52002DC0700

KOHTI LAAJENTUNUTTA UNIONIA - Strategia-asiakirja ja Euroopan komission kertomus kunkin ehdokasmaan edistymisestä liittymisvalmisteluissa {SEC (2002) 1400 - 1412}

1. SISÄLLYS

1. Yleinen asiayhteys

1.1. Eurooppa laajentumisen kynnyksellä

1.2. Yleinen mielipide ja laajentumisprosessi

1.3. Laajentumisen hallinnolliset valmistelut

1.4. Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet

1.5. Hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien kehittäminen

1.6. Liittymisneuvottelut

1.6.1. Nykytilanne

1.6.2. Sitoumukset

1.6.3. Siirtymäkauden järjestelyt

2. Ehdokasmaiden edistyminen liittymisperusteiden täyttämisessä

2.1. Poliittiset arviointiperusteet

2.1.1. Kokonaiskehitys

2.1.2. Päätelmät

2.2. Taloudelliset arviointiperusteet

2.2.1. Kokonaiskehitys

2.2.2. Päätelmät

2.3. Muut jäsenyysvelvoitteet (myös hallinnolliset valmiudet)

2.3.1. Kokonaiskehitys

2.3.2. Päätelmät

2.4. Yleiset päätelmät ja suositukset

3. Prosessin saattaminen päätökseen

3.1. Neuvottelujen päättäminen

3.1.1. Rahoituskehys

3.1.2. Miten käsitellään uutta säännöstöä ja palataan jo käsiteltyihin lukuihin

3.1.3. Muita asioita koskeva neuvotteluluku

3.2. Liittymissopimuksen viimeistely

3.3. Osallistuminen unionin toimintaan ennen jäsenyyttä

3.4. Seuranta ja suojalausekkeet

3.5. Laajentumisen jälkeen

3.5.1. Instituutioiden kehittäminen

3.5.2. Talous- ja rahaliitto ja euro

3.5.3. Schengen

3.5.4. Euroopan talousalue

4. Bulgarian ja Romanian tarkistettu liittymisstrategia

4.1. Tähänastinen kehitys

4.2. Alustava ajankohta

4.3. Etenemissuunnitelmat

4.4. Liittymistä valmisteleva tuki

5. Uutta pontta laajenemiselle Turkkiin

5.1. Liittymistä valmistelevan strategian lujittaminen

5.2. Lisää rahoitustukea

6. Päätelmät ja suositukset

Liite 1: Määräaikaiskertomusten päätelmät

Bulgaria

Kypros

Tsekki

Viro

Unkari

Latvia

Liettua

Malta

Puola

Romania

Slovakia

Slovenia

Turkki

Liite 2: Luku "muut asiat"

LIITE 3: Ihmisoikeusyleissopimukset

LIITE 4: Kummitoimintahankkeet

LIITE 5: Vertaisarvioinnit

Liite 6: neuvottelujen tilanne

Liite 7: Perustilastot

1. YLEINEN ASIAYHTEYS

1.1. Eurooppa laajentumisen kynnyksellä

Unionin seuraava laajentuminen vahvistaa entisestään Euroopan mantereen yhtenäisyyttä ja on avuksi luotaessa kestävän rauhan ja hyvinvoinnin aluetta.

Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontunut Eurooppa-neuvosto avasi näköalan laajentuneeseen unioniin, johon kuuluisivat Keski- ja Itä-Euroopan maat. Tämän jälkeen EU käynnisti kunnianhimoisen liittymisstrategian, jolla ehdokasmaiden jäsenyysvalmisteluja on ohjattu ja tuettu tähän päivään saakka.

Pyrkimällä täyttämään EU:hun liittymiselle vahvistetut perusteet ja omaksumalla EU:n säännöstön ehdokasmaat ovat onnistuneet nopeuttamaan sisäisiä uudistuksiaan samalla kun ne ovat valmistautuneet EU:n jäsenyyteen. Euroopan kansalaiset ovat kasvaneet lähemmäs toisiaan, kuten EU:n nykyiset ja tulevat jäsenet ovat solidaarisuudellaan osoittaneet Keski- ja Itä-Eurooppaa tänä kesänä koetelleiden ankarien tulvien aikana.

Laajentumisen puolesta puhuvat historialliset ja poliittiset argumentit ovat kiistattoman velvoittavia. Lisäksi laajentuminen tuo mukanaan huomattavia taloudellisia etuja.

Poliittinen vakaus on eduksi sekä nykyisille että tuleville jäsenvaltioille. Keski- ja Itä-Eurooppaan on syntynyt vakaita demokratioita, mikä on suurimmaksi osaksi asianomaisten maiden kansojen omaa ansiota. Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden poliittisen vakauden perustana ovat yhteiset eurooppalaiset arvot eli demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vähemmistöjen suojelu. Erilaisten selkkauksien syitä, esimerkiksi vähemmistöihin ja rajojen ylittämiseen liittyviä ongelmia, on onnistuttu vähentämään. Vakaa poliittinen toimintakehys on kestävän rauhan ja rinnakkainelon sekä taloudellisen menestymisen edellytys.

Tämä merkitsee ehdokasmaille tilaisuutta parantaa omaa elintasoaan ja tulevaisuudennäkymiään maailmanlaajuisessa kilpailussa. Jo nyt ehdokasmaiden EU:n kanssa käymän kaupan määrä on puolesta kahteen kolmasosaan näiden maiden kaupan koko määrästä. Kaupan nopea kasvu on auttanut luomaan uusia markkinoita ja kehittämään investointeja. Unioniin liittymisen mukanaan tuoma täysi yhdentyminen sekä samanaikainen yhteisten sääntöjen ja vaatimusten omaksuminen kattavasti maailman suurimmilla yhteismarkkinoilla parantavat edelleen mahdollisuuksia yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävään kasvuun.

Poliittisen ja taloudellisen vakauden ansiosta unionilla on laajentumisen jälkeen aiempaa paremmat edellytykset kohdata maailmanlaajuisia haasteita. Unionin laajentuminen lisää EU:n ulkosuhteiden painoarvoa, ja etenkin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisen merkitys kasvaa. Yhteistyön tehostuminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden välillä helpottaa kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa.

Laajentuneen EU:n on katsottava omien rajojensa yli, jotta se voisi kehittää naapurialueisiinsa nähden uuden politiikan kaikkien osapuolten eduksi, ja parhaillaan hahmotellaankin toimintaperiaatteita "laajempaa Eurooppaa" varten. Pyrkimyksenä on, että laajentunut unioni soveltaisi nykyistä yhtenäisempää lähestymistapaa suhtautumisessaan naapurimaihin. Komissio selvittää parhaillaan, miten EU:n politiikkaa voitaisiin tehostaa sen suhtautumisessa uusiin naapurimaihin, ei pelkästään laajentumisen mahdollisesti aiheuttamien pelkojen lieventämiseksi vaan myös sen varmistamiseksi, että laajentuminen tarjoaa kummallekin puolelle mahdollisuuksia, joita ovat muun muassa kaupan odotettu lisääntyminen ja taloudellinen kasvu. Tällaisella läheisyyspolitiikalla korostetaan, että EU aikoo säilyttää avoimen asenteen naapurialueisiinsa nähden sekä edistää yhteistä etua ja tukea naapurialueiden kanssa toteutettavia yhteisiä toimia Länsi-Balkanilla, Itä-Euroopassa ja Välimeren alueella.

Tulevat jäsenvaltiot osallistuvat merkittävällä panoksella Euroopan tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin unionin seuraavaa institutionaalista uudistusta pohjustavan Eurooppa-neuvottelukunnan eli konventin yhteydessä. Konventin työ on Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeää. Ehdokasmaiden täysimääräinen osallistuminen on selvästi osoittanut laajentuneen unionin lisäarvon.

Komission ehdokasmaista tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa antamaan arvioon sisältyy kolme tärkeää viestiä:

* Unionin liittymisstrategia on osoittautunut onnistuneeksi. Näköpiirissä oleva unionin laajentuminen on nopeuttanut merkittävästi ehdokasmaiden muutosprosessia.

* Liittymisneuvottelut, joiden perustana on ollut omien ansioiden tarkastelu, eriyttäminen ja mahdollisuus ottaa kiinni välimatka pidemmälle edenneisiin, voidaan useimpien ehdokasmaiden osalta saattaa päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä. Laajentumisvalmistelut jatkuvat edelleen.

* Laajentuminen on kaikki hakijamaat kattava prosessi, joka ei vielä ole valmis ensimmäisen vaiheen liittymisten jälkeen. Euroopan unioni antaa edelleen täyden tukensa niille nykyisille ehdokasmaille, jotka eivät voi osallistua tähän laajentumisvaiheeseen.

Ehdokasmaiden panostus laajentumisprosessiin on ollut huomattava. Laajentumista silmällä pitäen on tehty tärkeitä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Jotta sekä nykyiset että tulevat jäsenvaltiot saisivat yhdentymisestä täyden hyödyn, on noudatettava laajentumisen suunniteltua aikataulua liittymisprosessin laadukkuudesta tinkimättä.

Komissio toivoo, että Kypros liittyisi kokonaisvaltaisen ratkaisun jälkeen uudelleen yhdistyneenä Euroopan unionin jäseneksi, mikä olisi paras mahdollinen lopputulos kaikkien osapuolten kannalta. Kuten Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, unioni on liittymisjärjestelyissä valmis mukauttamaan ehtoja poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi Euroopan unionin perusperiaatteita noudattaen. Komissio on tyytyväinen siihen, että YK on edelleen mukana asiassa merkittävällä panoksella. Kaikkien osapuolten olisi nyt ponnisteltava yhteisesti, jotta tällainen ratkaisu saataisiin aikaan ennen liittymisneuvottelujen päättämistä. Ottaen huomioon YK:n turvallisuusneuvoston lausunnot komissio kehottaa erityisesti Turkkia antamaan täyden tukensa kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi tämän vuoden aikana. Tässä yhteydessä Kyproksen liittymisehtoja voidaan mukauttaa niin, että niissä otetaan huomioon kokonaisvaltainen ratkaisu, joka myös merkitsisi, että yhteisön säännöstöä sovelletaan koko saarella.

Komissio aikoo edelleen olla aktiivisesti yhteydessä asian kaikkiin osapuoliin tukeakseen toimia ratkaisun saavuttamiseksi. Komission on ehdottanut, että unioni antaisi Kyproksen käyttöön huomattavat voimavarat auttaakseen erityisesti saaren pohjoisosaa saavuttamaan liittymisvalmisteluissa pidemmälle ehtinyttä eteläosaa sekä tukeakseen ratkaisuprosessia. Komissio huomauttaa, että jos ratkaisuun ei päästä, joulukuussa Kööpenhaminassa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston päätökset tehdään Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta.

Eurooppa-neuvosto on vahvistanut peräkkäisissä kokouksissaan Göteborgissa, Laekenissa ja Sevillassa uudelleen, että jos neuvottelut ja uudistukset etenevät nykyisellä vauhdilla, Euroopan unioni päättää neuvottelut Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tsekin, Unkarin ja Viron kanssa vuoden 2002 loppuun mennessä, jos maat ovat siihen valmiit. Tavoitteena on edelleen, että kyseiset maat osallistuisivat vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleihin unionin täysjäseninä. Sevillassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi lisäksi, että jotta voitaisiin ratkaista, minkä ehdokasmaiden kanssa neuvottelut voidaan päättää vuoden 2002 lopussa, komission olisi esitettävä asianmukaiset suositukset määräaikaiskertomuksissaan.

Sevillan Eurooppa-neuvosto rohkaisi myös Bulgariaa ja Romaniaa jatkamaan ponnistelujaan ja toisti jälleen, että EU on sitoutunut antamaan täyden tukensa niiden liittymisvalmisteluille.

Sama Eurooppa-neuvosto lisäsi, että Kööpenhaminassa olisi hyväksyttävä ajantasaistettu etenemissuunnitelma sekä tarkistettu ja parannettu liittymisstrategia vielä neuvotteluvaiheessa olevia maita varten. Liittymistä valmistelevan taloudellisen tuen lisäämistä voidaan myös harkita. Jos eteneminen jatkuu nykyistä tahtia, voitaisiin kyseisten maiden liittymisprosessia varten vahvistaa vuoden lopussa nykyistä tarkempi aikataulu.

Tässä tiedonannossa tarkastellaan edellä esitettyjä Eurooppa-neuvoston odotuksia.

1.2. Yleinen mielipide ja laajentumisprosessi

Laajentumisen selittäminen ehdokasmaiden ja jäsenvaltioiden kansalaisille on keskeisesti kansallisten hallitusten tehtävä. Komissio tukee tähän liittyviä toimia ja on laatinut tarkoitusta varten viestintästrategian. Kaikilta prosessin onnistumiseen vaikuttavilta tahoilta olisi saatava selvä viesti, että laajentuminen on peli, jossa kaikki voittavat, sillä siinä uudelleen yhdistynyt Eurooppa laajentaa rauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden alueen koko mantereen kattavaksi.

Yleisesti ottaen laajentumista kannatetaan ehdokasmaissa voimakkaasti. Jäsenvaltioissa on tärkeätä lisätä tietoisuutta ja tietoa pian unioniin liittyvistä maista ja tehdä selkoa laajentumisprosessin tuloksista. On edelleen selvitettävä etuja, joita unionin laajentuminen merkitsee poliittisen vakauden kasvuna ja kestävän taloudellisen kasvun näkyminä, sekä valtavaa edistystä, joka on tapahtunut alueen taloudellisessa ja poliittisessa uudistamisessa vuoden 1989 jälkeen. Näin voidaan hälventää epäilyjä siitä, ovatko ehdokasmaat riittävän valmistautuneita unioniin liittymistä varten.

1.3. Laajentumisen hallinnolliset valmistelut

EU:n laajentuminen onnistuneesti ja kitkattomasti edellyttää myös hallinnollisia valmisteluja EU:n nykyisissä toimielimissä, ja valmisteluja onkin jo tehty jonkin aikaa, jotta kaikki tarvittava olisi valmiina liittymisen ajankohtana. Tämä käynnissä oleva työ käsittää muun muassa henkilöstötarpeen arvioinnin ja siihen liittyen palvelukseen ottamista varten tehtävät valmistelut, käännös- ja tulkkauspalvelujen järjestämisen uusilla kielillä, rakennuksia ja kouluja koskevat valmistelut jne. Toimielimet ovat tehneet tässä yhteistyötä varmistaakseen, että kyseiset valmistelut on tehty kussakin toimielimessä. Komissio kuvasi edessä olevien tehtävien suhteen jo tapahtunutta edistystä laajentumisen hallinnollisten valmistelujen etenemissuunnitelmassa [1], jonka perustana olevan työhypoteesin mukaan unioniin liittyy 1. tammikuuta 2004 kymmenen maata ja samalla yhdeksän uutta kieltä. Etenemissuunnitelma on tarkoitus saattaa ajan tasalle, kun päätökset liittyvistä maista ja niiden liittymispäivistä on tehty.

[1] katso SEC(2002) 1015, 25.9.2002. Road Map for Administrative Preparations for Enlargement.

Tiedonannossaan Komission toiminnot ja henkilöresurssit laajentuneessa Euroopan unionissa [2] komissio on määritellyt etenkin lisähenkilöstön tarpeen kokopäiväisinä virkoina, jotka olisi perustettava vähitellen vuosina 2004-2008. On lisäksi selvää, että tietyillä politiikan alueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi maatalous, rakennepolitiikat ja kielipalvelut, laajentumisesta johtuva henkilöstötarve on suuri, ei vain laajentumisen jälkeen vaan myös välittömästi sitä ennen. Tästä syystä komissio on arvioinut perusteellisesti lisävoimavarojen tarpeensa ja pyytänyt tältä pohjalta jo vuodelle 2003 keskeisimpiä tarpeita varten 500 tilapäistä virkaa, jotka on tarkoitus miehittää pääasiassa ehdokasmaiden kansalaisilla.

[2] KOM(2002) 311, 5.6.2002.

1.4. Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet

Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti perustan nykyiselle laajentumisprosessille julistamalla, että "ne assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat, jotka niin haluavat, voivat tulla Euroopan unionin jäseniksi" ja määrittelemällä jäsenyysehdot eli Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet. Näiden arviointiperusteiden mukaan jäsenyys edellyttää, että ehdokasmaassa on

* "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen" - poliittiset arviointiperusteet.

Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 nämä vaatimukset sisältyvät perusperiaatteina Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, ja niitä korostetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, joka annettiin Eurooppa-neuvoston Nizzan kokouksessa joulukuussa 2000;

* "toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa" - taloudelliset arviointiperusteet.

Nämä perusteet noudattavat talouspolitiikan periaatteita, jotka sisällytettiin Euroopan yhteisön perustamissopimukseen 1. marraskuuta 1993 voimaan tulleella Maastrichtin sopimuksella;

* "kyky vastata jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, mukaan luettuna poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen". Tämä arviointiperuste viittaa yhteisön säännöstönä tunnetun unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon. Tästä syystä siihen viitataan jäljempänä yhteisön säännöstöä koskevana arviointiperusteena. Eurooppa-neuvosto on tämän jälkeen kokoontuessaan, erityisesti Madridissa vuonna 1995, korostanut, että tärkeää ei ole vain yhteisön säännöstön saattaminen kansallisen lainsäädännön osaksi vaan myös sen tehokas soveltaminen asianmukaisten hallinto- ja oikeuslaitosrakenteiden avulla.

Sen jälkeen, kun komissio antoi vuonna 1997 lausunnot Keski- ja Itä-Euroopan maiden hakemuksista, se on arvioinut ehdokasmaiden edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden täyttämisessä vuosittain antamissaan määräaikaiskertomuksissa, jotka on annettu myös Kyproksesta, Maltasta ja Turkista. Komissio on kehittänyt tätä varten menetelmän Agenda 2000 -kehyksessä [3].

[3] Agenda 2000: Kohti vahvempaa ja laajempaa unionia, KOM(97) 2000 lopullinen. Katso erityisesti toinen osa: laajentumisen haaste; I Arviointi arviointiperusteiden perusteella.

Kyseisen menetelmän mukaisesti määräaikaiskertomuksissa arvioidaan edistymistä lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden tosiasiallisen käyttöönoton ja täytäntöönpanon perusteella. Lähestymistapa takaa tasavertaisen kohtelun kaikille ehdokasmaille ja mahdollistaa puolueettoman arvion kunkin maan tilanteesta. Edistymistä kunkin arviointiperusteen täyttämisessä arvioidaan vakiomuotoisen yksityiskohtaisen asialuettelon avulla, jolloin kunkin maan yhteydessä voidaan ottaa huomioon samat näkökohdat ja varmistaa arvioinnin avoimuus. Kertomusten perustana ja tietojen ristiintarkastuksessa käytetään useita lähteitä, niin ehdokasmaiden toimittamia tietoja kuin monia muitakin lähteitä, joita ovat muun muassa Euroopan parlamentin kertomukset, jäsenvaltioiden suorittamat arvioinnit sekä kansainvälisten järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen työ. Tämän vuoden kertomuksiin sisältyy myös joitakin tulevaisuuteen suuntautuvia tarkasteluja.

Arvioidakseen, missä määrin ehdokasmaat täyttävät poliittiset arviointiperusteet, komissio ei yksin kuvaa niiden instituutioita (parlamentti, toimeenpanovalta ja oikeuslaitos), vaan selvittää myös, kuinka eri oikeuksia ja vapauksia käytännössä harjoitetaan. Ihmisoikeuksien yhteydessä komissio arvioi, kuinka ehdokasmaat noudattavat ja panevat täytäntöön tärkeimpien ihmisoikeussopimusten, etenkin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen, määräyksiä. Vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista ja vähemmistöjen suojelua arvioidessaan komissio kiinnittää erityistä huomiota kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoon. Lisäksi komissio analysoi ehdokasmaiden toimia korruption torjumiseksi.

Taloudellisia arviointiperusteita on kaksi: toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa. Näitä kahta seikkaa arvioidaan osaperusteilla, jotka määritellään Agenda 2000 -tiedonannossa. Toimiva markkinatalous edellyttää, että sekä hinnat että kauppa on vapautettu ja että maassa on oikeusjärjestelmä, joka sisältää täytäntöönpanokeinot ja joka kattaa myös omistusoikeuden. Markkinatalouden toimivuutta parantavat makrotalouden tasapaino ja yksimielisyys talouspolitiikasta. Talouden tehokkuutta parantavat hyvin kehittynyt rahoitussektori ja markkinoille pääsyä ja markkinoilta poistumista merkittävästi rajoittavien esteiden puuttuminen. Markkinatalous ja vakaa makrotaloudellinen toimintakehys ovat edellytyksenä sille, että maa kykenee selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa. Siihen tarvitaan myös riittävästi inhimillistä ja aineellista pääomaa, infrastruktuuri mukaan luettuna. Selviytymiseen vaikuttaa myös se, missä määrin hallituksen politiikka ja lainsäädäntö vaikuttavat kilpailukykyyn, yhden maan unionissa saavuttama kaupan yhdentymisen aste ja pienten yritysten suhteellinen osuus.

Pystyäkseen vastaamaan jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista maan on otettava käyttöön yhteisön säännöstö, pantava se täytäntöön ja valvottava sen soveltamista. Kertomuksissaan komissio analysoi yhteisön säännöstön kunkin 29 luvun osalta, missä määrin kyseistä lukua koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi tarvittavia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä on toteutettu ja mitä asian suhteen on vielä tehtävä. Lisäksi komissio arvioi, kuinka pitkälle kussakin ehdokasmaassa on vakiinnutettu yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi tarvittavat hallinnon rakenteet.

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa näkökulma on laajempi kuin edellisinä vuosina. Kussakin ehdokasmaassa toteutuneen edistymisen arvioinnin lisäksi kertomuksissa arvioidaan myös, missä määrin maat täyttävät Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet, ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston määrittelemän laajentumisaikataulun.

Tätä varten on arvioitava huolellisesti kunkin maan kuluneiden vuosien aikana saavuttama edistys [4], niiden onnistuminen neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä sekä se, täyttävätkö ne riittävän hyvin Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet. Nämä viimeksi mainitut seikat ovat erityisen tärkeitä arvioitaessa maiden kykyä ottaa vastuulleen jäsenyysvelvoitteet. Jotta tietyn ehdokasmaan voidaan katsoa kykenevän soveltamaan yhteisön säännöstöä liittymisestä lähtien, maassa täytyy jo nyt olla voimassa tietty osa kutakin lukua koskevasta yhteisön säännöstöstä ja siellä viime vuosien aikana tapahtuneen kehityksen on oltava myönteistä. Huomioon otetaan myös tiedot, joita komissiolla on käytettävissään parhaillaan käynnissä olevista valmisteluista erityisesti seurantaprosessin yhteydessä.

[4] Edistys, joka on tapahtunut Keski-Euroopan ehdokasmaissa vuoden 1997 lausuntojen antamisen jälkeen, Kyproksessa ja Turkissa vuoden 1998 määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen ja Maltassa vuoden 1999 ajantasaistetun lausunnon antamisen jälkeen.

Määräaikaiskertomuksissa yksilöidään ne ehdokasmaat, jotka täyttävät Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet suunnitellun aikataulun mukaisesti. Komissio suosittelee kertomusten pohjalta kyseisten maiden kanssa käytävien neuvottelujen päättämistä vuoden 2002 lopussa. Kaikkien maiden osalta määräaikaiskertomuksissa yksilöidään alueet, joilla tarvitaan vielä lisätoimia ja joilla uudistuksia on jatkettava.

1.5. Hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien kehittäminen

Komissio pitää hyvin tärkeänä varmistaa, että ehdokasmaat jatkavat edelleen hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintavalmiuksien kehittämistä. Tämä on olennainen edellytys keskinäisen luottamuksen kehittymiselle jäsenvaltioiden keskuudessa, mikä on jäsenyyden toteutumisen kannalta ehdottoman tärkeää. Vuoden 1997 lausunnoissa ja niiden jälkeen annetuissa määräaikaiskertomuksissa komissio on seurannut tarkkaan kussakin maassa tällä alalla tapahtunutta edistystä. Suuri osa yhteisön liittymistä valmistelevasta tuesta on ohjelmoitu 1990-luvun alkuvuosista lähtien avuksi ehdokasmaille hallinnon ja oikeuslaitoksen rakenteiden muodostamisessa ja kehittämisessä.

Kuten laajentumisen vuoden 2001 strategia-asiakirjassa Kohti onnistunutta laajentumista mainitaan, komissio on laatinut vuoden 2002 ensimmäisen neljänneksen aikana kunkin neuvotteluja käyvän maan kanssa yhdessä toimintasuunnitelman kyseisen maan hallinnon ja oikeuslaitoksen rakenteiden kehittämistä varten. Toimintasuunnitelmassa yksilöidään liittymiskumppanuuden vuoden 2002 ensisijaisten tavoitteiden pohjalta käytännön toimenpiteet, jotka kunkin maan on vielä toteutettava saavuttaakseen riittävät hallinnolliset valmiudet liittymisen ajankohtana.

Toimintasuunnitelmissa yksilöidään ehdokasmaiden tukemiseksi tarvittava kohdennettu tuki. Komissio on varannut näitä toimia varten lisärahoitustukea, jonka määrä vuonna 2002 on enintään 250 miljoonaa euroa, ja tämä kasvattaa neuvotteluja käyvien maiden hallinnon ja oikeuslaitoksen rakenteiden vahvistamiseen kohdennettavan yhteisön tuen kokonaismäärän noin miljardiksi euroksi.

Lisäksi toimintasuunnitelmissa mainitaan neuvotteluissa sovitut sitoumukset ja muut mahdolliset lisäseurantatoimet, erityisesti vertaisarvioinnit, jotka ehkä ovat tarpeen tietyillä aloilla kunkin maan valmisteluja arvioitaessa. Kaikkien kahdentoista neuvotteluja käyvän maan suhteen on tehty vertaisarviointeja eriasteisesti. Teknisen avun tiedonvaihtotoimiston (TAIEX) kautta on suoritettu yhteensä 205 vertaisarviointia 17 alalla, ja niihin on osallistunut yli 800 asiantuntijaa (yksityiskohdat liitteessä 5). Varainhoidon valvonnan alalla joitakin vertaisarviointeja on toteutettu hallinto- ja johtamistavan kehittämistä tukevan SIGMA-ohjelman kautta, ja komission yksiköt ovat puolestaan toteuttaneet seurantatoimia muilla aloilla. Vuoden 2002 alkupuolella toteutettiin neuvoston valvonnassa erityinen ydinturvallisuutta koskeva vertaisarviointi, jonka perusteella annettiin tilannekatsaus kesäkuussa 2002.

Vertaisarvioinneissa keskeisen tärkeää on tietojenvaihto ehdokasmaiden ja jäsenvaltioiden vastaavien laitosten asiantuntijoiden välillä. Vertaisarviointien kertomukset, jotka on annettu myös ehdokasmaiden ja jäsenvaltioiden käyttöön, on otettu huomioon määräaikaiskertomuksissa esitetyissä komission arvioinneissa. Ehdokasmaat aikovat käyttää vertaisarviointien tuloksia määritelläkseen, mitä muita toimia vielä tarvitaan. Niitä olisi myös käytettävä sekä ennen liittymistä että sen jälkeen, kun ehdokasmaita varten kehitetään vertaistukitoimintoja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi.

Toimintasuunnitelmat ovat antaneet uutta voimaa hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn parantamiseen tähtääville ehdokasmaiden ponnisteluille. Kaiken kaikkiaan suunnitelmien täytäntöönpano sujuu ajatellulla tavalla. On tärkeää, että ehdokasmaat panostavat jatkuvasti toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon.

1.6. Liittymisneuvottelut

1.6.1. Nykytilanne

Liittymisneuvottelut ovat edenneet hyvin. Kuusi maata on käynyt neuvotteluja vuodesta 1998 (Kypros, Puola, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro), ja kuusi maata aloitti neuvottelut varhain vuonna 2000 (Bulgaria, Latvia, Liettua, Malta, Romania ja Slovakia). Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki päätöksen liittymisneuvottelujen etenemissuunnitelmasta vahvistaen siinä aikataulun, jonka mukaisesti unionin on määriteltävä kantansa vielä avointen neuvottelulukujen suhteen. Etenemissuunnitelma on ollut erittäin hyödyllinen neuvottelujen edistämisessä, sillä kaikki osapuolet ovat voineet sen avulla helpommin noudattaa realistista suunnitelmaa. Unioni on määritellyt etenemissuunnitelman mukaisesti yhteiset kannat, joiden perusteella useiden neuvottelulukujen käsittely on väliaikaisesti päätetty. Neuvottelujen nykytilanne esitellään liitteessä 6.

1.6.2. Sitoumukset

Neuvotteluluvun käsittelyn päättäminen väliaikaisesti riippuu muun muassa siitä, pitääkö unioni ehdokasmaiden tekemiä sitoumuksia uskottavina. Yleensä näin on, jos yhteisön säännöstön keskeiset osat on jo siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ehdokasmaiden on varmistettava, että ne täyttävät kaikki sitoumuksensa suunnitellun mukaisesti. Komissio seuraa tarkasti kyseisten sitoumusten täyttämistä tukeutuen tässä ensi sijassa hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakykyä koskeviin seurantakertomuksiin ja toimintasuunnitelmiin. Tähän asti on neuvotteluissa sovittujen sitoumusten aikataulu pääosin pitänyt; ne harvat tapaukset, joissa on ilmennyt ongelmia tai viivästyksiä, on pystytty ratkaisemaan, eikä komission ole tarvinnut suositella yhdenkään neuvotteluluvun käsittelyn aloittamista uudelleen.

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa esitetty arvio vahvistaa sen, että yleisesti ottaen useimmat ehdokasmaat täyttävät neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Jos sitoumukset koskevat toimenpiteitä, joiden on tarkoitus olla valmiita sovellettaviksi liittymisen ajankohtana, komission arvio perustuu kyseiseen valmistelutyöhön. Kertomuksissa yksilöidään muutamia tapauksia, joissa ehdokasmailla on ongelmia sitoumustensa täyttämisessä. Kyseiset sitoumukset liittyvät lähinnä maatalouteen, ympäristöön tai kalastukseen. Näissä tapauksissa ehdokasmaiden olisi toteutettava kaikki sitoumusten täyttämiseksi tarvittavat korjaustoimet.

1.6.3. Siirtymäkauden järjestelyt

Samalla kun liittymisneuvottelujen perustana on ollut periaate, jonka mukaan ehdokasmaiden on sovellettava yhteisön säännöstöä tosiasiallisesti liittymisen ajankohtana, neuvotteluissa on sovittu erinäisistä hyvin perustelluista siirtymäkauden toimenpiteistä tällaisia toimenpiteitä varten vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kyseisten periaatteiden mukaan siirtymäkauden toimenpiteiden on oltava määräaikaisia ja soveltamisalansa puolesta rajoitettuja ja niiden yhteydessä on esitettävä suunnitelma, jossa määritellään selvästi yhteisön säännöstön soveltamisen eri vaiheet. Tämän lisäksi siirtymäkauden toimenpiteet eivät saa merkitä muutoksia unionin sääntöihin tai politiikkoihin, häiritä niiden asianmukaista toimintaa tai johtaa merkittäviin kilpailun vääristymiin. Sopimukseen on päästy siirtymäkauden toimenpiteistä, joita ovat esittäneet sekä ehdokasmaat (tähän mennessä hyväksytty 190 hakemusta) että unioni (tähän mennessä hyväksytty 28 hakemusta). Toimenpiteiden soveltamisala vaihtelee asianomaisesta alasta ja maasta riippuen.

Ehdokasmaiden hakemista siirtymäkauden toimenpiteistä on sovittu esimerkiksi aloilla, joilla yhteisön säännöstön tosiasiallinen täytäntöönpano edellyttää huomattavia investointeja etukäteen. Esimerkkejä ovat kuntien jätevedenkäsittelylaitosten rakentaminen ja öljyn varmuusvarastojen kokoaminen. Tällaisissa tapauksissa on sovittu investointisuunnitelmista ja yksityiskohtaisista toimintaohjelmista, joilla pyritään vähitellen saavuttamaan yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa. Lisäksi on tilapäisesti rajoitettu vapaita pääomanliikkeitä nykyisistä tuleviin jäsenvaltioihin maan ja vapaa-ajan asuntojen ostoa varten.

Unionin hakemista toimenpiteistä sopimukseen on päästy vain muutamista hyvin määritellyistä ja rajoitetuista siirtymäkauden järjestelyistä ennakoitavien alueellisten tai alakohtaisten häiriöiden varalle, joita seuraisi yhteisön säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta laajentuneessa unionissa. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta uusista jäsenvaltioista nykyisiin on rajoitettu tilapäisesti, lääkkeitä koskevien teollisoikeuksien ja unionissa saatujen yhteisön tavaramerkkien suojaa on vahvistettu, niin ikään on tilapäisesti rajoitettu pääsyä nykyisten ja tiettyjen uusien jäsenvaltioiden välisille kansallisille maantieliikenteen markkinoille (kabotaasi-liikennettä).

2. EHDOKASMAIDEN EDISTYMINEN LIITTYMISPERUSTEIDEN TÄYTTÄMISESSÄ

2.1. Poliittiset arviointiperusteet

2.1.1. Kokonaiskehitys

Komissio on arvioinut vuoden 1997 lausunnoissa ja niiden jälkeen annetuissa määräaikaiskertomuksissa ehdokasmaiden edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen poliittisten arviointiperusteiden täyttämisessä. Vuodesta 1999 komissio on katsonut, että kaikki neuvotteluihin osallistuvat ehdokasmaat täyttävät kyseiset perusteet. Demokratian lujittamisessa ja syventämisessä, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisessa on viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana edistytty huomattavasti.

Viime vuoden aikana ehdokasmaiden demokraattiset hallintojärjestelmät toimivat käytännössä. Useissa maissa pidettiin vapaat ja oikeudenmukaiset kansalliset tai paikalliset vaalit.

Työtä julkishallinnon vahvistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi on jatkettu. Virkamieskuntaa koskeva oikeudellinen kehys on nyt vahvistettu kaikissa ehdokasmaissa, ja virkamiesten koulutuksesta on tullut vallitseva käytäntö. Monissa maissa on vakiinnutettu menettelytapoja, saatu aikaan selvää eroa poliittisten ja hallinnollisten vastuutehtävien välille sekä annettu julkisen tiedon saantiin liittyvää lainsäädäntöä.

Useimmat maat ovat edistyneet oikeuslaitoksen uudistamisessa ja lujittamisessa, mikä on ratkaiseva tekijä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja yhteisön säännöstön tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Olennaista edistystä on tapahtunut perussäädösten antamisessa, henkilöresurssien vahvistamisessa ja työolojen parantamisessa. Useissa maissa on kehitetty ja vahvistettu mekanismeja tuomioistuinten päätösten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja parannettu kansalaisten oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Useimmissa maissa on onnistuttu selvittämään käsittelyä odottavien oikeustapausten ongelmaa. Toimia tähän kysymykseen liittyvien uudistusten vahvistamiseksi on edelleen jatkettava.

Korruption, petosten ja talousrikollisuuden torjunnassa on edistytty, mutta ala on yhä jatkuva huolenaihe. Toimintaohjelmat korruption torjumiseksi ovat nyt valmiina, ja korruption torjunnasta vastaavia elimiä on edelleen vahvistettu. Lainsäädännön suhteen on edelleen edistytty, myös julkisten hankintojen ja poliittisten puolueiden rahoittamisen aloilla, ja yleisön valistamiseksi on toteutettu merkittäviä toimia. Joissakin maissa on nähtävissä, että yleinen tietoisuus korruption taloudelle ja yhteiskunnalle aiheuttamista vaaroista on kokonaisuudessaan lisääntymässä. Tällä alalla merkityksellistä on myös julkishallinnon avoimuuteen, vastuullisuuteen ja tehokkuuteen liittyvä todettu myönteinen kehitys. Näitä toimia on edelleen jatkettava.

Joissakin maissa toteutettiin uusia lainsäädännön ja institutionaalisen toimintakehyksen vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon turvaamiseksi. Joissakin maissa edistyttiin merkittävästi perheväkivallan uhrien auttamisessa. Naisten ja miesten taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisätoimia.

Kaikissa maissa, joissa on merkittäviä romaniyhteisöjä, on pantu täytäntöön kansallisia toimintasuunnitelmia kyseisiin yhteisöihin kuuluvien ihmisten vaikean tilanteen parantamiseksi. Jatkuvalla työllä on varmistettava eri toimintasuunnitelmien keskeytymätön täytäntöönpano tiiviissä yhteistyössä romaniedustajien kanssa. Syrjinnän torjumista kattavasti koskevan lainsäädännön antaminen ja asianmukainen täytäntöönpano alan yhteisön säännöstön mukaisesti olisi tärkeä edistysaskel maissa, joista tällainen lainsäädäntö vielä puuttuu.

Myönteistä kehitystä voidaan todeta tapahtuneen myös vähemmistöjen suojelun alalla. Virossa ja Latviassa on edistytty tasaisesti ilman maan kansalaisuutta olevien henkilöiden integroimisessa yhteiskuntaan. Useissa maissa vahvistettiin edelleen lainsäädäntöä ja institutionaalista toimintakehystä vähemmistöjen suojelemiseksi. Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa vähemmistöjen jäsenillä on tärkeä merkitys sisäpolitiikassa.

Aiempina vuosina komissio on korostanut Romanian lastenhuoltolaitosten ongelmallisuutta. Romanian viranomaisten toteuttamat lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen liittyvät toimenpiteet alkavat nyt tuottaa tulosta. Hoitolaitoksissa elävien lasten lukumäärä on laskenut, ja heidän elinolosuhteensa ovat parantuneet. Näitä toimia on jatkettava.

2.1.2. Päätelmät

Kaikki nyt neuvotteluja käyvät maat täyttävät edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet, mikä on voitu varmistaa viime vuoden aikana.

Turkin edistymistä ja maan tilannetta poliittisten arviointiperusteiden valossa esitellään 5 jaksossa.

Kunkin määräaikaiskertomuksen päätelmät esitetään liitteessä 1. Luettelo ehdokasmaiden ratifioimista ihmisoikeusyleissopimuksista on liitteessä 3.

2.2. Taloudelliset arviointiperusteet

2.2.1. Kokonaiskehitys

Ehdokasmaiden edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen taloudellisten arviointiperusteiden täyttämisessä arvioidaan tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa laajemmasta näkökulmasta kuin edellisinä vuosina. Kertomuksissa tarkastellaan viime vuodesta tapahtunutta edistystä sekä arvioidaan saavutuksia arviointiperusteiden täyttämisessä vuodesta 1997, jolloin komissio antoi lausunnon useimmista ehdokasmaista. Seuraavassa esitetään kehityksen pääkohdat ja valitut talouden tunnusluvut esitetään maittain liitteessä 7.

Vuosina 1997-2001 talouskasvu oli useimmissa ehdokasmaissa selvästi parempi kuin unionin keskiarvo (2,6 prosenttia). Vuoden 2000 lopulla alkanut maailmanlaajuinen taantuma on vaikuttanut myös unioniin ja sen ohella ehdokasmaihin. Seurauksena on ollut kasvun hidastuminen joissakin ehdokasmaissa vuonna 2001, mutta vuoden 2002 alkupuolella talouskasvu on kokonaisuudessaan ollut melko vakaata. BKT henkeä kohden ostovoimastandardeina mitattuna oli vuonna 2001 kymmenessä siirtymätalouden maassa keskimäärin 39,3 prosenttia unionin keskiarvosta eli enemmän kuin vuonna 2000, jolloin vastaava prosenttiosuus oli 38,5. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana useimmat ehdokasmaat ovat ottaneet välimatkaa kiinni jonkin verran.

Ehdokasmaat ovat jatkaneet tuotantorakenteidensa mukauttamista. Arviointijakson aikana maatalouden osuus BKT:sta on ehdokasmaissa laskenut, ja palvelualan osuus on puolestaan kasvanut, joskaan ei vielä samalle tasolle kuin unionissa.

Inflaatio on ollut useimmissa ehdokasmaissa laskusuunnassa arviointijakson aikana. Sama suuntaus jatkui useimmissa maissa vuonna 2001, ja inflaatiota kuvasi yksinumeroinen luku. Kuluneiden viiden vuoden aikana useimmat ehdokasmaat ovat perustaneet riippumattoman keskuspankin, ja niistä monet ovat ottaneet käyttöön hintojen vakauteen tähtäävän inflaatiostrategian.

Kaikkien ehdokasmaiden osalta keskimäärin arviointijaksolle on ollut tyypillistä työllisyyden heikkeneminen, joka johtuu pääasiassa maissa parhaillaan käynnissä olevasta kotimaisen teollisuuden rakennemuutoksesta ja osittain myös työmarkkinoiden rakenteellisista puutteista. Työttömyysaste on yhä korkea monissa maissa. Vuonna 2002 näyttää siltä, että joissakin maissa työpaikkojen väheneminen olisi loppumassa, sillä niissä on nyt todettu työllisyyden kasvavan.

Kaikki ehdokasmaat ovat ilmoittaneet julkisen talouden alijäämästä arviointijakson aikana. Vuonna 2001 alijäämä kymmenessä Keski- ja Itä-Euroopan maassa kasvoi 3,2 prosentista 3,8 prosenttiin, mihin olivat syynä talouden taantuma, finanssipolitiikan höltyminen, siirtymävaiheeseen liittyvät kertaluonteiset menot sekä aiempaa tarkempi mittaus.

Arviointijakson aikana kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä on ollut useimmissa maissa suhteellisen suuri mutta pysynyt kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa. Useimmat maat ovat pystyneet vetämään puoleensa riittävästi ulkomaisia suoria sijoituksia alijäämien rahoittamiseksi. Yleisesti kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä on parantunut jonkin verran vuonna 2001.

Talouden yksityistäminen on edennyt vaikuttavasti vuodesta 1997, vastaavalle tasolle kuin se on unionissa, mutta joillakin aloilla on rakennemuutos vielä vietävä loppuun.

Rahoituksen välitys on voimistunut. Lähes kaikissa maissa pankkialan tehokkuus ja vakaus on parantunut. Siirtymätalouksien kotimaisten pankkien yksityiselle sektorille antamat lainat ovat edelleen vähäisiä, vuonna 2001 vähän alle 27 prosenttia BKT:sta.

Markkinoille pääsyn ja sieltä poistumisen edellytykset ovat tehokkuuden ja oikeusvarmuuden puolesta riittävät. Omistusoikeudet ovat vakiintuneet ja konkurssilainsäädännön ja -menettelyjen alalla on edistytty merkittävästi. Useimmissa maissa on kuitenkin vielä tehostettava säädösten täytäntöönpanoa.

Euroopan unioni on kaikkien ehdokasmaiden tärkein kauppakumppani ja ulkomainen sijoittaja. Ehdokasmaiden taloudellinen yhdentyminen unioniin on edennyt pitkälle.

2.2.2. Päätelmät

Kunkin maan edistymistä on arvioitu kahden Kööpenhaminassa vahvistetun taloudellisen arviointiperusteen avulla eli tutkimalla, onko maassa toimiva markkinatalous ja onko sillä edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Kun otetaan huomioon molemmat taloudelliset arviointiperusteet, voidaan jälleen todeta, että Kypros ja Malta ovat toimivia markkinatalouksia ja niiden pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Myös Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro ovat toimivia markkinatalouksia, kuten aikaisemmin on todettu. Tämän vuoden arviointien mukaan kyseiset maat ovat toteuttaneet lisätoimia ja edistyneet riittävästi makrotalouden vakauttamisessa ja talouden uudistamisessa, ja jos ne jatkavat nykyisiä uudistuksia, niiden pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Näin ollen ja ottaen huomioon sitoumukset, jotka kyseisten kymmenen maan on täytettävä liittymiseen mennessä, komissio katsoo, että maat täyttävät Kööpenhaminassa vahvistetut taloudelliset arviointiperusteet liittymistä koskevan aikataulun mukaisesti. Määräaikaiskertomusten päätelmissä yksilöidään tärkeimmät alueet, joilla markkinatalouden toimintaa ja kilpailukykyä unionissa olisi vielä parannettava. Nämä alueet ovat ensisijaisia joskaan eivät yksinomaisia toimintakenttiä.

Kun Bulgariassa on aikaisemmin katsottu olevan lähes toimiva markkinatalous, on maa ensimmäisen kerran tämän vuoden määräaikaiskertomuksen päätelmien mukaan nyt toimiva markkinatalous. Edellyttäen että maa jatkaa uudistusohjelmaansa jäljellä olevien ongelmien poistamiseksi, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä.

Romania on jatkanut tietään kohti toimivaa markkinataloutta, jonka toteutumisnäkymät ovat parantuneet. Jos Romania panee suunnitellut toimenpiteet täytäntöön yhtäjaksoisesti ja kattavasti ja saattaa uudistusohjelman päätökseen, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä.

Turkki on edistänyt markkinataloutensa toimintaa, minkä pitäisi parantaa sen kykyä selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa, mutta se kärsii vielä kahden vakautta syvästi horjuttaneen talouskriisin seurauksista.

Määräaikaiskertomusten päätelmät esitetään liitteessä 1.

2.3. Muut jäsenyysvelvoitteet (myös hallinnolliset valmiudet)

2.3.1. Kokonaiskehitys

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa ehdokasmaiden edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen yhteisön säännöstöä koskevien arviointiperusteiden täyttämisessä arvioidaan myös laajemmasta näkökulmasta kuin edellisinä vuosina. Kussakin ehdokasmaassa viime vuodesta tapahtuneen edistyksen lisäksi tämän vuoden määräaikaiskertomuksissa tarkastellaan sitä, kuinka maat ovat edistyneet vuoden 1997 lausuntojen antamisen jälkeen (Kypros ja Turkki vuoden 1998 määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen ja Malta vuoden 1999 ajantasaistetun lausunnon antamisen jälkeen), maiden saavutuksia neuvotteluissa sovittujen sitoumusten täyttämisessä sekä sitä, missä määrin ne ovat yhdenmukaistaneet lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa ja panneet säännöstöä täytäntöön. Koska yhteisön säännöstö on muuttunut huomattavasti viimeksi kuluneina 3-5 vuotena, tänä aikana tapahtunutta edistystä on arvioitu myös unionin antamien uusien säännösten osalta. Niissä on myös otettu huomioon tiedot, joita komissiolla on asiaan liittyvistä käynnissä olevista valmisteluista ja yksityiskohtaisista täytäntöönpanosuunnitelmista.

Kertomuksista käy ilmi, että monilla aloilla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt ehdokasmaissa pitkälle, sillä yhteisön säännöstön saattamisessa kansallisen lainsäädännön osaksi on viime vuosina edistytty huomattavasti. Säännöstön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa tarvittavien hallinnon ja oikeuslaitoksen rakenteiden muodostaminen on myös edennyt tasaisesti, ja useimmissa maissa hallinnolliset valmiudet ovat pian riittävät monilla aloilla. Neuvotteluissa tehdyt sitoumukset on yleisesti ottaen täytetty.

Yhteisön säännöstö on jo pantu täytäntöön monilla aloilla. Muilla aloilla lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa ja tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on vielä saatettava päätökseen ennen liittymistä. Jos maat jatkavat työtään neuvotteluissa sovittuja sitoumuksia ja vaatimuksia noudattaen, niiden pitäisi pystyä täyttämään jäsenyyteen liittyvät velvoitteet kyseisillä aloilla suunnitellun laajentumisaikataulun mukaisesti.

Esimerkiksi sisämarkkinoiden alalla on edistytty merkittävästi, ja useimmissa maissa lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa ja säännöstön täytäntöönpano ovat nyt kohtuullisella tasolla. Hyvin on edistytty erityisesti standardoinnin ja varmentamisen aloilla, joita koskevat puitelainsäädäntö ja perusinfrastruktuuri ovat valmiina useimmissa maissa. Rahoituspalveluja koskevan yhteisön säännöstön, erityisesti pankkitoimintaa koskevan lainsäädännön, saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on yleisesti edennyt pitkälle. Pääomanliikkeiden vapauttaminen yhteisön säännöstön mukaisesti on saatu lähes päätökseen useimmissa maissa.

Hallinnollisia valmiuksia on vielä vahvistettava muun muassa markkinavalvonnan ja elintarvikkeiden turvallisuuden osalta. Julkisten hankintojen alalla säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi vietävä päätökseen ja valvontarakenteita vahvistettava. Huomiota olisi myös kiinnitettävä ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen alaan, jolla terveydenhuoltoalan ammatteja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on vielä saatettava loppuun ja joissakin tapauksissa opetusohjelmat ja koulutus mukautettava yhteisön vaatimuksiin. On myös pidettävä huolta rahanpesudirektiivien ja rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön asianmukaisesta täytäntöönpanosta sekä erityisesti valvontaviranomaisten riippumattomuudesta. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön siirtäminen etenee tyydyttävällä vauhdilla, mutta sen soveltamisastetta voitaisiin vielä parantaa.

Kilpailualan lainsäädäntö on useimmissa maissa suurelta osin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, mutta sääntöjen tosiasialliseen soveltamiseen ja soveltamisen valvontaan on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Valtiontukien osalta joissakin maissa nykyisin sovellettavat yhteisön säännöstön kanssa yhteensopimattomat tukiohjelmat, usein verokannustimien muodossa, olisi saatettava säännöstön mukaisiksi ja lisäksi olisi kehitettävä niiden toteutuksen valvontaa. Joissakin maissa olisi lisäksi vielä parannettava valtiontukien valvontaa tietyillä herkillä aloilla, kuten laivanrakennuksessa ja teräsalalla, joilla olisi toteutettava erityisiä rakenneuudistussuunnitelmia.

Kuluttajapolitiikan alalla, jolla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on yleisesti edennyt pitkälle, ehdokasmaiden on vielä vietävä päätökseen yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava lainsäädäntö täytäntöön. Yhteisön säännöstön tosiasiallisella täytäntöönpanolla varmistetaan, että laajentuneilla sisämarkkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja että kuluttajien oikeuksia suojellaan.

Ympäristöalalla ehdokasmaiden on saatettava yhteisön säännöstö kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja lisäksi vahvistettava kokonaisuudessaan hallinnon edellytyksiä panna se täytäntöön erityisesti jätehuollon ja teollisuuden aiheuttaman kuormituksen aloilla. Joitakin kysymyksiä varten on varmistettava tarvittavien rahoitusvarojen saanti.

Liikenteen alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt useimmissa ehdokasmaissa, mutta täytäntöönpanolainsäädäntö puuttuu vielä. Joissakin ehdokasmaissa yhdenmukaistaminen on vielä saatettava päätökseen ja on vietävä läpi rautatieliikennettä koskevia uudistuksia. Joissakin muissa maissa taas tarvitaan tuntuvaa edistymistä meriliikenteen alalla. Hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava kaikilla aloilla, jotta yhteisön säännöstön soveltamista voidaan valvoa tiukasti, erityisesti maantieliikenteen alalla (myös sosiaalialan säännöstö). Joidenkin maiden on vastaavasti vahvistettava toimiaan, jotta ne täyttäisivät yhteisön säännöstön vaatimukset meriturvallisuuden alalla. Laajentunut Euroopan laajuinen liikenneverkko tulee vaatimaan suuria investointeja tulevalla vuosikymmenellä.

Energia-alalla joidenkin maiden on vielä täytettävä lisävaatimukset, jotka perustuvat niiden sisäisiä energiamarkkinoita varten tarvittavaan lainsäädäntöön. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon yhteisön säännöstön tulevat määräykset. Useimpien maiden on parannettava hallinnollisia valmiuksiaan. Neuvoston kertomuksessa Ydinturvallisuus laajentumisen yhteydessä annettuja suosituksia tarkastellaan parhaillaan. Joidenkin maiden on jatkettava ponnistelujaan ydinturvallisuudesta vastaavien viranomaisten vahvistamiseksi. Kaksi ehdokasmaata on tehnyt tiukat sitoumukset tiettyjen ydinvoimaloiden sulkemisesta. Nämä sitoumukset on kirjattava myös liittymissopimukseen.

Televiestintäalalla on useimmissa maissa vielä ponnisteltava televiestintää koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanon täysimääräiseksi toteuttamiseksi sekä hallinnollisten valmiuksien ja sääntelyviranomaisen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Yleispalveluvelvoitteen täyttämisen taloudelliset vaikutukset on arvioitava.

Vaikka sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt hyvin, useimpien maiden on vielä tehostettava hallinnollisia valmiuksiaan etenkin kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden aloilla. Sosiaalista integroitumista olisi yhä edistettävä ottaen huomioon unionille asetetut yhteiset tavoitteet, ja ehdokasmaiden olisi otettava unionin tavoitteet jatkuvasti huomioon omassa työllisyyspolitiikassaan. Ehdokasmaiden olisi tehostettava toimiaan sosiaalisen integroitumisen ja työllisyyden aloilla valmistaakseen osallistumistaan tulevaisuudessa koko unionia koskevaan avoimeen yhteistyömekanismiin ja Euroopan sosiaalirahaston tulevaan toimintaan. Myös panostaminen kestävään terveydenhoitojärjestelmään on tärkeää.

Kalastusalalla on ensisijaisesti parannettava alan kansallisten viranomaisten kykyä soveltaa yhteisön lainsäädäntöä etenkin markkinajärjestelyjä koskevien säännösten ja kalastusalusrekisterin osalta. Joissakin maissa yhteisön kalastusalan sääntöjen, kuten saalisrajoitusten ja teknisten määräysten, soveltamisen valvonta edellyttää voimavarojen merkittävää lisäämistä.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla useimmat maat ovat edistyneet hyvin yhteisön säännöstön kaikilla osa-alueilla. Mainittakoon erityisesti, että maat ovat kukin oman Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelmansa avulla kyenneet suunnittelemaan tarvittavat avaintoiminnot ja panemaan niitä täytäntöön. Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintaedellytyksiä on vielä parannettava tuntuvasti rajavalvonnan sekä petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla.

Verotuksen alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on yleisesti edennyt hyvin, mutta useimmissa maissa se on vielä saatettava päätökseen etenkin alv- ja valmisteverolainsäädännön osalta. Hallinnollisia valmiuksia on vielä parannettava ja voimavaroja kohdennettava toimintavalmiin sähköisen verotustietojärjestelmän ottamiseksi käyttöön.

Ulkosuhteiden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edennyt ehdokasmaissa hyvin. Pikaisia toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta kahdenväliset investointisopimukset saataisiin perustamissopimukseen sisältyviä velvoitteita vastaaviksi. Epäonnistuminen tässä merkitsisi, että ristiriitaisuudet kahdenvälisten investointisopimusten ja perustamissopimukseen sisältyvien velvoitteiden välillä on ratkaistava liittymissopimuksella.

Joillakin aloilla tämän vuoden kertomuksissa määritellään yksittäisten maiden osalta ne yhteisön säännöstön osa-alueet, joilla tarvitaan erityistoimia, ja joissakin tapauksissa tähdennetään, mitä toimenpiteitä olisi toteutettava kiireellisesti. Useilta ehdokasmailta edellytetään erityistoimia erityisesti seuraavassa mainituilla aloilla.

Tullialalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt erittäin hyvin, mutta on silti vielä joissakin maissa saatettava päätökseen. Nyt olisi erityisesti pyrittävä vahvistamaan hallinnollisia edellytyksiä soveltaa yhteisön säännöstöä tällä alalla sekä kehittämään tietotekniikkaa. Maasta riippuen olisi etenkin joko jatkettava tai joudutettava valmisteluja, joilla varmistetaan kansallisten järjestelmien yhteenliitettävyys tullialalla sovellettaviin yhteisön tietojärjestelmiin. Joissakin maissa on lisäksi parannettava tullilaitoksen edellytyksiä ehkäistä tullipetoksia. Kaikkien maiden on myös tehtävä tarvittavat valmistelut voidakseen soveltaa toimenpiteitä ja määräyksiä, jotka otetaan käyttöön vasta liittymisen ajankohtana, myös sellaisia, jotka joissakin tapauksissa liittyvät vapaa-alueisiin.

Maatalouden alalla useimpien maiden on saatettava päätökseen lainsäädäntönsä yhdenmukaistaminen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan yhteisön säännöstön kanssa ja parannettava edelleen hallinnollisia valmiuksiaan sen täytäntöönpanemiseen ja soveltamiseen. Vain hyvin harvat ehdokasmaat ovat edenneet yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisessa kovinkaan pitkälle; tällaiseen järjestelmään sisältyy myös suorien tukien hallinnoinnissa ja valvonnassa välttämätön kasvulohkojen tunnistusjärjestelmä. Monien ehdokasmaiden on lisättävä ponnistelujaan, jotta ne saisivat perustettua toimintavalmiin yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän liittymiseen mennessä, ja muutamien ehdokasmaiden on toteutettava keskeisten päätösten ja asianomaisen rahoituksen suhteen pikaisesti hyvin tärkeitä toimenpiteitä, jotta järjestelmä saataisiin toimintavalmiiksi liittymiseen mennessä. Jos tarvittavat hallinto- ja valvontarakenteet eivät ole toimintavalmiita tai eivät toimi asianmukaisesti liittymisen ajankohtana, kyseiset ehdokasmaat eivät voi saada täyttä etua yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukijärjestelmistä tai niiden on maksettava takaisin yhteisöltä tähän mennessä saamansa varat. Joidenkin maiden on saatava valmiiksi maksajavirastoa koskevat valmistelut ja joidenkin muiden taas on saatettava päätökseen maatalouden maauudistus.

Hallinnollisia valmiuksia on myös parannettava eläinlääkinnän ja elintarvikkeiden turvallisuuden aloilla, joilla on erityisesti huolehdittava siitä, että tuotantolaitokset on nykyaikaistettu yhteisön vaatimusten mukaisiksi. Epäonnistuminen tässä estäisi ehdokasmaita käyttämästä täysimääräisesti hyväkseen sisämarkkinoiden tällä alalla tarjoamia etuja.

Aluepolitiikan alalla säädökset yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa varten on yleisesti jo annettu, mutta ehdokasmaiden on vielä määriteltävä selvästi lopulliset täytäntöönpanosta vastaavat rakenteensa ja parannettava niiden hallinnollisia valmiuksia. Maiden olisi erityisesti pyrittävä saamaan ohjelma-asiakirjansa valmiiksi. Niiden on vahvistettava ministeriöiden välistä koordinointia ja yhteistyötä ja parannettava kaikilla tasoilla järjestelmiään ja menettelyjään tuloksellisen seurannan, varainhoidon ja rakenne- ja koheesiorahastojen valvonnan toteutusta varten. Komissio kiinnittää huomiota myös siihen, että yhteisön rahoitus voidaan hyväksyä vasta, kun kaikki edellytykset varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ovat olemassa.

Varainhoidon valvonnan alalla, jolla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt useimmissa maissa pitkälle, ehdokasmaiden olisi keskitettävä voimavarojaan asianmukaisten julkisen sektorin sisäistä varainhoidon valvontaa ja ulkoista tarkastusta koskevien järjestelmien täytäntöönpanoon. Jotta ehdokasmaat voisivat saada yhteisön rahoitusta, on oltava kaikki edellytykset varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseen. Maiden on varmistettava liittymistä valmistelevan rahoituksen sekä rakennerahaston varojen asianmukainen hallinnointi ja vahvistettava hallinnollisia valmiuksiaan suojata yhteisön taloudellisia etuja vuoden 2003 jälkipuoliskolta alkaen.

Viime vuosina saavutettu edistys on johtanut siihen, että useimmissa ehdokasmaissa on jo pantu täytäntöön huomattava osa yhteisön säännöstöstä. Tarvittava lainsäädäntökehys ja tarvittavat täytäntöönpanorakenteet ovat useimmissa maissa enimmäkseen valmiina. Yksilöityjen, vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi on, lähinnä neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmissa, sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista, joita parhaillaan toteutetaan.

2.3.2. Päätelmät

Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro ovat maita, joissa lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa ja joissa on edistytty merkittävästi hallinnon ja oikeuslaitoksen riittävien toimintaedellytysten turvaamisessa. Kun otetaan huomioon näiden maiden saavuttama edistys ja niiden saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä sekä niissä parhaillaan käynnissä olevat valmistelut, komissio katsoo, että ne pystyvät täyttämään jäsenyysvelvoitteet suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Kyseisten maiden on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista ja hallinnollisten toimintaedellytysten parantamista suunnitellun mukaisesti. Määräaikaiskertomuksista käy ilmi, että tiettyjen neuvottelulukujen osalta maiden on toteutettava kiireellisiä toimia joillakin erityisaloilla. Ehdokasmaille on ilmoitettu asiasta. Komissio odottaa niiden toteuttavan tarvittavat toimenpiteet todettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tätä toimintaa on tarkoitus seurata tiiviisti.

Bulgaria, Romania ja Turkki eivät vielä täytä kokonaan yhteisön säännöstöä koskevia arviointiperusteita. Näiden maiden on vielä panostettava lisää määräaikaiskertomuksissa yksilöityihin alueisiin.

Määräaikaiskertomusten päätelmät esitetään liitteessä 1.

2.4. Yleiset päätelmät ja suositukset

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksista käy ilmi, että kaikki ehdokasmaat ovat edistyneet viime vuoden aikana huomattavasti Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden täyttämisessä.

Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro täyttävät poliittiset arviointiperusteet. Kun otetaan huomioon näiden maiden saavuttama edistys ja niiden saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä sekä niissä parhaillaan käynnissä olevat ja suunnitellut valmistelut, komissio katsoo, että ne täyttävät taloudelliset ja säännöstöä koskevat arviointiperusteet ja ovat valmiita jäsenyyteen vuoden 2004 alusta.

Tämän vuoksi komissio suosittelee, että liittymisneuvottelut päätetään kyseisten maiden kanssa tämän vuoden loppuun mennessä. Niihin viitataan jäljempänä ilmaisulla "kymmenen liittyvää maata".

Määräaikaiskertomuksissa viitataan useisiin aloihin, joilla tarvitaan poliittisten ja taloudellisten arviointiperusteiden sekä yhteisön säännöstön käyttöönoton, täytäntöönpanon ja soveltamisen suhteen vielä lisäparannuksia. Tätä työtä on edelleen jatkettava tarmokkaasti.

Bulgaria ja Romania täyttävät poliittiset arviointiperusteet, mutta eivät vielä täysin taloudellisia eivätkä yhteisön säännöstöön liittyviä arviointiperusteita, jotka ne täyttävät eriasteisesti. Turkki ei täytä kokonaan poliittisia, taloudellisia eikä yhteisön säännöstöön liittyviä arviointiperusteita. Poliittisia arviointiperusteita tarkastellaan Turkin osalta jäljempänä.

3. PROSESSIN SAATTAMINEN PÄÄTÖKSEEN

3.1. Neuvottelujen päättäminen

Kymmenen liittyvän maan neuvotteluja maataloudesta ja varainhoito- ja talousarvioasioista ei ole toistaiseksi päätetty, vaikka useimmat sellaiset asiat asianomaisissa luvuissa, jotka eivät liity unionin ehdottamaan rahoituskehykseen, on jo käsitelty. Lisäksi vaikka aluepolitiikkaa ja toimielimiä koskevien neuvottelulukujen käsittely on toistaiseksi päätetty, määrärahoihin ja toimielimiä koskeviin asioihin (siirtymäkauden säännöt vuonna 2004, parlamentin jäsenten lukumäärä ja määräenemmistökynnys) liittyvät erityiskysymykset on jätetty viimeiseen neuvotteluvaiheeseen. Muita asioita koskevassa luvussa on vielä useita käsiteltäviä asioita. Lisäksi kahdeksan muuta lukua edellyttää vielä jatkoneuvotteluja: kilpailua koskeva luku viiden maan kanssa, liikennettä koskeva luku Tsekin kanssa sekä verotusta ja tulliliittoa koskevat luvut Maltan kanssa.

Komissio esittää seuraavaksi näkemyksensä siitä, miten eräitä keskeisiä asioita olisi käsiteltävä neuvottelujen päätökseen saattamiseksi.

3.1.1. Rahoituskehys

Komissio ehdotti 30. tammikuuta 2002 antamassaan tiedotteessa yhteistä rahoituskehystä liittymisneuvotteluille. Kehys perustui yleiseen Berliinin rahoituskehykseen ja oletukseen, että unioniin liittyy kymmenen uutta jäsenvaltiota. Komission ehdotukset ovat edelleen voimassa. Erityisesti komissio katsoo seuraavaa:

* Maatalouden alalla olisi säilytettävä tavoite, jonka mukaan vuodesta 2004 alkaen otettaisiin asteittain käyttöön uusien jäsenvaltioiden maanviljelijöille maksettavat suorat tuet.

* Rakenteellisten toimien määrärahoista kolmasosan olisi tultava koheesiorahastosta ja niiden kokonaismäärän olisi oltava tammikuussa 2002 ehdotettu määrä. Kun tästä kokonaismäärästä on sovittu, maa- ja politiikkakohtaiset määrärahat lasketaan prosenttiosuuksina kokonaismäärästä samalla menetelmällä kuin mitä sovelletaan nykyisiin jäsenvaltioihin vuosina 2000-2006.

* Sisäpolitiikan osalta lisärahoitusta olisi kohdennettava siirtymäjärjestelyyn instituutioiden kehittämistä varten ja jatkuviin pyrkimyksiin poistaa Ignalinan ydinvoimalaitos käytöstä Liettuassa, sekä liittymistä valmistelevana tukena kohdennettujen varojen tosiasialliseksi sitomiseksi, Bohunicen ydinvoimalaitos Slovakiassa.

* Kaikille sellaisille uusille jäsenvaltioille, joiden talousarvion nettotilanne on heikompi kuin liittymistä edeltävänä vuonna, jolloin ne olivat liittymistä valmistelevan tuen vastaanottajia, olisi varattava tilapäinen rahallinen korvaus kertamaksuna.

* Komissio toistaa, että Kyproksen pohjoisosalle on varattava lisärahoitusta poliittisen ratkaisun tukemiseksi.

3.1.2. Miten käsitellään uutta säännöstöä ja palataan jo käsiteltyihin lukuihin

Liittyvien maiden edellytetään täysin soveltavan liittymispäivänä voimassa olevaa unionin säännöstöä kaikilla muilla aloilla paitsi niillä, joilla on myönnetty siirtymäkauden järjestelyjä.

Komissio on toimittanut kaiken vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon loppuun mennessä annetun ja julkaistun säännöstön neuvotteleville maille. Näitä maita on pyydetty ottamaan kantaa säännöstöön ja mahdolliseen siirtymäkauden järjestelyjen tarpeeseen sekä ilmoittamaan mahdollisesti tarvittavista teknisistä mukautuksista. Ehdokasmaiden kannat kaikesta uudesta niille tähän mennessä toimitetusta säännöstöstä on otettu huomioon neuvotteluissa. Joissakin tapauksissa, kuten hiljattain ympäristöä koskevan luvun osalta, ehdokasmaiden uudesta säännöstöstä omaksumat kannat voivat edellyttää jo käsiteltyyn lukuun palaamista.

Aikaisempien laajentumisten käytännön mukaisesti tiettyä aikarajaa ei voida ylittää käsiteltäessä neuvotteluissa uutta säännöstöä. Komissio on ehdottanut, että varsinaisissa neuvotteluissa käsitellään ainoastaan säännöstöä, joka on annettu ja julkaistu 1. marraskuuta 2002 mennessä. Neuvottelevia maita pyydetään toimittamaan 1. heinäkuuta ja 1. marraskuuta 2002 välisenä aikana annettua uutta säännöstöä, jota on annettu esimerkiksi televiestinnän alalla, koskevat kantansa ja ilmoittamaan mahdollisesti tarvittavista teknisistä mukautuksista marraskuun puoliväliin mennessä. Näin mahdollisia muita siirtymäkauden järjestelyjä koskevia lisäpyyntöjä, jotka saattavat johtaa palaamiseen jo käsiteltyihin neuvottelulukuihin, ehdittäisiin käsittelemään marraskuun jälkipuoliskolla.

Liittymissopimukseen sisällytetään aiempien laajentumisten tapaan määräyksiä, joiden mukaan päätöksenteko tarvittavista mukautuksista ja tilapäisjärjestelyistä 1. marraskuuta 2002 ja liittymissopimuksen allekirjoituspäivän välisenä aikana annetun säännöstön osalta on mahdollista tulevien jäsenvaltioiden asianmukaisesti perustelemista pyynnöistä myöhemmässä vaiheessa. [5] Tällaiset määräykset saattavat olla tarpeen aloilla, joilla ollaan parhaillaan antamassa tärkeää säännöstöä, kuten liikenteen, energian tai oikeus- ja sisäasioiden aloilla.

[5] Ks. esimerkiksi Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 30, 151 ja 169 artikla.

3.1.3. Muita asioita koskeva neuvotteluluku

Muita asioita koskevaa neuvottelulukua ei käsitellä samalla tavalla kuin muita neuvottelulukuja. Se on lähinnä neuvotteluluku, johon voidaan sijoittaa monia erilaisia asioita, joista ollaan yleensä melko yksimielisiä mutta jotka eivät kuulu mihinkään muuhun neuvottelulukuun. Marraskuun alussa käsiteltävässä muita asioita koskevassa neuvotteluluvussa on todennäköisesti seuraavia asioita:

* liittymistä valmistelevien varojen hoitoon ja vähittäiseen lakkauttamiseen sovellettavat säännöt;

* tiettyihin instituutioiden kehittämistoimiin aiotun siirtymäjärjestelyn määrittely;

* Liettuan Ignalinan ydinvoimalan ja Slovakian Bohunicen ydinvoimalan käytöstä poistamiseen tarkoitettujen varojen hoidon oikeusperusta;

* sopimukseen sisällytettäviä julistuksia, pöytäkirjoja ja muita lisäosia kuten edellä mainittujen ydinvoimaloiden sulkemista koskevat sitoumukset;

* oikeusperusta edellä mainitulle Kyproksen pohjoisosan rahoitusjärjestelylle.

Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 2.

3.2. Liittymissopimuksen viimeistely

Sevillassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa todettiin, että "liittymissopimuksen laatimista on jatkettava, jotta se saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian liittymisneuvottelujen päättämisen jälkeen. On kohtuullista odottaa, että liittymissopimus voidaan allekirjoittaa keväällä 2003."

Liittymisneuvottelujen tulokset siirtymävaiheen järjestelyjen ja laajentumisesta johtuvien säännöstön teknisten mukautusten osalta otetaan mukaan yhteen ja samaan oikeudelliseen välineeseen eli liittymissopimukseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin. Tämän sopimuksen laatiminen aloitettiin virallisesti maaliskuussa 2002 ja työ on jo pitkällä. Useimmat neuvotelluista toimenpiteistä ja tarvittavista mukautuksista on jo sisällytetty sopimusluonnokseen. Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät lähtökohtana sopimus laaditaan sen olettamuksen perusteella, että unioni laajenee kymmenellä uudella jäsenvaltiolla, ja noudattaen hyvin samantapaista rakennetta kuin edellisen laajenemisen yhteydessä. Tarvittavista teknisistä mukautuksista johtuen virallisessa lehdessä julkaistavassa sopimuksessa saattaa olla noin 1000 sivua.

Kun neuvottelut on saatettu päätökseen, sopimusluonnos on viimeisteltävä neuvottelujen lopullisten tulosten sisällyttämiseksi siihen. Kun otetaan huomioon, miten pitkällä sopimuksen laatimisessa jo ollaan, on kohtuullista odottaa, että liittymissopimus voidaan viimeistellä kuuden viikon kuluessa neuvottelujen päättämisestä.

Kun neuvottelujen kaikki osapuolet ovat yksimielisiä sopimustekstistä, komissio antaa lausuntonsa kyseisten maiden jäsenyyshakemuksista. Euroopan parlamenttia pyydetään sen jälkeen antamaan puoltava lausuntonsa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti, minkä jälkeen neuvosto tekee päätöksen uusien jäsenvaltioiden hyväksymisestä. Jos komissio kykenee antamaan lausuntonsa helmikuussa 2003, ja kun otetaan huomioon parlamentin ja neuvoston päätöksentekoon tarvittava aika, voidaan odottaa, että liittymissopimus allekirjoitetaan keväällä 2003 Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston arvion mukaisesti. Tämän jälkeen sopimuspuolet allekirjoittavat kaikilla yhteisön nykyisillä ja tulevilla virallisilla kielillä laaditun sopimuksen.

Allekirjoituksen jälkeen sopimus annetaan nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden ratifioitavaksi niiden perustuslaeissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Liittymissopimuksessa olisi oltava, kuten ennenkin, päivämäärä uusien jäsenvaltioiden liittymiselle, jonka edellytyksenä on, että vaadittavat ratifioimiskirjat on talletettu, ja mahdollisuus mukauttaa asianomaisia määräyksiä, jos jokin liittymässä olleista maista ei ratifioikaan sopimusta.

3.3. Osallistuminen unionin toimintaan ennen jäsenyyttä

Ehdokasmaat osallistuvat jo useiden yhteisön komiteoiden ja virastojen toimintaan [6]. Liittyvien maiden asteittaisen yhteisön rakenteisiin yhdentymisen lujittamiseksi näille maille olisi annettava liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen mahdollisuus osallistua aina jatkossakin, jos se on oikeudellisesti mahdollista, tarkkailijoina kaikkiin komiteamenettelyllä perustettuihin tai muihin komiteoihin. Lisäksi komissio katsoo, että liittyvien maiden olisi voitava osallistua ainakin tarkkailijoina kaikkien yhteisön virastojen niitä koskeviin rakenteisiin. Osallistumista koskevat periaatteet ja yksityiskohdat määritellään myöhemmässä vaiheessa. Tosiasiallisen osallistumisen kustannusten rahoituksen helpottamiseksi kukin liittyvä maa voi halutessaan saada tarvittavan määrän tukea kansallisesta liittymistä edeltävästä ohjelmastaan.

[6] Ks. 20. joulukuuta 1999 annettu komission tiedonanto Ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin, komiteoihin ja virastojen toimintaan [KOM (1999) 710 lopullinen].

Euroopan parlamentti suunnittelee myös sallivansa ehdokasmaiden tarkkailijoiden osallistumisen parlamentin työhön.

On tarpeen myös määritellä yksityiskohtaiset säännöt, joilla liittyvät maat voivat osallistua uuden säännöstön antamiseen liittymissopimuksen allekirjoittamisen ja liittymispäivän välisenä aikana. Tämä on perinteisesti tehty neuvoston tekemiä päätöksiä edeltävään liittyviä maita koskevaan tiedotus- ja kuulemismenettelyyn kuuluvana kirjeenvaihtona. Neuvosto aikoo aiempien laajentumisten tapaan tehdä tarvittavat päätökset, jotta liittyvät maat voisivat osallistua päätösten valmisteluun.

3.4. Seuranta ja suojalausekkeet

Komissio on seurannut tarkasti, miten ehdokasmaat noudattavat liittymisneuvotteluissa tekemiään sitoumuksia. On erittäin tärkeää, että tulevien jäsenvaltioiden liittymisneuvottelujen yhteydessä tekemät sitoumukset pannaan täytäntöön suunnitellulla tavalla. Juuri tämän arvioimiseksi komissio jatkaa asian seurantaa sopimuksen allekirjoittamiseen saakka ja raportoi aiheesta neuvostolle nykyisten menettelyjen mukaisesti.

Määräaikaiskertomuksissa yksilöidään alat, joilla tarvitaan lisätoimia. Komissio jatkaa seurantaa myös sopimuksen allekirjoittamisen ja jäseneksi liittymisen välisenä aikana. Tätä jatkuvaa seurantaa, johon sisältyy myös toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta, olisi toteutettava vakiintuneita kanavia kuten assosiaatiosopimuksissa perustettuja rakenteita käyttäen.

Nykyisestä käytännöstä saadun kokemuksen mukaisesti komissio huomauttaa kaikista talousuudistusten tai sitoumusten toteuttamisessa esiintyvistä viivytyksistä tai ongelmista erityisesti poliittisen tason ennakkovaroituskirjeillä.

Erityisiä kohdennettuja toimia kuten elintarviketurvallisuuden alan kysymyksiä tai laajempaa hajauttamista käsitteleviä korkean tason työryhmiä sekä vertaisarviointeja, teknisiä kokouksia, työpajoja, seminaareja ja kyselylomakkeita käytetään tietyillä aloilla jäseneksi liittymiseen saakka.

Talousasioissa ehdokasmaat jatkavat valmistautumista EMU:n monenväliseen valvontaan ja talouspolitiikan koordinointiin. Ne osallistuvat liittymistä edeltävään julkisen talouden valvontaa koskevaan menettelyyn, jossa on kolme osaa: julkista taloutta koskeva ilmoitusmenettely, liittymistä valmisteleva talousohjelma ja monenvälinen vuoropuhelu. Liittymistä edeltävä julkisen talouden valvontaa koskeva menettely aloitettiin keväällä 2001 ja myös sitä jatketaan liittymiseen saakka.

Kaikki näistä toimista saatavat hyödylliset tiedot yhdistetään neuvostolle säännöllisesti toimitettavissa seurantakertomuksissa. Kuusi kuukautta ennen liittymispäivää komissio antaa kokonaisvaltaisen seurantakertomuksen, jossa tarkastellaan tarvittavien uudistusten ja kaikkien yhteisön säännöstöön liittyvien sitoumusten täytäntöönpanon edistymistä kussakin liittyvässä maassa. Tämä kokonaisvaltainen seurantakertomus on kymmenen liittymässä olevan maan osalta esivaihe komission säännöllisesti kaikista jäsenvaltioista laatimalle vuosikertomukselle yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta [7]. Komissio arvioi viimeistään heinäkuussa 2003 rakennerahastojen ohjelmasuunnittelua varten tarvittavien sitoumusten täytäntöönpanoa.

[7] Ks. Yhdeksästoista vuosikertomus yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2001), annettu 28.6.2002 [KOM (2002) 324 lopullinen].

Liittymisen jälkeen komissio seuraa perussopimusten valvojana, miten uudet jäsenvaltiot panevat täytäntöön yhteisön säännöstöä, ja tässä tehtävässä komissio soveltaa samoja mekanismeja kuin nykyistenkin jäsenvaltioiden kohdalla. Näitä ovat erityisesti esikuva-analyysi, vertaispaine, vuotuinen raportointi yhteisön oikeuden soveltamisesta sekä tarvittaessa rikkomusmenettelyjen käynnistäminen yhteisöjen tuomioistuimessa. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi ydinturvallisuuden erikoisalalla, että unionissa sijaitsevien ydinvoimalaitosten turvallisuutta on valvottava.

Liittymissopimus sisältää aiempien laajentumisten tapaan yleisen taloutta koskevan suojalausekkeen. Sopimusta laativassa neuvoston työryhmässä keskustellaan jo tästä lausekkeesta Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen 152 artiklan mukaisen tekstin pohjalta. Koska liittyvät maat eivät kuulu Euroopan talousalueeseen, komissio katsoo, että suojalausekkeen olisi oltava voimassa kaksi vuotta eikä vuoden kuten aiemmassa laajentumisessa.

Tällaista yleistä taloutta koskevaa suojalauseketta sovelletaan, "jos ilmenee vakavia ongelmia, jotka ovat omiaan koettelemaan jotakin taloudenalaa pysyvästi, tai ongelmia, jotka voivat johtaa taloudellisen tilanteen merkittävään heikentymiseen tietyllä alueella". Komissio voi suojalausekkeen perusteella päättää tarvittavista suojatoimenpiteistä. Sekä uudet että nykyiset jäsenvaltiot voisivat hyödyntää tätä suojalauseketta. Tekstiluonnoksessa tarkennetaan, kuten edellisen laajentumisen yhteydessä, että suojatoimenpiteet eivät saa aiheuttaa rajatarkastuksia.

Suojalauseke ei koske tilanteita, jotka johtuvat jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä tai joilla voi olla vakavia muita kuin talouteen liittyviä seurauksia esimerkiksi ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelun, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen kannalta tai muista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 30 artiklassa mainituista yleiseen politiikkaan liittyvistä syistä. Tällaisissa tapauksissa joko sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 30 artiklaa tai alakohtaisessa lainsäädännössä voi olla erityisiä suojalausekkeita perustamissopimuksen 95 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Useissa tapauksissa yhteisön lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä suojalauseketta tai suojalauseke ei kata laajentumisesta johtuvia erityistilanteita. Tämän vuoksi komissio katsoo, että liittymissopimukseen olisi varotoimenpiteenä otettava mukaan erityinen sisämarkkinoihin liittyvä suojamekanismi.

Tällainen mekanismi voisi perustua seuraaviin elementteihin:

* Komissio soveltaisi mekanismia jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

* Komissiolla olisi oltava toimivalta tehdä päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. Toimenpiteiden tulisi olla oikeasuhtaisia ja määräaikaisia.

* Soveltamisalan olisi rajoituttava vakavaan sisämarkkinoiden toiminnan häiriöön tai tällaisen riskin välittömään vaaraan sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviin erityistilanteisiin.

* Mekanismi olisi otettava käyttöön, jos komissio havaitsee, että uusien jäsenvaltioiden liittymisneuvottelujen yhteydessä tekemiä sitoumuksia ei täytetä.

* Toimenpiteiden soveltamisen aikana asianomainen uusi jäsenvaltio toimittaa komissiolle säännöllisesti tietoja toimista, joita se toteuttaa laiminlyönnin korjaamiseksi. Toimenpiteet olisi poistettava heti, kun komissio on todennut, että laiminlyönti on korjattu.

* Suojalauseke saisi olla voimassa ainoastaan rajoitetun ajan. Sisämarkkinoiden suojamekanismin käyttömahdollisuus olisi rajattava kahteen vuoteen.

Kokonaisvaltaisessa seurantakertomuksessa yksilöidään alat, joilla suojatoimenpiteitä voidaan korjaavien toimien puuttuessa harkita. Tämä antaisi myös mahdollisuuden ennakkovaroitukseen ennen jäsenyyttä. Lisäksi jäsenyyden alkuun saakka sovelletaan assosiaatiosopimusten suojalausekkeita.

Tässä yhteydessä oikeus- ja sisäasioiden alan erityistilanne ansaitsee erityismaininnan. Tällä alalla on nyt, toisin kuin edellisen laajentumisen aikaan, huomattava määrä säännöstöä, joka vielä muuttuu Amsterdamin sopimuksen ja Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanoprosessin jatkuessa. Siihen kuuluu vaikeita ja poliittisesti arkoja asioita erityisesti ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen ja sisärajojen poistamisen seurauksiin liittyen. Kuten jäljempänä 3.5.3 kohdassa selitetään, näiden Schengen-säännöstöön liittyvien tavoitteiden täytäntöönpano on kaksivaiheinen prosessi, minkä vuoksi erillistä suojamekanismia ei tarvita. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla on kuitenkin muita Schengen-järjestelmän ulkopuolisia osa-alueita (esimerkiksi oikeudellisen yhteistyön täytäntöönpanossa ja erityisesti vastavuoroisessa tunnustamisessa), joiden osalta seurantaprosessissa voi tulla ilmi, että tarvitaan ainutkertainen suojalauseke, jonka nojalla voidaan korjata tämän alan toimivuuden vakava häiriö tai torjua vakavan häiriön uhka esimerkiksi keskeyttämällä vastavuoroista tunnustamista koskevien säännösten soveltaminen väliaikaisesti.

3.5. Laajentumisen jälkeen

3.5.1. Instituutioiden kehittäminen

Hallinnollisen ja oikeudellisen toimintakyvyn kehittämistä on jatkettava laajentumisen jälkeen. Monet siirtymäkauden järjestelyt, joista on sovittu neuvotteluissa, osoittavat myös, että ehdokasmaissa tarvitaan tietyillä aloilla jatkossakin ponnisteluja, jotta ne voisivat täysin soveltaa yhteisön säännöstöä. Komissio on tämän vuoksi ehdottanut ensimmäisille kolmelle laajentumisen jälkeiselle vuodelle erityistä siirtymäjärjestelyä instituutioiden kehittämistä varten (ks. liite 2).

Komissio ehdottaa, että tietyillä aloilla jatkettaisiin hyödyllisiksi osoittautuneiden yhteisön rahoittamien välineiden, kuten kummitoiminnan (twinning ja "twinning light"), käyttöä. Lisäksi jatketaan muiden jäsenvaltioiden asiantuntijoiden käyttöä koeteltujen mekanismien kuten TAIEXin avulla vertaistuen antamiseksi. Komissio ehdottaa myös, että rahoitetaan uusien jäsenvaltioiden virkamiesten lyhytaikaista sijoittamista 15 nykyisen jäsenvaltion hallintoon. Erityistä siirtymäjärjestelyä instituutioiden kehittämistä varten voitaisiin käyttää myös säännöstön edellyttämien investointien yhteisrahoitukseen esimerkiksi rajatarkastusten, tullihallinnon, tilastoinnin, elintarviketurvallisuuden ja maatalouden yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän aloilla.

3.5.2. Talous- ja rahaliitto ja euro

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti uudet jäsenvaltiot eivät voi välittömästi unioniin liityttyään ottaa euroa käyttöön. Kuitenkin kaikkien jäsenvaltioiden tapaan niiden talouspolitiikalla on yhteistä merkitystä ja siihen sovelletaan sen takia yhteensovittamista ja monenvälistä valvontaa koskevia menettelyjä. Tärkeimmät yhteensovittamisvälineet ovat talouspolitiikan yleislinjat, vakaus- ja kasvusopimus sekä eri aloja koskevat prosessit. Valuuttapolitiikasta tulee yhteinen asia. Osallistumisen valuuttakurssimekanismi II:een odotetaan toteutuvan jonkin ajan kuluttua liittymisestä.

Euroalueeseen osallistuminen on uusien jäsenvaltioiden lopullinen tavoite. Ne yhdentyvät silloin vakauteen tähtäävään yhteiseen rahapolitiikkaan ja yhden valuuttakurssin politiikkaan sen lisäksi, että ne soveltavat täysimääräisesti seurantaa ja talouspolitiikan yhteensovittamista koskevia menettelyjä. Siihen saakka sopimus velvoittaa jäsenvaltiot pyrkimään kohti kestävän lähentymisen korkeaa tasoa, jota euron käyttöönottamiseksi vaaditaan, mutta siinä ei määritellä aikataulua tämän tason saavuttamiselle. Sen saavuttaminen riippuu kunkin maan talouden ominaispiirteistä ja sen onnistumisesta kestävän lähentymisen politiikan soveltamisessa.

3.5.3. Schengen

Unioni on tehnyt selväksi, että Schengen-säännöstön täysimääräinen soveltaminen edellyttää kaksivaiheista prosessia. Ensimmäisessä vaiheessa eli jäsenyyden alkaessa unioniin liittyvillä mailla on oltava korkeatasoinen rajavalvonta, vaikka joitakin erityisjärjestelyjä kuten muiden jäsenvaltioiden kanssa jaettua infrastruktuuria ja varusteita tai yhteispartiointia voidaan harkita. Sisäiset rajatarkastukset poistetaan vasta jonkin ajan kuluttua liittymisestä, ja siitä päätetään erillisellä päätöksentekomenettelyllä kunkin uuden jäsenvaltion osalta sen perusteella, onko Schengen-säännöstö pantu täysimääräisesti täytäntöön.

3.5.4. Euroopan talousalue

Liittyvien maiden on haettava Euroopan talousalueen jäsenyyttä ETA-sopimuksen 128 artiklan mukaisesti. Laajentuneen ETA:n moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ehdokasmaiden olisi liityttävä ETAan samaan aikaan kun ne liittyvät Euroopan unioniin. ETA-sopimusta olisi mukautettava laajentumiseen sen 128 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. ETA-jäsenyyden ehdoista ja edellytyksistä sopiminen olisi aloitettava heti, kun neuvottelut EU-jäsenyydestä on saatettu päätökseen, jotta EU-jäsenyys ja ETA-jäsenyys voisivat toteutua mahdollisimman samanaikaisesti.

4. BULGARIAN JA ROMANIAN TARKISTETTU LIITTYMISSTRATEGIA

Sevillassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannusti Bulgariaa ja Romaniaa jatkamaan ponnistelujaan ja toisti jälleen sitoutuneensa antamaan täyden tukensa niiden liittymisvalmisteluille. Kööpenhaminassa olisi hyväksyttävä ajantasaistettu etenemissuunnitelma sekä tarkistettu ja parannettu liittymisstrategia vielä neuvotteluvaiheessa olevia maita varten. Liittymistä edeltävän taloudellisen tuen lisäämistä voidaan myös harkita. Jos eteneminen jatkuu nykyistä tahtia, voitaisiin kyseisten maiden liittymisprosessia varten vahvistaa vuoden lopussa nykyistä tarkempi aikataulu.

Kööpenhaminassa ja Madridissa kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa vahvistetut arviointiperusteet ja periaatteet, jotka ovat ohjanneet liittymisprosessia alusta alkaen, ovat edelleen voimassa. Kaikki ehdokkaat osallistuvat prosessiin tasa-arvoisesti ja niiden odotetaan liittyvän Euroopan unioniin samojen perusteiden mukaisesti ja omasta edistyksestään riippuen. Kuten Laekenissa vuonna 2001 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa vahvistettiin, liittymisprosessi etenee nyt vääjäämättä.

Koska liittymisneuvottelut kaikkien kahdentoista neuvotteluvaiheessa olevan ehdokasmaan kanssa ovat kaikki hakijavaltiot kattava prosessi, liittymissopimuksessa olisi tunnustettava, että niiden ehdokasmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka eivät liity unioniin laajentumisen ensimmäisessä aallossa, saatuja tuloksia ei kyseenalaisteta.

4.1. Tähänastinen kehitys

Tämän vuoden määräaikaiskertomuksista käy ilmi, että Bulgaria ja Romania ovat saavuttaneet uutta edistystä Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämisessä. Jotta ne voisivat saattaa valmistelunsa menestyksekkäästi päätökseen, niiden on lisättävä ponnistelujaan taloudellisten edellytysten täyttämiseksi ja säännöstön käyttöön ottamiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi. Niiden on myös jatkettava julkishallintonsa ja oikeuslaitoksensa uudistusta.

Bulgaria ja Romania ovat edistyneet neuvotteluissa huomattavasti. Kaikki neuvotteluluvut on nyt avattu Bulgarian kanssa ja lähes kaikki Romanian kanssa. Jäljellä olleet neuvotteluluvut avattiin Bulgarian kanssa vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla, ja Romanian kanssa viimeisten neljän luvun avaamisen pitäisi olla mahdollista ennen tämän vuoden loppua, jolloin saavutettaisiin Laekenissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite, jonka mukaan kaikki luvut saataisiin avattua näiden kahden maan kanssa vuoden 2002 aikana.

4.2. Alustava ajankohta

Bulgaria ja Romania ovat asettaneet vuoden 2007 alustavaksi liittymisajankohdakseen. Tiettyjen neuvottelulukujen käsittely on toistaiseksi päätetty tämän alustavan liittymisajankohdan perusteella. Bulgarian kanssa on päätetty toistaiseksi 22 neuvotteluluvun ja Romanian kanssa 13 luvun käsittely.

Tämä on otettu huomioon neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanoaikataulussa. Kuten aiemminkin, liittymisneuvottelujen päätökseen saattaminen etenee kussakin maassa tarvittavien toimenpiteiden käyttöönotto-, täytäntöönpano- ja soveltamisprosessissa tapahtuneen edistymisen mukaan.

Komissio tukee näitä kahta maata voimakkaasti tähän tavoitteeseen pyrkimisessä; asiassa edetään eriyttämisen ja omien ansioiden periaatteiden mukaisesti.

4.3. Etenemissuunnitelmat

Kuten laajentumista koskevassa vuoden 2001 strategia-asiakirjassa ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa Bulgarialle ja Romanialle vuoden 2002 määräaikaiskertomusten perusteella yksityiskohtaisia etenemissuunnitelmia ennen Eurooppa-neuvoston kokoontumista Kööpenhaminassa. Nämä etenemissuunnitelmat kattavat ajanjakson liittymiseen saakka, ja ne laaditaan kummankin maan kanssa käytävän läheisen vuoropuhelun perusteella.

Etenemissuunnitelmat perustuvat neuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin sekä vaatimuksiin täyttää Kööpenhaminassa vahvistetut edellytykset. Niissä mainitaan toimenpiteet, jotka kummankin maan on toteutettava ollakseen valmiita jäsenyyteen, ja erityistä painoa asetetaan hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksille sekä talousuudistuksille. Etenemissuunnitelmissa asetetaan selkeät välitavoitteet, joihin neuvotteluissa tehtyjä sitoumuksia ja talousuudistusten edistymistä voidaan verrata. Etenemissuunnitelmien täytäntöönpanon etenemistä valvotaan erityisesti Eurooppa-sopimuksen rakenteiden ja määräaikaiskertomusten välityksellä.

4.4. Liittymistä valmisteleva tuki

Komissio aikoo ehdottaa, että Bulgarian ja Romanian liittymiskumppanuuksia tarkistetaan ensi vuonna määräaikaiskertomusten ja etenemissuunnitelmien päätelmien perusteella. Liittymiskumppanuudet ovat jatkossakin perusta liittymistä valmistelevan tuen ohjelmasuunnittelulle, mutta tuen ensisijaiset kohteet valitaan myös etenemissuunnitelmien, määräaikaiskertomusten ja tarkistettujen kansallisten kehittämissuunnitelmien perusteella. Phare-tuessa keskitytään jatkossakin lujittamaan julkishallintoa ja oikeuslaitosta, instituutioiden kehittämistä, säännöstön antamisesta johtuvia investointeja sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja rajaseutuyhteistyötä. Hajautettujen täytäntöönpanojärjestelmien käyttöönottoa olisi laajennettava aiempaa nopeammin. Vaikka Sapard-väline on jo kokonaan hajautettu, siitä tuetaan jatkossakin ehdokasmaiden valmisteluja maatalouden rakenteiden ja maaseutukehityksen alalla sekä niihin liittyvien institutionaalisten valmiuksien lujittamista. Ispa-välineestä annetaan edelleen taloudellista tukea infrastruktuuri-investointeihin ympäristön ja liikenteen alalla.

Komissio katsoo, että Bulgarialle ja Romanialle annettavaa taloudellista tukea olisi lisättävä huomattavasti ensimmäisessä vaiheessa liittyvien ehdokasmaiden liittymisestä alkaen niiden vastaanottokyvyn mukaan etenemissuunnitelmien täytäntöönpanon tahdissa.

5. UUTTA PONTTA LAAJENEMISELLE TURKKIIN

Sevillassa kesäkuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätteli, että Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminan kokoukseen mennessä tapahtunut kehitys huomioon ottaen Kööpenhaminassa voitaisiin tehdä uusia päätöksiä Turkin ehdokkuuden seuraavasta vaiheesta komission määräaikaiskertomuksen perusteella ja Helsingissä ja Laekenissa tehtyjen päätelmien mukaisesti.

Vuoden 2002 määräaikaiskertomuksessa esitetään yksityiskohtainen erittely Turkin edistyksestä liittymistä valmistelevassa strategiassa kuluneen vuoden aikana. Turkin edistystä arvioidaan samoilla perusteilla ja samalla menetelmällä kuin kaikkien jäsenehdokkaiden edistystä. Kuten kaikkien jäsenehdokkaiden osalta, ja Kööpenhaminassa ja Madridissa kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti, kertomuksessa kiinnitetään huomiota sekä lainsäädännöllisiin muutoksiin että Turkin hallinnolliseen kykyyn panna täytäntöön ja soveltaa säännöstöä asianmukaisesti.

Kertomuksesta käy ilmi, että Turkki on edistynyt kolmella tärkeimmällä liittymiskumppanuuden alalla eli Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa määritettyjen poliittisten, taloudellisten ja säännöstöä koskevien arviointiperusteiden suhteen.

Turkissa on tapahtunut merkittävää edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen poliittisten edellytysten täyttämiseksi. Turkki on perustuslakia uudistamalla ja useilla lainsäädäntöpaketeilla korjannut useita keskeisiä liittymiskumppanuudessa yksilöityjä seikkoja. Parlamentin elokuussa 2002 hyväksymät lakimuutokset ovat erityisen tervetulleita, sillä ne osoittavat tahtoa toteuttaa pitkälle meneviä uudistuksia. Kuolemanrangaistus on lakkautettu sotatilaa lukuun ottamatta, ja yleisradiotoiminnan ja muilla kielillä kuin turkiksi annettavan opetuksen sallimiseksi on toteutettu merkittäviä toimia. Hätätilan kumoamisen kahdessa niistä neljästä maakunnasta, joissa sitä on sovellettu, ja lupauksen kumota se tämän vuoden aikana kahdessa jäljellä olevassa maakunnassa, odottaisi avaavan tien ihmisoikeuksien parempaan suojeluun.

Komissio on tyytyväinen tähän kehitykseen ja tunnustaa, että se on läpimurto Turkin poliittisessa tilanteessa. Uudistukset toteutettiin sitä paitsi erityisen vaikeissa olosuhteissa. Ne ovat lupaavia tulevaisuuden suhteen, sillä ne osoittavat Turkin poliittisen järjestelmän tahtoa ja kykyä edistyä jopa sellaisilla aloilla, joita on tähän asti pidetty erittäin arkaluonteisina.

Turkki ei kuitenkaan täytä poliittisia arviointiperusteita vielä kokonaan. Uudistuksiin sisältyy ensinnäkin useita merkittäviä, määräaikaiskertomuksessa mainittuja rajoitteita perusoikeuksien ja -vapauksien täysimääräiselle nauttimiselle. Toiseksi monet uudistuksista edellyttävät säädösten antamista tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, ja jotta ne olisivat tosiasiallisia, eri tasojen täytäntöönpanevien ja oikeuslaitokseen kuuluvien elinten eri puolilla maata on käytännössä pantava ne täytäntöön. Kolmanneksi useita poliittisiin arviointiperusteisiin liittyviä tärkeitä kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu riittävällä tavalla. Näitä ovat kidutuksen ja huonon kohtelun poistaminen, tietyt armeijan siviilivalvontaan liittyvät kysymykset, väkivallattoman mielipiteiden ilmaisemisen vuoksi vangittuina olevien henkilöiden tilanne sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattaminen.

Koska viime vuosina on tapahtunut huomattavaa edistystä ja koska jäljellä olevat alat edellyttävät lisää huomiota, Turkkia kannustetaan jatkamaan uudistusprosessia demokratian lujittamiseksi ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi sekä lainsäädännössä että käytännössä. Tällä tavalla Turkin pitäisi voida purkaa jäljellä olevat esteet poliittisten edellytysten täyttämiseltä.

Komissio muistuttaa, että pyrkimykset ratkaista Kyproksen ongelma ovat osa tehostettua poliittista vuoropuhelua Euroopan unionin ja Turkin välillä. Ottaen huomioon YK:n pääsihteerin Kyproksen asioiden erityisneuvonantajan Alvaro de Soton raportteihin perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston lausunnot komissio kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia ja nykytilanteessa erityisesti Turkkia antamaan täyden tukensa YK:n pyrkimyksille saavuttaa kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan tämän vuoden aikana.

Taloudellisten arviointiperusteiden osalta Turkki on parantanut markkinataloutensa toimivuutta, minkä pitäisi parantaa sen kykyä selviytyä kilpailupaineesta, mutta Turkki kärsii vielä laman ja finanssikriisiensä seurauksista.

Säännöstöä koskevien arviointiperusteiden osalta Turkki on edistynyt lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa tulliliittoon kuuluvilla aloilla ja useilla muilla aloilla kuten pankkitoiminnan, televiestinnän, energian ja maatalouden aloilla. Rahoitussektori on järjestetty uudelleen ja kyseisen alan hallinnollisia valmiuksia on sujuvoitettu. Useimmilla muilla aloilla yhteisön säännöstön ja Turkin lainsäädännön välillä on suuria eroja.

Ratkaisemattomat kysymykset siitä, millä ehdoilla Turkki voisi osallistua päätöksentekoon EU:n johtamista ja Naton välineillä toteutettavista toimista, on ratkaistava mahdollisimman pian.

5.1. Liittymistä valmistelevan strategian lujittaminen

Helsingissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Turkille liittymistä valmistelevan strategian vuonna 1999. Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän strategian uuden vaiheen viime vuonna. Strategian täytäntöönpanossa on tämän jälkeen tapahtunut huomattavaa edistystä.

Tämän vuoksi komissio suosittelee, että Euroopan unioni lisäisi tukeaan Turkin liittymisvalmisteluille sen ehdokkuuden seuraavaa vaihetta silmällä pitäen. Jäljempänä annetaan yksityiskohtaisempia suosituksia siitä, miten tähän tavoitteeseen pyritään.

§ Liittymiskumppanuus on osoittautunut arvokkaaksi välineeksi liittymistä valmistelevassa strategiassa. Se olisi saatettava ajan tasalle ja sitä olisi tarkistettava siten, että se kohdistuisi selkeästi aloille, joilla ensisijaisia toimia vielä tarvitaan.

§ EU:n ja Turkin tehostettu poliittinen vuoropuhelu kattaa poliittiset uudistukset, ihmisoikeudet, Kyproksen kysymyksen ja rajakiistojen rauhanomaisen ratkaisemisen, ja sitä jatketaan määrätietoisesti. Turkin eri aloitteista Kööpenhaminan poliittisten arviointiperusteiden täyttämiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia keskusteluja. Uudistusten ja muiden huomiota vaativien aiheiden ymmärtämisen parantamiseksi etsitään uusia tapoja.

§ EU:n ja Turkin tehostettu taloudellinen vuoropuhelu kattaa makrotaloudelliseen suorituskykyyn ja vakauteen sekä talousuudistuksiin liittyvät kysymykset, ja sitä jatketaan määrätietoisesti. Turkin eri toimenpiteistä taloudellisen vakauden palauttamiseksi ja Kööpenhaminan taloudellisten arviointiperusteiden täyttämiseksi on keskusteltava yksityiskohtaisesti.

§ Lainsäädännön tarkastelu, jossa keskitytään tarkkoihin alakohtaisiin aiheisiin ja jota täydennetään TAIEXin avulla, on vauhdissaan ja sitä kehitetään edelleen. Tässä prosessissa Turkki saa opastusta vaatimuksista, jotka koskevat yhteisön säännöstön ottamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja muun muassa hallinnollisia valmiuksia ja lainvalvontaa.

§ Tulliliiton vahvistamiseksi ja sen soveltamisalan laajentamiseksi palveluihin ja julkisiin hankintoihin sekä esteiden poistamiseksi tavaroiden vapaalta liikkuvuudelta tehdään lisätyötä. Tällä on vaikutusta muihinkin toimiin, joita Turkki ehdokasmaana toteuttaa.

§ Turkin ja yhteisön sekä Turkin ja muiden maiden kauppasuhteiden syventämistä olisi jatkettava. Esimerkiksi yhteisön ja Turkin maataloustuotteiden kaupan etuuskohtelua voitaisiin vastavuoroisesti laajentaa, mutta samalla olisi lisättävä yhteistyötä eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluasioissa. Kun EU neuvottelee kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa, se pyrkii entistä voimakkaammin varmistamaan, että nämä maat ovat valmiita samanlaisiin järjestelyihin Turkin kanssa. EU:n ja Turkin kauppaa koskevaa vuoropuhelua olisi tehostettava ja kaupan puolustusmekanismien käyttöä olisi tarkkailtava.

§ Investointien edistämiseksi olisi EU:n ja Turkin välisiä ulkomaisia suoria sijoituksia vapautettava entisestään.

§ Yhteistyötä Turkin kanssa olisi lujitettava oikeus- ja sisäasioiden alalla mukaan luettuina laiton siirtolaisuus, Schengen-säännöstön käyttöönotto ja täytäntöönpano, henkilöiden vapaa liikkuvuus ja meriliikenteen turvallisuus.

§ Turkki osallistuu useisiin yhteisön ohjelmiin ja yhteisön virastojen toimintaan.

§ Uusi varainhoitojärjestelmä on alkanut tuottaa tulosta. EU:n Turkille tekemien rahoitussitoumusten huomattavaa kasaumaa ollaan purkamassa. Taloudellisen avun ohjelmissa noudatetaan täysimääräisesti liittymistä valmistelevaa lähestymistapaa. Turkin viranomaisille siirretään vuodesta 2003 alkaen enemmän vastuuta näiden ohjelmien täytäntöönpanosta.

Komissio tekee tarvittavat aloitteet tämän lujitetun liittymistä valmistelevan strategian käyttöönottamiseksi. Komissio aikoo esittää tarkistettua liittymiskumppanuutta, jossa otetaan huomioon tapahtunut edistys ja alat, joilla tarvitaan lisätoimia. Edistyksestä keskustellaan soveltuvilla foorumeilla kuten EY-Turkki-assosiaatiokomiteassa ja tulliliiton sekakomiteassa.

Tämän vuoksi Turkille annettavan rahallisen avun määrää on lisättävä pitäen mielessä Turkin erityistarpeet ja varojen vastaanottokyky.

5.2. Lisää rahoitustukea

Turkin liittymistä valmistelevan strategian täytäntöönpanon vauhdittamiseksi rahoitustukea lisätään vuodesta 2004. Tällä lisätuella on tarkoitus auttaa Turkkia julkishallinnon lujittamisessa, yhteisön säännöstön omaksumisessa ja Turkin yhdentymisessä Euroopan talouteen.

Liittymistä valmistelevassa tuessa keskitytään auttamaan Turkkia Kööpenhaminan edellytysten täyttämisessä ja erityisesti lujittamaan kaikentasoista julkishallintoa, kehittämään instituutioita ja tukemaan säännöstön käyttöönottoon liittyviä investointeja. Tukea annetaan myös Turkin talouden toimivuuden ja sen kilpailukyvyn parantamiseen sisämarkkinoilla. Rajaseutuyhteistyötä EU:n nykyisten jäsenvaltioiden ja muiden ehdokasmaiden kanssa edistetään myös. Avun ensisijaiset kohteet valitaan liittymiskumppanuuden ja määräaikaiskertomusten perusteella.

Täytäntöönpanon täysimääräisen hajauttamisen helpottamiseksi Turkin on toteutettava vielä lisätoimenpiteitä moitteettoman varainhoidon valvonnan varmistamiseksi.

Turkin julkishallinnon toimintakyvyn parantamiseen yhdistetään rahoitus sääntelyinfrastruktuurin investoinneille, säännöstöön liittyville investoinneille sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Turkkia pyydetään laatimaan kansallinen kehittämissuunnitelma, jolla varat ohjataan taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien asioiden korjaamiseen.

Komissio esittää ensi vuoden alussa tarkistettua Turkin liittymiskumppanuutta, joka perustuisi tämän vuoden määräaikaiskertomuksessa havaittuihin ensisijaisiin asioihin. Komissio ehdottaa tässä yhteydessä budjettivallan käyttäjälle, että Turkille annettava tuki otettaisiin vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymien 7 otsakkeesta ja että sitä kasvatettaisiin tasaisesti vuosina 2004-2006. Vuotuisten määrärahojen määrä kytketään edistykseen Kööpenhaminan edellytysten täyttämisessä ja liittymistä valmistelevan tuen tehokkaaseen käyttöön. Turkin tarpeet ja vastaanottokyky huomioon ottaen voidaan odottaa, että tuen kokonaismäärä ainakin kaksinkertaistuisi vuoteen 2006 mennessä.

6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Edellä esitetyn perusteella Euroopan komissio päättelee ja suosittelee seuraavaa:

(1) Tämän vuoden määräaikaiskertomuksista käy ilmi, että kaikki ehdokasmaat ovat edistyneet jäsenyysedellytysten täyttämisessä huomattavasti viime vuoden aikana.

(2) Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro täyttävät poliittiset arviointiperusteet. Kun otetaan huomioon näiden maiden edistys ja tulokset niiden sitoumusten täytäntöönpanossa sekä niiden tämänhetkiset ja tulevat valmistelut, komissio katsoo, että ne täyttävät taloudelliset ja säännöstöä koskevat arviointiperusteet ja ovat valmiita jäsenyyteen vuoden 2004 alusta. Komissio suosittelee tämän vuoksi, että liittymisneuvottelut päätetään kyseisten maiden kanssa tämän vuoden loppuun mennessä tavoitteena liittymissopimuksen allekirjoittaminen vuoden 2003 keväällä.

(3) Komissio toivoo, että Kypros liittyisi kokonaisvaltaisen sovintoratkaisun jälkeen uudelleen yhdistyneenä Euroopan unionin jäseneksi, mikä olisi paras mahdollinen lopputulos asian kaikille osapuolille. Kuten Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, unioni on valmis mukauttamaan poliittisen ratkaisun ehtoja liittymisjärjestelyissä Euroopan unionin perusperiaatteita noudattaen. Komissio on tyytyväinen YK:n merkittävän roolin jatkumiseen ja kehottaa kaikkia osapuolia ja erityisesti Turkkia antamaan täyden tukensa kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi tämän vuoden aikana. Kyproksen liittymisehtoja voidaan mukauttaa niin, että niissä otetaan huomioon kokonaisratkaisu ja sen vaikutukset yhteisön säännöstön soveltamiseen koko saarella. Komissio on ehdottanut huomattavien voimavarojen käyttöönottoa saaren pohjoisosan auttamiseksi saavuttamaan eteläosan edistystason sekä ratkaisuprosessin tukemiseksi. Jos ratkaisuun ei päästä, joulukuussa Kööpenhaminassa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston päätökset tehdään Helsingissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta.

(4) Liittyvien maiden on pantava yhteisön säännöstö täytäntöön liittymispäiväänsä mennessä lukuun ottamatta tapauksia, joissa on sovittu siirtymäkauden järjestelyistä. Neuvotteluissa tehdyt sitoumukset on pantava kokonaan täytäntöön ennen liittymistä. Määräaikaiskertomuksissa viitataan useisiin aloihin, joilla tarvitaan lisäparannuksia poliittisiin ja taloudellisiin arviointiperusteisiin sekä yhteisön säännöstön käyttöönottoon, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyen. Tätä työtä on edelleen jatkettava tarmokkaasti. Voidakseen analysoida edistymistä ja mahdollistaakseen menestyksekkään jäsenyyden Euroopan unionissa, komissio aikoo seurata tätä asiaa säännöllisesti ja raportoida siitä neuvostolle. Komissio toimittaa kuusi kuukautta ennen suunniteltua liittymispäivää kattavan seurantaraportin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Komissio katsoo, että liittymissopimukseen on sisällytettävä erityinen suojalauseke. Komission pitäisi voida tämän lausekkeen nojalla toteuttaa määrätyn ajan kuluessa tarvittavia toimenpiteitä sisämarkkinoiden alalla.

(5) Neuvottelujen päätökseen saattaminen edellyttää, että neuvotteluissa jäljellä oleviin avoimiin kysymyksiin löydetään tarvittavat ratkaisut. Unionin rahallisen tarjouksen olisi perustuttava neuvottelujen rahoituskehykseen, jonka komissio esitti 30. tammikuuta 2002, ja siihen sisältyviin periaatteisiin.

(6) Bulgaria ja Romania ovat asettaneet vuoden 2007 alustavaksi liittymisajankohdakseen. Komissio tukee näitä kahta maata voimakkaasti tämän tavoitteen saavuttamisessa; asiassa edetään eriyttämisen ja omien ansioiden periaatteiden mukaisesti. Komissio aikoo ennen Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminan kokousta esittää Bulgarialle ja Romanialle vuoden 2002 määräaikaiskertomuksissa esitetyn arvion pohjalta yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman. Bulgarian ja Romanian valmistamiseksi Euroopan unionin jäsenyyttä varten toimia aiotaan keskittää yhä enemmän oikeuslaitoksen ja hallinnon uudistukseen. Bulgarialle ja Romanialle annettavaa liittymistä valmistelevaa tukea olisi myös lisättävä huomattavasti ensimmäisessä vaiheessa liittyvien ehdokasmaiden liittymisestä alkaen sitä mukaa kuin etenemissuunnitelmien täytäntöönpano etenee. Koska liittymisneuvottelut kaikkien kahdentoista neuvotteluvaiheessa olevan ehdokasmaan kanssa ovat kaikki hakijavaltiot kattava prosessi, liittymissopimuksessa olisi tunnustettava, että niiden ehdokasmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka eivät liity unioniin laajentumisen ensimmäisessä aallossa, saatuja tuloksia ei kyseenalaisteta.

(7) Turkki on perustuslakia uudistamalla ja useilla lainsäädäntöpaketeilla edistynyt huomattavasti Kööpenhaminan poliittisten arviointiperusteiden täyttämisessä sekä edennyt taloudellisten arviointiperusteiden ja lainsäädäntönsä yhteisön säännöstöön lähentämisen osalta. Huomattavia lisätoimia kuitenkin vielä tarvitaan. Tämän vuoksi komissio suosittelee, että Euroopan unioni lisäisi tukeaan Turkin liittymisvalmisteluille sen ehdokkuuden seuraavaa vaihetta silmällä pitäen ja antaisi tähän tarkoitukseen huomattavia lisäresursseja. Komissio ehdottaa tarkistettua liittymiskumppanuutta ja voimistaa lainsäädännön tarkastelua. Se suosittelee uutta panostusta tulliliiton laajentamiseen ja sen toiminnan parantamiseen yhteisön ja Turkin taloussuhteiden syventämiseksi ja investointivirtojen lisäämiseksi. Turkkia kannustetaan jatkamaan uudistusprosessia ja sillä tavalla edistämään ehdokkuuttaan EU:n jäseneksi.

LIITE 1: MÄÄRÄAIKAISKERTOMUSTEN PÄÄTELMÄT

Bulgaria

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Bulgaria täyttää poliittiset arviointiperusteet. Tämän jälkeen maa on edistynyt huomattavasti niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Bulgaria täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Oikeuslaitoksen uudistusta koskeva strategia edistyi merkittävästi sen jälkeen kun Bulgaria otti käyttöön toimintaohjelman ja hyväksyi eräitä olennaisia muutoksia lakiin oikeusjärjestelmästä. Nyt on huolehdittava niiden täytäntöönpanosta, jotta ne johtaisivat konkreettisiin parannuksiin järjestelmän toimivuudessa. Oikeusjärjestelmän rakenteeseen ja oikeudelliseen koskemattomuuteen liittyvät kysymykset on pyrittävä ratkaisemaan.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut edelleen korruption torjunnan alalla, jolla on otettu käyttöön kansallinen korruption vastainen strategia; korruptio on kuitenkin edelleen vakava ongelma. Korruption torjuminen on Bulgarialle tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeä tehtävä, mistä syystä sen on jatkettava keskitettyjä toimia korruption vastaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi.

Julkishallinnon uudistaminen on edelleen edistynyt jossain määrin; lainsäädäntökehystä on tarkistettu ja valtionhallinnon nykyaikaistamisstrategia on hyväksytty, mutta uudistusten kehittämiseen ja täytäntöönpanoon on nyt panostettava päättäväisesti tehokkaan, avoimen ja vastuuvelvollisen julkishallinnon luomiseksi.

Bulgariassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Se on parantanut huomattavasti laittoman kaupan, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä turvapaikka-asioihin liittyvää lainsäädäntökehystä. Useilla aloilla on kuitenkin edelleen vakavia ongelmia. Uutena ongelmana on havaittu laitosten, ja erityisesti kehitysvammalaitosten, huonot elinolot. Tähän epäkohtaan on kiireellisesti puututtava. Bulgarian on niin ikään vahvistettava lastenhuoltojärjestelmän uudistamiseen tähtääviä toimiaan varmistaakseen lasten etujen huomioon ottamisen ja vähennettävä laitoksissa elävien lasten määrää. Myös säilöön otettujen henkilöiden huonoihin oloihin erityisesti poliisiasemilla ja oikeudenkäyntiä edeltävään säilöönottoon yleensä on kiinnitettävä huomioita.

Rikoslakiin vastikään tehdyt muutokset ovat tärkeä edistysaskel sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi.

Romaniyhteisöjen sosiaaliseen syrjintään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa tai romanien heikkojen elinolojen parantamisessa ei ole juurikaan edistytty. Kokonaisvaltaisen lainsäädännön antaminen syrjinnän torjumiseksi olisi tärkeä edistysaskel.

Bulgaria on toimiva markkinatalous. Edellyttäen että maa jatkaa uudistusohjelmaansa jäljellä olevien ongelmien poistamiseksi, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä.

Makrotalouden vakaus on kehittynyt Bulgariassa erittäin hyvin, ja markkinamekanismit toimivat tällä hetkellä riittävän tehokkaasti luodakseen perustan tehokkaammalle resurssien jakamiselle. Rakenneuudistukset, erityisesti markkinoille pääsyyn liittyvät menettelyt, rahoitusalan rakenneuudistus sekä yksityistäminen, ovat edistyneet hyvin, mikä on luonut perustan mikrotalouden kestävälle kasvulle.

Lisätoimia tarvitaan kuitenkin markkinoiden joustavuuden parantamiseksi. Erityisesti on tehostettava hallinto- ja oikeusjärjestelmän toimintaa, jotta taloudelliset toimijat voisivat tehdä päätöksiä vakaissa ja ennustettavissa olosuhteissa. Yritysalaan vaikuttavia hallintomenettelyjä, konkurssimenettelyt mukaan luettuina, on kevennettävä. Rahoituksen välitys on edelleen vähäistä. Maakaupan markkinoihin erityisesti liittyvät heikkoudet vaikuttavat kyseisten markkinoiden ja niihin liittyvien talouden alojen toimintakykyyn. Tällaisten uudistustoimien täytäntöönpano lisäisi merkittäviä yksityisiä ja julkisia investointeja, jotka ovat kestävän kasvun ja riittävän kilpailukyvyn tärkeimmät edellytykset unionissa.

Vuoden 1997 lausunnon antamisen jälkeen Bulgaria on edistynyt hyvin useimmilla yhteisön säännöstön aloilla. Bulgaria on yleensä ottaen edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa hyvin kyseisellä ajanjaksolla ja edistynyt myös hallinnon valmiuksien kehittämisessä, joskin hitaammin.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja hallinnon valmiudet ovat edelleen edistyneet ja toimia on kiirehditty erityisesti oikeuslaitoksen uudistamisessa.

Bulgarian tavoitteeksi asettama liittymisajankohta huomioon ottaen maan edistyminen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on kaiken kaikkiaan ollut kohtuullista. Myös hallinnon valmiuksia on kehitetty, vaikka alalla tarvitaankin vielä merkittäviä lisätoimia. Lisähuomiota on kiinnitettävä lakien täytäntöönpanoon ja soveltamiseen. Julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistuksia on tältä osin jatkettava.

Sisämarkkinoiden osalta Bulgaria on edistynyt useimmilla aloilla. Bulgaria on jatkanut edistymistä tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla standardointia koskevaan lakiin tehtyjen muutosten ansiosta, joilla ehkäistään eturistiriitojen syntyminen standardoinnin, säätelytoimien ja/tai varmentamisen välillä. Standardoinnin ja varmentamisen hallintorakenteen vahvistaminen sekä kansalliset vaatimustenmukaisuuden arviointia ja markkinoiden valvontaa koskevat järjestelmät edellyttävät vielä huomattavan paljon toimia. Uusi julkisia hankintoja koskeva laki on askel kohti yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa, mutta kyseinen laki ei vielä ole täysin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Täytäntöönpano ja soveltaminen säännöstön periaatteiden mukaisesti on varmistettava. Huomattava osa elintarviketurvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta toimia on jatkettava, jotta voidaan varmistaa säännöstön asianmukaisen täytäntöönpano ja soveltaminen. Hallinnon valmiuksia on edelleen vahvistettava erityisesti laboratorioiden kehittämisen ja akkreditoinnin osalta. Palvelujen tarjoamisen vapauden osalta Bulgaria on kehittänyt asianmukaiset pankkivalvontakäytännöt. Säännöstön täytäntöönpano on edistynyt pankkitoiminnan alalla hyvin, mutta vakuutusten ja arvopaperien alalla hitaammin. Rahoitussektorin valvonnan neuvoa-antavan neuvoston perustaminen oli lisäaskel oikeaan suuntaan. Bulgaria on edistynyt tietosuojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa, mutta sen on vielä varmistettava lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaisuus ja edistyttävä hallinnollisten valmiuksien perustamisessa sen täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi.

Yhtiölakia on edelleen yhdenmukaistettu, mutta se on vielä saatettava täysin yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa erityisesti yritysostojen, fuusioiden ja yhtiöiden jakamisen osalta. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevaa lainsäädäntökehystä on edelleen parannettu, mutta lainsäädäntökehyksen soveltamisen varmistaminen rajoilla sekä teollis- ja tekijänoikeuskysymysten käsittelyyn tarvittavan koulutuksen antaminen lainvalvontaviranomaisille sekä oikeuslaitokselle vaativat vielä toimia. Edistyminen on ollut merkittävää kilpailupolitiikan alalla, jolla uusi valtiontukilaki on tullut voimaan. Nyt tarvitaan lisätoimia, jotta valtiontukilainsäädännön soveltaminen saa uskottavuutta. Bulgarian kilpailulainsäädäntö on suurelta osin yhteisön säännöstön mukainen. Bulgarian on nyt jatkettava säännösten tosiasiallista soveltamista ja soveltamisen valvontaa. Teräsalan rakenneuudistusta on seurattava huolellisesti.

Tullin ja verotuksen osalta Bulgarian on kehitettävä tietotekniikkajärjestelmiään niin, että ne mahdollistavat tietojenvaihdon yhteisön kanssa. Tullialan hallinnon valmiuksien vahvistamisen osalta uudistusten täytäntöönpanossa tapahtuu edistymistä, sen sijaan verohallinnon uudistus on edistynyt vain vähän.

Bulgaria on edistynyt televiestintäalaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Nyt olisi saatava päätökseen säännöstön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, nopeutettava lainsäädännön tosiasiallista täytäntöönpanoa ja lisättävä sääntelyviranomaisen valmiuksia.

Maataloudessa on edistytty lainsäädännön lähentämisessä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualoilla. Lisätoimia tarvitaan säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallinto- sekä tarkastus- ja valvontamekanismien kehittäminen edellyttää kuitenkin huomattavia toimia erityisesti eläinlääkintään ja hygieniaan liittyvän valvonnan saattamiseksi standardien mukaiseksi. Edistyminen kalastusalalla on jatkunut, mutta Bulgarian on toteutettava vielä lisätoimenpiteitä varmistaakseen EY:n hygienia- ja terveysvaatimusten täyttyminen.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta yhteisön säännöstön käyttöönotossa työoikeuden, tasavertaisten mahdollisuuksien, syrjinnän torjunnan sekä työterveyden ja -turvallisuuden aloilla on vielä huomattavasti tehtävää. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EY:n käytäntöjen mukaisesti olisi edistettävä.

Aluepolitiikassa Bulgaria on edistynyt rakennepolitiikkojen käyttöönoton valmisteluissa ottamalla käyttöön rakennerahastostrategian, joka selkeyttää rakenne- ja koheesiorahastoista maksettavaan tukeen liittyvää institutionaalista rakennetta. Bulgarian on paneuduttava vahvistamaan keskeisten ministeriöiden valmiuksia panna täytäntöön tulevat rakennerahastojen toimet, asianmukaiset valvonta-, seuranta- ja arviointimekanismit mukaan luettuina. Bulgarian on edelleen jatkettava johdonmukaisen kehittämissuunnitelman valmistelua rakennerahastoja koskevien asetusten mukaisesti ja sisällytettävä se kansalliseen budjetti- ja päätöksentekokehykseen.

Bulgaria on jatkanut ympäristösäännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä antamalla ympäristönsuojelulain. Ympäristöinvestointeja varten on valmisteltava direktiivikohtaiset täytäntöönpanosuunnitelmat sekä rahoitusstrategiat, ja jatkettava tosiasiallisen täytäntöönpanon seurantamekanismien kehittämistä. Täytäntöönpano, hallinnon valmiuksien parantaminen sekä yhdenmukaistamisen kustannukset ovat edelleen merkittäviä haasteita.

Bulgaria on edelleen edistynyt liikenteen alan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa etenkin maantie- ja rautatieliikenteen aloilla. Vastikään perustettuja hallintorakenteita on vahvistettava. Meriliikenteen osalta Bulgarian laivaston heikko turvallisuus on edelleen vakava ongelma.

Bulgaria on tehostanut uudistusta energia-alalla, jolla rakenneuudistuksen edistyminen onkin ollut hidasta viime vuosina. Uusi kansallinen energiastrategia on hyväksytty. Markkinoiden avaamisen oikeusperusta on luotu ja jakeluyritysten yksityistämistä valmistellaan. Bulgarian on nyt asetettava selkeä aikataulu energia-alan rakenneuudistukselle. Bulgarian on noudatettava Kozloduyn ydinvoimalan sulkemista koskevia sitoumuksia ja varmistettava ydinturvallisuuden korkea taso.

Bulgaria on edistynyt hyvin oikeus- ja sisäasioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa useimmilla aloilla. Se on hyväksynyt Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman. Täytäntöönpanovalmiuksien vahvistaminen vaatii kuitenkin edelleen merkittäviä ponnisteluja.

Bulgaria on edistynyt merkittävästi varainhoidon valvonnan vahvistamisessa saattamalla voimaan julkisen sektorin sisäistä varainhoidon valvontaa ja kansallista tarkastusvirastoa koskevat uudet lait. Sen olisi nyt keskityttävä vahvistamaan tarvittavia institutionaalisia rakenteita, yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen mukaan luettuna.

Bulgarian on jatkettava edelleen ponnisteluja kehittääkseen riittävät hallinnolliset ja oikeudelliset valmiudet panna täytäntöön yhteisön säännöstöä ja valvoa sen noudattamista. Bulgarian on jatkettava julkishallinnon horisontaalista uudistusta sekä keskityttävä erityisesti kehittämään valmiuksia sisämarkkinoihin osallistumiseen sekä yhteisön säännöstön soveltamiseen maatalouden, ympäristön ja aluepolitiikan aloilla. Lisätoimia vaaditaan myös tarvittavien hallintovalmiuksien luomiseen EY:n varojen moitteettoman ja tehokkaan hoidon varmistamiseksi.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 22 neuvottelulukua. Neuvotteluissa tehdyissä sitoumuksissa tähdätään jäsenyyteen vuonna 2007, ja sitoumusten täytäntöönpano etenee yleisesti ottaen suunnitellun mukaisesti.

Kypros

Komissio on toistuvasti todennut, että Kypros täyttää poliittiset arviointiperusteet. Tämä päätelmä on esitetty aiemmissa määräaikaiskertomuksissa, ja se on tullut vahvistetuksi myös kuluneen vuoden aikana. Kypros täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Valtionhallintoa on vahvistettu huomattavasti luomalla uusia virkoja ja edistämällä säännöllistä koulutusta.

Kyproksessa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Kypros on parantanut pakolaisten suojelumenettelyä. Se on poistanut avioliiton solmimisoikeutta koskevat rajoitukset eteläosassa asuvien Kyproksen turkkilaisten osalta.

Kypros on toimiva markkinatalous, ja sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Vuoden 1998 ensimmäisessä määräaikaiskertomuksessa tunnustettiin jo talouden uudistustoimet, joita Kyproksen viranomaiset olivat toteuttaneet valmisteluina unioniin liittymistä varten. Määräaikaiskertomuksen jälkeen Kyproksen viranomaiset ovat ponnistelleet yhtäjaksoisesti täyttääkseen unioniin liittymiselle asetetut taloudelliset vaatimukset.

Markkinoiden toimintaa voidaan parantaa edelleen jatkamalla palvelujen vapauttamista koskevien suunnitelmien toteuttamista televiestintä- ja energia-aloilla sekä lentoliikenteen ja postipalvelujen aloilla. Julkisen talouden vakauttamisohjelman noudattaminen auttaa alentamaan nykyistä vaihtotaseen alijäämää. Osuuskunnallisten rahoituslaitosten ja pankkien valvonnan koordinointia on pyrittävä parantamaan.

Vuoden 1998 määräaikaiskertomuksen jälkeen Kypros on edistynyt huomattavasti yhteisön säännöstön eri alueilla. Lainsäädännön yhdenmukaistamista on viime vuosina nopeutettu. Kypros on edelleen kiinnittänyt huomiota täytäntöönpano- ja soveltamisrakenteisiin.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Kypros on edelleen edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja parantanut tilannettaan hallinnon valmiuksien osalta erityisesti sosiaaliturvan, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan tarkastusten, lääkealan palvelujen, rahanpesun torjunnan, alusten tarkastuksen, verohallinnon, suunnittelun, ympäristöpalvelujen, kuluttajansuojan ja terveyden suojelun sekä tullin aloilla.

Kokonaisuudessaan Kypros on yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa useimmilla aloilla varsin pitkälle, ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on edennyt useilla aloilla, vaikka lisätoimia tarvitaankin vielä. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden eri aloilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta alakohtaisen lainsäädännön lähentäminen on saatettu päätökseen monilla aloilla. Uuden yleisen lähestymistavan periaatteiden mukaisen puitelainsäädännön hyväksyminen alun viivästymisen jälkeen on edistänyt lainsäädäntöä merkittävästi ja lisännyt huomattavasti lainsäädännön yhdenmukaisuutta yhteisön säännöstön kanssa. Julkisten hankintojen alalla lainsäädäntö ei ole vielä täysin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Tämän lisäksi tarvitaan edelleen toimia yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ilmoitusmenettelyn, markkinoiden valvonnan ja tuoteturvallisuuden osalta. Kypros on vahvistanut standardoinnin ja varmentamisen infrastruktuuria perustamalla vastikään varmentamisyhtiön, mutta sen on jatkettava toimia markkinoiden valvontajärjestelmien parantamiseksi. Kypros on edistynyt huomattavasti henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla ottamalla käyttöön ammattipätevyyden tunnustamista koskevan puitelainsäädännön. Se on poistanut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeneet eroavuudet ja edistynyt hyvin hallinnon valmiuksien osalta. Palvelujen tarjoamisen vapauden alalla yhdenmukaistamisen katsotaan edistyneen hyvin erityisesti vakuutuslaitoksia ja pankkeja, myös ulkomailla toimivia pankkeja koskevan lainsäädännön osalta. Hallinnon valmiuksien parantamista olisi jatkettava erityisesti rahoituspalvelujen valvontaviranomaisten osalta. Pääomanliikkeiden vapauttaminen on käynnissä täyden yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi liittymiseen mennessä. Vaikka hallinnon valmiuksia rahanpesun torjumiseksi onkin edelleen parannettu rekrytoimalla lisähenkilöstöä, Kyproksen on jatkettava keskeytymättä toimia tällä alalla.

Yhtiölain osalta Kyproksen lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edennyt pitkälle. Teollis- ja tekijänoikeuksien alalla tarvitaan lisätoimia soveltamisen valvontaa koskevien valmiuksien vahvistamiseksi rajavalvonnassa sekä piratismin ja väärennösten torjunnan aloilla. Kilpailun alalla kilpailu- ja valtiontukilainsäädännön antaminen on edennyt tasaisesti. Vuosien hiljaiselon jälkeen valtiontuki- ja kilpailulainsäädännön soveltaminen on edistynyt jälleen merkittävästi. Valtiontukien valvontaviranomainen ja täysin riippumaton kilpailuvirasto toimivat hyvin, mutta niitä on edelleen kehitettävä.

Maataloudessa Kyproksen lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukaistettu ja yhteisten markkinajärjestelyjen käyttöönotossa on edistytty merkittävästi. Hallinnon valmiuksia panna täytäntöön ja soveltaa yhteisön säännöstöä on kuitenkin edelleen vahvistettava tällä alalla. Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän valmisteluun olisi kiinnitettävä asianmukaista huomioita. Kalastuksen alalla lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu kohtuullisessa määrin. Hallinnon valmiudet ovat olemassa, mutta niitä on edelleen vahvistettava. Kypros on jatkanut toimia Kyproksen lipun alla purjehtivien kalastusalusten määrän vähentämiseksi edelleen, mutta kalastusalusrekisteri ei ole vielä täysin toimintavalmis. Rekisterin perustamiseen tarvittava infrastruktuuri on kuitenkin otettu käyttöön ja täytäntöönpanomekanismien valmistelu on käynnissä.

Laaja verouudistus, joka kattaa sekä välillisen että välittömän verotuksen, on huomattavasti lisännyt Kyproksen valmiuksia verotuksen alalla. Kypros on edistynyt merkittävästi myös tarvittavien hallinnon valmiuksien kehittämisessä ja saavuttanut tältä osin riittävän tason. Myös Kyproksen tullihallinto on hyvin järjestetty ja toimiva. Lainsäädännön yhdenmukaistamista on jatkettava sisäisen ja ulkoisen jalostuksen, väliaikaisen maahantuonnin, kulttuuriesineiden sekä menettelyjä koskevien näkökohtien osalta. Valmisteilla oleva ja puuttuva lainsäädäntö olisi kiireellisesti annettava tällä alalla yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi.

Kyproksen on paneuduttava televiestintämarkkinoiden täyteen vapauttamiseen, säännöstön täytäntöönpanon nopeuttamiseen sekä sääntelyviranomaisen perustamiseen.

Edistyminen on ollut hyvää talous- ja rahaliiton alalla, jolla keskuspankki on saavuttanut riippumattoman aseman.

Liikenteen alalla lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukainen säännöstön kanssa, mutta osa lainsäädännöstä, erityisesti ilmailualalla, on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kypros on edistynyt erityisesti turvallisuuskysymyksissä yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ja vahvistamalla hallinnon valmiuksia. Toimia on jatkettava meriliikenteen alalla.

Kypros on edistynyt merkittävästi sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on saatettava päätökseen joillakin aloilla. Hallinnon valmiuksia on kuitenkin merkittävästi vahvistettava.

Energia-alalla on tapahtunut pientä edistystä. Kypros on edistynyt vain vähän energian sisämarkkinoihin liittyvän yhteisön säännöstön, öljyn huoltovarmuuden ja öljyvarastojen osalta. Kyproksen on ehdottomasti varmistettava, että se ryhtyy vähitellen kartuttamaan öljyvarastoja ja perustaa asiasta vastaavan viranomaisen sovitussa aikataulussa. Käynnissä olevia lainsäädäntötoimia olisi viipymättä jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi öljyn sisämarkkinoita koskevan yhteisön säännöstön kanssa, öljyvarastoista vastaavan viranomaisen perustamiseksi sekä öljyn varastointivalmiuksien turvaamiseksi.

Kypros on jatkanut ympäristön sisällyttämistä muihin politiikkoihin ja yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä melko pitkälle ympäristön- ja luonnonsuojelun eri aloja koskevan yhteisön säännöstön kanssa. Toimenpiteitä on kuitenkin hyväksymättä eräillä tärkeillä aloilla kuten ilman ja veden laadun, teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen torjunnan, kemikaalien sekä muuntogeenisten organismien aloilla. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota jätehuoltoon ja lisättävä hallinnon valmiuksia. Investoinnit on turvattava keskipitkällä aikavälillä ympäristöalan säännöstön täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Oikeus- ja sisäasioiden osalta on edistytty hyvin viisumipolitiikan, turvapaikka-asioiden, järjestäytyneen rikollisuuden sekä korruption torjunnan aloilla. Turvapaikka-asioissa on kiirehditty yhdenmukaistamista ja perustettu riippumaton tarkastusviranomainen. Schengenin säännöstön osalta Kypros jatkaa valmisteluja voimassa olevan Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä kansallisen tietojärjestelmän kehittämistä varten. Kypros on ratifioinut useita yleissopimuksia, jotka koskevat muun muassa tietosuojaa, terrorismin torjuntaa sekä rikoksen tuottamaa hyötyä. Kaiken kaikkiaan hallinnon valmiuksia on edelleen vahvistettava tällä alalla.

Aluepolitiikassa Kypros on edelleen edistynyt merkittävästi lainsäädännön yhdenmukaistamisessa rakennepoliittisiin välineisiin osallistumista valmistelevan yhteisön säännöstön kanssa. Se on edistynyt hyvin myös hallintorakenteiden kehittämisessä.

Kypros on edelleen edistynyt varainhoidon valvonnassa. Sen julkisen sektorin sisäinen varainhoidon valvontajärjestelmä on kehittynyt ja kansainvälisiä tarkastusstandardeja noudatetaan laajalti. Toimia tarvitaan valtionkassan hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi.

Kypros on edelleen vahvistanut hallinnon valmiuksia. Tärkeimmillä aloilla on rekrytoitu lisähenkilöstöä, ja henkilöstön osalta on tehty varaus vuoden 2002 lisäbudjettiin, joka on vielä hyväksymättä. Soveltamisen valvontaan tarvittavia rakenteita on vahvistettu eräillä tärkeillä aloilla kuten pääoman liikkeiden, kilpailun, maatalouden, verotuksen, tullin, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vasta liittymisen ajankohtana sovellettavien säännöstön osien täytäntöönpanossa tarvittaviin rakenteisiin, etenkin niihin, joita yhteisön myöntämien varojen moitteeton ja tehokas hallinnointi edellyttävät.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 28 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Kypros täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Kalastusalusrekisterin perustaminen sekä lainsäädännön yhdenmukaistaminen öljyvarantojen ja sähködirektiivin osalta ovat kuitenkin viivästyneet. Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Kyproksessa on tapahtunut vuoden 1998 määräaikaiskertomuksen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Kypros pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Kyproksen on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Tsekki

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Tsekki täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edelleen lujittanut ja syventänyt merkittävästi instituutioidensa vakautta demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Tsekki täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Hallitus on toteuttanut lisätoimia keskushallinnon toiminnan parantamiseksi. Erityisesti maa on antanut virkamieslain, joka on oikeusperusta keskitetylle julkishallinnolle ja jolla uudistetaan nykyisiä menettelyitä monella keskeisellä alalla. Laissa säädetään sen säännösten vaiheittaisesta täytäntöönpanosta siirtymäkaudella, joka voi kestää vuoden 2006 loppuun saakka, jotta niitä ehditään valmistella huolellisesti ja soveltaa perusteellisesti. Olisi kuitenkin toivottavaa, että täysimääräinen täytäntöönpano toteutuisi mahdollisimman pian, jotta Tsekin julkishallinnolla olisi paremmat valmiudet selviytyä niistä ylimääräisistä vaatimuksista, joita liittyminen Euroopan unioniin asettaa. Hallinnon hajauttaminen on jatkunut, ja valtuuksia siirretään edelleen alueille ja kunnille.

Oikeuslaitoksen uudistamisessa ollaan edelleen edistytty erityisesti ottamalla käyttöön hallintolakia koskeva uusi järjestelmä ja panemalla täytäntöön sujuvoitettu rikosprosessilaki. Tarvitaan kuitenkin lisäponnisteluja tuomioistuinmenettelyjen keston lyhentämiseksi erityisesti siviiliasioissa. Kaiken kaikkiaankin viimeaikaisia uudistuksia on tehostettava lisäämällä inhimillisiä ja materiaalisia voimavaroja sekä oikeusalan koulutusta.

Joitakin uusia oikeudellisia ja organisationaalisia toimenpiteitä on toteutettu, jotta torjutaan korruptiota ja taloudellisia rikoksia, jotka ovat edelleen vakavia huolenaiheita. Ponnistuksia on lisättävä. Erityisesti on varmistettava, että asian kannalta merkityksellisten lainvalvontaviranomaisten inhimillisiä ja teknisiä voimavaroja lisätään. Äskettäin julkistetussa hallituksen kertomuksessa painotetaan, että on tärkeätä varmistaa täysi poliittinen tuki tällä alalla.

Tsekissä kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Helmikuussa 2002 voimaan tulleella turvapaikkalailla tiukennettiin turvapaikan myöntämisedellytyksiä. Sillä perustettiin myös toinen riippumaton muutoksenhakuelin hylätyille turvapaikkahakemuksille. Miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä neuvosto aloitti työnsä tammikuussa 2002.

Joitakin uusia toimia on toteutettu romaniyhteisön vaikean tilanteen kohentamiseksi. Tarvitaan kuitenkin lisää rakenteellisia toimenpiteitä merkittävien tulosten saamiseksi syrjinnän poistamiseksi koulutuksen ja asunnon saamisessa sekä työllistämisessä. Kokonaisvaltaisen lainsäädännön antaminen syrjinnän torjumiseksi olisi tärkeä edistysaskel tässä mielessä.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Tsekin viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat merkittävät uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi maailmantalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia nopeutettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Tsekin viranomaisten sitoumukset on täytetty.

Näin ollen Tsekin päätellään olevan toimiva markkinatalous. Jos Tsekki jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Parannuksia voidaan tehdä julkisen talouden hoidossa, erityisesti puuttumalla korkeisiin ja alati kasvaviin pakollisiin ja näennäispakollisiin hallintokustannuksiin. On jatkettava sosiaalimenojen, kuten eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien, uudistuksia. Päättäväisempi lähestymistapa Tsekin vakauttamisviraston tappiollisen omaisuuden myymiseksi yksityisille sijoittajille vapauttaisi talouden epäonnistuneesti kohdennetuista varoista.

Lausunnon jälkeen Tsekki on edistynyt erittäin hyvin. Vaikka aluksi lainsäädäntöä yhdenmukaistettiin yhteisön säännöstön kanssa hitaasti, yhdenmukaistaminen on sittemmin nopeutunut huomattavasti. Viime vuosina on myös vakaasti edistytty yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä kuin myös oikeusjärjestelmän uudistamisessa.

Viime vuoden aikana Tsekki on edistynyt lisää lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa erityisesti rahoituspalveluiden, kasvinsuojelun, tieliikenteen, sosiaalipolitiikan, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden osalta. Verotuksen alalla edistyminen on ollut kuitenkin vähäistä. Hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi on jatkettu ponnisteluja, joihin kuuluu julkishallintoa koskevan oikeudellisen kehyksen käyttöönotto.

Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on Tsekissä edennyt monella alalla hyvin ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on niin ikään edennyt useimmilla aloilla hyvin, vaikka lisäponnisteluja vielä tarvitaankin. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden alalla on yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä edistytty hyvin neljän vapauden alalla, ja ponnisteluissa olisi keskityttävä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseen. Hallinnolliset valmiudet ovat yleensä ottaen hyvät. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Tsekki on nyt pannut täytäntöön lähes kaikki yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit myös elintarvikkeiden alalla. Markkinavalvontavalmiuksia on kuitenkin lisättävä. Kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen julkisia hankintoja koskevan yhteisön säännöstön kanssa olisi saatettava päätökseen äskettäin asiassa saavutetun edistymisen pohjalta. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla yhdenmukaistaminen on jo pitkällä kansalaisoikeuksien ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden osalta, mutta ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen vaatii pikaisia lisäponnisteluja. Palveluiden vapaan liikkuvuuden osalta pankkialaa koskevan yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistynyt hyvin, mutta yhdenmukaistaminen on saatettava päätökseen muilla rahoitusaloilla. Rahoitusalan valvontaa olisi vielä parannettava. Pääomien vapaan liikkuvuuden osalta on äskettäin edistytty paljon poistamalla kiinteistöjen hankkimista ja rajojen yli tapahtuvan luotonsiirtojen sääntelemistä koskevia rajoituksia. Rahanpesun torjunnan hallinnollisia valmiuksia olisi lujitettava edelleen.

Yhtiöoikeudessa yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa on tapahtunut jo paljon, vaikka teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamisen valvonnassa on edistyttävä lisää puuttumalla muun muassa laittomasti valmistettuihin ja väärennettyihin tavaroihin. Kilpailun alalla lainsäädäntö noudattaa laajalti yhteisön säännöstöä, ja kilpailuvirastolla on tyydyttävät tiedot kilpailuoikeuksien ja valtiontukien soveltamisen valvonnasta. Teräsalan valtiontukien soveltamisen valvontaa ja rakenneuudistusta on seurattava tiiviisti. Pankkialalla tarvitaan suurempaa avoimuutta.

Talous- ja rahoitusasioiden osalta on talous- ja rahaliittoa koskevan yhteisön säännöstön yhdenmukaistaminen edistynyt merkittävästi, ja keskuspankin itsenäisyydessä on äskettäin saavutettu merkittävää edistystä. Verotuksen osalta yhdenmukaistaminen on edennyt merkittävästi, mutta se on saatettava päätökseen arvonlisä- ja valmisteverojen tärkeillä aloilla. Jatkuva edistyminen on tarpeen tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseksi sähköisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Nykyisiä ponnistuksia hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi kyseisellä alalla olisi jatkettava päättäväisesti. Tullia koskevan yhteisön säännöstön osalta on saavutettu suuri yhteensopivuus. On tarpeen saada päätökseen kansallisten järjestelmien tietokoneistaminen ja täysimääräinen yhteenliittäminen EY:n tullitietojärjestelmien kanssa.

Alakohtaiset politiikat on kaiken kaikkiaan suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa, ja hallinnolliset valmiudet ovat yleensä ottaen tyydyttäviä. Liikenteessä tie- ja lentoliikennettä koskeva lainsäädäntö on laajalti yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, mutta rautatieliikenteen osalta tarvitaan lisäponnisteluja. On vielä varmistettava riittävät hallinnolliset valmiudet yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi. Energia-alalla yhdenmukaistaminen on jo mittavaa erityisesti kilpailukykyisten sähkömarkkinoiden perustamisen ansiosta. Nyt on varmistettava lainsäädännön täysimääräinen ja aikataulun mukainen täytäntöönpano. Tsekki on hyväksynyt kaikki ydinturvallisuutta laajentumisen yhteydessä koskevan neuvoston kertomuksen suositukset, ja se noudattaa niitä.

Maatalouden alalla valmistelujen kokonaistaso on hyvä erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanorakenteiden ja kasvinsuojelulainsäädännön yhdenmukaistamisen osalta. Ponnisteluja on jatkettava yhdenmukaistamisen saattamiseksi päätökseen ja tarkastusjärjestelyjen vahvistamiseksi eläinlääkintäalalla.

Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla sosiaalipolitiikassa ja työllisyydessä yhdenmukaistamisessa ollaan erittäin pitkällä erityisesti työoikeuden sekä työterveyden ja -turvallisuuden osalta. Hallinnollisia valmiuksia on edelleen lujitettava työterveyden ja -turvallisuuden sekä erityisesti työsuojelutarkastuksen osalta. Aluepolitiikassa on viime vuotena edistytty merkittävästi, ja oikeudellinen kehys on jo suurelta osin olemassa. Ponnisteluja on jatkettava täytäntöönpano- ja tarkastusrakenteiden saamiseksi täysin toimiviksi ja yhteisön rahoituksen osalta tukikelpoisten hankkeiden tekniseksi valmistelemiseksi.

Ympäristön osalta Tsekki on yhdenmukaistanut suuresti lainsäädäntöään yhteisön säännöstön kanssa, ja merkittävät investoinnit ovat tuottaneet huomattavia tuloksia erityisesti ilman ja veden laadun suhteen. Jatkuvia ponnisteluja tarvitaan, jotta saadaan päätökseen yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano ilman laadun, jätteiden, luonnonsuojelun ja teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla. Myös hallinnollisia valmiuksia paikallis- ja aluetasolla on varmistettava ja pitkän aikavälin rahoitusinvestointeja suunniteltava.

Televiestinnän alalla Tsekki on viime aikoina edistynyt edelleen, ja yhdenmukaistamisen taso on hyvä televiestinnän infrastruktuurin kehittämisen ja markkinoiden monipuolistumisen osalta. Markkinoita ei ole kuitenkaan vapautettu vielä täysimääräisesti, ja sääntelyviranomaisen riippumattomuus on varmistettava.

Audiovisuaalialalla Tsekki on edistynyt hyvin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Tosiasiallinen täytäntöönpano vaatii kuitenkin hallinnollisten valmiuksien lujittamista. On edelleen erityisen tärkeätä perustaa avoin ja ennustettavissa oleva oikeudellinen kehys audiovisuaalialalla ja valvoa sitä tosiasiallisesti.

Oikeus- ja sisäasioissa on tapahtunut huomattavaa edistystä lähes kaikilla aloilla, ja lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatettu lähes päätökseen. Ponnisteluja on jatkettava, jotta varmistetaan rajahallinnon kehittäminen edelleen ja Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano sekä petosten, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan lujittaminen.

Rahoituskysymysten osalta varainhoidon valvonnan alan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatettu päätökseen, mutta huomattavia lisäponnisteluja tarvitaan julkisen sisäisen varainhoidon valvonnan täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kaiken kaikkiaan Tsekin hallinnollisia valmiuksia on lujitettu huomattavasti. Ponnisteluja on jatkettava erityisesti maatalouden, ympäristön, aluepolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden sekä varainhoidon valvonnan alalla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä EY-varojen moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon varmistamiseen tarvittaviin rakenteisiin. Nykyisin toteutettavia toimia, erityisesti sisäisen tarkastuksen yksikköjen lujittamista henkilöstöresursseja ja koulutusta lisäämällä, on jatkettava päättäväisesti täysimääräisen toimintavalmiuden saavuttamiseksi Euroopan unioniin liittymiseen mennessä.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 25 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Tsekki täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Viivästyksiä on kuitenkin esiintynyt julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa, ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevan yhdenmukaistamisen saattamisessa päätökseen, eläinlääkintälainsäädännön eräiden osien antamisessa ja tiettyjen arvonlisä- ja valmisteverojen yhdenmukaistamisen saattamisessa päätökseen. Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Tsekissä on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Tsekki pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Tsekin on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Viro

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Viro täyttää poliittiset arviointiperusteet. Maa on tämän jälkeen edistynyt huomattavasti niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Tämä on voitu varmistaa viime vuoden aikana. Viro täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Julkishallinnon uudistusohjelman täytäntöönpanoa on jatkettu, ja julkishallinto sekä sen hallintomenettelyt toimivat edelleen tyydyttävästi. Avoimuuden lisäämiseen henkilöstöasioissa sekä eri elinten yhteistyön tehostamiseen on kuitenkin kiinnitettävä edelleen huomiota.

Tuomioistuinlaitoksen uudistaminen on edistynyt hyvin, ja oikeuslaitoksen hallintoa on vahvistettu. Tuomarien koulutuksen kehittämistä on jatkettu, ja tuomioistuinten tietojärjestelmää on parannettu. Viron olisi kiirehdittävä täyttämättä olevien syyttäjän virkojen täyttämistä. Kuten viime vuonna todettiin, Viron on jatkettava tuomioistuinkäsittelyjen tehostamista ja samalla parannettava tuomioistuinten päätösten laatua ja tehostettava niiden täytäntöönpanoa.

Virossa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Viro on edelleen helpottanut ilman maan kansalaisuutta olevien henkilöiden integroimista yhteiskuntaan poistamalla parlamentti- ja paikallisvaalien ehdokkaiden kielitaitoa koskevat määräykset sekä tukemalla kieltenopetusta ja kulttuurivaihtoa valtion integrointiohjelmalla. Viron on edelleen pyrittävä nopeuttamaan ja helpottamaan kansalaisuuden myöntämismenettelyä. Viron olisi varmistettava, että kielilain täytäntöönpanossa noudatetaan edelleen perustellun yleisen edun ja suhteellisuuden periaatteita, Viron kansainvälisiä velvoitteita ja Eurooppa-sopimusta.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Viron viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat merkittävät uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta, erityisesti Venäjän kriisistä, huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia nopeutettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Viron viranomaisten sitoumukset on täytetty yhtäjaksoisesti.

Näin ollen päätellään Viron olevan toimiva markkinatalous. Jos Viro jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Työmarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla paneutumalla erityisesti työttömyyden hoitoon. Lisäksi julkisen talouden vakauttamista on jatkettava varovaisen finanssipolitiikan vahvistamiseksi. Myös öljyliuskealan rakenneuudistusta olisi kiirehdittävä.

Lausunnon antamisen jälkeen Viro on edistynyt hyvin yhteisön säännöstön käyttöönotossa ja kehittänyt jatkuvasti myös yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon ja tosiasialliseen soveltamiseen tarvittavia hallinnon valmiuksia.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Viro on edelleen edistynyt useilla aloilla, kuten sisämarkkinoiden, maatalouden sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Kaiken kaikkiaan edistyminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin mitä Viro on itse asettanut tavoitteeksi yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevassa kansallisessa ohjelmassaan.

Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on Virossa edennyt useimmilla aloilla hyvin. Myös yhteisön säännöstön käyttöönottoon tarvittavien riittävien hallinnon valmiuksien luominen on edistynyt useilla aloilla varsin pitkälle. Suurin osa tarvittavista instituutioista on perustettu. Näiden instituutioiden valmiuksia on kuitenkin lisättävä joillakin aloilla. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden osalta jonkin verran edistymistä on tapahtunut tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla horisontaalisen ja alakohtaisen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Markkinavalvontajärjestelmää, myös elintarvikkeiden turvallisuuden osalta, on kuitenkin parannettava. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edelleen edistynyt ammatillisen pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen, kansalaisoikeuksien ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden aloilla, vaikkakin ammatillisen koulutuksen yhdenmukaistaminen EY:n standardien kanssa on varmistettava. Yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on jossain määrin edistynyt palvelujen tarjoamisen vapauden, pääoman vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden, kilpailun sekä kuluttajansuojan ja terveyden suojelun aloilla, joilla valmistelut ovat varsin pitkällä. Hallinnollisia valmiuksia on vahvistettu muun muassa perustamalla hiljattain yksi ainoa rahoitustarkastuksesta vastaava virasto ja ottamalla käyttöön järjestelmä rajojen yli suoritettavia maksuja varten. Edelleen on kiinnitettävä huomiota tietosuojaviraston, julkisista hankinnoista vastaavan viraston sekä talousrikosten tutkintayksikön (rahanpesun torjunta) valmiuksien kehittämiseen. Edelleen on varmistettava kilpailupolitiikkaa koskevan yhteisön säännöstön tosiasiallinen soveltaminen sekä parannettava lainvalvontaa piratismin ja tuoteväärennösten torjumiseksi.

Maataloudessa on jatkettu yhteisen maatalouspolitiikan käyttöönottoon liittyviä valmisteluja ja lainsäädännön yhdenmukaistamista eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla. Uusi maaseudun kehittämissäätiö on perustettu. Toimia on jatkettava tulevan maksajaviraston sekä maatalousministeriön vahvistamiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvien järjestelmien, kuten yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämistä silmällä pitäen; myös eläinlääkintäalan valmiuksia on parannettava, vahvistettava kasvintarkastusvirastoa ja rajavalvontaa sekä varmistettava, että elintarvikkeiden laatuvaatimukset täyttyvät. Edistyminen kalastusalalla on ollut hidasta, joskin kalavarojen hoidossa, tarkastuksessa ja valvonnassa on edistytty. Kiireellisiä toimia edellyttävät erityisesti kalastusalan tietojärjestelmän kehittäminen, rakenne- ja markkinapolitiikan kehittäminen ja käyttöönotto sekä maatalousministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnon valmiuksien kehittäminen ja niiden toiminnan yhteensovittamisen parantaminen. Markkinalainsäädännön laatiminen on parhaillaan käynnissä ja useita hankkeita on valmisteilla tuottajaorganisaatioiden, kalatalouden tietokantojen ja rekisterien analysoimista varten. Kalatalouden hallinnon yhteensovittaminen on edistynyt Virossa, mutta näitä toimia on huomattavasti tehostettava. Toimintasuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano auttaisi varmistamaan, että valmisteluissa havaitut puutteet tulisivat korjatuiksi.

Liikennepolitiikan alalla Viro on edelleen edistynyt tasaisesti sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisessa että täytäntöönpanossa muun muassa perustamalla riippumattoman lentoliikenteen tutkintaosaston. Yhdenmukaistaminen rautatieliikenteen alalla on saatettava päätökseen, maantieliikenteen sosiaalialan säännöstö on pantava täytäntöön ja merenkulun turvallisuutta on parannettava. Energia-alalla on edistytty muun muassa poistamalla hintavääristymät sekä parantamalla sääntelyä ja ydinturvallisuutta. Viron olisi jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista erityisesti sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden osalta, kehitettävä uusiutuvia energialähteitä ja jatkettava edelleen energia-alan sääntelyelimen vahvistamista. Mitä tulee teollisuuspolitiikkaan yleensä, Viron olisi saatettava teollisuuden rakenneuudistus päätökseen paneutumalla öljyliuskealaan. Televiestinnän ja tietotekniikan sekä kulttuurin ja audiovisuaalipolitiikan aloilla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatu pääosin päätökseen. Viron olisi kuitenkin varmistettava yleispalvelujen saatavuus.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla Viro on edistynyt jonkin verran työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Kansallista työmarkkinalaitosta on kehitetty, ja se on nimetty Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteystahoksi. Lisätoimia tarvitaan työlain sekä tasa-arvolainsäädännön yhdenmukaistamisessa sekä valmiuksien parantamisessa lainsäädännön täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden aloilla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua olisi kehitettävä edelleen. Aluepolitiikan alalla Viro on edistynyt jatkuvasti rakennerahastoihin liittyvissä valmisteluissa. Sen on kuitenkin edelleen huomattavasti parannettava EY:n aluepolitiikan ohjelmoinnista ja täytäntöönpanosta liittymisen jälkeen vastaavien viranomaisten valmiuksia, moitteeton varainhoidon valvonta mukaan luettuna.

Edistyminen ympäristöalalla on jatkunut edelleen. Viron on jatkettava yhdenmukaistamista erityisesti jätehuollon, luonnonsuojelun, kemikaalien, ilmansuojelun ja säteilyntorjunnan aloilla; tehtävä muun muassa jätehuoltoon ja jäteveden käsittelyyn tarvittavaan infrastruktuuriin liittyviä investointeja; ja vahvistettava hallinnon valmiuksia sekä ministeriön että paikallishallinnon tasolla. Viron on myös edelleen edistyttävä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla Viro on edelleen edistynyt tietosuojassa, rajavalvonnassa, viisumiasioissa, maahanmuutossa, poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä. Uusia järjestelmiä, kuten reaaliaikainen viisumirekisteri sekä poliisivoimien reaaliaikainen rikosrekisteri, on otettu käyttöön. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatava päätökseen erityisesti maahanmuuton, turvapaikka-asioiden ja rahanpesun suhteen. Viron on kiinnitettävä huomiota Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon, rajavalvonnan vahvistamiseen sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Verotuksen alalla on edistytty alv-lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Viron on jatkettava yhdenmukaistamista ja vahvistettava verohallituksen valmiuksia. Tulliliiton alalla Viro on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja tietotekniikan kehittämisessä sekä perustanut tullin tutkintayksikön. Hallinnolliset valmiudet EY:n kanssa yhdenmukaisten tullitoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tulliviranomaisten riittävää koulutusta varten edellyttävät kiireellisesti huomattavia toimia. Viron on jatkettava tullihallinnon tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä varmistaakseen niiden yhteensopivuuden EY:n järjestelmien kanssa, ja se saa tätä varten huomattavasti EY:n tukea tällä hetkellä. Sen olisi lisäksi jatkettava ja tehostettava valmisteluja, jotta se voisi jäseneksi tultuaan suoriutua tullimenettelyjen täytäntöönpanosta, kuten tullien kantamisesta tai suspendoimisesta sekä tullipalvelujen uudelleenjärjestelyistä.

Edistyminen varainhoidon valvonnan alalla on ollut hyvää sisäisen varainhoidon valvonnan täytäntöönpanossa, ulkoista varainhoidon valvontaa koskevan lainsäädännön käyttöönotossa sekä EY:n taloudellisten etujen suojaamisessa. Rahoitus- ja varainhoitomenettelyjen osalta on edistytty hyvin ottamalla käyttöön uusia talousarviomenettelyjä. Omien varojen laskentaa koskevia valmiuksia on vahvistettava.

Useimmilla aloilla Viro on edistynyt varsin hyvin tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä yhteisön säännöstön täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi. Kuten edellä on todettu, on kuitenkin edelleen monia aloja, joilla on toki tapahtunut paljon edistymistä, mutta joilla tehtävien saattaminen päätökseen edellyttää lisätoimia. Näitä aloja ovat etenkin henkilöiden vapaa liikkuvuus, kalastus, maatalous, verotus, sosiaalipolitiikka ja työllisyys, energia, aluepolitiikka, ympäristö, tulli sekä oikeus- ja sisäasiat.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 28 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Viro täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Kalastuslainsäädännön hyväksyminen, kalastusalan tietojärjestelmän täytäntöönpano, kalastusalusrekisterin täysimääräinen toiminta ja vaatimustenmukaisuus sekä ilmanlaatua ja säteilyn torjuntaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen ovat kuitenkin viivästyneet. Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Virossa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Viro pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Viron on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Unkari

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Unkari täyttää poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt huomattavasti niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen suojelu. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Unkari täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Julkishallinnon uudistus keskustasolla on saatu suurelta osin päätökseen. Tässä yhteydessä vuoden 2001 virkamieslaki, joka tuli osittain voimaan vuonna 2002, oli tärkeä askel virkamiehiä koskevan lainsäädäntökehyksen lujittamisessa. Palkkausrakenteen perusteellisen tarkastelun jälkeen erot julkisen ja yksityisen sektorin ansioissa ovat edelleen kaventuneet. Kunnallisen itsehallinnon rahoitusuudistus on edelleen kesken.

Unkarin oikeuslaitoksen riippumattomuus on vakiintunut ja vahvistettu perustuslaissa sekä lainsäädännössä, ja oikeuslaitoksen itsehallinto toimii moitteettomasti. Päätökset, joilla perustettiin alueelliset muutoksenhakutuomioistuimet ja vahvistettiin oikeuslaitoksen taloudellista riippumattomuutta, paransivat merkittävästi oikeuslaitoksen valmiuksia.

Unkarin hallitus on korruption vastaisen strategiansa mukaisesti jatkanut korruption, joka edelleen on ongelma, torjuntaa hyväksymällä lainsäädännöllisiä ja käytännön toimenpiteitä. On tärkeää, että uudet päätökset pannaan nopeasti täytäntöön, jotta tilanteen korjaaminen tehostuisi.

Unkarissa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Julkisten tiedotusvälineiden alalla poliittiset puolueet ovat jälleen täysimääräisesti edustettuja hallintoneuvostoissa. Uusia toimia on otettu käyttöön työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun parantamiseksi.

Romaniväestön vaikean tilanteen parantamiseksi jatkettiin vuonna 1997 hyväksytyn keskipitkän aikavälin toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Institutionaalista kehystä on edelleen vahvistettu, ja uusi valvontajärjestelmä on otettu käyttöön. Tästä huolimatta romanipolitiikkaa ei ole riittävällä tavalla sisällytetty yleiseen sosiaaliseen kehittämisstrategiaan, vaan sitä toteutetaan sen rinnalla erillisenä hankkeena. Romaniväestöön kohdistuu edelleen syrjintää. Hallitus uudistaa parhaillaan romanipolitiikkaansa. Laajan pitkän aikavälin strategian hyväksyminen ja kattavan syrjinnänvastaisen lainsäädännön käyttöönotto edistäisivät tilannetta merkittävästi.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Unkarin viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat merkittävät uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia jatkettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Unkarin viranomaisten sitoumukset on täytetty yhtäjaksoisesti.

Näin ollen päätellään Unkarin olevan toimiva markkinatalous. Jos Unkari jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Kokonaistalouden hoitoa voidaan parantaa pienentämällä julkisen talouden alijäämää, mikä ehkäisee finanssipolitiikan muuttumista myötäsykliseksi, ja tukemalla edelleen inflaatioasteen alenemista. Nyt olisi käynnistettävä perusteellisempi uudistus terveydenhuoltoalalla. Palkkakehitys olisi jälleen yhdenmukaistettava tuottavuuden kasvun kanssa, jotta maan kilpailukyky ei vaarantuisi.

Lausunnon antamisen jälkeen Unkari on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa kaikilla aloilla. Uuden lainsäädännön täytäntöönpano on edistynyt useimmilla aloilla. Vuodesta 1997 lähtien maa on edistynyt huomattavasti yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavien hallinnollisten valmiuksien parantamisessa.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Unkari on edelleen edistynyt yhteisön säännöstön käyttöönotossa ja täytäntöönpanossa useilla aloilla, kuten sosiaalipolitiikassa, oikeus- ja sisäasioissa, televiestinnässä, kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikassa sekä energia-alalla. Edistyminen hallinnon valmiuksien parantamisessa on ollut vähäistä maataloudessa ja aluepolitiikassa kertomuksen kattaman vuoden aikana. Useilla muilla aloilla hallinnon valmiuksia on kuitenkin edelleen parannettu, ja näin parannettu edellytyksiä yhteisön lainsäädännön tosiasiallista täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.

Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi ovat Unkarissa edenneet hyvin. Kyky soveltaa täysimääräisesti yhteisön säännöstöä liittymiseen mennessä edellyttää kuitenkin Unkarilta lisätoimia. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden alalla Unkarin todettiin edistyneen hyvin. Viime vuoden kertomuksessa todettiin, että suurin osa yhteisön säännöstöä on otettu käyttöön ja että hallinnon perusrakenteet ovat olemassa. Koska yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edennyt erittäin hyvin tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla, olisi nyt paneuduttava lainsäädännön soveltamiseen, kuten elintarviketurvallisuusviraston perustamiseen sekä markkinoiden valvontaan. Standardointiin ja varmentamiseen tarvittava infrastruktuuri on olemassa. Edistymistä havaittiin julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön käyttöönotossa moottoriteiden rakentamisen alalla. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa edellyttää kuitenkin lisätoimia etenkin mitä tulee sen moitteettomaan soveltamiseen. Palvelujen alalla Unkarin lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu. Tietosuojan alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen sen sijaan on saatettava päätökseen ja tarvittavia hallintorakenteita on vahvistettava. Sen jälkeen kun rahanpesun vastainen lainsäädäntö otettiin Unkarissa käyttöön, maa poistettiin heinäkuussa 2002 OECD:n rahanpesun vastaisen toimintaryhmän yhteistyöstä kieltäytyneiden maiden luettelosta. Myös pääomien vapaan liikkuvuuden alalla on otettu käyttöön uutta maaoikeuden alan lainsäädäntöä. Yhdenmukaistamista on kuitenkin edelleen jatkettava. Rahoituspalvelujen asianmukaiseen valvontaan on olemassa riittävät hallinnolliset valmiudet. Yhtiöoikeuden alalla Unkarin lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Unkari on edistynyt kohtuullisen hyvin lainsäädännön soveltamisessa, joskin rajavalvontatoimenpiteitä on vahvistettava teollis- ja tekijänoikeuksien osalta ja piratismin sekä tuoteväärennösten torjuntaa on edelleen tehostettava. Kilpailupolitiikassa lisätoimia tarvitaan valtiontukijärjestelmien, erityisesti verotukijärjestelmien, saattamiseksi yhteisön säännöstön mukaisiksi. Sekä kilpailuelimet että valtiontuen valvontaelimet toimivat edelleen tyydyttävällä tavalla.

Verotuksen alalla Unkarin lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin saatava päätökseen etenkin alv- ja valmisteverojen osalta. Toimia on jatkettava toimintavalmiin sähköisen verotustietojärjestelmän ottamiseksi käyttöön liittymiseen mennessä. Tullialalla lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Lisätoimia on toteutettu tullivarastoinnin, väliaikaisen maahantuonnin, tullausarvon määrittämisen ja muiden kuin kaupallisten lähetysten osalta. Unkarin tulli- ja finanssilaitoksen hallinnollisten ja toimintavalmiuksien vahvistamista on jatkettu ja järjestelmien yhteensopivuuden kehittämistä on edistetty merkittävästi. Toimia olisi jatkettava, jotta varmistetaan tullihallinnon tietotekniikkajärjestelmien yhteensopivuus EY:n järjestelmien kanssa.

Teollisuuspolitiikan sekä pienten ja keskisuurten yritysten aloilla Széchenyi-suunnitelma suunnataan nyt pk-yritysten kehittämiseen ja liittymistä valmisteleviin EY:n hankkeisiin sekä sisällytetään se kansalliseen kehittämissuunnitelmaan.

Ympäristöalalla on edistytty edelleen hyvin etenkin ottamalla käyttöön ilman- ja vesiensuojelun sekä teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen torjuntaa sekä muuntogeenisiä organismeja koskevaa lainsäädäntöä. Kansallinen jätehuoltosuunnitelma on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Hallinnon valmiuksia tällä alalla on parannettu muun muassa ministerien vastuualueita muuttamalla, mutta aiheeseen olisi kiinnitettävä myös jatkossa asianmukaista huomioita. Myös ympäristöinvestointeja on edelleen lisättävä.

Maataloudessa Unkari on yhteisön säännöstön käyttöönotossa vakaalla pohjalla. Tärkeimpiin hallinnollisiin välineisiin kuten maksajavirastoon sekä yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät valmistelut ovat kuitenkin viivästyneet, ja useita vastuualueiden jakoa koskevia päätöksiä on tekemättä. Päättäväisiä toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä saadaan pian täysin toimintakykyiseksi. Niin ikään Sapard-toimiston saattaminen toimintakykyiseksi on viivästynyt. Edistyminen eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualoilla on ollut tasaista, joskin rajatarkastusasemien ja alan laitosten uudistamiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Käynnissä olevia toimia on huomattavasti tehostettava. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edistynyt liikenteen alalla, etenkin maantie- ja rautatieliikenteessä. Vaikka lisäedistymistä onkin tapahtunut, on rautateiden uudistaminen saatettava päätökseen markkinoille pääsyä koskevan yhteisön säännöstön panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti. Lisäksi instituutioiden kehittämiseen tähtääviä toimia on edelleen nopeutettava tällä alalla.

Unkari on edistynyt huomattavasti energia-alalla muun muassa antamalla sähkölain, mikä on helpottanut markkinoiden vapauttamista maassa. Vastaavaa edistymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut kaasualalla. Hallinnon valmiudet ovat pitkällä. Unkari on edistynyt hyvin audiovisuaalialalla, jolla se on ottanut käyttöön tiedotusvälineitä koskevan lain, mutta täyden yhdenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää vielä lisätoimia.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on edistytty huomattavasti muun muassa antamalla lisää työlain täytäntöönpanolainsäädäntöä. Mitä tulee työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, uusi hallitus on toteuttanut luottamusta lisääviä toimenpiteitä ja tehnyt päätöksen valtakunnansovitteluneuvoston perustamisesta todellisen vuoropuhelun helpottamiseksi. Edellytyksiä panna täytäntöön työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva yhteisön säännöstö on parannettu, mutta asiaan on kiinnitettävä vielä lisähuomiota.

Aluepolitiikan osalta päätettiin kesäkuussa 2002 perustaa tehokkaampi institutionaalinen kehys rakenne- ja koheesiorahastojen ohjelmointia ja täytäntöönpanoa varten. Hallinto- ja maksajaviranomaisten valmiuksia on kuitenkin vielä vahvistettava. Lisäedistymistä tarvitaan myös yhteisön rahoituksen kannalta tukikelpoisten hankkeiden teknisessä valmistelussa. Vaikka edistymistä onkin tapahtunut varainhoidon ja varainhoidon valvonnan osalta, ohjelmasuunnittelu on kärsinyt raportointivaiheen viivästymisistä. Unkarin on huomattavasti tehostettava rakennepoliittisiin välineisiin liittyviä valmisteluja.

Televiestinnän alalla on edistytty huomattavasti, sillä Unkarin markkinat on avattu kilpailulle antamalla viestintälaki. Nyt on paneuduttava varmistamaan yleispalvelujen saatavuus kohtuuhintaan.

Oikeus- ja sisäasioissa on saavutettu huomattavaa edistymistä jatkamalla lainsäädännön saattamista yhteisön säännöstön mukaiseksi viisumi-, maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. Petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on tehostettu antamalla täydentäviä säädöksiä ja vahvistamalla institutionaalisia rakenteita. Tarkistettuun Schengenin sopimusta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy yhteisön säännöstön keskeisimmät kysymykset.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Unkarin on vielä päästävä Slovakian ja Romanian kanssa sopimukseen naapurimaissa eläviä unkarilaisvähemmistöjä koskevan lain täytäntöönpanosta. Laki on lisäksi saatettava yhteisön säännöstön mukaiseksi viimeistään unioniin liityttäessä.

Varainhoidon valvonnassa on tehostettava toimia julkisen talouden sisäisen varainhoidon valvonnan alalla sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen että hallinnon valmiuksien osalta. Havaittujen puutteiden korjaamiseksi Unkari määrittelee parhaillaan uudelleen sisäisen tarkastuksen tehtäviä ja rakenteita kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti ja aikoo laatia asiaa koskevan lainsäädännön uudelleen. Toimia on kuitenkin huomattavasti tehostettava.

Unkari on jatkanut edistymistä yhteisön säännöstön soveltamiseksi tarvittavien hallintovalmiuksien luomisessa useimmilla aloilla. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan etenkin maatalouden, liikenteen, aluepolitiikan, ympäristön ja varainhoidon valvonnan aloilla. Lisätoimet ovat tarpeen myös tarvittavien hallintovalmiuksien luomiseksi, jotta voidaan varmistaa EY:n varojen moitteeton, tehokas ja valvottavissa oleva hoito.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 26 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Unkari täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Joidenkin eläinlääkintäalan säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsääntöä, tuontikalan kokorajoituksia koskeva lainsäädäntö, kaasulain käyttöönotto ja ympäristölainsäädännön useat osa-alueet, kuten kansallinen ilmastonmuutosstrategia, kansallinen jätehuoltosuunnitelma, alueelliset ja paikalliset jätehuoltosuunnitelmat, sekä pakkauksia ja pakkausjätteitä sekä jäteöljyä koskeva lainsäädäntö ovat kuitenkin viivästyneet. Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Unkarissa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Unkari pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Unkarin on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Latvia

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Latvia täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edistynyt merkittävästi niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Latvia täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Julkishallinnon uudistamisessa Latvia on edelleen pyrkinyt edistämään ongelmakysymysten ratkaisua, ja lainsäädäntö- ja hallintokehys on varsin kattava sen jälkeen kun virkamieslaki ja julkishallintolaki on pantu täytäntöön täysimääräisesti. Nyt on olennaista kiirehtiä virkamiesten yhtenäisen palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja varmistaa riittävä rahoitus.

Kokonaisuutena katsoen suurin osa oikeusjärjestelmän epäkohdista on yksilöity, mutta näistä vain muutamia on saatu korjattua. Toimia tällä alalla on tuntuvasti lisättävä, jotta voidaan varmistaa perusteellinen ja järjestelmällinen uudistus; tämä edellyttää poliittista tahtoa oikeuslaitoksen nykyaikaistamiseksi ja riittävän rahoituksen varmistamiseksi. Lainsäädäntökehys on vielä kesken, ja käsittelyä odottavien oikeustapausten ruuhkaa on purettava. Oikeudenkäyntiä edeltävä säilöönotto on kysymys, johon on edelleen kiinnitettävä huomiota. Merkittäviä lisätoimia tarvitaan oikeuslaitoksen tosiasiallisen riippumattomuuden, tehokkuuden ja laadun vahvistamiseksi. Tuomioistuinten infrastruktuurin uudistaminen on saatava päätökseen.

Latvia on edistynyt edelleen korruption torjunnassa; korruptio on kuitenkin edelleen vakava ongelma. Lainsäädäntökehystä on parannettu, instituutioiden perustamista on vahvistettu, ja julkinen tiedotus sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ovat lisääntyneet. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan instituutioiden perustamisen loppuun saattamiseksi sekä riittävien toimintavalmiuksien antamiseksi uudelle korruption vastaiselle elimelle, jotta konkreettiset tulokset olisivat mahdollisia.

Latviassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Latvia on edelleen helpottanut ilman maan kansalaisuutta olevien henkilöiden integroimista yhteiskuntaan poistamalla vaalilaista kielitaitoa koskevat määräykset, helpottamalla kansalaisuuden myöntämismenettelyä sekä yhteiskunnan integraatiosäätiön toimien avulla. Integrointiprosessia on kuitenkin nopeutettava, ja varoja on myönnettävä riittävästi kansalaisuuden myöntämisen edistämiseen sekä erityisesti kieltenopetukseen. Latvian olisi varmistettava, että kielilain täytäntöönpanossa noudatetaan kaikilla tasoilla perustellun yleisen edun ja suhteellisuuden periaatteita, Latvian kansainvälisiä velvoitteita ja Eurooppa-sopimusta.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Latvian viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta, erityisesti Venäjän kriisistä, huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu, ja uudistuksia nopeutettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Latvian viranomaisten sitoumukset on täytetty yhtäjaksoisesti.

Tällä perusteella Latvian päätellään olevan toimiva markkinatalous. Jos Latvia jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Työmarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa etenkin aktiivisella työmarkkinapolitiikalla heikommassa asemassa olevien hyväksi, vahvistamalla työvoiman liikkuvuuteen tarvittavaa julkista ja yksityistä infrastruktuuria sekä jatkamalla koulutusjärjestelmän uudistusta. Maltillinen veropolitiikka on tarpeen myös nykyinen korkea vaihtotaseen alijäämä huomioon ottaen. Lisäksi yleisen liiketoimintaympäristön parantaminen ja hallinnon sekä oikeuslaitoksen toimintakyvyn vahvistaminen edistäisivät laaja-alaisemman yksityisen sektorin kehittämistä.

Lausunnon antamisen jälkeen ja erityisesti kahden viimeisimmän vuoden aikana Latvia on edistynyt tasaisesti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Tämän seurauksena suurin osa primäärioikeuteen kuuluvasta lainsäädännöstä on yhdenmukaistettu. Latvia on samaan aikaan toteuttanut merkittäviä toimia hallintonsa valmiuksien vahvistamiseksi, joskaan ei samassa määrin kuin mitä on saatu aikaan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Latvia on edistynyt edelleen yhdenmukaistamisen loppuun saattamisessa ja luonut tai uudistanut tähän liittyviä erityiselimiä useimmilla aloilla. Se on niin ikään tehostanut koulutusta useimmilla aloilla noudattaakseen yhteisön säännöstön vaatimuksia.

Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on Latviassa edennyt useilla aloilla hyvin ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on niin ikään edennyt useimmilla aloilla hyvin. Lisätoimia on toteutettava etenkin hallinnon valmiuksien kehittämiseksi useimmilla aloilla sekä lainsäädännön saattamiseksi päätökseen useilla aloilla. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Valmistelut sisämarkkinoihin osallistumiseksi ja alan lainsäädännön yhdenmukaistaminen ovat edistyneet hyvin Latviassa. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys ovat yleisesti ottaen olemassa. Standardointijärjestelmän kehittäminen on jatkunut, ja näitä toimia on vahvistettava. Markkinoiden valvontajärjestelmän uudistusta on jatkettava ja sen infrastruktuuria, myös elintarviketurvallisuuden ja julkisten hankintojen alalla, on edelleen vahvistettava. Latvian lainsäädännön ja rakenteiden yhdenmukaistaminen henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön kanssa on edistynyt tyydyttävästi, vaikka lisätoimia tarvitaankin vielä erityisesti ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen sekä institutionaalisten valmiuksien vahvistamisessa. Palvelujen tarjoamisen vapauden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edistynyt etenkin rahoituspalvelujen ja pankkitoiminnan alalla, mutta vakuutus- ja arvopaperialalla on vielä huomattavasti tehtävää. Pääomien liikkuvuuden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edistynyt hyvin, mutta prosessi on saatettava päätöksen pääomanliikkeiden ja maksujen osalta. Hallinnon valmiudet ovat olemassa tällä alalla, vaikka niiden vahvistamista onkin edelleen jatkettava. Merkittävä kehitysaskel yhtiöoikeuden alalla oli vastikään voimaan tullut kauppalaki, joka on nyt pantava täytäntöön. Vaikka Latvian lainsäädäntö onkin edistynyt hyvin teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, piratismin ja tuoteväärennösten torjuntaa on edelleen tehostettava. Kilpailun alalla Latvia on edistynyt varsin hyvin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa, hallinnon valmiuksien luomisessa ja lainsäädännön soveltamisessa, mutta toimia olisi kuitenkin jatkettava kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseksi.

Tullin alalla lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu, mutta organisaatioiden rakenneuudistusta ja täytäntöönpanoa on jatkettava; sama pätee verotuksen alaan, jolla välitöntä ja välillistä verotusta koskeva lainsäädäntö on saatettava päätökseen. Latvian olisi kiirehdittävä käynnissä olevaa lainsäädäntötyötä ja kiireellisesti tehostettava sähköisten järjestelmien yhteensopivuutta. Molemmilla aloilla Latvia on sitoutunut ottamaan käyttöön asianmukaiset tietotekniikkajärjestelmät, jotta sähköinen tietojenvaihto yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa olisi mahdollista. Tarvitaan ensisijaisesti huomattavia lisätoimia sen varmistamiseksi, että nämä järjestelmät saadaan toimintakuntoon liittymisajankohtaan mennessä.

Latvia on edistynyt edelleen maatalouden alalla ja kehittänyt viime aikoina yhteisen maatalouspolitiikan käyttöönottoon tarvittavia hallinnon rakenteita. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston, joka vastaa koko elintarvikeketjua koskevista tarkastuksista, perustaminen sekä Sapard-toimiston akkreditointi ovat merkittäviä saavutuksia. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen päätökseen saattamisessa että yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon ja siihen liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden, kuten maksajaviraston, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä yhteisten markkinajärjestelyjen käyttöönottoon tarvittavien institutionaalisten valmiuksien vahvistamisessa. Erityisiä toimia tarvitaan eläinlääkintään ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvien tarkastusten alalla sekä elintarvikelaitosten saattamisessa yhteisön standardien mukaiseksi. Kalastusalalla Latvia on yhdenmukaistanut lainsäädäntöä kohtuullisessa määrin, joskin etenkin markkina- ja rakennepolitiikan suhteen on vielä puutteita. Hallinnon rakenteet on osittain perustettu. Latvian olisi nyt paneuduttava vahvistamaan edelleen hallinnon valmiuksia ja varmistamaan riittävä rahoitus.

Liikenteen alalla Latvian lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa, asianomainen puitelainsäädäntö on annettu (merenkulkua lukuun ottamatta) ja hallinnon valmiuksia vahvistetaan. Lisätoimia tarvitaan yhdenmukaistamisen saattamiseksi päätökseen etenkin rautateiden ja merenkulun aloilla sekä hallinnon valmiuksien vahvistamiseksi maantie-, rautatie- ja lentoliikenteessä. Viimeaikaista valmiuksien lisäämistä meriturvallisuuden ja lippuvaltion kyvyn osalta on edelleen jatkettava.

Uuden työlain käyttöönotto oli merkittävä edistysaskel sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen tällä alalla on edistynyt hyvin, mutta se on vielä saatettava päätökseen. Edelleen on kiireellisesti huolehdittava täytäntöönpanosta ja soveltamisesta työlain osalta sekä työterveyden ja -turvallisuuden sekä kansanterveyden aloilla. Energia-alalla kohtalaisen suuri osa lainsäädännöstä on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa ja institutionaalisten valmiuksien kehittämisessä on edistytty, mutta tämä prosessi on saatettava päätökseen erityisesti energian sisämarkkinoiden (sähkö ja kaasu), öljyvarastojen, energiantehokkuuden lisäämisen sekä eri laitosten hallinnollisten valmiuksien vahvistamisen aloilla. Latvia on edistynyt varsin hyvin yhdenmukaistamisessa ympäristöalalla. Tämä prosessi on saatettava loppuun, ja hallinnon valmiuksia on edelleen vahvistettava erityisesti tarkastusten sekä yhteistyön ja koordinaation lisäämiseksi kaikilla tasoilla. Investointeja olisi lisättävä.

Televiestintälain käyttöönoton ja yleishyödyllisten laitosten sääntelykomission perustamisen myötä lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu ja instituutiot ovat olemassa. Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan erityisesti televiestintämarkkinoiden vapauttamiseksi edelleen, sääntelyelimen riippumattomuuden ja toimivuuden vahvistamiseksi sekä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi postipalvelujen alalla. Viime aikoina on edistytty erityisesti kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikan instituutioiden vahvistamisessa; niitä koskeva lainsäädäntö onkin suurelta osin yhteisön säännöstön mukainen.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla on edistytty huomattavasti lainsäädännön yhdenmukaistamisessa sekä institutionaalisten valmiuksien jatkuvassa vahvistamisessa. Latvian on nyt paneuduttava saattamaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen päätökseen maahanmuuttoa, rahanpesua, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja oikeudellista yhteistyötä koskevan säännöstön osalta sekä panemaan täytäntöön Schengenin sopimusta koskeva korkeatasoinen toimintasuunnitelma. Lainvalvontaelimiä on edelleen vahvistettava ja kiinnitettävä erityistä huomiota huumeiden sekä laittoman kaupan torjuntaan yleensä sekä salakuljetuksen, petosten, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan muun muassa parantamalla yhteistyötä asianomaisten elinten välillä. Myös yhdennetyn rajavalvonnan vahvistaminen sekä rakenteiden täydentäminen ja parantaminen ovat ensisijaisia tehtäviä.

Aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen alalla on hiljattain edistytty muun muassa valmistelemalla rakennepolitiikkojen käyttöönottoa ja nimeämällä tärkeimmät instituutiot tätä varten. Latvian on kuitenkin paneuduttava riittävien ja toimivien hallinnollisten valmiuksien luomiseen rakenne- ja koheesiorahastojen hallinnoimiseksi kaikilla tasoilla. Lisäksi sen olisi kiirehdittävä vaatimusten mukaisen yhtenäisen ohjelma-asiakirjaluonnoksen valmistelua ja varmistettava toiminnan yhteensovittaminen sekä yhteistyö eri ministeriöiden välillä. Yleisesti ottaen kaikkia toimivaan seurantaan, varainhoitoon ja tarkastukseen tarvittavia järjestelmiä ja menettelyjä olisi vahvistettava ja lainsäädäntökehys olisi saatava päätökseen. Edistymistä tarvitaan erityisesti yhteisön rahoituksen kannalta tukikelpoisten hankkeiden teknisessä valmistelussa. Latvia on ryhtynyt toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi muun muassa myöntämällä lisää henkilöresursseja. Käynnissä olevia toimia on jatkettava ja huomattavasti tehostettava. Julkisen talouden sisäisen varainhoidon valvonnan järjestelmä on varsin kehittynyt, mutta se on saatava valmiiksi, myös lainsäädännön yhdenmukaistamisen osalta.

Latvian hallinnon valmistautuminen EU-jäsenyyteen on yksi maan suurimmista haasteista. Voidakseen täyttää velvollisuutensa yhteisön säännöstön hallinnoinnissa ja soveltamisessa yhteisöön liittyessään Latvia on uudistanut huomattavan osan asianomaisten instituutioiden rakenteista tai luonut uusia instituutioita. Vaikka tämä prosessi onkin edistynyt hyvin, tarvitaan vielä huomattavasti työtä sen varmistamiseksi, että kyseiset instituutiot saadaan täysin toimintakykyisiksi. Tämä on erityisen tärkeää sisämarkkinoiden, maatalouden, kalastuksen, liikenteen, aluepolitiikan, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla sekä verotuksen ja tullin alaan kuuluvien tietotekniikkajärjestelmien täytäntöönpanon osalta. Lisäponnisteluja vaaditaan myös tarvittavien valmiuksien kehittämiseen EY-varojen moitteettoman, tehokkaan ja valvottavissa olevan hallinnoinnin varmistamiseksi.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 27 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Latvia täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Latviassa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen ja erityisesti aivan viime aikoina, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Latvia pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Latvian on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Liettua

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Liettua täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edelleen lujittanut ja syventänyt merkittävästi instituutioidensa vakautta demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Tämä on voitu varmistaa viime vuoden aikana. Liettua täyttää edelleen poliittiset arviointiperusteet.

Liettua on vienyt julkishallinnon uudistusta merkittävästi eteenpäin, mistä mainittakoon erityisesti uuden virkamieslain ja vastaavan täytäntöönpanolainsäädännön antaminen. Liettuan on varmistettava, että uudistus toteutetaan asianmukaisesti hallinnon kaikissa yksiköissä ja että siihen tarvittava rahoitus turvataan ensisijaisena kysymyksenä.

Oikeuslaitoksen uudistaminen on edennyt merkittävästi, ja tässä yhteydessä erityisen tärkeä seikka on tuomioistuimista annettu laki. Uuden lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon olisi kiinnitettävä huomiota asiaankuuluvasti. Tuomareiden ja syyttäjien ammattitaitoa on edelleen kehitettävä. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin taata oikeudenkäyntimenettelyjen korkea taso ja menettelyihin liittyvien oikeuksien ja ammattietiikan kunnioitus. Tuomioistuinmenettelyjen nopeuttamiseksi ja tuomioiden täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätoimia.

Korruption torjunnassa on edistytty merkittävästi, mihin ovat myötävaikuttaneet erityisesti korruption vastaisen kansallisen ohjelman hyväksyminen ja korruption ehkäisemistä koskeva uusi laki. Lainvalvontaelinten ja alasta vastaavien ministeriöiden olisi ponnisteltava keskeytyksettä, jotta hallinnon korruptoituneisuuden torjumiseen tähtäävät toimenpiteet pantaisiin täytäntöön asianmukaisesti ja tuloksekkaasti, sillä korruptio on jatkuva huolenaihe.

Liettuassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Liettuan viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta, erityisesti Venäjän kriisistä, huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia nopeutettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Liettuan viranomaisten sitoumukset on täytetty yhtäjaksoisesti.

Näin ollen päätellään Liettuan olevan toimiva markkinatalous. Jos Liettua jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Työmarkkinoiden tilaa voidaan parantaa puuttumalla ankaraan työttömyyteen. Julkisen talouden hallintoa olisi tehostettava, etenkin kuntien kertyneiden menorästien ongelma olisi ratkaistava. On odotettavaa, että eläkeuudistuksen saattaminen päätökseen ottamalla suunnitelmien mukaisesti käyttöön pakollinen rahastoiva eläkejärjestelmä parantaisi julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja tukisi rahoitusmarkkinoiden kehittymistä. Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn vahvistaminen sekä menettelyjen yksinkertaistaminen liike-elämän kannalta tärkeillä aloilla, konkurssit ja yritysten uudelleenorganisointi mukaan luettuina, helpottaisi yritysten pääsyä markkinoille ja sieltä pois.

Lausunnon antamisen jälkeen Liettua on edistynyt merkittävästi sekä yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä että hallinnon toimintakyvyn kehittämisessä. Kun toimenpiteet alussa olivat hajanaisia, on lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä viime vuosina nopeutunut ja laajentunut huomattavasti ja voimavaroja on kohdennettu yhä enemmän tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen.

Viime vuoden aikana Liettua on yhä edistynyt liittymisvalmisteluissaan erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, henkilöiden vapaan liikkuvuuden, kilpailun, energian, aluepolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Varainhoidon valvonnan alalla ja kalastusalalla edistyminen on ollut vähäistä. Maatalous- ja ympäristöaloilla on tosin tapahtunut edistystä, mutta jatkuvia ponnisteluja tarvitaan edelleen.

Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on Liettuassa edennyt useimmilla aloilla hyvin ja joillakin aloilla jo erittäin pitkälle. Liettuaan on perustettu useimmat yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavat hallintorakenteet, mutta hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä jatkuvaa panostusta etenkin pätevän henkilöstön koulutuksen ja palveluksessa pitämisen suhteen sekä virastojen keskinäisen yhteistyön tehokkuuden varmistamiseksi. Lähinnä neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Liettuan edistyminen sisämarkkinoiden alalla on edelleen jatkunut. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla lainsäädäntö on suureksi osaksi yhdenmukaistettu. Tärkeimmät hallintorakenteet on perustettu, mutta ne eivät ole vielä täysin toimintavalmiita. Markkinavalvontaan liittyvää infrastruktuuria on vielä kehitettävä, etenkin testauksen ja varmentamisen aloilla. Elintarviketurvallisuuden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on edennyt, mutta elintarvikkeiden markkinointia varten tarvittavasta ennakkoluvasta luopuminen edellyttää vielä lisätoimia. Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä on edelleen yhdenmukaistettu vaikkakin jossain määrin tarvitaan vielä hienosäätöä, ja julkisista hankinnoista vastaavaa virastoa on vielä vahvistettava. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt Liettuassa hyvin, joskaan olemassa olevat hallintorakenteet eivät vielä toimi tyydyttävästi. Tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen suhteen on vielä tehtävä paljon työtä terveydenhoitoalan ammattien osalta. Palvelujen tarjoamisen vapauden alalla lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu kohtuullisessa määrin, mutta hallintorakenteet eivät vielä toimi täysin tyydyttävällä tavalla. Pankki- ja arvopaperialoilla on edistytty hyvin. Vakuutusalaa ja tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä on vielä yhdenmukaistettava etenkin valvontaelinten riippumattomuuden takaamiseksi. Valvontaelinten välistä yhteistyötä olisi vahvistettava. Pääomien vapaan liikkuvuuden alan vapauttaminen oli jo ennestään edennyt Liettuassa pitkälle, ja alalla on tapahtunut vielä uutta edistystä. Maksujärjestelmien ja rahanpesun torjunnassa tarvitaan edelleen jatkuvia toimia.

Yhtiöoikeuden alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt Liettuassa kohtuulliselle tasolle ja hallintorakenteet on perustettu, joskaan ne eivät ole vielä täysin toimintavalmiita. Patenttioikeutta ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä on edelleen yhdenmukaistettu. Laittoman kopioinnin ja väärentämisen torjuntaa on tehostettava tuntuvasti samoin kuin teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten yhteistyötä. Kilpailupolitiikan alalla lainsäädäntö on hyvin pitkälle yhdenmukaistettu ja hallintorakenteet ovat sekä valmiina että toimintakunnossa. Liettuan olisi edelleen saatava hyviä tuloksia lainsäädäntönsä soveltamisessa ja sen soveltamisen valvonnassa. Kilpailuneuvoston olisi painotettava kilpailunrajoitusten alalla aiempaa enemmän peloteluonteista seuraamuspolitiikkaa ja kiinnitettävä erityistä huomiota pelastamis- ja rakenneuudistustukeen.

Verotuksen alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt Liettuassa hyvin ja hallintorakenteet on suurelta osin perustettu, joskin niitä on vielä vahvistettava. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt merkittävästi, tosin arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädännön yhdenmukaistaminen edellyttää vielä toimenpiteitä. Verohallinnon uudistus on myös edennyt jonkin verran. Tulliliiton osalta Liettua on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa hyvin ja hallinnolliset edellytykset ovat jo osittain olemassa. Virastojen yhteistyötä sekä petoksia, teollis- ja tekijänoikeuksia sekä korruption torjuntaa koskevien säännösten soveltamisen valvontaa on kuitenkin vielä tehostettava. Molemmilla aloilla tarvitaan erityistoimia asianmukaisten atk-järjestelmien varmistamiseksi, jotta tietojenvaihto yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa olisi mahdollista.

Maatalouden alalla yhteisön lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä etenee hyvin. Hallintorakenteet on osittain perustettu, mutta niitä on vielä parannettava. Liettuan olisi nyt panostettava rajatarkastusasemiin, yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään, hallinnon edellytyksiin hallinnoida yhteistä maatalouspolitiikkaa, maksajavirastoon, tuotantolaitosten nykyaikaistamiseen ja eläinjätteiden käsittelyyn.

Kalastusalalla lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu kohtuullisessa määrin, joskin etenkin markkina- ja rakennepolitiikan suhteen on edelleen puutteita. Hallintorakenteet on osittain perustettu. Voimavaroja on vielä kohdennettava markkina- ja rakennepolitiikan suunnitteluun sekä valvonta- ja tarkastustoimintojen vahvistamiseen. Kalastusalusrekisterin perustaminen on saatettava päätökseen.

Liikenteen alalla lainsäädäntö on nyt suureksi osaksi yhteisön säännöstön mukainen, vaikkakin rautatieliikenteen osalta tarvitaan vielä lisätoimia. Asianomaiset puitelait on annettu, ja ainoastaan pieni osa täytäntöönpanolainsäädännöstä on enää panematta täytäntöön. Hallintorakenteet on suureksi osaksi perustettu, mutta niitä on vielä parannettava. Energia-alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt Liettuassa jo pitkälle ja hallintorakenteet on suureksi osaksi perustettu, joskin niitä on vielä parannettava. Energian sisämarkkinoiden suhteen on edistytty hyvin. Ydinturvallisuuden alalla Liettua otti hyvin tärkeän askeleen vahvistamalla virallisesti, että Ignalinan ydinvoimalan yksikkö 1 suljetaan vuoteen 2005 mennessä, ja antamalla virallisen sitoumuksen siitä, että kyseisen ydinvoimalan yksikkö 2 suljetaan vuoteen 2009 mennessä. EU on ilmoittanut olevansa valmis, yhteisön solidaarisuuden mukaisesti, toimittamaan edelleen tarvittavan määrän yhteisön tukea ydinvoimalan käytöstä poistamista varten Liettuan liityttyä unioniin. Liettuan olisi nyt kohdennettava voimavaransa lainsäädännön täytäntöönpanon kattavaan ja ripeään toteuttamiseen; ydinturvallisuuteen, mukaan luettuina itsenäisen lisäpysäytysjärjestelmän asentaminen Ignalinan ydinvoimalan yksikköön 2 sekä valmistelut kyseisen ydinvoimalan sulkemiseksi ja käytöstä poistamiseksi; sekä hallinnollisten edellytysten, etenkin energia-alan sääntelystä ja ydinturvallisuudesta vastaavan viranomaisen, vahvistamiseen.

Sosiaalipolitiikan alalla lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edennyt pitkälle ja hallintorakenteet on suurelta osin perustettu, joskin niitä on vielä vahvistettava. Työlain sekä työehtosopimusten uusien määräysten käyttöönottaminen on edistynyt. Liettuan on viimeisteltävä yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava se täytäntöön kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden aloilla, osittain alan instituutioita vahvistamalla; kehitettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja sosiaalista suojelua; sekä parannettava edelleen hallinnon edellytyksiä hallinnoida Euroopan sosiaalirahastosta saatavaa tukea. Ympäristöalalla yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on edetty suhteellisen hyvin, mutta täytäntöönpano ei vielä ole täysin tyydyttävää. Liettuan on nyt vietävä päätökseen säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja parannettava hallinnon toimintakykyä kokonaisuudessaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä jätehuoltoa, veden laatua, teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen valvontaa, kemikaaleja ja muuntogeenisiä organismeja (GMO) sekä luonnonsuojelua koskevan säännöstön täytäntöönpanoon.

Televiestinnän alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt Liettuassa hyvin, mutta täytäntöönpanolainsäädäntö on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallintorakenteet on perustettu, mutta ne eivät ole vielä täysin toimintavalmiita. Viestintäalan sääntelyviranomaisen riippumattomuutta on vahvistettu merkittävästi. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja alan täysi vapauttaminen sekä sääntelyviranomaisen hallinnollisten valmiuksien kehittäminen edellyttävät vielä lisätoimia.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla Liettua on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa merkittävästi. Hallintorakenteet ovat pääosin olemassa, joskin niitä on vielä kehitettävä. Liettua on saattanut ajan tasalle Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelmansa ja jatkanut sen täytäntöönpanoa. Liettuan on nyt paneuduttava saattamaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen päätökseen (erityisesti viisumeja, Schengen-järjestelmää, turvapaikkaa, rahanpesua ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan säännöstön osalta) ja vahvistamaan edelleen lainvalvontaviranomaisten edellytyksiä etenkin tietosuojan, ulkorajojen suojelun ja korruption torjunnan aloilla.

Aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen alalla institutionaalinen toimintakehys on jo suureksi osaksi valmis, mutta hallinnolliset edellytykset ja hankkeiden tekninen valmistelu eivät vielä ole vaaditulla tasolla. Hallinnon toimintakykyä on vahvistettu, ministeriöiden välistä koordinointia parannettu ja ohjelmasuunnittelun sekä kumppanuuksien suhteen on edistytty hyvin. Liettuan olisi viimeisteltävä ohjelma-asiakirjat, määriteltävä lopulliset täytäntöönpanorakenteet ja parannettava edelleen hallinnollisia valmiuksia etenkin yhteisön rahoituksen saamisen osalta tukikelpoisten hankkeiden teknisen valmistelun sekä seurannan, varainhoidon ja varainhoidon valvonnan suhteen.

Varainhoidon valvonnan alalla yhteisön säännöstö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta julkishallinnon sisäistä varainhoidon valvontaa koskevat hajanaiset säännökset olisi yhdistettävä yhdeksi laiksi. Hallintorakenteet on osittain perustettu, mutta ne eivät ole vielä täysin toimintavalmiita. Niitä on vahvistettava huomattavasti, jotta konsolidoitu lainsäädäntö voitaisiin panna tosiasiallisesti täytäntöön. Meneillään oleva tarkastuskäsikirjoihin liittyvä työ olisi saatettava päätökseen. Panemalla toimintasuunnitelmassa tarkoitetut toimenpiteet täysimääräisesti täytäntöön varainhoidon ja varainhoidon valvonnan menetelmien, koko julkishallinnon sisäisen tarkastuksen ja henkilöstön koulutuksen osalta voitaisiin pitkälti korjata hallinnon toimintakykyyn sekä yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon liittyvät puutteet. Varainhoito- ja talousarviosäännöstöön liittyvä lainsäädäntökehys on suurelta osin olemassa, mutta hallinnollisia valmiuksia on vielä parannettava etenkin liittymisajankohdan aikaisten omien varojen laskennan, valvonnan ja käyttöön asettamisen osalta.

Hallinnollisen toimintakyvyn suhteen Liettua on saavuttanut riittävät, joskin vielä varsin vakiintumattomat, edellytykset voidakseen panna yhteisön säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön ja valvoakseen sen soveltamista etenkin sisämarkkinoiden alalla sekä yhteisön eri politiikkojen osalta. Liettuan on varmistettava, että hallintorakenteet ovat täysin toimintakykyisiä, jotta voidaan taata yhteisön säännöstön yhtenäinen ja ennustettava täytäntöönpano. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vasta liittymisen ajankohtana sovellettavien säännöstön osien täytäntöönpanossa tarvittaviin rakenteisiin, etenkin niihin, joita yhteisön myöntämien varojen moitteeton ja tehokas hallinnointi edellyttää.

Liettuan liittymisneuvotteluissa on suljettu väliaikaisesti 28 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Liettua täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Viivästyksiä on kuitenkin ilmennyt kalastusalalla (kalastusalusrekisterin saaminen valmiiksi), tilastoinnin alalla (maatalouslaskennan suorittaminen) ja ympäristöalalla (pakkauksia sekä biosidejä käsittelevä lainsäädäntö). Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon Liettuan edistymisen lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Liettua pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Liettuan on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Malta

Komissio on toistuvasti todennut, että Malta täyttää poliittiset arviointiperusteet. Tämä päätelmä on esitetty aiemmissa määräaikaiskertomuksissa, ja se vahvistettiin myös kuluneen vuoden aikana. Malta täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Malta on toteuttanut uusia toimenpiteitä virkamieskunnan sekä oikeuslaitoksen tason nostamiseksi.

Maltassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Se on yhä edistynyt lainsäädäntökehyksen parantamisessa turvapaikkaoikeuden, rasismin torjunnan ja ihmiskaupan torjunnan aloilla.

Malta on toimiva markkinatalous, ja sen odottaisi selviytyvän kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa.

Vuonna 1999 ajan tasalle saatetussa lausunnossa tunnustettiin jo talouden uudistustoimet, joita Maltan viranomaiset olivat toteuttaneet valmisteluina unioniin liittymistä varten. Lausunnon antamisen jälkeen Maltan viranomaiset ovat ponnistelleet keskeytyksettä täyttääkseen unioniin liittymiselle asetetut taloudelliset vaatimukset.

Makrotalouden alalla hallintoa voidaan vielä tehostaa pienentämällä julkisen talouden alijäämää ja uudistamalla julkisia menoja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Suurten tappiota tuottavien julkisten yritysten ja yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien yritysten uudelleenjärjestelyissä on vielä tehtävää. Pankkialalla huomiota olisi kiinnitettävä järjestämättömien lainojen valvontaan.

Vuonna 1999 ajan tasalle saatetun lausunnon jälkeen Malta on edistynyt huomattavasti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ja parantanut merkittävästi hallintonsa toimintakykyä etenkin tavaroiden vapaan liikkuvuuden, tilastoinnin, televiestinnän, aluepolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden sekä varainhoidon valvonnan aloilla. Myös kaikilla muilla yhteisön säännöstön osa-alueilla on tapahtunut edistystä, vaikkakin epätasaisesti.

Kuluneen vuoden aikana Malta on edistynyt huomattavasti lainsäädännön suhteen palvelujen tarjonnan vapauden alalla, ympäristöalalla sekä tullialalla ja edistynyt edelleen muilla aloilla, joista mainittakoon erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, henkilöiden vapaa liikkuvuus ja tilastointi. Se on edelleen parantanut hallinnollisia valmiuksiaan etenkin standardoinnin ja markkinavalvonnan, tilastoinnin, aluepolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden ja varainhoidon valvonnan aloilla sekä tullialalla. Edistys on kuitenkin ollut vähäistä maatalous-, kalastus- ja liikennealoilla sekä sosiaalipolitiikan alalla.

Kokonaisuudessaan Malta on yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa monilla aloilla varsin pitkälle ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on edennyt hyvin, vaikka lisätoimia tarvitaankin vielä etenkin maatalous- ja ympäristöaloilla. Lähinnä neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden alalla lainsäädäntöä koskeva työ on edistynyt merkittävästi tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta, ja tältä osin lainsäädäntö on suureksi osaksi yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Maltan on saatettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistaminen päätökseen muutoksenhakujärjestelmän ja julkisoikeudellisten elinten osalta. Alan hallinnolliset edellytykset ovat pitkälti riittävät. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla on annettu lainsäädäntöä ammattitutkintojen vastavuoroista tunnustamista varten, mutta kansalaisoikeuksia ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on vielä kesken. Malta on edistynyt palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden aloilla erityisesti rahoituspalveluja ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön osalta, mutta etenkin sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjonnan vapautta koskevaa lainsäädäntöä on vielä yhdenmukaistettava. Yhtiöoikeuden alalla edistyttiin kuluneen vuoden aikana vain vähän, ja Maltan on vielä saatettava muutamat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta lainsäädäntö olisi täysin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Kilpailualalla valtiontukisääntöjen täytäntöönpano on edennyt, mutta Maltan on vielä annettava asianmukaiset kehyssäädökset julkisia yrityksiä varten. Telakkatukien yhteensopivuus on varmistettava. Kilpailuneuvoston ja valtiontukia valvovan viranomaisen hallinnollisen toimintakyvyn odottaisi olevan tyydyttävä, mikäli toimia niiden vahvistamiseksi jatketaan.

Verotuksen alalla Malta on pitkälti yhdenmukaistanut valmisteveroa koskevan lainsäädännön, mutta yhdenmukaistaminen on vielä kesken arvonlisäveron (liiketoimien verovapautus) sekä välittömän verotuksen toimintasääntöjen osalta. Hallinnolliset valmiudet ovat pian riittävät arvonlisäveron ja välittömän verotuksen hallinnoimiseen, mutta valmisteveron osalta ne edellyttävät pikaisia toimenpiteitä. Tullialalla Maltan tullilainsäädäntö on nyt, uuden tullikoodeksin käyttöönoton jälkeen, suureksi osaksi yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa ja hallinnon toimintakyvyn odotetaan pian yltävän alan vaatimusten tasolle.

Liikenteen alalla on edistytty kuluneena vuotena melko vähän, ja tämä edistys on tapahtunut enimmäkseen meriliikenteen alalla. Maltan on vielä saatettava huomattavia osia yhteisön säännöstöstä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Maltan pantua täytäntöön meriliikennettä koskevan toimintasuunnitelman meriturvallisuus on tosin parantunut, mutta hallinnon toimintakykyä on vielä tehostettava ja meriturvallisuuteen liittyviä toimia jatkettava, jotta maa voitaisiin poistaa Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan "mustalta listalta". Meriliikennettä koskeva toimintasuunnitelma on tuonut alalle joitakin parannuksia. Tätä työtä on edelleen jatkettava. Energia-alalla Malta on edistynyt yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä etenkin energiatehokkuuden suhteen. Erityisesti energian sisämarkkinoilla viime aikoina saavutetun edistyksen jatkumiseen olisi panostettava edelleen keskeytyksettä, jotta Maltan lainsäädäntö saataisiin tällä alalla yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Hallinnollisia valmiuksia on vielä parannettava.

Maatalouden alalla lainsäädäntöä koskeva työ on edistynyt jonkin verran mutta hallinnollisten edellytysten kehittäminen vain vähän. Maltan on vielä omaksuttava huomattavia osia maataloussäännöstöstä. Edellytykset soveltaa yhteisön säännöstöä ovat huolestuttavan heikot erityisesti maatalouden alalla, ja niiden parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Maltan on erityisesti parannettava hallinnollisia edellytyksiään panna yhteinen maatalouspolitiikka ja yhteisön maaseudun kehittämisohjelmat täytäntöön sekä tehostettava tarkastusjärjestelyjä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualoilla sekä rajatarkastusten osalta. Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä maksajaviraston perustamiseksi on ryhdytty toimiin, ja varoja on kohdennettu hallinnon toimintakyvyn parantamiseen maaseudun kehittämiseksi. Alalta puuttuu kuitenkin vielä hallinnon toimintakyvyn kehittämistä koskeva kokonaissuunnitelma. Nykyisiä toimia hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi ja maksujen poistamiseksi olisi jatkettava tarmokkaasti. Kalastusalalla Maltan on vielä viimeisteltävä lainsäädäntönsä yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa ja pantava kokonaisuudessaan täytäntöön hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevat suunnitelmansa. Nykyiset suunnitelmat kalastusasioista vastaavan ministeriön vahvistamiseksi ovat askel oikeaan suuntaan, mutta asiaan on vielä panostettava tuntuvasti.

Malta on edistynyt jonkin verran sosiaalipolitiikan alalla, lähinnä työterveyden ja -turvallisuuden suhteen. Työlain sekä tasavertaisten mahdollisuuksien osalta lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa ei ole edennyt riittävästi. Jos Malta jatkaa nykyisiä toimia, se voi todennäköisesti pian saavuttaa riittävät valmiudet panna työterveys- ja turvallisuusalan lainsäädäntö täytäntöön, mutta kansanterveyden alalla hallinnon toimintakykyä on vielä kehitettävä. Aluepolitiikan alalla on edistytty jatkuvasti, ja rakenne- ja koheesiovarojen täytäntöönpanoa varten tarvittava kehys on kokonaisuudessaan valmiina, mutta Maltan on kuitenkin vielä viimeisteltävä yhtenäinen ohjelma-asiakirjansa. Joidenkin täytäntöönpanoelinten hallinnollisia toimintaedellytyksiä on vielä parannettava. Ympäristöalalla lainsäädäntötyö on edennyt merkittävästi, mutta Maltan on kuitenkin vielä noudatettava tiukkaa aikataulua, joka on asetettu sen lainsäädännön yhdenmukaistamiselle yhteisön säännöstön kanssa. Sen olisi myös parannettava merkittävästi hallinnollisia valmiuksiaan ympäristöalalla, sillä ne ovat edelleen erittäin heikot. Tältä osin on ratkaisevan tärkeää, että Malta panee täytäntöön suunnitelmansa lisätä huomattavasti alan toimivaltaisten elinten (ensi sijassa Maltan ympäristö- ja suunnitteluasioista vastaava viranomainen) henkilöstöä sekä tehostaa lupa- ja tarkastuskäytäntöjään. Näitä suunnitelmia on noudatettava tinkimättömästi.

Malta on edistynyt hyvin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa televiestinnän alalla, jolla työtä on tosin vielä jatkettava, sekä kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikan aloilla, ja sen hallinnolliset edellytykset kyseisillä aloilla ovat suureksi osaksi riittävät.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla on edistytty etenkin turvapaikkaoikeutta, tietosuojaa, viisumipolitiikkaa ja rahanpesua koskevan yhteisön säännöstön suhteen; lisäksi on hyväksytty Schengen-järjestelmää koskeva toimintasuunnitelma ja parannettu hallinnon toimintakykyä rajavalvonnan ja turvapaikkaoikeuden aloilla. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edennyt Maltassa pitkälle, mutta siirtolaisuuden ja oikeudellisen yhteistyön aloilla on vielä tehtävää. Alan hallinnollinen toimintakyky on yleisesti riittävä, mutta sen kehittämistä tietosuojan, rahanpesun, turvapaikkaoikeuden ja rajavalvonnan aloilla koskevat nykyiset suunnitelmat on vielä pantava täytäntöön kokonaisuudessaan.

Varainhoidon valvonnan alalla sääntelykehys ja institutionaaliset toimintaedellytykset ovat laajasti ottaen tyydyttävät ja voimavaroja on enää kohdennettava petosten torjuntaa sekä yhteisön taloudellisten etujen suojaa koskevien järjestelyjen viimeistelyyn. Tilastoinnin alalla hallinnolliset valmiudet ovat suureksi osaksi riittävät, ja jos Malta jatkaa nykyisiä toimia, sen menetelmät vastaavat pian täysin yhteisön vaatimuksia.

Yleisesti ottaen Maltan pitäisi pystyä varmistamaan yhteisön säännöstön soveltamisen riittävä valvonta ja osallistumaan asianmukaisesti unionin päätöksentekomenettelyihin edellyttäen, että se panee täytäntöön hallinnon toimintaedellytysten kehittämistä koskevat suunnitelmansa. Maltan edellytykset hallinnoida yhteisön myöntämiä varoja moitteettomasti, tehokkaasti ja kontrolloitavissa olevalla tavalla ovat yleisesti hyvät, ja niiden pitäisi olla täysin riittävät heti, kun maa on viimeistellyt petosten torjunnasta ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavaa viranomaiselintä koskevat suunnitelmansa.

Maltan liittymisneuvotteluissa on suljettu väliaikaisesti 25 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Malta täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Viivästyksiä on kuitenkin ilmennyt henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla (kansalaisoikeudet ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus), kalastusalalla (alusten valvonta, markkinapolitiikka), maataloudessa (maksajaviraston perustaminen), liikenteen alalla (maantie- ja meriliikenne) ja sosiaalipolitiikassa (työlaki ja sukupuolten tasa-arvo). Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon Maltan edistymisen vuonna 1999 ajan tasalle saatetun lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Malta pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Maltan on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Puola

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio katsoi Puolan täyttävän poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen maa on edelleen lujittanut ja syventänyt merkittävästi instituutioidensa vakautta demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Puola täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Koko virkamieskunnan hallinnollisen toimintakyvyn parantaminen on tärkeä kysymys. Asiassa on viime aikoina edistytty vaihtelevasti, ja lisätoimet ovat vielä tarpeen. Julkishallinnon alalla vuoden 1999 virkamieslain täytäntöönpanoa on jarruttanut avoimeen kilpailuun perustuvaa palvelukseen ottamista koskevan järjestelmän täytäntöönpanon keskeyttäminen toistaiseksi. On erittäin tärkeää jouduttaa lain täytäntöönpanoa, ensi sijassa juuri palvelukseen ottamisen osalta, jotta maassa olisi liittymisen ajankohtana riippumaton, hyvin koulutettu ja motivoitunut virkamieskunta.

Puola on edistynyt oikeuslaitoksen uudistamisessa ja onnistunut luomaan edellytykset pahimpien pullonkaulojen vähentämiseksi. Nyt sen olisi huolehdittava siitä, että saavutettu edistys johtaisi toivottuun oikeuslaitoksen tehokkuuden paranemiseen. Oikeudelliseen koskemattomuuteen liittyvät kysymykset ovat parhaillaan työn alla, ja tämän työn pohjalta olisi toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet. Ensisijaisena asiana olisi myös pidettävä tuomarien koulutusta, erityisesti yhteisön oikeuden alalla. Vaikka tähän asiaan onkin panostettu jatkuvasti, olisi tarpeen laatia pitkäaikainen jäsennelty koulutusohjelma.

Korruptio on edelleen vakava huolenaihe, ja ongelman ratkaisemiseksi on laadittu kokonaisvaltainen strategia. Konkreettisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan huomattavia ponnisteluja; toistaiseksi niitä on ollut vain vähän. Erityisen tärkeää olisi luoda politiikkaan, hallintoon ja liike-elämään toimintakulttuuri, joka kykenisi vastustamaan korruptiota.

Puolassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Puolan viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat kattavat uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi maailmantalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia jatkettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU:hun liittymisen taloudellisia vaatimuksia koskevat Puolan viranomaisten sitoumukset on täytetty yhtäjaksoisesti.

Näin ollen Puolan päätellään olevan toimiva markkinatalous. Jos Puola jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Finanssipolitiikkaa voidaan parantaa ottamalla hallinnon kaikilla tasoilla käyttöön uudet menotavoitteet osana laajapohjaisempaa julkisen talouden rakenneuudistusta, jolla tuetaan julkisen talouden vakauttamista. Rakenneuudistustoimet ja yksityistäminen on saatettava päätökseen erityisesti raskaan teollisuuden, rahoitussektorin, energian jakelun ja maatalouden osalta. Konkurssimenettelyjä sekä maarekisteriä on vielä parannettava. Keskuspankin riippumattomuuden säilyttäminen on tarpeen makrotalouden vakauden ja sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi.

Puolassa lainsäädännön antaminen käynnistyi hitaasti lausunnon antamisen jälkeen, minkä jälkeen tahti on jatkuvasti kiihtynyt. Työn tuloksena suurin osa yhteisön primäärioikeuden säännöstöstä on nyt saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta täytäntöönpanolainsäädännössä on vielä huomattavia puutteita esimerkiksi eläinlääkintä- ja ympäristöaloilla sekä elintarviketurvallisuuden alalla. Tämän seurauksena myös hallinnon toimintakyky on lausunnon antamisen jälkeen parantunut, joskaan sen kehittyminen ei ole edennyt samassa määrin kuin lainsäädännön yhdenmukaistaminen.

Kuluneen vuoden aikana Puola on edelleen edistynyt lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa primäärioikeuden kattamilla aloilla, erityisesti liikenteen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden aloilla. Täytäntöönpanolainsäädäntöä on omaksuttu hyvin vaihtelevasti eri aloilla. Hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on edennyt rinnan täytäntöönpanolainsäädännön käyttöönoton kanssa.

Kokonaisuudessaan lainsäädäntö on Puolassa monilla aloilla suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa, ja joillakin aloilla yhdenmukaistaminen on edennyt jo pitkälle ja hallinnolliset edellytykset panna yhteisön säännöstö täytäntöön ovat jo riittävät. Hallinnon toimintakykyä on kuitenkin vielä parannettava kaikilla aloilla, joillakin aloilla erityisesti niiltä osin, kun on kyse lainsäädännön yhdenmukaistamisesta yhteisön säännöstön kanssa. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Sisämarkkinoiden suhteen on viimeksi kuluneiden kahden kolmen vuoden aikana edistytty merkittävästi tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla antamalla tarvittava puitelainsäädäntö ja kehittämällä sen täytäntöönpanossa tarvittavaa institutionaalista infrastruktuuria. Tähän mennessä primäärioikeutta koskeva lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu, ja hallinnolliset valmiudet ovat melko hyvät. Markkinavalvonnan alalla tehtävän lainsäädäntötyön ohella on hankittava tarvittavat hallinnolliset valmiudet. Elintarviketurvallisuuden alalla täytäntöönpanolainsäädännön antaminen ei ole edistynyt viimeisimmässä määräaikaiskertomuksessa tarpeelliseksi katsotulla tavalla ja hallinnon toimintaedellytykset ovat edelleen heikot. Lisätoimilla on vielä myös varmistettava, että rakenteet julkisia hankintoja koskevan säännöstön täytäntöönpanoa varten ovat valmiina. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla lainsäädäntö on yleisesti hyvin pitkälle yhdenmukaistettu ja hallinnon toimintavalmiudet ovat hyvät. Palvelujen vapaan liikkuvuuden alalla yhdenmukaistaminen on yleisesti edennyt hyvin ja hallinnon toimintakyky on tyydyttävä. Voimassa olevaa lainsäädäntöä on kuitenkin vielä yhdenmukaistettava pankki- ja vakuutustoiminnan sekä arvopaperialan osalta. Toimenpiteistä näiden puutteiden korjaamiseksi on sovittu. Puola on laatinut vertaisarvioinnin pohjalta toimintasuunnitelman, mutta jäljellä on vielä useita ongelmakohtia, kuten kielellinen syrjintä, hallinnon rakenteelliset ongelmat tai riippumattomien valvontaelinten turvaaminen. Pääomien vapaan liikkuvuuden alalla Puolan edistyminen on ollut tasaista sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen että tarvittavien hallintorakenteiden kehittämisen suhteen. Yhtiöoikeuden alalla Puolan lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa ja vähitellen on parannettu hallinnon valmiuksia, jotka ovat nyt kohtuulliset, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa lukuun ottamatta. Hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on olennaisen tärkeää tosiasiallisen täytäntöönpanon takaamiseksi. Kilpailupolitiikkaa koskeva lainsäädäntö on hyvin pitkälti yhdenmukaistettu, mutta joitakin puutteita on vielä valtiontukien alalla, jolla on pyritty uskottavaan säännösten soveltamiseen. Näitä toimia on edelleen jatkettava ja voimistettava, ja samalla olisi kiinnitettävä pikaisesti erityishuomiota teräsalan uudelleenjärjestelyihin. Tälle alalle voidaan myöntää tukea vain, jos maassa toteutetaan kattava rakenneuudistusohjelma, joka sisältää elinkelpoisuuden turvaavat toimenpiteet ja välttämättömät tuotantokapasiteetin supistukset.

Televiestinnän alalla Puola on edistynyt tasaisesti lausunnon antamisesta asti sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen että markkinoiden vapauttamisen suhteen. Voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano on tehostunut viime vuoden aikana, ja suunnitteilla on lisätoimia lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi sekä yleispalvelua koskevan säännöstön kattavan täytäntöönpanon taloudellisten vaikutusten arviointi.

Talous- ja rahaliittoa koskeva lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatu lähes päätökseen, mutta lainsäädäntöä on vielä muutettava, jotta keskuspankin riippumattomuus voidaan turvata yhteisön säännöstön edellyttämässä laajuudessa.

Välillisen verotuksen verokantojen yhdenmukaistaminen on edistynyt. Yleisesti ottaen kohtalaisen suuri osa lainsäädännöstä on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa ja tarvittavien täytäntöönpanovalmiuksien kehittämisessä on tapahtunut jonkin verran edistystä. Järjestelmien kehittämiseen on vielä panostettava paljon, jotta yhteisön ja Puolan välinen tietojenvaihto sähköisessä muodossa olisi mahdollinen liittymisen ajankohtana. Tullialalla tilanne on samanlainen; lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt hyvin mutta hallinnolliset valmiudet ovat vielä puutteelliset. Tarvittavan tietotekniikkainfrastruktuurin perustamiseen on kohdennettava paljon voimavaroja, jos suunnitelluista määräajoista aiotaan pitää kiinni. Tätä varten olisi kiireellisesti nopeutettava tietokoneistamiseen ja yhteenliitettävyyteen liittyvää työtä sekä korjattava tullialan keskusviranomaisen uudelleenjärjestelyistä johtuvat häiriöt. Tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi on toteutettu toimia, mutta asia edellyttää tarkkaa seurantaa, ja komissio aikoo tehdä selkoa edistyksestä vuoden 2003 alkupuolella. Puolan tullilainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön vastaavan lainsäädännön kanssa olisi saatettava päätökseen lähinnä hyväksymällä parhaillaan laadittavaan tullikoodeksiin tehtävät muutokset.

Maatalouden alalla tarvitaan vielä politiikkaan, lainsäädäntöön ja rakenteisiin liittyviä muutoksia, sillä alan tilanne on ollut yleisesti ottaen heikko sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen sekä hallinnollisten valmiuksien kehittämisen kannalta. Primäärilainsäädännön suhteen on edistytty jonkin verran. Eläinlääkintäalalla ei ole jatkettu edellisten vuosien hyvää työtä, ja tähän on puututtava kiireellisesti. Hallinnon huomattavia puutteita on jossain määrin pyritty korjaamaan. Näitä toimia on kuitenkin tehostettava, etenkin aluetasolla, jotta niillä saavutettaisiin tuntuvia vaikutuksia. Tuotantolaitosten nykyaikaistamiseksi ja rajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevien asianmukaisten järjestelyjen varmistamiseksi on vielä ponnisteltava huomattavasti. Erityisesti yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä on välttämätön, jotta Puola kykenisi hallinnoimaan ja valvomaan tehokkaasti yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvia tukiohjelmia. Puolan viranomaiset ovatkin ottaneet tämän huomioon toimissaan. Niitä on vielä tehostettava tuntuvasti.

Kalastusalalla lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu vähäisessä määrin. Lainsäädäntötyö on edistynyt jonkin verran ja hallinnollisia valmiuksia on pyritty parantamaan keskustasolla, mutta aluehallinnon valmiudet ovat edelleen heikot. Panostusta on lisättävä, jotta toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Sosiaalialalla lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu hyvin eriasteisesti eri osa-alueilla. Jonkin verran on pyritty parantamaan edellytyksiä panna yhteisön säännöstö täytäntöön, mutta tätä työtä on tehostettava. Lisätoimia edellyttävät vielä etenkin lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön työlain sekä työturvallisuus- ja työterveyssäännöstön kanssa ja niiden täytäntöönpano. Valmisteilla olevan lainsäädännön hyväksyminen lisäisi huomattavasti yhdenmukaisuutta yhteisön säännöstöön nähden. Lainsäädäntötyö on edistynyt edelleen aluepolitiikan alalla. Täytäntöönpanosuunnitelmat olisi pantava täytäntöön nopeasti ja hallinnon toimintakykyä parannettava edelleen vahvistaen tässä yhteydessä myös ministeriöiden välistä yhteistyötä ja kumppanuutta. Tätä varten olisi toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet pyrittävä saavuttamaan mahdollisimman nopeasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteisön rahoituksen kannalta tukikelpoisten hankkeiden tekniseen valmisteluun. Nykyiset täytäntöönpanosuunnitelmat ja hallinnon toimintakyvyn kehittämistä koskevat suunnitelmat, joihin kuuluu myös hallinto- ja maksajaviranomaisten henkilöstön lisääminen, olisi pantava täytäntöön määrätietoisesti.

Ympäristöalalla primäärilainsäädäntöä koskeva työ on edelleen edistynyt, ja sen suhteen yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on pitkälti saavutettu. Tarvittava täytäntöönpanolainsäädäntö on vielä otettava käyttöön ja pantava täytäntöön, ja asianomaisia hallinnollisia valmiuksia etenkin aluetasolla on kehitettävä. Kun otetaan huomioon hallinnon toimintakyvyn rajallisuus, olisi huomiota kiinnitettävä toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Olennaisen tärkeää on myös turvata riittävät investoinnit, jotka on määritelty ympäristöalan investointisuunnitelmissa.

Energia-alalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edennyt hyvin ja hallinnon valmiudet ovat riittävät. Voimassa olevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa edellyttää vielä toimia, erityisesti energian sisämarkkinoiden osalta (lähinnä kaasu). Liikenteen alalla lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukaistettu. Nyt olisi annettava tarvittava täytäntöönpanolainsäädäntö ja kehitettävä hallinnon edellytyksiä panna se täytäntöön. Toimintasuunnitelmassa on määritelty tätä varten useampia tavoitteita.

Edistyminen on jatkunut oikeus- ja sisäasioiden alalla erityisesti rajavartijoiden ja rajavalvonnan osalta. Järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeita torjuvien lainvalvontaviranomaisten, erityisesti poliisivoimien, tilanteen parantamiseen tähtääviä toimia on jatkettu. Näitä toimia on tehostettava, ja Schengen-järjestelmää koskevan toimintasuunnitelman ja muiden strategioiden täytäntöönpanoa varten on kohdennettava riittävät raha- ja henkilöstövarat, jotta voidaan varmistaa yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavat hallinnolliset valmiudet. Kokonaisuudessaan lainsäädännön yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on hyvä, mutta hallinnon toimintakyky ei ole kehittynyt samassa suhteessa.

Lainsäädäntötyö on edennyt sisäisen varainhoidon valvonnan alalla, jolla lainsäädäntö on nyt melko yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Haasteena on edelleen perustaa tarvittavat valvontamekanismit saattamalla lainsäädännön yhdenmukaistaminen päätökseen (julkisen talouden varainhoidon valvonta ja yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen), viimeistelemällä tarvittava institutionaalinen rakenne ja lujittamalla sitä sekä parantamalla huomattavasti liittymistä valmistelevan rahoituksen hallinnointia, edistämällä tarvittavien rakenteiden perustamista ja kehittämällä tulevien rakennerahastovarojen täytäntöönpanossa tarvittavia hallinnon valmiuksia etenkin sisäisen varainhoidon valvonnan osalta. Tämä edellyttää toimintasuunnitelman kattavaa ja määrätietoista täytäntöönpanoa.

Lainsäädännön antamisessa ja hallinnon toimintakyvyn kehittämisessä ei ole edistytty aivan samaan tahtiin. Hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi tarvitaan vielä lisätoimia kaikilla aloilla, erityisesti markkinavalvonnassa, maatalouden ja elintarviketurvallisuuden aloilla, kalataloudessa ja aluepolitiikassa, sosiaalialalla, ympäristöalalla, tullialalla sekä oikeus- ja sisäasioissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vasta liittymispäivästä alkaen sovellettavien säännöstön osien täytäntöönpanossa tarvittaviin rakenteisiin, etenkin niihin, joita yhteisön myöntämien varojen moitteeton ja tehokas hallinnointi edellyttävät.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 27 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Puola täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Viivästyksiä on kuitenkin ilmennyt maatalouden alalla (eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä), kalastusalalla (kalavarojen hoitoon, tarkastukseen ja valvontaan sekä markkinapolitiikkaan liittyvän lainsäädännön antaminen), ympäristöalalla (veden laatua, teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen valvontaa ja riskienhallintaa sekä kemikaaleja koskevan täytäntöönpanolainsäädännön antaminen). Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Puolassa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Puola pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Puolan on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Romania

Komissio päätteli vuoden 1997 lausunnossaan, että Romania täyttää poliittiset arviointiperusteet. Sen jälkeen Romania on edistynyt demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioituksen ja suojelun takaavien instituutioidensa vakauden vahvistamisessa ja syventämisessä. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Romania täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Laajan hallintouudistuksen käynnistäminen on merkittävä edistysaskel, ja sen onnistuneen toteutuksen varmistamista olisi pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Huomattavaa edistystä oli myös päätös demilitarisoida poliisivoimat. Tämä lisää poliisien julkista valvottavuutta, vaikka lisätoimia vielä tarvitaan poliisien toimien oikeasuhteisuuden varmistamiseksi. On luotu uusia institutionaalisia rakenteita yhä erittäin huolestuttavan korruption torjumiseksi, mutta niiden vaikutus jää vielä nähtäväksi.

Romanian on vielä parannettava päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessiaan. Hallituksen olisi turvauduttava nykyistä harvemmin poikkeustila-asetuksiin, ja olisi parannettava parlamentin mahdollisuuksia valvoa lainsäädäntöä. Oikeuslaitoksen uudistus on ollut vajavainen. Resurssien puute merkitsee sitä, että oikeuslaitokseen kohdistuu erittäin suuri paine ja täytäntöönpanoelinten puuttuminen oikeudellisiin asioihin ei ole käytännössä vähentynyt. Näiden seikkojen korjaamiseksi oikeuslaitoksen uudistuksesta olisi tehtävä poliittinen prioriteetti, ja oikeuslaitoksen toiminnan parantamista varten olisi laadittava kokonaisvaltainen strategia.

Romaniassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Se on edistynyt huomattavasti lastensuojelussa vähentämällä laitoksissa asuvien lasten määrää ja parantamalla elinolosuhteita. Edistystä on tapahtunut myös naisten ja miesten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä: on kehitetty rakenteita ihmiskaupan vähentämiseksi ja annettu syrjinnän torjumiselle institutionaaliset puitteet. Ehdonalaisuusjärjestelmän kehittämistä on jatkettu, mutta vankilaolot ovat edelleen erittäin huonot. Sananvapauden turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Vähemmistöjen kohtelussa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Lainsäädäntö, jolla laajennettiin vähemmistökielten virallista käyttöä, on pantu täytäntöön melko sujuvasti. Romanien elinolosuhteiden parantamista koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanossa on otettu merkittäviä askelia, joiden tavoitteena on syrjinnän tehokas torjuminen ja elinolojen kohentaminen, vaikkakin taloudellisia resursseja tarvitaan lisää, jotta asia etenisi.

Romania on jatkanut tietään kohti toimivaa markkinataloutta, jonka toteutumisnäkymät ovat parantuneet. Jos Romania jatkaa suunniteltujen toimenpiteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa ja saattaa uudistusohjelman päätökseen, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa keskipitkällä aikavälillä.

Makrotaloutta on saatu merkittävästi vakautettua viime vuosina. Sopivammalla politiikkayhdistelmällä on saatu hillittyä inflaatiota, kasvu on päässyt uuteen alkuun ja ulkoinen rahoitusasema on säilynyt vakaana. Tarvittavien markkinainstituutioiden luomisessa on saavutettu huomattavaa edistystä. Pankkisektorin meneillään oleva tervehdyttäminen, rahoitusmarkkinoiden valvonta- ja sääntelykehyksen peräkkäiset parannukset ja yksityistämisen edistyminen ovat vähitellen tiukentaneet yritysten rahoituskuria. Hintojen ja kaupan vapauttaminen yhdessä viime vuonna toteutettujen energian hintojen merkittävien mukautusten ja verojärjestelmän suurten uudistusten kanssa on luonut perustan aiempaa tehokkaammalle resurssien jakamiselle. Rakenneuudistus etenee useilla aloilla.

Tämän edistyksen hyödyntämiseksi viranomaisten olisi asetettava etusijalle inflaation yhä tehokkaampaan hillitsemiseen perustuvan makrotalouden vakauttamisen valvonta, noudatettava sopivaa politiikkayhdistelmää ja tuettava sitä yritysten rahoituskurin lujittamisella. Sitoumuksia rajoittaa julkisen sektorin palkkamenoja olisi noudatettava. Hiljattain tapahtunut rahan tarjonnan ja luotonannon nopea kasvu vaatii huolellista seurantaa ja valmiutta toteuttaa pikaisia toimenpiteitä. Yritysten rahoituskurin vakiinnuttaminen vaatii verohallinnon parantamista ja sen sääntöjen noudattamista, energiankuluttajien maksurästien vähentämiseen tähtäävien viimeisimpien toimenpiteiden johdonmukaista ja avointa täytäntöönpanoa, yksityistämisen vauhdittamista koskevien viimeaikaisten säännösten määrätietoista ja avointa soveltamista sekä valmiutta lopettaa tappiolliset yritykset. Pankkisektorin yksityistämisen päätökseen saattaminen, julkisten menojen ja taloushallintomenettelyjen uudistuksen jatkaminen sekä parannettujen lainsäädännöllisten ja oikeudellisten puitteiden täytäntöönpanon varmistaminen tukisivat myös toimivan markkinatalouden perustamista ja parantaisivat Romanian valmiuksia selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa.

Romania on edistynyt vuoden 1997 lausunnon jälkeen tasaisesti yhteisön säännöstön käyttöönotossa. Kuilu lainsäädännön antamisen ja Romanian hallinnon vajavaisen, tuoretta lainsäädäntöä koskevan täytäntöönpanokyvyn välillä on kuitenkin kasvanut monilla aloilla.

Romania on nopeuttanut viime vuoden aikana yhteisön säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jatkanut, joskin hitaammin, säännöstön edellyttämien hallintorakenteiden kehittämistä.

Romanian tavoitteeksi asettama liittymisajankohta huomioon ottaen Romanian edistys on ollut kaiken kaikkiaan kohtuullista, ja Romanian lainsäädäntö on monilla aloilla yhteisön säännöstön mukaista. Hallinnollisten valmiuksien parantaminen vaatii sekä julkishallinnon että oikeuslaitoksen kokonaisvaltaista rakenneuudistusta.

Sisämarkkinoiden alalla on ollut uuden yleisen lähestymistavan puitelainsäädännön ansiosta mahdollista nopeuttaa alakohtaisen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön säännöstön omaksumista. Huomattavaa edistystä on saavutettu myös säännöstön hallinnointielinten perustamisessa. Lisätoimissa olisi keskityttävä parantamaan standardointia ja sertifiointia, lujittamaan markkinavalvontajärjestelmiä, uudistamaan elintarvikkeiden valvontajärjestelmän rakennetta ja panemaan tosiasiallisesti täytäntöön julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta on edellytyksiä myönteisen kehityksen jatkumiselle, mutta yhteisön säännöstö on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vastavuoroisen tunnustamisen puutteiden korjaamiseksi, ja hallinnollisia valmiuksia olisi parannettava kaikilla aloilla. Palveluiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi on tehty paljon työtä, mutta hiljattain kehitettyä rahoituspalvelujen valvonnan institutionaalista kehystä on vielä tuettava. Pääomien liikkuvuuden vapauttamista on jatkettu, ja Romania on sitoutunut aikatauluun, jonka mukaan se purkaa valuutanvaihdon valvonnan ja muut pääomanliikkeiden rajoitukset. Lisätoimia tarvitaan erityisesti rahanpesuun liittyvän oikeudellisen kehyksen tarkistamiseksi. Romanian lainsäädäntö vastaa suurimmaksi osaksi yhteisön yhtiöoikeutta, joskin piratismin ja väärennösten levinneisyys on yhä vakava ongelma ja lainsäädännön täytäntöönpanoa olisi parannettava. Kilpailupolitiikassa on tapahtunut jonkin verran edistystä yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, pääasiassa kilpailulainsäädännön alalla, mutta Romanian tuloksia sekä valtiontuki- että kilpailusäännösten täytäntöönpanossa on parannettava. Teräsalan rakenneuudistusta on seurattava huolellisesti.

Romania on edistynyt tasaisesti verolainsäädännön yhdenmukaistamisessa, mutta lisää muutoksia tarvitaan, ja verolainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen valmiudet ovat vajavaiset. Vaikka tullilainsäädäntö on jo pitkälti yhdenmukaista, lainsäädännön yhdenmukaistamista on jatkettava samoin kuin toimia tullihallinnon korruption vähentämiseksi. Tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä olisi jatkettava, jotta Romania ja yhteisö voisivat vaihtaa tietoja sähköisesti. Menestyksekkään teollisuuspolitiikan sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla yksinkertaistetaan ja vakautetaan liiketoiminnan olosuhteita.

Yhdenmukaistamista yhteisön maatalouspolitiikkaan liittyvän säännöstön kanssa on nopeutettu, mutta säännöstön tosiasialliseen täytäntöönpanoon kykenevien hallintorakenteiden kehitys ei ole lainsäädännön kehityksen tasalla. Rakenneuudistuksia on alettu toteuttaa vasta hitaasti. Kasvinsuojeluun liittyviä ja sitäkin kiireellisempiä, eläinlääkinnällisiä tarkastusjärjestelyjä olisi parannettava. Romania on antanut kalastuksen alalla tarvittavan puitelainsäädännön, mutta vaadittavien hallintorakenteiden perustamisessa on ollut viivytyksiä.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on tapahtunut jonkin verran edistystä, mutta yhteisön säännöstön käyttöönotossa työoikeuden, tasavertaisten mahdollisuuksien sekä työterveyden ja -turvallisuuden aloilla tarvitaan vielä huomattavia toimia.

Aluepolitiikan kehitys on ollut hitaampaa, eikä Romanialla ole vielä selkeää ja johdonmukaista koheesiopolitiikkaa. Hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on aloitettu, mutta jatkotoimenpiteitä tarvitaan hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelmien suunnittelemiseksi.

Romanian edistys liikenteen alalla on ollut vaihtelevaa: tie- ja rautatieliikenteessä on edistytty hyvin, lentoliikenteessä kohtuullisesti, mutta meriliikenteen turvallisuudessa vajavaisesti. Suurimpia ongelmia Romaniassa ovat sellaisten instituutioiden kehittäminen, jotka kykenevät panemaan hiljattain annetun lainsäädännön täytäntöön, ja rahoituksen varmistaminen yhteisön säännöstön edellyttämille suurille investoinneille. Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on edistytty, energia-alalla on vielä korjattava monia rakenteellisia ongelmia ja uudet toimintarakenteet on vakiinnutettava. Vaikka Romania on saattanut merkittävän määrän yhteisön ympäristöalan säännöstöä osaksi omaa lainsäädäntöään, sillä ei ole hallinnollisia eikä taloudellisia resursseja sen täytäntöönpanoon. Tulevissa toimissa olisi keskityttävä vähemmän lainsäädännön yhdenmukaistamiseen ja enemmän täytäntöönpanovalmiuksien kehittämiseen sekä resurssien hankkimiseen ympäristöalan investointeja varten. Kuluttajansuojaa koskevan säännöstön yhdenmukaistamista on jatkettu ja täytäntöönpanorakenteet on luotu, mutta eri instituutioiden yhteistyötä olisi parannettava.

Televiestintää koskevan säännöstön yhdenmukaistaminen on edennyt tasaisesti, ja viestintä- ja postipalvelumarkkinoiden vapauttamisen valmisteluissa on tapahtunut edistystä. Tulevissa toimissa olisi keskityttävä hiljattain perustetun sääntelyviranomaisen kehittämiseen todella toimivaksi ja riippumattomaksi elimeksi sekä yleispalvelusäännöstön täysimääräisen täytäntöönpanon taloudellisten seurausten arviointiin.

Romania on aloittanut rakenneuudistukset oikeus- ja sisäasioiden alalla, vaikka lainsäädännön lähentämisessä ja ennen kaikkea hallinnollisten ja oikeudellisten valmiuksien lujittamisessa vaatii huomattavia toimia. Viimeaikaisista uudistuksista huolimatta (mukaan luettuna Schengen-toimintasuunnitelman hyväksyminen) kaikkien poliisivoimien tehokkuus on puutteellinen; myös rajavalvontaa ja sen infrastruktuureja on parannettava. Oikeuslaitoksen tehostamiseksi vaaditaan huomattavia toimia.

Ulkosuhteiden alalla on vähitellen purettu kaupan esteitä, ja Romanian lainsäädäntö on yleisesti ottaen pitkälle yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa.

Varainhoidon valvonnassa on edistytty ja nykyaikaisia varainhoidon ja sen valvonnan järjestelmiä on otettu käyttöön. Yhteisön taloudellisten etujen suojelemiseksi tarvitaan lisätoimia, hallinnollisia valmiuksia on parannettava julkisen talouden varainhoidon valvonnan osalta ja tilintarkastustuomioistuimen riippumattomuus olisi taattava.

Julkishallinnon kokonaiskapasiteetti yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi on edelleen puutteellinen, ja se muodostaa merkittävän esteen Romanian liittymisvalmisteluille. Vaikka tietyt hallinnon osat pystyvät toimimaan tehokkaasti, hallinnon heikkous on vakava huolenaihe monilla tärkeillä aloilla. Huolena on yhteisön säännöstön käyttöönoton lisäksi myös yhteisön antaman taloudellisen avun hallinnointi. Hallitus on alkanut korjata tätä ongelmaa, ja se on ilmoittanut merkittävästä uudistusohjelmasta. Uudistukset ovat kuitenkin vasta suunnitteluasteella, ja ne on vielä toteutettava.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 13 neuvottelulukua. Neuvotteluissa tehdyissä sitoumuksissa tähdätään jäsenyyteen vuonna 2007, ja sitoumusten täytäntöönpano etenee yleisesti ottaen suunnitellun mukaisesti.

Slovakia

Kun vuoden 1997 lausunnossa ja vuoden 1998 määräaikaiskertomuksessa pääteltiin, että Slovakia ei täytä poliittisia arviointiperusteita, vuoden 1999 määräaikaiskertomuksessa arvio muuttui ensimmäistä kertaa myönteiseksi. Sen jälkeen maa on edelleen lujittanut ja syventänyt merkittävästi instituutioidensa vakautta demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun takaamiseksi. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Slovakia täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet.

Edistystä on tapahtunut hallinnon rakenteessa ja toiminnassa erityisesti sen ansiosta, että on perustettu julkishallintovirasto ja kehitetty hajautettua aluehallintoa. Julkishallintolain täytäntöönpanossa on esiintynyt viivästyksiä. Itsehallinnon toimivuus saattaa heikentyä, sillä toimivallan siirto valtiolta alueille ei etene samaan tahtiin julkistalouden hajauttamisen kanssa.

Oikeuslaitoksen riippumattomuuden parantamiseksi on toteutettu lisää merkittäviä toimia. On annettu lisää keskeistä lainsäädäntöä ja perustettu oikeusasiain neuvosto. Uutta lainsäädäntöä ja instituutioita olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta oikeuslaitoksen ammatillinen ja poliittinen puolueettomuus voidaan taata.

Edelleen vakavasti huolestuttavan korruption torjunnassa on havaittu jonkin verran edistystä erityisesti siksi, että asiaa koskevien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa on jatkettu ja julkista sektoria varten on laadittu eettiset toimintaohjeet. Tätä työtä on edelleen jatkettava.

Slovakiassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Erityisesti on huomattava, että ihmiskaupan vastaista lainsäädäntöä ja hallintoa on lujitettu. On annettu uusi turvapaikkalaki, jossa säädetään muuan muassa itsenäisen elimen perustamisesta turvapaikkamenettelyn toiseksi käsittelyasteeksi.

Vähemmistöjen oikeuksien suojaamista koskevien lähestymistapojen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi on tehty merkittävää työtä. Hallituksen täysivaltaisen romaniasioiden edustajan virastoa on lujitettu, asianomaista strategiaa tehostettu ja rahoitusta lisätty. Näitä toimia on jatkettava ja tehostettava, ja niihin on kiinnitettävä ensisijaista huomiota, jotta syrjintää voidaan tehokkaasti torjua ja romaniyhteisön elinoloja parantaa. Kokonaisvaltaisen syrjinnän vastaisen lainsäädännön antaminen olisi tärkeä edistysaskel tässä suhteessa.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Slovakian viranomaisten uudistustoimet muutosten toteuttamiseksi maan taloudessa. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia nopeutettu samalla, kun on pidetty huolta siitä, että EU-jäsenyyden taloudellisia edellytyksiä koskevat Slovakian viranomaisten sitoumukset on täytetty.

Näin ollen Slovakian päätellään olevan toimiva markkinatalous. Jos Slovakia jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Makrotaloudellista tilannetta voidaan parantaa, mikä edellyttää pikaisia toimenpiteitä julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämien kaventamiseksi. Olennaista on, että valtion menojen rakennetta uudistetaan erityisesti terveydenhuollon ja eläkkeiden sekä tukien ja takuiden osalta. Työttömyysongelman ratkaisu edellyttää monenlaisia rakenneuudistuksia, kuten sosiaaliturvajärjestelmän epäkannustavien vaikutusten poistamista ja joustavamman työlainsäädännön antamista. Rahoitussektorin valvontaa voidaan vielä parantaa. Markkinatalouden oikeudellisen kehyksen tosiasiallista täytäntöönpanoa on edelleen parannettava.

Slovakia on edistynyt lausunnon antamisen jälkeen erittäin hyvin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja enenevässä määrin hallinnollisten valmiuksien parantamisessa. Monilla aloilla, kuten yhtiöoikeudessa, liikennepolitiikassa, ympäristöasioissa ja varainhoidon valvonnassa esiintyviä rakenteellisia puutteita on paljolti lievitetty.

Slovakia on edistynyt viime vuoden aikana lisää lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksiensa parantamisessa. Edistystä on tapahtunut erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, palveluiden vapauttamisen, maatalouden, liikenteen, energian, ympäristön sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana ainoastaan jonkin verran edistyneitä aloja olivat muun muassa aluepolitiikka ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittaminen.

Kokonaisuudessaan Slovakia on yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa monilla aloilla varsin pitkälle, ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on edennyt kohtalaisen hyvin useilla aloilla, vaikka lisätoimia tarvitaankin vielä. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisesti vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamisesta.

Sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on hyvällä tasolla, ja Slovakia on melko pitkällä tarvittavien hallinnollisten valmiuksien hankkimisessa. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta yhdenmukaistamistyö on suurimmaksi osaksi saatu päätökseen ja hallinnolliset valmiudet ovat jotakuinkin valmiina. Slovakian standardointi- ja akkreditointielimet toimivat hyvin. Huomio olisi keskitettävä elintarvikelainsäädännön vielä puutteelliseen yhdenmukaisuuteen ja elintarvikealan hallinnollisten rakenteiden lujittamiseen. Erityisesti asianmukainen markkinavalvontainfrastruktuuri olisi vielä saatava kokonaan valmiiksi ja julkisiin hankintoihin käytettäviä rakenteita olisi parannettava. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden valmistelut ovat yleisesti ottaen melko pitkällä, mutta etenkin ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskeva lainsäädäntö on saatava valmiiksi ja hallinnollisia valmiuksia tulevaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista varten on lujitettava. Palvelujen tarjoamisen vapauden alalla on edistytty viime vuoden aikana hyvin rahoituspalveluissa. Vaikka tämä osa-alue on kehittynyt, Slovakian on keskitettävä toimensa lainsäädännön yhdenmukaistamisen päätökseen saattamiseen erityisesti vakuutusalalla ja lujitettava etenkin rahoitusvalvontaan liittyviä hallintorakenteita. Yhdenmukaistaminen pääomien vapaan liikkuvuuden alalla on edennyt pitkälle. Slovakian on keskityttävä erityisesti rahanpesun vastaisten hallinnollisten valmiuksien lujittamiseen.

Yhtiöoikeuden alalla Slovakia on saavuttanut hyvän yhdenmukaisuusasteen ja sen hallinnolliset valmistelut ovat melko pitkällä. Lainsäädännön edistys on ollut viime vuoden aikana erityisen huomattavaa tavaramerkkien, mallien ja patenttien alalla. Piratismin ja väärennösten torjunnassa käytettäviä hallintorakenteita on lujitettava. Kilpailupolitiikassa on saavutettu hyvä yhdenmukaisuusaste ja on luotu toimintakykyiset hallintorakenteet. Viime vuoden aikana on saatu huomattavia tuloksia valtiontukia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta. Slovakiassa myönnetty teräsalan valtiontuki ei kuitenkaan ole Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan 2 mukainen. Valtiontukiin ja kilpailuun liittyviä hallinnollisia valmiuksia on kuitenkin edelleen lujitettava.

Maataloutta koskeva yhteisön säännöstö on saatettu Slovakiassa pitkälti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano on pitkällä. Viime vuonna lainsäädännön yhdenmukaistaminen eteni hyvin erityisesti kasvinsuojelun ja eläinlääkinnän aloilla. Hallinnon lujittamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tarvitaan ponnisteluja rajatarkastusasemien rakentamiseksi ja niiden asianmukaisen toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi on nykyaikaistettava elintarvikkeiden jalostuslaitoksia. Täysin toimivan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän aikaansaaminen edellyttää merkittäviä toimia. Tässä asiassa havaittujen puutteiden korjaamiselle on laadittu aikataulu.

Energia-alan lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja hallinnolliset valmistelut ovat pitkällä. Yleisiä hallinnollisia valmiuksia on vielä parannettava. Slovakia on sitoutunut ydinenergia-alalla sulkemaan Bohunice V1-ydinvoimalan kaksi reaktoria (yksi vuoteen 2006 mennessä ja toinen vuoteen 2008 mennessä). Slovakian olisi parannettava hankesuunnitelmiaan varmistaakseen tyydyttäväntasoiset hankkeet näiden kahden reaktorin käytöstä poistamista varten. Liikennepolitiikassa Slovakia on yhdenmukaistanut lainsäädäntöä huomattavan paljon ja hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä. Yhdenmukaistaminen erityisesti rautatie- ja sisävesiliikenteen aloilla on saatettava päätökseen. Alaan liittyvien eri ministeriöiden ja elinten välistä koordinaatiota on parannettava.

Verotuksen osalta Slovakia on saavuttanut hyvän yhdenmukaisuusasteen ja sen veronhallinnon uudistus on käynnissä. Yhdenmukaistaminen sekä välittömän että välillisen verotuksen aloilla on vielä saatettava päätökseen. Verohallinnon nykyaikaistamista ja lujittamista on tehostettava, sillä yleinen veronkanto on edelleen puutteellista. Slovakialla on kokonaisvaltainen ja johdonmukainen uudistussuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tulliliiton osalta Slovakia on saattanut lainsäädännön yhdenmukaistamisen päätökseen ja pääosin kehittänyt sekä lujittanut tarvittavia hallinnollisia valmiuksia. Huomiota olisi jatkossakin kiinnitettävä käyttöön otetun lainsäädännön täytäntöönpanoon. Verotuksen ja tullin alalla on tehty paljon tietotekniikkajärjestelmiin liittyvää työtä sähköisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kanssa, mutta lisätoimet ovat vielä tarpeen.

Televiestinnän ja tietotekniikan alan yhdenmukaistaminen on pitkällä ja hallinnollisia rakenteita ollaan perustamassa, mutta lainsäädännön yhdenmukaistaminen on saatettava päätökseen, hallintorakenteita on vielä lujitettava ja sääntely sekä operatiiviset toimet on erotettava selkeästi toisistaan. Yleispalvelusäännöstön täysimääräisen täytäntöönpanon taloudellisten seurausten arviointia odotetaan.

Slovakia on edistynyt sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyttä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Hallintorakenteet on suureksi osaksi perustettu, mutta niitä on vielä parannettava. Erityisesti on huolehdittava käyttöön otetun työterveys- ja turvallisuussäännöstön valvonnan ja täytäntöönpanon yhteensovittamisesta. Hallinnollisia valmisteluja Euroopan sosiaalirahaston tulevaa hallinnointia varten on tehostettava.

Slovakia on ottanut yhteisön säännöstön käyttöön aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen alalla, mutta tehokkaat hallintorakenteet ovat olemassa vain joillakin osa-alueilla. Viime vuoden aikana on nimetty hallintorakenteet ja maksajaviranomaiset rakenne- ja koheesiorahastojen käyttöä varten. Lopullista täytäntöönpanorakennetta ei ole kuitenkaan vielä määritelty selkeästi. Tämän alan hallinnollisia valmiuksia on merkittävästi parannettava. Yhteisön tukeen oikeuttavien hankkeiden teknistä valmistelua on parannettava huomattavasti. Jäljellä olevat hallinnolliset heikkoudet on yksilöity neuvotteluissa tehdyissä sitoumuksissa sekä toimintasuunnitelmassa, ja tarvittavia toimenpiteitä niiden korjaamiseksi ollaan toteuttamassa. Käynnissä olevia toimia on huomattavasti tehostettava.

Slovakia on edistynyt ympäristöalalla lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ja sen täytäntöönpanoon tarvittavien hallinnollisten valmiuksien hankkimisessa. Slovakia on hiljattain lisännyt huomattavasti ympäristöinvestointejaan. Toimissa on nyt keskityttävä yhteisön säännöstön käyttöönoton päätökseen saattamiseen etenkin ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen yhtenäistämisessä, täytäntöönpanoon vaarallisten aineiden valvonnan ja päästöjen alalla sekä hallinnollisten valmiuksien lujittamiseen. Edistystä on tapahtunut kuluttajansuojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja hallinnon parantamisen osalta, mutta tämä on vielä saatettava päätökseen.

Oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyössä Slovakian lainsäädäntö on huomattavan yhdenmukaista yhteisön säännöstön kanssa ja hallintorakenteet ovat yleisesti ottaen olemassa. Schengen-toimintasuunnitelman täytäntöönpano etenee hyvin. Huomiota on nyt siirrettävä käyttöön otetun säännöstön täytäntöönpanon parantamiseen ja hallinnollisten valmiuksien lujittamiseen entisestään erityisesti rajavalvonnassa sekä laittoman siirtolaisuuden ja rikollisuuden torjunnassa.

Varainhoidon valvonnan alalla Slovakia on edistynyt lainsäädännön yhdenmukaistamisessa, ja tarvittavia institutionaalisia rakenteita ollaan perustamassa. Maan on kiinnitettävä huomiota tarvittavien hallinnollisten valmiuksien hankkimiseen ja lujittamiseen etenkin julkisen talouden varainhoidon valvonnassa. Käytännön toimia on suunniteltu, ja niitä ollaan panemassa täytäntöön havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Ponnisteluja olisi tehostettava.

Hallinnollisen toimintakyvyn suhteen Slovakia on pitkälti saavuttanut riittävän, joskin vielä varsin vakiintumattoman valmiuden panna yhteisön säännöstö tosiasiallisesti täytäntöön ja valvoa sen soveltamista etenkin sisämarkkinoiden alalla ja yhteisön eri politiikkojen osalta. Slovakian on varmistettava, että hallintorakenteet ovat täysin toimintakykyisiä, jotta voidaan taata yhteisön säännöstön yhdenmukainen ja ennustettava täytäntöönpano. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vasta liittymisen ajankohtana sovellettavien säännöstön osien täytäntöönpanossa tarvittaviin rakenteisiin, etenkin niihin, joita yhteisön myöntämien varojen moitteeton ja tehokas hallinnointi edellyttävät.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 27 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Slovakia täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Slovakiassa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Slovakia pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Slovakian on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Slovenia

Vuoden 1997 lausunnossaan komissio totesi, että Slovenia täyttää jäsenyyden poliittiset arviointiperusteet. Maa on tämän jälkeen edistynyt huomattavasti niiden instituutioidensa vakauden lujittamisessa ja syventämisessä, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Tämä on voitu vahvistaa viime vuoden aikana. Slovenia täyttää edelleen Kööpenhaminassa vahvistetut poliittiset arviointiperusteet.

Slovenia on edistynyt huomattavasti julkishallinnon uudistuksessa annettuaan julkisia viranomaisia, virastoja ja valtionhallintoa koskevat lait. Näiden lakien myötä puitelainsäädäntö julkishallinnon uudistukselle on valmis. On tärkeää, että nämä lait pannaan nyt täysimääräisesti täytäntöön.

Oikeuslaitoksen uudistusta on jatkettu lainsäädännöllisillä muutoksilla ja toteuttamalla toimenpiteitä käsittelyä odottavien oikeustapausten ruuhkan purkamiseksi. Slovenia on tunnustanut, että tilannetta on edelleen parannettava.

Sloveniassa kunnioitetaan edelleen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Jo vuoden 1997 lausunnossa tunnustettiin Slovenian viranomaisten maan talouden muuttamiseksi toteuttamat merkittävät uudistustoimet. Lausunnon antamisen jälkeen talouskehitys on muuttunut suotuisammaksi vaikeasta maailmantaloudellisesta tilanteesta huolimatta. Makrotalouden vakaus on saavutettu ja uudistuksia syvennetty samalla kun on pidetty huolta siitä, että EU-jäsenyyden taloudellisia edellytyksiä koskevat Slovenian viranomaisten sitoumukset on täytetty.

Näin ollen Slovenian päätellään olevan toimiva markkinatalous. Jos Slovenia jatkaa nykyisellä uudistusten tiellä, sen pitäisi pystyä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa.

Inflaatioastetta voidaan alentaa paremmin poistamalla vielä lisää indeksijärjestelmiä ja ohjaamalla makrotaloutta koskevaa toimintapolitiikkaa vakuuttavammin inflaation alentamisen suuntaan. Talouden kilpailukykyä tukisi rakenneuudistusten vauhdittaminen, kuten Slovenian kehitysrahaston lopettaminen kokonaan ja yksityistämisen jatkaminen rahoitussektorilla.

Lausunnon antamisen jälkeen Slovenia on edistynyt erittäin hyvin yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi omaa lainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanossa sekä täytäntöönpanoon ja soveltamiseen tarvittavien instituutioiden kehittämisessä.

Slovenia on edistynyt viime vuoden aikana lisää etenkin henkilöiden vapaan liikkuvuuden, kalastuksen, talous- ja rahaliiton, työllisyyden ja sosiaalipolitiikan, aluepolitiikan, ympäristöasioiden sekä varainhoidon valvonnan aloilla. Jonkin verran edistystä on tapahtunut kuluttajansuojan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla.

Kokonaisuudessaan Slovenian lainsäädäntö on useimmilla aloilla hyvin yhdenmukaista yhteisön säännöstön kanssa ja työ yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi on pitkällä, vaikka lisätoimia vielä tarvitaankin. Neuvotteluissa ja toimintasuunnitelmassa on sovittu yksityiskohtaisista suunnitelmista vielä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Lainsäädännön yhdenmukaistaminen on Sloveniassa pitkällä keskeisillä sisämarkkina-aloilla, ja useimmat tarvittavista instituutiosta on jo perustettu ja ne toimivat hyvin. Slovenia on pitkällä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja instituutioiden toimivuuden varmistamisessa. Jonkin verran yhteisön säännöstöä on kuitenkin vielä saattamatta osaksi kansallista lainsäädäntöä etenkin elintarvikealalla ja joillakin muilla alakohtaisen lainsäädännön aloilla sekä julkisten hankintojen osalta. Uudet standardointi- ja sertifiointilaitokset toimivat hyvin. Niiden hallinnollisia valmiuksia samoin kun markkinavalvontajärjestelmiä olisi edelleen lujitettava. Keskeisen lainsäädännön antamisen jälkeen viime vuonna oikeudellinen kehys henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle on lähes valmis. Vastavuoroista tunnustamista on kuitenkin vielä hiukan hiottava, ja kansalaisten oikeuksia koskeva yhdenmukaistaminen on saatettava päätökseen liittymiseen mennessä. Slovenian lainsäädäntö on pitkälti yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa palvelujen tarjoamisen vapauden alalla, ja yhdenmukaistaminen olisi nyt saatettava kokonaan päätökseen. Hallinnollisia valmiuksia, rahoituspalvelujen valvonta mukaan luettuna, olisi lujitettava entisestään. Jäsenyysvalmistelut pääomien vapaan liikkuvuuden alalla ovat pitkällä ja edistyivät viime vuonna lisää uuden lainsäädännön antamisen ja useiden rahansiirtoa koskevien rajoitusten poistamisen myötä. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä viivästykseen ulkomaisten suorien sijoitusten rajoitusten poistamisessa investointirahastojen ja rahastoyhtiöiden osalta. Lisäksi maksujärjestelmiä koskevat liittymisvalmistelut on saattamatta päätökseen. Yhtiöoikeuden tilanne on Sloveniassa hyvä, mutta lisätoimia tarvitaan lainsäädännön yhdenmukaistamisprosessin päätökseen saattamiseksi, ja toimia teollis- sekä tekijänoikeuksien soveltamisen varmistamiseksi olisi jatkettava. Kilpailupolitiikassa Slovenian valmistelut ovat kohtalaisen pitkällä, ja sen olisi nyt keskityttävä lainsäädännön yhdenmukaistamisen päätökseen saattamiseen sekä hyvien täytäntöönpanotulosten saavuttamiseen varmistaakseen tehokkaan kilpailun Slovenian markkinoilla.

Lainsäädännön yhdenmukaistamista verotuksen alalla on jatkettu, ja Slovenian lainsäädäntö on lähes täysin yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Maan olisi nyt keskityttävä yhdenmukaistamisen päätökseen saattamiseen. Slovenian yhdenmukaisuusaste tullin alalla on korkea, ja tällä alalla olisi nyt lähinnä poistettava jäljellä olevia eroavuuksia säännöstöön nähden ja lujitettava hallintoa entisestään meneillään olevassa uudistuksessa. Tietotekniikkajärjestelmiä olisi entisestään kehitettävä molemmilla aloilla, jotta tietokoneavusteinen tietojenvaihto tulisi mahdolliseksi EY:n ja Slovenian välillä.

Slovenia on edistynyt tasaisesti maataloudessa ja etenkin eläinlääkintää sekä kasvinsuojelua koskevissa asioissa antamalla uutta lainsäädäntöä, perustamalla useita uusia instituutioita ja akkreditoimalla Sapard-toimiston. Elintarvikealan laitosten nykyaikaistamisessa on edistytty hyvin. Slovenian olisi nyt pyrittävä lujittamaan hallinnollisia valmiuksiaan entisestään, saattamaan valmiiksi yhteisen maatalouspolitiikan hallinnointimekanismit, ottamaan käyttöön asianmukaiset kasvinsuojeluun ja eläinlääkintään liittyvät tarkastukset erityisesti rajoilla sekä varmistamaan niiden moitteeton sujuminen.

Slovenia on edistynyt hyvin kalastusalalla, ja tilanne on yleisesti ottaen tyydyttävä. Tämän alan toimissa olisi keskityttävä puuttuvan lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpano- sekä soveltamisvalmiuksien parantamiseen entisestään.

Liikenteen alalla on tapahtunut lisää edistystä uusien instituutioiden perustamisen myötä. Tämän alan kokonaistilanne on hyvä, vaikka rautatieliikenteen alalla on esiintynyt joitakin viivytyksiä. Slovenian olisi nyt keskityttävä lainsäädännön yhdenmukaistamisen päätökseen saattamiseen ja hallinnollisten valmiuksien lujittamiseen. Jäsenyysvalmisteluja energia-alalla on jatkettu ja ne ovat pitkällä. Hallinnollisia valmiuksia ja etenkin sääntely- sekä ydinturvallisuusviranomaisten valmiuksia on lujitettava entisestään. Viimeksi mainittu elin on erotettava oikeudellisesti ydinenergian edistämistehtävästä.

Slovenia on edistynyt erittäin hyvin viime määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen aluepolitiikan täytäntöönpanorakenteiden suunnittelussa, ja valmistelut rakenne- sekä koheesiorahastojen täytäntöönpanoa varten ovat hyvässä vauhdissa. Näitä toimia, mukaan luettuna yhteisön tukeen oikeuttavien hankkeiden tekninen valmistelu, olisi jatkettava. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edistynyt viime vuoden aikana huomattavasti työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla varsinkin työsuhdelain antamisen myötä. Kaikkiaan tämän alan tilanne on hyvä, ja toimissa olisi nyt keskityttävä lujittamaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvän säännöstön täytäntöönpanovalmiuksia muun muassa vahvistamalla työsuojeluviranomaisten asemaa.

Ympäristöasioita koskevan lainsäädännön yhdenmukaisuusaste on korkea, koska viime vuonna annettiin merkittävää uutta lainsäädäntöä. Slovenian olisi nyt saatettava horisontaalinen lainsäädäntö kokonaan osaksi omaa lainsäädäntöään, otettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva viivästynyt direktiivi mukaan lainsäädäntöönsä sekä varmistettava riittävät investoinnit yhteisön ympäristösäännöstön täytäntöönpanemiseksi. Vaikka yhdenmukaisuusaste kuluttajansuojan ja terveyden suojelun alalla on korkea, yhdenmukaistamistyö on saatettava päätökseen ja hallinnollisia valmiuksia on parannettava.

Postialalla tapahtui viime vuonna myönteistä kehitystä postilain antamisen myötä, ja liittymisvalmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Huomiota olisi nyt kiinnitettävä televiestintäalan kilpailun lisäämiseen. Kulttuuri- ja audiovisuaaliala on hyvin valmistautunut, mutta Slovenian olisi saatettava lainsäädännön yhdenmukaistaminen päätökseen ja lujitettava instituutioita.

Slovenia on edistynyt hyvin liittymisvalmisteluissa oikeus- ja sisäasioiden alalla etenkin uusien instituutioiden perustamisessa. Lainsäädännön yhdenmukaistamistyö on pitkällä mutta vielä kesken, varsinkin turvapaikka- ja siirtolaisuusasioissa. Instituutioita olisi vieläkin lujitettava, ja Slovenian olisi jatkettava rajavalvonnan valmiuksien sekä infrastruktuurin kohentamista Schengen-toimintasuunnitelman mukaisesti etenkin unionin tulevilla ulkorajoilla.

Varainhoidon valvonnassa on tapahtunut erittäin myönteistä kehitystä viime määräaikaiskertomuksen antamisen jälkeen, ja jäsenyysvalmistelut ovat tällä alalla erittäin pitkällä. Slovenian olisi nyt keskityttävä tosiasialliseen täytäntöönpanoon ja sen varmistamiseen, että julkisen talouden varainhoidon valvontavalmiuksia lujitetaan suunnitelmien mukaan.

Slovenian hallinnollisia valmiuksia yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon on parannettu entisestään tarkasteltavana olevana ajanjaksona. Useimmat yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavista instituutioista ovat nyt olemassa, ja huomio olisi nyt keskitettävä riittävien voimavarojen tarjoamiseen näiden instituutioiden käyttöön, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä. Slovenian olisi jatkettava ponnisteluja parantaa hallinnollisia valmiuksiaan erityisesti palveluiden tarjoamisen vapauden, maatalouden, kalastuksen, rautatieliikenteen, energian, televiestinnän, kulttuurin ja audiovisuaalialan, ympäristön, kuluttajansuojan ja kuluttajien terveyden suojelun sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vasta liittymisen ajankohtana sovellettavien säännöstön osien täytäntöönpanossa tarvittaviin rakenteisiin, etenkin niihin, joita yhteisön myöntämien varojen moitteeton ja tehokas hallinnointi edellyttävät.

Liittymisneuvotteluissa on toistaiseksi päätetty 28 neuvottelulukua. Yleisesti ottaen Slovenia täyttää neuvotteluissa tekemänsä sitoumukset. Viivytyksiä on kuitenkin esiintynyt ulkomaisten suorien sijoitusten rajoitusten poistamisessa investointirahastojen ja rahastoyhtiöiden osalta, kalastusalusrekisterin perustamisessa, oikeusperustan luomisessa rautateiden rakenneuudistukselle sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskevan direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Nämä seikat on korjattava.

Ottaen huomioon edistyksen, joka Sloveniassa on tapahtunut lausunnon antamisen jälkeen, maan tähän mennessä saavuttaman tason lainsäädännön yhdenmukaistamisessa ja hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä sekä sen saavutukset neuvotteluissa tehtyjen sitoumusten täyttämisessä komissio katsoo, että Slovenia pystyy vastaamaan jäsenyysvelvoitteista suunnitellun aikataulun mukaisesti. Liittymistä edeltävänä aikana Slovenian on jatkettava valmistelujaan liittymisneuvotteluissa tekemiensä sitoumusten mukaisesti.

Turkki

Helsingissä vuonna 1999 tehty päätös Turkin ehdokasasemasta on kannustanut Turkkia toteuttamaan monia perusteellisia uudistuksia. Lokakuussa 2001 tehtiin merkittävä perustuslakiuudistus, jolla pyrittiin lujittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä vähentämään kuolemanrangaistuksen käyttöperusteita. Uusi siviililaki annettiin marraskuussa 2001. Kolme uudistuspakettia annettiin helmi-, maalis- ja elokuussa 2002. Kuolemanrangaistus on poistettu rauhan ajalta. Hätätila on kumottu kahdesta kaakkoisesta maakunnasta ja on tehty päätös sen kumoamisesta kahdessa jäljellä olevassa maakunnassa vuoden loppuun mennessä.

Nämä uudistukset ovat merkittävä osoitus useimpien Turkin poliittisten johtajien päättäväisyydestä edetä Euroopan unionin arvojen ja normien omaksumisessa. Elokuun uudistuksista päätettiin erittäin vaikeissa poliittisissa ja taloudellisissa olosuhteissa, ja ne olivat erityisen merkittäviä, sillä ne koskevat perinteisesti arkoja aiheita.

Vankilajärjestelmän uudistusta jatkettiin, ja vankiloiden fyysisiä olosuhteita parannettiin. Valvontalautakunnat ja uusi rangaistusten täytäntöönpanoa valvovien tuomareiden järjestelmä ovat nyt toimintakuntoisia. Useita Euroopan kidutuksen vastaisen komitean suosituksia ollaan panemassa täytäntöön. Edistyksestä huolimatta F-tyypin vankiloiden oloihin liittyy kuitenkin vielä tiettyjä ongelmia.

Oikeudenkäyntiä edeltävän säilöönoton (tutkintavankeus) pituuden lyhentäminen on myönteistä kehitystä kidutuksen torjunnan kannalta. Koska vangittu ei saa heti ottaa yhteyttä asianajajaan, merkitsee tämä kuitenkin sitä, että valtion turvallisuusasioita käsittelevien tuomioistuinten tuomitsemia vankeja pidetään edelleen eristyksissä. Hätätila-alueilla on vielä käytössä pidemmät pidätysajat. Kidutusta ja huonoa kohtelua väitetään edelleen tapahtuvan, eivätkä tällaisten väärinkäytösten oikeuskäsittelyt ole juurikaan yleistyneet.

Elokuussa annetussa lakiuudistuspaketissa on säännöksiä sellaisten henkilöiden oikeudenkäyntien uusimisesta, joiden tuomiot ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ristiriidassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kanssa.

Turkin rikoslain 159 pykälään tehty muutos merkitsee sitä, että mielipiteen ilmaiseminen ilman julkisten instituutioiden "loukkaamistarkoitusta" ei enää johda rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Rikoslain 312 pykälään ja terrorismin vastaiseen lakiin, lehdistölakiin, poliittisia puolueita koskevaan lakiin sekä yhdistyslakiin tehdyt muutokset löyhensivät tiettyjä sanan-, yhdistymis- ja lehdistönvapauden rajoituksia.

Elokuun uudistuspaketissa poistettiin joitakin rajoituksia yleisradiotoimintaa koskevasta laista, jonka parlamentti oli hyväksynyt uudelleen toukokuussa presidentin veton jälkeen. Kirjailijoiden, toimittajien ja kustantajien vainoa on kuitenkin edelleen esiintynyt.

Yhdistymisvapauden alalla on tapahtunut edistystä; yhdistyslakia on muutettu, ja joitakin rajoituksia on poistettu. Yhdistysten toiminnan kieltämiselle on kuitenkin edelleen useita perusteita.

Yhdistyslaki on edelleen yleisesti ottaen rajoittava, ja siihen sisältyy muun muassa ennakkolupajärjestelmä. Turkissa toimiviin ulkomaisiin yhdistyksiin sovelletaan tiettyjä rajoituksia ja tarkkaa valvontaa.

Elokuun uudistuspaketin osana yleisradiotoiminta ja koulutus muilla kuin turkin kielellä on nyt sallittua. Vaikka säätiölakia on muutettu, uskonnollisiin vähemmistöihin sovelletaan edelleen rajoituksia, jotka koskevat oikeushenkilöllisyyttä, omistusoikeutta, papiston koulutusta ja opetustoimintaa.

Uusi siviililaki sisältää säännöksiä, joilla pyritään parantamaan sukupuolten tasa-arvoa sekä lasten suojelua ja oikeuksia. Turkki on ratifioinut vuoden 1969 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Ammattijärjestöjen toiminta on kuitenkin edelleen rajoitettua ja lapsityövoimaa käytetään yhä. Lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tuomioiden lieventämisen "kunniamurhiin" liittyvissä rikoksissa, voidaan edelleen soveltaa.

Oikeuslaitoksen uudistusta on jatkettu. Valtion turvallisuusasioita käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaa on kavennettu, ja oikeudenkäyntiä edeltävää säilöönottoa on lyhennetty. Näiden tuomioistuinten toiminta ei kuitenkaan vieläkään ole kansainvälisten normien mukaista. Jatkuvasti raportoidaan, että oikeuslaitos ei aina toimi riippumattomalla ja johdonmukaisella tavalla. Tuomareille ja lainvalvontaviranomaisille on järjestetty ihmisoikeuskoulutusta.

Turkin julkisen sektorin avoimuuden lisäämiseksi on tehty viime vuoden aikana useita aloitteita. Korruptio on kuitenkin edelleen vakava ongelma. Asiaa koskevia Euroopan neuvoston yleissopimuksia ei ole vielä ratifioitu.

Hätätilan kumoaminen kahdessa kaakkoisessa maakunnassa on helpottanut siellä jokapäiväistä elämää. Ihmisoikeuksien suojelua kyseisellä alueella on parannettava.

Perustuslain muutos, jolla tehtiin muutoksia kansallisen turvallisuusneuvoston kokoonpanoon ja asemaan, on tullut voimaan. Nämä muutokset eivät kuitenkaan näytä muuttaneen kansallisen turvallisuusneuvoston toimintatapaa käytännössä.

Turkki on edelleen ilmaissut tukevansa Kyproksen kahden yhteisön johtajien välisiä suoria keskusteluja kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi Kyproksen ongelmaan. EU on YK:n turvallisuusneuvoston lausuntojen tapaan korostanut sitä, että Turkin on toteutettava lisätoimia kannustaakseen Kyproksen turkkilaishallintoa toimimaan ratkaisun löytämiseksi ennen liittymisneuvottelujen päättämistä.

Turkin ja Kreikan suhteet ovat parantuneet entisestään. Ponnisteluja jatketaan uusien luottamusta rakentavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Maiden ulkoministerit käynnistivät Egeanmeren tilannetta koskevat neuvottelutunnustelut maaliskuussa 2002.

Kaiken kaikkiaan Turkki on edistynyt huomattavasti Kööpenhaminan poliittisten arviointiperusteiden täyttämisessä sen jälkeen, kun komissio julkaisi kertomuksensa vuonna 1998 [8], ja varsinkin viime vuoden aikana. Elokuussa 2002 toteutetut uudistukset ovat erityisen kauaskantoisia. Nämä uudistukset tarjoavat yhdessä pitkälti perustan demokratian ja ihmisoikeuksien suojelun lujittamiselle Turkissa. Ne avaavat tietä muille muutoksille, joiden avulla Turkin kansalaiset pääsevät vähitellen nauttimaan vastaavista oikeuksista ja vapauksista kuin Euroopan unionissa.

[8] Vuoden 1998 kertomuksessa komissio päätteli, että "Poliittisella tasolla tässä arvioinnissa tuodaan esiin eräitä poikkeavuuksia julkisen vallan toiminnassa sekä jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ja merkittävät epäkohdat vähemmistöjen kohtelussa. Armeijan siviilivalvonnan puuttuminen antaa aihetta huoleen. Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston asemasta ilmenee armeijan suuri merkitys maan politiikassa. Kaakkois-Turkin tilanteeseen on löydettävä muu kuin sotilaallinen ratkaisu erityisesti siksi, että suuri osa Turkissa tapahtuvista kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksista liittyy enemmän tai vähemmän suoraan kyseiseen tilanteeseen. Komissio tietää, että Turkin hallitus on sitoutunut vastustamaan maassa ilmeneviä ihmisoikeuksien loukkauksia, mutta toteaa, että toistaiseksi tällä ei kuitenkaan ole ollut merkittäviä käytännön vaikutuksia. Turkin on jatkettava vuonna 1995 aloittamiaan demokraattisia uudistuksia. Turkin olisi ratkaistava nämä ongelmat ja lisäksi pyrittävä rakentavalla tavalla osaltaan selvittämään erimielisyytensä naapurimaidensa kanssa rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti." Myöhemmissä kertomuksissa on mainittu armeijan asettaminen siviilien valvontaan, toistuvat ihmisoikeusloukkaukset, kidutus sekä sivistyksellisten oikeuksien suojan puuttuminen.

Turkki ei kuitenkaan täytä poliittisia arviointiperusteita vielä kokonaan. Uudistuksiin sisältyy ensinnäkin useita merkittäviä, tässä kertomuksessa mainittuja rajoitteita perusoikeuksien ja -vapauksien täysimääräiselle nauttimiselle. Merkittäviä rajoituksia on erityisesti sananvapaudessa ja varsinkin lehdistönvapaudessa, kokoontumis-, yhdistymis- ja uskonnonvapaudessa sekä mahdollisuudessa oikeustoimiin.

Toiseksi monet näistä uudistuksista edellyttävät yhteisön normien mukaisten säädösten tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden hyväksymistä. Joitakin tällaisia toimenpiteitä on jo otettu käyttöön ja muita suunnitellaan. Ollakseen tehokkaita eri tasojen täytäntöönpano- ja oikeudellisten elinten eri puolilla maata on käytännössä pantava ne täytäntöön.

Komissio katsoo, että keskusvaalilautakunnan päätös estää yhden merkittävän puolueen johtajan osallistuminen 3. marraskuuta pidettäviin yleisiin vaaleihin ei ole näiden uudistusten hengen mukainen.

Kolmanneksi useita poliittisiin arviointiperusteisiin liittyviä tärkeitä kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu asianmukaisella tavalla. Näitä ovat kidutuksen ja huonon kohtelun poistaminen, armeijan asettaminen siviilien alaisuuteen, väkivallattomien mielipiteiden ilmaisemisen vuoksi vangittuina olevien henkilöiden tilanne sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattaminen.

Koska viime vuosina on tapahtunut huomattavaa edistystä ja koska jäljellä olevat alat edellyttävät lisää huomiota, Turkkia kannustetaan jatkamaan uudistusprosessia demokratian lujittamiseksi ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi sekä lainsäädännössä että käytännössä. Tällä tavalla Turkki voi purkaa jäljellä olevat esteet poliittisten arviointiperusteiden täyttämiseltä.

Turkki on parantanut markkinataloutensa toimivuutta, minkä pitäisi parantaa sen kykyä selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista unionissa, mutta se kärsii vielä kahden vakautta syvästi horjuttaneen talouskriisin seurauksista.

Useiden talouden vakauttamisyritysten jälkeen nykyinen uudistusohjelma tuottaa positiivista tulosta ja talous on lähtenyt kasvuun. Valtion talouden kurinalaisuus on parantunut, julkisen sektorin kirjanpidon avoimuus on huomattavasti kasvanut ja inflaatiopaine on vähenemässä. Poliittista puuttumista talouteen, mikä on ollut Turkin taloutta pahiten epävakauttava tekijä, on vähennetty, ja rakenteellisia heikkouksia, kuten heikkoa ja vääristynyttä pankkisektoria, ollaan korjaamassa. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa on lujitettu. Merkittäviä toimenpiteitä on toteutettu keskeisten markkinoiden, kuten maatalous- ja energiamarkkinoiden, vapauttamiseksi.

Markkinoidensa toimivuuden ja kilpailukykynsä parantamiseksi Turkin on jatkettava nykyistä uudistusprosessia, jotta se saisi makrotaloutensa vakaaksi ja julkisen taloutensa kestävälle pohjalle. Pysyvästi korkean inflaation vähentäminen ja valtiontalouden kurinalaisuuden ylläpitäminen ovat tärkeitä edellytyksiä tähän tulokseen pääsemiseksi. Pankkisektorin vakavaraisuus- ja kirjanpitonormit on saatettava kansainvälisten normien tasolle. Valtionpankkien ja -yritysten yksityistämistä on vauhditettava, ja markkinoiden sääntely purettava kokonaan. Tuottavien investointien lisääminen ja erityisen huomion kiinnittäminen koulutukseen on tärkeää kilpailukyvyn parantamisen sekä talouden kasvupotentiaalin kannalta. Ulkomaisten suorien sijoitusten kohdentamista Turkkiin on edistettävä yksinkertaistamalla byrokratiaa ja poistamalla jäljellä olevia esteitä.

Turkki on edistynyt vuoden 1998 määräaikaiskertomuksen jälkeen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa tulliliittoon kuuluvilla aloilla. Edistystä on tapahtunut myös muun muassa pankkisektorilla, televiestinnässä, energia-alalla ja maataloudessa. Rahoitussektori on järjestetty uudelleen, ja kyseisen alan hallinnollisia valmiuksia on sujuvoitettu. Muilla aloilla on tapahtunut vain vähän edistystä.

Turkki on edistynyt viime vuoden aikana lisää sisämarkkinoihin kuuluvilla aloilla, erityisesti julkisten hankintojen alalla, mutta myös energia-alalla sekä oikeus- ja sisäasioissa. Yhteisön säännöstön soveltamiseen tarvittavia hallinnollisia valmiuksia on parannettu vain vähän.

Kaiken kaikkiaan Turkki on yhdenmukaistanut suuren osan lainsäädäntöä tulliliittoon kuuluvilla aloilla, mutta muilla aloilla yhdenmukaistaminen on ollut vähäisempää. Yhteisön säännöstön ja Turkin lainsäädännön välillä on edelleen merkittäviä eroavuuksia. Hallinnollisia valmiuksia on lisättävä. Huomattavia lisätoimia tarvitaan.

Sisämarkkinoiden alalla tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva puitelaki, joka annettiin vuonna 2001, on tullut voimaan. Useita täytäntöönpanosäädöksiä on annettu monilla aloilla. Huomattavia teknisiä kaupan esteitä on kuitenkin jäljellä. Yhdenmukaistamista elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kosmeettisten tuotteiden aloilla olisi jatkettava. Huomattavia toimia tarvitaan vielä myös useiden (standardointiin, akkreditointiin ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien) elinten perustamisessa ja niiden toiminnan parantamisessa. Asianmukainen markkinavalvontajärjestelmä olisi otettava käyttöön. Puitelain antamisesta huolimatta Turkissa on vielä voimassa markkinoiden ennakkovalvonta. Tämänhetkisissä toimissa keskitytään henkilöstön koulutukseen ja asianomaisten elinten varustetason parantamiseen. Julkisista hankinnoista annettiin toukokuussa 2002 uusi laki, jota muutettiin kesäkuussa. Laki on merkittävä askel Turkin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Lisätoimia tarvitaan uuden lain ja yhteisön säännöstön merkittävien eroavuuksien korjaamiseksi. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden suhteen ei ole tapahtunut edistystä.

Pääomien vapaan liikkuvuuden esteenä on yhä monilla aloilla ulkomaisia investointeja koskevia merkittäviä rajoituksia. Rahanpesua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Turkin rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on pitkällä, ja vuonna 2001 tapahtui uutta edistystä rahoitusalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Muiden kuin rahoituspalvelujen alalla ei ole tapahtunut edistystä, ja paljon on vielä tehtävä Turkin lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Yhtiöoikeuden alalla on pyritty tehostamaan piratismin ja väärennösten torjuntaa. Lainsäädännön täytäntöönpanoa olisi edistettävä, ja Turkin patenttivirastolle olisi annettava täysi riippumattomuus. Kilpailulainsäädännön soveltaminen on edelleen tyydyttävää. Turkin valtiontukipolitiikan yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ei ole tapahtunut edistystä, ja itsenäinen valtiontukiviranomainen olisi perustettava pikaisesti.

Maataloudessa Turkki on aloittanut maan ja nautaeläinten rekisteröinnin. Kasvipassijärjestelmän valmistelut eivät ole alkaneet. Muita liittymiskumppanuuden kannalta ensisijaisia asioita ei ole käsitelty. Kasvien ja eläinten terveyteen liittyvä yhdenmukaistamisstrategia on kehitteillä. Täytäntöönpanovalmiuksia ei ole parannettu. Turkin olisi keskityttävä eläinten ja kasvien suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön saattamiseen osaksi omaa lainsäädäntöään sekä sen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen. Kaiken kaikkiaan edistys maatalousalan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa on ollut melko vähäistä.

Kalataloudessa ei ole tapahtunut edistystä yhteisen kalastuspolitiikan omaksumisessa. Nykyaikainen kalastusalusten rekisteröintijärjestelmä olisi perustettava. Suuria ristiriitaisuuksia yhteisön kalastuspolitiikan keskeisten elementtien kanssa on vielä jäljellä, erityisesti kalavarojen hoidossa, tarkastuksissa ja valvonnassa sekä markkina- ja rakennepolitiikassa.

Liikennepolitiikan osalta Turkin olisi lisättävä lainsäädäntötyötään liikennettä koskevan yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Hallinnollisia valmiuksia panna täytäntöön ja soveltaa lainsäädäntöä kaikilla aloilla olisi parannettava. Monilla aloilla (erityisesti tie- ja meriliikenteessä) yhdenmukaisuus on vain osittaista ja johtuu pääasiassa kansainvälisten yleissopimusten saattamisesta osaksi Turkin lainsäädäntöä.

Verotuksen alalla valmiste- ja arvonlisäverokantojen yhdenmukaistaminen on alkanut, ja veroprosenttien sekä joidenkin verovapauksien osalta on saavutettu jonkin verran edistystä. Välillisen verotuksen alalla tarvitaan vielä merkittäviä lisätoimia. Välittömän verotuksen alalla Turkin on parannettava veronkantoa ja poistettava syrjivät toimenpiteet. Kaikkiaan yhdenmukaisuus välitöntä ja välillistä verotusta koskevan yhteisön säännöstön kanssa on osittaista. Tulliliittoon liittyen yhdenmukaisuus on teoreettisesti jo pitkällä, mutta käytäntöjen yhdenmukaisuus on tosiasiassa vähäistä.

Turkin tilastointia koskeva infrastruktuuri on useimmilla aloilla hyvin erilainen kuin EU:n järjestelmä. Turkin viranomaisten ja Eurostatin yhteistyö on alkanut hiljattain. Yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on aloitettu, ja merkittäviä toimia tarvitaan.

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla on toteutettu toimenpiteitä, mutta ne eivät ole aina olleet täysin yhteisön säännöstön mukaisia. Työmarkkinaosapuolten aidon vuoropuhelun edellytyksiä on pikaisesti kehitettävä ja parannettava kaikilla tasoilla. Vaikka kehitystä on tapahtunut, Turkin lainsäädäntö on useimmilla aloilla vielä kaukana yhteisön säännöstöstä.

Energia-aloista sähkö- ja kaasualoilla on saavutettu todellista edistystä. Kahden keskeisen viime vuonna annetun lain täytäntöönpanoa on jatkettu, ja edistystä on saavutettu perustamalla riippumaton sääntelyviranomainen sähkö- ja kaasualoille. Yhdenmukaistaminen säännöstön kanssa on vauhdissa. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan.

Televiestinnän alalla ei ole edistytty matkapuhelinyhteyksien eikä kiinteiden puhelinyhteyksien markkinoiden vapauttamisessa eikä määräävässä asemassa olevaa toiminnan harjoittajaa koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanossa. Edistystä on saavutettu uuden toimilupia, yhteenliittämistä ja yleispalvelua koskevan lainsäädännön antamisessa. Lisätoimia tarvitaan telehallintoviranomaisen hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi erityisesti henkilöresursseihin ja koulutukseen liittyen. Ylipäätään yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on vähäistä.

Kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikan alalla uusi yleisradiotoimintaa koskeva laki ei ole yhteisön säännöstön mukainen. Ylipäätään yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on vähäistä.

Aluepolitiikan alalla Turkki on laatinut valmiiksi NUTS-luokittelun mukaisen väliaikaisesti sovellettavan kartan aluekehitystä varten ja Eurostat on sen hyväksynyt. Tätä luokittelua ei ole kuitenkaan vielä alettu käyttää suunnittelussa ja aluepolitiikassa. Mitään todellista EU-normien mukaista aluepolitiikkastrategiaa ei ole laadittu. Kaikkiaan yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on vähäistä.

Ympäristöalalla on annettu lainsäädäntöä, joka vastaa ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä. Toimenpiteitä on toteutettu suunnitelman laatimiseksi investointien rahoitusta varten. Uuden ympäristötarkastuksia koskevan säädöksen antaminen on edistysaskel, jolla lisätään Turkin hallinnollisia valmiuksia panna täytäntöön yhteisön säännöstöä. Kaikkiaan yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on vähäistä.

Kuluttajansuojan ja terveyden suojelun alalla yhdenmukaisuus yhteisön säännöstön kanssa on vähäistä ja merkittäviä toimia tarvitaan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi, hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi ja kuluttajien valistamiseksi.

Oikeus- ja sisäasioiden alalla on pyritty levittämään tietoa EU:n lainsäädännöstä ja käytännöistä erityisesti turvapaikka-asioihin sekä laittomaan siirtolaisuuteen liittyen. Lisätoimia on toteutettu järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan ja korruption torjumiseksi entistä voimakkaammin. Oikeusperusta ihmiskauppaa vastaan on annettu. Yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on aloitettu erityisesti viisumipolitiikassa, mutta huomattavia lisätoimia tarvitaan. Laittoman siirtolaisuuden torjumista on tehostettava erittäin voimakkaasti.

Ulkosuhteisiin liittyen olisi jatkettava yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöönottoa.

Varainhoidon valvontaan liittyviä Turkin julkishallinnon valvontamekanismeja olisi parannettava. Yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on aloitettu, mutta merkittäviä lisätoimia tarvitaan.

Hallinnollisia valmiuksia eri aloilla on parannettava, jotta voidaan varmistaa, että säännöstöä tosiasiassa sovelletaan ja pannaan täytäntöön. Kaikilla hallinnon tasoilla tarvitaan huomattavia uudistuksia. Joissakin tapauksissa, kuten valtiontukien ja aluekehityksen aloilla, tämä edellyttää uusien rakenteiden perustamista. Joillakin aloilla on perustettu uusia sääntelyelimiä. Niiden riippumattomuus olisi varmistettava, ja riittävästä henkilöstöstä sekä toimintabudjetista olisi huolehdittava.

LIITE 2: LUKU "MUUT ASIAT"

Muita asioita koskevaa neuvottelulukua ei käsitellä samalla tavalla kuin muita neuvottelulukuja. Se on lähinnä neuvotteluluku, johon voidaan sijoittaa monia erilaisia asioita, joista ollaan yleensä melko yksimielisiä mutta jotka eivät kuulu mihinkään muuhun neuvottelulukuun.

Liittymissopimuksessa on määrättävä ensinnäkin liittymistä valmistelevan rahoitustuen hallinnointiin ja vähittäiseen lakkauttamiseen sovellettavista säännöistä. Uusia jäsenvaltioita varten sidotaan vuoden 2003 loppuun mennessä kaikkiaan noin viisi miljardia euroa ISPA-, SAPARD- ja Phare-ohjelmien varoja, mutta niistä on vielä tehtävä sopimukset tai ne on ainakin maksettava vuoden 2006 loppuun mennessä. Vaikka ISPA- ja SAPARD-ohjelmia jatketaan vielä samantapaisessa muodossa maaseudun kehittämiseen tarkoitetuissa rahastoissa ja koheesiorahastossa, Phare-rahoitus on vähitellen lakkautettava vuoteen 2006 mennessä. Liittymissopimukseen on sisällytettävä tietyt siirtymävaiheen järjestelyt, mukaan luettuina säännöt liittymistä valmistelevan tuen hallinnointivastuun siirtämiseksi edelleen uusille jäsenvaltioille laajennetuilla hajautetuilla täytäntöönpanojärjestelmillä (mukaan luettuina henkilöresurssit ja varojen vapauttamisen ehdot). Phare-varojen vapauttamisen ehdoksi olisi asetettava se, että liittymässä olevat maat ottavat käyttöön hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän. Samaa ei voida soveltaa ISPA-ohjelmaan, jotta uusia jäsenvaltioita ei syrjittäisi nykyisiin jäsenvaltioihin nähden.

Toiseksi on määriteltävä tarkemmin suunnitteilla oleva tiettyihin instituutioiden kehittämistoimiin tarkoitettu siirtymäjärjestely. Näiden toimien täytäntöönpanemiseksi, ja koska nämä toimet ovat jatkoa Phare-ohjelman toimille, komissio ehdottaa, että käytetään vuosille 2004-2006 laadittuja rakenteita eli Phare-komiteaa ja toimitaan uusiin jäsenvaltioihin perustettujen hajautettujen täytäntöönpanojärjestelmien välityksellä. Päällekkäisyyden välttämiseksi sellaisten toimien kanssa, joita voidaan tulevaisuudessa rahoittaa rakennerahastoista, komissio ehdottaa tässä vaiheessa, että instituutioiden kehittämisessä pitäydytään seuraavissa aloissa:

* oikeus- ja sisäasiat (oikeuslaitoksen lujittaminen, rajavalvonta, korruption torjuntastrategia);

* sisämarkkinat, tulliliitto mukaan luettuna;

* ympäristö;

* eläinlääkintäpalvelut ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvien hallinnollisten valmiuksien kehittäminen;

* maatalouden hallinto ja valvonta, yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä mukaan luettuna;

* ydinturvallisuus;

* yleinen julkishallinnon uudistus ja horisontaalinen tekninen apu (TAIEX/tilastot).

Muita toimia saatetaan kuitenkin tarvita myöhemmässä vaiheessa erityisesti neuvottelutulosten huomioon ottamiseksi.

Kolmanneksi Liettuan Ignalinan ja Slovakian Bohunice V1 -ydinvoimaloiden sulkemiseksi tarvitaan neuvottelutulosten perusteella erityistä voimaloiden sulkemiseen tarkoitettua rahoitusvälinettä yhteisön näille toimille antaman tuen maksua varten ainakin vuoteen 2006 saakka. Komissio ehdotti 30. tammikuuta 2002 antamassaan tiedonannossa 70 miljoonan euron sitomista vuosittain vuosina 2004-2006 Ignalinan sulkemiseen. Lisäksi komissio ilmoitti, että varat, jotka olisi muuten kohdennettu Phare-ohjelmasta, olisi sidottava laajentumisen jälkeen otsaketta 3 koskevista talousarviomäärärahoista. Arvioituja lukuja tarkistetaan tarpeen mukaan Bohunicen ja Ignalinan sulkemiseen tarkoitetuista rahastoista toteutettujen maksujen perusteella.

Koska näiden toimenpiteiden rahoitus on jatkoa Phare-ohjelmasta rahoitetuille toimille, komissio katsoo, että voimaloiden sulkemiseen tarkoitetun yhteisön tuen vuosittaiset määrärahapäätökset olisi tehtävä, kuten ennenkin, Pharen hallintokomiteaa kuullen. Tällä lähestymistavalla saataisiin myös riittävästi aikaa tarvittavan oikeusperustan valmistelemiseksi seuraavissa rahoitusnäkymissä Ignalinan sulkemiseksi suunnitelluille toimille annettavaa yhteisön tukea varten. Komissio ehdottaa, että tämä sitoumus vahvistettaisiin liittymisehtoja koskevaan asiakirjaan liitettävässä pöytäkirjassa.

Neljänneksi sopimukseen on sisällytettävä useita julistuksia, pöytäkirjoja ja lisäelementtejä.

Esimerkiksi ydinturvallisuuteen liittyvät Liettuan ja Slovakian sitoumukset aikaistaa Ignalinan ja Bohunice V1 ydinvoimaloiden sulkemista on sisällytettävä liittymisehtoja koskevaan asiankirjaan.

Viidenneksi Kyproksen pohjoisosan rahoitusvälineelle on laadittava oikeusperusta poliittisen ratkaisun tukemiseksi.

LIITE 3: IHMISOIKEUSYLEISSOPIMUKSET

Ehdokasmaiden ratifioimat ihmisoikeusyleissopimukset 15. syyskuuta 2002

>TAULUKON PAIKKA>

X = yleissopimus ratifioitu

O = yleissopimus ratifioimatta

BG=Bulgaria; CY=Kypros; CZ=Tsekki; EE=Viro; HU=Unkari; LV=Latvia; LT=Liettua; MT=Malta; PL=Puola; RO=Romania; SK= Slovakia; SV=Slovenia; TK=Turkki

LIITE 4: KUMMITOIMINTAHANKKEET

>TAULUKON PAIKKA>

*) Vuoden 2002 hankkeiden määrä voi vielä muuttua.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 5: VERTAISARVIOINNIT

Vertaisarvioinnit: Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden määrä

Jäsenvaltio // Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kokonaismäärä

Itävalta // 71

Belgia // 33

Tanska // 41

Suomi // 61

Ranska // 57

Saksa // 78

Kreikka // 19

Irlanti // 27

Italia // 47

Luxemburg // 10

Alankomaat // 61

Portugali // 49

Espanja // 35

Ruotsi // 74

Yhdistynyt kuningaskunta // 137

Yhteensä // 800

TAIEX:in ja laajentumisasioiden pääosaston suorittamat vertaisarvioinnit

>TAULUKON PAIKKA>

Muiden komission yksikköjen ja muiden toimielinten suorittamat vertaisarvioinnit

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 6: NEUVOTTELUJEN TILANNE

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 7: PERUSTILASTOT

EHDOKASMAIDEN PERUSTILASTOT (2001)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet: Eurostat kansallisten lähteiden perusteella.

(1) Menetelmää, jonka avulla lasketaan ostovoimastandardeina ilmoitettava BKT, on tarkistettu viime vuoden kertomusten jälkeen.

Tiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia.

(2) Kokonaisväestöä koskevat tiedot, joita on käytetty laskettaessa BKT:tä henkeä kohti, ovat peräisin kansantalouden tilinpitojärjestelmästä ja voivat poiketa väestötilastojen vastaavista tiedoista.

(3) 1999

(4) 2000

EHDOKASMAIDEN PERUSTILASTOT (2001)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet: Eurostat kansallisten lähteiden perusteella.

(1) Luvut on laskettu kansantalouden tilinpitojärjestelmän väestötietojen perusteella, jotka voivat poiketa väestötilastojen vastaavista tiedoista.

(2) Maksutasetiedot

(3) 2000

(4) Arvio

(5) Kansallisen työvoimatutkimuksen mukainen määritelmä

EHDOKASMAIDEN PERUSTILASTOT (keskiarvo 1997-2001)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähteet : Eurostat ja kansallisiin lähteisiin perustuvat komission yksikköjen laskelmat.

(1) Maksutasetiedot

(2) Keskiarvo 1997-2000

(3) Arvioitu keskiarvo 1997-2000

(4) Kansallisen työvoimatutkimuksen mukainen määritelmä