31995Y0812(01)

NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 1995,

koskien Euroopan unionin valtioiden eri opetusjärjestelmien sisällä tapahtuvan kielten oppimisen ja opettamisen monipuolistamista sekä laadun parantamista (95/C 207/01)

Johdanto

Vuonna 1976 tapahtuneesta opetukseen liittyvän toimintaohjelman käsittävän päätöslauselmansa annosta lähtien neuvosto sekä neuvostossa kokoontuvat opetusministerit ovat useaan otteeseen pyrkineet edistämään unionin eri kielten opetusta.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, siinä muodossaan kuin se on Maastrichtin sopimuksella muutettuna, 126 artiklan yhteisölle antamat uudet toimivallat, erityisesti kouluopetuksen alalla, sisältävät viittauksen "jäsenvaltioiden kielten oppimiseen ja levittämiseen".

Ottaen huomioon ERASMUS- ja LINGUA-ohjelmista saatu huomattava kokemus, SOCRATES- ja LEONARDO-toimintaohjelmien käytettävissä olevat menetelmät sekä toimivaltaisten kansainvälisten organisaatioiden, etenkin Euroopan neuvoston, aikaisemmin alulle panemat toiminnot tämän päätöslauselman tarkoituksena on tarjota perusta tarkastelulle, joka kohdistuu niihin keinoihin, joita opetusjärjestelmillä on käytettävissään pyrkiessään rakentamaan sisäisistä rajoista vapaata Eurooppaa sekä vahvistaessaan unionin eri kansojen välistä ymmärrystä. Kielellisen moninaisuuden edistämisestä tulee tässä suhteessa yksi opetuksen tärkeimmistä haasteista. Tästä johtuen, ja samalla kaikkien unionin kielten tasa-arvoisen aseman periaatetta uudelleen julkituoden, on syytä pohtia niitä keinoja, jotka soveltuisivat kielten opetuksen ja käytön parantamiseen ja monipuolistamiseen suoden näin jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden päästä osalliseksi kulttuurellisesta rikkaudesta, joka on juurtunut unionin kielelliseen moninaisuuteen.

Toisaalta, yhteisön toiminnan pyrkiessä tukemaan subsidiariteettiperiaatetta noudattaen jäsenvaltioiden tällä alalla tekemiä ponnistuksia sen täytyy myös ottaa huomioon kansallisten rakenteiden ja kokemuksien moninaisuus.

Edellä sanottua silmällä pitäen neuvosto korostaa tarvetta:

- edistää opetusjärjestelmissä tarkoituksenmukaisin toimenpitein Euroopan unionin kielten tuntemisen laadullista parantamista kommunikointitaitojen kehittämiseksi unionin sisällä, sekä tarvetta varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden kielten ja kulttuurien mahdollisimman laajaa levittämistä;

- ryhtyä kannustaviin toimenpiteisiin jäsenvaltioissa opetettavien kielten jakauman monipuolistamiseksi antamalla oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia saavuttaa peruskouluaikansa tai ylempien opintojensa puitteissa pätevyys useissa Euroopan unionin kielissä.

Tällaisten toimenpiteiden tulisi koskea niin yleis- kuin ammattikoulutusta kaikilla tasoilla, yliopisto-opetus mukaan lukien ja korkeakoulujen itsehallinto huomioon ottaen.

Nämä toimenpiteet voisivat tähdätä seuraaviin tavoitteisiin:

I. Euroopan unionin kielten oppimisen ja opettamisen laadun parantaminen

A. KIELTEN OPPIMINEN:

1. Kommunikointikyvyn kehittämiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota niihin menetelmiin, jotka soveltuvat kehittämään yhtä hyvin kuullun ymmärtämistä ja suullista ilmaisutaitoa kuin luetun ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisutaitoa.

Tämän vuoksi on toivottavaa, että edistetään kontaktien luontia opiskeltavan kielen puhujien kanssa:

a) Uuden teknologian mahdolliseksi tekemällä virtuaalisella liikkuvuudella

Oppilaiden virtuaalinen liikkuvuus, fyysisen liikkuvuuden sijasta tai sen lisänä, voidaan toteuttaa oppilaitosten välisten suhteiden ja kielten opettajien välisen vaihdon kautta.

Lisäksi olemassa olevat tai kielten opettamista ja oppimista sekä avointa ja etäopetusta varten jäsenvaltioissa mahdollisesti luotavat multimediakeskukset voitaisiin hyödyllisesti yhdistää verkostoksi. Tämän järjestelmän avulla voitaisiin parantaa pedagogisten välineiden laatua, kehittää uudistavia, jokaiselle valtiolle omia tai useammalle valtiolle yhteisiä opetusohjelmia ja materiaaleja sekä välittää hyvät käytännöt kaikille kielten opetuksen tasoille varhaisopetus mukaan lukien.

b) Fyysisellä liikkuvuudella

Mahdollisimman monelle oppilaalle tulisi tarjota mahdollisuus suorittaa peruskouluaikanansa kieliharjoittelu ainakin yhdessä unioniin kuuluvista maista, jonka kieltä he opiskelevat.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tästä harjoittelusta voisivat hyötyä sosiaalisesti huono-osaisista oloista, maaseudulta tai syrjäisiltä seuduilta tulevat oppilaat.

Yhteisön toimintaohjelma LINGUA on tarjonnut nimenomaan yhteisten opetushankkeiden yhteydessä rikastavan kokemuksen, josta valtioiden ja yhteisön tulevien toimintojen kannattaisi ottaa vaikutteita. Seuraavat toimenpiteet voisivat parantaa kieliharjoittelujen laatua:

- huolehditaan siitä, että harjoittelut valmistellaan pedagogisesti, että ne käsittävät arviointimenetelmän ja että niiden pituus yläasteella ja lukiossa on vähintään kaksi viikkoa;

- kannustetaan oppilaitoksia liittymään pedagogisiin hankkeisiin, jotka koskevat koko opetusyhteisöä, jotta hankkeesta hyötyisivät valmisteluvaiheessa, harjoitteluun osallistuvien oppilaiden paluuvaiheessa sekä harjoitteluun tulevia oppilaita vastaanotettaessa myös ne oppilaat, jotka eivät itse osallistu harjoitteluun;

- hyödynnetään kaikki jokaisen opetusjärjestelmän toiminnan tarjoamat tilaisuudet, kuten esimerkiksi leirikoulut, jotta jäsenvaltioiden oppilaat ja opettajat voisivat tavata toisiaan;

- korostetaan vaihto- tai harjoitteluohjelmiin osallistuville oppilaille tarkoitetun kielellisen valmistautumisen tärkeyttä.

2. Uudistavien menetelmien edistäminen peruskoulusta yliopistoon

Pyrittäessä parantamaan kielitaitoa sekä ottaen samalla huomioon väistämättömät kieltenopetustuntien rajatut määrät käyttöön voitaisiin ottaa monia uudistavia toi menpiteitä, jotka soveltuisivat kielten opettamisen ja oppimisen tehokkuuden parantamiseen. Näitä voisivat olla erityisesti seuraavat:

- opetuksen ja opiskelun intensiivijaksot;

- sapattivapaata viettäville tai kutsutuille opettajille tarjotaan mahdollisuus pitää tuntinsa omalla äidinkielellään, mikäli kyseinen kieli on yksi unionin kielistä;

- kaksikielisen opetuksen luokilla opetetaan vieraalla kielellä muita aineita kuin kieliä.

3. Varhaisopetus

Ottaen huomioon se, että oppiminen on tehokasta lapsuudessa, jolloin älyllinen joustavuus ja vastaanottokyky ovat suurimmillaan, sekä pyrittäessä edistämään oppilaiden sopeutumista kielten oppimiseen olisi toivottavaa luoda tai kehittää kielten varhaisopetusta esikoulusta lähtien. Yhteisö voisi antaa tukensa tämän uudistavan alan hyvien käytännön menetelmien ja kokemuksien levittämiseen ja vaihtoon.

4. Vieraiden kielten oppimisen edistäminen teknisessä ja ammattiopetuksessa

Yhä useammat yritykset, pk-yritykset mukaan lukien, tarvitsevat useita unionin kieliä hallitsevia työntekijöitä.

Siten on erityisen tärkeää, että teknisen alan ja ammattikoulujen oppilailla on mahdollisuus hankkia kielitaito, joka on heille tulevaisuudessa tärkeä työn löytämisen ja uralla etenemisen kannalta.

Tähän soveltuvat toimenpiteet voisivat käsittää nimenomaan seuraavia toimia:

- oppilaiden ja opettajien välisten vaihtojen lisääminen ja monipuolistaminen;

- tekniseen ja ammattiopetukseen soveltuvien kielenoppimismenetelmien luominen tai niiden parantaminen ottaen samalla huomioon yleisopetuksen ja jokaisen ammattialan tarpeiden välinen yhteys;

- tuen antaminen kielten opettajille sekä yrityksien ja koulutuskeskuksien vastaaville henkilöille;

- pätevyysvaatimusten vertailukelpoisuuden ja selkeyden parantaminen kielten opiskelun alalla.

5. Vieraiden kielten oppimisen edistäminen aikuiskoulutuksessa

Vieraiden kielten taidon hankkimista tulisi voida jatkaa opintojen loputtua. Mahdollisimman monelle aikuiselle tulisi tarjota mahdollisuus kielten oppimiseen. Ammatilliset näkymät laajenevat etenkin ammatillisen liikkuvuuden kautta. Kielitaitojen hankkimisen tulisi myös toimia keinona päästä sisälle unionin kansojen erilaisiin kulttuureihin ja elintapoihin. Näin voidaan vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja ihmisten liikkuvuutta. Yhteisö voi toimia tukena tässä asiassa.

B. KIELTEN OPETTAMINEN: OPETTAJIA KOSKEVAT TOIMENPITEET

1. Kielten opettajien kouluttaminen

Ottaen huomioon LINGUA-ohjelmasta saatu kokemus jäsenmaissa järjestettäviä, niin tuleville kielten opettajille (peruskoulutus) kuin jo ammatissa toimiville opettajille (jatkokoulutus) tarkoitettuja kielellisen koulutuksen kursseja tulisi kehittää ja tehostaa.

Olisi toivottavaa parantaa annettavan koulutuksen laatua nimenomaan seuraavin toimin:

- huolehditaan siitä, että kurssit valmistellaan pedagogisesti ja että niiden pituus on vähintään kaksi viikkoa;

- painotetaan suullisen kielitaidon parantamista, kielten oppimisstrategian ja opettamismenetelmien pohtimista sekä koulutukseen osallistuvien, maan kieltä parhaillaan tai tulevaisuudessa opettavien opettajien kyseiseen kulttuuriin liittyvien tietojen ajanmukaistamista;

- edistetään korkeakouluopiskelijoiden lähettämistä ja vastaavasti näiden opiskelijoiden vastaanottamista oppilaitoksiin toimimaan kielellisinä assistentteina, samalla pyrkien antamaan etuoikeus tuleville kielten opettajille tai niille, jotka myöhemmin opettavat ainettaan muulla kuin äidinkielellään.

2. Muiden kuin kielten opettajien kielellinen kouluttaminen

Pyrittäessä laajentamaan kielten opettamista kielten tuntien ulkopuolelle erityisesti A 2 kohdassa mainituilla kaksikielisen opetuksen luokilla sekä teknisessä ja ammattiopetuksessa olisi toivottavaa, että muut kuin kielten opettajat voisivat saada soveltuvaa koulutusta, korkeakoulujen opettajat mukaan lukien. Tätä varten jokaisen jäsenvaltion tulisi määritellä omien päämääriensä ja sääntöjensä mukaisesti kielitaidon olemus ja eri tasot, jotka voisivat olla näille opettajille tarpeelliset.

Samoin kielten varhaisopetuksesta huolehtivien ensiasteen opettajien tulisi saada kielellistä ja metodologista koulutusta. Siinä maassa, jonka kieltä he tulevaisuudessa opettavat, järjestettävien kurssien tulisi vastata näiden opettajien tarpeita. Erityisesti tulisi painottaa puhutun kielen taitoa, kuullun ymmärtämistä, metodologiaa sekä uuden teknologian käyttöä.

C. OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN TAITOJEN ARVIOINTI

Jotta saavutettaisiin yhä suurempi käytännön tehokkuus, Euroopan unionin kielten opetus voisi tukeutua ohjelmaan, jonka tarkoituksena olisi tarpeen tullen laatia yhteisten mittojen pohjalta menetelmiä, joiden avulla arvioidaan oppilaiden ja opiskelijoiden taitoja eri opetustasoilla. Tämä toiminta, joka tulisi suorittaa läheisessä yhteistyössä Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kuten OECD:n kanssa, tarjoaisi jokaiselle jäsenvaltiolle objektiivisia keinoja pohtia kieltenopetuksensa laatua ja sen soveltumista eri tarpeisiin sekä antaisi tietoja siitä, miten näitä voitaisiin tehostaa.

II. Euroopan unionin kielten oppimisen ja opettamisen monipuolistaminen

- kahta Euroopan unionin kieltä, muuta kuin oppilaan äidinkieltä tai -kieliä, tulisi opettaa vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena yhtä kieltä kohden ja mikäli mahdollista, vielä pitemmällä aikajaksolla oppivelvollisuuden aikana; tämä opetus eroaa perehdyttävästä opetuksesta, ja sen tarkoituksena on saavuttaa selvästi määritellyt taidot; jokaisen jäsenvaltion kuuluu määritellä tämän opetuksen luonne, määrätä kielitaidon eri tasot, joihin tähdätään, sekä ne toimenpiteet, joilla oppimistulokset vahvistetaan;

- vähemmän levinneiden ja opetettujen kielien opetustarjontaa tulisi vahvistaa ja monipuolistaa mahdollisimman paljon kaikilla opetustasoilla ja kaikissa koulutusohjelmissa;

- ottaen huomioon ne vaikeudet, joihin tämä monipuolistaminen törmää, on välttämätöntä turvautua kaikkiin avoimen ja etäopetuksen sekä uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin; aloitteet, joiden tarkoituksena on näiden välineiden kehittäminen ja levittäminen, tulevat saamaan osakseen erityistä huomiota yhteisön tasolla;

- yhteisön tulisi edelleen edistää jäsenvaltioiden välisiä hyvien käytännön kokemuksien vaihtoa koskien kouluopetuksen ja korkeakouluopetuksen Euroopan unionin kielten opiskeluun tarkoitettujen pedagogisten ja didaktisten materiaalien kehittämistä. Pyrittäessä antamaan opettajille yhdenvertaiset pedagogiset resurssit kaikkien näiden kielten opetusta varten yhteisö voisi nimenomaan tukea niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on soveltaa vähemmän opetetuille kielille enemmän opetettuja kieliä varten jo olemassa olevaa pedagogista ja didaktista materiaalia;

- oppi- tai korkeakoululaitosten välisiä monenkeskeisiä yhteistyökumppanuuksia voitaisiin käyttää hyödyksi, jotta oppilaat, opiskelijat ja opettajat saataisiin ymmärtämään monipuolisen kielitaidon hankkimisen edut. Tulisi järjestää jaksoja, joiden aikana annetaan tietoa yhdestä yhteistyöhön osallistuvan maan kielestä, etenkin jos kyseessä on vähemmän opetettu kieli;

- akateeminen opetus tarjoaa yleensä vähän varsinaisia kommunikoinnin tilanteita; monipuolistamisen tarkoituksessa suoritettujen ponnistusten lujittamiseksi oppilaitoksia rohkaistaan harjoittamaan kielten opetusta tukeutuen, mikäli mahdollista, ulkopuolisiin tekijöihin kuten perheisiin, koulujen ja yritysten välisiin yhteistyökumppanuuksiin, aikuis- ja ammattikoulutuselimiin sekä vapaa-ajan harrasteisiin.

Komissiota KEHOITETAAN:

- tukemaan jäsenvaltioiden toimia, jotka tähtäävät yllä mainittuihin päämääriin ottaen samalla huomioon aikaisemmista ohjelmista saatu kokemus sekä SOCRATES-ohjelman erityispäämäärät ja käytettävissä olevat menetelmät;

- esittämään joka kolmas vuosi lyhyehkön kertomuksen siitä, miten kielten opetuksen politiikan tukemiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tasolla aloitetut toimet sujuvat.