I LUKU:

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

II LUKU:

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

III LUKU:

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

IV LUKU:

I JAKSO:

43.

44.

45.

46.

2 JAKSO:

47.

48.

3 JAKSO:

49.

50.

4 JAKSO:

51.

52.

53.

5 JAKSO:

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

6 JAKSO:

64.

65.

66.

7 JAKSO:

67.

68.

69.

LIITE I -

LIITE II -

LIITE III -

LIITE IV -

LIITE V -

LIITE VI -

LIITE VII -

LIITE VIII -

LIITE IX -

LIITE X -

LIITE XI -

LIITE XII -

LIITE XIII -

a)

Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle.

b)

Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

a)

Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista.

b)

Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön.

a)

Julkista tukea voidaan myöntää erimuotoisena:

b)

Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun.

c)

Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin.

d)

Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa.

a)

Järjestelyyn kuuluvat seuraavista aiheista tehdyt alakohtaiset sopimukset:

b)

Alakohtaisen sopimuksen osapuolet voivat soveltaa sopimuksen määräyksiä julkiseen tukeen, joka koskee kyseisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tai palveluiden vientiä. Jos alakohtaisessa sopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, alakohtaisen sopimuksen osapuolen on sovellettava järjestelyn määräystä.

a)

Osallistujat voivat soveltaa liitteessä X vahvistettuja ehtoja tavaroiden tai palvelujen vientiin, kun kyseessä on liitteen X lisäyksessä 1 vahvistetut perusteet täyttävä toimi.

b)

Edellä olevaa a kohtaa sovelletaan ydinvoimalaitoksia koskevan alakohtaisen sopimuksen sekä uusiutuvia energianlähteitä ja vesihankkeita koskevan alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin.

c)

Edellä olevaa a kohtaa ei sovelleta siviili-ilma-aluksia koskevan alakohtaisen sopimuksen ja alakohtaisen laivaluottosopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin.

a)

Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XI tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Takuumaksu voidaan rahoittaa tai vakuuttaa sataprosenttisesti. Takuumaksu voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä vientisopimuksen arvoon. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina.

b)

Ennakkomaksuihin ei myönnetä muuta julkista tukea kuin ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita.

c)

Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta.

d)

Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavilla edellytyksillä:

a)

Luokkaan I kuuluvat korkean tulotason (2) OECD-maat. Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

c)

Maa siirtyy luokasta toiseen vasta, kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan.

a)

Luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla 48 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä.

b)

Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta.

c)

Jos sopimukseen liittyy useampi kuin yksi kohdemaa, osallistujien on pyrittävä vahvistamaan yhteinen kanta 58–63 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voitaisiin sopia tarkoituksenmukaisista ehdoista.

a)

Muiden voimalaitosten kuin ydinvoimalaitosten enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. Jos osallistuja aikoo myöntää tukea luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 12 artiklassa määrätään, osallistujan on tehtävä 48 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukainen ennakkoilmoitus.

b)

Muilla voimalaitoksilla kuin ydinvoimalaitoksilla tarkoitetaan kokonaisia voimalaitoksia, jotka eivät toimi ydinpolttoaineella, tai niiden osia, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen). Mukaan ei lueta kustannuksia, joista ostaja yleensä vastaa, esimerkiksi ydinvoimalaitoksen rajojen ulkopuoliseen maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia eikä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista), paitsi

a)

Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

b)

Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

d)

Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vientiluottoja voidaan myöntää muillakin kuin a–c kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jolloin velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:

e)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a)

Korkoon eivät sisälly

b)

Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi.

a)

Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja:

b)

Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 23 artiklan mukaisesti laskutetaan maksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi.

a)

Kaikki osallistujat, jotka haluavat määrittää markkinaviitekoron, valitsevat aluksi valuutalleen toisen seuraavista peruskorkojärjestelmistä:

Osallistujat voivat sopia poikkeuksista peruskorkojärjestelmään.

b)

Markkinaviitekorot määritetään lisäämällä 100 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali kunkin osallistujan peruskorkoon, elleivät osallistujat muuta sovi.

c)

Muut osallistujat käyttävät tietylle valuutalle määrättyä markkinaviitekorkoa, jos ne päättävät käyttää tuota valuuttaa.

d)

Osallistuja voi muuttaa peruskorkojärjestelmäänsä tehtyään muutoksesta ennakkoilmoituksen kuusi kuukautta ennen sen toteuttamista ja neuvoteltuaan muiden osallistujien kanssa.

e)

Osallistuja tai osallistumaton maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä osallistumattoman maan valuutalle. Kuultuaan asianomaista osallistumatonta maata osallistuja tai asianomaisen osallistumattoman maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa käyttämällä 58–63 artiklan mukaisia yhteistä kantaa koskevia menettelyjä.

a)

Kun julkista rahoitustukea myönnetään vaihtuvakorkoisille lainoille, pankit tai muut rahoituslaitokset eivät saa tarjota lainan kestoaikana vaihtoehtoa, joka olisi alhaisempi kuin (alkuperäisen sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva) markkinaviitekorko tai lyhyt markkinakorko.

b)

Jos lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki kustannukset ja tappiot, jotka aikaistetusta takaisinmaksusta aiheutuvat, mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta.

a)

Sovellettava vähimmäistakuumaksu määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

b)

MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta, ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. Vähimmäistakuumaksujen laskemisessa käytetty tapa, myös matemaattinen kaava, esitetään liitteessä VI.

c)

MPR:iä ei ole vahvistettu toimille, joissa velallisina on luokkaan 0 luokiteltuja maita, ja osallistujien tällaisista toimista laskuttamat takuumaksut määritetään tapauskohtaisesti. Jotta varmistetaan, etteivät takuumaksut, joita osallistujat laskuttavat toimista, joissa velallisina on luokkaan 0 luokiteltuja maita, alita yksityisten markkinoiden hinnoittelua, osallistujien on noudatettava seuraavaa menettelyä:

d)

Luokkaan 7 kuuluviin ”suurimman riskin” maihin sovelletaan periaatteessa kyseiselle luokalle määrättyjen MPR:ien lisäksi tulevia takuumaksuja, jotka julkista tukea tarjoava osallistuja määrittelee.

d)

Toimen MPR:ää laskettaessa käytetään sovellettavana maariskiluokituksena velallisen maan luokitusta ja sovellettavana ostajariskin luokituksena velallisen luokitusta, ellei

f)

24 artiklan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset kolmannen osapuolen takuun soveltamiseen liittyvät perusteet ja edellytykset esitetään liitteessä VII.

g)

h)

Osallistuja, joka päättää soveltaa MPR:ää, joka liittyy muuhun kuin takaajan maahan sijoittautuneen kolmannen osapuolen takuuseen, on tehtävä 47 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus. Jos osallistuja päättää soveltaa MPR:ää takaajana toimivaan monenväliseen tai alueelliseen instituutioon, sen on tehtävä siitä 48 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus.

a)

Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavasta viidestä tekijästä:

b)

Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0–7). Luokille 1–7 on määritelty vähimmäistakuumaksut, mutta luokalle 0 ei, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä. Luokkaan 0 luokiteltujen maiden toimiin liittyvä luottoriski koskee lähinnä velallisen/takaajan riskiä.

c)

Korkean tulotason (5) OECD-maat ja euroalue luokitellaan luokkaan 0.

d)

Kaikki maat (6), joita ei ole edeltävän c kohdan mukaisesti luokiteltu luokkaan 0, luokitellaan käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu

e)

Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset ilmoitetaan välittömästi sihteeristölle. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja viimeistään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta.

f)

Sihteeristö julkistaa maariskiluokitukset.

a)

Kaikkien 25 artiklan d kohdan mukaisesti maariskin luokitusmenetelmää käyttäen luokiteltujen maiden valtion luottoriski arvioidaan niiden poikkeuksen mukaisten valtioiden yksilöimiseksi,

b)

Edellä 26 artiklan a kohdassa luetellut perusteet täyttävät valtiot yksilöidään käyttäen valtion luottoriskin arviointimenetelmää, jonka osallistujat ovat laatineet ja josta ne ovat sopineet.

c)

Edellä 26 artiklan a kohdassa luetellut perusteet täyttävien valtioiden luetteloa seurataan jatkuvasti, ja sitä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Valtion luottoriskin arviointimenetelmän käyttöön perustuvat muutokset ilmoitetaan välittömästi sihteeristölle.

d)

Sihteeristö julkistaa luettelon edellä 26 artiklan b kohdan mukaisesti yksilöidyistä valtioista.

a)

Ostajariskiluokitukset perustuvat velallisen/takaajan etuoikeutettujen vakuudettomien lainojen luokitukseen, jonka osallistuja on määrittänyt.

b)

Sen estämättä, mitä edellä 27 artiklan a kohdassa määrätään, järjestelyn liitteen X (hankerahoitus) ehtojen mukaisesti tukea saavat toimet ja toimet, joiden luoton arvo on enintään viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan luokitella toimikohtaisesti eli ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen soveltamisen jälkeen näihin toimiin ei voida soveltaa alennuksia ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen perusteella riippumatta toimien luokituksesta.

c)

Valtiovelalliset ja valtiotakaajat luokitellaan ostajariskiluokkaan SOV/CC0.

d)

Poikkeustapauksissa muut kuin valtiovelalliset ja muut kuin valtiotakaajat voidaan luokitella ostajariskiluokaltaan valtion luottoriskiä parempaan luokkaan ”Better than Sovereign” (SOV+), (8) jos

e)

Osallistujien on tehtävä 48 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa

f)

Kun osallistujat kilpailevat tietystä toimesta, jonka yhteydessä kilpailevat osallistujat ovat luokitelleet velallisen/takaajan eri ostajariskiluokkiin, niiden on pyrittävä sopimaan yhteisestä ostajariskiluokituksesta. Jos yhteisestä luokituksesta ei päästä sopimukseen, osallistujia, jotka ovat luokitelleet velallisen/takaajan korkeampaan ostajariskiluokkaan, ei estetä soveltamasta alempaa ostajariskiluokitusta.

a)

Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli jakso velallista koskevasta eräpäivästä siihen päivään, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta) korot ilman lisämaksua.

b)

Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta:

a)

Osallistujat voivat soveltaa seuraavia maariskin lieventämismenetelmiä, joita koskevat erityismääräykset sisältyvät liitteeseen VIII:

b)

Osallistujan, joka soveltaa maariskin lieventämismenetelmään perustuvaa MPR:ää, on annettava 47 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus.

a)

Osallistujat voivat käyttää seuraavia ostajariskien kattamiseen tarkoitettuja lisävakuusjärjestelyjä (Buyer Risk Credit Enhancement, BRCE), joiden perusteella voidaan soveltaa luoton lisävakuustekijää (Credit Enhancement Factor, CEF), joka on suurempi kuin 0:

b)

CEF:n enimmäisarvot ja BRCE:n arvot määritellään liitteessä VIII.

c)

BRCE:itä käytetään yksinään tai yhdistelminä seuraavien edellytysten mukaisesti:

d)

Osallistujat tekevät 48 artiklan a kohdan mukaisen ennakkoilmoituksen toimista, joissa velallisena/takaajana ei ole valtio ja joiden luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos BRCE:iden perusteella sovelletaan CEF:ää, joka on suurempi kuin 0.

a)

MPR:ien asianmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin MPR:ien säännöllisessä seuraamisessa ja tarkistamisessa käytetään samanaikaisesti takuumaksuja koskevia palautelähteitä (Premium Feedback Tool, PFT).

b)

Palautelähteillä arvioidaan MPR:ien asianmukaisuutta virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todellisten kokemusten ja luottoriskin hinnoittelua koskevan yksityisten markkinoiden tiedon perusteella.

c)

Järjestelyn takuumaksuja koskevia sääntöjä on tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelleen 31. joulukuuta 2015 mennessä.

a)

Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla.

b)

Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin.

c)

Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta.

d)

Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XI esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XI määritelmän mukaan ”sitomatonta”.

a)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina);

b)

yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus); ja

c)

muuta julkista rahoitusta, mukaan luettuina lahjoitukset ja lainat mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja; tai

d)

mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät:

a)

Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat:

b)

Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään seuraavanlaisia perusteita:

c)

Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä:

a)

Sidottua apua ei myönnetä maille, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantulo on Maailmanpankin tietojen perusteella suurempi kuin alemman tulotason maiden yläraja. Maailmanpankki laskee tämän kynnysarvon uudelleen vuosittain (12). Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta.

b)

Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

a)

Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

b)

Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on,

c)

Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 54–56 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus.

a)

tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta sen mukaan, kumpi määrä on alhaisempi; ja

b)

pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista.

a)

36 ja 37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

b)

37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

c)

36 ja 37 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun.

d)

Osallistujat suhtautuvat myönteisesti sidotun avun menettelyjen nopeuttamiseen seuraavien erityisolosuhteiden mukaisesti:

e)

Sen estämättä, mitä 36 ja 37 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista:

a)

Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (Differentiated Discount Rate, DDR) muuttuu vuosittain 15. tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti:

b)

Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XI määritelty luoton alkamisajankohta.

c)

Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi pidetään seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta nollana:

Luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetut maksut, joita ei pidetä ennakkomaksuina, sisällytetään lahja-asteen laskemiseen.

d)

Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan.

e)

Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne.

f)

Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo kerrotaan kunkin osan lahja-asteella, tulokset lasketaan yhteen ja kokonaissumma jaetaan osien kokonaisnimellisarvolla.

g)

Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta.

h)

Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korko. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen.

i)

Sen estämättä, mitä g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko.

a)

Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pitemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja niistä on ilmoitettava 50 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava, ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään, että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 49 tai 50 artiklan mukaisesti.

b)

Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 36 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

c)

Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 36 ja 37 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun

Näissä olosuhteissa olemassa olevia ehtoja voidaan noudattaa 40 artiklassa määritetyn diskonttokoron muuttumisesta huolimatta.

a)

Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 47–50 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä muille osallistujille ja mainittava luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) ilmoituslomakkeen 1C viitenumero.

b)

55–57 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta.

a)

Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 18 ja 42 artiklan mukaisesti oletettavasti tarjoamiin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 57 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näillä ehdoilla on julkinen tuki ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:

b)

Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 47 ja 48 artiklan mukaisesti, voi tarjota niitä kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian.

a)

Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi.

b)

Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c)

Sen jälkeen, kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d)

Julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan vasta, kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä.

a)

Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen V mukaisesti, jos

b)

Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta.

c)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 69 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa edellä olevan a kohdan mukaisesti ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista.

a)

Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen V mukaisesti aikomuksestaan

b)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea tällaista toimea, ja sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

a)

Osallistujan on tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea

b)

Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

c)

Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

d)

Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 35 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta.

a)

Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko

b)

Osallistujan on ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille myös avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta.

c)

Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta.

a)

Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä IX).

b)

Osallistuja voi lisäksi pyytää 52 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa.

a)

Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa:

b)

Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 51 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea.

a)

Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää ne muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin.

b)

Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja saa tehdä sidottua apua koskevan sitoumuksen aikaisintaan 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään.

c)

Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia.

a)

Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan.

b)

Sopimuspuoli, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle sopimuspuolelle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c)

Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista.

d)

Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä.

a)

Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Sopimuspuolen on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Sihteeristölle ja muille kyselyn vastaanottajille on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista.

b)

Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että

asiasta on ilmoitettava viipymättä, ja tästä ilmoituksesta on toimitettava kaksoiskappaleet muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle.

a)

Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön.

b)

Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

c)

Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi.

a)

Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:n ”ilmoitustaululla” (Bulletin Board). Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b)

Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

c)

36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 36 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä.

d)

Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat.

a)

Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta sopimuspuolia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b)

Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c)

Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

a)

Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille sopimuspuolille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki sopimuspuolet eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa mutta yksikään ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b)

Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen sopimuspuolen, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistujat, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen.

c)

Jos sopimuspuoli ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin.

d)

Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 58 ja 59 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin sopimuspuolten alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

a)

Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos joku osallistujista sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa sen voimassaolon päättymispäivästä. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti. Järjestelyn 36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä.

b)

Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti sopimuspuolille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa

a)

Järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määräytyvät valuuttojen markkinaviitekorot ilmoitetaan reaaliaikaisin viestimin vähintään kerran kuukaudessa sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi kaikille osallistujille.

b)

Tämä ilmoitus on toimitettava sihteeristölle viimeistään viisi päivää sen kuukauden päättymisen jälkeen, jota ilmoitus koskee. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille osallistujille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne.

a)

Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää.

b)

Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja heidän ehdotuksiinsa järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää.

a)

Osallistujat tarkastelevat määräajoin markkinaviitekorkojen määrittämistä koskevan järjestelmän toimintaa sen varmistamiseksi, että ilmoitetut korot kuvastavat vallitsevia markkinaolosuhteita ja vastaavat korkojen vahvistamisen taustalla olevia tavoitteita. Nämä tarkastelut koskevat myös korkoihin niitä sovellettaessa lisättävää marginaalia.

b)

Osallistuja voi esittää puheenjohtajalle ylimääräistä tarkastelua koskevan perustellun pyynnön, jos kyseisen osallistujan mielestä yhden tai useamman valuutan markkinaviitekorko ei enää vastaa vallitsevia markkinaolosuhteita.

a)

maariskin ja valtion luottoriskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella;

b)

vähimmäistakuumaksujen tason tarkastelu niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, minkä yhteydessä otetaan huomioon virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todelliset kokemukset ja luottoriskin hinnoittelua koskevat yksityisten markkinoiden tiedot;

c)

vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jossa otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate;

d)

kokemukset, jotka saadaan riskin lieventämisestä ja ostajariskeihin liittyvistä lisävakuusjärjestelyistä, sekä niistä mahdollisesti vähimmäistakuumaksuihin kohdistuvien erityisvaikutusten kelpoisuus ja soveltuvuus.

a)

Kaikki uudet vähintään 100 bruttotonnin merialukset, joita käytetään tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tai erityistehtäviin (esimerkiksi kalastusalukset, kalanjalostusalukset, jäänmurtajat ja ruoppaajat, joiden käyttövoima ja ohjauslaitteet ovat sellaiset, että alukset kaikilta osin soveltuvat pysyvästi autonomiseen navigointiin avomerellä), vähintään 365 kilowatin hinaajat sekä viimeistelyvaiheessa olevat, eivät vielä valmiit mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat alusten rungot. Alakohtaista sopimusta ei sovelleta sotilasaluksiin. Myöskään uivat telakat ja liikkuvat avomeriyksiköt eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, mutta jos niitä koskeviin vientiluottoihin liittyy ongelmia, alakohtaisen sopimuksen osapuolet (jäljempänä ”sopimuspuolet”) voivat jonkin sopimuspuolen perusteltua pyyntöä tarkasteltuaan päättää, että niihin sovelletaan sopimusta.

b)

Laivojen muuntamiset. Laivojen muuntamisella tarkoitetaan kaikkia yli 1 000 bruttotonnin merialuksiin tehtäviä muunnoksia, jos niihin liittyy rahtikaavioon, runkoon tai käyttövoimajärjestelmään tehtäviä merkittäviä muutoksia.

c)

a)

Vientiluoton pääomaa lyhennetään säännöllisinä tasaerinä yleensä joka kuudes ja enintään joka 12. kuukausi.

b)

Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

e)

Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet, jotka aikovat tukea koron maksua muiden kuin b kohdan etujen mukaisesti, on annettava siitä ennakkoilmoitus vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen V mukaisesti.

a)

Alakohtaista sopimusta tarkastellaan uudelleen vuosittain tai jonkin sopimuspuolen pyynnöstä laivanrakennusta käsittelevän OECD:n työryhmän toiminnan yhteydessä, ja järjestelyn sopimuspuolille laaditaan tästä kertomus.

b)

Jotta voitaisiin parantaa järjestelyn ja tämän alakohtaisen sopimuksen keskinäistä johdonmukaisuutta ja ottaa huomioon laivanrakennusteollisuuden erityispiirteet, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ja järjestelyn osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa ja koordinoivat toimintaansa tarpeen mukaan.

c)

Mikäli järjestelyn osallistujat päättävät muuttaa järjestelyä, tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet (sopimuspuolet) tarkastelevat kyseistä päätöstä ja sen merkitystä tälle alakohtaiselle sopimukselle. Tarkasteluvaiheen aikana ei järjestelyyn tehtyjä muutoksia sovelleta tähän alakohtaiseen sopimukseen. Jos sopimuspuolet voivat hyväksyä järjestelyyn tehtävät muutokset, ne ilmoittavat siitä kirjallisesti järjestelyn osallistujille. Jos sopimuspuolet eivät voi hyväksyä järjestelyyn tehtyjen muutosten soveltamista laivanrakennustoimintaan, niiden on ilmoitettava järjestelyn osallistujille vastustuksestaan ja neuvoteltava näiden kanssa asian ratkaisemiseksi. Mikäli ryhmien välillä ei saavuteta yhteisymmärrystä, noudatetaan sopimuspuolten kantaa muutosten soveltamisesta laivanrakennukseen.

a)

laativat viitteellisen luettelon aluksista, joita yleisesti pidetään kaupallisesti kannattamattomina, ottaen huomioon järjestelyssä esitetyt sidottua apua koskevat periaatteet.

b)

tarkastelevat vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn sääntöjä niiden sisällyttämiseksi tähän alakohtaiseen sopimukseen.

c)

keskustelevat asiaa koskevien kansainvälisten neuvottelujen kehittyessä siitä, olisiko mukaan otettava muita sääntöjä, jotka koskevat vähimmäiskorkoja, mukaan luettuina erityiset markkinaviitekorot ja vaihtuvat korot.

d)

tarkastelevat järjestelyn hankerahoitusta koskevien määräysten sovellettavuutta tähän alakohtaiseen sopimukseen.

e)

keskustelevat, voidaanko

käyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 5 artiklan takaisinmaksuprofiilin yhteydessä.

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan määräykset, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat

b)

Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta

a)

1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdan määräyksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen enimmäistakaisinmaksuaika on 18 vuotta.

b)

Ensimmäisen polttoainelatauksen enimmäistakaisinmaksuaika on neljä vuotta toimituspäivästä. Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kaksi kuukautta toimituspäivästä.

c)

Käytetyn polttoaineen hävittämistä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on kaksi vuotta.

d)

Rikastamista ja käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on kaksi vuotta.

a)

Sopimuspuolet noudattavat alla 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa:

b)

Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c)

Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdassa mainittuja tavaroita ja palveluja voidaan myöntää muillakin kuin edellä a ja b kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jolloin velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia ehtoja:

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a)

Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

b)

Jos tuen, jota ilmoituksen tekevä sopimuspuoli aikoo myöntää, takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta ja/tai se myönnetään edellä 3 artiklan c kohdan mukaisesti, sopimuspuolen on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, jos joku toinen sopimuspuoli pyytää keskusteluja ensimmäisten kymmenen vuorokauden aikana.

c)

Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolen on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään.

a)

vaihtuvan vähimmäiskoron järjestelmä

b)

paikalliskustannuksia koskevan julkisen tuen enimmäismäärä.

a)

Tämän alakohtaisen sopimuksen tarkoitus on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka koskevat ilma-alusten ja jäljempänä 4 artiklan a kohdassa täsmennettyjen muiden tavaroiden ja palvelujen myyntiä ja leasingvuokraamista, ennakoitavalle, johdonmukaiselle ja avoimelle käytölle. Alakohtaisen sopimuksen avulla pyritään edistämään tällaisten vientiluottojen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

b)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan suotuisimmat ehdot, joiden mukaisesti julkisesti tuettuja vientiluottoja voidaan tarjota.

c)

Tätä tavoitetta varten alakohtaisella sopimuksella pyritään saavuttamaan tasapainotila, jonka avulla kaikilla markkinoilla voidaan

d)

Tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet (jäljempänä ”sopimuspuolet”) tunnustavat, että alakohtaiseen sopimukseen sisällytetyt määräykset on laadittu ainoastaan tätä alakohtaista sopimusta varten ja etteivät sen määräykset rajoita julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn (jäljempänä ”järjestely”) muiden osien soveltamista ja kehittämistä.

a)

Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn julkiseen tukeen, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta ja joka on osoitettu seuraavien vientiin:

b)

Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

c)

Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta julkiseen tukeen, joka on osoitettu

a)

Tässä alakohtaisessa sopimuksessa uudella ilma-aluksella tarkoitetaan

b)

Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, sopimuspuoli voi tukea uusia ilma-aluksia koskevia ehtoja toimissa, joissa sopimuspuolen ennakkotiedon mukaan on toteutettu väliaikaisia rahoitusjärjestelyjä julkisen tuen viivästymisen vuoksi. Viivästyminen voi olla enintään 18 kuukautta. Tällaisissa tapauksissa takaisinmaksuehdot ja viimeisen takaisinmaksuerän ajankohta ovat samat, kuin ne olisivat olleet, jos ilma-aluksen myynti tai leasingvuokraus olisi saanut julkista tukea siitä päivästä alkaen, jolloin ilma-alus alun perin toimitettiin.

a)

Riskiluokkaan 1 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten

b)

Riskiluokkaan 2–8 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten

c)

Sopimuspuoli, joka soveltaa edellä olevaa 8 artiklan b kohtaa, vähentää suurimman mahdollisen julkisen tuen määrästä luoton alkamisajankohdasta alkaen arvioiden mukaan maksettavaksi tulevien erien pääoman, jotta voidaan varmistaa, että jäljellä oleva määrä on maksamisajankohtana sama kuin se olisi, jos vastaava julkisesti tuettu vientiluotto olisi myönnetty toimituspäivänä. Tällaisissa tilanteissa sopimuspuoli on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen ennen toimitusta.

a)

Julkista tukea tarjoavien sopimuspuolten on laskutettava julkista tukea saaneen luoton määrästä vähintään vähimmäistakuumaksu, jota sovelletaan luottoriskeihin lisäyksen II mukaisesti.

b)

Sopimuspuolet käyttävät tarvittaessa sovittua takuumaksun muuntotapaa muuntaakseen jäljellä olevan julkisen tuen määrästä lasketut vuotuiset spreadit ja julkisen tuen alkuperäisestä määrästä lasketut yksittäiset ennakkomaksut.

a)

Kaikkiin uusiin ilma-aluksiin sovellettava enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta.

b)

Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on tehty ennakkoilmoitus, enimmäistakaisinmaksuaika voi olla enintään 15 vuotta. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan lisäyksen II mukaisesti lasketun vähimmäistakuumaksun 35 peruspisteen korotusta.

c)

Takaisinmaksuaikaa ei voida pidentää jakamalla samalla oikeuksia julkisesti tuetun vientiluoton vakuuteen kaupallisten luotonantajien kanssa.

a)

Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 kohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa.

b)

Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, ja jos tästä on tehty ennakkoilmoitus, pääoman takaisinmaksu voidaan suorittaa siten, että se kattaa kaiken jäljellä olevan määrän lopullisen takaisinmaksun tiettynä päivämääränä. Tällaisessa tapauksessa ennen lopullista takaisinmaksua suoritettavat pääoman takaisinmaksut tehdään edellä olevan a kohdan mukaisesti siten, ettei lyhentämisaika ylitä tuettavien tavaroiden ja palvelujen sallittua enimmäistakaisinmaksuaikaa.

c)

Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, pääoman takaisinmaksussa voidaan soveltaa velallisen kannalta epäsuotuisampia ehtoja.

d)

Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a)

Julkista rahoitustukea tarjoavien sopimuspuolten on sovellettava vaihtuvaa tai kiinteää vähimmäiskorkoa lisäyksen III mukaisesti.

b)

Suihkukoneille, joiden nettohinta ylittää 35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, myönnetään markkinaviitekorkoon perustuvaa julkista rahoitustukea ainoastaan poikkeustapauksissa. Sopimuspuolen, joka aikoo myöntää tällaista tukea, on ilmoitettava siitä ja kyseisestä luotonsaajasta muille osallistujille vähintään 20 vuorokautta ennen lopullisen maksusitoumuksen tekemistä.

c)

c) Korkoon eivät sisälly edellä 11 artiklassa tarkoitetut takuumaksut tai jäljempänä 16 artiklassa tarkoitetut maksut.

a)

Julkista tukea pelkkänä takuukatteena tarjoavien sopimuspuolten on takuumaksukauden perusteella laskutettava seuraava takuumaksun hallinnointipalkkio julkisen tuen nostamatta olevasta määrästä takuumaksukaudella:

b)

Suorina luottoina / suorana rahoituksena julkista tukea tarjoavat sopimuspuolet perivät seuraavat maksut:

a)

Kun varamoottorit on ostettu tai tilattu samanaikaisesti uuteen ilma-alukseen asennettavien moottoreiden kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta.

b)

Kun varaosat on ostettu samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta, kunhan tuki on enintään 5 prosenttia uuden ilma-aluksen ja asennettujen moottoreiden nettohinnasta. Jäljempänä olevaa 20 artiklan d kohtaa sovelletaan varaosiin, joiden netto hinta ylittää tämän 5 prosentin rajan.

c)

Kun varamoottoreita ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-alukseen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on kahdeksan vuotta. Yksikköarvoltaan vähintään 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria olevien varamoottorien enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta, kunhan toimi täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset.

d)

Kun muita varaosia ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, enimmäistakaisin maksuaika on

a)

viisi vuotta, kun sopimuksen arvo on vähintään 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria;

b)

kaksi vuotta, kun sopimuksen arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

a)

Sopimuspuolen on kuukauden kuluttua lopullisen sitoumuksen tekemisestä toimitettava lisäyksessä IV vaaditut tiedot kaikille muille sopimuspuolille ja kaksoiskappale niistä sihteeristölle.

b)

Jotta viitemarginaali voidaan määrittää lisäyksessä III olevan 8 artiklan b kohdan mukaisesti, pelkkien takuukatteiden marginaaleja koskevat tiedot on toimitettava sihteeristölle viimeistään kunkin kuun viidentenä päivänä.

a)

Sopimuspuoli voi pyytää toiselta sopimuspuolelta tietoja tämän julkisesti tukemista vientiluotoista, jotka on tarkoitettu tässä alakohtaisessa sopimuksessa tarkoitettujen ilma-alusten myyntiä tai leasingvuokrausta varten.

b)

Sopimuspuoli, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle sopimuspuolelle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c)

Sopimuspuolen, jolle tällainen kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon vastavuoroista tietoa. Sopimuspuolen on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus.

d)

Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä ja vastauksista.

a)

Sopimuspuoli voi pyytää kilpailutilanteessa suullisten neuvottelujen käymistä yhden tai useamman sopimuspuolen kanssa.

b)

Sopimuspuolen on myönnyttävä pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa.

c)

Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

d)

Sopimuspuolten puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi kaikille osallistujille.

a)

Sopimuspuolen (aloitteen tehneen sopimuspuolen), jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen sopimuspuolen (vastaajana olevan sopimuspuolen) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi vastaajana olevalle sopimuspuolelle.

b)

Vastaajana olevan sopimuspuolen on selvennettävä tarkasteltavana olevan julkisen tuen rahoitusehdot viiden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c)

Sen jälkeen, kun vastaajana oleva sopimuspuoli on antanut selvennyksensä, mikä tahansa sopimuspuolista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa sopimuspuolten erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d)

Vastaajana oleva sopimuspuoli odottaa neuvottelujen tuloksia, jotka vahvistetaan neuvottelupäivänä, ennen toimen jatkamista.

a)

Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:ssä. Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän sopimuspuolelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b)

Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

a)

Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta sopimuspuolia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b)

Vastauksessa voidaan hyväksyä tai hylätä ehdotus, pyytää lisätietoja, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c)

c) Sellaisen sopimuspuolen, joka vaikenee tai ilmoittaa, ettei se ota asiaan kantaa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

a)

Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille sopimuspuolille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki sopimuspuolet eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa mutta yksikään ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b)

Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen sopimuspuolen, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Sopimuspuolet, mukaan luettuna aloitteen tehnyt sopimuspuoli, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi sopimuspuoli nimenomaisesti hyväksyy sen.

c)

Jos sopimuspuoli ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät.

a)

Jos aloitteen tehnyt sopimuspuoli ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut sopimuspuoli eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta edellä 30 artiklassa mainittujen ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, sopimuspuolet voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille määräajan jatkamisesta.

b)

Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 28–30 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin sopimuspuolten alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

a)

Ellei muuta sovita, yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki sopimuspuolet hyväksyvät tämän tilanteen.

b)

Jos sopimuspuoli pyytää voimassaolon pidentämistä 14 vuorokauden kuluessa alkuperäisen voimassaolon päättymispäivästä ja jos sitä ei vastusteta, yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti.

c)

Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti sopimuspuolille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö julkaisee tämän mukaisesti muun muassa neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana.

d)

Sihteeristö julkistaa yhteisen kannat pyynnöstä sopimuksen ulkopuoliselle maalle, joka valmistaa kilpailevia ilma-aluksia.

a)

Sopimuspuoli voi kansainvälisiä velvoitteitaan noudattaen sopeuttaa sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia rahoitusehtoja.

b)

Jos sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia poikkeavia rahoitusehtoja sopeutetaan,

c)

Jos sopeutuksen tekevä sopimuspuoli muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille sopimuspuolille.

a)

Sihteeristö seuraa tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamista ja raportoi sopimuspuolille vuosittain.

b)

Kaikista 39 artiklan a kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti.

c)

Kaikista 39 artiklan b kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti, minkä lisäksi

a)

Sopimuspuolet tarkastelevat tätä alakohtaista sopimusta seuraavasti:

b)

Edellä olevan a kohdan 1 alakohdan mukaisessa tarkastelussa selvitetään,

c)

Tarkasteluprosessin merkityksen vuoksi ja sen varmistamiseksi, että tämän alakohtaisen sopimuksen ehdot vastaavat jatkossakin sopimuspuolten tarpeita, sopimuspuoli voi erota alakohtaisesta sopimuksesta jäljempänä olevan 40 artiklan mukaisesti.

a)

sopimuspuolten ennen luoton alkamisajankohtaa soveltamat julkisen tuen myöntämiskäytännöt,

b)

epäsuoriin lainoihin sovellettavat määräykset,

c)

19 artiklassa säädettyjen enimmäismaksuaikojen pidentäminen sellaisten käytettyjen ilma-alusten osalta, joita on muutettu merkittävästi ennen myyntiä,

d)

21 artiklassa säädettyjen enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentäminen sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo on suuri,

e)

muutoksiin (21 artikla) ja palveluihin (22 artikla) sovellettavat määräykset,

f)

Kapkaupungin soveltuvuusprosessi,

g)

”asianomaisen sopimuspuolen” määritelmä.

a)

Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea 1. heinäkuuta 2007 voimaan tulleen lentokonealaa koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2007 sopimus’ ehtojen mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

b)

Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa voimassa ollein ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

c)

Tämän artiklan täytäntöönpanoa seurataan 35 artiklan b ja c kohdan mukaisesti.

1.

Sopimuspuolet kannustavat sopimuksen ulkopuolisia maita, jotka kehittävät siviili-ilma-alusten tuotantovalmiuksia, soveltamaan tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä. Sopimuspuolet kutsuvat sopimuksen ulkopuolisia maita käymään tässä yhteydessä vuoropuhelua edellytyksistä, joiden mukaisesti nämä voisivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen.

2.

Sihteeristön on varmistettava, että sopimuksen ulkopuolisille maille, jotka ovat kiinnostuneita liittymään tähän alakohtaiseen sopimukseen, annetaan kaikki tiedot niistä ehdoista, joiden mukaisesti ne voivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen.

3.

Sopimuspuolet pyytävät tällöin sopimuksen ulkopuolisen maan mukaan tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiseen toimintaan ja osallistumaan siihen liittyviin kokouksiin tarkkailijana. Tällainen kutsu on voimassa enintään kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran toiseksi kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana sopimuksen ulkopuolista maata pyydetään esittelemään vientiluottojärjestelmänsä erityisesti siviili-ilma-alusten viennin osalta.

4.

Kyseisen ajanjakson päätyttyä sopimuksen ulkopuolinen maa ilmoittaa mahdollisesta halustaan liittyä tähän alakohtaiseen sopimukseen ja noudattaa sen määräyksiä. Mikäli sopimuksen ulkopuolinen maa vahvistaa halunsa liittyä sopimukseen, se osallistuu vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanokustannuksiin.

5.

Asianomaisesta sopimuksen ulkopuolisesta maasta tulee sopimuspuoli 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on antanut tämän lisäyksen 4 artiklassa tarkoitetun vahvistuksen.

1.

Sopimuspuolet ovat sopineet ostajien/luotonsaajien riskiluokitusluettelosta (jäljempänä ”luettelo”). Riskiluokittelussa otetaan huomioon ostajien/luotonsaajien etuoikeutetut vakuudettomat lainat, ja siinä käytetään yhteistä luokitteluasteikkoa, esimerkiksi luottolaitosten laatimaa luokittelua.

2.

Riskiluokitukset tekevät sopimuspuolten nimittämät asiantuntijat tämän lisäyksen 1 taulukossa esitettyjen riskiluokkien perusteella.

3.

Luettelo on tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti sitova toimen kaikissa vaiheissa (esimerkiksi kampanjointi ja toimitus).

4.

Sopimuspuolet laativat ja hyväksyvät luettelon ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa. Sihteeristö ylläpitää luetteloa, joka julkistetaan kaikille sopimuspuolille luottamuksellisesti.

5.

Sihteeristö voi pyynnöstä tiedottaa luottamuksellisesti ilma-aluksia valmistavalle sopimuksen ulkopuoliselle maalle ostajan/luotonsaajan riskiluokituksesta. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille tällaisesta pyynnöstä. Sopimuksen ulkopuolinen maa voi milloin tahansa ehdottaa sihteeristölle lisäyksiä luetteloon. Sopimuksen ulkopuolinen maa, joka ehdottaa lisäystä luetteloon, voi osallistua riskiluokitusmenettelyyn ikään kuin se olisi asianomainen sopimuspuoli.

6.

Luetteloa voidaan tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti päivittää väliaikaisesti, jos sopimuspuoli ilmaisee jossain muodossa aikomuksestaan soveltaa muuta kuin luettelon riskiluokitusta tai sopimuspuoli tarvitsee sellaisen ostajan/luotonsaajan riskiluokitusta, joka ei vielä sisälly luetteloon (17)  (18).

7.

Mikä tahansa sopimuspuoli voi ennen vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen käyttöä esittää sihteeristölle pyynnön luettelon päivittämisestä vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen mukaisesti. Sihteeristö esittelee pyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa mutta ei yksilöi pyynnön esittänyttä sopimuspuolta.

8.

Asianomaisten sopimuspuolten on kymmenen (19) työpäivän kuluessa joko hyväksyttävä luetteloon ehdotetut muutokset tai vastustettava niitä. Jos sopimuspuoli ei esitä kantaansa tässä ajassa, sen katsotaan hyväksyvän ehdotuksen. Jos ehdotusta ei ole vastustettu näiden kymmenen päivän aikana, luetteloon ehdotettu muutos katsotaan hyväksytyn. Sihteeristö muuttaa luetteloa tämän mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. Muutettu luettelo on sitova viestin lähettämispäivämäärästä alkaen.

9.

Jos ehdotettua riskiluokitusta vastustetaan, asianomaiset sopimuspuolet pyrkivät asiantuntijatasolla parhaansa mukaisesti sopimaan riskiluokituksesta kymmenen työpäivän kuluessa erimielisyydestä ilmoittamisesta. Kaikki keinot erimielisyyden ratkaisemiseksi on tutkittava, ja tässä on tarvittaessa käytettävä sihteeristön apua (esimerkiksi konferenssipuhelut tai kasvokkain tapahtuvat neuvottelut). Jos asianomaiset sopimuspuolet sopivat riskiluokituksesta kymmenen työpäivän ajanjakson aikana, ne ilmoittavat tuloksesta sihteeristölle, joka päivittää luettelon sen mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin seuraavan viiden työpäivän aikana. Muutettu luettelo on sitova tämän viestin lähettämispäivästä alkaen.

10.

Jos asiantuntijat eivät saa sovittua erimielisyyttä kymmenen työpäivän aikana, asianmukaista riskiluokitusta koskeva päätöksenteko annetaan sopimuspuolten tehtäväksi viiden työpäivän kuluessa.

11.

Jos lopullista yhteisymmärrystä ei saavuteta, sopimus puoli voi pyytää riskiluokituslaitokselta apua ostajan/luotonsaajan riskiluokituksen määrittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolten puheenjohtaja antaa sopimuspuolten puolesta ostajalle/luotonsaajalle tiedonannon kymmenen työpäivän kuluessa. Tiedonannon on sisällettävä sopimuspuolten sopimat riskinarviointineuvottelujen ehdot. Riskiluokitusta koskeva neuvottelutulos rekisteröidään luetteloon, ja siitä tulee sitova välittömästi sen jälkeen, kun sihteeristö on päättänyt päivitysmenettelyn lähettämällä viiden työpäivän kuluessa OLIS-viestin.

12.

Jollei muuta sovita, asianomainen ostaja/luotonsaaja maksaa kulut, jotka aiheutuvat luottolaitoksen käytöstä.

13.

Tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisten menettelyjen aikana sovelletaan voimassa olevaa riskiluokitusta (jos sellainen on luettelossa).

14.

Pätevät ja voimassa olevat riskiluokitukset merkitään sihteeristön ylläpitämään luetteloon. Takuumaksujen ennakkotiedoissa ja sitoumuksissa voidaan käyttää ainoastaan näitä riskiluokituksia.

15.

Riskiluokitukset ovat voimassa enintään 12 kuukautta siitä päivästä, jona sihteeristö on merkinnyt ne luetteloon, jotta sopimuspuolet voisivat antaa takuumaksuja koskevat ennakkotiedot ja tehdä lopulliset maksusitoumukset. Tietyn toimen voimassaoloa voidaan jatkaa toiset 18 kuukautta sen jälkeen, kun sitoumus tai lopullinen sitoumus on tehty ja takuumaksun hallinnointipalkkio on laskutettu. Riskiluokituksia voidaan tarkistaa niiden 12 kuukauden voimassaolon aikana, jos ostajan/luotonsaajan riskiprofiilit muuttuvat, esimerkiksi jos luottolaitos muuttaa myöntämäänsä luokitusta.

16.

Ellei yksikään sopimuspuoli pyydä riskiluokituksen päivittämistä, sihteeristö poistaa riskiluokituksen seuraavasta päivitetystä luettelosta vähintään 20 työpäivää ennen riskiluokituksen voimassaolon päättymistä. Sihteeristö esittelee päivityspyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa yksilöimättä kuitenkaan pyynnön esittänyttä sopimuspuolta. Tässä yhteydessä sovelletaan tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisia menettelyjä.

17.

Jos ostaja/luotonsaaja pyytää kampanjointivaiheessa sitä koskevaa riskiluokitusta koskevan ennakkotiedon antamista ja jos sitä ei ole vielä luettelossa, ostaja/luotonsaaja voi pyytää ohjeellista riskiluokitusta luotonantajalta omalla kustannuksellaan. Tätä riskiluokitusta ei sisällytetä luetteloon, mutta sopimuspuolet voivat käyttää sitä oman riskinarviointinsa perustana.

18.

Tämän lisäyksen 19–58 artiklassa vahvistetaan ostajan/luotonsaajan (tai jos kyse on eri yksiköstä, toimen pääasiallisen takaisinmaksajan) riskiluokitusta vastaavat vähimmäistakuumaksut.

19.

Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea vähimmäistakuumaksua vastaavan määrän tai sitä enemmän, jos alla olevat edellytykset täyttyvät.

20.

Tämän lisäyksen 19 artiklan soveltamiseksi