EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32020L1151

Neuvoston direktiivi (EU) 2020/1151, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2020, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 92/83/ETY muuttamisesta

ST/9139/2020/INIT

EUVL L 256, 5.8.2020, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2020/1151/oj

5.8.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 256/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2020/1151,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2020,

alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 92/83/ETY muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotkin neuvoston direktiivin 92/83/ETY (3) säännöksistä ovat vanhentuneita ja epäselviä, mikä johtaa tarpeettoman raskaisiin hallinnollisiin menettelyihin sekä verohallintojen että talouden toimijoiden osalta. Kyseisten menettelyjen noudattamisesta talouden toimijoille aiheutuvat kustannukset rajoittavat pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista alkoholin ja alkoholijuomien kauppaan sisämarkkinoilla. Lisäksi viittaukset unionin lainsäädäntöön, joka ei enää ole voimassa, on päivitettävä.

(2)

Oluen valmisteveron määrittämistä koskevien edellytysten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen säätää platoasteen mittaamista koskevista edellytyksistä. Erityisesti makeutetun tai maustetun oluen platoasteen mittaamisen osalta on tärkeää täsmentää, että ne oluen ainesosat, jotka on lisätty käymisen jälkeen, on myös otettava huomioon platoastetta mitattaessa. Kun otetaan huomioon lopputuotteen kantavierteen kuivauutteen määrittämiseen ja mittaamiseen liittyvät käytännön hankaluudet, tällainen määrittely on tarpeellinen ja perusteltavissa sillä, että on syytä tarjota yhtenäinen lähestymistapa, jolla varmistetaan se, että asianomaiset verovelvolliset ja verohallinnot soveltavat kyseisiä sääntöjä oikein ja välittömästi, sekä tehokas verovalvonta, jolla torjutaan veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten uhkaa.

(3)

Jotta voidaan varmistaa kitkaton siirtyminen yhdenmukaistettuihin menettelyihin oluen platoasteen mittaamisessa, on asianmukaista sallia niiden jäsenvaltioiden, jotka 29 päivänä heinäkuuta 2020 eivät ota huomioon käymisen jälkeen lisättyjä oluen ainesosia platoasteen mittauksessa, jatkaa platoasteen mittaamista tällä hetkellä sovellettavilla menetelmillä siirtymäkauden ajan.

(4)

Oluen, johon voidaan soveltaa mietojen oluiden alennettuja valmisteveron määriä, alkoholipitoisuus on yleensä liian alhainen, jotta se kannustaisi panimoita konkreettisella tavalla innovatiiviseen toimintaan uusien mietojen tuotteiden kehittämiseksi. Jotta kiinnostus mietojen oluiden kehittämiseen kasvaisi, mietoa alkoholia koskevien verokantojen kynnysarvoa olisi nostettava.

(5)

Jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettuja veron määriä pienten riippumattomien valmistajien pieninä määrinä valmistamiin oluisiin ja etyylialkoholiin. Jotta muiden alkoholijuomien verokohtelu ei eroaisi oluen ja etyylialkoholin verokohtelusta, jäsenvaltioilla olisi myös oltava valtuudet soveltaa alennettuja veron määriä muihin alkoholijuomiin, joita pienet riippumattomat valmistajat tuottavat pieniä määriä. Jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa alennettujen veron määrien soveltaminen koskemaan välituotteita ja muita käymistietä valmistettuja juomia, ottaen huomioon eri kriteerejä, kuten valmiin tuotteen alkoholipitoisuus tai sen valmistamiseen käytettyjen raaka-aineiden määrä ja tyyppi.

(6)

Jotta helpotetaan kyseisten valmistajien tunnustamista pieniksi riippumattomiksi valmistajiksi kaikissa jäsenvaltioissa, komissiolle olisi alennettujen valmisteveron määrien soveltamiseksi annettava täytäntöönpanovalta vahvistaa sellaisen yhdenmukaisen todistuksen lomake, jolla vahvistetaan pienen riippumattoman valmistajan vuosituotanto ja sen vaatimustenmukaisuus direktiivissä 92/83/ETY säädettyihin vaatimuksiin nähden. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. Vaikka on toivottavaa, että pienelle riippumattomalle valmistajalle annetaan todistus siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, on asianmukaista keventää hallinnollista rasitetta antamalla pienelle riippumattomalle valmistajalle mahdollisuus laatia todistus itse. Jäsenvaltio, johon pieni riippumaton valmistaja on sijoittautunut, olisi velvoitettava vahvistamaan edellytykset, joilla varmistetaan tällaisten säännösten oikea ja välitön soveltaminen ja torjutaan veropetoksia, verojen kiertämistä tai muita väärinkäytöksiä. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä alennetut valmisteverokannat muiden jäsenvaltioiden myöntämien todistusten perusteella, paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, joissa on esimerkiksi veropetosten, verojen kiertämisen tai muiden väärinkäytösten riski. Niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat pienten valmistajien osalta korkeampia kynnysarvoja, olisi sovellettava samoja kynnysarvoja myös muiden jäsenvaltioiden valmistajiin.

(7)

Viinisektorin erityistilanne Maltan tasavallassa huomioon ottaen kyseisen jäsenvaltion olisi sallittava soveltaa tässä direktiivissä säädetyn, alennettujen valmisteveron määrien mekanismin yhteydessä korkeampaa kynnysarvoa pieniin riippumattomiin viininvalmistajiin.

(8)

Jäsenvaltioilla olisi oltava lupa soveltaa alennettua veron määrää hedelmänviljelijöiden tislaamoissa hedelmistä (kuten omenoista, päärynöistä, viinirypäleiden puristejäännöksestä ja marjoista) tuotettuun etyylialkoholiin.

(9)

Oluen, viinin ja muiden käymistietä valmistettujen juomien osalta direktiivissä 92/83/ETY annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus vapauttaa valmisteverosta sellaiset yksityishenkilön valmistamat tuotteet, joita ei ole tuotettu kaupallisiin tarkoituksiin. Direktiivissä 92/83/ETY ei kuitenkaan sallita tällaista valinnaista vapautusta hedelmistä (kuten omenoista, päärynöistä, viinirypäleiden puristejäännöksestä ja marjoista) yksityistä kulutusta varten tuotetulle etyylialkoholille. Koska useissa jäsenvaltioissa on pitkät perinteet tällaisten tuotteiden valmistuksessa, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa veroalennuksia tai -vapautuksia alueellisiin tai perinteisiin etyylialkoholituotteisiin, joita ei tuoteta kaupallisiin tarkoituksiin. Siksi on asianmukaista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus tiukoin edellytyksin myöntää valmisteverovapautuksia tai soveltaa alennettuja valmisteveron määriä rajoitettuun määrään tislattua alkoholia, joka on valmistettu hedelmistä (kuten omenoista, päärynöistä, viinirypäleiden puristejäännöksestä ja marjoista), jotka yksityishenkilö omistaa, joita hän kasvattaa hallinnassaan olevalla maapalstalla ja jotka hän toimittaa tältä palstalta. Tällaisia veroalennuksia tai -vapautuksia soveltavien jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimet veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi. Kyseisiin toimiin olisi kuuluttava esimerkiksi tällaisia juomia valmistavien yksityishenkilöiden rekisteröinti, tislauslaitteiden ja myös niiden koon ja sijainnin rekisteröinti, tuotantomäärien ilmoittaminen ja muut valvontatoimet, joilla varmistetaan veroalennusten tai -vapautusten soveltamisedellytysten noudattaminen. Kyseisillä jäsenvaltioilla olisi myös oltava käytössään riittävät vaatimukset ja menettelyt, joilla voidaan varmistaa tuotannon ja kulutuksen valvonta ja ehkäistä rajatylittäviä vaikutuksia ja kauppaa. Jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tällaisten kansallisten säännösten rikkomiseen, ja varmistettava kyseisten seuraamusten täytäntöönpano. Vaikka seuraamusten valinta on jäsenvaltioiden harkinnassa, olisi säädettyjen seuraamusten oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(10)

Koska jäsenvaltion ei pitäisi soveltaa alennettuja valmisteverokantoja tai valmisteverovapautuksia hedelmänviljelijöiden pientislaamoissa valmistettuun etyylialkoholiin sovellettavien alennettujen verokantojen lisäksi ja kun otetaan huomioon Bulgarian tasavallan hedelmänviljelijöiden pientislaamoja koskevat maakohtaiset perinteet ja järjestelyt, sen jälkeen, kun kyseinen jäsenvaltio on käyttänyt hedelmänviljelijöiden kotitalouksille hedelmänviljelijöiden pientislaamoissa valmistettua hedelmistä tislattua alkoholia koskevaa tarjolla olevaa mahdollisuutta, tällaista mahdollisuutta olisi voitava soveltaa edelleen Bulgarian tasavaltaan poissulkien kaikkien muiden veronalennusten tai -vapautusten soveltaminen.

(11)

On asianmukaista päivittää viittaukset niihin yhdistetyn nimikkeistön koodeihin, joita käytetään alkoholituotteiden kuvailemiseen.

(12)

Jäsenvaltioille olisi annettava tietyin edellytyksin lupa vapauttaa yhdenmukaistetusta valmisteverosta direktiivin 92/83/ETY soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, kun tällaisia tuotteita käytetään ravintolisien valmistamisessa.

(13)

Direktiivi 92/83/ETY on asianmukaista saattaa ajan tasalle siltä osin kuin se koskee alennettujen veron määrien soveltamista tiettyihin tuotteisiin, joita tislataan Helleenien tasavallassa perinteisillä kuparisilla panostislauslaitteistoilla ja yksinkertaisilla perinteisillä tislauslaitteilla.

(14)

Talouden toimijoille säännösten noudattamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi olisi tarkistettava kaikentyyppistä denaturoitua alkoholia koskevien verovapautusten soveltamisedellytyksiä.

(15)

Kokonaan denaturoitua alkoholia koskevan verovapautuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen, että kokonaan denaturoidun alkoholin keskinäisen tunnustamisen ehtoja selkeytetään edelleen. Jäsenvaltioiden olisi vapautettava valmisteverosta kokonaan denaturoitu alkoholi, joka on kokonaan denaturoitu toisessa jäsenvaltiossa kyseisen toisen jäsenvaltion salliman menetelmän mukaisesti. Oikeusvarmuuden lisäämiseksi on myös tarpeen selkeyttää menettelyjä alkoholin täydellistä denaturointia koskeviin vaatimuksiin tehtävistä muutoksista ilmoittamiseksi.

(16)

Jotta voidaan vahvistaa menettelyt alkoholin täydellistä denaturointia koskevien jäsenvaltioiden vaatimusten arvioinnille, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä tai hylätä jäsenvaltioiden ilmoittamat alkoholin täydellistä denaturointia koskevat vaatimukset. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(17)

Osittain denaturoitua alkoholia koskevan verovapautuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen täsmentää osittain denaturoidun alkoholin keskinäistä tunnustamista koskevat ehdot ja säätää, että valmistuslaitteiden puhdistus ja huolto on osa valmistusprosessia ja että kyseiseen valmistusprosessiin käytetty osittain denaturoitu alkoholi kuuluu näin ollen kyseisen verovapautuksen piiriin. Kyseisen vapautuksen vilpillisen käytön estämiseksi on tarpeen antaa sen soveltamista koskevia lisäehtoja.

(18)

Kahta erityistä alkoholijuomaa koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan verovapautukset kuvastivat Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä verovapautuksia. Koska kyseiset vapautukset yhdenmukaistetusta valmisteverosta kumottiin Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä, ne eivät ole enää aiheellisia ja ne olisi lakkautettava unionin tasolla.

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, eli vähentää talouden toimijoille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta ja verohallinnoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, vaan ne voidaan toiminnan vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(20)

Direktiivi 92/83/ETY olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 92/83/ETY seuraavasti:

1)

Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Kaikki oluen ainesosat, mukaan lukien käymisen jälkeen lisätyt ainesosat, on otettava huomioon platoastetta mitattaessa.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot, jotka 29 päivänä heinäkuuta 2020 eivät ota huomioon niitä oluen ainesosia, jotka on lisätty käymisen jälkeen platoasteen mittaamista varten, voivat edelleen toimia näin 31 päivään joulukuuta 2030.”.

2)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäismäärää alhaisempia alennettuja valmisteveron määriä olueen, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään 3,5 tilavuusprosenttia.”.

3)

Korvataan 8 artiklan 2 alakohdan johdantokappale seuraavasti

”2)

”kuohuviinillä” kaikkia CN-koodeihin 2204 10, 2204 21 06, 2204 21 07, 2204 21 08, 2204 21 09, 2204 29 10 ja 2205 kuuluvia tuotteita:”.

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”9 a artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa pienten riippumattomien viininvalmistajien valmistamaan viiniin alennettuja veron määriä seuraavin rajoituksin:

alennettuja veron määriä ei sovelleta yrityksiin, jotka tuottavat keskimäärin enemmän kuin 1 000 hehtolitraa viiniä vuodessa, tai Maltan tasavallan tapauksessa enemmän kuin 20 000 hehtolitraa viiniä vuodessa,

alennetut veron määrät eivät saa olla enempää kuin 50 prosenttia tavanomaista kansallista valmisteveron määrää alhaisempia.

2.   Alennettuja valmisteverojen määriä sovellettaessa ’pienellä riippumattomalla viininvalmistajalla’ tarkoitetaan viininvalmistajaa, joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muista viininvalmistajista ja toimii tiloissa, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään muiden viininvalmistajien tiloista, eikä harjoita lisenssivalmistusta. Kahta tai useampaa pientä viininvalmistajaa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään 1 000 hehtolitraa tai 20 000 hehtolitraa, tapauksen mukaan, voidaan kuitenkin kohdella verotuksessa yhtenä riippumattomana pienenä viininvalmistajana.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden mahdollisesti käyttöön ottamia alennettuja valmisteverojen määriä sovelletaan yhdenmukaisesti viiniin, joka toimitetaan niiden alueelle muissa jäsenvaltioissa sijaitsevilta pieniltä riippumattomilta viininvalmistajilta. Niiden on huolehdittava erityisesti siitä, että mistään toisesta jäsenvaltiosta tulevasta yksittäisestä toimituksesta ei kanneta suurempaa valmisteveroa kuin täysin vastaavasta kotimaisesta toimituksesta.”.

5)

Korvataan 12 artiklan 2 alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”2)

”muilla kuohuvilla käymistietä valmistetuilla juomilla” kaikkia muita kuin 8 artiklassa tarkoitettuja CN-koodeihin 2206 00 31 ja 2206 00 39 kuuluvia tuotteita sekä CN-koodeihin 2204 10, 2204 21 06, 2204 21 07, 2204 21 08, 2204 21 09, 2204 29 10 ja 2205 kuuluvia tuotteita:”.

6)

Korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jollei tämän artiklan 3 kohdassa ja 13 a artiklassa toisin säädetä, jäsenvaltioiden on määrättävä samansuuruiset valmisteverot kaikille tuotteille, jotka ovat muiden kuohumattomien käymistietä valmistettujen juomien valmisteveron alaisia. Samoin niiden on määrättävä samansuuruiset valmisteverot kaikille tuotteille, jotka ovat muiden kuohuvien käymistietä valmistettujen juomien valmisteveron alaisia. Ne voivat soveltaa samaa valmisteveron määrää muihin kuohuviin käymistietä valmistettuihin juomiin ja muihin kuohumattomiin käymistietä valmistettuihin juomiin.”.

7)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa pienten riippumattomien valmistajien valmistamiin muihin käymistietä valmistettuihin juomiin alennettuja valmisteverojen määriä, jotka voidaan eriyttää asianomaisten valmistajien vuosituotannon mukaan, seuraavin rajoituksin:

alennettuja valmisteverojen määriä ei saa soveltaa yrityksiin, jotka tuottavat yhteensä enemmän kuin 15 000 hehtolitraa tällaisia juomia vuodessa,

alennetut veron määrät eivät saa olla enempää kuin 50 prosenttia muihin käymistietä valmistettuihin juomiin sovellettavaa tavanomaista kansallista valmisteveron määrää alhaisempia.

2.   Tässä artiklassa muut käymistietä valmistetut juomat on saatava hedelmiä, marjoja, kasviksia, hunajaliuosta vedessä fermentoimalla tai edellä mainituista saatua tuore- tai tiivistemehua fermentoimalla. Jäsenvaltiot eivät saa sallia muun alkoholin tai alkoholijuomien lisäämistä muiden käymistietä valmistettavien juomien valmistuksessa. Tässä artiklassa aromiaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen käytetyn alkoholin lisäämistä siinä määrin kuin se on ehdottomasti tarpeen ilman, että alkoholipitoisuus nousee yli 1,2 tilavuusprosentilla, ei pidetä alkoholin lisäämisenä muiden käymistietä valmistettavien juomien valmistuksessa. Tällaisten aromiaineiden lisääminen ei saa merkittävällä tavalla muuttaa alkuperäisen tuotteen luonnetta.

3.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tämän artiklan soveltamisen tietyntyyppisiin muihin käymistietä valmistettuihin juomiin.

4.   Tässä artiklassa ’pienellä riippumattomalla valmistajalla’ tarkoitetaan muiden käymistietä valmistettujen juomien valmistajaa, joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muiden käymistietä valmistettujen juomien muista valmistajista ja toimii tiloissa, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään muiden valmistajien tiloista, eikä harjoita lisenssivalmistusta. Kahta tai useampaa pientä valmistajaa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään 15 000 hehtolitraa, voidaan kuitenkin kohdella verotuksessa yhtenä pienenä riippumattomana valmistajana.

5.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden mahdollisesti käyttöön ottamia alennettuja valmisteverojen määriä sovelletaan yhdenmukaisesti niiden alueelle toimitettaviin, muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien pienten riippumattomien valmistajien valmistamiin muihin käymistietä valmistettaviin juomiin. Niiden on huolehdittava erityisesti siitä, että mistään toisesta jäsenvaltiosta tulevasta yksittäisestä toimituksesta ei kanneta suurempaa valmisteveroa kuin täysin vastaavasta kotimaisesta toimituksesta.”.

8)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Direktiiviä 92/84/ETY ja neuvoston direktiiviä 2008/118/EY (*) sovellettaessa viiniä koskevia viittauksia on pidettävä samalla tavoin tässä jaksossa määriteltyihin muihin käymistietä valmistettuihin juomiin kohdistuvina.

(*)  Neuvoston direktiivi 2008/118/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 12).”."

9)

Korvataan 18 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”4.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa yksittäistä alennettua valmisteveron määrää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (*) liitteessä VII olevassa II osassa määriteltyihin välituotteisiin.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).”."

10)

Lisätään artikla seuraavasti:

”18 a artikla

1.   Jäsenvaltiot voivat soveltaa pienten riippumattomien valmistajien valmistamiin välituotteisiin alennettuja valmisteverojen määriä, jotka voidaan eriyttää asianomaisten valmistajien vuosituotannon mukaan, seuraavin rajoituksin:

alennettuja valmisteverojen määriä ei saa soveltaa yrityksiin, jotka tuottavat yhteensä enemmän kuin 250 hehtolitraa tällaisia juomia vuodessa,

alennetut valmisteverojen määrät, jotka voivat olla valmisteveron vähimmäismäärää alhaisempia, eivät saa olla enempää kuin 50 prosenttia välituotteiden tavanomaista kansallista veron määrää alhaisempia.

2.   Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tämän artiklan soveltamisen tietyntyyppisiin välituotteisiin.

3.   Tässä artiklassa ’pienellä riippumattomalla valmistajalla’ tarkoitetaan välituotteiden valmistajaa, joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton välituotteiden muista valmistajista ja toimii tiloissa, jotka sijaitsevat fyysisesti erillään muiden valmistajien tiloista, eikä harjoita lisenssivalmistusta. Kahta tai useampaa pientä valmistajaa, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään 250 hehtolitraa, voidaan kuitenkin kohdella verotuksessa yhtenä pienenä riippumattomana valmistajana.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden mahdollisesti käyttöön ottamia alennettuja valmisteverojen määriä sovelletaan yhdenmukaisesti niiden alueelle toimitettaviin, muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien pienten riippumattomien valmistajien valmistamiin muihin välituotteisiin. Niiden on huolehdittava erityisesti siitä, että mistään toisesta jäsenvaltiosta tulevasta yksittäisestä toimituksesta ei kanneta suurempaa valmisteveroa kuin täysin vastaavasta kotimaisesta toimituksesta.”.

11)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Bulgarian tasavalta saa soveltaa alennettua valmisteveron määrää, joka on vähintään 50 prosenttia etyylialkoholin tavanomaisesta kansallisesta valmisteveron määrästä, hedelmänviljelijöiden sellaisten tislaamojen tuottamaan etyylialkoholiin, jotka vuosittain tuottavat yli 10 hehtolitraa etyylialkoholia hedelmänviljelijöiden kotitalouksien niille toimittamista hedelmistä. Alennetun veron määrän soveltaminen rajoitetaan koskemaan enintään 30:tä litraa hedelmistä valmistettua tislattua alkoholia tuottavaa hedelmänviljelijöiden kotitaloutta kohden vuodessa, ja kyseisen alkoholin on oltava tarkoitettu yksinomaan niiden henkilökohtaiseen kulutukseen. Kun Bulgarian tasavalta on käyttänyt tätä mahdollisuutta, se ei voi enää soveltaa tämän artiklan 8 kohtaa.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”6 a.   Tšekki ja Puolan tasavalta saavat soveltaa alennettua valmisteveron määrää, joka on vähintään 50 prosenttia etyylialkoholin tavanomaisesta kansallisesta valmisteveron määrästä, hedelmänviljelijöiden sellaisten tislaamojen tuottamaan etyylialkoholiin, jotka vuosittain tuottavat yli 10 hehtolitraa etyylialkoholia hedelmänviljelijöiden kotitalouksien niille toimittamista hedelmistä. Alennetun veron määrän soveltaminen rajoitetaan koskemaan enintään 30:tä litraa hedelmistä valmistettua tislattua alkoholia tuottavaa hedelmänviljelijöiden kotitaloutta kohden vuodessa, ja kyseisen alkoholin on oltava tarkoitettu yksinomaan niiden henkilökohtaiseen kulutukseen.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”8.   Jollei edellytyksistä, joita jäsenvaltiot asettavat tämän artiklan välittömän soveltamisen varmistamiseksi, muuta johdu, jäsenvaltiot voivat vapauttaa valmisteverosta tai soveltaa alennettua valmisteveron määrää etyylialkoholiin, jonka kuluttavat yksityishenkilö, hänen perheenjäsenensä tai vieraansa, edellyttäen, että sitä ei myydä, ja

a)

jota kyseinen yksityishenkilö valmistaa asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle rekisteröidyllä yksinkertaisella pientislaamolaitteella hedelmistä, jotka kyseinen yksityishenkilö omistaa, joita hän kasvattaa hallinnassaan olevalla maapalstalla ja jotka hän toimittaa kyseiseltä palstalta;

ja/tai

b)

jota valmistetaan kyseiselle yksityishenkilölle asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä tislaamoissa hedelmistä, jotka kyseinen yksityishenkilö omistaa, joita hän kasvattaa hallinnassaan olevalla maapalstalla ja jotka hän toimittaa tältä palstalta.

Jäsenvaltioiden on rajoitettava vapautuksen tai alennettujen veron määrien soveltaminen koskemaan enintään 50:tä litraa hedelmistä valmistettua tislattua alkoholia tuottavaa hedelmänviljelijöiden kotitaloutta kohden vuodessa.

Tällaista vapautusta tai alennettuja valmisteveron määriä soveltavien jäsenvaltioiden on

a)

vahvistettava edellytykset veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi;

b)

otettava käyttöön riittävät vaatimukset ja menettelyt, joilla voidaan varmistaa tuotannon ja kulutuksen valvonta ja ehkäistä rajatylittäviä vaikutuksia ja kauppaa; ja

c)

säädettävä tämän artiklan nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa näitä säännöksiä 6, 6 a tai 7 kohdassa olevien säännösten lisäksi.”.

12)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

1.   Ranskan tasavalta voi soveltaa alennettua valmisteveron määrää, joka voi olla valmisteveron vähimmäismäärää alhaisempi mutta ei enempää kuin 50 prosenttia tavanomaista kansallista etyylialkoholin valmisteveron määrää alhaisempi, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (*) liitteessä II olevassa 1 alakohdassa määriteltyyn rommiin, joka on valmistettu kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 13 alakohdassa tarkoitetulla valmistuspaikalla korjatusta ruokosokerista ja jonka muiden haihtuvien aineiden kuin etyyli- ja metyylialkoholien pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa puhdasta alkoholia ja jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 40 tilavuusprosenttia.

2.   Helleenien tasavalta voi soveltaa alennettua valmisteverojen määrää, joka voi olla valmisteveron vähimmäismäärää alhaisempi

a)

mutta ei enempää kuin 50 prosenttia tavanomaista kansallista etyylialkoholin valmisteveron määrää alhaisempi, asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä II olevassa 29 alakohdassa määriteltyyn aniksella maustettuun tislattuun alkoholijuomaan, joka on väritöntä ja jonka sokeripitoisuus on enintään 50 grammaa litrassa ja jossa perinteisillä enintään 1 000 litran vetoisilla kuparisilla panostislauslaitteistoilla tislaamalla maustetun alkoholin osuuden on oltava vähintään kyseisessä säännöksessä vahvistetun prosenttiosuuden verran lopputuotteen alkoholipitoisuudesta, ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä II olevassa 6 alakohdassa määriteltyyn rypäleiden puristejäännöksestä tislattuun väkevään alkoholijuomaan, joka on tislattu perinteisissä panostislauslaitteistoissa;

b)

mutta ei enempää kuin 85 prosenttia tavanomaista kansallista etyylialkoholin valmisteveron määrää alhaisempi, tuottajan omassa taloudessa kasvatetuista hedelmistä valmistettuun etyylialkoholiin, joka on tislattu yksinkertaisilla kuparisilla perinteisillä enintään 130 litran vetoisilla tislauslaitteistoilla tai keraamisilla perinteisillä enintään 40 litran vetoisilla tislauslaitteistoilla, jotka ovat kummassakin tapauksessa käytössä enintään kahdeksana päivänä vuodessa ja jotka tuottavat enintään viisi hehtolitraa puhdasta alkoholia vuodessa.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).”."

13)

Lisätään VI jaksoon artikla seuraavasti:

”23 a artikla

1.   Jollei niistä edellytyksistä muuta johdu, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän direktiivin 4, 9 a, 13 a ja 18 a artiklan ja 22 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan välittömän soveltamisen varmistamiseksi, jäsenvaltioiden on pyynnöstä annettava alueelleen sijoittautuneille pienille riippumattomille valmistajille vuosittainen todistus, jossa vahvistetaan niiden kokonaisvuosituotanto soveltuvin osin kyseisissä artikloissa tarkoitettujen tuotteiden osalta ja vahvistetaan pienen riippumattoman valmistajan vaatimustenmukaisuus soveltuvin osin tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa, 9 a artiklan 2 kohdassa, 13 a artiklan 4 kohdassa, 18 a artiklan 3 kohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa säädettyihin vaatimuksiin nähden. Direktiivin 2008/118/EY IV tai V luvun mukaisessa tavaroiden siirtoa koskevassa hallinnollisessa asiakirjassa on viitattava tässä kohdassa mainittuun todistukseen.

2.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat niiden edellytysten mukaisesti, jotka niiden on vahvistettava tämän artiklan oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi, antaa 4 artiklan 1 kohdassa, 9 a artiklan 1 kohdassa, 13 a artiklan 1 kohdassa, 18 a artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille alueelleen sijoittautuneille pienille riippumattomille valmistajille luvan laatia soveltuvin osin 4 artiklan 2 kohdassa, 9 a artiklan 2 kohdassa, 13 a artiklan 4 kohdassa, 18 a artiklan 3 kohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten osalta itse todistus toimintansa vaatimustenmukaisuudesta ja kyseisissä artikloissa tarkoitetusta vuotuisesta kokonaistuotannosta.

3.   Jäsenvaltioiden on, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja olosuhteita, tunnustettava toisen jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdassa, 9 a artiklan 1 kohdassa, 13 a artiklan 1 kohdassa, 18 a artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valmistajille myönnetyt todistukset niiden edellytysten mukaisesti, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän artiklan oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi ja veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan

a)

1 kohdassa tarkoitetun todistuksen muoto;

b)

kyseistä todistusta koskevan viittauksen muoto direktiivin 2008/118/EY IV tai V luvun mukaisessa tavaroiden siirtoa koskevassa hallinnollisessa asiakirjassa; ja

c)

itse laaditun todistuksen tapauksessa direktiivin 2008/118/EY IV tai V luvun mukaista tavaroiden siirtoa koskevan hallinnollisen asiakirjan täyttämistä koskevat vaatimukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”.

14)

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Tässä direktiivissä olevia viittauksia CN-koodeihin pidetään viittauksina yhdistetyn nimikkeistön koodeihin, jotka ovat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (*) liitteen I muuttamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1602 (**).

(*)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1)."

(**)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1602, annettu 11 päivänä lokakuuta 2018, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 273, 31.10.2018, s. 1).”."

15)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

tarkoitettu myytäviksi alkoholina, joka on kokonaan denaturoitu sen jäsenvaltion määräysten mukaisesti, jossa se on luovutettu kulutukseen, kun näistä määräyksistä on asianmukaisesti ilmoitettu kirjallisessa muodossa ja ne on sallittu tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 2008/118/EY V lukua;

b)

tarkoitettu käytettäväksi osana muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistusprosessia, edellyttäen, että alkoholi on denaturoitu jonkin jäsenvaltion määräysten mukaisesti käyttötarkoitusta varten.

Kyseistä vapautusta on sovellettava, kun

tällainen denaturoitu alkoholi on lisätty muuhun kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuun tuotteeseen,

tai

tällaista denaturoitua alkoholia käytetään kyseisessä valmistusprosessissa käytettävien valmistuslaitteiden puhdistuksessa ja huollossa.

Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 2008/118/EY IV lukua sellaisen denaturoidun alkoholin siirtoihin, jota ei vielä ole lisätty muuhun kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuun tuotteeseen;”;

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

tarkoitettu käytettäviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2001/82/EY (*) ja 2001/83/EY (**) määriteltyjen lääkkeiden valmistukseen;

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).”;"

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f)

etyylialkoholia sisältävien, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY (*) määriteltyjen, ravintolisien valmistuksessa, jos kulutukseen luovutettu ravintolisän vähittäismyyntipakkaus on enintään 0,15 litraa ja ravintolisät on saatettu markkinoille kyseisen direktiivin 10 artiklan mukaisesti.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51).”;"

c)

korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltion, joka haluaa muuttaa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja alkoholin täydellistä denaturointia koskevia määräyksiä, on ilmoitettava tällaisista muuttuneista määräyksistä komissiolle kirjallisesti ja toimitettava samalla kaikki asiaankuuluvat tiedot niistä denaturointiaineista, joita jäsenvaltio aikoo käyttää.

Jos komissio katsoo, ettei sillä ei ole kaikkia tarvittavia tietoja, se ottaa yhteyttä asianomaiseen jäsenvaltioon kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta ja täsmentää, mitä tietoja se tarvitsee. Kun komissio on saanut kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, se välittää ilmoituksen muille jäsenvaltioille kuukauden kuluessa näiden tietojen saamisesta.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hyväksytään tai hylätään tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut määräykset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.   Jos jäsenvaltio arvioi, että tuotteen vapauttaminen valmisteverosta tämän artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan nojalla johtaa veropetokseen, veron kiertämiseen tai muuhun väärinkäytökseen, se voi evätä vapautuksen tai peruuttaa jo myönnetyn vapautuksen. Jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle tällaisesta epäämisestä tai peruuttamisesta kirjallisesti ja toimitettava samalla kaikki asiaankuuluvat tiedot veropetoksesta, veron kiertämisestä tai muusta väärinkäytöksestä. Jos komissio katsoo, että sillä ei ole kaikkia tarvittavia tietoja, se ottaa yhteyttä asianomaiseen jäsenvaltioon kuukauden kuluessa tällaisten tietojen vastaanottamisesta ja täsmentää, mitä lisätietoja tarvitaan. Kun komissio on saanut kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, se välittää ilmoituksen muille jäsenvaltioille kuukauden kuluessa. Lopullinen päätös tehdään 28 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään neljän kuukauden kuluttua ilmoituksen välittämisestä muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden ei tarvitse antaa tällaiselle päätökselle taannehtivaa vaikutusta.”.

16)

Kumotaan 28 artikla.

17)

Lisätään VIII jaksoon artiklat seuraavasti:

”28 a artikla

1.   Komissiota avustaa valmisteverokomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

28 b artikla

Komissio antaa viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta. Ensimmäinen kertomus annetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Kertomuksessa on erityisesti

a)

arvioitava 5 ja 9 a artiklan, 22 artiklan 8 kohdan, 23 a artiklan ja 27 artiklan 2 kohdan f alakohdan nojalla hyväksyttyjen ja sovellettujen kansallisten säännösten soveltamista ja vaikutusta;

b)

otettava huomioon asiaankuuluva näyttö kyseisten artikloiden nojalla hyväksyttyjen ja sovellettujen säännösten vaikutuksesta kuten rajatylittävistä kielteisistä vaikutuksista, petosten lisääntymisestä ja vaikutuksesta sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kansanterveyteen; ja

c)

kun jäsenvaltiot soveltavat 22 artiklan 8 kohdan nojalla annettuja kansallisia säännöksiä, arvioitava seuraavien riittävyys:

näiden jäsenvaltioiden vahvistamat edellytykset veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi; ja

näiden jäsenvaltioiden käyttöön ottamat vaatimukset ja menettelyt, joilla voidaan varmistaa tuotannon ja kulutuksen valvonta ja ehkäistä rajatylittäviä vaikutuksia.

Jäsenvaltioiden on pyynnöstä toimitettava komissiolle kertomuksen laadintaan vaadittavat tiedot.

Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 22 artiklan 8 kohdan nojalla annettuja kansallisia säännöksiä, on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tällaisten säännösten ensimmäisen soveltamisvuoden päättymisestä toimitettava komissiolle kaikki tämän artiklan toisen kohdan c alakohdassa tarkoitetun arvioinnin laatimisessa tarvittavat tiedot.

Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus.”

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2022.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ROTH


(1)  Lausunto annettu 24. lokakuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 108.

(3)  Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


Top