02017D2315 — FI — 23.05.2023 — 001.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B	▼C1 NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2315, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta ▼B (EUVL L 331 14.12.2017, s. 57)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/1015, annettu 23 päivänä toukokuuta 2023,	L 136	73	24.5.2023

Oikaistu:

►C1	Oikaisu, EUVL L 012, 17.1.2018, s.  63 (2017/2315)

---

▼B

▼C1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2315,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2017,

pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta

1 artikla

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistaminen

Unionin puitteissa tehtävä pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) vahvistetaan niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 1 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ja jotka ovat tehneet keskenään sitoumuksia tällä alalla kyseisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetun mukaisesti suorittaakseen vaativimpia tehtäviä ja edistääkseen unionin tavoitetason täyttymistä.

2 artikla

Osallistuvat jäsenvaltiot

PRY-yhteistyöhön osallistuvat seuraavat jäsenvaltiot:

▼M1

▼C1

3 artikla

Pöytäkirjan N:o 10 mukaiset tiukemmat sitoumukset

4 artikla

PRY-yhteistyön hallinnointi

5 artikla

PRY-yhteistyön hankkeet

Hankkeen jäseniä ovat ehdotuksen toimittaneet osallistuvat jäsenvaltiot. Luettelo kunkin yksittäisen hankkeen jäsenistä on liitettävä 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun neuvoston päätökseen.

Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka ottavat osaa hankkeeseen, voivat sopia keskenään sellaisten muiden osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymisestä, jotka haluavat myöhemmin osallistua hankkeeseen.

6 artikla

Valvonta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

EUSK toimittaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle PRY-yhteistyön vuosiarviointimenettelyä koskevia sotilaallisia kannanottoja ja suosituksia.

Neuvosto tarkastelee kerran vuodessa korkean edustajan PRY-yhteistyöstä antaman vuosikertomuksen perusteella, noudattavatko osallistuvat jäsenvaltiot edelleen 3 artiklassa tarkoitettuja tiukempia sitoumuksia.

7 artikla

EUH:n ja EDAn antama tuki

8 artikla

Rahoitus

9 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen yksittäisiin hankkeisiin

10 artikla

Turvallisuussäännöt

PRY-yhteistyön yhteydessä sovelletaan neuvoston päätöksen 2013/488/EU ( 2 ) säännöksiä.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

LIITE

Luettelo osallistuvien jäsenvaltioiden kunnianhimoisista ja tiukemmista yhteisistä sitoumuksista pöytäkirjassa N:o 10 olevassa 2 artiklassa vahvistetuilla viidellä osa-alueella

Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:

---

KÄÄNNÖS

Pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY) koskeva ilmoitus neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle

Johdanto-osa

Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jotka

palauttavat mieleen, että unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu ”jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen” (SEU 24 artiklan 2 kohta), ja että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa,

katsovat, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasresursseihin, ja että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen edellyttää jäsenvaltioilta voimavaroihin liittyviä toimia,

palauttavat lisäksi mieleen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka keskeisenä periaatteena on monenvälisyys ja jonka keskiössä on Yhdistyneet kansakunnat,

palauttavat mieleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 6 kohdan, jonka mukaisesti ”jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla ’suorittaakseen vaativimpia tehtäviä’, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön, jäljempänä ’PRY’”,

katsovat, että PRY voisi merkittävästi edistää EU:n tavoitetason saavuttamista, myös vaativimmissa tehtävissä ja operaatioissa, ja helpottaa jäsenvaltioiden puolustusvoimavarojen kehittämistä keinoina aktiivinen osallistuminen monikansallisiin hankintoihin ja asiaankuuluvien teollisuuden yksiköiden, myös pienten ja keskisuurten yritysten, osallistuminen, samoin kuin vahvistaa Euroopan puolustusyhteistyötä perussopimuksia täysimääräisesti hyödyntäen,

ottavat huomioon pysyvää rakenteellista yhteistyötä koskevassa pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetut ja SEU 46 artiklassa mainitut pysyvän rakenteellisen yhteistyön tavoitteet sekä toimet, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

panevat merkille 15 päivänä joulukuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti eurooppalaisten on otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan ja joissa Eurooppa-neuvosto vahvisti aiemmat turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät sitoumuksensa ja korosti, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa geopoliittisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia, muun muassa riittäviä lisäresursseja, ottaen samalla huomioon kansalliset olosuhteet, oikeudelliset sitoumukset ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat myös Naton jäseniä, Naton asiaankuuluvan puolustusmenoja koskevan ohjeistuksen,

palauttavat lisäksi mieleen, että Eurooppa-neuvosto kehotti myös lisäämään yhteistyötä vaadittujen voimavarojen kehittämiseksi sekä antamaan tällaiset voimavarat tarvittaessa käyttöön ja totesi, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on voitava osallistua ratkaisevalla tavalla yhteisiin ponnistuksiin sekä toimia itsenäisesti aina tarvittaessa ja kumppaneiden kanssa mahdollisuuksien mukaan,

ottavat huomioon, että kesäkuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien voimavarahankkeiden yhteinen kehittäminen vallitsevien merkittävien puutteiden korjaamiseksi ja tulevaisuuden teknologian kehittämiseksi on ratkaisevassa asemassa, jotta Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 hyväksymä EU:n tavoitetaso voidaan saavuttaa, että se oli tyytyväinen Euroopan komission tiedonantoon EU:n puolustusrahastosta, johon kuuluisi yhtäältä tutkimusosio ja toisaalta voimavaraosio ja että se kehotti jäsenvaltioita määrittelemään sopivia voimavarahankkeita Euroopan puolustusrahastoa ja Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa varten,

palauttavat mieleen erityisesti, että Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksia, jotka koskevat mahdollisia hankkeita sisältävän ja modulaarisen toimintamallin mukaisen osallistavan pysyvän rakenteellisen yhteistyön tekijöitä ja vaihtoehtoja,

palauttavat mieleen, että 6 päivänä maaliskuuta 2017 kokoontunut neuvosto (ulkoasiat) katsoi, että on syytä jatkaa työskentelyä, joka koskee modulaarisen toimintamallin mukaista osallistavaa pysyvää rakenteellista yhteistyötä, ja että sen tulisi olla avointa kaikille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita tarvittaviin sitoumuksiin ja jotka täyttävät perussopimuksen 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä perussopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaiset vaatimukset,

aikovat määrätietoisesti päästä uudelle tasolle SEU 42 artiklan 2 kohdassa edellytetyssä yhteisen puolustuspolitiikan asteittaisessa määrittelemisessä vahvistamalla unionin puitteissa tehtävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, ottaen samalla huomioon kunkin jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteen,

muistuttavat SEU 42 artiklan 7 kohdan mukaisesta velvoitteesta keskinäiseen avunantoon,

palauttavat mieleen, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan sitoumusten ja yhteistyön ”on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia (…) ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”,

korostavat, että 22 ja 23 päivänä kesäkuuta 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että ”on tarpeen aloittaa osallistava ja kunnianhimoinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö”, ja noudattavat Eurooppa-neuvoston toimeksiantoa laatia kolmen kuukauden kuluessa yhteinen luettelo ”SEU 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan sekä tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 mukaisista vaatimuksista ja velvoittavista sitoumuksista – myös vaativimmat tehtävät huomioon ottaen – ja [määrittää] niihin liittyvät tarkat aikataulut ja erityiset arviointimekanismit, jotta riittävät valmiudet omaavat jäsenvaltiot voivat ilmoittaa osallistumisaikeistaan viipymättä”,

ILMOITTAVAT TÄTEN neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aikovansa osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön,

PYYTÄVÄT neuvostoa hyväksymään päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja tuohon sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 10 asiaa koskevien määräysten mukaisesti sekä liitteessä I eriteltyjen periaatteiden, liitteeseen II sisältyvien yhteisten tiukempien sitoumusten sekä liitteessä III esitettyjen hallinnointia koskevien ehdotusten pohjalta,

AIKOVAT ESITTÄÄ – ennen PRY:n vahvistamista koskevan päätöksen hyväksymistä neuvostossa – kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää liitteeseen II sisältyvät tiukemmat sitoumukset.

Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

За Република България

Za Českou republiku

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Za Republiku Hrvatsku

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Magyarország részéről

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

---

LIITE I – PRY:N PERIAATTEET

”Pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä”, jäljempänä ’PRY’, määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 ja 46 artiklassa sekä tuohon sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10. PRY voidaan käynnistää vain kerran, ja se vahvistetaan neuvoston määräenemmistöllä hyväksymällä päätöksellä tarkoituksena saattaa puolustusalalla yhteen kaikki halukkaat jäsenvaltiot, ”joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset” ja jotka ovat tehneet ”tiukempia sitoumuksia suorittaakseen vaativimpia tehtäviä” ja operaatioita.

PRY on kunnianhimoinen, sitova ja osallistava EU:n oikeudellinen kehys EU:n alueen ja sen kansalaisten turvallisuuteen ja puolustukseen tehtäville investoinneille. PRY tarjoaa keskeisen tärkeän poliittisen kehyksen, joka on tarkoitettu kaikille jäsenvaltioille parantamaan kunkin sotilaallisia resursseja ja puolustusvoimavaroja tiukempiin sitoumuksiin perustuvien hyvin koordinoitujen aloitteiden ja konkreettisten hankkeiden avulla. EU:n jäsenvaltioiden paremmat puolustusvoimavarat hyödyttävät myös Natoa. Ne vahvistavat liittouman eurooppalaista pilaria ja vastaavat toistuneisiin vaatimuksiin vahvemmasta transatlanttisesta taakanjaosta.

PRY on ratkaisevan tärkeä edistysaskel kohti yhteisen puolustuspolitiikan vahvistamista. Se voisi olla tekijä, joka veisi mahdollisesti kehitystä kohti yhteistä puolustusta, jos neuvosto yksimielisesti niin päättää (SEU 42 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti). PRY:n pitkän aikavälin visiona voisi olla yhtenäinen kattava joukkojen kokonaisuus täydentämässä Natoa, joka on edelleen jäsenilleen niiden yhteisen puolustuksen kulmakivi.

Pidämme osallistavaa PRY:tä tärkeimpänä välineenä, jolla edistetään yhteistä turvallisuutta ja puolustusta alalla, jolla tarvitaan enemmän yhtenäisyyttä, jatkuvuutta, yhteensovittamista ja yhteistoimintaa. Siihen tähtäävien EU:n toimien on oltava yhtenäisiä, koordinoituja ja tarkoituksenmukaisia, ja niiden on perustuttava yhteisesti sovittuihin poliittisiin suuntaviivoihin.

PRY tarjoaa luotettavan ja sitovan oikeudellisen kehyksen osana EU:n institutionaalisia puitteita. Osallistuvat jäsenvaltiot täyttävät velvoittavat sitoumuksensa ja vahvistavat, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön vahvistamisessa ja toteuttamisessa noudatetaan täysin SEU:n määräyksiä ja siihen liitettyjä pöytäkirjoja ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden perustuslailliset määräykset.

PRY:n sitoumusten velvoittavuus varmistetaan vuotuisella säännöllisellä arvioinnilla, jonka tekee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja jota tukevat erityisesti Euroopan puolustusvirasto EDA voimavarojen kehittämiseen liittyvien näkökohtien osalta (kuten tarkoitetaan erityisesti pöytäkirjan N:o 10 3 artiklassa) sekä EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE ja muut YTPP:n rakenteet, PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta. PRY:llä unioni voisi edetä kohti yhtenäistä kattavaa joukkojen kokonaisuutta ottaen huomioon, että PRY lisäisi ylhäältä alas suuntautuvaa koordinointia ja ohjausta nykyisiin tai tuleviin alhaalta ylös suuntautuviin rakenteisiin ja toimintalinjoihin.

PRY tarjoaisi jäsenvaltioille mahdollisuuksia parantaa puolustusvoimavaroja osallistumalla hyvin koordinoituihin aloitteisiin ja konkreettisiin yhteisiin hankkeisiin hyödyntäen mahdollisesti nykyisiä alueellisia keskittymiä. Osallistuminen PRY:hyn on vapaaehtoista eikä vaikuta kansalliseen suvereniteettiin.

Osallistava PRY on vahva poliittinen viesti EU:n kansalaisille ja ulkopuoliselle maailmalle: EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ottavat yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen vakavasti ja kehittävät sitä edelleen. EU:n kansalaisille tämä tarkoittaa lisää turvallisuutta ja selvää merkkiä kaikkien jäsenvaltioiden tahdosta edistää yhteistä turvallisuutta ja puolustusta EU:n globaalistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

PRY tulee olemaan tulospainotteista, ja sen avulla aikaan saatava konkreettinen edistys pitäisi näkyä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasossa, yhteistoiminnallisen voimavarojen kehittämisen tavoitteissa ja käytettävissä olevien puolustusvoimavarojen saatavuudessa yhdistettyjä tehtäviä ja operaatioita varten omaksumalla yhteisen joukkopoolin periaate. Voimavarojen kehittämisessä PRY:llä pyritään pääasiassa korjaamaan voimavarapuutteet EU:n tavoitetasoon ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteisiin ja prioriteetteihin nähden.

PRY:n ”osallistavuus” ja ”modulaarinen toimintamalli”, mitä kaavaillaan Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2016 antamissa päätelmissä, ei saa johtaa yhteistyön tavoitetason laskuun. ”Kunnianhimoisen” PRY:n tavoitteessa korostuu se, että kaikkien PRY:hyn osallistuvien jäsenvaltioiden on noudatettava yhteistä luetteloa tavoitteista ja sitoumuksista. Kuten kesäkuussa 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä muistutettiin, PRY on ”osallistavaa ja kunnianhimoista”.

Seuraavan sitoumusluettelon on määrä auttaa saavuttamaan EU:n tavoitetaso, joka määriteltiin 14. marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2016, ja vahvistaa siten sekä eurooppalaisten että EU:n strategista riippumattomuutta.

---

LIITE II – LUETTELO OSALLISTUVIEN JÄSENVALTIOIDEN KUNNIANHIMOISISTA JA TIUKEMMISTA YHTEISISTÄ SITOUMUKSISTA PÖYTÄKIRJASSA N:o 10 OLEVASSA 2 ARTIKLASSA VAHVISTETUILLA VIIDELLÄ OSA-ALUEELLA

Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavat sitoumukset vuonna 2007 määritettyjen yhteisten vertailuarvojen pohjalta:

---

LIITE III – HALLINNOINTI

1.    Osallistuvat jäsenvaltiot ovat keskeisinä tekijöinä päätöksentekoprosessissa ja sovittavat samalla toimensa yhteen korkean edustajan kanssa

PRY on kehys, jossa toimintaa johtavat osallistuvat jäsenvaltiot ja joka säilyy pääosin niiden toimivallan piirissä. Läpinäkyvyys varmistetaan PRY:hyn osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden suuntaan.

Jotta varmistetaan PRY:n asianmukainen sovittaminen yhteen koko yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa, jonka erottamaton osa se on, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysin PRY:hyn liittyviin menettelyihin. Korkea edustaja vastaa Eurooppa-neuvoston edellyttämän ja jäljempänä 4 kohdassa esitetyn vuotuisen arvioinnin hallinnoinnista. EUH, mukaan lukien EU:n sotilasesikunta EUSE, sekä Euroopan puolustusvirasto EDA huolehtivat PRY:n sihteeristön tehtävistä koordinoiden toimensa tiiviisti Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) YTPP-asioiden ja kriisinhallinnan varapääsihteerin kanssa.

SEU-sopimuksen, pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan ja Euroopan puolustusviraston perustamista koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti puolustusvirasto tukee korkeaa edustajaa voimavarojen kehittämiseen liittyvien PRY:n näkökohtien osalta. EUH tukee korkeaa edustajaa erityisesti PRY:n operatiivisten näkökohtien osalta, myös EU:n sotilasesikunnan ja muiden YTPP:n rakenteiden kautta.

SEU 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”[y]hteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan menoina unionin talousarvioon”.

2.    Hallintoon kuuluu kaksi tasoa: ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyyden ja tavoitetason ylläpidosta, ja sitä täydennetään PRY-hankkeita koskevilla erityisillä hallintomenettelyillä

2.1.    Ylätaso vastaa PRY:n yhtenäisyydestä ja uskottavasta toteutuksesta.

Sen perustana ovat olemassa olevat rakenteet. EU:n ulko- ja puolustusministerit voisivat käsitellä PRY:hyn liittyviä asioita kokoontuessaan yhteiseen ulkoasiainneuvoston puolustusta käsittelevään istuntoon (joita järjestetään yleensä kaksi vuodessa). Kun neuvosto kokoontuu käsittelemään PRY:hyn liittyviä asioita, äänioikeus on vain osallistuvien jäsenvaltioiden edustajilla. Osallistuvat jäsenvaltiot voisivat siinä yhteydessä hyväksyä yksimielisesti uusia hankkeita (SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti), vastaanottaa arviointeja osallistuvien jäsenvaltioiden toimista, erityisesti niistä, jotka esitetään yksityiskohtaisesti tämän liitteen 3 osassa, sekä vahvistaa määräenemmistöllä uuden jäsenvaltion osallistumisen korkeaa edustajaa kuultuaan SEU 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Neuvosto voi viime kädessä keskeyttää sellaisen jäsenvaltion osallistumisen, joka ei enää täytä vaatimuksia, sen jälkeen, kun kyseiselle jäsenvaltiolle on annettu ennakolta selvästi määritelty määräaika yksilöllistä kuulemista ja korjaustoimia varten, tai joka ei enää kykene tai ei halua täyttää PRY:n sitoumuksia ja velvoitteita, SEU 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Asiaankuuluvat nykyiset neuvoston valmisteluelimet kokoontuvat ”PRY-kokoonpanossa” niin, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat läsnä, mutta soveltaen järjestelyä, jonka mukaan vain osallistuvilla jäsenvaltioilla on äänioikeus neuvostossa. ”PRY-kokoonpanossa” pidettäviä PTK:n kokouksia voitaisiin kutsua koolle käsittelemään osallistuvia jäsenvaltioita koskevia yhteisen edun mukaisia asioita, suunnittelemaan hankkeita ja keskustelemaan niistä tai keskustelemaan uusien jäsenten osallistumisesta PRY:hyn. Sen työtä tuetaan PRY-kokoonpanossa pidettävillä poliittis-sotilaallisen ryhmän kokouksilla. Myös EU:n sotilaskomitea kokoontuu PRY-kokoonpanossa, ja siltä pyydetään erityisesti sotilaallisiin asioihin liittyviä neuvoja. Lisäksi voidaan järjestää epävirallisia kokouksia, joihin osallistuvat vain osallistuvat jäsenvaltiot.

2.2.    Hankkeiden hallinnointi

2.2.1.   PRY-hankkeiden tarkastelu perustuu arviointiin, jonka tekee korkea edustaja EUH:n, mukaan lukien EUSE:n ja EDAn tuella, hankkeiden valinta edellyttää neuvoston päätöstä

Osallistuvat jäsenvaltiot voivat esittää kaikkia hankkeita, joiden ne katsovat hyödyttävän PRY:n tarkoituksia. Ne julkistavat aikomuksensa tuen saamiseksi sekä toimittavat yhteisesti hankkeita PRY:n sihteeristöön ja jakavat ne samanaikaisesti kaikille osallistuville jäsenvaltioille.

Hankkeiden pitäisi auttaa täyttämään tämän ilmoituksen liitteessä II mainitut sitoumukset, joista moni edellyttää sellaisten voimavarojen kehittämistä tai käyttöön asettamista, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet strategisesti merkittäviksi ja jotka tuottavat yhteisen näkemyksen mukaista EU:n lisäarvoa, ja jotka edellyttävät käytettävissä olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa annettavaa merkittävää tukea YTPP-alan operaatioihin (EUFOR) ja tehtäviin (esimerkiksi EU:n koulutusoperaatiot) SEU 42 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Eri PRY-hankkeiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi ehdotamme rajallista määrää erityisesti tehtäviin ja operaatioihin painottuvia, EU:n tavoitetason mukaisia hankkeita. Näitä hankkeita tuettaisiin muilla hankkeilla, joilla helpotettaisiin ja sujuvoitettaisiin niiden toteutusta. Hankkeet olisi ryhmiteltävä tämän mukaisesti.

PRY:n sihteeristö koordinoi hanke-ehdotusten arviointia. Voimavarojen kehittämistä koskevien hankkeiden osalta EDA varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien aloitteiden kanssa ottaen huomioon myös muut institutionaaliset yhteydet. EUSE arvioi operaatioita ja tehtäviä painottavien hankkeiden osalta, ovatko ne EU:n ja sen jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden mukaisia ja voidaanko niillä täyttää kyseisiä tarpeita. Korkea edustaja antaa sen pohjalta suosituksen, jossa yksilöidään ne hanke-ehdotukset, joilla on kunnianhimoisimmat tavoitteet, jotka edistävät EU:n tavoitetason saavuttamista ja jotka sopivat parhaiten edistämään EU:n strategista riippumattomuutta. Hankekokonaisuudelta edellytetään asianmukaista tasapainoa voimavarojen kehittämistä painottavien hankkeiden ja pääasiassa operaatioita ja tehtäviä varten tarkoitettujen hankkeiden välillä.

Korkean edustajan suosituksen pohjalta neuvosto päättää PRY-hankkeiden luettelosta PRY-kehyksen puitteissa saatuaan sotilaallisia asioita koskevia neuvoja PRY-kokoonpanossa kokoontuneelta sotilaskomitealta ja PRY-kokoonpanossa kokoontuneen PTK:n välityksellä. Neuvosto tekee ratkaisunsa osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänten perusteella yksimielisesti SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Ne EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu PRY:hyn, voivat missä vaiheessa tahansa ilmoittaa aikomuksestaan osallistua hankkeisiin lupaamalla täyttää sitoumukset ja liittymällä PRY:hyn.

Kolmannet maat voidaan poikkeuksellisesti kutsua osallisiksi hankkeisiin niiden yleisten järjestelyjen mukaisesti, joista neuvosto tekee päätöksen hyvissä ajoin SEU 46 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että ne tuovat hankkeelle merkittävää lisäarvoa, myötävaikuttavat PRY-yhteistyötä ja YTPP:tä lujittavasti ja täyttävät vaativampia sitoumuksia. Tämä ei anna kyseisille kolmansille maille päätösvaltaa PRY:n hallinnoinnissa. Lisäksi neuvosto päättää PRY-kokoonpanossa, täyttääkö kukin hankkeen osanottajien kutsuma kolmas maa yleisissä järjestelyissä vahvistetut edellytykset.

2.2.2.   Hankkeiden hallinnoinnista vastaavat ensi sijassa osallistuvat jäsenvaltiot

Kun neuvosto päättää PRY-yhteistyön hankkeiden luettelosta, siihen on liitettävä luettelo osallistuvista jäsenvaltioista. Nämä osallistuvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet hankkeen yhdessä etukäteen.

Hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot sopivat keskenään yksimielisesti yhteistyön yksityiskohtaisista säännöistä ja laajuudesta, mukaan lukien tarvittavat panokset hankkeeseen liittymiseksi. Ne vahvistavat hankkeen hallinnointia koskevat säännöt ja päättävät uusien osallistuvien jäsenvaltioiden mukaan ottamisesta hankkeen aikana joko osanottajina tai tarkkailijoina. Olisi kuitenkin kehitettävä yhteiset hallinnointia koskevat säännöt, joita voidaan mukauttaa yksittäisten hankkeiden puitteissa. Näin varmistettaisiin tietty yhdenmukaisuus kaikkien hankkeiden hallinnoinnissa ja helpotettaisiin niiden käynnistämistä. Erityisesti voimavarojen kehittämishankkeissa hankkeen hallinnointi (eritelmä, hankintastrategia, toimeenpanoviraston valinta, teollisuusyritysten valitseminen jne.) kuuluu hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Osallistuvat jäsenvaltiot tiedottavat hankkeesta tarpeen mukaan niille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu siihen.

3.    Täsmällinen vaiheittainen toimintatapa ja jokaisen vaiheen realistiset ja sitovat tavoitteet

Osallistuvien jäsenvaltioiden sitoumukset täytetään kansallisilla toimilla ja konkreettisilla hankkeilla.

Realistinen vaiheittainen toimintatapa on tärkeää, jotta taataan jäsenvaltioiden etujoukon osallistuminen PRY-yhteistyöhön ja näin ollen taataan kunnianhimoisuuden ja osallistavuuden periaatteet. Vaikka osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät täyttämään kaikki sitoumuksensa heti kun PRY-yhteistyö virallisesti aloitetaan, jotkut sitoumukset voidaan täyttää myöhemmin kuin toiset. Tätä varten osallistuvien jäsenvaltioiden on sovittava vaiheittaisesta toimintatavasta.

Vaiheissa huomioidaan muut vahvistetut määräajat (kuten Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulo vuonna 2021 ja jäsenvaltioiden aikaisemmat sitoumukset muissa yhteyksissä). Sitoumukset voidaan jaksottaa kahteen vaiheeseen (2018–2021 ja 2021–2025). Vuoden 2025 jälkeen toteutetaan uudelleentarkastelumenettely. Tätä varten osallistuvat jäsenvaltiot arvioivat kaikkien PRY-yhteistyön sitoumusten täyttämistä ja päättävät uusista sitoumuksista, jotta voidaan siirtyä uuteen vaiheeseen kohti Euroopan yhdentymistä turvallisuuden ja puolustuksen alalla.

4.    PRY-yhteistyön hallinnointi edellyttää kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin perustuvaa hyvin suunniteltua ja kunnianhimoista arviointimekanismia

Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot toimivat takaajina ja korkea edustaja raportoi sitoumusten täyttämisestä pöytäkirjassa N:o 10 vahvistetun säännöllisen raportoinnin periaatteen mukaisesti (3 artikla). Sovittujen sitoumusten sitova luonne ja uskottavuus varmistetaan kaksitasoisella arviointimekanismilla:

4.1.    ”Kansallinen toimeenpanosuunnitelma”

Osoittaakseen kykynsä ja halunsa täyttää sovitut sitoumukset kukin osallistuva jäsenvaltio sitoutuu toimittamaan ennen PRY-yhteistyön perustamista koskevan neuvoston päätöksen tekemistä kansallisen toimeenpanosuunnitelman, josta käy ilmi niiden kyky täyttää sitovat sitoumukset. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikilla osallistuvilla jäsenvaltioilla on pääsy näihin kansallisiin toimeenpanosuunnitelmiin.

PRY-yhteistyön sihteeristö arvioi korkean edustajan alaisuudessa vuosittain kansallisten toimeenpanosuunnitelmien perusteella sitä, täyttävätkö osallistuvat jäsenvaltiot sovitut sitoumuksensa (puolustusinvestointien ja voimavarojen kehittämisen osalta EDAn tuella ja operatiivisten seikkojen osalta EUH:n ja EU:n sotilasesikunnan tuella). Neuvostossa tämä arviointi toimitetaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle (PRY-kokoonpano) ja Euroopan unionin sotilaskomitealle (PRY-kokoonpano) kannanottoja varten.

Arvioijat keskittyvät PRY-yhteistyön puitteissa annettujen sitoumusten uskottavuuteen tarkastelemalla jäsenvaltioiden kansallisia toimeenpanosuunnitelmia, todelliset käyttöön asettamiset ja panokset hankkeisiin.

Kun PRY-yhteistyö on käynnistetty, osallistuvat jäsenvaltiot päivittävät kansallisia toimeenpanosuunnitelmiaan asianmukaisella tavalla vaiheittaista toimintatapaa koskevan vaatimuksen perusteella.

Jokaisen vaiheen alussa sitoumuksia täsmennetään osallistuvien jäsenvaltioiden parissa asetettavien tarkempien tavoitteiden avulla arviointiprosessin helpottamiseksi.

4.2.    Vuosittainen uudelleentarkastelu ja strateginen uudelleentarkastelu jokaisen vaiheen lopussa

Korkea edustaja toimittaa vähintään kerran vuodessa ulko- ja puolustusasioiden yhdistetylle neuvostolle kertomuksen, joka perustuu EDAn (pöytäkirjan N:o 10 3 artiklan mukaisesti) sekä EUH:n ja EUSEn osuuksiin. Kertomuksessa täsmennetään PRY-yhteistyön täytäntöönpanon tilannetta sekä sitä, miten kukin osallistuva jäsenvaltio noudattaa kansallisen toimeenpanosuunnitelmansa mukaisia sitoumuksia. EUSK:n kannanoton jälkeen tämä kertomus toimii perustana SEU 46 artiklan mukaisesti hyväksyttäville neuvoston päätöksille ja suosituksille.

Jokaisen vaiheen lopussa (2021 ja 2025) suoritetaan strateginen uudelleentarkastelu, jossa arvioidaan niiden sitoumusten noudattamista, jotka oli tarkoitus täyttää kyseisen vaiheen aikana, päätetään seuraavan vaiheen käynnistämisestä ja päivitetään tarpeen mukaan seuraavan vaiheen sitoumuksia.

---

( 1 ) Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1835, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan puolustusviraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä (EUVL L 266, 13.10.2015, s. 55).

( 2 ) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).