EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31993R1189

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1189/93, annettu 14 päivänä toukokuuta 1993, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa ja väliaikaisten polkumyyntitullien lopullisesta kantamisesta

EYVL L 120, 15.5.1993, p. 34–39 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 25/11/1997; Kumoaja 397R2320

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1993/1189/oj

31993R1189

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1189/93, annettu 14 päivänä toukokuuta 1993, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa ja väliaikaisten polkumyyntitullien lopullisesta kantamisesta

Virallinen lehti nro L 120 , 15/05/1993 s. 0034 - 0039
Suomenk. erityispainos Alue 11 Nide 22 s. 0016
Ruotsink. erityispainos Alue 11 Nide 22 s. 0016


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1189/93,

annettu 14 päivänä toukokuuta 1993,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa ja väliaikaisten polkumyyntitullien lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 () ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan kyseisessä asetuksessa säädettyä neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. EDELTÄVÄ MENETTELY

1) Komissio on asetuksella (ETY) N:o 3296/92 () ottanut käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit tuotaessa yhteisöön tiettyjä T Osekkoslavakiasta, Unkarista, Puolasta ja Kroatian tasavallasta peräisin olevia, raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja saumattomia putkia. Asetuksellaan (ETY) N:o 545/93 () komissio on jatkanut näiden tullien voimassaoloa enintään kahdeksi kuukaudeksi.

Ensimmäisenä päivänä tammikuuta tapahtuneiden poliittisten muutosten vuoksi menettely koskee nyt T Osekin tasavaltaa ja Slovakian tasavaltaa, jotka ovat entisen Ts Oekin ja Slovakian liittotasavallan seuraajia.

B. MENETTELYN JATKO

2) Polkumyyntitullien käyttöön ottamisen jälkeen niille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet, annettiin tilaisuus tulla komission kuultavaksi. Ne esittivät päätelmistä tekemiään huomautuksia myös kirjallisesti.

3) T Osekin, Slovakian ja Unkarin viejät ovat väittäneet, että komissio ei ollut täyttänyt sille väliaikaisten sopimusten () 23 artiklasta, 27 artiklan 2 kohdasta ja 27 artiklan 3 kohdan b alakohdasta juontuvia velvollisuuksia, jotka koskevat yhdeltä puolen Euroopan talousyhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja toiselta puolen Ts Oekin ja Slovakian liittotasavallan ja Unkarin tasavallan välistä kauppaa ja sen liitännäistoimenpiteitä ja että komissio ei etenkään ollut aiheellisesti antanut tietoja näiden sopimusten mukaisesti perustetuille sekakomiteoille, vaikka näin oli määrätty menettelyn tietyissä vaiheissa.

4) Komissio toteaa, että silloin, kun tämä menettely aloitettiin, väliaikaiset sopimukset eivät vielä olleet tulleet voimaan eikä sekakomiteoita ollut perustettu. Tämän johdosta komissio on ilmoittanut menettelyn aloittamisesta näiden maiden toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti. Komissio on antanut sekakomiteoille tiedon väliaikaisten tullien käyttöön ottamisesta väliaikaisten sopimusten 27 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5) Tietyt viejät ovat väittäneet, että tässä tapauksessa ei ollut kiireellistä tarvetta siihen, että komissio ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit, ja että sekakomiteoille olisi pitänyt väliaikaisten sopimusten 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaa tieto ennen näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

6) Alustavan tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle. Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa kaikki lisäviiveet olisivat huomattavasti lisänneet vahinkoa niin, että väliaikaisten sopimusten 27 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti oli aiheellista toimia kiireellisesti.

7) Osapuolille on niiden pyynnöstä annettu tiedoksi pääasialliset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella komissio päätti suositella lopullisten tullien käyttöön ottamista sekä väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista. Niille on myös myönnetty määräaika, jonka kuluessa ne voivat ilmoittaa näiden tiedoksiantojen johdosta tekemistään havainnoista.

8) Osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset on tutkittu, ja tarvittaessa komissio on ottanut ne huomioon päätelmissään.

9) Tätä tutkimusta ei ole voitu päättää asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 9 kohdan a alakohdassa säädetyssä määräajassa menettelyn moninaisuuden ja kommunikaatiovaikeuksien sekä tietojen keruuvaikeuksien vuoksi, ja näiden syiden vuoksi asianomaiset osapuolet ovat useasti pyytäneet määräaikojen pidentämistä. Komissio on toteuttanut nämä pyynnöt perustelluissa olosuhteissa.

C. YHTEISÖN TEOLLISUUS

10) Unkarilainen viejä on väittänyt, että se osti osittain tuotteensa tietyiltä yhteisön tuottajilta, jotka olivat tehneet valituksen, ja että nämä tuottajat olisi asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti pitänyt sulkea pois vahingon määrittämisestä.

11) Komissio muistuttaa tässä yhteydessä, että sen yleisen käytännön mukaisesti yhteisön maahantuovat tuottajat suljetaan pois ainoastaan silloin, kun ne haittaavat polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksia, kun ne saavat tästä tuonnista etua tai kun ne tuovat sellaisia määriä suhteessa niiden omaan tuotantoon, että niitä ei voida pitää yhteisön tuotannonalaan kuuluvina.

12) Tässä tapauksessa, toisin kuin oli väitetty, yhteisön valituksen tehneet tuottajat eivät olleet tuoneet kyseisiä Unkarista peräisin olevia tuotteita. Maahantuojat olivat kaupallisia yhtiöitä, joiden kanssa tuottajilla oli varsin löyhät suhteet osakkuuden tai holding-yhtiön kautta. Tämän vuoksi tätä tuontia ei voida lukea näiden tuottajien tiliin.

13) Tiettyjen tuottajiin etuyhteydessä olevien maahantuojien suorittaman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusten osalta komissio on osoittanut, että kyseiset tuottajat eivät olleet voineet hyötyä näistä toimista eivätkä vaikuttaa polkumyynnin aiheuttamiin vaikutuksiin. Vastoin kuin on väitetty, kyseiset maahantuojat eivät ole toimineet myyvinä ja jakelevina tytäryhtiöinä valituksen tehneiden tuottajien nimissä tai niiden käskynalaisina, vaan ne ovat toimineet riippumattomasti ja kilpaillen näiden tuottajien myyntitoiminnan kanssa. Kyseinen tuonti on suoritettu ja tuotteet on jälleenmyyty yhteisöön samoilla edellytyksin kuin muu polkumyynnillä tapahtuva tuonti. Edelleen, määrät olivat vähäisiä verrattuna kyseisten tuottajien tuotantoon. Näissä olosuhteissa komissio päättelee, että tästä välillisesti mahdollisesti juontunut etu olisi mitätön verrattuna tuottajien välittömästi kärsimään vahinkoon, kuten käy ilmi johdanto-osan 36 ja 37 kappaleesta, ja että ei ole mitään perusteltua syytä sulkea pois näitä tuottajia yhteisön tuotannosta. Neuvosto vahvistaa tämän komission päätelmän.

D. KYSEINEN TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

14) Asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 9, 10 ja 11 kappaleessa komissio on määrittänyt menettelyn kohteena olevat tuotteet. Unkarilainen viejä on väittänyt, että komission olisi täytynyt erotella kolme erillistä tuotetta, nimittäin kaupallista laatua olevat putket, öljy- ja kaasuputket sekä kylmävedetyt tai kylmävalssatut putket, sillä nämä tuotteet ovat teknisesti erilaisia ja niitä käytetään eri sovelluksiin.

15) Kuten komissio esittää asetuksessa (ETY) N:o 3296/92, kaikki putket valmistetaan pohjimmiltaan saman tuotantoteknologian mukaisesti, mikä mahdollistaa sellaisten tuotteiden saannin, jotka ovat samakaltaisia keskeisiltä fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sekä lopullisilta käyttötarkoituksiltaan. Vaikka näissä kolmessa putkityypissä on tiettyjä laadullisia eroavaisuuksia, eroavaisuudet eivät ole kuitenkaan sellaisia, että ne vahvistaisivat selvän erottelun putkien välillä. Korkealaatuisempia putkia voidaan itse asiassa käyttää samoihin tarkoituksiin kuin heikompilaatuisiakin putkia. Samankaltaisten tuotteiden osalta komissio on osoittanut, että Kroatian markkinoilla myydyt putket olivat samankaltaisia tai samanlaisia kuin kyseisistä maista tulevat tuodut tuotteet ja että yhteisön teollisuuden valmistamat ja myymät tuotteet olivat myös kaikilta osin samankaltaisia. Komission tutkimuksesta on itse asiassa paljastunut, että kaikki nämä tuotteet kilpailevat keskenään yhteisön markkinoilla tuotteiden laadusta tai alkuperästä riippumatta.

Näissä olosuhteissa komissio on päätellyt, että kyseisiä tuotteita olisi pidettävä asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 12 kohdan säännöksissä tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina, ja neuvosto vahvistaa tämän.

E. POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

a) Kroatia

16) Ottaen huomioon, että Kroatian viejä ei ole väliaikaisten tullien käyttöön ottamisen jälkeen esittänyt mitään uusia todisteita, asetuksessa (ETY) N:o 3296/92 esitettyjen, Kroatiasta peräisin olevaa polkumyyntiä koskevien päätelmien katsotaan olevan lopulliset.

b) Unkari, Puola ja entinen T Osekkoslovakia

17) Tutkimuksen aikana komissio on katsonut, että Unkari, Puola ja entinen T Osekkoslovakia eivät olleet markkinatalousmaita, ja asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti se on perustanut määrityksensä kyseisten tuotteiden normaaliarvoihin jossakin kolmannessa markkinatalousmaassa, tässä tapauksessa Kroatiassa.

18) Suurin osa Unkarin, Puolan ja T Osekin ja Slovakian tuottajista on kiistänyt komission suorittaman määrityksen ja väittänyt jälleen, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon niiden kotimarkkinoiden hinnat tai niiden tuotantokustannukset sen vuoksi, että niiden taloudet olivat saavuttaneet vaiheen, jossa niitä olisi pidettävä markkinatalouksina.

19) Komissio arvioi, että ratkaisevaa on se, että nämä maat olivat vielä tutkimusajanjakson aikanakin lueteltu valtiojohtoista kauppaa harjoittavien maiden luettelossa valtiojohtoisen kaupan maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 30 päivänä kesäkuuta 1982 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/82 () mukaisesti, ja että tämän johdosta tämän maan laskennallisen arvon määrittämisessä voidaan soveltaa asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 5 kohtaa. Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

20) Useat osapuolet, joita asia koskee, ovat väittäneet, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon olosuhteiden muutos, joka aiheutui tämän maan poistamisesta valtiojohtoisen kaupan maiden luettelosta 27 päivänä helmikuuta 1992 annetun ja maaliskuussa 1992 voimaan tulleen ja siten tutkimusaikana ajankohtaiseksi tulleen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 517/92 nojalla, joka koskee Unkarista, Puolasta ja T Osekin ja Slovakian liittotasavallasta peräisin olevien tuotteiden autonomisen maahantuontijärjestelmän muuttamista ().

21) Komissio toteaa, että kyseisten valtioiden poistaminen valtiojohtoisten kaupan maiden luettelosta asetuksen (ETY) N:o 517/92 nojalla on tullut voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992, siis sen tutkimusajan jälkeen, joka on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja joka on polkumyyntimenettelyn ja komission päätelmien perustana. Kuten käy ilmi johdanto-osan 19 kappaleesta, tästä voi päätellä, että tässä tapauksessa kyseisiä valtioita on pitänyt käsitellä valtiojohtoisen kaupan talouksina. Asia olisi ollut toinen, jos komission olisi pitänyt vahvistaa uusi tutkimusaika, joka olisi kokonaisuudessaan sijoittautunut edellä tarkoitettua päivämäärää myöhemmäksi.

22) Unkarin viejä on jälleen kiistänyt Kroatian valinnan vastaavaksi soveltuvaksi markkinataloudeksi, ja se on väittänyt, että tämän valtion valinta on soveltumaton valtion yhä vieläkin kohtaamien erityisten vaikeuksien, tuotannon teknologisten erojen sekä eri tuotetyyppien muodostamisen ja markkinaolosuhteiden ei-edustavuuden takia. Se ei ole kuitenkaan esittänyt väitteittensä tueksi mitään todisteita, ja se on ehdottanut Venezuelaa Kroatian vaihtoehdoksi.

23) Komissiolla on Venezuelaa koskevia tietoja, joista käy ilmi, että pääasiallinen tuotantolaitos on lopettanut toimintansa kolme vuotta sitten ja että tuonti on Venezuelan saumattomien putkien markkinoiden pääasiallinen hankintalähde. Tämän johdosta tätä valtiota ei voida pitää soveltuvana.

24) Komission hallussa olevista Kroatiaa koskevista tiedoista käy ilmi, että Kroatian viejän tuotanto oli tutkimusajanjakson aikana tavanomainen. Myyntitoimet kotimarkkinoilla ovat jatkuneet koko tutkimusajanjakson ajan, ja ne ovat olleet edustavat suhteessa kyseiseen vientiin.

Kuten selitetään asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 22 kappaleessa, noudatetut hinnat ovat olleet kohtuullisessa suhteessa tuotantokustannuksiin. Edellä tarkoitettujen syiden johdosta neuvosto vahvistaa komission päätelmän, jonka mukaan Unkarin, Puolan ja T Osekkoslovakian tuotteisiin on aiheellista ja kohtuullista soveltaa Kroatian osalta vahvistettuja normaaliarvoja.

25) Unkarin viejä on lisäksi väittänyt, että komission ei olisi pitänyt käyttää normaaliarvon vahvistamisessa Kroatian tuottajan kotimarkkinahintojen luetteloita, vaan että sen olisi pitänyt ottaa huomioon tosiasialliset myyntihinnat.

26) Kuten käy ilmi asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 14 kappaleesta, komissio on osoittanut, että Kroatian tuottajan myynnit oli suoritettu hintaluetteloiden mukaisesti. Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

2. Vientihinnat

27) Kyseistä neljää viejämaata koskevat vientihinnat on määritetty asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 23 kappaleessa esitetyllä tavalla, ja koska ei ole esitetty uusia asiaankuuluvia perusteluja, niiden katsotaan olevan lopulliset.

3. Vertailu

28) Normaaliarvoja ja vientihintoja on verrattu asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyllä tavalla.

29) Tietyt viejät ovat pyytäneet, että tehtäisiin tarkistuksia, joissa otettaisiin huomioon yhteisöön suuntautuvaan vientiin vietyjen tuotteiden ja Kroatian tuottajan kotimarkkinoillaan myymien tuotteiden väliset laadulliset erot.

30) Viejät eivät ole kuitenkaan esittäneet tekijöitä, jotka olisivat todistaneet, että Puolassa, Unkarissa, entisessä T Osekkoslovakiassa, Kroatiassa tai yhteisössä valmistettujen samaan luokkaan kuuluvien putkituotteiden fyysisissä ominaisuuksissa oli sellaisia merkittäviä eroja, jotka olisivat vaikuttaneet komission suorittamaan vertailuun. Tämän johdosta pyyntö hylätään asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 9 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti.

31) Tietyt viejät ovat korostaneet, että normaaliarvoja olisi pitänyt tarkistaa myynnistä koituvien kustannusten, kuten myyjien palkkojen, sekä eri määrissä suoritettujen myyntien huomioon ottamiseksi.

32) Kroatian tuottajan komissiolle esittämien todisteiden perusteella on tehty tarkistuksia, jotta otettaisiin huomioon kaikki tunnistettavissa olevat myynteihin välittömästi liittyvät kustannukset, joita on ollut vertailun perustana olleessa kaupan vaiheessa. Mistään komission hallussa olevista todisteista tai kroatialaisen yhtiön väitteistä ei ilmennyt, että yhtiöllä olisi ollut kannettavanaan kuluja, joita koskevia tarkistuksia olisi voitu tehdä kyseisten tuotteiden jakelua välittömästi hoitavien myyjien tapauksessa. Määrien perusteella myönnettyjen alennusten sijasta kroatialainen yhtiö soveltaa vähimmäismäärää pienempiin toimituksiin progressiivisten hintalisäysten järjestelmää, joka voi nousta 20 prosenttiin. Ottaen huomioon, että suurin osa vientimyynneistä on ollut suurempia kuin tämä vähimmäismäärä, komissio ei vertailua varten ole ottanut huomioon näitä lisäyksiä.

33) Unkarin viejä on väittänyt, että normaaliarvoa ja vientihintaa muuttaessaan komissio oli käyttänyt Jugoslavian dinaarin virallista vaihtokurssia, mikä ei ole totta. Vastoin tilannetta Unkarissa, jossa kaupallisiin toimiin on elokuuhun 1991 saakka sovellettu virallista vaihtokurssia, Jugoslavian dinaari on kellunut koko tutkimusajan, ja komissio on käyttänyt Kansainvälisen valuuttarahaston käyttämää vapaata markkinakurssia.

4. Polkumyyntimarginaalit

34) Tosiseikkojen lopullisesta tutkimisesta paljastuu polkumyyntikäytäntöjen olemassaolo Kroatian tuottajan Zeljazara Sisakin tuotteiden tapauksessa sekä niiden kyseisten tuotteiden tapauksessa, joita viedään Unkarista, Puolasta ja entisestä T Osekkoslovakiasta. Tuottajakohtaisesti vaihtelevat polkumyyntimarginaalit vastaavat vahvistettujen normaaliarvojen ja yhteisöön suuntautuneiden vientien hintojen välistä eroa.

35) Lopullisesti vahvistetut keskimääräiset painotetut polkumyyntimarginaalit, jotka ilmaistaan prosentuaalisena osuutena tuonnin yhteisön rajalla cif-hinnasta, ovat seuraavat:

- Zeljazara Sisak, Kroatia: 25,5 %

- Unkari: 21,8 %

- Puola: 11,7 %

- T Osekin tasavalta: 49,6 %

- Slovakian tasavalta: 49,6 %

F. VAHINKO

36) Alustavissa päätelmissään komissio on päätellyt, että yhteisön saumattomien putkien teollisuus oli kärsinyt huomattavaa vahinkoa, joka johtui kyseisistä maista tulevan tuonnin kumuloiduista vaikutuksista. Komission mielipide perustui pääasiasiallisesti taloudellisten indikaattorien yhteneväisyyteen, kuten tuotannon ja myynninmäärien vähenemiseen, huomattaviin markkinaosuuksien menetyksiin, hintojen alenemiseen aikana, jona tuotantokustannukset kasvoivat, ja näistä aiheutuviin taloudellisten tulosten heikkenemiseen.

37) Väliaikaisten tullien käyttöön ottamisen jälkeen ei ole esitetty mitään uusien perusteita yhteisön teollisuuden tilanteesta. Tämän johdosta neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 36 42 kappaleessa esitetyt päätelmät.

G. SYY-YHTEYS

38) Puolan ja Unkarin viejät ovat korostaneet, että niiden viennissä ei ollut noudatettu samaa strategiaa kuin muiden kyseisten maiden viennissä ja että tämän johdosta komission ei olisi pitänyt vahvistaa kumulatiivisesti niiden polkumyynnillä tapahtuvan yhteisöön suuntautuvan tuonnin vaikutusta yhteisön teollisuuteen.

39) Komissio on osoittanut tämän väitteen vastaisesti, että maiden markkinaosuuden kasvu oli huomattava ja että niiden markkinaosuus ei ollut sinänsä ollut vähäpätöinen. Edelleen, näiden kahden maan viejät ovat turvautuneet alihinnoitteluun saadakseen uusia markkinaosuuksia. Ne ovat siis noudattaneet samankaltaista markkinastrategiaa. Näiden ja asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 27 28 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi komissio päättelee ja neuvosto vahvistaa, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus on vahvistettava kumuloimalla.

40) Hintojen eron osalta useat viejät ovat väittäneet, että jos niiden jälleenmyyntihintoja yhteisössä verrataan yhteisön teollisuuden noudattamiin hintoihin, tietyissä väliaikaisen määrittämisen yhteydessä tehdyissä tarkistuksissa on aliarvioitu tosiasiallisesti kannettavana olleiden kustannusten taso. Komissio on kuitenkin osoittanut, että nämä tarkistukset vastasivat tavanomaisten toimien kustannuksia verrattavissa olevassa kaupan vaiheessa.

41) Muiden tekijöiden, kuten kysynnän muutosten, muun tuonnin vaikutuksen ja uudelleen järjestelyjen ongelmien, osalta komissio on analysoinut tilanteen asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 47 kappaleessa; neuvosto vahvistaa tämän analyysin.

42) Koska asiasta ei ole esitetty muita perusteluja, neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 44 48 kappaleessa esitetyt komission päätelmät.

H. YHTEISÖN ETU

43) Useat viejät ovat korostaneet, että, ottaen huomioon yhteisön erityiset suhteet Unkariin, Puolaan, T Osekin tasavaltaan ja Slovakian tasavaltaan, joista ovat osoituksena sopimuspuolten väliset eri sopimukset ja, etenkin, yhteisön näiden maiden kanssa tekemät väliaikaiset kauppaa ja liitännäistoimenpiteitä koskevat sopimukset, ei ole yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä. Toimenpiteet keskeyttäisivät viennin ja estäisivät näitä maita kehittämään ja moninaistamaan kauppaansa yhteisön kanssa, vaikka yhteisö on julistanut tämän kehityksen ja moninaistamisen olevan etunsa mukaista suhteissaan näiden maiden kanssa.

44) Komissio toteaa tältä osin, että näissä sopimuksissa selvästi määrätään polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisesta. Se katsoo, että polkumyyntitoimenpiteiden ei tavallisesti pitäisi estää tiettyjä viejiä käymästä kauppaa yhteisön kanssa. Ottaen huomioon tämän tapauksen erityiset olosuhteet, komissio on itse asiassa tehnyt nämä toimenpidelaskelmat siten, että hintojen ero poistetaan ja että yhteisön markkinoilla palautetaan vilpitön kilpailu vähentämättä kuitenkaan kilpailua yleisellä tasolla.

45) Komissio ei ole saanut mitään havaintoja kyseisten Unkarista, Puolasta, Kroatiasta, T Osekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta tuotujen tuotteiden käyttäjiltä asetuksen (ETY) N:o 3296/92 3 artiklassa vahvistetussa määräajassa. Tämän johdosta neuvosto vahvistaa yhteisön etua koskevat yleiset huomiot (katso kyseisen asetuksen johdanto-osan 49 53 kappale).

46) Näissä olosuhteissa neuvosto katsoo, että on yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin haitallisten vaikutusten poistamiseksi.

I. TULLI

47) Väliaikaiset toimenpiteet otetaan käyttöön polkumyyntitullien muodossa, joiden määrä perustuu komission toteamaan hintaeroon. Tämän tullin laskemismenetelmän osalta ei ole esitetty vastalauseita. Neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 3296/92 johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa esitetyt komission päätelmät, ja lopullisten polkumyyntitullien määrän on oltava sama kuin väliaikaisten tullien määrän.

J. SITOUMUKSET

48) Kun Puolan, Unkarin ja Kroatian viejille oli ilmoitettu tutkimuksen lopullisista tuloksista, ne ovat tarjonneet asetuksen (ETY) N:o 2423/88 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut sitoumukset.

Neuvoa-antavassa komiteassa pidettyjen kuulemisten, joiden aikana tätä ratkaisua ei ole vastustettu, jälkeen sitoumukset on hyväksytty komission päätöksellä 93/260/ETY ().

K. MENETTELY TSEKIN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN SUHTEEN

49) Kun otetaan huomioon tiettyjä herkkiä terästuotteita koskevat, mukaan lukien hitsatut putket ja saumattomat putket sekä myös tässä menettelyssä tarkoitetut tuotteet, kauppasopimusneuvottelut T Osekin tasavallan ja Slovakian tasavallan kanssa vuoksiksi 1993 1995, ei tällä hetkellä ole aiheellista toteuttaa suojatoimenpiteitä T Osekin tasavallan ja Slovakian tasavallan tapauksessa.

L. VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

50) Ottaen huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuottajille aiheutuneen vahingon vakavuuden katsotaan, että väliaikaisten tullien vakuutena olleet määrät on tarpeen kokonaisuudessaan kantaa kaikissa sellaisissa Unkarista, Puolasta, Kroatian tasavallasta, T Osekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevissa kyseisten tuotteiden tuonnissa, joka on suoritettu 31 päivää joulukuuta 1992 mennessä. Tämän päivän jälkeen suoritetun tuonnin tapauksessa nämä määrät olisi vapautettava ottaen huomioon sen, että kaikkien tunnettujen tuottajien tapauksissa sovelletaan sitoumuksia tai muita kaupallisia toimenpiteitä ja että näiden katsotaan olevan riittävät polkumyynnin yhteisön teollisuudelle aiheuttaman vahingon poistamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön:

- saumattomia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja, öljyn tai kaasujen johtamisessa käytettyjä putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä (jotka kuuluvat CN-koodeihin 7304 10 10 ja 7304 10 30);

- saumattomia ja poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja kylmävedettyjä tai kylmävalssattuja putkia, muita kuin tarkkuusputkia (jotka kuuluvat CN-koodiin 7304 31 99);

ja

- muita poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettuja, muita kuin kierteytettyjä tai kierteytettäviä, putkia, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 millimetriä (jotka kuuluvat CN-koodeihin 7304 39 91 ja 7304 39 93),

jotka ovat peräisin Unkarista, Puolasta ja Kroatiasta.

2. Yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tullimäärä vahvistetaan seuraavasti seuraavista maista peräisin olevien kyseisten tuotteiden tuonnissa:

Tullimäärä Taric-lisäkoodi

- Unkari 21,7 % 8718

- Puola 10,8 % 8720

- Kroatia 17,4 % 8722

3. Sanotun rajoittamatta 1 kohdan soveltamista, tullia ei sovelleta sellaisiin kyseisiin tuotteisiin, joita valmistavat ja vievät:

Unkari Csepel Tube Works, Budapest (Taric-lisäkoodi 8717)

Puola Centrozap, Foreign Trade Company Ltd, Katowice (Taric-lisäkoodi 8719)

Huta Andrzej, Zawadzkie (Taric-lisäkoodi 8719)

Stalexport, Foreign Trade Enterprise, Katowice (Taric-lisäkoodi 8719)

Huta im M. Buczka Sosnowiec (Taric-lisäkoodi 8719)

Huta Czestochowa, Czestochowa (Taric-lisäkoodi 8719)

Huta Jednosc, Siemianowice SI: (Taric-lisäkoodi 8719)

Huta Batory SA, Chorzow (Taric-lisäkoodi 8719)

Kroatia Zeljazara Sisak Sisak Steel Pipe Works, Zagreb (Taric-lisäkoodi 8721)

4. Kyseiseen tulliin sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 3296/92 mukaisesti väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olleet määrät kannetaan lopullisesti ja kokonaisuudessaan kaikissa sellaisissa kyseisten tuotteiden Unkarista, Puolasta, Kroatian tasavallasta, T Osekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevassa tuonnissa, joka on suoritettu 31 päivänä joulukuuta 1992 mennessä. Tämän päivän jälkeen suoritetun tuonnin osalta nämä määrät vapautetaan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 1993.

Neuvoston puolesta Puheenjohtaja N. HELVEG PETERSEN

() EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

() EYVL N:o L 328, 14.11.1992, s. 15

() EYVL N:o L 58, 11.3.1993, s. 1

() T Osekkoslovakia: EYVL N:o L 115, 30.4.1992, s. 2

Unkari: EYVL N:o L 116, 30.4.1992, s. 2

() EYVL N:o L 195, 5.7.1982, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 848/92 (EYVL N:o L 89, 4.4.1992, s. 1).

() EYVL N:o L 56, 29.2.1992, s. 1

() EYVL N:o L 120, 15.5.1993, s. 42

Top