1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt, jäljempänä ’IPCR-järjestelyt’. IPCR-järjestelyjen olisi mahdollistettava nopea koordinointi ja reagointi unionin poliittisella tasolla kriiseissä, jotka ovat vaikutukseltaan laajoja tai poliittisesti merkittäviä, riippumatta siitä, onko niiden alkuperä unionin sisä- vai ulkopuolella.

2.   IPCR-järjestelyt antavat neuvostolle tarvittavat välineet ja joustavuuden päättää unionin valmiustoimista esimerkiksi nopeiden kuulemisten ja mahdollisten toimintaehdotusten avulla. IPCR-prosessin kaikkien vaiheiden poliittinen valvonta ja strateginen ohjaus tapahtuu neuvoston puheenjohtajavaltion johdolla ottaen täysin huomioon komission ja korkean edustajan toimivalta.

3.   IPCR-järjestelyt ovat yhteisiä järjestelyjä, joilla unioni reagoi kriiseihin poliittisella tasolla johdonmukaisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. SEUT 222 artiklan 3 kohdan nojalla ja päätöksen 2014/415/EU 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto käyttää IPCR-järjestelyjä huolehtiakseen yhteisvastuulausekkeeseen vetoamisen edellyttämien valmiustoimien koordinoinnista poliittisella tasolla.

4.   Nämä järjestelyt eivät korvaa olemassa olevia unionin mekanismeja tai järjestelyjä eivätkä ole niiden kanssa päällekkäisiä.

1.   IPCR-järjestelyillä on kaksi aktivointitapaa, joista puheenjohtajavaltio päättää kriisin vakavuuden ja valmiustoimien tarpeiden mukaan:

2.   IPCR-järjestelyt käsittävät tukitoimintoja, jotka ovat olennaisia neuvoston tietoon perustuvan päätöksenteon ja tehokkaan poliittisen koordinoinnin varmistamiseksi unionin tasolla. Nämä tukitoiminnat ovat seuraavat:

3.   Unionin poliittisen tason päätöksenteon tehostamiseksi 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukitoiminnoilla on seuraavat ominaisuudet:

1.   Kriisitilanteessa päätöksen IPCR-järjestelyjen aktivoinnista tekee puheenjohtajavaltio. Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää puheenjohtajavaltiota tekemään näin.

2.   Jos yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, puheenjohtajavaltio aktivoi välittömästi IPCR-järjestelyt täysimittaisesti päätöksen 2014/415/EU 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos ne eivät ole jo käytössä.

3.   Jos yhteisvastuulausekkeeseen ei ole vedottu ennen aktivointipäätöstä, puheenjohtajavaltio kuulee tarvittaessa kriisin kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita sekä komissiota ja korkeaa edustajaa.

4.   Neuvoston pääsihteeri antaa neuvontaa ja tukea puheenjohtajavaltiolle. Puheenjohtajavaltio voi myös pyytää komission yksiköiltä ja EUH:lta asiantuntija-apua niiden tehtävien ja vastuiden puitteissa samoin kuin asiaankuuluvilta unionin virastoilta, jäsenvaltioilta ja asiaankuuluvilta sidosryhmiltä tai organisaatioilta.

5.   Päätös IPCR-järjestelyjen aktivoinnista tietojen vaihtamiseksi voidaan tehdä myös neuvoston pääsihteeristön, komission yksiköiden ja EUH:n sopimuksella puheenjohtajavaltiota kuullen.

6.   Kriisitilanteen kehityksen ja poliittisten tarpeiden mukaan puheenjohtajavaltio voi milloin tahansa päättää laajentaa tai supistaa operaatiota yhdestä aktivointitavasta toiseen. IPCR-järjestelyt pidetään täysimittaisina niin kauan kuin yhteisvastuulausekkeeseen vetoaminen on voimassa.

7.   Puheenjohtajavaltio ilmoittaa neuvoston pääsihteerille päätöksestä aktivoida IPCR-järjestelyt. Neuvoston pääsihteeristö ilmoittaa asiasta viipymättä komissiolle ja korkealle edustajalle sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kabinetille.

1.   Unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi IPCR-järjestelyjen täytäntöönpanon valvonta tapahtuu yleensä Coreperin tasolla. Puheenjohtajavaltio ilmoittaa Coreperille viipymättä kriisin pääpiirteistä ja suunnitellusta menettelystä.

2.   Puheenjohtajavaltio päättää kriisin ominaispiirteiden ja valmiustoimiin liittyvien poliittisten tarpeiden pohjalta viedä keskusteltavat asiat asianmukaisiin neuvoston valmisteluelimiin neuvoston työjärjestyksen mukaisesti. Kuuden kuukauden ajan puheenjohtajana toimiva valtio koordinoi toimintaa tarpeen mukaan asiaankuuluvien neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajina toimivien korkean edustajan edustajien kanssa sekä sotilaskomitean puheenjohtajan kanssa, jotka vastaavat kyseisten elinten koolle kutsumisesta.

1.   Pyöreän pöydän kokousten tarkoituksena on määritellä ja tutkia kriisitilanne niin, että poliittinen päätöksenteko perustuu asianmukaisiin tietoihin.

2.   Pyöreän pöydän kokous kutsutaan koolle puheenjohtajavaltion aloitteesta neuvoston pääsihteeristön tuella ja opastuksella.

3.   Puheenjohtajavaltio päättää pyöreän pöydän kokouksen kokoonpanosta. Komission yksiköt ja EUH kutsutaan kokoukseen ja niitä pyydetään antamaan panoksensa toimivalta-alansa mukaisesti. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kabinetti kutsutaan myös osallistumaan kokoukseen. Kriisin koettelemat jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat tiettyjen alojen sidosryhmät ja asiantuntijat, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden edustajat sekä unionin terrorismintorjunnan koordinaattori, kutsutaan tarvittaessa kokoukseen.

4.   Jos puheenjohtajavaltio kutsuu koolle pyöreän pöydän kokouksen, kun on kyse tietojenvaihdosta, pyöreän pöydän kokouksen tarkoituksena on seurata tilannetta, arvioida tiedonantovaatimuksia ja sitä, tarvitaanko täysimittaista aktivointia. Kun on kyse täysimittaisesta aktivoinnista, pyöreän pöydän kokouksen osallistujat laativat, kehittävät ja päivittävät puheenjohtajavaltion johdolla tarvittaessa toimintaehdotuksia, jotka esitetään neuvostolle keskustelua ja tarvittavia päätöksiä varten.

1.   Yhteisen tilannetietoisuuden ja -analyysin (ISAA) tukivoimavarojen avulla tuotetaan raportteja pyöreän pöydän kokouksissa, neuvostossa ja sen valmisteluelimissä sekä Eurooppa-neuvostossa käytäviä keskusteluja varten.

2.   ISAA-raportit räätälöidään neuvoston puheenjohtajavaltion määrittämien unionin poliittisen tason tarpeiden mukaan. Tätä varten puheenjohtajavaltio antaa poliittista ja strategista ohjausta kuultuaan komission yksiköitä ja EUH:ta sekä päivittää ohjausta tarvittaessa.

3.   ISAA-tukivoimavarojen avulla

Tätä varten jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten on pyrittävä tukemaan tätä työtä ja toimitettava asiaankuuluvat tiedot oikea-aikaisesti.

4.   ISAA on tiedonvaihtoväline, jonka avulla annetaan tietoja myös jäsenvaltioille ja tuetaan komissiota ja korkeaa edustajaa niiden toiminnassa.

5.   Komission yksiköt ja EUH kehittävät ISAA:ta toimeksiantonsa ja vastuidensa mukaisesti ja nykyisten välineiden ja voimavarojen puitteissa. ISAA perustuu myös jäsenvaltioiden (esim. asiaan liittyvien kansallisten kriisinhallintakeskusten), erityisesti verkkofoorumin, ja unionin virastojen toimittamiin olennaisiin tietoihin ja analyyseihin.

6.   Kun IPCR-järjestelyt on aktivoitu, tukea annetaan jatkuvasti siihen saakka, kunnes IPCR-järjestelyjen aktivointi peruutetaan. Puheenjohtajavaltio ja neuvosto antavat tukea nopeasti koko kriisitilanteen ajan, minkä ansiosta kriisiä voidaan hallita ennalta ehkäisevästi. Kriisin kehityksestä riippuen puheenjohtajavaltio voi pyytää tehostamaan tai supistamaan ISAA-tukea. Eri alojen unionilähteet jatkavat tilanteen säännöllistä seurantaa.

7.   Kriisin luonteesta riippuen kolmannet maat ja kansainväliset kumppanit, kuten Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, voivat saada Coreperilta luvan saada käyttöönsä tiettyä kriisiä koskevia ISAA-raportteja.

1.   Neuvoston pääsihteeristön kehittämä ja hallinnoima verkkofoorumi on IPCR-järjestelyjen keskeinen väline, joka yhdistää sähköisesti asiaankuuluvat sidosryhmät.

2.   Tälle foorumille pääsevät vain asiaankuuluvien sidosryhmien eli neuvoston pääsihteeristön (neuvoston ja Eurooppa-neuvoston osalta), jäsenvaltioiden, komission, EUH:n (korkean edustajan osalta) ja unionin asiaankuuluvien virastojen nimeämät henkilöt.

3.   Jotta verkkofoorumilla saataisiin aikaan keskustelua erityisesti arkaluontoisista kysymyksistä, tietoja ei saa antaa osapuolille, jotka eivät ole 2 kohdassa tarkoitettuja asiaankuuluvia sidosryhmiä, ellei Coreper nimenomaisesti anna tähän lupaa. Neuvoston pääsihteeristö yhdessä puheenjohtajavaltion kanssa osallistuu tällaisilta osapuolilta saatuihin tietopyyntöihin vastaamiseen.

4.   Päällekkäisyyksien välttämiseksi verkkofoorumi ei korvaa mitään unionin alakohtaista verkkovälinettä eikä sitä korvata millään niistä. Unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden turvallisuusluokitus on korkeampi kuin RESTREINT UE/EU RESTRICTED, vaihdetaan asianmukaisten hyväksyttyjen kanavien kautta.

5.   Verkkofoorumi on käytettävissä ilman IPCR-järjestelyjen aktivointia, etenkin asiaan kuuluvien taustatietojen, harjoitusten, kokemusten ja koulutuksen sekä IPCR-yhteyspisteiden osalta. Jokaisesta IPCR-aktivoinnista luodaan kriisisivu.

6.   Kriisitilanteessa, jossa IPCR-järjestelyjä ei ole aktivoitu, neuvoston pääsihteeristö voi – puheenjohtajavaltion kanssa yhteisymmärryksessä – luoda ”seurantasivun”, mahdollisesti asianomaisen jäsenvaltion, komission yksiköiden tai EUH:n pyynnöstä. Tämä sivu helpottaa tiedonvaihtoa ja toimii jo saatavilla olevien raporttien ja tilannetietojen rekisterinä. Seurantasivun luominen ei edellytä ISAA-raporttien laatimista.

7.   IPCR-verkkofoorumilla on myös erityisiä teemakohtaisia foorumeita tai ”keskuksia”, joita käytetään erityisesti kriisien ulkopuolella tapahtuvaan verkostoitumiseen, tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön kriisinhallintavalmiuksien parantamiseksi.

8.   Neuvoston pääsihteeristö kuulee puheenjohtajavaltiota ja neuvoston valtuuskuntia, kun foorumiin suunnitellaan rakenteellisia muutoksia.

1.   Puheenjohtajavaltio, jota neuvoston pääsihteeristö tukee, kehittää ja päivittää tarvittaessa nykyisiä IPCR-järjestelyjen menettelytapaohjeita (IPCR SOPs), jotta menettelyt ja kultakin IPCR-prosessiin osallistuvalta toimijalta odotetut toimet voidaan määritellä selkeästi. Jäsenvaltioita, komission yksiköitä ja EUH:ta pyydetään osallistumaan tähän. IPCR-järjestelyjen menettelytapaohjeiden uusi versio on aina toimitettava Coreperin hyväksyttäväksi.

2.   Euroopan komissio ja EUH laativat tehtäviensä ja vastuidensa puitteissa IPCR-järjestelyjen menettelytapaohjeiden mallin perusteella ISAA-menettelytapaohjeet, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten ISAA:n kehittäminen tapahtuu ja miten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sisällytetään siihen.

1.   Jotta unionin poliittisella tasolla olisi entistä paremmat valmiudet reagoida nopeasti kriiseihin, tarvitaan valmiustoimia ja viestintästrateginen kehys. Näissä toimissa otetaan huomioon IPCR-järjestelyjen mahdollisen aktivoinnin kannalta tärkeimmät huolta aiheuttavat alat ja niiden perustana on IPCR-valmiuspolitiikka ja siihen liittyvä ohjelma, joilla pyritään parantamaan IPCR-voimavarojen kaikkia osatekijöitä.

2.   Valmiuspolitiikka toimitetaan neuvostolle hyväksyttäväksi. Valmiusohjelma esitetään Coreperille.

3.   Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tietämyksen ja toimintavalmiuksien parantamiseksi järjestetään tarvittaessa koulutusta unionin poliittisen tason koordinointia edellyttävissä kriisitilanteissa käytettävistä menettelyistä ja välineistä.

4.   IPCR-valmiuspolitiikassa määrätään monialaisista harjoituksista ja määritetään IPCR-järjestelyjä koskevien harjoitusten suunnittelua koskevat menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt. Puheenjohtajavaltio organisoi IPCR-harjoitukset neuvoston pääsihteeristön tuella, ja jäsenvaltiot osallistuvat niihin vapaaehtoispohjalta. Komissio ja korkea edustaja otetaan tiiviisti mukaan tähän työhön ja niitä pyydetään osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaikissa IPCR-järjestelyjä koskevissa harjoituksissa on noudatettava IPCR-valmiuspolitiikkaa.

5.   IPCR-valmiuspolitiikan tarkoituksena on myös tehostaa yleisölle suunnattua viestintää ja viestien johdonmukaisuutta kriisiaikoina. Kriisiviestintää koskeva epävirallinen tukiverkosto (CNN) voi avustaa tässä työssä.

6.   Harjoituksista ja IPCR-järjestelyjen todellisesta aktivoinnista saadut kokemukset kartoitetaan. Saadut kokemukset otetaan huomioon jäsennellysti.

1.   Puheenjohtajavaltio ilmoittaa viipymättä IPCR-järjestelyjen aktivoinnista Euroopan parlamentille.

2.   IPCR-järjestelyjen aktivointitilanteessa toteutettaviin valmiustoimiin kuuluu johdonmukainen viestintästrategia, joka käsittää myös yhteiset viestit.

1.   Tämän päätöksen mukaisia järjestelyjä tarkastellaan uudelleen havaittujen tarpeiden mukaisesti ja joka tapauksessa 12 kuukauden kuluttua järjestelyjen aktivoinnin peruuttamisesta, jotta voidaan varmistaa saatujen kokemusten hyödyntäminen. Neuvosto toteuttaa uudelleentarkastelun jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan laatimien selvitysten pohjalta.

2.   Tätä päätöstä voidaan tarvittaessa tarkistaa päätöksen 2014/415/EU 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityisesti sellaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi, jotka neuvosto on havainnut uudelleentarkastelun yhteydessä.