32000Y0824(04)

Ranskan aloite yleissopimuksen tekemiseksi rikosasioissa annettavan keskinäisen oikeusavun parantamisesta erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn pesun ja talousrikollisuuden torjunnan alalla

(2000/C 243/04)

Tämän yleissopimuksen KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita,

VIITTAAVAT ... annettuun neuvoston säädökseen,

OTTAVAT HUOMIOON Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa annetut päätelmät sekä sen, että ne on pantava viipymättä täytäntöön vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien kansainvälisten sitoumusten kansallisen tason soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevan arviointijärjestelmän perustamisesta hyväksytyn yhteisen toiminnan 97/827/YOS(1) 5 päivältä joulukuuta 1997, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella, laadittujen arviointikertomusten yhteydessä annetut asiantuntijoiden suositukset,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että Euroopan unionin on oltava tiennäyttäjä järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjunnassa,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

1 artikla

Suhteet muihin yleissopimuksiin

1. Tällä yleissopimuksella on tarkoitus täydentää seuraavien toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä oikeusapua, jäljempänä "keskinäinen oikeusapu", koskevien yhteistyövälineiden määräyksiä ja helpottaa niiden soveltamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä:

a) Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitettu keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva eurooppalainen yleissopimus (STE n:o 30), jäljempänä "vuoden 1959 yleissopimus";

b) Strasbourgissa 17 päivänä maaliskuuta 1978 allekirjoitettu keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja (STE n:o 99);

c) Euroopan unionissa tehdyn sopimuksen 31 ja 34 artiklan perusteella neuvoston 29 päivänä toukokuuta 2000 antamalla säädöksellä(2) tehty yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa, jäljempänä "vuoden 2000 yleissopimus";

d) tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevat voimassa olevat määräykset;

e) rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Belgian kuningaskunnan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä koskevan, 27 päivänä kesäkuuta 1962 tehdyn ja 11 päivänä toukokuuta 1974 tehdyllä pöytäkirjalla muutetun sopimuksen 2 luku, kun on kyse Benelux-talousliittoon kuuluvien valtioiden välisistä suhteista;

f) Strasbourgissa 8 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitettu rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva yleissopimus (STE n:o 141).

2. Tämä yleissopimus ei vaikuta jäsenvaltioiden välillä tehtyjen kahdenvälisten tai monenvälisten sopimusten suotuisampien määräysten eikä, kuten vuoden 1959 yleissopimuksen 26 artiklan 4 kohdassa määrätään, niiden keskinäisen oikeusavun antamista rikosasioissa koskevien järjestelyjen soveltamiseen, joista on sovittu yhdenmukaisen lainsäädännön tai keskinäisen oikeusavun vastavuoroista antamista osapuolten alueella koskevan erityisen järjestelmän perusteella.

2 artikla

Vuoden 1959 yleissopimuksen 5 artiklaa koskevat varaumat ja lausumat

1. Jäsenvaltiot eivät voi toisten jäsenvaltioiden esittämien vuoden 1959 yleissopimuksen 5 artiklaa koskevien varaumien ja lausumien osalta vedota toisiaan vastaan.

2. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 51 artiklan asiaa koskeva määräys kumotaan.

3 artikla

Pankki- ja liikesalaisuus

Jäsenvaltio ei voi vedota pankkitoimintaan tai muuhun liiketoimintaan sovellettaviin luottamuksellisuussääntöihin kieltäytyäkseen täyttämästä toisen jäsenvaltion keskinäistä oikeusapua koskevaa pyyntöä.

4 artikla

Rikoksen tuottaman hyödyn jäljitettävyys

1. Helpottaakseen pyynnön esittäneen jäsenvaltion suorittamaa tutkintaa jäsenvaltiot toteuttavat aiheelliset toimenpiteet edistääkseen rikoksen tuottaman hyödyn olemassaoloa, sijaintia, siirtoa, luonnetta, oikeusasemaa tai arvoa sekä sen lopullista hyödynsaajaa koskevien asiakirjojen, tietojen ja muiden todisteeksi mahdollisesti soveltuvien tietojen antamista ja turvaamista.

2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta määräenemmistöllä hyväksyä 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä.

5 artikla

Pyyntö saada pankkitietoja

1. Oikeusapupyynnön vastaanottanut jäsenvaltio toimittaa mahdollisimman pian luettelon kaikista pankkitileistä, joita pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa etsityllä tai siellä epäillyllä luonnollisella henkilöllä on tai oli taikka joista tämä saa taloudellista hyötyä pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella.

2. Järjestäytyneen rikollisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn pesun vakavien muotojen tutkintaan liittyvän oikeusapupyynnön vastaanottanut jäsenvaltio toimittaa mahdollisimman pian yksityiskohtaiset tiedot kaikkia 1 kohdassa tarkoitettuja tilejä koskevista pankkitapahtumista pyynnön esittäneen jäsenvaltion määrittelemältä ajanjaksolta pääomaliikkeiden havaitsemiseksi erityisesti pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion ja sellaisten valtioiden tai alueiden välillä, joiden lainsäädännössä todetaan olevan puutteita tai joiden käytäntöjen katsotaan olevan esteenä rahanpesun torjunnan kansainvälisen yhteistoiminta- ja koordinointielimen toiminnalle.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle, vaikka osoittautuisi, että kyseessä ovat sijoitusrahastoina tai niiden lukuun toimivien laitosten hallussa olevat tilit tai muut välineet, joilla hallinnoidaan sellaisia varoja, joiden perustajan tai hyödynsaajan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan myös sellaisesta oikeushenkilöstä, jota vastaan on nostettu syyte tai jonka osalta on käynnistetty tutkinta pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa tai jossa 1 kohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö on johtavassa asemassa, koska hänellä on toimivalta

- edustaa oikeushenkilöä, tai

- tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta.

6 artikla

Keskinäistä oikeusapua koskevat täydentävät pyynnöt

Jos oikeusapupyyntöä täytettäessä osoittautuu tarpeelliseksi aloittaa tutkinta, joka saattaa olla hyödyksi tosiseikkojen toteamisessa, vaikka sitä ei nimenomaisesti mainittu pyynnössä erityisesti sen vuoksi, että pyyntöä laadittaessa tällaisen tutkinnan tarpeellisuudesta ei tiedetty, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ilmoittaa tästä viipymättä pyynnön esittäneen jäsenvaltion viranomaisille. Nämä voivat toimittaa täydennetyn pyynnön sovellettavan yhteistyövälineen asiaa koskevissa määräyksissä esitettyjen edellytysten mukaisesti ilman, että on tarpeen toimittaa uudelleen pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tiedossa jo olevia tietoja lukuun ottamatta niitä, jotka ovat välttämättömiä alkuperäisen pyynnön tunnistamiseksi.

7 artikla

Vero-, tulli- ja valuuttarikokset

1. Keskinäisen oikeusavun antamisesta ei voida kieltäytyä ainoastaan sillä perusteella, että pyyntö koskee vero-, valmistevero-, tulli- tai valuuttarikoksia.

2. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 50 artiklan asiaa koskevat määräykset kumotaan.

8 artikla

Olennainen etu

1. Järjestäytyneen rikollisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn pesun vakavia muotoja koskevaan syytteeseen tai tutkintaan liittyvästä oikeusapupyynnöstä, joka on esitetty sovellettavan yhteistyövälineen määräysten mukaisesti, voidaan kieltäytyä ainoastaan, jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio katsoo, että pyynnön täyttäminen voi haitata pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion olennaista etua.

2. Jos jäsenvaltio tällä perusteella kieltäytyy antamasta keskinäistä oikeusapua, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti ja ilmoitettava kyseiset perustelut pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle. Jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio pitää kiinni pyynnöstään eikä asiassa päästä ratkaisuun, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio toimittaa perustellun kieltäytymispäätöksen tiedoksi neuvostolle, jotta se mahdollisesti otettaisiin huomioon, kun tämän yleissopimuksen toimintaa myöhemmin arvioidaan Euroopan unionin tasolla.

3. Jos keskinäisen oikeusavun antamisesta on kieltäydytty edellä mainitulla perusteella, neuvosto asettaa asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut asiasta tiedon, väliaikaisen komitean, jonka tarkoituksena on helpottaa ongelman ratkaisemista sovinnollisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan 7 kohdan soveltamista.

4. Neuvosto päättää 3 kohdassa tarkoitetusta menettelystä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

9 artikla

Monialaiset työryhmät

Valtiosääntöoikeudelliset rakenteensa ja kansalliset perinteensä huomioon ottaen kukin jäsenvaltio perustaa monialaisia integroituja kansallisen tason työryhmiä käsittelemään järjestäytynyttä rikollisuutta, erityisesti rikoksen tuottaman hyödyn pesua, mikäli tällaisia työryhmiä ei jäsenvaltiossa ennestään ole. Näiden koordinointityöryhmien olisi tunnettava kansalliset rikostutkintamenettelyt, jotta ne voisivat osallistua kansallisen politiikan kehittämiseen toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja jotta ne voisivat vaihtaa keskenään tietoja erityisesti vuoden 2000 yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

11 artikla

Voimaantulo

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämä yleissopimus valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille tämän yleissopimuksen hyväksymisen edellyttämän valtiosääntöoikeudellisen menettelyn saattamisesta päätökseen.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan asianomaisten kahdeksan jäsenvaltion osalta 90 päivän kuluttua siitä, kun kahdeksantena tämän muodollisuuden suorittava valtio, joka on Euroopan unionin jäsen silloin kun neuvosto antaa säädöksen tämän yleissopimuksen tekemisestä, on antanut 2 kohdan mukaisen ilmoituksen.

4. Jos jäsenvaltio antaa ilmoituksen tämän yleissopimuksen tultua voimaan edellä 3 kohdan mukaisesti, tämä yleissopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua kyseisestä ilmoituksesta kyseisen jäsenvaltion ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden osalta yleissopimus on jo tullut voimaan.

5. Siihen asti kun yleissopimus tulee 3 kohdan mukaisesti voimaan, kukin jäsenvaltio voi 2 kohdan mukaisen ilmoituksen antaessaan tai milloin tahansa sen jälkeen ilmoittaa, että asianomainen jäsenvaltio soveltaa yleissopimusta suhteissaan muihin samanlaisen ilmoituksen antaneisiin jäsenvaltioihin. Tällainen ilmoitus tulee voimaan 90 päivän kuluttua sen tallettamispäivästä.

6. Tätä yleissopimusta sovelletaan oikeusapumenettelyyn, joka on aloitettu sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut voimaan tai kun yleissopimusta on alettu soveltaa 5 kohdan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden välillä.

12 artikla

Uusien jäsenvaltioiden liittyminen yleissopimukseen

1. Tähän yleissopimukseen voi liittyä jokainen valtio, josta tulee Euroopan unionin jäsen.

2. Tämän yleissopimuksen teksti, jonka Euroopan unionin neuvosto on laatinut yleissopimukseen liittyvän valtion kielellä, on todistusvoimainen.

3. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

4. Tämä yleissopimus tulee voimaan jokaisen siihen liittyvän valtion osalta 90 päivän kuluttua siitä päivästä, jona asianomainen valtio on tallettanut liittymiskirjansa, tai tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä, jos yleissopimus ei ole vielä tullut voimaan kyseisen 90 päivän määräajan päättyessä.

5. Jos tämä yleissopimus ei ole vielä tullut voimaan liittymiskirjan tallettamishetkellä, liittyvään jäsenvaltioon sovelletaan 11 artiklan 5 kohtaa.

13 artikla

Islannin ja Norjan asema

Edellä 2 ja 7 artikla ovat toimenpiteitä, joilla muutetaan Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen liitteessä 1 mainittuja määräyksiä tai jotka perustuvat niihin.

14 artikla

Tallettaja

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän yleissopimuksen tallettaja.

Tallettaja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tiedot tämän yleissopimuksen hyväksymisistä ja siihen liittymisistä sekä lausumat ja muut tähän yleissopimukseen liittyvät ilmoitukset.

TÄMÄN VAKUUDEKSI jäljempänä mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ... englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä yhtenä ainoana kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen; kyseinen kappale talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen yleissopimuksesta jokaiselle jäsenvaltiolle.

... hallituksen puolesta

... hallituksen puolesta

(1) EYVL L 344, 15.12.1997, s. 7.

(2) EYVL C 197, 12.7.2000. s. 1.