(1)

Lyhyen kantaman laitteet ovat yleensä massamarkkinoiden tuotteita ja/tai kannettavia tuotteita, joita on helppo kuljettaa ja käyttää rajojen yli. Taajuuksien käyttöehdoissa esiintyvät erot voivat estää näiden laitteiden vapaan liikkuvuuden, lisätä niiden tuotantokustannuksia ja aiheuttaa haitallisten häiriöiden riskejä muille radiosovelluksille ja -palveluille luvattoman käytön vuoksi. Komission päätöksellä 2006/771/EY (2) yhdenmukaistetaan tekniset ehdot taajuuksien käytölle monenlaisissa lyhyen kantaman laitteissa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 243/2012/EU (3) vaaditaan jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa edistämään tarvittaessa taajuuksien yhteiskäyttöä ja muunlaista rinnakkaista hyödyntämistä, jotta voitaisiin lisätä tehokkuutta ja joustavuutta, ja pyrkimään siihen, että varmistetaan taajuuksien saatavuus esineiden internetiä ja radiotaajuustunnistusta (RFID) varten. Tekniset ehdot 863–870 MHz:n taajuusalueen käyttämiseksi esineiden internetiä ja radiotaajuustunnistusta varten sisältyvät päätökseen 2006/771/EY, jossa vahvistetaan yleiset yhdenmukaistetut tekniset edellytykset monien erilaisten lyhyen kantaman laitteiden käytölle, johon tarvitaan näin ollen vain yleisvaltuutus kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhteiskäytön ympäristö taajuusalueilla 874–876 MHz ja 915–921 MHz poikkeaa kuitenkin tästä lyhyen kantaman laitteiden taajuuksiin omaksutusta lähestymistavasta ja edellyttää sen vuoksi erityistä sääntelyä.

(3)

Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille (CEPT) annettiin heinäkuussa 2006 päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla pysyvä toimeksianto päätöksen 2006/771/EY liitteen päivittämiseksi teknologiseen ja markkinakehitykseen lyhyen kantaman laitteiden alalla. Toimeksiannon perusteella komissio nimenomaisesti pyysi CEPT:iä heinäkuussa 2014 kuudennen päivityskauden ohjekirjeessään (RSCOM 13–78rev2) tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön lyhyen kantaman laitteita taajuusalueilla 870–876 MHz ja 915–921 MHz siten, että jätetään joustoa kansallisille hallinnoille ja suojataan taajuuksien nykyinen käyttö tarkoituksiin, jotka liittyvät yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen (esim. miehittämättömät ilma-alukset ja maakulkuneuvot, kauko-ohjaus ja kaukomittaus, taktiset radiolinkit, taktiset viestintäjärjestelmät ja datayhteydet) sekä raideliikenteeseen.

(4)

Tämän johdosta CEPT teki 6 päivänä maaliskuuta 2017 lisäyksen (RSCOM17-07) 17 päivänä heinäkuuta 2016 antamaansa raporttiin 59 esittämällä päätelmät mahdollisuudesta taajuusalueiden 870–876 MHz ja 915–921 MHz teknisesti yhdenmukaistettuun käyttöön, jotta voidaan ottaa käyttöön teknisesti edistyksellisiä radiotaajuustunnistusratkaisuja (RFID) ja uusia lyhyen kantaman laitteita ja tällä tavoin mahdollistaa uudentyyppiset laitteiden väliset sovellukset tai esineiden internetin sovellukset. Laitteiden väliset sovellukset ja esineiden internetin sovellukset perustuvat verkkopalvelupisteiden valvonnassa toimiviin verkotettuihin lyhyen kantaman laitteisiin, jolloin kyseiset kiinteät dataverkon liityntäpisteet toimivat yhteyspisteenä verkon muille lyhyen kantaman laitteille verkon ulkopuolisiin alustoihin päin siirtämällä päätesolmuista valvonnassaan kerättyä dataa. Näissä yhdenmukaistamismahdollisuuksissa otetaan myös huomioon uudet mahdollisuudet taajuusalueella 863–868 MHz, joka on jo yhdenmukaistettu lyhyen kantaman laitteita varten.

(5)

Radiotaajuustunnistuslaitteita, joissa käytetään 900 MHz:n taajuusalueen pienempiä taajuuksia, on saatavilla lähes kaikkialla maailmassa. Varmistamalla niiden täysimääräinen saatavuus myös unionissa voitaisiin luoda uusia maailmanlaajuisia käyttömahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät unionin yrityksiä. Vastaavasti myös verkotetut lyhyen kantaman laitteet, jotka mahdollistavat esineiden internetin sovellusten laajan, myös kustannuksiltaan alhaisen käytön, voivat hyötyä näistä maailmanlaajuisista käyttömahdollisuuksista ja myös mahdollistaa esimerkiksi omaisuuden seurantaa maailmanlaajuisesti palvelevat sovellukset tai auttaa unionin innovatiivisia älykotilaitteiden kehittäjiä laajentamaan pääsyään markkinoille. Nämä uudet laitteet ovat tärkeä, nopeasti kasvava ala, jolla on suurta innovaatiopotentiaalia. Unionin olisi voitava hyötyä tällaisten laitteiden ja vastaavien sovellusten lähes maailmanlaajuisesta saatavuudesta ja näin saatavista laajoista mittakaavaeduista ja kustannusten alenemisesta takaamalla radiotaajuuksien teknisten käyttöehtojen yhdenmukaistaminen taajuusalueilla 874–876 MHz ja 915–921 MHz kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

Yhdenmukaistetut tekniset käyttöehdot luovat ennakoitavissa olevan ympäristön yhteiskäytölle täsmentämällä tietyllä taajuusalueella tietylle lyhyen kantaman laitteiden luokalle lähetystehon, kentänvoimakkuuden tai tehotiheyden raja-arvot sekä jotkin täydentävät parametrit ja käyttörajoitukset yhteensopivuutta koskevien selvitysten perusteella. Tällaisten ehtojen avulla pitäisi voida estää haitalliset häiriöt, edistää taajuusalueiden luotettavaa ja tehokasta käyttöä ja sallia jousto eri sovelluksia varten. Siten niiden tulisi mahdollistaa se, että suurinta osaa lyhyen kantaman laitteista voidaan useimmissa jäsenvaltioissa käyttää ilman yksinoikeutta ja jakamisperiaatteella yleisvaltuutuksen perusteella kansallisen lainsäädännön mukaisesti samalla tavoin kuin päätöksellä 2006/771/EY yhdenmukaistettujen lyhyen kantaman laitteiden tapauksessa. Tämä ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (4) 5 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (5) 9 artiklan 3 ja 4 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU (6) 7 artiklan säännöksiä, jotka koskevat mahdollisuutta asettaa lisävaatimuksia näiden taajuuskaistojen rinnakkaista ja yksinoikeudetonta käyttöä varten tietyistä syistä, jos yhdenmukaistetut tekniset ehdot tai yleisvaltuutuksen ehdot eivät riitä varmistamaan asianmukaista palvelun laatua.

(7)

Vaikka taajuusalueita 873–876 MHz ja 918–921 MHz ei ole yhdenmukaistettu raidesovellusten GSM:n (GSM-R) käyttöä varten unionin lainsäädännöllä tai sähköisen viestinnän komitean (ECC) päätöksellä, niitä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla kansallisen päätöksen mukaisesti linjassa kansainvälisen televiestintäliiton radio-ohjesäännön (ITU:n radio-ohjesäännön) kanssa. Näin ollen jos yleisvaltuutusten mukaiset yhdenmukaistetut tekniset ehdot eivät riittäisi suojaamaan tällaista taajuusalueiden 873–876 MHz ja 918–921 MHz käyttöä GSM:n kansalliseen laajennukseen raidesovelluksille (E-GSM-R), asianomaisten jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa lyhyen kantaman laitteiden käytön ehdoksi yksittäiset yksinoikeudettomat valtuutukset tai erityiset asennusta tai toimintaa koskevat vaatimukset, maantieteelliset rajoitukset tai tietyt häiriönlieventämistekniikat ilman, että tämä vaikuttaa taajuuksien yhdenmukaistettuihin teknisiin käyttöehtoihin lyhyen kantaman laitteita varten näillä taajuusalueilla. Jos tällaisia rajoituksia tarvitaan yksittäisessä jäsenvaltiossa, niillä voitaisiin erityisesti varmistaa koordinointi, jotta mahdollistetaan maantieteellinen rinnakkaiskäyttö yhtäältä E-GSM-R:n ja toisaalta radiotaajuustunnistuslaitteiden ja verkotettujen lyhyen kantaman laitteiden välillä.

(8)

Lisäksi koska jäsenvaltioilla päätöksen 676/2002/EY 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti on oikeus järjestää radiotaajuutensa ja käyttää niitä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten, niillä olisi oltava vapaus suojata kyseisten ja viereisten taajuusalueiden nykyinen ja tuleva käyttö sotilaallisiin ja muihin yleistä turvallisuutta ja yleistä järjestystä palveleviin tarkoituksiin samalla, kun pyritään tavoitteeseen asettaa saataville vähimmäismäärä yhdenmukaistettuja perustaajuuksia verkotetuille lyhyen kantaman laitteille tässä päätöksessä määriteltyjen teknisten ehtojen mukaisesti.

(9)

Euroopan rautatieyhteisö käynnisti vuonna 2012 FRMCS-hankkeen (Future Rail Mobile Communications System) GSM-R:n seuraajahankkeen käyttöönoton valmistelemiseksi. Koska tämä hanke ei ollut edistynyt riittävästi CEPT:n raporttiin 59 tehtyä lisäystä (RSCOM17-07) valmisteltaessa, lisäyksessä ei oteta huomioon tällaista tulevaa järjestelmää. Radiotaajuuskomitea totesi tämän 59. kokouksessaan 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2017 ja kehotti komissiota pyrkimään ratkaisuun, jossa otetaan huomioon mahdolliset tulevat FRMCS:n tarpeet. Tätä tarkoitusta varten komissio järjesti 19 päivänä kesäkuuta 2017 sidosryhmätapaamisen aiheesta ”Tehokas taajuuksien käyttö taajuusalueilla 870–876 MHz ja 915–921 MHz esineiden internetissä ja raideliikenteessä”.

(10)

Tapaamisen aikana läsnä olleet sidosryhmät (raideliikennettä, radiotaajuustunnistusta ja esineiden internetiä edustavat yhteisöt) esittivät painokkaan pyynnön taajuusalueiden 870–876 MHz ja 915–921 MHz tulevan käytön yhdenmukaistamisesta. Sidosryhmätapaamisessa saatujen kannanottojen ja CEPT:n sen johdosta antamien lisätietojen (RSCOM18-14) perusteella ja ottaen huomioon radiotaajuuskomitean lausunto 874,4–876 MHz:n ja 919,4–921 MHz:n osakaistat olisi varattava mahdollista tulevaa käyttöä varten raideliikenteessä. Lisäksi radiotaajuustunnistuksen ja esineiden internetin käyttöön olisi annettava asianmukaiset taajuudet, jotta saavutettaisiin niiden tärkeimmät edut ja yhdenmukainen lähestymistapa koko unionissa. Tästä syystä on tarpeen poiketa CEPT:n raportin 59 lisäyksestä. Vaikka poikkeamalla mukautetaan taajuusalueiden sijaintia ja kokoa, se pysyy CEPT:n ehdottamien teknisten ehtojen rajoissa.

(11)

Kaistojen 874,4–876 MHz ja 919,4–921 MHz varaaminen FRMCS:lle edellyttää lisätutkimusta ja mahdollisesti tämän päätöksen tulevaa uudelleentarkastelua näiden taajuuskaistojen osalta.

(12)

Vaikka tämä päätös sallii suuremman jouston täytäntöönpanossa verrattuna päätökseen 2006/771/EY ja vaikka taajuusalueiden nykyisen käytön suojaaminen yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyvistä syistä ja raideliikennettä varten voi johtaa taajuuksien käytön rajoituksiin tai jopa estää sen kokonaan tai osittain joissakin jäsenvaltioissa, sen pitäisi ehkäistä näiden taajuusalueiden käytön muuttuminen entistä hajanaisemmaksi ja mahdollistaa esineiden internetin palvelujen, kuten radiotaajuustunnistuksen, käyttö vähimmäismäärällä yhdenmukaistettuja perustaajuuksia kaikkialla unionissa.

(13)

Päätöksen 676/2002/EY 5 ja 10 artiklan mukaisesti ja kuten taajuuksien käyttöä yhteisössä koskevien tietojen yhdenmukaisesta saatavuudesta annetussa komission päätöksessä 2007/344/EY (7) edellytetään, jäsenvaltioiden olisi raportoitava tämän päätöksen täytäntöönpanosta komissiolle.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset,