This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0522
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Council Regulation (EC) No 2012/2002 establishing the European Union Solidarity Fund
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta
/* COM/2013/0522 final - 2013/0248 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta /* COM/2013/0522 final - 2013/0248 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna
2002[1], jotta EU
voisi reagoida suurkatastrofeihin EU:ssa ja maissa, jotka neuvottelevat
liittymisestä EU:hun. Rahasto on yleisesti saavuttanut tavoitteensa hyvin,
mutta sitä ei pidetä riittävän reagointikykyisenä ja näkyvänä, ja joitakin sen
käyttöönottoon liittyviä kriteereitä pidetään liian monimutkaisina ja
epäselvinä. Komissio esitti vuonna 2005 ehdotuksen uudeksi
solidaarisuusrahastoasetukseksi[2].
Euroopan parlamentti suhtautui siihen myönteisesti[3], mutta
neuvosto ei hyväksynyt sitä. Komissio peruutti virallisesti ehdotuksen
kesäkuussa 2012. Komissio esitti lokakuussa 2011
solidaarisuusrahaston tulevaisuutta koskevan tiedonannon[4], jossa
arvioidaan nykyisen välineen toimintaa ja ehdotetaan vaihtoehtoja toiminnan
parantamiseksi. Nykyisen politiikan analyysi sisältyi myös erilliseen lukuun
solidaarisuusrahastoa koskevassa vuosikertomuksessa vuonna 2008[5]. Tämä ehdotus on tehty vuosia 2014–2020
koskevan uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Lisäksi ehdotuksella täydennetään hiljattaista
komission ja korkean edustajan yhteistä ehdotusta SEUT-sopimuksen 222 artiklaan[6] kirjatun
solidaarisuuslausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä; siinä korostetaan
solidaarisuusrahaston roolia yhtenä unionin keskeisenä välineenä
perussopimuksen tämän määräyksen soveltamisessa. 2. KUULEMISTEN TULOKSET Lokakuussa 2011 annettu tiedonanto toimi
jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen
keskustelujen pohjana. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja
Euroopan parlamentti antoivat raportteja, joissa yleisesti oltiin samaa mieltä
tiedonannossa esitetyn analyysin kanssa ja tuettiin komission ajatuksia
rahaston kehittämiseksi asetuksen mukautuksilla.[7] [8] Jäsenvaltiot esittivät kantojaan rahastojen
yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF) ja neuvoston
rakennetoimityöryhmän kokouksissa. 3. EHDOTUKSEN SISÄLTÖ Ehdotuksen päätavoitteena on parantaa
solidaarisuusrahastovälineen toimintaa parantamalla sen reagointinopeutta ja
näkyvyyttä kansalaisten kannalta, yksinkertaistamalla sen käyttöä ja
selkeyttämällä sitä koskevia säännöksiä. Tähän päästään tekemällä joitakin
teknisiä mukautuksia asetukseen. Välineen periaatteet pysyvät ennallaan samoin
kuin monivuotisesta rahoituskehyksestä erillinen rahoitusmenetelmä ja
todennäköinen menotaso. Ehdotus sisältää ne
solidaarisuusrahastoasetuksen muutokset, joita käsiteltiin vuoden 2011
tiedonannossa solidaarisuusrahaston tulevaisuudesta: ·
Määritellään selvästi solidaarisuusrahaston soveltamisala
niin, että rajoitetaan se koskemaan luonnonkatastrofeja, mukaan luettuna
ihmisen aiheuttamat katastrofit, jotka ovat suoraa seurausta
luonnonkatastrofista (ketjureaktio). Näin poistetaan nykyinen soveltamisalaan
liittyvä oikeudellinen epävarmuus ja vältetään sellaisten hakemusten
esittäminen, jotka eivät täytä ehtoja. ·
Otetaan käyttöön uusi ja yksinkertainen kriteeri
solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten nk.
poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän
kynnysarvon perusteella. Kuten vuoden 2011 tiedonannossa tuotiin esiin,
nykysäännösten epäselvyys solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista
käyttöönottoa koskevista ehdoista poistuu, kun asetetaan alueellisten
katastrofien aiheuttamien vahinkojen kynnysarvoksi 1,5 prosenttia BKT:stä NUTS
2 -tasolla. Näin yksinkertaistetaan ja nopeutetaan merkittävästi hakemusten
valmistelua tukikelpoisissa valtioissa ja niiden arviointia komissiossa.
Samalla vähennetään merkittävästi hylättyjen hakemusten lukumäärää, kun hakijat
tietävät alusta lähtien, täyttyvätkö kriteerit. Uudeksi kynnysarvoksi
ehdotetaan 1,5:tä prosenttia alueellisesta BKT:stä, koska aiempien hakemusten
tarkassa analyysissä on tullut esiin, että se johtaa lähes samaan tulokseen
kuin aiemmin mutta yksinkertaistaa menettelyä merkittävästi ja nopeuttaa
huomattavasti päätöksentekoa ja avustusten maksamista. ·
Otetaan käyttöön mahdollisuus suorittaa nopeita
ennakkomaksuja katastrofin kohteena olevan jäsenvaltion pyynnöstä; ennakkomaksu
voi olla 10 prosenttia rahoitustuen odotetusta määrästä ja enintään 30
miljoonaa euroa. Solidaarisuusrahastosta ja koheesiovälineistä (Euroopan
aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja koheesiorahastosta) maksetut ja
jäsenvaltioilta takaisin perityt varat olisi asetettava solidaarisuusrahaston
käyttöön tiettyyn vuotuiseen enimmäismäärään asti käyttötarkoitukseen
sidottuina tuloina, jotta voidaan tehdä sitoumuksia ennakkomaksuja varten unionin
budjetissa käytettävissä olevista määrärahoista. Sen lisäksi, että tätä koskeva
erityissäännös sisällytetään solidaarisuusrahastoa koskevaan asetukseen,
säännös on sisällytettävä myös koheesiopolitiikan rahastoihin liittyvään
yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen[9] ja tähän ohjelmakauteen liittyviin
siirtymäsäännöksiin. Komission on tarkoitus esittää muutettu ehdotus
hyväksyttäväksi samaan aikaan kuin tämä käsillä oleva ehdotus. ·
Sisällytetään asetukseen erityissäännös, joka
koskee hitaasti kehittyviä katastrofeja, kuten kuivuutta. Kun määritetään
katastrofin alkamisajankohdaksi päivä, jona viranomaiset toteuttivat
ensimmäiset vastatoimenpiteet, poistetaan oikeudelliset ongelmat, jotka
johtuvat nykyisestä velvoitteesta, jonka mukaan hakemus on toimitettava 10
viikon kuluessa ensimmäisen vahingon aiheutumispäivästä. ·
Otetaan käyttöön tiettyjä säännöksiä, joilla
kannustetaan tehokkaampaan katastrofien ennaltaehkäisyyn, mukaan luettuna
ennaltaehkäisyä koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano,
käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen asiaan liittyviin
investointeihin ja tehokkaampi raportointi näistä toimista. Jos tapahtuu saman
luonteinen katastrofi kuin katastrofi, jonka osalta rahaston tukea on myönnetty
jo aiemmin, eikä unionin lainsäädäntöä ole noudatettu, komissio harkitsee
vakavasti uuden hakemuksen hylkäämistä tai tuen myöntämistä vain alennetun
määräisenä. ·
Yhdistetään tuen myöntämispäätös ja
täytäntöönpanosopimus yhdeksi asiakirjaksi. Tällä hallinnollisella
toimenpiteellä voidaan nopeuttaa hakemusten käsittelyä komissiossa, minkä
ansiosta myös tuen maksaminen nopeutuu. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
Italialle L’Aquilan maanjäristyksen vuoksi maksetusta taloudellisesta tuesta
laaditussa toiminnantarkastuskertomuksessa[10] esitetyt suositukset otetaan huomioon
sisällyttämällä ehdotukseen selkeämpi määritelmä termeistä ”tilapäiset
majoitusjärjestelyt” ja ”välittömät hätätoimet” ja säännös tulojen
hankkimisesta. Lisäksi ehdotukseen sisällytettiin muita
tekijöitä, kuten erityissäännös arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja teknisen
avun sulkemisesta tuen ulkopuolelle, säännös unionin lainsäädännön
noudattamisvelvollisuudesta, tarkistettu säännös kaksinkertaisen rahoituksen
välttämiseksi, laajennettu jälkiraportointi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä
ja säännös euron käytöstä ja sen muuntamisesta kansalliseen valuuttaan. Lopuksi esitetään muutoksia, joilla saatetaan
asetus yhdenmukaiseksi vuonna 2012 muutetun varainhoitoasetuksen kanssa. Tämä
ei koske pelkästään terminologiaa vaan erityisesti tiettyjä sääntöjä ja
velvoitteita, jotka liittyvät rahaston täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa
yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja tukikelpoisissa
ehdokasmaissa (maissa, jotka neuvottelevat liittymisestä unioniin) välillisen
hallinnoinnin periaatteen mukaisesti. Jottei vaaranneta rahaston tavoitteita –
eli annetaan rahoitustuki saataville mahdollisimman pian suurkatastrofin
tapahtumisen jälkeen – on kuitenkin tarpeen poiketa tietyistä
varainhoitoasetuksen säännöksistä, etenkin siltä osin kuin on kyse
täytäntöönpanoviranomaisten nimeämistä, myös auditointia ja valvontaa varten,
koskevasta aikaavievästä prosessista ja vuosiraportoinnin aikataulusta. 4. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta ja 212 artiklan toinen
kohta, jotka vastaavat nykyisen asetuksen oikeusperustaa. 212 artiklaan
nojautuminen on tarpeen, jotta voidaan ottaa mukaan muut kuin jäsenvaltiot,
jotka ovat neuvottelemassa liittymisestään EU:hun. Vaikka solidaarisuusrahastoa on pidettävä
yhtenä unionin välineistä, joilla pannaan täytäntöön SEUT-sopimuksen 222
artiklaan kirjattu solidaarisuuslauseke, kyseinen artikla ei ole kuitenkaan
asianmukainen oikeusperusta rahastolle. 222 artikla on varattu kaikkein
vakavimpiin kriisitilanteisiin, kun taas solidaarisuusrahaston toimenpiteiden
käyttöönottoa koskevat kriteerit määritetään tavalla, joka johtaa rahaston
käyttöön useita kertoja vuodessa. SEUT-sopimuksen 222 artiklassa määrätyn
lainsäädäntömenettelyn mukaisesti Euroopan parlamentille ilmoitetaan asiasta
mutta se ei osallistu toimintaan aktiivisesti; tämä ei ole yhdenmukainen
rahastoa koskevien määräysten kanssa, joiden mukaan parlamentti on
täysimääräisesti mukana solidaarisuusrahaston rahoitustukea koskevien
määrärahojen käyttöön hankkimisessa. Solidaarisuusrahastossa on lisäksi mukana
joitakin ei-jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu 222 artiklan soveltamisalaan. Toissijaisuusperiaate Ehdotuksessa noudatetaan
toissijaisuusperiaatetta eikä ylitetä sitä, mikä on tarpeen vuonna 2002
vahvistettujen solidaarisuusrahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös
nykyinen solidaarisuusrahastoasetus perustuu toissijaisuusperiaatteeseen.
Rahasto puuttuu vain tapauksiin, joissa katastrofin kohteena olevan maan
kapasiteetti käsitellä tilannetta yksin joutuu äärirajoilleen. Tavoitteena ei
ole käsitellä katastrofeja EU:n tasolla vaan myöntää niiden kohteena olevalle
maalle taloudellista tukea, jonka avulla se voi selviytyä luonnonkatastrofin
aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta. Ehdotuksessa ei käsitellä näitä
perusperiaatteita eikä muuteta katastrofien tukikelpoisuuskriteereitä. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.
Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen jo nykyisessä välineessä vahvistettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. 5. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksessa otetaan huomioon monivuotinen
rahoituskehys 2014–2020, jossa esitetään nykyisen mekanismin säilyttämistä; sen
mukaan taloudellisen avun myöntämiseksi tarvittavat budjettivarat hankitaan
monivuotisen rahoituskehyksen kattojen ulkopuolelta budjettivallan käyttäjän
päätöksellä ja niille asetetaan 500 miljoonan euron vuotuinen enimmäismäärä
(vuoden 2011 hintoina). Päätös ilmaista rahaston vuotuiset
enimmäismäärärahat vuoden 2011 hintoina (eikä nykyhintoina) tulee esiin
ehdotuksessa siten, että siinä sovelletaan samaa perustaa 3 miljardin euron
summaan, joka on toinen vahinkokynnysarvoista ”suurkatastrofin”
määrittämiseksi. Toiseen kynnysarvoon, joka on määritetty 0,6 prosenttiin
BKT:stä, ei puututa. Tapauksissa, joissa on maksettu ennakkoa, sen
määrä otetaan huomioon maksettaessa rahaston lopullinen tuki. 2013/0248 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston
perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212
artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[11], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin
solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin 11 päivänä
marraskuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002[13]. (2) Euroopan unionin
solidaarisuuden olisi ulotuttava myös maihin, jotka parhaillaan neuvottelevat
liittymisestään unioniin. Näiden maiden sisällyttäminen asetuksen
soveltamisalaan tarkoittaa sitä, että oikeusperustana on käytettävä
perussopimuksen 212 artiklaa. (3) Komission pitäisi pystyä
tekemään pikaisia päätöksiä erityismäärärahojen sitomisesta ja maksamisesta
mahdollisimman nopeasti. Hallinnollisia menettelyjä olisi mukautettava tämän
mukaisesti, ja ne olisi rajoitettava ainoastaan tarpeelliseen. Tätä varten
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet [xx päivänä xxkuuta
vvvv] toimielinten välisen sopimuksen rahaston rahoituksesta, talousarviota
koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta. (4) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002
mukainen terminologia ja menettelyt olisi saatettava unionin yleiseen
talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY,
Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[14]
säännösten mukaisiksi. (5) Luonnonkatastrofin
määritelmän, joka määrittää asetuksen (EY) N:o 2012/2002 soveltamisalan, olisi
oltava yksiselitteinen. (6) Muuntyyppisten katastrofien
aiheuttamia vahinkoja, jotka ketjureaktion kautta ovat suoraa seurausta
luonnonkatastrofista, olisi asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaisesti pidettävä
osana välitöntä vahinkoa, jonka kyseinen luonnonkatastrofi aiheutti. (7) Vakiintuneiden käytäntöjen
kodifioimiseksi ja hakemusten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi
täsmennettävä, että rahastosta maksettava tuki myönnetään vain välittömiin
vahinkoihin. (8) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002
mukainen luonnonmullistus olisi määriteltävä katastrofiksi, joka on aiheuttanut
välitöntä vahinkoa, joka ylittää rahoitustermein ilmaistuna tietyn kynnysarvon,
ilmaistuna viitevuoden hintoina tai prosenttiosuutena kyseisen valtion
bruttokansantulosta (BKTL). (9) Jotta voitaisiin ottaa
paremmin huomioon niiden katastrofien erityisluonne, jotka – vaikka ovatkin
merkittäviä – eivät saavuta vaadittua vähimmäistasoa rahastosta maksettavan
tuen saamiseksi, olisi määritettävä alueellisia katastrofeja koskevat kriteerit
niiden vahinkojen perusteella, jotka voidaan laskea suhteessa alueelliseen
bruttokansantuotteeseen (BKT). Tällaiset kriteerit olisi määritettävä selvästi
ja yksinkertaisesti, jotta voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sellaisten
hakemusten jättämistä, jotka eivät täytä asetuksessa (EY) N:o 2012/2002
asetettuja vaatimuksia. (10) Välittömän vahingon
määrittämiseksi olisi käytettävä Eurostatin toimittamia yhdenmukaistetussa
muodossa olevia tietoja, jotta hakemukset voidaan käsitellä yhdenvertaisesti. (11) Rahaston tuella olisi
osallistuttava infrastruktuurin toimintakuntoon palauttamiseen, katastrofin
kohteena olevien alueiden siivoukseen sekä pelastuspalvelujen ja väestön
tilapäisten majoitusjärjestelyjen kustannuksiin koko täytäntöönpanokauden ajan.
Ajanjakso, jonka aikana katastrofin kodittomaksi jättämien ihmisten majoitusta
voidaan pitää tilapäisenä, olisi myös määritettävä. (12) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002
säännökset olisi saatettava yhdenmukaisiksi unionin yleisen rahoituspolitiikan
kanssa arvonlisäveron osalta. (13) Olisi myös täsmennettävä, että
tukikelpoiset toimet eivät saa sisältää tekniseen apuun liittyviä kustannuksia. (14) Jotteivät tuensaajavaltiot voi
saada nettovoittoa rahaston rahoittamasta toiminnasta, olisi täsmennettävä
edellytykset, joiden vallitessa rahastosta rahoitetut toimet voivat tuottaa
tuloa. (15) Tietyntyyppiset
luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, kehittyvät pidemmän ajanjakson kuluessa
ennen kuin niiden tuhoisat vaikutukset tuntuvat. Olisi annettava säännöksiä,
joiden perusteella rahastoa voidaan käyttää myös tällaisissa tapauksissa. (16) On tärkeää varmistaa, että
tukikelpoiset valtiot toteuttavat vaaditut toimet katastrofien ehkäisemiseksi
ja niiden vaikutusten lieventämiseksi, mukaan luettuna katastrofien
riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täysimääräinen
täytäntöönpano sekä käytettävissä olevan unionin rahoituksen hyödyntäminen
asiaan liittyviin investointeihin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jos
jäsenvaltio ei noudata katastrofien riskinehkäisyä ja ‑hallintaa koskevaa
unionin lainsäädäntöä saatuaan rahastolta tukea aiempaa luonnonkatastrofia
varten, sen samantyyppistä katastrofia koskeva uusi hakemus voidaan hylätä tai
tuen määrää voidaan pienentää. (17) Jäsenvaltiot voivat pyytää
rahoitustukea reagoidakseen katastrofiin nopeammin kuin on mahdollista
tavanomaisen menettelyn kautta. Tätä varten on aiheellista säätää
mahdollisuudesta suorittaa ennakkomaksuja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä
pian sen jälkeen, kun komissiolle on toimitettu hakemus rahastosta
maksettavasta tuesta. Ennakkomäärä ei saa ylittää tiettyä määrää, ja se on
otettava huomioon tuen lopullista määrää maksettaessa. Lisäksi rahastosta sekä
Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta maksettuja määriä, jotka
on peritty takaisin jäsenvaltioilta, olisi tiettyyn enimmäismäärään asti
pidettävä sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jotta voidaan tehdä
unionin budjetissa käytettävissä olevia maksusitoumuksia ennakkomaksuista.
Ennakkomaksun maksamisen ei pitäisi vaikuttaa rahaston tuen käyttöönottoa
koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen. (18) Tuen maksamiseen johtavien
hallinnollisten menettelyjen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja
aikaa säästäviä. Sen vuoksi rahaston tuen täytäntöönpanoa koskevat
yksityiskohtaiset säännökset jäsenvaltioiden osalta olisi sisällytettävä tuen
myöntämistä koskeviin täytäntöönpanopäätöksiin. Niiden tuensaajamaiden osalta,
jotka eivät ole vielä unionin jäsenvaltioita, olisi kuitenkin säilytettävä
erilliset täytäntöönpanosopimukset oikeudellisista syistä. (19) Asetuksella (EU, Euratom) N:o
966/2012 on otettu käyttöön yhteistyössä toteutettua ja välillistä hallinnointia
koskevia muutoksia, mukaan luettuna erityiset raportointivaatimukset, jotka
olisi otettava huomioon. Raportointivaatimuksissa olisi otettava huomioon
rahaston toimien lyhyt täytäntöönpanokausi. Unionin varojen hallinnoinnista ja
valvonnasta vastuussa olevien elinten nimeämismenettelyissä olisi otettava
huomioon rahoitusvälineen luonne, eivätkä ne saisi viivästyttää rahastosta
maksettavan tuen maksamista. Sen vuoksi on tarpeen poiketa asetuksen (EU,
Euratom) N:o 966/2012 säännöksistä. (20) Olisi annettava säännöksiä,
joilla vältetään rahastosta rahoitettujen toimien päällekkäinen rahoittaminen
muista erityisten vahinkojen korvaamiseen liittyvistä unionin
rahoitusvälineistä tai kansainvälisistä oikeudellisista välineistä. (21) Niiden menojen ilmoittaminen,
joiden maksamiseen maat ovat käyttäneet rahastosta saatua tukea, olisi tehtävä
mahdollisimman helpoksi. Sen vuoksi olisi käytettävä yhtä ainoaa muuntokurssia
koko tuen täytäntöönpanon ajan niiden maiden osalta, jotka eivät ole euroalueen
jäseniä. (22) Jotta voidaan varmistaa
yhdenmukaiset edellytykset asetuksen (EY) N:o 2012/2002 täytäntöönpanolle
rahastosta myönnettävän tuen osalta, komissiolle olisi siirrettävä
täytäntöönpanovaltaa. (23) Unionin taloudellisten etujen
suojaamista koskevia säännöksiä olisi täsmennettävä niin, että yksilöidään
selvästi sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä
hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen
takaisinperintä. (24) Jäsenvaltiot eivät voi
riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on unionin
laajuisen solidaarisuustoiminnan varmistaminen katastrofin kohteeksi joutuneen
valtion tueksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla soveltamalla
järjestelmällistä, säännöllistä ja tasapuolista rahoitustuen
myöntämismenetelmää, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat valmiuksiensa
mukaisesti, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn
sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä
asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi. (25) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o
2012/2002 olisi muutettava, OVAT
HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 2012/2002
seuraavasti: (1)
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla 1. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön
jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan
valtion, jäljempänä ’tukikelpoinen valtio’, pyynnöstä silloin, kun kyseisen
valtion, sen viereisen jäsenvaltion tai sen viereisen unioniin liittymisestä
neuvottelevan valtion alueella tapahtuu sellainen suuri tai alueellinen
luonnonkatastrofi, jolla on vakavia vaikutuksia kyseisen valtion yhden tai
useamman alueen elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään. Ihmisten
aiheuttamien katastrofien, jotka ovat suoraa seurausta luonnonkatastrofista,
välittömiä vahinkoja on pidettävä kyseisen luonnonkatastrofin aiheuttamina
välittöminä vahinkoina. 2. Tässä asetuksessa ’suurella
luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka
seurauksena jäsenvaltiossa tai unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa
syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat arviolta joko yli 3 000
000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,6 prosenttia sen
bruttokansantulosta (BKTL). 3. Tässä asetuksessa ’alueellisella
luonnonkatastrofilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka
seurauksena jäsenvaltion tai unioniin liittymisestä neuvottelevan valtion NUTS
2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat
arviolta yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi
koskee useampia NUTS 2 -tason alueita, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden
keskimääräiseen painotettuun BKT:hen. 4. Rahaston tuki voidaan ottaa käyttöön
myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut
luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi viereisessä jäsenvaltiossa
tai viereisessä unioniin liittymisestä neuvottelevassa valtiossa. 5. Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään
Eurostatin tuottamia yhdenmukaistettuja tilastotietoja.” (2)
Muutetaan 3 artikla seuraavasti: (a)
Korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti: ”1. Avustus maksetaan rahastosta
myönnettävänä tukena. Tuki myönnetään tukikelpoiselle valtiolle
kertaluonteisena kunkin luonnonkatastrofin osalta erikseen. 2. Rahaston tavoitteena on täydentää
tukikelpoisten valtioiden toimia ja kattaa osa niiden julkisista menoista,
jotta voidaan auttaa asianomaisia maita toteuttamaan katastrofin luonteen
mukaan seuraavia ensisijaisia hätä- ja pelastustoimia: (a)
infrastruktuurin ja palvelujen toiminnan
uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän,
liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla; (b)
väestön tarvitsemista tilapäisistä
majoitusjärjestelyistä ja pelastuspalveluiden rahoituksesta huolehtiminen; (c)
varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden
varmistaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet; (d)
tuhoja kärsineiden alueiden, luontoalueet mukaan
lukien, puhdistaminen. Sovellettaessa b alakohtaa ’tilapäisellä
majoitusjärjestelyllä’ tarkoitetaan majoitusta, jota tarjotaan siihen asti, kun
kyseinen väestö pystyy palaamaan alkuperäisiin koteihinsa niiden korjauksen tai
uudelleenrakennuksen jälkeen. 3. Rahastosta maksetaan tukea ainoastaan
sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla korvataan vahinkoja, jotka
eivät ole vakuutuskelpoisia, ja se peritään takaisin 8 artiklan 3 kohdan
mukaisesti, jos jokin kolmas osapuoli korvaa vahingon korjaamisesta aiheutuvat
kulut myöhemmin”. (b)
Lisätään 4–7 kohta seuraavasti: ”4. Arvonlisävero (alv) ei ole toiminnan
tukikelpoinen meno, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se kansallisen
alv-lainsäädännön mukaan ei ole palautukseen oikeutettu. 5. Tekniseen apuun, mukaan luettuna
hallinto, seuranta, tiedotus ja viestintä, valitusten käsittely sekä valvonta
ja tarkastus, ei voida myöntää tukea rahastosta. 6. Rahastosta myönnettävästä
kokonaistuesta ei saa syntyä tuloa, joka ylittää hätä- ja pelastustoimista valtiolle
aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tuensaajavaltion on sisällytettävä tätä
koskeva selvitys 8 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävään rahaston tuen
täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen. 7. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on
oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen
määrästä, jotta voitaisiin kattaa loppuvuotenakin syntyvät tarpeet.”; (3)
Muutetaan 4 artikla seuraavasti: (a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Valtio voi toimittaa komissiolle
mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen viikon kuluessa
luonnonkatastrofista seuranneen vahingon ensimmäisestä esiintymispäivästä
rahastosta maksettavaa tukea koskevan hakemuksen, jossa annetaan kaikki
käytettävissä olevat tiedot ainakin seuraavista seikoista: (a)
katastrofin aiheuttamat välittömät vahingot
yhteensä ja niiden vaikutus asianomaiseen väestöön, talouteen ja ympäristöön; (b)
arvio 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien
kustannuksista; (c)
muut unionin rahoituslähteet; (d)
muut mahdolliset kansalliset tai kansainväliset
rahoituslähteet, mukaan luettuna julkinen ja yksityinen vakuutusturva, jota
voidaan käyttää vahingon korjaamisesta aiheutuvien menojen korvaamiseen; (e)
katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien
riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpano; (f)
kaikki muut asiaa koskevat tiedot toteutetuista
ehkäisevistä ja lieventävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät katastrofin
luonteeseen.”; (b)
Lisätään 1 a kohta seuraavasti: ”1 a. Kun kyseessä on asteittain etenevä
luonnonkatastrofi, 1 kohdassa tarkoitettu hakemuksia koskeva 10 viikon
määräaika alkaa päivästä, jona tukikelpoisen valtion viranomaiset toteuttavat
ensimmäisen kerran virallisia toimia katastrofin vaikutuksia vastaan.”; (c)
Korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Edellä olevassa 1 kohdassa
tarkoitettujen tietojen sekä tukikelpoisen valtion toimittamien tarkennusten
perusteella komissio arvioi, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönoton
edellytykset, ja määrittää käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa
mahdollisimman nopeasti rahastosta mahdollisesti maksettavan tuen määrän. Jos komissio on myöntänyt rahastosta tukea
[dd//mm/yyyy] jälkeen saadun hakemuksen perusteella tietyn luonteisesta
katastrofista, se voi hylätä uuden hakemuksen, joka liittyy saman luonteiseen
katastrofiin, tai vähentää myönnettävää summaa, jos tukikelpoinen jäsenvaltio
on rikkomusmenettelyn kohteena ja sille on toimitettu perusteltu lausunto,
koska se ei ole pannut täytäntöön katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa
koskevaa unionin lainsäädäntöä, jonka aihe vastaa tapahtuneen katastrofin
luonnetta. Komissio käsittelee kaikkia rahastosta
myönnettävää tukea koskevia hakemuksia tasapuolisesti.”; (d)
Korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Kun budjettivallan käyttäjä on
myöntänyt tarkoitukseen määrärahat, komissio hyväksyy täytäntöönpanopäätöksen
rahastosta myönnettävästä tuesta ja maksaa kyseisen tuen välittömästi ja
kertasuorituksena tuensaajavaltiolle. Jos on maksettu 4 a artiklan mukainen
ennakkomaksu, maksetaan vain jäljellä oleva määrä.”; (e)
Korvataan 5 kohta seuraavasti: ”5. Menojen tukikelpoisuus alkaa 1 kohdassa
tarkoitettuna vahingon ensimmäisenä esiintymispäivänä. Jos kyseessä on
asteittain kehittyvä luonnonkatastrofi, menojen tukikelpoisuus alkaa 1 a
kohdassa tarkoitettuna päivänä.”; (4)
Lisätään 4 a artikla seuraavasti: ”4 a artikla 1. Toimittaessaan rahastosta myönnettävää
tukea koskevan hakemuksen komissiolle jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksua. Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4
artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja
käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä
riittävästi, komissio voi hyväksyä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja
maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on
tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan
lopullisen päätöksen tekemiseen. 2. Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 10
prosenttia odotetun tuen määrästä eikä saa missään tapauksessa olla yli 30
000 000 euroa. Kun tuen lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa
huomioon ennalta maksetun määrän ennen tuen loppuosan maksamista. Komissio
perii takaisin perusteetta maksetut ennakot. 3. Jotta voidaan varmistaa käytettävissä
olevat budjettivarat hyvissä ajoin, rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta
ja koheesiorahastosta maksetut määrät, jotka on peritty takaisin
jäsenvaltioilta, on asetettava 50 000 000 euron enimmäismäärään asti
rahastoon käytettäväksi sisäiseen käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina.
Ennakkomaksuihin käytetyt tai budjettiin vapautetut määrät on korvattava heti,
kun jäsenvaltioilta peritään uusia määriä.”; (5)
Korvataan 5 artikla seuraavasti: ”5 artikla 1. Edellä olevassa 4 artiklan 4 kohdassa
tarkoitetun päätöksen liitteeseen on sisällyttävä yksityiskohtaiset säännökset
rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanosta. Näissä säännöksissä on määriteltävä erityisesti
rahastosta rahoitettavien toimien luonne ja paikka tukikelpoisen valtion
tekemän ehdotuksen perusteella. 2. Ennen kuin komissio maksaa rahastosta
tukea sellaiselle tukikelpoiselle valtiolle, joka ei ole jäsenvaltio, komissio
tekee kyseisen valtion kanssa delegointisopimuksen, jossa esitetään 1 kohdassa
tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt rahastosta maksettavan tuen
täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o
966/2012* ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012** mukaisesti
sekä katastrofin riskinehkäisyyn ja ‑hallintaan liittyvät velvollisuudet. 3. Vastuu yksittäisten toimien valinnasta ja
rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanosta on tuensaajavaltiolla tämän
asetuksen ja etenkin sen 3 artiklan 2 ja 3 kohdan, 4 artiklan 4 kohdassa
tarkoitetun rahastosta maksettavan tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja
tapauksen mukaan 2 kohdassa tarkoitetun delegointisopimuksen mukaisesti. 4. Rahastosta jäsenvaltiolle maksettava tuki
pannaan täytäntöön yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa
asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. Rahastosta maksettava tuki
valtiolle, joka neuvottelee liittymisestä unioniin, pannaan täytäntöön
välillisen hallinnoinnin puitteissa kyseisen asetuksen mukaisesti. 5. Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa
vastuuta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta
tuensaajavaltioiden on oltava vastuussa rahastosta tuettujen toimien
hallinnoinnista ja toimien varainhoidon valvonnasta. Niiden on toteutettava
seuraavia toimenpiteitä: (a)
Tarkistetaan, että hallinnointi- ja
valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla
varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman
varainhoidon periaatteiden mukaisesti. (b)
Tarkistetaan, että rahoitetut toimet on toteutettu
asianmukaisesti. (c)
Varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat
todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat moitteettomat ja säännönmukaiset. (d)
Estetään, todetaan ja korjataan
sääntöjenvastaisuudet ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut määrät
viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista
sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja
oikeudellisten menettelyiden etenemisestä. 6. Tuensaajavaltioiden
on nimettävä elimet, jotka ovat vastuussa rahastosta tuettujen toimien
hallinnosta ja valvonnasta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 ja 60
artiklan mukaisesti. Tässä niiden on otettava huomioon sisäistä ympäristöä, valvontaa,
tiedotusta ja viestintää sekä seurantaa koskevat kriteerit. Jäsenvaltiot voivat
nimetä elimet, jotka on jo nimetty [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen][15]
mukaisesti. Näiden nimettyjen
elinten on toimitettava komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59
artiklan 5 kohdassa tai 60 artiklan 5 kohdassa säädetyt tiedot, jotka kattavat
koko täytäntöönpanokauden, toimittaessaan tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa
tarkoitetun kertomuksen ja selvityksen. 7. Tuensaajavaltion on tehtävä vaaditut
rahoitukselliset korjaukset, jos on todettu sääntöjenvastaisuus.
Tuensaajavaltioiden tekemien korjausten on koostuttava rahastosta maksetun tuen
peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Tuensaajavaltion on perittävä takaisin
havaitun sääntöjenvastaisuuden seurauksena menetetyt määrät. 8. Rajoittamatta
tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tai tuensaajavaltion kansallisten
lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti tekemiä
tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat
tehdä rahastosta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikan päällä. Komissio
antaa ilmoituksen asianomaiselle tuensaajavaltiolle saadakseen kaiken
tarpeellisen avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen
palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin. 9. Tuensaajajäsenvaltion on varmistettava,
että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja
tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun
rahastolta saadun rahoitustuen tilit on päätetty. ______________ * EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. ** EYVL L 362, 31.12.2012, s. 1.”; (6)
Korvataan 6 artiklan 2 ja 3 kohta
seuraavasti: ”2. Tuensaajavaltion on varmistettava, että
tämän asetuksen mukaisesti korvattuja menoja ei korvata unionin muusta
rahoitusvälineestä, etenkään koheesio-, maatalous- tai kalatalouspolitiikan
rahoitusvälineestä. 3. Erityisten vahinkojen korvaamiseen
liittyvien unionin tai kansainvälisten välineiden nojalla korvattuun vahinkoon
ei voida myöntää rahastosta tukea samaan tarkoitukseen.”; (7)
Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Rahaston rahoitusta saavien toimien on oltava
perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden, unionin
politiikan ja toimenpiteiden – etenkin kun on kyse varainhoidosta ja julkisista
hankinnoista – sekä liittymistä edeltävien tukivälineiden mukaisia. Näillä
toimilla on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ympäristönsuojelua,
katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa sekä ilmastonmuutokseen mukautumista
koskevan unionin politiikan tavoitteita.”; (8)
Korvataan 8 ja 9 artikla seuraavasti: ”8 artikla 1. Rahastosta maksettu tuki on käytettävä
vuoden kuluessa siitä päivästä, jona komissio on maksanut avustuksen täyden
määrän. Komissio perii tuensaajavaltiolta takaisin sen osan tuesta, jota ei ole
käytetty kyseisen määräajan kuluessa tai joka on käytetty tukikelvottomiin
toimiin. 2. Tuensaajavaltioiden on haettava kaikki
mahdolliset korvaukset kolmansilta osapuolilta. 3. Tuensaajavaltion on toimitettava
viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun yhden vuoden
määräajan päättymisestä kertomus rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta ja
liitettävä mukaan selvitys menoista sekä kaikista muista kyseisten toimien
rahoituslähteistä, mukaan lukien vakuutuskorvaukset ja kolmansilta osapuolilta
saadut vahingonkorvaukset. Täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä
yksityiskohtaisesti tuensaajavaltion käyttöön ottamat tai ehdottamat
ehkäisytoimenpiteet tulevien vahinkojen rajoittamiseksi ja samanlaisten
katastrofien välttämiseksi mahdollisuuksien mukaan, mukaan luettuna unionin
rakenne- ja investointirahastojen käyttö tähän tarkoitukseen, sekä katastrofien
riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon
tilanne. Siinä on raportoitava myös katastrofista saadut kokemukset sekä
toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin
liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi. Täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä
riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti
hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti ja jossa vahvistetaan, että
menoja koskevassa selvityksessä annetaan oikea ja riittävä kuva ja että
rahastosta maksettu tuki on laillinen ja asianmukainen asetuksen (EU, Euratom)
N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan ja 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn
jälkeen komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. 4. Siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli korvaa
myöhemmin vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset, komissio päättää
vastaavasta määrästä, joka tuensaajavaltion on maksettava takaisin sille
rahastosta myönnetystä tuesta. 9 artikla Rahastosta maksettavaa tukea koskevassa
hakemuksessa ja 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä sekä delegointisopimuksessa,
kertomuksissa ja kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa ilmoitetaan
kaikki summat euroina. Kansallisen valuutan määräiset kustannukset
muunnetaan euroiksi käyttämällä Euroopan unionin virallisen lehden
C-sarjassa julkaistavien euron päivittäisten kurssien keskiarvoa rahastosta
maksettavan tuen kattamien toimien täytäntöönpanokauden ajalta. Jos kyseisen
valuutan osalta ei julkaista euron päivittäistä kurssia Euroopan unionin
virallisessa lehdessä, muuntamisessa on käytettävä Euroopan komission
vahvistamien kuukausittaisten laskennallisten kurssien keskiarvoa asianomaisen
kauden ajalta. Tätä samaa muuntokurssia käytetään koko rahastosta maksettavan
tuen kattamien toimien täytäntöönpanokauden ajan, ja sitä käytetään perustana
tukea koskevassa lopullisessa täytäntöönpanokertomuksessa ja
täytäntöönpanoselvityksessä sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59
artiklan 5 kohdan tai 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaadituissa tiedoissa.” (9)
Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jos vahinko on uusien tietojen perusteella
merkittävästi arvioitua pienempi, tuensaajavaltio palauttaa komissiolle
vastaavan määrän rahastosta maksetusta tuesta.”; (10)
Korvataan 11 artikla seuraavasti: ”11 artikla 1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein,
että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin
taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa
ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos
sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät
takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja
ennaltaehkäiseviä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. 2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä
tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän
asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja
alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia
tarkastuksia. 3. Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi
suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja
tarkastukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[16] ja
neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[17]
säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää,
liittyykö unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen petos, lahjonta tai muu
laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin. 4. Kolmansien maiden kanssa tehtyihin
delegointisopimuksiin sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraaviin
rahaston tuen myöntämistä koskeviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä
määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle,
tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia
tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.”; (11)
Poistetaan 13 ja 14 artikla. 2 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus
on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa
jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa
johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[18] EU:n solidaarisuusrahasto: toiminto 13.06 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu
pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[19] ¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite N:o: ei sovelleta Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä: 13.06 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Ehdotuksen päätavoitteena on parantaa
solidaarisuusrahastovälineen toimintaa parantamalla sen reagointinopeutta ja
näkyvyyttä kansalaisten kannalta, yksinkertaistamalla sen käyttöä ja
selkeyttämällä sen säännöksiä, mihin on tarkoitus päästä joillakin asetukseen
tehtävillä teknisillä mukautuksilla. Välineen periaatteet pysyvät ennallaan
samoin kuin sen EU-budjetista erillinen rahoitusmenetelmä, joka perustuu toimielinten
väliseen sopimukseen, ja todennäköinen menotaso. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Rahasto puuttuu vain tapauksiin, joissa
katastrofin kohteena olevan maan kapasiteetti käsitellä tilannetta yksin joutuu
äärirajoilleen (toissijaisuusperiaate). Tavoitteena ei ole käsitellä
katastrofeja EU:n tasolla vaan myöntää niiden kohteena olevalle maalle
taloudellista tukea, jonka avulla ne voivat selviytyä luonnonkatastrofin
aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Vastataan tukikelpoisilta mailta (jäsenvaltiot ja
EU:hun liittymisestä neuvottelevat valtiot) luonnonkatastrofien seurauksena
saatuihin rahoitustukipyyntöihin. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Tämä ehdotus on tehty vuosia 2014–2020 koskevan
uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Lisäksi ehdotuksella täydennetään hiljattaista
komission ja korkean edustajan yhteistä ehdotusta SEUT-sopimuksen 222 artiklaan[20] kirjatun
solidaarisuuslausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä; siinä korostetaan
solidaarisuusrahaston roolia yhtenä unionin keskeisenä välineenä
perussopimuksen tämän määräyksen soveltamisessa. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Reagoinnin nopeuttamiseksi otetaan käyttöön
selkeämmät kriteerit ja yksinkertaisemmat menetelmät samoin kuin mahdollisuus
ennakkomaksuun. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Rahasto täydentää EU:n muita välineitä riskien
ehkäisyn, vaikutusten lieventämisen ja nopean reagoinnin alalla (etenkin
koheesiopolitiikan välineet ja pelastuspalvelumekanismi). 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[21] Vuoden 2013 talousarvio: ei sovelleta ¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti
¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
¨ yhteisöjen perustamille elimille[22] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun
tehtäviä suorittaville yhteisöille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Vuoden 2014 talousarviosta ¨ komissio hallinnoi suoraan –
¨ toteutuksesta vastaavat sen yksiköt, mukaan lukien unionin
edustustojen henkilöstö; –
¨ toteutuksesta vastaavat toimenpanovirastot; ¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille; –
¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille
(täsmennetään); –
¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle; –
¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille
elimille; –
¨ julkisoikeudellisille elimille; –
¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut; –
¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu
tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka
antavat riittävät rahoitustakuut; –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V
osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja
jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Rahaston tukeen tukikelpoisia maita ovat
seuraavat: 1. jäsenvaltiot, joihin
sovelletaan yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin periaatetta.
Täytäntöönpanoon, auditointiin ja valvontaan, mukaan luettuna
raportointivelvollisuudet, osallistuvien viranomaisten nimeämistä koskevista
yksityiskohdista säädetään asetuksessa. 2. valtiot, jotka ovat
neuvottelemassa liittymisestä unioniin ja joihin sovelletaan välillisen
hallinnoinnin periaatetta. Ennen kuin komissio maksaa rahastosta tukea
sellaiselle tukikelpoiselle valtiolle, joka ei ole jäsenvaltio, komissio tekee
kyseisen valtion kanssa delegointisopimuksen, jossa annetaan
varainhoitoasetuksen mukaisesti rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanoa
koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka vastaavat jäsenvaltioihin
sovellettavia sääntöjä. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Tällä ehdotuksella ei muuteta vahvistettua
seurantajärjestelmää, joka perustuu jäsenvaltioiden osalta yhteistyössä
toteutettuun hallinnointiin ja tukikelpoisten ehdokasmaiden osalta välilliseen
hallinnointiin, joissa on vastaavat velvollisuudet. Järjestelmää on mukautettu
lyhyen täytäntöönpanokauden (1 vuosi) ja hätätilanteisiin reagoivan välineen
erityispiirteiden mukaisesti. Rahastosta maksetun tuen täytäntöönpanosta on
laadittava loppukertomus kuuden kuukauden kuluessa yhden vuoden
täytäntöönpanokauden päätyttyä. Kertomuksessa on selitettävä
yksityiskohtaisesti omaksuttu täytäntöönpanojärjestelmä, mukaan luettuna
auditointi- ja valvontatoimet, sekä esitettävä toimet täydellisesti. Lisäksi
nimetyn elimen on noudatettava tapauksen mukaan 59 artiklan 5 kohdan tai 60
artiklan 5 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia toiminnan koko
täytäntöönpanokaudelta. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Tuensaajavaltio toimittaa pyynnön, jonka komissio
arvioi. Jos pyyntö täyttää ehdot, maksetaan 10 prosentin ennakkomaksu. Toimi
päätetään loppukertomuksen perusteella, ja tällöin tehdään myös 10 prosentin
ennakkomaksun selvitys. Ennakot maksetaan rakennerahastoasetuksella käyttöön
otetun erityistekniikan perusteella käyttäen EAKR:sta ja koheesiorahastosta
takaisinperittyjä summia. Ehdotettu järjestelmä on nykytilanteen parannettu
versio. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Italialle
L’Aquilan maanjäristyksen vuoksi maksetusta taloudellisesta tuesta laaditussa
toiminnantarkastuskertomuksessa[23]
esitetyt suositukset otetaan huomioon sisällyttämällä siihen selkeämpi
määritelmä termeistä ”tilapäiset majoitusjärjestelyt” ja ”välittömät
hätätoimet” ja säännös tulojen hankkimisesta. Lisäksi ehdotukseen sisällytettiin muita
tekijöitä, kuten erityissäännös arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja teknisen
avun sulkemisesta tuen ulkopuolelle, säännös unionin lainsäädännön
noudattamisvelvollisuudesta, tarkistettu säännös kaksinkertaisen rahoituksen
välttämiseksi, laajennettu jälkiraportointi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja
säännös euron käytöstä ja sen muuntamisesta kansalliseen valuuttaan. 2.2.2. Tiedot sisäisestä
valvontajärjestelmästä Kunkin päätöksen liitteessä esitetään
yksityiskohtaiset säännökset rahastosta maksettavan tuen täytäntöönpanoa
varten. Muiden kuin jäsenvaltioiden osalta nämä säännökset annetaan
delegointisopimuksessa. Tämä ei muutu nykyiseen asetukseen verrattuna.
Tuensaajavaltio nimeää elimen. Rahastosta jäsenvaltiolle maksettava tuki
toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä toteuttaman hallinnoinnin
puitteissa varainhoitoasetuksen mukaisesti. Rahastosta maksettava tuki
valtioille, jotka eivät ole vielä unionin jäseniä, toteutetaan välillisen
hallinnoinnin puitteissa. Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta
Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta tuensaajavaltioiden on
oltava ensisijaisesti vastuussa rahaston tukemien toimien hallinnoinnista ja
toimien varainhoidon valvonnasta. Tätä varten niiden on tarkistettava, että
hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan
tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja
oikein moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, tarkistettava, että
rahoitetut toimet on toteutettu asianmukaisesti, ja varmistettava, että
rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat
moitteettomat ja säännönmukaiset. Komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen
varmistamiseksi, että rahoitetut toimet toteutetaan moitteettoman varainhoidon
periaatteiden mukaisesti. Jokaisen tuensaajavaltion velvollisuutena on
varmistaa, että sillä on tehokkaasti toimivat hallinnointi- ja
valvontajärjestelmät. Komissio tarkistaa, että tällaiset järjestelmät ovat
todella olemassa. Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tai
tuensaajavaltion kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten
mukaisesti tekemiä tarkastuksia komission virkamiehet tai muut henkilöstöön
kuuluvat voivat tehdä rahastosta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikan
päällä. Komissio antaa ilmoituksen asianomaiselle tuensaajavaltiolle saadakseen
kaiken tarpeellisen avun. Asianomaisen tuensaajavaltion virkamiehet tai muut
sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin. 2.2.3. Arvio tarkastusten
kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta Otetaan käyttöön uusi ja yksinkertainen kriteeri
solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa varten nk.
poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tapauksessa BKT:hen liittyvän
kynnysarvon perusteella. Kuten vuoden 2011 tiedonannossa tuotiin esiin,
nykysäännösten epäselvyys solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista
käyttöönottoa koskevista ehdoista poistuu, kun asetetaan alueellisten
katastrofien aiheuttamien vahinkojen kynnysarvoksi 1,5 prosenttia BKT:stä NUTS
2 -tasolla. Näin yksinkertaistetaan ja nopeutetaan merkittävästi hakemusten
valmistelua tukikelpoisissa valtioissa ja niiden arviointia komissiossa.
Samalla vähennetään merkittävästi hylättyjen hakemusten lukumäärää, kun hakijat
tietävät alusta lähtien, täyttyvätkö kriteerit. Tämän pitäisi alentaa
tarkastusten kustannuksia. Komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
tekemissä tarkastuksissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka estäisivät
saamasta riittävää varmuutta rahaston aiemmasta käytöstä. Arvioitu virhetaso on
alle 2 prosentin olennaisuusrajan. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ensisijainen vastuu petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien estämistä koskevissa toimenpiteissä on
tuensaajavaltiolla, jonka on nimitettävä auditointielin ja tarvittaessa
perittävä takaisin sääntöjenvastaiset menot. Komissiolle olisi toimitettava
tiivistelmä täytäntöönpanokaudella toteutetuista auditoinneista ja
tarkastuksista varainhoitoasetuksen mukaisesti. Komission auditoijat, tilintarkastustuomioistuin
tai OLAF voivat tehdä auditointeja milloin tahansa. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero […..] Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM ([24]) || EFTA-mailta[25] || ehdokas-mailta[26] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || 13.060100 || Jaks. || EI || EI || EI || EI 4 || 13.060200 || Jaks. || EI || EI || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero …..] Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet || […][XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/EI 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin [Tämä osa on täytettävä hallintomenoja koskevaan taulukkoon
(tähän rahoitusselvitykseen liitetty toinen asiakirja), joka ladataan CISNETiin
komission sisäistä lausuntokierrosta varten. 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin EU:n solidaarisuusrahasto ei sisälly budjettiin.
Tosiasialliset menot riippuvat tukikelpoisten valtioiden toimittamista
tukihakemuksista (ennakoimattoman) luonnonkatastrofin tapahtumisen jälkeen ja
rahaston käytettävissä olevan vuotuisen määrärahan enimmäismäärästä, josta
päätetään toimielinten välisessä sopimuksessa. miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Numero || …..] [Nimi ………………………………………...……….] Pääosasto <…….> || || || Vuosi N[27] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || || || || || || || Maksut || (2) || || || || || || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || || Maksut || (2a) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[28] || || || || || || || || Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || || <….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || || || || || || || Maksut || =2+2a +3 || || || || || || || || Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || Maksut || (5) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan
otsakkeeseen: Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || Maksut || (5) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot” miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ Pääosasto REGIO || Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834 Muut hallintomenot || || || || || || || || <….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834 miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834 Maksut || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
toimintamäärärahoihin – ¨ Ehdotus/aloite ei
edellytä toimintamäärärahoja – ¨ Ehdotus/aloite
edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ TUOTOKSET Laji[29] || Keskimäär. kustannukset || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. || Kustannus || Lukum. yhteensä || Kustannus yhteensä ERITYISTAVOITE nro 1…[30] || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || || ERITYISTAVOITE 2 ... || || || || || || || || || || || || || || || || - tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || || 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: miljoonaa euroa
(kolmen desimaalin tarkkuudella) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834 Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[31] sisältymättömät || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || || Henkilöresurssien
määrärahat katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston
määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön
uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa
sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada
käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu
tarve –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokoaikaiseksi muutettuna. || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 XX 01 01 02 (lähetystöt) || 0 || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[32] XX 01 02 01 (CA, SNE, INT – katetaan kokonaismäärärahoista) || 0 || || || || || || XX 01 02 02 (CA, LA, SNE, INT ja JED EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || || || || || || XX 01 04 yy[33] || - päätoimipaikassa || 0 || || || || || || - lähetystöissä || 0 || || || || || || XX 01 05 02 (CA, SNE, INT – epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || || 10 01 05 02 (CA, INT, SNE – suora tutkimustoiminta) || 0 || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || 0 || || || || || || YHTEENSÄ || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 XX viittaa kyseessä
olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa. Tehtäviä suorittaa 1 AD- ja
1 AST-virkamies. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Rahastosta haetun tuen analysointi, avustuspäätösten laatiminen, maksujen seuranta, kertomusten arviointi, jne. Ulkopuolinen henkilöstö || Ei sovelleta 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
¨ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[34] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät. 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
osallistuminen rahoitukseen –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu
ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin Ei voida arvioida ennalta –
¨ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[35] Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 6150 ja 6500 momentti || || 50 || 50 || 50 || 50 || 50 || 50 || 50 || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen
tapauksessa: Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä. Ennakkomaksut
olisi rahoitettava EAKR:n ja koheesiorahaston takaisinperimistä summista
enintään 50 miljoonaan euroon asti. Komissio ehdottaa muutosta komission
asetusehdotukseen (COM(2011) 615 final). [1] Neuvoston
asetus (EY) N:o 2012/2002. [2] KOM(2005)
108. [3] Mietintö
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin
solidaarisuusrahastosta (A6-0123/2006, 31.3.2006). [4] KOM(2011)
613. [5] KOM(2009)
193. [6] Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010, s.
47. [7] Euroopan
talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä
alueiden komitealle – Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulevaisuus”,
ECO/319, 28.3.2012. [8] Mietintö
Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, sen täytäntöönpanosta ja
soveltamisesta, A7-0398/2012, 20.12.2012. [9] Muutettu
ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen
strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan
sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä
säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja
koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen
(EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2013) 246 final). [10] Euroopan
tilintarkastustuomioistuimen erityisraportti 24 2012: ”Euroopan unionin
solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen
maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”. [11] EUVL C
[…], […], s. […]. [12] EUVL C
[…], […], s. […]. [13] EYVL L
311, 14.11.2002, s. 3. [14] EUVL L
298, 26.10.2012, s. 1. [15] ….. [16] EYVL L
136, 31.5.1999, s. 1. [17] EYVL L
292, 15.11.1996, s. 2. [18] ABM: toimintoperusteinen
johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [19] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa. [20] Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010, s.
47. [21] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [22] Sellaisina
kuin nämä määritellään varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [23] Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
erityisraportti 24 2012: ”Euroopan unionin
solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen
maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”. [24] JM =
jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [25] EFTA: Euroopan
vapaakauppaliitto.. [26] Ehdokasmaat
ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [27] Vuosi n on
ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [28] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [29] Tuotokset
ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen
opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [30] Kuten
kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoite (erityistavoitteet)…”. [31] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [32] CA=
sopimussuhteiset toimihenkilöt; LA= paikalliset toimihenkilöt, SNE =
kansalliset asiantuntijat. INT=vuokrahenkilöstö ja JED = nuoremmat
asiantuntijat lähetystöissä. [33] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [34] Ks.
toimielinten sopimuksen (vuodet 2007–2013) 19 ja 24 kohta. [35] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli
bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.