EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31992R1763

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1763/92, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä

EYVL L 181, 1.7.1992, p. 5–8 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/1996; Kumoaja 396R1488

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1992/1763/oj

31992R1763

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1763/92, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä

Virallinen lehti nro L 181 , 01/07/1992 s. 0005 - 0008
Suomenk. erityispainos Alue 11 Nide 19 s. 0222
Ruotsink. erityispainos Alue 11 Nide 19 s. 0222


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1763/92,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992,

Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

sekä katsoo, että

uudistetun Välimeren politiikan toteuttamiseksi neuvosto antoi istunnossaan 18 ja 19 päivänä joulukuuta 1990 päätöslauselman Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä,

kyseisessä päätöslauselmassa sovittiin erityisesti Välimeren alueen kolmansien maiden kanssa tehtyjen pöytäkirjojen mukaisesti toteutettujen toimien täydentämisestä muilla, yksittäistä maata laaja-alaisemmilla ja ympäristöä koskevilla toimilla,

on aiheellista säätää viisivuotisesta ohjelmasta (1992-1996),

tämän monivuotisen ohjelman täytäntöön panemiseksi tarvittava rahamäärä arvioidaan talousarvioon perustuvien rahoitusvarojen osalta 230 miljoonaksi ecuksi, johon sisältyy 25 miljoonaa ecua riskipääomia varten; voimassa olevien rahoitusnäkymien mukaan vuoden 1992 osalta arvioitu tarvittava määrä on 46 miljoonaa ecua,

ohjelman rahoittamiseen vuoden 1992 jälkeen sidottavat summat on otettava osaksi voimassa olevaan yhteisön varainhoitoa,

neuvosto on päättänyt, että siihen osaan lainoista, jotka Euroopan investointipankki, jäljempänä "pankki", myöntää omista varoistaan perussäännössään vahvistettujen edellytysten mukaisesti ympäristöalan hankkeisiin, myönnetään korkotukea; tämän vuoksi olisi budjettivaroista varattava summa tätä varten,

on tarpeen vahvistaa budjettivaroin rahoitettuihin toimiin liittyvän yhteistyön yksityiskohtaiset säännöt ja hoitoa koskevat säännöt,

korkotukilainan ollessa kyseessä pankin omista varoistaan myöntämän lainan ja yhteisön budjettivaroilla rahoitetun korkotuen on oltava toisiinsa sidottu ja toisistaan riippuvaisia; pankki voi perussääntönsä mukaisesti ja erityisesti hallintoneuvostonsa yksimielisellä päätöksellä, silloin kun neuvoston lausunto on kielteinen, päättää lainan myöntämisestä omista varoistaan, jollei korkotuen myöntämisestä muuta johdu; tämän vuoksi olisi korkotuen myöntämismenettelyssä kaikissa tapauksissa päädyttävä nimenomaiseen päätökseen tuen myöntämisestä tai tarpeen vaatiessa myöntämättä jättämisestä,

on tarpeen säätää, että jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea avustaa pankkia tehtävissä, jotka sille on annettu tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi, ja

perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 235 artikla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Uudistetun Välimeren politiikan toteuttamiseksi yhteisö panee täytäntöön toimet, joilla täydennetään Välimeren alueen kolmansien maiden kanssa tehtyjen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti rahoitettuja toimia.

2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin Välimeren alueen kolmansiin maihin, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiointi- tai yhteistyösopimuksen.

3. Kyseisen yhteistyön, josta mikään tietty maa erityisesti ei saisi suhteettomasti hyötyä, alueellista luonnetta korostaakseen yhteisö huolehtii toimiensa tasapainosta eri alueiden ja asianomaisten maiden välillä. Tätä varten komissio ja pankki arvioivat vuosittain rahoitustoimet ja niiden alueellisen jakautumisen.

2 artikla

1. Ohjelma kestää viisi vuotta (1992-1996).

2. Ohjelman täytäntöönpanoon arvioidaan tarvittavan yhteisön rahoitusvaroja 230 miljoonaa ecua, joista kauden 1988-1992 rahoitusnäkymien mukaan 46 miljoonaa ecua vuodeksi 1992(3).

Ohjelman myöhempää soveltamista varten rahamäärä on otettava osaksi voimassa olevaa yhteisön rahoitusjärjestelmää.

3. Budjettivallan käyttäjä päättää käytettävissä olevista määrärahoista kunakin varainhoitovuotena ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetut moitteettoman varainhoidon periaatteet(4).

4. Suurin osa summasta, jonka arvioidaan olevan tarpeen toimiin Välimeren alueen ympäristönsuojelun alalla, on tarkoitettu pankin myöntämien lainojen korkotukiin.

3 artikla

1. Edellä 1 artiklan mukaisesti täytäntöönpantujen toimien tavoitteena on:

- alueellista etua koskevien toimien toteuttaminen,

- yhteistyö ympäristöalalla,

- eurooppalaisten toimijoiden hyväksi riskipääomalla tehtyjen yhteistyöhön osallistumisen rahoittamiseen tarkoitettujen investointien edistäminen.

Lisäksi yhteistyötä voi olla väestökysymyksissä, jotka liittyvät kehittämistoimintaan, erityisesti väestönkasvua koskevaan toimintaan.

Kehityksen kulttuuriulottuvuus on otettava huomioon tällä asetuksella toteutetun yhteistyön osalta suoritetuissa toimissa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alueellista etua koskevien toimien tyyppejä ovat:

- alueellisten infrastruktuurihankkeiden toteutettavuustutkimukset,

- sellaisten toimien tukeminen, joista on etua yhdelle tai useammalle Välimeren alueen kolmannelle maalle ja yhteisölle, sekä alueen yhdentymiskehityksen tukeminen teknisen yhteistyön avulla ja erityisesti teknisellä avulla, koulutustoiminnalla, seminaareilla ja tutkimuksella.

Tätä tukea annetaan myös alueellista yhdentymistä edistäville laitoksille ja toimielimille teknisenä apuna.

3. Ympäristöalan yhteistyön toimintakeinoja ovat:

- 3 prosentin korkotuen rahoittaminen sellaisten lainojen osalta, joita pankki on omista varoistaan myöntänyt investointien toteuttamiseen rahoituspöytäkirjojen ulkopuolella,

- toimet, joilla on kehitystä nopeuttava vaikutus, kuten pilotti- ja esittelyhankkeet, erityisesti Välimeren vesiensuojeluun liittyvät hankkeet ja koulutustoiminta.

4. Riskipääomaa käytetään ensisijaisesti asettamaan omaa pääomaa tai vastaavia varoja tuotantoalan sellaisten yritysten (yksityisten tai yhteisyritysten) käyttöön, joissa toimii sekä jonkin yhteisön jäsenvaltion että jonkin Välimeren alueen kolmannen maan luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä. Riskipääomaa voidaan käyttää myös hankkeiden ja yhteistyökumppaneiden etsimisen rahoittamiseen sekä tämän alan yrityksiä kiinnostavien hankkeiden valmistelua ja kehittämistä koskevien erityisten tutkimusten rahoittamiseen sekä kyseisten yritysten avustamiseen perustamisvaiheen aikana.

4 artikla

Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskipääoman lisäksi tässä asetuksessa tarkoitettuja toimia rahoitetaan yhteisön avustuksilla, joita ei makseta takaisin.

Tässä asetuksessa tarkoitettu tuki voidaan yhdistää pankin omista varoistaan myöntämään rahoitukseen, ja jäsenvaltiot, alueen kolmannet maat, monenkeskiset toimielimet ja saajamaat itse voivat osallistua rahoitukseen. Tuen luonne yhteisön tukena on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan.

Yhteisön rahoittamien hankkeiden ja toimien täytäntöönpanemiseksi tehtyihin urakoihin ja sopimuksiin on tämän asetuksen mukaisesti sovellettava kyseisissä Välimeren alueen kolmansissa maissa sellaista verotus- ja tullijärjestely, joka on yhtä edullinen kuin järjestely, jota nämä maat soveltavat suosituimmuusasemassa olevaan maahan tai kansainväliseen kehitysalan järjestöön. Kyseisen järjestelyn sisältö vahvistetaan osapuolien yhteisellä sopimuksella.

5 artikla

1. Muut kuin pankin myöntämien lainojen korkotukea ja riskipääomia koskevat rahoituspäätökset tehdään 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Rahoituspäätökset, jotka koskevat teknisen yhteistyön ja koulutuksen toimenpiteitä sekä myynninedistämistoimenpiteitä varten myönnettyjä yleiskattavia määrärahoja, tehdään 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti; komissio ilmoittaa määräajoin kyseisessä artiklassa tarkoitetulle komitealle näiden yleiskattavien määrärahojen käytöstä.

Komissio tekee päätökset, joilla muutetaan 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtyjä päätöksiä, jos ne eivät sisällä huomattavia muutoksia tai sellaisia lisäsitoumuksia, jotka ovat suuruudeltaan enemmän kuin 20 prosenttia alkuperäisestä sitoumuksesta.

2. Pankin myöntämien lainojen korkotukea koskevat rahoituspäätökset tehdään 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3. Riskipääomia koskevat rahoituspäätökset tehdään 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

6 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitetuista yhteisön talousarviosta rahoitetuista toimista huolehtii komissio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, että pankki huolehtii korkotuesta ja riskipääomaan liittyvistä toimista niiden valtuuksien mukaisesti, jotka komissio on yhteisön puolesta sille myöntänyt 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 105 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Vähintään kerran vuodessa komissio ja pankki toimittavat jäsenvaltioille tiedot, jotka on kerätty tuen kelpoisuusperusteet täyttävistä maista sellaisten jo tunnettujen alojen ja hankkeiden osalta, joita voitaisiin tukea tämän asetuksen mukaisesti.

7 artikla

1. Komissiota avustaa yhteisön ja Välimeren alueen kolmansien maiden välisten rahoitus- ja teknistä yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1762/92 6 artiklassa perustettu MED-komitea(5).

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaisesti. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia saatettiin vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

8 artikla

1. Korkotuetuilla lainoilla rahoitettavien hankkeiden osalta pankki laatii ehdotuksen rahoituksesta perussääntönsä mukaisesti.

Pankki pyytää lausunnon komissiolta, perussääntönsä 21 artiklan mukaisesti, sekä asetuksen (ETY) N:o 1762/92 9 artiklassa tarkoitetulta komitealta.

2. Komitea antaa lausuntonsa pankin laatimasta ehdotuksesta. Komission edustaja ilmoittaa komiteassa komission kannan kyseisestä suunnitelmasta, erityisesti suunnitelman yhdenmukaisuudesta tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, sekä yhdenmukaisuudesta neuvoston määräämien yleisten suuntaviivojen kanssa.

Lisäksi pankki ilmoittaa komitealle lainoista, jotka eivät saa korkotukea ja jotka se aikoo myöntää omista varoistaan.

3. Näiden neuvottelujen perusteella pankki pyytää komissiota tekemään rahoituspäätöksen korkotuen myöntämisestä kyseiselle hankkeelle.

4. Komissio antaa MED-komitealle päätösluonnoksen korkotuen rahoituksen hyväksymisestä tai tarpeen vaatiessa hylkäämisestä. Päätös tehdään asetuksen (ETY) N:o 1762/92 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

5. Komissio toimittaa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka voi myöntää lainan, jos tuki myönnetään.

9 artikla

1. Pankki pyytää lausunnon 9 artiklassa tarkoitetulta komitealta suunnitelmasta, joka koskee riskipääomatoimia. Komission edustaja ilmoittaa komiteassa komission kannan kyseisestä suunnitelmasta, erityisesti suunnitelman yhdenmukaisuudesta tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, sekä yhdenmukaisuudesta neuvoston määräämien yleisten suuntaviivojen kanssa.

2. Näiden neuvottelujen perusteella pankki toimittaa suunnitelman komissiolle.

3. Komissio tekee rahoituspäätöksen aiheellisen ajan kuluessa ottaen huomioon suunnitelman luonteen.

4. Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

10 artikla

1. Komissio tutkii yhdessä pankin kanssa tämän asetuksen mukaisesti täytäntöönpannun yhteistyön toteuttamisen vaihetta ja ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kerran vuodessa.

2. Komissio ja pankki arvioivat eri aloilla toteutettuja merkittävimpiä hankkeita siten, että kumpikin arvioi niitä hankkeita, joista se vastaa, sen selvittämiseksi, onko hankkeiden alussa asetetut tavoitteet saavutettu ja mitä pääperiaatteita noudatetaan tukitoimien tehokkuuden parantamiseksi. Nämä arviointikertomukset toimitetaan jäsenvaltioille.

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä kesäkuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Jorge BRAGA DE MACEDO

(1) EYVL N:o C 68, 16.3.1991, s. 11 ja

EYVL N:o C 48, 22.2.1992, s. 16

(2) EYVL N:o C 39, 17.2.1992

(3) Tarvittavaksi arvioidun määrän alustava jakautuminen esitetään liitteessä.

(4) EYVL N:o L 356, 31.12.1977, s. 1. Varainhoitoasetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (Euratom, EHTY, ETY) N:o 610/90 (EYVL N:o L 70, 16.3.1990, s. 1).

(5) EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 1

LIITE

Ohjelmaa varten tarvittavaksi arvioidun määrän alustava jakautuminen

Tarvittavaksi arvioitu 230 miljoonan ecun määrä muodostuu seuraavista alustavista määristä:

- ympäristönsuojelualan toimia varten 115-120 miljoonaa ecua, joista 100 miljoonaa ecua pankin myöntämien lainojen korkotukea varten,

- 85-90 miljoonaa ecua alueellista etua koskevia toimia varten (toteutettavuustutkimukset, alueen yhdentymiskehityksen tukeminen teknisen yhteistyön avulla sekä mahdollinen muiden alojen kuin ympäristön korkotuki),

- 25 miljoonaa ecua riskipääomia varten.

Edellä 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komission ja pankin jäsenvaltioille ilmoittamien tietojen perusteella voidaan keskustella määrien tarkemmasta jakamisesta toimintatyyppien perusteella ympäristönsuojelualalla ja alueellista etua koskevien toimien osalta.

Top