PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Yleinen tausta

Euroopan komissio antoi 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksensa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[1], ja sitä muutettiin 6. heinäkuuta 2012[2]. Ottaen huomioon 7.–8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, komissio esittää ehdotuksessaan elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvien menojen enimmäismääräksi 1 891,936 miljoonaa euroa koko kaudella 2014–2020. Tämän asetuksen tavoitteena on tämän alan rahoitussäännösten nykyaikaistaminen.

Nykyisin näillä aloilla myönnettävän rahoituksen keskeisen lainsäädäntökehyksen muodostavat eläintautien hävittämisohjelmien ja eläinlääkintäalan kiireellisten toimenpiteiden osalta neuvoston päätös 2009/470/EY, kasvien terveyttä koskevien toimenpiteiden osalta neuvoston direktiivi 2000/29/EY ja virallisen valvonnan rahoitustoimenpiteiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004. Erityisiä rahoitussäännöksiä sisältyy lisäksi torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla annettuun asetukseen (EY) N:o 396/2005, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettuun asetukseen (EY) N:o 1107/2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi annettuun direktiiviin 2009/128/EY sekä lukuisiin muihin eläinten ja kasvien terveyttä koskeviin neuvoston direktiiveihin.

Tämä palasista koostuva kehys ei ole linjassa kaikkien varainhoitoasetuksen säännösten kanssa. Se on myös varsin monimutkainen. Se on kehittynyt aikojen kuluessa ja kaipaa järkeistämistä.

Nyt on tilaisuus korvata nykyiset lukuisiin oikeusperustoihin sirotellut rahoitussäännökset yhdellä, selkeällä ja nykyaikaisella rahoituskehyksellä, jolla optimoidaan elintarvike- ja rehualan menojen hallinnointia koskevien järjestelyjen toteutus ja toimivuus. Etenkin varojen hallinnointijärjestelmää yksinkertaistetaan selkeiden tavoitteiden ja indikaattorien pohjalta. Myös rahoitusosuuksia selkeytetään ja yksinkertaistetaan.

Tämä ehdotus on osa terveempiä eläimiä ja kasveja ja turvallisempaa elintarvikeketjua koskevaa säädöspakettia, johon sisältyvät seuraavia aiheita koskevat ehdotukset:

– eläinten terveyttä koskeva politiikka, jolla pyritään suojelemaan ja kohentamaan eläinten, erityisesti tuotantoeläinten, terveydentilaa ja elinolosuhteita EU:ssa samalla kun mahdollistetaan EU:n sisäinen eläinten ja eläintuotteiden kauppa ja maahantuonti asianmukaisten terveysvaatimusten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;

– kasvinsuojelujärjestelmä, jolla pyritään suojelemaan EU:n maa- ja metsätaloutta ehkäisemällä vierasperäisten kasvintuhoojien kulkeutuminen ja leviäminen;

– viljely-, vihannes-, metsäpuu-, hedelmä-, viiniköynnös- ja koristelajien lisäysaineiston tuotantoa ja markkinoilla saataville asettamista koskeva järjestelmä, jolla varmistetaan, että terveyttä, tunnistamista ja laatua koskevat EU:n kriteerit täyttyvät;

– säännöt, jotka koskevat virallista valvontaa ja muita virallisia toimia, joilla varmistetaan elintarvikkeita koskevan lainsäädännön, rehuja koskevan lainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvien lisäysaineistoa, kasvinsuojeluaineita ja torjunta-aineita koskevien sääntöjen noudattaminen.

· Toimien kohdentaminen/Menot

Eläintautien hävittämisohjelmat ovat olennaisen tärkeitä, sillä niillä hävitetään asteittain useita luetteloihin merkittyjä eläintauteja, jotka ovat endeemisiä tietyillä unionin alueilla, toteuttamalla monia erilaisia toimenpiteitä, joita ovat muun muassa rokotukset, eläinten testaukset sekä korvauksien maksaminen eläinten teurastamisesta ja lopettamisesta. Näiden toimenpiteiden tueksi myönnettävässä EU-rahoituksessa asetetaan etusijalle taudit, jotka ovat merkittäviä kansanterveyden kannalta ja joilla on laajemmin kotieläintalouteen ja siihen liittyviin sektoreihin kohdistuvia huomattavia taloudellisia seurauksia, jotka johtuvat tautien vaikutuksista kauppaan ja maataloustuottajien tulonmenetyksistä.

Kasvinsuojelua ja kasvien lisäysaineistoa koskevissa EU:n järjestelmissä asetetaan etusijalle EU:n maa- ja metsätalouden suojaaminen estämällä vierasperäisten kasvintuhoojien kulkeutuminen ja leviäminen sekä terveen istutusaineiston saatavuus ja käyttäminen kasvintuotantoketjun alussa.

Virallisen valvonnan menoihin sisältyvät ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman ja EU:n vertailulaboratorioiden verkon rahoittaminen. Mainitulla ohjelmalla edistetään unionin ja jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien toiminnan yhtenäistämistä, ja verkosto puolestaan tarjoaa tieteellistä ja teknistä asiantuntemusta aloilla, joilla virallisen valvonnan tehokkuus riippuu virallisten laboratorioiden käyttämien analyysimenetelmien tai testien sekä niiden tulosten yhtenäisyydestä ja luotettavuudesta. Niihin sisältyy myös muita toimia, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden toteuttaman virallisen valvonnan vaikuttavuutta ja elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa yleensä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Koska nämä politiikan alat ovat olleet uudelleentarkastelun kohteena jo jonkin aikaa, kunkin tueksi on toteutettu erillinen vaikutustenarviointi, ja politiikan aloista on keskusteltu laajasti sidosryhmien kanssa eri foorumeilla.

· Nopeutettu vaikutustenarviointi

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto toteutti vaikutustenarvioinnin vuoden 2012 elo–syyskuussa. Siinä tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa:

– Vaihtoehto 1: Ei muutosta. Nykyinen oikeudellinen kehys ei ole monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Kasvien terveyteen liittyviä menoja ei kyettäisi lisäämään.

– Vaihtoehto 2: Kootaan nykyinen lainsäädäntö yhteen säädökseen. Näin edistetään lainsäädännön yksinkertaistamista ja ymmärrettävyyttä, mutta vaihtoehto ei salli rahoituskehyksen mukauttamista.

– Vaihtoehto 3 a: Vahvistetaan yksittäinen johdonmukainen rahoitusohjelma, joka pääosin perustuu nykyisiin rahoitussäännöksiin, joihin tehdään parannuksia. Järjestelmän yksinkertaistaminen ja rahoitusosuuksien yhdenmukaistaminen vähentää komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Uudet varainhoidon välineet – esimerkiksi selkeät tavoitteet ja indikaattorit – tehostavat käytettävissä olevien resurssien käyttöä.

– Vaihtoehto 3 b: Otetaan käyttöön kustannusten ja vastuualojen jakoa koskevia järjestelyjä. Tässä vaihtoehdossa kaavaillaan osallistumiseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa viranomaiset ja yksityissektori jakavat aiheutuvat tappiot ja järjestelmän toteutuksen vastuualat. Hallinnollisen rasitteen odotetaan kasvavan lyhyellä aikavälillä, ja järjestelmän hallinnoinnin odotetaan olevan työlästä.

– Vaihtoehto 4: Lopetetaan kaikki EU:n toimet. Tätä vaihtoehtoa ei pidetty asianmukaisena, koska se vaarantaisi näiden politiikan alojen tavoitteet ja sen vaikutukset kauppaan olisivat erittäin haitallisia.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 43 artiklan 2 kohtaan sekä 168 artiklan 4 kohdan b alakohtaan. Sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden tulisi edistää yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena tulisi olla ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tässä ehdotuksessa sitoudutaan antamaan rahoitustukea EU:lle ja jäsenvaltioille toimiin, joilla pyritään varmistamaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeatasoinen suoja koko elintarvikeketjussa sekä elintarvikeketjun kuluttajille annettavan suojan ja tiedon korkea taso. SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan valitseminen oikeusperustaksi on näin ollen perusteltua ehdotuksen tavoitteen ja sisällön vuoksi. Ehdotus on tarkoitus hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sen jälkeen kun on kuultu Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan komissio antoi 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksensa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[3], ja sitä muutettiin 6. heinäkuuta 2012[4]. Ottaen huomioon 7.–8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät komissio esittää ehdotuksessaan elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvien menojen enimmäismääräksi 1 891,936 miljoonaa euroa koko kaudella 2014–2020. Komissio on antanut tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastolle tehtäväksi suorittaa elintarvike- ja rehuohjelman hallinnointiin liittyviä täytäntöönpanotehtäviä vuodesta 2008 lähtien. Komissio voi kustannushyötyanalyysin perusteella käyttää olemassa olevaa täytäntöönpanovirastoa tämän ohjelman täytäntöönpanoa varten.

5.           TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Tässä asetuksessa säädetään elintarvike- ja rehualan menojen soveltamisalasta ja tavoitteista. Menojen enimmäismäärä on 1 891,936 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Tavoitteena on elintarvikkeiden ja rehujen tuotantojärjestelmien korkea turvallisuustaso, eläinten parempi terveys ja hyvinvointi, tuhoojien havaitseminen ja hävittäminen ja virallisen valvonnan tehokas toteutus. Tavoitteiden yhteydessä esitetään niitä koskevat indikaattorit.

Tässä asetuksessa säädetään myös tukikelpoisista toimenpiteistä ja kustannuksista.

Avustusten rahoitusosuuksia järkeistetään. Tavanomainen rahoitusosuus on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tätä osuutta voidaan tietyin ehdoin nostaa 75 ja 100 prosenttiin. Jotta voidaan välttää erityisen pienten ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, tässä asetuksessa säädetään avustusten vähimmäismääräksi 50 000 euroa.

Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta käyttää tietyissä olosuhteissa maatalousalan kriisivarausta.

Jotta EU:ta voitaisiin suojella kasvinterveyden osalta tuhoojilta, joiden esiintyminen on yhteydessä muun muassa kaupan globalisoitumiseen ja ilmastonmuutokseen, unionin rahoitusosuus kattaa myös tuhoojien esiintymistä koskevat tutkimusohjelmat ja kasvinsuojelun tukitoimenpiteet jäsenvaltioiden syrjäisimmillä alueilla.

Tässä asetuksessa säädetään mahdollisuudesta tukea unionin vertailulaboratorioita ja hankkeita, joilla pyritään kohentamaan virallisen valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Selkeyden ja avoimuuden vuoksi tässä asetuksessa vahvistetaan vuotuisten ja monivuotisten valvontaohjelmien toimittamista ja arviointia koskevat menettelyt sekä menettely, jota sovelletaan sellaisten eläintautien tai kasvintuhoojien luettelon laatimiseen ja päivittämiseen, joiden osalta voidaan myöntää yhteisrahoitusta.

Näiden alojen rahoitusta koskevia menettelyjä yksinkertaistetaan. Etenkin komission hyväksyttäväksi tulevien päätösten lukumäärä pienenee merkittävästi. Komissio ei esimerkiksi enää tee korvauspäätöksiä.

2013/0169 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä sekä neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004 ja (EY) N:o 396/2005, direktiivin 2009/128/EY ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[5],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Unionin lainsäädännössä säädetään elintarvikkeita ja elintarviketurvallisuutta sekä rehuja ja rehuturvallisuutta kaikissa tuotannon vaiheissa koskevista vaatimuksista, mukaan luettuna säännöt, joiden tavoitteena on taata kaupan rehelliset menettelytavat ja antaa tietoa kuluttajille. Lisäksi siinä säädetään eläinten tartuntatautien ja zoonoosien ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevista vaatimuksista sekä vaatimuksista, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin, eläimistä saataviin sivutuotteisiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon, kasvilajikkeiden suojaamiseen, muuntogeenisiin organismeihin sekä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamiseen ja käyttöön ja torjunta-aineiden kestävään käyttöön. Unionin lainsäädännössä säädetään myös virallisesta valvonnasta ja muista valvontatoimista, joiden tarkoituksena on varmistaa kyseisten vaatimusten tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen.

(2)       Unionin lainsäädännön yleistavoitteena kyseisillä aloilla on myötävaikuttaa ihmisten, eläinten ja kasvien korkeatasoiseen terveyteen koko elintarvikeketjussa sekä korkeatasoiseen kuluttajansuojeluun ja kuluttajatiedotukseen ja ympäristön suojeluun edistäen samalla kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen luomista.

(3)       Tähän yleistavoitteeseen pyrkiminen edellyttää asianmukaisia taloudellisia resursseja. Siksi unionin on tarpeen osallistua yleistavoitteeseen sidoksissa olevilla aloilla toteutettavien toimenpiteiden rahoitukseen. Jotta menojen käyttö voidaan kohdentaa tehokkaasti, olisi vahvistettava myös erityistavoitteet sekä indikaattorit, joiden avulla arvioidaan, onko kyseiset tavoitteet saavutettu.

(4)       Unionin rahoitus elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyviin menoihin on aiemmin annettu tukena, hankintoina ja maksuina alalla toimiville kansainvälisille järjestöille. On tarkoituksenmukaista jatkaa rahoittamista samalla tavalla.

(5)       Rahoituskurin vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen vahvistaa niiden toimenpiteiden luettelo, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta, sekä tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat maksuosuudet.

(6)       Euroopan komissio antoi 29 päivänä kesäkuuta 2011 ehdotuksensa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[8], ja sitä muutettiin 6 päivänä heinäkuuta 2012[9]. Ottaen huomioon 7.–8. helmikuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa neuvoston päätelmät komissio esittää ehdotuksessaan elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvien menojen enimmäismääräksi 1 891,936 miljoonaa euroa koko kaudella 2014–2020.

(7)       Ehdotuksessaan vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta komissio esittää myös luotavaksi poikkeustilannejärjestelmän kriisitilanteisiin reagoimista varten. Sen vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten eläinten ja kasvien terveyteen liittyvissä kiireellisissä tilanteissa, joissa budjettikohdan 3 määrärahat eivät riitä mutta kiireelliset toimenpiteet ovat tarpeen, maatalousalan kriisivarauksesta olisi siirrettävä varoja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen[10] mukaisesti.

(8)       Tällä hetkellä voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään, että jotkin tukikelpoiset kustannukset korvataan kiinteinä prosenttiosuuksina, kun taas muiden kustannusten osalta ei vahvisteta rajoituksia. Järjestelmän järkeistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi korvaukselle olisi vahvistettava kiinteä enimmäisosuus. On tarkoituksenmukaista asettaa enimmäisosuus avustuksiin yleensä sovellettavan osuuden tasolle. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta korottaa kyseistä enimmäisosuutta tietyissä olosuhteissa.

(9)       Koska tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen on hyvin tärkeää, on aiheellista rahoittaa 100 prosenttia tiettyjen toimien tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että kyseisten toimien toteuttamiseen liittyy myös kustannuksia, jotka eivät ole tukikelpoisia.

(10)     Unionin velvollisuutena on varmistaa varojen asianmukainen käyttö ja toteuttaa sen lisäksi toimenpiteitä, joilla vastataan tarpeeseen yksinkertaistaa rahoitusohjelmia, jotta vähennetään varojen saajille ja kaikille rahoitusprosessiin osallistuville hallinnosta aiheutuvia rasitteita ja kuluja, kuten komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Järkevä sääntely Euroopan unionissa[11] edellytetään. Kustannustehokkuuteen sekä komission että jäsenvaltioiden tasolla liittyvistä syistä tietyn kynnyksen alittavia avustuksia ei enää pitäisi myöntää.

(11)     Unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat tiettyjä toimia tiettyjen eläintautien tai zoonoosien esiintyessä ja levitessä. Unionin olisi siksi myönnettävä rahoitusosuus tällaisille kiireellisille toimenpiteille.

(12)     Lisäksi on tarpeen vähentää ihmisten ja eläinten terveydelle riskin aiheuttavien eläintautien ja zoonoosien taudinpurkausten esiintymistä asianmukaisilla hävittämis-, torjunta- ja seurantatoimilla sekä ehkäistä taudinpurkauksia. Kyseisten tautien ja zoonoosien kansallisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien pitäisi siksi saada unionin rahoitusta.

(13)     Eläinten ja kasvien terveyttä koskevien toimien rahoituksen käsittelyyn liittyvistä järjestely- ja tehokkuussyistä on aiheellista vahvistaa kansallisten ohjelmien sisältöä, toimittamista, arviointia ja hyväksymistä koskevat säännöt, mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä seuduilla toteutettavat ohjelmat. Samoista syistä olisi vahvistettava raportoinnin ja maksupyyntöjen toimittamisen määräajat.

(14)     Kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/29/EY[12] edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat tiettyjä kasvien tai kasvituotteiden haitallisten organismien, jäljempänä ’tuhoojat’, kiireellisiä hävittämistoimenpiteitä. Unionin olisi myönnettävä rahoitusosuus kyseisten tuhoojien hävittämiseen. Unionin olisi voitava myöntää tietyin edellytyksin rahoitusosuus myös niitä kiireellisiä toimenpiteitä varten, jotka koskevat sellaisten tuhoojien rajoittamista, joilla on vakavin vaikutus unioniin ja joita ei pystytä hävittämään tietyiltä alueilta, sekä kyseisiä tuhoojia ehkäiseviä toimenpiteitä varten.

(15)     Tuhoojien hävittämistoimenpiteille olisi voitava myöntää unionin rahoitusta, jos kyseisillä toimenpiteillä on lisäarvoa koko unionille. Sen vuoksi unionin olisi voitava myöntää rahoitusosuus niiden direktiivissä 2000/29/EY lueteltujen tuhoojien osalta, joiden ei tiedetä esiintyvän unionissa. Unionissa esiintyviksi tiedettyjen tuhoojien osalta unionin rahoitusosuus olisi myönnettävä ainoastaan sellaisia tuhoojia koskeviin toimenpiteisiin, joilla on vakavimmat vaikutukset unioniin. Myös niihin tuhoojiin liittyville toimenpiteille, jotka kuuluvat unionin kiireellisten hävittämistoimenpiteiden piiriin, olisi voitava myöntää unionin rahoitusosuus.

(16)     Tiettyjen tuhoojien esiintyminen on tarpeen havaita ajoissa. Jäsenvaltioiden suorittamat tuhoojien esiintymistä koskevat selvitykset ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että kyseisten tuhoojien esiintyessä ne hävitetään välittömästi. Yksittäisten jäsenvaltioiden tekemät selvitykset ovat tärkeitä suojeltaessa kaikkien muiden jäsenvaltioiden alueita. Unionin olisi osallistuttava tällaisten selvitysten rahoittamiseen.

(17)     Jäsenvaltioiden syrjäisimmillä alueilla on vaikeuksia, jotka johtuvat niiden kaukaisesta sijainnista ja taloudellisesta riippuvuudesta rajallisesta tuotevalikoimasta. Unionin on aiheellista myöntää rahoitusosuus jäsenvaltioille ohjelmiin, joita ne toteuttavat tuhoojien torjumiseksi näillä syrjäisimmillä alueilla, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013[13] tavoitteiden mukaisesti.

(18)     Jäsenvaltioiden suorittama virallinen valvonta on olennainen väline valvottaessa ja seurattaessa, että asiaankuuluvat unionin vaatimukset pannaan täytäntöön, niitä noudatetaan ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan. Virallisten valvontajärjestelmien vaikuttavuus ja tehokkuus ovat erittäin tärkeitä pidettäessä yllä ihmisten, eläinten ja kasvien korkeatasoista turvallisuutta koko elintarvikeketjussa ja varmistettaessa samalla korkeatasoinen ympäristönsuojelu. Tällaisille valvontatoimenpiteille olisi voitava saada unionin rahoitustukea. Etenkin unionin vertailulaboratorioille olisi voitava myöntää rahoitusosuus, jotta niitä voidaan tukea komission hyväksymien työohjelmien täytäntöönpanosta aiheutuvissa kustannuksissa. Lisäksi koska virallisen valvonnan vaikuttavuus riippuu myös siitä, onko valvontaviranomaisilla käytettävissään unionin lainsäädännön asianmukaisesti tuntevaa, hyvin koulutettua henkilöstöä, unionin olisi voitava osallistua toimivaltaisten viranomaisten järjestämän, kyseisen henkilöstön koulutuksen ja vaihto-ohjelmien rahoitukseen.

(19)     Virallisen valvonnan tehokas hallinnointi riippuu valvontaan liittyvien tietojen nopeasta vaihdosta. Lisäksi asiaankuuluvien sääntöjen asianmukainen ja yhdenmukaistettu täytäntöönpano on sidoksissa sellaisten tehokkaiden järjestelmien perustamiseen, joihin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat. Sen vuoksi myös tätä tarkoitusta palvelevien tietokantojen ja tietojenkäsittelyjärjestelmien perustamisen ja toiminnan olisi oltava oikeutettu rahoitusosuuteen.

(20)     Unionin pitäisi voida myöntää rahoitusosuus teknisiin, tieteellisiin, koordinointi- ja viestintätoimiin, jotka ovat tarpeen unionin lainsäädännön moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö mukautetaan tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehitykseen. Rahoitusta olisi voitava myöntää myös virallisen valvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta edistäviin hankkeisiin.

(21)     Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[14] 3 artiklan mukaisesti kaikissa lainsäätäjälle toimitetuissa ehdotuksissa, jotka sisältävät poikkeuksia mainitun asetuksen säännöksiin, on selkeästi mainittava tällaiset poikkeukset ja esitettävä niihin oikeuttavat erityiset syyt. Jotkin tämän asetuksen tavoitteiden erityispiirteet huomioon ottaen ja koska jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pystyvät parhaiten toteuttamaan kyseisiin tavoitteisiin liittyvät toimet, kyseisiä viranomaisia tulisi pitää asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina nimettyinä tuensaajina. Näin ollen pitäisi olla mahdollista myöntää näille viranomaisille avustuksia julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.

(22)     Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 86 säädetään, ja 130 artiklassa tarkoitettuna poikkeuksena tämän asetuksen 7 ja 17 artiklassa tarkoitettujen kiireellisten toimenpiteiden kustannusten olisi oltava tukikelpoisia siitä päivästä lähtien, jona jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle taudin tai tuhoojan esiintymisestä, koska kyseiset toimenpiteet ovat luonteeltaan kiireellisiä ja ennalta arvaamattomia. Sen jälkeen, kun komissio on arvioinut jäsenvaltioiden toimittamat maksupyynnöt, sen olisi tehtävä vastaavat talousarviositoumukset ja maksettava tukikelpoiset kustannukset käyttäen tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa maatalousalan kriisivarausta.

(23)     On äärimmäisen tärkeää, että kiireelliset toimenpiteet toteutetaan välittömästi. Näin ollen olisi haitallista sulkea pois rahoituksen piiristä kustannukset, jotka ovat kertyneet ennen avustushakemuksen toimittamista, koska näin jäsenvaltioita kannustettaisiin keskittämään välittömät toimensa kiireellisten toimenpiteiden toteuttamisen sijasta avustushakemuksen laadintaan.

(24)     Tässä asetuksessa vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpano on tarpeen antaa pääosin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi, kun otetaan huomioon hävittämis- ja valvontatoimenpiteiden toteuttamista koskevan unionin lainsäädännön laajuus sekä tekniset rajoitukset käytettävissä olevien asiantuntijoiden osalta. Sen vuoksi tietyissä tapauksissa on tarpeen osallistua henkilöstön palkkakustannusten rahoitukseen kansallisten hallintoelinten osalta.

(25)     Ohjelmien suunnittelun avulla on mahdollista koordinoida ja priorisoida ja edistää siten unionin taloudellisten resurssien tehokasta käyttöä. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä joidenkin tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevia työohjelmia.

(26)     Unionin taloudellisten resurssien vastuullisen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi komission olisi voitava tarkistaa paikalla tehtävien tarkastusten tai asiakirjojen tarkastusten avulla, että unionin rahoitusta käytetään tehokkaasti pantaessa täytäntöön tukikelpoisia toimenpiteitä.

(27)     Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa, mukaan luettuna sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä.

(28)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa unionin rahoitukseen oikeuttavien eläintautien ja zoonoosien luettelon vahvistamiseksi ja muuttamiseksi sekä työohjelmien vahvistamiseksi. Komission olisi kiireellisten menettelyjen rahoitukseen oikeutettujen eläintautien luetteloa muuttaessaan otettava huomioon eläintaudit, jotka on ilmoitettava eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY[15] mukaisesti. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[16] mukaisesti.

(29)     Eläinten terveyttä koskevaan unionin rahoitukseen oikeuttavien eläintautien ja zoonoosien ensimmäisiä luetteloita hyväksyttäessä olisi noudatettava neuvoa-antavaa menettelyä, koska näiden ensimmäisten luetteloiden olisi sisällettävä muutoksitta eläintaudit ja zoonoosit, jotka oikeuttavat jo nyt kyseiseen rahoitukseen tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY[17] mukaisesti.

(30)     Unionin lainsäädäntöä olisi hallinnoitava ja se olisi pantava saatujen kokemusten perusteella täytäntöön siten, että siitä saadaan tavoitteena olleet hyödyt. Siksi on aiheellista, että komissio arvioi tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta ja ilmoittaa tulokset muille toimielimille.

(31)     Komissiota avustaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien unionin sääntöjen täytäntöönpanossa useita komiteoita, etenkin komiteat, jotka on perustettu maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1966 tehdyllä neuvoston päätöksellä 66/399/ETY[18], pysyvän kasvinsuojelukomitean perustamisesta 23 päivänä marraskuuta 1976 tehdyllä neuvoston päätöksellä 76/894/ETY[19], koristekasvien lisäysaineiston pitämisestä kaupan 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetulla neuvoston direktiivillä 98/56/EY[20], hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan 29 päivänä syyskuuta 2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/90/EY[21] sekä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002[22]. On aiheellista johdonmukaistaa tämän alan komiteamenettelyä ja antaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklalla perustetun komitean tehtäväksi avustaa komissiota tämän käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa asianomaisilla aloilla aiheutuneiden menojen osalta sekä muuttaa kyseisen komitean nimeä sen laajennettujen tehtävien huomioon ottamiseksi. Sen vuoksi päätökset 66/399/ETY ja 76/894/ETY olisi kumottava ja direktiivejä 98/56/EY ja 2008/90/EY ja asetusta (EY) N:o 178/2002 olisi muutettava.

(32)     Tämä asetus korvaa päätöksen 2009/470/EY säännökset. Lisäksi tämä asetus korvaa direktiivin 2000/29/EY 13 c artiklan 5 kohdan ja 22–26 artiklan, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004[23] 66 artiklan, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005[24] 36 ja 37 artiklan, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY[25] 22 artiklan sekä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009[26] 76 artiklan. Sen vuoksi direktiiviä 2000/29/EY, asetuksia (EY) N:o 882/2004 ja (EY) N:o 396/2005, direktiiviä 2009/128/EY ja asetusta (EY) N:o 1107/2009 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA TAVOITTEET

1 artikla Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien menojen hallinnointia koskevat säännökset seuraavilla aloilla, joilla sovelletaan unionin sääntöjä:

a)           elintarvikkeiden ja elintarviketurvallisuuden sääntely kaikissa elintarvikkeiden tuotannon, jalostuksen, jakelun ja hävittämisen vaiheissa, mukaan luettuna säännöt, joiden tarkoituksena on taata kaupan rehelliset menettelytavat ja suojella kuluttajien etuja ja kuluttajille annettavia tietoja, sekä elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen ja käytön sääntely;

b)           rehujen ja rehuturvallisuuden sääntely kaikissa rehun tuotannon, jalostuksen, jakelun ja hävittämisen vaiheissa ja rehun käytössä, mukaan luettuna säännöt, joiden tarkoituksena on taata kaupan rehelliset menettelytavat ja suojella kuluttajien etuja ja kuluttajille annettavia tietoja;

c)           eläinten terveyttä koskevien vaatimusten vahvistaminen;

d)           eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten vahvistaminen;

e)           suojatoimenpiteet kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien torjumiseksi, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2000/29/EY, jäljempänä ’tuhoojat’;

f)            markkinoille saatettavan kasvien lisäysaineiston tuotanto ja markkinoille saattaminen;

g)           kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista ja torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevien vaatimusten vahvistaminen;

h)           alat, joiden tavoitteena on ehkäistä ja minimoida eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista kansanterveydelle ja eläinten terveydelle aiheutuvat riskit;

i)            muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön koskeva sääntely;

j)            kasvilajikkeisiin liittyvien immateriaalioikeuksien suojaaminen ja kasvigeenivarojen säilyttäminen ja vaihto.

2 artikla Tavoitteet

1.           Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla menoilla on tarkoitus saavuttaa

a)      yleistavoite eli myötävaikuttaa ihmisten, eläinten ja kasvien korkeatasoiseen terveydensuojeluun koko elintarvikeketjussa ja siihen liittyvillä aloilla sekä kuluttajien ja ympäristön korkeatasoiseen suojeluun ja antaa samalla unionin elintarvike- ja rehuteollisuudelle mahdollisuus toimia kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista edistävässä ympäristössä;

b)      seuraavat erityistavoitteet:

i)        edistää korkeatasoista elintarviketurvallisuutta ja turvallisia elintarvikkeiden ja muiden sellaisten tuotteiden tuotantojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, parantaen samalla elintarviketuotannon kestävyyttä;

ii)       parantaa eläinten terveystilannetta unionissa ja tukea eläinten hyvinvoinnin edistämistä;

iii)      edistää unionin alueelle kulkeutuneiden tuhoojien ajoissa tapahtuvaa havaitsemista ja niiden hävittämistä;

iv)      auttaa parantamaan virallisen valvonnan ja muiden 1 artiklassa tarkoitettujen unionin sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa ja noudattamista edistävien toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta.

2.           Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

a)      edellä 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta ihmisissä esiintyvien, elintarviketurvallisuuteen tai zoonooseihin liittyvien tautitapausten määrän vähentäminen unionissa;

b)      edellä 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta:

i)        niiden jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden alueiden määrän kasvu, joissa ei esiinny eläintauteja, joiden osalta myönnetään rahoitusosuus;

ii)       tautiparametrien, kuten esiintyvyyden, sairastavuuden ja taudinpurkausten määrän yleinen väheneminen;

c)      edellä 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta:

i)        tuhoojia koskevien selvitysten kattavuus unionin alueella, etenkin niiden tuhoojien osalta, joiden ei tiedetä esiintyvän unionin alueella, sekä unionin alueelle vaarallisimmiksi katsottujen tuhoojien osalta;

ii)       kyseisten tuhoojien hävittämiseen käytetty aika ja onnistumisaste;

d)      edellä 1 kohdan b alakohdan iv alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta myönteinen suuntaus komission asiantuntijoiden jäsenvaltioiden tietyillä ongelma-alueilla suorittaman ja raportoiman valvonnan tuloksissa.

II LUKU RAHOITUSMUODOT JA RAHOITUSTA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

3 artikla Rahoitusmuodot

1.           Unionin rahoitus 1 artiklassa tarkoitettuihin menoihin pannaan täytäntöön asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

2.           Kun jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille myönnetään avustuksia, viranomaiset katsotaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi nimetyiksi tuensaajiksi. Tällaiset avustukset voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä.

3.           Unionin rahoitusosuus tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voi muodostua myös vapaaehtoisista maksuista kansainvälisille järjestöille, jotka toimivat 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamiskohteena olevilla aloilla, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.

4 artikla Talousarvio

1.           Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen menojen enimmäismäärä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana on enintään 1 891,936 miljoonaa euroa käypinä hintoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä voi kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 artiklassa tarkoitettujen menojen hallinnoimiseksi ja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, etenkin tutkimuksista ja asiantuntijoiden kokouksista aiheutuvat kustannukset, tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyvät kustannukset sekä kaikki muut kyseisten menojen hallinnoinnista komissiolle aiheutuvat teknisen ja hallinnollisen avun kustannukset.

3.           Enimmäismäärä voi kattaa myös sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, joka on tarpeen varmistettaessa siirtyminen ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksytyistä toimista sen voimaantulon jälkeen hyväksyttyihin toimiin. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

5 artikla Maatalousalan kriisivarauksen käyttäminen

Unionin rahoitusosuus kiireellisissä tilanteissa toteutettaviin toimenpiteisiin, joihin sovelletaan II osaston I luvun 1 jakson ja II osaston II luvun 1 jakson säännöksiä, voidaan rahoittaa myös yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/201X 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.

6 artikla Enimmäisosuudet ja avustusten vähimmäismäärät

1.           Jos unionin rahoitusosuus maksetaan avustuksina, se ei saa ylittää 50:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettua enimmäisosuutta voidaan lisätä 75 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista seuraavien osalta:

a)      kahden tai useamman jäsenvaltion yhdessä toteuttamat rajatylittävät toimet tuhoojien tai eläintautien torjumiseksi tai hävittämiseksi;

b)      jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on Eurostatin viimeisimpien tietojen mukaan alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta;

3.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettua enimmäisosuutta voidaan lisätä 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, jos unionin rahoitusta saavat toimet

a)      koskevat unionille vakavien terveysriskien torjuntaa;

b)      ovat unionille erityisen tärkeitä toimia siten kuin komissio on 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä työohjelmassa nimenomaisesti todennut; tai

c)      pannaan täytäntöön kolmansissa maissa.

4.           Alle 50 000 euron avustuksia ei myönnetä.

II OSASTO RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

I LUKU ELÄINTEN TERVEYS

1 jakso Kiireelliset toimenpiteet

7 artikla Tukikelpoiset toimenpiteet

1.           Avustuksia, joiden enimmäismäärät on vahvistettu 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa, voidaan myöntää jäsenvaltioille toimenpiteisiin, jotka on toteutettu jonkin 8 artiklan mukaisessa eläintautien luettelossa mainitun eläintaudin esiintymisen vahvistuttua, jos kyseiset toimenpiteet on toteutettu välittömästi ja asianomaisessa unionin lainsäädännössä vahvistettujen sovellettavien säännösten mukaisesti.

2.           Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille jonkin 8 artiklan mukaisessa eläintautien luettelossa mainitun eläintaudin esiintymisen vahvistuttua, jos kaksi tai useampia jäsenvaltioita tekee tiivistä yhteistyötä epidemian torjumiseksi.

3.           Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille suojatoimenpiteisiin, jotka on toteutettu tilanteessa, jossa jokin 8 tai 11 artiklan mukaisessa luettelossa mainittu eläintauti tai zoonoosi esiintyy tai leviää kolmannessa maassa tai jäsenvaltiossa uhaten välittömästi unionin terveystilannetta.

4.           Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille, jos komissio jäsenvaltion pyynnöstä päättää, että niiden on perustettava biologisten aineiden varastoja 8 tai 11 artiklan mukaisessa luettelossa mainittujen eläintautien ja zoonoosien torjumiseksi.

5.           Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää biologisten aineiden varastojen perustamiseksi tai rokoteannosten hankkimiseksi, jos jonkin 8 tai 11 artiklan mukaisessa luettelossa mainitun eläintaudin tai zoonoosin esiintyminen tai leviäminen kolmannessa maassa tai jäsenvaltiossa voi muodostaa uhkan unionille.

8 artikla Eläintautien luettelo

1.           Komissio perustaa täytäntöönpanosäädöksellä 7 artiklan mukaiseen rahoitukseen oikeuttavien eläintautien luettelon. Luettelo sisältää päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut eläintaudit. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.           Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä muuttaa 1 kohdan mukaisesti perustettua eläintautien luetteloa ottaen huomioon eläintaudit, joista on ilmoitettava direktiivin 82/894/ETY mukaisesti, ja eläintaudit, jotka todennäköisesti aiheuttavat uuden uhkan unionille johtuen niiden merkittävästä vaikutuksesta

a)      ihmisten terveyteen,

b)      eläinten terveyteen tai hyvinvointiin, tai

c)      maatalous- tai vesiviljelytuotantoon tai niihin liittyviin talouden aloihin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla Tukikelpoiset kustannukset

1.           Seuraavat jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat 7 artiklan 1 kohdan mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, voivat kyseisen kohdan nojalla olla tukikelpoisia:

a)      kustannukset, jotka aiheutuvat teurastettujen tai lopetettujen eläinten arvon korvaamisesta niiden omistajille, teurastusta tai lopettamista välittömästi edeltävän markkina-arvon rajoissa;

b)      kustannukset, jotka aiheutuvat hävitettyjen eläinperäisten tuotteiden arvon korvaamisesta niiden omistajille, kyseisten tuotteiden hävittämistä välittömästi edeltävän markkina-arvon rajoissa;

c)      kustannukset, jotka aiheutuvat tilan ja välineiden puhdistuksesta, hyönteisten hävittämisestä ja desinfioinnista;

d)      kustannukset, jotka aiheutuvat saastuneen rehun ja, siltä osin kuin välineitä ei voida desinfioida, saastuneiden välineiden hävittämisestä;

e)      kustannukset, jotka aiheutuvat rokotteiden hankinnasta ja rokottamisesta, jos komissio on päättänyt niistä tai antanut niille luvan;

f)       kustannukset, jotka aiheutuvat ruhojen mahdollisesta kuljetuksesta käsittelylaitoksiin;

g)      asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa kaikki muut taudin hävittämisen kannalta olennaiset kustannukset tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen mukaisesti.

2.           Kustannukset ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 130 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa tukikelpoisia siitä päivästä lähtien, jona jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle taudin esiintymisestä.

Arvioituaan jäsenvaltioiden esittämät maksupyynnöt komissio tekee vastaavat talousarviositoumukset ja maksaa tukikelpoiset kustannukset.

2 jakso Eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat

10 artikla Tukikelpoiset ohjelmat

Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioiden vuoden kestäville tai monivuotisille, 11 artiklan mukaisessa luettelossa mainittujen eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmille, jäljempänä ’kansalliset ohjelmat’.

11 artikla Eläintautien ja zoonoosien luettelo

1.           Komissio perustaa täytäntöönpanosäädöksellä 10 artiklan mukaiseen rahoitukseen oikeuttavien eläintautien ja zoonoosien luettelon. Luettelo sisältää päätöksen 2009/470/EY liitteessä I luetellut eläintaudit ja zoonoosit. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.           Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä muuttaa 1 kohdan mukaisesti perustettua luetteloa ottaen huomioon

a)      tilanteen sellaisten eläintautien osalta, joilla on merkittävä vaikutus karjankasvatukseen tai karjakauppaan;

b)      ihmisille uhkan aiheuttavien zoonoosien leviämisen; tai

c)      tieteen tai epidemiologian viimeaikaisen kehityksen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla Tukikelpoiset kustannukset

Seuraavat jäsenvaltioille kansallisten ohjelmien täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset voivat 10 artiklan nojalla olla avustuskelpoisia:

a)           eläimiä koskevasta näytteenotosta aiheutuvat kustannukset;

b)           kokeista aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että ne rajoittuvat seuraaviin:

i)       sellaisista testisarjoista, reagensseista ja kulutusosista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat yksilöitävissä ja joita käytetään nimenomaisesti kyseisten kokeiden suorittamiseen;

ii)       kokeiden suorittamiseen välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset, henkilöstön asemasta riippumatta;

c)           kustannukset, jotka aiheutuvat kansallisen ohjelman puitteissa teurastettujen tai lopetettujen eläinten arvon korvaamisesta niiden omistajille, teurastusta tai lopettamista välittömästi edeltävän markkina-arvon rajoissa;

d)           kustannukset, jotka aiheutuvat hävitettyjen eläinperäisten tuotteiden arvon korvaamisesta niiden omistajille, kyseisten tuotteiden hävittämistä välittömästi edeltävän markkina-arvon rajoissa;

e)           ohjelmissa käytettävien, eläimiä varten hankittujen rokoteannosten tai rokotteiden ja syöttien ostamisesta ja varastoinnista aiheutuvat kustannukset;

f)            kotieläinten rokottamisesta aiheutuvat kustannukset;

g)           kustannukset, jotka aiheutuvat rokotteiden ja syöttien jakamisesta luonnonvaraisille eläimille;

h)           kustannukset, jotka aiheutuvat tilan ja välineiden puhdistuksesta, hyönteisten hävittämisestä ja desinfioinnista ja jotka perustuvat epidemiologiaan ja taudinaiheuttajan ominaispiirteisiin;

i)            asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa kustannukset, jotka aiheutuvat muiden tarpeellisten toimenpiteiden kuin a–h alakohdassa tarkoitettujen suorittamisesta edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet on vahvistettu 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa avustuspäätöksessä.

Edellä olevan ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi eläinten mahdollinen jäännösarvo vähennetään korvauksesta.

Edellä olevan ensimmäisen alakohdan d alakohdan soveltamiseksi lämpökäsiteltyjen hautomattomien munien jäännösarvo vähennetään korvauksesta.

13 artikla Kansallisten ohjelmien sisältö ja toimittaminen

1.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat kansalliset ohjelmat, joille ne hakevat avustusta.

Toukokuun 31 päivän jälkeen esitetyille kansallisille ohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavalle vuodelle.

2.           Kansallisten ohjelmien on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)      kuvaus eläintaudin tai zoonoosin epidemiologisesta tilanteesta ennen ohjelman alkamispäivää;

b)      niiden maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden kuvaus ja rajojen määrittely, joilla ohjelmaa sovelletaan;

c)      ohjelman kesto;

d)      toteutettavat toimenpiteet;

e)      alustava talousarvio;

f)       tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa ohjelman päättymispäivään mennessä, ja odotetut hyödyt;

g)      asianmukaiset indikaattorit, joilla mitataan ohjelman tavoitteiden saavuttaminen.

Jokaisessa monivuotisessa kansallisessa ohjelmassa on annettava ensimmäisen alakohdan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot kultakin ohjelmaan kuuluvalta vuodelta.

3.           Jos jonkin 11 artiklan mukaisessa luettelossa mainitun eläintaudin tai zoonoosin esiintyminen tai leviäminen todennäköisesti uhkaa unionin terveystilannetta ja jotta unionia voidaan suojella jonkin tällaisen eläintaudin tai zoonoosin kulkeutumiselta sen alueelle, jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin ohjelmiinsa naapureinaan olevien kolmansien maiden alueilla toteutettavia toimenpiteitä, jotka pannaan täytäntöön yhteistyössä kyseisten maiden viranomaisten kanssa.

14 artikla Kansallisten ohjelmien arviointi ja hyväksyminen

1.           Kansalliset ohjelmat arvioidaan ottaen huomioon 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa vahvistetut painotusalueet ja perusteet sekä tarvittaessa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tai monivuotisissa ohjeissa esitetyt painotusalueet ja perusteet.

2.           Vuotuiset kansalliset ohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja kyseisenä vuonna 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia. Komissio voi 15 artiklassa tarkoitettujen väliraporttien toimittamisen jälkeen tarvittaessa muuttaa kyseisiä päätöksiä koko tukikelpoisuusajan osalta.

3.           Monivuotiset kansalliset ohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään ensimmäisen toteutusvuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja ensimmäisen toteutusvuoden 1 päivän tammikuuta ja toteutuskauden päättymisen välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia.

4.           Kun kansalliset monivuotiset ohjelmat on hyväksytty 3 kohdan mukaisesti, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Jos talousarviositoumukset jaetaan vuotuisiin eriin, komissio tekee kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon ohjelmien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

5.           Komissio voi antaa vuotuisia tai monivuotisia ohjeita, joissa esitetään kansallisten ohjelmien arvioinnissa käytettävät eläinlääkinnälliset painotusalueet ja perusteet.

15 artikla Raportit

Jäsenvaltiot toimittavat kustakin hyväksytystä vuoden kestävästä tai monivuotisesta kansallisesta ohjelmasta kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä komissiolle edellisen vuoden kattavan teknisen ja rahoitusta koskevan raportin, joka sisältää saavutetut, 13 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetuilla indikaattoreilla mitatut tulokset ja yksityiskohtaisen selvityksen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista.

Lisäksi jäsenvaltiot toimittavat kustakin hyväksytystä vuoden kestävästä kansallisesta ohjelmasta komissiolle kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä teknisen ja rahoitusta koskevan väliraportin.

16 artikla Maksut

Jäsenvaltion kansallista ohjelmaa tiettynä vuonna koskeva maksupyyntö on esitettävä komissiolle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.

Komissio maksaa unionin rahoitusosuuden tukikelpoisista kustannuksista tarkastettuaan asianmukaisesti 15 artiklassa tarkoitetut raportit.

II LUKU KASVIEN TERVEYS

1 jakso Kiireelliset toimenpiteet

17 artikla Tukikelpoiset toimenpiteet

1.           Avustuksia, joiden enimmäismäärät on vahvistettu 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa, voidaan myöntää jäsenvaltioille seuraaviin tuhoojien vastaisiin toimenpiteisiin soveltaen 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä:

a)      tuhoojan hävittämiseksi saastuneelta alueelta suoritettavat toimenpiteet, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tai saman direktiivin 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen unionin toimenpiteiden puitteissa;

b)      toimenpiteet, joilla estetään sellaisen tuhoojan leviäminen, jonka vastaiset unionin rajoittamistoimenpiteet on hyväksytty direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, saastuneella alueella, jolta kyseistä tuhoojaa ei kyetä hävittämään, jos mainitut toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä unionin suojaamiseksi kyseisen tuhoojan leviämiseltä. Nämä toimenpiteet saavat koskea ainoastaan kyseisen tuhoojan hävittämistä puskurivyöhykkeeltä, jos sen on todettu siellä esiintyvän;

c)      suojaavat lisätoimenpiteet, joilla estetään sellaisen tuhoojan leviäminen, jonka vastaiset unionin toimenpiteet on hyväksytty direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jotka ovat muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja hävittämistoimenpiteitä ja b alakohdassa tarkoitettuja rajoittamistoimenpiteitä, jos mainitut toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä unionin suojaamiseksi kyseisen tuhoojan leviämiseltä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja avustuksia voidaan myöntää myös jäsenvaltioille, joiden alueella ei esiinny 1 kohdassa tarkoitettuja tuhoojia, jos toimenpiteet on suoritettu näiden tuhoojien kulkeutumisen estämiseksi kyseisen jäsenvaltion alueelle, koska niitä esiintyy rajanaapurina sijaitsevassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa rajan välittömässä läheisyydessä.

18 artikla Edellytykset

Edellä 17 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet voivat olla tukikelpoisia edellyttäen, että ne on toteutettu välittömästi ja asianomaisessa unionin lainsäädännössä vahvistettujen sovellettavien säännösten mukaisesti ja että vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)           ne koskevat direktiivin 2000/29/EY liitteessä I olevan A osan I jaksossa ja liitteessä II olevan A osan I jaksossa lueteltuja tuhoojia;

b)           ne kuuluvat sellaisen toimenpiteen piiriin, jonka komissio on hyväksynyt direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa vahvistetun edellytyksen täyttävien toimenpiteiden osalta avustus ei saa kattaa kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet sellaisen toimenpiteen, jonka komissio on hyväksynyt direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voimassaolon päättymisen jälkeen.

19 artikla Tukikelpoiset kustannukset

1.           Seuraavat jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat 17 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisesta, voivat mainitun artiklan nojalla olla avustuskelpoisia:

a)      toimenpiteiden toteuttamiseen välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset, henkilöstön asemasta riippumatta, sekä välineiden vuokrauksesta, kulutusosista ja kaikista muista tarvittavista tarvikkeista, käsittelyaineista ja laboratoriokokeista koituvat kustannukset.

b)      sellaisten palvelusopimusten kustannukset, jotka on tehty osan toimenpiteistä toteuttavien kolmansien osapuolten kanssa;

c)      kustannukset, jotka aiheutuvat kasvien hävittämisen ja sitä seuraavan kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden poistamisen sekä tilojen, maan, veden, maaperän, kasvualustojen, rakennusten, koneiden ja laitteiden puhdistuksen ja desinfioinnin korvaamisesta asianomaisille toimijoille;

d)      asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa kustannukset, jotka aiheutuvat muiden tarpeellisten kuin a–c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet on vahvistettu 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoituspäätöksessä.

2.           Kustannukset ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 130 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa tukikelpoisia siitä päivästä lähtien, jona jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tuhoojan esiintymisestä.

Arvioituaan jäsenvaltioiden esittämät maksupyynnöt komissio tekee vastaavat talousarviositoumukset ja maksaa tukikelpoiset kustannukset.

2 jakso Tuhoojien esiintymistä koskevat tutkimusohjelmat

20 artikla Tukikelpoiset tutkimusohjelmat

Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioiden toteuttamille vuoden kestäville tai monivuotisille tuhoojien esiintymistä koskeville tutkimusohjelmille, jäljempänä ’tutkimusohjelmat’, edellyttäen, että kyseiset tutkimusohjelmat täyttävät ainakin yhden seuraavista edellytyksistä:

a)           ne koskevat direktiivin 2000/29/EY liitteessä I olevan A osan I jaksossa ja liitteessä II olevan A osan I jaksossa lueteltuja tuhoojia;

b)           ne kuuluvat sellaisen toimenpiteen piiriin, jonka komissio on hyväksynyt direktiivin 2000/29/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Tutkimusohjelmien on ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuhoojien osalta perustuttava kyseisten tuhoojien kulkeutumista, asettautumista ja leviämistä koskevan riskin arviointiin asianomaisten jäsenvaltioiden alueella, ja niiden vähimmäisedellytyksenä on, että ne kohdistuvat suurimman riskin aiheuttaviin tuhoojiin ja keskeisiin kyseisille riskeille alttiisiin kasvilajeihin.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa vahvistetun edellytyksen täyttävien toimenpiteiden osalta avustus ei saa kattaa kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet sellaisen toimenpiteen, jonka komissio on hyväksynyt direktiivin 2000/29/ETY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voimassaolon päättymisen jälkeen.

21 artikla Tukikelpoiset kustannukset

Seuraavat jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat 20 artiklassa tarkoitettujen tutkimusohjelmien toteuttamisesta, voivat mainitun artiklan nojalla olla tukikelpoisia:

a)           näytteenotosta aiheutuvat kustannukset;

b)           kokeista aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että ne rajoittuvat seuraaviin:

i)       sellaisista testisarjoista, reagensseista ja kulutusosista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat yksilöitävissä ja joita käytetään nimenomaisesti kyseisten kokeiden suorittamiseen;

ii)       näytteenottoon ja kokeiden suorittamiseen välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset, henkilöstön asemasta riippumatta;

c)           asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa kustannukset, jotka aiheutuvat muiden tarpeellisten toimenpiteiden kuin a ja b alakohdassa tarkoitettujen suorittamisesta edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet on vahvistettu 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa avustuspäätöksessä.

22 artikla Tutkimusohjelmien sisältö ja toimittaminen

1.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat tutkimusohjelmat, joille ne hakevat avustusta.

Toukokuun 31 päivän jälkeen esitetyille tutkimusohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavalle vuodelle.

2.           Tutkimusohjelmien on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)      ohjelmaan sisältyvät tuhoojat;

b)      niiden maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden kuvaus ja rajojen määrittely, joilla ohjelmaa sovelletaan, sekä kuvaus kyseisten alueiden tilanteesta asianomaisten tuhoojien esiintymisen osalta;

c)      ohjelman kesto;

d)      tuhoojien ja kasvien, kasvituotteiden ja muiden kohteiden osalta suunniteltujen silmämääräisten tarkastusten, näytteiden ja kokeiden määrä;

e)      alustava talousarvio;

f)       tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa ohjelman päättymispäivään mennessä, ja odotetut hyödyt;

g)      asianmukaiset indikaattorit, joilla mitataan ohjelman tavoitteiden saavuttaminen.

Jokaisessa monivuotisessa tutkimusohjelmassa on annettava ensimmäisen alakohdan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot kultakin ohjelmaan kuuluvalta vuodelta.

23 artikla Tutkimusohjelmien arviointi ja hyväksyminen

1.           Tutkimusohjelmat arvioidaan ottaen huomioon 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa vahvistetut painotusalueet ja perusteet sekä tarvittaessa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tai monivuotisissa ohjeissa esitetyt painotusalueet ja perusteet.

2.           Vuotuiset tutkimusohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja kyseisenä vuonna 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia. Komissio voi 15 artiklassa tarkoitettujen väliraporttien toimittamisen jälkeen tarvittaessa muuttaa kyseisiä päätöksiä koko tukikelpoisuusajan osalta.

3.           Monivuotiset tutkimusohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään ensimmäisen toteutusvuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja ensimmäisen toteutusvuoden 1 päivän tammikuuta ja toteutuskauden päättymisen välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia.

4.           Kun monivuotiset tutkimusohjelmat on hyväksytty 3 kohdan mukaisesti, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Jos talousarviositoumukset jaetaan vuotuisiin eriin, komissio tekee kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon ohjelmien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

5.           Komissio voi antaa vuotuisia tai monivuotisia ohjeita, joissa määritetään tutkimusohjelmien arvioinnissa käytettävät kriteerit ja kasvinsuojelun painotusalueet, etenkin niiden tuhoojien osalta, joiden ei tiedetä esiintyvän unionin alueella, sekä unionin alueelle vaarallisimmiksi katsottujen tuhoojien osalta.

24 artikla Raportointi ja maksut

Edellä olevia 15 ja 16 artiklaa sovelletaan tutkimusohjelmiin soveltuvin osin.

3 jakso Tuhoojien torjuntaa unionin syrjäisimmillä alueilla koskevat ohjelmat

25 artikla Tukikelpoiset toimenpiteet ja kustannukset

1.           Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille ohjelmiin, joita ne toteuttavat tuhoojien torjumiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa luetelluilla unionin syrjäisimmillä alueilla, jäljempänä ’syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat’, asetuksen (EU) N:o 228/2013 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Avustukset koskevat toimia, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisillä alueilla sovelletaan moitteettomasti niillä voimassa olevia tuhoojien torjuntaa koskevia sääntöjä.

2.           Seuraaviin syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää unionin rahoitusosuus:

a)      toimenpiteiden toteuttamiseen välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset, henkilöstön asemasta riippumatta, sekä välineiden vuokrauksesta, kulutusosista ja käsittelyaineista koituvat kustannukset;

b)      sellaisten palvelusopimusten kustannukset, jotka on tehty osan toimenpiteistä toteuttavien kolmansien osapuolten kanssa;

c)      näytteenotosta aiheutuvat kustannukset;

d)      kokeista aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että ne rajoittuvat seuraaviin:

i)        sellaisista testisarjoista, reagensseista ja kulutusosista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat yksilöitävissä ja joita käytetään nimenomaisesti kyseisten kokeiden suorittamiseen;

ii)       näytteenottoon ja kokeiden suorittamiseen välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset, henkilöstön asemasta riippumatta;

26 artikla Syrjäisimpiä alueita koskevien ohjelmien sisältö ja toimittaminen

1.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat, joille ne hakevat avustusta.

Toukokuun 31 päivän jälkeen esitetyille syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavalle vuodelle.

2.           Syrjäisimpiä alueita koskevien ohjelmien on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)      ohjelmaan sisältyvät tuhoojat;

b)      niiden maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden kuvaus ja rajojen määrittely, joilla ohjelmaa sovelletaan, sekä kuvaus kyseisten alueiden tilanteesta asianomaisten tuhoojien esiintymisen osalta;

c)      tekninen selvitys alueen kasvinsuojelutilanteesta;

d)      ohjelman kesto;

e)      ohjelmaan sisältyvät toimet ja tarvittaessa tuhoojien ja kasvien, kasvituotteiden ja muiden kohteiden osalta suunniteltujen silmämääräisten tarkastusten, näytteiden ja kokeiden määrä;

f)       alustava talousarvio;

g)      tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa ohjelman päättymispäivään mennessä, ja odotetut hyödyt;

h)      asianmukaiset indikaattorit, joilla mitataan ohjelman tavoitteiden saavuttaminen.

Jokaisessa monivuotisessa syrjäisimpiä alueita koskevassa ohjelmassa on annettava ensimmäisen alakohdan a–h alakohdassa tarkoitetut tiedot kultakin ohjelmaan kuuluvalta vuodelta.

27 artikla Syrjäisimpiä alueita koskevien ohjelmien arviointi ja hyväksyminen

1.           Syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat arvioidaan ottaen huomioon 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa vahvistetut painotusalueet ja perusteet.

2.           Syrjäisimpiä alueita koskevat vuotuiset ohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja kyseisenä vuonna 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia. Komissio voi 15 artiklassa tarkoitettujen välikertomusten toimittamisen jälkeen tarvittaessa muuttaa kyseisiä päätöksiä koko tukikelpoisuusajan osalta.

3.           Monivuotiset syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat ja niiden rahoitus hyväksytään viimeistään ensimmäisen toteutusvuoden tammikuun 31 päivänä avustuspäätöksellä, joka koskee toteutettuja toimenpiteitä ja ensimmäisen toteutusvuoden 1 päivän tammikuuta ja toteutuskauden päättymisen välisenä aikana aiheutuneita kustannuksia.

4.           Kun monivuotiset syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat on hyväksytty 3 kohdan mukaisesti, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Jos talousarviositoumukset jaetaan vuotuisiin eriin, komissio tekee kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon ohjelmien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

28 artikla Raportointi ja maksut

Edellä olevia 15 ja 16 artiklaa sovelletaan syrjäisimpiä alueita koskeviin ohjelmiin soveltuvin osin.

III LUKU VIRALLISELLE VALVONNALLE JA MUILLE TOIMILLE MYÖNNETTÄVÄ RAHOITUSTUKI

29 artikla Euroopan unionin vertailulaboratoriot

1.           Avustuksia voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 882/2004 32 artiklassa tarkoitetuille Euroopan unionin vertailulaboratorioille kustannuksiin, jotka niille aiheutuvat komission hyväksymien työohjelmien täytäntöönpanosta.

2.           Seuraavat kustannukset voivat 1 kohdan nojalla olla avustuskelpoisia:

a)      laboratorioiden toimintaan välittömästi osallistuvasta henkilöstöstä, henkilöstön asemasta riippumatta, aiheutuvat kustannukset, kun toimintaa suoritetaan unionin vertailulaboratoriona;

b)      tuotantohyödykkeistä aiheutuvat kustannukset;

c)      kulutusosista aiheutuvat kustannukset;

d)      näytteiden lähettämisestä, työmatkoista, kokouksista ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.

30 artikla Koulutus

1.           Komissio voi rahoittaa koulutusta, jota järjestetään asetuksen (EY) N:o 882/2004 51 artiklassa tarkoitetulle virallisesta valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle, luodakseen yhdenmukaisen toimintamallin virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien osalta, jotta varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeatasoisen suojelu.

2.           Komissio laatii koulutusohjelmia, jossa kartoitetaan ensisijaiset toimintakohteet tunnistettujen kansanterveyteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja kasvien terveyteen kohdistuvien riskien perusteella.

3.           Saadakseen 1 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitustukea toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kyseisessä kohdassa tarkoitetulla koulutuksella saatua tietoa levitetään tarpeen mukaan ja käytetään asianmukaisesti kansallisissa koulutusohjelmissa.

4.           Seuraaviin kustannuksiin voidaan myöntää 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus:

a)      koulutuksen tai vaihto-ohjelmien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset;

b)      koulutukseen tai vaihto-ohjelmaan osallistuvan toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön matkoista ja majoituksesta aiheutuvat kustannukset.

31 artikla Jäsenvaltioiden asiantuntijat

Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää jäsenvaltioiden asiantuntijoille aiheutuviin matka- ja oleskelukustannuksiin, kun komissio on nimittänyt heidät avustamaan omia asiantuntijoitaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 45 artiklan 1 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

32 artikla Koordinoidut valvontasuunnitelmat ja tiedonkeruu

1.           Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 882/2004 53 artiklassa tarkoitettujen koordinoitujen valvontasuunnitelmien täytäntöönpanosta ja tiedonkeruusta aiheutuviin kustannuksiin.

2.           Seuraavat kustannukset voivat olla tukikelpoisia:

a)      laboratoriokokeista aiheutuvat kustannukset,

b)      viralliseen valvonnan ja tiedonkeruun edellyttämistä välineistä aiheutuvat kustannukset.

IV LUKU MUUT TOIMENPITEET

33 artikla Tietojärjestelmät

1.           Unioni rahoittaa 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen tehokkaan ja toimivan täytäntöönpanon edellyttämien, komission hallinnoimien tietokantojen ja tietojenkäsittelyjärjestelmien perustamista ja toimintaa.

2.           Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää kolmansien osapuolten, myös kansainvälisten järjestöjen, tietokantojen ja tietojenkäsittelyjärjestelmien perustamiseen ja hallinnointiin edellyttäen, että

a)      kyseisillä välineillä on todistettavasti lisäarvoa koko unionin kannalta ja ne ovat kaikkien niistä kiinnostuneiden käyttäjien saatavilla kaikkialla unionissa; ja

b)      kyseiset välineet ovat tarpeen 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen tehokkaan ja toimivan täytäntöönpanon kannalta.

34 artikla Sääntöjen täytäntöönpano ja mukauttaminen

1.           Unioni voi rahoittaa sellaista teknistä tai tieteellistä työtä, mukaan lukien tutkimukset ja koordinointitoimet, joka on tarpeen 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja kyseisten sääntöjen mukauttamiseksi tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehitykseen.

Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää myös jäsenvaltioille tai kansainvälisille järjestöille, jotka toimivat 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla toteuttaen toimia, joilla tuetaan 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

2.           Avustuksia voidaan myöntää yhden tai useamman jäsenvaltion järjestämille hankkeille, joiden tavoitteena on tehostaa virallista valvontaa innovatiivisten tekniikkojen ja käytäntöjen avulla.

3.           Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää myös sellaisten tiedotus- ja valistusaloitteiden tukemiseen, joiden tarkoituksena on varmistaa, että 1 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä sovelletaan tehokkaalla, säännönmukaisella ja kestävällä tavalla.

III OSASTO OHJELMIEN SUUNNITTELU, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VALVONTA

35 artikla Työohjelmat

1.           Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä II osastossa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yhteiset tai erilliset vuotuiset tai monivuotiset työohjelmat lukuun ottamatta I luvun 1 jaksossa ja II luvun 1 jaksossa tarkoitettuja toimenpiteitä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa työohjelmissa määritetään tavoitteet, odotetut tulokset, toteuttamistapa ja kustannusten kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimenpiteistä, maininta kullekin toimenpiteelle osoitetusta määrästä sekä alustava toteutusaikataulu. Avustuksia varten niissä määritetään painotusalueet, keskeiset arviointiperusteet ja rahoitusosuus.

3.           Komissio tekee asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklan 2 kohdan mukaisesti tapauskohtaisia rahoituspäätöksiä II osaston I luvun 1 jaksossa ja II osaston II luvun 1 jaksossa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi tai tapauksissa, joissa on tarpeen reagoida odottamattomiin muutoksiin.

36 artikla Komission paikalla tekemät tarkastukset

Komissio voi järjestää paikalla tehtäviä tarkastuksia jäsenvaltioissa ja edunsaajien tiloissa tarkistaakseen erityisesti, että

a)           unionin rahoitusosuuden saaneiden toimenpiteiden täytäntöönpano on tehokasta;

b)           hallinnolliset järjestelyt vastaavat unionin sääntöjä;

c)           tarvittavat tositteet ovat olemassa ja vastaavat unionin rahoitustukea saavia toimenpiteitä.

37 artikla Tiedon saatavuus

Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on annettava komission käyttöön kaikki toimenpiteiden täytäntöönpanon todentamisen kannalta tarpeelliset tiedot ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen unionin myöntämän rahoituksen hoidossa, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina.

38 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimenpiteitä toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta tämän asetuksen puitteissa rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, täytäntöönpanoelimien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[27] säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

IV OSASTO YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

3.           Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

40 artikla Arviointi

1.           Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 arviointikertomuksen II osaston I ja II luvussa ja III luvun 29 ja 30 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta (tulokset ja vaikutukset) siltä osin kuin on kyse tehokkaasta resurssien käytöstä ja sen lisäarvosta unionin tasolla. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa yksinkertaistamismahdollisuuksia, kaikkien tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden säilymistä sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.

2.           Komissio laatii viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022 jälkiarvioinnin 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Kyseisessä jälkiarvioinnissa, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, tarkastellaan 1 artiklassa tarkoitettujen menojen toimivuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia.

3.           Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa arvioinneissa otetaan huomioon toteutuksen edistyminen mitattuna 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla indikaattoreilla.

4.           Komissio toimittaa näiden 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

41 artikla Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.           Asianomaisten jäsenvaltioiden ja edunsaajien on tapauksen mukaan huolehdittava siitä, että tämän asetuksen mukaisesti myönnetylle rahoitusosuudelle taataan riittävä julkisuus, jotta unionin asema toimenpiteiden rahoituksessa voidaan saattaa suuren yleisön tietoon.

2.           Komissio toteuttaa rahoitettuihin toimenpiteisiin ja niiden tuloksiin liittyviä viestintä- ja tiedotustoimia. Lisäksi tämän asetuksen mukaisesti viestintään kohdennetut varat kattavat unionin poliittisia painotusalueita koskevan toimielinten viestinnän.

42 artikla Kumoaminen

3.           Kumotaan päätökset 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY.

4.           Viittauksia päätöksiin 66/399/ETY ja 76/894/ETY pidetään viittauksina asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohtaan.

43 artikla Siirtymäsäännökset

Vuotta 2013 koskeviin eläintautien ja zoonoosien kansallisiin hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmiin, jotka saavat unionin rahoitusta päätöksen 2009/470/EY 27 artiklassa säädetyn rahoitustoimenpiteen nojalla, sovelletaan edelleen mainitun artiklan 7 ja 8 kohtaa.

44 artikla Direktiivin 98/56/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 98/56/EY[28] seuraavasti:

Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.”

Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.”

45 artikla Direktiivin 2000/29/ETY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2000/29/EY seuraavasti:

1.           Poistetaan 13 c artiklan 5 kohta.

2.           Poistetaan 22–26 artikla.

46 artikla Asetuksen (EY) N:o 178/2002 muuttaminen

5.           Korvataan asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Komissiota avustaa pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011[29] tarkoitettu komitea. Komitea jaetaan osastoihin kaikkien asiaankuuluvien asioiden käsittelemiseksi.”

6.           Kaikkia unionin lainsäädännössä olevia viittauksia pysyvään kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteaan pidetään viittauksina asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komiteaan.

47 artikla Asetuksen (EY) N:o 882/2004 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 66 artikla.

48 artikla Asetuksen (EY) N:o 396/2005 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 36 ja 37 artikla.

49 artikla Direktiivin 2008/90/EY muuttaminen

Korvataan direktiivin 2008/90/EY 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.          Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.”

50 artikla Direktiivin 2009/128/EY muuttaminen

Poistetaan direktiivin 2009/128/EY 22 artikla.

51 artikla Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 76 artikla.

52 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä (”elintarvike- ja rehualan menot”)

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[30]

17 04 – Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys, eläinten hyvinvointi ja kasvien terveys

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[31].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

P       Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla menoilla on pyrittävä varmistamaan ihmisten, eläinten ja kasvien korkeatasoinen terveys koko elintarvikeketjussa ja siihen liittyvillä aloilla sekä kuluttajien ja ympäristön korkeatasoinen suojelu sekä antamaan samalla unionin elintarviketeollisuudelle mahdollisuus toimia kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista edistävässä ympäristössä.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1:

Edistää korkeatasoista elintarviketurvallisuutta ja turvallisia elintarvikkeiden ja muiden sellaisten tuotteiden tuotantojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, parantaen samalla elintarviketuotannon kestävyyttä.

Erityistavoite nro 2:

Parantaa eläinten terveystilannetta unionissa ja tukea eläinten hyvinvoinnin edistämistä.

Erityistavoite nro 3:

Edistää unionin alueelle kulkeutuneiden tuhoojien varhaista ajoissa tapahtuvaa havaitsemista sekä hävittämistä.

Erityistavoite nro 4:

Auttaa parantamaan virallisen valvonnan ja elintarvike- ja rehualan menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetussa asetuksessa tarkoitettujen unionin sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa ja noudattamista edistävien toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Vuosien 2007–2013 rahoituskehys vaikuttaa lähinnä jäsenvaltioihin ja näiden toimivaltaisiin viranomaisiin, sillä nämä ovat rahoitusosuuden tärkeimpiä edunsaajia. Välillisiä vaikutuksia kohdistuu myös sidosryhmiin, esimerkiksi alkutuottajiin (maataloustuottajiin jne.), muihin toimijoihin ja eläinlääkäreihin, mutta nämä vaikutukset ovat sekundäärisiä. Tämä linja jatkuu myös vuodet 2014–2020 kattavassa asetusluonnoksessa.

On odotettavissa, että EU:n osarahoituksen myötä

– eläintaudit ja kasvintuhoojat hävitetään nopeammin niiden esiintyessä

– eläintautien ja kasvintuhoojien esiintymiset vältetään

– elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta koskevaa EU-lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisemmin kaikkialla EU:ssa.

Edellä esitetyt seikat myötävaikuttavat myös sisämarkkinoiden toimintaan ja sujuvoittavat pääsyä kolmansien maiden markkinoille, millä voi olla myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen EU:ssa.

Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tavoite 1: Edistää korkeatasoista elintarviketurvallisuutta ja turvallisia elintarvikkeiden ja muiden sellaisten tuotteiden tuotantojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, parantaen samalla elintarviketuotannon kestävyyttä.

Tätä tavoitetta mitataan ihmisillä unionissa esiintyvien, elintarviketurvallisuuteen tai zoonooseihin liittyvien tautitapausten lukumäärän vähenemisellä.

Tavoite 2: Parantaa eläinten terveystilannetta unionissa ja tukea eläinten hyvinvoinnin edistämistä.

Tätä tavoitetta mitataan sellaisten jäsenvaltioiden tai alueiden lukumäärän lisääntymisellä, jotka ovat vapaita eläintaudeista, joiden osalta myönnetään rahoitusta, sekä tautiparametrien, kuten esiintyvyyden, sairastavuuden ja taudinpurkausten määrän vähenemisellä.

Tavoite 3: Edistää unionin alueelle kulkeutuneiden tuhoojien ajoissa tapahtuvaa havaitsemista ja hävittämistä.    

Tätä tavoitetta mitataan seuraavilla:

– tuhoojia koskevien selvitysten kattavuus unionin alueella, etenkin niiden tuhoojien osalta, joiden ei tiedetä esiintyvän unionin alueella, sekä unionin alueelle vaarallisimmiksi katsottujen tuhoojien osalta; ja

– kyseisten tuhoojien hävittämiseen käytetty aika ja onnistumisaste.

Tavoite 4: Auttaa parantamaan virallisen valvonnan ja muiden asetusluonnoksen 1 artiklassa tarkoitettujen unionin sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa ja noudattamista edistävien toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta.

Tämän tavoitteen indikaattori on myönteinen suuntaus komission asiantuntijoiden jäsenvaltioiden tietyillä ongelma-alueilla suorittaman ja raportoiman valvonnan tuloksissa.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Yksityistä sektoria suojellaan tautien ja tuhoojien vakavasti haitallisilta vaikutuksilta, ja näin myötävaikutetaan kasvun edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen EU:ssa. Tämän asetuksen säännöksillä olisi tuettava kunkin alan poliittisia tavoitteita, joita ovat eläinten hyvän terveys, kasvien terveys, kasvien lisäysaineiston terveys ja virallinen valvonta.

Asetuksella tuetaan elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan politiikan alaa koskevien EU:n toimien täytäntöönpanoa vuodesta 2014 eteenpäin. Asetuksen perustana ovat nykyisen lainsäädännön kautta saavutetut tulokset sekä ehdotuksen liitteenä esitettävän nopeutetun vaikutustenarvioinnin tulokset.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alaan sovellettavan ”pellolta pöytään” ‑lähestymistavan mukaisesti toimilla pyritään tekemään parannuksia koko elintarvikeketjuun. Tämä sektori on yhdenmukaistettu EU:n tasolla, ja jäsenvaltioiden välillä käydään sektorilla merkittävää kauppaa. EU:n elintarvike- ja juomateollisuus on Euroopan suurin valmistussektori, ja sen vuotuinen liikevaihto vuonna 2009 oli 954 miljardia euroa. Se vie elintarvike- ja juomatuotteita kolmansiin maihin 54 miljardin euron arvosta, myötävaikuttaa positiiviseen kauppataseeseen noin 10 miljardin euron arvosta ja työllistää noin 4,2 miljoonaa ihmistä (Lähde: Euroopan elintarvike- ja juomateollisuuden keskusliitto).

Vakavat eläin- ja kasvitautien purkaukset voivat aiheuttaa merkittäviä suoria tappioita maataloudelle ja potentiaalisesti valtavia välillisiä tappioita Euroopan taloudelle. Tällaiset ongelmat voivat levitä nopeasti jäsenvaltiosta toiseen ja koskea koko EU:n markkinoita. Suuressa osassa Eurooppaa huomattavia tappioita hiljattain aiheuttanut Bluetongue-tauti on hyvä muistutus eläintautien purkausten ennakoimattomuudesta ja vakavuudesta.

EU:n väliintulon tavoitteena on minimoida tautien vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja markkinoihin sekä vähentää riskejä koko elintarvikeketjussa ehkäisevin toimin ja kriisinhallintatoimin.

EU:n rahoitus kohdistetaan kansallisiin ohjelmiin, joiden tavoitteena on eläinten terveyden kohentaminen tai sellaisten tautien hävittäminen, jotka vaikuttavat ihmisiin tai joiden esiintymisellä voi olla huomattavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Hävittämis-, valvonta- ja seurantaohjelmat ovat välttämättömiä, jotta kansanterveyteen ja/tai eläinten terveyteen kohdistuvaa riskiä voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle. EU:n laajuinen valvonta kohdistuu myös lintuinfluenssan ja tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) kaltaisiin tauteihin.

Kiireellisiin toimenpiteisiin myönnettävää rahoitusosuutta (hätärahastoa) voidaan käyttää jäsenvaltioiden avustamisessa näiden reagoidessa eläintautikriiseihin. Lisäksi on perustettu rokotepankkeja, ja niiden varastoja on pidetty yllä, jotta rokotteita olisi saatavilla hätätilannekäyttöä varten.

Varoja myönnetään myös sellaisten jäsenvaltioiden tueksi, joiden alueelle ilmaantuu kasveille haitallisia organismeja, joita ei ole aiemmin esiintynyt sen alueella, etenkin jäsenvaltioiden välisen ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan lisääntymisen vuoksi. Tällä on vaikutuksia sekä elintarviketeollisuudelle että yleensäkin teollisuudelle, sillä jotkin kasveille haitalliset organismit voivat vahingoittaa myös puuta ja puista pakkausmateriaalia, esimerkiksi kuormalavoja.

Lisäksi rahoitetaan Euroopan unionin vertailulaboratorioiden verkostoa, jotta varmistetaan valmiustason parantaminen ja EU-tason tieteellisen tuen tarjoaminen komissiolle ja jäsenvaltioille. Tämä myötävaikuttaa diagnostisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseen EU-tasolla. Toimiin sisältyy myös koulutusohjelma (”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelma), joka on suunnattu toimivaltaisten viranomaisten henkilöstölle sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella ja jolla varmistetaan EU:n vaatimusten asianmukainen täytäntöönpano.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyisen oikeudellisen kehyksen ongelmat liittyvät lähinnä siihen, että kehystä olisi mukautettava alakohtaisissa uudelleentarkasteluissa havaittuihin muuttuneisiin tarpeisiin. Nämä tarpeet olisi otettava huomioon tulevassa lainsäädännössä riippumatta siitä, sisällytetäänkö menoja koskevat säännökset alakohtaisiin säädöksiin vai kootaanko ne yhteen horisontaaliseen säädökseen.      Peruste nro 1: Nykyinen oikeudellinen kehys on liian monimutkainen.

Nykyinen rahoitusosuuksia koskeva selkeyden puute aiheuttaa huomattavia epävarmuustekijöitä jäsenvaltioiden suunnitteluun. Sen vuoksi tässä asetuksessa säädetään kolmesta enimmäisosuudesta: 50, 75 ja 100 prosenttia. Täyttä 100 prosentin rahoitusosuutta sovelletaan rokotteiden ostoon ja EU:n vertailulaboratorioiden tukikelpoisiin kustannuksiin; 75 prosentin osuutta sovelletaan sellaisten jäsenvaltioiden tukikelpoisiin kustannuksiin, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on viimeisimpien tietojen mukaan alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta; 50 prosentin osuutta sovelletaan muihin tukikelpoisiin kustannuksiin, ja sitä pidetään perusrahoitusosuutena vuodesta 2014 lähtien.

Eri rahoitussäännökset sisältyvät nykyisin useisiin eri säädöksiin. Tämä ongelma ratkaistaan kokoamalla nämä säännökset yhteen oikeusperustaan. Ehdotettu 50 000 euron vähimmäismäärä avustusta kohden yksinkertaistaa budjettihallintoa jäsenvaltioiden ja EU-toimielinten hallinnoissa. Peruste nro 2: Nykyiset varainhoidon välineet ovat puutteellisia.

Nykyisissä rahoitussäännöksissä ei esitetä selkeitä ja johdonmukaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

Tukikelpoisten toimenpiteiden ja niihin liittyvien kustannusten määritelmä on epäselvä. Niiden selkeyttämistä ja yksinkertaistamista suositeltiin vuonna 2012 esitetyssä sisäistä tarkastusta koskevassa kertomuksessa.

Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen, että järjestelmä on tarpeettoman monimutkainen ja virheosuudet ovat liian suuria. Jäsenvaltioiden edustajien keskuudessa hiljattain tehdystä kyselystä kävi ilmi, että monivuotisten ja vuotuisten ohjelmien suunnittelukehystä pidetään työläänä. Vuotuinen suunnitelmien valmistelu-, arviointi-, hyväksyntä- ja raportointikierros vie paljon resursseja, ja suuri osa tästä on vuosittain toistuvaa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

On ehdottoman tärkeää, että nyt tarkasteltavana oleva ehdotus on johdonmukainen myös muiden EU-politiikan alojen kanssa. Korkealla tasolla tämä tarkoittaa Eurooppa 2020 ‑strategian ja monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteiden tukemista. On olennaisen tärkeää, että rahoituskehys tukee talouden elpymistä edistämällä kauppaa ja muuta tärkeää taloudellista toimintaa. Muilla aloilla on varmistettava, että elintarvikkeita ja rehuja koskeva politiikka tukee ja täydentää muita EU-politiikan aloja eikä ole niiden kanssa päällekkäinen tai heikennä niitä. Tämä koskee etenkin maatalouden ja kaupan aloja. Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa uusissa ehdotuksissa tuetaan samankaltaisia yleistavoitteita kuin nykyisissä asiaan liittyvissä asetusluonnoksissa, mutta erityistavoitteet ja toteutuskeinot ovat erilaiset. On myös olennaisen tärkeää, että luonnoksessa tuetaan eurooppalaista kauppaa ja että se on linjassa nykyisten ja tulevien kauppasääntöjen kanssa. Huomioon on otettava myös meripolitiikka silloin, kun rahoituskehyksellä tuetaan esimerkiksi vesiviljeltyihin eläimiin vaikuttavien tautien ehkäisyä tai hävittämistä. Myös ympäristöpolitiikan tavoitteet on otettava huomioon, sillä ympäristöpolitiikalla on vahvoja yhteyksiä muihin politiikan aloihin, kuten kansanterveyteen, eläinten hyvinvointiin yms., ja toimintaa on sovitettava yhteen näiden kanssa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– þ  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020 (maksusitoumusmäärärahat).

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[32]

þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– þ  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[33]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto (EAHC): Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[34] mukaisesti komissio on antanut terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastolle tehtäväksi[35] suorittaa ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman hallinnointiin liittyviä täytäntöönpanotehtäviä kaudella 2007–2013. Komissio voi sen vuoksi päättää antaa terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastolle myös ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman hallinnointiin liittyvät toimeenpanotehtävät kaudella 2014–2020.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Tällä hetkellä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto hallinnoi ”Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi” -ohjelman menoja. Kaikkia muita menoja hallinnoi komissio suoraan. Esitettyjen eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluohjelmien analysointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Vuoden 2013 eläinlääkintäohjelmille tehtiin ensimmäinen ulkoinen arviointi, ja arviointia kehitetään edelleen tulevina vuosina. Tulosindikaattoreita kehitetään parhaillaan. Niistä on hyötyä ohjelmien saavutusten arvioinnissa.

Komissio laatii viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa tarkastellaan lisäksi yksinkertaistamismahdollisuuksia, kaikkien tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden säilymistä sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.

Lisäksi toteutetaan jälkiarviointi viimeistään vuoden 2022 puolivälissä.

Komissio toimittaa näiden arviointien tulokset ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Suurin osa varoista suunnataan jäsenvaltioille.

Budjetin täytäntöönpanon keskeiset elementit ovat seuraavat:

Viralliseen valvontaan ja muihin toimiin annettavan rahoitusosuuden täytäntöönpanoa koskevat yhteiset tai erilliset vuotuiset työohjelmat hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä. Näissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimenpiteistä, maininta kullekin toimenpiteelle osoitetusta määrästä sekä alustava toteutusaikataulu. Avustusten osalta niissä määritetään painotusalueet, keskeiset arviointiperusteet ja rahoitusosuus.

Jotta eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät hävittämis-, valvonta- ja seurantaohjelmat voidaan panna täytäntöön, komissio arvioi ja hyväksyy jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat kunkin vuoden tammikuun 30. päivään mennessä asettaen tarvittaessa ehtoja niiden täytäntöönpanolle sekä päättää samalla avustuksen määrästä. Kun kyse on monivuotisten ohjelmien hyväksymisestä, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Jos näin tehdään, komissio tekee kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon ohjelmien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

Jos on pantava täytäntöön eläinten ja kasvien terveyteen liittyviä kiireellisiä toimenpiteitä tai reagoitava ennakoimattomiin tapahtumiin, komissio hyväksyy tapauskohtaisia rahoituspäätöksiä.

Lisäksi tehdään joukko palvelusopimuksia.

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

– virallisen valvonnan huono täytäntöönpano, joka heikentää osarahoitettujen toimenpiteiden tehokkuutta,

– hävittämisohjelmiin ja kiireellisiin toimenpiteisiin tarkoitetun rahoituksen tehoton tai epätaloudellinen käyttö johtuen siitä, että todellisten tukikelpoisten kustannusten korvaaminen on monimutkaista ja mahdollisuudet tehdä tukikelpoisten kustannusten tarkastuksia asiakirjojen perusteella ovat rajalliset.

2.2.2.     Valvontamenetelmät

Yleensä kustakin toimesta vastaavat edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät tarkastavat, hyväksyvät ja allekirjoittavat kaikki elintarvike- ja rehualan menoihin liittyvät rahoitustoimet (sitoumukset, maksut, perintämääräykset jne.) ja sopimukset/avustussopimukset. Jokaisen edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän apuna on hajautetun tason rahoitusyksikkö, joka todentaa ja täydentää rahoitustoimia koskevat asiakirjat ja sopimukset/avustussopimukset ennen niiden allekirjoittamista. Toiminnan aloittamisesta ja varmentamisesta vastaavat vastuussa olevan yksikön henkilöstön jäsenet.

Keskustason rahoitusyksikkö tekee lisäksi ennakkoon ylemmän tason asiakirjatarkistuksia, jotka kohdistuvat rahoitustoimista valittuun otokseen. Lisäksi pääosaston keskitetty tarkastusryhmä tekee käyntejä paikan päälle tarkastaakseen edunsaajan ilmoittamien kustannusten tukikelpoisuuden. Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto hyödyntää myös asiaan erikoistuneen yrityksen palveluja jälkitarkastusten järjestämisessä.

Avustukset: Kun otetaan huomioon edellä mainittu kehys ja se, että suurin osa EU-avustusten edunsaajista on julkisia tahoja, sääntöjenvastaisuuksien riskiä voidaan pitää erittäin pienenä. Loppuun saatetuille avustetuille hankkeille tehdään jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuksen strategiana on a) yhdistää riskinarviointi ja satunnaisvalinta, jotta vältetään liian tiukka valintaprosessi, ja b) kiinnittää paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa huomiota toiminnallisiin näkökohtiin aina kun se on mahdollista.

Palveluhankintasopimukset: Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto tekee palveluhankintasopimuksia palveluntarjoajien kanssa. Toimeksisaajat valitaan tarjouskilpailumenettelyjen perusteella noudattaen varainhoitoasetusta. Jos sopimus ylittää tietyn kattosumman, se joutuu terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston julkisia hankintoja käsittelevän komitean perusteellisen valvonnan kohteeksi. Pääosasto käyttää komission ehdottamia mallisopimuksia, joissa määrätään mahdollisuudesta suorittaa jälkitarkastuksia. Koska sopimusten rahamäärät ovat kuitenkin kiinteitä, rahoitusvirheiden riski pienenee ja palveluhankintasopimuksiin sovellettavien jälkitarkastusten määrä on hyvin rajallinen.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että kun tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, Euroopan unionin taloudelliset edut suojataan soveltamalla ehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa vastaan tehokkailla tarkastuksilla, ja jos säännönvastaisuuksia havaitaan, perimällä virheellisesti maksetut summat takaisin ja tarpeen mukaan soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja varainhoitoasetuksen 58 artiklan mukaisesti.

Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAFilla on valtuudet tehdä tarkastuksia paikan päällä ja tutkia talouden toimijoita, joita tällainen rahoitus koskee suoraan tai epäsuorasti, 11. marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti sen vahvistamiseksi, onko unionin rahoitukseen liittyvän avustussopimuksen tai päätöksen tai sopimuksen yhteydessä esiintynyt petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraavissa päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti valtuutettava komissio, mukaan luettuna OLAF, ja tilintarkastustuomioistuin tekemään tällaisia tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edeltävien kohtien säännösten soveltamista.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat (numeroitu uudelleen vuosia 2014–2020 koskevaa uutta jaottelua varten )

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat (vuosia 2014–2020 koskeva uusi jaottelu)

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM || EFTA-mailta[36] || ehdokas­mailta[37] || kolman­silta mailta || varainhoitoasetuk­sen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 17 01 04 03 Kasvien terveyttä koskevia toimenpiteitä, rehu- ja elintarviketurvallisuutta, eläintautien hävittämistä ja hätärahastoa tukevat hallintomenot || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3 || 17 01 06 03 Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoa (EAHC) tukevat hallintomenot || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3 || 17 04 01 Rahoitusosuus, jonka avulla varmistetaan parempi eläinten terveystilanne ja korkeatasoinen eläinten suojelu unionissa || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3 || 17 04 02 Rahoitusosuus, jonka avulla varmistetaan kasveille haitallisten organismien ajoissa tapahtuva havaitseminen ja niiden hävittäminen || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3 || 17 04 03 Rahoitusosuus, jonka avulla varmistetaan vaikuttava, tehokas ja luotettava valvonta || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3 || 17 04 04 Eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät kiireelliset toimenpiteet || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

4 || 17 04 10 Kansainväliset sopimukset || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1      Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

(käypinä hintoina)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

DG: SANCO || || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || YHTEEN­SÄ

2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || >2020

Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

17 04 01 Toimintamäärärahat, joiden avulla edistetään parempaa eläinten terveystilannetta ja korkeatasoista eläinten suojelua unionissa || Sitoumukset || (1) || 180,000 || 178,500 || 177,000 || 175,000 || 171,500 || 171,500 || 171,000 || || 1,224,500

Maksut || (2) || 10,000 || 165,000 || 163,000 || 161,000 || 157,000 || 158,000 || 159,000 || 251,500 || 1,224,500

17 04 02 Toimintamäärärahat, joiden avulla edistetään kasveille haitallisten organismien ajoissa tapahtuvaa havaitsemista ja niiden hävittämistä || Sitoumukset || (1) || 5,000 || 10,000 || 14,000 || 19,000 || 25,000 || 28,500 || 30,500 || || 132,000

Maksut || (2) || 3,000 || 9,000 || 12,000 || 17,000 || 22,000 || 25,000 || 26,000 || 18,000 || 132,000

17 04 03 Toimintamäärärahat, joiden avulla parannetaan valvonnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta || Sitoumukset || (1) || 45,724 || 47,360 || 50,401 || 53,558 || 57,520 || 60,021 || 62,162 || || 376,746

Maksut || (2) || 18,000 || 45,000 || 48,000 || 50,000 || 52,000 || 55,000 || 58,000 || 50,746 || 376,746

17 04 04 Eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät kiireelliset toimenpiteet || Sitoumukset || (1) || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || || 140,000

|| Maksut || (2) || 10,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 20,000 || 10,000 || 140,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (entiset BA-budjettikohdat, epäsuora ja suora tutkimustoiminta) || || || || || || || || ||

17 01 04 03 Elintarvike- ja rehuturvallisuuteen, eläinten terveyteen, eläinten hyvinvointiin ja kasvien terveyteen liittyvät tukimenot || (3) || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || || 18,690

17 01 06 03 Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto – Elintarvike- ja rehuteollisuuteen, eläinten terveyteen, eläinten hyvinvointiin ja kasvien terveyteen liittyvä rahoitusosuus

PO SANCOn || Sitoumukset || =1+3 || 253,394 || 258,530 || 264,071 || 270,228 || 276,690 || 282,691 || 286,332 || || 1,891,936

määrärahat YHTEENSÄ || Maksut || =2+3 || 43,670 || 241,670 || 245,670 || 250,670 || 253,670 || 260,670 || 265,670 || 330,246 || 1,891,936

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 250,724 || 255,860 || 261,401 || 267,558 || 274,020 || 280,021 || 283,662 || || 1,873,246

Maksut || (5) || 41,000 || 239,000 || 243,000 || 248,000 || 251,000 || 258,000 || 263,000 || 330,426 || 1,873,246

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || || 18,690

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+6 || 253,394 || 258,530 || 264,071 || 270,228 || 276,690 || 282,691 || 286,332 || || 1,891,936

Maksut || =5+6 || 43,670 || 241,670 || 245,670 || 250,670 || 253,670 || 260,670 || 265,670 || 330,246 || 1,891,936

Vuoden 2014 budjetista on korvamerkitty 5 miljoonaa euroa ilmastonmuutokseen liittyviä varoja bluetongue- ja Schmallenberg-tautien hävittämiseen.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || YHTEENSÄ

2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

DG: SANCO || ||

Henkilöresurssit || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 23,446

Muut hallintomenot || 6,121 || 6,243 || 6,368 || 6,495 || 6,625 || 6,758 || 6,893 || 45,503

YHTEENSÄ || Määrärahat || 9,470 || 9,593 || 9,717 || 9,845 || 9,975 || 10,107 || 10,242 || 68,949

|| || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 9,470 || 9,593 || 9,717 || 9,845 || 9,975 || 10,107 || 10,242 || 68,949

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi || vuosi >2020 || YHTEEN­SÄ

2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 262,865 || 268,123 || 273,789 || 280,073 || 286,665 || 292,799 || 296,575 || || 1,960,886

Maksut || 53,141 || 251,263 || 255,388 || 260,515 || 263,645 || 270,778 || 275,913 || 330,246 || 1,960,886

On muistettava, että kohdassa 3.2.1 mainitut määrät ovat enimmäismääriä, ja vuosittainen tarve arvioidaan kunakin vuonna yleisen enimmäismäärän puitteissa.

3.2.2      Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti (Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa, kolmen desimaalin tarkkuudella):

ERITYISTAVOITE 1 – Edistää korkeatasoista elintarviketurvallisuutta ja turvallisia elintarvikkeiden ja muiden sellaisten tuotteiden tuotantojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, parantaen samalla elintarviketuotannon kestävyyttä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseen liittyvät menot sisältyvät tavoitteisiin 2–4 liittyvien toimenpiteiden menoihin.

ERITYISTAVOITE 2 – Parantaa eläinten terveystilannetta unionissa ja tukea eläinten hyvinvoinnin edistämistä.

Tavoitteet ja tuotokset || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ ||

TUOTOKSET ||

||

Tyyppi || Keski­määräi­set kus­tannuk­set || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Luku­mää­rä || Kus­tan­nus || Tuo­tosten luku­määrä yh­teensä || Kustan­nukset yhteen­sä ||

- tuotos || Tautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat || +/- 1,4 miljoo­naa || +/-120 || 170 || +/-120 || 168 || +/-120 || 166 || +/-120 || 163 || +/-120 || 159 || +/-120 || 158 || +/-120 || 157 || +/- 840 || 1,141 ||

- tuotos || Muut eläinlääkinnälliset toimenpiteet ja rokotteiden/anti­geenien hankinta || +/- 2,38 miljoo­naa || +/- 5 || 10 || +/- 5 || 10,5 || +/- 5 || 11 || +/- 5 || 12 || +/- 5 || 12,5 || +/- 5 || 13,5 || +/- 5 || 14 || +/- 35 || 83,5 ||

Välisumma erityistavoite 2 || || 180,0 || || 178,5 || || 177,0 || || 175,0 || || 171,5 || || 171,5 || || 171 || || 1,224,5 ||

ERITYISTAVOITE 3 – Edistää unionin alueelle kulkeutuneiden tuhoojien ajoissa tapahtuvaa havaitsemista ja niiden hävittämistä

Tavoitteet ja tuotokset || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi || Keski­määräi­set kustan­nukset || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Tuotos­ten luku­määrä yhteen­sä || Kus­tannuk­set yhteen­sä

- tuotos || Valvonta­ohjelmat || +/-0,9 || 5 || 5,0 || 13 || 9,0 || 16 || 13,0 || 20 || 18,0 || 24 || 24,0 || 27 || 27,0 || 31 || 29,0 || 136 || 125,0

- tuotos || Siemenet || 0,600 || - || - || 2 || 1,0 || 2 || 1,0 || 2 || 1,0 || 2 || 1,0 || 2 || 1,5 || 2 || 1,5 || 12 || 7,0

Välisumma erityistavoite 3 || || 5,0 || || 10,0 || || 14,0 || || 19,0 || || 25,0 || || 28,5 || || 30,5 || || 132,0

ERITYISTAVOITE 4 – Parantaa valvonnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta

Tavoit­teet ja tuotok­set || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi || Keski­määräi­set kustan­nukset || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­kum­ä­ärä || Kus­tan­nus || Lu­kumää­rä || Kus­tannus || Lu­kumää­rä || Kus­tannus || Lu­kumää­rä || Kus­tannus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Tuotos-ten luku­määrä yhteen­sä || Kus­tannuk­set yhteen­sä

- tuotos || Laboratoriot ja keskukset || 0,330 || 45 || 15 || 45 || 15,5 || 47 || 16 || 48 || 16,5 || 51 || 17 || 55 || 18 || 56 || 18,8 || 345 || 116,8

- tuotos || Koulutuksen parantaminen elintarvikkei­den turvalli­suuden lisäämiseksi (BTSF) || 0,150 || 95 || 15 || 100 || 15,5 || 105 || 16 || 105 || 16,5 || 116 || 17,5 || 122 || 18 || 127 || 19 || 770 || 117,5

- tuotos || Viestintä || 0,25 || 8 || 2,0 || 8 || 2,0 || 8 || 2,0 || 10 || 2,5 || 10 || 2,5 || 10 || 2,70 || 10 || 2,70 || 64 || 16,4

- tuotos || Kansalliset asiantuntijat || 0,005 || 125 || 0,5 || 125 || 0,5 || 125 || 0,6 || 125 || 0,6 || 125 || 0,7 || 125 || 0,7 || 125 || 0,7 || 875 || 4,3

- tuotos || Hälytys­järjestelmät ja tietotekniset välineet || 1,300 || 6 || 8 || 7 || 8 || 7 || 8,5 || 7 || 9 || 7 || 9,5 || 7 || 10 || 8 || 10 || 49 || 63,0

- tuotos || Tietojen keruu || 0,500 || 4 || 2 || 5 || 2,5 || 6 || 3 || 7 || 3,5 || 9 || 4,5 || 9 || 4,5 || 9 || 4,5 || 49 || 24,5

- tuotos || Kansainväli­set järjestöt || 0,370 || 3 || 1,0 || 3 || 1,0 || 4 || 1,5 || 4 || 1,5 || 4 || 1,5 || 4 || 1,8 || 6 || 2,0 || 28 || 10,3

- tuotos || Tutkimukset ja arvioinnit || 0,300 || 7 || 2,224 || 7 || 2,360 || 9 || 2,901 || 10 || 3,358 || 12 || 4,320 || 12 || 4,321 || 13 || 4,462 || 70 || 23,946

Välisumma erityistavoite 4 || || 45,724 || || 47,360 || || 50,401 || || 53,558 || || 57,520 || || 60,021 || || 62,162 || || 376,746

ERITYISTAVOITTEET 2 ja 3 - Eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät kiireelliset toimenpiteet

Tavoitteet ja tuotokset || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET ||

||

Tyyppi || Keski­määräi­set kustan­nukset || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­ nus || Lu­ku­mää­rä || Kus­tan­nus || Tuo­tos­ten luku­määrä yh­teen­sä || Kustan­nukset yhteen­sä ||

- tuotos || Kiireelliset tilanteet, eläinten terveys ja kasvien terveys || || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 20,0 || * || 140,0 ||

Välisumma erityistavoitteet 2 ja 3 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 140 ||

* tuotosten määrää ei tiedetä – riippuu tautiesiintymien määrästä

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 250,724 || || 255,860 || || 261,401 || || 267,558 || || 274,020 || || 280,021 || || 283,662 || || 1,873,246

On muistettava, että kohdassa 3.2.2 mainitut määrät ovat enimmäismääriä, ja vuosittainen tarve arvioidaan kunakin vuonna yleisen enimmäismäärän puitteissa.

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 3,349 || 23,446

Muut hallintomenot || 6,121 || 6,243 || 6,368 || 6,495 || 6,625 || 6,758 || 6,893 || 45,503

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 9,470 || 9,593 || 9,717 || 9,845 || 9,975 || 10,107 || 10,242 || 68,949

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[38] ||

Henkilöresurssit || xx || xx || xx || xx || xx || xx || xx || xx

Muut hallintomenot || xx || xx || xx || xx || xx || xx || xx || xx

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 2,670 || 18,690

YHTEENSÄ || 12,141 || 12,263 || 12,388 || 12,515 || 12,645 || 12,778 || 12,913 || 87,640

Edellä esitettyjä lukuja mukautetaan suunnitellun ulkoistamismenettelyn mukaisesti.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 24,5 || 24,5 || 24,5 || 24,5 || 24,5 || 24,5 || 24,5

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[39] ||

XX 01 02 01 (CA, INT, SNE – katetaan kokonaismäärärahoista) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

XX 01 02 02 (CA, INT, JED, LA ja SNE EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy [40] || - päätoimipaikassa[41] || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (CA, INT, SNE – epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 02 (CA, INT, SNE – suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 26,5 || 26,5 || 26,5 || 26,5 || 26,5 || 26,5 || 26,5

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Nykyisellään ehdotuksen SANCO/11220/2012 Rev.1 soveltamisalaan kuuluvia elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyviä menoja (elintarvike- ja rehualan menot) hallinnoi henkilöstö, jonka määrä on kokoaikaiseksi muutettuna 28,5. Arvioiden mukaan vuodesta 2014 eteenpäin riittävä määrä olisi kuitenkin 26,5 kokoaikavastaavaa työntekijää. Tähän lukumäärään sisältyy vain PO SANCO:n henkilöstöä.

Nämä luvut koskevat ainoastaan elintarvike- ja rehumenojen hallinnointihenkilöstöä, ja niihin ei siis sisälly alakohtaisten toimintalinjojen operatiiviseen täytäntöönpanoon osallistuva henkilöstö. Alakohtaisia toimintalinjoja (eläinten terveys, tuhoojat, kasvien lisäysaineistot ja valvonta) koskevan lainsäädäntökehyksen tarkistamisella, jota koskevat ehdotukset annetaan samaan aikaan kuin tämä rahoituskehys, ei ole enempää lisävaikutuksia taloudellisiin eikä henkilöstöresursseihin kuin mitä tässä yhteisessä rahoitusselvityksessä esitetään.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || · Vuotuisten työohjelmien (rahoituspäätösten) hyväksyntämenettelyn koordinointi, laatiminen ja järjestäminen, mukaan luettuna jäsenvaltioiden komitean kuuleminen · Rahoitustoiminnan ohjelmoinnin ja täytäntöönpanon seuranta voimassa olevien talousarvio- ja rahoitussääntöjen mukaisesti; osallistuminen toimintakertomusten laadintaan · Tietojärjestelmien valmistelu ja ylläpito; tietojen toimittaminen sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia varten · Maksujen, sitoumusten ja hankintoja tai avustuksia koskevien asiakirjojen laatiminen ja todentaminen sekä sen varmistaminen, että ne ovat sopimusehtojen ja rahoitussääntöjen/varainhoitoasetuksen mukaisia · Rahoitustoimien asianmukaisen tilinpidon varmistaminen · Maksumääräaikojen seuranta varainhoitoasetuksen ja -säännösten mukaisesti sekä yksittäisten rahoitusasiakirjojen käsittelyvaiheiden seuranta · Hakemuksia ja ehdotuspyyntöjä koskevan koulutuksen suunnittelu ja tarjoaminen ulkopuolisille organisaatioille · Tiedottaminen toimeksisaajille ja edunsaajille koko hankekauden ajan · Ehdotuspyyntöjen/tarjouskilpailujen käynnistäminen, hallinnointi ja seuranta sekä hankkeiden arviointi ja valinta · Hankkeiden toteutuksen sekä hankevastaavien ja kumppanien toiminnan seuranta; sopimusvelvoitteiden toteutumisen seuranta · Maksumääräaikojen seuranta varainhoitoasetuksen ja -säännösten mukaisesti sekä yksittäisten rahoitusasiakirjojen käsittelyvaiheiden seuranta · Sen varmistaminen, että rahoitustoimissa noudatetaan varainhoitoasetusta, soveltamissääntöjä, talousarvion toteuttamista koskevia sisäisiä sääntöjä, perussäädöstä, rahoituspäätöstä sekä muita asianmukaisia sääntöjä ja talousarviosäännöksiä · Valitun edunsaajan/toimeksisaajan kanssa tehtävän avustussopimuksen/sopimuksen ja sen perustelujen tarkastaminen · Sen tarkastaminen, että valintamenettelyssä on noudatettu asianmukaisesti tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteita ja että valintamenettely on toteutettu sääntöjen mukaisesti · Sitoumusmenettelyjen oikeellisuuden tarkastaminen

Ulkopuolinen henkilöstö || · Tietojärjestelmien valmistelu ja ylläpito; tietojen toimittaminen sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia varten · Maksujen, sitoumusten ja hankintoja tai avustuksia koskevien asiakirjojen laatiminen ja todentaminen sekä sen varmistaminen, että ne ovat sopimusehtojen ja rahoitussääntöjen/varainhoitoasetuksen mukaisia · Rahoitustoimien asianmukaisen tilinpidon varmistaminen · Maksumääräaikojen seuranta varainhoitoasetuksen ja -säännösten mukaisesti sekä yksittäisten rahoitusasiakirjojen käsittelyvaiheiden seuranta · Hakemuksia ja ehdotuspyyntöjä koskevan koulutuksen suunnittelu ja tarjoaminen ulkopuolisille organisaatioille · Tiedottaminen toimeksisaajille ja edunsaajille koko hankekauden ajan · Ehdotuspyyntöjen/tarjouskilpailujen käynnistäminen, hallinnointi ja seuranta sekä hankkeiden arviointi ja valinta · Hankkeiden toteutuksen sekä hankevastaavien ja kumppanien toiminnan seuranta; sopimusvelvoitteiden toteutumisen seuranta · Maksumääräaikojen seuranta varainhoitoasetuksen ja -säännösten mukaisesti sekä yksittäisten rahoitusasiakirjojen käsittelyvaiheiden seuranta · Sen varmistaminen, että rahoitustoimissa noudatetaan varainhoitoasetusta, soveltamissääntöjä, talousarvion toteuttamista koskevia sisäisiä sääntöjä, perussäädöstä, rahoituspäätöstä sekä muita asianmukaisia sääntöjä ja talousarviosäännöksiä · Valitun edunsaajan/toimeksisaajan kanssa tehtävän avustussopimuksen/sopimuksen ja sen perustelujen tarkastaminen · Sen tarkastaminen, että valintamenettelyssä on noudatettu asianmukaisesti tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteita ja että valintamenettely on toteutettu sääntöjen mukaisesti · Sitoumusmenettelyjen oikeellisuuden tarkastaminen

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on komission ehdottaman vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

EI SOVELLETA

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[42]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

EI SOVELLETA

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[43]

vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

EI SOVELLETA

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

EI SOVELLETA

[1]               KOM(2011) 398 lopullinen.

[2]               COM(2012) 388 final.

[3]               KOM(2011) 398 lopullinen.

[4]               COM(2012) 388 final.

[5]               EUVL C… , …, s…

[6]               EUVL C… , …, s…

[7]               EUVL C… , …, s…

[8]               KOM(2011) 398 lopullinen.

[9]               COM(2012) 388 final.

[10]             EUVL C… , …, s…

[11]             KOM(2010) 543 lopullinen.

[12]             EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

[13]             EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23.

[14]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[15]             EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58.

[16]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[17]             EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

[18]             EYVL 125, 11.7.1966, s. 2289/66.

[19]             EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25.

[20]             EYVL L 226, 13.8.1998, s. 16.

[21]             EUVL L 267, 8.10.2008, s. 8.

[22]             EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

[23]             EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

[24]             EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

[25]             EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.

[26]             EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

[27]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[28]             EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

[29]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[30]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[31]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[32]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[33]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[34]             EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

[35]             Komission päätös K(2008) 4943, tehty 9. syyskuuta 2008.

[36]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[37]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[38]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[39]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT = vuokrahenkilöstö, JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA = paikalliset toimihenkilöt, SNE = kansalliset asiantuntijat.

[40]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[41]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[42]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[43]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.