61979J0145

1. Ennakkoratkaisukysymykset - Yhteisöjen tuomioistuin - Kansalliset tuomioistuimet - Näiden keskinäinen toimivalta

(ETY:n perustamissopimuksen 177 artikla)

2. Maatalous - Valuutan tasausmaksut - Tarkoitus - Yhteisten markkinajärjestelyjen yhtenäishintajärjestelmän säilyttäminen - Kansallisten markkinoiden lisäsuoja - Soveltumattomuus

(Neuvoston asetus (ETY) N:o 974/71)

3. Maatalous - Valuutan tasausmaksut - Vahvistaminen - Johdetut tuotteet - Perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutuksen laskeminen - Komission harkintavalta - Rajat

(Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohta)

4. Maatalous - Valuutan tasausmaksut - Vahvistaminen - Johdetut tuotteet - Perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutuksen laskeminen - Laskentaperuste - Huomioon otettavan hinnan valitseminen - Komission harkintavalta - Rajat

(Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohta; komission asetus (ETY) N:o 652/76)

5. Maatalous - Valuutan tasausmaksut - Vahvistaminen - Johdetut tuotteet - Perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutuksen laskeminen - Enimmäismäärää koskeva sääntö - Johdettujen tuotteiden tasausmaksujen summa ylittää perustuotteen tasausmaksun - Ei hyväksyttävissä

(Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohta; komission asetus (ETY) N:o 652/76)

6. Ennakkoratkaisukysymykset - Pätevyyden arvioiminen - Asetuksen julistaminen pätemättömäksi - Vaikutukset - Perustamissopimuksen 174 artiklan toisen kohdan soveltaminen vastaavasti

(ETY:n perustamissopimuksen 174 artiklan toinen kohta ja 177 artikla)

$$1. Vaikka kansallisten tuomioistuinten asiana on niiden ja yhteisöjen tuomioistuimen välisen tehtäväjaon mukaisesti ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan soveltamiseksi päättää, onko esitetyillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta, yhteisöjen tuomioistuimella on kuitenkin valtuudet erottaa kansallisen tuomioistuimen sille toimittamasta aineistosta ne yhteisön oikeuden alaan kuuluvat oikeudelliset seikat, jotka oikeudenkäynnin kohteen huomioon ottaen edellyttävät tulkintaa tai pätevyyden arvioimista.

2. Valuutan tasausmaksujen käyttöönoton pääasiallisena tarkoituksena on yhtenäishintajärjestelmän säilyttäminen maatalouden markkinajärjestelyissä, koska kyseinen yhtenäishintajärjestelmä muodostaa, ottaen huomioon maataloustuottajien elintason säilyttämistä ja markkinoiden vakauttamista koskevat kyseisten järjestelyjen tavoitteet, perustan maataloustuotteiden vapaalle liikkuvuudelle yhteisössä. Tasausmaksujen käyttöönoton tarkoituksena ei ole eikä saa olla maataloushintatasoa koskevan lisäsuojan antaminen jonkin yksittäisen jäsenvaltion markkinoille suhteessa muihin jäsenvaltioihin, koska tällainen tavoite olisi yhteensopimaton tavoitellun yhtenäisyyden kanssa.

3. Komission tehtävänä on ratkaista perustuotteelle vahvistetun valuutan tasausmaksun asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ja niiden tuotteiden hintoihin, joiden hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan, kohdistuvan vaikutuksen laskemiseen liittyvät tekniset ja taloudelliset kysymykset. Tällöin komission on säilytettävä niiden tasausmaksujen järjestelmä, jotka sen tehtävänä on kyseisellä alalla vahvistaa, tietyllä tavalla johdonmukaisena ja vähintään tietyssä määrin avoimena. Vaikka komissiolla on tältä osin laaja harkintavalta jopa niin, että se voi tehdä kiinteitä arvioita, tällä toimivallalla on kuitenkin rajansa. Niinpä jos käytetystä laskentatavasta seuraa, että jalostettuihin tuotteisiin sovelletaan järjestelmällisesti tasausmaksuja, joista aiheutuva rasitus tai niistä mahdollisesti saatava hyöty on jatkuvasti suurempi kuin on tarpeen perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutuksen huomioon ottamiseksi, kyseisistä maksuista annettujen säännösten tarkoituksena ei voida enää katsoa olevan jäsenvaltioiden valuuttakurssien heilahteluista aiheutuvien vaikutusten kumoaminen. Tällöin komissio ei enää toimi sille asetuksessa (ETY) N:o 974/71 myönnetyn toimivallan rajoissa.

4. Komissiolle jalostettuihin tuotteisiin sovellettavien tasausmaksujen laskentatavan osalta myönnetyn harkintavallan tarkoituksena ei ole mahdollistaa kyseiselle toimielimelle tietyn tuotantoalan taloudellisen tilanteen huomioon ottamista vaan se, että se voi tehdä asetuksessa (ETY) N:o 974/71 asetetuissa rajoissa arvion perustuotteisiin sovellettavien tasausmaksujen vaikutuksesta jalostettujen tuotteiden hintoihin.

Ottaessaan huomioon kyseiseen tilanteeseen kuulumattomia seikkoja ja vahvistaessaan jalostetun tuotteen tasausmaksuja perustuotteen interventiohinnan perusteella vähentämättä siitä tuotantotukea samalla, kun muiden samasta perustuotteesta valmistettujen tuotteiden, joille ei ole säädetty myönnettäväksi tuotantotukea, tasausmaksut lasketaan myös perustuotteen interventiohinnan perusteella, komissio näin ollen ylittää sen toiminnalle edellä mainitussa asetuksessa asetetut rajat. Samoin on asia, jos se ottaa sellaisen tuotteen, jonka hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan, tasausmaksun vahvistamisperusteena käyttöön eri hinnan kuin se hinta, jota se käyttää perustuotteen tasausmaksun laskennassa.

5. Komissio ei saa ottaa sellaisten samasta perustuotteesta valmistettujen tuotteiden osalta, joiden hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan, käyttöön sellaista valuutan tasausmaksujen laskentamenetelmää, jota käyttäen tietystä perustuotteen määrästä tietyllä valmistusmenetelmällä jalostamalla saaduille eri tuotteille vahvistettujen valuutan tasausmaksujen summa muodostuisi selvästi suuremmaksi kuin kyseiselle perustuotteen määrälle vahvistettu valuutan tasausmaksu.

6. ETY:n perustamissopimuksen 174 artiklan toisen kohdan määräystä, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi todeta, mitä sen mitättömäksi julistaman asetuksen vaikutuksia on pidettävä pysyvinä, sovelletaan samoin oikeusvarmuutta koskevin perustein, joihin kyseinen määräys perustuu, vastaavasti niiden tuomioiden

osalta, joissa yhteisöjen tuomioistuin julistaa asetuksen pätemättömäksi 177 artiklan nojalla.

Asiassa 145/79,

jonka Tribunal d'instance de Lille on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen ensiksi mainitussa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

SA Roquette Frères, Lestrem,

vastaan

Ranskan valtio - Tullihallinto

ennakkoratkaisun perustamissopimuksen 40 artiklan sekä tiettyjen jäsenvaltioiden valuuttojen vaihteluvälien väliaikaisen laajentamisen vuoksi maatalousalalla toteutettavista tietyistä suhdannepoliittisista toimenpiteistä 12 päivänä toukokuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 974/71 (EYVL N:o L 106, s. 1) 1 ja 2 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti H. Kutscher, jaostojen puheenjohtajat P. Pescatore ja T. Koopmans, tuomarit J. Mertens de Wilmars, A. J. Mackenzie Stuart, A. O'Keeffe, G. Bosco, A. Touffait ja O. Due,

julkisasiamies: H. Mayras,

kirjaaja: A. Van Houtte,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Tribunal d'instance de Lille on 29.6.1979 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 17.9.1979, esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla seitsemän kysymystä, jotka koskevat perustamissopimuksen 40 artiklan sekä tiettyjen jäsenvaltioiden valuuttojen vaihteluvälien väliaikaisen laajentamisen vuoksi maatalousalalla toteutettavista tietyistä suhdannepoliittisista toimenpiteistä 12 päivänä toukokuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 974/71 (EYVL N:o L 106, s. 1) 1 ja 2 artiklan tulkintaa.

2 Kyseisessä tuomioistuimessa on käsiteltävänä Roquette Frères -nimisen osakeyhtiön Ranskan valtion tullihallintoa vastaan nostama kanne, jossa tätä vaaditaan korvaamaan summat, jotka tulli on valuutan tasausmaksuina kantanut liikaa 25.3.1976 alkaen eli valuutan tasausmaksujen muuttamisesta Ranskan frangin vaihtokurssien kehityksen vuoksi 24.3.1976 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 652/76 (EYVL N:o L 79, s. 4) voimaantulopäivän jälkeen.

3 Pääasian kantajan, Roquetten, nostaman kanteen kohteena ovat ne laskentamenetelmät, joita komissio on käyttänyt vahvistaessaan maissitärkkelyksestä valmistettuihin tuotteisiin, vehnätärkkelyksestä valmistettuihin tuotteisiin, perunatärkkelykseen, sorbitoliin ja isoglukoosiin sovellettavia valuutan tasausmaksuja. Kantajan mukaan kyseiset menetelmät ovat vastoin sääntöjä, jotka neuvosto on vahvistanut sellaisiin tuotteisiin, joiden hinta määräytyy säädettyjen interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden hinnan mukaan, sovellettavien valuutan tasausmaksujen laskentatavasta; erityisesti kantaja katsoo kyseisten menetelmien olevan asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohdan vastaisia. Lisäksi kyseisillä menetelmillä on kantajan mukaan ollut yhteismarkkinoiden tuottajien välistä kilpailua vääristävä vaikutus.

4 Pääasian vastaaja on vedonnut siihen, että Ranskan valtio on ainoastaan soveltanut yhteisön säännöstöä voimatta arvioida valuutan tasausmaksujen laskentatavan perusteltavuutta. Ranskan valtio kantaa kyseiset maksut ja maksaa ne Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastolle.

5 Kansallinen tuomioistuin on määrännyt hankittavaksi asiantuntijalausunnon ja vahvistanut asiantuntijalausunnon johtopäätökset niiden vääristymien todenperäisyyden ja laajuuden osalta, joita Roquette oli väittänyt tasausmaksujen laskentamenetelmistä aiheutuneen. Näillä perusteilla kansallinen tuomioistuin on katsonut aiheelliseksi lykätä asian käsittelyä siksi, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut, ovatko näin todetut vääristymät perustamissopimuksen 40 artiklan vastaisia ja onko tasausmaksujen laskentatapaa aiheellista muuttaa Roquetten toivoman suuntaisesti.

Alustava huomautus

6 Kansallisen tuomioistuimen esittämissä kuudessa ensimmäisessä kysymyksessä kysytään, mikä on oikea menetelmä maissitärkkelykseen, vehnätärkkelykseen, perunatärkkelykseen, sorbitoliin ja isoglukoosiin sovellettavien valuutan tasausmaksujen laskemiseksi. On aiheellista huomauttaa, että kyseiset tasausmaksut vahvistetaan ja niitä muutetaan asetuksissa, jotka komissio on antanut asetuksen (ETY) N:o 974/71 3 ja 6 artiklassa sille myönnetyin valtuuksin. Kyseisissä kuudessa kysymyksessä yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetään ratkaisua laskentamenetelmistä, joita komissio on käyttänyt vahvistamiensa maksujen suuruuden määrittämiseen. Epäsuorasti niissä pyydetään myös arviota niiden komission säännösten pätevyydestä, joissa kyseisiin tuotteisiin sovellettavat tasausmaksut vahvistetaan.

7 Vaikka kansallisten tuomioistuinten asiana on niiden ja yhteisöjen tuomioistuimen välisen tehtäväjaon mukaisesti perustamissopimuksen 177 artiklan soveltamiseksi päättää, onko esitetyillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta, yhteisöjen tuomioistuimella on kuitenkin valtuudet erottaa kansallisen tuomioistuimen sille toimittamasta aineistosta ne yhteisön oikeuden alaan kuuluvat oikeudelliset seikat, jotka oikeudenkäynnin kohteen huomioon ottaen edellyttävät tulkintaa tai pätevyyden arvioimista.

Yleiset näkökohdat

8 Vastauksen antamiseksi esitettyihin kysymyksiin on tarkasteltava niitä tavoitteita, joihin valuutan tasausmaksujen käyttöönotto yhteisessä maatalouspolitiikassa asetuksella (ETY) N:o 974/71 perustui, sekä kyseistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevia perustamissopimuksen määräyksiä, erityisesti sen 39, 40 ja 43 artiklaa.

9 Valuutan tasausmaksut otettiin käyttöön asetuksella (ETY) N:o 974/71 tarkoituksena estää yhteisön säännöstön mukaisen interventiojärjestelmän häiriintyminen yhteisten markkinajärjestelyjen yhteydessä sekä tiettyjen jäsenvaltioiden valuuttakurssien heilahteluista aiheutuvat tavanomaisesta poikkeavat hintojen vaihtelut. Asetuksen (ETY) N:o 974/71 johdanto-osan perustelukappaleissa täsmennetään, että käyttöön otettavat maksut on rajattava ainoastaan sen suuruisiksi kuin on ehdottomasti tarpeen, jotta valuuttatoimenpiteiden vaikutus niiden perustuotteiden hintoihin, joiden osalta on säädetty interventiotoimenpiteistä, tasoittuu, ja että niitä on aiheellista soveltaa ainoastaan silloin, kun kyseisestä vaikutuksesta aiheutuu hankaluuksia.

10 Saman asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan tasausmaksujen kantamista tai myöntämistä sovelletaan tuotteisiin, joiden osalta maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä on säädetty interventiotoimenpiteistä, sekä tuotteisiin, joiden hinta määräytyy kyseisen ensimmäisen ryhmän tuotteiden hinnan mukaan ja jotka kuuluvat yhteiseen markkinajärjestelyyn tai joista on annettu perustamissopimuksen 235 artiklan mukainen erityissäännöstö. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että muiden kuin säädettyjen interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden osalta tasausmaksut ovat saman suuruiset kuin se vaikutus, joka kyseisen tuotteen hintaan kohdistuu seurauksena tasausmaksun soveltamisesta sen interventiojärjestelmään kuuluvan tuotteen hintaan, jonka mukaan kyseisen tuotteen hinta määräytyy.

11 Kyseisistä säännöksistä ilmenee, että valuutan tasausmaksujen käyttöönoton tarkoituksena on sekä perustuotteiden että sellaisten tuotteiden osalta, joiden hinta määräytyy jonkin toisen tuotteen hinnan mukaan, korjata niiden epävakaiden vaihtokurssien vaihtelujen vaikutuksia, jotka voivat yhteisiin hintoihin perustuvassa maatalouden yhteisessä markkinajärjestelyssä aiheuttaa häiriöitä tuotteiden kauppaan ja vaarantaa erityisesti kyseisille tuotteille säädetyn interventiojärjestelmän. Valuutan tasausmaksujen käyttöönoton pääasiallisena tarkoituksena on näin ollen yhtenäishintajärjestelmän säilyttäminen maatalouden markkinajärjestelyissä, koska kyseinen yhtenäishintajärjestelmä muodostaa, ottaen huomioon maataloustuottajien elintason säilyttämistä ja markkinoiden vakauttamista koskevat kyseisten järjestelyjen tavoitteet, perustan maataloustuotteiden vapaalle liikkuvuudelle yhteisössä. Tasausmaksujen käyttöönoton tarkoituksena ei ole eikä saa olla maataloushintatasoa koskevan lisäsuojan antaminen jonkin yksittäisen jäsenvaltion markkinoille suhteessa muihin jäsenvaltioihin, koska tällainen tavoite olisi yhteensopimaton tavoitellun yhtenäisyyden kanssa.

12 Niiden tuotteiden osalta, joiden hinta määräytyy jonkin toisen tuotteen hinnan mukaan, on lisäksi syytä erityisesti huomauttaa, kuten yhteisöjen tuomioistuin on 12.11.1974 antamassaan tuomiossa (asia 34/74, Roquette, Kok. 1974, s. 1217) todennut, että vaikka valuuttakurssien heilahtelut on mahdollista perustuotteiden osalta asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan nojalla kokonaan tasoittaa, asia ei ole näin niiden tuotteiden osalta, joiden hinta määräytyy jonkin toisen tuotteen hinnan mukaan. Viimeksi mainittujen tuotteiden osalta saman 2 artiklan 2 kohdassa esitetty ilmaisu "vaikutus" mahdollistaa komissiolle ainoastaan sen, että kun se vahvistaa valuutan tasausmaksuja, se voi ottaa huomioon vaikutuksen, joka perustuotteeseen sovelletuilla tasausmaksuilla on niiden tuotteiden hintoihin, joiden hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan.

13 Yhteisöjen tuomioistuin myöntää, että perustuotteelle vahvistetun valuutan tasausmaksun niiden tuotteiden hintoihin, joiden hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan, kohdistuvan vaikutuksen laskemiseen liittyy vaikeita teknisiä ja taloudellisia kysymyksiä monien sellaisten tuotteiden osalta, joiden valmistusmenetelmät ja koostumus voivat vaihdella yhteisön eri alueilla. Komission tehtävänä on ratkaista nämä kysymykset samalla, kun sen on säilytettävä niiden tasausmaksujen järjestelmä, jotka sen tehtävänä on kyseisellä alalla vahvistaa, tietyllä tavalla johdonmukaisena ja vähintään tietyssä määrin avoimena. Tältä osin komissiolla on oltava laaja harkintavalta erityisesti sen arvioimiseksi, onko kauppa häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä, kuinka monelle sellaiselle tuotteelle, jonka hinta määräytyy jonkin toisen tuotteen hinnan mukaan, tasausmaksu on vahvistettava ja mikä on perustuotteelle vahvistetun tasausmaksun vaikutus niiden tuotteiden hintoihin, joiden hinta määräytyy perustuotteen hinnan mukaan. Tasausmaksun vahvistamista jalostetulle tuotteelle ei voida saattaa kyseenalaiseksi ainoastaan sen vuoksi, että jonkin yksittäisen yrityksen tai tuottajaryhmän osalta tehty perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutusta koskeva laskelma ei ole täysin asianmukainen, koska kiinteiden arvioiden tekeminen voi olla välttämätöntä.

14 Komissiolle myönnettävällä toimivallalla on kuitenkin rajansa. Jos käytetystä laskentatavasta seuraa, että jalostettuihin tuotteisiin sovelletaan järjestelmällisesti tasausmaksuja, joista aiheutuva rasitus tai niistä mahdollisesti saatava hyöty on jatkuvasti suurempi kuin on tarpeen perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun vaikutuksen huomioon ottamiseksi, kyseisistä maksuista annettujen säännösten tarkoituksena ei voida enää katsoa olevan jäsenvaltioiden valuuttakurssien heilahteluista aiheutuvien vaikutusten kumoaminen. Tällöin komissio ei enää toimi sille asetuksessa (ETY) N:o 974/71 myönnetyn toimivallan rajoissa.

15 Näiden näkökohtien perusteella on nyt tarkasteltava kuutta ensimmäistä kansallisen tuomioistuimen esittämää kysymystä.

Maissitärkkelys (ensimmäinen kysymys)

16 Ensimmäisenä kysymyksenään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko "vihreää kurssia" käyttäen laskettu tuotantotuki otettava huomioon maissitärkkelykseen ja siitä saatuihin tuotteisiin sovellettavien valuutan tasausmaksujen laskennassa.

17 Asiakirja-aineistosta ja komission antamista selvityksistä ilmenee, että pääasiana olevassa riita-asiassa oikeudenkäynnin kohteena olevassa asetuksessa (ETY) N:o 652/76 ja sen muuttamisesta myöhemmin annetuissa asetuksissa vahvistetut maissitärkkelykseen sovellettavat tasausmaksut on laskettu maissin interventiohinnan perusteella. Esitetyssä kysymyksessä kysytään, eikö kyseinen laskentatapa ole virheellinen siltä osin, että siinä ei oteta huomioon yhteisössä tärkkelyksen valmistukseen käytetylle maissille yhteisön säännöstön nojalla myönnettyä tuotantotukea.

18 Asian käsittelyn aikana yhteisöjen tuomioistuimessa komissio on selvittänyt maissitärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta käyttämäänsä laskentatapaa. Komission kantana on, ettei tässä laskennassa ole syytä ottaa huomioon maissin interventiohintaa, koska tärkkelyksen tuottajat hankkivat maissinsa interventiohintaa korkeampaan, arviolta kynnyshinnan tasoiseen hintaan. Koska markkinatilanteen mukaan määräytyvän tosiasiallisen hankintahinnan huomioon ottaminen olisi vaikeata, komissio on käyttänyt laskentaperusteena kiinteäksi vahvistettua hankintahintaa. Näin ollen se on ottanut maissitärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen laskennassa huomioon maissin kynnyshinnan, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuki. Jos tällä tavoin vahvistettu hankintahinta on kuitenkin ollut interventiohintaa korkeampi, komissio on käyttänyt laskentaperusteena viimeksi mainittua hintaa hankintahinnan asemesta sillä perusteella, että ottaen huomioon kyseisen maatalousalan ominaispiirteet sen velvoitteena on ollut vahvistaa tasausmaksut mahdollisimman alhaisiksi. Tällöin ei tuotantotuen vähentämiselle interventiohinnasta ole kuitenkaan komission mukaan ollut mitään taloudellista perustetta interventiohinnan ollessa alhaisempi kuin tuotantotuen sisältävä hankintahinta.

19 Komission yhteisöjen tuomioistuimelle toimittamista taulukoista ilmenee, että maissin interventiohinta on ollut vuodesta 1975 alkaen alhaisempi kuin kyseisen tuotteen kynnyshinta, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuen määrä. Tästä seuraa, että käsiteltävänä olevan asian kannalta merkityksellisten tosiseikkojen tapahtuma-aikana maissitärkkelykseen sovellettava tasausmaksu on vahvistettu maissin interventiohinnan perusteella vähentämättä siitä tuotantotukea.

20 Koska valuutan tasausmaksujen käyttöönoton päätavoitteena on ehkäistä valuuttojen heilahteluista aiheutuva interventiojärjestelmän häiriintymisen vaara, sen edellytyksenä ei ole, että kyseiset maksut vahvistetaan kyseisen maataloustuotteen markkinahinnan tai kiinteäksi vahvistetun hankintahinnan perusteella. Perustuotteeseen eli maissiin sovellettavat tasausmaksut on vahvistettu maissin interventiohinnan perusteella.

21 Jos perustuotteeseen sovellettavat tasausmaksut perustuvat interventiohintaan, on vaikeata ymmärtää, miten perustuotteen hintaan sovellettavan tasausmaksun asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaikutus jalostetun tuotteen hintaan voitaisiin laskea perustuotteen muun hinnan kuin sen interventiohinnan perusteella. Asiakirja-aineistosta ilmenee, että muihin maissista valmistettuihin tuotteisiin kuin tärkkelykseen - joille ei ole säädetty myönnettäväksi tuotantotukea - sovellettavat tasausmaksut lasketaan tosiasiallisesti maissin interventiohinnan perusteella.

22 Näin ollen osoittautuu käyneen niin, että maissin hankintahinta on otettu huomioon ainoastaan sellaisen jalostetun tuotteen, joka voi saada tuotantotukea, tasausmaksuja vahvistettaessa ja että kyseisen hankintahinnan huomioon ottamisen tuloksena kyseiset tasausmaksut on tosiasiallisesti vahvistettu maissin interventiohinnan perusteella vähentämättä siitä tuotantotukea.

23 Kyseisen laskentatavan perustelemiseksi komissio on vastauksessaan vedonnut siihen, että viljasta valmistettuihin tuotteisiin sovellettavien valuutan tasausmaksujen laskennan kannalta merkityksellisimmän hinnan valitseminen on osa taloudellista kokonaisarviointia. Tältä osin komissio on tähdentänyt joitakin seikkoja, joilla se katsoo olevan Ranskan kaltaisissa maissa, joiden valuutan arvo on alentunut, toimivia tuottajia suosiva vaikutus ja jollaisina se mainitsee esimerkiksi mahdollisuuden hankkia kotimaista maissia, asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 1 a kohdassa säädetyn vaihteluvälin, jota käytetään sovellettavien tasausmaksujen laskennassa niissä jäsenvaltioissa, joiden valuutan arvo on alentunut, sekä sen, että interventiohinnan kuukausittaisia korotuksia ei sen mukaan oteta huomioon maissista valmistettujen tuotteiden tasausmaksuja laskettaessa. Näillä perusteilla komissio katsoo, että huomioon otettavan hinnan valinta sisältyy sille näissä asioissa kuuluvaan laajaan harkintavaltaan.

24 Kyseisillä perusteluilla ei kuitenkaan ole merkitystä asian kannalta. Komissiolle jalostettuihin tuotteisiin sovellettavien tasausmaksujen laskentatavan osalta myönnetyn harkintavallan tarkoituksena ei ole mahdollistaa kyseiselle toimielimelle tietyn tuotantoalan taloudellisen tilanteen huomioon ottamista vaan se, että se voi tehdä asetuksessa (ETY) N:o 974/71 asetetuissa rajoissa arvion perustuotteisiin sovellettavien tasausmaksujen vaikutuksesta jalostettujen tuotteiden hintoihin. Ottaessaan huomioon kyseiseen tilanteeseen kuulumattomia seikkoja ja vahvistaessaan näin ollen maissitärkkelyksen tasausmaksuja maissin interventiohinnan perusteella vähentämättä siitä tuotantotukea samalla, kun muiden maissista valmistettujen tuotteiden, joille ei ole säädetty myönnettäväksi tuotantotukea, tasausmaksut lasketaan myös maissin interventiohinnan perusteella, komissio on ylittänyt sen toiminnalle asetuksessa (ETY) N:o 974/71 asetetut rajat.

25 Näin ollen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että maissitärkkelykseen sovellettavien valuutan tasausmaksujen laskentaperusteena on asetuksen (ETY) N:o 974/71 nojalla käytettävä maissin interventiohintaa, josta on vähennetty maissitärkkelyksen tuotantotuki.

Vehnätärkkelys (toinen kysymys)

26 Toisena kysymyksenä kysytään, onko vehnätärkkelykseen sovellettavaa valuutan tasausmaksua laskettaessa perustuotteen hinnan oltava ennen tuotantotuen vähentämistä sama kuin se hinta, joka otetaan huomioon vehnän tasausmaksua laskettaessa.

27 Komissio on todennut vahvistaneensa vehnätärkkelyksen osalta sovellettavan laskentatavan varmistaakseen sille ja maissitärkkelykselle saman kohtelun, mutta ottaneensa huomioon vehnän viitehinnan sen interventiohinnan asemesta, koska ensiksi mainitulla hinnalla on vehnän ja sen sivutuotteiden osalta tasausmaksujen laskennassa sama tehtävä kuin interventiohinnalla maissin ja sen sivutuotteiden osalta. Asiakirja-aineistosta ilmenee, että vehnään sovellettavat tasausmaksut lasketaan vehnän viitehinnan perusteella, kun taas vehnätärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen vahvistamisperusteena käytetään vehnän kynnyshintaa, josta on vähennetty tuotantotuki.

28 Yhteisöjen tuomioistuimelle toimittamiensa tietojen mukaan komissio on käyttänyt kynnyshintaa, josta on vähennetty tuotantotuki, koska sen mukaan kyseinen kynnyshinta vastaa hintaa, jolla tärkkelyksen valmistajat hankkivat vehnänsä. Tämä hankintahinta on kuitenkin komission mukaan ollut, toisin kuin maissialalla, aina alhaisempi kuin viitehinta; näin ollen se on aina ollut se hinta, joka on otettu huomioon vehnätärkkelykseen sovellettavia tasausmaksuja laskettaessa.

29 Ottaen huomioon maissitärkkelyksen osalta esitetyt näkökohdat ja sen, että komissio toteaa tehneensä valintansa varmistaakseen maissitärkkelykselle ja vehnätärkkelykselle saman kohtelun, on ilmeistä, että komissio on ylittänyt toimivaltansa ottaessaan vehnätärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta käyttöön muun laskentaperusteen kuin viitehinta, josta tuotantotuki on vähennetty. Tästä seuraa, että toiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi.

Kaikki samasta perustuotteesta saadut tuotteet (kolmas kysymys)

30 Kolmannella kysymyksellä pyritään selvittämään, saako kaikkiin samasta perustuotteesta jalostamalla saatuihin tuotteisiin ja sivutuotteisiin sovellettujen tasausmaksujen summa ylittää perustuotteeseen sovellettavan tasausmaksun.

31 Yhteisöjen tuomioistuin on tarkastellut tätä kysymystä asioissa 4/79 (Providence agricole de Champagne) ja 109/79 (Maïseries de Beauce) tämän tuomion antamispäivänä (15.10.1980) antamissaan tuomioissa.

32 Kyseisistä tuomioista ilmenee, että ottaessaan sellaisten samasta perustuotteesta kuten maissista tai vehnästä valmistettujen tuotteiden osalta, joiden hinta määräytyy maissin tai vehnän hinnan mukaan, käyttöön sellaisen valuutan tasausmaksujen laskentamenetelmän, jota käyttäen tietystä maissi- tai vehnämäärästä tietyllä valmistusmenetelmällä jalostamalla saaduille eri tuotteille vahvistettujen tasausmaksujen summa muodostuu selvästi suuremmaksi kuin kyseiselle maissi- tai vehnämäärälle vahvistettu tasausmaksu, komissio on rikkonut asetusta (ETY) N:o 974/71 samoin kuin perustamissopimuksen 43 artiklan 3 kohtaa.

Perunatärkkelys (neljäs kysymys)

33 Neljäntenä kysymyksenä kysytään, onko perunatärkkelykseen sovellettavan tasausmaksun oltava saman suuruinen kuin maissitärkkelykseen sovellettu tasausmaksu.

34 On aiheellista palauttaa mieliin, että asetuksessa (ETY) N:o 974/71 säädetään tasausmaksuista tuotteille, joiden osalta on säädetty interventiotoimenpiteistä, sekä tuotteille, joiden hinta määräytyy kyseisen ensimmäisen ryhmän tuotteiden hinnan mukaan ja jotka lisäksi kuuluvat yhteiseen markkinajärjestelyyn tai joista on annettu perustamissopimuksen 235 artiklan mukainen erityissäännöstö. On kiistatonta, ettei perunoiden osalta ole säädetty mistään interventiotoimenpiteistä, mutta että perunatärkkelyksen hinta määräytyy maissin hinnan mukaan sen vuoksi, että perunatärkkelys ja maissitärkkelys ovat keskenään kilpailevia tai jopa toinen toisensa korvaavia tuotteita.

35 Maissin hintaan sovelletun tasausmaksun asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaikutus perunatärkkelyksen hintaan ei näin ollen voi olla eri suuruinen kuin vaikutus, joka sillä on maissitärkkelyksen hintaan.

36 Komissio on kuitenkin kiistänyt tämän näkökohdan. Se on tähdentänyt perunatärkkelyksen osalta, että siitä saaduilla sivutuotteilla ei ole tosiasiallista arvoa ja ettei niihin näin ollen, toisin kuin maissialalla, sovelleta valuutan tasausmaksuja. Lisäksi komissio katsoo, että sen on taloudellisen harkintavaltansa rajoissa otettava huomioon perunatärkkelysteollisuuden erityisvaikeudet, jotka yhteisöjen tuomioistuin on 12.7.1979 antamassaan tuomiossa (asia 166/78, Italian tasavalta v. neuvosto, Kok. 1979, s. 2575) todennut.

37 Kyseiset näkökohdat, joilla voi olla merkityksensä tuotantotuen osalta, kuten yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan tosiasiallisesti todennut, eivät kuitenkaan kuulu niihin seikkoihin, jotka on otettava huomioon valuutan tasausmaksuja vahvistettaessa. Tasausmaksujen tarkoituksena ei ole tietyn jalostusteollisuuden alan erityisvaikeuksien ehkäiseminen vaan valuuttakurssien heilahteluista maataloustuotteiden yhteisten markkinajärjestelyjen yhteydessä yhtenäishintajärjestelmään aiheutuvien vaikutusten kumoaminen.

38 Sillä seikalla, että perunatärkkelystä valmistettaessa saataviin sivutuotteisiin ei sovelleta valuutan tasausmaksuja, ei ole asian kannalta merkitystä. Koska perunatärkkelyksen hinta määräytyy maissin hinnan mukaan perunatärkkelyksen kilpaillessa suoraan maissitärkkelyksen kanssa, sovellettavien tasausmaksujen laskenta ei voi perustua peruna-alan erityisiin valmistusedellytyksiin. Sitävastoin on mahdollista, että samasta maissimäärästä saataviin sivutuotteisiin sovellettavien tasausmaksujen summa vaikuttaa maissitärkkelykseen sovellettavaan tasausmaksuun, kuten kolmanteen kysymykseen annetusta vastauksesta ilmenee; tällöin perunatärkkelykseen sovellettavaan tasausmaksuun kohdistuvan vaikutuksen olisi oltava sama.

39 Jos näin ollen käyttöön otettavat tasausmaksut on rajattava, kuten asetuksen (ETY) N:o 974/71 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan, ainoastaan sen suuruisiksi kuin on ehdottomasti tarpeen, jotta valuuttatoimenpiteiden vaikutus niiden perustuotteiden hintoihin, joiden osalta on säädetty interventiotoimenpiteistä, tasoittuu, neljänteen kysymykseen on vastattava, että perunatärkkelykseen sovellettava tasausmaksu ei saa olla suurempi kuin maissitärkkelykseen sovellettava tasausmaksu.

Sorbitoli (viides kysymys)

40 Viidentenä kysymyksenään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko maissista valmistettuun sorbitoliin, jossa on enemmän kuin 2 prosenttia mannitolia ja jonka hinta määräytyy maissin hinnan mukaan, sovellettava maissin tasausmaksuun perustuvaa valuutan tasausmaksua.

41 Sorbitoli on tuote, josta on annettu perustamissopimuksen 235 artiklan mukainen erityissäännöstö. Sorbitoliin sovellettava kauppajärjestelmä vahvistetaan tiettyihin maataloustuotteiden valmistamisessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 28 päivänä toukokuuta 1969 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1059/69 (EYVL N:o L 141, s. 1) sekä asetuksen (ETY) N:o 1059/69 soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden valmistuksessa käytettyinä pidetyistä perustuotteiden määristä 28 päivänä toukokuuta 1969 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1060/69 (EYVL N:o L 141, s. 7).

42 Sorbitolista kannetaan sitä yhteisöön tuotaessa asetuksen (ETY) N:o 1059/69 nojalla maksu, joka muodostuu kiinteästä maksuosasta ja muuttuvasta maksuosasta. Muuttuvan maksuosan laskentatapa vahvistetaan asetuksessa (ETY) N:o 1060/69, jossa erotetaan tältä osin toisistaan sorbitoli, jossa on enintään 2 painoprosenttia mannitolia sorbitolipitoisuudesta laskettuna ja jota pidetään maissista valmistettuna, sekä sorbitoli, jossa on enemmän kuin 2 prosenttia mannitolia ja jota pidetään sokerista valmistettuna (asetuksen liite, nimike 29.04 C III). Komissio on tehnyt saman eron sorbitoliin sovellettavien tasausmaksujen laskennassa.

43 Roquette väittää käsityksen, jonka mukaan sorbitoli, jonka mannitolipitoisuus on suuri, on tavanomaisesti saatu sokerista, olevan virheellinen. Yritys tähdentää, että sen sorbitolintuotanto, joka sen mukaan vastaa enempää kuin puolta kyseisen tuotteen tuotannosta yhteisössä, perustuu yksinomaan maissiin, ja että 60 prosenttia sen tuotannosta on sorbitolia, jonka mannitolipitoisuus on 3-4 prosenttia; edelleen yrityksen mukaan 90 prosenttia yhteisön sorbitolintuotannosta, josta enemmän kuin puolet on sorbitolia, jonka mannitolipitoisuus vaihtelee 3 ja 4 prosentin välillä, valmistetaan maissista. Kansallisen tuomioistuimen nimeämä asiantuntija on todennut, että sokerin hinnan perusteella lasketun tasausmaksun soveltamisesta maissista saatuun sorbitoliin aiheutuu keinotekoisia hintaeroja.

44 Kyseiset tosiseikat eivät kuitenkaan vaikuta sorbitoliin sovellettavien tasausmaksujen vahvistamisen pätevyyteen. Asetuksen (ETY) N:o 974/71 2 artiklan 2 kohdan nojalla komission oli otettava huomioon se vaikutus, joka sorbitolin hintoihin kohdistuu seurauksena tasausmaksun soveltamisesta sen tuotteen hintaan, jonka mukaan sorbitolin hinnat määräytyvät. Määrittäessään viimeksi mainitun tuotteen sorbitolin mannitolipitoisuuden perusteella komissio toimi neuvoston vahvistamien, sorbitoliin sovellettavaa yhteistä markkinajärjestelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tällöin se pitäytyi sille asetuksessa (ETY) N:o 974/71 myönnetyn toimivallan rajoissa.

45 Viidenteen kysymykseen on näin ollen vastattava, että maissista valmistettuun sorbitoliin, jossa on enemmän kuin 2 prosenttia mannitolia, ei ole välttämättä tarpeen soveltaa maissin tasausmaksuun perustuvaa valuutan tasausmaksua.

Isoglukoosi (kuudes kysymys)

46 Kuudentena kysymyksenä kysytään, onko maissista valmistettuun isoglukoosiin, jonka hinta määräytyy maissin hinnan mukaan, sovellettava maissin tasausmaksuun perustuvaa valuutan tasausmaksua.

47 Vastaus tähän kysymykseen on kieltävä. Isoglukoosi on lukuisien yhteisön toimenpiteiden kohteena, joiden mukaisesti tälle tuotteelle vahvistetaan oma järjestelmä, joka tosin on saman kaltainen kuin se, jota sovelletaan nestemäiseen sokeriin, jonka kanssa isoglukoosin katsotaan suoraan kilpailevan. Näin ollen on ollut perusteltua, että komissio on laskenut isoglukoosiin sovellettavat tasausmaksut valkoiseen sokeriin sovellettavien tasausmaksujen perusteella.

Asetuksen (ETY) N:o 652/76 ja sen muuttamisesta annettujen asetusten pätevyys

48 Ensimmäiseen, toiseen, kolmanteen ja neljänteen kysymykseen annetuista vastauksista ilmenee, että asetus (ETY) N:o 652/76 on pätemätön:

- siltä osin kuin siinä käytetään maissitärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta muuta vahvistamisperustetta kuin maissin interventiohinta, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuki,

- siltä osin kuin siinä käytetään vehnätärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta muuta vahvistamisperustetta kuin vehnän viitehinta, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuki,

- siltä osin kuin siinä vahvistetaan kaikkiin tietystä saman perustuotteen kuten maissin tai vehnän määrästä tietyllä valmistusmenetelmällä jalostamalla saatuihin eri tuotteisiin sovellettavat tasausmaksut selvästi suuremmiksi kuin kyseiselle perustuotteen määrälle vahvistettu tasausmaksu,

- siltä osin kuin siinä vahvistetaan perunatärkkelykseen sovellettavia tasausmaksuja, jotka ovat suurempia kuin maissitärkkelykseen sovellettavat tasausmaksut.

49 Sama johtopäätös on tehtävä edellisessä kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovellettavista valuutan tasausmaksuista tai niiden muuttamisesta myöhemmin annettujen komission asetusten pätevyydestä.

50 Koska kyseinen pätemättömäksi julistaminen toteutetaan perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisen ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä, on syytä täsmentää sen seuraukset.

51 Vaikka perustamissopimuksessa ei nimenomaan vahvisteta ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä toteutettavan pätemättömäksi julistamisen seurauksia, 174 ja 176 artiklaan sisältyy täsmällisiä sääntöjä kanteen yhteydessä toteutettavan asetuksen mitättömäksi julistamisen vaikutuksista. Niinpä 176 artiklassa määrätään, että toimielimen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi, on toteutettava yhteisön tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Asioissa 117/76 ja 16/77 (Ruckdeschel ja Hansa-Lagerhaus Ströh, Kok. 1977, s. 1753) sekä asioissa 124/76 ja 20/77 (Moulins et Huileries de Pont-à-Mousson ja Providence agricole de la Champagne, Kok. 1977, s. 1795) 19.10.1977 antamissaan tuomioissa yhteisöjen tuomioistuin on jo viitannut kyseiseen sääntöön ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä.

52 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on perustamissopimuksen 174 artiklan toista kohtaa, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi todeta, mitä sen mitättömäksi julistaman asetuksen vaikutuksia on pidettävä pysyvinä, sovellettava vastaavasti samoin oikeusvarmuutta koskevin perustein, joihin kyseinen määräys perustuu. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa asetuksen pätemättömyys voi johtaa siihen, että maissa, joiden valuutan arvo on alentunut, toimivat yritykset, joita asia koskee, ja toisaalta vahvan valuutan maissa asianomaiset kansalliset viranomaiset ryhtyvät perimään aiheettomasti maksettuja maksuja takaisin, mistä taas saattaisi sovellettavan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuuden puutteen vuoksi aiheutua merkittäviä kohtelueroja ja näin ollen uusia kilpailun vääristymiä. Toisaalta kyseisten säännösten pätemättömyydestä aiheutuvia taloudellisia haittoja ei voida arvioida tekemättä niitä arviointeja, jotka yksinomaan komission velvoitteena on asetuksen (ETY) N:o 974/71 nojalla tehdä ottaen huomioon muut asian kannalta merkitykselliset tekijät, kuten esimerkiksi "vihreän kurssin" soveltamisen tuotantotukeen.

53 Näillä perusteilla on todettava, että kyseisten säännösten pätemättömiksi toteaminen ei mahdollista kansallisten viranomaisten kyseisten säännösten perusteella tämän tuomion antamispäivää edeltävän ajanjakson aikana suorittaman valuutan tasausmaksujen kantamisen tai maksamisen saattamista kyseenalaiseksi.

Viivästyskorot (seitsemäs kysymys)

54 Seitsemännen kysymyksen sanamuoto on seuraava:

"Jos yhteisöjen tuomioistuin vastaa myöntävästi johonkin edellä esitetyistä ennakkoratkaisukysymyksistä, toisin sanoen, jos kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä, voidaan otaksua annettujen vastausten perusteella määräävän valuutan tasausmaksut edes osittain korvattaviksi, maksetaanko viivästyskorot, joita mahdollisesti voidaan myöntää, ei tosin yhteisön lainsäädännön vaan kansallisen lainsäädännön nojalla, Euroopan yhteisöjen talousarviosta vähentämällä ne niistä summista, jotka Ranska on kantanut yhteisöjen lukuun?"

55 Edellä tarkastelluista näkökohdista ilmenee, ettei tähän kysymykseen ole enää tarpeen vastata.

Oikeudenkäyntikulut

56 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Ranskan tasavallan hallitukselle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi; pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Tribunal d'instance de Lillen 29.6.1979 tekemällään päätöksellä sille esittämät kysymykset seuraavasti:

1) Komission 24.3.1976 antama asetus (ETY) N:o 652/76 on pätemätön:

- siltä osin kuin siinä käytetään maissitärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta muuta vahvistamisperustetta kuin maissin interventiohinta, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuki,

- siltä osin kuin siinä käytetään vehnätärkkelykseen sovellettavien tasausmaksujen osalta muuta vahvistamisperustetta kuin vehnän viitehinta, josta on vähennetty tärkkelyksen tuotantotuki,

- siltä osin kuin siinä vahvistetaan kaikkiin tietystä saman perustuotteen kuten maissin tai vehnän määrästä tietyllä valmistusmenetelmällä jalostamalla saatuihin eri tuotteisiin sovellettavat tasausmaksut selvästi suuremmiksi kuin kyseiselle perustuotteen määrälle vahvistettu tasausmaksu,

- siltä osin kuin siinä vahvistetaan perunatärkkelykseen sovellettavia tasausmaksuja, jotka ovat suurempia kuin maissitärkkelykseen sovellettavat tasausmaksut.

2) Tästä pätemättömyydestä seuraa, että edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovellettavien valuutan tasausmaksujen muuttamisesta myöhemmin annettujen komission asetusten säännökset ovat pätemättömiä.

3) Edellä tarkoitettujen säännösten pätemättömyys ei mahdollista kansallisten viranomaisten kyseisten säännösten perusteella tämän tuomion antamispäivää edeltävän ajanjakson aikana suorittaman valuutan tasausmaksujen kantamisen tai maksamisen saattamista kyseenalaiseksi.

4) Vahvistaessaan maissista valmistettuun sorbitoliin, jossa on enemmän kuin 2 prosenttia mannitolia, sovellettavia valuutan tasausmaksuja komission velvoitteena ei ole ollut soveltaa kyseiseen tuotteeseen maissiin sovellettavaan tasausmaksuun perustuvaa valuutan tasausmaksua.

5) Maissista valmistettuun isoglukoosiin ei sovelleta maissiin sovellettavaan tasausmaksuun perustuvaa valuutan tasausmaksua.