31992R0738

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 738/92,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 1992,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Brasiliasta ja Turkista peräisin olevan puuvillalangan tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88(1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

ottaa huomioon, että komissio on Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiointisopimuksen lisäpöytäkirjan 47 artiklan 1 kohdan(2) mukaisesti ottanut yhteyttä ETY-Turkki-assosiointineuvostoon 18 päivänä joulukuuta 1991 mutta että tämä neuvosto ei ole tehnyt päätöstä tästä asiasta kyseisen pöytäkirjan 47 artiklan 2 kohdassa vahvistetussa määräajassa,

ilmoitettuaan asiasta ETY-Turkki-assosiointineuvostolle edellä tarkoitetun lisäpöytäkirjan 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan kyseisessä asetuksessa säädettyä neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1) Komissio on asetuksessaan (ETY) N:o 2818/91(3) ottanut käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tuotaessa yhteisöön Brasiliasta, Egyptistä ja Turkista peräisin olevaa puuvillalankaa ja lopettanut menettelyn Intiasta ja Thaimaasta peräisin olevien tuotteiden osalta. Neuvosto on asetuksessaan (ETY) N:o 171/92(4) pidentänyt tämän tullin voimassaoloa enintään kahdeksi kuukaudeksi.

B. MYÖHEMPI MENETTELY

2) Väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisen jälkeen osapuolet, joita asia koskee ja jotka ovat esittäneet pyynnön, ovat saaneet mahdollisuuden tulla kuulluksi komissiossa. Ne ovat myös esittäneet kirjallisia huomioita tuoden esille päätelmistä muodostamiaan näkökulmia.

3) Osapuolille on annettu tiedoksi keskeiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella päätettiin suositella lopullisten tullien käyttöön ottamista ja väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista. Niille on myös myönnetty määräaika näiden tiedoksiantojen johdosta muodostamiensa huomautusten esittämistä varten.

4) Osapuolten suullisesti tai kirjallisesti esittämät huomautukset on tutkittu, ja tarvittaessa komissio on muuttanut päätelmiään niiden huomioon ottamiseksi.

5) Tietyt kyseisten viejämaiden puuvillalankojen tuottajat ovat esittäneet, että ne eivät olleet vieneet puuvillalankoja yhteisöön viiteajanjakson aikana, mutta että ne olivat ryhtyneet viemään tai aikoivat ryhtyä viemään jakson jälkeen. Nämä yhtiöt ovat pyytäneet komissiota ottamaan huomioon niiden erityisen tilanteen.

6) Tutkimusta ei ole voitu lopettaa asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa määräajassa menettelyn moninaisuuden ja muiden asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 11 kappaleessa esitettyjen syiden takia.

C. KYSEINEN TUOTE

7) Väliaikaisissa päätelmissään [asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 4-6 kappale] komissio on todennut, että puuvillalangoissa oli hyvin samankaltaiset fyysiset ominaisuudet, vaikka niitä olikin olemassa eri tyyppisinä ja etenkin eri paksuisina, että niitä valmistettiin pääasiallisesti samoja menetelmiä ja saman tyyppisiä laitteita käyttäen ja että niitä voitiin usein pitää keskenään vastaavina niiden lopullisen käytön osalta. Tuottajat/viejät eivät ole merkittävässä määrin kumonneet näitä toteamuksia. Jotkut tuottajista/viejistä ovat kuitenkin uudelleen korostaneet, että tietyt niiden yhteisöön viemät erityisen tyyppiset puuvillalangat erosivat laadultaan yhteisön teollisuuden valmistamista ja myymistä tuotteista ja että niitä ei siis pitäisi pitää samankaltaisina tuotteina.

8) Tutkittuaan tämän väitteen komissio on todennut, että nämä laadulliset erot eivät merkittävästi vaikuttaneet eri tyyppisten tuotujen puuvillalankojen fyysisiin ominaisuuksiin eivätkä käyttöön suhteessa yhteisössä valmistettujen puuvillalankojen ominaisuuksiin ja käyttöön.

Tämän johdosta neuvosto vahvistaa päätelmän, jonka mukaan asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 12 kohdan tarkoituksen mukaisesti on katsottava, että yhteisön teollisuuden valmistamat ja myymät puuvillalangat ovat samankaltaisia kuin kyseisten viejämaiden kotimarkkinoillaan valmistamat ja myymät puuvillalangat ja samankaltaisia kuin kyseisten viejämaiden yhteisöön suuntautuvaa vientiä varten valmistamat puuvillalangat.

9) Eräs brasilialainen tuottaja/viejä on kiistänyt, että tämän menettelyn soveltamisalaan kuuluvina voitaisiin pitää niitä sen viemiä puuvillalankoja, jotka on kierretty puolille ja joita täytyy lisäkäsitellä (esimerkiksi värjätä) sen jälkeen, kun ne on tuotu yhteisöön.

Vaikka valitus koski ainoastaan vähittäismyyntiin tarkoittamattomia puuvillalankoja, tämä tuottaja/viejä on korostanut, että edellä tarkoitettu tuote oli tarkoitettu vähittäismyyntiin ja kotikäyttöön eikä se soveltunut teolliseen käyttöön (kudontaan tai kehruuseen teollisuuskoneilla). Se on lisännyt, että tämän erityisen puuvillalankatyypin tuotannossa käytettäviä koneita ei ilman kalliita muutoksia voinut käyttää teollisuudessa käytettävien puuvillalankojen valmistuksessa.

Tämän johdosta kyseinen viejä on toivonut, ettei sen tuotteeseen kohdistettaisi polkumyyntitullia.

Kuultuaan asiasta erästä erityislaitosta määrittääkseen kyseisten puuvillalankojen tarkat ominaisuudet ja mahdolliset käyttötarkoitukset komissio on todennut, että todellisuudessa langat soveltuivat erityisiin yhteisössä yleisesti sovellettaviin teollisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi se on todennut, että koneita, joita käytettiin tämän tyyppisen puuvillalangan valmistamisessa, voitiin ilman erityisen kalliita muutoksia käyttää myös muiden tyyppisten puuvillalankojen tuotannossa. Tämän vuoksi komissio on sitä mieltä, että kyseinen tuote kuuluu menettelyn piiriin. Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

D. YHTEISÖN TEOLLISUUS

10) Tietyt tuottajat/viejät ovat huomauttaneet, että komission tarkastamat yhteisön tuottajat eivät täysin edustaneet yhteisön puuvillalankateollisuutta.

Asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 7 kappaleessa komissio esittää menetelmän, jota se on käyttänyt tutkimuksensa suorittamiseksi yhteisön teollisuuden osalta, sekä perustelut tämän menetelmän käyttämiseen. Komission mielestä tuottajien valinta niiden koon ja sijoittautumisen mukaan on tae kyseisten yhtiöiden otoksellisesta edustavuudesta.

Neuvosto vahvistaa komission tässä asiassa soveltaman menetelmän.

E. TUOTTAJAT/VIEJÄT

11) On esitetty seuraavia vastalauseita, jotka koskevat viejäyhtiöiden valintaa, jonka komissio on tehnyt normaaliarvon määrittämistä varten:

- eräs Turkin tuottaja/viejä, joka on ollut mukana yhteistyössä, mutta jota ei ole valittu tarkastamista varten, väittää, että komission käyttämästä menetelmästä ei nimenomaisesti säädetä asetuksessa (ETY) N:o 2423/88, ja pyytää tämän johdosta erityisen tilanteensa tarkastelua polkumyynnin määrittämistä varten; ja

- Tietyt maahantuojat ovat korostaneet, että tarkastamista varten valitut viejäyhtiöt eivät täysin edusta muita yhteistyössä mukana olleita yhtiöitä.

12) Komissio huomauttaa, että asetuksessa (ETY) N:o 2423/88 eikä GATTin polkumyynnin vastaisessa koodissa kummassakaan vaadita, että kaikkien tuottavien ja vievien yhtiöiden olisi oltava tutkimuksen kohteena normaaliarvon vahvistamista varten. Tämän johdosta komissio sekä muut GATTin koodin allekirjoittajajäsenten viranomaiset ovat monia viejiä koskevissa tapauksissa valinneet yhtiöitä, joiden voidaan kokonaisuudessaan katsoa olevan edustavia. Tässä tapauksessa, kuten on esitetty asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 8 kappaleessa, komission soveltama valintaperuste takaa edustavuuden. Edelleen, kansallisten liittojen yhteisjärjestö, joka toimii jäsenyhtiöidensä nimissä Turkin liitto mukaan lukien, on ennalta hyväksynyt komission noudattaman menetelmän.

Komissio muistuttaa turkkilaisen tuottajan/viejän tilanteen erityistä tarkastelua koskevan pyynnön osalta, että se on antanut tällaisen pyynnön esittämismahdollisuuden kaikille sitä haluaville viejille, mukaan lukien kyseinen viejä, ennen, kuin se on ryhtynyt suorittamaan tarkastuksia Turkissa. Kuitenkaan edellä tarkoitettu tuottaja/viejä ei ole tällöin esittänyt tämän tyyppistä pyyntöä. Edelleen, kyseinen pyyntö on saatu vasta väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ja aikana, jona tutkimuksen lopettaminen olisi aiheettomasti myöhästynyt, jos komission olisi täytynyt suorittaa paikalla uusia tarkastuksia.

Näissä olosuhteissa neuvosto vahvistaa komission omaksuman kannan.

F. NORMAALIARVO

a) Yleisiä huomioita

13) Sen jälkeen, kun on otettu huomioon osapuolten esittämät uudet tosiseikat ja perustelut, normaaliarvo on lopullisten päätelmien vahvistamista varten yleensä määritetty noudattaen samoja menetelmiä kuin joita on noudatettu polkumyynnin väliaikaisessa toteamisessa.

b) Brasilia

14) Kaksi tarkastetuista brasilialaisista viejistä on huomauttanut, että komissio on virheellisesti katsonut, että niiden puuvillalankojen kotimarkkinoiden myynnit olivat tappiollisia joidenkin vuoden 1989 kuukausien aikana. Nämä viejät moittivat sitä, että komissio on puuvillalangan tuotantokustannusten vahvistetussa vertailussa vähentänyt kotimarkkinoiden myyntihinnasta asiakkaille myönnetyt luottokustannukset, sillä rahoituskustannukset sisältyvät tuotantokustannuksiin.

Määrittääkseen, oliko kotimarkkinoiden myynnit suoritettu tavanomaisten kaupallisten toimien yhteydessä asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, komission on täytynyt tutkia, olivatko nämä myynnit kannattavia. Tämän vuoksi tuotantokustannukset on laskettu kaikki kustannustekijät, etenkin rahoituskustannukset, huomioon ottaen. Saatua summaa on sitten verrattu kotimarkkinoiden vapaasti tehtaalla -myyntihintaan. Koska näihin hintoihin ei määritelmän mukaisesti sisälly asiakkaille myönnettyjä luottoja, on vähennetty sellaiset luottoa koskevat määrät, jotka ilmenevät tosiasiallisesti laskutetuissa hinnoissa.

Neuvosto vahvistaa tämän laskentamenetelmän aiheellisuuden.

15) Yhteistyöhön osallistumattomien brasilialaisten tuottajien/viejien osalta komissio on väliaikaisissa päätelmissään todennut, että yhteistyö on ollut tasoltaan niin vähäistä, että tutkimuksen aikana kerätyt tiedot ovat ei-edustavia. Tämän johdosta normaaliarvo on määritetty valituksen tehneen yhteisön tuotannon tiedoksi antamien sellaisten tuotantokustannuksia koskevien tietojen perusteella, joihin lisätty kohtuullinen voittomarginaali.

Kyseiset brasilialaiset tuottajat/viejät ovat vastustaneet tätä menetelmää ja väittäneet, että valituksen sisältämien tietojen perusteella määritetty normaaliarvo on pelkän arvioinnin tulos ja että laskelmat olisi tehtävä puolueettomampien tietojen perusteella, jotka olisi saatu riippumattomista lähteistä, kuten julkaistuista hintaluetteloista, virallisista tuontitilastoista jne.

16) Komissio on uudelleen tarkastellut tilannetta edellä esitettyjen huomautusten nojalla ja suostuu käyttämään sellaisia brasilialaisen puuvillalangan kustannusten tiettyjä tekijöitä koskevia tietoja, jotka on eritetty eräässä erikoisjulkaisussa, jota voidaan tässä tapauksessa pitää luotettavana lähteenä.

Komissio on tämän johdosta muodostanut yhteistyöhön osallistumattomien brasilialaisten tuottajien/viejien normaaliarvon käyttämällä raaka-ainekustannusten ja voittojen osalta tutkimukseen osallistuneita yhtiöitä koskevien tietojen painotettua keskiarvoa, ja kaikki muut kustannukset on laskettu edellä tarkoitetusta julkaisusta saatujen tietojen perusteella.

c) Egypti

17) Asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 13 kappaleen a alakohdassa esitettyjen syiden vuoksi komissio on käyttänyt egyptiläisen puuvillalangan osalta laskennallista normaaliarvoa. Kaikki Egyptin viejät ovat vastustaneet tätä laskentamenetelmää korostaen, että normaaliarvo olisi laskettava kotimarkkinoiden tosiasiallisten myyntihintojen perusteella.

Ne ovat lisäksi esittäneet, että, jos laskennallisia arvoja käytettäisiin, kolmannesta maasta tuodun (ja Yhdysvaltojen dollareina laskutetun) puuvilla kustannukset laskettaisiin suhteessa erityiseen vaihtokurssiin, jota käytettiin tutkimusajanjakson aikana raakapuuvillaa koskevissa toimissa.

Egyptin tuottajat/viejät ovat edelleen todenneet, että komissio oli perusteettomasti ollut ottamatta huomioon tiettyjä kustannustekijöitä, kuten puuvillalangan valmistusmenetelmästä aiheutuvien jätteiden osuutta ja näiden jätteiden myöhempää käyttöarvoa.

18) Edellä esitettyihin huomautuksiin lisätään se, että eräs Egyptin tuottaja/viejä on kiistänyt suoritettujen tarkastusten tulokset ja väittänyt, että sen tuotantorakenne muistutti hyvin läheisesti niiden muiden Egyptin tuottajien/viejien tuotantorakennetta, joille oli todettu alhaisempi polkumyyntimarginaali, että sen tuotantokustannukset ovat olleet äärimmäisen korkeat vuonna 1989, kun taas seuraavien vuosien aikana ne ovat laskeneet, ja että egyptiläisen puuvillalangan viennissä noudatettavat hinnat ovat nousseet vuodesta 1989.

19) Egyptiläisen puuvillalangan laskennallisten normaaliarvojen käyttämistä koskevat kyseisten osapuolten esittämät väitteet ovat olleet samoja, joita on esitetty väliaikaisen määrittämisen yhteydessä. Tämän johdosta neuvosto vahvistaa, että asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 13 kappaleessa esitetty komission näkökanta on perusteltu.

20) Tuodun puuvillan kustannusten laskemiseksi käytetyn vaihtokurssin osalta komissio on arvioinut, että Egyptin tuottajien/viejien havainnot olivat perusteltuja. Komissio on siis laskenut uudelleen nämä kustannukset, ja tämä muutos on aiheuttanut normaaliarvon alentamisen.

21) Komissio on tarkastanut egyptiläisten puuvillalankojen tuotantokustannuksia koskevat laskelmansa ja tehnyt tarpeellisia muutoksia ottaakseen tarvittaessa huomioon jätteiden arvosta esitetyt huomautukset. Myös nämä muutokset ovat aiheuttaneet normaaliarvon alentamisen.

22) Komissio on sitä mieltä, että johdanto-osan 18 kappaleessa esitetyt vastalauseet eivät ole perusteltuja sen vuoksi, että tutkimuksen aikana todetut tuotantokustannusten erot ovat syynä normaaliarvon eroihin. Lisäksi, polkumyynnin olemassaolon vahvistamisessa ei tulisi ottaa huomioon tutkimusajanjaksoon liittymättömiä tekijöitä. Neuvosto vahvistaa tämän kannan.

d) Turkki

23) Kaksi turkkilaista tuottajaa/viejää on esittänyt, että tuotantokustannusten laskemisessa ja voittojen arvioinnissa on esiintynyt virheitä. Näitä havaintoja on pidetty perusteltuina, ja normaaliarvoihin on tehty vastaavia tarkistuksia.

e) Valituksen tekijät

24) Valituksen tekijät ovat kiistäneet komission muotoilemat normaaliarvoa koskevat väliaikaiset päätelmät. Ne ovat erityisesti korostaneet, että komission olisi pitänyt kaikissa tapauksissa käyttää laskennallisia normaaliarvoja. Silloin, kun laskennalliset arvot on vahvistettu, ne ovat lisäksi kyseenalaistaneet komission laskentatulokset ja viitanneet erityisjulkaisuissa esitettyihin lukuihin.

Komissio ei voi hyväksyä näitä vastalauseita. Normaaliarvot voidaan laskennallisesti muodostaa ainoastaan silloin, kun asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. Tämä sääntö on otettu huomioon tässä menettelyssä. Muissa tapauksissa normaaliarvot on laskettu niiden kustannusten perusteella, jotka on tarkastettu tutkimuksen kuluessa, ja nämä tiedot ovat välttämättä tärkeämpiä kuin tiedot, joita ei ole voitu tarkastaa verrattavissa olevalla tavalla.

Tältä osin neuvosto vahvistaa komission puolustaman kannan.

G. VIENTIHINNAT

a) Yleisiä huomioita

25) Jäljempänä b alakohdassa esitettyjä vastalauseita lukuun ottamatta osapuolet eivät ole esittäneet merkittäviä vastalauseita vientihintojen väliaikaisesta määrittämisestä.

b) Brasilia

26) Brasilian viejät vahvistavat asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitetun vastalauseen. Ne väittävät edelleen, että vuoden 1989 ensimmäisellä puoliskon aikana novo cruzadon ja Yhdysvaltojen dollarin välisen virallisen vaihtokurssin soveltamisella on ollut vientihintoja alentava vaikutus ja että se on aiheuttanut keinotekoisen polkumyynnin syntymisen, sillä samanaikaisesti inflaatio on jatkuvasti korottanut hintoja Brasilian markkinoilla.

27) Brasilian viranomaiset tukivat tätä kantaa, ja ne ovat vahvistaneet, että sisäisten talouspoliittisten syiden vuoksi novo cruzadon ja Yhdysvaltojen dollarin välinen vaihtokurssi on ollut jäädytettynä vuoden 1989 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Brasilian viranomaiset ovat esittäneet väitteen, että tämän poikkeuksellisen tilanteen vuoksi tänä aikana voimassa olleiden virallisten vaihtokurssien käyttäminen estäisi tasavertaisen vertailun suorittamisen normaaliarvon ja vientihinnan välillä. Viranomaiset pyytävät, että vaihtokurssia tarkistettaisiin ja että siinä otettaisiin Brasiliassa todetun inflaatioasteen mukaisesti kokonaisuudessaan huomioon novo cruzadon tosiasiallisesti kärsimä arvon alennus vuonna 1989.

28) Toimivaltaisten viranomaisten vahvistama kolmannen maan valuutan vaihtokurssi kuuluu sellaiseen päätöksentekovaltaan, jota yhteisön elimet eivät voi arvostella polkumyyntimenettelyn yhteydessä. Tämän johdosta komissio on noudattanut yhteisön tuomioistuimen vahvistamaa vakiintunutta käytäntöä ja käyttänyt kansainvälisissä kaupallisissa toimissa sovellettua virallista vaihtokurssia. Tämän vaihtokurssin tarkistaminen polkumyynnin määrittämistä varten olisi aiheetonta ja vastoin polkumyyntimenettelyasiakirjoista ilmenevää, taloudellisia osatekijöitä koskevaa neutraliteettiperiaatetta.

Neuvosto vahvistaa tämän kannan eikä siis pidä näitä havaintoja hyväksyttävinä.

H. VERTAILU

29) Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet uusia väitteitä menetelmästä, jota komissio on noudattanut vertaillakseen normaaliarvoa vientihintoihin ja joka on esitetty asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 18-20 kappaleessa. Neuvosto vahvistaa tämän menetelmän.

I. POLKUMYYNTIMARGINAALIT

a) Yhteistyöhön osallistuneet tuottajat/viejät

30) Tosiseikkojen lopullinen tutkiminen, joka on suoritettu vertailemalla yhteistyöhön osallistuneiden tuottajien/viejien kotimarkkinoillaan myymien puuvillalankojen normaaliarvoja yhteisöön suuntautuvassa viennissä noudatettuihin hintoihin, osoittaa Brasiliasta, Egyptistä ja Turkista peräisin olevan langan polkumyynnin olemassaolon. Yhteistyöhön osallistuneiden ja tarkastettujen tuottajien/viejien yksilölliset polkumyyntimarginaalit on vahvistettu sen määrän perusteella, jolla normaaliarvo ylittää yhteisöön suuntautuvan vientihinnan.

Edelleen, yhteistyöhön osallistuneiden mutta tarkastamattomien tuottajien/viejien polkumyyntimarginaalit on laskettu asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 8 kappaleessa kuvaillun menetelmän mukaisesti.

31) Viejäkohtaiset ja prosentuaalisena osuutena kyseisen tuotteen cif-kokonaisarvosta ilmaistut polkumyyntimarginaalit vahvistetaan seuraavasti:

- i) Brasilia

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä mainituille yhtiöille vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo nousee 12,9 prosenttiin.

- ii) Egypti

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä mainituille yhtiöille vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo nousee 0,1 prosenttiin. Näiden marginaalien tasoa voidaan pitää mitättömänä.

- iii) Turkki

>TAULUKON PAIKKA>

Edellä mainituille yhtiöille vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo nousee 9,0 prosenttiin.

b) Yhteistyöhön osallistumattomat tuottajat/viejät

32) Niitä brasilialaisia tuottajia/viejiä, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn eivätkä tuoneet itseään esille muullakaan tavalla, koskevien väliaikaisten päätelmien vahvistamista varten polkumyynti on asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti määritetty saatavilla olevien tietojen perusteella.

Komissio on arvioinut, että näissä tapauksissa yhteistyöhön osallistumattomiin turkkilaisiin tuottajiin/viejiin oli tarpeen soveltaa korkeinta todettua polkumyyntimarginaalia.

Neuvosto vahvistaa tämän kannan sen vuoksi, että sille ei ole esitetty mitään sellaisia tietoja, jotka osoittaisivat, että yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien/viejien polkumyyntimarginaali olisi tosiasiallisesti alhaisempi kuin korkein marginaali, joka on todettu yhteistyöhön osallistuneiden yhtiöiden tapauksessa.

33) Yhteistyöhön osallistumattomien brasilialaisten tuottajien/viejien tapauksessa johdanto-osan 16 kappaleessa esitettyjen erityissääntöjen mukaisesti uudelleen lasketusta normaaliarvosta tuloksena saatu polkumyyntimarginaali nousee 16,6 prosenttiin.

34) Neuvosto on myös tarkastellut niiden kyseisten viejämaiden puuvillalankojen tuottajien tilannetta, jotka eivät viiteajanjakson aikana ole vieneet puuvillalankaa yhteisöön mutta jotka ovat aloittaneet viennin tämän jälkeen tai jotka aikovat aloittaa viennin ("uudet tapaukset"). Neuvosto toteaa, että komissio on valmis viipymättä suorittamaan menettelyn uudelleen tarkastelun niiden viejien tapauksessa, jotka pystyvät riittävästi todistamaan, että ne eivät ole vieneet puuvillalankaa yhteisöön viiteajanjakson aikana, että ne ovat aloittaneet tai aikovat aloittaa viennin vasta tämän ajanjakson jälkeen ja että ne eivät ole etuyhteydessä tai liitoksissa yhteenkään polkumyyntitullien kohteena olevaan viejään.

J. VAHINKO

a) Kumulaatio

35) Väliaikaisissa päätelmissään komissio esittää, että Brasiliasta, Egyptistä ja Turkista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset on analysoitava kumulatiivisesti. Jotkut viejät ja maahantuojat ovat kiistäneet nämä päätelmät.

36) Komissio korostaa, että sen väliaikaisissa päätelmissä heijastuu yhteisön toimielinten vakiintunut käytäntö, jonka mukaan eri maiden tuonti kumuloidaan silloin, kun tuodut tuotteet kilpailevat sekä keskenään että yhteisön teollisuuden samankaltaisen tuotteen kanssa ja kun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrät eivät ole oleellisen mitättömiä.

Neuvosto arvioi, että tässä tapauksessa nämä edellytykset täyttyvät Brasiliasta ja Turkista suoritetun tuonnin osalta, kun taas Egyptistä suoritettua tuontia, jonka osalta ei ole lopullisesti todettu merkittävää polkumyyntiä, ei oteta huomioon vahingon määrittämisessä.

37) Brasilialaiset viejät ovat esittäneet, että niiden vientiä ei pitäisi kumuloida muiden maiden viennin kanssa, koska vuonna 1989 vietyjen tuotteiden määrä eroaa määrästä, jota komissio on käyttänyt väliaikaisissa päätelmissään, ja koska tämä määrä on riittävän alhainen ollakseen mitätön. Viejät ovat esittäneet komissiolle viralliset vientitilastot yhteisöön viedystä brasilialaisista puuvillalangoista, ja näistä tilastoista käy ilmi, että viennin kokonaismäärä on tosiasiallisesti ollut alhaisempi kuin Eurostatin tilastoista ilmenevä määrä.

38) Komissio on tarkastelut ongelmaa uudelleen ja vahvistaa käytettyjen, Eurostatin tilastojen mukaisten, tietojen oikeuden.

Neuvosto yhtyy tähän kantaan.

39) Brasilialaiset viejät ovat myös esittäneet, että niiden markkinaosuus vuonna 1989 oli pienempi kuin markkinaosuus, jonka komissio oli ottanut huomioon väliaikaisissa päätelmissään. Ne huomauttavat, että suhteessa puuvillalankojen 1 728 571 tonnin kokonaiskulutukseen yhteisössä vuonna 1989 Brasilian markkinaosuus ei ylitä 1,55 prosenttia.

Kuten käy ilmi asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 28 kappaleesta, komissio toteaa, että vuonna 1989 kokonaiskulutus yhteisössä nousi 1 184 000 tonniin. Näissä olosuhteissa Brasiliasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus vuonna 1989 vastaa 2,25 prosenttia, mitä ei voida pitää mitättömänä.

40) Neuvosto vahvistaa edeltävät toteamukset ja päättelee, että Brasiliasta ja Turkista peräisin olevan tuonnin vaikutukset olisi arvioitava yhteisesti.

b) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus

41) Johdanto-osan 36 kappaleessa esitetyn päätelmän mukaisesti ja lopullisten päätelmien vahvistamista varten on polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus tarpeen laskea Brasiliasta ja Turkista vietyjen tuotteiden perusteella. Vuosien 1986 ja 1989 välillä näistä kahdesta maasta polkumyynnillä tapahtuneet tuonnit ovat kasvaneet noin 111 305 tonniin vuonna 1986, 120 682 tonniin vuonna 1987, 117 824 tonniin vuonna 1988 ja 104 130 tonniin vuonna 1989. Brasilialaisten ja turkkilaisten viejien yhteinen markkinaosuus vahvistetaan seuraavasti: 9,6 prosenttia vuonna 1986, 9,3 prosenttia vuonna 1987, 9,8 prosenttia vuonna 1988 ja 8,7 prosenttia vuonna 1989.

Neuvosto vahvistaa nämä toteamukset.

c) Polkumyynnillä tuotujen tuotteiden alihinnoittelu

42) Koska asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomioita, neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 31 ja 32 kappaleessa vahvistetut komission toteamukset ja päätelmät.

d) Muut huomioon otettavat taloudelliset tekijät

43) Väliaikaisissa toteamuksissaan komissio päättelee [asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 33-40 kappaleessa], että yhteisön teollisuus on kärsinyt huomattavaa vahinkoa, jota ilmentävät erityisesti myyntihintojen voimakas lasku, erityisesti vuosina 1988 ja 1989 kärsityt taloudelliset tappiot, sijoitusten riittämätön tuotto, lukuisten yritysten sulkeminen ja huomattavat työpaikkojen menetykset.

44) Vahingon toteamisen osalta komissiolle ei ole esitetty uusia perusteluja, mutta kyseiset viejät ovat esittäneet, että tietyt yhteisön teollisuutta koskevat asiaankuuluvat tekijät, kuten sen tuotannon ja markkinaosuuden kehitys, todistavat, että tämä teollisuus ei kärsinyt vakavaa vahinkoa. Kyseiset tuottaja/viejät ovat myös huomauttaneet, että tarkastetut yhteisön tuottajat ovat vuosien 1986 ja 1989 välillä lisänneet tuotantoaan 5 prosentilla ja että niiden markkina-osuus on kasvanut 19,5 prosentista 20,5 prosenttiin, vaikka niiden kapasiteetti on pysynyt ennallaan. Yhteisön tuottajat ovat lisäksi pelkästään kahden vuoden aikana tehneet investointeja 542 miljoonan ecun arvosta.

45) Komissio arvioi, kuten ilmenee asetuksesta (ETY) N:o 2423/88, että vahingon aiheuttavia taloudellisia tekijöitä ei pitäisi arvioida erillisinä ottaen huomioon, että ainoastaan yksi tai edes useampi niistä ei välttämättä muodosta määräävää arviointiperustaa. Tarkasteltuaan kyseisiä tekijöitä komissio myöntää, että yhteisön valmistajien tuotannon ja markkinaosuuden kehitystä koskevat luvut eivät ole selkeän negatiivisia vuosien 1986 ja 1989 välillä. Näitä lukuja on kuitenkin analysoitava kiinteässä yhteydessä muita tärkeitä tekijöitä, kuten kannattavuutta, investointeja, tehtaiden sulkemista, työllisyyttä jne., koskeviin lukuihin.

Kuten käy ilmi asetuksesta (ETY) N:o 2818/91, yhteisön tuottajien puuvillalankoihin soveltamat hinnat ovat laskeneet 3,47 ecusta kilogrammalta vuonna 1986 3,12 ecuun kilogrammalta vuonna 1989. Samana aikana kannattavuus on laskenut 14 yksikköä, etenkin vuonna 1989 kirjatut tappiot ovat nousseet 5,7 prosenttiin, ja ainoastaan neljä tarkastetusta yhteisön tuottajasta on saanut voittoa.

Tällä tilanteella on ollut hyvin kielteiset seuraukset etenkin työpaikkojen menetyksen ja yritysten sulkemisen kannalta. Jos tarkastellaan ainoastaan tarkastettuja yhteisön yhtiöitä, vuosien 1988 ja 1989 aikana on menetetty 2 149 työpaikkaa. Jos tilannetta analysoidaan suhteessa koko alan teollisuuteen yhteisössä, komission hallussa olevista tiedoista käy ilmi, että pelkästään vuonna 1989 on lopullisesti suljettu 29 puuvillakehräämöä ja työttömäksi on jäänyt 7 263 henkilöä.

e) Vahinkoa koskevat päätelmät

46) Ottaen huomioon edeltävän neuvosto päättelee että yhteisön teollisuus on kärsinyt asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua huomattavaa vahinkoa.

K. SYY-YHTEYS

a) Yleisiä huomioita

47) Väliaikaisissa toteamuksissaan komissio on päätellyt, että tutkimuksesta ei ollut ilmennyt muita tekijöitä kuin Brasiliasta, Egyptistä ja Turkista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti, joka olisi ollut syynä yhteisön teollisuuden kärsimään huomattavaan vahinkoon. Tämä päätelmä perustui pääasiallisesti siihen, että kannattavuuden lasku ja muut kielteiset taloudelliset vaikutukset tapahtuivat samanaikaisesti polkumyynnillä tuotujen tuotteiden alhaisesta hintatasosta aiheutuvan yhteisön markkinoiden hintapainostuksen ja tuotteiden jatkuvan alihinnoittelun kanssa.

Asianomaiset viejät väittävät sitä vastoin, että muut tekijät kuin kyseiset puuvillalankojen polkumyynnit olisivat syynä yhteisön teollisuuden vaikeuksiin. Ne korostavat, että komissio ei ole ottanut huomioon seuraavia tekijöitä.

- yhteisön teollisuus on tehnyt virheellisiä kaupallisia ja taloudellisia päätöksiä investoimalla suuria summia automatisoitujen, open end -kehruutekniikkaan keskittyvien kehräämöjen kehittämiseen sen sijaan, että se olisi pitäytynyt perinteisessä rengaskehruumenetelmässä. Näiden investointien takia on myös poistettu useita manuaalisia tehtäviä;

- osa yhteisön teollisuudesta on vapaaehtoisesti vetäytynyt yhteisön puuvillalankojen markkinoilta, ja teollisuuden tuotannon pääpiste on viskoosilangoissa ja muissa sekoitelangoissa;

- yhteisön tuottajien tuotantokustannusten nousu vuosien 1986 ja 1989 välillä johtuu korkotason huomattavasta noususta; ja

- tietyt yhteisön teollisuuden vaikeudet johtuvat sisäisistä tekijöistä, kuten yhtenäismarkkinoiden luomisen yhteydessä aiheutuneesta yhteisön valmistajien välisestä lisääntyneestä kilpailusta.

48) Komissio katsoo, että suurin osa johdanto-osan 47 kappaleessa luetelluista väitteistä on jo kumottu väliaikaiset tullit käyttöön ottavassa asetuksessa. Komissio tunnustaa, kuten käy ilmi asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 37 kappaleesta, että yhteisön teollisuus on toteuttanut huomattavia investointeja uudistaakseen koneensa ja välineensä, mutta että ne on toteutettu, jotta yritykset säilyisivät maailman teknisesti edistyneimpien kehräämöjen joukossa ja säilyttäisivät korkean kilpailullisen tasonsa.

Edelleen, open end -tekniikan osalta tehtyjen sijoitusten osalta vuosia 1980-1989 koskeva vertailu osoittaa, että yhteisön tuottajien tällä alalla tekemät investoinnit ovat vähäisemmät kuin Pohjois-Amerikan kehräämöjen tekemät sijoitukset.

Myös uusien laitteiden käyttöön ottamisen osalta 100 uutta asennettua kehräintä kohti Pohjois-Amerikassa on 49 roottoria ja yhteisössä ainoastaan 21, mikä ilmentää selkeästi, että yhteisön teollisuuden investoinnit tällä alalla eivät kyseisenä aikana ole olleet epätavanomaisen suuret.

Komissio toteaa, että yhteisön teollisuuden toimintojensa rakenteiden uudistamiseen sijoittamat huomattavat summat ovat osoitus sen halusta olla markkinoilla ja kilpailla yhteisön puuvillalangan kokonaismarkkinoilla eivätkä sen halusta vetäytyä osittain tai keskittää valmistustaan erityisten lankatyyppien tuotantoon.

Puuvillalangan valmistuksen alan voimassa olleiden korkotasojen osalta komissio on todennut, että vuosien 1987 ja 1989 välillä korkotaso oli noussut yhteisössä ainoastaan 0,5 prosentilla, mitä ei voida pitää yhteisön teollisuuden kustannusten epätavanomaisen kasvun syynä.

Kuten asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 43 kappaleesta ilmenee, komissio on tietoinen siitä, että tietyt työpaikkojen menetykset saattavat johtua huipputeknologiaan tehdyistä sijoituksista, jotka ovat aiheuttaneet manuaalisten tehtävien poistumisen. Komissio ei myöskään voi olla poissulkea sitä, että yhteisön kehräämöjen välisellä keskinäisellä kilpailulla on saattanut olla kielteisiä vaikutuksia joihinkin kehräämöihin. Se arvioi kuitenkin, että nämä tekijät eivät sulje pois sitä, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ja etenkin noudatetuilla alhaisilla hinnoilla on ollut ilmeisen haitallinen vaikutus yhteisön teollisuuden tilanteeseen.

b) Määrällisten rajoitusten vaikutukset

49) Viejät ovat väittäneet, että asianomaisten maiden kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset, joiden mukaisesti puuvillalankojen tuonnissa otetaan käyttöön määrällisiä rajoituksia, olisivat aiheuttaneet sen, että ei ollut otettu huomioon, että tämä tuonti olisi voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle.

Komissio muistuttaa tässä asiassa asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 45 kappaleessa esitetyistä perusteluista, nimittäin, että vaikka määrälliset rajoitukset suojaavat yhteisön teollisuutta liiallisilta tuontimääriltä, ne eivät estä vilpillisistä kaupallisista käytännöistä, kuten polkumyynnillä hyvin alhaiseen hintaan tapahtuneesta tuonnista, aiheutuvaa vahinkoa.

50) Turkkilaiset viejät ovat lisäksi korostaneet, että puuvillalankojen vienti Euroopan talousyhteisöön eivät olisi olleet ainoastaan määrällisten rajoitusten kohteena, vaan myös vuoteen 1988 saakka sovelletun vähimmäishintajärjestelmän kohteena, ja että tämän järjestelmän ja näiden rajoitusten yhteisvaikutuksen seurausta oli, että turkkilaiset tuottajat eivät olleet voineet ainakaan vuoteen 1988 mennessä aiheuttaa minkäänlaista vahinkoa.

Ottaen huomioon, että edellä tarkoitettu hintamekanismi on komission pyynnöstä lopetettu vuonna 1988 tehottomana ja helposti kierrettävänä, tätä väitettä ei voida hyväksyä.

c) Muiden tekijöiden vaikutukset

51) Komissio on tarkastellut, voitiinko asetuksessa (ETY) N:o 2818/91 tehtyjen syyyhteyttä koskevien päätelmien katsoa edelleen olevan voimassa ottaen huomioon, että egyptiläisen puuvillalangan todetut polkumyyntimarginaalit ovat merkityksettömät ja että tämä tuonti pitää siis sulkea pois tästä menettelystä.

Komissio arvioi, että on katsottava, että, ottaen huomioon Brasilian ja Turkin viennin huomattavan markkinaosuuden ja näiden maiden viejien noudattamien hintojen ja yhteisön tuottajien noudattamien hintojen välillä havaitun huomattavan eron, Brasiliasta ja Turkista polkumyynnillä tapahtuva tuonti on erillisenäkin aiheuttanut huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle.

Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

L. YHTEISÖN ETU

52) Väliaikaisissa päätelmissään komissio on tarkastellut ja harkinnut yhteisön teollisuuden sekä muiden osapuolten, kuten puuvillalangan maahantuojien, lopullisten käyttäjien ja niin edelleen, etuja. Asetuksen (ETY) N:o 2818/91 johdanto-osan 42-49 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi se päättelee, että oli yhteisön kokonaisedun mukaista, että yhteisön teollisuutta suojataan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamalta vilpilliseltä kilpailulta.

53) Väliaikaisten toimenpiteiden julkistamisen jälkeen yhteisön maahantuojat ja etenkin puuvillalangan käyttäjät ovat esittäneet havaintoja. Näissä havainnoissa on esitetty, että polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta aiheutuvalla kyseisten maiden puuvillalankojen tuontihintojen korotuksella olisi kielteisiä vaikutuksia tuojien ja käyttäjien toimintoihin.

Etenkin puuvillakankaiden kutomateollisuus on valittanut, että sen raaka-aineen hinnan korotus heikentäisi sen kilpailukykyä suhteessa kolmansien maiden kutomayrityksiin ja aiheuttaisi valmiiden tekstiilituotteiden viennin kasvun yhteisössä. Se on huomauttanut, että tästä voisi aiheutua työpaikkojen menetyksiä ja tämän teollisuudenalan laitosten, etenkin autonomisten kutomisyksiköiden (joihin ei liity kehräämisyrityksiä) sulkemisia. Jotkut kutomayritykset ovat myös tuoneet julki vaikeudet, joita niillä olisi hankkiessaan puuvillalankaa eräältä tietyltä yhteisön alueelta, ja esittäneet, että tämän alueen kehruuteollisuus oli jo "tuhoutunut" ja ettei sillä ollut "toivoa uudesta noususta".

Myös muut osapuolet ovat esittäneet, että olisi ollut loogisempaa, että yhteisö, vaikka ryhtyisikin toimiin alihintaisen tuonnin aiheuttamaa vilpillistä kilpailua vastaan, toimisi valmiiden vaatteiden ja kankaiden valmistamisen tuotantoprosessin myöhemmässä vaiheessa.

54) Koska polkumyyntitullien perimmäinen tarkoitus on poistaa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin yhteisön teollisuudelle aiheuttama vahinko ja palauttaa vapaa ja vilpitön kilpailu yhteisön kyseisen tuotteen markkinoille, on tavanomaista, että polkumyynnillä tapahtuvan tuotteiden tuonnissa käyttöön otettavien polkumyyntitullien johdosta puuvillalangan hinnat nousevat. Puuvillalangan lopullisten käyttäjien osalta komissio arvioi, että alhaisilla hinnoilla saatu etu ei oikeuta vilpillisiä ja kaupallisia käytäntöjä, jotka ovat haitallisia kyseisen tuotteen yhteisön valmistajille ja että tuojat eivät ole oikeutettuja näiden etujen jatkumiseen.

55) Niiden ongelmien osalta, joita aiheutuisi puuvillalangan hankkimisesta tietyltä yhteisön alueelta, neuvosto ei näe syitä, joiden vuoksi hankinnan olisi rajoituttava tiettyyn sisämarkkina-alueeseen. Edelleen, kun tarkastellaan yhteisön kehruuteollisuutta kokonaisuudessaan ja jos vilpillisillä hinnoilla tapahtuvalta tuonnilta suojaudutaan, tätä teollisuutta ei tulisi pitää tuhoutuneena vailla toivoa uudesta noususta.

56) Neuvosto huomauttaa myös, että jos lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä ei toteutettaisi, puuvillakehräämöjen määrä jatkaisi laskuaan ja työpaikkoja menetettäisiin edelleen. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamia yritysten sulkemisia on tapahtunut niin paljon, että ilman toimenpiteiden toteuttamista tämän teollisuuden voi kokonaisuudessaan katsoa olevan vaarassa. Vuoden 1989 ja vuoden 1991 lopun välillä on täytynyt lopettaa 87 yhteisöön sijoittautunutta tuotantoyksikköä, joista kolme kuului tarkastetuille yhteisön tuottajille, ja tämä on aiheuttanut 17 423 työpaikan menetyksen. Tässä luvussa ei oteta huomioon toimintaansa jatkavien yritysten uudelleen järjestelyistä aiheutuneita työpaikkojen menetyksiä.

Euroopan tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan ammattijärjestöjen komitea, joka edustaa näiden teollisuudenalojen yhteisön työntekijöiden etuja, on esittänyt samankaltaisia näkökantoja.

57) Neuvosto toteaa, että Eurocoton ja Euroopan tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan ammattijärjestöjen komitea edustavat sekä kehräämö- että kutomoteollisuuden tuottajia ja työntekijöitä. Neuvosto voi siis katsoa, että nämä lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamista vakaasti tukevat elimet ovat tarkoin harkinneet jäsentensä, myös kehruuteollisuuden, etuja.

Kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama vahinko poistuu, yhteisön kehruuteollisuuden pitäisi olla jälleen täysin kilpailukykyinen, tämä etenkin siksi, että se on tehnyt huomattavia sijoituksia teknologiseen välineistöön, joka mahdollistaa kilpailun halvan työvoiman maiden kanssa ja täydellisen mukautumisen yhteisön markkinoiden vaatimuksiin.

58) Puuvillalangasta valmistettujen tuotteiden kuluttajat yhteisössä eivät ole esittäneet havaintoja. Neuvosto arvioi, että näiden kuluttajien pitäisi keskipitkällä aikavälillä hyötyä terveestä kilpailutilanteesta, jossa vilpilliset kaupalliset käytännöt eivät vähennä puuvillalankojen hankkijoiden määrää.

59) Ottaen huomioon edeltävän neuvosto vahvistaa komission päätelmät, joiden mukaan on yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Brasiliasta ja Turkista peräisin olevan tuonnin haitallisten vaikutusten poistamiseksi.

M. SITOUMUKSET

Sen jälkeen, kun Turkin ja Brasilian viranomaisille oli annettu tiedoksi pääasialliset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella päätettiin suositella lopullisten tullien suosittelemista, ne ovat esittäneet sitoumuksen kyseisten viejien nimissä.

Turkin tapauksessa tämä tarjous ei vastannut asetuksen (ETY) N:o 2423/88 10 artiklan säännöksiä, etenkään kyseisen asetuksen 6 artiklan mukaista mahdollisuutta soveltaa tulleja siinä tapauksessa, jos sitoumuksesta luovutaan tai jos sitä rikotaan. Komissio arvioi myös, että tällaisen sitoumuksen noudattamisen tehokasta valvontaa ei voitaisi varmistaa kyseisten yhtiöiden tapauksessa.

Brasilian tarjouksen, jossa tarkoitetaan viennin määrällisten rajoitusten vapaaehtoista hyväksymistä, osalta komissio ei ole vakuuttunut, että tämä hyväksyminen poistaisi polkumyynnin haitalliset vaikutukset.

Esitettyjen syiden vuoksi ja kuulemisten jälkeen neuvosto toteaa, että tarjotut sitoumukset on hylätty.

N. TULLI

60) Väliaikaiset polkumyyntitullit on otettu käyttöön todettujen polkumyyntimarginaalien tasoisina lukuun ottamatta erästä brasilialaista viejää, jonka tulli on säädetty tasolle, joka riittää poistamaan aiheutuneen vahingon. Lopulliset päätelmät huomioon ottaen tämä tilanne säilyy muuttumattomana.

O. VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

61) Ottaen huomioon todetut polkumyyntimarginaalit sekä yhteisön teollisuudelle aiheutuneen vahingon huomattavuuden neuvosto katsoo, että väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olleet määrät on tarpeen lopullisesti kantaa lopullisesti käyttöön otettavien tullimäärien mukaisina lukuun ottamatta määriä, jotka koskevat egyptiläisen puuvillalangan tuontia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön Brasiliasta ja Turkista peräisin olevaa puuvillalankaa, joka kuuluu CN-koodeihin 5205 11 00-5205 45 90 ja 5206 11 00-5206 45 90.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavan tullin määrä vahvistetaan seuraavasti.

a) Brasiliasta peräisin (TARIC-lisäkoodi: 8551) olevan puuvillalangan osalta 16,6 prosenttia lukuun ottamatta seuraavien yhtiöiden valmistamien tuotteiden tuontia, johon sovelletaan alla olevia määriä:

>TAULUKON PAIKKA>

b) Turkista peräisin (TARIC-lisäkoodi: 8562) olevan puuvillalangan osalta 12,1 prosenttia lukuun ottamatta seuraavien yhtiöiden valmistamien tuotteiden tuontia, johon sovelletaan alla olevia määriä:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu vapaasti yhteisön rajalla -hinta on nettohinta silloin, kun tosiasiallisissa ehdoissa määrätään maksun suorittamisesta 30 päivän kuluessa kauppatavaroiden saapumisesta yhteisön tullialueelle. Hintaa korotetaan yhdellä prosentilla jokaiselta maksuajan ylittävältä kuukaudelta.

4. Silloin, kun viejäyhtiö ei ole sama kuin tuottajayhtiö, sovelletaan tullimäärää, jota sovelletaan yhtiön tuotteiden tuontiin.

5. Sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Asetuksella (ETY) N:o 2818/91 Brasiliasta ja Turkista peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olleet määrät kannetaan lopullisesti ja lopullisesti käyttöön otetun tullin mukaisina. Lopullisen tullimäärän ylittävät määrät vapautetaan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Carlos BORREGO

(1) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

(2) EYVL N:o L 293, 29.12.1972, s. 4

(3) EYVL N:o L 271, 27.9.1991, s. 17

(4) EYVL N:o L 18, 25.1.1992, s. 33