(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 260/2012 (4) luodaan perusta yhtenäiselle euromaksualueelle (SEPA). Jotta voitaisiin luoda suotuisat edellytykset kilpailun lisääntymiselle, erityisesti maksuille vuorovaikutuspisteessä, SEPA-hanketta olisi jatkuvasti päivitettävä, jotta voidaan ottaa huomioon maksualan innovaatiot ja markkinakehitys, edistää uusien unionin laajuisten maksutuotteiden kehittämistä ja helpottaa uusien toimijoiden markkinoille pääsyä.

(2)

Vuonna 2017 maksupalveluntarjoajat sopivat Euroopan maksuneuvoston johdolla euromääräisten tilisiirtojen välitöntä toteuttamista koskevasta unionin laajuisesta järjestelystä. On osoittautunut, etteivät Euroopan maksualan toimet ole riittäneet varmistamaan euromääräisten pikasiirtojen laajamittaista käyttöönottoa unionin tasolla. Vain laajamittaisella ja nopealla tällaisen käyttöönoton lisääntymisellä voitaisiin varmistaa euromääräisten pikasiirtojen täysimittaisten verkostovaikutusten toteutuminen, joka tuottaa taloudellisia tehokkuushyötyjä ja muita hyötyjä maksupalvelunkäyttäjille ja -tarjoajille, vähentää markkinoiden keskittymistä sekä lisää kilpailua ja valinnanvaraa sähköisten maksujen alalla, erityisesti vuorovaikutuspisteessä suoritettavien rajatylittävien maksujen osalta.

(3)

Asetuksella (EU) N:o 260/2012 vahvistettiin euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevat tekniset ja liiketoimintaa koskevat vaatimukset. Euromääräiset pikasiirrot ovat suhteellisen uusi euromääräisten tilisiirtojen luokka, joka tuli markkinoille vasta kyseisen asetuksen hyväksymisen jälkeen. Siksi on tarpeen vahvistaa euromääräisiin pikasiirtoihin sovellettavat erityiset vaatimukset kaikkiin tilisiirtoihin sovellettavien yleisten vaatimusten lisäksi, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja yhdentyminen.

(4)

Pikasiirtojen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi ja maksupalvelunkäyttäjien niistä saamien hyötyjen laajentamiseksi jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi voitava soveltaa tässä muutosasetuksessa säädettyjä sääntöjä vastaavia sääntöjä niiden oman valuutan määräisiin maan sisäisiin pikasiirtoihin.

(5)

Euromääräisten pikasiirtojen käyttöönoton lisäämiseksi on jo hyväksytty tai ehdotettu useita kansallisia sääntelyratkaisuja, joihin kuuluvat muun muassa maksupalvelunkäyttäjien parempi suojaaminen siltä, että varat lähetetään muulle kuin aiotulle maksunsaajalle, sekä unionin hyväksymistä rajoittavista toimenpiteistä johtuvien velvoitteiden noudattamisprosessin täsmentäminen. Kyseisten kansallisten sääntelyratkaisujen väliset erot aiheuttavat riskin sisämarkkinoiden pirstaloitumisesta, josta seuraisi lisää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia erilaisten kansallisten sääntelyvaatimusten vuoksi ja rajatylittävien pikasiirtojen toteuttamisen vaikeutumista. Sen vuoksi tällaisten esteiden syntymisen ehkäisemiseksi olisi otettava käyttöön yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat euromääräisiä pikasiirtoja, rajatylittävät pikasiirrot mukaan lukien.

(6)

Ennen pikasiirtojen käyttöönottoa maksupalveluntarjoajat yleensä niputtivat maksutapahtumat yhteen ja toimittivat ne ennalta määritettyinä aikoina vähittäismaksujärjestelmään käsittelyä, selvitystä ja katteensiirtoa varten. Tällä hetkellä euromääräisten pikasiirtojen käsittelyyn käytetyissä vähittäismaksujärjestelmissä maksutapahtumat kuitenkin toimitetaan yksittäin ja käsitellään ympärivuorokautisesti ja reaaliaikaisesti. Tämän huomioon ottamiseksi on tarpeen muuttaa asetuksessa (EU) N:o 260/2012 olevaa termin ’pieniä maksuja välittävä maksujärjestelmä’ määritelmää.

(7)

Sen varmistaminen, että kaikki maksupalvelunkäyttäjät unionissa voivat tehdä euromääräisiä pikasiirtoja koskevia maksutoimeksiantoja ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja, on ennakkoedellytys tällaisten maksutapahtumien käyttöönoton lisäämiselle. Tällä hetkellä vähintään kolmannes unionin maksupalveluntarjoajista ei tarjoa euromääräisten pikasiirtojen lähettämistä ja vastaanottamista koskevaa maksupalvelua. Lisäksi tahti, jolla maksupalveluntarjoajat ovat ottaneet käyttöön pikasiirtoja palveluvalikoimaansa, on ollut viime vuosina liian hidasta, mikä vaikeuttaa sisämarkkinoiden tiiviimpää yhdentymistä, heikentää unionin avointa strategista riippumattomuutta ja rajoittaa maksupalvelunkäyttäjien mahdollisesti saamia hyötyjä. Sen vuoksi maksupalveluntarjoajat, jotka tarjoavat maksupalvelunkäyttäjilleen maksupalvelua euromääräisten tilisiirtojen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, olisi velvoitettava tarjoamaan euromääräisten pikasiirtojen lähettämistä ja vastaanottamista koskevaa maksupalvelua kaikille maksupalvelunkäyttäjilleen. Tätä vaatimusta olisi sovellettava kaikkiin maksutileihin, joita maksupalveluntarjoajat ylläpitävät maksupalvelunkäyttäjiään varten, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/92/EU (5) tarkoitetut perusmaksutilit.

(8)

Euromääräisten pikasiirtojen yhdennettyjen markkinoiden luomiseksi on olennaisen tärkeää, että tällaiset maksutapahtumat käsitellään yhteisten sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti. Euromääräinen pikasiirto mahdollistaa varojen hyvittämisen maksunsaajan tilille muutamassa sekunnissa ja ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen käytettävyys vuoden jokaisena päivänä on olennainen ominaisuus pikasiirroissa, joiden olisi täytettävä tietyt muun muassa maksutoimeksiantojen vastaanottoaikaa, käsittelyä, varojen tilille hyvittämistä ja arvopäivää koskevat edellytykset.

(9)

Kun Euroopan keskuspankki (EKP) ja kansalliset keskuspankit eivät toimi raha- tai muina viranomaisina, niiden olisi voitava rajoittaa euromääräisten pikasiirtojen lähettämistä koskevan maksupalvelun tarjoaminen ajanjaksoksi, jonka kuluessa EKP ja kansalliset keskuspankit tarjoavat tavallisten euromääräisten tilisiirtojen lähettämistä ja vastaanottamista koskevaa maksupalvelua. Syynä tämän rajoituksen sallimiseen on, että se saattaa olla tarpeen, jotta EKP tai kansallinen keskuspankki voisi noudattaa kaikissa tilanteissa sisäisten toiminnallisten järjestelyjensä erityispiirteiden vuoksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 123 artiklaa.

(10)

Maksupalveluntarjoajilla, jotka sijaitsevat jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, voisi olla rajallisia mahdollisuuksia saada likviditeettiä euroina työajan ulkopuolella. Sen vuoksi on oikeasuhteista säätää mahdollisuudesta, että tällaiset maksupalveluntarjoajat pyytävät toimivaltaisilta viranomaisiltaan ennakkolupaa pikasiirtojen lähettämistä koskevan maksupalvelun tarjoamiseen kyseisen jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisiltä tileiltä työajan ulkopuolella vain tiettyyn maksutapahtumakohtaiseen rajaan asti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää tällainen lupa arvioimalla maksupalveluntarjoajan mahdollisuutta saada likviditeettiä euroina.

(11)

Jäsenvaltioissa on erilaisia maksutoimeksiantojen käynnistyskanavia, joiden kautta maksupalvelunkäyttäjät voivat tehdä euromääräistä tilisiirtoa koskevan maksutoimeksiannon, esimerkiksi verkkopankin, mobiilisovelluksen, pankkiautomaatin, itsepalvelupäätteen, sivuliikkeen tai puhelimen välityksellä. Sen varmistamiseksi, että kaikilla maksupalvelunkäyttäjillä on mahdollisuus käyttää euromääräisiä pikasiirtoja, maksutoimeksiantojen käynnistyskanavat eivät saisi vaihdella sen mukaan, voivatko maksupalvelunkäyttäjät tehdä niiden kautta pikasiirtoja vai muita tilisiirtoja koskevia maksutoimeksiantoja. Lisäksi jos maksupalvelunkäyttäjällä on mahdollisuus toimittaa maksupalveluntarjoajalle euromääräisiä tilisiirtoja koskevia useita maksutoimeksiantoja pakettina, olisi myös oltava mahdollista toimittaa euromääräisiä pikasiirtoja koskevia useita maksutoimeksiantoja pakettina. Maksupalveluntarjoajien olisi pystyttävä tarjoamaan kaikki maksupalvelunkäyttäjiensä käynnistämät euromääräiset tilisiirrot oletusarvoisesti euromääräisinä pikasiirtoina.

(12)

Koska jotkin maksutoimeksiantojen käynnistyskanavat, kuten pankkien vähittäistoimipaikat, eivät ole käytettävissä ympärivuorokautisesti, pikasiirtoa koskevan paperisen maksutoimeksiannon vastaanottoajankohdan olisi oltava se ajankohta, jolloin paperinen maksutoimeksianto siirretään maksajan maksupalveluntarjoajan sisäiseen järjestelmään, minkä olisi tapahduttava heti, kun tällaiset maksutoimeksiantojen käynnistyskanavat ovat käytettävissä.

(13)

Jos maksupalvelunkäyttäjä toimittaa maksupalveluntarjoajalleen pikasiirtoja koskevia useita maksutoimeksiantoja pakettina, kyseisen maksupalveluntarjoajan olisi välittömästi aloitettava kyseisen paketin purkaminen yksittäisiksi pikasiirtotapahtumiksi. Pikasiirtoja koskevien useiden maksutoimeksiantojen paketissa toimitetun pikasiirtoa koskevan maksutoimeksiannon vastaanottoajankohdan olisi oltava se ajankohta, jolloin toimeksiantoon sisältyvä yksittäinen pikasiirtotapahtuma on purettu, ottaen huomioon kaikki vähittäismaksujärjestelmän kapasiteettirajoitteet, joista on ilmoitettu maksajan maksupalveluntarjoajalle. Maksajan maksupalveluntarjoajan olisi välittömästi purkamisen jälkeen toimitettava kyseinen yksittäinen pikasiirtotapahtuma maksunsaajan maksupalveluntarjoajalle. Toimittaminen ei saisi vaikuttaa vähittäismaksujärjestelmien tarjoamiin mahdollisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat pakettina toimitettujen pikasiirtoja koskevien useiden maksutoimeksiantojen muuntamisen yksittäisiksi pikasiirtotapahtumiksi.

(14)

Jos euromääräistä pikasiirtoa koskeva maksutoimeksianto toimitetaan muulta kuin euromääräiseltä maksutililtä, kyseisen maksutoimeksiannon vastaanottoajankohdan olisi oltava se ajankohta, jolloin maksajan maksupalveluntarjoaja muuntaa välittömästi sen jälkeen, kun kyseinen euromääräistä pikasiirtoa koskeva maksutoimeksianto on toimitettu sille, maksutapahtuman määrän euroiksi siitä valuutasta, jonka määräisenä maksutili on.

(15)

Maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten olisi osaltaan helpotettava euromääräisten pikasiirtojen käyttöönottoa, ja sen vuoksi niihin olisi sovellettava tämän muutosasetuksen vaatimuksia. Maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset eivät kuitenkaan sisälly niiden yhteisöjen luetteloon, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY (6) termille ’laitos’ vahvistetun määritelmän piiriin. Tämän vuoksi maksulaitoksia ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia käytännössä estetään osallistumasta jäsenvaltioiden kyseisen direktiivin mukaisesti nimeämiin järjestelmiin. Se, että maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset eivät pysty tämän johdosta osallistumaan tällaisiin maksujärjestelmiin, voi estää niitä tarjoamasta euromääräisiä pikasiirtoja tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Sen vuoksi on perusteltua muuttaa direktiiviä 98/26/EY siten, että maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset sisällytetään niiden yhteisöjen luetteloon, jotka kuuluvat kyseisessä direktiivissä termille ’laitos’ vahvistetun määritelmän piiriin, mutta ainoastaan maksujärjestelmään osallistujien määrittelemistä varten.

(16)

Maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten olisi noudatettava jäsenvaltioiden direktiivin 98/26/EY nojalla nimeämiä maksujärjestelmiä koskevia vaatimuksia ja sääntöjä, jotta ne saavat osallistua näihin järjestelmiin. Koska on tärkeää, että maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset voivat osaltaan helpottaa euromääräisten pikasiirtojen käyttöönottoa ja että tasapuoliset toimintaedellytykset palautetaan pankkien ja kyseisten laitosten välille mahdollisimman pian, on tarpeen myöntää jäsenvaltioille lyhyt määräaika direktiiviin 98/26/EY tehtävien muutosten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamiselle sekä asianmukaiset määräajat tämän muutosasetuksen soveltamiseksi maksulaitoksiin ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin. Jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden mainitun direktiivin mukaisesti nimeämiin järjestelmiin osallistujille asianmukaiset tasapuoliset toimintaedellytykset, säilyttää kyseisten järjestelmien vakaus ja eheys sekä varmistaa maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten kattava riskienhallinta, on tarpeen kehittää edelleen tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (7) säännöksiä jäsenvaltioiden direktiivin 98/26/EY mukaisesti nimeämiin järjestelmiin osallistumista pyytävien ja niihin osallistuvien maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten osalta. Kyseiset säännökset koskevat käyttäjien varojen suojaamista, hallinnointijärjestelmiä ja liiketoiminnan jatkuvuutta koskevia järjestelyjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan tarkastelevan direktiiviin (EU) 2015/2366 tehtyjä muutoksia uudelleen, kun ne käsittelevät komission ehdotusta direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla, direktiivin 98/26/EY muuttamisesta ja direktiivien (EU) 2015/2366 ja 2009/110/EY kumoamisesta ja komission ehdotusta asetukseksi maksupalveluista sisämarkkinoilla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta.

(17)

Maksupalvelunkäyttäjät reagoivat hyvin herkästi korvattavissa olevista maksutavoista veloitettaviin palvelumaksuihin. Palvelumaksujen taso voi näin ollen ohjata heitä kohti tiettyä maksutapaa tai saada heidät siirtymään muihin maksutapoihin. Kansallisilla markkinoilla, joilla euromääräisistä pikasiirroista on veloitettu suurempia palvelumaksuja kuin muista euromääräisistä tilisiirroista, pikasiirtojen käyttöönotto on vähäistä. Tämä on estänyt saavuttamasta euromääräisten pikasiirtojen kriittistä massaa, joka tarvitaan kaikkien sekä maksupalveluntarjoajia että maksupalvelunkäyttäjiä hyödyttävien verkostovaikutusten toteutumiseksi. Sen vuoksi kaikentyyppiset palvelumaksut, joita maksajilta ja maksunsaajilta veloitetaan euromääräisten pikasiirtojen toteuttamisesta, mukaan lukien maksutapahtumakohtaiset palvelumaksut ja yhteen niputetuista maksutapahtumista veloitettavat maksut, eivät saisi ylittää sellaisia palvelumaksuja, joita samalta maksupalvelunkäyttäjältä veloitetaan vastaavan tyyppisistä muista euromääräisistä tilisiirroista. Olisi toivottavaa, että maksupalveluntarjoajat eivät kiertäisi tämän vaatimuksen noudattamista. Vastaavantyyppisiä tilisiirtoja määritettäessä olisi oltava mahdollista käyttää kriteereinä muun muassa maksutoimeksiannon käynnistyskanavaa tai maksuvälinettä, jota on käytetty maksun käynnistämiseen, asiakkaan asemaa ja lisäominaisuuksia tai -palveluja.

(18)

Yleisesti käytettävissä olevat euromääräiset pikasiirrot tarjoavat maksupalveluntarjoajille mahdollisuuksia kehittää uusia maksuratkaisuja, kuten mobiilimaksusovelluksia, jotka helpottavat euromääräisten pikasiirtojen käyttöä vuorovaikutuspisteessä suoritettavissa maksuissa. Tällaisiin maksuratkaisuihin voisi sisältyä maksajille ja maksunsaajille tarjottavia lisäominaisuuksia tai -palveluja, kuten maksutoimeksiantoja, riitojenratkaisua tai palautuksia. Maksupalveluntarjoajien olisi voitava päättää tällaisista lisäominaisuuksista tai -palveluista veloitettavista palvelumaksuista, jotka liittyvät pikasiirtoon. Pikasiirtoon perustuvan maksuratkaisun, johon sisältyy lisäominaisuuksia tai -palveluja, ei saisi katsoa vastaavan tavallista tilisiirtoa, jota tarjotaan ilman samoja lisäominaisuuksia tai -palveluja. Jos maksupalvelunkäyttäjän on mahdollista toimittaa tavallisia tilisiirtoja koskevia maksutoimeksiantoja ilman lisäominaisuuksia tai -palveluja, saman mahdollisuuden olisi oltava käytettävissä myös euromääräisissä pikasiirroissa. Olisi varmistettava, että maksupalvelunkäyttäjän näkökulmasta euromääräisen pikasiirron lähettäminen tai vastaanottaminen ei ole kalliimpaa kuin euromääräisen tavallisen tilisiirron lähettäminen tai vastaanottaminen, kun lisäominaisuudet tai -palvelut ovat samat. Erityisesti maksupalveluntarjoajien, jotka tarjoavat maksuratkaisua koskevia eri vaihtoehtoja siten, että niiden ainoa erottava piirre olisi pikasiirtojen käyttö yhdessä ja tavallisten tilisiirtojen käyttö toisessa tapauksessa, olisi varmistettava, että euromääräistä pikasiirtoa koskevasta vaihtoehdosta perittävä kokonaispalvelumaksu ei ylitä euromääräistä tavallista tilisiirtoa koskevasta vaihtoehdosta perittävää palvelumaksua.

(19)

Jotta maksupalvelunkäyttäjille annettaisiin enemmän harkintavaltaa pikasiirtojen käytössä, maksupalvelunkäyttäjän olisi voitava asettaa yksittäinen raja vahvistamalla joko päivittäinen tai maksutapahtumakohtainen enimmäismäärä, jonka se voi lähettää pikasiirtoina. Maksupalvelunkäyttäjien olisi voitava muuttaa kyseisiä yksittäisiä rajoja tai poistaa ne milloin tahansa vaikeuksitta ja välittömästi.

(20)

Euromääräisten sekä pikasiirtojen että tavallisten tilisiirtojen turvallisuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan lisätä maksupalvelunkäyttäjien luottamusta tilisiirtojen lähettämistä ja vastaanottamista koskevaan maksupalveluun ja varmistaa sen käyttö. Direktiivin (EU) 2015/2366 mukaan maksutapahtuman asianmukaisen toteuttamisen ainoa määräävä tekijä maksunsaajan osalta on kyseisessä direktiivissä määritelty yksilöllinen tunniste eikä maksupalveluntarjoajien tarvitse tarkistaa maksunsaajan nimeä. Maksupalveluntarjoajilla olisi oltava käytössä luotettavat ja ajantasaiset petosten havaitsemis- ja ehkäisemistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää tilisiirron lähettäminen muulle kuin aiotulle maksunsaajalle petoksen tai virheen vuoksi, koska maksajan ei ehkä ole mahdollista saada varoja takaisin ennen kuin ne on hyvitetty maksunsaajan tilille. Maksupalveluntarjoajilla olisi oltava jonkin verran joustovaraa suunnitellessaan toimenpiteitä, jotka soveltuvat parhaiten erilaisia maksutoimeksiantoja koskevien vaihtoehtojen käsittelemiseen. Tällaiset toimenpiteet eivät saisi johtaa siihen, että maksupalvelunkäyttäjille aiheutuu minkäänlaisia lisämaksuja. Maksupalveluntarjoajien olisi sen vuoksi tarjottava palvelua, jolla varmistettaisiin sen maksunsaajan tarkistaminen, jolle maksaja aikoo lähettää tilisiirron (tarkistamisen varmistava palvelu). Jotta vältettäisiin tarpeettomat ongelmat tai viivästykset maksutapahtuman käsittelyssä, maksajan maksupalveluntarjoajan olisi suoritettava tällainen palvelu välittömästi sen jälkeen, kun maksaja on toimittanut asiaankuuluvat tiedot maksunsaajasta ja ennen kuin maksajalle tarjotaan mahdollisuus hyväksyä tilisiirto.

(21)

Jotkin maksajan tilisiirron vastaanottajana olevan maksunsaajan nimen ominaisuudet, kuten diakriittiset merkit tai eri aakkostoissa olevien nimien erilaiset mahdolliset translitteroinnit, tavallisesti käytettyjen nimien ja virallisissa asiakirjoissa ilmoitettujen nimien väliset erot, saattavat johtaa tilanteeseen, jossa maksajan antama maksunsaajan nimi ja nimi, joka liitetään asetuksen (EU) N:o 260/2012 liitteessä olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun maksajan antamaan maksutilitunnisteeseen, jäljempänä ’maksutilitunniste’, eivät vastaa toisiaan täsmälleen mutta kuitenkin lähestulkoon. Jotta tällaisissa tapauksissa vältyttäisiin tarpeettomilta ongelmilta euromääräisten tilisiirtojen käsittelyssä ja helpotettaisiin maksajan päätöstä siitä, jatkaako hän aiottua maksutapahtumaa, maksupalveluntarjoajan olisi ilmoitettava maksajalle maksajan antamaan maksutilitunnisteeseen liittyvä maksunsaajan nimi siten, että varmistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (8) noudattaminen.

(22)

Jos tilisiirto hyväksytään silloin, kun maksunsaajaa ei ole tarkistettu, seurauksena voi olla, että varat siirretään muulle kuin aiotulle maksunsaajalle. Maksupalveluntarjoajia ei olisi pidettävä vastuussa maksutapahtuman suorittamisesta muulle kuin aiotulle maksunsaajalle virheellisen yksilöllisen tunnisteen perusteella, kuten direktiivin (EU) 2015/2366 88 artiklassa säädetään, siltä osin kuin maksupalveluntarjoajat suorittavat asianmukaisesti tarkistamisen varmistavan palvelun. Jos maksupalveluntarjoajat, mukaan lukien maksutoimeksiantopalvelun tarjoajat, eivät kuitenkaan suorita tällaista palvelua asianmukaisesti ja jos tällainen laiminlyönti johtaa virheellisesti toteutettuun maksutapahtumaan, tällaisten maksupalveluntarjoajien olisi viipymättä palautettava siirretty määrä maksajalle ja tarvittaessa palautettava veloitettu maksutili tilaan, jossa se olisi ollut, jos maksutapahtumaa ei olisi toteutettu. Maksupalveluntarjoajien olisi ilmoitettava maksupalvelunkäyttäjille, mitä vaikutuksia maksupalvelunkäyttäjien päätöksellä jättää huomioimatta tämän muutosasetuksen mukaisesti toimitettu ilmoitus on maksupalveluntarjoajan vastuuseen ja maksujen palautusta koskevaan maksupalvelunkäyttäjän oikeuteen.

(23)

Tarkistamisen varmistava palvelu olisi mahdollisuuksien mukaan toteutettava unionin laajuisten sääntöjen ja standardien mukaisesti sujuvan ja yhteentoimivan täytäntöönpanon edistämiseksi. Järjestöt, joissa on jäseninä maksupalveluntarjoajia, tai niitä edustavat järjestöt voisivat laatia nämä säännöt ja standardit.

(24)

Maksupalvelunkäyttäjillä, jotka eivät ole kuluttajia ja jotka toimittavat useita maksutoimeksiantoja pakettina, olisi oltava oikeus olla käyttämättä tarkistamisen varmistavaa palvelua milloin tahansa maksupalveluntarjoajan kanssa solmimansa sopimussuhteen aikana. Jos maksupalvelunkäyttäjät päättävät olla käyttämättä tarkistamisen varmistavaa palvelua, niiden olisi voitava myöhemmin käynnistää tarkistamisen varmistava palvelu uudelleen.

(25)

On ratkaisevan tärkeää, että maksupalveluntarjoajat noudattavat tosiasiallisesti unionin SEUT 215 artiklan mukaisesti hyväksymistä rajoittavista toimenpiteistä johtuvia velvoitteitaan sellaisen henkilön, elimen tai yhteisön osalta, joiden omaisuutta on jäädytetty tai joihin sovelletaan kieltoa asettaa varoja tai taloudellisia resursseja niiden saataville tai niiden hyväksi joko suoraan tai välillisesti, jäljempänä ’kohdennetut taloudelliset rajoittavat toimenpiteet’. Unionin lainsäädännössä ei kuitenkaan ole vahvistettu sääntöjä menettelystä tai välineistä, joita maksupalveluntarjoajien on käytettävä varmistaakseen näiden velvoitteidensa noudattamisen. Näin ollen maksupalveluntarjoajat soveltavat erilaisia menetelmiä, jotka perustuvat niiden omaan valintaan tai asianomaisten kansallisten viranomaisten antamiin ohjeisiin. Käytäntö, jossa noudatetaan kohdennetuista taloudellisista rajoittavista toimenpiteistä johtuvia velvoitteita kussakin kansallisessa tai rajatylittävässä tilisiirtotapahtumassa osallisena olevan maksajan ja maksunsaajan seurannan avulla, johtaa siihen, että hyvin suuri määrä tilisiirtoja merkitään sellaisiksi, että niissä on mahdollisesti osallisina kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Tarkistuksen jälkeen kuitenkin selvästi suurin osa tällaisiksi merkityistä maksutapahtumista osoittautuu sellaisiksi, ettei niissä ole osallisina kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Pikasiirtojen luonteen vuoksi maksupalveluntarjoajien on mahdotonta tarkistaa kyseiset merkityt maksutapahtumat vaaditussa lyhyessä määräajassa, minkä vuoksi ne hylätään. Tämä tilanne aiheuttaa maksupalveluntarjoajille toiminnallisia haasteita, jotka liittyvät pikasiirtojen lähettämistä ja vastaanottamista koskevan maksupalvelun tarjoamiseen maksupalvelunkäyttäjilleen kaikkialla unionissa luotettavasti ja ennustettavasti. Jotta voidaan lisätä oikeusvarmuutta, tehostaa maksupalveluntarjoajien pyrkimyksiä noudattaa euromääräisten pikasiirtojen yhteydessä kohdennetuista taloudellisista rajoittavista toimenpiteistä johtuvia velvoitteitaan ja välttää pikasiirtojen lähettämisen ja vastaanottamisen tarpeeton estäminen, maksupalveluntarjoajien olisi maksutapahtumiin perustuvan tässä nimenomaisessa yhteydessä sovelletun seurannan sijaan tarkistettava säännöllisin väliajoin ja vähintään päivittäin, ovatko niiden maksupalvelunkäyttäjät kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Maksupalveluntarjoajien velvoite tarkistaa säännöllisin väliajoin maksupalvelunkäyttäjänsä koskee ainoastaan kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Muuntyyppiset SEUT 215 artiklan mukaisesti hyväksytyt rajoittavat toimenpiteet tai rajoittavat toimenpiteet, joita ei ole hyväksytty SEUT 215 artiklan mukaisesti, eivät kuulu tämän velvoitteen soveltamisalaan.

(26)

Jotta voidaan estää pikasiirtojen käynnistäminen kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille tai yhteisöille kuuluvilta maksutileiltä ja jotta tällaisille maksutileille lähetetyt varat voidaan jäädyttää välittömästi, maksupalveluntarjoajien olisi tarkistettava maksupalvelunkäyttäjänsä välittömästi sen jälkeen, kun uusi kohdennettu taloudellinen rajoittava toimenpide on tullut voimaan. Tätä velvoitetta olisi sovellettava kaikkiin maksupalveluntarjoajiin, jotka lähettävät tai vastaanottavat euromääräisiä pikasiirtoja, jolloin varmistetaan, että kaikki maksupalveluntarjoajat noudattavat tosiasiallisesti kohdennetuista taloudellisista rajoittavista toimenpiteistä johtuvia velvoitteitaan. Maksupalveluntarjoajien velvoite tarkistaa säännöllisin väliajoin, ovatko niiden maksupalvelunkäyttäjät kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä, ei vaikuta toimiin, joita maksupalveluntarjoajien olisi voitava toteuttaa noudattaakseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä ja erityisesti sen riskiperusteisia vaatimuksia, noudattaakseen muita SEUT 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä rajoittavia toimenpiteitä kuin omaisuuden jäädyttämistä tai varojen tai taloudellisten resurssien saataville asettamista koskevaa kieltoa tai noudattaakseen rajoittavia toimenpiteitä, joita ei ole hyväksytty SEUT 215 artiklan mukaisesti.

(27)

Tällä muutosasetuksella käyttöön otettujen säännösten rikkomiseen olisi sovellettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai oikeusviranomaisten määräämiä seuraamuksia. Tällaisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jotta voidaan helpottaa maksupalveluntarjoajien ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä luottamusta kohdennetuista taloudellisista rajoittavista toimenpiteistä johtuvien maksupalveluntarjoajien velvoitteiden noudattamista koskevan yhdenmukaistetun lähestymistavan yhdenmukaiseen ja perusteelliseen täytäntöönpanoon, on erityisesti aiheellista yhdenmukaistaa koko unionissa keskinäinen standardi niiden seuraamusten enimmäismäärälle, joita on määrättävä maksupalveluntarjoajille, jos ne rikkovat velvoitettaan tarkistaa, ovatko niiden maksupalvelunkäyttäjät kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Seuraamuksia olisi voitava määrätä maksupalveluntarjoajien lisäksi myös luonnollisille henkilöille, jotka ovat maksupalveluntarjoajan ylemmän johdon tai hallintoelimen jäseniä.

(28)

Maksupalveluntarjoajat tarvitsevat riittävästi aikaa tässä muutosasetuksessa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseen. Sen vuoksi on aiheellista ottaa nämä velvoitteet käyttöön asteittain, jolloin maksupalveluntarjoajat voivat käyttää resurssejaan tehokkaammin. Velvoitetta tarjota pikasiirtojen lähettämistä koskevaa maksupalvelua olisi sen vuoksi sovellettava myöhemmin kuin velvoitetta tarjota pikasiirtojen vastaanottamista koskevaa maksupalvelua, koska pikasiirtojen lähettäminen on näistä kahdesta palvelusta yleensä kalliimpi ja monimutkaisempi toteuttaa ja sen toteuttamiseen tarvitaan siksi enemmän aikaa. Tarkistamisen varmistava palvelu tulee kyseeseen ainoastaan sellaisten maksupalveluntarjoajien kohdalla, jotka tarjoavat tilisiirtojen lähettämistä koskevaa maksupalvelua.

Velvoitetta tarjota tarkistamisen varmistavaa palvelua olisi näin ollen sovellettava samaan aikaan kuin velvoitetta tarjota pikasiirtojen lähettämistä koskevaa maksupalvelua. Velvoitteita, jotka liittyvät palvelumaksuihin ja kohdennetuista taloudellisista rajoittavista toimenpiteistä johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistavaan yhdenmukaistettuun menettelyyn, olisi sovellettava heti, kun maksupalveluntarjoajat ovat velvollisia tarjoamaan pikasiirtojen vastaanottamista koskevaa maksupalvelua. Jotta jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, sijaitsevat maksupalveluntarjoajat voivat kohdentaa euromääräisten pikasiirtojen toteuttamiseen tarvittavat resurssit tehokkaasti, tässä muutosasetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi sovellettava tällaisiin maksupalveluntarjoajiin myöhempänä ajankohtana kuin jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, sijaitseviin maksupalveluntarjoajiin. Erilaisten velvoitteiden käyttöönoton olisi oltava asteittaista, kuten euroalueella sijaitsevien maksupalveluntarjoajien kohdalla. Jos euro otetaan käyttöön jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, ennen mainittuja myöhäisempiä ajankohtia, kyseisen jäsenvaltion maksupalveluntarjoajien olisi noudatettava tätä muutosasetusta yhden vuoden kuluessa euroalueeseen liittymisestä ja viimeistään niistä päivistä alkaen, jotka on vahvistettu jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, maksupalveluntarjoajien osalta. Tällaisten maksupalveluntarjoajien olisi kuitenkin voitava noudattaa tätä muutosasetusta aikaisemmin kuin niistä päivistä alkaen, jotka on vahvistettu jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, maksupalveluntarjoajien osalta.

(29)

Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan maksutilien sekä kansallisten ja rajatylittävien tilisiirtojen ja euromääräisten ja muiden valuuttojen määräisten pikasiirtojen palvelumaksujen kehitystä komission lainsäädäntöehdotuksen hyväksymispäivästä eli 26 päivästä lokakuuta 2022 alkaen, jotta voidaan seurata tämän muutosasetuksen mahdollisia vaikutuksia tilien hinnoitteluun, tavallisiin tilisiirtoihin ja pikasiirtoihin. Komission olisi myös arvioitava sen velvoitteen laajuutta ja vaikuttavuutta, joka koskee maksupalveluntarjoajan säännöllisin väliajoin suorittamaa tarkistamista, ovatko sen maksupalvelunkäyttäjät kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä, jotta vältetään tarpeettomat esteet pikasiirtojen lähettämiselle ja vastaanottamiselle. Komission olisi myös toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan jäljellä olevia esteitä pikasiirtojen toteuttamiselle erilaisissa olosuhteissa, mukaan lukien vuorovaikutuspisteessä suoritettavat maksut. Kertomuksessa olisi arvioitava pikasiirtojen käytön kannalta merkityksellisten teknologioiden, kuten QR-koodien, NFC-lähimaksutekniikan ja Bluetoothin standardoinnin tasoa.

(30)

Jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, sijaitsevan maksupalveluntarjoajan euromääräisistä rajatylittävistä tilisiirroista veloittamien palvelumaksujen on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1230 (9) mukaisesti oltava samat kuin palvelumaksujen, jotka kyseinen maksupalveluntarjoaja veloittaa kyseisen jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisistä kansallisista tilisiirroista. Tilanteissa, joissa tällainen maksupalveluntarjoaja veloittaa kansallisen valuutan määräisistä kansallisista pikasiirroista suurempia palvelumaksuja kuin tavallisista kansallisen valuutan määräisistä kansallisista tilisiirroista ja siten myös suurempia palvelumaksuja kuin tavallisista euromääräisistä rajatylittävistä tilisiirroista, palvelumaksut, joita tällaisen maksupalveluntarjoajan olisi asetuksen (EU) 2021/1230 mukaisesti veloitettava euromääräisistä rajatylittävistä pikasiirroista, olisivat suuremmat kuin tavallisista euromääräisistä rajatylittävistä tilisiirroista veloitettavat palvelumaksut. Jotta tällaisissa tilanteissa vältettäisiin ristiriitaiset vaatimukset ja otettaisiin huomioon keskeinen tavoite ohjata maksupalvelunkäyttäjiä käyttämään euromääräisiä pikasiirtoja, on aiheellista vaatia, että euromääräisistä rajatylittävistä pikasiirroista maksajilta ja maksunsaajilta veloitettavat palvelumaksut eivät saa ylittää tavallisista euromääräisistä rajatylittävistä tilisiirroista veloitettavia palvelumaksuja.

(31)

Sen vuoksi asetukset (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 sekä direktiivit 98/26/EY ja (EU) 2015/2366 olisi muutettava vastaavasti.

(32)

Kaiken henkilötietojen käsittelyn, joka tapahtuu tarjottaessa tilisiirtoja tai tarkistamisen varmistavaa palvelua, sekä tarkistettaessa, ovatko maksupalvelunkäyttäjät kohdennettujen taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä, olisi oltava asetuksen (EU) 2016/679 mukaista. Luonnollisten henkilöiden nimien ja maksutilitunnisteiden käsittely on oikeasuhteista ja tarpeellista vilpillisten maksutapahtumien estämiseksi ja virheiden havaitsemiseksi sekä sen varmistamiseksi, että noudatetaan kohdennettuja taloudellisia rajoittavia toimenpiteitä.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli luoda tarvittavia yhdenmukaisia sääntöjä euromääräisille rajatylittäville pikasiirroille unionissa ja lisätä euromääräisten pikasiirtojen yleistä käyttöönottoa, koska ne eivät voi asettaa velvoitteita muissa jäsenvaltioissa sijaitseville maksupalveluntarjoajille, vaan kyseiset tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(34)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 19 päivänä joulukuuta 2022 (11),

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

lisätään artiklat seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).”;"

3)

lisätään 11 artiklaan kohdat seuraavasti:

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”;"

4)

korvataan 15 artikla seuraavasti:

5)

lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

1)

lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).”;"

2)

korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

1)

korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

2)

muutetaan 35 artikla seuraavasti:

3)

lisätään artikla seuraavasti:

(*6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 1).”."

1)

korvataan b alakohta seuraavasti:

(*7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1)."

(*8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349)."

(*9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35)."

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).”;"

2)

korvataan f alakohta seuraavasti: