This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01996L0053-20190814
Council Directive 96/53/EC of 25 July 1996 laying down for certain road vehicles circulating within the Community the maximum authorized dimensions in national and international traffic and the maximum authorized weights in international traffic
Consolidated text: Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
01996L0053 — FI — 14.08.2019 — 004.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, (EUVL L 235 17.9.1996, s. 59) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/7/EY, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, |
L 67 |
47 |
9.3.2002 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/719, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, |
L 115 |
1 |
6.5.2015 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/984, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, |
L 164 |
30 |
20.6.2019 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, |
L 198 |
202 |
25.7.2019 |
Oikaistu:
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY,
annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996,
tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
1 artikla
Tätä direktiiviä sovelletaan:
sellaisten M2- ja M3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden O-luokan perävaunujen sekä N2- ja N3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden O3- ja O4-luokan perävaunujen mittoihin, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ( 1 ) liitteessä II;
edellä a alakohdassa tarkoitettujen ja tämän direktiivin liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkemmin määriteltyjen ajoneuvojen painoihin ja eräisiin muihin ominaisuuksiin.
2 artikla
Tässä direktiivissä:
kaikentyyppisissä sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa käytettävä sähkö;
vety;
maakaasu, mukaan lukien biometaani, kaasumaisessa muodossa (paineistettu maakaasu – CNG) ja nesteytetyssä muodossa (nesteytetty maakaasu – LNG);
nestekaasu (LPG);
mekaaninen energia ajoneuvon omista varastoista/lähteistä, mukaan lukien hukkalämpö,
neuvoston direktiivin 92/106/ETY ( 3 ) 1 artiklassa määriteltyjä yhdistettyjä kuljetuksia, joissa kuljetetaan yhtä tai useampaa yhteenlasketulta pituudeltaan enintään 45 jalan mittaista konttia tai vaihtokoria; tai
kuljetuksia, joissa kuljetetaan yhtä tai useampaa yhteenlasketulta pituudeltaan enintään 45 jalan mittaista konttia tai vaihtokoria ja joissa käytetään vesiliikennettä, edellyttäen, että kuljetuksen alku- tai loppuosuuden muodostavan tiekuljetuksen pituus on enintään 150 kilometriä unionin alueella. Edellä tarkoitettu 150 kilometrin etäisyys voidaan ylittää palvelun kannalta lähimmän sopivan kuljetusterminaalin saavuttamiseksi, kun kyseessä on
ajoneuvo, joka on liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan a tai b alakohdan mukainen; tai
ajoneuvo, joka on liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan c tai d alakohdan mukainen, jos tällaiset kuljetusmatkat ovat sallittuja asianomaisessa jäsenvaltiossa.
Liitteessä I eritellyt suurimmat sallitut mitat mitataan ilman positiivisia toleransseja ►M2 direktiivin 2007/46/EY ◄ liitteen I mukaisesti.
3 artikla
Jäsenvaltiot eivät saa kieltää:
jos ajoneuvo on liitteessä I määriteltyjen raja-arvojen mukainen.
Tätä säännöstä sovelletaan siitä huolimatta, että:
kyseiset ajoneuvot eivät ole jäsenvaltion säännösten mukaisia sellaisilta paino- ja mitta-arvoiltaan, jotka eivät sisälly liitteeseen I;
sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa ajoneuvot on rekisteröity tai otettu käyttöön, sallii liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampia arvoja, joita ei mainita 4 artiklan 1 kohdassa.
4 artikla
Jäsenvaltiot eivät saa sallia alueellaan tavanomaista liikennöintiä:
sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 1.6, 1.7, 1.8, 4.2 ja 4.4 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4 a, 1.5 ja 1.5 a kohdassa mainittuja vaatimuksia.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia alueellaan liikennöinnin:
sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia.
Kuljetusten ei katsota vaikuttavan merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, jos yksi kohdissa a) ja b) olevista ehdoista on täytetty:
kuljetukset suoritetaan jäsenvaltion alueella erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä sellaisissa olosuhteissa, joissa kuljetuksia ei normaalisti suoriteta muista jäsenvaltioista lähtöisin olevilla ajoneuvoilla esimerkiksi metsien hyväksikäyttöön ja metsäteollisuuteen liittyvät kuljetukset,
jäsenvaltio, joka sallii kuljetukset alueellaan ajoneuvoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joiden mitat poikkeavat liitteessä I säädetyistä mitoista, sallii käytettäväksi myös liitteen I mittasäännökset täyttäviä kuorma-autoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja kytkettyinä siten, että voidaan saavuttaa vähintään tässä jäsenvaltiossa sallittu kuormatilan pituus, jotta jokainen liikennöitsijä voi hyödyntää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä (moduulimalli).
▼M2 —————
▼M2 —————
5 artikla
Ennen 1 päivää tammikuuta 1991 käyttöön otettujen puoliperävaunuyhdistelmien, jotka eivät ole liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa ja 4.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, katsotaan olevan 3 artiklan tarkoittamassa mielessä näiden vaatimusten mukaiset, jos yhdistelmän kokonaispituus on enintään 15,50 metriä.
6 artikla
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitetuissa ja tämän direktiivin mukaisissa ajoneuvoissa on yksi a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista todisteista:
seuraavien kahden kilven yhdistelmä:
yksi direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on a alakohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot;
sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön. Asiakirjassa on oltava samat otsikot ja tiedot kuin a alakohdassa tarkoitetuissa kilvissä. Asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa, ja se tulee suojata asianmukaisesti.
Ajoneuvoon, jossa on vaatimustenmukaisuustodistus, voidaan kohdistaa:
7 artikla
Tällä direktiivillä ei estetä soveltamasta kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevia tieliikennesäännöksiä, joissa sallitaan ajoneuvon painon ja/tai mittojen rajoittaminen tietyillä teillä tai tiettyjen teihin liittyvien rakennelmien kohdalla siitä riippumatta, mikä on ajoneuvon rekisteröintimaa tai käyttöönottomaa.
Tähän sisältyy mahdollisuus asettaa sellaisia paikallisia rajoituksia ajoneuvojen sallituille enimmäismitoille ja/tai -painoille, joita voidaan käyttää määrätyillä alueilla tai määrätyillä teillä, joissa tieinfrastruktuuri ei sovellu pitkille ja raskaille ajoneuvoille; tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkien keskustat, pienet kylät tai erityisen luonnonarvon omaavat paikat.
▼M2 —————
8 b artikla
Komissio arvioi viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2017 tarvetta hyväksyä tai muuttaa kyseisissä puitteissa säädettyjä aerodynaamisten laitteiden tyyppihyväksyntää koskevia teknisiä vaatimuksia ottaen huomioon tarpeen varmistaa tieliikenteen turvallisuus ja intermodaalikuljetusten turvallisuus ja erityisesti:
laitteiden turvallinen kiinnitys ja pitkäaikainen pysyvyys irtoamisriskin rajoittamiseksi, myös intermodaalikuljetuksissa;
muiden tienkäyttäjien ja erityisesti loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, varmistamalla muun muassa ääriviivamerkintöjen näkyvyys aerodynaamisten laitteiden asentamisen yhteydessä, mukauttamalla epäsuoraa näkemää koskevia vaatimuksia ja olemalla tekemättä myönnytyksiä alleajosuojauksen suhteen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takaosaan kohdistuvien törmäystilanteiden varalta.
Tätä varten komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisten tyyppihyväksyntäsääntöjen muuttamiseksi.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen aerodynaamisten laitteiden on täytettävä seuraavat toiminnalliset ehdot:
olosuhteissa, joissa muiden tielläliikkujien tai kuljettajan turvallisuus on uhattuna, kuljettajan on taitettava ne kokoon, vedettävä ne sisään tai irrotettava ne;
kun niitä käytetään kaupunkialueiden tieinfrastruktuurissa ja kaupunkien välisessä tieinfrastruktuurissa, on otettava huomioon sellaisten alueiden erityisominaisuudet, joilla nopeusrajoitus on enintään 50 km/h ja joilla loukkaantumiselle erityisen alttiita tienkäyttäjiä on todennäköisemmin liikkeellä; ja
niiden käytön on sovittava yhteen intermodaalikuljetusten kanssa, ja kokoontaitettuina tai sisäänvedettyinä ne eivät saa ylittää suurinta sallittua pituutta yli 20 cm:llä.
▼M2 —————
9 a artikla
Ennen kuin 1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot saatetaan markkinoille, ne on hyväksyttävä noudattaen direktiivillä 2007/46/EY luotujen puitteiden mukaisia tyyppihyväksyntäsääntöjä. Komissio arvioi viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2017 tarvetta kehittää tällaisilla ohjaamoilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia, kyseisissä puitteissa säädettyjä ohjaamoilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia teknisiä vaatimuksia ottaen huomioon seuraavat seikat:
ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien aerodynamiikan parantuminen;
loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja heidän näkyvyytensä parantaminen kuljettajan kannalta, erityisesti vähentämällä kuljettajan näkökentän kuolleita kulmia;
muille tienkäyttäjille aiheutuvien vahinkojen ja loukkaantumisten vähentäminen törmäystilanteessa;
kuljettajien turvallisuus ja työskentelymukavuus.
Tätä varten komissio toteuttaa direktiivin 2007/46/EY puitteissa tarvittavat toimenpiteet säätääkseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien tyyppihyväksynnästä viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2019.
10 artikla
Kumotaan liitteessä IV olevassa A osassa luetellut direktiivit 11 artiklassa mainitusta päivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevassa B osassa viitattujen päivämäärien noudattamista, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta saattaa kyseiset säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
▼M2 —————
10 b artikla
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien tai päästöttömien ajoneuvojen suurimmat sallitut painot ovat ne, jotka on vahvistettu liitteessä I olevassa 2.2.1, 2.2.2, 2.2.3, 2.2.4, 2.3.1, 2.3.2 ja 2.4 kohdassa.
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien tai päästöttömien ajoneuvojen on myös oltava liitteessä I olevassa 3 kohdassa vahvistettujen, suurinta sallittua akselipainoa koskevien raja-arvojen mukaisia.
Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien tai päästöttömien ajoneuvojen edellyttämä lisäpaino on määriteltävä asianomaisen valmistajan toimittamien asiakirjojen pohjalta kyseisen ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä. Kyseinen lisäpaino ilmoitetaan 6 artiklan mukaisesti vaaditussa virallisessa todistuksessa.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 h artiklan mukaisesti niiden 2 artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden luettelon päivittämiseksi tätä direktiiviä varten, jotka edellyttävät lisäpainoa. On erityisen tärkeää, että ennen kuin komissio hyväksyy nämä delegoidut säädökset, se noudattaa tavanomaista käytäntöään ja kuulee asiantuntijoita, jäsenvaltioiden asiantuntijat mukaan lukien.
10 c artikla
Liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa, tapauksen mukaan 9 a artiklan 1 kohdan edellytyksin, vahvistetut enimmäispituudet ja liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa vahvistetut enimmäisetäisyydet voidaan ylittää 15 cm:llä sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien osalta, joissa kuljetetaan pituudeltaan 45 jalan mittaisia kontteja tai pituudeltaan 45 jalan mittaisia vaihtokoreja, tyhjiä tai kuormattuja, edellyttäen, että kyseisen kontin tai vaihtokorin tieliikennekuljetus on osa intermodaalikuljetusta.
10 d artikla
Jäsenvaltio ei saa vaatia ajoneuvoon asennettavien punnituslaitteiden asentamista toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityihin ajoneuvoihin tai ajoneuvoyhdistelmiin.
Rajoittamatta unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun automaattisia järjestelmiä käytetään tähän direktiiviin kohdistuvien rikkomusten toteamiseen ja seuraamusten määräämiseen, tällaisten automaattisten järjestelmien on oltava sertifioituja. Jos automaattisia järjestelmiä käytetään yksinomaan tunnistamistarkoituksiin, sertifiointia ei vaadita.
Yhteentoimivuuden varmistamiseksi mainittujen yksityiskohtaisten säännösten on mahdollistettava punnitustietojen toimittaminen milloin tahansa liikkeessä olevasta ajoneuvosta toimivaltaisille viranomaisille ja ajoneuvon kuljettajalle. Tiedot toimitetaan Euroopan standardointikomitean (CEN) DSRC-standardeissa EN 12253, EN 12795, EN 12834, EN 13372 ja ISO-standardissa 14906 määritellyn rajapinnan kautta. Lisäksi tällaisella tietojen toimittamisella varmistetaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa ja vaihtaa tietoja samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien kanssa ajoneuvoihin asennettuja punnituslaitteita käyttäen.
Jotta varmistetaan yhteensopivuus kaikkien ajoneuvotyyppien kanssa, moottoriajoneuvoihin asennettujen järjestelmien avulla on voitava vastaanottaa ja käsitellä mitä tahansa tietoa, joka on lähetetty minkä tahansa tyyppisestä moottoriajoneuvoon kiinnitetystä perävaunusta tai puoliperävaunusta.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 i artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
10 e artikla
Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän direktiivin rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset säännöt komissiolle.
10 f artikla
Konttien ja vaihtokorien kuljetuksia varten jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaan:
rahdinantajan on annettava liikenteenharjoittajalle, jonka tehtäväksi kontin tai vaihtokorin kuljetus annetaan, ilmoitus kuljetettavan kontin tai vaihtokorin painosta; ja
liikenteenharjoittajan on mahdollistettava pääsy kaikkiin rahdinantajan toimittamiin asiaa koskeviin asiakirjoihin.
10 g artikla
Jäsenvaltioiden on joka toinen vuosi ja viimeistään asianomaista kaksivuotiskautta seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta lähetettävä komissiolle tarvittavat tiedot seuraavista:
kahden edellisen kalenterivuoden aikana toteutettujen tarkastusten lukumäärä; ja
niiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien lukumäärä, joissa on havaittu ylikuormaa.
Nämä tiedot voivat olla osa tietoja, jotka toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 ( 6 ) 17 artiklan nojalla.
Komissio laatii tämän artiklan nojalla saaduista tiedoista analyysin ja sisällyttää tällaisen analyysin kertomukseen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 561/2006 nojalla.
10 h artikla
10 i artikla
10 j artikla
Viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2020 komissio esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/719 ( 9 ) säädettyjen tämän direktiivin muutosten täytäntöönpanoa ja jossa myös otetaan huomioon tiettyjen markkinasegmenttien erityispiirteet. Komissio antaa tarvittaessa kyseisen kertomuksen perusteella lainsäädäntöehdotuksen, johon liitetään asianmukainen vaikutustenarviointi. Kertomuksen on oltava saatavilla vähintään kuusi kuukautta ennen mahdollisen lainsäädäntöehdotuksen antamista.
11 artikla
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
12 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
13 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
AJONEUVOJEN SUURIMMAT SALLITUT PAINOT JA MITAT SEKÄ AJONEUVOIHIN LIITTYVÄT OMINAISUUDET
1. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat |
|
1.1. |
Suurin sallittu pituus |
|
— moottoriajoneuvo, muu kuin linja-auto |
12,00 m |
|
— perävaunu |
12,00 m |
|
— puoliperävaunuyhdistelmä |
16,50 m |
|
— perävaunuyhdistelmä |
18,75 m |
|
— nivellinja-auto |
18,75 m |
|
— kaksiakselinen linja-auto |
13,50 m |
|
— vähintään kolmiakselinen linja-auto |
15,00 m |
|
— linja-auton ja perävaunun yhdistelmä |
18,75 m |
|
1.2. |
Suurin sallittu leveys |
|
a) kaikki ajoneuvot lukuun ottamatta b alakohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja |
2,55 m |
|
b) lämpöeristettyjen ajoneuvojen korirakenteet tai ajoneuvoilla kuljetettavat lämpöeristetyt kontit tai vaihtokorit |
2,60 m |
|
1.3. |
Suurin sallittu korkeus (kaikki ajoneuvot) |
4,00 m |
1.4. |
Irrotettavat korirakenteet ja standardoidut kuormatilat, kuten kontit, sisältyvät 1.1, 1.2, 1.3, 1.6, 1.7, 1.8 ja 4.4 kohdassa mainittuihin mittoihin. |
|
1.4 a |
Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, esimerkiksi suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää 1.1 kohdassa säädettyä enimmäispituutta |
|
1.5. |
Kaikkien moottoriajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien on pystyttävä kääntymään ympyräalueessa, jonka ulompi säde on 12,50 m ja sisempi säde 5,30 m. |
|
1.5 a |
Muut linja-autoja koskevat vaatimukset Linja-auton ollessa paikallaan määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on nivellinja-auto, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi Kun ajoneuvo tulee suorassa linjassa 1.5 kohdassa kuvattuun ympyräalueeseen, mikään sen osista ei saa ylittää tätä pystysuoraa tasoa enempää kuin 0,60 metriä |
|
1.6. |
Suurin etäisyys puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takaosan välillä |
12,00 m |
1.7. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen vähennettynä etäisyydellä vetoajoneuvon takaosasta perävaunun etuosaan |
15,65 m |
1.8. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen |
16,40 m |
2. |
Ajoneuvojen suurimmat sallitut painot (tonneina) |
|
2.1. |
Ajoneuvoyhdistelmien osana olevat ajoneuvot |
|
2.1.1. |
Kaksiakselinen perävaunu |
18 tonnia |
2.1.2. |
Kolmiakselinen perävaunu |
24 tonnia |
2.2. |
Ajoneuvoyhdistelmät |
|
2.2.1. |
Viisi- tai kuusiakseliset perävaunuyhdistelmät ►M4 Kun on kyse ajoneuvoyhdistelmistä, joihin kuuluu vaihtoehtoisella polttoaineella toimivia tai päästöttömiä ajoneuvoja, tässä jaksossa säädettyjä suurimpia sallittuja enimmäispainoja nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on vastaavasti 1 tonni ja 2 tonnia. ◄ |
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
2.2.2. |
Viisi- tai kuusiakselinen puoliperävaunuyhdistelmä ►M4 Kun on kyse ajoneuvoyhdistelmistä, joihin kuuluu vaihtoehtoisella polttoaineella toimivia tai päästöttömiä ajoneuvoja, tässä jaksossa säädettyjä suurimpia sallittuja enimmäispainoja nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on vastaavasti 1 tonni ja 2 tonnia. ◄ |
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
c) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa intermodaalikuljetuksena yhtä tai useampaa konttia tai vaihtokoria, joiden yhteenlaskettu pituus on enintään 45 jalkaa |
44 tonnia |
|
d) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa intermodaalikuljetuksena yhtä tai useampaa konttia tai vaihtokoria, joiden yhteenlaskettu pituus on enintään 45 jalkaa |
42 tonnia |
|
2.2.3. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta perävaunusta koostuvat neliakseliset perävaunuyhdistelmät ►M4 Kun on kyse ajoneuvoyhdistelmistä, joihin kuuluu vaihtoehtoisella polttoaineella toimivia tai päästöttömiä ajoneuvoja, tässä jaksossa säädettyjä suurimpia sallittuja enimmäispainoja nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on vastaavasti 1 tonni ja 2 tonnia. ◄ |
36 tonnia |
2.2.4. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta puoliperävaunusta koostuvat neliakseliset puoliperävaunuyhdistelmät, jos puoliperävaunun akseliväli ►M4 Kun on kyse ajoneuvoyhdistelmistä, joihin kuuluu vaihtoehtoisella polttoaineella toimivia tai päästöttömiä ajoneuvoja, tässä jaksossa säädettyjä suurimpia sallittuja enimmäispainoja nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on vastaavasti 1 tonni ja 2 tonnia. ◄ |
|
2.2.4.1. |
on vähintään 1,3 m mutta enintään 1,8 m |
36 tonnia |
2.2.4.2. |
on yli 1,8 m |
36 tonnia + 2 tonnin sallittu poikkeama, kun otetaan huomioon moottoriajoneuvon (18 tonnia) suurin sallittu paino ja puoliperävaunun (20 tonnia) kaksiakselisen telin suurin sallittu paino ja kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella. |
2.3. |
Moottoriajoneuvot |
|
2.3.1. |
Muut kaksiakseliset moottoriajoneuvot kuin linja-autot: 18 tonnia Muut kaksiakseliset vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat moottoriajoneuvot kuin linja-autot: 18 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni ►M4 Päästöttömät ajoneuvot: 18 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 2 tonnia. ◄ |
Kaksiakseliset linja-autot: 19,5 tonnia. |
2.3.2. |
Kolmiakseliset moottoriajoneuvot |
25 tonnia tai 26 tonnia, kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti unionin sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia Kolmiakseliset vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat moottoriajoneuvot: 25 tonnin tai 26 tonnin sallittua enimmäispainoa (kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti unionin sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia) nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni. ►M4 Kolmiakseliset päästöttömät ajoneuvot: 25 tonnin tai 26 tonnin sallittua enimmäispainoa (kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti unionin sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia) nostetaan päästöttömän teknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 2 tonnia. ◄ |
2.3.3. |
Neliakseliset moottoriajoneuvot, joissa on kaksi ohjaavaa akselia |
32 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
2.4. |
Kolmiakseliset nivellinja-autot |
28 tonnia Kolmiakseliset vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat nivellinja-autot: 28 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 1 tonni. ►M4 Kolmiakseliset päästöttömät nivellinja-autot: 28 tonnin sallittua enimmäispainoa nostetaan nollapäästöisen aineteknologian lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on 2 tonnia. ◄ |
3. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut akselipainot (tonneina) |
|
3.1. |
Yksittäiset akselit Muu kuin vetävä akseli |
10 tonnia |
3.2. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien välinen etäisyys d on |
|
3.2.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0) |
11 tonnia |
3.2.2. |
vähintään 1,0 m, mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 ≤ d < 1,3) |
16 tonnia |
3.2.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 ≤ d < 1,8) |
18 tonnia |
3.2.4. |
1,8 m tai suurempi (1,8 ≤ d) |
20 tonnia |
3.3. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kolmiakseliset telit Kolmiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien etäisyys d on |
|
3.3.1. |
enintään 1,3 m (d ≤ 1,3) |
21 tonnia |
3.3.2. |
suurempi kuin 1,3 m mutta enintään 1,4 m (1,3 < d ≤ 1,4) |
24 tonnia |
3.4. |
Vetävä akseli |
|
3.4.1. |
Edellä 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
3.4.2. |
Edellä 2.2.3, 2.2.4, 2.3 ja 2.4 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
3.5. |
Moottoriajoneuvojen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos etäisyys d on |
|
3.5.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0 m) |
11,5 tonnia |
3.5.2. |
vähintään 1,0 m mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 m ≤ d < 1,3 m) |
16 tonnia |
3.5.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 m ≤ d < 1,8 m) |
—18 tonnia —19 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
4. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin liittyvät ominaisuudet |
|
4.1. |
Kaikki ajoneuvot Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän vetävän akselin tai vetävien akseleiden akselipaino ei saa olla pienempi kuin 25 % kuormatun ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainosta, kun ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää käytetään kansainvälisessä liikenteessä. |
|
4.2. |
Perävaunuyhdistelmät Moottoriajoneuvon taka-akselin ja perävaunun etuakselin välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 3,00 metriä. |
|
4.3. |
Akselivälin mukaan määräytyvä suurin sallittu paino Neliakselisen moottoriajoneuvon suurin sallittu paino tonneina ei saa olla suurempi kuin viisi kertaa ajoneuvon etumaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä. |
|
4.4. |
Puoliperävaunut Vetotapin akselista vaakatasossa mihin tahansa kohtaan puoliperävaunun etupäädyssä mitattu etäisyys saa olla enintään 2,04 m. |
|
LIITE II
ILMAJOUSITETTUJEN VETÄVIEN AKSELIEN TAI ILMAJOUSITETUN VETÄVÄN AKSELIN JOUSITUSTA VASTAAVIEN JOUSITUSJÄRJESTELMIEN EHDOT
1. JOUSITUKSEN MÄÄRITELMÄ
Jousitusjärjestelmää pidetään ilmajousituksena, jos vähintään 75 % joustosta aiheutuu ilmajousesta.
2. VASTAAVUUS ILMAJOUSITUKSEN KANSSA
Jousituksen on, ilmajousitusta vastaavaksi tunnustamista varten, täytettävä seuraavat edellytykset:
2.1. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen matalataajuisen pystysuoran värähtelyn aikana mitatun taajuuden ja vaimennuksen on oltava 2.2—2.5 kohdassa määrättyjen rajojen mukainen, kun jousitukseen kohdistuu suurin mahdollinen kuorma. |
2.2. |
Jokainen akseli on varustettava hydraulisilla vaimentimilla. Kaksiakselisessa telissä hydrauliset vaimentimet on sijoitettava siten, että telin akseleiden värähtely on mahdollisimman pieni. |
2.3. |
Vaimennussuhteen keskiarvon D on oltava yli 20 % ripustuksen kriittisestä vaimennuksesta, silloin kun hydrauliset vaimentimet toimivat tavanomaisesti. |
2.4. |
Kun kaikki hydrauliset vaimentimet on poistettu tai ne eivät toimi, jousituksen vaimennussuhde saa olla enintään 50 % D:stä. |
2.5. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan taajuus vapaassa lyhytaikaisessa pystysuorassa värähtelyssä saa olla korkeintaan 2,0 Hz. |
2.6. |
Jousituksen taajuus ja vaimennus on esitetty 3 kohdassa. Testausmenetelmistä taajuuden ja vaimennuksen mittaamiseksi määrätään 4 kohdassa. |
3. TAAJUUDEN JA VAIMENNUKSEN MÄÄRITELMÄ
Tämä määritelmä koskee vetävän akselin tai telin yläpuolella olevaa jousitettua massaa M (kg). Tienpinnan ja jousitetun massan välinen akselin tai telin vertikaalinen kokonaisjousivakio on K newtonia metrillä (N/m) ja kokonaisvaimennuksen kerroin on C newtonia per metri ja sekunti (N/ms). Jousitetun massan pystysuora siirtymä on Z. Jousitetun massan vapaan värähtelyn liikeyhtälö on seuraava:
Jousitetun massan värähtelyn taajuus F rad/s on:
Vaimennus on kriittinen kun C = Co, jossa.
Vaimennussuhde kriittisen vaimennuksen murto-osana on
.
Jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen värähtelyn aikana massan pystysuora liike seuraa vaimennettua sinimuotoista käyrää (kuva 2). Taajuus voidaan arvioida mittaamalla kaikkiin havaittavissa oleviin värähtelyjaksoihin kuluva aika. Vaimennus voidaan arvioida mittaamalla samansuuntaistenperäkkäisten värähtelyhuippujen korkeus. Jos ensimmäisen ja toisen värähtelyjakson huippuamplitudit ovat A1 ja A2' vaimennussuhde D on:
”In” on amplitudien suhteen luonnollinen logaritmi.
4. TESTAUSMENETELMÄ
Jotta voitaisiin kokeellisesti todeta vaimennussuhde D, kun hydrauliset iskunvaimentimet on poistettu, ja ripustuksen taajuus F, kuormitettua ajoneuvoa olisi joko
ajettava hiljaisella nopeudella (5 km/h + 1 km/h) 80 mm korkean askelman yli, jonka profiili on esitetty kuvassa 1. Taajuuden ja vaimennuksen analysointiin tarvittava lyhytaikainen värähtely ilmenee, kun vetävän akselin pyörät ovat ylittäneet askelman;
tai
vedettävä alas alustasta, niin että vetävän akselin kuorma on 1,5 kertaa akselin suurin sallittu staattinen arvo. Alhaalla pidetty ajoneuvo päästetään äkkiä irti ja sitä seuraava värähtely analysoidaan;
tai
nostettava alustasta, niin että jousitettu massa kohoaa 80 mm vetävän akselin yläpuolella. Ylhäällä pidetty ajoneuvo pudotetaan äkkiä, ja sitä seuraava värähtely analysoidaan;
tai
testattava muilla menetelmillä, sikäli kuin valmistaja on osoittanut tekniselle tutkimuslaitokselle, että ne ovat näitä vastaavia.
Ajoneuvo olisi varustettava pystysuoraa siirtymää mittaavalla anturilla, joka sijoitetaan vetävän akselin ja alustan väliin suoraan vetävän akselin yläpuolelle. Sen antamasta jäljestä voidaan mitata ensimmäisen ja toisen puristushuipun välinen aika, jotta saadaan taajuus F, ja amplitudisuhde, jotta saadaan vaimennus. Kun on kyse kahdella vetoakselilla varustetusta telistä, pystysuoraa seinämää mittaavat anturit olisi sijoitettava kunkin vetoakselin yläpuolelle alustan väliin.
Kuva 1
Jousituskokeen askelma
Kuva 1
Vaimennetun liikkeen käyrä
LIITE III
EDELLÄ 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN a ALAKOHDASSA TARKOITETTU MITTOJA KOSKEVA KILPI
I. |
Mittoja koskevassa kilvessä, joka on kiinnitettävä mahdollisimman lähelle direktiivissä 76/114/ETY tarkoitettua kilpeä, täytyy olla seuraavat tiedot:
1.
Valmistajan nimi ( 10 )
2.
Ajoneuvon valmistenumero ( 11 )
3.
Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun pituus (L)
4.
Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun leveys (W)
5.
Tiedot ajoneuvoyhdistelmien pituuden mittaamiseksi:
—
etäisyys a moottoriajoneuvon etuosasta kiinnityslaitteen keskelle (vetotappi tai -pöytä); siirrettävän vetopöydän osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (amin ja amax),
—
etäisyys b perävaunun kiinnityskohdan keskipisteestä (vetosilmukka perävaunussa ja vetotappi puoliperävaunussa) perävaunun tai puoliperävaunun takaosaan; siirrettävällä kiinnityspisteellä varustetun kiinnityslaitteen osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (bmin ja bmax).
Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai puoliperävaunun pituus, milloin niiden pituusakselit ovat samalla suoralla linjalla. |
II. |
Vaatimustenmukaisuustodisteen arvojen on vastattava tarkoin ajoneuvon todellisia mittoja. |
LIITE IV
OSA A
Kumottavat direktiivit
(10 artiklassa tarkoitetut)
OSA B
Direktiivi |
Täytäntöönpanon määräpäivä |
85/3/ETY (EYVL N:o L 2, 3.1.1985, s. 14) |
1 päivä heinäkuuta 1986 |
1 päivä tammikuuta 1990 |
|
86/360/ETY (EYVL N:o L 217, 5.8.1986, s. 19) |
1 päivä tammikuuta 1992 |
86/364/ETY (EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 48) |
29 päivä heinäkuuta 1987 |
88/218/ETY (EYVL N:o L 98, 15.4.1988, s. 48) |
1 päivä tammikuuta 1989 |
89/338/ETY (EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 3) |
1 päivä heinäkuuta 1991 |
1 päivä tammikuuta 1992 |
|
1 päivä tammikuuta 1993 |
|
89/460/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 5) |
|
89/461/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 7) |
1 päivä tammikuuta 1991 |
91/60/ETY (EYVL N:o L 37, 9.2.1991, s. 37) |
30 päivä syyskuuta 1991 |
92/7/ETY (EYTL N:o L 57, 2.3.1992, s. 29) |
31 päivä joulukuuta 1992 |
LIITE V
VASTAAVUUSTAULUKKO
Tässä direktiivissä |
85/3/ETY |
86/360/ETY |
86/364/ETY |
88/218/ETY |
89/338/ETY |
89/460/ETY |
89/461/ETY |
91/60/ETY |
92/7/ETY |
1 artiklan kohta 1 |
1 artiklan 1 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
1 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
2 artiklan 1—4 ja 6—10 luetelmakohta |
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
2 artiklan 5 ja 11—12 luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
2 artiklan viimeinen luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 1 kohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 2 kohta |
3 artiklan 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
3 artiklan 3 kohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
4 artikla |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
5 artiklan a kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohta |
|
|
5 artiklan b kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 artiklan 1—4 kohta |
|
|
1 artiklan 1—4 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohta |
|
6 artiklan 5 ja 6 kohta |
|
|
2 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
|
|
|
|
|
7 artikla |
6 artikla |
|
|
|
|
|
|
|
|
8 artikla |
|
|
|
|
|
1 artikla |
|
|
|
9—12 artikla |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
13 artikla |
9 artikla |
|
|
|
|
|
|
|
|
Liite I |
Liite I |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 kohta |
1 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.1 kohdan 1, 2, 3, 5 luetelmakohta |
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 2 kohta |
|
1.1 kohdan 4 luetelmakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.2 kohdan a alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.2 kohdan b alakohta |
— |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.3—1.5 kohta |
1.3—1.5 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.6 kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 3 kohta |
|
|
1.7 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 3 kohta |
|
1.8 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
2.2.3 kohta 2.2.4.1 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan b alakohta |
|
|
|
|
2.2.4.2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
2.3 kohta — 2.3.1 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
|
|
|
|
2.3.2 kohta — 2.3.3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan b—c alakohta |
2.4 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
|
|
|
|
3 kohta — 3.3.2 kohta |
3 kohta — 3.3.2 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
3.4 kohta — 3.4.1 kohta |
|
1 artiklan 3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
3.4.2 kohta — 3.5.2 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan d alakohta |
|
|
|
|
3.5.3 kohta |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 1 kohdan d alakohta |
4—4.2 kohta |
kohdat 4—4.2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
4.3 kohta |
|
|
|
|
1 artiklan 5 kohdan e alakohta |
|
|
|
|
4.4 kohta |
|
|
|
|
|
|
1 artiklan 4 kohta |
|
|
Liite II |
|
|
|
|
|
|
|
|
Liite III |
Liite III |
|
|
Liite |
|
|
|
|
|
|
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).
( 3 ) Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).
( 4 ) EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 78/507/ETY (EYVL N:o L 155, 13.6.1978, s. 31).
( 5 )
(1)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).
( 6 )
(2)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).
( 7 )
(3)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).
( 8 )
(4)* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
( 9 )
(5)* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/719, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 115, 6.5.2015, s. 1).
( 10 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.
( 11 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.