This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02016R1627-20190621
Regulation (EU) 2016/1627 of the European Parliament and of the Council of 14 September 2016 on a multiannual recovery plan for bluefin tuna in the eastern Atlantic and the Mediterranean, and repealing Council Regulation (EC) No 302/2009
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta
No longer in force
02016R1627 — FI — 21.06.2019 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, (EUVL L 252 16.9.2016, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/833, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, |
L 141 |
1 |
28.5.2019 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1627,
annettu 14 päivänä syyskuuta 2016,
tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan yleiset säännöt 3 artiklan 1 kohdassa määritellyn elvytyssuunnitelman soveltamiseksi unionissa.
2. Tätä asetusta sovelletaan tonnikalaan (Thunnus thynnus) Itä-Atlantilla ja Välimerellä.
2 artikla
Tavoite
Tämän asetuksen tavoitteena on 3 artiklan 1 alakohdassa määritellyn elvytyssuunnitelman mukaisesti saavuttaa kestävää enimmäistuottoa vastaava tonnikalan biomassa viimeistään vuonna 2022 siten, että mainitun tavoitteen saavuttamisen todennäköisyys on vähintään 60 prosenttia.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) ’elvytyssuunnitelmalla’ tonnikalan monivuotista elvytyssuunnitelmaa, jota sovelletaan vuodesta 2007 vuoteen 2022 ja jota ICCAT on suosittanut;
2) ’kalastusaluksella’ mitä tahansa moottorikäyttöistä alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa, mukaan luettuina pyyntialukset, jalostusalukset, tukialukset, hinausalukset, jälleenlaivausalukset, tonnikalatuotteiden kuljetukseen varustetut kuljetusalukset ja apualukset konttialuksia lukuun ottamatta;
3) ’pyyntialuksella’ alusta, jota käytetään tonnikalavarojen kaupallisessa pyyntitarkoituksessa;
4) ’jalostusaluksella’ alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, jäädytys ja/tai jalostus;
5) ’apualuksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään kuolleiden (jalostamattomien) tonnikalojen kuljettamiseen kuljetus- tai kasvatuskassista, kurenuotasta tai tonnikalarysästä nimettyyn satamaan ja/tai jalostusalukseen;
6) ’hinausaluksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään kasvatuskassien hinaamiseen;
7) ’tukialuksella’ mitä tahansa muuta 2 alakohdassa tarkoitettua kalastusalusta;
8) ’aktiivisella kalastuksella’ pyyntialuksen harjoittamaa tai tonnikalarysällä harjoitettavaa tonnikalan kohdennettua kalastusta tietyn kalastuskauden aikana;
9) ’yhteisellä kalastustoimella’ kahden tai useamman kurenuotta-aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden kurenuotta-aluksen saalis osoitetaan yhteen tai useampaan muuhun kurenuotta-alukseen jakoperusteen mukaisesti;
10) ’siirtotoimilla’
i) elävien tonnikalojen siirtämistä pyyntialuksen verkosta kuljetuskassiin,
ii) elävien tonnikalojen siirtämistä yhdestä kuljetuskassista toiseen,
iii) tonnikalaa sisältävän kassin siirtämistä yhdeltä hinausalukselta toiselle,
iv) elävien tonnikalojen siirtämistä yhdeltä kalanviljelylaitokselta toiselle,
v) elävien tonnikalojen siirtämistä tonnikalarysästä kuljetuskassiin;
11) ’kontrollisiirrolla’ lisäsiirtoa, joka toteutetaan siirrettävien kalojen lukumäärän todentamiseksi kalastuksen/kalanviljelyn harjoittajien tai valvontaviranomaisten pyynnöstä;
12) ’tonnikalarysällä’ pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat tonnikalarysän suljettuun peräosaan tai suljettuihin peräosiin, jossa tai joissa tonnikalaa pidetään ennen sen keruuta;
13) ’kasvatuskassiinsiirrolla’ elävien tonnikalojen siirtämistä kuljetuskassista tai tonnikalarysästä kasvatuskassiin;
14) ’kasvatuksella’ tonnikalan kasvatuskassiinsiirtoa kalanviljelylaitoksella ja kalojen sen jälkeistä ruokkimista niiden lihottamiseksi ja kokonaisbiomassan lisäämiseksi;
15) ’kalanviljelylaitoksella’ laitosta, jossa kasvatetaan tonnikalarysillä ja/tai kurenuotta-aluksilla pyydettyä tonnikalaa;
16) ’keruulla’ tonnikalan tappamista kalanviljelylaitoksilla tai tonnikalarysissä;
17) ’jälleenlaivauksella’ kaiken kalastusaluksella olevan kalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen. Kuolleiden tonnikalojen purkamista kurenuotasta tai hinausalukselta apualukseen ei pidetä jälleenlaivauksena;
18) ’urheilukalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat kuuluvat kansalliseen urheilujärjestöön tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;
19) ’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät kuulu kansalliseen urheilujärjestöön ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;
20) ’stereokameralla’ kameraa, jossa on vähintään kaksi objektiivia ja jossa on erillinen kuva-anturi tai filmiruutu kullekin objektiiville, mikä mahdollistaa kolmiulotteisten kuvien ottamisen;
21) ’valvontakameralla’ stereokameraa ja/tai tavanomaista videokameraa, jolla harjoitetaan tässä asetuksessa säädettyä valvontaa;
22) ’BCD:llä’ tai ’sähköisellä BCD:llä’ tonnikalasaalisasiakirjaa. Tapauksen mukaan ilmaisu ’BCD’ korvataan ilmaisulla ’eBCD’;
23) ’vastuussa olevalla jäsenvaltiolla’ tai ’jäsenvaltiolla, joka vastaa’ lippujäsenvaltiota tai sitä jäsenvaltiota, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalarysä tai kalanviljelylaitos sijaitsee, tai jos kalanviljelylaitos tai tonnikalarysä sijaitsee aavalla merellä, jäsenvaltiota, johon tonnikalarysän haltija tai kalanviljelylaitoksen hoitaja on sijoittautunut;
24) ’tehtävällä II’ ICCAT:n teoksessa ”Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish” (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II;
25) ’sopimuspuolilla’ yleissopimuksen sopimuspuolia ja yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia, yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;
26) ’yleissopimusalueella’ ICCAT:n toimenpiteiden kattamaa maantieteellistä aluetta, sellaisena kuin se vahvistetaan yleissopimuksen 1 artiklassa;
27) ’suurella pelagisella pitkäsiima-aluksella’ suurimmalta pituudeltaan yli 24 metrin pituista pelagista pitkäsiima-alusta;
28) ’kurenuotalla’ saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen.
4 artikla
Alusten pituus
Tässä asetuksessa tarkoitettujen alusten pituuksien katsotaan tarkoittavan suurinta pituutta.
II LUKU
HALLINTATOIMENPITEET
5 artikla
Hallintatoimenpiteisiin liittyvät edellytykset
1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen pyyntialusten ja tonnikalarysien pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa jäsenvaltion Itä-Atlantilla ja Välimerellä käytettävissä oleviin tonnikalan kalastusmahdollisuuksiin.
2. Kiintiön jäljellä olevan määrän siirtäminen on kiellettyä.
3. Unionin kalastusalusten rahtaus tonnikalan kalastukseen Itä-Atlantilla ja Välimerellä on kiellettyä.
6 artikla
Vuosittaisten kalastussuunnitelmien, kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmien ja kasvatuksen hallintasuunnitelmien toimittaminen
1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava komissiolle
a) tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavia pyyntialuksia ja tonnikalarysiä koskeva vuosittainen kalastussuunnitelma;
b) vuosittainen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma, jolla varmistetaan, että jäsenvaltion kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa jäsenvaltiolle myönnettyyn kiintiöön.
2. Komissio kerää 1 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat yhteen ja sisällyttää ne unionin kalastuksen ja kapasiteetin hallintasuunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen hallintasuunnitelman ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ICCAT:ssä käytäviä keskusteluja ja ICCAT:n hyväksyntää varten.
3. Jos jäsenvaltio aikoo muuttaa kasvatuskapasiteettia koskevaa voimassa olevaa ICCAT:n suunnitelmaa, sen on toimitettava vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta vuosittainen kasvatuksen hallintasuunnitelma komissiolle, joka toimittaa sen ICCAT:n sihteeristölle.
7 artikla
Vuosittaiset kalastussuunnitelmat
1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, toimittamassa vuotuisessa kalastussuunnitelmassa on yksilöitävä kullekin 11 ja 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle osoitetut kiintiöt ja annettava seuraavat tiedot:
a) 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien yli 24 metrin pituisten pyyntialusten osalta aluskohtainen kiintiö ja käytössä olevat toimenpiteet, joilla varmistetaan aluskohtaisten kiintiöiden ja sallittujen sivusaaliiden noudattaminen;
b) alle 24 metrin pituisten pyyntialusten sekä tonnikalarysien osalta vähintään kiintiö, joka on myönnetty tuottajaorganisaatioille tai vastaavanlaisella pyydystyypillä pyytävien kalastusalusten ryhmille.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, kullekin yli 24 metrin pituiselle pyyntialukselle myönnetty aluskohtainen kiintiö voidaan toimittaa viimeistään 30 päivää ennen kuhunkin tällaiseen alukseen sovellettavan kalastuskauden alkua.
3. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle mahdolliset myöhemmät muutokset vuotuiseen kalastussuunnitelmaan tai aluskohtaisiin kiintiöihin, jotka on myönnetty yli 24 metrin pituisille ja 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluville pyyntialuksille, vähintään kolme päivää ennen muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista. Komissio antaa tämän muutoksen ICCAT:n sihteeristön tiedoksi vähintään 48 tuntia ennen muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista.
8 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakaminen
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jakaessaan käytettävissään olevia kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden on käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, ja myös pyrittävä jakamaan kansalliset kiintiöt oikeudenmukaisesti eri laivastonosien kesken ottaen huomioon perinteinen ja pienimuotoinen kalastus ja tarjoamaan kannustimia unionin kalastusaluksille valikoivien pyydysten tai sellaisten kalastusmenetelmien käytöstä, joilla on nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia.
9 artikla
Vuotuiset kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmat
1. Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava vuotuinen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma kalastusalusten määrän mukauttamiseksi, jotta voidaan osoittaa, että kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa aluksille tietyllä kaudella jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin.
2. Jäsenvaltioiden on mukautettava kalastuskapasiteettia käyttäen muuttujia, joita SCRS on ehdottanut ja jotka ICCAT on hyväksynyt vuonna 2009.
Jäsenvaltiot voivat myöntää alakohtaisia kiintiöitä pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäville aluksille, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, ja niiden on ilmoitettava se kalastussuunnitelmissaan. Niiden on myös sisällytettävä seuranta-, valvonta- ja tarkastussuunnitelmiinsa lisätoimenpiteitä, joilla seurataan tiiviisti kyseisen laivaston kiintiön käyttöä. Jäsenvaltiot voivat antaa eri määrille aluksia luvan käyttää kokonaan kalastusmahdollisuutensa, 1 alakohdassa tarkoitettujen muuttujien perusteella.
3. Portugali ja Espanja voivat myöntää alakohtaisia kiintiöitä Azoreita, Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivillä vesillä kalastaville vapapyydysaluksille. Alakohtaiset kiintiöt ja lisätoimenpiteet niiden käytön seuraamiseksi on määriteltävä selkeästi näiden valtioiden vuotuisissa suunnitelmissa.
4. Kun jäsenvaltiot myöntävät alakohtaisia kiintiöitä 2 tai 3 kohdan mukaisesti, SCRS:n vuonna 2009 määrittelemää 5 tonnin vähimmäiskiintiövaatimusta ei sovelleta.
5. Kalastuskapasiteetin mukautus kurenuotta-aluksille on rajoitettava enintään 20 prosentin lisäykseen verrattuna kalastuskapasiteetin perustasoon vuonna 2018.
6. Kaudella 2019–2020 jäsenvaltiot voivat antaa luvan tietylle määrälle tonnikalan kalastukseen tarkoitettuja tonnikalarysiä, mikä mahdollistaa niiden kalastusmahdollisuuksien käyttämisen kokonaan.
10 artikla
Vuotuiset kasvatuksen hallintasuunnitelmat
1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava komissiolle vuotuinen kasvatuksen hallintasuunnitelma tämän artiklan mukaisesti.
2. Komissio kerää ja yhdistää suunnitelmat unionin suunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen hallintasuunnitelman ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ICCAT:ssa käytäviä keskusteluja ja ICCAT:n hyväksyntää varten.
3. Vuotuisessa kasvatuksen hallintasuunnitelmassa kunkin jäsenvaltion on osoitettava, että kasvatukseen siirrettävän kalan kokonaiskapasiteetti ja kasvatuksen kokonaiskapasiteetti ovat oikeassa suhteessa kasvatusta varten käytettävissä olevan tonnikalan arvioituihin määriin.
4. Jäsenvaltioiden on rajoitettava tonnikalan kasvatuskapasiteettinsa siihen kasvatuksen kokonaiskapasiteettiin, joka sisältyi tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun ICCAT:n rekisteriin tai jotka oli hyväksytty ja ilmoitettu ICCAT:lle vuonna 2018.
5. Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, joka voidaan siirtää jäsenvaltion kalanviljelylaitoksiin, on rajoitettava niiden määrien tasolle, jotka kyseisen jäsenvaltion kalanviljelylaitokset ilmoittivat ICCAT:lle tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun rekisteriin vuosina 2005, 2006, 2007 tai 2008.
6. Jos jäsenvaltiolla on tarvetta korottaa sellaisen pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärää, joka voidaan siirtää sen yhteen tai useampaan tonnikalanviljelylaitokseen, kyseisen korotuksen on oltava oikeassa suhteessa asianomaiselle jäsenvaltiolle jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin, elävien tonnikalojen tuonti mukaan lukien.
7. Kasvatusta harjoittavien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutkijat, joille SCRS on antanut tehtäväksi suorittaa kokeita kasvuvauhdin määrittämiseksi lihotuskauden aikana, pääsevät suorittamaan kokeita ja saavat siihen protokollassa vaadittua apua, SCRS:n tunnistettavissa olevien yksittäisten kalojen seurantaa varten kehittämän vakiomuotoisen protokollan mukaisesti.
III LUKU
TEKNISET TOIMENPITEET
1 JAKSO
Kalastuskaudet
11 artikla
Kalastuskaudet
1. Tonnikalan kurenuottakalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 26 päivän toukokuuta ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan kurenuottakalastus Adrianmerellä voi olla sallittua 15 päivään heinäkuuta saakka Adrianmerellä kasvatetun kalan osalta (FAO-kalastusalue 37.2.1).
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että voimakkuudeltaan vähintään viiden boforin tuulten takia eräät sen kurenuottaa käyttävät, tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavat alukset eivät voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään vuoden aikana, kyseinen jäsenvaltio voi siirtää asianomaisille aluksille enintään kymmenen menetettyä päivää vuoden aikana 11 päivään heinäkuuta saakka.
4. Tonnikalan kalastuksen suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla on oltava sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta.
5. Jäsenvaltioiden on vahvistettava vuotuisissa kalastussuunnitelmissaan kalastuskaudet laivastoilleen, lukuun ottamatta kurenuotta-aluksia ja suuria pelagisia pitkäsiima-aluksia.
12 artikla
Vapapyydyksiä käyttävät alukset ja uisteluveneet
1. Tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä heinäkuuta 31 päivään lokakuuta.
2. Edellyttäen, ettei kutualueiden suojeluun vaikuteta kielteisesti ja ettei kalastuskauden kokonaiskesto ylitä niiden osalta neljää kuukautta, kukin jäsenvaltio voi päättää eri aloituspäivästä lippunsa alla purjehtivien ja Itä-Atlantilla toimivien vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden osalta.
3. Kunkin jäsenvaltion on täsmennettävä 7 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisessa kalastussuunnitelmassaan, onko kyseisten kalastusten aloituspäivää muutettu, sekä asianomaisten alueiden koordinaatit.
2 JAKSO
Säilyttämisen vähimmäisviitekoko, tahattomat saaliit ja sivusaaliit
13 artikla
Purkamisvelvoite
Tämän jakson säännökset eivät rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan säännösten soveltamista, mukaan lukien mahdolliset niitä koskevat sovellettavat poikkeukset.
14 artikla
Säilyttämisen vähimmäisviitekoko
1. Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyn tonnikalan säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 30 kilogrammaa tai 115 senttimetriä lovipituutena.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 8 kilogrammaa tai 75 senttimetriä lovipituutena seuraavissa kalastuksissa:
a) vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;
b) Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat;
c) Välimerellä tuoreen kalan pienimuotoista kalastusta ja rannikkokalastusta harjoittavilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla ja käsisiima-aluksilla pyydetyt tonnikalat.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavat erityiset edellytykset vahvistetaan liitteessä I.
4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava erityiskalastusluvat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla kalastaville aluksille. Asianomaiset alukset on mainittava 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa pyyntialusten luettelossa. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan 20 ja 21 artiklassa vahvistettuja säännöksiä.
15 artikla
Tahattomat saaliit
1. Rajoittamatta 14 artiklan 1 kohdan soveltamista kaikille tonnikalaa aktiivisesti kalastaville pyyntialuksille ja tonnikalarysille sallitaan enintään viiden prosentin suuruiset tahattomat saalit 8–30 kilogramman painoisia tai lovipituudeltaan 75–115 senttimetrin mittaisia tonnikaloja.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun viiden prosentin osuuden laskenta perustuu tonnikalan kokonaissaaliisiin aluksella tai tonnikalarysässä kunkin kalastustoimen jälkeen millä tahansa hetkellä pidettyjen kalojen lukumääränä ilmaistuna.
3. Tahattomat saaliit on vähennettävä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kiintiöstä.
4. Tahattomiin tonnikalasaaliisiin sovelletaan 25, 30, 31 ja 32 artiklaa.
16 artikla
Sivusaaliit
1. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä tonnikalan sivusaaliista kiintiönsä puitteissa ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan vuotuisen kalastussuunnitelmansa.
2. Tonnikalan sivusaaliiden taso saa olla enintään 20 prosenttia aluksella olevasta kokonaissaaliista kunkin kalastusmatkan päättyessä. Vuotuisessa kalastussuunnitelmassa on määriteltävä selkeästi menetelmä, jota käytetään kyseisten sivusaaliiden laskennassa aluksella olevan kokonaissaaliin suhteen. Sivusaaliit voidaan laskea painona tai kalojen lukumääränä ilmaistuna. Kalojen lukumääräperusteista laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin. Pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävien alusten laivastolle sallittujen sivusaaliiden taso voidaan laskea vuosittain.
3. Lippujäsenvaltion on vähennettävä kiintiöstään kaikki sivusaaliina saadut kuolleet tonnikalat, jotka on pidetty aluksella tai heitetty pois, ja kirjattava ne ja ilmoitettava ne komissiolle.
4. Jos jäsenvaltiolla ei ole tonnikalakiintiötä, asianomaiset sivusaaliit vähennetään erityisestä unionin sivusaaliskiintiöstä, joka on vahvistettu tonnikalalle Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
5. Jos asianomaisen kalastusaluksen tai tonnikalarysän jäsenvaltiolle myönnetty kiintiö on jo käytetty loppuun, tonnikalojen pyytäminen ei ole sallittua, ja kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tonnikalat vapautetaan. Kuolleiden tonnikalojen jalostuksen ja kaupan pitämisen on oltava kiellettyä, ja kaikki saaliit on kirjattava. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot tällaisista saaliista vuosittain komissiolle, joka toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle.
6. Alusten, jotka eivät kalasta aktiivisesti tonnikalaa, on pidettävä kaikki aluksella pidetyt tonnikalan määrät selvästi erillään muista lajeista, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata tämän artiklan noudattamista. Nämä sivusaaliit voidaan pitää kaupan, jos niihin liittyy sähköinen tonnikalasaalisasiakirja.
3 JAKSO
Ilmakaluston käyttö
17 artikla
Ilmakaluston käyttö
Ilma-alusten, helikoptereiden, kaikentyyppisten miehittämättömien ilma-alusten ja muun ilmakaluston käyttö tonnikalan etsimiseksi on kiellettyä.
IV LUKU
URHEILU- JA VIRKISTYSKALASTUS
18 artikla
Urheilu- ja virkistyskalastuksen erityiskiintiö
Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on säänneltävä urheilu- ja virkistyskalastusta myöntämällä kyseisiin kalastuksiin erityinen kiintiö ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan kalastussuunnitelmansa.
19 artikla
Urheilu- ja virkistyskalastus
1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on säänneltävä urheilu- ja virkistyskalastusta myöntämällä aluksille kalastuslupia urheilu- ja virkistyskalastusta varten.
2. Urheilu- ja virkistyskalastuksessa tonnikalaa saa pyytää enintään yhden yksilön alusta kohden päivässä.
3. Kaikki tonnikalat on purettava aluksesta kokonaisina, ilman kiduksia ja/tai perattuina. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilu- ja virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.
4. Urheilu- ja virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä.
5. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava urheilu- ja virkistyskalastusta koskevat saalistiedot, mukaan lukien kunkin tonnikalan paino ja pituus, ja toimitettava komissiolle tiedot edeltävältä vuodelta vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Komissio toimittaa kyseiset tiedot SCRS:lle.
6. Kunkin jäsenvaltion on luettava urheilu- ja virkistyskalastuksessa saadut kuolleet kalat kiintiöön, jonka se on myöntänyt 7 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.
V LUKU
VALVONTATOIMENPITEET
1 JAKSO
Rekisterit aluksista ja tonnikalarysistä
20 artikla
Alusrekisteri
1. Kunkin jäsenvaltion on tapauksen mukaan kuukautta ennen 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen kalastuskausien alkamista tai kuukautta ennen lupakauden alkamista lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa vuosittain
a) luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista pyyntialuksista, jotka saavat niille myönnetyn kalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;
b) luettelo kaikista muista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka eivät ole pyyntialuksia ja jotka saavat harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.
2. Molemmat luettelot on laadittava ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.
3. Kalastusalus voi kalenterivuoden aikana sisältyä molempiin 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin, kunhan se ei ole molemmissa luetteloissa yhtä aikaa.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin on merkittävä aluksen nimi ja unionin alusrekisterinumero (CFR-numero) komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 ( 1 ) liitteessä I määritellyn mukaisesti.
5. Jälkikäteen toimitettuja tietoja ei hyväksytä. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin myöhemmin kalenterivuoden aikana tehtävät muutokset voidaan hyväksyä ainoastaan, jos ilmoitettu kalastusalus on oikeutetuista toiminnallisista tai pakottavista syistä estynyt osallistumasta toimintaan. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta heti komissiolle sekä annettava
a) täydelliset tiedot 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin sisällytetyn aluksen korvaavasta yhdestä tai useammasta kalastusaluksesta; ja
b) täydellinen selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä asianmukaiset tätä tukevat todisteet tai lisätiedot.
6. Komissio lähettää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ICCAT:n sihteeristölle, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin pyyntialuksista, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai ICCAT:n rekisteriin kaikista muista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa.
7. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1936/2001 ( 2 ) 8 a artiklan 2, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.
21 artikla
Suhde asetukseen (EY) N:o 1224/2009
Jollei tässä luvussa toisin säädetä, tässä luvussa säädettyjä valvontatoimenpiteitä sovelletaan niiden valvontatoimenpiteiden lisäksi, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1224/2009.
22 artikla
Alusten kalastusluvat
1. Rajoittamatta 16 artiklan soveltamista unionin alukset, joita ei ole kirjattu 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ICCAT:n rekistereihin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa aluksesta tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.
2. Kun aluskohtainen kiintiö katsotaan käytetyn loppuun, lippujäsenvaltion on peruutettava tonnikalan kalastuslupa, ja se voi vaatia alusta siirtymään viipymättä osoittamaansa satamaan.
23 artikla
Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa
1. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta luettelo tonnikalarysistään, joilla saadaan niille myönnetyn kalastusluvan nojalla kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava tonnikalarysien nimet ja rekisterinumerot, ja se on laadittava ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.
2. Komissio lähettää luettelon ICCAT:n sihteeristölle, jotta nämä tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa.
3. Unionin tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, pitää, siirtää, siirtää kasvatuskassiin tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.
4. Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.
24 artikla
Yhteiset kalastustoimet
1. Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet ovat sallittuja ainoastaan asianomaisen lippujäsenvaltion tai asianomaisten lippujäsenvaltioiden suostumuksella. Luvan saadakseen kunkin kurenuotta-aluksen on oltava varustettu tonnikalan kalastukseen, ja sillä on oltava aluskohtainen kiintiö. Muiden sopimuspuolten kanssa toteutettavia yhteisiä kalastustoimia ei sallita.
2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistumislupaa hakevilta kalastusaluksiltaan seuraavat tiedot:
a) toimen kesto;
b) toimeen osallistuvien toimijoiden henkilöllisyys;
c) aluskohtaiset kiintiöt;
d) saaliiden jakoperuste toimeen osallistuvien alusten välillä; ja
e) tiedot määräpaikkana olevista kalanviljelylaitoksista.
3. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle vähintään 15 päivää ennen toimen alkamista liitteessä VI olevan mallin mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle ja yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien muiden kalastusalusten lippujäsenvaltioille viimeistään kymmenen päivää ennen toimen alkamista.
4. Edellä 3 kohdassa vahvistettua määräaikaa ei ylivoimaisen esteen sattuessa sovelleta 2 kohdan e alakohdan nojalla pyydettäviin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltio voi toimittaa komissiolle päivitetyt tiedot mahdollisimman pian sekä kuvauksen ylivoimaisen esteen aiheuttaneista tapahtumista. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle.
2 JAKSO
Saaliit
25 artikla
Kirjaamista koskevat vaatimukset
1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14, 15, 23 ja 24 artiklan noudattamisen lisäksi unionin kalastusaluksen päällikön on soveltuvin osin kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa luetellut tiedot.
2. Unionin hinausalusten, apualusten ja jalostusalusten päälliköiden on kirjattava toimintansa liitteessä II olevassa B, C ja D osassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
26 artikla
Päälliköiden ja tonnikalarysien haltijoiden toimittamat saalisilmoitukset
1. Tonnikalaa aktiivisesti kalastavan pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa viranomaisille päivittäin kalastuspäiväkirjasta saadut tiedot, joissa ilmoitetaan ICCAT-rekisterinumero, aluksen nimi, lupakauden alkamis- ja päättymisajankohta, päivämäärä, kellonaika, sijainti (leveys- ja pituusasteet) sekä yleissopimusalueella pyydetyn tonnikalan paino ja lukumäärä. Päällikön on lähetettävä kyseiset tiedot sähköisesti liitteessä V esitetyssä muodossa koko sen ajan, jona alus saa kalastaa tonnikalaa.
2. Kurenuotta-aluksen päällikön on laadittava 1 kohdassa tarkoitetut päivittäiset ilmoitukset kustakin kalastustoimesta, myös kalastustoimista, joissa saalista ei ole saatu.
3. Toimijan on lähetettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset lippujäsenvaltionsa viranomaisille päivittäin viimeistään klo 9.00 (GMT) edellisen päivän osalta, kun kyseessä ovat kurenuotta-alukset ja yli 24 metrin pituiset alukset, ja viimeistään maanantaina keskiyöllä edellisen, sunnuntaina keskiyöllä (GMT) päättyneen viikon osalta, kun kyseessä ovat muut pyyntialukset.
4. Tonnikalarysien haltijoiden, jotka kalastavat tonnikalaa aktiivisesti, on lähetettävä päivittäinen saalisilmoitus, jossa ilmoitetaan ICCAT-rekisterinumero, päivämäärä, kellonaika, saaliit (kalojen paino ja lukumäärä), myös silloin kun saalista ei ole saatu. Tonnikalarysien haltijoiden on lähetettävä nämä tiedot 48 tunnin kuluessa sähköisesti liitteessä V esitetyssä muodossa jäsenvaltionsa viranomaisille koko sen ajan, jona ne saavat kalastaa tonnikalaa.
5. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa annetaan tämän artiklan 1–4 kohdan ja liitteen V mukaisesti tehtävää alusten ja tonnikalarysien toiminnan kirjaamista ja siitä raportoimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
27 artikla
Jäsenvaltioiden lähettämät viikoittaiset ja kuukausittaiset saalisilmoitukset
1. Kunkin jäsenvaltion on 26 artiklassa tarkoitetut saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa viipymättä komissiolle; jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viipymättä kaikkien kalastusalusten ja tonnikalarysien viikoittaiset saalisilmoitukset liitteessä V esitetyn mallin mukaisesti. Komissio toimittaa kyseiset tiedot viikoittain ICCAT:n sihteeristölle ICCAT:n edellyttämien tietojen ja datan toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukaisesti.
2. Kunkin jäsenvaltion on ennen kunkin kuukauden 15 päivää ilmoitettava komissiolle Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu, pyydetty tonnikalarysällä tai siirretty kasvatuskassiin edellisen kuukauden aikana, kun nämä toimet on suoritettu kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyillä kalastusaluksilla tai tonnikalarysillä. Toimitettavat tiedot on jäsenneltävä pyydystyypeittäin, myös sivusaaliiden ja urheilu- ja virkistyskalastussaaliiden osalta ja silloin kun saalista ei ole saatu. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.
28 artikla
Tiedot kiintiöiden käyttämisestä loppuun
1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 34 artiklan säännösten lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun tämän asetuksen 11 tai 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle osoitetusta kiintiöstä katsotaan saavutetun 80 prosenttia.
2. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 35 artiklan säännösten lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun tämän asetuksen 11 tai 12 artiklassa tarkoitetulle pyydysryhmälle taikka yhteiselle kalastustoimelle tai kurenuotta-alukselle osoitettu kiintiö katsotaan käytetyn loppuun.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mukana on toimitettava viralliset asiakirjat, joissa esitetään todisteet jäsenvaltion laivastolle, pyydysryhmälle, yhteiselle kalastustoimelle tai aluskohtaisella kiintiöllä kalastaville aluksille esittämästä kalastuskiellosta tai satamaanpaluukehotuksesta, mukaan lukien selkeä maininta kalastuskiellon alkamispäivämäärästä ja -kellonajasta.
29 artikla
Jäsenvaltioiden vuotuiset saalisilmoitukset
1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä maaliskuuta yksityiskohtaiset tiedot kaikista edellisen kalastusvuoden aikana Itä-Atlantilla ja Välimerellä saaduista tonnikalasaaliista. Näihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat seikat:
a) kunkin pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero;
b) kunkin pyyntialuksen lupakausi tai lupakaudet;
c) kunkin pyyntialuksen kokonaissaaliit, myös silloin kun saalista ei ole saatu, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta;
d) niiden päivien kokonaismäärä, joina kukin pyyntialus on kalastanut Itä-Atlantilla ja Välimerellä, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta; ja
e) kunkin pyyntialuksen kokonaissaaliit, jotka on saatu lupakauden ulkopuolella (sivusaaliit), myös silloin kun saalista ei ole saatu.
2. Niistä pyyntialuksista, joilla ei ole lupaa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä mutta jotka ovat saaneet tonnikalaa sivusaaliina, on toimitettava komissiolle samana 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä tiedot, joihin on sisällyttävä seuraavat seikat:
a) aluksen nimi ja ICCAT-numero tai kansallinen rekisterinumero, jos alusta ei ole rekisteröity ICCAT:ssa; ja
b) tonnikalan kokonaissaaliit.
3. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki tiedot aluksista, joihin ei sovelleta 1 ja 2 kohtaa mutta joiden tiedetään tai oletetaan kalastaneen tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.
4. Komissio toimittaa 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamansa tiedot ICCAT:n sihteeristölle.
3 JAKSO
Purkamiset ja jälleenlaivaukset
30 artikla
Nimetyt satamat
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä satamat tai lähellä rannikkoa oleva paikat, joissa tonnikalan purkamis- tai jälleenlaivaustoimet saa tehdä, jäljempänä ’nimetyt satamat’.
2. Jotta satama voidaan määritellä nimetyksi satamaksi, satamajäsenvaltion on täsmennettävä sallitut purkamis- ja jälleenlaivausajankohdat ja -paikat.
3. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava luettelo nimetyistä satamista vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta komissiolle, joka toimittaa nämä tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle.
4. Kalastusaluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti nimeämissä satamissa tai lähellä rannikkoa olevissa paikoissa.
31 artikla
Purkaminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklaa sovelletaan kokonaispituudeltaan vähintään 12 metriä pitkien, tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien unionin kalastusalusten päälliköihin. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan mukainen saapumisen ennakkoilmoitus on lähetettävä sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja päälliköt aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle.
2. Lisäksi 20 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon kuuluvien unionin kalastusalusten, joiden suurin pituus on alle 12 metriä, päälliköiden on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:
a) arvioitu saapumisaika;
b) aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä; ja
c) sitä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.
3. Jos jäsenvaltioilla on unionin sovellettavan lainsäädännön nojalla lupa soveltaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua aikaa lyhyempää määräaikaa ilmoituksen tekemiseen, aluksella olevan tonnikalan arvioidut määrät voidaan ilmoittaa näin ollen sovellettavalla ilmoittamishetkellä ennen saapumista. Jos kalastusalueet ovat alle neljän tunnin päässä satamasta, aluksella olevan tonnikalan arvioituja määriä voidaan muuttaa milloin tahansa ennen saapumista.
4. Satamajäsenvaltion viranomaisten on pidettävä kirjaa kaikista kuluvan vuoden ennakkoilmoituksista.
5. Satamajäsenvaltion asianomaisten valvontaviranomaisten on 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti valvottava kaikkia purkamisia, ja tietty prosenttiosuus on tarkastettava perustuen riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon kiintiö, laivaston koko ja pyyntiponnistus. Tällainen kunkin jäsenvaltion käyttöönottama valvontajärjestelmä on esiteltävä yksityiskohtaisesti 53 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa. Tätä valvontajärjestelmää sovelletaan myös keruutoimiin.
6. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 23 artiklan 1 kohdan lisäksi unionin pyyntialusten päälliköiden on kunkin kalastusmatkan jälkeen aluksen pituudesta riippumatta toimitettava purkamisilmoitus lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja, jos saalis on purettu toisen jäsenvaltion tai sopimuspuolen satamassa, tämän satamajäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.
7. Kaikki puretut saaliit on punnittava.
32 artikla
Jälleenlaivaus
1. Tonnikalan jälleenlaivaus merellä yleissopimusalueella on kiellettyä kaikissa olosuhteissa.
2. Kalastusalukset saavat jälleenlaivata tonnikalasaaliita ainoastaan nimetyissä satamissa 30 artiklassa säädetyin edellytyksin.
3. Satamajäsenvaltion on varmistettava tarkastusten täydellinen kattavuus kaikkina jälleenlaivaamisaikoina kaikissa jälleenlaivaamispaikoissa.
4. Vastaanottavan kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen jäsenvaltion tai sopimuspuolen, jonka satamaa aiotaan käyttää, toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:
a) arvioitu saapumispäivä, -aika ja -satama;
b) aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä ja tiedot maantieteellisestä alueesta, jolta se on pyydetty;
c) jälleenlaivaavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;
d) vastaanottavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä; ja
e) jälleenlaivattavan tonnikalasaaliin tonnimäärä ja maantieteellinen pyyntialue.
5. Kalastusalusten ei saa antaa jälleenlaivata, jos ne eivät ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.
6. Jälleenlaivaavan kalastusaluksen päällikön on ennen jälleenlaivauksen alkamista ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:
a) jälleenlaivattavan tonnikalan määrät;
b) jälleenlaivauksen päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;
c) vastaanottavan kalastusaluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä; ja
d) maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaalis on pyydetty.
7. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava kaikki jälleenlaivaukset nimetyssä satamassa. Kyseisten viranomaisten on
a) tarkastettava vastaanottava kalastusalus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat;
b) lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta jälleenlaivaavan kalastusaluksen lippuvaltion viranomaisille viiden päivän kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.
8. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 21 ja 22 artiklassa säädetään, unionin kalastusalusten päälliköiden on aluksen pituudesta riippumatta täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja lähetettävä se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kalastusalus purjehtii. Ilmoitus on toimitettava 48 tunnin kuluessa satamassa suoritetun jälleenlaivauksen päivästä tämän asetuksen liitteessä III olevan mallin mukaisesti.
4 JAKSO
Siirtotoimet
33 artikla
Siirtolupa
1. Ennen kaikkia siirtotoimia pyyntialuksen tai hinausaluksen päällikön taikka sen kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan, josta kyseinen siirto on peräisin, on lähetettävä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille siirtoa koskeva ennakkoilmoitus, josta käy ilmi
a) pyyntialuksen, hinausaluksen, kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän nimi ja ICCAT-rekisterinumero;
b) siirron arvioitu ajankohta;
c) siirrettävän tonnikalan arvioitu määrä;
d) tiedot paikasta (leveysaste/pituusaste), jossa siirto toteutetaan, sekä tunnistettavat kasvatuskassin numerot;
e) vastaanottavan hinausaluksen nimi, hinattavien kasvatuskassien lukumäärä ja tapauksen mukaan ICCAT-rekisterinumero;
f) tonnikalan määräpaikkana oleva satama, kalanviljelylaitos tai kasvatuskassi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten kullekin kasvatuskassille annetaan yksilöllinen tunnistenumero. Numerot on annettava käyttäen yksilöllistä numerointijärjestelmää, joka koostuu vähintään hinausaluksen lippujäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä on kolme numeroa.
3. Pyyntialusten, hinausalusten, kalanviljelylaitosten tai tonnikalarysien ei saa antaa jälleenlaivata, jos ne eivät ole saaneet ennakkolupaa asianomaiselta jäsenvaltiolta. Kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on päätettävä kunkin siirtotoimen osalta, myöntävätkö ne siihen luvan. Tätä varten kullekin siirtotoimelle annetaan yksilöllinen tunnistenumero, joka ilmoitetaan tapauksen mukaan kalastusaluksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle. Jos lupa myönnetään, tunnistenumero koostuu jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, vuoden ilmaisevista neljästä numerosta ja kolmikirjaimisesta koodista ”AUT” (lupa) sekä niitä seuraavista järjestysnumeroista. Jos lupa evätään, numero koostuu jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, vuoden ilmaisevista neljästä numerosta ja kolmikirjaimisesta koodista ”NEG” (ei lupaa) sekä niitä seuraavista järjestysnumeroista.
4. Jos kaloja kuolee siirtotoimen aikana, asianomaisten jäsenvaltioiden ja siirrossa mukana olleiden toimijoiden on toimittava liitteen XII mukaisesti.
5. Tapauksen mukaan pyyntialuksesta, hinausaluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on myönnettävä tai evättävä siirtolupa 48 tunnin kuluessa siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen tekemisestä.
6. Asianomaisen jäsenvaltion myöntämä siirtolupa ei vaikuta kasvatuskassiinsiirtotoimea koskevan luvan myöntämiseen.
34 artikla
Siirtoluvan epääminen
1. Aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio ei saa myöntää lupaa siirtoon, jos se katsoo siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen saatuaan, että
a) pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole riittävää kiintiötä;
b) pyyntialus tai tonnikalarysän haltija ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti tai kalamäärälle ei ole myönnetty lupaa kasvatuskassiinsiirtoon tai määrää ei ole otettu huomioon mahdollisesti sovellettavan kiintiön käyttämiseksi;
c) pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa; tai
d) hinausalusta, joka on ilmoitettu kalojen siirron vastaanottajaksi, ei ole merkitty 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ICCAT:n rekisteriin kaikista muista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa, tai sille ei ole asennettu satelliittiseurantajärjestelmää.
2. Jos siirtoon ei myönnetä lupaa,
a) pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on annettava vapauttamismääräys tapauksen mukaan pyyntialuksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle ja ilmoitettava heille, että siirtoon ei myönnetä lupaa ja että kalat on vapautettava mereen;
b) tapauksen mukaan pyyntialuksen päällikön, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on vapautettava kalat;
c) tonnikalat on vapautettava liitteessä XI vahvistettuja menettelyjä noudattaen.
35 artikla
Valvonta videokameran avulla
1. Tonnikalaa siirtävän pyyntialuksen tai hinausaluksen päällikön, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on varmistettava, että siirtotoimia valvotaan vedenalaisen videokameran avulla, jotta siirrettävien kalojen lukumäärä voidaan todentaa. Videotallennusta koskevien vähimmäisvaatimusten ja menettelyjen on oltava liitteen IX mukaisia.
2. Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat ICCAT:n tarkastajien ja alueellisten tarkkailijoiden käytettävissä.
3. Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat unionin tarkastajien ja kansallisten tarkkailijoiden käytettävissä.
4. Kunkin aluksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alkuperäisen videotallenteen korvaamisen, editoinnin tai muuntelun välttämiseksi.
36 artikla
ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden tekemät todennukset sekä tutkimuksen aloittaminen ja tekeminen
1. Jäljempänä 51 artiklassa ja liitteessä VII esitetyn mukaisesti pyyntialuksella tai tonnikalarysällä olevan ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on kirjattava suoritetut siirtotoimet ja raportoitava niistä, tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä saaliita ja todennettava 33 artiklassa tarkoitettuun siirtoa koskevaan ennakkolupaan ja 38 artiklassa tarkoitettuun ICCAT:n siirtoilmoitukseen tehdyt merkinnät.
2. Jos ICCAT:n alueellisen tarkkailijan, asianomaisten valvontaviranomaisten ja/tai pyyntialuksen päällikön tai tonnikalarysän edustajan tekemien saalisarvioiden välillä on lukumääränä ilmaistuna yli kymmenen prosentin ero tai jos videotallenteen laatu tai selkeys ei ole riittävä tällaisten arviointien tekemiseksi, pyyntialuksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus, joka on saatettava päätökseen ennen kuin kalat siirretään kalanviljelylaitoksella kasvatuskassiin tai joka tapauksessa 96 tunnin kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Kasvatuskassiinsiirtoa ei saa sallia eikä tonnikalasaalisasiakirjassa (BCD) olevaa, pyyntiä käsittelevää kohtaa vahvistaa ennen kuin kyseisen tutkimuksen tulokset ovat selvillä.
3. Jos videotallenteen laatu tai selkeys ei kuitenkaan ole riittävä lukumäärän arvioimiseksi, toimija voi pyytää aluksen, tonnikalarysän tai kalanviljelylaitoksen lippuvaltion viranomaisilta lupaa toteuttaa uusi siirtotoimi ja esittää vastaava videotallenne ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.
4. ICCAT:n alueellinen tarkkailija saa allekirjoittaa ICCAT:n siirtoilmoituksen ainoastaan, jos hänen havaintonsa ovat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia ja jos siirtoilmoituksen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan, myös 35 artiklan 1 kohdassa edellytetyn sääntöjen mukaisen videotallenteen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkastajan tekemiä todennuksia. Siirtoilmoituksessa on oltava ICCAT:n alueellisen tarkkailijan allekirjoitus, nimenselvennys ja ICCAT-numero.
5. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on myös todennettava, että ICCAT:n siirtoilmoitus toimitetaan hinausaluksen päällikölle taikka kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän edustajalle.
37 artikla
Toimenpiteet kasvatuskassiin siirrettävän tonnikalan lukumäärän ja painon arvioimiseksi
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ja toimet tutkiakseen tarkemmin, miten pyynti- ja kasvatuskassiinsiirtohetkellä voitaisiin paremmin arvioida niin tonnikalojen lukumäärää kuin painoakin. Kunkin jäsenvaltion on raportoitava toteutetuista toimenpiteistä vuosittain viimeistään 22 päivänä elokuuta komissiolle, joka toimittaa kyseiset raportit SCRS:lle.
38 artikla
Siirtoilmoitus
1. Pyynti- tai hinausaluksen päällikön, tonnikalarysän haltijan tai kalanviljelylaitoksen hoitajan on siirtotoimen lopuksi täytettävä liitteessä IV esitetyn mallin mukainen ICCAT:n siirtoilmoitus ja toimitettava se oman jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille.
2. Aluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä, josta kyseinen siirto on peräisin, vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on numeroitava siirtoilmoituslomakkeet. Numerointijärjestelmän on koostuttava jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä ovat vuoden ilmaisevat neljä numeroa ja kolme järjestysnumeroa, joita seuraa kolmikirjaiminen koodi ”ITD” (MS-20**/xxx/ITD).
3. Alkuperäisen siirtoilmoituksen on seurattava siirrettävien kalojen mukana. Pyyntialuksen päällikön, tonnikalarysän haltijan, hinausaluksen päällikön tai kalanviljelylaitoksen hoitajan on pidettävä itsellään ilmoituksen jäljennös.
4. Siirtotoimet suorittavien alusten (hinausalukset mukaan lukien) päälliköiden on kirjattava toimintansa liitteessä II esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
39 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään 33–38 artiklassa ja kyseisissä artikloissa mainituissa liitteissä tarkoitettuja siirtotoimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
5 JAKSO
Kasvatuskassiinsiirtotoimet
40 artikla
Kasvatuskassiinsiirtolupa
1. Ennen kunkin kasvatuskassiinsiirtotoimen alkua on kiellettävä kuljetuskassien ankkuroiminen 0,5 meripeninkulman sisällä kalanviljelylaitokselta.
2. Ennen kasvatuskassiinsiirtotoimea on kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoitettava pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle kyseisen aluksen tai tonnikalarysän pyytämät määrät ja pyydettävä lupaa kasvatuskassiinsiirtoon.
3. Kasvatuskassiinsiirtotoimea ei saa aloittaa ilman ennakkolupaa, jonka antaa
a) pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli; tai
b) kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli, jos siitä on sovittu asianomaisten jäsenvaltioiden kesken tai asianomaisen lippusopimuspuolen kanssa.
4. Pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen on myönnettävä tai evättävä lupa kasvatuskassiinsiirtoon yhden työpäivän sisällä pyynnön esittämisestä ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta. Jos pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalta jäsenvaltiolta tai sopimuspuolelta ei saada vastausta yhden työpäivän kuluessa, kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli voi myöntää luvan kasvatuskassiinsiirtoon.
5. Tonnikala on siirrettävä kasvatuskassiin ennen 15 päivää elokuuta, jollei kalat vastaanottavasta laitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli esitä hyväksyttäviä perusteita. Tällaiset perusteet on toimitettava kasvatuskassiinsiirtoraportin mukana.
41 artikla
Kasvatuskassiinsiirtoluvan epääminen
1. Pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on evättävä lupa kasvatuskassiinsiirtoon, jos se katsoo 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan, että
a) pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ollut riittävää kiintiötä kattamaan kasvatuskassiin siirretyt tonnikalat;
b) pyyntialus tai tonnikalarysä ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti tai sitä ei ole otettu huomioon sovellettavan kiintiön laskemiseksi; tai
c) pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.
2. Jos lupaa kasvatuskassiinsiirtoon ei myönnetä, pyyntialuksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen on pyydettävä kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevaa jäsenvaltiota tai sopimuspuolta takavarikoimaan saaliit ja vapauttamaan kalat vapauttamismääräyksellä.
3. Saatuaan vapauttamismääräyksen kalanviljelylaitoksen hoitajan on tehtävä vapautus liitteen XI mukaisesti.
42 artikla
Tonnikalasaalisasiakirjat
Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevan jäsenvaltion on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 640/2010 ( 3 ) mukaisesti kiellettävä sellaisten tonnikalojen siirto kasvatuskassiin kasvatustarkoituksessa, joiden mukana ei ole ICCAT:n vaatimia asiakirjoja. Asiakirjojen on oltava tarkkoja ja täydellisiä sekä pyyntialuksista tai tonnikalarysistä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen viranomaisten vahvistamia ja validoimia.
43 artikla
Tarkastukset
Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki kasvatuskassiinsiirtotoimet kalanviljelylaitoksissa.
44 artikla
Valvonta videokameran avulla
1. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että kasvatuskassiinsiirtotoimia valvotaan vedenalaisen videokameran avulla. Kustakin kasvatuskassiinsiirtotoimesta on tuotettava videotallenne liitteen IX mukaisesti.
2. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat ICCAT:n tarkastajien ja alueellisten tarkkailijoiden käytettävissä.
3. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut videotallenteet ovat unionin tarkastajien ja kansallisten tarkkailijoiden käytettävissä.
4. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alkuperäisen videotallenteen korvaamisen, editoinnin tai muuntelun välttämiseksi.
45 artikla
Tutkimusten aloittaminen ja tekeminen
1. Jos ICCAT:n alueellisen tarkkailijan, jäsenvaltion asianomaisten valvontaviranomaisten tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tekemät tonnikalojen lukumäärinä ilmaistut arviot eroavat toisistaan yli kymmenen prosenttia, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus yhteistyössä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen kanssa.
2. Kaloja ei saa kerätä eikä tonnikalasaalisasiakirjassa olevaa, kasvatusta käsittelevää kohtaa saa vahvistaa, ennen kuin kyseisen tutkimuksen tulokset ovat selvillä.
3. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio ja pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio, jotka suorittavat tutkimuksen, voivat käyttää muitakin saatavillaan olevia tietoja, myös 46 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien tuloksia, saattaakseen tutkimuksen loppuun.
46 artikla
Toimenpiteet ja ohjelmat kasvatuskassiin siirrettävien tonnikalojen lukumäärän ja painon arvioimiseksi
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava 37 artiklassa tarkoitetut tarvittavat toimenpiteet ja toimet.
2. Ohjelmalla, jossa käytetään stereokamerajärjestelmiä tai vastaavan tarkkuuden tarjoavia vaihtoehtoisia tekniikoita, on katettava 100 prosenttia kaikista kasvatuskassiinsiirtotoimista, jotta voidaan määrittää kalojen lukumäärä ja paino kussakin kasvatuskassiinsiirtotoimessa.
3. Ohjelma on toteutettava liitteessä X olevassa B jaksossa vahvistettuja menettelyjä noudattaen.
4. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tulokset pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle ja komissiolle liitteessä X olevan B jakson mukaisesti. Komissio toimittaa tulokset ICCAT:n sihteeristölle toimitettaviksi ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.
5. Jos ohjelman tulokset osoittavat, että kasvatuskassiin siirrettävän tonnikalan määrät eroavat määristä, jotka on ilmoitettu pyydetyiksi ja siirretyiksi, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus yhteistyössä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen kanssa. Jos tutkimusta ei saada päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tulosten ilmoittamisesta tai jos tutkimuksen tulos osoittaa, että tonnikalojen lukumäärä tai keskipaino ylittää pyydetyksi ja siirretyksi ilmoitetun määrän, pyyntialuksen tai tonnikalarysän lippujäsenvaltion tai lippusopimuspuolen viranomaisten on annettava ylimenevien määrien osalta vapauttamismääräys liitteessä XI vahvistettuja menettelyjä noudattaen.
6. Liitteessä X olevan B jakson 3 kohdassa vahvistettuja menettelyjä noudattaen on vapauttamisen jälkeen tapauksen mukaan käytettävä ohjelmasta johdetut määrät seuraaviin:
a) määrittämään lopulliset saalisluvut, jotka on vähennettävä kansallisesta kiintiöstä;
b) täyttämään kyseiset luvut kasvatuskassiinsiirtoilmoituksiin ja tonnikalasaalisasiakirjan asianomaisiin jaksoihin.
7. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on raportoitava kyseisten ohjelmien tuloksista vuosittain viimeistään 30 päivänä elokuuta komissiolle, joka toimittaa kyseiset raportit SCRS:lle.
8. Elävää tonnikalaa saa siirtää yhdestä kasvatuskassista toiseen kasvatuskassiin ainoastaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan valtion valvontaviranomaisten luvalla ja läsnä ollessa.
9. Tämän artiklan 5 kohdassa ja 45 artiklassa tarkoitettu, aluksen tai tonnikalarysän pyytämiksi ilmoitettujen määrien ja valvontakameroiden avulla todettujen määrien välinen kymmenen prosentin tai sitä suurempi ero katsotaan asianomaisen aluksen tai tonnikalarysän tekemäksi mahdolliseksi sääntöjen noudattamatta jättämiseksi, ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkoituksenmukaisten jatkotoimien varmistamiseksi.
47 artikla
Kasvatuskassiinsiirtoraportti
1. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on yhden viikon kuluessa kasvatuskassiinsiirtotoimen saattamisesta loppuun toimitettava liitteessä X olevassa B jaksossa tarkoitetut tiedot sisältävä kasvatuskassiinsiirtoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka aluksilla tai tonnikalarysillä asianomainen tonnikala on pyydetty, sekä komissiolle. Raportissa on myös oltava tiedot, jotka sisältyvät kasvatuskassiinsiirtoilmoitukseen asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 b artiklassa ja liitteessä I a vahvistetulla tavalla. Komissio toimittaa tämän raportin ICCAT:n sihteeristölle.
2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi kasvatuskassiinsiirtotoimea ei katsota loppuun saatetuksi ennen kuin mahdollinen käynnistetty tutkimus ja tapauksen mukaan vapauttamistoimi on saatettu loppuun.
48 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään 40–47 artiklassa ja kyseisissä artikloissa mainituissa liitteissä tarkoitettuja kasvatuskassiinsiirtotoimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6 JAKSO
Seuranta ja valvonta
49 artikla
Alusten satelliittiseurantajärjestelmä
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevaa velvoitetta sovelletaan kaikkiin hinausaluksiin, jotka on sisällytetty tämän asetuksen 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun ICCAT:n alusrekisteriin, riippumatta niiden pituudesta.
2. Yli 15 metriä pitkien kalastusalusten, jotka kuuluvat 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun alusrekisteriin tai 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rekisteriin muista aluksista, on aloitettava satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittaminen ICCAT:lle vähintään 15 päivää ennen kalastuskauden alkua ja jatkettava tietojen toimittamista vähintään 15 päivää kalastuskauden päättymisen jälkeen, jollei komissiolle lähetetä etukäteen pyyntöä aluksen poistamiseksi ICCAT:n alusrekisteristä.
3. Valvontaa varten ei pyyntialuksilta, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, lähetettävien satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittamista saa keskeyttää alusten ollessa satamassa.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksenseurantakeskukset toimittavat komissiolle ja sen nimeämälle elimelle reaaliaikaisesti ja ”https data feed” -formaatissa jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit. Komissio lähettää kyseiset viestit sähköisesti ICCAT:n sihteeristölle.
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
a) niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit toimitetaan komissiolle vähintään joka toinen tunti;
b) jos satelliittiseurantajärjestelmään tulee tekninen vika, niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten muulla tavoin lähettämät täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanotetut viestit toimitetaan komissiolle 24 tunnin kuluessa viestien saapumisesta niiden kalastuksenseurantakeskuksiin;
c) komissiolle toimitetut viestit numeroidaan järjestysnumeroin (ja yksilöllisin tunnistein) päällekkäisyyksien välttämiseksi;
d) komissiolle toimitetut viestit ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 24 artiklan 3 kohdan mukaisia.
6. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkia niiden tarkastusalusten käyttöön annettuja viestejä käsitellään luottamuksellisesti ja että ne rajoitetaan merellä tehtäviin tarkastustoimiin.
50 artikla
Kansallinen tarkkailijaohjelma
1. Jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallinen tarkkailijaohjelma kattaa tonnikalaa aktiivisesti kalastavien alusten osalta ainakin seuraavat prosenttiosuudet:
a) 20 prosenttia sen pelagisista troolareista (yli 15 m);
b) 20 prosenttia sen pitkäsiima-aluksista (yli 15 m);
c) 20 prosenttia sen vapapyydyksiä käyttävistä aluksista (yli 15 m);
d) 100 prosenttia hinausaluksista;
e) 100 prosenttia toimista, kun kalaa kerätään tonnikalarysistä.
2. Jäsenvaltioiden on annettava kansallisille tarkkailijoille virallinen henkilöllisyysasiakirja.
3. Kansallisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti
a) seurata, että kalastusalukset ja tonnikalarysät toimivat tämän asetuksen mukaisesti;
b) kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä; tässä yhteydessä on annettava muun muassa seuraavat tiedot:
i) saaliin määrä (sivusaalis mukaan luettuna), myös eri lajien kohtelu, esimerkiksi aluksella pitäminen tai pois heittäminen elävänä tai kuolleena,
ii) pyyntialue pituus- ja leveyskoordinaatein,
iii) pyyntiponnistuksen mittaus (esimerkiksi nostojen tai koukkujen lukumäärä), kuten se on määritelty eri pyydyksiä koskevassa ICCAT:n käsikirjassa,
iv) saaliin pyyntipäivä;
c) tarkkailla ja arvioida saaliita sekä todentaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;
d) tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti.
4. Lisäksi kansallisen tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä SCRS:n ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun ICCAT sitä pyytää.
5. Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on myös varmistettava
a) kansallisten tarkkailijoiden edustava ajallinen ja alueellinen läsnäolo aluksilla ja tonnikalarysillä sen takaamiseksi, että komissio saa riittävät ja asianmukaiset tiedot saaliista, pyyntiponnistuksesta ja muista tieteellisistä ja hallinnollisista näkökohdista, ottaen huomioon laivastojen ja kalastusten erityispiirteet;
b) että tiedonkeruuprotokollat ovat luotettavat;
c) että kansalliset tarkkailijat on asianmukaisesti koulutettu ja hyväksytty ennen kuin he aloittavat toimintansa;
d) että yleissopimusalueella kalastavien alusten ja tonnikalarysien toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä, siinä määrin kuin se on mahdollista.
6. Jäsenvaltion tarkkailijaohjelmassa kerätyt data ja tiedot on toimitettava vuosittain komissiolle viimeistään 15 päivänä heinäkuuta. Komissio toimittaa datan ja tiedot tapauksen mukaan SCRS:lle ja ICCAT:n sihteeristölle.
51 artikla
ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma
1. Unionissa sovelletaan 2–6 kohdassa vahvistettua ja liitteessä VII tarkennettua ICCAT:n alueellista tarkkailijaohjelmaa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ICCAT:n alueellinen tarkkailija on läsnä
a) kaikilla kurenuotta-aluksilla, joilla on lupa pyytää tonnikalaa;
b) aina, kun tonnikalaa siirretään kurenuotta-aluksilta;
c) aina, kun tonnikalaa siirretään tonnikalarysistä kuljetuskasseihin;
d) aina, kun tonnikalaa siirretään kalanviljelylaitokselta toiselle;
e) aina, kun tonnikalaa siirretään kasvatuskasseihin kalanviljelylaitoksilla;
f) aina, kun tonnikalaa kerätään kalanviljelylaitoksilla.
3. Kurenuotta-aluksilla, joilla ei ole ICCAT:n alueellista tarkkailijaa, ei ole lupaa kalastaa tonnikalaa tai harjoittaa tonnikalankalastukseen liittyvää toimintaa.
4. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että ICCAT:n alueellinen tarkkailija on läsnä kaikkien kasvatuskassiinsiirtotoimien aikana ja aina kun kalaa kerätään asianomaisilla kalanviljelylaitoksilla.
5. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti
a) tarkkailla ja seurata, että kalastus- ja kasvatustoiminnassa noudatetaan asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä;
b) allekirjoittaa 38 artiklassa tarkoitetut ICCAT:n siirtoilmoitukset, 47 artiklassa tarkoitetut kasvatuskassiinsiirtoraportit sekä tonnikalasaalisasiakirjat, jos tarkkailija katsoo, että asiakirjojen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan;
c) tehtävä tieteellistä työtä, kuten otettava ICCAT:n vaatimuksesta näytteitä SCRS:n ohjeita noudattaen.
6. Lippujäsenvaltion on varmistettava, etteivät alusten päälliköt, miehistö taikka kalanviljelylaitoksen, tonnikalarysän tai aluksen omistajat ICCAT:n alueellisen tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estä eivätkä uhkaile häntä, sekaannu hänen toimintaansa tai vaikuta siihen eivätkä lahjo tai yritä lahjoa häntä.
7 JAKSO
Tarkastukset ja ristiintarkastukset
52 artikla
ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä
1. Unionissa sovelletaan liitteessä VIII vahvistettua ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää, jäljempänä ’ICCAT:n järjestelmä’.
2. Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat ja tehtävä ICCAT:n järjestelmän mukaisia tarkastuksia merellä.
3. Jos enemmän kuin 15 jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa kalastusalusta harjoittaa milloin tahansa tonnikalan kalastustoimintaa yleissopimusalueella, kyseisellä jäsenvaltiolla on oltava käytössään tarkastusalus, joka suorittaa tarkastuksia ja valvontaa merellä yleissopimusalueella koko sen ajan, jonka kyseiset alukset ovat alueella. Kyseinen velvoite katsotaan täytetyksi, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tarkastusaluksen käytössä tai jos yleissopimusalueella on käytössä unionin tarkastusalus.
4. Komissio tai sen nimeämä elin voi osoittaa ICCAT:n järjestelmään unionin tarkastajia.
5. Komission tai sen nimeämän elimen on koordinoitava unionissa toteutettavia valvonta- ja tarkastustoimia. Komissio voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla unioni voi täyttää ICCAT:n järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä niiden ajanjaksojen ja maantieteellisten alueiden osalta, jolloin ja joilla resursseja käytetään.
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat nimetä ICCAT:n järjestelmään kyseisen vuoden aikana. Näiden tietojen avulla komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suunnitelman unionin osallistumisesta ICCAT:n järjestelmään kunakin vuonna sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.
53 artikla
Tarkastussuunnitelmien toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava tarkastussuunnitelmansa komissiolle. Tarkastussuunnitelmat on laadittava siten, että ne ovat sopusoinnussa seuraavien kanssa:
a) tarkastustoiminnan tavoitteet, ensisijaiset kohteet, menettelyt ja vertailuarvot, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti vahvistetussa Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevassa yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa;
b) asetuksen (EY) N:o 1224/2009 46 artiklan mukaisesti laadittu Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan kansallinen valvontaohjelma.
2. Komissio kokoaa kansalliset tarkastussuunnitelmat ja sisällyttää ne unionin tarkastussuunnitelmaan. Komissio toimittaa kyseisen suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ICCAT:n vahvistettavaksi yhdessä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien kanssa.
54 artikla
Tarkastukset rikkomustapauksissa
1. Lippujäsenvaltion on toteutettava tämän artiklan 2 kohdan mukaiset toimet, jos sen lipun alla purjehtiva alus
a) ei ole täyttänyt 25 ja 26 artiklassa tarkoitettua ilmoittamisvelvollisuutta; tai
b) on rikkonut tämän asetuksen, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 89–93 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1005/2008 IX luvun säännöksiä.
2. Lippujäsenvaltion on varmistettava, että fyysinen tarkastus tapahtuu lippujäsenvaltion satamissa sen viranomaisen valvonnassa tai että sen tekee muu lippujäsenvaltion nimeämä henkilö, jos alus ei ole jossakin lippujäsenvaltion satamassa.
55 artikla
Ristiintarkastus
1. Jäsenvaltioiden on todennettava – myös tarkastusraportteja, tarkkailuraportteja ja alusten satelliittiseurantajärjestelmän tietoja käyttäen –, että niiden kalastusalukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto- tai jälleenlaivausasiakirjoihin ja tonnikalasaalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia tai kasvatuskassiinsiirtoja koskevia ristiintarkastuksia kalastusalusten kalastuspäiväkirjaan tai siirto- tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai kasvatuskassiinsiirtoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti.
8 JAKSO
Kaupan pitäminen
56 artikla
Markkinatoimenpiteet
1. Kielletään sellaisten tonnikalojen kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, kassiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jälleenvienti ja jälleenlaivaus unionissa, joiden mukana ei ole tässä asetuksessa, asetuksessa (EU) N:o 640/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1936/2001 4 b artiklassa säädettyjä tarkkoja, täydellisiä ja todennettuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009 ja (EY) N:o 1005/2008 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 ( 4 ) säännösten soveltamista.
2. Tonnikalan unionissa tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, kassiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaus on kielletty, jos
a) tonnikala on pyydetty kalastusaluksilla tai tonnikalarysillä, joista vastuussa olevalla lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta; tai
b) tonnikala on pyydetty kalastusaluksella tai tonnikalarysällä, jonka oma kiintiö tai josta vastuussa olevan valtion kalastusmahdollisuudet oli käytetty loppuun saaliin saantihetkellä.
3. Tonnikalan unionissa tapahtuva sellainen kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, joka ei ole 1 kohdassa mainittujen asetusten mukaista, on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009, (EY) N:o 1005/2008 ja (EU) N:o 1379/2013 säännösten soveltamista.
VI LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
57 artikla
Arviointi
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta yksityiskohtainen raportti siitä, kuinka ne ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön. Jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta ICCAT:n sihteeristölle yksityiskohtaisen raportin ICCAT:n suosituksen 14-04 täytäntöönpanosta.
58 artikla
Rahoitus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 ( 5 ) soveltamista varten tonnikalan monivuotinen elvytyssuunnitelma Itä-Atlantilla ja Välimerellä katsotaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklassa tarkoitetuksi monivuotiseksi suunnitelmaksi.
59 artikla
Täytäntöönpano
1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
60 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan asetus (EY) N:o 302/2009.
2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
61 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Erityiset edellytykset, joita sovelletaan 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kalastuksiin
1. Asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen säännösten lisäksi niiden vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavin erityisin edellytyksin, vahvistetaan niiden unionin pyyntialusten määräksi, jotka osallistuivat tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2006.
2 Asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen säännösten lisäksi niiden pyyntialusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavin erityisin edellytyksin, vahvistetaan niiden unionin pyyntialusten määräksi, jotka osallistuivat tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2008. Tätä tarkoitusta varten otetaan huomioon niiden Kroatian pyyntialusten määrä, jotka osallistuivat tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2008.
3. Asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen säännösten lisäksi niiden vapapyydyksiä käyttävien alusten, pitkäsiima-alusten ja käsisiima-alusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa Välimerellä 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavin erityisin edellytyksin, vahvistetaan niiden unionin pyyntialusten määräksi, jotka osallistuivat tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2008.
4. Tämän liitteen 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti määritetty pyyntialusten enimmäismäärä jaetaan jäsenvaltioiden kesken Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
5. Enintään seitsemän prosenttia unionin kiintiöstä 8–30 kilogramman tai 75–115 senttimetrin kokoiselle tonnikalalle jaetaan 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitettujen luvan saaneiden pyyntialusten kesken. Mainittu kiintiö jaetaan jäsenvaltioiden kesken Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
6. Poiketen siitä, mitä 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, tämän liitteen 5 kohdassa tarkoitetun seitsemän prosentin kiintiön rajoissa voidaan jakaa enintään 100 tonnia vähintään 6,4 kilogramman tai 70 senttimetrin kokoisen tonnikalan pyyntiin alle 17 metrin pituisilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla.
7. Unionin kiintiön enimmäisjako jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan kalastaa 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavin erityisin edellytyksin, määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
8. Enintään kaksi prosenttia unionin kiintiöstä 8–30 kilogramman tai 75–115 senttimetrin kokoiselle tonnikalalle jaetaan 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitettujen luvan saaneiden pyyntialusten kesken. Kyseinen kiintiö jaetaan jäsenvaltioiden kesken Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
9. Kunkin jäsenvaltion, jonka vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla, käsisiima-aluksilla ja uisteluveneillä on lupa kalastaa tonnikalaa 14 artiklan 2 kohdan ja tämän liitteen mukaisesti, on otettava käyttöön seuraavat pyrstömerkkiä koskevat vaatimukset:
a) pyrstömerkit kiinnitetään kuhunkin tonnikalaan heti purettaessa;
b) kussakin pyrstömerkissä on yksilöllinen tunnistenumero, joka on merkittävä tonnikalaa koskeviin tilastollisiin asiakirjoihin ja kirjoitettava kaikkien tonnikalaa sisältävien pakkausten päälle.
LIITE II
Kalastuspäiväkirjaa koskevat vaatimukset
A. PYYNTIALUKSET
Kalastuspäiväkirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset:
1. Kalastuspäiväkirjan sivut on numeroitava.
2. Kalastuspäiväkirja on täytettävä päivittäin (keskiyöhön mennessä) tai ennen satamaan saapumista.
3. Kalastuspäiväkirja on täytettävä, kun merellä tehdään tarkastus.
4. Jokaisesta sivusta on jäätävä kalastuspäiväkirjaan yksi jäljennös.
5. Aluksella on oltava kalastuspäiväkirja, joka kattaa toiminnan yhden vuoden ajalta.
Kalastuspäiväkirjan vähimmäisvakiotiedot:
1. Päällikön nimi ja osoite.
2. Lähtöpäivä ja -satama, saapumispäivä ja -satama.
3. Aluksen nimi, rekisterinumero, ICCAT-numero, kansainvälinen radiokutsutunnus ja IMO-numero (jos on).
4. Pyydys:
a) FAO:n tyyppikoodi;
b) mitat (esim. pituus, silmäkoko, koukkujen lukumäärä).
5. Toiminta merellä, (vähintään) yksi rivi matkapäivää kohden:
a) toiminta (esim. kalastus, matkanteko);
b) tarkka päivittäinen sijainti (astetta ja minuuttia) kirjataan kunkin kalastustoimen osalta tai keskipäivällä, jos päivän aikana ei ole harjoitettu kalastusta;
c) saaliiden kirjaaminen, mukaan lukien
1) FAO-koodi;
2) kokonaisen kalan painona, kilogrammaa päivää kohden;
3) kappalemäärä päivää kohden.
Kurenuotta-alusten osalta tämä olisi tehtävä kalastustoimikohtaisesti, myös jos saalista ei ole saatu.
6. Päällikön allekirjoitus.
7. Paino perustuu: arviointiin, punnitukseen aluksella.
8. Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä elopainoa vastaava luku ja siinä on ilmoitettava arvioinnissa käytetyt muuntokertoimet.
Kalastuspäiväkirjan vähimmäistiedot, kun kyseessä on saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus:
1. Purkamis-/jälleenlaivauspäivä ja -satama.
2. Tuotteet:
a) laji ja jalostusaste käyttäen FAO-koodia;
b) kalojen tai laatikoiden lukumäärä ja määrä kilogrammoina.
3. Aluksen päällikön tai edustajan allekirjoitus.
4. Jälleenlaivauksen tapauksessa vastaanottavan aluksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero.
Kalastuspäiväkirjan vähimmäistiedot, kun kyseessä on siirto kasvatuskassiin:
1. Siirron päivämäärä, kellonaika ja sijainti (leveysaste/pituusaste).
2. Tuotteet:
a) laji käyttäen FAO-koodia;
b) kasvatuskasseihin siirrettyjen kalojen lukumäärä ja paino kilogrammoina.
3. Hinausaluksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero.
4. Määräpaikkana olevan kalanviljelylaitoksen nimi ja ICCAT-numero.
5. Jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, päällikön on 1–4 kohdassa säädettyjen tietojen lisäksi kirjattava kalastuspäiväkirjaan seuraavat tiedot:
a) kalat kasseihin siirtävä pyyntialus:
— alukselle otettujen saaliiden määrä,
— sen aluskohtaiseen kiintiöön kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä,
— muiden yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien alusten nimet;
b) muut samassa yhteisessä kalastustoimessa olevat pyyntialukset, jotka eivät osallistu kalojen siirtoon:
— kyseisten alusten nimet, niiden kansainväliset radiokutsutunnukset ja ICCAT-numerot,
— se, että saaliita ei ole otettu aluksille eikä siirretty kasseihin,
— niiden aluskohtaisiin kiintiöihin kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä,
— edellä a alakohdassa tarkoitetun pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero.
B. HINAUSALUKSET
1. Hinausaluksen päällikön on päivittäin kirjattava kalastuspäiväkirjaan siirron päivämäärä, kellonaika ja sijainti, siirretyt määrät (kalojen lukumäärä ja määrä kilogrammoina), kassin numero sekä pyyntialuksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero, muiden mukana olleiden alusten nimet ja ICCAT-numerot, määräpaikkana oleva kalanviljelylaitos ja sen ICCAT-numero sekä ICCAT:n siirtoilmoituksen numero.
2. Lisäsiirrot apualuksille tai muille hinausaluksille on ilmoitettava siten, että ilmoitus sisältää samat tiedot kuin 1 kohdassa sekä apualuksen tai hinausaluksen nimen, lippuvaltion ja ICCAT-numeron sekä ICCAT:n siirtoilmoituksen numeron.
3. Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikana tehdyistä siirroista. Kalastuspäiväkirja on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.
C. APUALUKSET
1. Apualuksen päällikön on päivittäin kirjattava aluksen toiminta kalastuspäiväkirjaan, mukaan lukien päivämäärä, kellonaika ja sijainti, alukselle otetut tonnikalan määrät, kalastusalus sekä sen kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän nimi, johon apualuksen toiminta liittyy.
2. Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikana tehdyistä toimista. Kalastuspäiväkirja on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.
D. JALOSTUSALUKSET
1. Jalostusaluksen päällikön on päivittäin kirjattava kalastuspäiväkirjaan toimintojen päivämäärä, kellonaika ja sijainti, jälleenlaivatut määrät sekä tarvittaessa kalanviljelylaitokselta, tonnikalarysistä tai pyyntialuksilta vastaanotettujen tonnikalojen lukumäärä ja paino. Hänen olisi myös kirjattava kyseisten kalanviljelylaitosten, tonnikalarysien tai pyyntialusten nimet ja ICCAT-numerot.
2. Jalostusaluksen päällikön on päivittäin kirjattava jalostuspäiväkirjaansa siirrettyjen tai jälleenlaivattujen kalojen lukumäärä ja paino kokonaisina kaloina, käytetty muuntokerroin sekä painot ja määrät jalostusasteittain.
3. Jalostusaluksen päällikön on ylläpidettävä varastointikaaviota, josta käy ilmi kunkin lajin ja jalostusasteen sijainti ja määrät.
4. Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikana tehdyistä jälleenlaivauksista. Kalastuspäiväkirja, jalostuspäiväkirja, varastointikaavio ja ICCAT:n jälleenlaivausilmoitusten alkuperäiskappaleet on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.
LIITE III
ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus
LIITE IV
LIITE V
|
Saalisilmoituslomake |
||||||||||||
|
Lippuvaltio |
ICCAT-numero |
Aluksen nimi |
Ilmoituksen alkamispäivä |
Ilmoituksen päättymispäivä |
Ilmoituksen kesto (päivinä) |
Saaliin pyyntipäivä |
Pyyntipaikka |
Saalis |
Jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, kullekin pyyntialukselle kirjattu paino (kg) |
|||
|
Lev. |
Pit. |
Paino (kg) |
Kappalemäärä |
Keskipaino (kg) |
||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LIITE VI
|
Yhteiset kalastustoimet |
||||||||
|
Lippuvaltio |
Aluksen nimi |
ICCAT-numero |
Toimen kesto |
Toimijoiden henkilöllisyys |
Aluskohtainen kiintiö |
Aluskohtainen jakoperuste |
Määräpaikkana oleva lihotus- tai kasvatuslaitos |
|
|
Sopimuspuoli |
ICCAT-numero |
|||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Päivämäärä …
Lippuvaltion vahvistus …
LIITE VII
ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma
ICCAT:N ALUEELLISTEN TARKKAILIJOIDEN NIMEÄMINEN
1. Kullakin ICCAT:n alueellisella tarkkailijalla on oltava tehtäviensä suorittamiseksi seuraavat kelpoisuudet:
a) riittävä kokemus kalalajien ja pyydysten tunnistamiseksi;
b) ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden riittävä tuntemus, joka arvioidaan jäsenvaltioiden myöntämällä todistuksella ja ICCAT:n koulutusohjeiden perusteella;
c) kyky tehdä ja kirjata havaintoja täsmällisesti;
d) tarkkailtavasta aluksesta tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan lippuvaltion kielen tyydyttävä taito.
ICCAT:N ALUEELLISEN TARKKAILIJAN VELVOITTEET
2. ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden on
a) oltava ICCAT:n vahvistamissa ohjeissa vaaditun teknisen koulutuksen saaneita;
b) oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia, mutta mahdollisuuksien mukaan he eivät saa olla kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan valtion tai kurenuotta-aluksen lippuvaltion kansalaisia. Tapauksessa, jossa tonnikaloja kerätään kassista ja pidetään kaupan tuoretuotteina, nostoa tarkkaileva ICCAT:n alueellinen tarkkailija voi kuitenkin olla kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion kansalainen;
c) kyettävä suorittamaan 3 kohdassa esitetyt tehtävät;
d) kuuluttava ICCAT:n ylläpitämään ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden luetteloon;
e) oltava vapaita tonnikalankalastukseen liittyvistä taloudellisista intresseistä tai muista etuisuuksista.
ICCAT:N ALUEELLISEN TARKKAILIJAN TEHTÄVÄT
3. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti
a) valvoa, että kurenuotta-aluksilla noudatetaan asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, kun kyseessä ovat kurenuotta-aluksilla olevat tarkkailijat. Erityisesti alueellisen tarkkailijan on
1) havaitessaan jotain, mikä voi merkitä, ettei ICCAT:n suositusta ole noudatettu, toimitettava tämä tieto viipymättä ICCAT:n alueellista tarkkailijaohjelmaa toteuttavalle yritykselle, jonka on viipymättä toimitettava tieto edelleen pyyntialuksen lippuvaltion viranomaisille;
2) kirjattava toteutetut kalastustoimet ja raportoitava niistä;
3) tarkkailtava ja arvioitava saaliita sekä todennettava kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;
4) annettava päivittäinen ilmoitus kurenuotta-alusten siirtotoimista;
5) tarkkailtava ja kirjattava aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti;
6) kirjattava toteutetut siirtotoimet ja raportoitava niistä;
7) tarkastettava siirtoa toteuttavan aluksen sijainti;
8) tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä tuotteita, myös videotallenteiden avulla;
9) tarkastettava ja kirjattava kyseisen kalastusaluksen nimi ja ICCAT-numero;
10) tehtävä tieteellistä työtä, esimerkiksi kerättävä ICCAT:n komission vaatimuksesta tehtävään II liittyviä tietoja SCRS:n ohjeiden mukaisesti;
b) valvoa, että kalanviljelylaitokset ja tonnikalarysät noudattavat asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, kun kyseessä ovat kalanviljelylaitoksilla ja tonnikalarysillä olevat ICCAT:n alueelliset tarkkailijat. Erityisesti ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on
1) tarkastettava siirtoilmoituksessa, kasvatuskassiinsiirtoilmoituksessa ja tonnikalasaalisasiakirjassa annetut tiedot, myös videotallenteiden avulla;
2) todistettava siirtoilmoituksessa, kasvatuskassiinsiirtoilmoituksessa ja tonnikalasaalisasiakirjoissa annetut tiedot oikeiksi;
3) annettava päivittäinen ilmoitus kalanviljelylaitosten ja tonnikalarysien siirtotoimista;
4) varmennettava siirtoilmoitus, kasvatuskassiinsiirtoilmoitus ja tonnikalasaalisasiakirjat allekirjoituksellaan ainoastaan, jos hän katsoo, että asiakirjojen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan, ottaen myös huomioon 35 artiklan 1 kohdassa ja 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisen videotallenteen;
5) tehtävä tieteellistä työtä, esimerkiksi otettava komission vaatimuksesta näytteitä SCRS:n ohjeiden mukaisesti;
6) kirjattava ylös ja todennettava mahdolliset kaikentyyppiset tunnisteet, myös luontaiset merkit, ja ilmoitettava, jos tunnisteita näyttää poistetun hiljattain;
c) laatia yleiskertomuksia, joissa kootaan yhteen tämän kohdan mukaisesti kerätyt tiedot ja joissa päällikkö sekä kalanviljelylaitoksen hoitaja voivat esittää mitä tahansa asian kannalta merkityksellisiä tietoja;
d) toimittaa c alakohdassa tarkoitettu yleiskertomus sihteeristölle 20 päivän kuluessa havaintojakson päättymisestä;
e) suorittaa mitä tahansa muita ICCAT:n komission määrittelemiä tehtäviä.
4. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia tietoja, jotka liittyvät kurenuotta-alusten ja kalanviljelylaitosten kalastus- ja siirtotoimiin sekä kirjallisesti sitouduttava noudattamaan tätä vaatimusta ehtona ICCAT:n alueelliseksi tarkkailijaksi nimittämiselle.
5. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on noudatettava sen lippuvaltion tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan valtion lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia, jonka toimivaltaan ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tarkkailun kohteena oleva alus tai kalanviljelylaitos kuuluu.
6. ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on otettava huomioon aluksen ja kalanviljelylaitoksen henkilöstöhierarkia ja noudatettava koko henkilökuntaa koskevia yleisiä käyttäytymissääntöjä, jolleivät kyseiset säännöt vaikeuta ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tämän ohjelman mukaisten tehtävien hoitoa tai tämän liitteen 7 kohdassa ja 51 artiklan 6 kohdassa lueteltujen aluksen ja kalanviljelylaitoksen henkilökuntaa koskevien velvoitteiden noudattamista.
LIPPUJÄSENVALTIOIDEN VELVOLLISUUDET ICCAT:N ALUEELLISIA TARKKAILIJOITA KOHTAAN
7. Kurenuotta-aluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että ICCAT:n alueellisille tarkkailijoille
a) sallitaan yhteydet aluksen, kalanviljelylaitoksen ja tonnikalarysän henkilökuntaan, ja tarkkailijoiden annetaan tarkastaa pyydykset, kassit ja laitteet;
b) annetaan pyynnöstä mahdollisuus tutustua seuraaviin laitteisiin, jos niitä on tarkkailtavana olevalla aluksella, jotta tarkkailijat voivat suorittaa tämän liitteen 3 kohdassa luetellut tehtävänsä:
1) satelliittinavigointilaitteet;
2) tutkan näyttöruudut silloin, kun ne ovat käytössä;
3) sähköiset viestintälaitteet;
c) tarjotaan ylläpito, mukaan luettuina majoitus, ruoka ja asianmukaiset saniteettitilat, joiden taso vastaa miehistön käytettävissä olevaa tasoa;
d) tarjotaan riittävät tilat aluksen komentosillalta tai ohjaushytistä kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävän suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta.
ICCAT:N ALUEELLISESTA TARKKAILIJAOHJELMASTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET
8. Kunkin kalanviljelylaitoksen hoitaja tai kurenuotta-aluksen omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden toiminnasta.
LIITE VIII
ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä
ICCAT sopi neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) ja Marrakeshissä vuonna 2008 pidetyssä vuosikokouksessaan seuraavaa:
ICCAT:n komissio suosittelee yleissopimuksen IX artiklan 3 kohdan nojalla, että otetaan käyttöön seuraavat kansainvälistä valvontaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä koskevat järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa yleissopimuksen ja siihen sisältyvien voimassa olevien toimenpiteiden soveltaminen:
I VAKAVAT RIKKOMUKSET
1. Kyseisten menettelyjen soveltamiseksi vakavalla rikkomuksella tarkoitetaan seuraavia ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteisiin liittyvien ICCAT:n komission antamien säännösten rikkomisia:
a) kalastus ilman lippusopimuspuolen antamaa lisenssiä, lupaa tai hyväksyntää;
b) saalistietoja ja saaliiseen liittyviä tietoja koskevan, ICCAT:n komission raportointivaatimusten mukaisen riittävän kirjanpidon laiminlyönti tai tällaisten saalistietojen ja/tai saaliiseen liittyvien tietojen ilmoittaminen huomattavasti virheellisinä;
c) kalastaminen kalastuskieltoalueella;
d) kalastaminen kalastuskieltoaikana;
e) minkä tahansa sovellettavan ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteen vastainen lajien tarkoituksellinen pyynti tai pitäminen aluksella;
f) ICCAT:n sääntöjen mukaisten saalisrajojen tai kiintiöiden merkittävä rikkominen;
g) kiellettyjen pyydysten käyttö;
h) kalastusaluksen merkintöjen tai tunnistus- tai rekisteröintitietojen väärentäminen tai tarkoituksellinen peittäminen;
i) rikkomuksen tutkinnan kannalta merkityksellisen todistusaineiston salaaminen, muuttaminen tai hävittäminen;
j) useat rikkomukset, jotka yhdessä osoittavat vakavaa välinpitämättömyyttä voimassa olevia ICCAT:n toimenpiteitä kohtaan;
k) valtuutetun tarkastajan tai tarkkailijan pahoinpitely, vastustaminen, uhkailu, seksuaalinen häirintä, tämän työhön puuttuminen taikka aiheeton estäminen tai viivästyttäminen;
l) tarkoituksellinen puuttuminen satelliittiseurantajärjestelmään tai sen toiminnan estäminen;
m) sellaiset muut rikkomukset, joista ICCAT voi päättää sen jälkeen, kun ne on sisällytetty kyseisten menettelyjen tarkistettuun toisintoon;
n) kalastus ilma-alusten avulla;
o) satelliittiseurantajärjestelmän häirintä ja/tai aluksen käyttö ilman satelliittiseurantajärjestelmää;
p) siirtotoimet ilman siirtoilmoitusta;
q) jälleenlaivaus merellä.
2. Jos valtuutettu tarkastaja havaitsee kalastusalukselle noustessaan ja sitä tarkastaessaan jonkin toiminnan tai olosuhteen, joka voi muodostaa 1 kohdan määritelmän mukaisen vakavan rikkomuksen, tarkastusalusten lippuvaltion viranomaisten on viipymättä ilmoitettava asiasta kalastusaluksen lippuvaltiolle suoraan sekä ICCAT:n sihteeristön välityksellä. Tällaisissa tilanteissa tarkastajan on ilmoitettava asiasta myös mahdollisille kalastusaluksen lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.
3. ICCAT:n tarkastajan on kirjattava suoritetut tarkastukset ja mahdolliset havaitut rikkomiset kalastusaluksen kalastuspäiväkirjaan.
4. Lippujäsenvaltion on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen jälkeen kyseinen kalastusalus lopettaa kaikki kalastustoimensa. Lippujäsenvaltion on vaadittava kalastusalusta palaamaan 72 tunnin kuluessa sen nimeämään satamaan, jossa aloitetaan tutkimus.
5. Jos alusta ei kutsuta satamaan, lippujäsenvaltion on esitettävä asianmukaiset perustelut ajoissa Euroopan komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle; ICCAT:n sihteeristö toimittaa tiedot pyynnöstä muille sopimuspuolille.
II TARKASTUSTEN SUORITTAMINEN
6. Tarkastusten tekijöiden on oltava sopimuspuolten nimeämiä tarkastajia. Toimivaltaisten valtion virastojen ja asianomaisten valtioiden tähän tarkoitukseen nimeämien tarkastajien nimet on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle.
7. Kansainvälisiä aluksille nousuja ja tarkastuksia tämän liitteen mukaisesti tekevillä aluksilla on oltava ICCAT:n komission hyväksymä ja ICCAT:n sihteeristön antama erityislippu tai -viiri. Tähän tarkoitukseen käytettävien alusten nimet on ilmoitettava ICCAT:n sihteeristölle niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ennen tarkastustoimien aloittamista. ICCAT:n sihteeristö antaa nimettyjä tarkastusaluksia koskevat tiedot kaikkien sopimuspuolten käyttöön, myös laittamalla ne salasanalla suojatulle verkkosivustolle.
8. Kullakin tarkastajalla on oltava mukanaan lippuvaltion viranomaisten myöntämä tämän liitteen 21 kohdassa esitetyssä muodossa oleva henkilöllisyystodistus.
9. Jollei 16 kohdan nojalla sovituista järjestelyistä muuta johdu, tonnikaloja tai niiden lähilajeja yleissopimusalueella kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä kalastavan, jonkin sopimuspuolen lipun alla purjehtivan aluksen on pysähdyttävä, kun tarkastajaa kuljettava, 7 kohdassa kuvattu ICCAT:n viirin alla purjehtiva alus antaa sille kansainvälisen viestikirjan mukaisen pysähtymismerkin, jollei alus ole sillä hetkellä suorittamassa kalastustoimia, missä tapauksessa sen on pysähdyttävä heti, kun se on saanut nämä toimet päätökseen. Aluksen päällikön on sallittava 10 kohdassa täsmennetyn tarkastusryhmän nousu alukselle ja tarjottava tätä varten käyttöön laskuportaat. Päällikön on annettava tarkastusryhmän tehdä sellainen välineiden, saaliin tai pyydyksen ja kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen tarkastus, jonka tarkastaja katsoo tarpeelliseksi, jotta voidaan tarkastaa, että ICCAT:n komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu. Tarkastaja voi myös pyytää tarpeellisiksi katsotut lisäselvitykset.
10. Tarkastusaluksen päällikkö määrittää tarkastusryhmän koon ottaen huomioon kulloisetkin olosuhteet. Tarkastusryhmän on oltava niin pieni kuin mahdollista tässä liitteessä vahvistettujen velvollisuuksien täyttämiseksi tehokkaasti ja turvallisesti.
11. Alukselle noustessaan tarkastajan on esitettävä 8 kohdassa kuvattu henkilöllisyysasiakirja. Tarkastajan on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä tarkastettavan aluksen ja sen miehistön turvallisuutta koskevia kansainvälisiä määräyksiä, menettelyjä ja käytäntöjä, oltava mahdollisimman vähän häiriöksi kalastustoiminnalle ja tuotteiden varastoinnille sekä vältettävä mahdollisuuksien mukaan toimia, jotka vahingoittaisivat aluksella olevan saaliin laatua.
Tarkastajan on rajoitettava tutkimuksensa sen varmistamiseen, että ICCAT:n komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu. Tarkastaja voi tarkastusta tehdessään pyytää kalastusaluksen päälliköltä tarvitsemaansa apua. Tarkastajan on laadittava tarkastuksesta ICCAT:n komission hyväksymässä muodossa oleva raportti. Hänen on allekirjoitettava raportti aluksen päällikön läsnä ollessa; päälliköllä on oikeus lisätä tai lisäyttää raporttiin sopiviksi katsomansa huomautukset, jotka hänen on allekirjoitettava.
12. Raportista on annettava jäljennökset aluksen päällikölle ja tarkastusryhmän valtiolle, joka toimittaa jäljennökset tarkastetun aluksen lippuvaltion asianomaisille viranomaisille ja ICCAT:n komissiolle. Jos ICCAT:n suosituksia havaitaan rikotun, tarkastajan on ilmoitettava asiasta myös mahdollisille kalastusaluksen lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.
13. Tarkastetun aluksen lippuvaltio käsittelee tarkastajan vastustamista tai hänen ohjeidensa noudattamatta jättämistä samalla tavoin kuin minkä tahansa kyseisen valtion tarkastajan vastustamista tai ohjeiden noudattamatta jättämistä.
14. Tarkastajien on hoidettava näiden järjestelyjen mukaiset velvollisuutensa tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mutta heidän toimintaansa valvovat kansalliset viranomaiset, joille he ovat toimistaan vastuussa.
15. Sopimuspuolten on suhtauduttava näiden järjestelyjen mukaisiin muiden valtioiden tarkastajien tarkastusraportteihin, suosituksen 94-09 mukaisiin havainnoista täytettyihin tietolomakkeisiin sekä asiakirjatarkastuksiin perustuviin lausuntoihin samalla tavoin kuin ne suhtautuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kansallisten tarkastajiensakin raportteihin. Tämän kohdan säännökset eivät aseta sopimuspuolelle velvollisuutta antaa jonkin muun valtion tarkastajan raportille suurempaa todistusarvoa kuin sillä olisi tarkastajan omassa maassa. Sopimuspuolten on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyjä, jotka johtuvat näiden järjestelyjen mukaisesta tarkastajan raportista.
16.
a) Sopimuspuolten on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta alustavista suunnitelmistaan tehdä tämän asetuksen mukaisia tarkastuksia kyseisenä kalenterivuonna, ja ICCAT:n komissio voi tehdä sopimuspuolille ehdotuksia alan kansallisten toimien sekä tarkastajien ja tarkastajia kuljettavien alusten lukumäärän yhteensovittamiseksi.
b) Tässä asetuksessa vahvistettuja järjestelyjä ja osallistumissuunnitelmia sovelletaan sopimuspuolten kesken, jolleivät nämä ole keskenään muuta sopineet; tällaisista sopimuksista on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle. Järjestelmän täytäntöönpano kuitenkin keskeytetään kahden sopimuspuolen välillä, jos jompikumpi niistä on ilmoittanut ICCAT:n komissiolle aikeista tehdä sopimus, siihen saakka kun tällainen sopimus tehdään.
17.
a) Pyydys on tarkastettava sillä suuralueella voimassa olevien säännösten mukaisesti, jolla tarkastus tehdään. Tarkastajan on tarkastusraportissa ilmoitettava suuralue, jolla tarkastus tehtiin, ja kuvattava mahdolliset havaitut rikkomukset.
b) Tarkastajilla on valtuudet tarkastaa kaikki käytössä olevat tai aluksella olevat pyydykset.
18. Tarkastajan on kiinnitettävä ICCAT:n komission hyväksymä tunnistusmerkki kaikkiin tarkastettuihin pyydyksiin, jotka vaikuttavat ICCAT:n komission voimassa olevien kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevien suositusten vastaisilta, ja kirjattava asia tarkastusraporttiinsa.
19. Tarkastaja voi valokuvata pyydykset, laitteet, asiakirjat ja kaikki muut tarpeelliseksi katsomansa seikat siten, että kuvasta ilmenevät ne ominaisuudet, jotka hänen mielestään eivät ole voimassa olevien säännösten mukaisia, jolloin kuvatut kohteet on lueteltava raportissa ja valokuvien jäljennökset on liitettävä lippuvaltiolle toimitettavaan raporttijäljennökseen.
20. Tarkastajan on tarpeen mukaan tarkastettava kaikki aluksella olevat saaliit määrittääkseen, onko ICCAT:n suosituksia noudatettu.
21. Tarkastajien henkilöllisyyskortin malli on seuraavanlainen:
LIITE IX
Videotallennusmenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset
Siirtotoimet
1. Alkuperäisen videotallenteen sisältävä sähköinen tallennusväline on esitettävä siirtotoimen päätyttyä mahdollisimman pian ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle, jonka on heti merkittävä siihen nimikirjaimensa kaikenlaisen myöhemmän muuntelun välttämiseksi.
2. Alkuperäinen tallenne on säilytettävä tapauksen mukaan pyyntialuksella tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan hallussa koko luvan voimassaoloajan.
3. Videotallenteesta on tehtävä kaksi yhtäpitävää jäljennöstä. Yksi jäljennös toimitetaan kurenuotta-aluksella olevalle ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle ja toinen jäljennös toimitetaan hinausaluksella olevalle kansalliselle tarkkailijalle, ja viimeksi mainitun on oltava siirtoilmoituksen ja sen kohteena olevien saaliiden mukana. Tätä menettelyä sovelletaan ainoastaan kansallisiin tarkkailijoihin, kun kyse on hinausalusten välisistä siirroista.
4. Kunkin videon alussa ja/tai lopussa on esitettävä siirtotoimelle annettu ICCAT:n hyväksyntänumero.
5. Videon kellonajan ja päivämäärän on oltava jatkuvasti näkyvillä jokaisen videotallenteen ajan.
6. Ennen siirron alkua videolla on näytettävä verkon/suuaukon avaaminen ja sulkeminen ja kuvaa siitä, onko kasseissa, joihin kalat siirretään, ja kasseissa, joista kalat siirretään, jo tonnikalaa.
7. Videotallenteen on oltava yhtäjaksoinen vailla katkoja ja poisleikkauksia, ja sen on katettava koko siirtotoimi.
8. Videotallenteen on oltava riittävän hyvälaatuinen, jotta siirrettävien tonnikalojen lukumäärä voidaan arvioida.
9. Jos videotallenteen laatu ei riitä siirrettävien tonnikalojen lukumäärän arvioimiseksi, valvontaviranomaisten on pyydettävä uuden siirron tekemistä. Uudessa siirrossa kaikki siinä kassissa, jonne kalat on siirretty, olevat tonnikalat on siirrettävä uuteen kassiin, jonka on oltava tyhjä.
Kasvatuskassiinsiirtotoimet
1. Alkuperäisen videotallenteen sisältävä sähköinen tallennusväline on esitettävä kasvatuskassiinsiirtotoimen päätyttyä mahdollisimman pian ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle, jonka on heti merkittävä siihen nimikirjaimensa kaikenlaisen myöhemmän muuntelun välttämiseksi.
2. Alkuperäinen tallenne on säilytettävä tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksella koko luvan voimassaoloajan.
3. Videotallenteesta on tehtävä kaksi yhtäpitävää jäljennöstä. Yksi jäljennös on toimitettava kalanviljelylaitoksella olevalle ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.
4. Kunkin videon alussa ja/tai lopussa on esitettävä kasvatuskassiinsiirtotoimelle annettu ICCAT:n hyväksyntänumero.
5. Videon kellonajan ja päivämäärän on oltava jatkuvasti näkyvillä jokaisen videotallenteen ajan.
6. Ennen kasvatuskassiinsiirron alkua videolla on näytettävä verkon/suuaukon avaaminen ja sulkeminen ja se, onko kasseissa, joihin kalat siirretään, ja kasseissa, joista kalat siirretään, jo tonnikalaa.
7. Videotallenteen on oltava yhtäjaksoinen vailla katkoja ja poisleikkauksia, ja sen on katettava koko kasvatuskassiinsiirtotoimi.
8. Videotallenteen on oltava riittävän hyvälaatuinen, jotta siirrettävien tonnikalojen lukumäärä voidaan arvioida.
9. Jos videotallenteen laatu ei riitä siirrettävien tonnikalojen lukumäärän arvioimiseksi, valvontaviranomaisten on pyydettävä uuden kasvatuskassiinsiirtotoimen tekemistä. Uudessa kasvatuskassiinsiirtotoimessa kaikki siinä kalanviljelylaitoksen kassissa, jonne kalat on siirretty, olevat tonnikalat on siirrettävä uuteen kalanviljelylaitoksen kassiin, jonka on oltava tyhjä.
LIITE X
Vaatimukset ja menettelyt 46 artiklan 2–7 kohdassa ja 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjelmia ja raportointivelvoitteita varten
A. Stereokamerajärjestelmien käyttö
Tämän asetuksen 46 artiklassa edellytetty stereokamerajärjestelmien käyttö kasvatuskassiinsiirtotoimien yhteydessä on toteutettava seuraavalla tavalla:
1. Elävillä kaloilla näytteenottointensiteetti on vähintään 20 prosenttia kassiin siirrettävistä kaloista. Elävien kalojen näytteenotto on tehtävä jaksoittaisesti siten, että mitataan joka viides yksilö, jos tämä on teknisesti mahdollista; tällaisen näytteen on muodostuttava kaloista, jotka mitataan 2–8 metrin etäisyydeltä kamerasta.
2. Kassin, josta kalat siirretään, ja kassin, jonne ne siirretään, yhdistävän siirtokäytävän leveys on enintään kymmenen metriä ja korkeus enintään kymmenen metriä.
3. Jos kalojen pituuden mittauksessa havaitaan multimodaalinen jakauma (kaksi tai useampia poikkeavan kokoisia kohortteja), saman kasvatuskassiinsiirtotoimen yhteydessä voidaan käyttää useampaa kuin yhtä muuntoalgoritmia; on käytettävä SCRS:n vahvistamia viimeisimpiä ajan tasalla olevia algoritmeja lovipituuksien muuntamiseksi kokonaispainoiksi kasvatuskassiinsiirtotoimen yhteydessä mitattujen kalojen kokoluokan mukaan.
4. Stereoskooppisten pituusmittausten validointi on tehtävä ennen kutakin kasvatuskassiinsiirtotoimea käyttäen mittajanaa 2–8 metrin etäisyyksillä.
5. Stereoskooppisen ohjelman tuloksista tiedotettaessa tietoihin on sisällytettävä stereokamerajärjestelmälle ominainen virhemarginaali, joka on enintään ± 5 prosenttia.
6. Stereoskooppisen ohjelman tuloksista laadittavaan raporttiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot kaikista edellä mainituista teknisistä eritelmistä, mukaan lukien näytteenottointensiteetti, näytteenottomenetelmät, etäisyys kamerasta, siirtokäytävän mitat sekä algoritmit (pituuden ja painon suhde). SCRS tarkastelee näitä eritelmiä ja antaa tarvittaessa suosituksia niiden muuttamiseksi.
7. Jos stereokamerakuvan laatu ei ole riittävä kasvatuskassiin siirrettävän tonnikalan painon arvioimiseksi, pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisten on määrättävä uudesta kasvatuskassiinsiirtotoimesta.
B. Ohjelmien tulosten esittely ja käyttö
1. Saalisilmoituksen ja stereoskooppisia järjestelmiä hyödyntävien ohjelmien tulosten välisiä eroja koskevat päätökset tehdään yhteisen kalastustoimen tai tonnikalarysien kokonaissaaliiden tasolla, kun kyseessä ovat yhteiset kalastustoimet ja tonnikalarysäsaaliit, jotka on tarkoitettu kalanviljelytoimintaan, jossa on mukana yksi ainoa sopimuspuoli ja/tai jäsenvaltio. Saalisilmoituksen ja stereoskooppisia järjestelmiä hyödyntävien ohjelmien tulosten välisiä eroja koskeva päätös tehdään kasvatuskassiinsiirtotoimien tasolla, kun kyseessä ovat yhteiset kalastustoimet, joissa on mukana useampi kuin yksi sopimuspuoli ja/tai jäsenvaltio, jolleivät kaikkien yhteisessä kalastustoimessa mukana olevien pyyntialusten lippusopimuspuolen ja/tai lippujäsenvaltion viranomaiset muusta sovi.
2. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toimitettava pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle sekä komissiolle raportti ja seuraavat asiakirjat:
a) Raportti teknisestä stereoskooppisesta järjestelmästä, joka sisältää seuraavat tiedot:
— yleiset tiedot: laji, paikka, kassi, päivämäärä, algoritmi;
— tilastoitavat kokotiedot: keskipaino ja -pituus, vähimmäispaino ja -pituus, enimmäispaino ja -pituus, näytteeseen kuuluneiden kalojen lukumäärä, painojakauma, kokojakauma.
b) Ohjelman yksityiskohtaiset tulokset, myös jokaisen näytteeseen kuuluneen kalan koko ja paino.
c) Kasvatuskassiinsiirtoraportti, joka sisältää seuraavat tiedot:
— yleiset tiedot toimesta: kasvatuskassiinsiirtotoimen numero, kalanviljelylaitoksen nimi, kasvatuskassin numero, tonnikalasaalisasiakirjan numero, siirtoilmoitusnumero (ITD-numero), pyyntialuksen tai tonnikalarysän nimi ja lippuvaltio, hinausaluksen nimi ja lippuvaltio, stereokamerajärjestelmän käyttöpäivämäärä ja tallenteen tiedostonimi,
— algoritmi, jota käytettiin muuntamaan pituus painoksi,
— tonnikalasaalisasiakirjassa ilmoitettujen ja stereokamerajärjestelmällä todettujen määrien vertailu kalojen lukumääränä, keskipainona ja kokonaispainona (eron laskennassa käytetään seuraavaa kaavaa: (stereoskooppinen järjestelmä-tonnikalasaalisasiakirja / stereoskooppinen järjestelmä * 100),
— järjestelmän virhemarginaali,
— jos kasvatuskassiinsiirtoraportti liittyy yhteisiin kalastustoimiin/tonnikalarysiin, viimeisimpään raporttiin on myös sisällytettävä tiivistelmä kaikkien edellisten raporttien tiedoista.
3. Saadessaan kasvatuskassiinsiirtoraportin pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan valtion viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraavien tilanteiden mukaan:
a) pyyntialuksen tai tonnikalarysän tonnikalasaalisasiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino sijoittuu stereokamerajärjestelmän tuloksia vastaavalle tasolle:
— kaloja ei tarvitse laskea vapaaksi,
— tonnikalasaalisasiakirjaa on muutettava sekä lukumäärän (käyttäen valvontakameroiden tai vaihtoehtoisten tekniikoiden mukaista kalojen lukumäärää) että keskipainon osalta, mutta kokonaispainoa ei tarvitse muuttaa;
b) pyyntialuksen tai tonnikalarysän tonnikalasaalisasiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino on pienempi kuin stereokamerajärjestelmän tulosten alhaisin lukema:
— kaloja päästetään vapaaksi stereokamerajärjestelmän tulosten alhaisimman lukeman mukaisesti,
— vapauttaminen tehdään 34 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä XI vahvistettua menettelyä noudattaen,
— vapauttamisen jälkeen tonnikalasaalisasiakirjaa muutetaan sekä lukumäärän (käyttäen valvontakameroiden tai vaihtoehtoisten tekniikoiden mukaista kalojen lukumäärää, josta vähennetään vapautettujen kalojen lukumäärä) että keskipainon osalta, mutta kokonaispainoa ei tarvitse muuttaa;
c) pyyntialuksen tai tonnikalarysän tonnikalasaalisasiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino on suurempi kuin stereokamerajärjestelmän tulosten suurin lukema:
— kaloja ei tarvitse laskea vapaaksi,
— tonnikalasaalisasiakirjaa on muutettava vastaavasti kokonaispainon (käyttäen stereokamerajärjestelmän tulosten suurinta lukemaa), kalojen lukumäärän (käyttäen valvontakameratuloksia) ja keskipainon osalta.
4. Jos tonnikalasaalisasiakirjaa muutetaan, jaksoon 2 kirjattujen arvojen (lukumäärä ja paino) on vastattava jaksoon 6 kirjattuja arvoja, eivätkä jaksoissa 3, 4 ja 6 olevat arvot saa olla suurempia kuin jaksossa 2 olevat arvot.
5. Jos kyseessä on yksittäisissä kasvatuskassiinsiirtoraporteissa havaittujen erojen tasaaminen kaikkien yhteisestä kalastustoimesta/tonnikalarysästä peräisin olevien kasvatuskassiinsiirtojen tasolla, kaikkia asianomaisia tonnikalasaalisasiakirjoja on muutettava – riippumatta siitä, onko kaloja vapautettava vai ei – stereokamerajärjestelmän tulosten alimman asteikon perusteella. Tonnikalasaalisasiakirjoja, jotka liittyvät vapautettujen tonnikalojen määriin, on myös muutettava vapautettujen kalojen painon/lukumäärän ottamiseksi huomioon. Tonnikalasaalisasiakirjoja, jotka liittyvät tonnikaloihin, joita ei vapautettu mutta joiden osalta stereoskooppisten järjestelmien tai vaihtoehtoisten tekniikoiden tulokset eroavat saaliiksi saaduiksi ja siirretyiksi ilmoitetuista määristä, on myös muutettava kyseisten erojen ottamiseksi huomioon.
Tonnikalasaalisasiakirjoja, jotka liittyvät saaliisiin, joiden osalta vapauttamistoimi tehtiin, on myös muutettava vapautettujen kalojen painon/lukumäärän ottamiseksi huomioon.
LIITE XI
Vapauttamisprotokolla
1. Tonnikalojen vapauttaminen mereen kasvatuskasseista on tallennettava videokameralla, ja ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on seurattava vapauttamista sekä laadittava ja toimitettava ICCAT:n sihteeristölle raportti yhdessä videotallenteen kanssa.
2. Jos vapauttamismääräys on annettu, kalanviljelylaitoksen hoitajan on pyydettävä ICCAT:n alueellisen tarkkailijan osallistumista.
3. Hinausaluksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kansallisen tarkkailijan on seurattava tonnikalojen vapauttamista kuljetuskasseista tai tonnikalarysistä mereen, ja hänen on laadittava asiasta raportti vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisille.
4. Ennen vapauttamistoimen toteuttamista jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat määrätä kontrollisiirron, jonka yhteydessä käytetään tavanomaisia ja/tai stereokameroita arvioimaan niiden kalojen lukumäärää ja painoa, jotka on vapautettava.
5. Jäsenvaltion viranomaiset voivat toteuttaa kaikki tarpeellisiksi katsomansa lisätoimenpiteet sen varmistamiseksi, että vapauttamistoimet toteutetaan sopivimpana ajankohtana ja sopivimmassa paikassa lisäämään kalojen omaan kantaansa paluun todennäköisyyttä. Toimija on vastuussa kalojen eloonjäämisestä siihen saakka, kun vapauttamistoimi on toteutettu. Vapauttamistoimet on tehtävä kolmen viikon kuluessa kasvatuskassiinsiirtotoimien saattamisesta päätökseen.
6. Keruutoimien loppuunsaattamisen jälkeen kalanviljelylaitoksella olevat kalat, joista ei ole tonnikalasaalisasiakirjaa, on vapautettava 34 artiklan 2 kohdassa ja tässä liitteessä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.
LIITE XII
Kuolleiden kalojen käsittely
Kurenuottakalastuksessa nuotasta löydettyjen kuolleiden kalojen määrät on kirjattava kalastusaluksen kalastuspäiväkirjaan ja vähennettävä jäsenvaltion kiintiöstä.
Kuolleiden kalojen kirjaaminen/käsittely ensimmäisen siirron yhteydessä
1) Tonnikalasaalisasiakirja on annettava hinausaluksen toimijalle niin, että jakso 2 (Kokonaissaalis), jakso 3 (Elävien kalojen kauppa) ja jakso 4 (Siirto – myös kuolleet kalat) on täytetty.
Jaksoissa 3 ja 4 ilmoitettujen kokonaismäärien on vastattava jaksossa 2 ilmoitettuja määriä. Tonnikalasaalisasiakirjan mukana on oltava alkuperäinen ICCAT:n siirtoilmoitus (ITD) tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Siirtoilmoituksessa ilmoitettujen määrien (siirretty elävänä) on vastattava asiaan liittyvän tonnikalasaalisasiakirjan jaksossa 3 ilmoitettuja määriä.
2) Tonnikalasaalisasiakirjasta on otettava jakson 8 (Kauppaa koskevat tiedot) sisältävä erilliskappale ja annettava se kuolleet tonnikalat maihin toimittavan apualuksen toimijalle (tai säilytettävä pyyntialuksella, jos kuolleet kalat puretaan suoraan maihin). Kuolleiden kalojen ja tonnikalasaalisasiakirjasta otetun erilliskappaleen mukana on oltava jäljennös siirtoilmoituksesta.
3) Kuolleiden kalojen määrät on kirjattava kalat pyytäneen pyyntialuksen tonnikalasaalisasiakirjaan tai, jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, joko pyyntialusten tai jonkin muun lipun alla yhteiseen kalastustoimeen osallistuvan aluksen tonnikalasaalisasiakirjaan.
LIITE XIII
Vastaavuustaulukko
|
Asetus (EY) N:o 302/2009 |
Tämä asetus |
|
1 artikla |
1 ja 2 artikla |
|
2 artikla |
3 artikla |
|
3 artikla |
4 artikla |
|
4 artiklan 1 kohta |
5 artiklan 1 kohta |
|
4 artiklan 2 kohta |
6 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
4 artiklan 3 ja 5 kohta |
7 artikla |
|
4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta |
6 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 kohta |
|
4 artiklan 6 kohdan a ja b alakohta ja toinen alakohta |
54 artikla |
|
4 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta |
20 artiklan 2 kohta |
|
4 artiklan 7–12 kohta |
— |
|
4 artiklan 13 kohta |
5 artiklan 3 kohta |
|
4 artiklan 15 kohta |
17 artikla |
|
5 artiklan 1 kohta |
6 artiklan 1 kohdan b alakohta |
|
5 artiklan 2–6 kohta |
9 artiklan 1–6 kohta |
|
5 artiklan 7 ja 8 kohta sekä 9 kohdan ensimmäinen alakohta |
— |
|
5 artiklan 9 kohdan toinen alakohta |
6 artiklan 2 kohta |
|
6 artikla |
10 artikla |
|
7 artikla |
11 ja 12 artikla |
|
8 artikla |
17 artikla |
|
9 artiklan 1 ja 2 kohta |
14 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
9 artiklan 3, 4 ja 5 sekä 7–10 kohta |
Liite I |
|
9 artiklan 6 kohta |
— |
|
9 artiklan 11 kohta |
14 artiklan 3 kohta |
|
9 artiklan 12–15 kohta |
15 artikla |
|
10 artikla |
— |
|
11 artikla |
16 artiklan 2, 3 ja 5 kohta |
|
12 artiklan 1–4 kohta |
19 artikla |
|
12 artiklan 5 kohta |
— |
|
13 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
19 artikla |
|
13 artiklan 4 kohta |
— |
|
14 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohta |
20 artikla |
|
14 artiklan 4 kohta |
22 artiklan 1 kohta |
|
15 artikla |
23 artikla |
|
16 artikla |
29 artiklan 1, 3 ja 4 kohta |
|
17 artikla |
30 artikla |
|
18 artiklan 1 kohta |
25 artikla |
|
18 artiklan 2 kohta |
Liite II |
|
19 artikla |
24 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
20 artiklan 1 ja 2 kohta |
26 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
20 artiklan 3 ja 4 kohta |
27 artikla |
|
21 artikla |
31 artiklan 1–4 ja 6 kohta |
|
22 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan ensimmäinen alakohta |
33 artiklan 1, 3 ja 5 kohta |
|
22 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |
34 artiklan 1 kohta |
|
22 artiklan 3 kohta |
34 artiklan 2 kohta |
|
22 artiklan 4 kohta |
38 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
22 artiklan 5 kohta |
Liite II |
|
22 artiklan 6 kohta |
33 artiklan 6 kohta |
|
22 artiklan 7 kohta |
35 artiklan 1 kohta ja liite IX |
|
22 artiklan 8 kohta ja 9 kohdan ensimmäinen alakohta |
36 artikla |
|
22 artiklan 9 kohdan toinen alakohta |
— |
|
22 artiklan 10 kohta |
39 artikla |
|
23 artikla |
32 artikla |
|
24 artiklan 1 kohta |
47 artiklan 1 kohta |
|
24 artiklan 2, 4 ja 6 kohta |
40 artiklan 2–5 kohta |
|
24 artiklan 3 kohta |
41 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
24 artiklan 5 kohta |
42 artikla |
|
24 artiklan 7 kohta |
44 artiklan 1 kohta ja liite IX |
|
24 artiklan 8 kohdan ensimmäinen alakohta |
45 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
24 artiklan 9 kohta |
— |
|
24 artiklan 10 kohta |
48 artikla |
|
24 a artikla |
Liite X |
|
25 artikla |
49 artikla |
|
26 artiklan 1 kohta |
26 artiklan 4 kohta |
|
26 artiklan 2 kohta |
27 artiklan 1 kohta |
|
26 artiklan 3 kohta |
26 artiklan 5 kohta |
|
27 artiklan 1 kohta |
31 artiklan 5 kohta |
|
27 artiklan 2 kohta |
41 artikla |
|
27 artiklan 3 kohta |
3 artiklan 24 kohta |
|
28 artikla |
55 artikla |
|
29 artikla |
52 artikla |
|
30 artikla |
50 artikla |
|
31 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a, b, c ja h alakohta |
51 artiklan 2–6 kohta |
|
31 artiklan 2 kohdan d–g alakohta |
Liite VII |
|
31 artiklan 3 ja 4 kohta |
Liite VII |
|
32 artikla |
35 artiklan 2, 3 ja 4 kohta 44 artiklan 2, 3 ja 4 kohta |
|
33 artikla |
— |
|
33 a artikla |
53 artikla |
|
34 artikla |
56 artikla |
|
35 artikla |
— |
|
36 artikla |
— |
|
37 artikla |
57 artikla |
|
38 artikla |
58 artikla |
|
38 a artikla |
59 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
39 artikla |
60 artikla |
|
40 artikla |
— |
|
41 artikla |
61 artikla |
( 1 ) Komission asetus (EY) N:o 26/2004, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25).
( 2 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 640/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tonnikalaa (Thunnus thynnus) koskevasta saaliinkirjausohjelmasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1984/2003 muuttamisesta (EUVL L 194, 24.7.2010, s. 1).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).