and are a core instrument in the EUEI strategy. Infrastructure and especially the energy sector offer numerous possibilities for blending public and private funds. A feasibility study for the creation of an innovative public-private financing mechanism is being finalized by the Commission together with interested Member States and other stakeholders[5]. PPPs will enable the EU and its developing country partners to work together in partnership with the private sector, financial institutions and civil society towards effective delivery of energy services to the poor.

However, with no resources of its own and no significant energy-sector allocations in the development cooperation budgets of the Community, the roll-out of the EUEI may prove too slow to maintain momentum and make a real contribution towards the MDGs. Unless greater efforts are undertaken at the political level to provide adequate, faster and more flexible resources and instruments, the impact of the EUEI will be limited to the possibilities for tapping into resources already allocated to other sectors. This will prevent it from reaching its objectives in the foreseeable future.

Since Johannesburg the EUEI has built a solid base for specific actions and is now ready for a quantum leap. To maintain the momentum and to actually deliver on the ground, substantial additional resources are needed. Such resources should be provided by the EU as a demonstration of its commitments to the MDGs and the Johannesburg Plan of Implementation.

[1] KOM(2000) 212.

[2] KOM(2002) 408.

[3] KOM(2003) 829.

[4] Kesäkuussa 2004 JREC:ssa oli 88 jäsenmaata, joista 54 oli kehitysmaita. JREC:n kesäkuussa 2004 antamassa julkilausumassa jäsenet sitoutuivat tekemään yhteistyötä tavoitteenaan lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta maailman energiantuotannossa huomattavasti mahdollisimman nopeasti.

[5] This feasibility study is commonly referred to as the JREC Patient Capital Initiative