52009PC0602

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.10.2009

KOM(2009) 602 lopullinen

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta

PERUSTELUT

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen[1] mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustovälineen avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät. Rahastosta myönnettävään tukeen sovellettavista tukikelpoisuussäännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2]. Asetusta muutettiin viimeksi asetuksella (EY) N:o 546/2009[3], jolla laajennetaan Euroopan globalisaatiorahaston soveltamisalaa. Muutettua asetusta sovelletaan 1. toukokuuta 2009 alkaen vastaanotettuihin hakemuksiin.

Komission yksiköt ovat tutkineet Ruotsin, Itävallan ja Alankomaiden esittämät hakemukset perusteellisesti varmistaakseen, että ne ovat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 ja erityisesti sen 1–6 artiklan mukaiset.

Seuraavassa esitetään yhteenveto arvioinnin tärkeimmistä näkökohdista:

Asia EGF/2009/007 SE/ Volvo

1. Ruotsin viranomaiset esittivät hakemuksen komissiolle 5. kesäkuuta 2009. Hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Koska hakemus vastaanotettiin 1. toukokuuta 2009 jälkeen, se arvioitiin (Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009 2 artiklan perusteella) asetuksessa (EY) N:o 546/2009 vahvistettujen muutettujen sääntöjen mukaisesti.

2. Ruotsin hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän vähennystä neljän kuukauden aikana. Kyseinen aika koskee kautta 1. joulukuuta 2008 – 31. maaliskuuta 2009. Hakemus koskee 4 687:ää työntekijää, jotka on irtisanottu 26 tuotantopaikasta. Volvo Carsin irtisanoma osuus tästä yhteismäärästä on 2 258. Toimittajat ovat irtisanoneet 7–299 työntekijää tuotantopaikkaa kohti.

3. Työvoimahallintoon on rekisteröitynyt 3 126 yhteensä 4 687:stä irtisanotusta työntekijästä.

4. Irtisanomisten ja maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin välisen yhteyden osoittamiseksi Ruotsi väittää, että kriisi on vaikuttanut erittäin vakavasti autoteollisuuteen. Väitteensä tueksi Ruotsi viittaa 25. helmikuuta 2009 annettuun komission tiedonantoon, jonka aiheena on Euroopan autoteollisuuden kriisiin reagoiminen[4]. Nykyinen kriisi on maailmanlaajuinen ja aiheuttaa vaikutuksia kaikkiin markkinoihin. Useimmissa maissa on jäljellä vain vähän – jos lainkaan – kasvualoja, joilla voitaisiin kompensoida talouden jyrkkää alamäkeä. Volvo Cars, jonka omistaja on maailmanlaajuinen Ford Motor Corporation, kärsii Yhdysvaltojen automarkkinoihin kohdistuvista erityisen vakavista ongelmista. Myös nykyiset luotonsaantiongelmat ovat varsin huolestuttavia Volvo Carsin ja sen toimittajien kannalta sekä tuotannossa että myynnissä, sillä potentiaalisten asiakkaiden mahdollisuudet saada rahoitusta ovat nykyisin vähäiset.

5. Maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on johtanut autojen kysynnän nopeaan vähenemiseen kaikkialla. Ruotsin hallitus ei voinut ennakoida, että vuonna 2008 alkanut kysynnän supistuminen olisi ennennäkemättömän voimakasta ja nopeaa finanssikriisin levitessä. Aiemmat suhdannevaihtelut olivat olleet hitaampia ja pikemminkin alueellisia, minkä vuoksi autoteollisuus pystyi sopeutumaan muutoksiin maltillisesti. Toisaalta nykyinen kriisi on iskenyt markkinoihin samanaikaisesti kaikkialla maailmassa ja vaikuttanut kuluttajien keskuudessa sekä kysyntään että luotonsaantiin.

6. Paikallisia ja alueellisia vaikutuksia kuvaillaan hakemuksessa seuraavasti:

Yhteensä 73 prosenttia irtisanomisista tapahtui Länsi-Ruotsin (Västsverige) alueella, joka on NUTS (tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistön) II -tason alue. Kyseinen alue on lähellä kansallista keskiarvoa, kun mittarina on henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (BKT), mutta konkurssien määrä on lisääntynyt alueella vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana 43 prosenttia verrattuna vuoden 2008 vastaavaan neljännekseen. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä irtisanomisia oli lähes yhdeksän kertaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Autoteollisuus on tärkein yksittäinen teollisuusklusteri Ruotsissa. Vuonna 2007 autoteollisuuden alalla oli yli 77 000 työntekijää, joista 39 000 työskenteli Västra Götalandin läänissä. Uudessa raportissa olevien laskelmien mukaan läänissä työskentelee laajemmin tarkasteltuna yhteensä 60 000–70 000 työntekijää autoteollisuudessa (ottaen huomioon muihin aloihin kuuluvat toimittajat) eli 8–9 prosenttia läänin kokonaistyöllisyydestä.

Länsi-Ruotsin alueen ongelmana ovat Volvo Carsin irtisanomisten lisäksi myös Saabin ja Volvo AB:n[5] sekä niiden toimittajien toteuttamat irtisanomiset. Työttömien työntekijöiden määrä oli maaliskuussa 2009 yhteensä 60 prosenttia korkeampi kuin maaliskuussa 2008. Eräissä kunnissa autoteollisuuden irtisanomiset muodostavat suuren prosenttiosuuden kokonaistyöllisyydestä: esimerkiksi Färgelanda (8,1 %), Olofström (6 %) ja Dals-Ed (4,2 %).

Ruotsin viranomaiset arvioivat, että 1 000 työpaikan vähennys autoteollisuudessa aiheuttanee lisäksi välillisesti 1 600 työpaikan vähennyksen yritysten ja kaupan alalla samoin kuin kuljetus- ja rakennusalalla, yksityisissä palveluissa sekä rahtiliikenteessä. Vaikutukset tuntuisivat myös korkeatasoisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa, sillä autoteollisuuden osuus Ruotsin T&K-menoista on 16 prosenttia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä olosuhteissa kyseisillä irtisanomisilla voidaan katsoa olevan huomattava kielteinen vaikutus paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään.

7. Ruotsin viranomaisten arvioiden mukaan noin 1 500 työntekijää ottaa vastaan EGR-toimenpidepaketin.

8. Ruotsin viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot osoituksena asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

vahvistus siitä, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

vakuutus siitä, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

vahvistus siitä, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista yhteisön rahoitusvälineistä.

Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että Ruotsin esittämä hakemus EGF/2009/007 SE/Volvo , joka koskee Volvo Carsin ja sen 23 toimittajan ja jatkojalostajan irtisanomia työntekijöitä, hyväksytään, sillä kyseisten irtisanomisten on voitu osoittaa olevan suora seuraus maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä. Ruotsi on ehdottanut yksilöllisistä tukikelpoisista palveluista koottavaa koordinoitua toimenpidepakettia, josta Euroopan globalisaatiorahaston osuus olisi 9 839 674 euroa .

Asia EGF/2009/009 AT/Steiermark

9. Itävallan viranomaiset esittivät hakemuksen komissiolle 9. heinäkuuta 2009 ja täydensivät hakemusta lisätiedoin 23. heinäkuuta sekä 18. elokuuta 2009. Hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

10. Itävallan hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan b alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän vähennystä tilastollisen toimialaluokituksen NACE 2 -alan yrityksissä yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella.

11. Hakemuksesta ilmenee, että yhdeksässä NACE Rev 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä irtisanottiin yhteensä 744 työntekijää yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana ja että kaikki yritykset sijaitsivat NUTS II -tason alueella, Steiermarkissa (AT22). Kyseinen aika koskee kautta 27. elokuuta 2008 – 27. toukokuuta 2009. Yhteensä 588 näistä irtisanomisista laskettiin asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, ja 156 irtisanomista laskettiin saman säännöksen toisen luetelmakohdan mukaisesti.

12. Irtisanomisten ja maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin välisen yhteyden osoittamiseksi Itävalta väittää, että kriisi on vähentänyt rajusti autojen kysyntää kaikkialla maailmassa. Hakemuksessa viitataan Eurostatin kauppatilastojen lukuihin, jotka koskevat yleensä maantieajoneuvojen ja erityisesti henkilöautojen vientiä. Maantieajoneuvojen vienti 27:stä yhteisön maasta yhteisön ulkopuolelle pieneni tammikuun 2008 ja tammikuun 2009 välisenä aikana 47,7 prosenttia, ja henkilöautojen vienti pieneni 52,5 prosenttia. Itävallassa viennin väheneminen näkyi samana aikana vieläkin selvemmin: maantieajoneuvojen vienti väheni 51,3 prosenttia ja henkilöautojen vienti 59,4 prosenttia. Kriisi tuntuu koko autoteollisuusklusterissa, sillä alan yritykset ovat huomattavan riippuvaisia toisistaan ja toiminnan diversifiointi on monilla toimittajilla vähäistä.

13. Itävallan viranomaiset toteavat, että autoteollisuuden irtisanomisia tarkasteltaessa on otettava huomioon nykyinen kriisi. Kriisi oli luonteeltaan ennakoimaton, mitä osoittavat kokonaistuotannon kasvua koskeviin ennusteisiin tehdyt rajut pienennykset, joita kansainväliset elimet, kuten Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), ovat toistuvasti tehneet vuoden 2008 alusta lähtien. Hakemuksessa mainitaan esimerkiksi Euroopan komission BKT-ennusteet marraskuulta 2007 (kasvu +2,1 prosenttia) verrattuna tammikuun 2009 ennusteeseen (kasvu -1,9 prosenttia). Finanssikriisi, taloudellisen toiminnan maailmanlaajuinen heikkeneminen, luotonsaannin vaikeutuminen ja epävarmuuden lisääntyminen, joka johtui muun muassa raakaöljyn ja moottoripolttoaineiden hintojen heilahteluista, johtivat autoteollisuudessa myyntimäärien jyrkkään ja ennakoimattomaan laskuun.

14. Paikallisia ja alueellisia vaikutuksia kuvaillaan hakemuksessa seuraavasti:

Steiermarkin osavaltio, jossa irtisanomiset tapahtuivat, kärsii rakenteellisista heikkouksista: palvelusektorin osuus on suhteellisen pieni, ja talous on vientipainotteinen ja suuresti riippuvainen autoteollisuuden kysynnästä. Steiermarkin autoteollisuuden osuus työllisyydestä oli vuonna 2008 yhteensä 2,8 prosenttia (koko Itävallan vastaava osuus on vain 1,4 prosenttia), ja kun huomioon otetaan autoteollisuuden toimittajat ja jatkojalostajat, osuus oli noin 7,5 prosenttia. Siksi alue on erityisen altis maailmanlaajuisen kriisin vaikutuksille. Kriisin vaikutukset kohdistuvat erityisesti Grazia ympäröivälle alueelle, jossa useimmat irtisanovat yritykset sijaitsevat. Grazin alueellisen työvoimaviraston alueella työttömiä oli vuonna 2008 keskimäärin 11 318. Nyt käsiteltävään hakemukseen kuuluvat 744 irtisanottua työntekijää vastaavat noin 7 prosentin lisäystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä olosuhteissa kyseisillä irtisanomisilla voidaan katsoa olevan huomattava kielteinen vaikutus paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään.

15. Hakemus koskee 744:ää yhdeksän yrityksen irtisanomaa työntekijää, joista 400:lle on tarkoitus antaa tukea EGR:stä.

16. Itävallan viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot osoituksena asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

vahvistus siitä, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

osoitus siitä, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

vahvistus siitä, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista yhteisön rahoitusvälineistä.

Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että Itävallan esittämä hakemus EGF/2009/009 AT/Steiermark hyväksytään. Hakemus koskee irtisanomisia yhdeksässä yrityksessä, jotka toimivat Steiermarkissa. Kyseiset yritykset toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus). Perusteluna on, että kyseisten irtisanomisten on voitu osoittaa olevan suora seuraus maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä. Itävalta on ehdottanut yksilöllisistä tukikelpoisista palveluista koottavaa koordinoitua toimenpidepakettia, josta Euroopan globalisaatiorahaston osuus olisi 5 705 635 euroa .

Asia EGF/2009/011 NL/Heijmans N.V.

17. Alankomaiden viranomaiset esittivät hakemuksen komissiolle 4. elokuuta 2009. Hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, ja se tehtiin saman asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Koska hakemus vastaanotettiin 1. toukokuuta 2009 jälkeen, se arvioitiin (Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009 2 artiklan perusteella) asetuksessa (EY) N:o 546/2009 vahvistettujen muutettujen sääntöjen mukaisesti.

18. Alankomaiden tekemä hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, joka edellyttää, että jäsenvaltiossa sijaitsevan yhden yrityksen palveluksesta vähennetään neljän kuukauden aikana vähintään 500 työntekijää, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta.

19. Alankomaiden hakemuksesta ilmenee, että yksi yritys, Heijmans N.V., sanoi neljän kuukauden aikana (29. tammikuuta 2009 – 29. toukokuuta 2009) irti 570 työntekijää. Yhteensä 474 näistä irtisanomisista laskettiin asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, ja 96 irtisanomista laskettiin saman säännöksen toisen luetelmakohdan säännösten mukaisesti.

20. Irtisanomisten ja maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin välisen yhteyden osoittamiseksi Alankomaat väittää, että rakennusala joutui ensimmäisten toimialojen joukossa kriisin vaikutusten kohteeksi. Raaka-aineiden – kuten teräksen, polttoaineiden ja tienrakennuksessa käytettyjen materiaalien – hinnat ovat vuoden 2008 alusta lähtien nousseet räjähdysmäisesti. Tämä on vaikuttanut rakennusyritysten voittomarginaaleihin ja lisännyt projektirahoituksen kysyntää luottosektorilla, johon on alettu soveltaa erittäin tiukkoja sääntöjä. Uusien asuntojen ja toimistojen kysyntä on vähentynyt sitä mukaa, kun kuluttajien luottamus on heikentynyt ja kiinteistöalalla hinnat ovat laskeneet ja lainakustannukset kohonneet. Talouskriisin vuoksi investoijat eivät ole olleet halukkaita käynnistämään uusia rakennusprojekteja. On arvioitu, että uusien asuntojen rakentaminen vähenee 10,5 prosentilla vuonna 2009[6] ja 11 prosentilla vuonna 2010 ja että muiden uudisrakennusprojektien määrä vähenee 6 prosentilla vuonna 2009 ja 10 prosentilla vuonna 2010[7]. Kysynnän väheneminen heikentää tuntuvasti rakennusalan työllisyyttä.

21. Maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on johtanut maailmantalouden äkilliseen romahtamiseen, josta monet alat ovat kärsineet suuresti. Taloustilanne ei ole vuodesta 2008 alkaen seurannut aiempien vuosien suuntauksia. Kyseessä ei ole asteittainen talouden heikkeneminen, johon yritykset olisivat voineet valmistautua. Heijmans N.V. teki ennen kriisiä huomattavia investointeja, jotta se saisi virallisen hyväksynnän toimia rautateiden rakentajana Alankomaissa ja voisi laajentaa toimintaansa yhteisön muihin jäsenvaltioihin. Yritys olisi lykännyt tätä strategiaa ja siihen liittyviä investointeja, jos se olisi pystynyt ennakoimaan kriisin.

22. Paikallisia ja alueellisia vaikutuksia kuvaillaan hakemuksessa seuraavasti:

Hakija toteaa, että irtisanomiset aiheuttavat vaikutuksia kolmella tasolla. Vaikutukset näkyvät kansallisella tasolla, sillä Heijmans N.V.:llä on tytäryhtiöitä kaikkialla Alankomaissa. Työntekijöitä irtisanottiin seuraavissa toimipaikoissa: Groningen, Leeuwarden, Assen, Hengelo, Eindhoven, Best, Rosmalen, Tilburg, Breda ja Rotterdam. Vaikutuksia on alueellisella tasolla, sillä noin 40 prosenttia irtisanomisista tapahtui Pohjois-Brabantin (Noord-Brabant) läänissä. Paikallisen tason vaikutukset näkyvät muun muassa siinä, että 15 prosenttia irtisanomisista tapahtui Rotterdamissa. Sekä Pohjois-Brabantin läänissä että Rotterdamin kaupungissa taloudellisen toiminnan heikkeneminen oli keskimääräistä suurempaa jo vuonna 2008. Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä olosuhteissa kyseisillä irtisanomisilla voidaan katsoa olevan huomattava kielteinen vaikutus paikalliseen ja alueelliseen elinkeinoelämään.

Alankomaiden viranomaiset väittävät, että viiteajanjaksolla irtisanottujen 570 työntekijän lisäksi Heijmans N.V.:ssä lakkautettiin yli 400 työpaikkaa, joissa oli lähinnä kyse määräaikaisessa työsuhteessa olevista työntekijöistä. Lisäksi useat sadat itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka työskentelivät Heijmans N.V.:n eri projekteissa kaikkialla Alankomaissa, menettivät työnsä. Heijmans N.V.:n toiminnan merkittävä supistuminen vaikuttaa myös kuljetus- ja konsulttipalvelujen toimittajiin sekä laite- ja asennustoimittajiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näissä olosuhteissa kyseisillä irtisanomisilla voidaan katsoa olevan huomattava kielteinen vaikutus paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen elinkeinoelämään.

23. Hakemus koskee 570:tä yhden yrityksen, Heijmans N.V.:n, irtisanomaa työntekijää, joista 435:lle on tarkoitus antaa tukea EGR:stä.

24. Alankomaiden viranomaisten hakemuksessa esitettiin seuraavat tiedot osoituksena asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

vahvistus siitä, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

osoitus siitä, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

vahvistus siitä, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista yhteisön rahoitusvälineistä.

Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että Alankomaiden esittämä hakemus EGF/2009/011 NL/Heijmans, joka koskee Heijmans N.V.:n irtisanomia työntekijöitä, hyväksytään, sillä kyseisten irtisanomisten on voitu osoittaa olevan suora seuraus maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä. Alankomaat on ehdottanut yksilöllisistä tukikelpoisista palveluista koottavaa koordinoitua toimenpidepakettia, josta Euroopan globalisaatiorahaston osuus olisi 386 114 euroa .

Rahoitus

EGR:n vuotuiset kokonaismäärärahat ovat 500 miljoonaa euroa. Aikaisempien hakemusten perusteella määrärahoista on vuonna 2009 käytetty jo 37 107 624 euroa, joten rahaston käytettävissä olevat määrärahat ovat 462 892 376 euroa. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu hakemuksista saatuihin tietoihin.

Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat ovat esittäneet tukihakemukset, jotka liittyvät autoteollisuuteen ja rakennusalaan. Koordinoiduille yksilöllisten palvelujen paketeille hakemusten perusteella myönnettävää rahoitusta koskevat kokonaisarviot ovat seuraavat:

EGF/2009/007 SE/ Volvo | 9 839 674 euroa |

EGF/2009/009 AT/ Steiermark | 5 705 635 euroa |

EGF/2009/011 NL/Heijmans NV | 386 114 euroa |

Yhteensä | 15 931 423 euroa |

Näiden hakemusten[8] tarkastelun perusteella ja ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän avustuksen enimmäismäärän, joka on laskettu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti, samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran, komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön yhteensä 15 931 423 euroa, jotka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

Pyydetty tuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetyn mukaisesti.

Esittämällä tämän ehdotuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä tarpeelle käyttää rahastoa että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle.

Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

Komissio aikoo esittää siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2009 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

2009/0167 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[9] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[10] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[11],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi irtisanotuille työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista, ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2) EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena.

(3) Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4) Ruotsi esitti 5 päivänä kesäkuuta 2009 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi autoteollisuuden irtisanomisten vuoksi. Koska hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen, komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 9 839 674 euroa .

(5) Itävalta esitti 9 päivänä heinäkuuta 2009 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi autoteollisuuden irtisanomisten vuoksi. Koska hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen, komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 5 705 635 euroa .

(6) Alankomaat esitti 4 päivänä elokuuta 2009 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi rakennusalan irtisanomisten vuoksi. Koska hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen, komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 386 114 euroa .

(7) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Ruotsin, Itävallan ja Alankomaiden hakemusten perusteella,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta otetaan käyttöön 15 931 423 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2009 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2] EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3] EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[4] KOM(2009) 104 lopullinen.

[5] Volvo AB on raskaita ajoneuvoja ja samantyyppisiä tuotteita valmistavan maailmanlaajuisen konsernin ruotsalainen emoyhtiö. Volvo AB myi Volvo Carsin Fordille vuonna 1999.

[6] EIB – Dutch Economic Institute for the Construction Industry, tammikuu 2009.

[7] Katso edellinen alaviite.

[8] Komission tiedonannot Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevista hakemuksista, jotka Ruotsi (SEC(2009) 1379), Itävalta (SEC(2009) 1385) ja Alankomaat (SEC(2009) 1321) ovat esittäneet. Tiedonannoissa esitetään komission analyysi hakemuksista.

[9] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[10] EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[11] EUVL C […], […], s. […].