Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 02019R0424-20210501

Consolidated text: Komission asetus (EU) 2019/424, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, palvelinten ja tiedontallennustuotteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 617/2013 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

Access initial legal act
(

Legal status of the document In force

)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/424/2021-05-01

02019R0424 — FI — 01.05.2021 — 002.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION ASETUS (EU) 2019/424,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019,

palvelinten ja tiedontallennustuotteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 617/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 074 18.3.2019, s. 46)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION ASETUS (EU) 2021/341, annettu 23 päivänä helmikuuta 2021,

  L 68

108

26.2.2021



▼B

KOMISSION ASETUS (EU) 2019/424,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019,

palvelinten ja tiedontallennustuotteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 617/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  
Tällä asetuksella vahvistetaan ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset palvelimien ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle.
2.  

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin tuotteisiin:

a) 

sulautetuille sovelluksille tarkoitetut palvelimet;

b) 

asetuksen (EU) N:o 617/2013 mukaisesti pienpalvelimiksi luokitellut palvelimet;

c) 

palvelimet, joissa yli neljä suoritinliitäntää;

d) 

toimintopalvelimet;

e) 

suurpalvelimet;

f) 

täysin vikasietoiset palvelimet;

g) 

verkkopalvelimet;

h) 

pienet tiedontallennustuotteet;

i) 

suuret tiedontallennustuotteet.

2 artikla

Määritelmät

1.  

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

”palvelimella” tietoteknistä tuotetta, joka tarjoaa palveluja ja ohjaa verkotettuja resursseja asiakaslaitteille, kuten pöytätietokoneille, kannettaville tietokoneille, pöytäkevytpäätteille, internetprotokollapuhelimille, älypuhelimille, tablettitietokoneille, televiestintälaitteille, automaattisille järjestelmille tai muille palvelimille, pääasiassa verkkoyhteyksien kautta eikä hiiren tai näppäimistön kaltaisten suorien syötelaitteiden avulla ja jolla on seuraavat ominaisuudet:

a) 

se on suunniteltu tukemaan palvelinkäyttöjärjestelmiä ja/tai hypervisor-ohjelmia, ja sen tarkoituksena on ajaa käyttäjien asentamia yrityssovelluksia,

b) 

se tukee itsekorjaavaa koodia ja/tai puskurimuistia (mukaan lukien sekä puskuroidut DIMM-moduulit (dual in-line memory module) että BOB-ratkaisut (buffered on board)),

c) 

kaikki suorittimet pääsevät käyttämään yhteistä järjestelmämuistia ja näkyvät erillisinä samalle käyttöjärjestelmälle tai hypervisor-ohjelmalle;

2) 

”palvelimella, jossa on enemmän kuin neljä suoritinkantaa” palvelinta, jossa on enemmän kuin neljä rajapintaa, jotka on tarkoitettu suorittimen asentamiseen. Monisolmupalvelinten osalta tällä termillä tarkoitetaan palvelinta, jossa on enemmän kuin neljä suoritinkantaa kutakin palvelinsolmua kohti;

3) 

”sulautetulla sovelluksella” ohjelmistosovellusta, joka on pysyvästi teollisuus- tai kuluttajalaitteessa, yleensä tallennettuna haihtumattomaan muistiin, kuten ROM- tai flash-muistiin;

4) 

”toimintopalvelimella” palvelinta, jossa ei ole tarkoitus ajaa käyttäjän omia ohjelmistoja, joka tuottaa palveluja yhden tai useamman verkon välityksellä, jota hallitaan yleensä web-käyttöliittymän tai komentoliittymän kautta ja jonka mukana toimitetaan esiasennettu käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmisto, jota käytetään suorittamaan tiettyä ennalta määriteltyä toimintoa tai tiiviisti toisiinsa liittyvien toimintojen joukkoa;

5) 

”vikasietoisella palvelimella” palvelinta, joka on suunniteltu siten, että järjestelmän mikroarkkitehtuuriin, keskusyksikköön (CPU) ja piirisarjaan on integroitu kattavia toimintavarmuus-, käytettävyys-, huollettavuus- ja skaalautuvuusominaisuuksia;

6) 

”suurpalvelimella” vikasietoista palvelinta, joka toimitetaan yhteen tai useampaan täysikokoiseen kehikkoon sijoitettuna esi-integroituna/esitestattuna järjestelmänä ja joka sisältää suuren liitettävyyden mahdollistavan I/O-alajärjestelmän, jossa on vähintään 32 erityistä I/O-paikkaa;

7) 

”monisolmupalvelimella” palvelinta, jossa on kaksi tai useampia itsenäisiä palvelinsolmuja, joilla on yhteinen kotelo ja jotka jakavat yhden tai useamman virtalähteen. Monisolmupalvelimessa teho syötetään kaikkiin solmuihin jaettujen virtalähteiden kautta. Monisolmupalvelimen palvelinsolmuja ei ole suunniteltu vaihdettaviksi järjestelmän ollessa toiminnassa;

8) 

”täysin vikasietoisella palvelimella” palvelinta, joka on suunniteltu siten, että siinä on täydellinen laitteiston varmennus (se käyttää kahta järjestelmää suorittamaan samaa tehtävää yhtäaikaisesti ja toistuvasti, jotta varmistetaan jatkuva käytettävyys toiminnan jatkumisen kannalta kriittisissä sovelluksissa), jossa jokainen kahden samaa tehtävää samanaikaisesti hoitavan solmun välinen komponentti kahdennetaan (eli jos yksi solmu vikaantuu tai edellyttää korjausta, toinen solmu voi hoitaa tehtävän yksin käyttökatkosten välttämiseksi);

9) 

”verkkopalvelimella” verkkotuotetta, joka sisältää samat komponentit kuin palvelin sekä enemmän kuin 11 verkkoporttia, joiden yhteenlaskettu välityskapasiteetti on vähintään 12 Gb/s, ja jossa on valmiudet porttien dynaamiseen uudelleenkonfigurointiin sekä nopeus ja tuki virtuaalista verkkoympäristöä varten ohjelmistolla määritellyn verkon kautta;

10) 

”tiedontallennustuotteella” täysin toimivaa tallennusjärjestelmää, joka toimittaa tiedontallennuspalveluita suoraan tai verkon kautta liitetyille asiakkaille ja laitteille. Komponenttien ja alajärjestelmien, jotka ovat kiinteä osa tiedontallennustuotteen arkkitehtuuria (ja huolehtivat esim. ohjainten ja levyjen välisestä sisäisestä tiedonsiirrosta), katsotaan olevan osa tiedontallennustuotetta. Sitä vastoin komponenttien, jotka tavallisesti liittyvät datakeskustason tallennusympäristöön (esim. ulkoisen SAN-järjestelmän toiminnan edellyttämät laitteet), ei katsota olevan osa tiedontallennustuotetta. Tiedontallennustuote voi koostua integroiduista tallennusohjaimista, tallennuslaitteista, upotetuista verkkoelementeistä, ohjelmistoista ja muista laitteista;

11) 

”kiintolevyasemalla” (Hard Disk Drive, HDD) tallennuslaitetta, joka lukee tietoja yhdeltä tai useammalta pyörivältä magneettilevyltä ja kirjoittaa tietoja niihin;

12) 

”puolijohdeasemalla” (Solid State Drive, SSD) tallennuslaitetta, joka lukee tietoja pyörivän magneettilevyn sijaan haihtumattomasta puolijohdemuistista ja kirjoittaa tietoja siihen tiedon tallennusta varten;

13) 

”tallennuslaitteella” haihtumatonta tiedontallennusta tarjoavia laitteita, lukuun ottamatta kokoavia tallennuselementtejä, kuten RAID-järjestelmiä, automaattisia nauhakirjastoja ja arkistoja, tiedostopalvelimia ja tallennusvälineitä, joita ei käytetä suoraan loppukäyttäjien sovellusohjelmien kautta vaan sisäisen välimuistin muotona;

14) 

”verkkopohjaisella tiedontallennustuotteella” tiedontallennustuotetta, joka on suunniteltu tiedon suorasaantiin verkon kautta suoraan tai peräkkäisessä muodossa siten, että enimmäisaika ensimmäiseen tietoon on alle 80 millisekuntia;

15) 

”pienellä tiedontallennustuotteella” tiedontallennustuotetta, jossa on enintään kolme tallennuslaitetta;

16) 

”suurella tiedontallennustuotteella” tehokkainta tai keskuskonetyyppistä tiedontallennustuotetta, jonka maksimikonfiguraatio tukee yli 400:aa tallennuslaitetta ja jolla on seuraavat vaaditut ominaisuudet: sillä ei ole yksittäistä vikakohtaa, se voidaan huoltaa palvelua keskeyttämättä ja siinä on integroitu tallennusohjain.

2.  
Liitteiden II–V soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

1.  
Palvelinten ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden ekosuunnitteluvaatimukset esitetään liitteessä II.
2.  
Palvelinten on täytettävä liitteessä II olevassa 1.1.1, 1.2.1, 1.2.2, 2.1, 2.2, 3.1, 3.3 ja 3.4 kohdassa vahvistetut ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä maaliskuuta 2020.
3.  

Verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden on täytettävä liitteessä II olevassa 1.1.1, 1.2.1, 1.2.2, 3.2, 3.3 ja 3.4 kohdassa vahvistetut ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä maaliskuuta 2020.

a) 

Palvelinten ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden on täytettävä liitteessä II olevassa 1.2.3 kohdassa vahvistettu ekosuunnitteluvaatimus 1 päivästä maaliskuuta 2021.

b) 

Palvelinten ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden on täytettävä liitteessä II olevassa 1.1.2 kohdassa vahvistetut ekosuunnitteluvaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2023.

c) 

Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä III vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.  
Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

▼M1

2.  
Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavaan tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä jäljennös liitteessä II olevan 3.4 kohdan mukaisesti annetuista tuotetiedoista sekä tiedot ja tulokset tämän asetuksen liitteessä III ja tarvittaessa liitteessä II olevassa 2 kohdassa esitetyistä laskelmista.

▼B

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän asetuksen liitteessä IV vahvistettua tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia.

▼M1

6 artikla

Vaatimusten kiertäminen

Valmistaja, maahantuoja tai valtuutettu edustaja ei saa saattaa markkinoille tuotteita, jotka on suunniteltu havaitsemaan, että niitä testataan (esimerkiksi tunnistamalla testausolosuhteet tai testisyklin), ja reagoimaan nimenomaan muuttamalla automaattisesti testin aikaista suorituskykyään tavoitteena saavuttaa suotuisampi taso minkä tahansa teknisessä dokumentaatiossa ilmoitetun tai toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvän parametrin osalta.

▼B

7 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Suorituskyvyltään markkinoiden parhaita palvelimia ja tiedontallennuslaitteita 7 päivänä huhtikuuta 2019 edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä V.

8 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio arvioi tätä asetusta ja esittää kyseisen arvioinnin tulokset sekä tarvittaessa ehdotuksen sen tarkistamiseksi kuulemisfoorumille maaliskuuhun 2022 mennessä. Arvioinnissa on tarkasteltava vaatimuksia teknologisen kehityksen valossa ja käsiteltävä erityisesti sitä, onko tarpeen

a) 

saattaa ajan tasalle palvelinten tehokkuutta aktiivisessa tilassa koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset;

b) 

saattaa ajan tasalle palvelinten virrankulutusta lepotilassa koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset;

c) 

saattaa ajan tasalle asetuksen määritelmät tai asetuksen soveltamisala;

d) 

saattaa ajan tasalle palvelinten ja tiedontallennustuotteiden materiaalitehokkuutta koskevat vaatimukset, mukaan lukien kriittisiä raaka-aineita (tantaalia, galliumia, dysprosiumia ja palladiumia) koskevat vaatimukset, ottaen huomioon kierrättäjien tarpeet;

e) 

jättää toimintopalvelimet, suurpalvelimet, täysin vikasietoiset palvelimet ja verkkopalvelimet asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle,

f) 

jättää vikasietoiset palvelimet, suurteholaskentapalvelimet ja integroidulla APA:lla varustetut palvelimet liitteessä II olevissa 2.1 ja 2.2 kohdissa vahvistetuista ekosuunnitteluvaatimuksista;

g) 

vahvistaa erityisiä ekosuunnitteluvaatimuksia palvelinten suoritinten virranhallintatoiminnoille;

h) 

vahvistaa erityisiä ekosuunnitteluvaatimuksia toimintaolosuhdeluokille;

i) 

vahvistaa erityisiä ekosuunnitteluvaatimuksia tiedontallennustuotteiden tehokkuudelle, suorituskyvylle ja virrankulutukselle.

9 artikla

Asetuksen (EY) N:o 617/2013 muutokset

Muutetaan asetus (EU) N:o 617/2013 seuraavasti:

1) 

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a) 

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.  
Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset tietokoneiden markkinoille saattamiselle.”;
b) 

poistetaan 2 kohdan h alakohta;

c) 

poistetaan 3 kohdan a–d alakohta.

2) 

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) 

poistetaan 2 kohta;

b) 

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4) ’sisäisellä virtalähteellä’ komponenttia, joka on suunniteltu muuttamaan sähköverkosta saatava vaihtovirta tasavirraksi (tasavirroiksi) tehon tuottamiseksi tietokoneelle ja jolla on seuraavat ominaispiirteet:

a) 

se sijaitsee tietokoneen kotelon sisällä, mutta erillään tietokoneen emolevystä,

b) 

virtalähteen on oltava liitettynä verkkopistorasiaan yhdellä kaapelilla, eikä virtalähteen ja verkkovirran välillä saa olla välittäviä virtapiirejä ja

c) 

kaikkien virtalähteen ja tietokoneen osien välisten virtaliitäntöjen on oltava tietokoneen kuoren sisällä, lukuun ottamatta näytön tasavirtaliitäntää integroidussa pöytätietokoneessa.

Sisäisiä tasavirta–tasavirta-muuntajia, joita käytetään ulkoisesta virtalähteestä tulevan yhden tasavirtajännitteen muuntamiseen useiksi eri jännitteiksi tietokoneen käyttöön, ei pidetä sisäisinä virtalähteinä;”;

c) 

poistetaan 12–16 kohta;

d) 

korvataan 22 kohta seuraavasti:

”22) ’tuotetyypillä’ pöytätietokonetta, integroitua pöytätietokonetta, kannettavaa tietokonetta, pöytäkevytpäätettä, työasemaa, kannettavaa työasemaa, pienpalvelinta, pelikonsolia, telakointiasemaa, sisäistä virtalähdettä tai ulkoista virtalähdettä;”.

3) 

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset

”Tietokoneiden ekosuunnitteluvaatimukset esitetään liitteessä II.

Tietokoneiden ekosuunnitteluvaatimusten mukaisuus on mitattava liitteessä III esitetyillä menetelmillä.”.

4) 

Korvataan 7 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tarkastettaessa, täyttävätkö tietokoneet niihin sovellettavat ekosuunnitteluvaatimukset, on noudatettava tämän asetuksen liitteen III kohdassa 2 esitettyä tarkastusmenettelyä.”.

5) 

Muutetaan liite II seuraavasti:

a) 

poistetaan 5.2 kohta;

b) 

korvataan 7.3 kohdan otsikko seuraavasti:

”Työasema, kannettava työasema, pöytäkevytpääte ja pienpalvelin”.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 9 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE I

Liitteissä II–V sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–V sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) 

”palvelimella, jossa on yksi tai kaksi suoritinkantaa” tarkoitetaan palvelinta, jossa on yksi tai kaksi rajapintaa, jotka on tarkoitettu suorittimen asentamiseen. Monisolmupalvelimessa tällä termillä tarkoitetaan, että palvelimen jokaisessa palvelinsolmussa on yksi tai kaksi suoritinkantaa;

2) 

”I/O-laitteella” tarkoitetaan laitetta, joka mahdollistaa tiedon syötön ja tulostuksen palvelimen tai tiedontallennustuotteen ja muiden laitteiden välillä. I/O-laite voi olla sisäänrakennettu palvelimen emolevyyn tai liitetty siihen laajennuspaikoilla (esimerkiksi Peripheral Component Interconnect [PCI] tai Peripheral Component Interconnect Express [PCIe]);

▼M1

3) 

”emolevyllä” tarkoitetaan palvelimen tai tiedontallennustuotteen tärkeintä piirilevyä. Tämän asetuksen soveltamiseksi katsotaan, että emolevy sisältää liittimiä lisälevyjen kiinnittämistä varten, ja tavallisesti siinä on seuraavat komponentit: suoritin, muisti, BIOS ja laajennuspaikat;

4) 

”suorittimella” tarkoitetaan logiikkapiiriä, joka vastaa palvelinta tai tiedontallennustuotetta ohjaaviin peruskäskyihin ja käsittelee ne. Tämän asetuksen soveltamiseksi katsotaan, että suoritin on palvelimen keskusyksikkö (CPU). Tyypillinen keskusyksikkö on fyysinen paketti, joka asennetaan palvelimen emolevyssä olevaan kantaan tai kiinnitetään siihen suoraan juottamalla. Keskusyksikköpaketti voi sisältää yhden tai useamman suorittimen ytimen;

5) 

”muistilla” tarkoitetaan suorittimen ulkopuolista palvelimen tai tiedontallennustuotteen osaa, johon tallennetaan tietoa suorittimen käytettäväksi välittömästi ja jonka koko ilmaistaan gigatavuina;

▼B

6) 

”laajennuskortilla” tarkoitetaan sisäistä komponenttia, joka liitetään kortinreunaliittimellä PCIe-liitännän tai muun tavanomaisen vakioliitännän kautta ja jolla saadaan käyttöön jokin lisäominaisuus;

7) 

”grafiikkakortilla” tarkoitetaan laajennuskorttia, joka sisältää yhden tai useamman grafiikkasuorittimen, jossa on paikallinen muistiohjainrajapinta ja paikallinen erityinen grafiikkamuisti;

8) 

”puskuroidulla DDR-kanavalla” tarkoitetaan kanavaa tai muistiporttia, joka liittää muistiohjaimen tiettyyn määrään muistilaitteita palvelimessa. Tyypillisessä palvelimessa voi olla useita muistiohjaimia, jotka puolestaan voivat tukea yhtä tai useampaa puskuroitua DDR-kanavaa. Yksittäinen puskuroitu DDR-kanava palvelee vain murto-osaa palvelimen koko osoitettavasta muistitilasta;

9) 

”korttipalvelimella” tarkoitetaan palvelinta, joka on suunniteltu käytettäväksi korttitelineessä. Korttipalvelin on tiheydeltään suuri laite, joka toimii itsenäisenä palvelimena ja sisältää vähintään yhden suorittimen ja järjestelmämuistin, mutta jonka toiminta on riippuvainen korttitelineen yhteisresursseista (esim. virtalähteet, jäähdytys). Suoritinta tai muistimoduulia ei pidetä korttipalvelimena, kun tuotteen teknisessä dokumentaatiossa ei ilmoiteta, että se skaalautuu erillispalvelimen mukaan;

10) 

”korttitelineellä” tarkoitetaan koteloa, joka sisältää yhteisresursseja korttipalvelimien, korttitallennusvälineiden ja muiden korttimuotoisten laitteiden toimintaa varten. Korttitelineen sisältämiä yhteisresursseja voivat olla virtalähteet, tiedontallennusvälineet ja laitteet tasavirran jakelua, lämpötilanhallintaa, järjestelmän hallintaa ja verkkopalveluja varten;

11) 

”suurteholaskentapalvelimella (HPC-palvelimella)” tarkoitetaan palvelinta, joka on suunniteltu ja optimoitu ajamaan hyvin monia rinnakkaisia sovelluksia suurteholaskentaa tai syväoppivia tekoälysovelluksia varten. Suurteholaskentapalvelimien on täytettävä kaikki seuraavat kriteerit:

a) 

ne koostuvat monista laskentasolmuista, jotka on klusteroitu lähinnä laskentakyvyn lisäämiseksi;

b) 

niihin sisältyy nopeita suorittimien välisiä liitäntöjä solmujen välillä;

12) 

”palvelintuoteperheellä” tarkoitetaan ylätason kuvausta, jolla viitataan palvelinryhmään, jossa sama kotelon ja emolevyn yhdistelmä voi sisältää useita laitteisto- ja ohjelmistokokoonpanoja. Kaikilla palvelintuoteperheeseen kuuluvilla kokoonpanoilla on oltava seuraavat yhteiset ominaisuudet:

a) 

niiden on kuuluttava samaan mallistoon tai konetyyppiin;

b) 

niiden on joko oltava samanmuotoisia (eli kehikko-, kortti- tai tornipalvelimia) tai niillä on oltava sama mekaaninen ja elektroninen rakenne, jossa on vain pinnallisia mekaanisia eroja, jotka mahdollistavat useita muotoja tukevan rakenteen;

c) 

niiden suorittimien on joko kuuluttava yhteen määriteltyyn suoritinsarjaan tai niiden suorittimet on voitava liittää samaan kantatyyppiin;

d) 

niillä on oltava yhteinen virtalähde tai yhteiset virtalähteet;

e) 

niissä on oltava sama määrä käytettävissä olevia suoritinkantoja ja kalustettuja käytettävissä olevia suoritinkantoja;

13) 

”virtalähteellä” tarkoitetaan laitetta, joka muuntaa sähköverkosta saatavan vaihto- tai tasavirran yhdeksi tai useammaksi tasavirtajännitteeksi tehon tuottamiseksi palvelimelle tai tiedontallennustuotteelle. Palvelimen tai tiedontallennustuotteen virtalähteen on oltava itsenäinen ja fyysisesti erillään emolevystä, ja se on liitettävä järjestelmään irrotettavalla tai kiinteästi kytketyllä sähköliitännällä;

14) 

”tehokertoimella” tarkoitetaan watteina kulutetun pätötehon suhdetta volttiampeereina otettuun näennäistehoon;

15) 

”yksittäissyöttövirtalähteellä” tarkoitetaan virtalähdettä, joka on suunniteltu syöttämään suurimman osan mitoitusantotehostaan yhteen tasavirtaulostuloon tehon tuottamiseksi palvelimelle tai tiedontallennustuotteelle. Yksittäissyöttövirtalähteissä voi olla yksi tai useampi varaulostulo, joka pysyy toiminnassa aina, kun se on kytketty tehonsyöttölähteeseen. Mahdollisten lisävirtalähteiden, jotka eivät ole ensisijaisia ja varaulostuloja, yhteenlaskettu mitoitusantoteho saa olla enintään 20 wattia. Virtalähteitä, joissa on useita samaa jännitettä ensisijaisen ulostulon kanssa antavia ulostuloja, pidetään yksittäissyöttövirtalähteinä, paitsi jos

a) 

ulostulojen antotehot tuotetaan erillisistä muuntajista tai niillä on erillisiä tasasuuntausvaiheita, tai

b) 

ulostuloilla on itsenäiset virtarajat;

16) 

”monisyöttövirtalähteellä” tarkoitetaan virtalähdettä, joka on suunniteltu syöttämään suurimman osan mitoitusantotehostaan useampaan kuin yhteen tasavirtaulostuloon tehon tuottamiseksi palvelimelle tai tiedontallennustuotteelle. Monisyöttövirtalähteissä voi olla yksi tai useampi varaulostulo, joka pysyy toiminnassa aina, kun se on kytketty tehonsyöttölähteeseen. Mahdollisten lisävirtalähteiden, jotka eivät ole ensisijaisia ja varaulostuloja, yhteenlaskettu mitoitusantoteho saa olla enintään 20 wattia;

17) 

”tasavirtaa käyttävällä palvelimella” tarkoitetaan palvelinta, joka on suunniteltu toimimaan ainoastaan tasavirtaa antavan virtalähteen varassa;

18) 

”tasavirtaa käyttävällä tiedontallennustuotteella” tarkoitetaan tiedontallennustuotetta, joka on suunniteltu toimimaan ainoastaan tasavirtaa antavan virtalähteen varassa;

19) 

”valmiustilalla” tarkoitetaan toimintatilaa, jossa käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat kokonaan latautuneet, palvelin pystyy suorittamaan työkuormatransaktioita, mutta sillä ei ole järjestelmän pyytämiä tai odottavia suoritettavia työkuormatransaktioita (eli palvelin on toiminnassa, mutta ei suorita mitään hyödyllistä tehtävää). Palvelimissa, joihin sovelletaan ACPI-standardeja (Advanced Configuration and Power Interface), valmiustila vastaa vain järjestelmätasoa S0;

20) 

”virrankulutuksella valmiustilassa” (Pidle) tarkoitetaan tehontarvetta valmiustilassa watteina mitattuna;

21) 

”heikoimman suorituskyvyn kokoonpanolla” palvelintuoteperheessä tarkoitetaan seuraavien yhdistelmää: kaksi tallennuslaitetta, suoritin, jossa ytimien määrän ja taajuuden (gigahertseinä mitattuna) tulo on pienin, sekä muistikapasiteetti (gigatavuina mitattuna), joka vastaa vähintään muistikanavien määrän sekä kapasiteetiltaan (gigatavuina mitattuna) pienimmän palvelimella tarjottavan DIMM-moduulin (dual in-line memory module) tuloa; tämä kokoonpano edustaa palvelintuoteperheen suorituskyvyltään heikointa tuotemallia. Kaikkiin muistikanaviin on liitettävä malliltaan ja kapasiteetiltaan samanlainen DIMM-referenssikortti;

22) 

”parhaan suorituskyvyn kokoonpanolla” palvelintuoteperheessä tarkoitetaan seuraavien yhdistelmää: kaksi tallennuslaitetta, suoritin, jossa ytimien määrän ja taajuuden tulo on suurin, sekä muistikapasiteetti (gigatavuina mitattuna), joka vastaa vähintään kolminkertaisesti keskusyksiköiden, ytimien ja laitteiston säikeiden määrän tuloa; tämä kokoonpano edustaa tuoteperheen suorituskyvyltään parasta tuotemallia. Kaikkiin muistikanaviin on liitettävä malliltaan ja kapasiteetiltaan samanlainen DIMM-referenssikortti;

23) 

”laitteiston säikeellä” tarkoitetaan keskusyksikön ytimessä olevia laitteistoresursseja, joilla suoritetaan ohjelmasta tulevaa käskyvirtaa. Keskusyksikön ytimessä voi olla resursseja useamman kuin yhden säikeen suorittamiseen samanaikaisesti;

24) 

”aktiivisen tilan tehokkuudella” (Effserver) tarkoitetaan liitteessä III olevan 3 kohdan mukaisesti mitattua ja laskettua palvelimen tehokkuuden numeroarvoa;

25) 

”aktiivisella tilalla” tarkoitetaan toimintatilaa, jossa palvelin suorittaa työtä vastauksena aiemmin tai samaan aikaan saatuihin ulkoisiin pyyntöihin (esim. verkon kautta annettuun käskyyn). Aktiivinen tila sisältää sekä aktiivisen suorittamisen että tiedon etsimisen/haun muistista, välimuistista tai sisäisestä/ulkoisesta tallennusvälineestä koneen odottaessa uutta syötettä verkosta;

26) 

”palvelimen suorituskyvyllä” tarkoitetaan sitä tehtävien määrää ajan yksikköä kohti, jonka palvelin pystyy suorittamaan järjestelmän erillisten komponenttien (esimerkiksi suorittimien, muistin ja tallennustilan) sekä alajärjestelmien (esimerkiksi RAM-muistin tai keskusyksikön) vakiomuotoisessa testauksessa;

27) 

”maksimiteholla” (Pmax) tarkoitetaan watteina ilmoitettua suurinta tehoa, joka standardin mukaisista yhdestätoista prosessikomponentista (worklet) saaduista pisteistä on tallennettu;

28) 

”keskusyksikön suorituskyvyllä (PerfCPU)” tarkoitetaan sitä tehtävien määrää ajan yksikköä kohti, jonka palvelin pystyy suorittamaan keskusyksikkö-alajärjestelmän vakiomuotoisessa testauksessa;

29) 

”suorittimen apukiihdyttimellä” (APA) (Auxiliary Processing Accelerator) tarkoitetaan erikoistunutta suoritinta ja siihen liittyvää alajärjestelmää, jolla laskentatehoa saadaan nostettua, kuten grafiikkasuoritinta tai ohjelmoitavaa porttimatriisia. APA:ta ei voi käyttää palvelimessa ilman keskusyksikköä. APA voidaan asentaa palvelimeen joko grafiikka- tai laajennuskortilla, joka kytketään yleiskäyttöön tarkoitettuun laajennuspaikkaan, tai se voidaan integroida palvelimen komponenttiin, esimerkiksi emolevyyn;

30) 

”APA-laajennuksella” tarkoitetaan suorittimen apukiihdytintä, joka on laajennuspaikkaan asennetulla laajennuskortilla. APA-laajennuskortilla voi olla yksi tai useampia suorittimen apukiihdyttimiä ja/tai erillisiä, tähän varattuja irrotettavia kytkimiä;

31) 

”integroidulla APA:lla” tarkoitetaan suorittimen apukiihdytintä, joka on integroitu emolevyyn tai keskusyksikköpakettiin;

32) 

”tuotetyypillä” tarkoitetaan palvelimen tai tiedontallennustuotteen mallia, johon sisältyy telineen muoto (kehikko, torni tai kortti), kantojen määrä sekä palvelinten osalta tieto siitä, onko kyseessä vikasietoinen palvelin, korttipalvelin, monisolmupalvelin, suurteholaskentapalvelin, integroidulla APA:lla varustettu palvelin, tasavirtaa käyttävä palvelin vai palvelin, joka ei kuulu mihinkään edellä mainittuun luokkaan;

33) 

”purkamisella” tarkoitetaan menettelyä, jossa esine puretaan osiin siten, että se voidaan myöhemmin koota uudestaan ja ottaa käyttöön;

34) 

”laiteohjelmistolla” tarkoitetaan tuotteen mukana toimitettavaa järjestelmää, laitteistoa, komponenttia tai oheisohjelmistoa, jolla annetaan laitteistolle peruskäskyjä toimintaa varten, mukaan lukien kaikki soveltuvat ohjelmisto- ja laitteistopäivitykset;

35) 

”turvallisella datan poistamisella” tarkoitetaan olemassa olevan datan kaikkien jälkien tosiasiallista poistamista tallennuslaitteelta ja datan päälle kirjoittamista kokonaisuudessaan siten, että alkuperäisten tietojen tai niiden osien tarkastelu käy mahdottomaksi tiettyyn työpanokseen nähden;

▼M1

36) 

”ilmoitetuilla arvoilla” arvoja, jotka valmistaja, maahantuoja tai valtuutettu edustaja on antanut ilmoitetuista, lasketuista tai mitatuista teknisistä parametreista 4 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaa vaatimustenmukaisuuden varmentamista varten.

▼B



LIITE II

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.   PALVELIMIA JA VERKKOPOHJAISIA TIEDONTALLENNUSTUOTTEITA KOSKEVAT ERITYISET EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET

1.1    Virtalähteiden hyötysuhdetta ja tehokerrointa koskevat vaatimukset

1.1.1

Palvelimien ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden, pois lukien tasavirtaa käyttävät palvelimet ja tasavirtaa käyttävät tiedontallennustuotteet, virtalähteen hyötysuhteen 10, 20, 50 ja 100 prosentin nimelliskuormitustasolla sekä tehokertoimen 50 prosentin nimelliskuormitustasolla on 1. maaliskuuta 2020 alkaen oltava vähintään taulukossa 1 esitettyjen arvojen tasolla.



Taulukko 1

Virtalähteen hyötysuhdetta ja tehokerrointa koskevat vähimmäisvaatimukset 1. maaliskuuta 2020 alkaen

 

Virtalähteen hyötysuhde vähintään

Tehokerroin vähintään

Prosenttia nimelliskuormituksesta

10 %

20 %

50 %

100 %

50 %

Monisyöttövirtalähde

—

88 %

92 %

88 %

0,90

Yksittäissyöttövirtalähde

—

90 %

94 %

91 %

0,95

1.1.2

Palvelimien ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden, pois lukien tasavirtaa käyttävät palvelimet ja tasavirtaa käyttävät tiedontallennustuotteet, virtalähteen hyötysuhteen 10, 20, 50 ja 100 prosentin nimelliskuormitustasolla sekä tehokertoimen 50 prosentin nimelliskuormitustasolla on 1. tammikuuta 2023 alkaen oltava vähintään taulukossa 2 esitettyjen arvojen tasolla.



Taulukko 2

Virtalähteen hyötysuhdetta ja tehokerrointa koskevat vähimmäisvaatimukset 1. tammikuuta 2023 alkaen

 

Virtalähteen hyötysuhde vähintään

Tehokerroin vähintään

Prosenttia nimelliskuormituksesta

10 %

20 %

50 %

100 %

50 %

Monisyöttövirtalähde

—

90 %

94 %

91 %

0,95

Yksittäissyöttövirtalähde

90 %

94 %

96 %

91 %

0,95

1.2    Materiaalitehokkuusvaatimukset

1.2.1

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien valmistajien on varmistettava, että käytetyillä liitos-, kiinnitys- tai tiivistysmenetelmillä ei estetä seuraavien komponenttien purkamista korjaamista tai uudelleenkäyttöä varten, jos näitä komponentteja on:

a) 

tiedontallennuslaitteet;

b) 

muisti;

c) 

suoritin (keskusyksikkö);

d) 

emolevy;

e) 

laajennuskortti/grafiikkakortti;

f) 

virtalähde;

g) 

teline;

h) 

akut.

1.2.2

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien turvallisen datanpoistotoiminnon on oltava käytettävissä tuotteen kaikkien tiedontallennuslaitteiden sisältämän datan poistamiseen.

1.2.3

Maaliskuun 1. päivästä 2021 lähtien laiteohjelmiston viimeisimmän saatavilla olevan version on oltava käytettävissä maksutta tai kohtuullisin, läpinäkyvin ja syrjimättömin kustannuksin alkaen siitä, kun kaksi vuotta on kulunut tietyn tuotemallin ensimmäisen tuotteen saattamisesta markkinoille, vähintään kahdeksan vuoden ajan kyseisen tuotemallin viimeisen tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen. Laiteohjelmiston viimeisimmän saatavilla olevan tietoturvapäivityksen on oltava käytettävissä maksutta alkaen siitä hetkestä, jolloin tuotemalli saatetaan markkinoille, vähintään kahdeksan vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseisen tuotemallin viimeinen tuote on saatettu markkinoille.

2.   ERITYISET EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT AINOASTAAN PALVELIMIA, JOISSA ON YKSI TAI KAKSI SUORITINKANTAA

2.1    Virrankulutus valmiustilassa

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien palvelimien virrankulutus valmiustilassa (Pidle ), pois lukien vikasietoiset palvelimet, suurteholaskentapalvelimet ja integroidulla APA:lla varustetut palvelimet, ei saa ylittää seuraavaa yhtälöä käyttäen laskettua tulosta:

Pidle = Pbase + ΣPadd_i ,

jossa Pbase on taulukon 3 mukainen sallittu perusvirrankulutus valmiustilassa ja ΣPadd_i on summa, joka saadaan laskemalla yhteen taulukon 4 mukaisesti määritetyt sovellettavien lisäkomponenttien sallitut virrankulutusarvot valmiustilassa. Korttipalvelimille Pidle lasketaan jakamalla kokonaisvirrankulutus testattuun korttitelineeseen asennettujen korttipalvelimien määrällä. Monisolmupalvelimissa kantojen määrä lasketaan solmua kohti, ja Pidle lasketaan jakamalla kokonaisvirrankulutus testattuun koteloon asennettujen solmujen määrällä.



Taulukko 3

Sallittu perusvirrankulutus valmiustilassa

Tuotetyyppi

Sallittu perusvirrankulutus valmiustilassa, Pbase (W)

Yksikantaiset palvelimet (ei kortti- eikä monisolmupalvelimet)

25

Kaksikantaiset palvelimet (ei kortti- eikä monisolmupalvelimet)

38

Kortti- tai monisolmupalvelimet

40



Taulukko 4

Valmiustilan virrankulutuksen sallitut lisämäärät lisäkomponenteille

Järjestelmän ominaisuudet

Koskee seuraavia

Valmiustilan virrankulutuksen sallittu lisämäärä

Keskusyksikön suorituskyky

Kaikki palvelimet

Yksikantaiset: 10 × PerfCPU W

Kaksikantaiset: 7 × PerfCPU W

Lisävirtalähde

Nimenomaisesti virransyötön varmennusta varten asennettu virtalähde

10 W/virtalähde

HDD- tai SSD-asema

Asennettua HDD- tai SSD-asemaa kohti

5,0 W HDD- tai SSD-asemaa kohti

Lisämuisti

4 Gt:n ylittävä asennettu muisti

0,18 W/Gt

Ylimääräinen puskuroitu DDR-kanava

8 kanavan määrän ylittävät asennetut puskuroidut DDR-kanavat

4,0 W puskuroitua DDR-kanavaa kohti

I/O-lisälaitteet

Asennetut laitteet, joissa on yli kaksi porttia, joiden nopeus ≥ 1 Gbit, sisäinen Ethernet

< 1 Gb/s: Ei lisämäärää

= 1 Gb/s: 2,0 W aktiivista porttia kohti

> 1 Gb/s ja < 10 Gb/s: 4,0 W aktiivista porttia kohti

≥ 10 Gb/s ja < 25 Gb/s: 15,0 W aktiivista porttia kohti

≥ 25 Gb/s ja < 50 Gb/s: 20,0 W aktiivista porttia kohti

≥ 50 Gb/s: 26,0 W aktiivista porttia kohti

2.2    Aktiivisen tilan tehokkuus

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien palvelimien aktiivisen tilan tehokkuuden (Effserver), pois lukien vikasietoiset palvelimet, suurteholaskentapalvelimet ja integroidulla APA:lla varustetut palvelimet, on oltava vähintään taulukossa 5 annettujen arvojen tasolla.



Taulukko 5

Aktiivisen tilan tehokkuutta koskevat vaatimukset

Tuotetyyppi

Aktiivisen tilan tehokkuus vähintään

Yksikantaiset palvelimet

9,0

Kaksikantaiset palvelimet

9,5

Kortti- tai monisolmupalvelimet

8,0

3.   TIEDOT, JOTKA VALMISTAJIEN ON TOIMITETTAVA

3.1

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa (jos sellainen on tuotteen mukana) sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava palvelimista, pois lukien kertaluonteisesti yksilölliseen käyttöön valmistetut palvelimet, seuraavat tuotetiedot alkaen siitä hetkestä, jolloin tuotemalli saatetaan markkinoille, vähintään kahdeksan vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseisen tuotemallin viimeinen tuote on saatettu markkinoille:

a) 

tuotetyyppi;

b) 

valmistajan nimi, rekisteröity kauppanimi ja rekisteröity toimintaosoite;

c) 

tuotteen mallinumero sekä tarvittaessa heikoimman suorituskyvyn kokoonpanon ja parhaan suorituskyvyn kokoonpanon mallinumerot;

d) 

valmistusvuosi;

e) 

virtalähteen hyötysuhde, kun käytössä on 10 prosenttia (tarvittaessa), 20 prosenttia, 50 prosenttia ja 100 prosenttia mitoitusantotehosta, pois lukien tasavirtaa käyttävät palvelimet, ilmaistuna prosentteina ja pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen;

f) 

tehokerroin 50 prosentin nimelliskuormitustasolla, pois lukien tasavirtaa käyttävät palvelimet, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuuteen;

g) 

virtalähteen mitoitusantoteho (watteina) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Jos tuotemalli on osa palvelintuoteperhettä, kaikki palvelintuoteperheessä tarjotut virtalähteet ilmoitetaan e ja f kohdissa mainittujen tietojen kanssa;

h) 

virrankulutus valmiustilassa, ilmaistuna watteina ja pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen;

i) 

luettelo mahdollisista komponenteista, joille sallitaan valmiustilan virrankulutuksen lisämääriä (lisävirtalähteet, HDD- tai SSD-asemat, lisämuisti, ylimääräiset puskuroidut DDR-kanavat, I/O-lisälaitteet);

j) 

maksimiteho, ilmaistuna watteina ja pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen;

k) 

taulukon 6 mukainen ilmoitettu toimintaolosuhdeluokka;

l) 

virrankulutus valmiustilassa (watteina) ilmoitetun toimintaolosuhdeluokan ylimmässä lämpötilassa;

m) 

aktiivisen tilan tehokkuus ja suorituskyky palvelimen aktiivisessa tilassa;

n) 

tietoa tämän liitteen 1.2.2 kohdassa mainitusta turvallisesta datanpoistotoiminnosta, mukaan lukien ohjeet toiminnon käyttämiseen sekä tietoa käytettävästä tekniikasta ja mahdollisesti tuetuista turvallista datan poistamista koskevista standardeista;

o) 

korttipalvelimista luettelo yhteensopivan kotelon kanssa suositeltavista yhdistelmistä;

p) 

jos tuotemalli kuuluu palvelintuoteperheeseen, toimitetaan luettelo kaikista mallin edustamista mallikokoonpanoista.

Jos tuotemalli kuuluu palvelintuoteperheeseen, 3.1 kohdan e–m alakohdassa edellytetyt tuotetiedot ilmoitetaan palvelintuoteperheen heikoimman ja parhaan suorituskyvyn kokoonpanojen osalta.

3.2

Maaliskuun 1. päivästä lähtien asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa (jos sellainen on tuotteen mukana) sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava verkkopohjaisista tiedontallennustuotteista, pois lukien kertaluonteisesti yksilölliseen käyttöön valmistetut tiedontallennustuotteet, seuraavat tuotetiedot alkaen siitä hetkestä, jolloin tuotemalli saatetaan markkinoille, vähintään kahdeksan vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseisen tuotemallin viimeinen tuote on saatettu markkinoille:

a) 

tuotetyyppi;

b) 

valmistajan nimi, rekisteröity kauppanimi ja rekisteröity toimintaosoite;

c) 

tuotteen mallinumero;

d) 

valmistusvuosi;

e) 

virtalähteen hyötysuhde, kun käytössä on 10 prosenttia (tarvittaessa), 20 prosenttia, 50 prosenttia ja 100 prosenttia mitoitusantotehosta, pois lukien tasavirtaa käyttävät verkkopohjaiset tiedontallennustuotteet, ilmaistuna prosenttina ja pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen;

f) 

tehokerroin 50 prosentin nimelliskuormitustasolla, pois lukien tasavirtaa käyttävät verkkopohjaiset tiedontallennustuotteet, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuuteen;

g) 

taulukon 6 mukainen ilmoitettu toimintaolosuhdeluokka; lisäksi vaaditaan seuraava maininta: ”Tämän tuotteen on testaamalla osoitettu toimivan ilmoitetun toimintaolosuhdeluokan muun muassa lämpötilaa ja kosteutta koskevissa rajoissa”;

h) 

tietoa tämän liitteen 1.2.2 kohdassa mainitu(i)sta datanpoistotoiminno(i)sta, mukaan lukien ohjeet toiminnon käyttämiseen sekä tietoa käytettävästä tekniikasta ja mahdollisesti tuetuista turvallista datan poistamista koskevista standardeista.

3.3

Maaliskuun 1. päivästä 2020 lähtien valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien on asetettava saataville ja pidettävä saatavilla seuraavat palvelimia ja verkkopohjaisia tiedontallennustuotteita koskevat tuotetiedot maksutta palvelimien huoltoa, korjausta, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja ajanmukaistamista harjoittavien kolmansien osapuolten (mukaan lukien välittäjät, varaosien korjaajat, varaosien toimittajat, kierrättäjät ja ulkopuoliset huoltopalvelut) saataville alkaen siitä hetkestä, jolloin tuotemalli saatetaan markkinoille, vähintään kahdeksan vuoden ajan sen jälkeen, kun tietyn tuotemallin viimeinen tuote on saatettu markkinoille, sillä edellytyksellä, että asianosainen kolmas osapuoli rekisteröityy tarjottavalle verkkosivustolle:

a) 

seuraavien kriittisten raaka-aineiden komponenttitason ohjeellinen painoluokka (alle 5 g, 5–25 g, yli 25 g):

a) 

koboltti akuissa;

b) 

neodyymi kiintolevyasemissa;

b) 

ohjeet tämän liitteen 1.2.1 kohdassa mainittuja purkamistoimenpiteitä varten, mukaan lukien seuraavat kunkin tarvittavan toimenpiteen ja komponentin osalta:

a) 

toimenpiteen tyyppi;

b) 

avattavien kiinnitysten tyyppi ja määrä;

c) 

tarvittavat työkalut.

Jos palvelintuotemalli kuuluu palvelintuoteperheeseen, 3.3 kohdan a ja b alakohdissa edellytetyt tuotetiedot ilmoitetaan joko tuotemallin osalta tai vaihtoehtoisesti palvelintuoteperheen heikoimman ja parhaan suorituskyvyn kokoonpanojen osalta.

3.4

Maaliskuun 1. päivästä 2020 alkaen seuraavat palvelimia ja verkkopohjaisia tiedontallennustuotteita koskevat tuotetiedot on annettava teknisissä asiakirjoissa 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten:

a) 

palvelimien osalta 3.1 ja 3.3 kohdassa luetellut tiedot

b) 

tiedontallennustuotteiden osalta 3.2 ja 3.3 kohdassa luetellut tiedot.



Taulukko 6

Toimintaolosuhdeluokat

 

Kuivalämpötila (°C)

Kosteuden vaihteluväli, ei tiivistymistä

 

 

Toimintaolosuhdeluokka

Sallittu vaihteluväli

Suositeltu vaihteluväli

Sallittu vaihteluväli

Suositeltu vaihteluväli

Kastepiste enintään (°C)

Muutosnopeus enintään (°C/h)

A1

15–32

18–27

Alaraja: kastepiste – 12 °C ja suhteellinen kosteus 8 %

Yläraja: kastepiste 17 °C ja suhteellinen kosteus 80 %

Kastepiste – 9– 15 °C ja

suhteellinen kosteus 60 %

17

5/20

A2

10–35

18–27

Alaraja: kastepiste – 12 °C ja suhteellinen kosteus 8 %

Yläraja: kastepiste 21 °C ja suhteellinen kosteus 80 %

Sama kuin A1

21

5/20

A3

5–40

18–27

Alaraja: kastepiste – 12 °C ja suhteellinen kosteus 8 %

Yläraja: kastepiste 24 °C ja suhteellinen kosteus 85 %

Sama kuin A1

24

5/20

A4

5–45

18–27

Alaraja: kastepiste – 12 °C ja suhteellinen kosteus 8 %

Yläraja: kastepiste 24 °C ja suhteellinen kosteus 90 %

Sama kuin A1

24

5/20



LIITE III

Mittaukset ja laskelmat

1. Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät ja joiden tulosten epävarmuuden katsotaan olevan alhainen.

▼M1

Sovellettavien standardien puuttuessa ja siihen asti, kun asiaa koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on käytettävä liitteessä III a vahvistettuja väliaikaisesti sovellettavia testausmenetelmiä tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät.

▼B

2. Palvelimet testataan joko omassa tuotemallikokoonpanossaan tai, jos kyse on palvelintuoteperheeseen kuuluvista palvelimista, liitteessä II olevan 3.1 kohdan p alakohdassa mainitussa heikoimman suorituskyvyn ja parhaimman suorituskyvyn kokoonpanossa, mihin sisältyvät sekä laitteistokokoonpano että järjestelmän asetukset, ellei muuta ole mainittu.

Saman palvelintuoteperheen osana tarjottavissa kokoonpanoissa on oltava testauksen aikana käytössä sama määrä kalustettuja suoritinkantoja. Palvelintuoteperhe voidaan määritellä palvelimelle, jonka kannat on vain osittain kalustettu (esimerkkinä kaksikantainen palvelin, johon on liitetty vain yksi suoritin), jos kokoonpano(t) testataan vaaditulla tavalla erillisenä palvelintuoteperheenä ja se täyttää (ne täyttävät) samat vaatimukset kalustettujen kantojen määrän osalta kyseisen erillisen palvelintuoteperheen sisällä.

APA-laajennuskortilla varustetut palvelinyksiköt testataan virrankulutusta valmiustilassa, aktiivisen tilan tehokkuutta ja palvelimen suorituskykyä aktiivisessa tilassa mitattaessa siten, että APA-laajennuskortti on poistettu. Jos APA-laajennuskortissa APA:n ja keskusyksikön välinen tiedonsiirto perustuu erillisen PCIe-kytkimen (Peripheral Component Interconnect Express) käyttöön, erilliset PCIe-kortit tai -jatkokaapelit on poistettava kaikkien kokoonpanojen aktiivisen tilan ja valmiustilan testaamista varten.

Monisolmupalvelimista testataan yksikön solmukohtainen virrankulutus kokonaan kalustetussa telinekokoonpanossa. Kaikkien monisolmupalvelintelineeseen asennettujen monisolmupalvelimien kokoonpanon on oltava sama (yhtenäinen).

Korttipalvelimista testataan yksikön korttipalvelimen virrankulutus puoliksi kalustetussa telinekokoonpanossa, ja teline kalustetaan seuraavalla tavalla:

1) 

Yksittäinen korttipalvelinkokoonpano

a) 

Kaikkien telineeseen asennettujen korttipalvelimien on oltava identtisiä ja niillä on oltava sama kokoonpano.

2) 

Puoliksi kalustettu telinekokoonpano

a) 

Lasketaan korttipalvelimien määrä, joka tarvitaan kalustamaan puolet korttitelineessä olevista yhden yksikön levyisistä korttipalvelinpaikoista.

b) 

Jos korttipalvelimessa on useita virransyöttöalueita, valitaan se määrä virransyöttöalueita, jolla päästään lähimmäs puoliksi täytettyä korttitelinettä. Jos kaksi vaihtoehtoa on yhtä lähellä puoliksi täytettyä telinettä, testi suoritetaan sillä virransyöttöalueella tai virransyöttöalueiden yhdistelmällä, joka käyttää useampia korttipalvelimia.

c) 

Kaikkia käyttöohjeiden tai valmistajan suosituksia telineen osittaisesta kalustamisesta on noudatettava. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi joidenkin kalustamattomien virransyöttöalueiden virtalähteiden ja tuulettimien kytkemistä irti.

d) 

Jos käyttöohjeiden suosituksia ei ole saatavilla tai ne ovat puutteellisia, noudatetaan seuraavia ohjeita:

i) 

kalusta virransyöttöalueet kokonaan;

ii) 

jos mahdollista, kytke irti kalustamattomien virransyöttöalueiden virtalähteet ja tuulettimet;

iii) 

täytä kaikki tyhjät korttipaikat peitelevyillä tai vastaavilla ilmavirran esteillä testauksen ajaksi.

3. Aktiivisen tilan tehokkuuden (Effserver) ja valmiustilan virrankulutuksen (Pidle ) laskemiseen tarvittavat tiedot on mitattava saman testin aikana asiaa koskevan standardin mukaisesti, mutta valmiustilan virrankulutus voidaan mitata joko ennen tai jälkeen sen, kun aktiivisen tilan tehokkuutta koskeva testin osa on suoritettu.

Palvelimien aktiivisen tilan tehokkuus (Effserver) lasketaan seuraavasti:

Effserver = exp [Wcpu × ln (Effcpu ) + WMemory × ln (EffMemory ) + WStorage × ln (EffStorage )]

jossa WCPU , WMemory ja WStorage ovat keskusyksikön, muistin ja tallennustilan prosessikomponentteihin (worklet) sovellettavat seuraavat painotukset:

— 
WCPU on keskusyksikön prosessikomponentteihin (worklet) sovellettava painotus = 0,65;
— 
WMemory on muistin prosessikomponentteihin (worklet) sovellettava painotus = 0,30;
— 
WStorage on tallennustilan prosessikomponentteihin (worklet) sovellettava painotus = 0,05;

ja

image

jossa

— 
i = 1 prosessikomponentissa Compress;
— 
i = 2 prosessikomponentissa LU;
— 
i = 3 prosessikomponentissa SOR;
— 
i = 4 prosessikomponentissa Crypto;
— 
i = 5 prosessikomponentissa Sort;
— 
i = 6 prosessikomponentissa SHA256;
— 
i = 7 prosessikomponentissa Hybrid SSJ;

image

jossa

— 
i = 1 prosessikomponentissa Flood3;
— 
i = 2 prosessikomponentissa Capacity3;

image

jossa

— 
i = 1 prosessikomponentissa Sequential;
— 
i = 2 prosessikomponentissa Random;

ja

image

jossa

Perfi

:

normalisoitujen aikavälillä tehtyjen suorituskykymittausten geometrinen keskiarvo;

Pwri

:

aikavälillä mitattujen tehoarvojen geometrinen keskiarvo;

Palvelimelle on määritettävä yksi energiatehokkuuden mittari. Tätä varten aikavälin tehokkuusarvot kaikkien eri prosessikomponenttien (worklet) osalta yhdistetään seuraavaa menetelmää käyttäen:

a) 

yhdistetään aikavälin tehokkuusarvot eri prosessikomponenttien (worklet) osalta käyttämällä geometristä keskiarvoa, jotta saadaan selville yksittäisen prosessikomponentin tehokkuusarvot;

b) 

yhdistetään prosessikomponenttien (worklet) tehokkuuspisteet käyttämällä geometrisen keskiarvon funktiota työkuormatyypeittäin (keskusyksikkö, muisti, tallennustila), jotta saadaan selville työkuormatyypin arvo;

c) 

yhdistetään nämä kolme työkuormatyyppiä käyttämällä painotetun geometrisen keskiarvon funktiota, jotta saadaan yksi, yhteenlaskettu palvelimen tehokkuusarvo.

▼M1



LIITE III a

Väliaikaisesti sovellettavat menetelmät



Taulukko 1

Palvelimia koskevat viitteet ja tarkentavat huomautukset

Parametri

Lähde

Vertailutestimenetelmä/otsikko

Huomautuksia

Palvelimen tehokkuus ja suorituskyky aktiivisessa tilassa

ETSI

ETSI EN 303470:2019

 

Yleisiä huomautuksia standardin EN 303470: 2019 mukaisesta testauksesta:

a.  Testaus suoritetaan asianmukaisella EU:n jännitteellä ja taajuudella (esim. 230 V, 50 Hz).

b.  Samoin kuin liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädetään APA-laajennuskorttien osalta, testattava yksikkö testataan valmiustilan virrankulutusta, aktiivisen tilan tehokkuutta ja palvelimen suorituskykyä aktiivisessa tilassa mitattaessa siten, että muun tyyppiset laajennuskortit (joille ei myönnetä sallittua lisämäärää eikä sellaista käytetä SERT-testauksessa) on poistettu (1).

c.  Sellaisten palvelinten tapauksessa,

i.  joiden on ilmoitettu kuuluvan palvelintuoteperheeseen,

ii.  jotka toimitetaan kokoonpanossa, jossa kaikkiin muistikanaviin ei ole liitetty samanlaisia DIMM-moduuleja,

testataan kokoonpano, jossa kaikkiin muistikanaviin on liitetty samanlaiset DIMM-moduulit (2).

Virrankulutus valmiustilassa (Pidle)

ETSI

ETSI EN 303470:2019

 

Maksimiteho

ETSI

ETSI EN 303470:2019

Suurin teho on suurin mitattu tehontarve, joka on ilmoitettu SERT-testauksessa millä tahansa yksittäisellä työkuormalla ja kuormitustasolla.

Virrankulutus valmiustilassa ilmoitetun toimintaolosuhdeluokan ylimmässä lämpötilassa

The Green Grid

Simplified high temperature idle power reporting for (EU) 2019/424 SERT collection

Testi suoritetaan lämpötilassa, joka vastaa kyseisen toimintaolosuhdeluokan (A1, A2, A3 tai A4) korkeinta sallittua lämpötilaa.

Virtalähteen hyötysuhde

EPRI ja Ecova

Generalized Test Protocol for Calculating the Energy Efficiency of Internal AC-DC and DC-DC Power Supplies Revision 6.7

Testaus suoritetaan asianmukaisella EU:n jännitteellä ja taajuudella (esim. 230 V, 50 Hz).

Virtalähteen tehokerroin

EPRI ja Ecova

Generalized Test Protocol for Calculating the Energy Efficiency of Internal AC-DC and DC-AC Power Supplies Revision 6.7

Toimintaolosuhdeluokka

 

Valmistajan on ilmoitettava tuotteen toimintaolosuhdeluokka: A1, A2, A3 tai A4. Testattava yksikkö asetetaan lämpötilaan, joka vastaa sen toimintaolosuhdeluokan (A1, A2, A3 tai A4) korkeinta sallittua lämpötilaa, jonka mukainen tuotteen on ilmoitettu olevan. Yksikkö testataan SERT-testillä (Server Efficiency Rating Tool), ja testisykliä tai -syklejä jatketaan 16 tunnin ajan. Yksikön katsotaan olevan ilmoitettujen toimintaolosuhteiden mukainen, jos SERT-testissä saadaan hyväksyttäviä tuloksista (eli jos testattava yksikkö on toimintatilassa koko 16 tunnin testin ajan).

Testattava yksikkö asetetaan lämpökaappiin, jonka lämpötila nostetaan kyseisen toimintaolosuhdeluokan (A1, A2, A3 tai A4) korkeimpaan sallittuun lämpötilaan siten, että lämpötilan muutos on enintään 0,5 °C minuutissa. Testattava yksikkö pidetään valmiustilassa 1 tunnin ajan, jotta saavutetaan vakaa lämpötila ennen testauksen aloittamista.

Laiteohjelmiston saatavuus

 

Ei saatavilla

 

Turvallinen datanpoisto

NIST

Guidelines for Media Sanitization, NIST Special Publication 800-88 – Revision 1

 

Palvelimen purettavuus

 

Ei saatavilla

 

Kriittisten raaka-aineiden määrä

 

EN 45558:2019

 
(1)   

Tämä on tarpeen, koska markkinoilla on hyvin erilaisia APA-kortteja eikä SERT-välineeseen sisälly APA-kortteja käyttäviä prosessikomponentteja (worklet). Tästä syystä APA-laajennuskorteilla tai muilla laajennuskorteilla varustettujen palvelimien SERT-tehokkuustulokset eivät edustaisi palvelimen suorituskykyä/tehoa.

(2)   

Niiden palvelinten osalta, joiden on ilmoitettu kuuluvan palvelintuoteperheeseen, asetuksen (EU) 2019/424 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat testata heikoimman suorituskyvyn kokoonpanon tai parhaan suorituskyvyn kokoonpanon, ja liitteen I määritelmien 21 ja 22 mukaisesti näissä kokoonpanoissa kaikkiin muistikanaviin on liitettävä malliltaan ja kapasiteetiltaan samanlainen DIMM-referenssikortti.



Taulukko 2

Tiedontallennustuotteita koskevat viitteet ja tarkentavat huomautukset

Parametri

Lähde

Vertailutestimenetelmä/otsikko

Huomautuksia

Virtalähteen hyötysuhde

EPRI ja Ecova

Generalized Test Protocol for Calculating the Energy Efficiency of Internal AC-DC and DC-DC Power Supplies Revision 6.7

Testaus suoritetaan asianmukaisella EU:n jännitteellä ja taajuudella (esim. 230 V, 50 Hz).

Virtalähteen tehokerroin

EPRI ja Ecova

Generalized Test Protocol for Calculating the Energy Efficiency of Internal AC-DC and DC-DC Power Supplies Revision 6.7

Toimintaolosuhdeluokka

The Green Grid

”Operating condition class of data storage products”

Valmistajan, maahantuojan tai valtuutetun edustajan on ilmoitettava tuotteen toimintaolosuhdeluokka: A1, A2, A3 tai A4. Testattava yksikkö asetetaan lämpötilaan, joka vastaa sen toimintaolosuhdeluokan (A1, A2, A3 tai A4) korkeinta sallittua lämpötilaa, jonka mukainen tuotteen on ilmoitettu olevan.

Laiteohjelmiston saatavuus

 

Ei saatavilla

 

Turvallinen datanpoisto

NIST

Guidelines for Media Sanitization, NIST Special Publication 800-88 – Revision 1

 

Tiedontallennus-tuotteen purettavuus

 

Ei saatavilla

.

Kriittisten raaka-aineiden määrä

 

EN 45558:2019

 

▼B



LIITE IV

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

▼M1

Tässä liitteessä määritellyt tarkastuksissa sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia ilmoitettujen arvojen tarkastuksia, eikä valmistaja, maahantuoja tai valtuutettu edustaja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettuja arvoja määrittäessään tai tulkitessaan näitä arvoja, jotta vaatimukset saataisiin täytettyä, tai ilmoittaakseen paremman suorituskyvyn jollain muulla tavoin.

▼B

Jos malli on suunniteltu havaitsemaan, että sitä testataan (esimerkiksi tunnistamalla testausolosuhteet tai testisyklin), ja reagoimaan nimenomaan muuttamalla automaattisesti testin aikaista suorituskykyään tavoitteena saavuttaa suotuisampi taso minkä tahansa sellaisen parametrin osalta, josta säädetään tässä asetuksessa tai joka on ilmoitettu teknisissä asiakirjoissa tai joka sisältyy toimitettuihin asiakirjoihin, mallin katsotaan olevan vaatimusten vastainen.

►M1  Osana direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävää tarkastusta siitä ◄ , onko tuotemalli tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen, jäsenvaltioiden viranomaisten on tässä liitteessä tarkoitettujen vaatimusten osalta noudatettava seuraavaa menettelyä:

1. 

Jäsenvaltion viranomaisten on tarkistettava yksi mallia tai, jos valmistajan ilmoittamat tiedot koskevat palvelintuoteperhettä, mallikokoonpanoa edustava laite. Jos tarkastus tehdään heikoimman suorituskyvyn kokoonpanolle tai parhaan suorituskyvyn kokoonpanolle, ilmoitetut arvot ovat kyseisen kokoonpanon arvot. Jos tarkastus tehdään satunnaisesti valitulle tai tilatulle mallikokoonpanolle, ilmoitetut arvot ovat parhaan suorituskyvyn kokoonpanon arvot.

2. 

Mallin tai mallikokoonpanon katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a) 

direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisessa teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot (ilmoitetut arvot), ja tapauksen mukaan näiden arvojen laskemiseen käytetyt arvot eivät ole valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin mainitun kohdan g alakohdan mukaisesti tehtyjen vastaavien mittausten tulokset; ja

b) 

ilmoitetut arvot täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja valmistajan tai maahantuojan julkaisemissa vaadituissa tuotetiedoissa ei ilmoiteta valmistajan tai maahantuojan kannalta ilmoitettuja arvoja suotuisampia arvoja;

c) 

kun jäsenvaltion viranomaiset testaavat mallin laitetta tai, jos valmistaja on ilmoittanut, että palvelinta edustaa palvelintuoteperhe, palvelintuoteperheen heikoimman suorituskyvyn kokoonpanoa tai parhaan suorituskyvyn kokoonpanoa edustavaa laitetta, määritetyt arvot (testauksessa mitattujen asianomaisten parametrien arvot ja näiden mittausten perusteella lasketut arvot) ovat taulukossa 7 vahvistettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa; ja

▼M1

d) 

kun jäsenvaltioiden viranomaiset tarkastavat mallia edustavan laitteen, se täyttää liitteessä II olevassa 3.3 kohdassa esitetyt resurssitehokkuusvaatimukset ja liitteessä II olevassa 3.2 kohdassa esitetyt tietovaatimukset.

▼B

3. 

►M1  Jos 2 kohdan a, b tai d alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä samojen tuotetietojen kattama mallikokoonpano (ks. liitteessä II olevan 3.1 kohdan p alakohta), ole tämän asetuksen mukainen. ◄

4. 

Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta:

a) 

sellaisten mallien tai palvelintuoteperheen mallikokoonpanojen osalta, joita tuotetaan alle viisi kappaletta vuodessa, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään samojen tuotetietojen kattama mallikokoonpano (ks. liitteessä II olevan 3.1 kohdan p alakohta), ole tämän asetuksen mukainen;

▼M1

b) 

sellaisten mallien osalta, joita valmistetaan vähintään viisi kappaletta vuodessa, jäsenvaltion viranomaisten on valittava testattavaksi vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta tai vaihtoehtoisesti, jos valmistaja, maahantuoja tai valtuutettu edustaja on ilmoittanut, että palvelinta edustaa tuoteperhe, yksi heikoimman suorituskyvyn kokoonpanoa ja yksi parhaan suorituskyvyn kokoonpanoa edustava laite.

5. 

Mallin tai mallikokoonpanon katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille laitteille määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo ovat taulukossa 7 vahvistettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

6. 

Jos 5 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään samojen tuotetietojen kattama mallikokoonpano (ks. liitteessä II olevan 3.1 kohdan p alakohta), ole tämän asetuksen mukainen.

7. 

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty tämän liitteen 3 kohdan, 4 kohdan a alakohdan tai 6 kohdan tai tämän liitteen toisen kohdan mukaisesti.

▼B

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Jäsenvaltion viranomaisten on tässä liitteessä tarkoitettujen vaatimusten osalta sovellettava ainoastaan tämän liitteen taulukossa 7 esitettyjä tarkastuksissa sallittuja poikkeamia ja käytettävä ainoastaan 1–7 kohdassa kuvattua menettelyä. Muita poikkeamia ei saa soveltaa.



Taulukko 7

Tarkastuksissa sallitut poikkeamat

Parametrit

Tarkastuksissa sallitut poikkeamat

Virtalähteen hyötysuhde (%)

Määritetty arvo saa olla enintään 2 prosenttia pienempi kuin ilmoitettu arvo.

Tehokerroin

Määritetty arvo saa olla enintään 10 prosenttia pienempi kuin ilmoitettu arvo.

Virrankulutus valmiustilassa, Pidle, ja maksimiteho (W)

Määritetty arvo saa olla enintään 10 prosenttia suurempi kuin ilmoitettu arvo.

Aktiivisen tilan tehokkuus ja suorituskyky aktiivisessa tilassa

Määritetty arvo saa olla enintään 10 prosenttia pienempi kuin ilmoitettu arvo.



LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset viitearvot

Direktiivin 2009/125/EY liitteen I osassa 3 olevaa 2 kohtaa varten on määritelty seuraavat ohjeelliset viitearvot.

Ne viittaavat parhaaseen 7 päivään huhtikuuta 2019 mennessä saatavilla olevaan teknologiaan.

Ohjeelliset viitearvot parhaalle markkinoilla saatavilla olevalle teknologialle palvelimien ja verkkopohjaisten tiedontallennustuotteiden osalta ovat seuraavat:



Taulukko 8

Vertailuarvot virrankulutukselle valmiustilassa, palvelimen tehokkuudelle ja toimintaolosuhdeluokalle

Tuotetyyppi

Virrankulutus valmiustilassa, W

Aktiivisen tilan tehokkuus

Toimintaolosuhdeluokka

Tornipalvelin, yksikantainen

21,3

17

A3

Kehikkopalvelin, yksikantainen

18

17,7

A4

Kehikkopalvelin, kaksikantainen, heikko suorituskyky

49,9

18

A4

Kehikkopalvelin, kaksikantainen, hyvä suorituskyky

67

26,1

A4

Kehikkopalvelin, nelikantainen

65,1

34,8

A4

Korttipalvelin, kaksikantainen

75

47,3

A3

Korttipalvelin, nelikantainen

63,3

21,9

A3

Vikasietoinen palvelin, kaksikantainen

222

9,6

A3

Tiedontallennustuotteet

Ei sovelleta

Ei sovelleta

A3



Taulukko 9

Vertailuarvot virtalähteen hyötysuhteelle 10, 20, 50 ja 100 prosentin kuormitustasolla ja tehokertoimelle 20 tai 50 prosentin kuormitustasolla

Virtalähteen arvokilven mukainen teho

10 %

20 %

50 %

100 %

< 750 W

91,17 %

93,76 %

94,72 %

Tehokerroin > 0,95

94,14 %

≥ 750 W

95,02 %

95,99 %

Tehokerroin > 0,95

96,09 %

94,69 %
Top