52003PC0440

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Öljytankkeri Erikan onnettomuuden jälkeen komissio antoi vuonna 2001 ehdotuksen asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston (jäljempänä "virasto") perustamisesta. Kyseessä oli tekninen elin, jonka tarkoituksena oli varmistaa meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso yhteisössä. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 27. kesäkuuta 2002 viraston perustamisesta asetuksen (EY) N:o 1406/2002, joka tuli voimaan saman vuoden elokuussa sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan yhteisön virallisessa lehdessä. Tämän uuden yhteisön elimen vastuulla on tarjota jäsenvaltioille ja komissiolle tarpeellista teknistä ja tieteellistä tukea niiden avustamiseksi meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa, lainsäädännön täytäntöönpanon seurannassa ja voimassa olevien säännösten tehokkuuden arvioinnissa.

Öljytankkeri Prestigen onnettomuudesta marraskuussa 2002 aiheutuneen Euroopan vesiä kohdanneen uuden ekologisen katastrofin jälkimainingeissa kävi ilmeiseksi, että Euroopan tasolla olisi toteutettava lisätoimenpiteitä, ei ainoastaan alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn suhteen, vaan myös kyseisen pilaantumisen torjunnan osalta. Suunniteltujen toimenpiteiden olisi täydennettävä jäsenvaltioiden toimia ja annettava lisäarvoa yhteisössä jo toteutetuille toimille onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen sekä pelastuspalvelun alalla. Vastikään perustettu Euroopan meriturvallisuusvirasto tarjosi asianmukaiset puitteet konkreettisten pilaantumisen torjuntatoimien kehittämiselle yhteisön tasolla. Jotta virastolle annettaisiin toimintaan tarvittava toimivalta ja keinot, komissio ehdottaa, että viraston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1406/2002 muutetaan vastaavasti.

Tätä nykyä Euroopan yhteisön tehtävät meren pilaantumisen torjunnan alalla perustuvat kahteen yhteisön säädökseen: a) yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2850/2000/EY [1] ja b) yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23. lokakuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/792/EY [2]. Edellä mainittujen säädösten mukaisesti yhteisön toiminnan tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden pyrkimyksiä, pyrkiä parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia reagoida pilaantumistapauksiin, vahvistaa tehokkaan keskinäisen avunannon ja yhteistyön edellytyksiä ja helpottaa tätä avunantoa ja yhteistyötä sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä aiheuttamisperiaatteen mukaisen vahinkojen korvaamisjärjestelmän aikaan saamiseksi.

[1] EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.

[2] EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

Pelastuspalvelualan avustustoimissa tehtävän yhteistyön edistämiseksi perustettu yhteisön mekanismi toimii rinnakkain useiden onnettomuuksista aiheutuvaa meren pilaantumista koskevien alueellisten sopimusten ja yleissopimusten kanssa. Tällainen sopimus on muun muassa Bonnin yhteistyösopimus [3], joka helpottaa jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä alueellisella tasolla.

[3] Öljyn aiheuttaman Pohjanmeren pilaantumisen torjuntayhteistyöstä tehty sopimus, 1983.

Virasto tukee edellä mainittuja yhteisön yhteistyöjärjestelyjä ja mekanismia tarvittavin käytännön keinoin, joihin sisältyvät pilaantumisen torjuntatoimiin erikoistuneet alukset sekä öljyn ja muiden myrkyllisten aineiden merestä keräämiseen tarkoitetut laitteet. Näiden toimien avulla virasto täydentää jäsenvaltioiden perustamia pilaantumisen torjuntamekanismeja. Pilaantumistapauksessa virasto avustaa pilaantumisesta kärsivää jäsenvaltiota, jonka alaisuudessa puhdistustoimet toteutetaan.

Lisäksi virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle teknistä ja tieteellistä apua onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä johtuvan alusten aiheuttaman meren pilaantumisen alalla.

Viraston perustamisasetuksen tarkistusehdotuksessa on myös otettava huomioon yhteisön toimivallan kehittyminen meriturvallisuuteen läheisesti liittyvällä merenkulun turvatoimien alalla. Aluksia ja satamia vastaan suunnattujen terroritekojen ja muiden laittomien toimien uhkan kasvaminen johti kansainvälisten erityisvälineiden hyväksymiseen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) 12. joulukuuta 2002 pitämässä diplomaattikonferenssissa hyväksyttiin SOLAS-yleissopimuksen [4] muutokset ja uusi kansainvälinen turvasäännöstö (International Ship and Port Facility Security Code), joissa säädetään merenkulun turvatoimista. Koska nämä toimenpiteet tulevat voimaan heinäkuussa 2003, komissio antoi alusten ja satamien turvatoimien parantamista koskevan asetusehdotuksen [5], jolla edellä mainitut kansainväliset välineet pannaan täytäntöön yhdenmukaisella tavalla kaikkialla yhteisössä. Samassa ehdotuksessa esitetään perustettavaksi tarkastusmekanismi, joka koskee turvatoimien tehokasta soveltamista jäsenvaltioissa ja jonka komissio panee toimeen viraston avustuksella. Tästä syystä viraston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1406/2002 on vastaavasti muutettava viraston tehtävien huomioon ottamiseksi tällä alalla.

[4] Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä, 1974.

[5] Komission tiedonanto merenkulun turvatoimien parantamisesta. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi alusten ja satamien turvatoimien parantamisesta, KOM(2003) 229 lopullinen, 2.5.2003.

Komissio antoi vastikään ehdotuksen merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2001/25/EY muuttamisesta [6], ja ehdotuksen mukaan viraston tehtävät lisääntyvät kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutuksen ja heille myönnettyjen pätevyyskirjojen yhteisön laajuisessa tunnustamismenettelyssä. Vaikka merenkulkijoiden koulutuksen ala jo kuuluukin viraston tehtäviin, asetuksen (EY) N:o 1406/2002 nykyinen tarkistus tarjoaa mahdollisuuden korostaa kyseisen alan merkitystä ja ottaa huomioon direktiivin 2001/25/EY muuttamista koskevasta ehdotuksesta johtuvat nykyistä laajemmat vaatimukset.

[6] KOM(2003) 1 lopullinen, 13.1.2003.

2. EHDOTETUN TOIMENPITEEN PERUSTELUT

Ehdotetun toimenpiteen tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttaminen. Ehdotukselle on kaksi pääperustelua. Ensiksi on tarpeen antaa virastolle oikeudellinen toimivalta ja asianmukaiset keinot torjua onnettomuuksista ja alusten laittomista päästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista, ja toiseksi on tarpeen määritellä tarkemmin viraston tehtävät merenkulun turvatoimien ja merenkulkijoiden koulutuksen alalla komission vastikään näillä aloilla tekemien aloitteiden mukaisesti.

Komissio antoi 5. maaliskuuta 2003 Eurooppa-neuvostolle tiedonannon, jossa kerrottiin Prestigen onnettomuuden seurausten vuoksi toteutettavista toimenpiteistä [7]. Tässä tiedonannossa komissio ilmoitti, että viraston toimivalta aiotaan määritellä tarkemmin ja sitä aiotaan laajentaa siten, että se voisi vuokrata kehittyneellä teknologialla tai muulla öljyntorjuntavälineistöllä varustettuja aluksia unionin käyttöön.

[7] Komission tiedonanto Kertomus Eurooppa-neuvostolle Prestigen onnettomuuden seurausten vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, KOM(2003) 105 lopullinen, 5.3.2003.

2.1 Pilaantumisen torjuntaan liittyvät tehtävät

Pilaantumisen torjunnan koordinointi on yhteisössä parantunut huomattavasti pelastuspalvelun koordinointimekanismin perustamisen jälkeen (päätös 2001/792/EY). Mekanismia nimitetään nykyisin pelastuspalvelutoimien keskukseksi. Euroopan vesillä äskettäin tapahtuneista onnettomuuksista saadut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yhteisön tasolla toteutettavat lisätoimenpiteet pilaantumisen torjunnan alalla ovat tarpeen. Komissio näkee selviä etuja siinä, että Euroopan meriturvallisuusvirastolle annetaan toimivalta ja keinot täydentää jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntasuunnitelmia.

Jotta virastolla olisi käytettävissään tarvittavat keinot pilaantumisen torjuntaa koskevan tavoitteensa täyttämiseksi, katsotaan olevan tarpeen myöntää virastolle lisäbudjetti, jonka yhteisö aluksi rahoittaa. Komissio tutkii asianmukaisia keinoja tämän tehtävän uudelleen rahoittamiseksi ottaen huomioon aiheuttamisperiaatteen ja tekee tarvittaessa ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jotta virasto pystyisi aktiivisesti osallistumaan yhteisön pelastuspalvelun koordinointimekanismin toimintaan, sillä pitäisi olla käytettävissään asianmukaiset keinot puuttua onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuviin meren pilaantumistapauksiin apua pyytävän jäsenvaltion alaisuudessa. Tätä varten viraston on voitava vuokrata pilaantumisen torjuntatoimiin erikoistuneita tai monitoimialuksia ja vastaavia teknisiä laitteita.

Tässä ehdotuksessa jätetään viraston hallintoneuvoston tehtäväksi hyväksyä komission suostumuksella yksityiskohtainen pilaantumisen torjuntasuunnitelma, jossa määritetään yhteisön talousarviosta annettavan rahoituksen paras mahdollinen käyttötapa. Näin tehdessään viraston on otettava huomioon toimiensa lisäarvo jäsenvaltioiden toimiin verrattuna sekä kustannustehokkuuden kannalta paras mahdollinen yhdistelmä. Tällainen toimintalinja vastaa sitä, että virasto tarvitsee joustavuutta sekä jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntasuunnitelmissa olevien aukkojen jatkuvassa arvioinnissa että viraston oman pilaantumisen torjuntasuunnitelman laatimisessa.

Viraston omassa yksityiskohtaisessa pilaantumisen torjuntasuunnitelmassa otetaan huomioon yhteisön mekanismin puitteissa toteutetut toimet, joilla pyritään helpottamaan tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelualan avustustoimissa.

Komissio ja virasto selvittävät parhaillaan tehokkaimpia tapoja toteuttaa viraston tehtäviin kuuluvia pilaantumisen torjuntatoimia. Tätä analyysia täydennetään riippumattoman selvityksen tuloksilla, ja näiden selvitysten turvin virasto laatii oman yksityiskohtaisen pilaantumisen torjuntasuunnitelmansa, jonka hallintoneuvosto hyväksyy.

Vielä ei ole päätetty siitä, olisiko alukset parempi vuokrata kokoaikaisesti vai vain tarvittaessa. Vuokrattavien alusten määrä on toinen ratkaiseva tekijä, jotta virasto pystyisi puuttumaan pilaantumistapauksiin tehokkaasti. Useimmissa tapauksissa öljyvuodot tapahtuvat rannikon lähellä, ja reagointiaika ennen kuin pilaantuminen saavuttaa rannan on hyvin lyhyt. Tästä syystä vuokrattavien alusten sijainti pilaantumispaikan lähellä on ratkaisevan tärkeä menestyksekkään pilaantumisen torjunnan kannalta. Kun otetaan huomioon unionin rannikkojen pituus erityisesti laajentumisen jälkeen, on päätettävä, kuinka monen aluksen vuokraaminen on taloudellisesti perusteltua ja millaisin edellytyksin. Tämä päätös on osa yksityiskohtaista pilaantumisen torjuntasuunnitelmaa, jonka viraston hallintoneuvosto tekee komission suostumuksella. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yhteisön toimilla ainoastaan täydennetään jäsenvaltioiden toimia eikä korvata niitä. Päävastuu pilaantumisen torjunnasta on edelleen jäsenvaltioilla.

Viraston pilaantumisen torjuntasuunnitelmaan kuuluvat alukset pitäisi varustaa kaikilla laitteilla, jotka ovat tarpeen mahdollisimman monenlaisten öljytyyppien ja kemiallisten aineiden käsittelemiseksi pilaantumistapauksen jälkeen.

Viraston on tehtävä yksityiskohtainen selvitys ja analyysi siitä, mistä asianmukaiset pilaantumisen torjuntaan käytettävät alukset ovat löydettävissä. Koska nykyiset pilaantumisen torjuntaan käytettävät alukset Euroopassa ovat pääasiassa jäsenvaltioiden omistuksessa tai jäsenvaltiot vuokraavat niitä, viraston on selvitettävä yksityisellä sektorilla tarjolla oleva kapasiteetti. Tätä varten selvitetään millaista asiantuntemusta EU:n laivanrakennusalalta ja muualta on saatavissa huipputeknologiaa edustavien pilaantumisen torjuntaan käytettävien alusten rakentamiseen. Kaikista viraston tekemistä alusten ja laitteiden vuokraussopimuksista on järjestettävä julkinen tarjouskilpailu.

Kuten ehdotuksessa selvästi mainitaan, viraston on täydennettävä jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntamekanismeja, ei korvattava niitä. Tältä kannalta parhaalta ratkaisulta vaikuttaisi se, että tiivistetään nykyistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja viraston välillä yhteisön pelastuspalvelun koordinointimekanismin puitteissa.

Sen lisäksi, että yhteisö tarjoaa asianmukaiset keinot torjua alusten aiheuttamaa pilaantumista, se myös tarjoaa alan teknistä ja tieteellistä tukea jäsenvaltioille ja komissiolle. Tästä syystä viraston on kehitettävä ja ylläpidettävä alan tieteellistä tietämystä. Sen on myös jatkuvasti arvioitava toteutettujen toimien tehokkuutta ja ehdotettava mukautuksia ja/tai vaihtoehtoja. Tehokkuutta on arvioitava läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.2 Merenkulkualan turvatoimiin ja merenkulkijoiden koulutukseen liittyvät tehtävät

Alusten ja satamien turvatoimien parantamista koskevassa komission asetusehdotuksessa asetetaan hallintoa, valvontaa ja voimavarojen käyttöönottoa koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellytetään, että jäsenvaltiot vahvistavat asetuksen säännösten kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman.

Asetusehdotuksessa otetaan käyttöön komission valvonnassa toteutettava tarkastusmenettely, jolla todennetaan kunkin kansallisen järjestelmän täytäntöönpanon valvonnan tehokkuus. Menettelyssä virastoa pyydetään avustamaan komissiota sille kyseisessä asetuksessa annettujen tehtävien hoidossa.

Edellä mainitun perusteella viraston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1406/2002 on vastaavasti muutettava niin, että siinä mainitaan selvästi merenkulkualan turvatoimet yhtenä viraston tehtävistä.

Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/25/EY muuttamista koskevassa komission direktiiviehdotuksessa otetaan käyttöön EU:n ulkopuolisten maiden merenkulkijoille myöntämien pätevyyskirjojen tunnustamismenettely. Tarkemmin sanoen siinä otetaan käyttöön keskitetty ja yhdenmukaistettu yhteisön laajuinen tunnustamismenettely STCW-yleissopimuksen [8] vaatimukset täyttäviä kolmansien maita varten.

[8] Kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus.

Tällainen keskitetty yhteisön laajuinen tunnustaminen tulee olemaan komission vastuulla ja edellyttää lisäresursseja yhteisön tasolla, jotta pystytään suorittamaan aiemmin jäsenvaltioiden vastuulla ollut tehtävä. Ehdotuksessa mainitaan selvästi, että viraston on avustettava komissiota tässä laajennetussa yhteisön tehtävässä.

Vaikka viraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 2 artiklassa jo mainitaankin, että virasto avustaa komissiota tälle kuuluvien tehtävien hoitamisessa alusten miehistöjen turvallisuuden, koulutuksen, pätevyyskirjojen ja vahdinpidon alalla, on tarpeen saattaa tämä säännös komission ja viraston tätä alaa koskevan laajennetun tehtävän mukaiseksi.

3. EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

Ehdotukseen sisältyy artikla, jossa määritellään asetuksen nykyisiin säännöksiin ehdotetut muutokset, ja artikla asetuksen voimaantulosta.

4. ERITYISIÄ NÄKÖKOHTIA

4.1 Merenkulun turvatoimien ja pilaantumisen torjunnan asettaminen viraston tavoitteiksi (1 artiklan 1 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 1 artikla muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon viraston toimivallan laajeneminen merenkulun turvatoimien ja pilaantumisen torjunnan aloilla. Asetuksen 1 artiklaan lisätään uusi 3 kohta, jossa säädetään viraston jäsenvaltioille ja komissiolle antamasta teknisestä ja tieteellisestä tuesta pilaantumisen torjunnan alalla. Samassa kohdassa säädetään, että virasto avustaa jäsenvaltioita asianmukaisin keinoin täydentämällä niiden toimia meren pilaantumistapauksissa. Näissä tapauksissa virasto toimii neuvoston päätöksellä 2001/792/EY perustettua yhteisön pelastuspalvelualan mekanismia tukien.

4.2 Merenkulun turvatoimien ja pilaantumisen torjunnan lisääminen viraston erityistehtävien joukkoon (1 artiklan 2 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 2 artikla, jossa viitataan viraston tehtäviin, muutetaan siten, että kaikissa asiaan liittyvissä kohdissa on erityiset viittaukset viraston uusiin tavoitteisiin. Nämä muutokset koskevat seuraavia asioita:

- komission avustaminen merenkulun turvatoimia ja pilaantumisen torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön ajantasaistamisessa, kehittämisessä ja täytäntöönpanon valvonnassa

- jäsenvaltioiden toteuttamien pilaantumisen torjuntatoimien tukeminen asianmukaisin keinoin

- merenkulun turvatoimia koskevan informaation ja tiedon kerääminen, tallentaminen ja arviointi (sama tehtävä alusten aiheuttamaa pilaantumista koskevan informaation ja tiedon osalta kuului jo ennestään viraston tehtäviin)

- mahdollinen tekninen tuki jäsenyyteen valmistautuville maille sekä merenkulun turvatoimiin että pilaantumisen torjuntaan liittyvissä kysymyksissä.

Saman artiklan b kohdan iii alakohtaan lisätään erityinen viittaus kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyyskirjoja koskevaan yhteisön laajennettuun toimivaltaan mukaan luettuna sen arviointi, täyttävätkö kolmannet maat STCW-yleissopimuksen vaatimukset.

4.3 Viraston toteuttamia pilaantumisen torjuntatoimia koskevan poliittisen suunnitelman laatiminen hallintoneuvoston toimesta (1 artiklan 3 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 10 artiklaan lisätään uusi kohta, jossa viitataan viraston hallintoneuvoston perustamiseen ja toimivaltaan siten, että toimivaltaan lisätään viraston toteuttamia pilaantumisen torjuntatoimia koskevan, pääjohtajan valmisteleman yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyminen. Hallintoneuvoston on otettava huomioon viraston toimien lisäarvo jäsenvaltioiden toimiin verrattuna sekä kustannustehokkuuden kannalta paras mahdollinen yhdistelmä. Suunnitelmalle on saatava komission suostumus, jotta varmistetaan sen täysi yhteensopivuus yhteisön pelastuspalvelualan mekanismin sekä niiden yhteisön yhteistyöjärjestelyjen kanssa, jotka koskevat onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista.

4.4 Viraston uusiin tehtäviin liittyvän asiantuntemuksen edellyttäminen sekä hallintoneuvoston jäseniltä että pääjohtajalta (1 artiklan 4 ja 5 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 11 artikla, jossa viitataan hallintoneuvoston kokoonpanoon, ja 16 artikla, jossa viitataan pääjohtajan nimittämiseen, muutetaan siten, että edellytettävän asiantuntemuksen luetteloon lisätään merenkulun turvatoimien ja pilaantumisen torjunnan alat. Tätä säännöstä sovelletaan silloin, kun viraston hallintoon nimitetään uusia henkilöitä.

4.5 Mukautukset edellytyksiin, joilla sitä haluavat kolmannet maat voivat osallistua viraston toimintaan (1 artiklan 6 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 17 artikla, jossa viitataan kolmansien maiden osallistumiseen viraston toimintaan, muutetaan siten, että osallistumisedellytyksiin sisällytetään merenkulun turvatoimia ja pilaantumisen torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön voimaan saattaminen ja soveltaminen. Tällä säännöksellä ei voi olla takautuvaa vaikutusta kolmansiin maihin, jotka jo osallistuvat viraston toimintaan ennen asetuksen voimaantuloa. Näiden kolmansien maiden odotetaan kuitenkin toteuttavan kaikki asianmukaiset toimenpiteet saattaakseen lainsäädäntönsä mahdollisimman pian yhteisön lainsäädännön mukaiseksi näillä kahdella alalla.

2003/0159 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [9],

[9] EUVL C , , s. .

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [10],

[10] EUVL C , , s. .

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [11],

[11] EUVL C , , s. .

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [12],

[12] EUVL C , , s. .

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä "virasto", perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 [13], jotta varmistettaisiin meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso.

[13] EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.

(2) Yhteisön meriliikenteen ja satamien sekä matkustajien, miehistöjen ja satamahenkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi laittomien tahallisten tekojen uhkaa vastaan on tärkeää toteuttaa asianmukaisia turvatoimia.

(3) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2002 pidetyssä diplomaattikonferenssissa muutokset ihmishengen turvallisuudesta merellä tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SOLAS-yleissopimukseen) sekä alusten ja satamien kansainvälisen turvasäännöstön (ISPS-säännöstön), jossa määrätään merenkulun turvatoimista. Näin ollen on aiheellista määrittää viraston tehtävä merenkulun turvatoimien alalla.

(4) Merenkulun turvatoimien parantamisesta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä toukokuuta 2003 annettuun komission tiedonantoon [14] sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla pannaan täytäntöön edellä mainitut kansainväliset säännökset yhteisössä. Alusten ja satamien turvatoimia koskevassa asetusehdotuksessa annetaan virastolle tärkeä tehtävä, joka koskee näiden turvatoimien toteuttamista jäsenvaltioissa.

[14] KOM(2003) 229 lopullinen.

(5) Euroopan vesillä vastikään tapahtuneet onnettomuudet, erityisesti Erika- ja Prestige-öljytankkerionnettomuudet, ovat osoittaneet, miten tärkeitä yhteisön tasolla toteutettavat lisätoimenpiteet ovat, ei ainoastaan pilaantumisen ehkäisemisen, vaan myös pilaantumisen torjunnan alalla.

(6) Yhteisön yhteistyöjärjestelyt onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla päätettiin toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2850/2000/EY [15] 1 päivänä tammikuuta 2000 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyväksi kaudeksi.

[15] EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.

(7) Yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna, perustettiin neuvoston päätöksellä 2001/792/EY [16]. Mekanismiin sisältyy komission seuranta- ja tiedotuskeskus, jota käytetään kaikissa pelastuspalvelualan avustustoimissa.

[16] EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

(8) Virastolla olisi oltava asianmukainen rakenne sellaisten pilaantumisen torjuntatoimien toteuttamiseksi, jotka täydentävät jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntamekanismeja. Viraston olisi toiminnallaan tuettava yhteisön pelastuspalvelualan mekanismia.

(9) Komission direktiiviehdotuksessa merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/25/EY muuttamisesta [17] otetaan käyttöön unionin ulkopuolisten maiden merenkulkijoille myöntämien pätevyyskirjojen tunnustamismenettely. Viraston olisi avustettava komissiota sen arvioimisessa, noudattavatko kyseiset maat vuonna 1978 tehdyn merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (STCW-yleissopimuksen) vaatimuksia.

[17] KOM(2003) 1 lopullinen, 13.1.2003.

(10) Viraston hallintoneuvostolla olisi oltava toimivalta komission suostumuksella määritellä viraston toteuttamia pilaantumisen torjuntatoimia koskeva toimintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnassa hallintoneuvoston olisi otettava huomioon viraston toteuttamien pilaantumisen torjuntatoimien lisäarvo jäsenvaltioiden toimiin verrattuna sekä paras mahdollinen kustannustehokkuus.

(11) Viraston hallinnollisen rakenteen (hallintoneuvosto, pääjohtaja) tulevissa nimityksissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon vaadittava kokemus ja asiantuntemus viraston toimivaltaan kuuluvilla uusilla aloilla, jotka ovat alusten aiheuttaman meren pilaantumisen torjunta ja merenkulun turvatoimet.

(12) Kolmansien maiden, jotka haluavat osallistua viraston toimintaan, olisi saatettava yhteisön lainsäädäntö voimaan ja sovellettava sitä kaikilla viraston toimivaltaan kuuluvilla aloilla, alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunta ja merenkulun turvatoimet mukaan luettuina.

(13) Näin ollen asetus (EY) N:o 1406/2002 olisi muutettava vastaavasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1406/2002 seuraavasti:

1) Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meriturvallisuusvirasto (jäljempänä 'virasto'), jotta varmistettaisiin meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso yhteisössä.

2. Virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea sekä korkeatasoista asiantuntemusta avustaakseen niitä meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa, sen täytäntöönpanon seurannassa ja voimassa olevien säännösten tehokkuuden arvioinnissa."

b) Lisätään uusi 3 kohta seuraavasti:

"3. Virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä johtuvan alusten aiheuttaman meren pilaantumisen alalla ja täydentää asianmukaisilla tavoilla jäsenvaltioiden soveltamia pilaantumisen torjuntamekanismeja. Virasto tukee toiminnallaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2850/2000/EY perustettuja yhteisön yhteistyöjärjestelyjä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla sekä neuvoston päätöksellä 2001/792/EY perustettua yhteisön pelastuspalvelualan mekanismia."

2) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

"Sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet asianmukaisesti saavutetaan, viraston on hoidettava seuraavia tehtäviä:

a) Virasto avustaa komissiota tarvittaessa meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön ajantasaistamiseen ja kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä, erityisesti siltä osin kuin se liittyy alan kansainvälisen lainsäädännön kehitykseen. Tehtävä käsittää meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan alalla toteutettujen tutkimushankkeiden analysoinnin.

b) Virasto avustaa komissiota meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön tehokkaassa täytäntöönpanossa koko yhteisön alueella. Erityisesti virasto:

i) valvoo satamavaltioiden suorittamaan valvontaan liittyvän yhteisön järjestelmän yleistä toimintaa, mihin saattavat sisältyä myös tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa, ja ehdottaa komissiolle mahdollisia parannuksia tällä alalla;

ii) tarjoaa komissiolle teknistä tukea, jota se tarvitsee osallistuessaan satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan teknisten elinten työhön,

iii) avustaa komissiota tälle meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevan nykyisen tai tulevan yhteisön lainsäädännön nojalla kuuluvien tehtävien hoitamisessa, erityisesti luokituslaitoksia, matkustaja-alusten turvallisuutta sekä alusten miehistöjen turvallisuutta, koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yhteisön lainsäädännön nojalla, mukaan luettuna sen arviointi, täyttävätkö kolmannet maat STCW-yleissopimuksen vaatimukset.

c) Virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

i) järjestääkseen tarvittaessa asiaankuuluvia koulutustoimia satamavaltioiden ja lippuvaltioiden tehtäviin kuuluvilla aloilla;

ii) kehitelläkseen teknisiä ratkaisuja ja antaakseen teknistä tukea yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanolle;

iii) täydentääkseen asianmukaisilla tavoilla neuvoston päätöksellä 2001/792/EY perustetun yhteisön pelastuspalvelualan mekanismin puitteissa jäsenvaltioiden soveltamia pilaantumisen torjuntatoimia onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä johtuvissa alusten aiheuttamissa meren pilaantumistapauksissa.

d) Virasto helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä direktiivin 2002/59/EY soveltamisalalla. Erityisesti viraston on:

i) edistettävä rannikkovaltioiden välistä yhteistyötä asianomaisilla merialueilla kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

ii) kehitettävä ja pidettävä yllä tarvittavia tietojärjestelmiä kyseisen direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

e) Virasto helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä yhteisen menettelytavan kehittämisessä jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät asianmukaisesti huomioon ottaen merionnettomuuksien tutkintaa varten sovittujen kansainvälisten periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden tukemisessa vakavien merionnettomuuksien tutkintaan liittyvissä toimissa sekä laadittujen onnettomuustutkintaraporttien analysoimisessa.

f) Virasto tarjoaa komissiolle ja jäsenvaltioille puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota ja tietoja meriturvallisuudesta, merenkulun turvatoimista ja alusten aiheuttamasta pilaantumisesta, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näitä aloja koskevien toimiensa parantamiseksi ja arvioida olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta. Näihin tehtäviin sisältyvät meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia ja meriliikennettä sekä meren pilaantumista - sekä onnettomuuksista että tahallisista päästöistä aiheutuvaa pilaantumista - koskevien teknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja arviointi, nykyisten tietokantojen järjestelmällinen hyödyntäminen, niiden keskinäinen vertailu mukaan luettuna, sekä tarvittaessa lisätietokantojen kehittäminen. Kerättyjen tietojen perusteella virasto avustaa komissiota myös niitä aluksia koskevien tietojen julkaisemisessa kuuden kuukauden välein, joilta on evätty pääsy yhteisön satamiin satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan direktiivin mukaisesti. Virasto avustaa komissiota ja jäsenvaltioita myös toimissa, joiden avulla on tarkoitus parantaa laittomia päästöjä tekevien alusten tunnistamista ja jäljittämistä.

g) Jäsenyyttä hakeneiden valtioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa virasto voi antaa teknistä tukea meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa varten. Virasto voi myös antaa tukea neuvoston päätöksellä 2001/792/EY perustetun yhteisön pelastuspalvelualan mekanismin puitteissa sellaisissa onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvissa meren pilaantumistapauksissa, jotka vaikuttavat näihin valtioihin. Nämä tehtävät sovitetaan yhteen nykyisten alueellisten yhteistyöohjelmien kanssa, ja niihin sisältyy tarvittaessa asiaankuuluvien koulutustoimien järjestäminen."

3) Lisätään 10 artiklan 2 kohtaan k alakohta seuraavasti:

"k) hyväksyy pääjohtajan ehdotuksen perusteella ja komission suostumuksella viraston toteuttamia pilaantumisen torjuntatoimia koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman, jolla tähdätään viraston käytettävissä olevien varojen parhaaseen mahdolliseen käyttöön."

4) Korvataan 11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan alalta hankitun asianmukaisen kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella."

5) Korvataan 16 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"1. Hallintoneuvosto nimittää viraston pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen ja torjunnan kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Komissio voi esittää ehdokasta tai ehdokkaita."

6) Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne ovat saattaneet voimaan meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä."

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka

Toiminnan ala(t): Pilaantumisen torjuntatoimia, merenkulun turvatoimia ja merenkulkijoiden koulutusta koskevien säännösten täytäntöönpano Euroopan meriturvallisuusviraston toimesta

Toimenpiteen nimi: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

1. BUDJETTIKOHTA (-KOHDAT) JA OTSAKE (OTSAKKEET)

06020201 ja 06020202: Euroopan meriturvallisuusvirasto (avustus osastoille 1, 2 ja 3),

06020203: Euroopan meriturvallisuusvirasto (avustus pilaantumisen torjuntatoimille)

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): Ks. kohta 6.1.

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

(Määräämätön, alkaa vuonna 2004)

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen (rahoitustoimien) aikataulu / budjettikohta 06020203 (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Komissio on varannut 20 miljoonaa euroa kullekin vuodelle ajanjaksona 2004-2006, mutta määriä voidaan tarkistaa lainsäädäntövallan käyttäjän tulevaisuudessa tekemien päätösten mukaisesti (SEC (2003) 492 kohta 1.1.1).

(2) Päätetään 8.2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.

b) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen (rahoitustoimien) aikataulu / budjettikohta 06020202 (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrärahat vuoden 2004 kustannuksia varten sisältyvät vuoden 2004 alustavaan talousarvioesitykseen.

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallinto- ja toimintamenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (budjettikohdat 06020201 ja 06020202) (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrärahat vuoden 2004 kustannuksia varten sisältyvät vuoden 2004 alustavaan talousarvioesitykseen.

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[X] Ehdotus on vuosille 2004-2006 tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin:

[X] Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohta, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Öljytankkerien aiheuttamien Euroopan vesiä kohdanneiden ekologisten katastrofien jälkimainingeissa on käynyt ilmeiseksi, että Euroopan unionin olisi toteutettava lisätoimenpiteitä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen torjumiseksi. Yhteisön elimistä parhaiten pystyy tällä alalla panemaan alulle konkreettisia toimia asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustettu Euroopan meriturvallisuusvirasto. Toimilla täydennetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ja annetaan lisäarvoa yhteisön yhteistyöjärjestelyille meren pilaantumisen ja pelastuspalvelujen alalla sekä yhteisön pelastuspalvelualan mekanismille.

- Jotta virastolla olisi käytettävissään tarvittavat keinot pilaantumisen torjuntaa koskevan tavoitteensa täyttämiseksi, katsotaan olevan tarpeen myöntää virastolle lisäbudjetti, jonka yhteisö aluksi rahoittaa. Vuoden 2004 alustavassa yhteisön talousarviossa tätä toimintaa varten on varattu 20 miljoonaa euroa.

- Koska aluksia ja satamia vastaan suunnattujen terroritekojen ja muiden laittomien toimien uhka on kasvanut, Kansainvälisen merenkulkujärjestö on hyväksynyt uhkaan vastaamiseksi kansainvälisiä erityisvälineitä. Mainitut välineet tulevat voimaan heinäkuussa 2003, mistä syystä komissio on antanut alusten ja satamien turvatoimien parantamista koskevan asetusehdotuksen (KOM(2003) 229 lopullinen), jolla kansainvälisesti hyväksytyt välineet pannaan täytäntöön yhdenmukaisella tavalla kaikkialla yhteisössä. Samassa ehdotuksessa esitetään perustettavaksi tarkastusmekanismi, joka koskee turvatoimien tehokasta soveltamista jäsenvaltioissa ja jonka komissio panee toimeen viraston avustuksella.

- Komission vastikään merenkulkijoiden koulutuksen alalla antaman ehdotuksen mukaan viraston tehtävät yhteisön laajuisessa kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutuksen ja myönnettyjen pätevyyskirjojen tunnustamismenettelyssä lisääntyvät. Vaikka avustaminen merenkulkijoiden koulutuksen alalla jo kuuluukin viraston tehtäviin, nyt käsillä oleva asetuksen (EY) N:o 1406/2002 tarkistus tarjoaa mahdollisuuden kyseisen alan merkityksen korostamiseen.

Edellä esitettyjen näkökohtien mukaisesti Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1406/2002 on muutettava seuraavasti:

- Virastolle annetaan oikeudellinen toimivalta ja asianmukaiset keinot torjua onnettomuuksista ja alusten laittomista päästöistä aiheutuvaa meren pilaantumista. Viraston toteuttamilla toimilla täydennetään jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ja annetaan lisäarvoa yhteisön yhteistyöjärjestelyille meren pilaantumisen ja pelastuspalvelujen alalla sekä yhteisön pelastuspalvelualan mekanismille.

- Viraston tavoitteita laajennetaan niin, että niihin sisältyvät merenkulun turvatoimet, jotta virasto voi täydentää yhteisön tämän alan politiikkaa merenkulun turvatoimien parantamisesta annetun komission tiedonannon mukaisesti.

- Viraston toimivalta merenkulkijoiden koulutuksen alalla määritellään tarkemmin niin, että siinä otetaan huomioon komission ja viraston laajennetut tehtävät merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2001/25/EY tarkistuksen mukaisesti.

5.1.2. Etukäteisarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Prestige-öljytankkerin onnettomuudesta aiheutui Espanjan, Portugalin ja Ranskan rannikkoja vahingoittanut vakava raskasöljyvuoto, minkä jälkeen kävi selväksi, että yhteisön tason lisätoimenpiteet ovat tarpeen tällaiseen kriisiin vastaamiseksi. Eurooppaan on saatava pilaantumisen torjuntakeinojen (sekä alusten että laitteiden) lisäkapasiteettia, jotta alusten aiheuttaman pilaantumisen vakavat vaikutukset voidaan minimoida.

Koska pilaantumisen torjuntatoimet ovat tätä nykyä suoraan jäsenvaltioiden vastuulla, komissio arvioi tilannetta kuulemalla jäsenvaltioiden viranomaisia. Lisäksi komissio on kuullut teollisuutta edustavia järjestöjä, joilla on kokemusta pilaantumisen torjuntamenetelmistä.

Kuulemisten yhteydessä on käynyt selväksi, että jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntasuunnitelmissa on tiettyjä aukkoja sekä materiaalien että tekniikan osalta. Lisäksi sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, minkä vuoksi komento- ja valvontarakenteissa on merkittäviä eroja. On myös käynyt ilmi, että pilaantumisen torjuntaan käytetään erilaisia organisaatiomalleja: toisessa ääripäässä jäsenvaltio osallistuu laajasti torjuntatoimiin ja vastaa itse omien välineidensä käytöstä, kun taas toisessa ääripäässä jäsenvaltion osallistuminen on hyvin vähäistä ja avustus- ja puhdistustoiminnot on ulkoistettu kolmansille osapuolille.

Viraston keskeisenä tehtävänä on oltava helpottaa toteutettujen toimien jatkuvaa arviointia; tämä koskee sekä pilaantumisen torjunnan hallintoa että käytettävissä olevia teknisiä välineitä. Jotta tilanne ymmärrettäisiin paremmin, on tärkeää saada selkeä kuva kyseessä olevien viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden tehokkuudesta, etenkin niiden kustannusten kannalta, sekä arvioida pilaantumisen torjuntaan ja saastuneiden alueiden siivoamiseen liittyvien operaatioiden onnistumisastetta. Foorumin perustaminen parhaita käytäntöjä ja innovatiivista teknologiaa koskevaa tietojenvaihtoa varten edistäisi pilaantumisen torjunnan parantamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamista. Viraston olisi oltava tässä keskeisessä asemassa ja annettava jäsenvaltioiden käyttöön parasta saatavilla olevaa teknistä asiantuntemusta. Sen olisi myös järjestettävä skenaarioiden suunnitteluharjoituksia pilaantumisen torjuntaa koskevien mallien kehittämiseksi sekä tarkasteltava vastuisiin ja rajat ylittävään avunantoon liittyviä kysymyksiä.

Myös viraston tiiviimpi osallistuminen pilaantumisen torjuntaan liittyvään yhteisön järjestelmään antamalla käyttöön torjuntavälineitä on täysin linjassa edellä mainitun kuulemisen tulosten kanssa. Tämä on erityisen tärkeää jäsenvaltioiden toiminnallisten järjestelmien olemassa olevien aukkojen täyttämiseksi, varsinkin kuin tätä tavoitetta ei voida saavuttaa muulla tavalla.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Ehdotetussa asetuksessa annetaan vastikään perustetulle Euroopan meriturvallisuusvirastolle uutta toimivaltaa, joka antaa sille valtuudet toimia aktiivisesti pilaantumisen torjunnan alalla. Viraston toimiin sisältyy pilaantumisen torjuntaan erikoistuneiden alusten ja laitteiden vuokraaminen. Tähän viraston uuteen tehtävään tarkoitettuja varoja varten on ehdotettu uutta budjettikohtaa (06020203) virastolle annettavan kokonaistuen yhteyteen. Vaikka tämä uusi budjettikohta sisältää ainoastaan pilaantumisen torjuntakeinojen toimintakustannukset, uusi tehtävä edellyttää viraston henkilöstömäärän vaiheittaista kasvua, mikä on sisällytettävä viraston hallinnollisiin kuluihin. Lisäkuluja aiheutuu myös tehtävään liittyvistä toimenpiteistä, kuten selvityksistä, kokouksista ja julkaisuista.

Asetusehdotuksessa virastolle annettava toinen uusi tehtävä liittyy merenkulun turvatoimiin, ja sekin edellyttää henkilöstön lisäämistä, jotta virasto voi tehdä tarkastuksia jäsenvaltioissa alusten ja satamien turvatoimien parantamisesta annetun asetusehdotuksen mukaisesti. Lisäkuluja aiheutuu myös tehtävään liittyvistä toimenpiteistä, kuten selvityksistä, kokouksista ja julkaisuista.

Asetusehdotuksessa otetaan huomioon myös viraston entistä tärkeämpi rooli kolmansien maiden merenkulkijoiden pätevyyskirjojen tunnustamisessa. Lisähenkilöstöä tarvitaan komission tueksi yhteisön laajentuneen toimivallan toteuttamiseksi tällä alalla. Lisäksi viraston tärkeämpi rooli kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutuslaitosten valvonnassa tuo mukanaan asiaan liittyvistä toimista, erityisesti virkamatkakuluista ja kokouksista, aiheutuvia lisäkustannuksia.

Viraston toiminnan aloittaminen edellä mainituilla aloilla on EU:n puitepolitiikkojen mukaista, ja sitä kautta yhteisö saa lisää toimivaltaa ja asianmukaiset keinot yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon ja valvontaan.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Euroopan meriturvallisuusviraston tavoitteet ja tehtävä sekä sen mahdollisuus saada nopeasti koolle tarpeellinen asiantuntemus viraston toimivallan aloilta tekevät siitä sopivan yhteisön elimen suorittamaan asetusehdotuksen mukaiset tehtävät.

Virasto vastaa suunniteltujen toimien suorasta hallinnasta. Kolmea edellä mainittua alaa koskevat yksityiskohtaiset toimet esitetään viraston toimintaohjelmassa, joka vahvistetaan vuosittain läheisessä yhteistyössä komission kanssa.

Perustamissäädöksen mukaisesti viraston on tuotettava vuosittain edellisvuonna toteutettuja toimia koskeva yleiskertomus, joka toimitetaan jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Kertomuksessa esitetään kaikki viraston toteuttamat erityistoimet ja annetaan tietoja niiden toimien arvioimiseksi, jotka on toteutettu viraston perustamisasetukseen ehdotetun tarkistuksen mukaisesti.

Pilaantumisen torjuntatoimien täytäntöönpanon osalta komissio ja virasto selvittävät parhaillaan tehokkaimpia toimintatapoja. Tähän sisältyy a) nykyisten mekanismien arviointi niiden tehokkuuden ja kustannusten perusteella sekä b) parhaiden käytäntöjen ja menetelmien määritteleminen pilaantumisen torjuntaan käytettävien innovatiivisten alustyyppien rakentamisen edistämiseksi. Tätä analyysia täydennetään riippumattoman selvityksen tuloksilla, ja näiden selvitysten turvin virasto laatii yksityiskohtaisen pilaantumisen torjuntasuunnitelman, jonka hallintoneuvosto hyväksyy. Alustavan arvioinnin perusteella näyttää siltä, että viraston olisi periaatteessa käytettävä kahdentyyppisiä pilaantumisen torjunta-aluksia: a) aluksia, jotka pystyvät pumppaamaan öljyn tai kemikaalit ja stabiloimaan vaaratilanteessa olevan aluksen, jotta sen aiheuttamaa meren pilaantumisuhkaa voidaan rajoittaa, ja b) aluksia, jotka pystyvät suorittamaan puhdistustehtäviä merellä (öljyn kuoriminen meriveden pinnalta, liuottavien kemikaalien tai muiden menetelmien käyttö) ennen kuin pilaantuminen saavuttaa rannikon. Virasto tekee sopimukset yksityisten osapuolten kanssa tällaisten erikoistuneiden tai monitoimialusten käyttöön toimittamisesta miehistö mukaan luettuna ja huolehtii kaikista muista käyttökustannuksista.

Virasto selvittää säännöllisin väliajoin pilaantumisen torjuntamekanismeissa tapahtuneen kehityksen mukauttaakseen viraston suunnitelman markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin (pilaantumisen torjuntaan käytettävien alusten ja laitteiden saatavuus ja tekniset ominaisuudet).

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakautena)

Viraston näiden toimien kustannukset määritetään laskemalla yhteen vuotuiset yksittäiset kustannukset alkaen vuodesta 2004, jolloin asetukseen (EY) N:o 1406/2002/EY ehdotettu muutos tulee voimaan.

Viraston laajennettujen tehtävien mukaisesti suunnitellaan kolmentyyppisiä toimia: toimi 1 (pilaantumisen torjunta), toimi 2 (merenkulun turvatoimet) ja toimi 3 (merenkulkijoiden pätevyyskirjat).

6.1.1. Rahoitustuki

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään ainoastaan toimesta 1 (pilaantumisen torjunta) aiheutuvat kustannukset, ja tärkeytensä takia se otetaan yhteisön talousarvioon erityisesti viraston käyttämille pilaantumisen torjunta-aluksille omistettuna budjettikohtana. Tämän toimen sisällä maksusitoumukset jaetaan pilaantumisen torjunnan alalla viraston toteuttamien toimien kahteen pääluokkaan: a) sellaisten innovatiivista tyyppiä edustavien erikoistuneiden pilaantumisen torjunta-alusten käyttö, jotka pystyvät suorittamaan puhdistustehtäviä kovassa merenkäynnissä (stabiloimaan vaaratilanteessa olevan aluksen ja pumppaamaan öljyn aluksesta), ja b) sellaisten asianmukaisilla laitteilla varustettujen pienempien monitoimialusten käyttö, jotka pystyvät puuttumaan tilanteeseen nopeasti ja rajoittamaan pilaantumisen vaikutuksia (öljyn kuoriminen meriveden pinnalta, liuottavien kemikaalien tai muiden menetelmien käyttö) ennen kuin vuoto saavuttaa rannikon. Jäljempänä ilmoitetut alustavat kustannukset vastaavat tällaisten alusten vuokraamisesta virastolle aiheutuvia kustannuksia.

Vaikka viraston tarkan pilaantumisen torjuntasuunnitelman hyväksyy viraston hallintoneuvosto komission suostumuksella, näyttää asianmukaiselta varata riittävä määrä erikoistuneiden alusten käyttöä varten lisäarvon antamiseksi jäsenvaltioiden nykyiselle kapasiteetille. Kumpaankin toimeen varatut summat ovat 20 miljoonaa euroa vuosina 2004, 2005 ja 2006.

Alusten lopullinen määrä ja niiden ominaisuudet riippuvat parhaista tarjouksista ja markkina-arvoista, mutta toimintaa a harjoittavan aluksen vuokrauskustannukset arvioidaan 10 miljoonaksi euroksi vuotta kohti miehistö ja kaikki käyttökustannukset mukaan luettuna, ja toimintaa b harjoittavan aluksen vuokrauskustannukset arvioidaan 3 miljoonaksi euroksi vuotta kohti miehistö ja kaikki käyttökustannukset mukaan luettuna.

Pilaantumisen torjuntatoimiin vuodeksi 2004 varatut summat ovat alustavaan talousarvioesitykseen (kohta 06020203) tehdyn varauksen mukaisia.

Maksusitoumukset (miljoonaa euroa, kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

1) Määriä voidaan tarkistaa lainsäädäntövallan käyttäjän tulevaisuudessa tekemien päätösten mukaisesti (SEC (2003) 492 kohta 1.1.1)

2) Päätetään 8.2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.

6.1.2. Tukitoimet (maksusitoumusmäärärahat), budjettikohta 06020202

Tämä taulukko sisältää asetusehdotuksen kaikista kolmesta toimesta (pilaantumisen torjunta, merenkulun turvatoimet ja kolmansien maiden merenkulkijoiden pätevyyskirjat) aiheutuvat tukikustannukset. Jäljempänä esitettyihin kunkin toimen kustannuksiin kuuluu seuraavaa:

a) Selvitykset: määräaikaiset arviointiselvitykset koskevat ainoastaan pilaantumisen torjuntaa ja ovat suuruudeltaan 250 000 euroa.

b) Asiantuntijakokoukset: asiaan liittyvien alojen asiantuntijoiden kokoukset kaikissa kolmessa toimessa. Yksipäiväisen kokouksen järjestämisen kiinteät kustannukset ovat 25 000 euroa. Tällaiset kokoukset ovat tarpeen, jotta voidaan analysoida kunkin toimen vaikutuksia, arvioida käytännön täytäntöönpanoa ja ohjelmoida lisätoimia.

c) Tiedotus ja julkaisut: taulukossa varataan summat myös viraston tiedotusta, esitteitä ja muita julkaisuja varten.

>TAULUKON PAIKKA>

1) Määrärahat vuoden 2004 kustannuksia varten sisältyvät vuoden 2004 alustavaan talousarvioesitykseen.

2) Päätetään 8.2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön (2004-2006)

Kolmen uuden tehtävän/toimen vaikutukset viraston henkilöstöön esitetään jäljempänä kunkin toimen osalta erillisissä sarakkeissa. Ottaen huomioon sen, että nämä tehtävät/toimet ovat lisäyksiä asetuksessa (EY) N:o 1406/2002 jo esitettyihin toimiin, seuraavassa taulukossa esitetään sen lisähenkilöstön määrä, joka on tarpeen viraston uusien tehtävien suorittamiseksi vuosina 2004-2006. Tämä henkilöstömäärä on jo otettu huomioon vuoden 2004 talousarvioesityksessä (budjettikohta 06020201).

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus (2004-2006)

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja kolmena ensimmäisenä vuonna (2004-2006). Määrärahat vuoden 2004 kustannuksia varten sisältyvät vuoden 2004 alustavaan talousarvioesitykseen.

7.3. Muut toimenpiteestä johtuvat hallinto- ja toimintakustannukset

>TAULUKON PAIKKA>

1) Määrärahat vuoden 2004 kustannuksia varten sisältyvät vuoden 2004 alustavaan talousarvioesitykseen.

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3)

II. Toimen kesto

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 3 240 000 euroa

Määräämätön

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Komissio ja virasto järjestävät seurantajärjestelyjä, joihin kuuluu viraston kaikilla sen laajennetun toimivallan aloilla toteuttamien toimien arviointi (ks. myös 8.2 kohta).

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Viraston olisi teetettävä selvitys kolmantena vuonna sen jälkeen, kun se on aloittanut pilaantumisen torjuntatoimensa, ja toistettava selvitys kolmen vuoden välein. Pilaantumisen torjunnan alalla toteutetut toimet arvioidaan myös pilaantumisen torjuntaa koskevien yhteisön yhteistyöjärjestelyjen yhteydessä, joihin virasto osallistuu alusta alkaen.

Viraston toteuttamista toimista kaikilla kolmella laajennetun toimivallan alalla raportoidaan vuosittain edellisvuotta koskevassa viraston yleiskertomuksessa.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Viraston toimiin pilaantumisen torjunnan alalla sovelletaan viraston varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja tavanomaisia tarkastusmenettelyjä, ja toimet ovat tilintarkastustuomioistuimen valvonnan alaisia.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSIIN)

Ehdotuksen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

Asiakirjan viitenumero

KOM(2003) XXX

Ehdotus

1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate?

Ehdotuksen päätavoite on muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1406/2002 Euroopan meriturvallisuusviraston toimivallan ulottamiseksi sisältämään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen torjunta. Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään viraston tehtävää merenkulun turvatoimien ja merenkulkijoiden koulutuksen alalla komission näillä aloilla äskettäin tekemien aloitteiden mukaisesti.

Viraston toimintaan pilaantumisen torjunnan alalla liittyy kiistämättä toissijaisuusnäkökohta, sillä yhteisön toiminta antaa lisäarvoa jäsenvaltioiden ponnisteluille tällä alalla ja täydentää niitä. Viraston tarjoamat keinot (erikoisalukset ja -varusteet) antavat lisäkeinoja jäsenvaltioiden käyttöön alusten (tahattomasti tai tahallaan aiheuttamissa) meren pilaantumistapauksissa. Toiminnan tavoite on minimoida meren pilaantumistapausten seuraukset, joten sillä on selkeästi myönteinen vaikutus Euroopan kansalaisten ja ympäristön kannalta.

Vaikutukset yrityksiin

2. Keitä ehdotus koskee?

- Yritystoiminnan alat

Ottaen huomioon, että viraston on luotava erikoisaluksista ja varusteista muodostuva pilaantumisen torjuntakapasiteetti, ehdotuksella on välillinen myönteinen vaikutus tällaisten alusten ja varusteiden markkinoihin. Koska suurin osa tällaisista erikoisvarusteista Euroopassa on nykyisin pääasiassa jäsenvaltioiden omistuksessa tai jäsenvaltiot vuokraavat niitä, viraston on tutkittava yksityisellä sektorilla tarjolla oleva kapasiteetti tai kannustettava uusien alusten rakentamiseen.

- Yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus)

Viraston myönteinen vaikutus pilaantumisen torjuntavälineistön kysyntään kohdistuu sekä suuriin yrityksiin (laivanrakennus- ja -vuokrausyrityksiin) että pienempiin yrityksiin, jotka tuottavat öljyn ja muiden myrkyllisten aineiden keruuseen merestä käytettäviä erikoisvarusteita.

- Ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle?

Edellä kuvatun kaltaiseen toimintaan erikoistuneita yrityksiä on kaikkialla Euroopassa, vaikka toiminta on jonkin verran keskittynyt pohjoisiin jäsenvaltioihin.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotetun asetuksen säännöksiä?

Yrityksiin ei kohdistu suoria vaikutuksia. Kuten edellä todettiin, viraston pilaantumisen torjuntatoiminnan vaikutukset ovat välillisiä. Julkisia hankintoja koskevan vakiintuneen yhteisön politiikan mukaisesti kaikista viraston tekemistä alusten ja laitteiden vuokraussopimuksista on järjestettävä julkinen tarjouskilpailu.

4. Mitkä ovat ehdotuksen mahdolliset taloudelliset vaikutukset?

- työllisyyteen?

- investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen?

- yritysten kilpailukykyyn?

Viraston ansiosta pilaantumisen torjunta-aluksiin ja -varusteihin erikoistuneilla markkinoilla lisääntyvä kysyntä vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti sekä investointeihin että työllisyyteen. Erikoistuneiden yritysten on luotava lisäkapasiteettia kysyntään vastaamiseksi. Myös erikoistuneiden yritysten kilpailukyvyn odotetaan paranevan.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (lievemmät tai erilaiset vaatimukset jne.)?

Ei, tällaiset toimenpiteet eivät ole tarpeen.

Osapuolten kuuleminen

6. Luettelo järjestöistä, joita on kuultu ehdotuksen osalta ja jotka ovat ilmoittaneet kantansa

Ottaen huomioon sen, että tätä nykyä pilaantumisen torjuntatoimet ovat suoraan jäsenvaltioiden vastuulla, komissio arvioi tilannetta kuulemalla useita jäsenvaltioiden viranomaisia, joilla on merkittävästi pilaantumisen torjuntaan käytettävää kapasiteettia ja tämän alan kokemusta. Komissio esitteli ajatuksensa viraston pilaantumisen torjuntatoiminnasta myös viraston hallintoneuvostolle, jossa ovat edustettuina kaikkien jäsenvaltioiden merenkulkuviranomaiset.

Lisäksi komissio kuuli useita teollisuuteen liittyviä elimiä, joilla on kokemusta pilaantumisen torjuntamenetelmistä ja -mekanismeista, International Tanker Owners' Pollution Federation (ITOPF) mukaan luettuna.

Kuulemisten yhteydessä on käynyt selväksi, että jäsenvaltioiden pilaantumisen torjuntasuunnitelmissa on tiettyjä aukkoja sekä materiaalien että tekniikan osalta. Lisäponnistelut ovat tarpeen myös asianmukaisten pilaantumisen torjuntakeinojen käyttöön saantia koskevan koordinoinnin alalla vakavissa pilaantumistapauksissa.