31993R2454

KOMISSION ASETUS (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(1), jäljempänä "koodeksi", ja erityisesti sen 249 artiklan,

(1) Tämän sarakkeen numerot ovat teoksen "Rewe Colour Index", 3. painos, 1971, Bradford, England, mukaisia.

sekä katsoo, että

koodeksissa on voimassa oleva tullilainsäädäntö koottu yhteen säädökseen; samalla koodeksissa on muutettu näitä säännöksiä niiden yhtenäistämiseksi, yksinkertaistamiseksi sekä tiettyjen puutteiden korjaamiseksi; tämän vuoksi koodeksi muodostaa täydelliset alaa koskevat yhteisön säännökset,

samat syyt, jotka johtivat koodeksin antamiseen, vaikuttavat soveltamista koskevaan tullilainsäädäntöön; näin ollen olisi koottava yhteen asetukseen tullioikeuden soveltamista koskevat säännökset, jotka nykyisellään sisältyvät useisiin yhteisön asetuksiin ja direktiiveihin,

näin laadittuun yhteisön tullikoodeksin soveltamiskoodeksiin

on sisällytettävä nykyiset soveltamista koskevat tullisäännöt; saadut kokemukset huomioon ottaen on kuitenkin tarpeen:

- tehdä näihin sääntöihin tiettyjä muutoksia niiden mukauttamiseksi koodeksin säännöksiin,

- laajentaa tiettyjen säännösten soveltamisalaa, joka nykyisellään rajoittuu tiettyihin määrättyihin tullimenettelyihin, koodeksin laajan soveltamisalan huomioon ottamiseksi,

- täsmentää tiettyjä sääntöjä paremman oikeusvarmuuden saavuttamiseksi niitä sovellettaessa,

tehdyt muutokset koskevat pääasiassa tullivelasta annettuja säännöksiä,

olisi rajattava 791 artiklan 2 kohdan soveltaminen päättyväksi 1 päivänä tammikuuta 1995 ja otettava ennen tätä määräaikaa asia uudelleen tarkasteltavaksi saatujen kokemusten perusteella, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSA

YLEISET SOVELTAMISSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

YLEISTÄ

1 LUKU

Määritelmät

1 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) "koodeksilla"

yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2913/92;

2) "ATA-carnet'lla"

ATA-yleissopimuksella käyttöön otettua kansainvälistä väliaikaisen maahantuonnin asiakirjaa;

3) "komitealla"

koodeksin 247 artiklalla perustettua tullikoodeksikomiteaa;

4) "tulliyhteistyöneuvostolla"

Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1950 tehdyn tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla yleissopimuksella perustettua järjestöä;

5) "tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavilla tiedoilla"

toisaalta kauppatavan mukaisesti tavaroiden tunnistamiseksi käytettäviä tietoja, joiden avulla tulliviranomaiset voivat määrittää niiden luokittelun tariffiin, ja toisaalta tavaroiden määrää;

6) "luonteeltaan muilla kuin kaupallisilla tavaroilla"

tavaroita, joiden asettaminen kyseiseen tullimenettelyyn on satunnaista ja joiden luonteen ja paljouden perusteella on ilmeistä, että ne on tarkoitettu vastaanottajan tai niitä kuljettavien henkilöiden yksityiseen, henkilökohtaiseen taikka perheen käyttöön tai että ne on tarkoitettu lahjoiksi;

7) "kauppapoliittisilla toimenpiteillä"

muita toimenpiteitä kuin tariffitoimenpiteitä, jotka on vahvistettu yhteisen kauppapolitiikan mukaisesti, tavaroiden tuontiin ja vientiin sovellettavilla yhteisön säännöksillä, kuten valvonta- tai suojatoimenpiteitä, määrällisiä rajoituksia tai rajoja sekä tuonti- tai vientikieltoja;

8) "tullinimikkeistöllä"

jotakin koodeksin 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua nimikkeistöä;

9) "harmonoidulla järjestelmällä"

harmonoitua tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmää;

10) "perustamissopimuksella"

Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta.

2 LUKU

Päätökset

2 artikla

Jos päätöstä pyytävä henkilö ei voi toimittaa kaikkia päätöksentekoon tarvittavia asiakirjoja ja tietoja, tulliviranomaisten on toimitettava saatavissaan olevat asiakirjat ja tiedot.

3 artikla

Vakuutta koskeva päätös, joka on myönteinen henkilölle, joka on allekirjoittanut sitoumuksen maksaa vaadittavat maksut tulliviranomaisten ensimmäisestä kirjallisesta pyynnöstä, on kumottava, jollei mainittua sitoumusta täytetä.

4 artikla

Kumoaminen ei koske tavaroita, jotka sen voimaan tullessa on jo asetettu menettelyyn kumotun luvan perusteella.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin vaatia, että kyseisille tavaroille osoitetaan tulliviranomaisten asettamassa määräajassa jokin hyväksytty tulliselvitysmuoto.

II OSASTO

SITOVAT TARIFFITIEDOT

1 LUKU

Määritelmät

5 artikla

Tässä osastossa tarkoitetaan:

1) "sitovalla tariffitiedolla"

tariffia koskevaa tietoa, joka sitoo kaikkien yhteisön jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia, kun 6 ja 7 artiklassa määritellyt edellytykset täyttyvät;

2) "hakijalla"

henkilöä, joka on esittänyt tulliviranomaisille sitovaa tariffitietoa koskevan hakemuksen;

3) "tiedon saajalla"

henkilöä, jonka nimissä sitova tariffitieto annetaan.

2 LUKU

Sitovan tariffitiedon hankkimismenettely - Ilmoitus hakijalleja tietojen toimittaminen komissiolle

6 artikla

1. Sitovaa tariffitietoa koskeva hakemus on esitettävä kirjallisesti ja osoitettava joko sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille tulliviranomaisille, jossa tai joissa kyseistä tietoa käytetään, taikka sen jäsenvaltion toimivaltaisille tulliviranomaisille, johon hakija on sijoittautunut.

2. Sitovaa tariffitietoa koskeva hakemus saa koskea ainoastaan yhtä tavaralajia.

3. Hakemuksessa on ilmoitettava erityisesti seuraavat tiedot:

a) tiedon saajan nimi ja osoite;

b) hakijan nimi ja osoite, jos tämä ei ole tiedon saaja;

c) tullinimikkeistö, johon tavara on luokiteltava. Jos hakija tahtoo, että tavara luokitellaan johonkin koodeksin 20 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 6 kohdan b alakohdassa mainittuun nimikkeistöön, kyseinen nimikkeistö on nimenomaisesti mainittava sitovaa tariffitietoa koskevassa hakemuksessa;

d) yksityiskohtainen tavaran kuvaus, jonka perusteella se voidaan tunnistaa ja sen luokittelu tullinimikkeistöön voidaan määrittää;

e) tavaran kokoonpano ja sen määrittämiseksi mahdollisesti käytetyt tarkastusmenetelmät, jos tämä vaikuttaa luokitteluun;

f) mahdollisesti mukaan liitettävät näytteet, valokuvat, piirustukset, luettelot tai muut asiakirjat, joiden avulla tulliviranomaiset voivat määrittää tavaran oikean luokittelun tullinimikkeistöön;

g) aiottu luokittelu;

h) suostumus mahdollisesti mukaan liitetyistä asiakirjoista kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä tehdyn käännöksen toimittamiseen tulliviranomaisten pyynnöstä;

i) merkintä tiedoista, joita on pidettävä luottamuksellisina;

j) hakijan maininta siitä, onko hakijan tiedon mukaan yhteisössä jo haettu tai annettu sitova tariffitieto samanlaista tai samankaltaista tavaraa varten;

k) suostumus siihen, että annetut tiedot tallennetaan Euroopan yhteisöjen komission tietokantaan; koodeksin 15 artiklan säännösten lisäksi sovelletaan kuitenkin jäsenvaltioissa voimassa olevia tietosuojaa koskevia säännöksiä.

4. Jos tulliviranomaiset arvioivat, ettei hakemus sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, jotta ne voisivat ilmaista kantansa asiaan perehtyneinä, niiden on pyydettävä hakijaa toimittamaan puuttuvat tiedot.

5. Luettelo tulliviranomaisista, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet toimivaltaisiksi vastaanottamaan sitovia tariffitietoja koskevia hakemuksia tai antamaan sitovia tariffitietoja, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

7 artikla

1. Sitova tariffitieto on annettava viipymättä hakijalle kirjallisesti. Jos sitovaa tariffitietoa ei ole voitu antaa hakijalle kolmen kuukauden kuluessa tietoa koskevan hakemuksen vastaanottamisesta, tulliviranomaisten on ilmoitettava asiasta hakijalle sekä mainittava viivästymisen syy ja aika, jonka kuluessa ne arvioivat voivansa antaa sitovan tariffitiedon.

2. Sitova tariffitieto on annettava lomakkeella, jonka malli esitetään liitteessä 1. Tähän lomakkeeseen on merkittävä, mitä sen sisältämistä tiedoista on pidettävä luottamuksellisesti annettuina. Koodeksin 243 artiklassa säädetystä muutoksenhakumahdollisuudesta on mainittava.

8 artikla

1. Kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisten on viipymättä toimitettava komissiolle jäljennös annetusta sitovasta tariffitiedosta (liitteessä 1 oleva 2 kappale) sekä tiedot (samassa liitteessä oleva 4 kappale). Tiedot on toimitettava mahdollisimman pian tietoliikennevälineillä.

2. Jäsenvaltion pyynnöstä komissio toimittaa sille viipymättä lomakkeen jäljennöksen sisältämät tiedot sekä muut siihen liittyvät tiedot. Tiedot on toimitettava mahdollisimman pian tietoliikennevälineillä.

3 LUKU

Ristiriitaisia sitovia tariffitietoja koskevat säännökset

9 artikla

Jos komissio toteaa, että saman tavaran osalta on annettu ristiriitaisia sitovia tariffitietoja, komissio päättää tarvittaessa toimenpiteestä tullinimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

4 LUKU

Sitovien tariffitietojen oikeudellinen ulottuvuus

10 artikla

1. Sitovaan tariffitietoon voi vedota ainoastaan tiedon saaja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 5 ja 64 artiklan soveltamista.

2. Tulliviranomaiset voivat vaatia tiedon saajaa tullimuodollisuuksia suorittaessaan ilmoittamaan tulliviranomaisille, että tämä on saanut tulliselvityksen kohteena olevia tavaroita koskevan sitovan tariffitiedon.

3. Sitovan tariffitiedon saaja voi käyttää sitä tietyn tavaran osalta ainoastaan, jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla todetaan, että kyseinen tavara kaikilta osin vastaa esitetyssä tiedossa kuvailtua tavaraa.

4. Tulliviranomaiset voivat pyytää tämän tiedon käännöstä kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

11 artikla

Jäsenvaltion tulliviranomaisten 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen antamat sitovat tariffitiedot sitovat samoin edellytyksin kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

12 artikla

1. Kun jokin koodeksin 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu säädös tai toimenpide on annettu taikka toteutettu, tulliviranomaisten on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sitovia tariffitietoja annetaan ainoastaan kyseisen säädöksen tai toimenpiteen mukaisesti.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat ajankohdat ovat seuraavat:

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen asetusten osalta, jotka koskevat tullinimikkeistön muutoksia, niiden soveltamisen alkamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen asetusten osalta, joissa määritetään tavaran luokittelu tullinimikkeistöön tai jotka koskevat sitä, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat yhdistetyn nimikkeistön selityksiin tehtäviä muutoksia, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa,

- koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden osalta tuomion antamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat tariffiin luokittelua koskevan lausunnon antamista tai tulliyhteistyöneuvoston harmonoidun järjestelmän selityksiin tekemiä muutoksia, päivä, jona komission tiedonanto julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

3. Komissio toimittaa viipymättä tulliviranomaisille tiedon tässä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamispäivistä ja säädösten antamispäivistä.

5 LUKU

Sitovien tariffitietojen voimassaolon lakkaamista koskevat säännökset

13 artikla

Jos sitova tariffitieto mitätöidään tai sen voimassaolo lakkaa koodeksin 12 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen ja 5 kohdan mukaisesti, on tiedon antaneen tulliviranomaisen ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä.

14 artikla

1. Jos sellaisen sitovan tariffitiedon, joka lakkaa olemasta voimassa koodeksin 12 artiklan 5 kohdassa mainituista syistä, saaja haluaa käyttää mahdollisuutta vedota tähän tietoon tietyn ajan kuluessa mainitun artiklan 6 kohdan mukaisesti, tämän on ilmoitettava asiasta tulliviranomaisille ja toimitettava tarvittaessa asianmukaiset asiakirjat, joiden perusteella voidaan tarkistaa, täyttyvätkö tätä varten vaadittavat edellytykset.

2. Poikkeustapauksissa, joissa komissio on koodeksin 12 artiklan 7 kohdan viimeisen alakohdan säännösten mukaisesti toteuttanut mainitun artiklan 6 kohdasta poikkeavan toimenpiteen, sekä tapauksissa, joissa 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset käyttää mahdollisuutta edelleen vedota sitovaan tariffitietoon eivät täyty, tulliviranomaisten on ilmoitettava asiasta kirjallisesti tiedon saajalle.

6 LUKU

Siirtymäsäännökset

15 artikla

Kansallisella tasolla ennen 1 päivää tammikuuta 1991 annetut sitovat tariffitiedot pysyvät voimassa.

Kansallisella tasolla annetut sitovat tariffitiedot, joiden voimassaolo jatkuu 1 päivän tammikuuta 1997 jälkeen, lakkaavat kuitenkin olemasta voimassa kyseisestä päivästä.

III OSASTO

TAVARAN LUONTEEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄEDULLINEN TULLIKOHTELU

1 LUKU

Tavarat, joihin kohdistuu denaturointivaatimus

16 artikla

Jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvässä 3 sarakkeessa lueteltujen tavaroiden luokittelu vastaaviin taulukossa olevassa 2 sarakkeessa lueteltuihin tariffin alanimikkeisiin edellyttää, että nämä tavarat denaturoidaan ihmisravinnoksi soveltumattomiksi käyttämällä jotakin kyseisessä taulukossa olevassa 4 sarakkeessa tavaran kohdalla mainittua denaturointiainetta taulukossa olevassa 5 sarakkeessa kunkin aineen kohdalla mainittuina määrinä.

>TAULUKON PAIKKA>

17 artikla

Denaturointi on suoritettava siten, että denaturoitava tuote ja denaturointiaine sekoittuvat tasaisesti eikä niiden aineosia voida enää erottaa toisistaan taloudellisesti kannattavin edellytyksin.

18 artikla

Poiketen siitä, mitä 16 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi väliaikaisesti hyväksyä muun kuin kyseiseen artiklaan sisältyvässä taulukossa olevassa 4 sarakkeessa mainitun denaturointiaineen käytön.

Tällöin jäsenvaltion on 30 päivän kuluessa annettava asia tiedoksi komissiolle ja eriteltävä yksityiskohtaisesti kyseisen denaturointiaineen koostumus ja käytetyt määrät. Komissio ilmoittaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille.

Asia saatetaan komitean käsiteltäväksi.

Jos mainitun komitean lausuntoa kyseisen denaturointiaineen sisällyttämisestä mainitussa taulukossa olevaan 4 sarakkeeseen ei ole saatu 18 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio on saanut asian tiedoksi, kyseisen denaturointiaineen käyttö on lopetettava kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään tämän määräajan päättyessä.

19 artikla

Tätä lukua sovelletaan rajoittamatta neuvoston direktiivin 70/524/ETY(2) säännösten soveltamista.

(2) EYVL N:o L 302, 19.10.1992, s. 1

2 LUKU

Edellytykset tiettyjen tavaroiden luokittelemiseksi tariffiin siemeninä

20 artikla

Jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvässä 3 sarakkeessa luetellut tavarat voidaan luokitella taulukossa olevassa 2 sarakkeessa kunkin tavaran kohdalla oleviin tariffin alanimikkeisiin 21-24 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

>TAULUKON PAIKKA>

21 artikla

Siemenperunoiden on täytettävä neuvoston direktiivin 66/403/ETY(3)15 artiklan perusteella vahvistetut edellytykset.

(3) EYVL N:o L 270, 14.2.1970, s. 1

22 artikla

Kylvämiseen käytettävien sokerimaissin, spelttivehnän, hybridimaissin, riisin ja durran on täytettävä neuvoston direktiivin 66/402/ETY(4) 16 artiklan perusteella vahvistetut edellytykset.

(4) EYVL N:o 125, 11.7.1966, s. 2320/66

23 artikla

Kylvämiseen käytettävien öljysiementen ja -hedelmien on täytettävä neuvoston direktiivin 69/208/ETY(5) 15 artiklan perusteella vahvistetut edellytykset.

(5) EYVL N:o 125, 11.7.1966, s. 2309/66

24 artikla

Mainittujen direktiivien 66/402/ETY ja 69/208/ETY soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sokerimaissi-, spelttivehnä-, hybridimaissi-, riisi-, hybrididurra-, öljysiemen- ja öljyhedelmälajikkeet voidaan luokitella 20 artiklassa esitettyihin alanimikkeisiin ainoastaan, jos henkilö, jota asia koskee, osoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla, että nämä tuotteet ovat tosiasiallisesti kylvämiseen tarkoitettuja.

3 LUKU

Edellytykset seulakankaan luokittelemiseksi tariffiin sovittamattomana tavarana

25 artikla

Sovittamaton seulakangas voidaan luokitella CN-koodiin 5911 20 00 ainoastaan, jos siinä on jäljempänä esitetty merkintä.

Merkintää varten on suorakulmiota ja sen kahta lävistäjää esittävä kuvio toistettava säännöllisin välein kankaan molemmissa reunoissa hulpion sisäpuolella siten, että kahden peräkkäisen merkin välinen etäisyys mitattuna merkkien ulkoreunoista on enintään yksi metri ja että kankaan toisessa reunassa olevat merkit sijoittuvat puoliväliin toisessa reunassa olevien merkkien välille (kunkin merkin keskikohdan on oltava samalla etäisyydellä kummankin vastakkaisella puolella olevan lähimmän merkin keskikohdasta). Kukin merkki on sijoitettava siten, että suorakulmion pitkät sivut ovat kankaan loimen suuntaiset (katso piirros jäljempänä).

>VIITTAUS KAAVIOON>

Merkin muodostavien viivojen paksuuden on oltava suorakulmion sivuissa 5 millimetriä ja lävistäjissä 7 millimetriä. Suorakulmion on oltava viivojen ulkoreunoista mitattuna vähintään 8 senttimetriä pitkä ja 5 senttimetriä leveä.

Merkit on painettava yhdellä kankaan väristä poikkeavalla värillä. Painatuksen on oltava pysyvä.

4 LUKU

Tavarat, joista on esitettävä aitous-, laatu- tai muu todistus

26 artikla

1. Jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvässä 3 sarakkeessa esitetyt, kyseiseen taulukkoon sisältyvässä 5 sarakkeessa mainituista maista tuodut tavarat voidaan luokitella taulukkoon sisältyvässä 2 sarakkeessa kunkin tavaran kohdalla esitettyihin tariffin alanimikkeisiin ainoastaan, jos niistä esitetään 27-34 artiklassa määritellyt vaatimukset täyttävät todistukset.

Nämä todistukset esitetään liitteissä 2-8 jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvässä 4 sarakkeessa olevien järjestysnumeroiden mukaisesti.

Aitoustodistus koskee viinirypäleitä, viskiä, votkaa ja tupakkaa, alkuperänimitystodistus koskee viiniä ja laatutodistus natriumnitraattia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, CN-koodien 2204 21 41, 2204 21 51, 2204 29 41 ja 2204 29 51 portviinille, madeiraviinille, sherrylle ja Setubalista peräisin olevalle muscatelviinille on alkuperänimitystodistuksen sijasta esitettävä komission asetuksen (ETY) N:o 986/89(6) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittu hyväksytty kaupallinen asiakirja, jonka todistusvoimaisuus on todistettu.

(6) EYVL N:o 169, 10.7.1969, s. 1969, s. 3

3. Tupakkalajikkeet, joille on niitä vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa myönnetty tullittomuus yhteisön säännöksen nojalla, on kuitenkin luokiteltava CN-koodeihin 2401 10 10-2401 10 49 ja 2401 20 10-2401 20 49 aitoustodistusta esittämättä. Mainittua todistusta edellä tarkoitetuista tupakkalajikkeista ei voida antaa eikä vastaanottaa, jos useampi kuin yksi näistä lajikkeista on pakattu samaan tuotetta lähinnä olevaan pakkaukseen.

4. Tässä artiklassa tarkoitetaan jäljempänä olevan taulukon järjestysnumeron 6 alla esitettyjen tavaroiden osalta:

a) '"flue cured" virginialla' tupakkaa, joka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa keinotekoisissa ilmasto-olosuhteissa menetelmällä, jossa lämpöä ja ilmanvaihtoa säädellään ja vältetään savun joutumista kosketuksiin tupakanlehtien kanssa; kuivatun tupakan väri vaihtelee tavallisesti sitruunankeltaisesta hyvin tummaan oranssiin tai punaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

b) '"light air cured" burleyllä', burleyhybridit mukaan lukien, tupakkaa, joka on kuivattu kuumassa ilmassa luonnollisissa ilmasto-olosuhteissa ja jossa ei tunnu savun hajua, kun se altistetaan lämmölle tai ylimääräiselle ilmavirralle; lehtien väri voi vaihdella vaalean kellanruskeasta punertavaan. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

c) '"light air cured" marylandilla' tupakkaa, joka on kuivattu kuumassa ilmassa luonnollisissa ilmasto-olosuhteissa ja jossa ei tunnu savun hajua, kun se altistetaan lämmölle tai ylimääräiselle ilmavirralle; lehtien väri voi vaihdella vaaleankeltaisesta syvän kirsikanpunaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

d) '"fire cured" tupakalla' tupakkaa, joka on kuivattu kuumassa ilmassa keinotekoisissa ilmasto-olosuhteissa polttamalla puuta avotulella, jonka savu osittain imeytyy tupakkaan. "Fire cured" -tupakan lehdet ovat paksummat kuin "burleyn", "flue cured" -tupakan tai marylandin vastaavista varsista saatavat lehdet. Väri vaihtelee tavallisesti kellanruskeasta hyvin tummaan ruskeaan. Kypsyydessä tai viljely- taikka kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä.

>TAULUKON PAIKKA>

27 artikla

1. Todistusten on oltava 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa olevassa 4 sarakkeessa mainituissa liitteissä esitettyjen mallien mukaiset. Ne on painettava ja täytettävä jollakin Euroopan talousyhteisön virallisista kielistä sekä tarvittaessa viejämaan virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

2. Todistuksen koon on oltava noin 210 × 297 millimetriä.

Käytettävän paperin on oltava:

- edellä 26 artiklassa tarkoitetun taulukon järjestysnumeron 3 alla lueteltujen tavaroiden osalta valkoinen, hiokkeeton kirjoituspaperi, joka painaa 55-65 grammaa neliömetriltä.

Todistuksen etupuolella on oltava vaaleanpunainen painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen selvästi havaittavaksi,

- edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeroiden 4 ja 5 alla lueteltujen tavaroiden osalta keltareunainen valkoinen paperi, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä,

- taulukon muiden tavaroiden osalta valkoinen paperi, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä.

3. Edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeron 3 alla lueteltujen tavaroiden osalta todistuksen reunuksen ulkoreunassa saa olla koristekuvioita enintään 13 millimetrin levyisellä alueella.

4. Edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeron 2 alla lueteltujen tavaroiden osalta todistus on laadittava yhtenä alkuperäiskappaleena ja kahtena jäljennöksenä. Alkuperäiskappaleen on oltava valkoinen, ensimmäisen jäljennöksen vaaleanpunainen ja toisen jäljennöksen keltainen.

5. Edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeron 2 alla lueteltujen tavaroiden osalta kuhunkin todistukseen on merkittävä todistuksen antavan viranomaisen yksilöllinen järjestysnumero, jonka jälkeen on merkittävä saman viranomaisen maatunnus.

Jäljennöksissä on oltava sama järjestysnumero ja maatunnus kuin alkuperäiskappaleessa.

6. Sen jäsenvaltion tulliviranomaiset, jossa tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, voivat vaatia todistuksen käännöstä.

28 artikla

Todistus on täytettävä joko kirjoituskoneella tai käsin. Käsin täytettäessä todistus on täytettävä musteella painokirjaimin.

29 artikla

1. Todistus tai, jos 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeroiden 1, 6 ja 7 alla lueteltuja tavaroita sisältävä lähetys on jaettu, 34 artiklassa tarkoitettu valojäljennös todistuksesta on esitettävä tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille sen tavaran kanssa, jota se koskee, noudattaen seuraavia todistuksen antamispäivästä laskettuja määräaikoja:

- kaksi kuukautta taulukossa järjestysnumeron 2 alla lueteltujen tavaroiden osalta,

- kolme kuukautta taulukossa järjestysnumeroiden 1, 3 ja 4 alla lueteltujen tavaroiden osalta,

- kuusi kuukautta taulukossa järjestysnumeroiden 5 ja 7 alla lueteltujen tavaroiden osalta,

- 24 kuukautta taulukossa järjestysnumeron 6 alla lueteltujen tavaroiden osalta.

2. Edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeron 2 alla lueteltujen tavaroiden osalta:

- todistuksen ensimmäinen jäljennös on esitettävä kyseisille viranomaisille yhdessä alkuperäiskappaleen kanssa,

- todistuksen antavan viranomaisen on lähetettävä todistuksen toinen jäljennös suoraan tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille.

30 artikla

1. Todistus on voimassa ainoastaan, jos se on jonkin 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa olevassa 6 sarakkeessa mainitun todistuksen antavan viranomaisen asianmukaisesti vahvistama.

2. Todistus on asianmukaisesti vahvistettu, kun siinä mainitaan antamispaikka ja -päivä ja siinä on todistuksen antavan viranomaisen leima sekä todistuksen allekirjoittamaan valtuutetun yhden tai useamman henkilön allekirjoitus.

31 artikla

1. Todistuksen antava viranomainen voidaan mainita 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa ainoastaan, jos se:

a) on viejämaassa hyväksytty todistuksen antavaksi viranomaiseksi;

b) sitoutuu tarkistamaan todistuksissa esitetyt tiedot;

c) itoutuu pyynnöstä toimittamaan komissiolle ja jäsenvaltioille kaikki todistuksessa esitettyjen seikkojen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

2. Edellä 26 artiklassa tarkoitettua taulukkoa tarkistetaan, kun 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu edellytys ei enää täyty tai kun todistuksen antava viranomainen ei täytä jotakin sille asetetuista velvoitteista.

32 artikla

Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien ilmoitusten tueksi esitettäviin kauppalaskuihin on merkittävä vastaavan yhden tai useamman todistuksen sarjanumero tai -numerot.

33 artikla

Edellä 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa olevassa 5 sarakkeessa mainittujen maiden on toimitettava komissiolle niiden todistukset antavan yhden tai useamman viranomaisen sekä tarvittaessa valtuutettujen toimipaikkojen käyttämien leimasimien leimanäytteet. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

34 artikla

Jos 26 artiklassa tarkoitetussa taulukossa järjestysnumeroiden 1, 6 ja 7 alla lueteltuja tavaroita sisältävä lähetys on jaettu, alkuperäisestä todistuksesta on otettava valojäljennös jokaista osalähetystä varten. Valojäljennökset ja alkuperäinen todistus on esitettävä siinä tullitoimipaikassa, jossa tavarat sijaitsevat.

Jokaisessa valojäljennöksessä on mainittava osalähetyksen vastaanottajan nimi ja osoite sekä oltava punaisella maininta "... kilogrammalle voimassa oleva ote" (numeroin ja kirjaimin) sekä maininta jakopaikasta ja -päivästä. Nämä maininnat on todistettava oikeiksi tullitoimipaikan leimalla sekä vastuullisen tullivirkailijan allekirjoituksella. Alkuperäiseen todistukseen on tehtävä asianmukainen merkintä lähetyksen jakamisesta, ja se on säilytettävä asianomaisessa tullitoimipaikassa.

IV OSASTO

TAVAROIDEN ALKUPERÄ

1 LUKUMuu kuin tullietuuskohteluun oikeuttava alkuperä1 jakso

Alkuperäaseman antava valmistus tai käsittely

35 artikla

Tämän luvun säännöksissä täsmennetään toisaalta yhdistetyn nimikkeistön XI jakson tekstiiliaineille ja tekstiilitavaroille ja toisaalta tietyille muille tuotteille kuin tekstiiliaineille ja tekstiilitavaroille suoritettava valmistus tai käsittely, jonka katsotaan täyttävän koodeksin 24 artiklan edellytykset, ja joka antaa kyseisille tuotteille sen maan alkuperän, jossa valmistus tai käsittely on suoritettu.

'Maalla' tarkoitetaan tapauksen mukaan joko kolmatta maata tai yhteisöä.

1 alajakso

Yhdistetyn nimikkeistön XI jakson tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat

36 artikla

Yhdistetyn nimikkeistön XI jakson tekstiiliaineiden ja tekstiilitavaroiden osalta on jäljempänä 37 artiklassa määriteltyä täydellistä valmistusta pidettävä koodeksin 24 artiklan mukaisena alkuperän antavana valmistuksena tai käsittelynä.

37 artikla

Täydellisenä valmistuksena on pidettävä valmistusta tai käsittelyä, jonka perusteella valmiit tuotteet luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä eri nimikkeeseen kuin kukin niiden valmistuksessa käytetyistä ei-alkuperäaineksista.

Liitteessä 10 lueteltujen tuotteiden osalta voidaan kuitenkin ainoastaan kyseisessä liitteessä olevassa 3 sarakkeessa kunkin valmiin tuotteen kohdalla mainittua erityistä valmistusta pitää täydellisenä valmistuksena riippumatta siitä, aiheutuuko niistä nimikkeenmuutos.

Liitteessä 10 olevien sääntöjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään liitteessä 9 olevissa alkuhuomautuksissa.

38 artikla

Edellistä artiklaa sovellettaessa on seuraavaa valmistusta tai käsittelyä aina pidettävä riittämättömänä antamaan alkuperäaseman, riippumatta siitä, muuttuuko tariffinimike:

a) toiminnot tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, vahingoittuneiden osien poisto ja vastaavat toiminnot);

b) yksinkertainen pölyn poisto, seulonta, lajittelu, luokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen sekä kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) yksinkertainen pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, esimerkiksi alustalle kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoiminnot;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden tunnisteiden kiinnitys tuotteisiin taikka niiden pakkauksiin;

e) tuotteiden osien pelkkä yhdistäminen täydelliseksi tavaraksi;

f) kahden tai useamman a - e alakohdassa mainitun toiminnon toteuttaminen yhdessä.

2 alajakso

Muut tuotteet kuin yhdistetyn nimikkeistön XI jaksontekstiiliaineet ja tekstiilitavarat

39 artikla

Liitteessä 11 lueteltujen valmiiden tuotteiden osalta pidetään mainitussa liitteessä olevassa 3 sarakkeessa lueteltua valmistusta tai käsittelyä koodeksin 24 artiklan mukaisesti alkuperäaseman antavana valmistuksena tai käsittelynä.

Liitteessä 11 olevien sääntöjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään liitteen 9 alkuhuomautuksissa.

3 alajakso

Kaikkia tuotteita koskevat yhteiset säännökset

40 artikla

Kun liitteissä 10 ja 11 olevissa luetteloissa esitetään, että tuote saa alkuperäaseman, jos valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo ei ole suurempi kuin tietty prosenttiosuus valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, tämä prosenttiosuus lasketaan seuraavasti:

- 'arvolla' tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuotaessa, tai jos tätä arvoa ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa, valmistusmaassa kyseisistä aineksista maksettua hintaa,

- 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' tarkoitetaan valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa, kun tämä tuote viedään maasta,

- 'yhdistämistoiminnoilla aikaansaadulla arvolla' tarkoitetaan arvonlisäystä, joka saadaan aikaan varsinaisilla yhdistämistoiminnoilla sekä viimeistely- ja tarkastustoiminnoilla, sekä sen maan, jossa kyseiset toiminnot suoritetaan, alkuperätuotteita olevien osien mahdollisella sisällyttämisellä tuotteeseen, mukaan lukien voitto ja kyseisessä maassa mainituista toiminnoista maksetut yleiset kustannukset.

2 jakso

Varaosia koskevat soveltamissäännökset

41 artikla

Vapaaseen liikkeeseen luovutetun tai aikaisemmin maasta viedyn laitteiston, koneen, laitteen taikka ajoneuvon kanssa käytettävillä olennaisilla varaosilla on katsottava olevan sama alkuperä kuin kyseisellä laitteistolla, koneella, laitteella tai ajoneuvolla, jos tässä jaksossa säädetyt edellytykset täyttyvät.

42 artikla

Edellisessä artiklassa tarkoitettua olettamusta voidaan soveltaa ainoastaan, jos:

- se on välttämätön määrämaahan tuontia varten,

- mainittujen olennaisten varaosien käyttö kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon tuotantovaiheessa ei olisi estänyt tätä laitteistoa, konetta, laitetta tai ajoneuvoa saamasta yhteisön tai valmistusmaan alkuperäasemaa.

43 artikla

Edellä 41 artiklassa tarkoitetaan:

a) 'laitteistolla, koneella, laitteella tai ajoneuvolla' yhdistetyn nimikkeistön XVI, XVII ja XVIII jaksoon kuuluvia tavaroita;

b) 'olennaisilla varaosilla' osia, jotka samanaikaisesti ovat

- osia, joita ilman a alakohdassa tarkoitettujen vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tai aikaisemmin maasta vietyjen tavaroiden toimivuutta ei voida taata,

- luonteenomaisia näille tavaroille ja

- tarkoitettuja niiden kunnossapitoon sekä vastaavien vaurioituneiden tai käyttökelvottomiksi tulleiden osien korvaamiseen.

44 artikla

Kun 41 artiklassa tarkoitettujen olennaisten varaosien alkuperätodistusta koskeva hakemus esitetään jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tai valtuutetuille toimielimille, mainitun todistuksen ja siihen liittyvän hakemuksen 6 kohdassa (Järjestysnumero - Merkit ja numerot - Kollien lukumäärä ja laji - Tavaran kuvaus) on oltava asianomaisen ilmoitus siitä, että siinä mainitut tavarat on tarkoitettu aikaisemmin maasta viedyn laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon tavanomaiseen kunnossapitoon, sekä tarkat tiedot kyseisestä laitteistosta, koneesta, laitteesta tai ajoneuvosta.

Lisäksi asianomaisen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot siitä alkuperätodistuksesta (todistuksen antanut viranomainen, todistuksen numero ja päiväys), jolla laitteisto, kone, laite tai ajoneuvo, jonka kunnossapitoon osat on tarkoitettu, on viety maasta.

45 artikla

Kun 41 artiklassa tarkoitettujen olennaisten varaosien alkuperä on osoitettava esittämällä alkuperätodistus, jotta ne voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, todistuksessa on oltava 44 artiklassa tarkoitetut tiedot.

46 artikla

Tässä jaksossa vahvistettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia lisätodisteita ja erityisesti:

- aikaisemmin maasta vietyä tai vapaaseen liikkeeseen luovutettua laitteistoa, konetta, laitetta taikka ajoneuvoa koskevan kauppalaskun tai kauppalaskun jäljennöksen esittämistä,

- sopimusta tai sopimuksen jäljennöstä taikka muuta asiakirjaa, josta käy ilmi että tavaran toimitus liittyy tavanomaiseen kunnossapitoon.

3 jakso

Alkuperätodistuksia koskevat soveltamissäännökset

1 alajakso

Yleisiä alkuperätodistuksia koskevat säännökset

47 artikla

Kun tavaran alkuperä osoitetaan tai on osoitettava maahantuonnin yhteydessä esittämällä siitä alkuperätodistus, todistuksen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) sen on oltava joko viranomaisen tai tarvittavat takeet antavan ja tätä varten antamismaassa asianmukaisesti valtuutetun toimielimen laatima;

b) siinä on oltava kaikki todistukseen merkityn tavaran tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, erityisesti:

- kollien lukumäärä, laji, merkit ja numerot,

- tavaran laji,

- tavaran brutto- ja nettopaino; nämä tiedot voidaan kuitenkin korvata muilla tiedoilla, kuten lukumäärällä tai tilavuudella, jos tavara on altis huomattaville painon muutoksille kuljetuksen aikana tai jos sen painoa ei voida määrittää taikka jos sen tunnistaminen tavallisesti varmistetaan näiden muiden tietojen avulla,

- lähettäjän nimi;

c) siinä on yksiselitteisesti vahvistettava, että todistukseen merkitty tavara on tietyn maan alkuperätuote.

48 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai valtuutettujen toimielinten antamien alkuperätodistusten on täytettävä 47 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset.

2. Todistukset ja niitä koskevat hakemukset on laadittava liitteessä 12 esitetyn mallin mukaiselle lomakkeelle.

3. Alkuperätodistuksissa on vahvistettava, että tavarat ovat yhteisön alkuperätuotteita.

Vientikaupan niin vaatiessa niissä voidaan kuitenkin vahvistaa, että tavarat ovat tietyn jäsenvaltion alkuperätuotteita.

Joka tapauksessa voidaan vahvistaa ainoastaan yhteisön alkuperä, jos koodeksin 24 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ainoastaan useassa eri jäsenvaltiossa suoritettujen useiden toimintojen johdosta.

49 artikla

Alkuperätodistukset on annettava asianomaisen kirjallisesta hakemuksesta.

Jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua, erityisesti asianomaisen harjoittaessa säännöllistä vientitoimintaa, jäsenvaltiot voivat olla vaatimatta erillistä hakemusta jokaista vientitapahtumaa varten, jos alkuperää koskevia säännöksiä noudatetaan.

Kaupan tarpeiden niin vaatiessa voidaan kustakin alkuperätodistuksesta antaa yksi tai useampi lisäjäljennös.

Nämä jäljennökset on laadittava liitteessä 12 esitetyn mallin mukaisille lomakkeille.

50 artikla

1. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 millimetriä ja pituuden osalta hyväksytään enintään -5 ja +8 millimetrin suuruinen poikkeama. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 64 grammaa neliömetriltä, tai käytettäessä lentopostipaperia 25-30 grammaa neliömetriltä. Alkuperäiskappaleen etupuolella on oltava kellanruskea painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen selvästi havaittaviksi.

2. Hakemuslomake on painettava vievän jäsenvaltion virallisella kielellä tai yhdellä taikka useammalla sen virallisista kielistä; alkuperätodistuslomake on painettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisista kielistä taikka kaupan käytäntöjen tai tarpeiden mukaan millä tahansa muulla kielellä.

3. Jäsenvaltiot voivat pidättää itsellään oikeuden painaa alkuperätodistuslomakkeita tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä hyväksyminen on mainittava kussakin alkuperätodistuslomakkeessa. Kukin alkuperätodistus on varustettava kirjapainon nimellä ja osoitteella tai merkillä, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai leimattu sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

51 artikla

Alkuperätodistusta koskevat hakemuslomakkeet on täytettävä kirjoituskoneella tai käsin painokirjaimin samalla tavoin jollakin yhteisön virallisista kielistä tai kaupan käytäntöjen ja tarpeiden mukaan millä tahansa muulla kielellä.

52 artikla

Kukin 48 artiklassa tarkoitettu alkuperätodistus on varustettava sarjanumerolla, josta se voidaan tunnistaa. Alkuperätodistusta koskeva hakemus ja kaikki todistuksen jäljennökset on varustettava samalla numerolla.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai valtuutetut toimielimet voivat lisäksi merkitä näihin asiakirjoihin antamisjärjestyksen osoittavan numeron.

53 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä, mitä mahdollisia lisätietoja hakemuksessa on annettava. Näiden lisätietojen määrä on rajoitettava mahdollisimman pieneksi.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle edellisen kohdan mukaisesti antamistaan säännöksistä. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä muille jäsenvaltioille.

54 artikla

Jäsenvaltioiden alkuperätodistukset antaneiden toimivaltaisten viranomaisten tai valtuutettujen toimielinten on säilytettävä todistuksia koskevat hakemukset vähintään kaksi vuotta.

Hakemuksista voidaan kuitenkin säilyttää myös jäljennökset, jos niillä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan on sama todistusvoima.

2 alajakso

Tietyistä erityismenettelyin kohdeltavista maataloustuotteista annettavia alkuperätodistuksia koskevat erityissäännökset

55 artikla

Jäljempänä 56-65 artiklassa määritellään käytön edellytykset alkuperätodistuksille, jotka on annettava kolmansista maista peräisin olevista maataloustuotteista, joita varten on otettu käyttöön muita kuin etuuskohteluun oikeuttavia erityisiä tuontimenettelyjä, jos näissä menettelyissä sovelletaan seuraavia säännöksiä.

a) Alkuperätodistukset

56 artikla

1. Kolmansista maista peräisin olevia maataloustuotteita, joita varten on otettu käyttöön muita kuin etuuskohteluun oikeuttavia erityisiä tuontimenettelyjä, koskevat alkuperätodistukset on laadittava liitteessä 13 esitetyn mallin mukaisille lomakkeille.

2. Näiden todistusten on oltava kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten valtion viranomaisten, jäljempänä "antajaviranomaiset", antamia, jotta niihin merkittyjä tuotteita voidaan pitää näistä maista peräisin olevina tuotteina yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3. Todistuksissa on myös vahvistettava kaikki tarvittavat 55 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tuontimenettelyjä koskevissa yhteisön säännöksissä säädetyt tiedot.

4. Todistusten voimassaoloaika on kymmenen kuukautta päivästä, jona antajaviranomaiset ovat ne antaneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 55 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tuontimenettelyjä koskevien erityissäännösten soveltamista.

57 artikla

1. Tämän alajakson säännösten mukaisesti laaditut alkuperätodistukset saavat sisältää ainoastaan yhden kappaleen, jossa asiakirjan otsikon vieressä on maininta "alkuperäiskappale".

Jos lisäkappaleita tarvitaan, niissä on oltava asiakirjan nimen vieressä maininta "jäljennös".

2. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat vastaanottaa voimassa olevana alkuperätodistuksena ainoastaan alkuperäiskappaleen.

58 artikla

1. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 millimetriä, ja pituuden osalta hyväksytään enintään -5 ja +8 millimetrin poikkeama. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä. Alkuperäiskappaleen etupuolella on oltava keltainen painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen selvästi havaittavaksi.

2. Todistuslomakkeet on painettava ja täytettävä jollakin yhteisön virallisista kielistä.

59 artikla

1. Alkuperätodistuslomakkeet on täytettävä kirjoituskoneella tai kirjoittimella taikka niiden kaltaisella menetelmällä.

2. Todistuksessa ei saa olla raaputtamalla tai päällekirjoittamalla tehtyjä korjauksia. Muutokset on tehtävä siihen viivaamalla yli virheelliset tiedot ja lisäämällä tarvittaessa halutut tiedot. Näin tehtyjen muutosten on oltava tekijän varmentamat ja antajaviranomaisten vahvistusmerkinnällä varustamat.

60 artikla

1. Edellä 56-59 artiklan mukaisesti annettujen alkuperätodistusten 5 kohtaan on merkittävä kaikki 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut lisätiedot, joita mahdollisesti tarvitaan erityisten tuontimenettelyjen soveltamiseksi.

2. Käyttämättä jäänyt tila todistusten 5, 6 ja 7 kohdassa on suljettava viivalla siten, että kohtiin on mahdotonta tehdä myöhemmin lisäyksiä.

61 artikla

Kukin alkuperätodistus on varustettava painetulla tai muulla tavoin tehdyllä sarjanumerolla, josta se voidaan tunnistaa, ja siinä on oltava antajaviranomaisen leima sekä todistuksen allekirjoittamaan valtuutetun yhden tai useamman henkilön allekirjoitus.

Alkuperätodistus on annettava, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta, ja antajaviranomaisen on säilytettävä itsellään yksi jäljennös jokaisesta antamastaan todistuksesta.

62 artikla

Edellä tarkoitettu alkuperätodistus voidaan poikkeustapauksissa antaa myös siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos sitä ei erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi ole annettu tavaroita vietäessä.

Antajaviranomaiset voivat antaa 56-61 artiklassa tarkoitetun alkuperätodistuksen jälkikäteen vasta varmistettuaan viejän hakemuksen sisältämien tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaiset.

Jälkikäteen annettujen todistusten kohtaan "Huomautuksia" on merkittävä jokin seuraavista maininnoista:

- expedido a posteriori,

- udstedt efterfølgende,

- Nachträglich ausgestellt,

- ÅêäïèÝí åê ôùí õóôÝñùí,

- Issued retrospectively,

- Delivré a posteriori,

- rilasciato a posteriori,

- afgegeven a posteriori,

- emitido a posteriori.

b) Hallinnollinen yhteistyö

63 artikla

1. Kun tiettyjä maataloustuotteita varten käyttöön otetut erityiset tuontimenettelyt perustuvat 56-62 artiklassa tarkoitetun alkuperätodistuksen käyttöön, kyseisten menettelyjen soveltaminen edellyttää hallinnollisen yhteistyömenettelyn toteuttamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseiseen erityiseen tuontimenettelyyn mahdollisesti sisältyvän poikkeuksen soveltamista.

Tätä varten kolmansien maiden, joita asia koskee, on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle:

- alkuperätodistuksia antavien viranomaisten nimet ja osoitteet sekä niiden käyttämien leimasimien leimanäytteet,

- niiden valtion viranomaisten nimet ja osoitteet, joiden tehtävänä on vastaanottaa 64 artiklassa tarkoitetut alkuperätodistusten jälkitarkastuspyynnöt.

Komissio toimittaa kaikki nämä tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2. Jos kolmannet maat, joita asia koskee, eivät toimita Euroopan yhteisöjen komissiolle 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, yhteisön toimivaltaiset viranomaiset epäävät erityisten tuontimenettelyjen soveltamisen.

64 artikla

1. Edellä 56-62 artiklassa tarkoitettujen alkuperätodistusten jälkitarkastus on suoritettava pistokokein ja aina, kun on perusteltua syytä epäillä asiakirjan todistusvoimaisuutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta.

Alkuperää koskevat tarkastukset on suoritettava tulliviranomaisten aloitteesta.

Maataloustuotteita koskevia säännöksiä sovellettaessa voivat tarkastuksen tarvittaessa suorittaa myös muut toimivaltaiset viranomaiset.

2. Sovellettaessa 1 kohdan säännöksiä on yhteisön toimivaltaisten viranomaisten palautettava alkuperätodistus tai sen jäljennös viejänä toimivan kolmannen maan nimeämälle tarkastuksesta vastaavalle valtion viranomaiselle ja esitettävä tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat perusteet kyselyn tekemiselle. Viranomaisten on liitettävä palautettuun todistukseen kauppalasku, jos se on annettu, tai sen jäljennös sekä toimitettava kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden perusteella voidaan epäillä, että todistuksessa olevat tiedot ovat virheelliset tai todistus ei ole aito.

Jos erityisen tuontimenettelyn määräysten soveltamista lykätään, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, yhteisön tulliviranomaisten on luovutettava tuotteet, jos tarpeellisina pidetyt varotoimenpiteet on toteutettu.

65 artikla

1. Jälkitarkastuksen tulokset on annettava viipymättä tiedoksi yhteisön toimivaltaisille viranomaisille.

Tulosten perusteella on voitava todeta, koskevatko 64 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin palautetut alkuperätodistukset tosiasiallisesti vietyjä tavaroita ja voidaanko niiden perusteella tosiasiallisesti soveltaa kyseistä erityistä tuontimenettelyä.

2. Jos jälkitarkastuspyyntöihin ei ole vastattu kuuden kuukauden kuluessa, yhteisön toimivaltaisten viranomaisten on lopullisesti evättävä erityisten tuontimenettelyjen soveltaminen.

2 LUKU

Tullietuuskohteluun oikeuttava alkuperä

1 jakso

Yleinen tullietuusjärjestelmä

1 alajakso

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

66 artikla

Yhteisön tietyille kehitysmaiden alkuperätuotteille myöntämiä yleisiä tullietuuksia koskevia säännöksiä sovellettaessa on kyseisiin tullietuuksiin oikeutetun maan (jäljempänä 'etuuden saava maa') alkuperätuotteina pidettävä 75 artiklan mukaisesti suoraan yhteisöön kuljetettuja:

a) kyseisessä maassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) kyseisessä maassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos näille tuotteille on suoritettu 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu riittävä valmistus tai käsittely.

67 artikla

1. Etuuden saavassa maassa 66 artiklan a alakohdan mukaisesti kokonaan tuotettuina pidetään:

a) sen maaperästä tai merenpohjasta louhittuja kivennäistuotteita;

b) siellä korjattuja kasvituotteita;

c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä;

d) siellä elävistä eläimistä saatuja tuotteita;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita;

f) sen alusten pyytämiä merikalastustuotteita ja muita merestä saamia tuotteita;

g) sen tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita;

h) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita;

i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneitä jätteitä;

j) sen aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tuotteita, jos kyseisellä maalla on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

k) siellä ainoastaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita.

2. Edellä 1 kohdan f alakohdassa käytettyä ilmaisua "sen alukset" voidaan soveltaa ainoastaan aluksiin:

- jotka on merkitty tai ilmoitettu etuuden saavan maan alusrekisteriin,

- jotka purjehtivat etuuden saavan maan lipun alla,

- jotka vähintään puoliksi ovat etuuden saavan maan kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee tässä maassa ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen taikka hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat kyseisen maan kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja rajavastuuyhtiöiden osalta vähintään puolet kuuluu kyseiselle maalle tai kyseisen maan julkisille laitoksille taikka kansalaisille,

- joiden päällystö kokonaisuudessaan koostuu etuuden saavan maan kansalaisista

ja

- joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on etuuden saavan maan kansalaisia.

3. Ilmaisuun "etuuden saava maa" sisältyvät myös kyseisen maan aluevedet.

4. Avomerellä liikkuvia aluksia, erityisesti tehdasaluksia, joilla niiltä pyydetyt kalastustuotteet valmistetaan tai käsitellään, on pidettävä sen etuuden saavan maan alueen osana, jolle ne kuuluvat, jos ne täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

68 artikla

1. Edellä 66 artiklan b alakohtaa sovellettaessa on ei-alkuperäaineksia pidettävä riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei jäljempänä 2 ja 3 kohdasta muuta johdu.

Liitteessä 14 esitetään ei-alkuperäaineksista valmistettuja tuotteita koskevat huomautukset.

Näissä säännöksissä `ryhmillä` ja `nimikkeillä` tarkoitetaan harmonoidun järjestelmän muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit).

'Luokittelulla' tarkoitetaan tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen.

2. Jos tuote mainitaan liitteessä 15 olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, sen on täytettävä 1 kohdan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa määrätyt edellytykset.

a) Liitteessä 15 olevassa luettelossa `arvolla` tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuotaessa, tai jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa, kyseisessä maassa kyseisistä aineksista maksettua hintaa. Jos käytettyjen alkuperäainesten arvo joudutaan toteamaan, tämän alakohdan säännöksiä on sovellettava soveltuvin osin.

b) Liitteessä 15 olevassa luettelossa 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' tarkoitetaan hintaa, joka on maksettu valmiista tuotteesta valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos tähän hintaan sisältyy kaikkien käytettyjen ainesten arvo, ja josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa, kun valmis tuote viedään maasta.

3. Sovellettaessa 66 artiklan b alakohtaa on seuraavaa valmistusta ja käsittelyä pidettävä riittämättöminä antamaan alkuperäaseman riippumatta siitä, muuttuuko nimike:

a) toiminnot tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upotus, vahingoittuneiden osien poisto ja vastaavat toiminnot);

b) yksinkertainen pölyn poisto, seulonta, lajittelu, luokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen sekä kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) yksinkertainen pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, esimerkiksi alustalle kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoiminnot;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden tunnisteiden kiinnitys tuotteisiin taikka niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä osastossa säädettyjä edellytyksiä niiden pitämiseksi alkuperätuotteina;

f) tuotteiden osien pelkkä yhdistäminen täydelliseksi tavaraksi;

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toiminnon toteuttaminen yhdessä.

h) eläinten teurastus.

69 artikla

Määritettäessä, onko tuote etuuden saavan maan alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta, ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt sähköenergia, polttoaineet, laitteistot ja laitteet tai koneet ja työkalut kolmansien maiden alkuperätuotteita.

70 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 66 artiklassa säädetään, määritettäessä, onko alueelliseen ryhmään kuuluvassa etuuden saavassa maassa valmistettu tuote mainitussa artiklassa tarkoitettu kyseisen maan alkuperätuote, on minkä tahansa muun tähän alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteita, joita on käytetty kyseisen tuotteen valmistuksessa, kohdeltava niin kuin ne olisivat sen maan alkuperätuotteita, jossa kyseisen tuotteen valmistus on tapahtunut.

2. Valmiin tuotteen alkuperämaa on määritettävä 71 artiklan mukaisesti.

3. Alueellista kumulaatiota sovelletaan kolmeen erilliseen yleisen tullietuusjärjestelmän etuuden saavista maista muodostuvaan alueelliseen ryhmään:

a) Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN);

b) Keski-Amerikan yhteismarkkinat (Mercomún);

c) Andien ryhmä.

4. 'Alueellisella ryhmällä' tarkoitetaan tapauksen mukaan ASEANia, Mercomúnia tai Andien ryhmää.

71 artikla

1. Tuotteet, joilla on 70 artiklan mukaisesti alkuperäasema, ovat sen alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteita, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos:

- kyseisessä maassa aikaansaatu, tämän artiklan 3 kohdassa määritelty arvonlisäys on suurempi kuin käytettyjen minkään muun kyseiseen alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteiden korkein tullausarvo,

- kyseisessä maassa suoritettu valmistus tai käsittely on 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toimintoja ja tekstiilituotteiden osalta liitteessä 16 mainittuja toimintoja laajamittaisempaa.

2. Kaikissa muissa tapauksissa tuotteet ovat sen kyseiseen alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteita, jonka alkuperätuotteiden tullausarvo on korkein muista alueelliseen ryhmään kuuluvista maista tuoduista käytetyistä alkuperätuotteista.

3. 'Arvonlisäyksellä' tarkoitetaan vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty jokaisen tuotteeseen sisältyvän muun alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteen tullausarvo.

72 artikla

1. Edellä 70 ja 71 artiklaa voidaan soveltaa ainoastaan, jos:

a) määräykset alueelliseen kumulaatioon liittyvän alueellisen ryhmän maiden välisen kaupan säätelemiseksi ovat samat kuin tässä jaksossa säädetyt;

b) kukin alueelliseen ryhmään kuuluva maa sitoutuu noudattamaan tämän jakson säännöksiä tai varmistamaan niiden noudattamisen sekä osallistumaan yhteisön ja muiden alueellisen ryhmän maiden kanssa tarvittavaan hallinnolliseen yhteistyöhön A-alkuperätodistusten oikean antamisen sekä niiden ja APR-lomakkeiden tarkastamisen varmistamiseksi.

Tämä sitoumus on annettava tiedoksi komissiolle kyseisen alueellisen ryhmän sihteeristön välityksellä.

Sihteeristöt ovat:

- ASEANin pääsihteeristö,

- Keski-Amerikan yhteismarkkinoiden pysyvä sihteeristö,

- Junta del Acuerdo de Cartagena,

tapauksen mukaan.

2. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä kunkin alueellisen ryhmän osalta.

73 artikla

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan niiden kanssa yhden kokonaisuuden.

74 artikla

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisessä tulkintasäännössä tarkoitettuja sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tavarat ovat alkuperätuotteita. Jos kuitenkin sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

75 artikla

1. Etuuden saavasta viejämaasta suoraan yhteisöön kuljetettuina pidetään:

a) tuotteita, joita ei kuljeteta minkään muun maan alueen kautta, lukuun ottamatta 70 artiklaa sovellettaessa muuta samaan alueelliseen ryhmään kuuluvaa maata;

b) tuotteita, jotka kuljetetaan muiden kuin etuuden saavan viejämaan alueiden kautta tai 70 artiklaa sovellettaessa muiden kuin samaan alueelliseen ryhmään kuuluvien muiden maiden alueiden kautta, uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden, jos viimeksi mainittujen maiden kautta tapahtuva kuljetus on perusteltua maantieteellisten syiden tai yksinomaan kuljetukseen liittyvien tarpeiden vuoksi ja jos

- tuotteet ovat pysyneet kauttakuljetusmaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa,

- tuotteita ei ole luovutettu siellä myyntiin eikä kulutukseen

ja

- niille ei ole suoritettu siellä muita toimintoja kuin tarvittaessa purkaus ja uudelleenlastaus tai muita niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimintoja;

c) tuotteita, jotka kuljetetaan Itävallan, Suomen, Norjan, Ruotsin tai Sveitsin alueiden kautta ja jotka sen jälkeen jälleenviedään kokonaan tai osittain yhteisöön, jos

- ne ovat pysyneet tulliviranomaisten valvonnassa kauttakuljetuksen tai varastoinnin ollessa kyseessä,

- niitä ei ole luovutettu siellä kulutukseen

ja

- niille ei ole suoritettu siellä muita toimintoja kuin tarvittaessa purkaus ja uudelleenlastaus tai muita niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimintoja;

d) tuotteita, jotka kuljetetaan putkijohdoissa muiden maiden kuin etuuden saavan viejämaan alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen on osoitettava esittämällä yhteisön tulliviranomaisille:

a) ainoastaan yksi etuuden saavassa viejämaassa laadittu kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu kauttakuljetusmaan kautta; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:

- tavaroiden tarkka kuvaus,

- päivät, joina tavarat on purettu ja uudelleenlastattu tai tarvittaessa laivakuljetusten osalta käytettyjen alusten nimet,

- selvitys olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa, tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita todistusvoimaisia asiakirjoja.

76 artikla

Tässä alajaksossa alkuperäaseman saavuttamiseksi säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä etuuden saavassa maassa.

Jos etuuden saavasta maasta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan etuuden saavaan maahan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että:

- palautetut tavarat ovat samat kuin maasta viedyt tavarat;

- tavaroille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi kyseisessä maassa olon aikana tarvittavia toimenpiteitä.

77 artikla

1. Näistä säännöksistä voidaan myöntää poikkeuksia yleisen tullietuusjärjestelmän vähiten kehittyneille etuuden saaville maille, jos se on perusteltua olemassa olevan teollisuuden kehittämisen tai uuden teollisuuden luomisen kannalta. Nämä vähiten kehittyneet etuuden saavat maat luetellaan yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamista koskevissa neuvoston asetuksissa ja EHTY:n päätöksissä.

Tätä varten kyseisen maan on esitettävä Euroopan yhteisöjen komissiolle 3 kohdan mukaiseen todistusasiakirjaan perustuva hakemus.

2. Esitettyjä hakemuksia tarkasteltaessa on erityisesti otettava huomioon:

a) tapaukset, joissa olemassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi kyseiseen maahan luodun teollisuuden kykyyn jatkaa vientiä yhteisöön, ja erityisesti tapaukset, joissa niiden soveltaminen voisi johtaa toiminnan lakkauttamiseen;

b) erityistapaukset, joissa voidaan selvästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voivat estää teollisuuteen kohdistuvia huomattavia investointeja, ja joissa investointiohjelman toteuttamista suosiva poikkeus mahdollistaisi alkuperäsääntöjen asteittaisen noudattamisen;

c) tehtävien päätösten taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus erityisesti työllisyyden osalta.

3. Poikkeuksia koskevien hakemusten tarkastelun helpottamiseksi on hakijamaan annettava sen tueksi mahdollisimman täydelliset tiedot erityisesti seuraavista seikoista:

- valmiin tuotteen kuvaus,

- siellä valmistettujen tai käsiteltyjen tuotteiden laji ja määrä,

- valmistusmenetelmät,

- arvonlisäys,

- kyseisen yrityksen työntekijöiden määrä,

- yhteisöön suuntautuvan viennin arvioitu määrä,

- haetun määräajan perustelut,

- muut huomautukset.

Samoja säännöksiä sovelletaan mahdollisiin voimassaolon pidennystä koskeviin hakemuksiin.

2 alajakso

Alkuperäselvitys

a) A-alkuperätodistus

78 artikla

1. Tässä jaksossa tarkoitetuille alkuperätuotteille on myönnettävä yhteisöön tuotaessa 66 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos niistä esitetään etuuden saavan maan tulliviranomaisten tai muiden viranomaisten antama A-alkuperätodistus, jonka malli esitetään liitteessä 17, jos kyseinen maa

- on antanut Euroopan yhteisöjen komissiolle 93 artiklassa edellytetyt tiedot

ja

- avustaa yhteisöä sallimalla jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tarkastaa asiakirjan todistusvoimaisuuden tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuuden.

2. A-alkuperätodistus voidaan antaa ainoastaan, jos se voi olla 66 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseen oikeuttava todistusasiakirja.

3. A-alkuperätodistus voidaan antaa ainoastaan viejän tai tämän valtuuttaman edustajan kirjallisesta hakemuksesta.

4. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on liitettävä hakemukseen kaikki tarvittavat todistusasiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tuotteille voidaan antaa A-alkuperätodistus.

5. Etuuden saavan maan toimivaltaisen valtion viranomaisen on annettava todistus, jos vietäviä tuotteita voidaan pitää 1 alajaksossa tarkoitettuina kyseisen maan alkuperätuotteina.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitetun edellytyksen täyttymisen toteamiseksi on toimivaltaisella viranomaisella oltava oikeus vaatia tarpeellisina pitämänsä todistusasiakirjat tai suorittaa suotavina pitämänsä tarkastukset.

7. Etuuden saavan maan toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että todistus- ja hakemuslomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

8. A-alkuperätodistuksessa olevaa 2 kohtaa ei tarvitse välttämättä täyttää. Sen vuoksi todistuksen 12 kohtaan on ehdottomasti merkittävä "Euroopan talousyhteisö" tai jonkin jäsenvaltion nimi. Jos sitä vastoin sovelletaan 75 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 80 artiklassa tarkoitettua kauttakuljetusmenettelyä, on tuojamaaksi merkittävä jokin jälkimmäisessä artiklassa luetelluista maista 83 artiklan 3 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.

9. A-alkuperätodistuksen antamispäivä on merkittävä 11 kohtaan. Tähän todistuksen antaneen viranomaisen käyttöön varattuun kohtaan merkittävän allekirjoituksen on oltava käsin kirjoitettu.

10. Etuuden saavan maan toimivaltaisten viranomaisten on annettava A-alkuperätodistus, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta. Todistus on annettava viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

79 artikla

Kun A-alkuperätodistus muodostaa 66 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia koskevien säännösten soveltamiseen oikeuttavan todisteen, on viejämaan toimivaltaisen viranomaisen toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperän toteamiseksi ja muiden todistukseen merkittyjen tietojen tarkastamiseksi.

80 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettuja alkuperätuotteita voidaan tuoda yhteisöön 66 artiklassa tarkoitetuin tullietuuksin esittämällä etuuden saavan viejämaan toimivaltaisen viranomaisen antaman A-alkuperätodistuksen perusteella Itävallan, Norjan, Ruotsin, Suomen tai Sveitsin tulliviranomaisten antama A-alkuperätodistus, jos 75 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät ja jos Itävalta, Suomi, Norja, Ruotsi tai Sveitsi avustaa yhteisöä sallimalla sen tulliviranomaisten tarkastaa annettujen A-alkuperätodistusten todistusvoimaisuus ja oikeellisuus. Jäljempänä 95 artiklassa määriteltyä tarkastusmenettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Mainitun 95 artik- lan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä määräaikaa pidennetään kahdeksaan kuukauteen.

81 artikla

1. Poikkeustapauksissa A-alkuperätodistus voidaan antaa siihen merkittyjen tuotteiden tosiasiallisen viennin jälkeen, jos sitä ei ole annettu vientihetkellä tahattomien erehdysten, laiminlyöntien tai muiden erityisolosuhteiden vuoksi ja jos tavaroita ei ole viety maasta ennen 93 artiklassa säädettyä tietojen ilmoittamista Euroopan yhteisöjen komissiolle.

2. Toimivaltainen viranomainen voi antaa todistuksen jälkikäteen vasta todettuaan, että viejän hakemuksessa olevat tiedot ovat vastaavan vientiasiakirjan tietojen mukaiset ja ettei kyseisiä tuotteita vietäessä ole annettu A-alkuperätodistusta.

3. Jälkikäteen annetun A-alkuperätodistuksen 4 kohtaan on merkittävä maininta "délivré a posteriori" tai "issued retrospectively".

82 artikla

1. Jos A-alkuperätodistus varastetaan tai se katoaa taikka tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta toimivaltaisilta viranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Näin annetun kaksoiskappaleen 4 kohtaan on merkittävä maininta "duplicata" tai "duplicate", ja siinä on myös mainittava alkuperäisen todistuksen antamispäivä ja sarjanumero.

2. Sovellettaessa 85 artiklaa kaksoiskappale on voimassa alkuperäiseen todistukseen merkitystä päivästä.

83 artikla

1. Yksi tai useampi A-alkuperätodistus voidaan aina korvata yhdellä tai useammalla muulla tällaisella todistuksella, jos sen tekevät tuotteiden tarkastuksesta vastaavat yhteisön tulliviranomaiset.

2. Tämän artiklan tai 80 artiklan mukaisesti annettu korvaava todistus vastaa siihen merkityistä tavaroista annettavaa lopullista alkuperätodistusta. Korvaava todistus laaditaan jälleenviejän kirjallisen hakemuksen perusteella.

3. Korvaavan todistuksen oikeassa yläkulmassa olevaan kohtaan on merkittävä sen välittäjämaan nimi, jossa se on annettu.

Todistuksen 4 kohtaan on merkittävä jokin seuraavista maininnoista: "certificat de remplacement" tai "replacement certificate" sekä alkuperäisen alkuperätodistuksen antamispäivä ja sarjanumero.

Jälleenviejän nimi on merkittävä 1 kohtaan.

Lopullisen vastaanottajan nimi voidaan merkitä 2 kohtaan.

Alkuperäisen todistuksen kaikki jälleenvietäviä tuotteita koskevat maininnat on merkittävä 3-9 kohtaan.

Viittaukset jälleenviejän kauppalaskuun on merkittävä 10 kohtaan.

Korvaavan todistuksen antaneen viranomaisen vahvistus on merkittävä 11 kohtaan. Kyseisen viranomaisen vastuu rajoittuu korvaavan todistuksen antamiseen.

Todistuksen 12 kohtaan merkittyjen alkuperämaata ja määrämaata koskevien tietojen on oltava samat kuin alkuperäisessä todistuksessa. Tämä kohta on jälleenviejän allekirjoitettava. Vilpittömässä mielessä tämän kohdan allekirjoittanut jälleenviejä ei vastaa alkuperäiseen todistukseen tehtyjen merkintöjen oikeellisuudesta.

4. Tullitoimipaikan, jota pyydetään suorittamaan tämä toiminto, on merkittävä alkuperäiseen todistukseen edelleen lähetettyjen kollien painot, numerot ja laji sekä vastaavan korvaavan todistuksen tai vastaavien korvaavien todistusten sarjanumero. Kyseisen tullitoimipaikan on säilytettävä alkuperäinen todistus vähintään kaksi vuotta.

5. Korvaavaan todistukseen voidaan liittää valojäljennös alkuperäisestä todistuksesta.

84 artikla

1. Jollei jäljempänä 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3833/90(7) 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut aitoustodistukset merkittävä 78 artiklassa tarkoitetun A-alkuperätodistuksen 7 kohtaan.

(7) EYVL N:o L106, 18.4.1989, s. 1

2. Edellä 1 kohdassa mainituissa todistuksissa on oltava jäljempänä 3 kohdassa esitetty tuotteen kuvaus, toimivaltaisen viranomaisen leima sekä toimihenkilön, joka on valtuutettu vahvistamaan 7 kohtaan merkittyjen tavaroiden kuvauksen todistusvoimaisuuden, käsin kirjoittama allekirjoitus.

3. Alkuperätodistuksen 7 kohtaan merkittävä tuotteiden kuvaus on tapauksen mukaan merkittävä seuraavasti:

- "tabac brut ou non fabriqué du type Virginia flue cured" tai "unmanufactured flue cured tobacco Virginia type",

- "eau-de-vie d'agave `tequila` en récipients contenant deux litres ou moins" tai "agave brandy `tequila`, in con- tainers holding two liters or less",

- "eau-de-vie à base de raisins, appelée `Pisco`, en récipi- ents contenant deux litres ou moins" tai "spirits produced from grapes, called `Pisco`, in containers holding two li- ters or less",

- "eau-de-vie à base de raisins, appelée `Singani`, en ré- cipients contenant deux litres ou moins" tai "spirits produced from grapes, called `Singani`, in containers hol- ding two liters or less".

4. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, A-alkuperätodistuksen 7 kohtaa ei varusteta viranomaisen, joka on toimivaltainen vahvistamaan 3 kohdassa esitetyn tuotteen kuvauksen todistusvoimaisuuden, käyttämällä vahvistusleimalla, jos kyseisen alkuperätodistuksen antamaan valtuutettu viranomainen on aitoustodistuksen antamaan valtuutettu viranomainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista.

85 artikla

1. A-alkuperätodistus on esitettävä tulliviranomaisille siinä tuovassa jäsenvaltiossa, jossa tuotteet esitetään tullille, kymmenen kuukauden kuluessa päivästä, jona etuuden saavan viejämaan viranomainen on antanut todistuksen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun voimassaoloajan jälkeen tulliviranomaisille esitetyt A-alkuperätodistukset voidaan vastaanottaa 66 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamista varten, jos määräaikaa on jätetty noudattamatta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Tulliviranomaiset voivat myös vastaanottaa nämä todistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen kyseisen määräajan päättymistä.

86 artikla

1. Tuotteille, jotka on lähetetty etuuden saavasta maasta toisessa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään yhteisöön tuotaviksi, on myönnettävä yhteisöön tuotaessa 66 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne täyttävät tässä jaksossa säädetyt edellytykset siten, että niitä voidaan pitää etuuden saavan viejämaan alkuperätuotteina, ja jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt tuotteet suoraan etuuden saavan viejämaan alueelta maahan, jossa näyttely pidetään;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty yhteisöön samassa tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. A-alkuperätodistus on esitettävä tulliviranomaisille tavanomaisin edellytyksin. Siinä on ilmoitettava kyseisen näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia täydentävät todistusasiakirjat todisteeksi tuotteiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityistarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi, ja joiden aikana kyseiset tuotteet pysyvät tulliviranomaisten valvonnassa.

87 artikla

A-alkuperätodistus on esitettävä tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille tulli-ilmoituksen tueksi.

Kyseiset viranomaiset voivat lisäksi vaatia, että vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen liitetään tuojan ilmoitus, jossa vahvistetaan, että tuotteet täyttävät 66 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamisen edellytykset.

88 artikla

Jos tavaranhaltijan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän 84 tai 85 ryhmään kuuluva osiin purettu tai kokoamaton tavara tuodaan maahan osalähetyksinä tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, sen katsotaan muodostavan yhden ainoan tavaran, ja koko tavarasta voidaan esittää yksi A-alkuperätodistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 68 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista.

b) APR-lomake

89 artikla

1. Sen estämättä, mitä 78 artiklassa säädetään, tässä jaksossa tarkoitettu selvitys postilähetyksinä (erityisesti postipaketteina) postilähetyksen muodostavien tavaroiden alkuperäasemasta, jos kyseessä ovat pelkästään alkuperätuotteita sisältävät lähetykset ja jos niiden arvo ei ole suurempi kuin 3 000 ecua lähetystä kohti, on laadittava käyttäen APR-lomaketta, jonka malli esitetään liitteessä 18, jos 78 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu avustaminen on mahdollista myös tämän lomakkeen osalta.

2. Viejän, tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan, on täytettävä ja allekirjoitettava APR-lomake. Lomakkeen 6 kohtaan merkittävä allekirjoitus on kirjoitettava käsin.

3. Jokaista postilähetystä varten on täytettävä APR-lomake. Täytettyään ja allekirjoitettuaan lomakkeen viejän on liitettävä se postipakettien osalta lähetysilmoitukseen. Kirjelähetysten osalta viejän on pantava lomake kyseiseen kirjekuoreen.

4. Jos lähetyksen sisältämille tavaroille on jo viejämaassa suoritettu alkuperätuotteiden käsitteeseen liittyvä tarkastus, viejä voi mainita tämän tarkastuksen APR-lomakkeen 7 kohdassa "Huomautuksia".

5. Nämä säännökset eivät vapauta viejää suorittamasta muissa tulli- tai postiasetuksissa säädettyjä muodollisuuksia.

6. Edellä 85 ja 87 artiklaa sovelletaan APR-lomakkeisiin soveltuvin osin.

c) Muut alkuperäselvitystä koskevat säännökset

90 artikla

Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pieninä lähetyksinä lähettämät tuotteet tai matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina, joille myönnetään 66 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, tarvitsematta esittää A-alkuperätodistusta tai täyttää APR-lomaketta, jos kyseessä on muu kuin kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tämän artiklan soveltamiseksi vaaditut edellytykset ja jos ei ole syytä epäillä tämän ilmoituksen todenmukaisuutta.

Näiden tuotteiden yhteisarvo ei saa olla suurempi kuin 215 ecua pienten lähetysten osalta eikä suurempi kuin 600 ecua matkustajien henkilökohtaisten matkatavaroiden sisällön osalta.

91 artikla

1. Sovellettaessa 70 artiklaa on selvitys yhteen alueelliseen ryhmään kuuluvasta maasta toiseen samaan ryhmään kuuluvaan maahan edelleen valmistettaviksi tai käsiteltäviksi taikka samassa tilassa jälleenvietäviksi vietyjen tuotteiden alkuperäasemasta annettava ensin mainitussa maassa annetulla A-alkuperätodistuksella tai laaditulla APR-lomakkeella.

2. Etuuden saavan viejämaan viranomaisten, jotka vastaavat A-alkuperätodistuksen antamisesta tavaroille, joiden valmistuksessa on käytetty toisen samaan alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperäaineksia, on otettava huomioon tämän toisen maan toimivaltaisten viranomaisten antama A-alkuperätodistus tai siellä täytetty APR-lomake. Edellä 71 artiklan mukaisesti määritetty alkuperämaa on merkittävä A-alkuperätodistuksen 12 kohtaan tai APR-lomakkeen 8 kohtaan.

3. Tällöin annettujen A-alkuperätodistusten 4 kohtaan on merkittävä maininta "cumul régional CEE" tai "regional cumulation".

92 artikla

Pienten poikkeavuuksien toteaminen todistuksen mainintojen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien suorittamiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen mainintojen välillä ei sinänsä tee tästä todistuksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että todistus vastaa tullille esitettyjä tuotteita.

3 alajakso

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

93 artikla

1. Etuuden saavan viejämaan on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle A-alkuperätodistuksia antamaan valtuutettujen viranomaisten nimet ja osoitteet, näiden viranomaisten käyttämien leimasimien leimanäytteet sekä A-lomakkeiden ja APR-lomakkeiden tarkastamisesta vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet.

2. Etuuden saavan viejämaan on toimitettava myös Euroopan yhteisöjen komissiolle 84 artiklassa mainittuja aitoustodistuksia antamaan valtuutettujen viranomaisten nimet ja osoitteet sekä näiden käyttämien leimasimien leimanäytteet.

3. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

94 artikla

Sovellettaessa 66 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia koskevia säännöksiä on etuuden saavien maiden noudatettava A-alkuperätodistusten laatimista ja antamista, APR-lomakkeiden käytön ja hallinnollisen yhteistyön edellytyksiä koskevia sääntöjä tai varmistettava, että niitä noudatetaan.

95 artikla

1. A-alkuperätodistusten ja APR-lomakkeiden jälkitarkastukset on suoritettava pistokokein tai aina kun tulliviranomaisilla on perusteltua syytä epäillä asiakirjan todistusvoimaisuutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovellettaessa tulliviranomaisten on palautettava A-alkuperätodistus tai APR-lomake etuuden saavan viejämaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja esitettävä tarvittaessa tiedustelun sisältöä tai muotoa koskevat perusteet. Viranomaisten on liitettävä APR-lomakkeeseen kauppalasku tai sen jäljennös, jos kauppalasku on esitetty. Viranomaisten on myös toimitettava kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden perusteella epäillään, että todistuksessa tai lomakkeessa olevat tiedot ovat virheellisiä.

Jos kyseiset viranomaiset päättävät lykätä 66 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamista, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, niiden on luovutettava tuotteet, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet on toteutettu.

3. Kun jälkitarkastuspyyntö on tehty 1 kohdan säännösten mukaisesti, tämä tarkastus on suoritettava ja sen tulokset on annettava tiedoksi yhteisön tulliviranomaisille kuuden kuukauden kuluessa. Tulosten perusteella on voitava ratkaista, koskeeko epäilyksenalainen A-alkuperätodistus tai APR-lomake maasta tosiasiallisesti vietyjä tuotteita ja voidaanko näille tuotteille tosiasiallisesti myöntää 66 artiklassa tarkoitetut tullietuudet.

4. Edellä 91 artiklan säännösten mukaisesti annettujen A-alkuperätodistusten osalta vastauksessa on mainittava huomioon otetut A-alkuperätodistukset tai APR-lomakkeet.

5. Perustellusti epäiltävissä tapauksissa, ja jollei vastausta ole saatu 3 artiklassa vahvistetun kuuden kuukauden määräajan kuluessa, tai jos vastauksen sisältämät tiedot eivät ole riittävät kyseisen asiakirjan todistusvoimaisuuden tai tuotteiden tosiasiallisen alkuperän määrittämiseksi, on toimivaltaisille viranomaisille toimitettava toinen tiedoksianto. Jollei tarkastuksen tuloksia ole toimitettu neljän kuukauden kuluessa tämän toisen tiedoksiannon jälkeen sitä pyytäneille viranomaisille, tai jos tulosten perusteella ei voida määrittää asiakirjan todistusvoimaisuutta tai tuotteiden tosiasiallista alkuperää, kyseisten viranomaisten on evättävä yleiset tullietuudet, paitsi ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden ollessa kyseessä.

6. Kun tarkastusmenettely tai muu käytettävissä oleva tieto ilmeisesti osoittaa, että tämän jakson säännöksiä rikotaan, etuuden saavan viejämaan on omasta aloitteestaan tai yhteisön pyynnöstä suoritettava tarvittavat tiedustelut tai toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten tiedustelujen suorittamiseksi pyydettyä kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja estää. Etuuden saava maa voi tätä varten pyytää yhteisöä osallistumaan näihin tiedusteluihin.

7. Etuuden saavan viejämaan toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä A-alkuperätodistusten jälkitarkastusta varten näiden todistusten jäljennökset sekä niihin mahdollisesti liittyvät vientiasiakirjat vähintään kaksi vuotta.

96 artikla

Edellä 75 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 80 artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi ja Sveitsi soveltavat edellä mainittuja säännöksiä vastaavia säännöksiä tietyille kehitysmaiden alkuperätuotteille myöntämiensä tullietuuksien yhteydessä.

4 alajakso

Loppusäännös

97 artikla

A-alkuperätodistukset sekä suoran kuljetuksen osoittavat asiakirjat voidaan esittää kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona maa tai alue on hyväksytty taikka hyväksytty uudelleen yleisen tullietuusjärjestelmän etuuden saajaksi kyseistä vuotta koskevissa neuvoston asetuksissa ja EHTY:n päätöksissä tarkoitettujen tuotteiden osalta, jotka ovat joko kuljetettavina tai yhteisössä väliaikaisesti varastoituina, tullivarastointimenettelyssä tai vapaa-alueella taikka vapaavarastossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 87 artiklan soveltamista.

2 jakso

Miehitetyt alueet

1 alajakso

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

98 artikla

1. Miehitettyjen alueiden alkuperätuotteille myönnettyjä yhteisön tullietuuksia koskevia säännöksiä sovellettaessa on seuraavia tuotteita, jotka on kuljetettu suoraan 103 artiklan mukaisesti, pidettävä:

a) miehitettyjen alueiden alkuperätuotteina:

i) näillä alueilla kokonaan tuotettuja tuotteita;

ii) näillä alueilla tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin näillä alueilla kokonaan tuotettuja tuotteita, jos kyseiset tuotteet ovat 100 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tämä edellytys ei kuitenkaan koske tässä alajaksossa tarkoitettuja yhteisön alkuperätuotteita;

b) yhteisön alkuperätuotteina:

i) yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita;

ii) yhteisössä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita, jos kyseiset tuotteet ovat 100 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tämä edellytys ei kuitenkaan koske tässä alajaksossa tarkoitettuja miehitettyjen alueiden alkuperätuotteita.

2. 'Miehitetyillä alueilla' tarkoitetaan Israelin miehittämiä Jordanvirran länsipuolisia alueita ja Israelin miehittämää Gazan aluetta.

99 artikla

Miehitetyillä alueilla kokonaan tuotettuina pidetään:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta saatuja kivennäistuotteita;

b) siellä korjattuja kasvituotteita;

c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saatuja tuotteita;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita;

f) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita;

g) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneitä jätteitä;

h) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tuotteita, jos kyseisellä alueella on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

i) siellä ainoastaan a-h alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita.

100 artikla

1. Sovellettaessa 98 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohtaa ja b alakohdan ii alakohtaa on ei-alkuperäaineksia pidettävä riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei jäljempänä 2 ja 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

Sovelletaan 68 artiklan 1 kohdan toista, kolmatta ja neljättä alakohtaa.

2. Jos tuote mainitaan liitteessä 19 olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, sen on täytettävä 1 kohdan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa määrätyt edellytykset.

a) Liitteessä 19 olevassa luettelossa `arvolla` tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä, tai jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa kyseisistä aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.

Jos käytettyjen alkuperäainesten arvo joudutaan määrittämään, edellä olevan alakohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

b) Liitteessä 19 olevassa luettelossa 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' tarkoitetaan hintaa, joka on maksettu valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos tähän hintaan sisältyy kaikkien käytettyjen ainesten arvo, ja josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.

3. Sovellettaessa 98 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohtaa ja b alakohdan ii alakohtaa on 68 artiklan 3 kohdan a- h alakohdassa tarkoitettuja valmistus- ja käsittelytoimintoja pidettävä riittämättöminä antamaan alkuperäaseman, riippumatta siitä, muuttuuko nimike.

101 artikla

Määritettäessä, onko tuote miehitettyjen alueiden alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta, ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt sähköenergia, polttoaineet, laitteistot ja laitteet, koneet ja työkalut taikka tuotannossa käytetyt ainekset ja tuotteet, joita ei ole tarkoitettu sisällytettäviksi lopulliseen tuotteeseen, kolmansien maiden alkuperätuotteita.

102 artikla

Tähän jaksoon sovelletaan 73 ja 74 artiklan säännöksiä.

103 artikla

1. Miehitetyiltä alueilta suoraan yhteisöön ja yhteisöstä suoraan miehitetyille alueille kuljetettuina pidetään:

a) tuotteita, joita ei kuljeteta minkään muun alueen kautta;

b) tuotteita, jotka kuljetetaan muiden alueiden kuin miehitettyjen alueiden tai yhteisön kautta, myös uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden, jos näiden alueiden kautta tapahtuva kuljetus on perusteltua maantieteellisten syiden tai yksinomaan kuljetukseen liittyvien tarpeiden vuoksi ja jos

- tuotteita ei ole siellä luovutettu kulutukseen

ja

- tuotteille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin tarvittaessa purkaus ja uudelleenlastaus tai muita niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä;

c) tuotteita, jotka kuljetetaan putkijohdoissa muiden alueiden kuin miehitettyjen alueiden kautta.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen on osoitettava esittämällä yhteisön tulliviranomaisille tai miehitettyjen alueiden kauppakamareille:

a) yksi ainoa miehitetyillä alueilla tai yhteisössä laadittu kuljetusasiakirja, jolla kauttakuljetusmaan kautta tapahtunut kuljetus on suoritettu; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa esitetään:

- tarkka tavaroiden kuvaus,

- päivät, joina tavarat on purettu tai uudelleenlastattu, taikka lastattu laivaan tai purettu laivasta, jolloin on esitettävä käytettyjen alusten nimet,

- selvitys olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita todistusasiakirjoja.

104 artikla

Tässä alajaksossa alkuperäaseman saavuttamiselle säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai miehitetyillä alueilla.

Jos yhteisöstä tai miehitetyiltä alueilta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että

- palautetut tavarat ovat samat kuin maasta viedyt tavarat

ja

- tavaroille ei ole tehty muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä kyseisessä maassa.

2 alajakso

Alkuperäselvitys

a) EUR.1-tavaratodistus

105 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettu selvitys tuotteiden alkuperäasemasta on annettava liitteessä 21 esitetyn mallin mukaisella EUR.1-tavaratodistuksella.

106 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus annetaan viejän tekemästä tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. Hakemus on laadittava tämän alajakson säännösten mukaisesti täytetylle lomakkeelle, jonka malli esitetään liitteessä 21.

Miehitettyjen alueiden kauppakamarien on säilytettävä EUR.1-tavaratodistushakemukset vähintään kaksi vuotta.

2. Viejän tai tämän edustajan on liitettävä hakemukseensa tarvittavat todistusasiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tuotteille voidaan antaa EUR.1-tavaratodistus.

Viejän tai tämän edustajan on sitouduttava esittämään toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaikki lisäselvitykset, joita nämä pitävät tarpeellisina etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden alkuperäaseman oikeellisuuden varmistamiseksi, sekä hyväksymään kaikki tarkastukset, jotka mainitut viranomaiset kohdistavat viejän tai tämän edustajan tileihin ja kyseisten tuotteiden valmistusolosuhteisiin.

3. EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa ainoastaan, jos se voi muodostaa 98 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseen oikeuttavan todisteen.

4. Miehitettyjen alueiden kauppakamarien tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tässä jaksossa tarkoitettuina alkuperätuotteina.

5. Kun EUR.1-tavaratodistus muodostaa säädetyn etuusmenettelyn soveltamiseen oikeuttavan todisteen, on miehitettyjen alueiden kauppakamarien tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisten toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavaroiden alkuperän varmistamiseksi ja todistuksen muiden tietojen tarkastamiseksi.

6. Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen varmistamiseksi on miehitettyjen alueiden kauppakamareilla tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisilla oikeus vaatia todistusasiakirjoja ja suorittaa tarpeellisina pitämänsä tarkastukset.

7. Miehitettyjen alueiden kauppakamarien tai vievien jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että 1 kohdassa mainitut lomakkeet on täytetty asianmukaisesti. Niiden on erityisesti varmistettava, että tuotteiden kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tuotteiden kuvaus on merkittävä jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos tilaa ei täytetä kokonaan, on viimeisen rivin alle vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

8. Tavaratodistuksen antamispäivä on merkittävä tavaratodistuksen tulliviranomaisten merkinnöille varattuun osaan.

9. Miehitettyjen alueiden kauppakamareiden tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta. Se on annettava viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

107 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeustapauksissa antaa myös siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos sitä ei ole voitu antaa vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi. Tällöin todistukseen on merkittävä erityinen maininta olosuhteista, joissa se on annettu.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on hakemuksessaan:

- mainittava todistukseen merkittyjen tuotteiden lähetyspaikka ja -päivä,

- todistettava, että EUR.1-tavaratodistusta ei ole annettu kyseisiä tavaroita vietäessä, sekä esitettävä syyt tähän.

3. Miehitettyjen alueiden kauppakamarit tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta varmistettuaan viejän hakemuksen sisältämien tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaiset.

Jälkikäteen annettuihin todistuksiin on merkittävä jokin seuraavista maininnoista:

- expedido a posteriori,

- udstedt efterfølgende,

- Nachträglich ausgestellt,

- ÅêäïèÝí åê ôùí õóôÝñùí,

- Issued retrospectively,

- Delivré a posteriori,

- rilasciato a posteriori,

- afgegeven a posteriori,

- emitido a posteriori,

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu maininta on merkittävä EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

108 artikla

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta miehitettyjen alueiden kauppakamareilta tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka on laadittava niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä jokin seuraavista maininnoista:

- DUPLICADO,

- DUPLIKAT,

- DUPLIKAT,

- ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ,

- DUPLICATE,

- DUPLICATA,

- DUPLICATO,

- DUPLICAAT,

- SEGUNDA VIA.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu maininta on merkittävä EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäiseen EUR.1-tavaratodistukseen merkitty päivämäärä, on voimassa kyseisestä päivästä.

109 artikla

Yhden tai useamman EUR.1-tavaratodistuksen korvaaminen yhdellä tai useammalla todistuksella on aina mahdollista, jos sen tekee se yhteisön tullitoimipaikka, jossa tavarat ovat.

110 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä sen jäsenvaltion tulliviranomaisille, jossa tuotteet esitetään tullille, viiden kuukauden kuluessa päivästä, jona miehitettyjen alueiden kauppakamarit ovat antaneet todistuksen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun määräajan jälkeen jäsenvaltion tulliviranomaisille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset voidaan vastaanottaa etuuskohtelun soveltamista varten, jos määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.

3. Muissa tapauksissa tuovan jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat vastaanottaa nämä todistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

111 artikla

1. Tuotteille, jotka on lähetetty miehitetyiltä alueilta kolmannessa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, voidaan myöntää maahantuotaessa 98 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne täyttävät tässä alajaksossa säädetyt edellytykset siten, että niitä voidaan pitää miehitettyjen alueiden alkuperätuotteina, ja jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt tuotteet miehitetyiltä alueilta maahan, jossa näyttely pidetään, ja asettanut ne siellä näytteille;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty yhteisöön näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen samassa tilassa, jossa ne on lähetetty näyttelyyn;

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä tulliviranomaisille tavanomaisella tavalla. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys tuotteiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityistarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

112 artikla

Tuovassa jäsenvaltiossa EUR.1-tavaratodistus on esitettävä tulliviranomaisille tässä jaksossa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kyseiset viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen.

Nämä voivat lisäksi vaatia, että vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen liitetään ilmoitus, jolla tuoja todistaa, että tuotteet täyttävät 98 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamisen edellytykset.

113 artikla

Kun harmonoidun järjestelmän 84 tai 85 ryhmään kuuluva osiin purettu tai kokoamaton tavara tuodaan tavaranhaltijan pyynnöstä osalähetyksinä tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, sen on katsottava muodostavan yhden ainoan tavaran, tämän vaikuttamatta 68 artikkelin 3 kohdan soveltamiseen, ja koko tavarasta voidaan esittää yksi EUR.1-tavaratodistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

114 artikla

Tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisten on säilytettävä EUR.1-tavaratodistukset voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

b) EUR.2-lomake

115 artikla

1. Sen estämättä, mitä 105 artiklassa säädetään, tämän jakson mukainen selvitys alkuperäasemasta on annettava liitteessä 22 esitetyn mallin mukaisella EUR.2-lomakkeella pelkästään alkuperätuotteita sisältävistä lähetyksistä, jos minkään lähetyksen arvo ei ole suurempi kuin 2 820 ecua.

2. Viejän, tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan, on täytettävä ja allekirjoitettava EUR.2-lomake.

3. Jokaisesta lähetyksestä on täytettävä EUR.2-lomake.

4. Nämä säännökset eivät vapauta viejää muissa tullia tai postia koskevissa asetuksissa säädettyjen muodollisuuksien suorittamisesta.

5. EUR.2-lomakkeen täyttäneen viejän on esitettävä miehitettyjen alueiden kauppakamarin pyynnöstä kaikki tämän lomakkeen käyttöä koskevat todistusasiakirjat.

116 artikla

Pienten poikkeavuuksien toteaminen EUR.1-tavaratodistuksen tai EUR.2-lomakkeen mainintojen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien suorittamiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen mainintojen välillä ei sinänsä tee tästä todistuksesta tai lomakkeesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tullille esitettyjä tavaroita.

117 artikla

1. Yhteisöön voidaan tuoda tässä jaksossa tarkoitettuina alkuperätuotteina tarvitsematta esittää mitään 105 tai 115 artiklassa mainittua asiakirjaa:

a) yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pieninä lähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden arvo on enintään 200 ecua;

b) matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden arvo on enintään 565 ecua.

2. Näitä säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos on kyse muusta kuin kaupallisesta tuonnista, jos tavaroiden ilmoitetaan täyttävän säädettyjen etuuksien soveltamiseksi vaaditut edellytykset ja jos ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen oikeellisuutta.

3 alajakso

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

118 artikla

Miehitettyjen alueiden on toimitettava komissiolle kauppakamarien käyttämien leimasimien leimanäytteet sekä niiden viranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaiset antamaan EUR.1-tavaratodistuksia sekä huolehtimaan kyseisten todistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitarkastuksista.

Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

119 artikla

1. EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitarkastus on suoritettava pistokokein tai aina, kun tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisilla tai miehitettyjen alueiden kauppakamareilla on perusteltua syytä epäillä asiakirjan todistusvoimaisuutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2. Edellä 1 alajakson oikean soveltamisen varmistamiseksi on miehitettyjen alueiden avustettava yhteisöä sallimalla jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tarkastaa EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden todistusvoimaisuus ja kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuus.

3. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi on tuovan jäsenvaltion tai alueen tulliviranomaisten palautettava EUR.1-tavaratodistus, EUR.2-lomake tai tämän todistuksen tai lomakkeen jäljennös miehitettyjen alueiden kauppakamareille tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisille ja esitettävä tarvittaessa tiedustelun sisältöä tai muotoa koskevat perusteet.

Ensin mainittujen tulliviranomaisten on liitettävä EUR.1-tavaratodistukseen tai EUR.2-lomakkeeseen tarvittavat kaupalliset asiakirjat tai niiden jäljennökset ja toimitettava jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on saatu ja joiden perusteella mainitussa todistuksessa tai lomakkeessa olevat maininnat voidaan olettaa virheellisiksi.

Jos tuovan jäsenvaltion tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun soveltamista, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, niiden on luovutettava tuotteet, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet on toteutettu.

4. Tarkastuksen tulokset on annettava kuuden kuukauden kuluessa tiedoksi tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille tai miehitettyjen alueiden kauppakamareille. Niiden perusteella on voitava määrittää, koskevatko 3 kohdan mukaisesti palautetut asiakirjat maasta tosiasiallisesti vietyjä tuotteita ja voidaanko niiden perusteella tosiasiallisesti soveltaa etuuskohtelua kyseisiin tuotteisiin.

Tähän kohtaan sovelletaan 95 artiklan 5 kohdan säännöksiä.

5. EUR.1-tavaratodistusten jälkitarkastusta varten on miehitettyjen alueiden kauppakamareiden tai vievän jäsenvaltion tulliviranomaisten säilytettävä vientiasiakirjat tai niiden sijasta käytettyjen todistusten jäljennökset vähintään kaksi vuotta.

3 jakso

Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian ja Slovenian tasavallat ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alue

1 alajakso

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

120 artikla

Tullietuuksia, jotka yhteisö on myöntänyt Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian, Slovenian tasavaltojen ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alueen, jäljempänä 'etuuden saavat tasavallat', alkuperätuotteille, koskevia säännöksiä sovellettaessa on seuraavia tuotteita, jotka on kuljetettu suoraan 125 artiklan mukaisesti, pidettävä:

1. etuuden saavan tasavallan alkuperätuotteina:

a) kyseisessä tasavallassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) kyseisessä tasavallassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin kyseisessä tasavallassa kokonaan tuotettuja tuotteita, jos nämä tuotteet ovat 122 artiklan mukaan riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tätä edellytystä ei kuitenkaan sovelleta yhteisön tässä alajaksossa tarkoitettuihin alkuperätuotteisiin, jos näille tuotteille on kyseisessä etuuden saavassa tasavallassa suoritettu 122 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä toimenpiteitä laajempi valmistus tai käsittely;

2. yhteisön alkuperätuotteina:

a) yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) yhteisössä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita, jos nämä tuotteet ovat 122 artiklan mukaan riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tätä edellytystä ei kuitenkaan sovelleta etuuden saavan tasavallan tässä alajaksossa tarkoitettuihin alkuperätuotteisiin, jos näille tuotteille on yhteisössä suoritettu 122 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä toimenpiteitä laajempi valmistus tai käsittely.

121 artikla

1. Kyseisessä etuuden saavassa tasavallassa tai yhteisössä kokonaan tuotettuina pidetään 67 artiklan 1 kohdan a-k alakohdassa tarkoitettuja tuotteita.

2. Edellä 67 artiklan 1 kohdan f alakohdassa käytettyä ilmaisua "sen alukset" sovelletaan ainoastaan aluksiin,

- jotka on merkitty tai ilmoitettu yhteisön jäsenvaltion tai kyseisen etuuden saavan tasavallan alusrekisteriin,

- jotka purjehtivat yhteisön jäsenvaltion tai kyseisen etuuden saavan tasavallan lipun alla,

- jotka vähintään puoliksi ovat yhteisön jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka päätoimipaikka sijaitsee yhdessä näistä jäsenvaltioista tai etuuden saavassa tasavallassa ja jonka yksi tai useampi johtaja, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat etuuden saavan tasavallan tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia ja lisäksi, henkilöyhtiöiden ja rajavastuuyhtiöiden osalta, jonka pääomasta vähintään puolet kuuluu näille jäsenvaltioille tai kyseiselle tasavallalle taikka näiden valtioiden julkisyhteisöille tai kansalaisille,

- joiden päällystö kokonaisuudessaan koostuu yhteisön jäsenvaltioiden tai kyseisen etuuden saavan tasavallan kansalaisista

ja

- joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on yhteisön jäsenvaltioiden tai kyseisen etuuden saavan tasavallan kansalaisia.

3. Ilmaisuihin "yhteisö" ja "etuuden saava tasavalta" sisältyvät myös niiden aluevedet. Avomerellä liikkuvia aluksia, mukaan lukien tehdasalukset, joilla niillä pyydettyjä kalastustuotteita valmistetaan tai käsitellään, on pidettävä sen valtion alueen osana, jolle ne kuuluvat, jos ne täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

122 artikla

1. Edellä 120 artiklaa sovellettaessa on ei-alkuperäaineksia pidettävä riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, kun valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei jäljempänä 2 ja 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

Sovelletaan 68 artiklan 1 kohdan toisen, kolmannen ja neljännen alakohdan säännöksiä.

2. Jos tuote mainitaan liitteessä 20 olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, sen on täytettävä 1 kohdan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa määrätyt edellytykset.

a) Kun liitteessä 20 olevassa luettelossa sovelletaan prosenttisääntöä yhteisössä tai etuuden saavassa tasavallassa valmistetun tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi, valmistuksessa tai käsittelyssä syntyneen arvonlisäyksen on vastattava valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty yhteisöön tai etuuden saavaan tasavaltaan tuotujen kolmansien maiden ainesten arvo.

b) Liitteessä 20 olevassa luettelossa "arvolla" tarkoitetaan valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä, tai jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.

Jos käytettyjen alkuperäainesten arvo joudutaan toteamaan, sovelletaan edellisen alakohdan säännöksiä soveltuvin osin.

c) Liitteessä 20 olevassa luettelossa 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' tarkoitetaan hintaa, joka on maksettu valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos tähän hintaan sisältyy kaikkien käytettyjen ainesten arvo, ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.

3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa pidetään 68 artiklan 3 kohdan a-h alakohdassa tarkoitettuja valmistus- ja käsittelytoimintoja riittämättöminä antamaan alkuperäaseman riippumatta siitä, muuttuuko nimike.

123 artikla

Määritettäessä, onko tuote etuuden saavan tasavallan vai yhteisön alkuperää, ei ole tarpeen todeta, ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt sähköenergia, polttoaineet, laitteistot ja laitteet, koneet ja työkalut sekä tuotannossa käytetyt ainekset ja tuotteet, jotka eivät sisälly tuotteen lopulliseen kokoonpanoon, kolmansien maiden alkuperätuotteita.

124 artikla

Tähän jaksoon sovelletaan 73 ja 74 artiklan säännöksiä.

125 artikla

1. Edellä 120 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan ainoastaan tuotteisiin ja aineksiin, jotka kuljetetaan kyseisen etuuden saavan tasavallan ja yhteisön alueen välillä ilman, että kuljetus tapahtuu muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavien etuuden saavan tasavallan tai yhteisön alkuperätuotteiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin etuuden saavan tasavallan tai yhteisön alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tavarat ovat pysyneet kauttakuljetusmaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai uudelleenlastaus taikka muita niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Etuuden saavan tasavallan tai yhteisön alkuperätuotteiden kuljetus putkijohdoissa voi tapahtua muiden alueiden kuin yhteisön tai etuuden saavan tasavallan alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen on osoitettava esittämällä toimivaltaisille tulliviranomaisille:

a) yksi ainoa viejämaassa tai -alueella laadittu kuljetusasiakirja, jolla kuljetus kauttakuljetusmaan kautta on tapahtunut; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:

- tavaroiden tarkka kuvaus,

- päivät, joina tavarat on purettu tai uudelleenlastattu taikka laivakuljetusten osalta lastattu tai purettu sekä käytettyjen alusten nimet,

- selvitys olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita todistusvoimaisia asiakirjoja.

126 artikla

Tässä alajaksossa alkuperäaseman saamiselle säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai etuuden saavassa tasavallassa.

Jos yhteisöstä tai etuuden saavasta tasavallasta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan yhteisöön tai etuuden saavaan tasavaltaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että:

- palautetut tavarat ovat samat kuin maasta viedyt tavarat;

- tavaroille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä kyseisessä maassa.

2 alajakso

Alkuperäselvitys

a) EUR.1-tavaratodistus

127 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettu selvitys tuotteiden alkuperäasemasta on annettava liitteessä 21 esitetyn mallin mukaisella EUR.1-tavaratodistuksella.

128 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus on annettava viejän tekemästä tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus on laadittava tämän alajakson säännösten mukaisesti täytetylle lomakkeelle, jonka malli esitetään liitteessä 21.

Vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten on säilytettävä EUR.1-tavaratodistuksia koskevat hakemukset vähintään kaksi vuotta.

2. Sovelletaan 106 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

3. EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa ainoastaan, jos se voi olla 120 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseksi edellytettävä asiakirja.

4. Vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tässä jaksossa tarkoitettuina alkuperätuotteina.

5. Jos tavaroita pidetään 120 artiklan 1 kohdan b alakohdan viimeisessä virkkeessä tai 2 kohdan b alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuina alkuperätuotteina, voidaan EUR.1-tavaratodistus antaa ainoastaan, jos niistä esitetään aikaisemmin annettu tai laadittu alkuperäselvitys. Vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tullivi ranomaisten on säilytettävä nämä alkuperäselvitykset vähintään kaksi vuotta.

6. Jos EUR.1-tavaratodistus on 120 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseksi edellytettävä asiakirja, on vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavaroiden alkuperän varmistamiseksi ja todistuksen muiden tietojen tarkastamiseksi.

7. Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi on vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisilla oikeus vaatia mitä tahansa todistusasiakirjoja tai suorittaa tarpeellisina pitämänsä tarkastukset.

8. Vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten tehtävänä on valvoa, että 127 artiklassa tarkoitettu lomake on täytetty asianmukaisesti. Niiden on erityisesti tarkistettava, että tuotteiden kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, ettei siihen voida tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tuotteiden kuvaus on merkittävä jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos tilaa ei täytetä kokonaan, on viimeisen rivin alle vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

9. Todistuksen antamispäivä on merkittävä tavaratodistuksen tulliviranomaisten merkinnöille varattuun osaan.

10. Vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta. Se on annettava viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

11. Bosnia-Hertsegovinan tasavallan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alueen osalta on tässä artiklassa ja seuraavissa artikloissa esitettyjä viittauksia "tulliviranomaisiin" pidettävä viittauksina talouskamareihin niin kauan kuin näiden tasavaltojen talouskamarit hoitavat kyseisiä tehtäviä.

129 artikla

Tähän jaksoon sovelletaan 107-109 artiklan säännöksiä.

130 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä sen tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisille, jossa tuotteet esitetään tullille, viiden kuukauden kuluessa päivästä, jona vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaiset ovat antaneet todistuksen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun määräajan jälkeen voidaan tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset vastaanottaa etuuskohtelun soveltamista varten, jos määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.

3. Muissa tapauksissa tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaiset voivat vastaanottaa nämä todistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

131 artikla

1. Tuotteille, jotka on lähetetty yhteisöstä tai etuuden saavasta tasavallasta muussa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahantuotaessa 120 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne täyttävät 1 alajaksossa säädetyt edellytykset siten, että niitä voidaan pitää yhteisön tai kyseisen etuuden saavan tasavallan alkuperätuotteina, ja jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt tuotteet yhteisöstä tai etuuden saavasta tasavallasta maahan, jossa näyttely pidetään, ja asettanut ne siellä näytteille;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä tai etuuden saavassa tasavallassa olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen yhteisöön tai etuuden saavaan tasavaltaan samassa tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) sen jälkeen, kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Sovelletaan 111 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä.

132 artikla

Tuovassa jäsenvaltiossa tai etuuden saavassa tasavallassa EUR.1-tavaratodistus on esitettävä tulliviranomaisille kyseisen jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan lainsäädännössä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kyseiset viranomaiset voivat vaatia todistuksen käännöksen.

Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitukseen liitetään tiedonanto, jossa tuoja vakuuttaa, että tuotteet täyttävät 120 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamisen edellytykset.

133 artikla

Kun harmonoidun järjestelmän 84 tai 85 ryhmään kuuluva osiin purettu tai kokoamaton tavara tuodaan tavaranhaltijan pyynnöstä maahan osalähetyksinä tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, sen on katsottava muodostavan yhden ainoan tavaran, ja koko tavarasta voidaan esittää yksi EUR.1-tavaratodistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 122 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista.

134 artikla

Tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten on säilytettävä EUR.1-tavaratodistukset yhteisössä tai kyseisessä etuuden saavassa tasavallassa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

b) EUR.2-lomake

135 artikla

1. Sen estämättä, mitä 127 artiklassa säädetään, 1 alajaksossa tarkoitettu selvitys alkuperäasemasta on annettava liitteessä 22 esitetyn mallin mukaisella EUR.2-lomakkeella lähetyksistä, jotka sisältävät pelkästään alkuperätuotteita, jos minkään lähetyksen arvo ei ole suurempi kuin 3 000 ecua.

2. Viejän, tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan, on täytettävä ja allekirjoitettava EUR.2-lomake. Jos lähetyksen sisältämät tavarat on jo tarkastettu vievässä jäsenvaltiossa tai etuuden saavassa tasavallassa "alkuperätuotteiden" käsitteen määritelmän osalta, viejä voi merkitä viittauksen tähän tarkastukseen EUR.2-lomakkeen kohtaan "Huomautuksia".

3. Jokaisesta lähetyksestä on täytettävä EUR.2-lomake.

4. Nämä säännökset eivät vapauta viejää muissa tulli- tai postiasetuksissa säädettyjen muodollisuuksien suorittamisesta.

5. EUR.2-lomakkeen täyttäneen viejän on esitettävä vievän jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki tämän lomakkeen käyttöä koskevat todistusasiakirjat.

136 artikla

1. Seuraaville yhteisöön tai etuuden saavaan tasavaltaan tuoduille, 1 alajaksossa tarkoitetuille alkuperätuotteille voidaan myöntää 120 artiklassa tarkoitetut tullietuudet ilman minkään 127 tai 135 artiklassa mainitun asiakirjan esittämistä:

a) yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pieninä lähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden arvo on enintään 215 ecua;

b) matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden arvo on enintään 600 ecua.

Tähän jaksoon sovelletaan 117 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

3 alajakso

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

137 artikla

Etuuden saavien tasavaltojen on toimitettava komissiolle käytettävien leimasimien leimanäytteet sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaiset antamaan EUR.1 tavaratodistuksia sekä huolehtimaan näiden todistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitarkastuksista. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

138 artikla

1. EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitarkastus on suoritettava pistokokein tai aina, kun tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisilla on perusteltua syytä epäillä asiakirjan todistusvoimaisuutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2. Näiden säännösten oikean soveltamisen varmistamiseksi on toisaalta yhteisön jäsenvaltioiden ja toisaalta etuuden saavien tasavaltojen avustettava toisiaan sallimalla toistensa tulliviranomaisten tarkastaa EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden todistusvoimaisuus ja kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuus.

3. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi on tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavien tasavaltojen tulliviranomaisten palautettava EUR.1-tavaratodistus, EUR.2-lomake tai tämän todistuksen taikka lomakkeen jäljennös viejävaltion tulliviranomaisille ja esitettävä tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat perusteet tiedustelun tekemiseen.

Ensin mainittujen tulliviranomaisten on liitettävä EUR.1-tavaratodistukseen tai EUR.2-lomakkeeseen kauppalasku, jos se on esitetty, tai sen jäljennös ja toimitettava kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden perusteella mainitussa todistuksessa tai lomakkeessa olevat maininnat voidaan olettaa virheellisiksi.

Jos tuojavaltion tulliviranomaiset päättävät lykätä 120 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamista, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, niiden on luovutettava tuotteet, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet on toteutettu.

4. Jälkitarkastuksen tulokset on annettava kuuden kuukauden kuluessa tiedoksi tuovan jäsenvaltion tai etuuden saavan tasavallan tulliviranomaisille. Niiden perusteella on voitava ratkaista, koskeeko epäilyksenalainen EUR.1-tavaratodistus tai EUR.2-lomake maasta tosiasiallisesti vietyjä tuotteita ja voidaanko näille tuotteille tosiasiallisesti myöntää 120 artiklassa tarkoitetut tullietuudet.

Jollei vastausta ole saatu perustellusti epäiltävissä tapauksissa kuuden kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivästä tai jos vastauksen perusteella ei voida määrittää kyseisen asiakirjan todistusvoimaisuutta tai tuotteiden tosiasiallista alkuperää, pyynnön esittäneiden viranomaisten on evättävä kyseinen tullietuus, paitsi ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden ollessa kyseessä.

5. EUR.1-tavaratodistusten jälkitarkastusta varten viejävaltion tulliviranomaisten on säilytettävä todistusten ja niihin liittyvien vientiasiakirjojen jäljennökset vähintään kaksi vuotta.

4 alajakso

Ceuta ja Melilla

139 artikla

1. Tässä jaksossa käytettyyn "yhteisön" käsitteeseen eivät sisälly Ceuta ja Melilla. "Yhteisön alkuperätuotteiden" käsitteeseen eivät sisälly Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet.

2. Tämän jakson 1-3 alajaksoa sovelletaan soveltuvin osin Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin, jollei 140 artiklassa määritellyistä erityisedellytyksistä muuta johdu.

140 artikla

1. Seuraavia kohtia sovelletaan 120 artiklan sijasta, ja viittauksia kyseiseen artiklaan sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan.

2. Jos seuraavat tuotteet on kuljetettu suoraan 125 artiklan säännösten mukaisesti, niitä on pidettävä:

a) Ceutan ja Melillan alkuperätuotteina:

i) Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotetut tuotteet;

ii) Ceutassa ja Melillassa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin i alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos nämä tuotteet ovat 122 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tätä edellytystä ei kuitenkaan sovelleta 1 alajaksossa tarkoitettuihin yhteisön tai etuuden saavan tasavallan alkuperätuotteisiin, jos niille on Ceutassa ja Melillassa suoritettu 122 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä toimenpiteitä laajempi valmistus tai käsittely;

b) etuuden saavan tasavallan alkuperätuotteina:

i) kyseisessä etuuden saavassa tasavallassa kokonaan tuotetut tuotteet;

ii) kyseisessä etuuden saavassa tasavallassa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin i alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos nämä tuotteet ovat 122 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä. Tätä edellytystä ei kuitenkaan sovelleta Ceutan ja Melillan tai yhteisön 1 alajakson mukaisiin alkuperätuotteisiin, jos niille on suoritettu 122 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä toimenpiteitä laajempi valmistus tai käsittely.

3. Ceutaa ja Melillaa on pidettävä yhtenä alueena.

4. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on merkittävä kyseisen etuuden saavan tasavallan nimi sekä maininta "Ceuta ja Melilla" EUR.1-tavaratodistuksen 2 kohtaan.

Kun kyseessä ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet, on lisäksi merkittävä alkuperäasema EUR.1-tavaratodistuksen 4 kohtaan.

5. Espanjan tulliviranomaisten on vastattava näiden säännösten soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.

V OSASTO

TULLAUSARVO

1 LUKU

Yleiset säännökset

141 artikla

1. Koodeksin 28-36 artiklan säännöksiä ja tämän osaston säännöksiä sovellettaessa jäsenvaltioiden on otettava huomioon liitteessä 23 olevat määräykset.

Liitteessä 23 olevan 1 sarakkeen määräyksiä on sovellettava 2 sarakkeessa esitetyn vastaavan tulkintaa koskevan huomautuksen mukaisesti.

2. Jos tullausarvoa määritettäessä on tarpeen viitata yleisesti hyväksyttyihin kirjanpitoperiaatteisiin, on sovellettava liitteessä 24 olevia määräyksiä.

142 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetaan:

a) "sopimuksella" tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) 7 artiklan soveltamisesta tehtyä sopimusta, joka on tehty vuosina 1973-1979 käytyjen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä ja jota tarkoitetaan koodeksin 31 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa;

b) "tuotetuilla tavaroilla" kasvatettuja, valmistettuja tai maaperästä louhittuja tavaroita;

c) "samanlaisilla tavaroilla" samassa maassa tuotettuja tavaroita, jotka ovat samanlaiset kaikissa suhteissa, myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan, laadultaan ja maineeltaan. Pienet ulkoiset erot eivät estä pitämästä samanlaisina tavaroita, jotka muutoin ovat määritelmän mukaisia;

d) "samankaltaisilla tavaroilla" samassa maassa tuotettuja tavaroita, jotka olematta samanlaiset kaikissa suhteissa ovat ominaisuuksiltaan ja aineosiltaan niin samankaltaiset, että ne voivat täyttää samat tehtävät ja olla kaupallisesti vaihdettavissa; tavaroiden laatu, maine ja tavaramerkki tai kaupallinen merkki ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon ratkaistaessa, ovatko kyseessä samankaltaiset tavarat;

e) "samaan tavaraluokkaan tai -lajiin kuuluvilla tavaroilla" tavaroita, jotka kuuluvat tietyn tuotantoalan tai tuotantoalan osan valmistamaan tavararyhmään tai -valikoimaan, myös samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita.

2. Ilmaisuja "samanlaiset tavarat" ja "samankaltaiset tavarat" ei sovelleta tavaroihin, joihin sisältyy tai liittyy tapauksen mukaan teknistä suunnittelua, kehittelyä, taiteellista työtä tai mallisuunnittelua taikka piirustusten ja luonnosten laadintaa, joiden johdosta ei ole tehty arvonoikaisua koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohdan mukaisesti sen vuoksi, että nämä työt on suoritettu yhteisössä.

143 artikla

1. Koodeksin 29 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 30 artiklan 2 kohdan c alakohtaa sovellettaessa henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään ainoastaan, jos:

a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä;

b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita;

c) toinen on toisen palveluksessa;

d) toinen suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia toisen liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista;

e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti;

f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti;

g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti;

h) he ovat saman perheen jäseniä. Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista:

- aviopuolisot,

- vanhempi ja lapsi,

- sisarukset (myös puolisisarukset),

- isovanhempi ja lapsenlapsi,

- setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi,

- appivanhempi ja vävy tai miniä,

- langokset, kälykset tai lanko ja käly.

2. Tätä osastoa sovellettaessa henkilöiden, jotka ovat liiketoimissaan keskenään sidoksissa siten, että toinen toimii toisen yksinedustajana, yksinmyyjänä tai toimiluvan yksinhaltijana, nimikkeestä riippumatta, katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään ainoastaan, jos nämä täyttävät jonkin 1 kohdassa esitetyistä perusteista.

144 artikla

1. Määritettäessä koodeksin 29 artiklan säännösten mukaisesti tullausarvo tavaroille, joiden hintaa ei tullausarvoa määritettäessä ole tosiasiallisesti maksettu, on tullausarvon perusteena pääsääntöisesti käytettävä hintaa, joka tavarasta maksettaisiin, jos maksu suoritettaisiin kyseisenä ajankohtana.

2. Komissio ja jäsenvaltiot neuvottelevat komiteassa 1 kohdan soveltamisesta.

145 artikla

Kun vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ilmoitetut tavarat muodostavat osan yhden ainoan liiketoimen yhteydessä ostetusta suuremmasta määrästä samaa tavaraa, on koodeksin 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksettu tai maksettava hinta laskettava kokonaishinnasta samassa suhteessa kuin ilmoitettujen tavaroiden osuus ostetusta kokonaismäärästä.

Tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteellista jakamista on sovellettava myös, jos arvonmäärityksen kohteena olevia tavaroita menetetään tai ne vahingoittuvat ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen.

146 artikla

Jos koodeksin 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan sisältyy määrä, joka vastaa alkuperämaassa tai viejämaassa kyseisistä tavaroista kannettavaa sisäistä veroa, tätä määrää ei sisällytetä tullausarvoon, jos kyseisten tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla voidaan osoittaa, että nämä tavarat on vapautettu tai vapautetaan näistä veroista ostajan hyväksi.

147 artikla

1. Koodeksin 29 artiklaa sovellettaessa myynnin kohteena olevien tavaroiden ilmoittamista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi on pidettävä riittävänä osoituksena siitä, että ne on myyty yhteisön tullialueelle vietäviksi. Tämä osoitus on riittävä myös ennen arviota tehtyjen peräkkäisten myyntien osalta, jolloin jokaista näissä kaupoissa käytettyä hintaa voidaan käyttää tullausarvon perusteena, jollei 178-181 artiklasta muuta johdu.

2. Jos tavaroita käytetään kolmannessa maassa myynnin ja vapaaseen liikkeeseen luovutuksen välisenä aikana, kauppa-arvon käyttö ei kuitenkaan ole välttämätön.

3. Ostajan ei tarvitse täyttää muuta edellytystä kuin myyntisopimuksen toisena osapuolena oleminen.

148 artikla

Jos koodeksin 29 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa todetaan, että maahantuotujen tavaroiden myynti tai hinta riippuu edellytyksestä tai suoritteesta, jonka arvo voidaan määrittää arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden osalta, tällaista arvoa on pidettävä maksetun tai maksettavan hinnan osan välillisenä maksuna, jonka ostaja suorittaa myyjälle, jollei kyseinen edellytys tai suorite liity:

a) koodeksin 29 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun toimintaan;

b) koodeksin 32 artiklan säännösten mukaisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan lisättäviin tekijöihin.

149 artikla

1. Koodeksin 29 artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa "markkinoinnilla" tarkoitetaan kaikkea kyseisten tavaroiden mainontaan ja myynnin edistämiseen liittyvää toimintaa sekä kaikkea tavaroiden takuisiin liittyvää toimintaa.

2. Tällaista ostajan harjoittamaa toimintaa on pidettävä tämän omaan lukuunsa suorittamana, vaikka se perustuisi myyjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ostajalle kuuluvaan velvoitteeseen.

150 artikla

1. Sovellettaessa koodeksin 30 artiklan 2 kohdan a alakohtaa (samanlaisten tavaroiden kauppa-arvo) on tullausarvo määritettävä samanlaisten tavaroiden kauppa-arvon perusteella myynnissä, joka tapahtuu samassa kaupan vaiheessa ja kohdistuu olennaisesti samaan paljouteen kuin arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden osalta. Jos tällaista myyntiä ei ole tapahtunut, on käytettävä sellaisten samanlaisten tavaroiden kauppa-arvoa, jotka on myyty eri kaupan vaiheessa ja/tai eri paljouksina, oikaistuna siten, että otetaan huomioon eri kaupan vaiheen ja/tai eri paljouden aiheuttamat erot, jos nämä oikaisut voidaan tehdä esitetyn näytön perusteella, joka selvästi osoittaa oikaisut kohtuullisiksi ja täsmällisiksi riippumatta siitä, johtaako oikaisu arvon korottamiseen vai alentamiseen.

2. Jos koodeksin 32 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut kustannukset sisältyvät kauppa-arvoon, arvoa on oikaistava siten, että siinä otetaan huomioon erilaisten kuljetusetäisyyksien ja eri kuljetustapojen aiheuttamat merkittävät kustannuserot maahantuotujen tavaroiden ja kyseisten samanlaisten tavaroiden välillä.

3. Jos tätä artiklaa sovellettaessa todetaan useampi kuin yksi samanlaisten tavaroiden kauppa-arvo, on alhaisin näistä arvoista otettava huomioon maahantuotujen tavaroiden tullausarvoa määritettäessä.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa voidaan eri henkilön valmistamien tavaroiden kauppa-arvo ottaa huomioon ainoastaan, jollei kauppa-arvoa voida todeta 1 kohdan mukaisesti samanlaisille tavaroille, joiden valmistaja on sama henkilö kuin arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden.

5. Tätä artiklaa sovellettaessa 'samanlaisten maahantuotujen tavaroiden kauppa-arvolla' tarkoitetaan koodeksin 29 artiklan mukaisesti aikaisemmin määritettyä tullausarvoa, joka on oikaistu tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti.

151 artikla

1. Sovellettaessa koodeksin 30 artiklan 2 kohdan b alakohtaa (samankaltaisten tavaroiden kauppa-arvo) on tullausarvo määritettävä samankaltaisten tavaroiden kauppa-arvon perusteella myynnissä, joka tapahtuu samassa kaupan vaiheessa ja kohdistuu olennaisesti samaan paljouteen kuin arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden osalta. Jos tällaista myyntiä ei ole tapahtunut, on käytettävä sellaisten samankaltaisten tavaroiden kauppa-arvoa, jotka on myyty eri kaupan vaiheessa ja/tai eri paljouksina, oikaistuna siten, että siinä otetaan huomioon eri kaupan vaiheen ja/tai eri paljouden aiheuttamat erot, jos nämä oikaisut voidaan tehdä esitetyn näytön perusteella, joka selvästi osoittaa oikaisut kohtuullisiksi ja täsmällisiksi riippumatta siitä, johtaako oikaisu arvon korottamiseen tai alentamiseen.

2. Jos koodeksin 32 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut kustannukset sisältyvät kauppa-arvoon, tätä arvoa on oikaistava siten, että siinä otetaan huomioon erilaisten kuljetusetäisyyksien ja eri kuljetustapojen aiheuttamat merkittävät kustannuserot maahantuotujen tavaroiden ja kyseisten samankaltaisten tavaroiden välillä.

3. Jos tätä artiklaa sovellettaessa todetaan useampi kuin yksi samankaltaisten tavaroiden kauppa-arvo, on alhaisin näistä arvoista otettava huomioon maahantuotujen tavaroiden tullausarvoa määritettäessä.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa voidaan eri henkilön valmistamien tavaroiden kauppa -arvo ottaa huomioon ainoastaan, jollei kauppa-arvoa voida todeta 1 kohdan mukaisesti samankaltaisille tavaroille, joiden valmistaja on sama henkilö kuin arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden.

5. Tätä artiklaa sovellettaessa 'samankaltaisten maahantuotujen tavaroiden kauppa-arvolla' tarkoitetaan koodeksin 29 artiklan mukaisesti aikaisemmin määritettyä tullausarvoa, joka on oikaistu tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti.

152 artikla

1. a) Jos maahantuodut tavarat taikka maahantuodut samanlaiset tai samankaltaiset tavarat myydään yhteisössä sellaisina kuin ne olivat maahantuotaessa, maahantuotujen tavaroiden koodeksin 30 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tullausarvon perustana on se yksikköhinta, jolla suurin kokonaispaljous maahantuotuja tavaroita tai samanlaisia taikka samankaltaisia maahantuotuja tavaroita myydään arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden maahantuontihetkellä tai suunnilleen samaan aikaan henkilöille, jotka eivät ole etuyhteydessä myyjiin, jos hinnasta tehdään seuraaviin tekijöihin perustuvia vähennyksiä:

i) provisiot, jotka tavallisesti joko maksetaan tai sovitaan maksettaviksi, taikka lisäykset, jotka yhteisössä tavallisesti tehdään voiton ja yleiskulujen (kyseisten tavaroiden kaupan pitämisen suorat tai välilliset kustannukset mukaan lukien) katteeksi samaan tavaraluokkaan tai -lajiin kuuluvien maahantuotujen tavaroiden myynnissä;

ii) yhteisössä syntyneet tavanomaiset kuljetus- ja vakuutuskustannukset ja niihin liittyvät kulut;

iii) tuontitullit ja muut maksut, jotka maksetaan yhteisössä tavaroiden maahantuonnin tai myynnin johdosta.

b) Jollei maahantuotuja tavaroita taikka maahantuotuja samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita myydä arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden maahantuontihetkellä tai suunnilleen samaan aikaan, maahantuotujen tavaroiden tämän artiklan mukaisesti määritettävän tullausarvon on perustuttava, jos 1 kohdan a alakohdan säännöksiä muutoin noudatetaan, yksikköhintaan, jolla maahantuodut tavarat taikka samanlaiset tai samankaltaiset maahantuodut tavarat myydään yhteisössä sellaisina kuin ne olivat maahantuontihetkellä, aikaisimpana mahdollisena ajankohtana arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden maahantuonnin jälkeen, mutta joka tapauksessa 90 päivän kuluessa kyseisestä tuonnista.

2. Jollei maahantuotuja tavaroita taikka maahantuotuja samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita myydä yhteisössä sellaisina kuin ne olivat maahantuotaessa, on tullausarvon perustaksi maahantuojan sitä pyytäessä otettava yksikköhinta, jolla suurin kokonaispal jous maahantuotuja tavaroita myöhemmin suoritetun valmistuksen tai käsittelyn jälkeen myydään yhteisöön sijoittautuneille henkilöille, jotka eivät ole etuyhteydessä myyjiin, ottaen huomioon valmistuksessa tai käsittelyssä syntyneen arvonlisän sekä 1 kohdan a alakohdassa säädetyt vähennyserät.

3. Tätä artiklaa sovellettaessa yksikköhinta, jolla suurin kokonaispaljous maahantuotuja tavaroita myydään, on hinta, jolla yksikkömäärältään suurin paljous myydään henkilöille, jotka eivät ole etuyhteydessä henkilöihin, joilta ostavat kyseiset tavarat ensimmäisessä maahantuonnin jälkeisessä kaupan vaiheessa, jossa tällainen myynti tapahtuu.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa ei yksikköhintaa määritettäessä saa ottaa huomioon mitään sellaista yhteisössä tapahtuvaa myyntiä, jossa tavara myydään henkilölle, joka suoraan tai välillisesti toimittaa vastikkeetta tai alennettuun hintaan koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjä aineksia käytettäviksi maahantuotujen tavaroiden valmistuksessa ja myynnissä vientiä varten.

5. Edellä 1 kohdan b alakohdassa 'aikaisimmalla mahdollisella ajankohdalla' tarkoitetaan päivää, johon mennessä maahantuotuja tavaroita taikka maahantuotuja samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita on myyty riittävästi yksikköhinnan määrittämiseksi.

153 artikla

1. Koodeksin 30 artiklan 2 kohdan d alakohtaa (laskennallinen arvo) sovellettaessa tulliviranomaiset eivät voi laskennallisen arvon määritystä varten vaatia tai velvoittaa henkilöä, joka ei asu pysyvästi yhteisössä, esittämään tutkittavaksi kirjanpitoa tai muita asiakirjoja. Jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat kuitenkin tarkastaa yhteisön ulkopuolisessa maassa tiedot, jotka tavaroiden tuottaja on toimittanut tavaran tullausarvon määrittämiseksi tämän artiklan mukaisesti, jos tuottaja antaa suostumuksensa ja jos kyseiset viranomaiset antavat siitä kyseisen maan viranomaisille riittävän ennakkoilmoituksen ja viimeksi mainitut viranomaiset antavat suostumuksensa tutkimukseen.

2. Koodeksin 30 artiklan 2 kohdan d alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa lueteltuihin materiaalin ja valmistuksen kustannuksiin tai arvoon sisältyvät koodeksin 32 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa mainitut kustannuserät.eNiihin sisältyy asianmukaisessa suhteessa jaettuna myös kaikkien niiden koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjen tuotteiden tai palvelujen arvo, jotka ostaja on suoraan tai välillisesti toimittanut käytettäviksi maahantuotujen tavaroiden valmistuksen yhteydessä. Koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohdassa esitettyjen, yhteisössä suoritettujen töiden arvo voidaan lukea mukaan ainoastaan siltä osin kuin näistä töistä laskutetaan tuottajaa.

3. Jos laskennallista arvoa määritettäessä käytetään perusteena muita kuin tuottajan antamia tai tämän puolesta annettuja tietoja, tulliviranomaisten on ilmoitettava tavaranhaltijalle tämän sitä pyytäessä tietolähde, käytetyt tiedot ja niiden perusteella tehdyt laskelmat, jollei koodeksin 15 artiklasta muuta johdu.

4. Koodeksin 30 artiklan 2 kohdan d alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut "yleiskulut" käsittävät myös ne mainitun kohdan d alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ulkopuolelle jäävät suorat ja välilliset kustannukset, jotka aiheutuvat tavaroiden valmistuksesta ja kaupan pitämisestä vientiä varten.

154 artikla

Jos koodeksin 32 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja päällyksiä tuodaan maahan toistuvasti, niiden kustannukset on tavaranhaltijan pyynnöstä asianmukaisesti eriteltävä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita noudattaen.

155 artikla

Koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohtaa sovellettaessa ei tutkimustyön ja alustavien mallisuunnittelupiirustusten kustannuksia sisällytetä tullausarvoon.

156 artikla

Koodeksin 33 artiklan c kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun tullausarvo määritetään muulla menetelmällä kuin kauppa-arvon perusteella.

2 LUKU

Rojalteja ja lisenssimaksuja koskevat säännökset

157 artikla

1. Koodeksin 32 artiklan 1 kohdan c alakohdassa "rojalteilla ja lisenssimaksuilla" tarkoitetaan erityisesti sellaisten oikeuksien käytöstä suoritettavia maksuja, jotka liittyvät

- maahantuodun tavaran valmistukseen (erityisesti patentit, piirustukset, mallit ja valmistukseen liittyvä taitotieto)

taikka

- maahantuodun tavaran myyntiin vientiä varten (erityisesti kaupalliset merkit tai tavaramerkit, rekisteröidyt mallit)

tai

- maahantuodun tavaran käyttöön tai jälleenmyyntiin (erityisesti tekijänoikeudet, maahantuotuun tavaraan erottamattomasti sisältyvät valmistusmenetelmät).

2. Jos maahantuodun tavaran tullausarvo määritetään koodeksin 29 artiklan säännösten mukaisesti, rojalti tai lisenssimaksu voidaan lisätä tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan ainoastaan, jos tämä maksu

- liittyy arvonmäärityksen kohteena olevaan tavaraan

ja

- muodostaa kyseisen tavaran myyntiehdon,

riippumatta koodeksin 32 artiklan 5 kohdassa mainituista tapauksista.

158 artikla

1. Jos maahantuotu tavara muodostaa ainoastaan yhteisössä valmistettujen tavaroiden sisältämän aineksen tai aineosan, maahantuodusta tavarasta tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa voidaan oikaista ainoastaan, jos rojalti tai lisenssimaksu liittyy tähän tavaraan.

2. Tuotaessa maahan osiin purettuja tavaroita tai tavaroita, joille on ennen jälleenmyyntiä suoritettava ainoastaan vähäinen käsittely, kuten laimennus tai pakkaus, voidaan rojaltia tai lisenssimaksua pitää maahantuotuihin tavaroihin liittyvänä.

3. Jos rojaltit tai lisenssimaksut osittain liittyvät maahantuotuihin tavaroihin ja osittain tavaroihin tuonnin jälkeen lisättyihin muihin aineksiin tai aineosiin taikka tuonnin jälkeisiin suoritteisiin tai palveluihin, voidaan asianmukainen erittely tehdä ainoastaan objektiivisten ja laskettavissa olevien tietojen perusteella liitteessä 23 esitetyn koodeksin 32 artiklan 2 kohdan tulkintaa koskevan huomautuksen mukaisesti.

159 artikla

Kaupallisen merkin tai tavaramerkin käyttöoikeuteen liittyvä rojalti tai lisenssimaksu voidaan lisätä maahantuodusta tavarasta tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan ainoastaan, jos

- rojalti tai lisenssimaksu koskee tavaroita, jotka jälleenmyydään samassa tilassa tai joille on tuonnin jälkeen suoritettu ainoastaan vähäinen käsittely,

- nämä tavarat saatetaan markkinoille tavaramerkillä, joka on kiinnitetty ennen tuontia tai sen jälkeen ja josta rojalti tai lisenssimaksu on maksettu,

ja

- ostaja ei voi vapaasti hankkia tällaisia tavaroita muilta hankkijoilta, jotka eivät ole etuyhteydessä myyjään.

160 artikla

Kun ostaja maksaa rojaltin tai lisenssimaksun kolmannelle osapuolelle, 157 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan täyttyneen ainoastaan, jos myyjä tai myyjään etuyhteydessä oleva henkilö pyytää ostajaa suorittamaan tämän maksun.

161 artikla

Jos rojaltin tai lisenssimaksun määrän laskentamenetelmä perustuu maahantuodun tavaran hintaan, on tämän rojaltin tai lisenssimaksun maksamisen katsottava liittyvän arvonmäärityksen kohteena olevaan tavaraan, jollei toisin osoiteta.

Jos rojaltin tai lisenssimaksun määrä kuitenkin lasketaan riippumatta maahantuodun tavaran hinnasta, tämän rojaltin tai lisenssimaksun maksaminen voi liittyä arvonmäärityksen kohteena olevaan tavaraan.

162 artikla

Koodeksin 32 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa ei ole tarpeen ottaa huomioon rojaltin tai lisenssimaksun saajan asuinmaata.

3 LUKU

Säännökset paikasta, jossa tavarat tuodaan yhteisöön

163 artikla

1. Koodeksin 32 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 33 artiklan a alakohdassa "paikalla, jossa tavarat tuodaan yhteisön tullialueelle" tarkoitetaan:

a) meritse kuljetettujen tavaroiden osalta purkaussatamaa tai uudelleenlastaussatamaa, jos kyseisen sataman tulliviranomaiset ovat todistaneet uudelleenlastauksen;

b) meritse ilman uudelleenlastausta ja sen jälkeen sisävesiliikenteessä kuljetettujen tavaroiden osalta ensimmäistä joen tai kanavan suussa tai varrella sijaitsevaa satamaa, jossa tavarat voidaan purkaa, jos tulliviranomaisille voidaan osoittaa, että tavaroiden purkaussatamaan maksettava rahti on suurempi kuin ensimmäiseen kysymykseen tulevaan satamaan;

c) rautateitse, sisävesiliikenteessä tai maanteitse kuljetettujen tavaroiden osalta ensimmäisen tullitoimipaikan sijaintipaikkaa;

d) muulla tavoin kuljetettujen tavaroiden osalta paikkaa, jossa yhteisön tullialueen maaraja ylitetään.

2. Yhteisön tullialueelle tuotujen ja tämän alueen toisessa osassa sijaitsevaan määräpaikkaan Itävallan, Sveitsin, Unkarin, T Osekin ja Slovakian tai Jugoslavian, sellaisena kuin se oli 1 päivänä tammikuuta 1991, alueen kautta kuljetettujen tavaroiden tullausarvo on määritettävä ottamalla huomioon paikka, jossa tavara ensimmäisen kerran tuotiin yhteisön tullialueelle, jos tavarat kuljetetaan suoraan Itävallan, Sveitsin, Unkarin, T Osekin ja Slovakian tai Jugoslavian, sellaisena kuin se edellä määritellään, alueen kautta tavanomaista näiden alueiden läpi kulkevaa reittiä määräpaikkaan.

3. Yhteisön tullialueelle tuotujen ja tämän alueen toisessa osassa sijaitsevaan määräpaikkaan meritse kuljetettujen tavaroiden tullausarvo on määritettävä ottamalla huomioon paikka, jossa tavara ensimmäisen kerran tuotiin yhteisön tullialueelle, jos tavarat kuljetetaan suoraan määräpaikkaan tavanomaista reittiä.

4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös, jos tavarat on purettu, uudelleenlastattu tai väliaikaisesti pysäytetty Itävallan, Sveitsin, Unkarin, T Osekin ja Slovakian tai Jugoslavian, sellaisena kuin se määritellään 2 kohdassa, alueella niiden kuljetukseen liittyvistä syistä.

5. Sellaisten tavaroiden osalta, jotka on tuotu yhteisön tullialueelle ja kuljetettu suoraan jostakin Ranskan merentakaisesta departementista yhteisön tullialueen toiseen osaan tai päinvastoin, on huomioon otettava tuontipaikka 1 ja 2 kohdassa mainittu paikka, joka sijaitsee yhteisön tullialueen siinä osassa, josta tavarat on tuotu, jos ne on siellä tulliviranomaisten todistuksen mukaan purettu tai uudelleenlastattu.

6. Jos 2, 3 ja 5 kohdassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet, on huomioon otettava paikka 1 kohdassa tarkoitettu paikka siinä yhteisön tullialueen osassa, jossa määräpaikka sijaitsee.

4 LUKU

Kuljetuskustannuksia koskevat säännökset

164 artikla

Sovellettaessa koodeksin 32 artiklan 1 kohdan e alakohtaa ja 33 artiklan 1 kohdan a alakohtaa:

a) jos tavarat kuljetetaan samaa kuljetustapaa käyttäen paikkaan, joka sijaitsee kauempana kuin paikka, jossa ne tuodaan yhteisön tullialueelle, kuljetuskustannukset on jaettava suhteessa yhteisön tullialueen ulkopuolella ja sisäpuolella kuljetettuun matkaan, jollei tulliviranomaisille esitetä todistusta rahdeista, joita sitovan ja yleisen rahtihinnaston perusteella olisi sovellettu tavaroiden kuljetuksessa paikkaan, jossa ne tuodaan yhteisön tullialueelle;

b) jos tavaroista laskutetaan sellainen yhtenäinen hinta vapaasti toimitettuna määräpaikkaan, joka vastaa tuontipaikassa maksettavaa hintaa, ei tästä hinnasta voida vähentää yhteisössä tapahtuneesta kuljetuksesta johtuvia kustannuksia. Tällainen vähennys sallitaan kuitenkin, jos tulliviranomaisille voidaan todistaa, että vapaasti rajalla -hinta on alhaisempi kuin yhtenäinen hinta vapaasti toimitettuna määräpaikkaan;

c) jos kuljetus suoritetaan vastikkeetta tai ostajan kustannuksella, tullausarvoon sisältyvät samoille kuljetustavoille tavallisesti sovellettujen kuljetusmaksujen mukaisesti lasketut kuljetuskustannukset tuontipaikkaan.

165 artikla

1. Postitse kuljetettujen tavaroiden tullausarvoon on sisällytettävä kaikki määräpaikkaan saakka kannettavat postimaksut, lukuun ottamatta tuojamaassa mahdollisesti kannettavia lisäpostimaksuja.

2. Arvoa, joka on ilmoitettu, ei kuitenkaan voida oikaista näillä postimaksuilla arvon määrittämiseksi muihin kuin luonteeltaan kaupallisiin lähetyksiin sisältyville tavaroille.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta "EMS-Datapostiksi" (Tanskassa "EMS-Jetpost", Saksassa "EMS-Kurierpostsendungen", Italiassa "CAI-Post") kutsuttua pikapostipalvelua käyttäen kuljetettuihin tavaroihin.

166 artikla

Tavaroiden tullausarvoon sisältyvät lentokuljetusrahdit on määritettävä liitteessä 25 esitettyjen sääntöjen ja prosenttimäärän mukaisesti.

5 LUKU

Tietojenkäsittelylaitteistoissa käytettävien tietovälineiden tullausarvon määritys

167 artikla

1. Sen estämättä, mitä koodeksin 29-33 artiklassa säädetään, on maahantuotujen tietojenkäsittelylaitteistoissa käytettävien ja tietoja tai ohjeita sisältävien tietovälineiden tullausarvoa määritettäessä otettava huomioon ainoastaan itse tietovälineen hinta tai arvo. Maahantuotujen tietoja tai ohjeita sisältävien tietovälineiden tullausarvoon ei näin ollen sisälly tietojen tai ohjeiden hintaa tai arvoa, jos tämä hinta tai arvo voidaan erottaa kyseisen tietovälineen hinnasta tai arvosta.

2. Tässä artiklassa:

a) "tietovälineellä" ei tarkoiteta integroituja piirejä, puolijohteita eikä vastaavia komponentteja tai tavaroita, joihin sisältyy tällaisia piirejä tai komponentteja;

b) 'tiedoilla tai ohjeilla' ei tarkoiteta äänitallenteita, elokuvatallenteita tai videotallenteita.

6 LUKU

Vaihtokursseja koskevat säännökset

168 artikla

Tämän luvun 169-171 artiklassa tarkoitetaan:

a) "noteeratulla vaihtokurssilla":

- viimeksi noteerattua kaupallisissa liiketoimissa sovellettavaa valuutan myyntikurssia kyseistä jäsenvaltiota parhaiten edustavilla yksillä tai useammilla valuuttamarkkinoilla

tai

- muuta kyseisessä jäsenvaltiossa noteeratuksi kurssiksi näin noteerattua ja vahvistettua vaihtokurssia, jos se kuvastaa mahdollisimman tehokkaasti kaupallisissa liiketoimissa käytettävän valuutan käypää arvoa;

b) "julkaistulla" kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan yleisön tietoon saatettua;

c) "valuutalla" kaikkia rahalaitosten kesken tai kansainvälisillä markkinoilla maksuvälineenä käytettyjä rahayksikköjä.

169 artikla

1. Jos tavaran tullausarvoa määritettäessä käytettävät tekijät ilmaistaan määrittämishetkellä muuna kuin sen jäsenvaltion valuuttana, jossa arvonmääritys suoritetaan, tämän arvon määrittämisessä sovellettava vaihtokurssi kyseisen jäsenvaltion valuuttana ilmaistuna on kuukauden viimeistä edellisenä keskiviikkona noteerattu, samana tai seuraavana päivänä julkaistu kurssi.

2. Kuukauden viimeistä edellisenä keskiviikkona noteerattua kurssia on sovellettava koko seuraavan kuukauden ajan, jollei sitä ole korvattu 171 artiklan mukaisesti vahvistetulla kurssilla.

3. Jos vaihtokurssia ei ole noteerattu 1 kohdassa säädettynä viimeistä edellisenä keskiviikkona tai jos se on noteerattu mutta sitä ei ole julkaistu samana tai seuraavana päivänä, on kyseisenä keskiviikkona noteerattuna kurssina pidettävä viimeisintä tälle valuutalle viimeksi kuluneiden 14 päivän aikana noteerattua ja julkaistua vaihtokurssia.

170 artikla

Jollei vaihtokurssia voida vahvistaa 169 artiklan säännösten mukaisesti, on kyseisen jäsenvaltion vahvistettava koodeksin 35 artiklan mukaisesti sovellettava vaihtokurssi, jonka on kuvastettava mahdollisimman tehokkaasti tämän valuutan käypää arvoa kaupallisissa liiketoimissa tämän jäsenvaltion valuuttana ilmaistuna.

171 artikla

1. Jos kuukauden viimeisenä keskiviikkona noteeratun ja samana tai seuraavana päivänä julkaistun vaihtokurssin ja 169 artiklan mukaisesti seuraavana kuukautena voimaan tulevaksi vahvistetun kurssin välinen ero on vähintään viisi prosenttia, ensin mainittu kurssi korvaa viimeksi mainitun tämän kuukauden ensimmäisestä keskiviikosta alkaen koodeksin 35 artiklan mukaisesti sovellettavana kurssina.

2. Jos edellisissä säännöksissä mainitun soveltamisajan kuluessa jonakin keskiviikkona noteeratun ja samana tai seuraavana päivänä julkaistun vaihtokurssin ja tämän luvun säännösten mukaisesti sovellettavan kurssin välinen ero on vähintään viisi prosenttia, ensin mainittu kurssi korvaa viimeksi mainitun ja tulee voimaan seuraavana keskiviikkona koodeksin 35 artiklan mukaisesti sovellettavana kurssina. Tämän korvaavan kurssin on oltava voimassa kuluvan kuukauden loppuun, jos sitä ei korvata tämän kohdan ensimmäisen virkkeen perusteella.

3. Jos jossakin jäsenvaltiossa vaihtokurssia ei ole noteerattu jonakin keskiviikkona, tai jos kurssi on noteerattu, mutta sitä ei ole julkaistu kyseisenä tai seuraavana päivänä, on tässä jäsenvaltiossa 1 ja 2 kohdan mukaisesti noteeratun kurssin oltava ennen kyseistä keskiviikkoa viimeksi noteerattu ja julkaistu kurssi.

172 artikla

Jos jonkin jäsenvaltion tulliviranomaiset myöntävät tavaranhaltijalle luvan antaa tai toimittaa myöhempänä ajankohtana tiettyjä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen liittyviä tietoja jaksoittaisena ilmoituksena, tässä luvassa voidaan tavaranhaltijan pyynnöstä määrätä, että sovelletaan yhtä ainoaa kurssia muunnettaessa tekijöitä, joista tullausarvo tiettynä valuuttana ilmaistuna muodostuu, kyseisen jäsenvaltion kansalliseksi valuutaksi. Tällöin tämän luvun mukaisesti noteeratuista kursseista on otettava huomioon ilmoituksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä päivänä sovellettava kurssi.

7 LUKU

Tiettyihin herkästi pilaantuviin tavaroihin sovellettavat yksinkertaistetut menettelyt

173 artikla

1. Liitteessä 26 esitetyn luokittelun mukaisesti nimettyjen tavaroiden tullausarvon määrittämiseksi komissio vahvistaa kullekin luokittelun nimikkeelle yksikköarvon ilmaistuna jäsenvaltioiden valuuttoina 100 kilogramman nettomäärää kohti.

Yksikköarvoja on sovellettava 14 päivän jaksoina, joiden alkamispäivä on perjantai.

2. Yksikköarvot vahvistetaan seuraavien tekijöiden perusteella, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin luokitteluluokan osalta:

a) tullaamaton keskimääräinen yksikköhinta vapaasti rajalla, ilmaistuna kyseisen jäsenvaltion valuuttana 100 kilogramman nettomäärää kohti ja laskettuna vioittumattomista tavaraeristä liitteessä 27 mainituissa kaupan keskuksissa 174 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viitejakson aikana maksettujen hintojen perusteella;

b) vapaaseen liikkeeseen kalenterivuosittain luovutetut määrät, joista on kannettu tuontitulli.

3. Tullaamaton keskimääräinen yksikköhinta vapaasti rajalla lasketaan maahantuojien ja tukkumyyjien välisen myynnin bruttovoitosta. Lontoon, Milanon ja Rungisin kaupan keskusten osalta on kuitenkin viitattava näissä keskuksissa toteutuneiden viimeisimpien myyntien hintatasoon.

Näin saaduista luvuista on vähennettävä:

- 15 prosentin myyntimarginaali Lontoon, Milanon ja Rungisin kaupan keskusten osalta ja 8 prosentin myyntimarginaali muiden kaupan keskusten osalta,

- kuljetus- ja vakuutuskustannukset tullialueella tapahtuvien kuljetusten osalta,

- 5 ecun kiinteä maksu, joka edustaa kaikkia muita kustannuksia, joita ei sisällytetä tullausarvoon.

Tämä kiinteä maksu on muunnettava kunkin jäsenvaltion valuutaksi viimeisten koodeksin 18 artiklan mukaisesti vahvistettujen arvojen perusteella,

- tuontitullit ja muut maksut, joita ei sisällytetä tullausarvoon.

4. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kiinteät maksut 3 kohdan mukaisesti vähennettäville kuljetus- ja vakuutuskustannuksille. Nämä kiinteät maksut sekä niiden laskemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on viipymättä annettava tiedoksi komissiolle.

174 artikla

1. Edellä 173 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen keskimääräisten yksikköhintojen laskemisen perustana oleva viitejakso on 14 päivän jakso, joka päättyy uusien yksikköarvojen vahvistamisviikkoa edeltävänä torstaina.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava keskimääräiset yksikköhinnat viimeistään kello 12 sen viikon maanantaina, jonka kuluessa yksikköarvot vahvistetaan 173 artiklan mukaisesti. Jos tämä päivä on yleinen vapaapäivä, ilmoitus on tehtävä sitä välittömästi edeltävänä työpäivänä.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle jokaisen luokitteluluokan osalta kalenterivuoden aikana vapaaseen liikkeeseen luovutetut määrät 15 päivään kesäkuuta mennessä seuraavana vuonna.

175 artikla

1. Komissio vahvistaa 173 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksikköarvot joka toinen tiistai 173 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen keskimääräisten yksikköhintojen painotetun keskiarvon mukaan, ottaen huomioon 173 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrät.

2. Painotetun keskiarvon määrittämiseksi on kukin 173 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu keskimääräinen yksikköhinta muunnettava ecuiksi käyttäen komission viimeksi määrittämiä muuntokursseja, jotka on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ennen viikkoa, jonka aikana yksikköarvot vahvistetaan. Samoja muuntokursseja on sovellettava muunnettaessa näin saadut yhtenäiset arvot jäsenvaltioiden valuutoiksi.

3. Viimeksi julkaistuja yksikköarvoja on sovellettava, kunnes uudet yksikköarvot julkaistaan. Jos hinnat kuitenkin vaihtelevat voimakkaasti yhdessä tai useassa jäsenvaltiossa, esimerkiksi tietyn tuotteen tuonnin jatkuvuuden keskeytymisen vuoksi, voidaan uudet yksikköarvot vahvistaa kyseisten yksikköarvojen vahvistamishetkellä sovellettavien hintojen perusteella.

176 artikla

1. Pilaantuneina on pidettävä tavaraeriä, jotka tullausarvoa määritettäessä huomioon otettavana ajankohtana sisältävät vähintään 5 prosenttia siinä tilassa ihmisravinnoksi soveltumattomia tuotteita tai joiden arvo on alentunut vähintään 20 prosenttia pilaantumattoman tuotteen keskimääräisestä markkinahinnasta.

2. Pilaantuneiden tavaraerien arvo voidaan määritellä:

- soveltamalla pilaantumattomaan osaan yksikköarvoja lajittelun jälkeen, jolloin pilaantunut osa on tuhottava tullivalvonnassa,

- soveltamalla pilaantumattomalle tuotteelle vahvistettuja yksikköarvoja sen jälkeen, kun tavaraerän painosta on vähennetty prosenttimäärä, joka vastaa virallisen asiantuntijan pilaantuneeksi toteamaa ja tulliviranomaisten hyväksymää prosenttimäärää,

- soveltamalla pilaantumattomalle tuotteelle vahvistettuja yksikköarvoja, joista on vähennetty prosenttimäärä, joka vastaa virallisen asiantuntijan pilaantuneeksi toteamaa ja tulliviranomaisten hyväksymää prosenttimäärää.

177 artikla

1. Ilmoittaessaan tai ilmoituttaessaan tullille yhden tai useamman maahantuomansa tavaran tullausarvon tämän luvun mukaisesti vahvistettujen yksikköarvojen perusteella, on kyseisen henkilön noudatettava yksinkertaistettujen menettelyjen järjestelmää kuluvan kalenterivuoden ajan kyseisen tavaran tai kyseisten tavaroiden osalta.

2. Jos kyseinen henkilö myöhemmin käyttää muita menetelmiä kuin yksinkertaistettuja menettelyjä yhden tai useamman maahantuomansa tavaran arvoa määritettäessä, kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisilla on oikeus ilmoittaa kyseiselle henkilölle, että tämä menettää oikeutensa käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä kyseisen tavaran tai kyseisten tavaroiden osalta kuluvan kalenterivuoden loppuun asti; tätä oikeuden menetystä voidaan jatkaa seuraavaan kalenterivuoteen. Tällainen jäsenvaltion tulliviranomaisten ilmoittama oikeuden menetys on viipymättä annettava tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa siitä välittömästi muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

8 LUKU

Tietojen ilmoittaminen ja niihin liittyvien asiakirjojen toimittaminen

178 artikla

1. Jos tullausarvon määrittäminen on tarpeen koodeksin 28-36 artiklaa sovellettaessa, on tullausarvoon liittyviä tietoja koskeva ilmoitus (tullausarvoilmoitus) liitettävä maahantuotuja tavaroita koskevaan tulli-ilmoitukseen. Tullausarvoilmoitus on laadittava liitteessä 28 esitetyn mallin mukaiselle D.V.1.-lomakkeelle, ja tarvittaessa sitä on täydennettävä yhdellä tai useammalla liitteessä 29 esitetyn mallin mukaisella D.V.1 a-lomakkeella.

2. Säädetään erityisesti, että 1 kohdassa tarkoitetun tullausarvoilmoituksen saa tehdä ainoastaan henkilö, jonka pysyvä asuin- tai toimipaikka on yhteisön tullialueella ja jolla on kaikki asiaan liittyvät tiedot.

3. Tulliviranomaiset voivat luopua vaatimuksesta, että ilmoitus on laadittava 1 kohdassa mainitulle lomakkeelle, jos kyseisten tavaroiden tullausarvoa ei voida määrittää koodeksin 29 artiklan säännösten mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa on 2 kohdassa tarkoitetun henkilön toimitettava tai toimitutettava tulliviranomaisille kaikki muut tiedot, joita voidaan vaatia tullausarvon määrittämistä varten koodeksin jonkin muun artiklan mukaisesti; tällaiset muut tiedot on toimitettava siinä muodossa ja sellaisin edellytyksin, jotka tulliviranomaiset määräävät.

4. Edellä 1 kohdan mukaisesti vaadittavan ilmoituksen jättäminen tullitoimipaikkaan vastaa 2 kohdassa tarkoitetun henkilön vastuusitoumusta, joka liittyy

- ilmoituksen sisältämien tietojen oikeellisuuteen ja täydellisyyteen,

- näiden tietojen tueksi esitettyjen asiakirjojen todistusvoimaisuuteen

ja

- kaikkien tavaroiden tullausarvon määrittämiseen tarvittavien täydentävien tietojen tai asiakirjojen toimittamiseen,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistussäännösten mahdollista soveltamista.

5. Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisiin tavaroihin, joiden tullausarvo määritetään 173-177 artiklan säännösten mukaisesti perustetun yksinkertaistettujen menettelyjen järjestelmän mukaisesti.

179 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat, jollei tuontitullien oikea kantaminen sitä edellytä, olla kokonaan tai osittain vaatimatta 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta, jos:

a) maahantuotujen tavaroiden tullausarvo ei ole suurempi kuin 5 000 ecua lähetykseltä, jollei kyseessä ole osatoimitus tai peräkkäistoimitus samalta lähettäjältä samalle vastaanottajalle,

tai

b) kyseessä ei ole kaupallinen tuonti,

taikka

c) kyseisten tietojen esittäminen ei ole välttämätöntä Euroopan yhteisöjen tullitariffin soveltamista varten, tai jos tässä tariffissa määrättyjä tulleja ei kanneta erityisen tullilainsäädännön mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa ecuina ilmaistu määrä on muunnettava koodeksin 18 artiklan mukaisesti. Tulliviranomaiset voivat pyöristää muuntamisen jälkeen saadun määrän ylöspäin tai alaspäin.

Tulliviranomaiset voivat säilyttää muuttumattomana ecuina vahvistetun määrän vasta-arvon kansallisena valuuttana, jos koodeksin 18 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä tämän määrän muuntaminen ennen edellä mainittua pyöristystä johtaa siihen, että kansallisena valuuttana ilmaistu vasta-arvo muuttuu vähemmän kuin 5 prosenttia tai pienenee.

3. Jos kyseessä ovat tavarat, joita jatkuvasti tuodaan maahan samoilla kaupallisilla ehdoilla samalta myyjältä samalle ostajalle, tulliviranomaiset voivat olla vaatimatta 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista kokonaisuudessaan jokaisen tulli-ilmoituksen tueksi, mutta tulliviranomaisten on vaadittava tiedot aina, kun olosuhteet muuttuvat ja vähintään kerran kolmessa vuodessa.

4. Tämän artiklan nojalla myönnetty poikkeus voidaan peruuttaa ja D.V.1-lomakkeen esittämistä voidaan vaatia, jos todetaan, että jokin myöntämisen edellytys ei ole täyttynyt tai ei enää täyty.

180 artikla

Käytettäessä tietokonepohjaisia järjestelmiä, tai jos kyseisistä tavaroista tehdään yleinen, jaksoittainen tai kokoava ilmoitus, tulliviranomaiset voivat sallia, että tullausarvon määrittämistä varten vaadittavien tietojen esittämistapa voi vaihdella.

181 artikla

1. Edellä 178 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun henkilön on esitettävä tulliviranomaisille yksi kappale kauppalaskusta, jonka perusteella maahantuotujen tavaroiden tullausarvo ilmoitetaan. Jos tullausarvo ilmoitetaan kirjallisesti, tulliviranomaisten on säilytettävä tämä kappale.

2. Jos tullausarvo ilmoitetaan kirjallisesti ja maahantuotuja tavaroita koskeva kauppalasku on laadittu sellaisen henkilön nimiin, joka on sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa tullausarvo on ilmoitettu, on tavaranhaltijan esitettävä tulliviranomaisille toinen kappale tästä kauppalaskusta. Tulliviranomaiset säilyttävät toisen näistä kappaleista; toinen on palautettava kyseisen tullitoimipaikan leimalla ja kyseisessä tullitoimipaikassa tehdyn ilmoituksen rekisteröintinumerolla varustettuna tavaranhaltijalle lähetettäväksi edelleen henkilölle, jonka nimiin kauppalasku on laadittu.

3. Tulliviranomaiset voivat määrätä, että 2 kohdan säännöksiä on sovellettava, jos henkilö, jonka nimiin kauppalasku on laadittu, on sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa tullausarvo on ilmoitettu.

VI OSASTO

TAVAROIDEN TUONTI TULLIALUEELLE

1 LUKU

Asianomaisen suorittama tavaroiden tarkastus ja näytteenotto

182 artikla

1. Lupa koodeksin 42 artiklassa tarkoitettuun tavaroiden tarkastukseen myönnetään henkilölle, joka on oikeutettu osoittamaan tavaroille tulliselvitysmuodon, tämän suullisesta pyynnöstä, jolleivät tulliviranomaiset olosuhteet huomioon ottaen katso, että lupaa on haettava kirjallisesti.

Näytteenottoon voidaan myöntää lupa ainoastaan asianomaisen kirjallisesta hakemuksesta.

2. Asianomaisen on allekirjoitettava 1 kohdassa tarkoitetut kirjalliset hakemukset ja jätettävä ne kyseisille tulliviranomaisille. Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

- hakijan nimi ja osoite,

- tavaroiden sijaintipaikka,

- yleisilmoituksen numero, jos se on jo esitetty, paitsi jos tullitoimipaikka ottaa sen merkitäkseen, tai viittaus edelliseen tullimenettelyyn taikka kuljetusvälineen, jossa tavarat ovat, tunnistamiseksi tarvittavat tiedot,

- kaikki muut tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

Tulliviranomaisten on merkittävä lupa asianomaisen esittämään hakemukseen. Jos tämä hakemus koskee näytteenottoa, kyseisten viranomaisten on merkittävä näytteiksi otettavien tavaroiden paljous.

3. Tavaroiden ennakkotarkastus ja näytteenotto on suoritettava tulliviranomaisten valvonnassa, jotka määräävät kussakin tapauksessa noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt.

Tavaroiden purkamisen pakkauksesta, punnituksen, uudelleen pakkaamisen ja kaiken muun käsittelyn on tapahduttava asianomaisen vastuulla ja kustannuksella. Tämän on vastattava myös mahdollisista analyysikustannuksista.

4. Otettuihin näytteisiin on kohdistettava muodollisuudet, jotka tarvitaan jonkin tulliselvitysmuodon osoittamiseksi niille. Jos näytteet tuhoutuvat tai ne häviävät lopullisesti niitä tutkittaessa, tullivelkaa ei katsota syntyneen. Romuun ja jätteisiin sovelletaan koodeksin 182 artiklan 5 kohtaa.

2 LUKU

Yleisilmoitus

183 artikla

1. Yleisilmoituksen on oltava sen laatineen henkilön allekirjoittama.

2. Tulliviranomaisten on vahvistettava yleisilmoitus vastaanotetuksi ja säilytettävä se sen valvomiseksi, että tavaroille, joita se koskee, osoitetaan tulliselvitysmuoto koodeksin 49 artiklassa säädetyssä määräajassa.

3. Yleisilmoituksena tavaroista, joita on kuljetettu passitusmenettelyssä ennen niiden esittämistä tullille, on määrätoimipaikalle osoitettu passitusasiakirjan kappale.

4. Tulliviranomaiset voivat sallia yleisilmoituksen tehtäväksi automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Tässä tapauksessa 2 kohdassa vahvistettuja sääntöjä mukautetaan vastaavasti.

184 artikla

1. Edellä 183 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on velvollinen tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään yleisilmoituksessa tarkoitetut tavarat, joita ei ole purettu niitä kuljettaneesta kuljetusvälineestä, kokonaisuudessaan, kunnes niille osoitetaan tulliselvitysmuoto.

2. Henkilö, joka pitää tavaroita hallussaan purkamisen jälkeen siirtääkseen tai varastoidakseen ne, on velvollinen esittämään tavarat kokonaisuudessaan tulliviranomaisten pyynnöstä.

3 LUKU

Väliaikainen varastointi

185 artikla

1. Koodeksin 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja paikkoja, jotka on pysyvästi hyväksytty tavaroiden väliaikaista varastointia varten, kutsutaan "väliaikaisiksi varastoiksi".

2. Tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi tulliviranomaiset, jotka eivät itse pidä väliaikaista varastoa, voivat vaatia, että:

a) väliaikainen varasto suljetaan kahdella eri avaimella, joista toinen on mainittujen tulliviranomaisten hallussa; ja

b) väliaikaista varastoa pitävä henkilö pitää tavarakirjanpitoa, jonka avulla tavaroiden liikkumista voidaan seurata.

186 artikla

Tavarat pannaan väliaikaiseen varastoon yleisilmoituksen perusteella. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin vaatia erityistä ilmoitusta, joka on laadittu näiden vahvistaman mallin mukaiselle lomakkeelle.

187 artikla

Yleisilmoituksen tehnyt henkilö, tai jos tällaista ilmoitusta ei vielä ole tehty, koodeksin 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt ovat velvolliset saattamaan päätökseen ne toimenpiteet, jotka tulliviranomaiset ovat toteuttaneet koodeksin 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja vastaamaan näistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 56 artiklan ja tulliviranomaisten suorittamaa tavaroiden myyntiä koskevien säännösten soveltamista.

188 artikla

Tulliviranomaisten myydessä tavarat koodeksin 53 artiklan mukaisesti on noudatettava jäsenvaltioissa voimassa olevia menettelyjä.

4 LUKU

Meri- tai ilmaliikenteessä kuljetettaviin tavaroihin sovellettavat erityissäännökset

1 jakso

Yleinen säännös

189 artikla

Jos yhteisön tullialueelle kolmansista maista meritse tai ilmateitse tuotuja tavaroita kuljetetaan ainoastaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, samaa kuljetustapaa käyttäen ja lastaamatta niitä uudelleen, muuhun yhteisön satamaan tai muulle yhteisön lentokentälle, ne on esitettävä tullille koodeksin 40 artiklan mukaisesti ainoastaan siinä satamassa tai sillä lentokentällä, jossa tai jolla ne puretaan tai uudelleenlastataan.

2 jakso

Matkustajaliikenteessä käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin sovellettavat erityissäännökset

190 artikla

Tämän jakson säännöksissä tarkoitetaan:

a) "yhteisön lentokentällä" yhteisön tullialueella sijaitsevaa lentokenttää;

b) "yhteisön kansainvälisellä lentokentällä" yhteisön lentokenttää, joka saatuaan toimivaltaisilta viranomaisilta luvan on oikeutettu harjoittamaan lentoliikennettä kolmansien maiden kanssa;

c) "yhteisön sisäisellä lennolla" ilma-aluksen liikkumista kahden yhteisön lentokentän välillä tekemättä välilaskua näiden välillä ja lähtemättä yhteisön ulkopuoliselta lentokentällä tai saapumatta sellaiselle;

d) "yhteisön satamalla" merisatamaa, joka sijaitsee yhteisön tullialueella;

e) "'yhteisön sisäisellä merimatkalla" sellaisen aluksen liikkumista kahden yhteisön sataman välillä välisatamiin poikkeamatta, joka harjoittaa säännöllistä liikennettä tiettyjen kahden tai useamman yhteisön sataman välillä;

f) "huvialuksella" yksityistä alusta, joka on tarkoitettu matkoihin käyttäjien määräämillä reiteillä;

g) "matkailu- tai liikeilma-aluksella" yksityistä ilma-alusta, joka on tarkoitettu matkoihin käyttäjien määräämillä reiteillä;

h) "matkatavaroilla" kaikkia esineitä, joita henkilö kuljettaa matkansa aikana, tavasta riippumatta.

191 artikla

Sovellettaessa tämän jakson säännöksiä lentoliikenteeseen on matkatavaroita pidettävä:

- "kirjattuina", jos ne lähtölentokentällä rekisteröinnin jälkeen eivät ole henkilön saatavilla lennon aikana eivätkä tämän luvun 192 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 194 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen mahdollisten välilaskujen aikana,

- "käsimatkatavaroina", jos henkilö vie ne mukanaan ilma-aluksen matkustamoon.

192 artikla

Tarkastukset ja muodollisuudet, jotka kohdistetaan:

1) käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin, jotka kuuluvat muulta kuin yhteisön lentokentältä saapuvalla lennolla matkustaville henkilöille ilma-aluksessa, joka yhteisön lentokentälle tehdyn välilaskun jälkeen jatkaa lentoa muulle yhteisön lentokentälle, on suoritettava viimeksi mainitulla lentokentällä, jos se on yhteisön kansainvälinen lentokenttä; tällöin matkatavaroita koskevat säännökset, joita sovelletaan kolmansista maista tulevien henkilöiden matkatavaroihin, jos henkilö ei voi todistaa kuljettamiensa tavaroiden yhteisöasemaa toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla;

2) käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin, jotka kuuluvat henkilöille, jotka ovat mukana lennolla ilma-aluksessa, joka tekee välilaskun yhteisön lentokentälle ennen lennon jatkamista muulle kuin yhteisön lentokentälle, on suoritettava lähtölentokentällä, jos se on yhteisön kansainvälinen lentokenttä; tällöin käsimatkatavarat voidaan tarkastaa sillä yhteisön lentokentällä, jolle välilasku tehdään, sen toteamiseksi,että niihin sisältyvät tavarat täyttävät niiden vapaata liikkumista yhteisössä koskevat edellytykset;

3) matkatavaroihin, jotka kuuluvat henkilöille, jotka tekevät samalla aluksella tapahtuvan merimatkan, johon kuuluu peräkkäisiä muussa kuin yhteisön satamassa alkavia tai päättyviä taikka näissä poikkeamisen sisältäviä osamatkoja, on suoritettava siinä satamassa, jossa nämä matkatavarat tapauksen mukaan lastataan alukseen tai puretaan siitä.

193 artikla

Tarkastukset ja muodollisuudet, jotka kohdistuvat niiden henkilöiden matkatavaroihin, jotka matkustavat:

1. huvialuksilla, on suoritettava missä tahansa yhteisön satamassa, näiden alusten lähtö- tai määräpaikasta riippumatta;

2. matkailu- tai liikeilma-aluksessa, on suoritettava:

- muulta kuin yhteisön lentokentältä saapuvien lentojen osalta ensimmäisellä saapumislentokentällä, jonka on oltava yhteisön kansainvälinen lentokenttä, jos ilma-alus välilaskun jälkeen jatkaa lentoa muulle yhteisön lentokentälle,

- yhteisön lentokentältä saapuvien lentojen osalta viimeisellä yhteisön kansainvälisellä lentokentällä, jos ilma-alus välilaskun jälkeen jatkaa lentoa muulle kuin yhteisön lentokentälle.

194 artikla

1. Kun kyse on matkatavaroista, jotka saapuvat yhteisön lentokentälle muulta kuin yhteisön lentokentältä lähteneellä ilma-aluksella ja jotka uudelleenlastataan kyseisellä yhteisön lentokentällä toiseen, yhteisön sisäisen lennon tekevään ilma-alukseen:

- kirjattuihin matkatavaroihin kohdistettavat tarkastukset ja muodollisuudet on suoritettava yhteisön sisäisen lennon saapumislentokentällä, jos se on yhteisön kansainvälinen lentokenttä,

- käsimatkatavaroiden tarkastukset on suoritettava ensimmäisellä yhteisön kansainvälisellä lentokentällä; näiden tavaroiden lisätarkastuksia voidaan suorittaa yhteisön sisäisen lennon saapumislentokentällä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos lisätarkastus osoittautuu välttämättömäksi kirjattujen matkatavaroiden tarkastuksen jälkeen,

- kirjattujen matkatavaroiden tarkastuksia voidaan suorittaa ensimmäisellä yhteisön lentokentällä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos tällainen lisätarkastus osoittautuu välttämättömäksi käsimatkatavaroiden tarkastuksen jälkeen.

2. Kun kyse on matkatavaroista, jotka on lastattu yhteisön lentokentällä yhteisön sisäisen lennon tekevään ilma-alukseen niiden uudelleenlastaamiseksi muulla yhteisön lentokentällä ilma-alukseen, jonka määräpaikka on muu kuin yhteisön lentokenttä:

- kirjattuihin matkatavaroihin sovellettavat tarkastukset ja muodollisuudet on suoritettava yhteisön sisäisen lennon lähtölentokentällä, jos se on yhteisön kansainvälinen lentokenttä,

- käsimatkatavaroiden tarkastukset on suoritettava viimeisellä yhteisön kansainvälisellä lentokentällä; näiden matkatavaroiden ennakkotarkastuksia voidaan suorittaa yhteisön sisäisen lennon lähtölentokentällä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos tällainen tarkastus osoittautuu välttämättömäksi kirjattujen matkatavaroiden tarkastuksen jälkeen,

- kirjattujen matkatavaroiden tarkastuksia voidaan suorittaa viimeisellä yhteisön lentokentällä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos tällainen lisätarkastus osoittautuu välttämättömäksi käsimatkatavaroiden tarkastuksen jälkeen.

3. Tarkastukset ja muodollisuudet, jotka kohdistetaan matkatavaroihin, jotka saapuvat yhteisön lentokentälle muulta kuin yhteisön lentokentältä lähteneellä reitti- tai tilausilma-aluksella ja jotka uudelleenlastataan tällä yhteisön lentokentällä yhteisön sisäisen lennon tekevään matkailu- tai liikeilma-alukseen, on suoritettava reitti- tai tilauslennon saapumislentokentällä.

4. Tarkastukset ja muodollisuudet, jotka kohdistetaan matkatavaroihin, jotka lastataan yhteisön lentokentällä yhteisön sisäisen lennon tekevään matkailu- tai liikeilma-alukseen niiden uudelleenlastaamiseksi muulla yhteisön lentokentällä reitti- tai tilausilma-alukseen, jonka määräpaikka on muu kuin yhteisön lentokenttä, on suoritettava reitti- tai tilausilma-aluksen lähtölentokentällä.

5. Jäsenvaltiot voivat tarkastaa yhteisön kansainvälisellä lentokentällä, jolla kirjatut matkatavarat uudelleenlastataan, matkatavaroita, jotka:

- saapuvat muulta kuin yhteisön lentokentältä ja uudelleenlastataan yhteisön kansainvälisellä lentokentällä ilma-alukseen, jonka määräpaikka on samalla kansallisella alueella sijaitseva kansainvälinen lentokenttä,

- on lastattu ilma-alukseen kansainvälisellä lentokentällä niiden uudelleenlastaamiseksi samalla kansallisella alueella sijaitsevalla toisella kansainvälisellä lentokentällä ilma-alukseen, jonka määräpaikka on muu kuin yhteisön lentokenttä.

195 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

- saapuvassa henkilöliikenteessä tavaroita ei voida siirtää ennen kuin käsimatkatavarat, joita ei tarkoiteta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3925/91(8) 1 artiklassa, on tarkastettu,

(8) EYVL N:oL 370, 31.12.1990, s. 86

- lähtevässä henkilöliikenteessä tavaroita ei voida siirtää sen jälkeen, kun käsimatkatavarat, joita ei tarkoiteta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3925/91(9) 1 artiklassa, on tarkastettu,

(9) EYVL N:o L 374, 31.12.1991, s. 4

- saapuvassa henkilöliikenteessä on toteutettu asianmukaiset järjestelyt, joilla estetään tavaroiden siirto ennen kuin kirjatut matkatavarat, joita ei tarkoiteta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3925/91 1 artiklassa, on tarkastettu,

- lähtevässä henkilöliikenteessä on toteutettu asianmukaiset järjestelyt, joilla estetään tavaroiden siirto sen jälkeen, kun kirjattu matkatavara, jota ei tarkoiteta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3925/91 1 artiklassa, on tarkastettu.

196 artikla

Yhteisön lentokentällä rekisteröity kirjattu matkatavara on yksilöitävä kyseisellä lentokentällä kiinnitettävällä lipukkeella. Lipukkeen malli sekä sen tekniset ominaisuudet esitetään liitteessä 30.

197 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo 190 artiklan b alakohdassa olevaa "yhteisön kansainvälisen lentokentän" määritelmän mukaisista lentokentistä. Komissio julkaisee tämän luettelon Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

VII OSASTO

TULLI-ILMOITUS - TAVANOMAINEN MENETTELY

I LUKU

Kirjallinen tulli-ilmoitus

1 jakso

Yleiset säännökset

198 artikla

1. Jos tulli-ilmoitus koskee useita tavaroita, kutakin tavaraa koskevia tietoja on pidettävä erillisenä ilmoituksena.

2. Teollisuuslaitoksen osia, jotka luokitellaan samaan yhdistetyn nimikkeistön koodiin, on pidettävä yhtenä tavarana.

199 artikla

Tavaranhaltijan tai tämän edustajan allekirjoittaman ilmoituksen tekeminen tullitoimipaikkaan merkitsee voimassa olevien säännösten mukaista sitoutumista vastuuseen

- ilmoituksessa olevien tietojen oikeellisuudesta,

- liiteasiakirjojen todistusvoimaisuudesta,

ja

- kyseisten tavaroiden asettamisesta aiottuun menettelyyn seuraavien velvoitteiden täyttämisestä,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistussäännösten mahdollista soveltamista.

200 artikla

Tulliviranomaisten on säilytettävä ilmoituksen tueksi esitetyt asiakirjat, jollei toisin säädetä tai jos asianomainen voi käyttää niitä muihin toimintoihin. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulliviranomaisten on toteutettava kaikki toimenpiteet, jotta kyseisiä asiakirjoja voidaan käyttää myöhemmin ainoastaan sen paljouden tai arvon osalta, joiden osalta ne ovat edelleen pätevät.

201 artikla

1. Ilmoitus on tehtävä siihen tullitoimipaikkaan, jossa tavarat on esitetty tullille. Ilmoitus voidaan tehdä heti, kun tavarat on esitetty.

2. Tulliviranomaiset voivat antaa luvan ilmoituksen tekemiseen ennen kuin tavaranhaltija voi esittää tavarat tullille. Tällöin tulliviranomaiset voivat asettaa tavaroiden esittämiselle määräajan, jonka pituus vahvistetaan olosuhteiden mukaan. Jos määräaika ylitetään, on katsottava, ettei ilmoitusta ole tehty.

3. Ilmoitus, joka on tehty ennen kuin siinä tarkoitetut tavarat ovat saapuneet tullitoimipaikkaan tai muuhun tulliviranomaisten osoittamaan paikkaan, voidaan vastaanottaa vasta sen jälkeen, kun tavarat on esitetty tullille.

202 artikla

1. Ilmoitus on tehtävä toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan sen työpäivänä ja aukioloaikana.

Tavaranhaltijan pyynnöstä ja tämän kustannuksella tulliviranomaiset voivat kuitenkin antaa luvan ilmoituksen jättämiseen muulloin kuin tullitoimipaikan työpäivänä ja aukioloaikana.

2. Ilmoitusta, joka on jätetty tullitoimipaikan virkailijoille tulliviranomaisten ja asianomaisen välisen sopimuksen perusteella tähän tarkoitukseen osoitetussa muussa paikassa, on pidettävä tullitoimipaikkaan jätettyä ilmoitusta vastaavana.

203 artikla

Ilmoitukseen on merkittävä sen vastaanottopäivä.

204 artikla

Tulliviranomaiset voivat hyväksyä tai vaatia, että koodeksin 65 artiklassa tarkoitetut oikaisut tehdään jättämällä uusi ilmoitus, joka on tarkoitettu korvaamaan alkuperäisen ilmoituksen. Tällöin on mahdollisesti kannettavia tulleja määrättäessä ja muita kyseistä tullimenettelyä sääteleviä säännöksiä sovellettaessa huomioon otettavana päivänä pidettävä alkuperäisen ilmoituksen vastaanottopäivää.

2 jakso

Käytettävät lomakkeet

205 artikla

1. Yhtenäinen hallinnollinen asiakirja on virallinen malli kirjalliselle tulli-ilmoitukselle, jota käytetään tavanomaisessa menettelyssä tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn tai niiden jälleenviemiseksi koodeksin 182 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Muita lomakkeita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, jos se kyseistä tullimenettelyä koskevissa säännöksissä sallitaan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännökset eivät estä:

- myöntämästä vapautusta 225-236 artiklassa säädetystä kirjallisen ilmoituksen tekemisestä vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa, viennissä tai väliaikaisessa maahantuonnissa,

- jäsenvaltioita myöntämästä vapautusta 1 kohdassa tarkoitetun lomakkeen käytöstä sovellettaessa 237 ja 238 artiklassa postilähetyksiä (kirje- ja pakettiposti) varten säädettyjä erityissäännöksiä,

- käyttämästä ilmoituksen tekoa erityistapauksissa helpottavia erikoislomakkeita tulliviranomaisten luvalla,

- jäsenvaltioita myöntämästä vapautusta 1 kohdassa tarkoitetun lomakkeen käytöstä kahden tai useamman jäsenvaltion välillä tehtyjen tai tehtävien sopimusten tai järjestelyjen perusteella, joiden tarkoituksena on muodollisuuksien yksinkertaistaminen edelleen kaikessa näiden jäsenvaltioiden välisessä kaupassa tai osassa tätä kauppaa,

- asianomaisia käyttämästä tavaraluetteloita yhteisön passitusmuodollisuuksien suorittamista varten, jos lähetykseen sisältyy useita tavaralajeja,

- laatimasta julkisten tai yksityisten tietojenkäsittelyjärjestelmien avulla jäsenvaltioiden vahvistamin edellytyksin, tarvittaessa tyhjälle paperille, tuonti-, passitus- tai vienti-ilmoituksia taikka yhteisöaseman todistavia asiakirjoja tavaroista, joita ei kuljeteta yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä,

- jäsenvaltioita määräämästä, että automaattista ilmoitustenkäsittelyjärjestelmää käytettäessä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muodostaa tällaisella järjestelmällä laadittu yhtenäinen hallinnollinen asiakirja.

4. Jos muodollisuudet suoritetaan sellaisten julkisten tai yksityisten tietojenkäsittelyjärjestelmien avulla, joilla myös laaditaan ilmoitukset, tulliviranomaiset voivat määrätä, että:

- omakätinen allekirjoitus korvataan muulla tunnistamistekniikalla, joka voi perustua koodien käyttöön ja jolla on samat oikeudelliset vaikutukset kuin omakätisellä allekirjoituksella. Tämä mahdollisuus voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat tekniset ja hallinnolliset edellytykset täyttyvät,

- järjestelmä vahvistaa suoraan näin laaditut ilmoitukset sen sijaan, että niissä olisi tullitoimipaikan käsin tai mekaanisesti tehty leima ja toimivaltaisen virkailijan allekirjoitus.

5. Viitattaessa yhteisön säännöksissä vientiä, jälleenvientiä, tuontia tai muuhun tullimenettelyyn asettamista varten tehtävään ilmoitukseen jäsenvaltiot voivat vaatia ainoastaan niitä hallinnollisia asiakirjoja, jotka:

- on nimenomaisesti luotu yhteisön säädöksillä tai joista säädetään näissä säädöksissä,

- vaaditaan perustamissopimuksen kanssa sopusoinnussa olevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti,

- vaaditaan käyttäjiltä näiden pyynnöstä myönnettävien erityisetujen tai -myönnytysten soveltamiseksi näihin,

- vaaditaan perustamissopimuksen määräyksiä noudatettaessa sellaisten erityissäännösten täytäntöön panemiseksi, joita ei voida soveltaa käyttämällä yksinomaan 1 kohdassa mainittua asiakirjaa.

206 artikla

Yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan lomaketta on tarvittaessa käytettävä liittymisasiakirjassa määrätyn siirtymäkauden aikana myös yhteisön sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 1985 ja Espanjan tai Portugalin välisessä sekä näiden kahden viimeksi mainitun jäsenvaltion välisessä sellaisten tavaroiden kaupassa, joilta tulleja ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja ei ole vielä kokonaan poistettu tai jotka edelleen ovat muiden liittymisasiakirjassa määrättyjen toimenpiteiden alaisia.

Ensimmäistä kohtaa sovellettaessa Espanjan ja Portugalin kanssa käytävässä tai näiden kahden jäsenvaltion välisessä kaupassa käytettävien lomakkeiden 2 kappale tai tapauksen mukaan 7 kappale on hävitettävä.

Lomaketta on käytettävä myös yhteisötavaroiden kaupassa niiden yhteisön tullialueen osien, joihin sovelletaan neuvoston direktiivin 77/388/ETY(10) säännöksiä, ja tämän alueen niiden osien, joihin näitä säännöksiä ei sovelleta, välillä tai tämän alueen niiden osien, joihin näitä säännöksiä ei sovelleta, välisessä kaupassa.

(10) EYVL N:o L 145, 13.6.1977, s. 1

207 artikla

Jäsenvaltioiden tullihallinnot voivat tuonti- tai vientimuodollisuuksien suorittamisen yhteydessä yleisesti olla vaatimatta tiettyjä jäsenvaltion viranomaisille tarkoitettuja yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kappaleita, jos kyseiset tiedot ovat saatavilla muilla tietovälineillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 205 artiklan 3 kohdan soveltamista.

208 artikla

1. Yhtenäinen hallinnollinen asiakirja on esitettävä lomakelajitelmana, johon sisältyy sitä tullimenettelyä, johon tavarat on määrä asettaa, koskevien muodollisuuksien suorittamista varten määrätty määrä kappaleita.

2. Jos yhteisön passitusmenettelyä tai yhteistä passitusmenettelyä edeltää tai seuraa muu tullimenettely, voidaan esittää lomakelajitelmaa, joka sisältää passitusmenettelyä ja sitä edeltävää tai seuraavaa tullimenettelyä koskevien muodollisuuksien suorittamista varten määrätyn määrän kappaleita.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lomakelajitelmien on oltava peräisin:

- joko yhdestä kahdeksan kappaleen sarjasta liitteessä 31 olevan mallin mukaisesti,

- tai erityisesti automaattista ilmoituksenkäsittelyjärjestelmää käytettäessä, kahdesta peräkkäisestä neljän kappaleen sarjasta liitteessä 32 olevan mallin mukaan.

4. Ilmoituslomakkeita voidaan tarvittaessa täydentää yhdellä tai useammalla lomakelajitelmana olevalla jatkolomakkeella, jotka käsittävät sitä tullimenettelyä, johon tavarat on määrä asettaa, koskevien muodollisuuksien suorittamista varten säädetyt ilmoituksen kappaleet, joihin voidaan tarvittaessa liittää edeltäviä tai seuraavia tullimenettelyjä koskevien muodollisuuksien suorittamista varten määrätyt kappaleet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 205 artiklan 3 kohdan, 222-224 artiklan sekä 254-289 artiklan säännösten soveltamista.

Näiden lomakelajitelmien on oltava peräisin:

- joko yhdestä kahdeksan kappaleen sarjasta liitteessä 33 olevan mallin mukaisesti,

- tai kahdesta neljän kappaleen sarjasta liitteessä 34 olevan mallin mukaisesti.

Jatkolomakkeet ovat erottamaton osa sitä yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa, johon ne liittyvät.

5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, tulliviranomaiset voivat määrätä, ettei jatkolomakkeita voida käyttää käytettäessä automaattista ilmoituksenkäsittelyjärjestelmää, jolla myös laaditaan ilmoitukset.

209 artikla

1. Edellä 208 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa kukin osapuoli voi sitoutua vastuuseen ainoastaan sitä menettelyä koskevista tiedoista, jonka soveltamista tämä on pyytänyt tavaranhaltijana, passituksesta vastaavana tai jomman kumman edustajana.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa on tavaranhaltijan, joka käyttää edellistä tullimenettelyä suoritettaessa annettua yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa, ennen ilmoituksensa tekemistä tarkistettava itseään koskevissa kohdissa ilmoitettujen tietojen oikeellisuus ja niiden soveltuvuus kyseisiin tavaroihin ja pyydettyyn menettelyyn, sekä täydennettävä niitä tarvittaessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tavaranhaltijan on välittömästi ilmoitettava kyseisten tavaroiden ja olemassa olevien tietojen välillä toteamansa erot sille tullitoimipaikalle, johon ilmoitus annetaan. Tällöin tavaranhaltijan on laadittava ilmoituksensa uusille yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan lomakkeen kappaleille.

210 artikla

Jos yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa käytetään useissa peräkkäisissä tullimenettelyissä, tulliviranomaisten on varmistauduttava kyseisiin eri menettelyihin liittyvien ilmoitusten sisältämien samaa asiaa koskevien tietojen yhtäpitävyydestä.

211 artikla

Ilmoitus on laadittava jollakin yhteisön virallisista kielistä, jonka sen jäsenvaltion tulliviranomaiset, jossa muodollisuudet suoritetaan, hyväksyvät.

Määräjäsenvaltion tulliviranomaiset voivat tarvittaessa pyytää tavaranhaltijalta tai tämän tässä jäsenvaltiossa olevalta edustajalta ilmoituksen käännöksen tämän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Käännös korvaa kyseisessä ilmoituksessa olevat vastaavat tiedot.

Poiketen siitä, mitä edellisessä alakohdassa säädetään, ilmoitus on laadittava määräjäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä kaikissa tapauksissa, joissa ilmoitus tässä jäsenvaltiossa tehdään muille ilmoituksen kappaleille kuin niille, jotka on alun perin esitetty lähtöjäsenvaltion tullitoimipaikassa.

212 artikla

1. Yhtenäinen hallinnollinen asiakirja on täytettävä liitteeseen 37 sisältyvien huomautusten mukaisesti ja ottaen tarvittaessa huomioon muissa yhteisön säännöksissä vahvistetut täydentävät ohjeet.

2. Tulliviranomaisten on huolehdittava siitä, että 1 kohdassa tarkoitetut huomautukset ovat helposti käyttäjien saatavissa.

3. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on tarvittaessa täydennettävä näitä huomautuksia.

213 artikla

Edellä 205 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lomaketta täytettäessä käytettävät koodit ovat liitteessä 38.

214 artikla

Jos säännösten vuoksi on välttämätöntä laatia lisäjäljennöksiä 205 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta lomakkeesta, tavaranhaltija voi tarvittaessa käyttää tähän tarkoitukseen mainitun lomakkeen lisäkappaleita tai sen valojäljennöksiä.

Tavaranhaltijan on allekirjoitettava lisäkappaleet tai valojäljennökset, ne on esitettävä tulliviranomaisille ja näiden on vahvistettava ne samoin edellytyksin kuin itse yhtenäinen hallinnollinen asiakirja. Tulliviranomaisten on vastaanotettava ne alkuperäisiä asiakirjoja vastaavina, jos ne pitävät niiden laatua ja luettavuutta hyväksyttävinä.

215 artikla

1. Edellä 205 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on painettava itsejäljentävälle kirjoituspaperille, jonka paino on vähintään 40 grammaa neliömetril tä. Paperin on oltava riittävän läpikuultamatonta, jotteivät toisella puolella olevat tiedot haittaa toisella puolella olevien tietojen luettavuutta, ja sen on oltava vahvuudeltaan sellaista, ettei se repeä eikä rypisty tavanomaisessa käytössä.

Kaikkien kappaleiden paperin on oltava valkoista. Yhteisön passitukseen liittyvien kappaleiden (1, 4, 5 ja 7) 1 kohdan (ensimmäisen ja kolmannen alakohdan), 2, 3, 4, 5, 6, 8, 15, 17, 18, 19, 21, 25, 27, 31, 32 ja 33 kohdan (ensimmäisen vasemmanpuoleisen alakohdan) sekä 35, 38, 40, 44, 50, 51, 52, 53, 55 ja 56 kohdan taustan on kuitenkin oltava vihreä.

Lomakkeet on painettava vihreällä värillä.

2. Kohtien mittojen on perustuttava vaakasuorassa tuuman kymmenesosaan ja pystysuorassa tuuman kuudesosaan. Kohtien alakohtien mittojen on perustuttava vaakasuorassa tuuman kymmenesosaan.

3. Lomakkeen eri kappaleet on merkittävä väreillä seuraavasti:

a) liitteissä 31 ja 33 olevien mallien mukaiset lomakkeet:

- 1, 2, 3 ja 5 kappaleen oikeassa reunassa on oltava vastaavasti punainen, vihreä, keltainen ja sininen yhtäjaksoinen viiva,

- 4, 6, 7 ja 8 kappaleen oikeassa reunassa on oltava vastaavasti sininen, punainen, vihreä ja keltainen katkoviiva,

b) liitteissä 32 ja 34 olevien mallien mukaisien lomakkeiden 1/6, 2/7, 3/8 ja 4/5 kappaleen oikeassa reunassa on oltava yhtäjaksoinen viiva ja tämän oikealla puolella vastaavasti punainen, vihreä, keltainen ja sininen katkoviiva.

Reunaviivojen leveyden on oltava noin 3 millimetriä. Katkoviivan on muodostuttava peräkkäisistä neliöistä, joiden sivun pituus on 3 millimetriä ja väli 3 millimetriä.

4. Liitteessä 35 on tiedot siitä, mille kappaleille liitteessä 31 ja 33 olevilla lomakkeilla ilmoitettujen tietojen on itsejäljennyttävä.

Liitteessä 36 on tiedot siitä, mille kappaleille liitteessä 32 ja 34 olevilla lomakkeilla ilmoitettujen tietojen on itsejäljennyttävä.

5. Lomakkeiden koon on oltava 210 × 297 millimetriä, jolloin pituuden osalta hyväksytään enintään - 5 ja + 8 millimetrin poikkeama.

6. Jäsenvaltioiden tullihallinnot voivat vaatia, että lomakkeissa on mainittava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta se voidaan tunnistaa. Ne voivat lisäksi edellyttää teknistä ennakkohyväksymistä lomakkeiden painamista varten.

3 jakso

Aiotussa tullimenettelyssä vaadittavat tiedot

216 artikla

1. Liitteessä 37 on luettelo niistä kohdista, jotka enintään voidaan täyttää tiettyyn tullimenettelyyn asettamista koskevassa ilmoituksessa yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa käytettäessä.

2. Liitteessä 37 on myös luettelo niistä kohdista, jotka on vähintään täytettävä tiettyyn tullimenettelyyn asettamista koskevassa ilmoituksessa.

217 artikla

Tiedot, jotka vaaditaan käytettäessä jotakin 205 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lomaketta, ilmenevät kyseisestä lomakkeesta itsestään, tarvittaessa kyseistä tullimenettelyä koskevilla säännöksillä täydennettyinä.

4 jakso

Tulli-ilmoitukseen liitettävät asiakirjat

218 artikla

1. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan tulli-ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) 181 artiklan mukaisesti esitettävä kauppalasku, jonka perusteella tavaroiden tullausarvo ilmoitetaan;

b) ilmoitus ilmoitettujen tavaroiden tullausarvon määrittämiseen vaikuttavista tekijöistä, jos tällainen ilmoitus vaaditaan 178 artiklan mukaisesti;

c) tullietuusmenettelyn tai muun ilmoitettuihin tavaroihin sovellettavan yhteisestä tullijärjestelmästä poikkeavan toimenpiteen soveltamiseksi tarvittavat asiakirjat;

d) muut asiakirjat, jotka tarvitaan ilmoitettujen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten soveltamiseksi.

2. Ilmoitusta tehtäessä tulliviranomaiset voivat vaatia esitettäviksi kuljetusasiakirjoja tai tapauksen mukaan edelliseen tullimenettelyyn liittyviä asiakirjoja.

Jos sama tavara on pakattu useihin kolleihin, tulliviranomaiset voivat myös vaatia esitettäväksi pakkausluettelon tai vastaavan kunkin kollin sisällön osoittavan asiakirjan.

3. Jos kyseisille tavaroille voidaan myöntää koodeksin 81 artiklassa tarkoitettu etu, 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vaatimisesta voidaan kuitenkin luopua.

Jos kyseisille tavaroille voidaan myöntää vapautus tuontitulleista, voidaan lisäksi luopua vaatimasta 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, jolleivät tulliviranomaiset pidä niitä välttämättöminä kyseisten tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen koskevien säännösten soveltamiseksi.

219 artikla

1. Passitusilmoitukseen on liitettävä kuljetusasiakirja.

Lähtötoimipaikan tulliviranomaiset voivat myöntää vapautuksen tämän asiakirjan esittämisestä muodollisuuksia suoritettaessa. Kuljetusasiakirja on kuitenkin esitettävä kuljetuksen aikana tulliviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

2. Tavaroiden vientiä/lähettämistä tai jälleenvientiä yhteisön tullialueen ulkopuolelle koskeva tulliasiakirja tai muu vaikutukseltaan vastaava asiakirja on esitettävä lähtötoimipaikassa sellaisen passitusilmoituksen kanssa, johon se liittyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten yksinkertaistamistoimenpiteiden soveltamista.

3. Tulliviranomaiset voivat tarvittaessa vaatia edelliseen tullimenettelyyn liittyvän asiakirjan esittämistä.

220 artikla

1. Taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn, ei kuitenkaan ulkoiseen jalostusmenettelyyn, asettamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) asiakirjat, joista säädetään 218 artiklassa, lukuun ottamatta tullivarastointimenettelyyn asettamista muussa kuin D-luokan tullivarastossa;

b) kyseiseen tullimenettelyyn tarvittava lupa tai 556 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa jäljennös sitä koskevasta hakemuksesta, lukuun ottamatta tullivarastointimenettelyyn asettamista tai 568 artiklan 3 kohdan, 656 artiklan 3 kohdan tai 695 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Ulkoisen jalostusmenettelyyn asettamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) asiakirjat, joista säädetään 221 artiklassa;

b) menettelyyn tarvittava lupa tai 751 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa, jäljennös sitä koskevasta hakemuksesta, 760 artiklan 2 kohdan soveltamista lukuun ottamatta.

3. Edellä 218 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kaikkiin taloudellisesti vaikuttaviin tullimenettelyihin asettamista koskeviin ilmoituksiin.

4. Tulliviranomaiset voivat sallia, että 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut asiakirjat pidetään niiden saatavilla ilmoitukseen liittämisen sijasta.

221 artikla

1. Vienti- tai jälleenvienti-ilmoitukseen on liitettävä vientitullien ja kyseisten tavaroiden vientiä tai jälleenvientiä koskevien säännösten soveltamiseksi tarvittavat asiakirjat.

2. Edellä 218 artiklan 2 kohtaa sovelletaan vienti- tai jälleenvienti-ilmoituksiin.

2 LUKU

Automaattisella tietojenkäsittelymenetelmällä laadittu tulli-ilmoitus

222 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat antaa tavaranhaltijalle luvan korvata liitteessä 37 tarkoitetut kirjallisen ilmoituksen tiedot kokonaan tai osittain lähettämällä tähän tarkoitukseen nimettyyn tullitoimipaikkaan tietokoneella käsiteltäviksi koodattuja tai muuhun näiden viranomaisten määräämään muotoon laadittuja, kirjalliseen ilmoitukseen vaadittavia tietoja vastaavia tietoja.

2. Tulliviranomaisten on vahvistettava 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lähettämisen edellytykset.

223 artikla

Tulliviranomaiset voivat antaa luvan erityisesti seuraavien automaattisten tietojenkäsittelymenetelmien käyttöön:

- mahdollisuus vaatia, että kyseisten muodollisuuksien suorittamiseksi tarvittavat tiedot syötetään tullin automaattiseen ilmoitustenkäsittelyjärjestelmään kyseisten tulliviranomaisten vaatimatta kirjallista ilmoitusta,

- mahdollisuus määrätä, että 205 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muodostaa tietojen syöttö tietokoneeseen, jollei tuoteta ilmoituksena kelpaavaa asiakirjaa.

224 artikla

1. Jos muodollisuudet suoritetaan julkisten tai yksityisten tietojenkäsittelyjärjestelmien avulla, tulliviranomaisten on annettava sitä pyytäville asianomaisille lupa korvata omakätinen allekirjoitus muulla tunnistamistekniikalla, joka voi perustua koodien käyttöön ja jolla on samat oikeudelliset vaikutukset kuin omakätisellä allekirjoituksella.

2. Tulliviranomaiset voivat antaa asianomaisille luvan laatia ja lähettää kaikki 218-221 artiklassa tarkoitetut asiakirjat tai jotkut niistä automaattisten tietojenkäsittelylaitteiden avulla.

3. Lupa 1 ja 2 kohdassa mainittuihin mahdollisuuksiin voidaan myöntää ainoastaan, jos tulliviranomaisten vahvistamat tekniset ja hallinnolliset edellytykset täyttyvät.

3 LUKU

Suullinen tulli-ilmoitus tai muulla toimella tehtävä

tulli-ilmoitus

1 jakso

Suulliset tulli-ilmoitukset

225 artikla

Suullisella tulli-ilmoituksella voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen:

a) tavarat, joilla ei ole kaupallista luonnetta:

- niiden sisältyessä matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin,

- ollessa osoitettu yksityishenkilöille,

- muissa vähämerkityksisissä tapauksissa tulliviranomaisten luvalla;

b) tavarat, joilla on kaupallinen luonne, jos

- niiden kokonaisarvo lähetystä ja tavaranhaltijaa kohti ei ole suurempi kuin voimassa olevissa yhteisön säädöksissä vahvistettu tilastollinen raja-arvo,

- lähetys ei ole osa samanlaisten lähetysten säännöllisesti toistuvaa sarjaa

ja

- itsenäinen rahdinkuljettaja ei kuljeta tavaroita suuremman rahdinkuljetuksen osana;

c) ne ovat 229 artiklassa tarkoitettuja tavaroita, joille voidaan myöntää tullittomuus palautustavaroina;

d) ne ovat 230 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tavaroita.

226 artikla

Suullisella tulli-ilmoituksella voidaan viedä:

a) tavarat, joilla ei ole kaupallista luonnetta, ja jotka:

- sisältyvät matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin,

- ovat yksityishenkilöiden lähettämiä;

b) 225 artiklan b alakohdassa tarkoitetut tavarat;

c) 231 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitetut tavarat;

d) muut tavarat taloudellisesti vähämerkityksisissä tapauksissa tulliviranomaisten luvalla.

227 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat määrätä, ettei 225 ja 226 artiklaa sovelleta, jos tulliselvityksen suorittava henkilö toimii toisen lukuun tulliasioitsijan ominaisuudessa.

2. Jos tulliviranomaiset epäilevät ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä, nämä voivat vaatia kirjallisen ilmoituksen.

228 artikla

Jos 225 ja 226 artiklan mukaisesti suullisesti tullille ilmoitetut tavarat ovat tuonti- tai vientitullien alaisia, tulliviranomaisten on annettava asianomaiselle henkilölle kuitti kannettavien tullien maksamisesta.

229 artikla

Seuraavat tavarat voidaan tuoda väliaikaisesti maahan suullista tulli-ilmoitusta käyttäen 696 artiklan säännöksissä vahvistetuin edellytyksin:

a) - 685 artiklassa luetellut eläimet ja välineet,

- 679 artiklassa luetellut pakkauspäällykset,

- radio- ja televisio-ohjelmien tuotanto- ja lähetysvälineet sekä radio- ja televisio-ohjelmien lähetyksessä käytettäviksi tarkoitetut erityisesti sovitetut ajoneuvot ja niiden varusteet, jotka yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneet, menettelyyn luvan antavien tulliviranomaisten näiden välineiden ja ajoneuvojen maahantuontia varten hyväksymät julkiset tai yksityiset toimielimet tuovat maahan,

- kojeet ja laitteet, joita lääkärit tarvitsevat auttaakseen elimensiirtoa odottavia potilaita, 671 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b) 232 artiklassa tarkoitetut tavarat;

c) muut tavarat tulliviranomaisten luvalla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tavarat voidaan myös jälleenviedä suullista tulli-ilmoitusta käyttäen väliaikaisen maahantuonnin menettelyn päättämiseksi.

2 jakso

Muulla toimella tehtävät tulli-ilmoitukset

230 artikla

Jos seuraavia tavaroita ei nimenomaisesti ilmoiteta tullille, niitä on pidettävä 233 artiklassa tarkoitetulla toimella vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ilmoitettuina:

a) matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat, joilla ei ole kaupallista luonnetta ja joille myönnetään tullittomuus joko neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83(11)1 I luvun XI osaston nojalla tai palautustavaroina;

(11) EYVL N:o L 105, 23.4.1983, s. 1

b) tavarat, joille myönnetään tullittomuus neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83 I luvun IX ja X osaston nojalla;

c) kuljetusvälineet, joille myönnetään tullittomuus palautustavaroina;

d) tavarat, jotka tuodaan maahan taloudellisesti vähämerkityksisessä tavaraliikenteessä ja jotka on koodeksin 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti vapautettu velvoitteesta, että ne on kuljetettava tullitoimipaikkaan, jolleivät ne ole tuontitullin alaisia.

231 artikla

Jos seuraavia tavaroita ei nimenomaisesti ilmoiteta tullille, niitä on pidettävä 233 artiklan b alakohdassa mainitulla toimella vientiin ilmoitettuina:

a) matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat, jotka eivät ole vientitullin alaisia ja joilla ei ole kaupallista luonnetta;

b) yhteisön tullialueella rekisteröidyt, jälleentuotaviksi tarkoitetut kuljetusvälineet;

c) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83 II luvussa tarkoitetut tavarat;

d) muut tavarat taloudellisesti vähämerkityksisissä tapauksissa tulliviranomaisten luvalla.

232 artikla

1. Jos seuraavia tavaroita ei ilmoiteta kirjallisesti eikä suullisesti, niitä on pidettävä 233 artiklassa tarkoitetulla toimella väliaikaiseen maahantuontiin ilmoitettuina 698 ja 735 artiklan säännösten mukaisesti:

a) 684 artiklaan sisältyvät henkilökohtaiset tavarat ja urheilutarkoituksia varten maahantuodut tavarat;

b) 718-725 artiklaan sisältyvät kuljetusvälineet.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita ei ilmoiteta kirjallisesti eikä suullisesti, niitä on pidettävä 233 artiklassa tarkoitetulla toimella jälleenvientiin väliaikaisen maahantuonnin menettelyn päättämiseksi ilmoitettuina.

233 artikla

Edellä 230-232 artiklaa sovellettaessa on seuraavia toimia pidettävä tulli-ilmoituksen antamista vastaavina.

a) Kun tavarat kuljetetaan tullitoimipaikkaan tai muuhun koodeksin 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitettuun tai hyväksyttyyn paikkaan:

- vihreää kaistaa eli "ei tullattavaa" -kaistaa pitkin kulkeminen tullitoimipaikoissa, joissa on kaksi tarkastuskaistaa,

- toimipaikan, jossa ei ole kahta tarkastuskaistaa, kautta kulkeminen tekemättä oma-aloitteisesti tulli-ilmoitusta,

- "ei tullattavaa" -tulli-ilmoituslipukkeen tai -tarran kiinnittäminen henkilöajoneuvon tuulilasiin, jos tästä mahdollisuudesta säädetään kansallisissa säännöksissä.

b) Kun kyseessä on koodeksin 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa säännöksissä myönnetty vapautus velvoitteesta kuljettaa tavarat tulliin tai 231 artiklan mukainen vienti taikka 232 artiklan 2 kohdan mukainen jälleenvienti:

- pelkkä yhteisön tullialueen rajan ylittäminen.

234 artikla

1. Jos 230-232 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, kyseisiä tavaroita on pidettävä koodeksin 63 artiklan mukaisesti tullille esitettyinä, ilmoitusta on pidettävä vastaanotettuna ja luovutusta tapahtuneena sillä hetkellä, jolla 233 artiklassa tarkoitettu toimi suoritetaan.

2. Jos tarkastuksessa havaitaan, että 233 artiklassa tarkoitettu toimi on suoritettu tuotujen tai vietyjen tavaroiden täyttämättä 230-232 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, tavaroita on pidettävä säännönvastaisesti tuotuina tai vietyinä.

3 jakso

Tämän luvun 1 ja 2 jaksoa koskevat yhteiset säännökset

235 artikla

Edellä 225-232 artiklan säännöksiä ei sovelleta tavaroihin, joille on vaadittu tai pyydetty vientitukea tai muita maksuja taikka tullien palautusta, tai jotka ovat kieltojen tai rajoitusten taikka muiden erityismuodollisuuksien alaisia.

236 artikla

Edellä 1 ja 2 jaksossa "matkustajalla" tarkoitetaan:

A. tuonnissa:

1) henkilöä, joka saapuu väliaikaisesti yhteisön tullialueelle, jossa hänellä ei ole pysyvää asuinpaikkaa, sekä

2) henkilöä, joka lähdettyään väliaikaisesti kolmannen maan alueelle palaa yhteisön tullialueelle, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka;

B. viennissä:

1) henkilöä, joka lähtee väliaikaisesti yhteisön tullialueelta, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka, sekä

2) henkilöä, joka väliaikaisen oleskelun jälkeen lähtee yhteisön tullialueelta, jossa hänellä ei ole pysyvää asuinpaikkaa.

4 jakso

Postiliikenne

237 artikla

1. Postiliikenteessä on pidettävä tullille ilmoitettuina:

A. vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi:

a) seuraavia tavaroita niiden yhteisön tullialueelle tuonnin hetkellä:

- ainoastaan henkilökohtaisia sanomia sisältävät postikortit ja kirjeet,

- sokeainkirjoituksella kirjoitetut kirjeet,

- tuontitullittomat painotuotteet,

ja

- muut postilähetykset (kirje- ja pakettiposti), jotka on vapautettu tulliin kuljettamista koskevasta velvoitteesta koodeksin 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa säännöksissä;

b) niiden tullille esittämisen hetkellä:

- muut kuin a alakohdassa tarkoitetut postilähetykset (kirje- ja pakettiposti), jos niiden mukana on C- ja/tai C2/CP3-ilmoitus;

B. vientiä varten:

a) vientitullittomat postilähetykset (kirje- ja pakettiposti) sinä hetkenä, jona postiviranomaiset ottavat ne kuljetettavakseen;

b) vientitullien alaiset postilähetykset (kirje- ja pakettiposti) niiden tullille esittämisen hetkellä, jos niiden mukana on C1- ja/tai C2/CP3-ilmoitus.

2. Vastaanottajaa on pidettävä tavaranhaltijana ja tarvittaessa velallisena 1 kohdan A alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja lähettäjää B alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Tulliviranomaiset voivat määrätä, että postilaitosta on pidettävä tavaranhaltijana ja tarvittaessa velallisena.

3. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa on tullittomia tavaroita pidettävä tullille koodeksin 63 artiklan mukaisesti esitettyinä, tulli-ilmoitusta vastaanotettuna ja luovutusta tapahtuneena:

a) tuonnissa sinä hetkenä, jona tavarat toimitetaan vastaanottajalle,

b) viennissä sinä hetkellä, jona postiviranomaiset ottavat tavarat kuljetettavikseen.

4. Jos postilähetyksen (kirje- tai pakettiposti), jota ei ole vapautettu tulliin kuljettamista koskevasta velvoitteesta koodeksin 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa säännöksissä, mukana ei ole C1- ja /tai C2/CP3-ilmoitusta tai jos tämä ilmoitus on epätäydellinen, tulliviranomaisten on määrättävä, missä muodossa tulli-ilmoitus on tehtävä tai sitä on täydennettävä.

238 artikla

Edellä 237 artiklaa ei sovelleta:

- kaupallisiin tarkoituksiin tarkoitettuja tavaroita sisältäviin lähetyksiin tai paketteihin, joiden kokonaisarvo on suurempi kuin voimassa olevissa yhteisön säännöksissä vahvistettu tilastollinen raja-arvo; tulliviranomaiset voivat määrätä korkeampia raja-arvoja,

- kaupallisiin tarkoituksiin tarkoitettuja tavaroita sisältäviin lähetyksiin tai paketteihin, jotka ovat osa samankaltaisten toimitusten säännöllistä sarjaa,

- jos tulli-ilmoitus tehdään kirjallisesti, suullisesti tai automaattisella tietojenkäsittelymenetelmällä,

- 235 artiklassa tarkoitettuja tavaroita sisältäviin lähetyksiin tai paketteihin.

VIII OSASTO

TAVAROIDEN TARKASTAMINEN, TULLITOIMIPAIKAN HAVAINNOTJA MUUT TULLITOIMIPAIKAN TOIMENPITEET

239 artikla

1. Tavaroiden tarkastaminen on suoritettava tähän tarkoitukseen määrätyissä paikoissa ja siihen vahvistettuna aikana.

2. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin antaa tavaranhaltijan pyynnöstä luvan tavaroiden tarkastamiseen muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa paikoissa ja muuna kuin siinä tarkoitettuna aikana.

Tavaranhaltijan on vastattava tästä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista.

240 artikla

1. Jos tulliviranomaiset päättävät tarkastaa tavarat, näiden on ilmoitettava siitä tavaranhaltijalle tai tämän edustajalle.

2. Jos tulliviranomaiset päättävät tarkastaa ainoastaan osan ilmoitetuista tavaroista, niiden on ilmoitettava tavaranhaltijalle tai tämän edustajalle, mitä ne haluavat tarkastaa, näiden voimatta vastustaa tulliviranomaisten valintaa.

241 artikla

1. Tavaranhaltijan tai henkilön, jonka tämä nimeää olemaan läsnä tavaroita tarkastettaessa, on annettava tulliviranomaisille tehtävän helpottamiseksi tarvittava apu. Jos tulliviranomaiset eivät pidä annettua apua hyväksyttävänä, ne voivat vaatia tavaranhaltijaa nimeämään henkilön, joka voi antaa tarvittavan avun.

2. Jos tavaranhaltija kieltäytyy olemasta läsnä tavaroita tarkastettaessa tai nimeämästä henkilöä, joka voi antaa tulliviranomaisten tarpeellisena pitämän avun, näiden on asetettava määräaika, jonka kuluessa tavaranhaltijan on täytettävä velvoitteensa, jolleivät ne katso voivansa luopua tarkastuksesta.

Jos tavaranhaltija ei ole määräaikana noudattanut tulliviranomaisten määräyksiä, näiden on koodeksin 75 artiklan a alakohdan soveltamiseksi tarkastettava tavarat viran puolesta tavaranhaltijan vastuulla ja kustannuksella käyttämällä tarvittaessa asiantuntijan tai muun voimassa olevien säännösten mukaisesti määrätyn henkilön palveluja.

3. Tulliviranomaisten edellisessä kohdassa tarkoitetuin edellytyksin suorittamassa tarkastuksessa tehdyillä havainnoilla on sama pätevyys kuin tavaranhaltijan läsnä ollessa toimitetulla tarkastuksella.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden sijasta tulliviranomaiset voivat pitää tulli-ilmoitusta vaikutuksettomana, jos on selvää, ettei sen, että tavaranhaltija on kieltäytynyt olemasta läsnä tavaroita tarkastettaessa tai määräämästä tarvittavan avun antamiseen kykenevää henkilöä, tarkoituksena tai vaikutuksena ole ollut estää tulliviranomaisia havaitsemasta, että tavaroiden asettamista aiottuun tullimenettelyyn koskevia säännöksiä on rikottu, tai välttyä koodeksin 66 artiklan 1 kohdan tai 80 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamiselta.

242 artikla

1. Jos tulliviranomaiset päättävät ottaa näytteitä, niiden on ilmoitettava siitä tavaranhaltijalle tai tämän edustajalle.

2. Tulliviranomaisten on otettava näytteet itse. Ne voivat kuitenkin pyytää, että tavaranhaltija tai tämän nimeämä henkilö ottaa näytteet niiden valvonnassa.

Näytteet on otettava voimassa olevissa säännöksissä tätä varten vahvistetuilla menetelmillä.

3. Otettavien näytteiden määrä ei saa olla suurempi kuin se, joka tarvitaan analyysin tai yksityiskohtaisen tarkastuksen tekoon, mahdollinen tarkistusanalyysi mukaan lukien.

243 artikla

1. Tavaranhaltijan tai henkilön, jonka tämä on nimennyt olemaan läsnä näytteitä otettaessa, on annettava tulliviranomaisille työn helpottamiseksi tarvittava apu.

2. Jos tavaranhaltija kieltäytyy olemasta läsnä näytteitä otettaessa tai nimeämästä henkilöä tähän tarkoitukseen taikka jos tavaranhaltija ei anna tulliviranomaisille työn helpottamiseksi tarvittavaa apua, sovelletaan 241 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä.

244 artikla

Jos tulliviranomaiset ottavat näytteitä analyysia tai yksityiskohtaisempaa tarkastusta varten, niiden on luovutettava kyseiset tavarat analyysin tai tarkastuksen tuloksia odottamatta, jollei siihen muutoin ole estettä, ja jos syntyneestä tai mahdollisesti syntyvästä tullivelasta aiheutunut tai aiheutuva vastaava tullien määrä on ennakolta kirjattu tileihin ja maksettu tai sen maksamisesta on annettu vakuus.

245 artikla

1. Tulliviranomaisten näytteeksi ottamaa määrää ei voi vähentää ilmoitetusta määrästä.

2. Jos kyseessä on vienti-ilmoitus tai ulkoista jalostusta koskeva ilmoitus, tavaranhaltijalle on annettava lupa lähetyksen täydentämiseksi korvata näytteeksi otettu tavaroiden määrä samanlaisilla tavaroilla, jos olosuhteet sen sallivat.

246 artikla

1. Jolleivät otetut näytteet ole tuhoutuneet analyysissa tai yksityiskohtaisessa tarkastuksessa, ne on palautettava tavaranhaltijalle tämän pyynnöstä ja kustannuksella, jos tulliviranomaisilla ei enää ole aihetta säilyttää niitä, erityisesti sen jälkeen, kun tavaranhaltija ei enää voi hakea muutosta tulliviranomaisten tämän analyysin tai yksityiskohtaisen tarkastuksen tulosten perusteella tekemään päätökseen.

2. Tulliviranomaiset voivat joko tuhota tai säilyttää näytteet, joiden palauttamista tavaranhaltija ei ole vaatinut. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin tietyissä erityistapauksissa vaatia asianomaista viemään pois jäljellä olevat näytteet.

247 artikla

1. Jos tulliviranomaiset tarkastavat ilmoituksen ja sen liiteasiakirjat tai tutkivat tavarat, niiden on merkittävä tarkastuksen tai tutkimuksen kohteena olleet seikat sekä tarkastuksen tai tutkimuksen tulokset ainakin niille tarkoitettuun ilmoituksen kappaleeseen tai sen liiteasiakirjaan. Jos tavaroista tutkitaan osa, on merkittävä myös viittaus tutkittuun erään.

Tulliviranomaisten on tarvittaessa mainittava ilmoituksessa myös tavaranhaltijan tai tämän edustajan poissaolo.

2. Jos ilmoituksen ja sen liiteasiakirjojen tarkastamisen tai tavaroiden tutkimisen tulos ei ole ilmoituksen mukainen, tulliviranomaisten on eriteltävä ainakin niille tarkoitetun ilmoituksen kappaleeseen tai sen liiteasiakirjaan ne tekijät, jotka on otettava huomioon kyseisten maksujen määräämiseksi sekä tarvittaessa vientituen ja muiden viennissä maksettavien maksujen laskemiseksi sekä muiden sitä tullimenettelyä, johon tavarat asetetaan, koskevien säännösten soveltamiseksi.

3. Tulliviranomaisten merkitsemistä havainnoista on tarvittaessa käytävä ilmi käytetty tunnistamismenetelmä.

Ne on lisäksi päivättävä, ja niissä on oltava havainnot tehneen virkailijan tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

4. Jos tulliviranomaiset eivät tarkasta ilmoitusta tai eivät tutki tavaroita, niiden ei tarvitse merkitä mitään mainintaa ilmoitukseen tai sen 1 kohdassa tarkoitettuun liiteasiakirjaan.

248 artikla

1. Tavaroiden luovutuksesta seuraa ilmoituksen tietojen perusteella vahvistettujen tuontitullien tileihin kirjaaminen. Jos tulliviranomaiset arvioivat, että niiden suorittamat tarkastukset voivat johtaa ilmoituksen tietoihin perustuvaa tullien määrää korkeamman tullien määrän vahvistamiseen, niiden on lisäksi vaadittava annettavaksi riittävä vakuus ilmoituksen tietoihin perustuvan määrän ja tavaroista lopulta mahdollisesti kannettavan määrän välisen erotuksen kattamiseksi. Tavaranhaltijalla on kuitenkin oltava mahdollisuus pyytää, että vakuuden antamisen sijasta tileihin kirjataan välittömästi se tullien määrä, joka tavaroista voidaan lopullisesti kantaa.

2. Jos tulliviranomaiset suorittamiensa tarkastusten perusteella vahvistavat tullien määrän, joka poikkeaa ilmoituksen tietoihin perustuvasta tullien määrästä, tavaroiden luovutuksesta seuraa näin vahvistetun määrän välitön tileihin kirjaaminen.

3. Jos tulliviranomaiset ovat epävarmoja siitä, sovelletaanko tavaroihin kieltoja tai rajoituksia, ja tämä on ratkaistavissa ainoastaan kyseisten viranomaisten suorittamien tarkastusten tulosten perusteella, kyseisiä tavaroita ei voida luovuttaa.

249 artikla

1. Tulliviranomaisten on määrättävä suorittamansa luovutuksen tapa ottaen huomioon tavaroiden sijaintipaikan ja tavaroihin kohdistamaansa valvontaa koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt.

2. Jos ilmoitus on annettu kirjallisena, on maininta luovutuksesta ja sen päivämäärästä merkittävä ilmoitukseen tai tarvittaessa sen liiteasiakirjaan ja jäljennös annettava tavaranhaltijalle.

250 artikla

1. Jos tavaroita ei voida luovuttaa jostakin koodeksin 75 artiklan a alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa mainitusta syystä, tulliviranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa tavaranhaltijan on toteutettava tarvittavat tavaroita koskevat toimenpiteet.

2. Jos koodeksin 75 artiklan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tavaranhaltija ei ole toimittanut vaadittuja asiakirjoja 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, kyseistä ilmoitusta on pidettävä vaikutuksettomana, ja tulliviranomaisten on mitätöitävä se. Koodeksin 66 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

3. Koodeksin 75 artiklan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, ja jollei koodeksin 66 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tai 182 artiklan mahdollisesta soveltamisesta muuta johdu, tulliviranomaiset voivat aloittaa ennen tavaroiden myyntiä suoritettavat muodollisuudet, jos tavaranhaltija ei ole 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa maksanut kannettavien tullien määrää eikä antanut vakuutta niiden maksamisesta. Tällöin myynti on suoritettava, jollei tarvittavia toimenpiteitä ole sillä välin toteutettu, mahdollisesti pakkokeinoin, jos kyseisten viranomaisten jäsenvaltion lainsäädäntö sen sallii. Tulliviranomaisten on ilmoitettava asiasta tavaranhaltijalle.

Tulliviranomaiset voivat siirtää kyseiset tavarat erityiseen valvonnassaan olevaan paikkaan tavaranhaltijan vastuulla ja kustannuksella.

251 artikla

Poiketen siitä, mitä koodeksin 66 artiklan 2 kohdassa säädetään, tulli-ilmoitus voidaan mitätöidä luovutuksen jälkeen seuraavin edellytyksin:

1) jos todetaan, että tavarat on muuhun tullimenettelyyn asettamisen sijasta erehdyksessä ilmoitettu tullimenettelyyn, johon sisältyy velvoite maksaa tuontitulleja, tulliviranomaisten on mitätöitävä ilmoitus, jos sitä pyydetään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottopäivästä, jos

- tavaroita on käytetty ainoastaan sen tullimenettelyn edellytysten mukaisesti, johon ne olisi pitänyt asettaa,

- tavarat oli niiden ilmoittamishetkellä tarkoitus asettaa muuhun tullimenettelyyn, jonka kaikki edellytykset ne täyttivät,

ja

- tavarat ilmoitetaan välittömästi siihen tullimenettelyyn, johon ne oli tosiasiallisesti tarkoitettu.

Tavaroiden asettamista viimeksi mainittuun tullimenettelyyn koskeva ilmoitus tulee voimaan päivästä, jona mitätöity ilmoitus vastaanotettiin.

Tulliviranomaiset voivat asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa antaa luvan mainitun määräajan ylittämiseen;

2) jos tavarat on ilmoitettu vientiin tai ulkoisen jalostusmenettelyyn, ilmoitus on mitätöitävä, jos:

a) kyse on tavaroista, jotka joko ovat vientitullien alaisia tai joiden osalta on haettu tuontitullien palautusta, vientitukea tai muita viennissä maksettavia määriä taikka joiden vientiin on kohdistettu muu erityistoimenpide:

- tavaranhaltija todistaa vientitoimipaikan viranomaisille, ettei tavaroita ole viety yhteisön tullialueelta,

- tavaranhaltija esittää kyseisille viranomaisille uudelleen kaikki tulli-ilmoituksen kappaleet sekä tavaranhaltijalle ilmoitusta vastaanotettaessa annetut muut asiakirjat,

- tavaranhaltija todistaa tarvittaessa vientitoimipaikan viranomaisille, että vientituki ja muut kyseisten tavaroiden vienti-ilmoituksen perusteella maksetut maksut on palautettu, tai että asianomaiset viranomaiset ovat toteuttaneet maksamisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet,

- tavaranhaltija suorittaa tarvittaessa voimassa olevien säännösten mukaisesti muut velvoitteet, jotka vientitoimipaikka voi vaatia tarvittavien kyseisiä tavaroita koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Ilmoituksen mitätöimisestä seuraa tarvittaessa sen tueksi annetussa vientitodistuksessa tai ennakkovahvistustodistuksessa olevien merkintöjen peruuttaminen.

Jos vietäviksi ilmoitetut tavarat on vietävä yhteisön tullialueelta tietyssä määräajassa, määräajan noudattamatta jättämisestä seuraa näitä tavaroita koskevan ilmoituksen mitätöiminen;

b) kyse on muista tavaroista, ja vientitoimipaikan viranomaisille on 796 artiklan mukaisesti ilmoitettu, ettei ilmoitettuja tavaroita ole viety yhteisön tullialueelta;

3) jos vaaditaan ilmoitus tavaroiden jälleenvientiä varten, siihen sovelletaan soveltuvin osin 2 kohdan säännöksiä.

4) jos yhteisötavarat on asetettu koodeksin 98 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tullivarastointimenettelyyn, menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen mitätöimistä voidaan pyytää ja ilmoitus voidaan mitätöidä, kun ne toimenpiteet, joista säädetään erityissäännöksissä niitä tapauksia varten, joissa määrättyä käyttötarkoitusta ei noudateta, on toteutettu.

Jos edellä mainituille tavaroille ei niiden tullivarastointimenettelyssä pitämistä varten vahvistetun määräajan päättyessä ole haettu osoitettavaksi jotakin kyseisissä erityissäännöksissä säädettyä käyttötarkoitusta, tulliviranomaisten on toteutettava näissä säännöksissä säädetyt toimenpiteet.

252 artikla

Edellä 188 artiklan säännöksiä sovelletaan, jos tulliviranomaiset myyvät tavarat koodeksin 75 artiklan mukaisesti.

IX OSASTO

YKSINKERTAISTETUT MENETTELYT

1 LUKU

Määritelmät

253 artikla

1. Epätäydellisen ilmoituksen menettelyssä tulliviranomaiset voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vastaanottaa ilmoituksen, jossa ei ole kaikkia vaadittuja tietoja tai jonka liitteenä ei ole kaikkia kyseisessä tullimenettelyssä tarvittavia asiakirjoja.

2. Yksinkertaistetun ilmoituksen menettelyssä tavaroita voidaan asettaa kyseiseen tullimenettelyyn esittämällä yksinkertaistettu ilmoitus ja myöhemmin täydentävä ilmoitus, joka voi tapauksen mukaan olla luonteeltaan yleinen, jaksoittainen tai kokoava.

3. Kotitullausmenettelyssä tavarat voidaan asettaa kyseiseen tullimenettelyyn asianomaisen tiloissa tai muissa tulliviranomaisten nimeämissä taikka hyväksymissä paikoissa.

2 LUKU

Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus

1 jakso

Epätäydellinen ilmoitus

254 artikla

Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien ilmoitusten, jotka tulliviranomaiset voivat tavaranhaltijan pyynnöstä vastaanottaa ilman, että niissä on tiettyjä liitteessä 37 tarkoitettuja tietoja, on sisällettävä ainakin yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 1 kohdassa (ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa) sekä 14, 21, 31, 37, 40 ja 54 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä:

- riittävän täsmällinen tavaroiden kuvaus, jonka perusteella tulliviranomaiset voivat välittömästi ja yksiselitteisesti määrittää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen tai alanimikkeen, johon ne kuuluvat,

- jos tavarat ovat arvotullien alaisia, niiden tullausarvo tai, jos ilmenee, ettei tavaranhaltija voi ilmoittaa tätä arvoa, väliaikainen arvoilmoitus, jota tulliviranomaiset pitävät vastaanottokelpoisena, ottaen erityisesti huomioon tavaranhaltijan käytettävissä olevat tiedot,

- muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina tavaroiden tunnistamiseksi ja niiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten soveltamiseksi, sekä mahdollisesti tavaroiden luovutuksen edellytyksenä annettavan vakuuden määräämiseksi.

255 artikla

1. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeviin ilmoituksiin, jotka tulliviranomaiset voivat tavaranhaltijan pyynnöstä vastaanottaa ilman, että niiden liitteenä on joitakin ilmoituksen tueksi esitettävistä asiakirjoista, on liitettävä ainakin ne asiakirjat, jotka tarvitaan vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ilmoitus, jonka liitteenä ei ole yhtä tai useampaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten tarvittavaa asiakirjaa, voidaan vastaanottaa, jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että:

a) kyseinen asiakirja on olemassa ja pätevä;

b) tätä asiakirjaa ei ole voitu liittää ilmoitukseen tavaranhaltijasta riippumattomista syistä;

ja

c) ilmoituksen vastaanottamisen viivästyminen estäisi tavaroiden luovutuksen vapaaseen liikkeeseen tai saattaisi tavarat korkeamman tullin alaisiksi.

Puuttuviin asiakirjoihin liittyvät tiedot on joka tapauksessa annettava ilmoituksessa.

256 artikla

1. Määräaika, jonka tulliviranomaiset myöntävät tavaranhaltijalle ilmoitusta vastaanotettaessa puuttuvien tietojen tai asiakirjojen toimittamiseksi, ei saa olla pitempi kuin yksi kuukausi ilmoituksen vastaanottopäivästä.

Jos kyseessä on asiakirja, jonka esittämisestä riippuu alennetun tuontitullin tai tullittomuuden soveltaminen, ja jos tulliviranomaisilla on pätevä syy uskoa, että tavaroille, joihin epätäydellinen ilmoitus liittyy, voidaan tosiasiallisesti myöntää alennettu tulli tai tullittomuus, voidaan tämän asiakirjan esittämistä varten tavaranhaltijan pyynnöstä myöntää lisämääräaika. Lisämääräaika ei saa olla pitempi kuin kolme kuukautta.

Jos kyseessä on tullausarvoa koskevien puuttuvien tietojen tai asiakirjojen toimittaminen, tulliviranomaiset voivat, silloin kun se osoittautuu välttämättömäksi, asettaa pitemmän määräajan tai pidentää aikaisemmin asetettua määräaikaa. Kokonaismääräaikaa myönnettäessä on otettava huomioon voimassa olevat vanhentumismääräajat.

2. Jos alennettua tuontitullia tai tullittomuutta voidaan soveltaa ainoastaan tiettyjen tariffikiintiöiden tai -kattojen perusteella vapaaseen liikkeeseen luovutettuihin tavaroihin, ne voidaan lukea kiintiöiden tai kattojen sallittuihin rajoihin vasta silloin, kun se asiakirja, josta alennetun tullin tai tullittomuuden myöntäminen riippuu, tosiasiallisesti esitetään, ja se on joka tapauksessa esitettävä:

- ennen päivää, jona tavanomaisia tuontitulleja aletaan jälleen kantaa yhteisön toimenpiteillä, jos kyseessä on tariffikatto,

- ennen vahvistettujen rajojen saavuttamista, jos kyseessä on tariffikiintiö.

3. Asiakirja, jonka esittämisestä alennetun tuontitullin tai tullittomuuden myöntäminen riippuu, voidaan toimittaa alennettua tuontitullia tai tullittomuutta varten vahvistetun määräajan päättymispäivän jälkeen, jos kyseisiin tavaroihin liittyvä ilmoitus on vastaanotettu ennen mainittua päivää, jollei 1 ja 2 kohdan säännöksistä muuta johdu.

257 artikla

1. Se, että tulliviranomaiset vastaanottavat epätäydellisen ilmoituksen, ei saa estää eikä viivyttää ilmoituksessa tarkoitettujen tavaroiden luovutusta, jollei siihen muutoin ole estettä. Luovutus on tehtävä jäljempänä 2-5 kohdassa määritellyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 248 artiklan säännösten soveltamista.

2. Jos ilmoituksen vastaanottohetkellä puuttuvan tiedon tai asiakirjan toimittaminen myöhemmin ei voi millään tavoin vaikuttaa ilmoituksessa tarkoitettuihin tavaroihin sovellettavien tullien määrään, tulliviranomaisten on välittömästi kirjattava tileihin tavanomaisten edellytysten mukaisesti vahvistettu tullien määrä.

3. Jos ilmoitus sisältää 254 artiklan säännösten mukaisesti väliaikaisen arvoilmoituksen, tulliviranomaisten on:

- välittömästi kirjattava tileihin tämän ilmoituksen perusteella laskettujen tullien määrä,

- vaadittava tarvittaessa riittävän vakuuden antamista tämän määrän ja tavaroista mahdollisesti lopulta kannettavan määrän välisen eron kattamiseksi.

4. Jos muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoituksen vastaanottohetkellä puuttuvan tiedon tai asiakirjan toimittaminen myöhemmin voi vaikuttaa ilmoituksessa tarkoitettuihin tavaroihin sovellettavien tullien määrään:

a) jos puuttuvan tiedon tai asiakirjan toimittamisesta myöhemmin voi seurata alennetun tullin soveltaminen, tulliviranomaisten on:

- välittömästi kirjattava tileihin alennetun tullin mukaan laskettujen tullien määrä,

- vaadittava vakuuden antamista tämän määrän ja mainittuihin tavaroihin sovellettavan tavanomaisen tullin mukaan laskettujen tullien määrän välisen eron kattamiseksi;

b) jos puuttuvan tiedon tai asiakirjan toimittamisesta myöhemmin voi seurata täydellisen tullittomuuden myöntäminen tavaroille, tulliviranomaisten on vaadittava annettavaksi vakuus, joka kattaa tavanomaisen tullin mukaan laskettujen mahdollisesti kannettavien tullien määrän.

5. Tavaranhaltijan on voitava vakuuden antamisen sijasta pyytää, että tileihin kirjataan välittömästi:

- tavaroista mahdollisesti lopullisesti kannettavien tullien määrä 3 kohdan toista luetelmakohtaa tai 4 kohdan a alakohdan toista luetelmakohtaa sovellettaessa,

- tavanomaisen tullin mukaan laskettujen tullien määrä, 4 kohdan b alakohtaa sovellettaessa, jollei mahdollisista, erityisesti tullausarvon lopullisesta määrittämisestä myöhemmin aiheutuvista muutoksista muuta johdu.

258 artikla

Jos tavaranhaltija ei ole 256 artiklassa tarkoitetun määräajan päättyessä toimittanut tavaroiden tullausarvon lopullisessa määrittämisessä tarvittavia tietoja tai ei ole toimittanut puuttuvaa tietoa tai asiakirjaa, tulliviranomaisten on välittömästi merkittävä tileihin kyseisiin tavaroihin sovellettavina tulleina 257 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan tai 4 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja b alakohdan säännösten mukaisesti annetun vakuuden määrä.

259 artikla

Tavaranhaltija voi joko täydentää 254-257 artiklassa määritellyin edellytyksin vastaanotettua epätäydellistä ilmoitusta tai tulliviranomaisten suostumuksella korvata sen toisella koodeksin 62 artiklassa säädettyjä edellytyksiä vastaavalla ilmoituksella.

Mahdollisesti kannettavien tullien määräämisen ja muiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten soveltamiseksi huomioon otettava päivä on molemmissa tapauksissa päivä, jona epätäydellinen ilmoitus vastaanotettiin.

2 jakso

Yksinkertaistetun ilmoituksen menettely

260 artikla

1. Tavaranhaltijalle on kirjallisesta, kaikki tarvittavat tiedot sisältävästä hakemuksesta annettava 261 ja 262 artiklassa säädetyin edellytyksin ja niissä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti lupa tehdä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus yksinkertaistettuna, jos tavarat on esitetty tullille.

2. Yksinkertaistettu ilmoitus voi olla:

- joko yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan lomakkeelle laadittu epätäydellinen ilmoitus,

- tai muu hallinnollinen taikka kaupallinen asiakirja, jossa pyydetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta.

Sen on sisällettävä ainakin tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

3. Jos olosuhteet sen mahdollistavat, tulliviranomaiset voivat sallia, että 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva pyyntö korvataan määrättynä aikana suoritettavia vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten suoritettavia toimintoja koskevalla yleishakemuksella. Edellä 1 kohdan mukaisesti esitettävässä hallinnollisessa tai kaupallisessa asiakirjassa on oltava viittaus yleishakemuksen johdosta annettuun lupaan.

4. Yksinkertaistettuun ilmoitukseen on liitettävä kaikki asiakirjat, joiden esittämistä vapaaseen liikkeeseen luovutus mahdollisesti edellyttää. Edellä 255 artiklan 2 kohtaa sovelletaan.

5. Tätä artiklaa sovelletaan, jollei 278 artiklan säännöksistä muuta johdu.

261 artikla

1. Edellä 260 artiklassa tarkoitettu lupa on myönnettävä tavaranhaltijalle, jos tuontikieltojen tai -rajoitusten taikka muiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten noudattamisen tehokas valvonta voidaan taata.

2. Periaatteessa lupa on evättävä, jos sitä hakeva henkilö:

- on vakavasti tai toistuvasti rikkonut tullilainsäädäntöä,

- ilmoittaa tavaroita vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ainoastaan satunnaisesti.

Lupa voidaan evätä, jos kyseinen henkilö toimii toisen sellaisen henkilön lukuun, joka ilmoittaa tavaroita vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ainoastaan satunnaisesti.

3. Lupa voidaan peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 9 artiklan soveltamista.

262 artikla

1. Edellä 260 artiklassa tarkoitetussa luvassa on:

- nimettävä yksi tai useampi tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen vastaanottamaan yksinkertaistettuja ilmoituksia,

- määritettävä yksinkertaistettujen ilmoitusten muoto ja sisältö,

- määritettävä tavarat, joihin sitä sovelletaan, sekä tiedot, jotka yksinkertaistetussa ilmoituksessa on oltava tavaroiden tunnistamiseksi,

- täsmennettävä vakuus, joka asianomaisen on annettava mahdollisesti syntyvän tullivelan kattamiseksi.

Siinä on myös täsmennettävä täydentävien ilmoitusten muoto ja sisältö sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa ne on jätettävä tähän tarkoitukseen nimetylle tulliviranomaiselle.

2. Tulliviranomaiset voivat olla vaatimatta täydentävän ilmoituksen esittämistä, jos yksinkertaistettu ilmoitus koskee tavaroita, joiden arvo on voimassa olevissa yhteisön säännöksissä vahvistettua raja-arvoa alhaisempi, ja jos yksinkertaistettu ilmoitus jo sisältää kaikki vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten tarvittavat tiedot.

3 jakso

Kotitullausmenettely

263 artikla

Lupa kotitullausmenettelyyn voidaan myöntää 264, 265 ja 266 artiklassa säädetyin edellytyksin ja niissä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti henkilölle, joka tahtoo tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen tapahtuvan omissa tiloissaan tai muissa 253 artiklassa tarkoitetuissa paikoissa ja joka esittää tulliviranomaisille tätä tarkoitusta varten kirjallisen, luvan myöntämiseksi tarvittavat tiedot sisältävän hakemuksen:

- yhteisön passitusmenettelyssä tai yhteisessä passitusmenettelyssä olevien tavaroiden osalta, joiden osalta edellä tarkoitettu henkilö on oikeutettu yksinkertaistettuihin muodollisuuksiin määrätoimipaikassa 406-409 artiklan mukaisesti,

- taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn ennakolta asetettujen tavaroiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 278 artiklan soveltamista,

- tavaroiden osalta, jotka kuljetetaan mainittuihin tiloihin tai paikkoihin muussa kuin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetussa passitusmenettelyssä sen jälkeen, kun ne on esitetty tullille koodeksin 40 artiklan mukaisesti,

- tavaroiden osalta, jotka on tuotu yhteisön tullialueelle tarvitsematta tuoda niitä tullitoimipaikan kautta koodeksin 41 artiklan b alakohdan mukaisesti.

264 artikla

1. Edellä 263 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää, jos:

- tulliviranomaiset voivat suorittaa tehokasta valvontaa, erityisesti jälkikäteen tapahtuvaa tarkastusta, hakijan kirjanpidon perusteella,

- tuontikieltojen tai -rajoitusten taikka muiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten noudattamisen tehokas valvonta voidaan taata.

2. Lupa on periaatteessa evättävä, jos sitä hakeva henkilö:

- on vakavasti tai toistuvasti rikkonut tullilainsäädäntöä,

- ilmoittaa tavaroita vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ainoastaan satunnaisesti.

265 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat olla peruuttamatta lupaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 9 artiklan soveltamista, jos

- luvanhaltija täyttää velvoitteensa tulliviranomaisten mahdollisesti asettamassa määräajassa

tai

- velvoitteiden noudattamatta jättämisellä ei ole tosiasiallista vaikutusta menettelyn asianmukaisen toiminnan kannalta.

2. Lupa on periaatteessa peruutettava 264 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

3. Lupa voidaan peruuttaa 264 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

266 artikla

1. Jotta tulliviranomaiset voivat varmistua toimintojen säännönmukaisuudesta, 263 artiklassa tarkoitetun luvanhaltijan on tavaroiden saavuttua tähän tarkoitukseen osoitettuihin paikkoihin:

a) annettava luovutuksen saamiseksi tulliviranomaisille tieto tavaroiden saapumisesta siinä muodossa ja niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, jotka nämä vahvistavat;

b) merkittävä tavarat kirjanpitoonsa. Merkintä voidaan korvata muilla tulliviranomaisten määräämillä, samanlaiset takeet antavilla muodollisuuksilla. Merkinnässä on mainittava päivä, jona se on tehty, sekä tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;

c) pidettävä tulliviranomaisten saatavilla kaikki asiakirjat, joiden esittämistä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten soveltaminen mahdollisesti edellyttää.

2. Jos toimintojen säännönmukaisuuden valvonnalle ei aiheudu haittaa, tulliviranomaiset voivat:

a) sallia, että 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tieto annetaan heti, kun tavaroiden saapuminen on välittömästi odotettavissa;

b) tietyissä erityisolosuhteissa kyseisten tavaroiden luonteen vuoksi ja toimintojen nopeuttamiseksi vapauttaa luvanhaltijan velvoitteesta antaa toimivaltaiselle tullitoimipaikalle tieto jokaisesta tavaroiden saapumisesta, jos luvanhaltija toimittaa tullitoimipaikalle kaikki tiedot, joita se pitää tarpeellisina voidakseen tarvittaessa käyttää oikeuttaan tarkastaa tavarat.

Tavaroiden merkitseminen asianomaisen kirjanpitoon vastaa tällöin luovutusta.

267 artikla

Edellä 263 artiklassa tarkoitetussa luvassa on vahvistettava käytännön yksityiskohtaiset säännöt menettelyn toimintaa varten ja vahvistettava erityisesti:

- tavarat, joihin sitä sovelletaan,

- missä muodossa 266 artiklassa tarkoitetut velvoitteet on suoritettava sekä vakuus, joka asianomaisen on annettava,

- tavaroiden luovutusajankohta,

- määräaika, jonka kuluessa täydentävä ilmoitus on annettava tähän tarkoitukseen nimettyyn toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan,

- edellytykset, joilla tavaroista annetaan tapauksen mukaan yleinen, jaksoittainen tai kokoava ilmoitus.

3 LUKU

Taloudellisesti vaikuttavaa tullimenettelyä koskeva ilmoitus

1 jakso

Taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn asettaminen

1 alajakso

Tullivarastointimenettelyyn asettaminen

A) Epätäydellinen ilmoitus

268 artikla

1. Tullivarastointimenettelyyn asettamista koskevien ilmoitusten, jotka menettelyyn asettava tullitoimipaikka voi tavaranhaltijan pyynnöstä vastaanottaa ilman, että niissä on tiettyjä liitteessä 37 lueteltuja tietoja, on sisällettävä ainakin ilmoituksessa tarkoitettujen tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, niiden paljous mukaan lukien.

2. Edellä 255, 256 ja 259 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Tätä artiklaa ei sovelleta 529-534 artiklassa tarkoitettuihin yhteisön maataloustuotteiden menettelyyn asettamista koskeviin ilmoituksiin.

B) Yksinkertaistetun ilmoituksen menettely

269 artikla

1. Tavaranhaltijan on pyynnöstä 270 artiklassa säädetyin edellytyksin ja siinä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan annettava lupa ilmoittaa tavarat asetettaviksi menettelyyn yksinkertaistettua ilmoitusta käyttäen, jos tavarat on esitetty tullille.

Yksinkertaistettu ilmoitus voi olla:

- joko 268 artiklassa tarkoitettu epätäydellinen ilmoitus,

- tai hallinnollinen taikka kaupallinen asiakirja, johon on liitetty menettelyyn asettamista koskeva hakemus.

Sen on sisällettävä 268 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2. Jos tätä menettelyä sovelletaan D-luokan varastossa, yksinkertaistetussa ilmoituksessa on oltava myös riittävän täsmällinen tavaroiden kuvaus, jotta ne voidaan luokitella välittömästi ja varmasti, sekä tavaroiden tullausarvo.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta B- ja F-luokan varastossa eikä asetettaessa 529-534 artiklassa tarkoitettuja yhteisön maataloustuotteita menettelyyn, varastoluokasta riippumatta.

270 artikla

1. Edellä 269 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja sen on sisällettävä kaikki luvan myöntämiseksi tarvittavat tiedot.

Jos olosuhteet sen sallivat, 269 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus voidaan korvata tiettynä aikana suoritettavat toiminnot[008e] kattavalla yleishakemuksella.

Hakemus on tällöin tehtävä 497-502 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ja esitettävä yhdessä tullivaraston pitoa koskevan lupahakemuksen kanssa tai alkuperäisen luvan muutoksena menettelyyn luvan antaneelle tulliviranomaiselle.

2. Edellä 269 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää asianomaiselle, jollei se haittaa toimintojen säännönmukaisuutta.

3. Lupa on periaatteessa evättävä, jos:

- toimintojen asianmukaisesta suorittamisesta ei anneta tarvittavia takeita,

- asianomainen asettaa tavaroita menettelyyn ainoastaan satunnaisesti,

- asianomainen on syyllistynyt tullilainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

4. Lupa voidaan peruuttaa 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 9 artiklan soveltamista.

271 artikla

Edellä 269 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on vahvistettava menettelyn toimintaa koskevat käytännön yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:

- yksi tai useampi menettelyyn asettava toimipaikka,

- yksinkertaistettujen ilmoitusten muoto ja sisältö.

Täydentävää ilmoitusta ei tarvitse antaa.

C) Kotitullausmenettely

272 artikla

1. Lupa kotitullausmenettelyyn voidaan myöntää 2 kohdassa sekä 273 ja 274 artiklassa säädetyin edellytyksin ja niissä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

2. Edellä 269 artiklan 2 kohtaa ja 270 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

273 artikla

1. Jotta tulliviranomaiset voivat varmistua toimintojen säännönmukaisuudesta, luvanhaltijan on tavaroiden saavuttua tähän tarkoitukseen nimettyihin paikkoihin:

a) annettava valvovalle tullitoimipaikalle tieto saapumisesta tämän määräämin edellytyksin ja tämän vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

b) merkittävä tavarat tavarakirjanpitoon;

c) pidettävä valvovan tullitoimipaikan saatavilla kaikki tavaroiden menettelyyn asettamista koskevat asiakirjat.

Edellä b alakohdassa tarkoitun merkinnän on sisällettävä ainakin tiettyjä kaupalliseen käytäntöön kuuluvia tavaroiden tunnistetietoja, tavaroiden paljous mukaan lukien.

2. Edellä 266 artiklan 2 kohtaa sovelletaan.

274 artikla

Edellä 272 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on vahvistettava menettelyn toimintaa koskevat käytännön yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:

- tavarat, joihin sitä sovelletaan,

- 273 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisen muoto,

- tavaroiden luovutusajankohta.

Täydentävää ilmoitusta ei tarvitse antaa.

2 alajakso

Sisäiseen jalostusmenettelyyn, tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn tai väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asettaminen

A) Epätäydellinen ilmoitus

275 artikla

1. Muuhun taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn kuin ulkoiseen jalostusmenettelyyn ja tullivarastointimenettelyyn asettamista koskevien ilmoitusten, jotka menettelyyn asettava toimipaikka voi tavaranhaltijan pyynnöstä vastaanottaa ilman, että niissä on tiettyjä liitteessä 37 mainituista tiedoista tai että niiden liitteenä on joitakin 220 artiklassa tarkoitettuja asiakirjoja, on sisällettävä ainakin yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 14, 21, 31, 37, 40 ja 54 kohdassa tarkoitetut tiedot ja 44 kohdassa viittaus lupaan tai:

- viittaus hakemukseen 556 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa,

taikka

- 568 artiklan 3 kohdassa, 656 artiklan 3 kohdassa tai 695 artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot, jos ne voidaan merkitä tähän kohtaan niissä tapauksissa, joissa sovelletaan yksinkertaistettuja luvanantamismenettelyjä.

2. Edellä 255, 256 ja 259 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Edellä 257 ja 258 artiklaa sovelletaan myös soveltuvin osin asetettaessa tavaroita tullinpalautusjärjestelmässä tapahtuvaan ulkoiseen jalostusmenettelyyn.

B) Yksinkertaistetun ilmoituksen menettely ja kotitullausmenettely

276 artikla

Edellä 260-267 ja 270 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tässä alajaksossa tarkoitettuihin taloudellisesti vaikuttaviin tullimenettelyihin ilmoitettuihin tavaroihin.

3 alajakso

Ulkoiseen jalostusmenettelyyn ilmoitetut tavarat

277 artikla

Vietäviksi ilmoitettuihin tavaroihin sovellettavia 279-289 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin ulkoiseen jalostusmenettelyn perusteella vietäviksi ilmoitettuihin tavaroihin.

2 jakso

Taloudellisesti vaikuttavan tullimenettelyn päättäminen

278 artikla

1. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta, vientiä ja jälleenvientiä varten säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä voidaan soveltaa päätettäessä taloudellisesti vaikuttavaa tullimenettelyä, ei kuitenkaan ulkoista jalostusmenettelyä eikä tullivarastointimenettelyä. Jälleenvientiin sovelletaan soveltuvin osin 279-289 artiklan säännöksiä.

2. Edellä 254-267 artiklassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä voidaan soveltaa luovutettaessa tavaroita vapaaseen liikkeeseen ulkoisen jalostusmenettelyn mukaisin eduin.

3. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta, vientiä ja jälleenvientiä varten säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä voidaan soveltaa tullivarastointimenettelyä päätettäessä.

Kuitenkin:

a) yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamiseen ei voida antaa lupaa F-luokan varastossa menettelyyn asetetuille tavaroille;

b) B-luokan varastossa menettelyyn asetettujen tavaroiden osalta voidaan soveltaa ainoastaan epätäydellistä ilmoitusta tai yksinkertaistetun ilmoituksen menettelyä;

c) luvan antaminen D-luokan varastoa varten merkitsee kotitullausmenettelyn suoraa soveltamista vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten.

Tätä menettelyä ei kuitenkaan voida soveltaa, jos asianomainen tahtoo käyttää hyväkseen tullin määräytymisperusteita, joita ei voida tarkastaa ilman tavaroiden fyysistä tarkastusta. Tällöin voidaan käyttää muita menettelyjä, joihin kuuluu tavaroiden esittäminen tullille;

d) yksinkertaistettuja menettelyjä ei voida soveltaa 529-534 artiklan mukaisesti tullivarastointimenettelyyn asetettuihin yhteisön maataloustuotteisiin.

4 LUKU

Vienti-ilmoitus

279 artikla

Vientitoimipaikassa 792 artiklan mukaisesti suoritettavia muodollisuuksia voidaan yksinkertaistaa tämän luvun säännösten mukaisesti.

Tähän lukuun sovelletaan 793 ja 796 artiklan säännöksiä.

1 jakso

Epätäydellinen ilmoitus

280 artikla

1. Vienti-ilmoitusten, jotka tulliviranomaiset voivat tavaranhaltijan pyynnöstä vastaanottaa ilman, että niissä on tiettyjä liitteessä 37 lueteltuja tietoja, on sisällettävä ainakin yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 1 kohdassa (ensimmäisessä alakohdassa) sekä 2, 14, 17, 31, 33, 38, 44 ja 54 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä:

- vientitullien tai yhteisen maatalouspolitiikan perusteella säädettyjen muiden toimenpiteiden alaisten tavaroiden osalta kaikki näiden tullien tai toimenpiteiden asianmukaiseksi soveltamiseksi tarvittavat tiedot,

- muut tiedot, joita pidetään välttämättöminä tavaroiden tunnistamista sekä vientiä koskevien säännösten soveltamista varten, sekä tavaroiden viennissä mahdollisesti vaadittavan vakuuden määrittämistä varten.

2. Tulliviranomaiset voivat vapauttaa tavaranhaltijan täyttämästä 17 ja 33 kohtaa, jos tämä ilmoittaa, ettei kyseisten tavaroiden vienti ole rajoitus- tai kieltotoimenpiteiden alaista, jos tulliviranomaiset ovat tästä vakuuttuneita ja jos tavaroiden kuvaus mahdollistaa tariffiin luokittelun määrittämisen välittömästi ja yksiselitteisesti.

3. Lomakkeen 3 kappaleen 44 kohdassa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Exportación simplificada,

- Forenklet udførsel,

- Vereinfachte Ausfuhr,

- ÁðëïõáôÝõìÝíÞ åæáãùãÞ,

- Simplified exportation,

- Exportation simplifiée,

- Esportazione semplificata,

- Vereenvoudigde uitvoer,

- Exportaçâo simplificada.

4. Edellä 255-259 artiklaa sovelletaan vienti-ilmoitukseen soveltuvin osin.

281 artikla

Jäljempänä 789 artiklaa sovellettaessa täydentävä tai korvaava ilmoitus voidaan jättää tullitoimipaikkaan, jonka toimialueeseen viejän sijoittautumispaikka kuuluu. Jos alihankkija on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon kuin viejä, tätä mahdollisuutta voidaan soveltaa ainoastaan, jos siitä on sovittu kyseisten jäsenvaltioiden hallintojen välillä.

Epätäydellisessä ilmoituksessa on mainittava se tullitoimipaikka, johon täydentävä tai korvaava ilmoitus on jätettävä. Tullitoimipaikan, johon epätäydellinen ilmoitus jätetään, on lähetettävä 1 ja 2 kappale siihen tullitoimipaikkaan, johon täydentävä tai korvaava ilmoitus jätetään.

2 jakso

Yksinkertaistetun ilmoituksen menettely

282 artikla

1. Tavaranhaltijalle on annettava kirjallisesta, kaikki luvan myöntämiseksi tarvittavat tiedot sisältävästä hakemuksesta 261 ja 262 artiklassa säädetyin edellytyksin ja niissä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti lupa laatia vienti-ilmoitus yksinkertaistettuna tavaroita tullille esitettäessä.

2. Yksinkertaistetun ilmoituksen muodostaa epätäydellinen yhtenäinen hallinnollinen asiakirja, joka sisältää ainakin tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 288 artiklan säännösten soveltamista. Edellä 280 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

3 jakso

Kotitullausmenettely

283 artikla

Lupa kotitullausmenettelyyn voidaan myöntää kirjallisesta hakemuksesta 284 artiklassa säädetyin edellytyksin ja siinä säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti henkilölle, jäljempänä 'valtuutettu viejä', joka tahtoo suorittaa vientimuodollisuudet omissa tiloissaan tai muissa tulliviranomaisten nimeämissä taikka hyväksymissä paikoissa.

284 artikla

Edellä 264 ja 265 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

285 artikla

1. Jotta tulliviranomaiset voivat varmistua toimintojen säännönmukaisuudesta, valtuutetun viejän on ennen kuin tavarat lähtevät 283 artiklassa tarkoitetuista paikoista:

a) annettava kyseisten tavaroiden luovutusta varten lähdöstä tieto tulliviranomaisille siinä muodossa ja niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, jotka nämä vahvistavat;

b) merkittävä tavarat kirjanpitoonsa. Merkintä voidaan korvata muulla tulliviranomaisten määräämällä, vastaavat takeet antavalla muodollisuudella. Merkinnän on sisällettävä sen suorittamispäivämäärä sekä tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;

c) pidettävä tulliviranomaisten saatavilla kaikki asiakirjat, joiden esittämisestä vientiä koskevien säännösten soveltaminen mahdollisesti riippuu.

2. Tietyissä erityisolosuhteissa, kyseisten tavaroiden luonteen vuoksi ja vientitoimintojen nopeuttamiseksi, tulliviranomaiset voivat vapauttaa valtuutetun viejän velvoitteesta antaa toimivaltaiselle tullitoimipaikalle tieto jokaisesta tavaroiden lähtemisestä, jos viejä toimittaa tälle tullitoimipaikalle kaikki tiedot, joita tulliviranomaiset pitävät tarpeellisina voidakseen tarvittaessa käyttää oikeuttaan tarkastaa tavarat.

Tavaroiden merkitseminen valtuutetun viejän kirjanpitoon vastaa tällöin luovutusta.

286 artikla

1. Yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappaletta on käytettävä todisteena viennistä valvottaessa, että tavarat tosiasiallisesti viedään yhteisön tullialueelta.

Luvassa on määrättävä, että yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappale on vahvistettava ennakolta.

2. Ennakkovahvistus voidaan suorittaa joko:

a) merkitsemällä ennakolta A kohtaan toimivaltaisen tullitoimipaikan leima ja tämän toimipaikan virkailijan allekirjoitus; tai

b) siten, että valtuutettu viejä merkitsee liitteessä 62 olevan mallin mukaisen erikoisleiman.

Tämä leima voidaan esipainattaa lomakkeille, jos niiden painattaminen on annettu tähän tarkoitukseen hyväksytylle painajalle.

3. Valtuutetun viejän on ennen tavaroiden lähtöä:

- suoritettava 285 artiklassa tarkoitetut muodollisuudet,

- merkittävä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappaleeseen viite kirjanpitoon tehtyyn merkintään ja sen päivämäärään.

4. Edellä 2 kohdan säännösten mukaisesti laaditun 3 kappaleen 44 kohdassa on oltava:

- luvan numero sekä sen antaneen tullitoimipaikan nimi,

- jokin 280 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista maininnoista.

287 artikla

1. Edellä 283 artiklassa tarkoitetussa luvassa on vahvistettava

menettelyn toimintaa koskevat käytännön yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:

- tavarat, joihin sitä sovelletaan,

- 285 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisen muoto,

- tavaroiden luovutusajankohta,

- 3 kappaleen sisältö sekä kappaleen vahvistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- täydentävän ilmoituksen laatimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määräaika, jonka kuluessa se on tehtävä.

2. Lupaan on sisällytettävä valtuutetun viejän sitoumus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet erikoisleimasimen taikka vientitoimipaikan leimalla tai erikoisleimalla varustettujen lomakkeiden vartioimisen varmistamiseksi.

4 jakso

Tämän luvun 2 ja 3 jaksoa koskevat yhteiset

säännökset

288 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat määrätä kaupallisen tai hallinnollisen asiakirjan taikka tietovälineen käyttämisestä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan sijasta, jos koko vientitoiminto tapahtuu saman jäsenvaltion alueella tai jos tällaisesta mahdollisuudesta on määrätty kyseisten jäsenvaltioiden hallintojen välisissä järjestelyissä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa tai tietovälineessä on oltava ainakin tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä jokin 280 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista maininnoista, ja siihen on oltava liitetty vientiä koskeva hakemus.

Jos olosuhteet sen sallivat, tulliviranomaiset voivat hyväksyä hakemuksen korvattavaksi tiettynä aikana suoritettavat vientitoiminnot käsittävällä yleishakemuksella. Kyseisissä asiakirjoissa tai tietovälineissä on viitattava yleishakemuksen johdosta annettuun lupaan.

3. Kaupallinen tai hallinnollinen asiakirja vastaa yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappaletta todisteena viennistä yhteisön tullialueelta. Muita tietovälineitä käytettäessä viennin vahvistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on määriteltävä tarvittaessa kyseisten jäsenvaltioiden hallintojen välisissä järjestelyissä.

289 artikla

Jos vientitoiminto tapahtuu kokonaisuudessaan yhden jäsenvaltion alueella, tämä jäsenvaltio voi määrätä muista yksinkertaistamisista 2 ja 3 jaksossa tarkoitettujen menettelyjen lisäksi ja ottaen huomioon yhteisön politiikan.

II OSA

TULLISELVITYSMUODOT

I OSASTO

LUOVUTUS VAPAASEEN LIIKKEESEEN

1 LUKU

Yleiset säännökset

290 artikla

1. Jos yhteisötavaroita viedään ATA-carnet'lla 797 artiklan mukaisesti, nämä tavarat voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen ATA-carnet'n perusteella.

2. Tällöin sen tullitoimipaikan, jossa tavarat luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, on suoritettava seuraavat muodollisuudet:

a) tarkastettava jälleentuontilehden A-G kohdassa olevat tiedot,

b) täytettävä jälleentuontilehden kantaosa ja H kohta,

c) pidettävä itsellään jälleentuontilehti.

3. Jos yhteisötavaroiden väliaikaisen viennin päättämisen muodollisuudet suoritetaan muussa tullitoimipaikassa kuin siinä, jonka kautta tavarat tulevat yhteisön tullialueelle, näi-

den tavaroiden kuljetus tämän toimipaikan ja sen toimipaikan, jossa muodollisuudet suoritetaan, välillä voi tapahtua ilman muodollisuuksia.

2 LUKU

Edullisen tullikohtelun myöntäminen tietyille tavaroille niiden tietynkäyttötarkoituksen perusteella

1 jakso

Muut tavarat kuin teurastettaviksi tarkoitetut hevoset

291 artikla

1. Edullinen tullikohtelu vapaaseen liikkeeseen luovutettaville tavaroille niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella voidaan myöntää kirjallisella luvalla henkilölle, joka tuo tai tuotattaa tavarat vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi.

2. Luvan antavat asianomaisen kirjallisesta hakemuksesta sen jäsenvaltion tulliviranomaiset, jossa tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi.

3. Jos kyseessä ovat liitteessä 39 luetellut tavarat, hakemuksen on sisällettävä erityisesti seuraavat tiedot:

a) yleisluontoinen kuvaus säädettyyn käsittelyyn käytettävistä yksiköistä;

b) aiotun käsittelyn luonne;

c) käsiteltyjen tavaroiden laji ja määrä;

d) sovellettaessa yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 lisähuomautuksen n alakohtaa ja 5 lisähuomautusta tuotettujen tavaroiden laji ja määrä sekä niiden tariffinimitys.

4. Asianomaisen on järjestettävä tulliviranomaisille näiden hyväksymä mahdollisuus seurata tavaroiden kulkua niiden teknisen käsittelyprosessin aikana yrityksen tuotantolaitoksessa tai -laitoksissa.

292 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat rajoittaa 291 artiklassa tarkoitetun luvan voimassaoloaikaa.

2. Jos lupa peruutetaan, sen haltijan on välittömästi maksettava koodeksin 208 artiklan mukaisesti vahvistettu tuontitullien määrä tavaroista, joita ei vielä ole käytetty määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen.

293 artikla

Luvanhaltija on velvollinen:

a) käyttämään tavarat määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen;

b) pitämään kirjanpitoa, jonka perusteella tulliviranomaiset voivat tarpeellisina pitämillään tavoilla valvoa, että kyseiset tavarat tosiasiallisesti käytetään määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen, ja säilyttämään tämän kirjanpidon.

294 artikla

1. Tavarat on kokonaisuudessaan käytettävä määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen vuoden kuluessa päivästä, jona tulliviranomaiset vastaanottavat vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen.

2. Liitteessä 40 olevassa II osassa lueteltujen tavaroiden osalta 1 kohdassa tarkoitettu määräaika on viisi vuotta.

3. Tulliviranomaiset voivat pidentää edellisissä kohdissa tarkoitettuja määräaikoja, jos tavaroita ei ole käytetty tiettyyn käyttötarkoitukseen ennalta-arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen vuoksi taikka tavaroiden teknisestä valmistus- tai käsittelyprosessista johtuvien vaatimusten vuoksi.

4. Edellä 1 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan liitteessä 39 lueteltuihin tavaroihin, jollei yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 lisähuomautuksen n alakohdan ja 5 lisähuomautuksen määräyksistä muuta johdu.

295 artikla

1. Tavaroita on pidettävä kyseiseen tiettyyn käyttötarkoitukseen käytettyinä seuraavasti:

1) kertakäyttöiset tavarat: kun ne on kokonaisuudessaan käytetty määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen säädetyssä määräajassa;

2) toistuvasti käytettävät tavarat: kaksi vuotta ensimmäisen määrättyyn käyttötarkoitukseen osoittamisen jälkeen; ensimmäinen käyttöpäivä on merkittävä kirjanpitoon, josta säädetään 293 artiklan b alakohdassa; kuitenkin:

a) liitteessä 40 olevassa I osassa luetellut tavarat, joita lentoyhtiöt käyttävät ilma-alustensa huoltoon tai korjaukseen joko näitä tavaroita koskevien vaihtosopimusten perusteella tai omia tarpeitaan varten: kun niitä käytetään ensimmäisen kerran määrättyyn käyttötarkoitukseen,

b) kokoonpanoteollisuudessa käytettävät moottoriajoneuvojen osat: kun moottoriajoneuvot luovutetaan muille henkilöille,

c) liitteessä 40 olevassa I osassa tarkoitetut tavarat, jotka on tarkoitettu tietyntyyppisten ilma-alusten rakentamiseen, huoltoon, valmistukseen ja varustamiseen: kun ilma-alus luovutetaan muulle henkilölle kuin luvanhaltijalle, tai kun se palautetaan omistajan käyttöön erityisesti huollon, korjauksen tai valmistuksen jälkeen,

d) liitteessä 40 olevassa II osassa tarkoitetut tavarat, jotka on tarkoitettu tietyntyyppisten alusten tai poraus- ja käyttölauttojen rakentamiseen, korjaukseen, huoltoon, valmistukseen, varusteluun ja varustamiseen: kun alus tai lautta luovutetaan, tai kun alus tai lautta palautetaan omistajan käyttöön erityisesti huollon, korjauksen tai valmistuksen jälkeen,

e) liitteessä 40 olevassa II osassa tarkoitetut tavarat, jotka toimitetaan suoraan aluksiin varustamistarkoituksessa: kun toimitus tapahtuu,

f) siviili-ilma-alukset: kun ne merkitään tätä tarkoitusta varten määrättyyn julkiseen rekisteriin.

2. Tavaroiden valmistus- tai käsittelyprosessista syntynyttä jätettä ja romua sekä luonnollisista syistä johtuvaa raaka-ainehävikkiä on pidettävä tiettyyn käyttötarkoitukseen käytettyinä tavaroina.

296 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat luvanhaltijan asianmukaisesti todistaman tarpeen johdosta antaa luvan tässä jaksossa tarkoitettujen tavaroiden varastointiin yhdessä lajiltaan, laadultaan sekä teknisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten tavaroiden kanssa.

Tällaisen varastoinnin osalta tämän jakson säännöksiä sovelletaan tavaroiden paljouteen, joka vastaa tämän jakson säännösten mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden paljoutta.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaiset voivat antaa luvan tämän jakson säännösten mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettujen, liitteessä 39 lueteltujen tavaroiden varastointiin saman liitteen muiden tavaroiden tai yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 2709 00 00 kuuluvien raakaöljyjen kanssa sekoitettuina.

3. Lupa 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden, joiden laji, laatu sekä tekniset ja fyysiset ominaisuudet eivät ole samanlaiset, varastointiin toisiinsa sekoitettuina voidaan antaa ainoastaan, jos sekoitus on kokonaisuudessaan tarkoitettu johonkin yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän 4 ja 5 lisähuoma- utuksessa tarkoitettuun käsittelyyn.

297 artikla

1. Luovutettaessa tavaroita yhteisössä luovutuksensaajalla on oltava hallussaan 291 artiklan mukaisesti annettu lupa.

2. Poiketen siitä, mitä 294 artiklassa säädetään, tavarat on kokonaisuudessaan käytettävä määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen vuoden kuluessa luovutuksen päivämäärästä; tätä määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää 294 artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

298 artikla

1. Edellä 297 artiklassa tarkoitetut tavarat on lähetettävä jäsenvaltiosta toiseen T5-valvontakappaleella, josta säädetään 471-495 artiklassa, jollei 2-8 kohdassa olevista menettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu.

2. Lähettävän luovuttajan on laadittava T5-valvontakappale yhtenä alkuperäiskappaleena ja viitenä jäljennöksenä. Jäljennösten on oltava asianmukaisesti numeroituja.

Mainittuun kappaleeseen on merkittävä:

- lähtöjäsenvaltion toimivaltainen tullitoimipaikka A kohtaan "Lähtötoimipaikka",

- lähettävän luovuttajan täydellinen nimi tai nimitys ja osoite 2 kohtaan,

- vastaanottavan luovutuksensaajan täydellinen nimi tai nimitys ja osoite 8 kohtaan,

- Kohtaan "Tärkeä huomautus" (14 kohdassa "Tavaranhaltija/edustaja" ) kahden luetelmakohdan väliin luetelmakohta seuraavasti:

- "edellä tarkoitetulle vastaanottavalle luovutuksensaajalle lähetettäessä tavaroita tietyn käyttötarkoituksen menettelyssä",

- tavaroiden kuvaus siinä tilassa, jossa ne ovat lähetyshetkellä, kappalemäärä mukaan lukien, ja niiden yhdistetyn nimikkeistön mukainen nimike 31 ja 33 kohtaan,

- tavaroiden nettomassa 38 kohtaan,

- tavaroiden nettomäärä kirjaimin 103 kohtaan,

- 104 kohtaan "Muu (eritellään)" rasti sekä isoin kirjaimin jokin seuraavista maininnoista:

- DESTINO ESPECIAL: MERCANCÍAS QUE DEBEN PONERSE A DISPOSICIÓN DEL CESIONARIO (REGLAMENTO (CEE) No 2454/93, ARTÍCULO 298),

- SÆRLIGT ANVENDELSESFORMÅL: SKAL STILLES TIL RÅDIGHED FOR ERHVERVEREN (FORORDNING (EØF) Nr. 2454/93, ARTIKEL 298),

- BESONDERE VERWENDUNG: WAREN SIND DEM ÜBERNEHMER ZUR VERFÜGUNG ZU STELLEN (ARTIKEL 298 DER VERORDNUNG (EWG) Nr. 2454/93),

- ÅÉÄÉÊÏÓ ÐÑÏÏÑÉÓÌÏÓ: ÅÌÐÏÑÅÕÌÁÔÁ ÐÏÕ ÐÑÅÐÅÉÍÁ ÔÅÈÏÕÍ ÓÔÇ ÄÉÁÈÅÓÇ ÔÏÕ ÅÊÄÏ×ÅÁ (ÊÁÍÏÍÉÓÌÏÓ (ÅÏÊ) áñÕ. 2454/93, ÁÑÈÑÏ 298),

- END-USE: GOODS TO BE PLACED AT THE DISPOSAL OF THE TRANSFEREE (REGULATION (EEC) No 2454/93, ARTICLE 298),

- DESTINATION PARTICULIÈRE: MARCHANDISES À METTRE À LA DISPOSITION DU CESSIONNAIRE (RÈGLEMENT (CEE) No 2454/93, ARTICLE 298),

- DESTINAZIONE PARTICOLARE: MERCI DA METTERE A DISPOSIZIONE DEL CESSIONARIO (REGOLAMENTE (CEE) N. 2454/93, ARTICOLO 298),

- BIJZONDERE BESTEMMING: GOEDEREN TER BESCHIKKING TE STELLEN VAN DE CESSIONARIS (VERORDENING (EEG) Nr. 2454/93, ARTIKEL 298),

- DESTINO ESPECIAL: MERCADORIAS A PÔR À DISPOSIÇÀO DO CESSIONÁRIO (REGULAMENTO (CEE) No 2454/93, ARTIGO 298o).

- 106 kohtaan:

a) jos tavaroita on käsitelty tai valmistettu niiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen jälkeen, tavaroiden kuvaus siinä tilassa, jossa ne olivat niitä vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa, sekä niiden yhdistetyn nimikkeistön mukainen nimike;

b) tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen rekisteröintinumero ja päivämäärä sekä kyseisen tullitoimipaikan nimi ja osoite,

- E kohtaan kääntöpuolelle "Lähtöjäsenvaltion merkintöjä varten":

- määräjäsenvaltion toimivaltainen tullitoimipaikka,

- tavaroiden lähetyspäivä.

3. Lähettävän luovuttajan on liitettävä ensimmäinen jäljennös kirjanpitoonsa, josta säädetään 293 artiklan b alakohdassa, ja ennen kuin tavarat lähetetään, lähetettävä toinen ja kolmas jäljennös lähtöjäsenvaltion toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan tämän määräämillä edellytyksillä. Lisäksi tämän on lähetettävä neljäs ja viides jäljennös sekä alkuperäiskappale tavaroiden mukana vastaanottavalle luovutuksensaajalle. Edellä mainitun tullitoimipaikan on pidettävä toinen jäljennös itsellään ja lähetettävä kolmas määräjäsenvaltion toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan.

4. Tavarat saatuaan vastaanottavan luovutuksensaajan on merkittävä ne kirjanpitoonsa, josta säädetään 293 artiklan b

alakohdassa ja johon luovutuksensaajan on liitettävä alkuperäiskappale ja lähetettävä neljäs jäljennös viipymättä määräjäsenvaltion toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan tämän määräämin edellytyksin ilmoittaen tälle saapumispäivän. Tämän on välittömästi ilmoitettava kyseiselle tullitoimipaikalle ylimääräisistä tavaroista, tavaroiden puuttumisesta, tavaroiden tilalle tulleista tavaroista ja muista säännönvastaisuuksista. Lisäksi tämän on palautettava viides jäljennös lähettäjälle.

5. Tästä luvusta johtuvat velvoitteet siirtyvät lähettävältä luovuttajalta vastaanottavalle luovutuksensaajalle 4 kohdassa mainitusta päivästä alkaen. Siihen saakka velvoitteet kuuluvat lähettävälle luovutuksensaajalle.

6. Tässä artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen lähetettyjä tavaroita ei tarvitse esittää lähtö- eikä määrätoimipaikassa.

7. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan myös tavaroihin, jotka kuljetetaan kahden yhteisössä sijaitsevan paikan välillä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioiden alueiden kautta ja jotka jälleenlähetetään jostakin näistä maista.

8. Lähtö- ja määräjäsenvaltion tulliviranomaisten on suoritettava määräajoin tarkastuksia lähettäjän ja vastaanottajan luona. Näiden on avustettava tulliviranomaisia tarkastusten suorittamisessa ja toimitettava pyydetyt tiedot.

299 artikla

1. Edellä 298 artiklan säännöksistä poiketen T5-valvontakappaletta ei tarvitse laatia silloin, kun kansainvälistä liikennettä harjoittavat lentoyhtiöt kuljettavat ilma-alusten huoltamiseen tai korjaamiseen tarkoitettuja tavaroita joko näitä tavaroita koskevien vaihtosopimusten perusteella tai omia tarpeitaan varten.

Kuljetuksen on tapahduttava tällöin lentorahtikirjalla tai vastaavalla asiakirjalla 298 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin.

2. Lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a) lähettävän lentoyhtiön nimi;

b) lähtölentokentän nimi;

c) vastaanottavan lentoyhtiön nimi;

d) määrälentokentän nimi;

e) tavaroiden kuvaus;

f) kappalemäärä.

Edellisessä kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan ilmoittaa myös koodeilla tai viittaamalla liiteasiakirjaan.

3. Lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan etupuolella on oltava isoin kirjaimin jokin seuraavista maininnoista:

- DESTINO ESPECIAL,

- SÆRLIGT ANVENDELSESFORMÅL,

- BESONDERE VERWENDUNG,

- ÅÉÄÉÊÏÓ ÐÑÏÏÑÉÓÌÏÓ,

- END-USE,

- DESTINATION PARTICULIÈRE,

- DESTINAZIONE PARTICOLARE,

- BIJZONDERE BESTEMMING,

- DESTINO ESPECIAL.

4. Kussakin jäsenvaltiossa on jokaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita lähettävän tai vastaanottavan lentoyhtiön pidettävä toimivaltaisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten kirjanpitoa, josta säädetään 293 artiklan b alakohdassa.

5. Lähettävän lentoyhtiön on säilytettävä yksi lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan kappale kirjanpitonsa tositteena ja pidettävä toinen kappale toimivaltaisten tulliviranomaisten saatavilla sen jäsenvaltion, johon lähettävä lentoyhtiö on sijoittautunut, tulliviranomaisten määräämin edellytyksin.

Vastaanottavan lentoyhtiön on säilytettävä yksi lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan kappale kirjanpitonsa tositteena ja annettava toinen kappale toimivaltaisille tulliviranomaisille määräjäsenvaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin.

6. Tavarat, joiden on oltava muuttumattomassa kunnossa, sekä lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan kappale on annettava vastaanottavalle lentoyhtiölle sen jäsenvaltion, johon tämä yhtiö on sijoittautunut, tulliviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Nämä tavarat on lisäksi merkittävä kirjanpitoon, josta säädetään 293 artiklan b alakohdassa.

Tavarat ja lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan kappale on annettava ja edellisessä alakohdassa tarkoitettu merkintä kirjanpitoon on tehtävä viiden päivän kuluessa kyseisiä tavaroita kuljettaneen ilma-aluksen lähtöpäivästä.

7. Tästä artiklasta johtuvat velvoitteet siirtyvät lähettävältä lentoyhtiöltä vastaanottavalle lentoyhtiölle ajankohtana, jona tavarat, joiden on oltava muuttumattomassa kunnossa, sekä lentorahtikirjan tai vastaavan asiakirjan kappale annetaan viimeksi mainitulle yhtiölle.

300 artikla

Tavaran luovutuksesta saman jäsenvaltion sisällä on ilmoitettava tulliviranomaisille. Kyseisten viranomaisten on vahvistettava ilmoituksen muoto, määräaika ja muut edellytykset. Ilmoituksessa on selvästi mainittava tavaroiden luovutuspäivä.

Luovutuksensaajan on otettava vastattavakseen tästä jaksosta johtuvista, luovutuksen kohteena oleviin tavaroihin liittyvistä velvoitteista kyseisestä päivästä alkaen.

301 artikla

1. Tulliviranomaisten on 291 artiklan mukaisesti annetun luvanhaltijan pyynnöstä vahvistamillaan edellytyksillä hyväksyttävä paikat, jäljempänä "maatoimintapisteet", joissa liitteessä 40 olevan II osan B jaksossa mainittuja tavaroita voidaan varastoida ja niihin voidaan kohdistaa mitä tahansa toimintoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden liikkumiseen kuljetettaessa niitä:

a) maatoimintapisteestä aluevesillä tai niiden ulkopuolella oleville lautoille, ja päinvastoin,

b) tarvittaessa maatoimintapisteestä siihen paikkaan, jossa lautoille vietävät tavarat lastataan sekä lautoilta tuotavien tavaroiden purkauspaikasta maatoimintapisteeseen,

c) lastauspaikasta aluevesillä tai niiden ulkopuolella oleville lautoille, jos tavarat lastataan lautoille vietäviksi niiden kulkematta maatoimintapisteen kautta, ja päinvastoin,

d) aluevesillä tai niiden ulkopuolella olevalta lautalta toiselle aluevesillä tai niiden ulkopuolella olevalle lautalle,

sovelletaan ainoastaan asianmukaista 293 artiklan b alakohdassa säädettyyn kirjanpitoon tehtävää merkintää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 298 artiklan säännösten soveltamista.

302 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat hyväksyä tavaroiden käytön muuhun kuin 291 artiklassa tarkoitetun edullisen tullikohtelun myöntämiseksi määrättyyn käyttötarkoitukseen ainoastaan, jos luvanhaltija todistaa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla, ettei tavaroita ole voitu käyttää määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen luvanhaltijaan tai tavaroihin itseensä liittyvistä syistä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaisten on hyväksyttävä liitteessä 40 olevassa I ja II osassa mainittujen tavaroiden käyttö muuhun kuin edullisen tullikohtelun myöntämiseksi säädettyyn käyttötarkoitukseen, jos ne pitävät sitä taloudellisista syistä perusteltuna.

3. Edellisten kohtien säännösten soveltaminen edellyttää, että luvanhaltija maksaa koodeksin 208 artiklan mukaisesti vahvistetun tuontitullien määrän.

303 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat hyväksyä tavaroiden viennin yhteisön tullialueen ulkopuolelle tai niiden hävittämisen tullivalvonnassa ainoastaan, jos luvanhaltija todistaa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla, ettei tavaroita ole voitu käyttää määrättyyn tiettyyn käyttötarkoitukseen luvanhaltijaan tai itse tavaroihin liittyvistä syistä.

Jos tavaroiden vienti yhteisön tullialueen ulkopuolelle hyväksytään, näitä tavaroita on pidettävä muina kuin yhteisötavaroina vienti-ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen.

Maataloustuotteita vietäessä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 44 kohdassa on isoin kirjaimin oltava jokin seuraavista maininnoista:

- DESTINO ESPECIAL: MERCANCÍAS PREVISTAS PARA LA EXPORTACIÓN (REGLAMENTO (CEE) No 2454/93, ARTÍCULO 303): APLICACIÓN DE LOS MONTANTES COMPENSATORIOS MONETARIOS Y RESTITUCIONES AGRARIAS EXCLUIDA,

- SÆRLIGT ANVENDELSESFORMÅL: VARER BESTEMT TIL UDFØRSEL I (FORORDNING (EØF) Nr. 2454/93, ARTIKEL 303): ANVENDELSE AF MONETÆRE UDLIGNINGSBELØB OG LANDBRUGSRESTITUTIONER ER UDELUKKET,

- BESONDERE VERWENDUNG: ZUR AUSFUHR VORGESEHENE WAREN (ARTIKEL 303 DER VERORDNUNG (EWG) Nr. 2454/93): ANWENDUNG DER WÄHRUNGSAUSGLEICHSBETRÄGE UND LANDWIRTSCHAFTLICHEN AUSFUHRERSTATTUNGEN AUSGESCHLOSSEN,

- ÅÉÄÉÊÏÓ ÐÑÏÏÑÉÓÌ ÏÓ: ÅÌÐÏÑÅÕÌÁÔÁ ÐÏÕ ÐÑÏÏÑÉÆÏÍÔÁÉ ÃÉÁ ÅÎÁÃÙÃÇ (ÊÁÍÏÍÉÓÌÏÓ (ÅÏÊ) áñÕ. 2454/93, ÁÑÈÑÏ 303): ÁÐÏÊÁÅÉÅÔÁÉ Ç ÅÖÁÑÌÏÃÇ ÔÙÍ ÍÏÌÉÓÌÁÔÉÊÙÍ ÅÎÉÓÙÔÉÊÙÍ ÐÏÓÙÍ ÊÁÉ ÔÙÍ ÃÅÙÑÃÉÊÙÍ ÅÐÉÓÔÑÏÖÙÍ,

- END-USE: GOODS DESTINED FOR EXPORTATION (REGULATION (EEC) No 2454/93, ARTICLE 303). MONETARY COMPENSATORY AMOUNTS AND AGRICULTURAL REFUNDS NOT APPLICABLE,

- DESTINATION PARTICULIÈRE: MARCHANDISES PRÉVUES POUR L' EXPORTATION (RÈGLEMENT (CEE) No 2454/93, ARTICLE 303): APPLICATION DES MONTANTS COMPENSATOIRES MONÉTAIRES ET RESTITUTIONS AGRICOLES EXCLUE,

- DESTINAZIONE PARTICOLARE: MERCI PREVISTE PER L'ESPORTAZIONE (REGOLAMENTO (CEE) N. 2454/93, ARTICOLO 303): APPLICAZIONE DEI MONTANTI COMPENSATORI MONETARI E RESTITUZIONI AGRICOLE ESCLUSA,

- BIJZONDERE BESTEMMING: VOOR UITVOER BESTEMDE GOEDEREN (VERORDENING (EEG) Nr. 2454/93, ARTIKEL 303): TOEKENNING VAN MONETAIRE COMPENSERENDE BEDRAGEN EN LANDBOUWRESTITUTIES UITGESLOTEN,

- DESTINO ESPECIAL: MERCADORIAS PREVISTAS PARA A EXPORTAÇÁO (REGULAMENTO (CEE) No 2454/93, ARTIGO 303o): APLICAÇÁO DOS MONTANTES COMPENSATÓRIOS MONETÁRIOS E RESTITUIÇÔES AGRÍCOLAS EXCLUÍDA.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaisten on hyväksyttävä liitteessä 40 olevassa I ja II osassa mainittujen tavaroiden vienti yhteisön tullialueen ulkopuolelle, jos se on taloudellisista syistä perusteltua.

3. Edellä 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta 296 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin, toisiinsa sekoitettuina varastoituihin tavaroihin, jollei sekoitusta kokonaisuutena viedä tai hävitetä.

304 artikla

1. Tiettyyn käyttöön tarkoitettu tavara, josta tietyn käyttötarkoituksen perusteella kannettava tuontitulli ei ole alhaisempi kuin siitä ilman tätä tiettyä käyttötarkoitusta kannettava tulli, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen, johon liittyy tietty käyttötarkoitus, tämän jakson säännöksiä soveltamatta.

2. Tämän jakson säännöksiä ei sovelleta liitteessä 41 mainittuihin tavaroihin.

2 jakso

Teurastettaviksi tarkoitetut hevoset

305 artikla

1. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 0101 19 10 kuuluvien teurastettaviksi tarkoitettujen hevosten luovutus vapaaseen liikkeeseen edellyttää, että:

a) annetaan koodeksin 208 artiklan mukaisesti mahdollisesti syntyvän tullivelan määrän kattava vakuus;

ja

b) jokainen hevonen on tehty vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla tunnistettavaksi selvästi luettavalla merkillä, joka tehdään poistamalla karvaa vasemmasta lavasta saksilla tai muuten, ja joka sisältää merkin "X", joka osoittaa, että hevonen on tarkoitettu teurastettavaksi, sekä numeron, jonka avulla hevonen voidaan tunnistaa vapaaseen liikkeeseen luovutuksen ja teurastuksen välisenä aikana.

2. Merkinnässä olevat tiedot on mainittava kyseisten hevosten vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevassa ilmoituksessa. Jäljennös tästä ilmoituksesta, jonka on seurattava hevosten mukana, on toimitettava 308 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.

3. Tavaranhaltijan velvoitteet ovat 293 artiklassa tarkoitetut.

306 artikla

1. Vapaaseen liikkeeseen luovutuksen jälkeen hevoset on vietävä toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti sinetöimissä ajoneuvoissa suoraan tulliviranomaisten hyväksymään teurastamoon ja teurastettava siellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakottavissa tapauksissa tapahtuvaa sinettien rikkomista ja korvaamista koskevien kansallisten säännösten soveltamista.

2. Teurastamoon saavuttaessa sinetit on poistettava ajoneuvosta ja hevoset purettava siitä toimivaltaisen viranomaisen läsnäollessa.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta, kun luovutuksen suorittanut tullitoimipaikka sijaitsee teurastamossa, jos 308 artiklan 1 kohdassa mainittu viranomainen ottaa hevoset välittömästi huostaansa.

Lisäksi, jos luovutuksen suorittanut tullitoimipaikka sijaitsee teurastamon välittömässä läheisyydessä, tulliviranomaiset voivat korvata sinetöinnin asianmukaisilla valvontatoimenpiteillä, joilla varmistetaan, että hevoset kuljetetaan suoraan teurastamoon ja että 308 artiklan 1 kohdassa mainittu viranomainen ottaa ne huostaansa.

307 artikla

Jos teurastamoon saavuttaessa hevosta ei voida tunnistaa tai 306 artiklan säännöksiä ei ole noudatettu, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava asiasta toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan, jonka on toteutettava tarvittavat toimenpiteet.

308 artikla

1. Hevosten teurastus on todistettava joko tähän valtuutetun viranomaisen antamalla todistuksella tai mainitun viranomaisen 305 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jäljennökseen merkitsemällä todistuksella, joilla on vahvistettava teurastettujen hevosten olevan niitä, jotka on mainittu vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevassa ilmoituksessa.

2. Todistus teurastuksesta on toimitettava joko suoraan 1 kohdassa tarkoitetulta viranomaiselta tai tavaranhaltijan välityksellä kunkin jäsenvaltion päätöksen mukaan 30 päivän kuluessa hevosten vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta siihen tullitoimipaikkaan, johon mainittu ilmoitus on tehty.

II OSASTO

KAUTTAKULJETUS

1 LUKU

Yleiset säännökset

309 artikla

Tässä osastossa tarkoitetaan:

a) "kuljetusvälineellä" erityisesti

- maantieliikenteen ajoneuvoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja,

- rautatievaunuja,

- laivoja tai aluksia,

- ilma-aluksia,

- 670 artiklan g alakohdassa tarkoitettuja kontteja;

b) "lähtötoimipaikalla"

tullitoimipaikkaa, jossa yhteisön passitus alkaa;

c) "rajatoimipaikalla"

- tullitoimipaikkaa, jossa ajoneuvo poistuu yhteisön tullialueelta, kun lähetys viedään tältä alueelta yhteisön passituksessa jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen rajan kautta,

- tullitoimipaikkaa, jossa ajoneuvo saapuu yhteisön tullialueelle, kun tavaroita on kuljetettu yhteisön passituksessa kolmannen maan alueen kautta;

d) "määrätoimipaikalla"

tullitoimipaikkaa, jossa yhteisön passitusmenettelyyn asetetut tavarat on esitettävä yhteisön passituksen päättämiseksi;

e) "vakuustoimipaikalla"

tullitoimipaikkaa, jossa annetaan yleisvakuus tai kiinteä vakuus.

2 LUKU

Soveltamisala

310 artikla

1. Seuraavat yhteisötavarat on koodeksin 91 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kuljetettava yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä:

- tavarat, joihin on kohdistettu vientiä koskevat tullimuodollisuudet vientituen myöntämiseksi yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä kolmansiin maihin,

tai

- tavarat, joiden osalta tuontitullien palauttaminen tai peruuttaminen edellyttää, että ne jälleenviedään yhteisön tullialueelta tai asetetaan tullivarastoon taikka muuhun tullimenettelyyn kuin vapaaseen liikkeeseen luovutuksen menettelyyn tai siirretään vapaa-alueelle taikka vapaavarastoon,

tai

- tavarat, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullinpalautusjärjestelmässä tapahtuvassa sisäisessä jalostusmenettelyssä tarkoituksena viedä ne myöhemmin jalostettuina tuotteina, ja joille voidaan hakea tullinpalautusta koodeksin 128 artiklan mukaisesti ja joille asianomainen aikoo sitä hakea,

tai

- tavarat, joihin sovelletaan vientimaksuja ja muita viennistä kannettavia maksuja ja joihin on kohdistettu yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä kolmansiin maihin sovellettavat tullimuodollisuudet,

tai

- interventiovarastoista tulevat tavarat, jotka ovat niiden käyttötarkoitusta ja/tai määräpaikkaa koskevien valvontatoimenpiteiden alaisia ja joihin on kohdistettu yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä kolmansiin maihin sovellettavat tullimuodollisuudet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita, joita ei ole viety yhteisön tullialueelta, on kohdeltava yhteisötavaroina, jos todistetaan, että vienti-ilmoitus ja tavaroiden vientiä mainitulta tullialueelta edellyttävien yhteisön määräysten mukaiset tullimuodollisuudet sekä tarvittaessa näiden muodollisuuksien vaikutukset on peruutettu.

311 artikla

Yhteisötavarat on kuljetettava yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 310 artiklan 1 kohdan soveltamista, jos ne:

a) lähetetään yhteisön tullialueella sijaitsevasta paikasta toiseen yhden tai useamman EFTA-maan alueen kautta;

b) lähetetään käyttäen hallinnollisen yhteistyön menetelmiä, joiden tarkoituksena on siirtymäkauden aikana varmistaa tavaroiden, joiden osalta liittymisasiakirjassa määrättyjen tullien tai muiden toimenpiteiden poistamista kokonaan ei ole vielä toteutettu, vapaa liikkuvuus yhteisön sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 1985 ja Espanjan tai Portugalin välisessä sekä näiden kahden jäsenvaltion välisessä kaupassa;

c) lähetetään:

- yhteisön tullialueen osasta, jossa neuvoston direktiivin 77/388/ETY säännöksiä sovelletaan, muuhun yhteisön tullialueen osaan, jossa edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta,

- yhteisön tullialueen osasta, jossa neuvoston direktiivin 77/388/ETY säännöksiä ei sovelleta, muuhun yhteisön tullialueen osaan, jossa edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan,

- yhteisön tullialueen osasta, jossa neuvoston direktiivin 77/388/ETY säännöksiä ei sovelleta, muuhun yhteisön tullialueen osaan, jossa edellä mainittuja säännöksiä ei myöskään sovelleta.

312 artikla

Tavaroiden, joihin sovelletaan yhteisön passitusmenettelyä, kuljetus kahden yhteisön tullialueella sijaitsevan paikan välillä muun kolmannen maan kuin EFTA-maan alueen kautta voi tapahtua yhteisön passitusmenettelyssä, jos kuljetus kyseisen kolmannen maan kautta tapahtuu yhdellä jossakin jäsenvaltiossa laaditulla kuljetusasiakirjalla; tällöin kyseisen menettelyn soveltaminen on keskeytettävä kolmannen maan alueella.

3 LUKU

Tavaroiden yhteisöasema

313 artikla

1. Yhteisön tullialueella sijaitsevasta paikasta toiseen tällä alueella sijaitsevaan paikkaan kuljetettavia tavaroita on pidettävä yhteisötavaroina, jollei vahvisteta, että niillä ei ole yhteisöasemaa ja jollei 2 kohtaan sisältyvistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Seuraavia tavaroita ei pidetä yhteisötavaroina, ellei niiden yhteisöasemaa asianmukaisesti vahvisteta 314-323 artiklan mukaisesti:

a) tavarat, joita kuljetetaan jollakin koodeksin 163 artiklan 2 kohdan b-e alakohdassa tarkoitetulla asiakirjalla;

b) tavarat, jotka kuljetetaan yhteisön tullialueella olevasta paikasta toiseen kolmannen maan alueen kautta;

c) tavarat, jotka kuljetetaan:

- lentoteitse kolmannessa maassa sijaitsevalta lentokentältä yhteisön tullialueella sijaitsevalle lentokentälle,

- meritse kolmannessa maassa sijaitsevasta satamasta yhteisön tullialueella sijaitsevaan satamaan,

- meritse yhteisön tullialueella sijaitsevaan satamaan perustetulta vapaa-alueelta, jossa ne on lastattu tai uudelleenlastattu toiseen kuljetusvälineeseen kuljetettaviksi toiseen mainitulla tullialueella sijaitsevaan satamaan, jollei tulliviranomaisten aluksen asiakirjoihin merkitsemällä todistuksella vahvisteta, että tämä alus saapuu vapaa-alueeseen kuulumattomasta sataman osasta;

d) tavarat, jotka lähetetään yhteisön tullialueella sijaitsevasta postitoimipaikasta, jos pakkauspäällyksessä tai saateasiakirjoissa on liitteessä 42 olevan mallin mukainen lipuke. Lähetysjäsenvaltion tulliviranomaisten on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä tällainen lipuke pakkauspäällyksiin tai saateasiakirjoihin, jos lähetettävät tavarat ovat muita kuin yhteisötavaroita;

e) tavarat, jotka kuljetetaan meritse yhteisön tullialueella sijaitsevasta satamasta toiseen tällä alueella sijaitsevaan satamaan, jos kuljetus on suoritettu:

- kolmannesta maasta saapuvalla aluksella, joka kuljettaa kolmannessa maassa lastattuja tavaroita ja on poikennut matkalla yhdessä tai useammassa yhteisön satamassa,

tai

- kolmanteen maahan menevällä aluksella, joka kuljettaa yhteisön satamassa lastattuja, kolmanteen maahan osoitettuja tavaroita ja on poikennut matkalla yhdessä tai useammassa yhteisön satamassa,

tai

- aluksella, joka on yhteisön lähtösataman ja yhteisön määräsataman välillä poikennut matkalla yhdessä tai useammassa kolmannessa maassa,

tai

- suoraan vapaa-alueelle saapuvalla aluksella,

tai

- aluksella, joka on poikennut matkalla satamassa, jossa sijaitsee vapaa-alue, jollei tulliviranomaisten aluksen asiakirjoihin merkitsemällä todistuksella

vahvisteta, että alus saapuu vapaa-alueeseen kuulumattomasta sataman osasta.

3. a) Aluksen päällikön tai tämän edustajan on ilmoitettava aluksen saapumisesta tavaroiden purkaussataman tulliviranomaisille ja mainittava, mistä satamasta alus on lähtenyt alkuperäisine lasteineen sekä kaikki satamat, joissa alus on poikennut tai joissa sen oli määrä poiketa ennen yhteisön määräsatamaan saapumistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 170 artiklan säännösten soveltamista. Aluksen päällikön on pyynnöstä esitettävä annetut tiedot vahvistavat asiakirjat, esimerkiksi lokikirja.

Jos pyydettyjä tietoja ei anneta määräsataman tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla, kaikkia aluksella kuljetettuja tavaroita on pidettävä muina kuin yhteisötavaroina, jollei niiden yhteisöasemaa vahvisteta 314-323 artiklan säännösten mukaisesti.

b) Aluksen päällikkö tai tämän edustaja voi a alakohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi esittää tavaroiden purkaussatamien tulliviranomaisille jäljennöksen tiedotuslomakkeesta, jonka todistusvoimaisuuden yhteisön tullialueella sijaitsevan lähtösataman tulliviranomaiset ovat vahvistaneet ja jossa on mainittu aiottu viimeinen määräsatama sekä kaikki satamat, joissa alus todennäköisesti poikkeaa matkalla.

Tiedotuslomakkeen esittäminen on kuitenkin pakollista, jos aluksella kuljetetaan koodeksin 91 artiklan 1 kohdan säännöksissä tarkoitettuja tavaroita.

c) Määräsataman tulliviranomaiset voivat olla soveltamatta a ja b alakohdan säännöksiä aluksiin,

- joiden osalta erityisesti niiden käyttämien reittien luonteen ja maantieteellisen ulottuvuuden johdosta ei ole epäilystä siitä, että ne suorittavat ainoastaan yhteisön satamien välisiä kuljetuksia poikkeamatta matkalla kolmansissa maissa,

tai

- joita käyttävät meriliikenneyhtiöt, joilla on lupa käyttää 448 artiklan 11 kohdassa esitettyä yksinkertaistettua menettelyä.

314 artikla

1. Edellä 313 artiklan 2 kohdan a-c ja e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tavaroiden yhteisöasema on vahvistettava jollakin 315-318 artiklassa tarkoitetulla asiakirjalla tai 319-323 artiklassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja tai yksityiskohtaisia sääntöjä ei voida käyttää sellaisten tavaroiden osalta:

a) jotka on tarkoitettu vientiin;

b) joita tarkoitetaan 310 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa;

c) joiden pakkauspäällyksillä ei ole yhteisöasemaa;

d) joita ei kuljeteta suoraan jäsenvaltiosta toiseen.

Tavaroita on pidettävä suoraan jäsenvaltiosta toiseen kuljetettuina, jos:

- niiden kuljetukseen ei käytetä kolmannen maan aluetta,

- niiden kuljetukseen käytetään yhden tai useamman kolmannen maan aluetta ja kuljetus näiden maiden kautta tapahtuu yhdellä jossakin jäsenvaltiossa laaditulla kuljetusasiakirjalla.

315 artikla

1. Yhteisöasema on todistettava jäljempänä tarkoitettujen edellytysten mukaisesti esittämällä T2L-asiakirja.

2. T2L-asiakirja on laadittava liitteessä 31 ja 32 olevan lomakemallin 4 tai 4/5 kappaleen mukaiselle lomakkeelle.

Tätä lomaketta on tarvittaessa täydennettävä yhdellä tai useammalla liitteessä 33 ja 34 olevan lomakemallin 4 tai 4/5 kappaleen mukaisella lomakkeella.

Jos jäsenvaltiot eivät anna lupaa täydentävien lomakkeiden käyttöön lomakkeet tuottavaa automaattista lomakkeidenkäsittelyjärjestelmää käytettäessä, tätä lomaketta on täydennettävä yhdellä tai useammalla liitteessä 31 ja 32 olevan lomakemallin 4 tai 4/5 kappaleen mukaisella lomakkeella.

3. Asianomaisen henkilön on merkittävä tunnus "T2L" lomakkeen 1 kohdan oikeanpuoleiseen osaan ja tunnus "T2L a" käytettyjen yhden tai useamman täydentävän lomakkeen 1 kohdan oikeanpuoleiseen osaan.

4. Jos T2L-asiakirja on laadittava useamman kuin yhden tavaralajin sisältävästä lähetyksestä, tavaroita koskevat tiedot voidaan merkitä yhteen tai useampaan 341-344 artiklassa tarkoitettuun tavaraluetteloon sen sijaan, että ne merkittäisiin T2L- asiakirjan laatimiseksi käytettävässä lomakkeessa olevaan 31 kohtaan "Kollit ja tavaran kuvaus", 32 kohtaan "Tavaran N:o", 35 kohtaan "Bruttomassa (kg)" ja tarvittaessa 33 kohtaan "Tavaroiden koodi", 38 kohtaan "Nettomassa (kg)" ja 44 kohtaan "Erityismaininnat : esitetyt asiakirjat, todistukset ja luvat".

T2L-asiakirjan laatimiseksi käytettävän lomakkeen kyseiset kohdat on tavaraluetteloja käytettäessä suljettava viivalla.

5. Jäljempänä 342 artiklan b alakohdassa tarkoitetun kohdan yläosaan on merkittävä tunnus "T2L"; tämän kohdan alaosaan on merkittävä tulliviranomaisten vahvistus siten kuin siitä säädetään 316 artiklan 2 kohdassa.

Tavaraluettelossa olevaa "Lähetys-/viejämaa" saraketta ei tarvitse täyttää.

6. Tavaraluettelo on annettava yhtä monena kappaleena kuin T2L-asiakirja, johon se liittyy.

7. Jos samaan T2L-asiakirjaan on liitettävä useita tavaraluetteloja, niissä on oltava asianomaisen antama järjestysnumero; liitteenä olevien tavaraluettelojen lukumäärä on merkittävä T2L-asiakirjan laatimiseksi käytettävässä lomakke- essa olevaan 4 kohtaan "Tavaraluettelojen määrä".

316 artikla

1. T2L-asiakirja on laadittava yhtenä kappaleena, jollei 394 artiklan säännöksistä muuta johdu.

2. Lähtöjäsenvaltion tulliviranomaisten on asianomaisen pyynnöstä vahvistettava T2L-asiakirja ja tarvittaessa yksi tai useampi T2La-asiakirja. Vahvistettaessa on näiden asiakirjojen C kohtaan (lähtötoimipaikka), mahdollisuuksien mukaan merkittävä seuraavat maininnat:

a) T2L-asiakirjaan lähtötoimipaikan nimi ja leima, toimivaltaisen virkailijan allekirjoitus, vahvistuspäivä ja joko rekisteröintinumero tai mahdollisesti tarvittavan lähetysilmoituksen numero,

b) T2La-asiakirjaan T2L-asiakirjassa oleva numero. Tämä numero on merkittävä joko leimalla, johon sisältyy lähtötoimipaikan nimi, tai käsin. Jälkimmäisessä tapauksessa numeron ohessa on oltava kyseisen toimipaikan virallinen leima.

Asiakirjat on annettava asianomaiselle heti, kun tavaroiden lähettämistä määräjäsenvaltioon koskevat muodollisuudet on suoritettu.

317 artikla

1. Yhteisöasema on todistettava jäljempänä tarkoitettujen edellytysten mukaisesti esittämällä kyseisiä tavaroita koskeva kauppalasku tai kuljetusasiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 315 ja 316 artiklan säännösten soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kauppalaskussa tai kuljetusasiakirjassa on mainittava ainakin lähettäjän tai tavaranhaltijan, jos tämä ei ole lähettäjä, nimi ja täydellinen osoite, kollien lukumäärä, laji, merkit ja numerot, tavaroiden kuvaus sekä bruttomassa kilogrammoina ja tarvittaessa konttien numerot.

Tavaranhaltijan on merkittävä kyseiseen asiakirjaan näkyvällä tavalla tunnus "T2L" ja sen oheen omakätinen allekirjoituksensa.

3. Lähtöjäsenvaltion tulliviranomaisten on tavaranhaltijan pyynnöstä vahvistettava kauppalasku tai tavaranhaltijan asianmukaisesti täyttämä ja allekirjoittama kuljetusasiakirja. Vahvistuksen on sisällettävä lähtötoimipaikan nimi ja leima, toimivaltaisen virkailijan allekirjoitus, vahvistuspäivä ja joko rekisteröintinumero tai mahdollisesti tarvittavan lähetys- taikka vienti-ilmoituksen numero.

4. Jos 2 kohdan tai 224 artiklan 1 kohdan mukaisesti täytettyyn ja allekirjoitettuun kauppalaskuun tai kuljetusasiakirjaan sisältyvien yhteisötavaroiden kokonaisarvo ei ole suurempi kuin 10 000 ecua, tavaranhaltijan ei tarvitse esittää näitä asiakirjoja lähtöjäsenvaltion tulliviranomaisten vahvistettaviksi.

Edellisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kauppalaskuun tai kuljetusasiakirjaan on 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi merkittävä lähtötoimipaikka.

5. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos kauppalasku tai kuljetusasiakirja koskee ainoastaan yhteisötavaroita.

318 artikla

Jos tavaroiden yhteisöaseman todistava asiakirja annetaan jälkikäteen, siihen on merkittävä punaisella jokin seuraavista maininnoista:

- Expedido a posteriori,

- Udstedt efterfølgende,

- Nachträglich ausgestellt,

- ÅêäïèÝí åê ôùí õóôÝñùí,

- Issued retroactively,

- Délivré a posteriori,

- Rilasciato a posteriori,

- Achteraf afgegeven,

- Emitido a posteriori.

319 artikla

1. Jos tavaroita kuljetetaan TIR- tai ATA-carnet'lla tavaranhaltija voi todistaakseen tavaroiden yhteisöaseman, ja jollei 314 artiklan 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, merkitä ennen käytetyn carnet'n esittämistä lähtötoimipaikassa sen kaikille kyseisille lehdille tavaran kuvaukselle varattuun kohtaan selvästi havaittavalla tavalla tunnuksen "T2L" ja oman allekirjoituksensa. Tunnuksen "T2L" todistusvoimaisuus on vahvistettava kaikilla lehdillä, joille se on merkitty, lähtötoimipaikan leimalla ja toimivaltaisen virkailijan allekirjoituksella.

2. Jos TIR- tai ATA-carnet koskee sekä yhteisötavaroita että muita kuin yhteisötavaroita, nämä kaksi tavararyhmää on merkittävä erillisinä ja tunnus "T2L" on merkittävä siten, että se koskee selvästi ainoastaan yhteisötavaroita.

320 artikla

Jos on tarpeen vahvistaa jossakin yhteisön jäsenvaltiossa rekisteröidyn moottorikäyttöisen tieliikenteen ajoneuvon yhteisöasema, ajoneuvoa on pidettävä yhteisötavarana:

a) jos sen mukana on rekisterikilpi ja rekisteröintiasiakirja ja jos rekisteröintiasiakirjasta ja mahdollisesti rekisterikilvestä ilmenevät rekisteröintitiedot vahvistavat varmasti sen yhteisöaseman;

b) muissa tapauksissa 315-323 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

321 artikla

Jos on tarpeen vahvistaa jonkin yhteisön jäsenvaltion rautatieyhtiölle kuuluvan tavaravaunun yhteisöasema, vaunua on pidettävä yhteisötavarana:

a) jos siinä olevat koodinumero ja omistajan merkki (tunnus) vahvistavat varmasti sen yhteisöaseman;

b) muissa tapauksissa esitettäessä jokin 315-318 artiklassa tarkoitetuista asiakirjoista.

322 artikla

1. Jos on tarpeen vahvistaa yhteisön sisäisessä kaupassa kuljetettavien tavaroiden sellaisten pakkauspäällysten yhteisöasema, jotka voidaan tunnistaa johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneelle henkilölle kuuluviksi ja jotka palautetaan käytön jälkeen tyhjinä toisesta jäsenvaltiosta, pakkauspäällyksiä on pidettävä yhteisötavaroina:

a) jos ne ilmoitetaan yhteisötavaroiksi, eikä tämän ilmoituksen todenmukaisuudesta ole epäilystä;

b) muissa tapauksissa 315-323 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu myönnytys voidaan myöntää astioille, pakkauspäällyksille, kuormausalustoille ja muille samankaltaisille tavaroille 670 artiklassa tarkoitettuja kontteja lukuun ottamatta.

323 artikla

Jos on tarpeen vahvistaa matkustajien mukanaan kuljettamien tai näiden matkatavaroihin sisältyvien tavaroiden yhteisöasema, näitä tavaroita on pidettävä yhteisötavaroina, jollei niitä ole tarkoitettu kaupalliseen tarkoitukseen, ja:

a) jos ne ilmoitetaan yhteisötavaroiksi, eikä tämän ilmoituksen todenmukaisuudesta ole epäilystä;

b) muissa tapauksissa 315-322 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

324 artikla

Jäsenvaltioiden tullihallintojen on avustettava toisiaan niiden asiakirjojen todistusvoimaisuuden ja oikeellisuuden sekä niiden yksityiskohtaisten sääntöjen säännönmukaisuuden valvomiseksi, joita tämän luvun säännösten mukaisesti käytetään tavaroiden yhteisöaseman todistamiseksi.

325 artikla

T2M-asiakirja otetaan käyttöön yhtenä perustamissopimuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna hallinnollisen yhteistyön menetelmänä. Tämän asiakirjan tarkoituksena on todistaa, että jäsenvaltioiden aluksilla kalastetut tuotteet, jotka tuodaan yhteisön tullialueelle joko sellaisinaan tai jäsenvaltioiden aluksilla suoritetun käsittelyn jälkeen, jonka tuloksena saadut tuotteet kuuluvat 3 ryhmään tai CN-koodiin 1504 tai 2301, täyttävät kyseisen perustamissopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa määrätyt edellytykset.

326 artikla

Edellä 325 artiklassa tarkoitetut kalastetut tuotteet ja aluksella saadut tuotteet on kuljetettava 329-333 artiklan mukaisesti laaditulla T2M-asiakirjalla, jos:

a) alus, jolla ne on pyydetty, tai tapauksen mukaan, jolla niitä on käsitelty, kuljettaa ne suoraan muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa tällä aluksella on kotipaikka;

b) kalastetut tuotteet on käsitelty jäsenvaltion aluksella, johon ne on uudelleenlastattu a alakohdassa tarkoitetusta aluksesta, ja mainittu alus kuljettaa näin saadut tuotteet suoraan yhteisön tullialueelle;

c) jäsenvaltion muu kuin a tai b alakohdassa tarkoitettu alus, johon kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet on uudelleenlastattu, kuljettaa ne suoraan yhteisön tullialueelle;

d) jokin a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista aluksista kuljettaa kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet suoraan yhteisön ulkopuolella sijaitsevaan maahan tai sijaitsevalle alueelle, josta ne kuljetetaan yhteisön tullialueelle.

327 artikla

1. Lomakkeen, jolle T2M-asiakirja laaditaan, on oltava liitteessä 43 olevan mallin mukainen.

2. Alkuperäiskappaleen paperin on oltava hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 55 grammaa neliömetriltä. Sen etu- ja kääntöpuolella on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuvan väärentämisen selvästi havaittavaksi.

3. T2M-lomakkeen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä, jolloin pituuden osalta hyväksytään enintään P5 ja +8 millimetrin poikkeama.

4. Lomake on painettava jollakin sen jäsenvaltion, jossa kalastusaluksella on kotipaikka, toimivaltaisten viranomaisten määräämällä yhteisön virallisella kielellä.

5. T2M-lomake on 10 lomaketta sisältävä vihko, jossa jokainen lomake koostuu vihosta irrotettavasta alkuperäiskappaleesta ja siihen jäävästä hiilipaperin avulla saadusta jäljennöksestä. Vihkojen toisella kansilehdellä on oltava liitteeseen 44 sisältyvät huomautukset.

6. Jokaisessa T2M-lomakkeessa on oltava sen yksilöimiseen tarkoitettu sarjanumero. Alkuperäiskappaleessa ja jäljennöksessä on oltava sama numero.

7. Jäsenvaltiot voivat pidättää itsellään T2M-lomakkeiden painamisen ja vihoksi kokoamisen tai antaa tämän hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa hyväksymiseen on viitattava jokaisen vihon ensimmäisellä kansilehdellä sekä jokaisen lomakkeen alkuperäiskappaleessa. Kyseiselle ensimmäiselle kan silehdelle sekä jokaisen lomakkeen alkuperäiskappaleeseen on lisäksi merkittävä kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta se voidaan tunnistaa.

8. T2M-lomake on täytettävä jollakin yhteisön virallisista kielistä joko kirjoituskoneella tai selvästi luettavalla tavalla käsin; jälkimmäisessä tapauksessa se on täytettävä musteella ja painokirjaimin. Lomakkeessa ei saa olla raaputtamalla tai päällekirjoittamalla tehtyjä korjauksia. Siihen tehtävät muutokset on tehtävä viivaamalla yli virheelliset tiedot ja lisäämällä tarvittaessa halutut tiedot. Näin tehtyjen muutosten on oltava muutokset sisältävän ilmoituksen allekirjoittaneen henkilön varmentamat.

328 artikla

Kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tulliviranomaisten on annettava T2M-lomakevihko varustajan tai tämän edustajan pyynnöstä. Vihko voidaan antaa sen jälkeen, kun varustaja tai tämän edustaja on lomakkeen kielellä täyttänyt 1 ja 2 kohdan kaikissa vihkoon sisältyvissä lomakkeen alkuperäiskappaleissa ja jäljennöksissä. Kyseisten viranomaisten on vihkoa antaessaan täytettävä 3 kohta kaikissa sen sisältämien lomakkeiden alkuperäiskappaleissa ja jäljennöksissä.

329 artikla

Sen aluksen päällikön, jolla kalastustuotteet on pyydetty, on täytettävä 4, 5 ja 8 kohta jonkin vihkoon kuuluvan lomakkeen alkuperäiskappaleessa ja jäljennöksessä aina, kun:

a) kalastettuja tuotteita viedään maihin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa kyseisellä aluksella on kotipaikka;

b) kalastettuja tuotteita uudelleenlastataan muuhun jäsenvaltion alukseen;

c) kalastettuja tuotteita viedään maihin maassa tai alueella, joka sijaitsee yhteisön tullialueen ulkopuolella.

330 artikla

Jos kalastetut tuotteet on käsitelty tuotteet pyytäneellä aluksella siten, että saadut tuotteet luokitellaan CN-koodiin 1504 tai 2301, kyseisen aluksen päällikön on täytettävä 4-8 kohta kyseisen T2M-asiakirjan alkuperäiskappaleessa ja jäljennöksessä sekä mainittava käsittelystä aluksen lokikirjassa.

331 artikla

Uudelleenlastattaessa 329 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja kalastettuja tuotteita tai 330 artiklassa tarkoitettuja saatuja tuotteita muuhun alukseen, kummankin kyseisen päällikön on myös täytettävä 9 kohta T2M-asiakirjan alkuperäiskappaleessa ja jäljennöksessä sekä allekirjoitettava uudelleenlastausilmoitus. T2M-asiakirjan alkuperäiskappale on annettava sen aluksen päällikölle, johon kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet uudelleenlastataan, ja uudelleenlastauksesta on mainittava molempien alusten lokikirjassa.

332 artikla

Jos 330 artiklassa tarkoitettu käsittely suoritetaan jäsenvaltion muulla aluksella, johon kalastetut tuotteet on uudelleenlastattu, tämän aluksen päällikön on täytettävä 6, 7 ja 10 kohta hänelle uudelleenlastauksen yhteydessä annetussa T2M-asiakirjan alkuperäiskappaleessa ja mainittava käsittelystä aluksen lokikirjassa.

333 artikla

Uudelleenlastattaessa 329 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja kalastettuja tuotteita tai 330 artiklassa tarkoitettuja saatuja

tuotteita toisen kerran taikka uudelleenlastattaessa 332 artiklassa tarkoitettuja saatuja tuotteita, on kummankin kyseisen päällikön myös täytettävä 11 kohta T2M-asiakirjan alkuperäiskappaleessa ja allekirjoitettava uudelleenlastausilmoitus.

T2M-asiakirjan alkuperäiskappale on annettava sen aluksen päällikölle, johon kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet uudelleenlastataan, ja uudelleenlastauksesta on mainittava molempien alusten lokikirjassa.

334 artikla

1. Edellä 329 artiklassa ja tapauksen mukaan 330-333 artiklassa säädetyin edellytyksin laaditun T2M-asiakirjan alkuperäiskappale on esitettävä siinä tullitoimipaikassa, jossa asiakirjassa mainitut 325 artiklassa tarkoitetut saadut tuotteet ilmoitetaan johonkin tullimenettelyyn asetettaviksi. Kyseiset viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Lisäksi ne voivat T2M-asiakirjaan merkittyjen mainintojen oikeellisuuden tarkastamiseksi vaatia asiaa koskevien asiakirjojen, erityisesti 326 artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen alusten alusasiakirjojen esittämistä.

2. Jos 325 artiklassa tarkoitetut kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet, joita T2M- asiakirja koskee, ovat olleet yhteisön alueen ulkopuolisessa maassa tai ulkopuolisella alueella, mainittu asiakirja on pätevä ainoastaan, jos siihen on liitetty tämän maan tai alueen tulliviranomaisten antama todistus.

Tässä todistuksessa on:

a) täsmennettävä, että kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet, joita mainittu asiakirja koskee, ovat pysyneet tullivalvonnassa koko sen ajan, jonka ne ovat olleet kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella, ja että niitä on siellä käsitelty ainoastaan niiden kunnon säilyttämiseen tarkoitetuin tavoin;

b) oltava kalastettujen tuotteiden tai saatujen tuotteiden saapumis- ja lähtöpäivä sekä tarkka kuvaus siitä kuljetusvälineestä, jota on käytetty niitä yhteisöön jälleenlähetettäessä.

Tämän todistuksen puuttuessa sen jäsenvaltion tulliviranomaiset, johon kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet tuodaan, voivat hyväksyä muun vastaavaksi tunnustamansa asiakirjan.

335 artikla

1. Jos 325 artiklassa tarkoitetut, yhteisön ulkopuoliseen maahan tai ulkopuoliselle alueelle kuljetetut kalastetut tuotteet tai saadut tuotteet on tarkoitettu kuljetettaviksi yhteisöön osalähetyksinä, päällikön tai tämän edustajan on säilytettävä 329 artiklassa tai tapauksen mukaan 330-333 artiklassa määrätyin edellytyksin laaditun T2M-asiakirjan alkuperäiskappale kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella. Tämän asiakirjan jäljennös on lähetettävä viipymättä kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tullitoimipaikkaan.

2. Päällikön tai tämän edustajan on laadittava jokaista osalähetystä varten ote T2M-asiakirjasta, käyttäen tähän tarkoitukseen 328 artiklan mukaisesti annetusta T2M-lomakevihosta irrotettua lomaketta.

Jokaisessa otteessa on oltava viittaus alkuperäiseen asiakirjaan ja 4 kohdassa merkintä osalähetykseen kuuluvien tavaroiden luonteesta ja määrästä.

Jokaisessa otteessa on oltava selvästi havaittavin kirjaimin jokin seuraavista maininnoista:

- Extracto,

- Udskrift,

- Auszug,

- Áðüóðáóìá,

- Extract,

- Extrait,

- Estratto,

- Uittreksel,

- Extracto.

3. Jokaisesta osalähetyksestä on esitettävä T2M-asiakirjan otteen alkuperäiskappale yhdessä 334 artiklan 2 kohdassa säädetyn todistuksen kanssa jäsenvaltion tullitoimipaikassa, jossa osalähetyksen muodostavat tavarat ilmoitetaan asetettaviksi johonkin tullimenettelyyn.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on lähetettävä asianmukaisesti vahvistettu jäljennös T2M-asiakirjan otteesta viipymättä kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tullitoimipaikkaan. Tässä jäljennöksessä on lisäksi oltava viittaus osoitettua tullimenettelyä koskevaan tulli-ilmoitukseen.

5. Alkuperäinen T2M-asiakirja on säilytettävä, kunnes kaikille siinä tarkoitetuille tavaroille on osoitettu tulliselvitysmuoto.

Päällikön tai tämän edustajan on mainittava alkuperäisen T2M-asiakirjan kohdassa "Huomautuksia" jokaisen käyttötarkoituksen osalta kollien lukumäärä ja laji, bruttopaino (kilogrammoina) sekä tavaroille osoitettu käyttötarkoitus. Jos käyttötarkoituksena on 2 kohdan mukainen kuljetus yhteisöön osalähetyksenä, on mainittava myös vastaavan otteen numero ja päiväys. Sen jälkeen, kun kaikille alkuperäisessä T2M-asiakirjassa tarkoitetuille tavaroille on osoitettu käyttötarkoitus, tämän asiakirjan alkuperäiskappale on viipymättä palautettava kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tullitoimipaikkaan.

6. Mahdollisesti maksettaviksi tulevien tullien ja muiden maksujen kannon varmistamiseksi voivat 3 kohdassa tarkoitetun toimipaikan tulliviranomaiset sallia kalastettujen tuotteiden tulliselvityksen yhteisöaseman mukaisin eduin ainoastaan, jos annetaan vakuus. Vakuus on vapautettava kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tullitoimipaikan annettua siihen suostumuksensa. Suostumus on annettava kuukauden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun T2M-asiakirjan alkuperäiskappaleen vastaanottamisesta.

336 artikla

Pakkauspäällyksille, jotka mahdollisesti esitetään samanaikaisesti T2M-asiakirjaan sisältyvien 325 artiklassa tarkoitettujen kalastettujen tuotteiden tai saatujen tuotteiden kanssa, voidaan myöntää yhteisön sisäinen kohtelu ainoastaan, jos tulliviranomaisille esitetään kyseisten pakkauspäällysten yhteisöaseman todistava asiakirja.

337 artikla

Jos T2M-lomakevihkoa on käytetty kalastusaluksen lähdön jälkeen, varustajan tai tämän edustajan on esitettävä se aina aluksen palatessa rekisteröinti- tai kotisatamaansa vihon antaneelle tullitoimipaikalle jäljennösten tarkastusta varten.

Tämän on myös esitettävä vihko aina tulliviranomaisten sitä pyytäessä.

Vihko on palautettava haltijalleen jokaisen tarkastuksen jälkeen, kunnes kaikki sen sisältämät lomakkeet on käytetty.

338 artikla

Jos alus, johon 327 artiklassa tarkoitettu vihko liittyy, ei ennen kaikkien T2M- lomakkeiden käyttöä enää täytä niitä edellytyksiä, jotka vaaditaan yhteisön sisäisen kohtelun myöntämiseksi kalastustuotteille muissa jäsenvaltioissa, vihko on palautettava viipymättä sen antaneeseen tullitoimipaikkaan.

339 artikla

Jäsenvaltioiden hallintojen on avustettava toisiaan T2M-asiakirjojen todistusvoimaisuuden ja niihin merkittyjen mainintojen oikeellisuuden tarkastamiseksi 325-340 artiklan asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

340 artikla

1. Edellä 325 ja 326 artiklaa sovellettaessa ei aluksia, jotka on pysyvästi merkitty Ceutan ja Melillan toimivaltaisten paikallisten viranomaisten pitämään rekisteriin (registros de base), pidetä jäsenvaltioiden aluksina.

2. Ceutan ja Melillan toimivaltaisten paikallisten viranomaisten pitämään rekisteriin (registros de base) pysyvästi merkityn kalastusaluksen rekisteröinti- tai kotisataman tulliviranomaiset eivät saa antaa T2M-lomakevihkoa tälle alukselle.

3. Edellä 334 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovelletaan vietäessä T2M-asiakirjaan merkittyjä 326 artiklassa tarkoitettuja kalastettuja tuotteita tai saatuja tuotteita maihin Ceutan ja Melillan satamassa ja uudelleenlastattaessa niitä muuhun alukseen yhteisön tullialueelle vietäviksi.

Kyseisten tuotteiden maihin viemisen, varastoinnin ja uudelleenlastauksen muuhun alukseen on lisäksi tapahduttava paikoissa, jotka ovat erillään muuhun tiettyyn käyttötarkoitukseen käytettäville tuotteille varatuista paikoista.

4 LUKU

Yhteisön ulkoinen passitus

1 jakso

Menettely

341 artikla

1. Yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavasta tavarasta on tehtävä T1- ilmoitus tässä jaksossa määrätyin edellytyksin. "T1-ilmoituksella" tarkoitetaan liitteissä 31-34 olevia malleja vastaavaa lomaketta käyttäen tehtyä ilmoitusta, jota käytetään liitteissä 37 ja 38 tarkoitettujen huomautusten mukaisesti.

2. Liitteessä 45 olevaan malliin perustuvia tavaraluetteloita voidaan 343-345 ja 383 artiklassa vahvistetuin edellytyksin käyttää yhteisön passitusilmoitusten tavarankuvausosina. Tämä käyttö ei millään tavoin vaikuta lähetys-/vientimenettelyihin tai määräjäsenvaltiossa sovellettaviin menettelyihin mahdollisesti liittyviä muodollisuuksia koskeviin velvoitteisiin, eikä niihin liittyviä lomakkeita koskeviin velvoitteisiin.

'Tavaraluettelolla' tarkoitetaan kaikkia 342-345 ja 383 sekä 386-388 artiklan edellytykset täyttäviä kaupallisia asiakirjoja.

342 artikla

Tavaraluettelossa on oltava:

a) otsikko "tavaraluettelo";

b) 70 × 55 millimetrin suuruinen kehys, joka jakautuu 70 × 15 millimetrin suuruiseen yläosaan, johon merkitään tunnus "T" sekä jokin 346 artiklan 1 kohdassa säädetyistä maininnoista, ja 70 × 40 millimetrin suuruiseen alaosaan, johon tehdään 345 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkinnät;

c) seuraavassa järjestyksessä sarakkeet, joiden otsikot ovat:

- järjestysnumero,

- kollien merkit, numerot, lukumäärä ja laji; tavaran kuvaus,

- lähetys-/viejämaa,

- ruttomassa kilogrammoina,

- ainoastaan virkakäyttöön.

Asianomaiset voivat mukauttaa sarakkeiden leveyden tarpeittensa mukaan. "Ainoastaan virkakäyttöön" otsikoidun sarakkeen leveyden on kuitenkin oltava vähintään 30 millimetriä. Lisäksi asianomaiset voivat käyttää vapaasti muuta kuin a, b ja c alakohdassa tarkoitettua tilaa.

343 artikla

1. Ainoastaan lomakkeen etupuolta voidaan käyttää tavaraluettelona.

2. Jokaisen tavaraluetteloon sisältyvän tavaran edessä on oltava järjestysnumero.

3. Jokaisen tavaran jäljessä on tarvittaessa oltava yhteisön säännöksissä, erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa säännöksissä, säädetyt erityismaininnat sekä tiedot esitetyistä asiakirjoista, todistuksista ja luvista.

4. Välittömästi viimeisen merkinnän alapuolelle on vedettävä vaakasuora viiva, ja käyttämätön tila on viivattava ristiin siten, että myöhempien lisäysten teko on mahdotonta.

344 artikla

1. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat sallia 341 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina tavaraluetteloina käytettävän luetteloja, jotka eivät täytä kaikkia 341 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 342 artiklan edellytyksiä.

Tällaisten luettelojen käyttö voidaan sallia ainoastaan, jos:

a) niitä antavat yritykset, joiden kirjanpito perustuu yhtenäistettyyn elektroniseen tai automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään;

b) ne on suunniteltu ja täytetty siten, että tulliviranomaiset voivat vaikeuksitta käyttää niitä;

c) niissä on mainittu jokaisen tavaran osalta kollien lukumäärä, laji, merkit ja numerot, tavaran kuvaus, lähetys-/ viejämaa sekä bruttomassa kilogrammoina.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuina tavaraluetteloina voidaan sallia käytettävän myös lähetys-/vientimuodollisuuksien suorittamista varten laadittuja kuvailevia luetteloja, vaikka näitä luetteloja antavatkin yritykset, joiden kirjanpito ei perustu yhtenäistettyyn elektroniseen tai automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään.

3. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat sallia yritysten, joiden kirjanpito perustuu yhtenäistettyyn elektroniseen tai automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään ja jotka 1 ja 2 kohdan mukaisesti jo voivat käyttää erityisen mallin mukaisia luetteloja, käyttää näitä luetteloja myös kuljetettaessa ainoastaan yhtä tavaralajia yhteisön passituksessa, jos tämä myönnytys on tarpeen kyseisten yritysten tietojenkäsittelyohjelmat huomioon ottaen.

345 artikla

1. Passituksesta vastaavan käyttäessä mahdollisuutta käyttää tavaraluetteloja lähetykselle, joka koostuu useista tavaralajeista, yhteisön passitusta varten käytettävän lomakkeen 15 kohta "Lähetys-/viejämaa", 33 kohta "Tavaroiden koodi", 35 kohta "Bruttomassa (kg)", 38 kohta "Nettomassa (kg)" ja tarvittaessa 44 kohta "Erityismainintoja, esitetyt asiakirjat, todistukset ja luvat" on viivattava ristiin eikä tämän lomakkeen 31 kohtaan "Kollit ja tavaran kuvaus" saa merkitä kollien merkkejä, numeroita, lukumäärää ja lajia eikä tavaran kuvausta. Tätä lomaketta ei voida täydentää jatkolomakkeilla.

2. Tavaraluettelo on laadittava yhtä monena kappaleena kuin yhteisön passitusta varten käytettävä lomake, johon se liittyy.

3. Ilmoitusta kirjattaessa tavaraluettelolle on annettava sama kirjaamisnumero kuin yhteisön passitusta varten käytettävälle lomakkeelle, johon se liittyy. Tämä numero on merkittävä joko lähtötoimipaikan nimen sisältävällä leimalla tai käsin. Jälkimmäisessä tapauksessa sen oheen on merkittävä lähtötoimipaikan virallinen leima.

Lähtötoimipaikan virkailijan allekirjoitus ei ole pakollinen.

4. Jos yhteisön passitusta varten käytettävään lomakkeeseen liitetään useita tavaraluetteloja, niissä on oltava passituksesta vastaavan antama järjestysnumero; liitteenä olevien tavaraluettelojen lukumäärä on merkittävä kyseisessä lomakkeessa olevaan 4 kohtaan "Tavaraluettelot".

5. Yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan lomakkeelle laadittua ilmoitusta, jonka 1 kohdan oikeanpuoleisessa alakohdassa on tunnus "T1" tai "T2" ja jota täydentää yksi tai useampi tavaraluettelo, on pidettävä tapauksen mukaan yhteisön ulkoista tai sisäistä passitusta koskevana ilmoituksena, joita tarkoitetaan 341 artiklan 1 kohdassa tai vastaavasti 381 artiklassa.

346 artikla

1. Jos tavarat on kuljetettava yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä, passituksesta vastaavan on merkittävä tunnus "T1" käytettävän lomakkeen 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan. Jatkolomakkeita käytettäessä on passituksesta vastaavan merkittävä tunnus "T1 a" käytettävien jatkolomakkeiden 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan.

Jos jäsenvaltiot eivät salli jatkolomakkeiden käyttöä ilmoitukset laativaa automaattista ilmoitustenkäsittelyjärjestelmää käytettäessä, yhteisön passitusilmoituksen lomaketta on täydennettävä yhdellä tai useammalla lomakkeella, joiden mallit ovat liitteissä 31 ja 32. Tällöin tunnus "T1 a" on merkittävä kyseisten lomakkeiden 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan.

2. Passituksesta vastaavan on allekirjoitettava T1-ilmoitus, ja se on esitettävä lähtötoimipaikassa vähintään kolmena kappaleena.

3. Yhteisön passitusmenettelyn seuratessa lähtöjäsenvaltiossa muuta tullimenettelyä, T1-ilmoituksessa on viitattava kyseiseen menettelyyn tai vastaaviin tulliasiakirjoihin.

347 artikla

1. Samaan kuljetusvälineeseen voidaan lastata tavaroita useissa lähtötoimipaikoissa, ja siitä voidaan purkaa tavaroita useissa määrätoimipaikoissa.

2. Samaan T1-ilmoitukseen voidaan merkitä ainoastaan tavaroita, jotka lastataan tai on lastattava ainoastaan yhteen kuljetusvälineeseen ja jotka on tarkoitettu kuljetettaviksi samasta lähtötoimipaikasta samaan määrätoimipaikkaan.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa on seuraavia pidettävä yhtenä kuljetusvälineenä, jos niillä kuljetetaan yhdessä lähetettäviä tavaroita:

a) yksi tieliikenteen ajoneuvo ja sen perävaunu(t) ja tai puoliperävaunu(t);

b) yksi rautatievaunujono;

c) yhden kokonaisuuden muodostavat alukset;

d) tässä artiklassa tarkoitettuun kuljetusvälineeseen lastatut kontit.

348 artikla

1. Lähtötoimipaikan on vastaanotettava ja kirjattava T1-ilmoitus, asetettava määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa ja toteutettava tarpeellisina pitämänsä tunnistamistoimenpiteet.

2. Lähtötoimipaikan on tehtävä vastaavat merkinnät T1-asiakirjaan, säilytettävä sille tarkoitettu kappale ja annettava muut kappaleet passituksesta vastaavalle tai tämän edustajalle.

349 artikla

1. Pääsääntöisesti tavaroiden tunnistaminen on varmistettava sinetöinnillä.

2. Sinetöitävä on:

a) lastitilat, jos kuljetusväline on hyväksytty muiden säännösten mukaisesti tai jos lähtötoimipaikka pitää kuljetusvälinettä sinetöintiin soveltuvana;

b) kollit muissa tapauksissa.

3. Kuljetusvälineitä on pidettävä lastitilojen sinetöintiin soveltuvina, jos:

a) ne voidaan sinetöidä yksinkertaisesti ja tehokkaasti;

b) niiden rakenne on sellainen, ettei tavaroita voida siirtää niistä tai niihin näkyviä käsittelyjälkiä jättämättä tai sinetöintiä murtamatta;

c) ne eivät sisällä piilotilaa, johon tavaroita voidaan kätkeä;

ja

d) tulliviranomaiset pääsevät helposti niiden tavarankuljetukseen tarkoitettuihin tiloihin tullitarkastusta varten.

4. Lähtötoimipaikka voi luopua sinetöinnistä, jos muut mahdolliset tunnistamistoimenpiteet huomioon ottaen T1-asiakirjassa tai täydentävissä asiakirjoissa oleva tavaran kuvaus mahdollistaa niiden tunnistamisen.

350 artikla

1. Tavarat on kuljetettava lähtötoimipaikan joko passituksesta vastaavalle tai tämän edustajalle antamilla T1-asiakirjan kappaleilla.

2. T1-asiakirjan kappaleet on esitettävä aina tulliviranomaisten niitä pyytäessä.

351 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo yhteisön passituksiin toimivaltaisista toimipaikoista sekä ilmoitettava niiden aukioloajat.

Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille.

352 artikla

1. Lähetys sekä T1-asiakirjan kappaleet on esitettävä jokaisessa rajatoimipaikassa.

2. Kuljettajan on annettava jokaiseen rajatoimipaikkaan liitteessä 46 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle laadittu rajanylitysilmoitus.

3. Rajatoimipaikoissa ei tarkasteta tavaroita, ellei epäillä säännönvastaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa väärinkäytöksiä.

4. Jos kuljetus tapahtuu muun rajatoimipaikan kuin T1-asiakirjassa mainitun rajatoimipaikan kautta, on sen rajatoimipaikan, jonka kautta kuljetus on tapahtunut, viipymättä lähetettävä rajanylitysilmoitus kyseisessä asiakirjassa mainittuun rajatoimipaikkaan.

353 artikla

Jos tavaroita lastataan tai puretaan reitin varrella tulliviranomaisten läsnäollessa, on lähtötoimipaikan tai -paikkojen antamat T1-asiakirjan kappaleet esitettävä näille tulliviranomaisille.

354 artikla

1. T1-asiakirjassa mainitut tavarat voidaan uutta ilmoitusta tekemättä uudelleenlastata muuhun kuljetusvälineeseen sen jäsenvaltion, jonka alueella uudelleenlastauksen on määrä tapahtua, tulliviranomaisten valvonnassa. Tällöin toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä vastaavat merkinnät T1-asiakirjaan.

2. Tulliviranomaiset voivat määräämillään edellytyksillä sallia tavaroiden uudelleenlastauksen ilman tullivalvontaa. Tällöin kuljettajan on tehtävä vastaavat merkinnät T1-asiakirjaan ja ilmoitettava asiasta vahvistusta varten jäsenvaltion, jossa uudelleenlastaus on tapahtunut, tulliviranomaisille.

355 artikla

1. Jos sinetöinti rikkoutuu kuljetuksen aikana kuljettajasta riippumattomista syistä, tämän on viipymättä pyydettävä sen jäsenvaltion, jonka alueella kuljetusväline on, tulliviranomaisia laatimaan todistuspöytäkirja. Kyseisen tulliviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä uudet sinetit.

2. Edellä 354 artiklaa sovelletaan, jos onnettomuuden johdosta on välttämätöntä uudelleenlastata tavarat muuhun kuljetusvälineeseen.

3. Jos välittömästi uhkaavan vaaran johdosta on välttämätöntä välittömästi purkaa tavarat tai osa niistä, kuljettaja voi oma-aloitteisesti toteuttaa nämä toimenpiteet. Hänen on mainittava tästä T1-asiakirjassa. Tällöin sovelletaan 1 kohtaa.

4. Jos kuljettaja ei kuljetuksen aikana sattuneiden onnettomuuksien tai muiden tapahtumien johdosta voi noudattaa 348 artiklassa tarkoitettua määräaikaa, hänen on ilmoitettava tästä viipymättä 1 kohdassa tarkoitetulle tulliviranomaiselle. Tämän viranomaisen on tehtävä vastaavat merkinnät T1-asiakirjaan.

356 artikla

1. Tavarat ja T1-asiakirja on esitettävä määrätoimipaikassa.

2. Määrätoimipaikan on merkittävä suoritetut tarkastukset T1-asiakirjaan, lähetettävä yksi kappale viipymättä lähtötoimipaikkaan ja säilytettävä toinen kappale.

3. Yhteisön passitus voidaan päättää muussa kuin T1-asiakirjassa määrätyssä toimipaikassa. Tästä toimipaikasta tulee tällöin määrätoimipaikka.

4. Lähtötoimipaikan asettama määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa, on niiden maiden, joiden aluetta käytetään yhteisön passituksessa, tulliviranomaisia sitova, eivätkä nämä viranomaiset voi sitä muuttaa.

5. Jos tavarat esitetään määrätoimipaikassa lähtötoimipaikan asettaman määräajan päätyttyä ja jos tämän määräajan noudattamatta jättäminen johtuu olosuhteista, jotka perustellaan määrätoimipaikan hyväksymällä tavalla ja joita ei voida lukea kuljettajan eikä passituksesta vastaavan syyksi, viimeksi mainitun on katsottava noudattaneen asetettua määräaikaa.

357 artikla

1. Henkilön, joka esittää yhteisön passitusasiakirjan sekä siinä tarkoitetun lähetyksen määrätoimipaikassa, voi saada pyynnöstään tulotodistuksen.

2. Lomakkeen, jolle yhteisön passitusasiakirjan sekä siinä mainitun lähetyksen esittämisen määrätoimipaikassa todistava tulotodistus laaditaan, on oltava liitteessä 47 olevan mallin mukainen. Tulotodistus voidaan kuitenkin yhteisön passitusasiakirjan osalta laatia mainitun asiakirjan palautuskappaleen kääntöpuolen alaosassa olevalle mallille.

3. Asianomaisen on täytettävä tulotodistus ennakolta. Siinä voi määrätoimipaikan merkinnöille varatun kehyksen ulkopuolella olla muita lähetykseen liittyviä merkintöjä, mutta määrätoimipaikan vahvistus on pätevä ainoastaan kyseisen kehyksen sisältämien merkintöjen osalta.

358 artikla

Jokainen jäsenvaltio voi määrätä yhden tai useamman keskuselimen, joihin määräjäsenvaltion toimivaltaisten toimipaikkojen on palautettava asiakirjat. Tällaisia elimiä määränneiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava niistä komissiolle ja täsmennettävä, mitkä asiakirjat on palautettava. Komissio antaa asian tiedoksi muille jäsenvaltioille.

2 jakso

Vakuudet

1 alajakso

Yleiset säännökset

359 artikla

1. Koodeksin 94 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakuuden on oltava voimassa koko yhteisössä.

2. Vakuus voidaan antaa yleisesti useita yhteisön passituksia varten tai erikseen ainoastaan yhtä yhteisön passitusta varten.

3. Vakuutena on oltava koodeksin 195 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttävän kolmannen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön antama yhteisvastuullinen takaus, jollei 373 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu takaus on annettava takausasiakirjassa, jonka on oltava:

- liitteessä 48 olevan mallin mukainen, jos kyseessä on yleisvakuus,

- liitteessä 49 olevan mallin mukainen, jos kyseessä on yksittäinen vakuus,

- liitteessä 50 olevan mallin mukainen, jos kyseessä on kiinteä vakuus.

5. Kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten tai vakiintuneen käytännön niin vaatiessa jokainen jäsenvaltio voi laadituttaa takausasiakirjan eri muodossa, jos sillä on sama vaikutus kuin malliasiakirjalla.

2 alajakso

Yleisvakuus

360 artikla

Jos yhteisön ulkoisiin passituksiin, jotka koskevat yhteisön tullialueelle kolmansista maista tuotuja tavaroita, joista on annettu tai annettava erityistietoja, erityisesti neuvoston asetuksen (ETY) n:o 1468/81(12) säännöksiä sovellettaessa, liittyy poikkeuksellinen petoksen vaara, jäsenvaltioiden tullihallintojen on yhteisymmärryksessä komission kanssa toteutettava erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on väliaikaisesti kieltää yleisvakuuden käyttö.

(12) EYVL N:o L 144, 2.6.1981, s. 1

Jäsenvaltion tullihallinnon tekemää yleisvakuuden käytön kieltävää päätöstä on sovellettava muiden jäsenvaltioiden tullihallintoihin.

Jäsenvaltioiden tullihallintojen on tiedotettava toisilleen tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ja tiedotettava niistä myös komissiolle.

Komissio päättää kuuden kuukauden kuluttua, onko toteutettuja toimenpiteitä jatkettava.

361 artikla

Yleisvakuuden taso on vahvistettava jäljempänä olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 360 artiklan säännösten soveltamista.

1) Yleisvakuuden määräksi on 4 alakohdassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan vahvistettava vähintään 30 prosenttia kannettavista tulleista ja muista maksuista.

2) Yleisvakuuden määräksi on 4 alakohdassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan vahvistettava kannettavien tullien ja muiden maksujen kokonaismäärä, jos se koskee sellaisten tavaroiden yhteisön ulkoisia passituksia, jotka

- on tuotu yhteisön tullialueelle,

- luetellaan liitteessä 53,

ja

- joiden osalta komissio on antanut erityistietoja passituksista, joihin liittyy lisääntynyt petoksen vaara, erityisesti neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1468/81 säännöksiä sovellettaessa.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin vahvistaa yleisvakuuden määräksi 50 prosenttia kannettavista tulleista ja muista maksuista, kun kyseessä ovat henkilöt:

- jotka ovat sijoittautuneet siihen jäsenvaltioon, jossa vakuus annetaan,

- jotka käyttävät säännöllisesti yhteisön passitusmenettelyä,

- joiden taloudellinen tilanne mahdollistaa heidän sitoumustensa täyttämisen,

- jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan rikkomiseen.

Tätä alakohtaa sovellettaessa vakuustoimipaikan on merkittävä 362 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun takaustodistuksen 7 kohtaan jokin seuraavista maininnoista:

- aplicación del punto 2 del artículo 361 del Reglamento (CEE) no 2454/93,

- anvendelse af artikel 361, nr. 2, i forordning (EØF) nr. 2454/93,

- Anwendung von Artikel 361 Nummer 2 der Verordnung (EWG) Nr. 2454/93,

- ÅöáñìïãÞ ôïõ Üñèñïõ 361 ïçìåßï 2 åäôåñï åäÜöúï ôïõ êáõïõúìïý (EOK) áñôÕ. 2454/93,

- application of Article 361(2) of Regulation (EEC) No 2454/93,

- application de l'article 361 point 2 du règlement (CEE) no 2454/93,

- applicazione dell'articolo 361, punto 2 del regolamento (CEE) n. 2454/93,

- toepassing van artikel 361, punt 2, van Verordening (EEG) nr. 2454/93,

- aplicaçáo do ponto 2 do artigo 361o do Regulamento (CEE) no 2454/93.

3) Jos yhteisön passitusilmoitus sisältää tavaroiden, jotka kuuluvat tämän artiklan 2 kohdan soveltamisalaan, lisäksi muita tavaroita, yleisvakuuden määrää koskevia säännöksiä sovelletaan siten kuin näistä kahdesta tavararyhmästä tehtäisiin erilliset ilmoitukset.

Tavararyhmää, jonka paljous tai arvo on suhteellisen vähämerkityksinen, ei kuitenkaan oteta huomioon.

4) Tämän artiklan soveltamiseksi vakuustoimipaikan on tehtävä yhden viikon jaksolta laskelma:

- tapahtuneista lähetyksistä,

- kannettavista tulleista ja muista maksuista, jossakin kyseisessä maassa sovellettava korkein verotus huomioon ottaen.

Laskelma on tehtävä asianomaisen kuluneen vuoden aikana kuljettamia tavaroita koskevien kaupallisten asiakirjojen ja tiliasiakirjojen perusteella jakamalla saatu määrä sen jälkeen 52:lla.

Jos kyseessä ovat alalla uudet toimijat, vakuustoimipaikan on yhdessä asianomaisen kanssa jo käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioitava tiettynä ajanjaksona kuljetettavien tavaroiden paljous, arvo ja niihin sovellettavat maksut. Vakuustoimipaikan on päätettävä ekstrapoloimalla viikon jaksona kuljetettavien tavaroiden arvo ja niistä kannettavat maksut.

Vakuustoimipaikan on vuosittain tutkittava yleisvakuuden määrä erityisesti lähtötoimipaikoista saatujen tietojen perusteella ja tarvittaessa tarkistettava tätä määrää.

362 artikla

1. Yleisvakuus on annettava vakuustoimipaikassa.

2. Vakuustoimipaikan on päätettävä takauksen määrä, vastaanotettava takaussitoumus ja annettava ennakkohyväksyminen, jonka perusteella passituksesta vastaava voi takauksen rajoissa suorittaa yhteisön passituksia mistä lähtötoimipaikasta tahansa.

3. Ennakkohyväksymisen saaneelle henkilölle on annettava 363-366 artiklassa vahvistetuin edellytyksin liitteessä 51 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle laadittu takaustodistus yhtenä tai useampana kappaleena.

4. Jokaisessa T1-asiakirjassa on oltava viittaus takaustodistukseen.

5. Vakuustoimipaikka voi peruuttaa ennakkohyväksymisen, jos sitä annettaessa vaaditut edellytykset eivät enää täyty.

363 artikla

1. Passituksesta vastaavan on nimettävä takaustodistuksen antamishetkellä tai milloin tahansa sen voimassaoloaikana omalla vastuullaan todistuksen kääntöpuolella henkilöt, jotka tämä on valtuuttanut nimissään allekirjoittamaan yhteisön passitusilmoitukset. Jokaisessa nimeämismerkinnässä on oltava valtuutetun henkilön suku- ja etunimi sekä tämän allekirjoitusnäyte. Valtuutettua henkilöä koskeva merkintä on vahvistettava passituksesta vastaavan allekirjoituksella. Passituksesta vastaava voi viivata ristiin kohdat, joita ei halua käyttää.

2. Passituksesta vastaava voi milloin tahansa mitätöidä todistuksen kääntöpuolelle tehdyn valtuutetun henkilön merkinnän.

364 artikla

Lähtötoimipaikalle esitetyn takaustodistuksen kääntöpuolelle merkittyä henkilöä on pidettävä passituksesta vastaavan valtuutettuna edustajana.

365 artikla

Takaustodistuksen voimassaoloaika ei saa olla pitempi kuin kaksi vuotta. Vakuustoimipaikka voi kuitenkin pidentää tätä aikaa yhden kerran enintään kahdella vuodella.

366 artikla

Jos takaussopimus puretaan, passituksesta vastaavan on viipymättä palautettava vakuustoimipaikkaan kaikki saamansa voimassa olevat takaustodistukset.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi voimassa olevien, palauttamattomien todistusten tunnistetiedot. Komissio ilmoittaa ne muille jäsenvaltioille.

3 alajakso

Kiinteä vakuus

367 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio voi hyväksyä yhdellä asiakirjalla annetun 7 000 ecun kiinteän vakuuden, jolla takaaja takaa vastuullaan suoritetun yhteisön passituksen johdosta mahdollisesti kannettavien tullien ja muiden maksujen maksamisen passituksesta vastaavan henkilöstä riippumatta. Tätä säännöstä sovelletaan sen rajoittamatta 368 artiklan soveltamista.

2. Kiinteä vakuus on annettava vakuustoimipaikassa.

368 artikla

1. Lähtötoimipaikka ei saa muissa kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vaatia vakuutta, joka on suurempi kuin 7 000 ecun kiinteä vakuus yhteisön passitusil moitusta kohti, yksittäisessä ilmoituksessa tarkoitetuista tavaroista kannettavien tullien ja muiden maksujen määrästä riippumatta.

2. Jos tavaroiden kuljetukseen liittyy sen erityisolosuhteiden vuoksi lisääntyneitä riskejä ja jos 7 000 ecun vakuus on tästä syystä riittämätön, lähtötoimipaikka voi vaatia suuremman vakuuden niin monena 7 000 ecun kerrannaisena kuin tarvitaan kaikista lähetettävistä tavaroista kannettavia tulleja vastaavaksi vakuudeksi.

3. Liitteessä 52 lueteltuja tavaroita kuljetettaessa kiinteää vakuutta on korotettava, jos kuljetettavien tavaroiden paljous on suurempi kuin 7 000 ecun kiinteää vakuutta vastaava paljous.

Tällöin kiinteää määrää on korotettava siihen 7 000 ecun kerrannaiseen, joka tarvitaan lähetettävien tavaroiden paljoutta vastaavaksi vakuudeksi.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa passituksesta vastaavan on annettava lähtötoimipaikkaan vaadittua 7 000 ecun kerrannaista vastaava määrä kiinteän vakuuden todistuksia.

369 artikla

1. Jos yhteisön passitusilmoitus sisältää liitteessä 52 lueteltujen tavaroiden lisäksi muita tavaroita, kiinteää vakuutta koskevia säännöksiä on sovellettava siten kuin näitä kahta tavararyhmää varten olisi annettu erilliset ilmoitukset.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tavararyhmää, jonka paljous tai arvo on suhteellisen vähämerkityksinen, ei oteta huomioon.

370 artikla

1. Takaussitoumuksen vastaanottaminen vakuustoimipaikassa oikeuttaa takaajan antamaan vakuusasiakirjassa määrätyin edellytyksin yhden tai useamman kiinteän vakuuden todistuksen, joka vaaditaan henkilöiltä, jotka aikovat passituksesta vastaavina suorittaa yhteisön passituksen valitsemastaan lähtötoimipaikasta.

2. Lomakkeen, jolle kiinteän vakuuden todistus laaditaan, on oltava liitteessä 54 olevan mallin mukainen. Mallin kääntöpuolella olevat tiedot voidaan kuitenkin merkitä etupuolen yläosaan ennen todistuksen antavaa viranomaista koskevia tietoja, sen jälkeisten mainintojen pysyessä ennallaan.

3. Takaajan vastuun on oltava 7 000 ecua yhtä kiinteän vakuuden todistusta kohti.

4. Passituksesta vastaava voi jokaisella yhden kiinteän vakuuden todistuksella suorittaa yhden yhteisön passituksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 368 ja 371 artiklan säännösten soveltamista. Lähtötoimipaikan on säilytettävä sille annettu todistus.

371 artikla

Takaaja voi antaa kiinteän vakuuden todistuksia,

- jotka eivät ole voimassa yhteisön passituksessa, joka koskee liitteessä 52 lueteltuja tavaroita

ja

- joita voidaan käyttää enintään seitsemän kappaletta 347 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kuljetusvälinettä kohti, kuljetettaessa muita kuin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tavaroita.

Tätä varten takaajan on merkittävä antamiinsa kiinteän vakuuden todistuksiin vinoittain isoin kirjaimin jokin seuraavista maininnoista:

- VALIDEZ LIMITADA; APLICACIÓN DEL ARTÍCULO 371 DEL REGLAMENTO (CEE) No 2454/93,

- BEGRÆNSET GYLDIGHED - ARTIKEL 371, I FORORDNING (EØF) Nr. 2454/93,

- BESCHRÄNKTE GELTUNG - ARTIKEL 371 DER VERORDNUNG (EWG) Nr. 2454/93,

- ÐÅÑÉÏÑÉÓÌÅÍÇ ÉÓ×ÕÓ: ÅÖÁÑÌÏÃÇ ÔÏÕ ÁÑÈÑÏÕ 371 ÔÏÕ ÊÁÍÏÍÉÓÌÏÕ (EOK) áñôÕ. 2454/93,

- LIMITED VALIDITY - APPLICATION OF ARTICLE 371 OF REGULATION (EEC) No 2454/93,

- VALIDITÉ LIMITÉE - APPLICATION DE L'ARTICLE 371 DU RÈGLEMENT (CEE) N0 2454/93,

- VALIDITÁ LIMITATA - APPLICAZIONE DELL'ARTICOLO 371 DEL REGOLAMENTO (CEE) N. 2454/93.

- BEPERKTE GELDIGHEID - TOEPASSING VAN ARTIKEL 371 VAN VERORDENING (EEG) Nr. 2454/93,

- VALIDADE LIMITADA; APLICAÇÁO DO ARTIGO 3710 DO REGULAMENTO (CEE) N0 2454/93.

372 artikla

Jäsenvaltion, johon vakuustoimipaikka kuuluu, on viipymättä ilmoitettava takaus sopimuksen purkamisesta muille jäsenvaltioille.

4 alajakso

Yksittäinen vakuus

373 artikla

1. Yhtä yhteisön passitusta varten yksittäisenä annettu vakuus on asetettava lähtötoimipaikassa. Lähtötoimipaikan on vahvistettava vakuuden määrä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuus voi olla lähtötoimipaikkaan annettu käteistalletus. Tällöin se on palautettava, kun T1-asiakirja on selvitetty lähtötoimipaikassa.

5 alajakso

Tämän jakson 1-4 alajaksoa koskeva yhteiset säännökset

374 artikla

Koodeksin 199 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tapauksen lisäksi takaaja vapautuu sitoumuksistaan myös sen jälkeen, kun 12 kuukautta on kulunut T1-ilmoituksen kirjaamispäivästä, jolleivät lähtöjäsenvaltion tulliviranomaiset ole ilmoittaneet takaajalle, ettei T1-asiakirjaa ole selvitetty.

Jos tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet takaajalle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, ettei T1-asiakirjaa ole selvitetty, tälle on myös ilmoitettava, että tämä on tai voi olla velvollinen maksamaan määrät, joista tämä vastaa kyseisen yhteisön passituksen osalta. Tämän ilmoituksen on saavuttava takaajalle kolmen vuoden kuluessa T1- ilmoituksen kirjaamispäivästä. Takaaja vapautuu sitoumuksistaan myös, jollei ilmoitus saavu edellä tarkoitetussa määräajassa.

6 alajakso

Vapautus vakuuden antamisesta

375 artikla

1. Vapautuksen myöntämiseksi yhteisön passituksia varten vaadittavan vakuuden antamisesta on asianomaisen laadittava koodeksin 95 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti annettava sitoumus liitteessä 55 olevan mallin mukaan.

2. Kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten tai vakiintuneen käytännön niin vaatiessa jokainen jäsenvaltio voi laadituttaa asianomaisen henkilön sitoumuksen eri muodossa, jos sillä on sama vaikutus kuin mallisitoumuksella.

376 artikla

1. Vapautusta vakuuden antamisesta ei koodeksin 95 artiklan 3 kohdan mukaisesti sovelleta tavaroihin:

a) joiden kokonaisarvo lähetystä kohti on suurempi kuin 100 000 ecua,

tai

b) jotka luetellaan liitteessä 56 tavaroina, joihin liittyy lisääntyneitä riskejä.

2. Vapautusta vakuuden antamisesta ei sovelleta, jos yleisvakuuden käyttäminen on kielletty 360 artiklan säännösten mukaisesti.

377 artikla

1. Sovellettaessa vapautusta vakuuden antamisesta on vastaavassa T1-passitusilmoituksessa viitattava koodeksin 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun todistukseen.

2. Lomakkeen, jolle vapautustodistus laaditaan, on oltava liitteessä 57 olevan mallin mukainen.

3. Passituksesta vastaavan on nimettävä vapautusta vakuuden antamisesta koskevaa todistusta annettaessa tai milloin tahansa sen voimassaoloaikana omalla vastuullaan todistuksen kääntöpuolella henkilöt, jotka tämä on valtuuttanut nimissään allekirjoittamaan yhteisön passitusilmoitukset. Jokaisessa nimeämismerkinnässä on oltava valtuutetun henkilön suku- ja etunimi sekä tämän allekirjoitusnäyte. Valtuutetun henkilön nimeämismerkintä on vahvistettava passituksesta vastaavan allekirjoituksella. Passituksesta vastaava voi viivata ristiin kohdat, joita tämä ei halua käyttää.

Passituksesta vastaava voi milloin tahansa mitätöidä todistuksen kääntöpuolelle tehdyn valtuutetun henkilön nimeämismerkinnän.

4. Lähtötoimipaikalle esitetyn vapautusta vakuuden antamisesta koskevan todistuksen kääntöpuolella mainittua henkilöä on pidettävä passituksesta vastaavan valtuutettuna edustajana.

5. Vakuudesta vapauttamista koskevan todistuksen voimassaoloaika ei saa olla pitempi kuin kaksi vuotta. Vapautuksen myöntävät viranomaiset voivat kuitenkin pidentää tätä aikaa yhden kerran enintään kahdella vuodella.

6. Jos vapautus vakuuden antamisesta peruutetaan, passituksesta vastaavan on viipymättä palautettava vapautuksen myöntäneille viranomaisille kaikki passituksesta vastaavalle annetut voimassa olevat vapautusta vakuuden antamisesta koskevat todistukset.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi voimassa olevien palauttamattomien todistusten tunnistetiedot.

Komissio antaa ne tiedoksi muille jäsenvaltioille.

3 jakso

Säännönvastaisuudet ja passituksen

säännönmukaisuuden todistaminen

378 artikla

1. Jos lähetystä ei ole esitetty määrätoimipaikassa ja jos rikkomuksen tai säännönvastaisuuden tapahtumapaikkaa ei voida todeta, rikkomusta tai säännönvastaisuutta on pidettävä tapahtuneena

- jäsenvaltiossa, johon lähtötoimipaikka kuuluu,

tai

- jäsenvaltiossa, johon rajatoimipaikka yhteisöön tultaessa kuuluu ja johon rajanylitystodistus on annettu,

jollei 379 artiklan 2 kohdassa mainitussa määräajassa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla esitetä todisteita passituksen säännönmukaisuudesta tai paikasta, jossa rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 215 artiklan soveltamista.

2. Jollei tällaisia todisteita esitetä, ja jos kyseistä rikkomusta tai säännönvastaisuutta on näin ollen on edelleen pidettävä lähtöjäsenvaltiossa tai 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tulojäsenvaltiossa tapahtuneena, tämän jäsenvaltion on kannettava kyseisiä tavaroita koskevat tullit ja muut maksut yhteisön säännösten tai kansallisten säännösten mukaisesti.

3. Jos jäsenvaltio, jossa kyseinen rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, todetaan ennen kuin kolme vuotta on kulunut T1-ilmoituksen kirjaamispäivästä, tämän jäsenvaltion on yhteisön säännösten tai kansallisten säännösten mukaisesti kannettava jälkikäteen kyseisiin tavaroihin liittyvät tullit ja muut maksut (lukuun ottamatta niitä, jotka on 2 kohdan mukaisesti kannettu yhteisön omina varoina). Tällöin alun perin kannetut tullit ja muut maksut (lukuun ottamatta niitä, jotka on kannettu yhteisön omina varoina) on palautettava jälkikäteen suoritetun kannon tultua todistetuksi.

4. Vakuus, jonka kattamana passitus on suoritettu, voidaan vapauttaa vasta edellä mainitun kolmen vuoden määräajan päättyessä tai sen jälkeen, kun siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, kannettavat tullit ja muut maksut on maksettu.

Jäsenvaltioiden on toteutettava rikkomusten tai säännönvastaisuuksien torjumiseksi ja tehokkaiden rangaistusten määräämiseksi niistä tarvittavat toimenpiteet.

379 artikla

1. Jos lähetystä ei ole esitetty määrätoimipaikassa ja jos rikkomuksen tai säännönvastaisuuden tapahtumapaikkaa ei voida todeta, lähtötoimipaikan on ilmoitettava siitä passituksesta vastaavalle viipymättä ja viimeistään yhdentoista kuukauden kuluttua yhteisön passitusilmoituksen kirjaamispäivästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tiedonannossa on mainittava erityisesti määräaika, jonka kuluessa todiste passituksen säännönmukaisuudesta tai rikkomuksen taikka säännönvastaisuuden tosiasiallisesta tapahtumapaikasta voidaan esittää lähtötoimipaikassa tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tämän määräajan on oltava kolme kuukautta 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekopäivästä. Jos asianmukaisia todisteita ei ole esitetty tämän määräajan kuluessa, toimivaltaisen jäsenvaltion on kannettava jälkikäteen kyseiset tullit ja muut maksut. Jos tämä jäsenvaltio ei ole se, jossa lähtötoimipaikka on, tämän toimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä kyseiselle jäsenvaltiolle.

380 artikla

Edellä 378 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todiste passituksen säännönmukaisuudesta on esitettävä tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla erityisesti:

a) tulliviranomaisten oikeaksi todistamalla asiakirjalla, jossa vahvistetaan, että kyseiset tavarat on esitetty määrätoimipaikassa tai 406 artiklaa sovellettaessa valtuutetun vastaanottajan luona. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot,

tai

b) kolmannessa maassa annetulla vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevalla tulliasiakirjalla tai sen jäljennöksellä taikka valojäljennöksellä; jäljennöksen tai valojäljennöksen on oltava joko alkuperäisen asiakirjan vahvistaneen toimielimen tai kyseisen kolmannen maan

viranomaisten taikka jonkin jäsenvaltion viranomaisten oikeaksi todistama. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot.

5 LUKU

Yhteisön sisäinen passitus

381 artikla

1. Yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavasta tavarasta on tehtävä T2- ilmoitus. "T2-ilmoituksella" tarkoitetaan liitteissä 31-34 olevia malleja vastaavalla lomakkeella tehtyä ilmoitusta, jota käytetään liitteessä 37 olevien huomautusten mukaisesti.

2. Edellä 4 luvun säännöksiä sovelletaan yhteisön sisäiseen passitusmenettelyyn soveltuvin osin.

6 LUKU

Tämän osaston 4 ja 5 lukua koskevat yhteiset säännökset

382 artikla

1. Lähetysten sisältäessä sekä tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä, että tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, täydentävät asiakirjat, joissa on joko tunnus "T1 a" tai tunnus "T2 a", voidaan liittää samaan yhteisön passitusilmoitukseen.

Tällöin tunnus "T" on merkittävä viimeksi mainitun lomakkeen 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan; tunnuksen "T" jäljessä oleva tyhjä tila on viivattava yli; lisäksi 32 kohta "Tavaran N:o", 33 kohta "Tavaroiden koodi", 35 kohta "Bruttomassa (kg)", 38 kohta "Nettomassa (kg)" ja 44 kohta "Erityismaininnat; esitetyt asiakirjat, luvat ja todistukset" on viivattava ristiin. Käytettävän yhteisön passitusilmoituksen 31 kohtaan "Kollit ja tavaran kuvaus" on merkittävä viite tunnuksella "T1 a" ja tunnuksella "T2 a" varustettujen täydentävien asiakirjojen järjestysnumeroihin.

2. Jos tunnuksia "T1", "T1 a" tai "T2", "T2 a" ei ole merkitty käytetyn lomakkeen 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan, tai jos 1 kohdan tai 383 artiklan säännöksiä ei ole noudatettu silloin, kun kyseessä ovat sekä yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä että yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavia tavaroita sisältävät lähetykset, näillä asiakirjoilla liikkuvia tavaroita on pidettävä yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä liikkuvina tavaroina.

Vientitullien tai yhteisen kauppapolitiikan mukaisesti määrättyjen toimenpiteiden soveltamisen osalta näitä tavaroita on kuitenkin pidettävä yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä liikkuvina tavaroina.

383 artikla

Lähetysten sisältäessä sekä tavaroita, jotka liikkuvat yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä, että tavaroita, jotka liikkuvat yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, on laadittava erilliset tavaraluettelot, jotka voidaan liittää samaan yhteisön passitusilmoituksen lomakkeeseen.

Tällöin tunnus "T" on merkittävä kyseisessä lomakkeessa olevan 1 kohdan oikeanpuoleiseen alakohtaan; tunnuksen "T" jäljessä oleva tyhjä tila on viivattava yli; lisäksi 15 kohta "Lähetys-/viejämaa", 32 kohta "Tavaran N:o", 33 kohta "Tavaroiden koodi", 35 kohta "Bruttomassa (kg)", 38 kohta "Nettomassa (kg)" ja tarvittaessa 44 kohta "Erityismaininnat; esitetyt asiakirjat, luvat ja todistukset" on viivattava ristiin. Käytetyn lomakkeen 31 kohtaan "Kollit ja tavaran kuvaus" on merkittävä viite kumpaankin tavararyhmään liittyvien tavaraluettelojen järjestysnumeroihin.

384 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on tarvittaessa toimitettava toisilleen yhteisön passitusmenettelyssä suoritettuihin kuljetuksiin sekä tätä menettelyä koskeviin säännönvastaisuuksiin ja rikkomuksiin liittyvät havainnot, asiakirjat, selostukset, pöytäkirjat ja tiedot.

385 artikla

Passitusilmoitukset ja asiakirjat on laadittava jollakin lähtöjäsenvaltion tulliviranomaisten hyväksymistä yhteisön virallisista kielistä. Tätä säännöstä ei sovelleta kiinteän vakuuden todistuksiin.

Muun jäsenvaltion, jossa ilmoitukset ja asiakirjat on esitettävä, tulliviranomaiset voivat tarvittaessa pyytää käännöksen kyseisistä ilmoituksista ja asiakirjoista kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

Takaustodistuksessa käytettävän kielen määräävät tulliviranomaiset siinä jäsenvaltiossa, johon vakuustoimipaikka kuuluu.

Vakuudesta vapauttamista koskevassa todistuksessa käytettävän kielen määräävät tulliviranomaiset siinä jäsenvaltiossa, jossa vapautus vakuuden antamisesta myönnetään.

386 artikla

1. Tavaraluettelo-, rajanylitysilmoitus- ja tulotodistuslomakkeissa käytettävän paperin on oltava kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä ja on niin kestävää, ettei se tavanomaisessa käytössä repeydy eikä rypisty.

2. Kiinteän vakuuden todistuslomakkeissa käytettävän paperin on oltava puuhiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 55 grammaa neliömetriltä. Siinä on oltava punainen aaltomainen painettu taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuvan väärentämisen selvästi havaittavaksi.

3. Takaustodistuksen ja vapautusta vakuuden antamisesta koskevan todistuksen lomakkeissa käytettävän paperin on oltava puuhiokkeetonta paperia, joka painaa vähintään 100 grammaa neliömetriltä. Sen etu- ja kääntöpuolella on oltava aaltomainen painettu taustakuvio, joka tekee kaiken mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuvan väärentämisen selvästi havaittavaksi. Painetun taustakuvion on oltava:

- takaustodistuksissa vihreä,

- vapautusta vakuuden antamisesta koskevissa todistuksissa vaaleansininen.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun paperin on oltava valkoista, lukuun ottamatta 341 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavaraluetteloita, joiden paperin väri jätetään asianomaisten valittavaksi.

387 artikla

Lomakkeiden on oltava kooltaan:

a) tavaraluetteloissa 210 × 297 millimetriä, jolloin pituuden osalta sallitaan enintään P5 ja +8 millimetrin poikkeama;

b) rajanylitysilmoituksissa, takaustodistuksissa ja vapautusta vakuuden antamisesta koskevissa todistuksissa 210 × 148 millimetriä;

c) tulotodistuksissa ja kiinteän vakuuden todistuksissa 148 × 105 millimetriä.

388 artikla

1. Kiinteän vakuuden todistuslomakkeissa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta se voidaan tunnistaa. Kiinteän vakuuden todistuksessa on myös oltava kirjapainon yksilöivä sarjanumero.

2. Jäsenvaltioiden on painettava tai painatettava takaustodistusten tai vapautusta vakuuden antamisesta koskevien todistusten lomakkeet. Jokaisessa todistuksessa on oltava järjestysnumero sen tunnistamiseksi.

3. Takaustodistuslomakkeet, vapautusta vakuuden antamisesta koskevien todistusten lomakkeet sekä kiinteän vakuuden todistusten lomakkeet on täytettävä kirjoituskoneella tai kirjoittimella taikka vastaavalla menetelmällä.

4. Tavaraluettelolomakkeet, rajanylitysilmoituslomakkeet ja tulotodistuslomakkeet voidaan täyttää joko kirjoituskoneella, kirjoittimella taikka vastaavalla menetelmällä tai luettavalla tavalla käsin; viimeksi mainitussa tapauksessa ne on täytettävä musteella ja painokirjaimin.

5. Lomakkeissa ei saa olla raaputtamalla tai päällekirjoittamalla tehtyjä korjauksia. Niiden muutokset on tehtävä viivaamalla yli virheelliset tiedot ja lisäämällä tarvittaessa halutut tiedot. Näin tehtyjen muutosten on oltava tekijän varmentamat ja tulliviranomaisten nimenomaisesti vahvistamat.

7 LUKU

Yksinkertaistamistoimenpiteet

1 jakso

Yksinkertaistettu menettely tavaroiden yhteisöaseman todistamisessakäytettävän asiakirjan antamiseksi

389 artikla

Jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat antaa 390 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle, jäljempänä 'hyväksytty lähettäjä', joka aikoo todistaa tavaroiden yhteisöaseman 315 artiklan 1 kohdan mukaisesti T2L-asiakirjalla tai jollakin 317 artiklassa säädetyllä asiakirjalla, jäljempänä 'kaupalliset asiakirjat', luvan käyttää näitä asiakirjoja tarvitsematta esittää niitä lähtöjäsenvaltion tulliviranomaisten vahvistettaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 317 artiklan 4 kohdan soveltamista.

390 artikla

1. Edellä 389 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan henkilöille:

a) jotka lähettävät tavaroita toistuvasti;

b) joiden kirjanpito antaa tulliviranomaisille mahdollisuuden valvoa toimintoja;

ja

c) jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

2. Tulliviranomaiset voivat peruuttaa luvan, jos hyväksytty lähettäjä ei enää täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä tai ei noudata tässä jaksossa säädettyjä tai luvassa määrättyjä edellytyksiä.

391 artikla

1. Tulliviranomaisten antamassa luvassa on määritettävä erityisesti:

a) jäljempänä 392 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimipaikka, jonka on ennakkovahvistettava kyseisten asiakirjojen laatimiseksi käytettävien lomakkeiden todistusvoimaisuus;

b) edellytykset, joilla hyväksytyn lähettäjän on perusteltava mainittujen lomakkeiden käyttö.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ja edellytykset, joilla hyväksytyn lähettäjän on annettava tieto toimivaltaiselle toimipaikalle, jotta se voi mahdollisesti suorittaa tarkastuksen ennen tavaroiden lähettämistä.

392 artikla

1. Luvassa on määrättävä, että T2L-asiakirjan ja tarvittaessa yhden tai useamman T2L a -asiakirjan laatimiseksi käytettävien lomakkeiden etupuolella olevaan C kohtaan "Lähtötoimipaikka" taikka kyseisten kaupallisten asiakirjojen etupuolelle merkitään:

a) ennakolta 391 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimipaikan leima ja kyseisen toimipaikan virkailijan allekirjoitus;

tai

b) tulliviranomaisten hyväksymällä metallisella erikoisleimasimella tehty liitteessä 62 olevan mallin mukainen hyväksytyn lähettäjän leima, joka voidaan esipainattaa lomakkeille, jos niiden painaminen on annettu tähän tarkoitukseen hyväksytyn kirjapainon tehtäväksi.

2. Hyväksytyn lähettäjän on täytettävä ja allekirjoitettava lomake viimeistään tavaroiden lähetyshetkellä. Hyväksytyn lähettäjän on myös merkittävä T2L-asiakirjan lähtötoimipaikan tarkastusta varten varattuun kohtaan tai käytettävän kaupallisen asiakirjan selvästi havaittavaan kohtaan toimivaltaisen toimipaikan nimi, asiakirjan laatimispäivämäärä sekä jokin seuraavista maininnoista:

- Procedimiento simplificado,

- Forenklet fremgangsmåde,

- Vereinfachtes Verfahren,

- ÁðëïõóôåõìÝõç äúáäôêáóéá,

- Simplified procedure,

- Procédure simplifiée,

- Procedura semplificata,

- Vereenvoudigde regeling,

- Procedimento simplificado.

3. Hyväksytyn lähettäjän täyttämä ja 2 kohdassa tarkoitetuilla tiedoilla täydentämä sekä allekirjoittama lomake vastaa tavaroiden yhteisöaseman todistavaa asiakirjaa.

393 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat antaa hyväksytylle lähettäjälle luvan olla allekirjoittamatta käytettäviä T2L-asiakirjoja tai kaupallisia asiakirjoja, joissa on liitteessä 62 tarkoitettu erikoisleima ja jotka on laadittu yhtenäistettyä elektronista tai automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Lupa voidaan myöntää, jos hyväksytty lähettäjä antaa näille viranomaisille ennakolta kirjallisen sitoumuksen, jossa hyväksytty lähettäjä ottaa vastatakseen kaikkien erikoisleimalla varustettujen T2L-asiakirjojen tai kaupallisten asiakirjojen antamisen oikeudellisista seuraamuksista.

2. Edellä 1 kohdan säännösten mukaisesti laadituissa T2L-asiakirjoissa tai kaupallisissa asiakirjoissa on hyväksytyn lähettäjän allekirjoituksen sijasta oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Dispensa de firma,

- Fritaget for underskrift,

- Freistellung von der Unterschriftsleistung,

- Äåõ áðáúôåúôáúõðïãñáöÞ,

- Signature waived,

- Dispense de signature,

- Dispensa dalla firma,

- Van ondertekening vrijgesteld,

- Dispensada a assinatura.

394 artikla

Hyväksytyn lähettäjän on tehtävä jäljennös jokaisesta tämän jakson mukaisesti annetusta T2L-asiakirjasta tai kaupallisesta asiakirjasta. Tulliviranomaisten on vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan kyseinen jäljennös on esitettävä tarkastusta varten ja säilytettävä vähintään kaksi vuotta.

395 artikla

1. Hyväksytyn lähettäjän on:

a) noudatettava tässä jaksossa säädettyjä ja luvassa määrättyjä edellytyksiä;

b) toteutettava erikoisleimasimen tai lomakkeiden, joissa on 391 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimipaikan leima tai erikoisleimasimella tehty leima, turvallisen säilyttämisen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Jos joku käyttää väärin T2L-asiakirjojen laatimisessa käytettäviä lomakkeita tai kaupallisia asiakirjoja, joissa on ennakolta tehdyt 391 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimipaikan leima tai erikoisleimasimen leima, hyväksytyn lähettäjän on vastattava tullien ja muiden maksujen maksamisesta, joita ei ole väärinkäytön vuoksi maksettu jossakin jäsenvaltiossa, jollei hyväksytty lähettäjä osoita hyväksymisen myöntäneille tulliviranomaisille toteuttaneensa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistustoimien soveltamista.

396 artikla

Lähetysjäsenvaltion tulliviranomaiset voivat jättää tietyt tavararyhmät tai tavaroiden liikkeet tässä jaksossa säädettyjen myönnytysten ulkopuolelle.

2 jakso

Lähtö- ja määrätoimipaikassa suoritettavien passitusmuodollisuuksienyksinkertaistaminen

397 artikla

Yhteisön passitusmenettelyä sovellettaessa on siihen liittyviä muodollisuuksia yksinkertaistettava tämän jakson säännösten mukaisesti.

Tämän jakson säännöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa tavaroihin, joihin sovelletaan 463-470 artiklan säännöksiä.

1 alajakso

Muodollisuudet lähtötoimipaikassa

398 artikla

Jokaisen jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat antaa 399 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle, jäljempänä "hyväksytty lähettäjä" ja aikoo suorittaa yhteisön passituksia, luvan olla esittämättä lähtötoimipaikassa tavaroita tai niitä koskevaa yhteisön passitusilmoitusta.

399 artikla

1. Edellä 398 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan henkilöille:

a) jotka lähettävät tavaroita toistuvasti;

b) joiden kirjanpito tekee tulliviranomaisille mahdolliseksi valvoa näitä toimintoja;

c) jotka ovat antaneet yleisvakuuden yhteisön passitukseen liittyvien säännösten edellyttäessä vakuutta;

d) jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

2. Tulliviranomaiset voivat peruuttaa luvan, jos hyväksytty lähettäjä ei enää täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä tai ei noudata tässä alajaksossa säädettyjä tai luvassa määrättyjä edellytyksiä.

400 artikla

Tulliviranomaisten antamassa luvassa on vahvistettava erityisesti:

a) suoritettavia lähetyksiä varten lähtötoimipaikkana toimivaltaiset yksi tai useampi toimipaikka;

b) määräaika, jonka kuluessa ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan hyväksytyn lähettäjän on annettava lähtötoimipaikalle tieto suoritettavista lähetyksistä, jotta tämä voi mahdollisesti suorittaa tarkastuksen ennen tavaroiden lähettämistä;

c) määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa;

d) toteutettavat tunnistamistoimenpiteet. Tätä varten tulliviranomaiset voivat määrätä, että kuljetusvälineet tai kollit on varustettava tulliviranomaisten hyväksymillä erikoismallisilla sineteillä, jotka hyväksytyn lähettäjän on kiinnitettävä.

401 artikla

1. Luvassa on määrättävä, että yhteisön passitusilmoituslomakkeiden etupuolella olevaan lähtötoimipaikan merkintöjä varten varattuun kohtaan merkitään:

a) ennakolta lähtötoimipaikan leima ja mainitun toimipaikan virkailijan allekirjoitus;

tai

b) tulliviranomaisten hyväksymällä metallisella erikoisleimasimella tehty liitteessä 62 olevan mallin mukainen hyväksytyn lähettäjän leima, joka voidaan esipainattaa lomakkeille, jos niiden painaminen on annettu tätä tarkoitusta varten hyväksytyn kirjapainon tehtäväksi.

Hyväksytyn lähettäjän on täytettävä tämä kohta ilmoittamalla siinä tavaroiden lähetyspäivä ja annettava ilmoitukselle numero luvassa tätä varten määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

2. Tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi lomakkeita, joissa on tunnistemerkki niiden yksilöimiseksi.

402 artikla

1. Hyväksytyn lähettäjän on viimeistään tavaroiden lähetyshetkellä täydennettävä asianmukaisesti täytettyä yhteisön passitusilmoitusta merkitsemällä 1 ja 4 kappaleen etupuolella olevaan kohtaan "Lähtötoimipaikan valvontatoimenpiteet" määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa, käytettävät tunnistamistoimenpiteet sekä jokin seuraavista maininnoista:

- Procedimiento simplificado,

- Forenklet fremgangsmåde,

- Vereinfachtes Verfahren,

- ÁðëïõóôåõìÝõç äúáäôêáóéá,

- Simplified procedure,

- Procédure simplifiée,

- Procedura semplificata,

- Vereenvoudigde regeling,

- Procedimento simplificado.

2. Lähetyksen jälkeen 1 kappale on viipymättä lähetettävä lähtötoimipaikkaan. Tulliviranomaiset voivat määrätä luvassa, että 1 kappale on lähetettävä lähtötoimipaikkaan heti, kun yhteisön passitusilmoitus on laadittu. Muut kappaleet on toimitettava tavaroiden mukana 341-380 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3. Jos lähtöjäsenvaltion tulliviranomaiset suorittavat tarkastuksen lähetyksen lähtiessä, näiden on tehtävä vahvistusmerkintä tarkastuksesta yhteisön passitusilmoituksen 1 ja 4 kappaleen etupuolella olevaan kohtaan "Lähtötoimipaikan tarkastus".

403 artikla

Asianmukaisesti täytettyä ja 402 artiklan 1 kohdassa säädetyin tiedoin täydennettyä yhteisön passitusilmoitusta on tapauksen mukaan pidettävä yhteisön ulkoisen passituksen asiakirjaa tai yhteisön sisäisen passituksen asiakirjaa vastaavana ja ilmoituksen allekirjoittanutta hyväksyttyä lähettäjää passituksesta vastaavana.

404 artikla

1. Tulliviranomaiset voivat antaa hyväksytylle lähettäjälle luvan olla allekirjoittamatta yhteisön passitusilmoituksia, joissa on liitteessä 62 tarkoitettu erikoisleima ja jotka on laadittu yhtenäistettyä elektronista tai automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Lupa voidaan myöntää, jos hyväksytty lähettäjä on antanut kyseisille viranomaisille ennakolta kirjallisen sitoumuksen, jossa lähettäjä ilmoittaa olevansa passituksesta vastaava kaikissa erikoisleimalla varustetuilla yhteisön passitusasiakirjoilla suoritetuissa yhteisön passituksissa.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti laadituissa yhteisön passitusasiakirjoissa on oltava hyväksytyn lähettäjän allekirjoitusta varten varatussa kohdassa jokin seuraavista maininnoista:

- Dispensa de firma,

- Fritaget for underskrift,

- Freistellung von der Unterschriftsleistung,

- Äåõ áðáúôåúôáúõðïãñáöÞ,

- Signature waived,

- Dispense de signature,

- Dispensa dalla firma,

- Van ondertekening vrijgesteld,

- Dispensada a assinatura.

405 artikla

1. Hyväksytyn lähettäjän on:

a) noudatettava tässä alajaksossa säädettyjä ja luvassa määrättyjä edellytyksiä;

b) toteutettava erikoisleimasimen tai lomakkeiden, joissa on lähtötoimipaikan leima tai erikoisleimasimella tehty leima, turvallisen säilyttämisen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Jos joku käyttää väärin lomakkeita, joissa on ennakolta merkitty lähtötoimipaikan leima tai erikoisleimasimen leima, hyväksytyn lähettäjän on vastattava tietyssä jäsenvaltiossa kannettavien, näillä lomakkeilla liikkuviin tavaroihin liittyvien tullien ja muiden maksujen maksamisesta, jollei hyväksytty lähettäjä osoita hyväksymisen antaneille tulliviranomaisille toteuttaneensa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistustoimien soveltamista.

2 alajakso

Muodollisuudet määrätoimipaikassa

406 artikla

1. Jokaisen jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat sallia sen, ettei yhteisön passitusmenettelyssä kuljetettuja tavaroita esitetä määrätoimipaikassa, jos tavarat on osoitettu 407 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle, jäljempänä 'hyväksytty vastaanottaja', ja jolle sen jäsenvaltion, jossa määrätoimipaikka on, tulliviranomaiset ovat antaneet siihen ennakolta luvan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa passituksesta vastaava on täyttänyt tälle koodeksin 96 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksistä johtuvat velvoitteet, kun lähetyksen mukana toimitetut yhteisön passitusasiakirjan kappaleet ja tavarat, joiden on oltava muuttumattomassa kunnossa, on asetetussa määräajassa jätetty hyväksytylle vastaanottajalle tämän tiloissa tai hyväksymisessä täsmennetyissä paikoissa ja toteutettuja tunnistamistoimenpiteitä noudattaen.

3. Hyväksytyn vastaanottajan on kuljettajan pyynnöstä annettava jokaisesta vastaanottajalle 2 kohdassa säädetyin edellytyksin jätetystä lähetyksestä tulotodistus, jossa vastaanottaja ilmoittaa, että asiakirja sekä tavarat on jätetty vastaanottajalle.

407 artikla

1. Edellä 406 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan henkilöille:

a) jotka toistuvasti vastaanottavat yhteisön passitusmenettelyssä olevia lähetyksiä;

b) joiden kirjanpito tekee tulliviranomaisille mahdolliseksi valvoa toimintoja;

ja

c) jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen.

2. Tulliviranomaiset voivat peruuttaa luvan, jos hyväksytty vastaanottaja ei enää täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä tai ei noudata tässä alajaksossa säädettyjä taikka luvassa määrättyjä edellytyksiä.

408 artikla

1. Tulliviranomaisten antamassa luvassa on vahvistettava erityisesti:

a) hyväksytyn vastaanottajan vastaanottamia lähetyksiä varten määrätoimipaikkana toimivaltaiset yksi tai useampi toimipaikka;

b) määräaika, jonka kuluessa ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan hyväksytyn vastaanottajan on annettava määrätoimipaikalle tieto tavaroiden saapumisesta, jotta tämä voi mahdollisesti suorittaa tarkastuksen tavaroiden saapuessa.

2. Tulliviranomaisten on luvassa vahvistettava, voiko hyväksytty vastaanottaja määrätä tavaroista ilman määrätoimipaikan toimenpiteitä heti niiden saavuttua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 410 artiklan säännösten soveltamista.

409 artikla

1. Hyväksytyn vastaanottajan on tiloihinsa tai luvassa täsmennettyihin paikkoihin saapuvien lähetysten osalta:

a) ilmoitettava viipymättä määrätoimipaikalle, luvassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, mahdollisista liiallisista tavaroista, puuttuvista tavaroista, tavaroiden tilalle tulleista tavaroista tai muista säännönvastaisuuksista kuten rikkoontuneista sineteistä;

b) lähetettävä viipymättä lähetyksen mukana toimitetut yhteisön passitusasiakirjan kappaleet määrätoimipaikkaan ja ilmoitettava samalla niiden saapumispäivä sekä mahdollisesti kiinnitettyjen sinettien kunto.

2. Määrätoimipaikan on tehtävä näihin yhteisön passitusasiakirjan kappaleisiin määrätyt merkinnät.

3 alajakso

Muut säännökset

410 artikla

Lähtö- tai määräjäsenvaltion tulliviranomaiset voivat jättää tietyt tavararyhmät 398 ja 406 artiklassa säädettyjen myönnytysten ulkopuolelle.

411 artikla

1. Sovellettaessa yhteisön passitusilmoituksen esittämisestä lähtötoimipaikassa myönnettyä vapautusta tavaroihin, jotka on tarkoitettu CIM-rahtikirjalla tai TR- siirtoilmoituksella lähetettäviksi 413-442 artiklan säännösten mukaisesti, tulliviranomaisten on vahvistettava tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että CIM-rahtikirjan 1, 2 ja 3 kappale tai TR-siirtoilmoituksen 2, 3 A ja 3 B kappale varustetaan tapauksen mukaan tunnuksella "T1" tai "T2".

2. Poiketen siitä, mitä 406 artiklan 2 kohdassa ja 409 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, jos 413-442 artiklan säännösten mukaisesti kuljetettavat tavarat on osoitettu hyväksytylle vastaanottajalle, tulliviranomaiset voivat määrätä, että rautatiehallinnon tai kuljetusyrityksen on annettava CIM-rahtikirjan 2 ja 3 kappale tai TR-siirtoilmoituksen 1, 2 ja 3 A kappale suoraan määrätoimipaikkaan.

3 jakso

Rautateitse kuljetettaviin tavaroihin sovellettavien muodollisuuksien yksinkertaistaminen

1 alajakso

Rautatiekuljetuksia koskevat yleiset säännökset

412 artikla

Edellä 352 artiklaa ei sovelleta tavaroiden kuljetukseen rautateitse.

Jos rajanylitysilmoitus on vielä annettava 352 artiklan 2 kohdan mukaisesti, rajanylitysilmoitus voidaan korvata rautatieyhtiöiden kirjanpidolla.

413 artikla

Jos yhteisön passitusmenettelyä on sovellettava, tähän menettelyyn kuuluvia muodollisuuksia on yksinkertaistettava 414-425, 441 ja 442 artiklan säännösten mukaisesti silloin, kun rautatieyhtiöt kuljettavat tavaroita "CIM-/kiitotavararahtikirjalla", jäljempänä "CIM-rahtikirja".

414 artikla

CIM-rahtikirja vastaa:

a) T1-ilmoitusta tai asiakirjaa yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavien tavaroiden osalta;

b) T2-ilmoitusta tai asiakirjaa yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavien tavaroiden osalta.

415 artikla

Jokaisen jäsenvaltion rautatieyhtiön on pidettävä maansa tulliviranomaisten saatavilla tilityskeskuksissaan niiden kirjanpito mahdollista tarkastusta varten.

416 artikla

1. Rautatieyhtiö, joka ottaa kuljetettavaksi tavaraa, jonka mukana toimitetaan T1- tai T2-ilmoitusta tai -asiakirjaa vastaava CIM-rahtikirja, on passituksesta vastaava tässä kuljetuksessa.

2. Sen jäsenvaltion rautatieyhtiö, jonka alueen kautta kuljetus saapuu yhteisöön, on passituksesta vastaava kolmannen maan rautateiden kuljetettaviksi ottamien tavaroiden kuljetuksessa.

417 artikla

Rautatieyhtiöiden on huolehdittava siitä, että yhteisön passitusmenettelyssä suoritettavat kuljetukset yksilöidään käyttämällä kuviollisia lipukkeita, joiden kuvion malli on liitteessä 58.

Lipukkeet on kiinnitettävä CIM-rahtikirjaan sekä rautatievaunuun, jos se on täyteen lastattu, ja muissa tapauksissa kolliin tai kolleihin.

418 artikla

Jos kuljetussopimusta muutetaan siten, että

- kuljetus, jonka oli määrä päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella, päättyy sen tullialueella,

- kuljetus, jonka oli määrä päättyä yhteisön tullialueella, päättyy sen ulkopuolella,

rautatieyhtiöt voivat panna muutetun sopimuksen täytäntöön ainoastaan lähtötoimipaikan ennakolta antamalla suostumuksella.

Kaikissa muissa tapauksissa rautatieyhtiöt voivat panna muutetun sopimuksen täytäntöön; niiden on viipymättä ilmoitettava tehdystä muutoksesta lähtötoimipaikkaan.

419 artikla

1. Jos kuljetus, johon sovelletaan yhteisön passitusmenettelyä, alkaa ja sen on määrä päättyä yhteisön tullialueella, CIM-rahtikirja on esitettävä lähtötoimipaikassa.

2. Lähtötoimipaikan on selvästi havaittavalla tavalla merkittävä CIM-rahtikirjan 1, 2 ja 3 kappaleen tullin merkinnöille varattuun kohtaan:

- tunnus "T1", jos tavarat kuljetetaan yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä,

- tunnus "T2", "T2ES" tai "T2PT" tapauksen mukaan, jos tavarat kuljetetaan yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä 311 artiklan b alakohdan mukaisesti tai koodeksin 165 artiklan mukaisesti.

Tunnuksen "T2", "T2ES" tai "T2PT" todistusvoimaisuus on vahvistettava lähtötoimipaikan leimalla.

3. Kaikki CIM-rahtikirjan kappaleet on annettava sille, jota asia koskee.

4. Edellä 311 artiklan a alakohdassa tarkoitetut tavarat on asetettava kunkin jäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti yhteisön sisäiseen passitusmenettelyyn koko lähtöasemalta yhteisön tullialueella sijaitsevalle määräasemalle kuljettavan matkan ajaksi, tarvitsematta esittää näitä tavaroita koskevaa CIM-rahtikirjaa lähtötoimipaikassa ja tarvitsematta kiinnittää 417 artiklassa tarkoitettuja lipukkeita. Esittämisestä vapauttamista ei kuitenkaan sovelleta CIM-rahtikirjoihin, jotka on laadittu tavaroista, joihin sovelletaan 463-470 artiklan säännöksiä.

5. Toimipaikan, jonka määräasemasta on kyse, on toimitettava 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden määrätoimipaikkana. Jos tavarat kuitenkin luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn väliasemalla, määrätoimipaikkana on se toimipaikka, johon tämä asema kuuluu.

Edellä 311 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ei tarvitse soveltaa mitään muodollisuuksia määrätoimipaikassa.

6. Edellä 415 artiklassa tarkoitettua tarkastusta varten rautatieyhtiöiden on pidettävä kaikki 4 kohdassa tarkoitettuihin passituksiin liittyvät CIM-rahtiasiakirjat tulliviranomaisten saatavilla määrämaassa, tarvittaessa näiden viranomaisten kanssa yhteisellä sopimuksella määrättävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

7. Kuljetettaessa yhteisötavaroita rautateitse jäsenvaltiossa sijaitsevasta paikasta muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaan paikkaan muun kolmannen maan kuin EFTA-maan alueen kautta on sovellettava yhteisön sisäistä passitusmenettelyä. Tällöin 4 kohdan, 5 kohdan toisen alakohdan ja 6 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

420 artikla

Yleensä ja rautatieyhtiöiden soveltamat tunnistamistoimenpiteet huomioon ottaen ei lähtötoimipaikan tarvitse sinetöidä kuljetusvälineitä eikä kolleja.

421 artikla

1. Edellä 419 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sen jäsenvaltion, johon määrätoimipaikka kuuluu, rautatieyhtiön on toimitettava CIM-rahtikirjan 2 ja 3 kappale tähän toimipaikkaan.

2. Määrätoimipaikan on viipymättä palautettava rautatieyhtiölle vahvistusmerkinnöillään varustettu 2 kappale ja säilytettävä 3 kappale.

422 artikla

1. Edellä 419 ja 420 artiklan säännöksiä sovelletaan yhteisön tullialueella alkavaan kuljetukseen, jonka on määrä päättyä tämän alueen ulkopuolella.

2. Tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen kuuluvan raja-aseman kautta kuljetus poistuu yhteisön tullialueelta, toimii määrätoimipaikkana.

3. Määrätoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

423 artikla

1. Jos kuljetus alkaa yhteisön tullialueen ulkopuolella ja sen on määrä päättyä tällä alueella, määrätoimipaikkana on se tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen kuuluvan raja-aseman kautta kuljetus saapuu yhteisön tullialueelle.

Lähtötoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

2. Tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen määräasema kuuluu, toimii määrätoimipaikkana. Jos tavarat kuitenkin luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn väliasemalla, määrätoimipaikkana toimii se tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen tämä asema kuuluu.

Määrätoimipaikassa on suoritettava 421 artiklassa säädetyt muodollisuudet.

424 artikla

1. Jos kuljetus alkaa ja sen on määrä päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella, lähtö- ja määrätoimipaikkoina toimivat 423 artiklan 1 kohdassa ja 422 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tullitoimipaikat.

2. Lähtö- ja määrätoimipaikoissa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

425 artikla

Edellä 423 artiklan 1 kohdassa tai 424 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kuljetukseen kuuluvia tavaroita on pidettävä yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavina tavaroina, jollei näiden tavaroiden yhteisöasemaa vahvisteta 313-340 artiklan säännösten mukaisesti.

2 alajakso

Suurkonteilla tapahtuvia kuljetuksia

koskevat säännökset

426 artikla

Yhteisön passitusmenettelyä sovellettaessa on tähän menettelyyn kuuluvia muodollisuuksia yksinkertaistettava 427-442 artiklan säännösten mukaisesti, jos rautatieyhtiöt kuljettavat tavaroita suurkonteilla kuljetusyritysten välityksellä siirtoilmoituksilla, tässä osastossa "TR-siirtoilmoitus". Näihin kuljetuksiin sisältyy tarvittaessa kuljetusyritysten muita kuljetustapoja kuin rautatietä käyttäen suorittama lähetysten kuljetus lähetysmaassa tässä maassa sijaitsevalle lähtöasemalle ja määrämaassa tässä maassa sijaitsevalta määräasemalta, sekä mahdollisesti näiden kahden aseman välinen merikuljetus.

427 artikla

Tämän asetuksen 426-442 artiklassa tarkoitetaan:

1. "kuljetusyrityksellä" rautatieyhtiöiden yhtiön muotoon perustamaa yritystä, jonka osakkaita ne ovat, tavaroiden kuljettamiseksi suurkonteilla TR-siirtoilmoituksilla;

2. "suurkontilla" 670 artiklan g alakohdassa tarkoitettua konttia, joka on

- suunniteltu siten, että se voidaan tehokkaasti sinetöidä, jos sinetöinti on tarpeen 435 artiklan soveltamiseksi,

ja

- kooltaan sellainen, että neljän alaulkokulman rajaama ala on vähintään 7 neliömetriä;

3. "TR-siirtoilmoituksella" asiakirjaa, jolla toteutetaan kuljetussopimus, jonka perusteella kuljetusyritys kuljetuttaa yhden tai useamman suurkontin kansainvälisessä liikenteessä lähettäjältä vastaanottajalle. TR-siirtoilmoituksen oikeassa yläkulmassa on oltava sarjanumero, jolla se voidaan tunnistaa. Tämä numero koostuu kahdeksasta numerosta, joiden edessä ovat kirjaimet TR.

TR-siirtoilmoituksen on koostuttava seuraavista numerojärjestyksessä esitetyistä kappaleista:

- 1: kuljetusyrityksen keskushallinnon kappale,

- 2: kuljetusyrityksen määräasemalla olevan kansallisen edustajan kappale,

- 3 A: tullin kappale,

- 3 B: vastaanottajan kappale,

- 4: kuljetusyrityksen keskushallinnon kappale,

- 5: kuljetusyrityksen lähtöasemalla olevan kansallisen edustajan kappale,

- 6: lähettäjän kappale.

Jokaisen TR-siirtoilmoituksen kappaleen, 3 A kappaletta lukuun ottamatta, oikeassa reunassa on oltava vihreä raita, jonka leveys on noin 4 senttimetriä;

4. "suurkonttiluettelolla", jäljempänä "luettelo", TR-siirtoilmoituksen liitteenä olevaa asiakirjaa, joka on sen erottamaton osa ja jota on käytettävä lähetettäessä useita suurkontteja samalta lähtöasemalta samalle määräasemalle, kun tullimuodollisuudet suoritetaan näillä asemilla.

Luettelo on esitettävä yhtä monena kappaleena kuin TR-siirtoilmoitus, johon se liittyy.

Luetteloiden lukumäärä on ilmoitettava TR-siirtoilmoituksen oikeassa yläkulmassa olevassa luetteloiden lukumäärän ilmoittamista varten varatussa kohdassa.

Jokaisen luettelon oikeassa yläkulmassa on lisäksi ilmoitettava vastaavan TR-siirtoilmoituksen sarjanumero.

428 artikla

Kuljetusyrityksen käyttämä TR-siirtoilmoitus vastaa:

a) T1-ilmoitusta tai -asiakirjaa yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavien tavaroiden osalta;

b) T2-ilmoitusta tai -asiakirjaa yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavien tavaroiden osalta.

429 artikla

1. Kuljetusyrityksen on jokaisessa jäsenvaltiossa yhden tai useamman kansallisen edustajansa välityksellä pidettävä tulliviranomaisten saatavilla yhdessä tai useammassa tilityskeskuksessaan tai yhden taikka useamman kansallisen edustajansa tilityskeskuksessa kyseisten keskusten kirjanpito mahdollista tarkastusta varten.

2. Kuljetusyrityksen tai sen yhden tai useamman kansallisen edustajan on tulliviranomaisten pyynnöstä toimitettava näille viipymättä kaikki asiakirjat, tilit tai tiedot, jotka liittyvät suoritettuihin tai meneillään oleviin lähetyksiin ja joiden huomioon ottamista kyseiset viranomaiset pitävät tarpeellisena.

3. Jos TR-siirtoilmoitukset 428 artiklan mukaisesti vastaavat T1- tai T2-asiakirjoja, kuljetusyrityksen tai sen yhden tai useamman kansallisen edustajan on ilmoitettava:

a) määrätoimipaikoille TR-siirtoilmoituksista, joiden 1 kappale saapuu kuljetusyritykselle tai sen edustajille ilman tullin vahvistusmerkintöjä;

b) lähtötoimipaikoille TR-siirtoilmoituksista, joiden 1 kappaletta ei ole palautettu kuljetusyritykselle tai sen edustajille ja joiden osalta nämä eivät ole voineet päättää, onko lähetys esitetty säännönmukaisesti määrätoimipaikassa, tai onko lähetys poistunut yhteisön tullialueelta kolmanteen maahan 437 artiklaa sovellettaessa.

430 artikla

1. Jäsenvaltion rautatieyhtiö on passituksesta vastaava 426 artiklassa tarkoitetuissa kuljetuksissa, jotka kuljetusyritys on ottanut suorittaakseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

2. Sen jäsenvaltion, jonka alueen kautta kuljetus saapuu yhteisön tullialueelle, rautatieyhtiö on passituksesta vastaava 426 artiklassa tarkoitetuissa kuljetuksissa, jotka kuljetusyritys on ottanut suorittaakseen kolmannessa maassa.

431 artikla

Jos tullimuodollisuuksia on suoritettava kuljetuksen tapahtuessa määräasemalta tai lähtöasemalle muuta kuljetustapaa kuin rautatietä käyttäen, TR-siirtoilmoitukseen voidaan merkitä ainoastaan yksi suurkontti.

432 artikla

Kuljetusyrityksen on huolehdittava siitä, että yhteisön passitusmenettelyssä suoritetut kuljetukset tunnistetaan käyttämällä kuviollisia lipukkeita, joiden kuvion malli on liitteessä 58. Lipukkeet on kiinnitettävä TR-siirtoilmoitukseen sekä kyseisiin yhteen tai useampaan suurkonttiin.

433 artikla

Jos kuljetussopimusta muutetaan siten, että:

- kuljetus, jonka oli määrä päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella, päättyykin tullialueella ,

- kuljetus, jonka oli määrä päättyä yhteisön tullialueella, päättyykin sen ulkopuolella,

kuljetusyritys voi panna muutetun sopimuksen täytäntöön ainoastaan lähtötoimipaikan ennakolta antamalla suostumuksella.

Kaikissa muissa tapauksissa kuljetusyritys voi panna muutetun sopimuksen täytäntöön; se on viipymättä ilmoitettava tapahtuneesta muutoksesta lähtötoimipaikkaan.

434 artikla

1. Jos kuljetus, johon sovelletaan yhteisön passitusmenettelyä, alkaa ja sen on määrä päättyä yhteisön tullialueella, TR-siirtoilmoitus on esitettävä lähtötoimipaikassa.

2. Lähtötoimipaikan on selvästi havaittavalla tavalla merkittävä TR-siirtoilmoituksen 2, 3 A ja 3 B kappaleen tullin merkintöjä varten varattuun kohtaan:

- tunnus "T1", jos tavarat kuljetetaan yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä,

- tunnus "T2", "T2ES" tai "T2PT" tapauksen mukaan, jos tavarat kuljetetaan yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä 311 artiklan b alakohdan ja koodeksin 165 artiklan mukaisesti.

Tunnuksen "T2", "T2ES" tai "T2PT" todistusvoimaisuus on vahvistettava lähtötoimipaikan leimalla.

3. Jos TR-siirtoilmoitus koskee sekä kontteja, jotka sisältävät yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavia tavaroita että kontteja, jotka sisältävät yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavia tavaroita, 311 artiklan b alakohdan ja koodeksin 165 artiklan mukaisesti, lähtötoimipaikan on merkittävä TR-siirtoilmoituksen 2, 3 A ja 3 B kappaleen tullin merkintöjä varten varattuun kohtaan erilliset viittaukset konttiin tai kontteihin sen mukaan, mitä tavaroita se tai ne sisältävät, ja merkittävä tunnus "T1" ja tunnus "T2" tai "T2ES" taikka "T2PT" vastaavia yhtä tai useampaa konttia koskevan viittauksen oheen.

4. Jos 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa käytetään suurkonttiluetteloita, ne on laadittava erillisinä konttiryhmittäin ja niihin on viitattava mainitsemalla TR-siirtoilmoituksen 2, 3 A ja 3 B kappaleen tullin merkintöjä varten varatussa kohdassa suurkonttiluettelon tai -luettelojen järjestysnumero tai -numerot. Tunnus "T1" tai tunnus "T2" taikka "T2ES" tai "T2PT" on merkittävä luettelon tai luetteloiden järjestysnumeron tai -numeroiden oheen sen mukaan, mihin konttiryhmään se liittyy.

5. Kaikki TR-siirtoilmoituksen kappaleet on toimitettava asianomaiselle.

6. Edellä 311 artiklan a alakohdassa tarkoitetut tavarat on asetettava kunkin jäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan yhteisön sisäiseen passitusmenettelyyn koko kuljettavan matkan ajaksi tarvitsematta esittää näihin tavaroihin liittyvää TR-siirtoilmoitusta lähtötoimipaikassa ja tarvitsematta kiinnittää 432 artiklassa tarkoitettuja lipukkeita. Esittämisestä vapauttamista ei kuitenkaan sovelleta TR-siirtoilmoituksiin, jotka on laadittu tavaroista, joihin sovelletaan 463-470 artiklan säännöksiä.

7. TR-siirtoilmoitus on esitettävä 2 kohdassa tarkoitetuista tavaroista määrätoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn.

Edellä 311 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden osalta ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia määrätoimipaikassa.

8. Edellä 429 artiklassa tarkoitettua tarkastusta varten kuljetusyrityksen on pidettävä 6 kohdassa tarkoitettuihin passituksiin liittyvät TR-siirtoilmoitukset tulliviranomaisten saatavilla määrämaassa, tarvittaessa näiden viranomaisten kanssa yhteisellä sopimuksella määrättävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

9. Yhteisön sisäistä passitusmenettelyä on sovellettava kuljetettaessa yhteisötavaroita rautateitse jäsenvaltiossa sijaitsevasta paikasta muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaan paikkaan muun kolmannen maan kuin EFTA-maan alueen kautta. Tällöin sovelletaan soveltuvin osin 6 kohdan, 7 kohdan toisen alakohdan ja 8 kohdan säännöksiä.

435 artikla

Tavaroiden tunnistaminen on varmistettava 349 artiklan säännösten mukaisesti. Yleensä lähtötoimipaikan ei kuitenkaan tarvitse sinetöidä suurkontteja, jos rautatieyhtiöt soveltavat tunnistamistoimenpiteitä. Jos sinettejä kiinnitetään, ne on mainittava TR- siirtoilmoituksen 3 A ja 3 B kappaleen tullin merkintöjä varten varatussa kohdassa.

436 artikla

1. Edellä 434 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuljetusyrityksen on annettava TR-siirtoilmoituksen 1, 2 ja 3 A kappale määrätoimipaikkaan.

2. Määrätoimipaikan on viipymättä palautettava kuljetusyritykselle vahvistusmerkinnöillään varustettu 1 ja 2 kappale ja säilytettävä 3 A kappale.

437 artikla

1. Edellä 434 artiklan 1-5 kohdan ja 435 artiklan säännöksiä sovelletaan yhteisön tullialueella alkavaan kuljetukseen, jonka on määrä päättyä tämän alueen ulkopuolella.

2. Tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen kuuluvan raja-aseman kautta kuljetus poistuu yhteisön tullialueelta, toimii määrätoimipaikkana.

3. Määrätoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

438 artikla

1. Jos kuljetus alkaa yhteisön tullialueen ulkopuolella ja sen on määrä päättyä tällä alueella, lähtötoimipaikkana on se tullitoimipaikka, jonka toimialueeseen kuuluvan raja-aseman kautta kuljetus saapuu yhteisön tullialueelle. Lähtötoimipaikassa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

2. Tullitoimipaikka, jossa tavarat esitetään, toimii määrätoimipaikkana.

Määrätoimipaikassa on suoritettava 436 artiklassa säädetyt muodollisuudet.

439 artikla

1. Jos kuljetus alkaa ja sen on määrä päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella, lähtö- ja määrätoimipaikkoina toimivat ne tullitoimipaikat, joita tarkoitetaan 438 artiklan 1 kohdassa ja 437 artiklan 2 kohdassa.

2. Lähtö- ja määrätoimipaikoissa ei tarvitse suorittaa mitään muodollisuuksia.

440 artikla

Edellä 438 artiklan 1 kohdassa tai 439 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kuljetuksiin kuuluvia tavaroita on pidettävä yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä kuljetettavina tavaroina, jollei näiden tavaroiden yhteisöasemaa vahvisteta 313-340 artiklan säännösten mukaisesti.

3 alajakso

Muut säännökset

441 artikla

1. Edellä 341 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 342-344 artiklan säännöksiä sovelletaan CIM-rahtikirjaan tai TR-siirtoilmoitukseen mahdollisesti liitettyihin tavaraluetteloihin. Näiden luettelojen lukumäärä on merkittävä tapauksen mukaan CIM-rahtikirjan tai TR- siirtoilmoituksen liiteasiakirjojen kuvausta varten varattuun kohtaan.

Tavaraluetteloon on lisäksi merkittävä tavaravaunun, johon CIM-rahtikirja liittyy, numero tai tarvittaessa tavarat sisältävän kontin numero.

2. Yhteisön tullialueella alkavia kuljetuksia, jotka sisältävät sekä yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä että yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä kuljetettavia tavaroita, varten on laadittava erilliset tavaraluettelot; suurkonteilla TR-siirtoilmoituksella tapahtuvia kuljetuksia varten on laadittava erillinen tavaraluettelo jokaista suurkonttia kohti, joka sisältää molempia tavararyhmiä.

Näihin tavararyhmiin liittyvien tavaraluettelojen järjestysnumerot on merkittävä tapauksen mukaan CIM-rahtikirjan tai TR-siirtoilmoituksen tavaran kuvaukselle varattuun kohtaan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja 413-442 artiklassa säädettyjen menettelyjen soveltamiseksi CIM-rahtikirjan tai TR-siirtoilmoituksen liitteenä olevat tavaraluettelot ovat niiden erottamaton osa ja niillä on samat oikeudelliset vaikutukset.

Tavaraluettelojen alkuperäiskappaleessa on oltava lähetysaseman vahvistusmerkinnät.

4 alajakso

Tavanomaisten menettelyjen ja yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamisala

442 artikla

1. Edellä 412-441 artiklan säännökset eivät estä käyttämästä 341-380 artiklassa määriteltyjä menettelyjä niissä tapauksissa, joissa on sovellettava yhteisön passitusmenettelyä. Edellä 415 ja 417 tai 429 ja 432 artiklan säännöksiä on kuitenkin sovellettava.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa CIM-rahtikirjan tai TR-siirtoilmoitukseen on niiden liitteiden kuvaukseen tarkoitettuun kohtaan näiden asiakirjojen laatimishetkellä merkittävä selvästi havaittavalla tavalla viittaus käytettäviin yhteen tai useampaan yhteisön passitusasiakirjaan. Viittauksessa on mainittava jokaisen käytettävän asiakirjan laji, antajatoimipaikka, päiväys ja kirjaamisnumero.

CIM-rahtikirjan 2 kappaleessa tai TR-siirtoilmoituksen 1 ja 2 kappaleessa on lisäksi oltava vahvistusmerkintä, jonka tekee rautatieyhtiö, johon viimeinen yhteisön passituksessa mukana oleva asema kuuluu. Tämän yhtiön on tehtävä vahvistusmerkintänsä varmistuttuaan siitä, että tavarat kuljetetaan niillä yhdellä tai useammalla yhteisön passitusasiakirjalla, joihin viitataan.

3. Kun yhteisön passitus suoritetaan TR-siirtoilmoituksella 426-440 artiklan säännösten mukaan, 1 ja 2 kohtaa ja 412-425 artiklaa ei sovelleta tässä passituksessa käytettyyn CIM-rahtikirjaan. CIM-rahtikirjaan on sen liitteiden kuvaukseen varattuun kohtaan merkittävä selvästi havaittavalla tavalla viittaus TR-siirtoilmoitukseen. Tämän viittauksen on koostuttava maininnasta "TR-siirtoilmoitus" sekä sen jäljessä olevasta sarjanumerosta.

8 LUKU

Tiettyihin kuljetustapoihin sovellettavat erityissäännökset

1 jakso

Ilmateitse tapahtuvat kuljetukset

443 artikla

Yhteisön passitusmenettely on pakollinen ilmateitse kuljetettavien tavaroiden osalta ainoastaan, jos ne lastataan tai lastataan uudelleen ilma-alukseen yhteisön lentokentällä.

444 artikla

1. Kun yhteisön passitusmenettely on 443 artiklan mukaisesti pakollinen ilmateitse kuljetettavien tavaroiden osalta yhteisön lentokentältä lähdettäessä, näitä tavaroita koskevaa tavaraluetteloa, jonka sisältö vastaa kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 9 olevassa lisäyksessä 3 esitettyä mallia, on pidettävä yhteisön passitusilmoitusta vastaavana.

2. Jos kuljetukseen sisältyy sekä tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä että tapauksen mukaan tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, nämä tavarat on sisällytettävä eri tavaraluetteloihin.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tavaraluetteloissa on oltava lentoyhtiön päiväämä ja allekirjoittama maininta näiden tavaraluetteloiden hyväksymisestä yhteisön passitusilmoituksiksi; kyseisessä maininnassa on täsmennettävä tavaraluetteloissa tarkoitettujen tavaroiden tullioikeudellinen asema. Näin täytetty ja allekirjoitettu yksi tai useampi tavaraluettelo vastaa T1-ilmoitusta tai tapauksen mukaan T2-ilmoitusta.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa yhdessä tai useammassa tavaraluettelossa on oltava seuraavat tiedot:

- tavarat kuljettavan lentoyhtiön nimi,

- lennon numero,

- lennon päivämäärä,

- lastauslentokentän (lähtölentokenttä) ja purkauslentokentän (määrälentokenttä) nimi,

ja jokaisen tavaraluettelossa mainitun lähetyksen osalta:

- lentorahtikirjan numero,

- kollien lukumäärä,

- tavaroiden pääkohdittainen kuvaus tai tarvittaessa maininta "yhteislähetys" mahdollisesti lyhennetyssä muodossa,

- bruttomassa.

4. Lentoyhtiö, joka suorittaa tavaroiden kuljetuksen, jonka mukana toimitetaan 1-3 kohdassa tarkoitetut tavaraluettelot, on passituksesta vastaava tämän kuljetuksen osalta.

5. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa lentoyhtiöllä on 398 artiklassa tarkoitettu hyväksytyn lähettäjän asema, 1-3 kohdassa tarkoitetut tavaraluettelot on esitettävä vähintään kahtena kappaleena vahvistusmerkintöjä varten lähtölentokentän tulliviranomaisille, joiden on säilytettävä niistä yksi kappale.

Nämä viranomaiset voivat pyytää, että niille esitetään tarkastusta varten kaikki tavaraluettelossa mainittuja lähetyksiä koskevat lentorahtikirjat.

6. Tavarat kuljettavan lentoyhtiön on ilmoitettava määrälentokentän tullivi ranomaisille yhden tai useamman lähtölentokentän nimet.

Määrälentokentän tulliviranomaiset voivat olla vaatimatta tätä tietoa lentoyhtiöiltä, jos muun muassa niiden käyttämien lentoreittien luonteen ja maantieteellisen ulottuvuuden johdosta lähtölentokentästä tai -kentistä ei ole epäilystä.

7. Yksi kappale 1-5 kohdassa tarkoitetuista tavaraluetteloista on esitettävä määrälentokentän tulliviranomaisille. Näiden viranomaisten on pidettävä yksi kappale näistä ilmoituksista.

8. Määrälentokentän tulliviranomaiset voivat valvontaa varten pyytää, että niille toimitetaan kaikkia lentokentällä purettuja tavaroita koskevat tavaraluettelot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 kohdan säännösten soveltamista.

Nämä viranomaiset voivat myös valvontaa varten pyytää, että niille toimitetaan kaikki tavaraluetteloissa mainittuja lähetyksiä koskevat lentorahtikirjat.

9. Määrälentokentän tulliviranomaisten on kuukausittain toimitettava kunkin lähtölentokentän tulliviranomaisille lentoyhtiöiden laatima luettelo 1-3 kohdassa tarkoitetuista tavaraluetteloista, jotka on esitetty niille edellisen kuukauden aikana. Määrälentokentän tulliviranomaisten on todistettava tämän luettelon todistusvoimaisuus.

Jokaisen tässä luettelossa mainitun tavaraluettelon kuvauksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

- tavaraluettelon viitenumero,

- tavarat kuljettaneen lentoyhtiön nimi (mahdollisesti lyhennettynä),

- lennon numero,

- lennon päivämäärä.

Tulliviranomaiset voivat määräämillään edellytyksillä kahden- tai monenvälisin järjestelyin antaa lentoyhtiöille luvan lähettää tiedot itse ensimmäisen alakohdan säännösten mukaisesti kunkin lähtölentokentän tulliviranomaisille. Luvan antaneiden tulliviranomaisten on annettava luvasta tieto muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

Jos mainittuun luetteloon merkityissä tavaraluetteloissa olevien tietojen suhteen todetaan säännönvastaisuuksia, määrätoimipaikan on ilmoitettava niistä lähtötoimipaikalle viittaamalla erityisesti niitä tavaroita, joiden osalta säännönvastaisuuksia on todettu, koskeviin lentorahtikirjoihin.

10. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat asianomaisten lentoyhtiöiden hakemuksesta kahden- tai monenvälisin järjestelyin sallia yksinkertaistetut yhteisön passitusmenettelyt, joissa käytetään kyseisten lentoyhtiöiden välillä käytössä olevaa tiedonsiirtotekniikkaa 1 kohdassa säädetyn tavaraluettelon käytön sijasta.

11. a) Niiden kansainvälisten lentoyhtiöiden osalta, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön tullialueelle tai joilla on aluetoimisto tällä alueella ja jotka

- käyttävät tiedonsiirtomenetelmiä tietojen lähettämiseksi mainitulla alueella olevien lähtö- ja määrälentokenttien välillä

ja

- täyttävät b alakohdan edellytykset,

on 1-9 kohdassa esitettyä yhteisön passitusmenettelyä yksinkertaistettava niiden pyynnöstä.

Sen jäsenvaltion, johon lentoyhtiö on sijoittautunut, tulliviranomaisten on pyynnön saatuaan ilmoitettava siitä niiden muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joiden alueella tiedonsiirtojärjestelmiin yhdistetyt lähtö- ja määrälentokentät sijaitsevat.

Jollei väitettä ole esitetty 60 päivän kuluessa ilmoituksen tekopäivästä. tulliviranomaisten on annettava lupa c alakohdassa esitettyyn yksinkertaistettuun menettelyyn, jollei koodeksin 97 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksistä muuta johdu.

Lupa on voimassa kaikissa kyseisissä jäsenvaltioissa, ja sitä voidaan soveltaa ainoastaan siinä tarkoitettujen lentokenttien välisiin passituksiin.

b) Jäljempänä c alakohdassa säädetty yksinkertaistettu menettely voidaan myöntää ainoastaan lentoyhtiöille:

- joiden yhteisön sisäisten lentojen lukumäärä on merkittävä,

- jotka lähettävät ja vastaanottavat tavaroita usein,

- joiden käsin tai tietokoneella pidetty kirjanpito tekee tulliviranomaisille mahdolliseksi valvoa niiden toimintoja lähtö- ja määräpaikassa,

- jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen,

- jotka asettavat koko kirjanpitonsa tulliviranomaisten saataville,

- jotka sitoutuvat täyteen vastuuseen tulliviranomaisille velvoitteidensa täyttämisestä ja yhteistyöstä rikkomusten ja säännönvastaisuuksien selvittämiseksi.

c) Yksinkertaistettua menettelyä on sovellettava seuraavasti:

- lentoyhtiön on säilytettävä kaikkien lähetysten asemaa koskevat todisteet liikekirjanpidossaan,

- lähtölentokentällä annetusta tavaraluettelosta, joka lähetetään tiedonsiirtojärjestelmää käyttäen, tulee määrälentokentällä annettu tavaraluettelo,

- lentoyhtiön on merkittävä asianmukainen asema T1, T2, TE (vastaa T2ES:ää), TP (vastaa T2PT:tä) ja C (vastaa T2L:ää) jokaiselle tavaraluettelon tavaralle,

- yhteisön passitusmenettelyä on pidettävä päätettynä, kun tiedonsiirtotavaraluettelo on määrälentokentän tulliviranomaisten saatavilla ja tavarat on esitetty näille,

- tiedonsiirtotavaraluettelon tuloste/kappale on pyynnöstä esitettävä lähtö- ja määrälentokentän tulliviranomaisille,

- lähtölentokentän tulliviranomaisten on suoritettava jälkitarkastusta tarkastamalla asiakirjoja riskiasteanalyysin perusteella,

- määrälentokentän tulliviranomaisten on suoritettava tarkastusta tarkastamalla asiakirjoja riskiasteanalyysin perusteella ja lähetettävä tarvittaessa yksityiskohtia tiedonsiirrossa saapuneista tavaraluetteloista lähtölentokentän tulliviranomaisille tarkastettaviksi,

- lentoyhtiön on vastattava määrälentokentällä havaittujen rikkomusten tai säännönvastaisuuksien tunnistamisesta ja ilmoittamisesta tulliviranomaisille,

- määrälentokentän tulliviranomaisten on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava rikkomuksista tai ja säännönvastaisuuksista lähtölentokentän tulliviranomaisille,

- rikkomukset tai säännönvastaisuudet voidaan käsitellä lentoyhtiöiden ja määrä- ja lähtölentokentän tulliviranomaisten välillä sovittavien menettelyjen mukaisesti.

445 artikla

Yhteisön passitusmenettelyn ollessa 443 artiklan mukaisesti pakollinen ilmateitse kuljetettavien tavaroiden osalta yhteisön lentokentältä lähdettäessä eivät 444 artiklan säännökset estä asianomaisia henkilöitä käyttämästä 341-380 artiklassa määriteltyä yhteisön passitusmenettelyä. Tällöin ei sovelleta 444 artiklassa säädettyjä menettelyjä.

2 jakso

Meritse tapahtuvat kuljetukset

446 artikla

Yhteisön passitusmenettely on pakollinen meritse kuljetettavien tavaroiden osalta ainoastaan, jos ne lastataan tai lastataan uudelleen toiseen alukseen yhteisön satamassa.

447 artikla

Yhteisön passitusmenettelyä ei sovelleta, jos koodeksin 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tavarat lastataan alukseen yhteisön tullialueella sijaitsevassa satamassa

- kolmanteen maahan vietäviksi ilman, että ne puretaan tai lastataan uudelleen toiseen alukseen yhteisön tullialueella sijaitsevassa muussa satamassa

tai

- satamassa sijaitsevalle vapaa-alueelle kuljetettaviksi; tällöin 313 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tiedotuslomakkeen käyttö on pakollista.

448 artikla

1. Yhteisön passitusmenettelyn ollessa 446 artiklan mukaisesti pakollinen meritse kuljetettavien tavaroiden osalta yhteisön satamasta lähdettäessä, voivat jäsenvaltioiden tulliviranomaiset asianomaisten meriliikenneyhtiöiden hakemuksesta ja 2-10 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin yksinkertaistaa yhteisön passitusmenettelyjä sallimalla tavaroita koskevan tavaraluettelon käytön yhteisön passitusilmoituksena tai -asiakirjana.

2. Jäsenvaltion, johon meriliikenneyhtiö on sijoittautunut, tulliviranomaisten on hakemuksen saatuaan ilmoitettava siitä tulliviranomaisille niissä muissa jäsenvaltioissa, joiden alueella aiotut lähtö- ja määräsatamat sijaitsevat.

Jollei väitettä ole esitetty 60 päivän kuluessa ilmoituksen tekopäivästä, tulliviranomaisten on myönnettävä lupa kyseiselle meriliikenneyhtiölle. Lupa on pätevä kaikissa kyseisissä jäsenvaltioissa koodeksin 97 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna kahden- tai monenvälisenä järjestelynä.

Jos lupaa ei myönnetä, on sovellettava 341-380 artiklassa määriteltyä yhteisön passitusmenettelyä.

Lisäksi tämän artiklan säännökset eivät estä asianomaisia, luvan saaneet meriliikenneyhtiöt mukaan lukien, käyttämästä tarvittaessa 341-380 artiklassa määriteltyä yhteisön passitusmenettelyä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan meriliikenneyhtiöille:

- joiden kirjanpito tekee tulliviranomaisille mahdolliseksi valvoa toimintoja,

- jotka eivät ole syyllistyneet tulli- eikä verolainsäädännön vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen,

- jotka käyttävät tavaraluetteloita:

- joiden malli sisältää vähintään kyseisen meriliikenneyhtiön nimen ja täydellisen osoitteen, aluksen tunnistetiedot, lastauspaikan, purkauspaikan, viittauksen konossementtiin ja jokaisesta lähetyksestä kollien lukumäärän, lajin, merkit ja numerot, tavaran kuvauksen, bruttomassan kilogrammoina, ja tapauksen mukaan, konttien numerot,

- joita tulliviranomaiset voivat helposti tarkastaa ja käyttää,

- jotka voidaan esittää asianmukaisesti täytettyinä ja allekirjoitettuina tulliviranomaisille ennen niissä tarkoitetun aluksen lähtöä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on määrättävä, että jos kuljetukseen sisältyy sekä tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä että toisaalta tilanteen mukaan tavaroita, jotka on kuljetettava yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, tavarat on merkittävä eri tavaraluetteloihin.

5. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa yhdessä tai useammassa tavaraluettelossa on oltava meriliikenneyhtiön päiväämä ja allekirjoittama maininta tavaraluettelon tai -luetteloiden hyväksymisestä yhteisön passitusilmoituksiksi; kyseisessä maininnassa on täsmennettävä tavaraluettelossa tai -luetteloissa tarkoitettujen tavaroiden tullioikeudellinen asema. Näin täytetty ja allekirjoitettu yksi tai useampi tavaraluettelo vastaa tapauksen mukaan T1- tai T2-ilmoitusta.

6. Meriliikenneyhtiö, joka suorittaa tavaroiden kuljetuksen, jonka mukana 1-4 kohdassa tarkoitetut tavaraluettelot toimitetaan, on passituksesta vastaava tämän kuljetuksen osalta.

7. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa meriliikenneyhtiöllä on 398 artiklassa tarkoitettu hyväksytyn lähettäjän asema, 1-4 kohdassa tarkoitetut tavaraluettelot on esitettävä vähintään kahtena kappaleena vahvistusmerkintöjä varten lähtösataman tulliviranomaisille, joiden on säilytettävä yksi tavaraluettelon kappale.

8. Edellä 1-4 kohdassa tarkoitetut tavaraluettelot on esitettävä määräsataman tulliviranomaisille vahvistusmerkintöjä varten. Näiden viranomaisten on pidettävä itsellään yksi tavaraluettelon kappale mahdollista tavaroiden tullivalvontaan asettamista varten.

9. Määräsataman tulliviranomaiset voivat tarkastusta varten pyytää, että niille esitetään kaikkia satamassa purettuja tavaroita koskevat tavaraluettelot sekä konossementit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 kohdan säännösten soveltamista.

10. Määräsataman tulliviranomaisten on kuukausittain lähetettävä jokaisen lähtösataman tulliviranomaisille meriliikenneyhtiöiden tai näiden edustajien laatima luettelo 1-4 kohdassa tarkoitetuista tavaraluetteloista, jotka on esitetty niille edellisen kuukauden aikana. Määräsataman tulliviranomaisten on todistettava tämän luettelon todistusvoimaisuus.

Jokaisen tähän luetteloon sisältyvän tavaraluettelon kuvauksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

- tavaraluettelon viitenumero,

- tavarat kuljettaneen meriliikenneyhtiön nimi (mahdollisesti lyhennettynä),

- merikuljetuksen päivämäärä.

Jos mainittuun luetteloon sisältyvissä tavaraluetteloissa olevien tietojen suhteen todetaan säännönvastaisuuksia, määrätoimipaikan on ilmoitettava niistä lähtötoimipaikalle viittaamalla erityisesti tavaroita, joiden osalta säännönvastaisuuksia on todettu, koskeviin konossementteihin.

11. a) Edellä 1-10 kohdassa esitettyä yhteisön passitusmenettelyä voidaan edelleen yksinkertaistaa yhteisön tullialueelle sijoittautuneiden tai tällä alueella aluetoimistoa pitävien, b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien kansainvälisten meriliikenneyhtiöiden hakemuksesta.

Jäsenvaltion, johon meriliikenneyhtiö on sijoittautunut, tulliviranomaisten on hakemuksen saatuaan ilmoitettava siitä tulliviranomaisille niissä muissa jäsenvaltioissa, joiden alueella aiotut lähtö- ja määräsatamat sijaitsevat.

Jollei väitettä ole esitetty 60 päivän kuluessa ilmoituksen tekopäivästä, tulliviranomaisten on annettava lupa c alakohdassa esitettyyn yksinkertaistettuun menettelyyn, jollei koodeksin 97 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksistä muuta johdu.

Tämä lupa on pätevä kyseisissä jäsenvaltioissa, ja sitä sovelletaan ainoastaan mainitussa luvassa tarkoitettujen satamien välisiin passituksiin.

b) Edellä c alakohdassa säädetty yksinkertaistettu menettely voidaan myöntää ainoastaan meriliikenneyhtiöille:

- joilla on lupa käyttää tavaraluetteloja tämän artiklan säännösten mukaisesti,

- jotka suorittavat huomattavan määrän säännöllisiä yhteisön sisäisiä matkoja hyväksytyillä reiteillä,

- jotka lähettävät ja vastaanottavat tavaroita usein,

- jotka sitoutuvat täyteen vastuuseen tulliviranomaisille velvoitteidensa täyttämisestä ja yhteistyöstä kaikkien rikkomusten ja säännönvastaisuuksien selvittämiseksi.

c) Yksinkertaistettua menettelyä on sovellettava seuraavasti:

- meriliikenneyhtiön on säilytettävä kaikkien lähetysten asemaa koskevat todisteet liikekirjanpidossaan ja tavaraluettelojen jäljennöksissä,

- meriliikenneyhtiö voi merkitä kaikki kuljettavat tavarat yhteen tavaraluetteloon; tällöin sen on merkittävä asianmukainen asema T1, T2, TE (vastaa T2ES:ää), TP (vastaa T2PT:tä) ja C (vastaa T2L:ää) jokaiselle tavaraluettelon tavaralle,

- yhteisön passitusmenettelyä on pidettävä päätettynä, kun tavaraluettelot ja tavarat esitetään määräsataman tulliviranomaiselle,

- lähtösataman tulliviranomaisten on suoritettava jälkitarkastusta tarkastamalla asiakirjoja riskiasteanalyysin perusteella,

- määräsataman tulliviranomaisten on suoritettava tarkastuksia tarkastamalla asiakirjoja riskiasteanalyysin perusteella ja lähetettävä tarvittaessa yksityiskohtia tavaraluetteloista lähtösataman tulliviranomaisille tarkastettaviksi,

- meriliikenneyhtiön on vastattava määräsatamassa havaittujen rikkomusten tai säännönvastaisuuksien tunnistamisesta ja ilmoittamisesta tulliviranomaisille,

- määräsataman tulliviranomaisten on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava rikkomuksista tai säännönvastaisuuksista lähtösataman tulliviranomaisille.

449 artikla

Poiketen siitä, mitä 446 artiklassa säädetään, yhteisön tullialueella sijaitsevaan satamaan perustetulla vapaa-alueella lastattuja tai muuhun alukseen uudelleenlastattuja tavaroita on pidettävä kolmannessa maassa sijaitsevassa satamassa lastattuina tai uudellenlastattuina, jollei tulliviranomaisten aluksen asiakirjoihin tekemästä vahvistusmerkinnästä todeta, että alus saapuu vapaa-alueeseen kuulumattomasta sataman osasta.

3 jakso

Putkijohdoissa tapahtuvat kuljetukset

450 artikla

1. Jos yhteisön passitusmenettelyä on sovellettava, tähän menettelyyn kuuluvia muodollisuuksia on mukautettava 2-6 kohdan säännösten mukaan putkijohdoissa tapahtuvaa tavaroiden kuljetusta varten.

2. Putkijohdoissa kuljetettavia tavaroita on pidettävä yhteisön passitusmenettelyyn asetettuina:

- niiden saavuttua yhteisön tullialueelle, jos kyse on putkijohdoissa mainitulle alueelle saapuvasta tavarasta,

- kun ne on johdettu putkijohtoon, jos kyse on jo yhteisön tullialueella olevista tavaroista.

Näiden tavaroiden yhteisöasema on tarvittaessa vahvistettava 313-340 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Siihen jäsenvaltioon, jonka alueen kautta 2 kohdassa tarkoitetut tavarat saapuvat yhteisön tullialueelle tai siihen jäsenvaltioon, jossa niiden kuljetus alkaa, sijoittautuneesta putkijohtojen käyttäjästä tulee passituksesta vastaava näiden tavaroiden osalta.

4. Koodeksin 96 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa kuljettajana on pidettävä putkijohtojen käyttäjää, joka on sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jonka alueen kautta tavarat kuljetetaan putkijohdoissa.

5. Yhteisön passitusta on pidettävä päättyneenä, kun putkijohdoissa kuljetettavat tavarat saapuvat vastaanottajiensa laitoksiin tai vastaanottajan jakeluverkostoon ja viedään tämän kirjanpitoon.

6. Tavaroiden kuljetuksen kanssa tekemisissä olevien yritysten on pidettävä kirjanpitoa, joka niiden on saatettava tulliviranomaisten saataville 2-4 kohdassa tarkoitetuissa yhteisön passituksissa mahdollisesti tarpeellisina pidettävien tarkastusten suorittamista varten.

9 LUKU

TIR-carnet- tai ATA-carnet-menettelyssä suoritettavat kuljetukset

1 jakso

Yhteiset säännökset

451 artikla

1. Kun tavaran kuljetus yhteisön tullialueen paikasta toiseen on koodeksin 91 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan sekä 163 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettava

- TIR-carnet'lla tapahtuvassa tavaroiden kansainvälisessä kuljetusmenettelyssä (TIR-yleissopimus),

- ATA-carnet'lla (ATA-yleissopimus),

yhteisön tullialuetta on TIR- tai ATA-carnet'n käyttöä tähän kuljetukseen koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen kannalta pidettävä yhtenä alueena.

2. Käytettäessä ATA-carnet'ta passitusasiakirjana "passituksella" tarkoitetaan tavaroiden kuljetusta yhteisön tullialueella sijaitsevasta tullitoimipaikasta toiseen samalla alueella sijaitsevaan tullitoimipaikkaan.

452 artikla

Jos tavaroiden kuljetus yhteisön tullialueen paikasta toiseen suoritetaan osittain kolmannen maan alueen kautta, TIR- tai ATA-menettelyyn kuuluvia tarkastuksia ja muodollisuuksia on sovellettava paikoissa, joissa kuljetus poistuu väliaikaisesti yhteisön tullialueelta ja saapuu uudelleen tälle alueelle.

453 artikla

1. TIR- tai ATA-carnet'lla yhteisön tullialueelle kuljetettuja tavaroita on pidettävä muina kuin yhteisötavaroina, jollei niiden yhteisöasemaa vahvisteta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden yhteisöasema on vahvistettava 314-324 artiklan säännösten mukaisesti.

454 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TIR-yleissopimuksen ja ATA-yleissopimuksen erityisten, takaajayhdistysten vastuuta TIR-carnet'ta tai ATA-carnet'ta käytettäessä koskevien säännösten soveltamista.

2. Jos TIR-carnet'lla suoritettavan kuljetuksen tai ATA-carnet'lla suoritettavan passituksen aikana tai johdosta todetaan, että tietyssä jäsenvaltiossa on tapahtunut rikkomus tai säännönvastaisuus, tämän jäsenvaltion on perittävä takaisin mahdollisesti kannettavat tullit ja muut maksut yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistussäännösten soveltamista.

3. Jollei ole mahdollista määrittää aluetta, jolla rikkomus tai säännönvastaisuus on tapahtunut, sitä on pidettävä siinä jäsenvaltiossa tapahtuneena, jossa se on todettu, jollei 455 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa esitetä tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla todisteita toiminnon säännönmukaisesta suorittamisesta tai paikasta, jossa rikkomus taikka säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut.

Jos tällaisten todisteiden puuttuessa kyseistä rikkomusta tai säännönvastaisuutta edelleen on pidettävä siinä jäsenvaltiossa tapahtuneena, jossa se on todettu, tämän jäsenvaltion on kannettava kyseisiin tavaroihin liittyvät tullit ja muut maksut yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti.

Jos myöhemmin määritetään jäsenvaltio, jossa mainittu rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, tullit ja muut maksut alun perin kantaneen jäsenvaltion on palautettava ensiksi mainitulle jäsenvaltiolle tullit ja muut maksut - lukuun ottamatta niitä, jotka on kannettu toisen alakohdan mukaisesti yhteisön omina varoina - jotka tavaroista on tässä jäsenvaltiossa kannettava. Tällöin mahdollinen ylijäämä on maksettava takaisin maksut alun perin suorittaneelle henkilölle.

Jos tullit ja muut maksut takaisin perineen jäsenvaltion alun perin kantamien ja palauttamien tullien ja muiden maksujen määrä on alhaisempi kuin se määrä, joka vaaditaan siinä jäsenvaltiossa, jossa rikkomus tai säännönvastaisuus on tosiasiallisesti tapahtunut, tämän jäsenvaltion on kannettava erotus yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden tullihallintojen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rikkomusten tai säännönvastaisuuksien torjumiseksi ja tehokkaiden seuraamusten määräämiseksi niistä.

455 artikla

1. Jos TIR-carnet'lla suoritettavan kuljetuksen tai ATA-carnet'lla suoritettavan passituksen aikana tai johdosta todetaan, että rikkomus tai säännönvastaisuus on tapahtunut, tulliviranomaisten on ilmoitettava siitä TIR-carnet'n tai ATA-carnet'n haltijalle ja takaajayhdistykselle, tapauksen mukaan, TIR-yleissopimuksen 11 artiklan 1 kohdassa tai ATA-yleissopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa määrätyssä määräajassa.

2. Todiste TIR-carnet'lla tai ATA-carnet'lla suoritettavan toiminnon 454 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta säännönmukaisuudesta on esitettävä tapauksen mukaan TIR-yleissopimuksen 11 artiklan 2 kohdassa tai ATA-yleissopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyssä määräajassa.

3. Todiste voidaan esittää tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla erityisesti:

a) tulliviranomaisten oikeaksi todistamalla asiakirjalla, jossa vahvistetaan, että kyseiset tavarat on esitetty määrätoimipaikassa. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot;

tai

b) kolmannessa maassa annetulla vapaaseen liikkeeseen luovutusta osoittavalla tulliasiakirjalla tai sen jäljennöksellä taikka valojäljennöksellä; jäljennöksen tai valojäljennöksen on oltava joko alkuperäisen asiakirjan vahvistaneen toimielimen tai kyseisen kolmannen maan virallisten toimielinten taikka jonkin jäsenvaltion virallisten toimielinten oikeaksi todistama. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot;

tai

c) ATA-yleissopimuksen osalta mainitun yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyillä todistamiskeinoilla.

2 jakso

TIR-carnet-menettelyä koskevat säännökset

456 artikla

TIR-yleissopimuksen 1 artiklan h alakohdassa "rajanylitystoimipaikalla" tarkoitetaan tullitoimipaikkaa, jonka kautta TIR-yleissopimuksessa määritelty tieliikenteen ajoneuvo, ajoneuvokokonaisuus tai kontti tuodaan yhteisön tullialueelle tai viedään yhteisön tullialueelta TIR-menettelyn aikana.

457 artikla

Kun lähetys saapuu yhteisön tullialueelle tai alkaa yhteisön tullialueella sijaitsevassa lähtötoimipaikassa TIR-yleissopimuksen 8 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa, takaajayhdistyksen on tultava vastuuseen tai oltava vastuussa tulliviranomaisille jokaisessa jäsenvaltiossa, jonka alueella TIR-lähetystä kuljetetaan paikkaan, jossa se poistuu yhteisön tullialueelta, tai tällä alueella sijaitsevaan määrätoimipaikkaan.

3 jakso

ATA-carnet-menettelyä koskevat säännökset

458 artikla

1. Tulliviranomaisten on nimettävä jokaisessa jäsenvaltiossa keskustoimipaikka, jonka tehtävänä on ATA-carnet'ihin liittyviä rikkomuksia tai säännönvastaisuuksia koskevien toimien yhteensovittaminen.

Kyseisten viranomaisten on annettava nimetyt toimipaikat ja niiden osoite tiedoksi komissiolle. Luettelo näistä toimipaikoista julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

2. Kannettavien tullien ja muiden maksujen kantamiseen velvollista jäsenvaltiota määrättäessä on jäsenvaltiona, jossa ATA-carnet'lla suoritettavan passituksen aikana tapahtunut rikkomus tai säännönvastaisuus on 454 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla todettu, pidettävä sitä, jossa tavarat on löydetty, ja jos tavaroita ei ole löydetty, jäsenvaltiota, jonka keskustoimipaikalla on hallussaan viimeisin carnet'sta irrotettu lehti.

459 artikla

1. Jäsenvaltion tulliviranomaisten todetessa tullivelan syntymisen, on maksuvaatimus osoitettava jäsenvaltion takaajayhdistykselle viipymättä. Jos tullivelan syntyminen johtuu siitä, ettei ATA-carnet'ssa tarkoitettuja tavaroita ole jälleenviety tai ettei niille ole säännönmukaisesti osoitettu tulliselvitysmuotoa ATA-yleissopimuksen mukaisesti asetetussa määräajassa, maksuvaatimus voidaan esittää aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua carnet'n voimassaoloajan päättymisestä.

2. Maksuvaatimuksen esittävän keskustoimipaikan on mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti osoitettava sille keskustoimipaikalle, jonka toimialueella väliaikaisen maahantuonnin toimipaikka sijaitsee, liitteessä 59 olevan mallin mukaan laadittu ilmoitus.

Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös selvittämättömästä lehdestä, jos keskustoimipaikan hallussa on tällainen lehti. Ilmoitusta voidaan myös käyttää aina, kun sitä pidetään tarpeellisena.

460 artikla

1. Edellä 459 artiklassa tarkoitettuun maksuvaatimukseen perustuva tullien ja verojen määrä on laskettava liitteessä 60 olevan verotuslomakkeen mallin avulla, joka on täytettävä mainittuun mallilomakkeeseen liitettyjen ohjeiden mukaan.

Verotuslomake voidaan lähettää maksuvaatimuksen esittämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua maksuvaatimuksen esittämispäivästä, ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona tulliviranomaiset aloittavat perintätoimet.

2. Jäljempänä 461 artiklan mukaisesti ja siinä säädetyin edellytyksin tämän lomakkeen lähettäminen tullihallinnolta sen takaajayhdistykselle ei vapauta yhteisön muita takaajayhdistyksiä tullien ja muiden maksujen mahdollisesta maksamisesta, jos todetaan, että rikkomus tai säännönvastaisuus on tapahtunut muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely on alunperin aloitettu.

3. Verotuslomake on tapauksen mukaan täytettävä kahtena tai kolmena kappaleena. Ensimmäinen kappale on tarkoitettu sen jäsenvaltion tulliviranomaisten, jossa maksuvaatimus on esitetty, takaajayhdistykselle. Toinen kappale on säilytettävä lomakkeen antaneessa keskustoimipaikassa. Lomakkeen antaneen keskustoimipaikan on tarvittaessa lähetettävä kolmas kappale siihen keskustoimipaikkaan, jonka toimialueeseen väliaikaisen maahantuonnin toimipaikka kuuluu.

461 artikla

1. Jos vahvistetaan, että rikkomus tai säännönvastaisuus on tapahtunut muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely on alunperin aloitettu, ensimmäisen jäsenvaltion keskustoimipaikan on osaltaan lopetettava asian käsittely.

2. Käsittelyn lopettamiseksi sen on lähetettävä toisen jäsenvaltion keskustoimipaikalle hallussaan oleva asiaa koskeva aineisto ja maksettava tarvittaessa takaajayhdistykselleen takaisin määrät, jotka tämä on jo mahdollisesti tallettanut tai väliaikaisesti maksanut.

Asian käsittely voidaan kuitenkin lopettaa ainoastaan, jos ensimmäisen jäsenvaltion keskustoimipaikka saa toisen jäsenvaltion keskustoimipaikalta käsittelyvastuusta vapauttamista koskevan ilmoituksen, jossa mainitaan erityisesti, että tässä toisessa jäsenvaltiossa on esitetty maksuvaatimus ATA-yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti. Käsittelyvastuusta vapauttamista koskeva ilmoitus on laadittava liitteessä 61 olevan mallin mukaan.

3. Sen jäsenvaltion, jossa rikkomus tai säännönvastaisuus on tapahtunut, keskustoimipaikan on otettava perintämenettely hoitaakseen ja kannettava tarvittaessa takaajayhdistykseltään sijaintijäsenvaltiossaan voimassa olevien määrien mukaisina kannettavista tulleista ja muista maksuista johtuvat määrät.

4. Menettelyn siirron on tapahduttava vuoden kuluessa carnet'n voimassaoloajan päättymisestä, jollei maksu ole tullut lopulliseksi ATA-yleissopimuksen 7 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti. Jos tämä määräaika ylitetään, sovelletaan 454 artiklan 3 kohdan kolmannen ja neljännen alakohdan säännöksiä.

10 LUKU

Lomake 302 -menettelyssä suoritettavat kuljetukset

462 artikla

1. Jos tavaran kuljetus yhteisön tullialueen paikasta toiseen on koodeksin 91 artiklan 2 kohdan e alakohdan ja 163 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti suoritettava lomakkeella 302, josta määrätään Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 allekirjoitetussa Pohjois-Atlantin Liiton jäsenvaltioiden välisessä niiden joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa, yhteisön tullialuetta on pidettävä yhtenä alueena tämän lomakkeen käyttöä tähän kuljetukseen koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen kannalta.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu kuljetus suoritetaan osittain kolmannen maan alueen kautta, lomakkeeseen 302 liittyviä tarkastuksia ja muodollisuuksia on sovellettava paikoissa, joissa kuljetus poistuu väliaikaisesti yhteisön tullialueelta ja saapuu uudelleen tälle alueelle.

3. Jos lomakkeella 302 suoritettavan kuljetuksen aikana tai johdosta todetaan, että tietyssä jäsenvaltiossa on tapahtunut rikkomus tai säännönvastaisuus, tämän jäsenvaltion on kannettava mahdollisesti vaadittavat tullit ja muut maksut yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistussäännösten soveltamista.

4. Edellä 454 artiklan 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

11 LUKU

Yhteisön passitusasiakirjojen käyttö tiettyjen tavaroiden vientiä koskevia toimenpiteitä sovellettaessa

463 artikla

1. Tässä luvussa vahvistetaan edellytykset, joita on sovellettava tavaroihin, joita kuljetetaan yhteisön tullialueella yhteisön passitusmenettelyssä tai muussa passitusmenettelyssä ja joiden vienti yhteisön ulkopuolelle on kiellettyä tai rajoitusten, veron taikka muiden maksujen alaista.

2. Näitä edellytyksiä sovelletaan kuitenkin ainoastaan siltä osin kuin toimenpide kiellon, rajoituksen, veron tai muun maksun käyttöönottamiseksi sitä edellyttää, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän toimenpiteen mahdollisesti sisältämien muiden erityissäännösten soveltamista.

464 artikla

Kun 463 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tavarat asetetaan yhteisön passitusmenettelyyn, passituksesta vastaavan on merkittävä yhteisön passitusilmoituksen kohtaan "Tavaran kuvaus" jokin seuraavista maininnoista tapauksen mukaan:

- Salida de la Comunidad sometida a restricciones.

- Udpassage fra Fællesskabet undergivet restriktioner.

- Ausgang aus der Gemeinschaft - Beschränkungen unterworfen.

- ¸îïäïò áðü ôçí Êïéíüôçôá õðïêåéìÝíç óå ðåñéïñéóìïýò.

- Export from the Community subject to restrictions.

- Sortie de la Communauté soumise à des restrictions.

- Uscita dalla Comunità assoggettata a restrizioni.

- Verlaten van de Gemeenschap aan beperkingen onderworpen.

- Saída da Comunidade sujeita a restrições.

- Salida de la Comunidad sujeta a pago de derechos.

- Udpassage fra Fællesskabet betinget af afgiftsbetaling.

- Ausgang aus der Gemeinschaft - Abgabenerhebungen unterworfen.

- ¸îïäïò áðü ôçí Êïéíüôçôá õðïêåéìÝíç óå åðéâÜñõíóç.

- Export from the Community subject to duty.

- Sortie de la Communauté soumise à imposition.

- Uscita dalla Comunità assoggettata a tassazione.

- Verlaten van de Gemeenschap aan belastingheffing onderworpen.

- Saída da Comunidade sujeita a pagamento de imposiçôes.

465 artikla

1. Kun 463 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tavarat asetetaan muuhun passitusmenettelyyn kuin yhteisön passitusmenettelyyn, tullitoimipaikan, jossa vaaditut lähetysmuodollisuudet suoritetaan, on laaditutettava 472 artiklassa säädetty T5-valvontakappale. Asianomaisen on merkittävä mainitun kappaleen 104 kohtaan tapauksen mukaan jokin 464 artiklassa säädetyistä maininnoista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on merkittävä tulliasiakirjaan, jolla tavarat kuljetetaan, tapauksen mukaan jokin 464 artiklassa säädetyistä maininnoista.

466 artikla

Edellä 464 ja 465 artiklan säännöksiä ei sovelleta, jos sen jälkeen kun tavarat on ilmoitettu yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäviksi, tullitoimipaikalle, jossa vientimuodollisuudet suoritetaan, todistetaan, että hallinnollinen toimi, jolla ne vapautetaan niille säädetystä rajoituksesta, on suoritettu, tai että kannettavat vientitullit, vero tai maksu on maksettu taikka että tavarat niiden tilanteen huomioon ottaen voidaan viedä yhteisön tullialueelta ilman muita muodollisuuksia.

467 artikla

1. Jos 463 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimenpide edellyttää vakuuden antamista, vakuus on annettava niissä tapauksissa, joissa 463 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kahden yhteisön tullialueella sijaitsevan paikan välillä kuljetettavat tavarat viedään tulliasiakirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan kuljetuksen aikana tältä alueelta muutoin kuin ilmateitse.

2. Vakuus on annettava siinä toimipaikassa, jossa vaaditut tavaroiden lähetykseen liittyvät muodollisuudet suoritetaan tai muussa sen jäsenvaltion, johon tämä toimipaikka kuuluu, tähän tarkoitukseen määräämässä toimielimessä tämän jäsenvaltion tulliviranomaisten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan. Jos kyseessä on toimenpide, jolla otetaan käyttöön vero tai muu maksu, vakuutta ei tarvitse antaa silloin, kun tavaroiden kuljetuksen tapahtuessa yhteisön passitusmenettelyssä on annettu muu vakuus kuin käteistalletus tai vakuuden antamisesta on myönnetty vapautus passituksesta vastaavan henkilöstä johtuvista syistä.

468 artikla

1. Edellä 465 artiklan säännöksiä sovelletaan myös 463 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin, joita kuljetetaan kahden yhteisön tullialueella sijaitsevan paikan välillä EFTA-maan alueen kautta ja jotka jälleenlähetetään jostakin näistä maista.

Poiketen siitä, mitä 482 artiklassa säädetään, T5-valvontakappaleen alkuperäiskappale on toimitettava tavaroiden mukana määräjäsenvaltion toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan saakka.

Lähtötoimipaikan on asetettava määräaika, jonka kuluessa tavarat on jälleentuotava yhteisön tullialueelle.

2. Jos 463 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimenpide edellyttää vakuuden antamista, vakuus on 467 artiklan säännöksistä poiketen annettava kaikissa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

469 artikla

Jos tavaroita ei uudelleen luovuteta vapaaseen liikkeeseen välittömästi niiden määrätoimipaikkaan saapumisen jälkeen, tämän toimipaikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan niitä varten säädettyjen 463 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltaminen.

470 artikla

Jos 463 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, 467 artiklassa säädetyin edellytyksin, myös ilmateitse, kuljetettuja tavaroita ei jälleentuoda yhteisön tullialueelle vahvistetussa määräajassa, niitä on pidettävä siitä jäsenvaltiosta, josta ne on lähetetty, säännönvastaisesti kolmanteen maahan vietyinä, jollei todisteta, että ne ovat tuhoutuneet ylivoimaisen esteen tai ennalta-arvaamattoman tapahtuman johdosta.

12 LUKU

Tavaroiden käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvontaa edellyttävien yhteisön toimenpiteiden soveltamiseksi käytettäviä asiakirjoja (T5-valvontakappale) koskevat säännökset

471 artikla

1. Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) "toimivaltaisilla viranomaisilla"

tulliviranomaisia tai muita viranomaisia, joiden tehtävänä on soveltaa tätä lukua;

b) "toimipaikalla"

tullitoimipaikkaa tai paikallisen tason toimielintä, jonka tehtävänä on soveltaa tätä lukua.

472 artikla

1. Kun tavaroiden tuontia tai vientiä taikka tavaroiden kuljetusta yhteisön tullialueella koskevan yhteisön toimenpiteen soveltaminen edellyttää sen todistamista, että kyseiset tavarat on käytetty tällä toimenpiteellä aiottuun tai määrättyyn käyttötarkoitukseen ja/tai ne ovat saapuneet siinä määrättyyn määräpaikkaan, asia on todistettava esittämällä T5-valvontakappale. "T5-valvontakappaleella" tarkoitetaan T5-lomakkeelle laadittua kappaletta, jota voidaan täydentää yhdellä tai useammalla T5 a -lomakkeella 478 artiklassa säädetyin edellytyksin taikka yhdellä tai useammalla T5-tavaraluettelolla 479 ja 480 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Samanaikaisesti mutta eri tarkoituksiin voidaan käyttää useita T5-valvontakappaleita, jos niistä jokaisesta on määrätty yhteisön toimenpiteellä.

2. Henkilön, joka allekirjoittaa 1 kohdassa tarkoitetun T5-valvontakappaleen, on käytettävä tässä asiakirjassa esitetyt tavarat ilmoitettuun käyttötarkoitukseen ja/tai toimitettava ne ilmoitettuun määräpaikkaan.

473 artikla

Lomakkeiden, joille T5-valvontakappale laaditaan, on oltava liitteissä 63, 64 ja 65 olevien mallien mukaiset.

Lomakkeet on täytettävä liitteessä 66 olevien ohjeiden mukaisesti ja tarvittaessa muissa yhteisön säännöksissä säädetyt täydentävät huomautukset huomioon ottaen. Jokaisen jäsenvaltion on tarvittaessa täydennettävä näitä ohjeita.

T5-valvontakappale on annettava ja sitä on käytettävä 476-485 artiklan säännösten mukaisesti.

474 artikla

1. Käytettävän paperin on oltava vaaleansinistä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 40 grammaa neliömetriltä. Paperin on oltava riittävän läpikuultamatonta, jotteivät toisella puolella olevat tiedot haittaa toisella puolella olevien tietojen luettavuutta, ja sen on oltava vahvuudeltaan sellaista, ettei se repeä eikä rypisty tavanomaisessa käytössä.

2. Lomakkeiden koon on oltava:

a) T5-lomakkeissa (liite 63) ja T5 a -lomakkeissa (liite 64) 210 × 297 millimetriä, jolloin pituuden osalta hyväksytään enintään -5 ja +8 millimetrin poikkeama;

b) T5-tavaraluetteloissa (liite 65) 297 × 420 millimetriä, jolloin pituuden osalta hyväksytään enintään -5 ja +8 millimetrin poikkeama.

3. Lomakkeen eri kappaleet on merkittävä väreillä seuraavasti:

- alkuperäiskappaleen oikeassa reunassa on oltava yhtäjaksoinen musta viiva,

- tämän reunaviivan leveyden on oltava noin 3 millimetriä.

4. Lomakkeen etupuolella olevat palautusosoite ja tärkeä huomautus voidaan painaa punaisella värillä.

475 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että T5-valvontakappaleen lomakkeissa on mainittava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta se voidaan tunnistaa.

476 artikla

T5-valvontakappale on laadittava jollakin lähtöjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä yhteisön virallisella kielellä.

Muun jäsenvaltion, jossa tämä asiakirja on esitettävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa pyytää käännöksen tämän jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

477 artikla

1. T5-valvontakappale on täytettävä kirjoituskoneella tai kirjoittimella taikka vastaavalla menetelmällä. Se voidaan täyttää myös luettavalla tavalla käsin, musteella ja isoin painokirjaimin.

Lomakkeissa ei saa olla raaputtamalla tai päällekirjoittamalla tehtyjä korjauksia. Niihin tehtävät muutokset on tehtävä viivaamalla yli virheelliset merkinnät ja lisäämällä tarvittaessa halutut merkinnät. Näin tehtyjen muutosten on oltava niiden tekijän varmentamat ja tulliviranomaisten nimenomaisesti vahvistamat.

2. T5-valvontakappale voidaan myös valmistaa ja täyttää automaattista jäljentämismenetelmää käyttäen, jos malleja, paperia, lomakkeiden mittoja, käytettävää kieltä, luettavuutta, raaputtamis- ja päällekirjoituskieltoa sekä muutoksia koskevia säännöksiä noudatetaan tarkasti.

478 artikla

1. Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa alueelleen sijoittautuneille yrityksille luvan täydentää T5-valvontakappaletta yhdellä tai useammalla T5 a -lomakkeella, jos kaikki nämä lomakkeet koskevat ainoastaan yhteen kuljetusvälineeseen lastattua, yhdelle vastaanottajalle tarkoitettua, yhteen käyttötarkoitukseen käytettävää ja/tai yhteen määräpaikkaan toimitettavaa yhtä tavaralähetystä.

2. Käytettävien T5 a -lomakkeiden lukumäärä on merkittävä sen T5-valvontakappaleen, johon ne liittyvät, 3 kohtaan. T5-valvontakappaleen kirjaamisnumero on ilmoitettava jokaisen T5 a -lomakkeen kirjaamismerkintöjä varten varatussa kohdassa. T5-valvontakappaleeseen ja yhteen tai useampaan T5 a -lomakkeeseen merkittyjen kollien kokonaismäärä on ilmoitettava T5-valvontakappaleen 6 kohdassa.

479 artikla

1. Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa alueelleen sijoittautuneille yrityksille luvan täydentää T5-valvontakappaletta yhdellä tai useammalla T5- tavaraluettelolla, jotka sisältävät tavallisesti T5-lomakkeen 31, 33, 35, 38, 100, 103 ja 105 kohdassa olevat tiedot, jos kaikki nämä lomakkeet koskevat ainoastaan yhteen kuljetusvälineeseen lastattua, yhdelle vastaanottajalle tarkoitettua, yhteen käyttötarkoitukseen käytettävää ja/tai yhteen määräpaikkaan toimitettavaa yhtä tavaralähetystä.

2. Ainoastaan T5-tavaraluettelon etupuolta voidaan käyttää. Jokaisen T5-tavaraluetteloon sisältyvän tavaran edessä on oltava järjestysnumero; kaikki luettelon sarakkeiden otsikoissa tarkoitetut tiedot on annettava.

Välittömästi viimeisen merkinnän alapuolelle on vedettävä vaakasuora viiva, ja käyttämätön tila on viivattava ristiin siten, ettei myöhempiä lisäyksiä voida tehdä. Luettelossa esitetyt tavarat sisältävien kollien kokonaismäärä sekä niiden kokonaisbruttomassa ja kokonaisnettomassa on ilmoitettava vastaavien kohtien lopussa.

3. T5-tavaraluetteloja käytettäessä on sen T5-valvontakappaleen, johon ne liittyvät, 31, 33, 35, 38, 100, 103 ja 105 kohta viivattava ristiin eikä tätä asiakirjaa voi täydentää T5 a -lomakkeilla.

4. Käytettävien T5-tavaraluettelojen lukumäärä on ilmoitettava T5-valvontakappaleen 4 kohdassa. T5-valvontakappaleen kirjaamisnumero on ilmoitettava jokaisen T5 -tavaraluettelon kirjaamismerkintöjä varten varatussa kohdassa. Eri tavaraluetteloihin merkittyjen kollien kokonaismäärä on ilmoitettava T5-valvontakappaleen 6 kohdassa.

480 artikla

1. Edellä 479 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa voidaan määrätä, että yritysten, joiden kirjanpito perustuu yhtenäistettyyn elektroniseen tai automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään, on käytettävä tällä järjestelmällä laadittuja T5- tavaraluetteloja, jotka, vaikka niissä on kaikki liitteessä 65 esitetyn malliluettelon mukaiset tiedot, eivät täytä kaikkia 473-475 ja 477 artiklan edellytyksiä eivätkä 479 artiklan 2 kohdan edellytystä, joka koskee velvoitetta merkitä järjestysnumero jokaisen luettelon tavaran eteen.

Nämä luettelot on kuitenkin laadittava ja täytettävä siten, että toimivaltaiset viranomaiset voivat helposti käyttää niitä.

2. Lupa voidaan myöntää ainoastaan yrityksille, jotka tarjoavat kaikki toimivaltaisten viranomaisten tarpeellisina pitämät takeet.

3. Voidaan myös antaa lupa käyttää 479 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tavaraluetteloina lähetys-/vientimuodollisuuksien suorittamista varten laadittuja kuvailevia luetteloja, vaikka niitä antavien yritysten kirjanpito ei perustu yhtenäistettyyn elektroniseen tai automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään.

4. Luvanhaltija on vastuussa, jos joku käyttää väärin tämän laatimia tavaraluetteloita.

481 artikla

1. Asianomaisen on laadittava T5-valvontakappale ja tarvittaessa T5 a -lomakkeet tai T5-tavaraluettelot yhtenä alkuperäiskappaleena ja vähintään yhtenä jäljennöksenä. Jokaisessa näistä asiakirjoista on oltava asianomaisen omakätinen allekirjoitus.

2. T5-valvontakappaleessa ja tarvittaessa T5 a -lomakkeissa tai T5-tavaraluetteloissa on oltava tavaran kuvauksen ja lisätietojen osalta kaikki valvontaa edellyttävään yhteisön toimenpiteeseen liittyvissä säännöksissä vaadittavat tiedot.

3. Jos tavaroita ei aseteta yhteisön passitusmenettelyyn, T5-valvontakappaleessa on oltava viittaus mahdollisesti käytettävään passitusmenettelyyn liittyvään asiakirjaan. Jos mitään passitusmenettelyä ei käytetä, T5-valvontakappaleessa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- mercancías fuera del procedimiento de tránsito

- ingen forsendelsesprocedure

- nicht im Versandverfahren befindliche Waren

- åßôå óå ìíåßá "Åìðïñåýìáôá åêôüò äéáäéêáóßáò äéáìåôá- êüìéóçò"

- goods not covered by a transit procedure

- marchandises hors procédure de transit

- merci non vincolate ad una procedura di transito

- goederen niet geplaatst onder een regeling voor douanevervoer

- mercadorias nâo abrangidas por um procedimento de trânsito.

4. Yhteisön passitusasiakirjassa tai käytettävään passitusmenettelyyn liittyvässä asiakirjassa on oltava viittaus annettuihin yhteen tai useampaan T5-valvontakappaleeseen.

482 artikla

1. Kun tavarat kuljetetaan yhteisön passitusmenettelyssä tai muussa passitusmenettelyssä, lähtötoimipaikan on annettava T5-valvontakappale.

Lähtötoimipaikan on pidettävä itsellään T5-valvontakappaleen yksi jäljennös.

T5-valvontakappaleen alkuperäiskappale on toimitettava tavaroiden mukana samoin edellytyksin kuin käytettävään passitusmenettelyyn liittyvä asiakirja ainakin siihen toimipaikkaan, jossa tavaroiden käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta todistetaan.

2. Jos käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonnan alaisia tavaroita ei aseteta passitusmenettelyyn, lähetysjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava T5 -valvontakappale. Näiden on pidettävä itsellään T5-valvontakappaleen yksi jäljennös.

T5-valvontakappaleessa on oltava jokin 481 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista maininnoista.

3. Lähtöjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava T5-valvontakappale ja tarvittaessa yksi tai useampi T5 a -lomake taikka T5-tavaraluettelo. Vahvistusmerkinnässä on oltava seuraavat näiden asiakirjojen A kohtaan (lähtötoimipaikka) merkittävät maininnat:

a) T5-valvontakappale: lähtötoimipaikan nimi ja leima, toimivaltaisen henkilön allekirjoitus, vahvistuspäivä ja kirjaamisnumero, joka voi olla esipainettu;

b) T5 a -lomake tai T5-tavaraluettelo: T5-valvontakappaleessa oleva numero. Tämä numero on merkittävä joko lähtötoimipaikan nimen sisältävällä leimalla tai käsin. Jälkimmäisessä tapauksessa sen ohessa on oltava mainitun toimipaikan virallinen leima.

Näiden asiakirjojen alkuperäiskappaleet on annettava asianomaiselle, kun hallinnolliset muodollisuudet on suoritettu.

4. Tavarat ja T5-valvontakappaleen alkuperäiskappaleet on esitettävä määrätoimipaikassa.

483 artikla

1. Määrätoimipaikan on varmistettava tai vastuullaan varmistutettava säädetyn tai määrätyn käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta.

2. Määrätoimipaikan on kirjattava tarvittaessa pitämällä itsellään yksi jäljennös, T5- valvontakappaleissa olevat tiedot ja suoritetun valvonnan tulokset.

3. T5-valvontakappaleen alkuperäiskappale on viipymättä palautettava otsikolla "Palautetaan" ilmoitettuun osoitteeseen sen jälkeen, kun kaikki vaaditut muodollisuudet on suoritettu ja määrätoimipaikka on tehnyt siihen asianmukaiset merkinnät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 485 artiklan soveltamista.

484 artikla

Henkilö, joka esittää määrätoimipaikassa T5-valvontakappaleen ja lähetyksen, johon se liittyy, voi pyynnöstä saada liitteessä 47 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle laaditun tulotodistuksen.

Tulotodistuksella ei voida korvata T5-valvontakappaletta.

485 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan jakaa lähetyksen, jonka mukana toimitetaan T5-valvon takappale, sekä tämä T5-valvon takappale osiin ennen sen menettelyn päättymistä, jota varten tämä kappale on annettu. Jakamalla saadut lähetyksen osat voidaan uudelleen jakaa osiin.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden yhteisön toimenpiteiden soveltamista, jotka koskevat interventiovarastosta tulevia tuotteita, joiden käyttötarkoitusta ja/tai määräpaikkaa on valvottava ja joita valmistetaan muussa jäsenvaltiossa ennen niiden lopullista käyttöä ja/tai lopulliseen määräpaikkaan saapumista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu osiin jakaminen on suoritettava 4-7 kohdassa säädetyin edellytyksin. Jäsenvaltiot voivat poiketa näistä edellytyksistä, jos kaikki jakamalla saadut lähetykset on määrä käyttää ilmoitettuun tarkoitukseen ja/tai toimittaa ilmoitettuun määräpaikkaan siinä jäsenvaltiossa, jossa jako on tapahtunut.

4. Toimipaikan, jossa osiin jakaminen suoritetaan, on annettava 481 artiklan säännösten mukaisesti ote T5-valvontakappaleesta jokaista jaetun lähetyksen osaa varten käyttäen tähän tarkoitukseen T5-valvontakappaleen lomaketta.

Jokaiseen otteeseen on sisällyttävä erityisesti lisätiedot, jotka olivat alun perin annetun T5-valvontakappaleen 100, 104, 105, 106 ja 107 kohdassa, ja niissä on ilmoitettava tarkoitettujen tavaroiden nettomassa ja -paljous. Jokaisen otteen 106 kohdassa on mainittava alkuperäisen valvontakappaleen kirjaamisnumero, antamispäivä, -toimipaikka ja -maa, jollakin seuraavista merkinnöistä:

- Extracto del ejemplar de control: ... (número, fecha, oficina y país de expedición)

- Udskrift af kontroleksemplar: ... (nummer, dato, udstedelsessted og land)

- Auszug aus dem Kontrollexemplar: ... (Nummer, Datum, ausstellende Stelle und Ausstellungsland)

- Áðüóðáóìá ôïõ áíôéôýðïõ åëÝã÷ïõ: ... (áñéèìüò çìåñïìçíßá, ãñáöåßï êáé ÷þñá åêäüóåùò)

- Extract of control copy: ... (Number, date, office and country of issue)

- Extrait de l'exemplaire de contrôle: ... (numéro, date, bureau et pays de délivrance)

- Estratto dell'esemplare di controllo: ... (numero, data, ufficio e paese di emissione)

- Uittreksel uit controle-exemplaar: ... (nummer, datum, kantoor en land van afgifte)

- Extracto do exemplar de controlo: ... (número, data, estáncia, país de emissâo)

5. Toimipaikan, jossa osiin jakaminen suoritetaan, on merkittävä alun perin annettuun T5-valvontakappaleeseen maininta sen jakamisesta osiin. Tätä varten sen on merkittävä kohtaan "Käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta" jokin seuraavista maininnoista:

- . . . (número) extractos expedidos - copias adjuntas

- . . . (antal) udstedte udskrifter - kopier vedføjet

- . . . (Anzahl) Auszüge ausgestellt - Durchschriften liegen bei

- . . . (áñéèìüò) åêäïèÝíôá áðïóðÜóìáôá - óõíçììÝíá áíôßãñáöá,

- . . . (number) extracts issued - copies attached

- . . . (nombre) extraits délivrés - copies ci-jointes

- . . . (numero) estratti rilasciati - copie allegate

- . . . (aantal) uittreksels afgegeven - kopieën bijgevoegd

- . . . (quantidade) extractos emitidos - cópias juntas.

Alun perin annettu T5-valvontakappale on viipymättä palautettava otsikolla "Palautetaan" merkittyyn osoitteeseen yhdessä annettujen otteiden jäljennösten kanssa.

Toimipaikan, jossa osiin jakaminen suoritetaan, on pidettävä itsellään alun perin annettu T5-valvontakappale ja annettujen otteiden yksi jäljennös.

6. T5-valvontakappaleen otteiden alkuperäiskappaleet on toimitettava osalähetysten mukana, tarvittaessa samanaikaisesti käytettävään menettelyyn liittyvien asiakirjojen kanssa.

7. Osiin jaetun lähetyksen osien määräjäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava tai vastuullaan varmistutettava säädetyn tai määrätyn käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta. Niiden on palautettava 483 artiklan 3 kohdan mukaisesti merkinnöin varustetut otteet otsikolla "Palautetaan" ilmoitettuun osoitteeseen.

8. Edellä 2-7 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdassa säädettyyn uudelleen osiin jakamiseen.

486 artikla

1. T5-valvontakappale voidaan antaa jälkikäteen, jos:

- tätä asiakirjaa koskevan hakemuksen tekemättä jättämistä tai sitä, ettei sitä ole annettu tavaroiden lähetyshetkellä, ei voida lukea asianomaisen syyksi, tai jos tämä voi toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä riittävällä tavalla todistaa, ettei hakemuksen tekemättä jättäminen johdu tämän huolimattomuudesta tai tavanomaisesta laiminlyönnistä,

- asianomainen todistaa, että T5-valvontakappale tosiasiallisesti liittyy tavaroihin, joiden osalta kaikki hallinnolliset muodollisuudet on suoritettu,

- asianomainen henkilö esittää mainitun asiakirjan antamiseksi tarvittavat todistusasiakirjat,

- toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla vahvistetaan, ettei T5-valvontakappaleen antamisesta jälkikäteen voi seurata mahdollisesti käytettävän passitusmenettelyn, tavaroiden tullioikeudellisen aseman ja niiden käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan huomioon ottaen aiheetonta taloudellista etua.

2. Kun T5-valvontakappale annetaan jälkikäteen, siihen on merkittävä punaisella jokin seuraavista maininnoista:

- Expedido a posteriori,

- Udstedt efterfølgende,

- Nachträglich ausgestellt,

- ÅêäïèÝí åê ôùí õóôÝñùí

- Issued retroactively,

- Délivré a posteriori,

- Rilasciato a posteriori,

- Achteraf afgegeven,

- Emitido a posteriori.

Asianomaisen on lisäksi ilmoitettava tällä T5-valvontakappaleella tiedot kuljetusvälineestä, jolla tavarat on lähetetty, sekä lähtöpäivä ja tarvittaessa päivä, jona tavarat on esitetty määrätoimipaikassa.

3. Määrätoimipaikka voi varustaa jälkikäteen annetun T5-valvontakappaleen merkinnöillään ainoastaan, jos se toteaa, että mainitussa asiakirjassa tarkoitetut tavarat on käytetty siihen käyttötarkoitukseen ja/tai toimitettu siihen määräpaikkaan, josta säädetään tai määrätään mainittujen tavaroiden tuontia tai vientiä taikka kuljettamista yhteisön tullialueella koskevassa toimenpiteessä.

4. T5-valvontakappaleista, T5-valvontakappaleen otteista, T5 a -lomakkeista ja T5 -tavaraluetteloista voidaan antaa kaksoiskappaleita, jos alkuperäiskappale häviää. Kaksoiskappaleeseen on merkittävä isoin punaisin kirjaimin "KAKSOISKAPPALE" sekä kaksoiskappaleen antaneen toimipaikan leima ja toimivaltaisen virkailijan allekirjoitus.

487 artikla

Poiketen siitä, mitä 472 artiklassa säädetään, ja jollei yhteisön toimenpidettä koskevissa säännöksissä toisin säädetä, jokainen jäsenvaltio voi määrätä, että tavaroiden käyttö säädettyyn tai määrättyyn käyttötarkoitukseen ja/tai toimittaminen säädettyyn tai määrättyyn määräpaikkaan on todistettava kansallisen menettelyn mukaisesti, jollei tavaroita viedä sen alueelta ennen kuin ne käytetään säädettyyn tai määrättyyn käyttötarkoitukseen ja/tai ne tuodaan säädettyyn tai määrättyyn määräpaikkaan.

488 artikla

Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat toimivaltansa rajoissa antaa 489 artiklassa säädetyt edellytykset täyttäville yhdelle tai useammalle henkilölle, jäljempänä "valtuutettu lähettäjä", joka aikoo lähettää tavaroita, joista on laadittava T5-valvontakappale, luvan olla esittämättä tavaroita tai niitä koskevaa T5-valvontakappaletta lähtötoimipaikassa.

489 artikla

1. Edellä 488 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan henkilöille:

a) jotka lähettävät tavaroita säännöllisesti;

b) joiden kirjanpito tekee tulliviranomaisille mahdolliseksi valvoa toimintoja;

c) jotka antavat vakuuden, jos T5-valvontakappaleen antaminen sitä edellyttää;

ja

d) jotka eivät ole syyllistyneet lainsäädännön tai lainsäädäntöjen vakavaan taikka toistuvaan rikkomiseen.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava aiheelliset toimenpiteet 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden antamiseksi.

490 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten antamassa luvassa on vahvistettava erityisesti:

a) suoritettavia lähetyksiä varten lähtötoimipaikkana toimivaltainen yksi tai useampi toimipaikka;

b) määräaika, jonka kuluessa ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan hyväksytyn lähettäjän on annettava lähtötoimipaikalle tieto suoritettavista lähetyksistä, jotta tämä voi mahdollisesti suorittaa tarkastuksen ennen tavaroiden lähetystä;

c) määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa; määräaika on asetettava kuljetusedellytysten mukaan;

d) toteutettavat tunnistamistoimenpiteet. Tätä varten toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä, että kuljetusvälineet tai kollit on varustettava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymillä erikoismallisilla sineteillä, jotka hyväksytty lähettäjä kiinnittää.

491 artikla

1. Luvassa on määrättävä, että T5-valvontakappaleen etupuolella olevaan kohtaan "Lähtötoimipaikka" merkitään:

a) ennakolta lähtötoimipaikan leima ja kyseisen toimipaikan virkailijan allekirjoitus;

tai

b) toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä hyväksytyn lähettäjän metallisella erikoisleimasimella tehty, liitteessä 62 olevan mallin mukainen leima, joka voidaan esipainattaa lomakkeille, jos niiden painaminen on annettu tätä tarkoitusta varten hyväksytyn kirjapainon tehtäväksi.

Hyväksytyn lähettäjän on täydennettävä tätä kohtaa ilmoittamalla siinä tavaroiden lähetyspäivämäärä ja annettava ilmoitukselle numero luvassa tätä varten määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä käytettäväksi lomakkeita, joissa on selvästi erottuva merkki niiden tunnistamiseksi.

492 artikla

1. Hyväksytyn lähettäjän on viimeistään tavaroita lähetettäessä täydennettävä asianmukaisesti täytettyä T5-valvontakappaletta merkitsemällä etupuolella olevaan kohtaan "Lähtötoimipaikan tarkastus" tapauksen mukaan määräaika, jonka kuluessa tavarat on esitettävä määrätoimipaikassa, ja lähetysjäsenvaltion vaatimat viittaukset vientiasiakirjaan, sovelletut tunnistamistoimenpiteet sekä mainittuun kohtaan jokin seuraavista maininnoista:

- Procedimiento simplificado

- Forenklet fremgangsmåde

- Vereinfachtes Verfahren

- ÁðëïõóôåõìÝíç äéáäéêáóßá

- Simplified procedure

- Procédure simplifiée

- Procedura semplificata

- Vereenvoudigde regeling

- Procedimento simplificado

2. Lähetyksen jälkeen hyväksytyn lähettäjän on viipymättä lähetettävä lähtötoimipaikkaan T5-valvontakappaleen jäljennös ja sen mukana mahdollinen asiakirja, jonka perusteella T5-valvontakappale on laadittu.

3. Jos lähtötoimipaikka suorittaa tarkastuksen lähetyksen lähdön yhteydessä, sen on tehtävä vahvistusmerkintänsä T5-valvontakappaleen etupuolella olevaan kohtaan "Lähtötoimipaikan tarkastus".

4. Asianmukaisesti täytettyä ja 1 kohdassa säädetyillä merkinnöillä täydennettyä sekä hyväksytyn lähettäjän allekirjoittamaa T5-valvontakappaletta on pidettävä sen lähtötoimipaikan antamana, joka on esivahvistanut lomakkeen 491 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla tai jonka nimi on 491 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erikoisleimassa, käytettäväksi sen todistamiseen, että siinä tarkoitetut tavarat on käytetty säädettyyn käyttötarkoitukseen ja/tai toimitettu säädettyyn määräpaikkaan.

493 artikla

1. Hyväksytyn lähettäjän on:

a) noudatettava tässä luvussa säädettyjä ja luvassa määrättyjä edellytyksiä;

ja

b) toteutettava erikoisleimasimen tai lomakkeiden, joissa on lähtötoimipaikan leima tai erikoisleimasimella tehty leima, turvallisen säilyttämisen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Hyväksytyn lähettäjän on kannettava laatimissaan T5-valvontakappaleissa sekä tämän toteutettaviksi 488 artiklassa tarkoitetun luvan perusteella kuuluvissa menettelyissä esiintyvistä erehdyksistä, puutteellisuuksista tai muista epätäydellisyyksistä johtuvat erityisesti taloudelliset seuraamukset.

3. Jos joku käyttää väärin T5-valvontakappaleita, joissa on ennakolta tehty lähtötoimipaikan leima tai erikoisleimasimen leima, hyväksytyn lähettäjän on vastattava maksamattomien tullien ja muiden maksujen maksamisesta ja tällä käytöllä perusteettomasti saatujen rahallisten etujen palauttamisesta, jollei hyväksytty lähettäjä osoita hyväksymisen myöntäneille toimivaltaisille viranomaisille toteuttaneensa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistustoimenpiteiden toteuttamista.

494 artikla

1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa hyväksytylle lähettäjälle luvan olla allekirjoittamatta T5-valvontakappaleita, joissa on liitteessä 62 tarkoitettu erikoisleima ja jotka on laadittu yhtenäistettyä elektronista tai automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Lupa voidaan myöntää, jos hyväksytty lähettäjä antaa mainituille viranomaisille ennakolta kirjallisen sitoumuksen, jossa hyväksytty lähettäjä ottaa vastatakseen maksamattomien tullien ja muiden maksujen maksamisesta ja erikoisleimalla varustettuja T5-valvontakappaleita käyttämällä perusteettomasti saatujen rahallisten etujen palauttamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rangaistustoimenpiteiden toteuttamista.

2. Edellä 1 kohdan säännösten mukaan laadituissa T5-valvontakappaleissa on oltava tavaranhaltijan allekirjoitusta varten varatussa kohdassa jokin seuraavista maininnoista:

- Dispensa de firma

- Fritaget for underskrift

- Freistellung von der Unterschriftsleistung

- Äåí áðáéôåßôáé õðïãñáöÞ

- Signature waived

- Dispense de signature

- Dispensa dalla firma

- Van ondertekening vrijgesteld

- Dispensada a assinatura.

495 artikla

Komission asetuksessa (ETY) N:o 2823/87(13) olevissa liitteissä I, II ja III tarkoitettuja lomakkeita, joita käytettiin ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan käyttää edelleen niin kauan kuin niitä on varastossa ja enintään 31 päivään joulukuuta 1995.

(13) EYVL N:o L 270, 23.9.1987, s. 1

III OSASTO

TALOUDELLISESTI VAIKUTTAVAT TULLIMENETTELYT

I LUKU

Yhteiset säännökset

1 jakso

Määritelmät

496 artikla

Tässä osastossa tarkoitetaan:

a) "valvovalla toimipaikalla" luvassa mainittua tullitoimipaikkaa, joka on saanut jokaisen luvan antaneen jäsenvaltion tulliviranomaisilta valtuudet valvoa menettelyä;

b) "menettelyyn asettavalla toimipaikalla" luvassa mainittuja yhtä tai useampaa tullitoimipaikkaa, jotka ovat saaneet luvan antaneen jäsenvaltion tulliviranomaisilta valtuudet vastaanottaa menettelyyn asettamista koskevia ilmoituksia;

c) "menettelyn päättävällä toimipaikalla" luvassa mainittuja yhtä tai useampaa tullitoimipaikkaa, jotka ovat saaneet luvan antaneen jäsenvaltion tulliviranomaisilta valtuudet vastaanottaa taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn asettamisen jälkeistä tavaroiden tulliselvitysmuodon osoittamista koskevia ilmoituksia.

2 jakso

Lupa tullimenettelyyn - Tavanomainen menettely

497 artikla

1. Lupaa taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn koskeva hakemus, myös lupaa tullivaraston pitämiseen tai tullivarastointimenettelyn käyttöön koskeva hakemus, jäljempänä "hakemus", on tehtävä kirjallisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan ja 568, 656, 695 ja 760 artiklan soveltamista.

Luvan on oltava tapauksen mukaan jonkin liitteessä 67 esitetyn mallin mukainen. Hakijan on sisällytettävä hakemukseen kaikki vaadittavat tapauksen mukaan liitteisiin 67/A - 67/E liittyvissä malleissa olevia kohtia vastaavat tiedot viittaamalla näihin kohtiin ja ottaen huomioon mainittuun malliin sisältyvät alaviitehuomautukset. Alaviitehuomautusten tekstiä ei tarvitse sisällyttää hakemukseen. Hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava.

Jos nimetyt tulliviranomaiset pitävät hakemuksessa esitettyjä tietoja riittämättöminä, tämän kohdan säännökset eivät estä viranomaisia vaatimasta hakijalta lisätietoja ja muita yksityiskohtia, jotka ovat tarpeen sovellettaessa muita aloja kuin tämän osaston soveltamisalaan kuuluvia aloja koskevia säännöksiä.

2. Hakemukseen, jossa viitataan asiakirjoihin tai todistusasiakirjoihin, on liitettävä tällaisten hakemuksessa annettaviin tietoihin liittyvien ja hakemuksen arvioinnin kannalta välttämättömien asiakirjojen alkuperäiskappaleet tai jäljennökset. Hakemukseen voidaan myös liittää lisälehtiä, jos annettavia tietoja on tarkennettava. Kaikki hakemukseen liitetyt asiakirjat, liitteet tai lisälehdet ovat sen erottamaton osa. Hakemukseen on merkittävä sen liitteiden lukumäärä.

3. Tulliviranomaiset voivat tapauskohtaisesti sallia, että luvanhaltija esittää luvan uusimista tai muuttamista koskevan kirjallisen hakemuksen, jossa on erityisesti viittaus aikaisempaan lupaan ja johon merkitään tarvittaessa muutoksen edellyttämät tiedot.

4. Hakemuksia, jotka eivät täytä tässä artiklassa säädettyjä edellytyksiä ja joita ei esitetä tullille 509, 555, 651, 691 ja 750 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin, ei voida vastaanottaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 568, 656, 695 ja 760 artiklassa tarkoitettujen yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista.

498 artikla

Hakijan allekirjoittaman hakemuksen jättäminen on ilmaisu siitä, että asianomainen henkilö haluaa käyttää pyydettyä taloudellisesti vaikuttavaa tullimenettelyä ja sitoutuu vastaamaan jäsenvaltioissa voimassa olevien säännösten mukaisesti

- hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta,

- liitteenä olevien asiakirjojen todistusvoimaisuudesta

ja

- kaikkien pyydettyyn taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn liittyvien velvoitteiden noudattamisesta,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista rangaistussäännösten soveltamista.

499 artikla

1. Ennen luvan myöntämistä on luvan myöntämiseen valtuutettujen tulliviranomaisten varmistuttava siitä, että kaikki luvan myöntämisen edellytykset on täytetty.

2. Lupaa ei voida myöntää, jos hakemus ei 497 artiklan 4 kohdan mukaisesti ole vastaanottokelpoinen.

500 artikla

1. Koodeksin 85 artiklassa tarkoitettu lupa, mukaan lukien lupa tullivaraston pitämiseen tai tullivarastointimenettelyn käyttöön, on laadittava tapauksen mukaan liitteiden 68/A-68/E määräyksissä esitetyn mallin mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 568, 656, 695 ja 760 artiklan soveltamista. Lupa on päivättävä ja allekirjoitettava.

2. Luvan myöntäminen on annettava hakijalle tiedoksi.

3. Lupa tulee voimaan myöntämispäivänä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 556 artiklan 1 kohdassa ja 751 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen mahdollisten poikkeuksien soveltamista.

4. Lupa voi tapauksen mukaan koskea yhtä tai useampaa menettelyyn asettamista.

5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaiset voivat jo annetun ja 497 artiklan 3 kohdan mukaisesti haetun luvan uusimisen tai muutoksen kyseessä ollessa tapauskohtaisesti joko ilmoittaa muutettavat kohdat päätöksessä viitaten muutettavaan lupaan tai myöntää uuden luvan.

501 artikla

1. Jos jokin luvan myöntämisen edellytys ei täyty, tulliviranomaisten on hylättävä hakemus.

2. Päätös, jolla hakemus hylätään, on tehtävä kirjallisesti ja annettava hakijalle tiedoksi ottaen huomioon koodeksin 6 artiklan 3 kohdan säännökset.

502 artikla

1. Tulliviranomaisten on säilytettävä hakemukset ja niiden liitteet yhdessä mahdollisesti myönnetyn luvan jäljennöksen kanssa.

2. Myönnettyjä lupia koskevat hakemukset ja niiden liitteet sekä luvat on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana luvan voimassaolo on päättynyt, tai kun on kyseessä lupa tullivaraston pitämiseen tai tullivarastointimenettelyn käyttöön, vähintään kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana lupa on mitätöity tai peruutettu.

3. Hakemuksen hylkäämisen, mitätöimisen tai peruuttamisen ollessa kyseessä on hakemus, mahdollinen lupa tai päätös, jolla hakemus on hylätty sekä niiden liitteet säilytettävä vähintään kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana hakemus on hylätty tai lupa mitätöity taikka peruutettu.

2 LUKU

Tullivarasto

1 jakso

Yleiset säännökset

1 alajakso

Määritelmät ja varastoluokat

503 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) "maataloustuotteella" neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80(14) 1 artiklassa tarkoitettua tavaraa. Maataloustuotteisiin on rinnastettava neuvoston asetuksissa (ETY) N:o 3033/80(15) (maataloustuotteiden jalostamisessa tuotetut tavarat) ja (ETY) N:o 3035/80(16) (perustamissopimuksen liitteeseen II kuulumattomina tavaroina viedyt maataloustuotteet);

(16) EYVL N:o L 323,29.11.1980, s. 27

(15) EYVL N:o L 323, 29.11.1980, s. 1

(14) EYVL N:o L 62, 7.3.1980, s. 5

b) "ennakkomaksulla" vientituen suuruisen määrän maksamista ennen tavaroiden vientiä, jos tällaisesta maksusta säädetään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 565/80;

c) "ennakolta rahoitetulla tavaralla" samassa tilassa vietäväksi tarkoitettua tavaraa, johon sovelletaan ennakkomaksua, riippumatta siitä, mitä määritelmää siihen sovelletaan niissä yhteisön säännöksissä, joiden mukaan ennakkomaksu sallitaan;

d) "ennakolta rahoitetulla perustuotteella" 532 artiklassa tarkoitettua käsittelyä laajemman käsittelyn jälkeen valmistettuna tavarana vietäväksi tarkoitettua tuotetta, johon sovelletaan ennakkomaksua;

e) "valmistetulla tavaralla" tuotetta tai tavaraa, joka saadaan ennakolta rahoitetun perustuotteen valmistuksessa, riippumatta siitä, mitä määritelmää siihen sovelletaan yhteisön säännöksissä, joiden mukaan ennakkomaksu sallitaan.

504 artikla

1. Tullivarastot, joihin tavarat varastoidaan tullivarastointimenettelyssä, on merkittävä käyttäen seuraavaa luokitusta:

- A-luokan varasto: koodeksin 99 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukainen yleinen varasto, josta vastaa varastonpitäjä,

- B-luokan varasto: koodeksin 99 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukainen yleinen varasto, josta vastaa jokainen varastoonpanija koodeksin 102 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja koodeksin 105 artiklan toista kohtaa sovellettaessa,

- C-luokan varasto: koodeksin 99 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan mukainen yksityinen varasto, jolloin varastonpitäjä on sama henkilö kuin varastoonpanija, mutta ei välttämättä tavaroiden omistaja,

- D-luokan varasto: koodeksin 99 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan mukainen yksityinen varasto, jolloin varastonpitäjä on sama henkilö kuin varastoonpanija, mutta ei välttämättä tavaroiden omistaja koodeksin 112 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovellettaessa,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista.

2. Tullivarastointimenettelyä voidaan myös soveltaa koodeksin 99 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan mukaisessa yksityisessä varastossa, jolloin varastonpitäjä on sama henkilö kuin varastoonpanija, mutta ei välttämättä tavaroiden omistaja, käyttämällä menetelmää, joka mahdollistaa tavaroiden varastoinnin luvanhaltijan varastotiloissa koodeksin 98 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä järjestelmä on merkittävä luokituksella E-luokan varasto.

3. Jos koodeksin 99 artiklan toisen kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisessa yleisessä varastossa pidettävä tullivarasto on tulliviranomaisten pitämä, se on merkittävä luokituksella F-luokan varasto.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja varastoluokkia ei saa yhdistää samoihin tiloihin tai samaan paikkaan.

2 alajakso

Tullivaraston paikka

505 artikla

1. Lukuun ottamatta E- ja F-luokan varastoja on tullivaraston muodostuttava tulliviranomaisten hyväksymistä tiloista tai muista rajatuista alueista.

2. Jos tulliviranomaiset päättävät pitää F-luokan varastoa, niiden on osoitettava varaston muodostavat tilat tai rajattu alue. Tämä päätös on julkaistava muodossa, jota kyseisessä jäsenvaltiossa on käytettävä hallinnollisia tai oikeudellisia säännöksiä julkaistaessa.

3. Paikka, jonka tulliviranomaiset ovat hyväksyneet 185 artiklan mukaiseksi "väliaikaiseksi varastoksi" tai jota tulliviranomaiset pitävät, voidaan myös hyväksyä A-, B-, C- tai D-luokan varastoksi, tai sitä voidaan pitää F-luokan varastona.

506 artikla

A-, C-, D- ja E-luokan varastot voidaan myös hyväksyä komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87(17) 38 artiklan mukaisiksi muonitusvarastoiksi.

(17) EYVL N:o L351, 14.12.1987, s. 1

3 alajakso

Kauppapoliittiset toimenpiteet

507 artikla

Jos yhteisön säädösten mukaan kauppapoliittisia toimenpiteitä sovelletaan:

a) tavaroiden luovutukseen vapaaseen liikkeeseen, niitä ei sovelleta, kun tavarat asetetaan tullivarastointimenettelyyn, eikä tavaroiden ollessa tässä menettelyssä;

b) tavaroiden tuontiin yhteisön tullialueelle, niitä sovelletaan, kun muut kuin yhteisötavarat asetetaan tullivarastointimenettelyyn;

c) tavaroiden vientiin, niitä sovelletaan, kun yhteisötavarat viedään yhteisön tullialueen ulkopuolelle tullivarastointimenettelyyn asettamisen jälkeen.

2 jakso

Luvan myöntämistä koskevat säännökset

508 artikla

Tämän jakson säännöksiä sovelletaan kaikkiin varastoluokkiin, F-luokan varastoja lukuun ottamatta.

509 artikla

Lupahakemus on tehtävä 497 artiklan ja liitteen 67/A mukaisesti sen jäsenvaltion nimeämille tulliviranomaisille, jossa tullivarastoksi hyväksyttäväksi tarkoitetut paikat sijaitsevat tai, E-luokan varaston ollessa kyseessä, sen jäsenvaltion nimeämille tulliviranomaisille, jossa varastonpitäjän pääkirjanpito hoidetaan.

510 artikla

1. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos hakija osoittaa, että varastointiin on tosiasiallinen taloudellinen tarve ja jos tullivarasto on pääasiassa tarkoitettu tavaroiden varastointiin, sulkematta pois koodeksin 106 ja 109 artiklassa tarkoitettujen tavanomaisten käsittelyjen, sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen mahdollisuutta, jos nämä toimenpiteet eivät ole hallitsevia suhteessa tavaroiden varastointiin.

2. Koodeksin 86 artiklaa sovellettaessa on tullivaraston valvonta- ja tarkastustoimenpiteiden aiheuttamien hallinnollisten kustannusten ja varastoinnin taloudellisten tarpeiden välistä suhteellisuutta arvioitaessa otettava huomioon erityisesti varastoluokka ja menettelyt, joita voidaan soveltaa.

511 artikla

1. Jokaisen jäsenvaltion, jossa hakemus jätetään 509 artiklan mukaisesti, on nimettävä luvan antavat tulliviranomaiset.

Lupa tulee voimaan sen antamispäivänä tai myöhemmin, jos luvassa niin määrätään. Jos tulliviranomaiset kuitenkin poikkeustapauksissa ilmoittavat yksityistä varastoa koskevan hakemuksen esittäjälle suostumuksensa luvan antamiseen kirjallisesti käyttäen muuta kuin liitteessä 68/A tarkoitettua lomaketta, lupa tulee voimaan tämän ilmoituksen antamispäivänä. Jäljennös tästä ilmoituksesta on liitettävä lupaan ja on sen erottamaton osa.

2. Luvan voimassaoloajan on oltava rajoittamaton, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mitätöimistä, peruuttamista ja muutoksia koskevien säännösten soveltamista.

3. Luvassa on mainittava erityisesti tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen valvomaan tullivarastoa. Siinä voidaan tarvittaessa mainita, että tavarat, jotka aiheuttavat vaaraa, jotka voivat aiheuttaa muutoksia muissa tavaroissa tai jotka muista syistä edellyttävät erityisiä tiloja, on sijoitettava erityisesti niiden varastointia varten varustettuihin tiloihin.

Yksityisen varaston ollessa kyseessä luvassa voidaan myös mainita tavaralajit, jotka tässä varastossa voidaan varastoida.

4. Jos asianomainen pyytää, että tavarat esitetään ja ilmoitetaan menettelyyn asetettaviksi muissa tullitoimipaikoissa kuin valvovassa toimipaikassa, ja tämä ei vaikuta toimintojen asianmukaiseen suorittamiseen, tulliviranomaiset voivat valtuuttaa yhden tai useamman toimipaikan menettelyyn asettavaksi toimipaikaksi.

Jos menettely koskee useaa jäsenvaltiota, luvan antaneiden tulliviranomaisten on lähetettävä jäljennös tulliviranomaisille, joita asia koskee.

512 artikla

1. Edellä 510 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun varastoinnin taloudellisen tarpeen edellytystä ei enää voida pitää täyttyneenä, jos luvanhaltija kirjallisesti pyytää luvan peruuttamista.

2. Lupa voidaan myös peruuttaa, jos tulliviranomaiset arvioivat, että tullivarastoa ei käytetä tai ei enää käytetä niin paljon, että sen pito olisi perusteltua.

3 jakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

513 artikla

1. Tullivarastointimenettelyyn asetettavat tavarat ja ilmoitus kyseiseen menettelyyn asettamisesta on esitettävä tullitoimipaikassa tai 511 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa jossakin luvassa mainituista menettelyyn asettavassa toimipaikoista.

2. Edellä 511 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa on menettelyyn asettavan toimipaikan lähetettävä valvovalle tullitoimipaikalle 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jäljennös tai lisäkappale taikka tavaroita menettelyyn asetettaessa käytetyn hallinnollisen tai kaupallisen asiakirjan jäljennös heti, kun tavarat on luovutettu. Valvovan toimipaikan nimi ja osoite on merkittävä ilmoituksen 44 kohtaan tai kaupalliseen taikka hallinnolliseen asiakirjaan.

Menettelyyn asettava toimipaikka voi pyytää valvovaa toimipaikkaa ilmoittamaan tavaroiden saapumisesta, jos se pitää sitä tarpeellisena.

Tullivarastointimenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan päivästä, jona menettelyyn asettava toimipaikka vastaanottaa menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen, ja tätä ilmoitusta käytetään myös tavaroiden kuljetuksessa, jonka on tapahduttava viipymättä, ja tavaroiden siirrossa tullivaraston tiloihin esittämättä niitä valvovassa toimipaikassa.

Tätä menettelyä ei voida soveltaa B-luokan varastossa.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä voidaan soveltaa myös ilman asianomaisten pyyntöä tullitoimipaikkojen hallintoon liittyvistä syistä ja erityisesti automaattisten tietojenkäsittelymenetelmien käyttöön liittyvistä syistä.

1 alajakso

Tavanomainen menettely

514 artikla

Edellä 513 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2 alajakso

Yksinkertaistetut menettelyt

515 artikla

Koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 268-274 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

516 artikla

Edellä 514 ja 515 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä on myös sovellettava tavaroiden siirtämiseksi 505 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun väliaikaiseen varastoon tullivarastointimenettelyssä.

4 jakso

Tullivaraston ja tullivarastointimenettelyn käyttö

1 alajakso

Tavarakirjanpito

517 artikla

1. Tulliviranomaisten on määrättävä varastonpitäjä velvolliseksi pitämään koodeksin 105 artiklassa tarkoitettua tavarakirjanpitoa A-, C-, D- ja E-luokan varastojen osalta.

Tämä tavarakirjanpito on annettava valvovan tullitoimipaikan käyttöön, jotta se voi suorittaa kaikki tarkastukset.

2. Valvovan tullitoimipaikan on B-luokan varastojen osalta säilytettävä menettelyyn asettamista koskevat ilmoitukset tai menettelyyn asettamiseksi käytetyt hallinnolliset asiakirjat, jotta se voi valvoa menettelyn päättämistä. Tavarakirjanpitoa ei vaadita.

Valvova toimipaikka voi asettaa hallinnossaan määräajat näiden ilmoitusten säilyttämiselle itsellään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön tulliasiakirjojen säilyttämistä koskevien muiden säännösten soveltamista. Näitä määräaikoja voidaan pidentää.

Jos ilmoituksessa tai asiakirjassa tarkoitetuille tavaroille ei ole osoitettu tulliselvitysmuotoa näiden määräaikojen kuluessa, on valvovan toimipaikan pyydettävä, että tavaroille osoitetaan jokin tällainen tulliselvitysmuoto tai että alun perin annettu tullimenettelyyn asettamista koskeva ilmoitus tai asiakirja korvataan uudella ilmoituksella, jossa on kaikki aikaisemman ilmoituksen tai asiakirjan sisältämät tiedot.

3. Tullikirjanpitoon on sisällytettävä kaikki 520 artiklassa luetellut tiedot F-luokan varaston osalta. Tämä kirjanpito korvaa koodeksin 105 artiklassa tarkoitetun tavarakirjanpidon.

518 artikla

Valvova toimipaikka ei pidä tavarakirjanpitoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 517 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Toimipaikka voi kuitenkin hallinnollisia tarpeitaan varten pitää kirjaa kaikista vastaanotetuista ilmoituksista.

519 artikla

Kun asianomaisen liike- tai verokirjanpito sisältää kaikki valvontaa varten tarvittavat tiedot, ottaen huomioon varastoluokan sekä menettelyyn asettamisessa ja menettelyn päättämisessä sovellettavan menettelyn, ja jos näitä tietoja voidaan käyttää valvonnassa, tulliviranomaisten on hyväksyttävä tämä kirjanpito koodeksin 105 artiklassa tarkoitetuksi tavarakirjanpidoksi.

520 artikla

1. Koodeksin 105 artiklassa tarkoitetussa tavarakirjanpidossa on oltava kaikki menettelyn oikean soveltamisen ja valvonnan kannalta tarvittavat tiedot.

Siinä on oltava erityisesti:

a) menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen 1, 31, 37 ja 38 kohdan sisältämät tiedot;

b) viittaus ilmoituksiin, joiden perusteella tavaroille on osoitettu tulliselvitysmuoto, jolla tullivarastointimenettely päätetään;

c) menettelyyn asettamisen ja menettelyn päättämisen päiväys ja viittaukset muihin tulliasiakirjoihin sekä muihin menettelyyn asettamiseen ja menettelyn päättämiseen liittyviin asiakirjoihin;

d) tavaroiden sekä erityisesti niiden sijaintipaikan seurantaa varten tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot mahdollisista tavaroiden siirroista tullivarastosta toiseen ilman menettelyn päättämistä;

e) jäljempänä 524 artiklassa tarkoitettua yhteisvarastointia koskevat tiedot;

f) kaikki muut tavaroiden tunnistamista varten mahdollisesti tarvittavat tiedot;

g) tavaroille suoritettaviin tavanomaisiin käsittelyihin liittyvät tiedot;

h) tavaroiden väliaikaisia siirtoja tullivarastosta koskevat tiedot;

2. D-luokan varaston tavarakirjanpidon on sisällettävä 1 kohdassa lueteltujen tietojen lisäksi liitteessä 37 esitetyssä vähimmäisluettelossa tarkoitetut tiedot.

3. Tavarakirjanpidosta on jatkuvasti käytävä ilmi edelleen tullivarastointimenettelyssä olevien tavaroiden kulloinenkin varastotilanne. Varastonpitäjän on tuliviranomaisten vahvistamina määräaikoina annettava valvovalle toimipaikalle varastotilanteen osoittava luettelo.

4. Koodeksin 112 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa on tavarakirjanpidosta käytävä ilmi tavaroiden tullausarvo ennen niiden käsittelyä.

5. Sovellettaessa yksinkertaistettuja menettelyjä (menettelyyn asetettaessa tai sitä päätettäessä), on tämän artiklan säännöksiä sovellettava soveltuvin osin.

521 artikla

1. Koodeksin 107 artiklassa tarkoitettu tullivarastointimenettelyyn A-, C- tai D-luokan varastossa asetettujen tavaroiden merkitseminen tavarakirjanpitoon on suoritettava, kun tavarat fyysisesti siirretään tullivarastoon, niiden tietojen perusteella, jotka valvova toimipaikka tai menettelyyn asettava toimipaikka on vahvistanut tai hyväksynyt 513 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Kun kyseessä on menettelyyn asettaminen E-luokan varastossa, on 1 kohdassa tarkoitettu kirjaaminen suoritettava, kun tavarat saapuvat menettelynhaltijan varastotiloihin.

3. Jos tullivarastoa käytetään myös 505 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna väliaikaisena varastona, on 1 kohdassa tarkoitettu kirjaaminen suoritettava:

- ennen koodeksin 49 artiklan mukaisesti asetetun määräajan päättymistä, jos 272 artiklassa tarkoitettua kotitullausmenettelyä sovelletaan väliaikaisesta varastosta tullivarastointimenettelyyn siirryttäessä,

- muissa tapauksissa luovutushetkellä, kun tavaroiden asettamista tullivarastointimenettelyyn koskeva ilmoitus on tehty.

4. Menettelyn päättämiseen liittyvät merkinnät tavarakirjanpitoon on suoritettava:

- viimeistään ajankohtana, jona tavarat siirretään pois tullivaraston tiloista, jotakin yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa,

- muissa tapauksissa luovutushetkellä, kun tavaroille osoitettavaa tulliselvitysmuotoa koskeva ilmoitus on tehty.

2 alajakso

Tavanomaiset käsittelyt

522 artikla

1. Tavanomaiset käsittelytoiminnot, jotka voidaan suorittaa muille kuin yhteisötavaroille, luetellaan liitteessä 69, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista.

2. Jos käsittelystä voi aiheutua etua käsiteltyihin tavaroihin sovellettavien tuontitullien osalta ennen käsittelyä sovellettaviin tuontitulleihin verrattuna, se voidaan sallia ainoastaan, jos koodeksin 112 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemus tehdään samanaikaisesti kuin lupaa tavanomaiseen käsittelyyn koskeva hakemus.

Tällöin hakemusta, joka koskee koodeksin 112 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen edullisempien tullin määräytymisperusteiden soveltamista D-luokan varastossa, ei voida vastaanottaa.

3. Jos käsittelystä aiheutuisi määrältään suuremmat tuontitullit kuin tavaroihin ennen niiden käsittelyä sovellettavat tuontitullit, asianomaisen on luovuttava koodeksin 112 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen esittämisestä.

Tällöin D-luokan varaston varastonpitäjän on luovuttava kaikesta edusta, joka tälle on aiheutunut käsitellyille tavaroille niitä menettelyyn asetettaessa vahvistettujen tai hyväksyttyjen tullin määräytymisperusteiden soveltamisesta.

4. Kun tullivarastoon asetetut tavarat ilmoitetaan muuhun tullimenettelyyn kuin vapaaseen liikkeeseen luovutukseen ja 2 kohtaa sovelletaan, on tätä tulliselvitysmuotoa koskevan ilmoituksen 31 kohtaan merkittävä jokin seuraavista maininnoista:

- Mercancías MU,

- SB varer,

- UB-Waren,

- Åìðïñåýìáôá ÓÅ,

- UFH goods,

- Marchandises MU,

- Merci MU,

- GB-goederen,

- Mercadorias MU.

Tämä maininta on siirrettävä jokaiseen asiakirjaan, joka koskee tullimenettelyä tai väliaikaista varastoa, johon kyseiset tavarat myöhemmin asetetaan.

5. Jos tavarat, joihin sovelletaan 2 kohtaa, luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn, josta voi aiheutua tullivelka, sen jälkeen kun ne on asetettu toiseen tullimenettelyyn, on käytettävä "INF 8 -lomaketta". Se on laadittava yhtenä alkuperäiskappaleena ja yhtenä jäljennöksenä liitteessä 70 esitetyn mallin mukaiselle lomakkeelle ja tämän liitteen määräysten mukaisesti.

Tulliviranomaisten, joille vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai asettamista muuhun tullimenettelyyn, josta saattaa aiheutua tullivelka, koskeva ilmoitus tehdään, on vahvistusmerkinnällä varustettua INF 8 -lomaketta käyttäen pyydettävä sitä tullivarastoa, jossa tavanomaiset käsittelyt on suoritettu, valvovaa toimipaikkaa ilmoittamaan tavaroiden, joita ilmoitus koskee, laji, tullausarvo ja paljous, jotka olisi otettava huomion, jollei niille olisi suoritettu kyseisiä käsittelyjä.

Alkuperäinen INF 8 -lomake on toimitettava tullivarastoa valvovalle toimipaikalle, ja INF 8 -lomakkeen 14 kohdan vahvistusmerkinnällä varustaneiden tulliviranomaisten on säilytettävä jäljennös. Tullivarastoa valvovan toimipaikan on merkittävä tarvittavat tiedot 11, 12 ja 13 kohtaan, varustettava 15 kohta vahvistusmerkinnällä ja lähetettävä alkuperäinen INF 8 -lomake 4 kohdassa mainitulle tullitoimipaikalle.

6. Tavaranhaltija voi pyytää INF 8 -lomakkeen antamista 4 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta esitettäessä.

Tällöin valvovan toimipaikan on annettava tiedot 11, 12 ja 13 kohdassa, varustettava 15 kohta vahvistusmerkinnällä ja palautettava alkuperäinen INF 8 -lomake tavaranhaltijalle.

523 artikla

1. Asianomaisen on tapauskohtaisesti haettava kirjallisesti valvovalta toimipaikalta lupaa tavanomaiseen käsittelyyn ennen tällaista käsittelyä.

2. Lupaa tavanomaiseen käsittelyyn koskevassa hakemuksessa on mainittava kaikki tullivarastointimenettelyn määräysten, erityisesti 522 artiklan 2 ja 3 kohdan, soveltami sen edellyttämät tiedot.

Jos hakemus hyväksytään, valvovan toimipaikan on myönnettävä lupa varustamalla tämä hakemus asianmukaisella maininnalla sekä leimalla. Tällöin sovelletaan 502 artiklaa soveltuvin osin.

3. Tullivaraston pitoa koskevassa luvassa tai E-luokan varaston ollessa kyseessä menettelyn käyttöä koskevassa luvassa voidaan mainita tavanomaiset käsittelyt, jotka on tarkoitus suorittaa menettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 522 artiklan soveltamista. Tällöin valvovan toimipaikan ilmoitus suoritettavasta käsittelystä, joka on tehtävä tämän toimipaikan määräämässä muodossa, korvaa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen.

3 alajakso

Tullioikeudelliselta asemaltaan erilaisten tavaroiden yhteisvarastointi

524 artikla

1. Jollei toimintojen säännönmukaisuudelle aiheudu haittaa, valvova toimipaikka voi sallia, että muita kuin koodeksin 98 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja yhteisötavaroita sekä muita kuin yhteisötavaroita varastoidaan samanaikaisesti samassa varastotilassa.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu yhteisvarastointi tekee mahdottomaksi määrittää jokaisen tavaran tullioikeudellisen aseman joka hetkellä, tällainen varastointi voidaan sallia ainoastaan, jos kyseessä ovat vastaavat tavarat.

Vastaavia ovat tavarat, jotka kuuluvat samaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen ja joiden kaupallinen laatu ja tekniset ominaisuudet ovat samat.

4 alajakso

Väliaikainen poissiirtäminen

525 artikla

1. Asianomaisen on tapauskohtaisesti kirjallisesti haettava valvovalta toimipaikalta lupaa siirtää tavarat väliaikaisesti pois tullivaraston tiloista ennen tällaista poissiirtämistä.

2. Lupaa väliaikaiseen poissiirtämiseen koskevassa hakemuksessa on annettava kaikki tullivarastointimenettelyn määräysten soveltamiseen tarvittavat tiedot. Jos hakemus hyväksytään, on valvovan toimipaikan annettava lupa varustamalla tämä hakemus asianmukaisella maininnalla sekä leimalla.

Tällöin sovelletaan 502 artiklaa soveltuvin osin.

3. Tullivaraston pitoa koskevassa luvassa voidaan mainita, että tavaroita saa siirtää pois väliaikaisesti. Tällöin 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen korvaa valvovan toimipaikan antama tavaroiden väliaikaista poissiirtämistä koskeva ilmoitus, joka on tehtävä tämän toimipaikan määräämässä muodossa.

4. Jos tavaroille suoritetaan tavanomainen käsittely aikana, jona ne on väliaikaisesti siirretty pois varastosta, sovelletaan 522 ja 523 artiklaa.

5 alajakso

Tavaroiden siirto tullivarastosta toiseen menettelyä päättämättä

526 artikla

1. Tavaroiden siirto tullivarastosta toiseen tullivarastointimenettelyä päättämättä on suoritettava 205 artiklan mukaisesti laadittua mallin mukaista lomaketta käyttäen ja 71 artiklassa esitettyä menettelyä noudattaen.

2. Liitteessä 72 esitettyä yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan, jos

- tullivarastolle, josta tavarat toimitetaan, on myönnetty 253 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kotitullausmenettely vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai jälleenvientiä varten ja jos tullivarastolle, johon tavarat siirretään, on myönnetty 272 artiklassa tarkoitettu kotitullausmenettely menettelyyn asettamista varten,

tai

- sama henkilö on vastuussa molemmista tullivarastoista,

taikka

- tavarakirjanpidot ovat yhteydessä toisiinsa sähköisen tiedonvälityksen kautta.

3. Vastuu siirretyistä tavaroista siirtyy varastonpitäjälle siinä tullivarastossa, johon tavarat siirretään, ajankohtana, jona ne saapuvat tähän varastoon ja varastonpitäjä kirjaa ne tavarakirjanpitoonsa.

4. Kun siirrettäville tavaroille on suoritettu tavanomaisia käsittelyjä ja 522 artiklan 2 kohtaa sovelletaan, on 1 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa mainittava siirrettävien tavaroiden laji, tullausarvo ja paljous, jotka tullivelan syntyessä otettaisiin huomioon, jos tavaroille ei olisi suoritettu mainittuja käsittelyjä.

Näihin tavaroihin sovelletaan tarvittaessa 522 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa.

5. Tullivarastointimenettelyyn asetettuja tavaroita ei voida siirtää tullivarastosta toiseen ilman menettelyn päättämistä, jos tullivarasto, josta tai johon tavarat toimitetaan, on B-luokan varasto.

6 alajakso

Varastonmääritys

527 artikla

Valvova toimipaikka voi vaatia, että kaikista tullivarastointimenettelyyn asetetuista tavaroista tai osasta niitä suoritetaan varastonmääritys. mahdollisesti määräajoin, jos kyseinen toimipaikka pitää sitä tarpeellisena tullivaraston moitteettoman toiminnan kannalta.

5 jakso

Menettelyn päättäminen

528 artikla

1. Edellä 524 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vastaavien tavaroiden yhteisvarastoinnin ollessa kyseessä on tulliselvitysmuotoon ilmoitetuilla tavaroilla katsottava olevan yhteisötavaran asema tai muun kuin yhteisötavaran asema asianomaisen valinnan mukaan.

Ensimmäisen kohdan soveltamisesta ei saa missään tapauksessa seurata, että tietty tullioikeudellinen asema myönnetään suuremmalle tavaramäärälle kuin tämän aseman saaneiden tavaroiden määrä, joka tosiasiallisesti on tullivarastossa ajankohtana, jona tulliselvitysmuotoon ilmoitetut tavarat siirretään pois.

2. Jos tavarat tuhoutuvat täydellisesti tai katoavat lopullisesti, on menettelyyn asetettujen tavaroiden tuhoutunut tai kadonnut osa määritettävä viittaamalla samaa lajia olevien tullimenettelyyn asetettujen tavaroiden osuuteen tullivaraston tiloissa ajankohtana, jona mainittu tuhoutuminen tai katoaminen tapahtui, jollei varastonpitäjä esitä todisteita tuhoutuneiden tai kadonneiden menettelyyn asetettujen tavaroiden tosiasiallisesta määrästä.

6 jakso

Yhteisön maataloustuotteita koskevat erityissäännökset

529 artikla

Edellä 1-5 jakson säännöksiä, lukuun ottamatta 522 ja 524 artiklaa, sovelletaan koodeksin 98 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tullivarastointimenettelyyn asetettuihin ennakolta rahoitettuihin tavaroihin.

530 artikla

1. Edellä 513 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakolta rahoitettuja tavaroita koskeva ilmoitus on tehtävä 205 artiklassa tarkoitetulle lomakkeelle.

2. Komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 25 artiklan 1 kohdassa säädetty "maksuilmoitus" muodostuu 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan yhdestä kappaleesta.

3. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki asiakirjat, joiden esittäminen on tarpeen ennakolta rahoitettujen tavaroiden asettamiseksi menettelyyn, ja erityisesti komission asetuksessa (ETY) N:o 3719/88(18) tarkoitettu vientitodistus tai ennakkovahvistustodistus.

(18) EYVL N:o L 331, 2.12.1988, s.1

531 artikla

1. Edellä 530 artiklassa tarkoitettu ilmoitus ennakolta rahoitettujen tavaroiden asettamisesta tullivarastointimenettelyyn voidaan vastaanottaa vasta sen jälkeen, kun on annettu vakuus neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 6 artiklan ja komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 31 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85(19) säännöksiä sovelletaan.

(19) EYVL N:o L 205, 3.8.1985, s. 5

2. Tulliviranomaiset voivat sallia, että 1 kohdassa tarkoitettu vakuus annetaan sen jälkeen, kun ilmoitus menettelyyn asettamisesta on vastaanotettu komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 31 artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

532 artikla

Tullivarastointimenettelyyn asetetuille ennakolta rahoitetuille tavaroille voidaan suorittaa komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja käsittelytoimintoja, jotka luetellaan liitteessä 73, sanotun kuitenkaan rajoittamatta värjätystä ohrasta annetun komission asetuksen (ETY) N:o 815/89(20) säännösten soveltamista.

(20) EYVL N:o L 86, 31.3.1989, s. 34

533 artikla

1. Tullivarastointimenettely on päätettävä, kun vienti-ilmoitus on vastaanotettu.

2. Kun vienti-ilmoitus on vastaanotettu, tavaroiden on pysyttävä tullivalvonnassa, kunnes ne viedään yhteisön tullialueelta.

Tänä aikana tavarat voidaan varastoida tullivaraston tiloihin asettamatta niitä tullivarastointimenettelyyn.

3. Tämän artiklan soveltaminen valvovassa toimipaikassa ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tarkastuksia yhteistä maatalouspolitiikkaa sovellettaessa.

534 artikla

1. Tullivarastointimenettelyyn asetettujen ennakolta rahoitettujen tavaroiden vienti-ilmoitus on laadittava 205 artiklassa tarkoitetulle lomakkeelle.

2. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki 221 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja erityisesti komission asetuksessa (ETY) N:o 3719/88 tarkoitettu vientitodistus tai ennakkovahvistustodistus.

3. Päivä, jona tavarat poistuvat yhteisön tullialueelta, on merkittävä 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan kääntöpuolelle.

Jos tavarat, joita koskeva vienti-ilmoitus on vastaanotettu, kuljetetaan ennen niiden viemistä yhteisön tullialueelta tämän alueen osan kautta, sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 6, 6 a ja 7 artiklaa.

4. Yhteisön tullialueelta vietyinä pidetään tavaroita, joille on osoitettu vientiä vastaava tulliselvitysmuoto komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 34 ja 42 artiklan mukaisesti.

7 jakso

Tullivaraston käyttö tavaroita menettelyyn asettamatta

1 alajakso

Yhteisötavarat

535 artikla

Ennakolta rahoitettujen perustuotteiden valmistus tullivaraston tiloissa on suoritettava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 4 artiklan mukaisesti.

536 artikla

1. Jos tulliviranomaiset vaativat, että muut kuin koodeksin 98 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetut yhteisötavarat, jotka varastoidaan tullivaraston tiloihin, on merkittävä koodeksin 105 artiklassa tarkoitettuun tavarakirjanpitoon koodeksin 106 artiklan 3 kohdan mukaisesti, merkinnästä on selkeästi käytävä ilmi niiden tullioikeudellinen asema.

2. Valvova toimipaikka voi vahvistaa erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä tavaroiden tunnistamiseksi, erityisesti jotta ne voitaisiin erottaa samoihin tiloihin varastoiduista tullivarastointimenettelyyn asetetuista tavaroista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 524 artiklan soveltamista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita voidaan tavanomaisen käsittelyn yhteydessä käyttää sisäiseen jalostukseen tai tullivalvonnassa tapahtuvaan valmistukseen.

537 artikla

Tullivaraston tiloihin tavaroita tullivarastointimenettelyyn asettamatta voidaan varastoida tavarat, jotka:

- on pidettävä tullin valvonnassa komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

- ovat yhteisön tullialueella uudelleenlastausta varten mainitun asetuksen 6 a artiklan mukaisesti.

Edellä 536 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan näihin tavaroihin.

2 alajakso

Muut kuin yhteisötavarat

538 artikla

1. Tätä alajaksoa sovelletaan sisäisiin jalostustoimintoihin, suspensiojärjestelmään tai tullivalvonnassa tapahtuvaan valmistukseen A-, C- ja D-luokan varastojen tiloissa, joissa kotitullausmenettely sallitaan menettelyyn asettamisen, jälleenviennin tai vapaaseen liikkeeseen luovutuksen osalta.

2. Jollei tässä alajaksossa säädetä erityissäännöksistä, on sisäistä jalostusmenettelyä koskevia säännöksiä ja tullivalvonnassa tapahtuvaa valmistusta koskevia säännöksiä sovellettava:

- tullinpalautusjärjestelmän mukaisiin sisäisiin jalostustoimintoihin,

- suspensiojärjestelmän tai tullinpalautusjärjestelmän mukaisiin sisäisiin jalostustoimintoihin, jotka suoritetaan B- ja F-luokan varastojen tiloissa tai tullivarastointimenettelyyn asetettujen tavaroiden varastointiin käytetyissä tiloissa E-luokan varastossa,

- A-, C- ja D-luokan varastoissa suoritettaviin toimintoihin, jos nämä varastot eivät täytä 1 kohdan edellytyksiä.

539 artikla

Tulliviranomaisten on evättävä lupa soveltaa tässä alajaksossa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä, jollei toimintojen moitteettomasta suorittamisesta anneta kaikkia tarvittavia vakuuksia.

Tulliviranomaiset voivat evätä luvan henkilöiltä, jotka eivät suorita usein sisäisiä jalostustoimintoja tai tullivalvonnassa tapahtuvaa valmistusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 510 artiklan soveltamista.

540 artikla

Jalostus tai valmistus, jotka suoritetaan tapauksen mukaan sisäisessä jalostusmenettelyssä tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyssä 538 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tullivaraston tiloissa, voidaan suorittaa vasta sen jälkeen, kun tapauksen mukaan 556 tai 651 artiklassa tarkoitettu lupa on myönnetty.

Luvassa on ilmoitettava, missä tullivarastossa (varastoluokka mainittava) toiminnot suoritetaan.

541 artikla

1. Tässä alajaksossa tarkoitettujen menettelyjen käyttö edellyttää, että luvanhaltija pitää tapauksen mukaan 556 artiklan 3 kohdassa ja 651 artiklan 3 kohdassa säädettyä "sisäisen jalostuksen kirjanpitoa" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoa", jossa on myös oltava viittaus lupaan.

2. Laadittaessa 595 tai 664 artiklassa tarkoitettua päätöstilitystä viittaus 1 kohdassa tarkoitettuihin kirjanpitoihin tehtäviin merkintöihin korvaa 595 artiklan 3 kohdassa tai 664 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun viittauksen ilmoituksiin ja asiakirjoihin.

3. "Sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtyjen merkintöjen avulla tulliviranomaisten on voitava jatkuvasti todeta kaikkien johonkin kyseiseen menettelyyn asetettujen tavaroiden tai tuotteiden täsmällinen tilanne.

542 artikla

1. Tavarat asetetaan sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn tuotaessa niitä tullivaraston tiloihin 276 artiklassa tarkoitetun kotitullausmenettelyn mukaisesti.

2. "Sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehdyissä merkinnöissä on viitattava asiakirjaan, jolla tavarat on kuljetettu.

543 artikla

1. Tullivaraston tiloissa olevat tavarat asetetaan sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn 276 artiklassa tarkoitetun kotitullausmenettelyn mukaisesti.

2. Tullivarastointimenettely on päätettävä tapauksen mukaan "sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtävällä merkinnällä. Tämän merkinnän viitetiedot on merkittävä tullivaraston tavarakirjanpitoon.

544 artikla

1. Sisäiseen jalostusmenettelyyn tullivaraston tiloissa asetettujen jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden taikka tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn tullivarastossa asetettujen valmistettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden tullivarastointimenettelyyn asettamisessa on noudatettava 272 artiklassa tarkoitettua kotitullausmenettelyä.

2. Sisäinen jalostusmenettely tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely on päätettävä tullivaraston tavarakirjanpitoon tehtävällä merkinnällä. Tämän merkinnän viitetiedot on merkittävä tapauksen mukaan "sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjapitoon".

3. Jäljempänä 610 artiklassa esitetyt maininnat on merkittävä tullivaraston tavarakirjanpitoon.

545 artikla

1. Kun jalostettuja tuotteita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva sisäinen jalostusmenettely taikka valmistettuja tavaroita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely päätetään vietäessä nämä tuotteet tai tavarat tullivaraston tiloista niiden jälleenviennin yhteydessä, sovelletaan 283 artiklan mukaista kotitullausmenettelyä.

2. Kun jalostettuja tuotteita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva sisäinen jalostusmenettely taikka valmistettuja tavaroita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely päätetään vietäessä nämä tuotteet tai tavarat tullivarastosta niiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä, sovelletaan 263-267 artiklan mukaista kotitullausmenettelyä.

3. Kun jalostettuja tuotteita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva sisäinen jalostusmenettely taikka valmistettuja tavaroita tai samassa tilassa olevia tavaroita koskeva tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely päätetään vietäessä nämä tuotteet tai tavarat tullivarastosta niiden muuhun menettelyyn kuin vapaaseen liikkeeseen luovutukseen tai jälleenvientiin asettamisen yhteydessä, asettamiseen on sovellettava tähän tarkoitukseen säädettyjä tavanomaisia tai yksinkertaistettuja menettelyjä.

4. Merkintää jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden taikka valmistettujen tavaroiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden viemisestä tullivaraston tiloista ei tarvitse tehdä tullivaraston tavarakirjanpitoon.

546 artikla

Edellä 544 artiklan 2 kohta ja 545 artiklan 2 ja 4 kohta eivät estä sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyihin asetettujen tavaroiden tullin määräämistä koskevien koodeksin 122, 135 ja 136 artiklan soveltamista.

547 artikla

1. Jos toimintojen säännönmukaisuudelle ei aiheudu haittaa, on tulliviranomaisten sallittava tullivarastointimenettelyyn asetettujen muiden kuin yhteisötavaroiden varastointi samoissa varastotiloissa kuin sisäiseen jalostusmenettelyyn asetetut tuontitavarat tai jalostetut tuotteet.

2. Tullivarastointimenettelyyn asetetun tavaran tai sisäiseen jalostusmenettelyyn asetetun jalostetun tuotteen tai samassa tilassa olevan tavaran aseman myöntämisestä seuraa, että kyseiseen tavaraan sovelletaan kaikkia tätä menettelyä koskevia säännöksiä, mukaan lukien erityisesti maksuja ja hyvityskorkojen perintää koskevat määräykset.

3. Edellä 524 artiklan 2 kohtaa ja 528 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

8 jakso

Tietojenvaihto

548 artikla

Tätä lukua sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yleisistä toimenpiteistä, jotka koskevat:

- tulliviranomaisten nimeämistä 509 artiklaa sovellettaessa,

- koodeksin 104 artiklaa,

- koodeksin 106 artiklan 3 kohtaa,

- tämän asetuksen 513 artiklan 3 kohtaa.

Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

3 LUKU

Sisäinen jalostus

1 jakso

Yleiset säännökset

549 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) "pääasiallisella jalostetulla tuotteella" jalostettua tuotetta, joiden tuottamista varten sisäinen jalostusmenettely myönnetään;

b) "toissijaisella jalostetulla tuotteella" jalostustoiminnoissa väistämättä syntyvää muuta jalostettua tuotetta kuin pääasiallista jalostettua tuotetta;

c) "hävikillä" tuontitavaroiden osaa, joka jalostustoiminnon kuluessa tuhoutuu ja häviää erityisesti haihtumalla, kuivumalla, kaasuna haihtumalla tai huuhteluveteen liukenemalla;

d) "paljousosuusmenetelmällä" jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien tuontitavaroiden osuuden määrittämistä suhteessa näiden tavaroiden paljouteen;

e) "arvo-osuusmenetelmällä" jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien tuontitavaroiden osuuden määrittämistä suhteessa jalostettujen tuotteiden arvoon;

f) "toimijalla" henkilöä, joka suorittaa jalostustoiminnot kokonaan tai osittain;

g) "korvaamisella vastaavilla tavaroilla" järjestelmää, joka mahdollistaa koodeksin 115 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jalostettujen tuotteiden tuottamisen vastaavista tavaroista, joiden on täytettävä 569 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset;

h) "ennakkoviennillä" järjestelmää, jossa sallitaan koodeksin 115 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vastaavista tavaroista tuotettujen jalostettujen tuotteiden vienti yhteisön tullialueelta ennen tuontitavaroiden asettamista menettelyyn suspen siojärjestelmässä;

i) "kolmikantaliikenteellä" järjestelmää, jonka mukaan tuontitavarat asetetaan menettelyyn yhteisössä muussa tullitoimipaikassa kuin siinä toimipaikassa, jossa jalostettujen tuotteiden ennakkovienti tapahtui;

j) "jälleenvientiajalla" määräaikaa, jossa tuotteille on osoitettava jokin koodeksin 89 artiklan mukaisesti sovellettava tulliselvitysmuoto;

k) "kuukauden koonnilla" koodeksin 118 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista tietyn kalenterikuukauden aikana alkavan jälleenvientiajan osalta;

l) "vuosineljänneksen koonnilla" koodeksin 118 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista tietyn vuosineljänneksen aikana alkavan jälleenvientiajan osalta.

550 artikla

Tavarat, joihin sovelletaan koodeksin 114 artiklan 2 kohdan c alakohdan neljättä luetelmakohtaa ja joita voidaan käyttää tuontantovälineinä, luetellaan liitteessä 74.

2 jakso

Menettelyä koskeva lupa - Tavanomainen menettely

551 artikla

1. Suspensiojärjestelmään voidaan myöntää lupa ainoastaan, jos hakija tosiasiallisesti aikoo jälleenviedä pääasiallisia jalostettuja tuotteita yhteisön tullialueelta. Tällöin tämä menettely voidaan myöntää kaikille jalostettaville tavaroille.

2. Tullinpalautusjärjestelmään voidaan myöntää lupa ainoastaan koodeksin 124 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos pääasiallisten jalostettujen tuotteiden vienti yhteisön tullialueelta on mahdollista.

3. Jos jomman kumman menettelyn myöntämisen edellytykset täyttyvät, hakija voi hakea joko suspensiojärjestelmää tai tullinpalautusjärjestelmää.

552 artikla

1. Koodeksin 117 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia edellytyksiä on pidettävä täyttyneinä muun muassa seuraavissa tapauksissa:

a) jos kyseessä on jokin seuraavista vastaavalla koodilla merkityistä toiminnoista:

i) kolmanteen maahan sijoittautuneen henkilön kanssa tehdyn palkkatyösopimuksen mukaisesti suoritetut toiminnot. "Palkkatyöllä" tarkoitetaan jalostusta, joka suoritetaan luvanhaltijan käyttöön suoraan tai välillisesti asetetuille tuontitavaroille yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen toimeksiantajan ohjeiden mukaan ja tämän lukuun ja yleensä pelkästään valmistuskustannusten maksamista vastaan (koodi 6201);

ii) muille kuin kaupallisille tavaroille suoritetut toiminnot (koodi 6202);

iii) korjaukset, myös kunnostukset ja säädöt (koodi 6301);

iv) tavanomaiset käsittelytoiminnot tavaran säilymisen varmistamiseksi, niiden ulkonäön tai markkinointiominaisuuksien parantamiseksi taikka niiden valmistamiseksi jakelua tai jälleenmyyntiä varten (koodi 6302);

v) tavaroille, joiden kullakin luvalla maahan tuotavan yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroisen koodin mukaisen lajin arvo hakijaa ja kalenterivuotta kohti on enintään 200 000 ecua, riippumatta jalostustoiminnon suorittavien toimijoiden lukumäärästä.

Tämä arvo on kuitenkin liitteessä 75 olevassa luettelossa esitettyjen tavaroiden tai tuotteiden osalta 100 000 ecua. Arvon on oltava hakemusta tehtäessä tunnettujen tietojen ja esitettyjen asiakirjojen perusteella arvioitu tavaroiden tullausarvo.

Tämän kohdan soveltamista voidaan lykätä komiteamenettelyä noudattaen määrätyn tuontitavaran osalta (koodi 6400);

b) jos jalostustoimintoihin tarkoitettuihin tavaroihin verrattavissa olevia tavaroita ei tuoteta yhteisössä (koodi 6101).

"Verrattavissa olevilla tavaroilla" tarkoitetaan tavaroita, jotka kuuluvat samaan yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroiseen koodiin ja joiden kaupallinen laatu ja tekniset ominaisuudet ovat samat tuotettavien jalostettujen tuotteiden mukaisesti määriteltyinä;

c) jos b alakohdassa määriteltyjä verrattavissa olevia tavaroita ei valmisteta yhteisössä riittävinä määrinä (koodi 6102);

d) jos yhteisöön sijoittautuneet tuottajat eivät voi toimittaa jalostustoiminnan suorittavalle toimijalle b alakohdassa määriteltyjä verrattavissa olevia tavaroita sopivan ajan kuluessa. "Sopivaa aikaa" ei ole, jos yhteisöön sijoittautuneet tuottajat eivät voi toimittaa hakijalle verrattavissa olevia tavaroita riittävän ajoissa aiotun kaupallisen toiminnon suorittamiseksi, vaikka asianmukainen hakemus on tehty niille hyvissä ajoin (koodi 6103);

e) jos b alakohdassa määriteltyjä verrattavissa olevia tavaroita tuotetaan yhteisössä, mutta niitä ei voida käyttää jostakin seuraavista syistä:

i) niiden hinta on sellainen, että aiottu kaupallinen toiminto on taloudellisesti mahdoton (koodi 6104).

Arvioitaessa, onko yhteisössä tuotettujen verrattavissa olevien tavaroiden hinta sellainen, että aiottu kaupallinen toiminto on taloudellisesti mahdoton, on erityisesti otettava huomioon yhteisössä tuotettujen tavaroiden käytön vaikutus jalostetun tuotteen omakustannushintaan ja näin ollen tämän tuotteen menekkiin kolmansien maiden markkinoilla, ottaen huomioon:

- toisaalta tullaamattoman jalostustoimintoihin tarkoitetun tavaran hinta ja verrattavissa olevien yhteisössä tuotettujen tavaroiden hinta, josta on vähennetty sisäiset verot, jotka on palautettu tai palautetaan viennin yhteydessä, vientituet ja muut yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät maksut huomioon ottaen.

Edellä esitettyä vertausta tehtäessä on myös otettava huomioon yhteisötavaroille suunnitellut myyntiehdot, erityisesti maksuehdot, sekä toimitusehdot,

- toisaalta hinta, joka voidaan saada jalostetusta tuotteesta kolmansien maiden markkinoilla, kauppakirjeenvaihto tai muut tekijät huomioon ottaen;

ii) tavaroilla ei ole niitä laatua eikä ominaisuuksia, jotka toimija tarvitsee vaadittujen jalostettujen tuotteiden tuottamiseksi (koodi 6105);

iii) tavarat eivät ole jalostettujen tuotteiden kolmannessa maassa olevan ostajan esittämien vaatimusten mukaiset (koodi 6106);

iv) jalostettujen tuotteiden on oltava tuontitavaroista valmistettuja teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojaamista koskevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi (koodi 6107);

f) jos luvan hakija tietyssä määräajassa menettelyyn asetettavan tavaralajin osalta:

i) hankkii yhteisön tullialueella tämän määräajan kuluessa 80 prosenttia jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien tavaroiden kokonaistarpeestaan yhteisössä tuotettuina b alakohdassa määriteltyinä verrattavissa olevina tavaroina; tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että luvan hakija toimittaa tulliviranomaisille todistusasiakirjoja, joiden perusteella nämä voivat varmistaa, että yhteisössä tuotettujen tavaroiden suunnitellut ostot voidaan kohtuullisesti toteuttaa. Nämä lupahakemukseen liitettävät todistusasiakirjat voivat olla esimerkiksi kaupallisten tai hallinnollisten asiakirjojen jäljennöksiä, jotka liittyvät aikaisemman viitejakson aikana toteutuneisiin ostoihin taikka kyseisen jakson tilauksiin tai suunniteltuihin ostoihin.

Tulliviranomaisten on tarvittaessa tarkastettava mainitun prosenttimäärän oikeellisuus kyseisen jakson päätyttyä (koodi 7001), sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 87 artiklan 2 kohdan soveltamista;

ii) pyrkii suojautumaan tosiasiallisilta toimitusongelmilta, jotka osoitetaan tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla, samaa lajia olevien tavaroiden osalta, ja jos tavaratoimitusten yhteisössä tuotettu osa on pienempi kuin i alakohdassa mainittu prosenttimäärä (koodi 7002);

iii) osoittaa tulliviranomaisille, että luvan hakija toteuttaa tarvittavat toimenpiteet hankkiakseen jalostettavat tavarat yhteisöstä ja että yhtään yhteisön tuottajaa ei ole ollut tarjolla (koodi 7003);

iv) rakentaa lentoyhtiöille toimitettavia siviili-ilma-aluksia (koodi 7004);

v) suorittaa siviili-ilma-alusten korjaus-, muutos- tai varustamistyötä (koodi 7005).

2. Edellä 1 kohdan f alakohdan i alakohtaa ei sovelleta perustamissopimuksen liitteessä II lueteltuihin tavaroihin.

3. Hakijan on mainittava hakemuksessaan syyt, joiden perusteella taloudellisia edellytyksiä pidetään täyttyneinä 1 kohdan mukaisesti.

553 artikla

1. Jos hakija poikkeuksellisissa olosuhteissa arvioi, että taloudelliset edellytykset ovat täyttyneet muista kuin 552 artiklassa säädetyistä syistä, hakijan on mainittava nämä syyt hakemuksessaan (koodi 8000).

2. Jos tulliviranomaiset arvioivat, että taloudelliset edellytykset ovat täyttyneet muissa kuin 552 artiklassa säädetyissä tapauksissa, lupa voidaan myöntää rajoitetuksi ajaksi, joka ei saa olla yhdeksää kuukautta pitempi.

Lupahakemuksessa mainitut taloudellisia edellytyksiä koskevat tiedot on toimitettava komissiolle luvan antamista seuraavan kuukauden kuluessa. Komissio antaa asian tiedoksi muille jäsenvaltioille.

Tulliviranomaiset voivat luvanhaltijan pyynnöstä pidentää luvan voimassaoloaikaa, jollei asiaa koskevia säännöksiä ole annettu hyvissä ajoin komiteamenettelyä noudattaen.

3. Jos tulliviranomaiset pitävät neuvottelua yhteisön tasolla tarkoituksenmukaisena luvan myöntämisen taloudellisten edellytysten täyttymisen varmistamiseksi, on kyseisen jäsenvaltion annettava tapaus käsiteltäväksi komissiolle, joka antaa asian tiedoksi muille jäsenvaltioille.

Jos tulliviranomaiset eivät pidä luvan myöntämistä tarkoituksenmukaisena ennen yhteisön tasolla tapahtuvaa neuvottelua, niiden on viipymättä annettava tiedoksi hakemuksen sisältämät tiedot.

Jos tulliviranomaiset arvioivat, että lupa voidaan myöntää ennen neuvottelua, voidaan 2 kohtaa soveltaa soveltuvin osin.

554 artikla

Taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa ei seuraavia seikkoja voida sellaisinaan pitää perusteina luvan myöntämiselle:

a) jalostustoiminnoissa mahdollisesti käytettävien verrattavissa olevien tavaroiden yhteisössä oleva tuottaja on yritys, joka kilpailee sisäisen jalostusmenettelyn myöntämistä koskevan hakemuksen esittäjän kanssa;

b) tavaroita valmistaa yhteisössä yksi ainoa yritys.

555 artikla

1. Hakemus on tehtävä 497 artiklan mukaisesti liitteessä 67/B esitetyn mallin mukaan, ja sen esittää henkilö, jolle lupa voidaan myöntää koodeksin 86, 116 ja 117 artiklan mukaisesti.

2. a) Hakemus on esitettävä tulliviranomaisille, jotka on nimennyt se jäsenvaltio, jossa jalostustoiminto aiotaan suorittaa.

b) Jos on tarkoitus, että hakija suorittaa tai antaa suorittaa puolestaan jalostustoimenpiteet useassa jäsenvaltiossa, voidaan vaatia yksi ainoa hakemus.

Tällöin tämä hakemus, johon on sisällytettävä kaikki toimintojen suorittamista koskevat tiedot sekä tarkat tiedot paikoista, joissa toiminnot on tarkoitus suorit- taa, on tehtävä sen jäsenvaltion tulliviranomaisille, jossa ensimmäinen näistä toiminnoista suoritetaan.

3. Jos jalostustoiminnot suoritetaan kahden yhteisöön sijoittautuneen henkilön välillä tehdyn palkkatyösopimuksen perusteella, hakemuksen tekee toimeksiantaja tai joku muu tämän nimissä.

4. Koodeksin 117 artiklan a kohdan toisessa virkkeessä 'tuonnilla, joka ei ole luonteeltaan kaupallista' tarkoitetaan 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden maahantuontia.

556 artikla

1. Viranomaisten, joille hakemus on 555 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetty, on annettava lupa ja laadittava se 500 artiklan mukaisesti liitteessä 68/B esitetyn mallin mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 568 artiklan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä 500 artiklan 3 kohdassa säädetään, ja asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat antaa taannehtivasti vaikuttavan luvan. Tämä taannehtiva vaikutus ei kuitenkaan voi tulla voimaan ennen hakemuksen esittämisajankohtaa.

2. Sovellettaessa 555 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, ei lupaa voida antaa ilman jäsenvaltioiden, joissa hakemuksessa mainitut paikat sijaitsevat, nimeämien tulliviranomaisten suostumusta. Sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) varmistuttuaan siitä, että taloudellisia edellytyksiä voidaan pitää täyttyneinä suunnitellun toiminnon osalta, tulliviranomaisten, joille hakemus on esitetty, on annettava tiedoksi muiden asianomaisten jäsenvaltioiden tulliviranomaisille hakemus sekä lupaehdotus, jossa on mainittava vähintään tuotto, käytettävät tunnisteet, liitteessä 68/B esitetyn luvan mallin 12 kohdassa tarkoitetut tullitoimipaikat, tarvittaessa menettelyyn asettamisen, menettelyn siirron ja menettelyn päättämisen yhteydessä käytetyt yksinkertaistetut menettelyt sekä muun muassa valvovan toimipaikan tiedonsaannin varmistamiseksi noudatettavat säännöt;

b) tiedon saatuaan tulliviranomaisten on ilmoitettava mahdollisista väitteistä viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemusta ja lupaehdotusta koskevan tiedoksiannon antamispäivästä;

c) toteutettuaan kaikki toimenpiteet tuontitavaroista mahdollisesti syntyvän tullivelan maksamisen varmistamiseksi edellä a alakohdassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat antaa luvan, jos niille ei b alakohdassa säädetyssä määräajassa ole annettu tiedoksi lupaehdotukseen kohdistuvia väitteitä;

d) luvan antavan jäsenvaltion on toimitettava jäljennös luvasta kaikille edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille.

Näin annetut luvat ovat voimassa ainoastaan edellä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle, joka toimittaa tiedon muille jäsenvaltioille, a alakohdassa tarkoitetun hakemuksen ja lupaehdotuksen vastaanottamaan nimeämiensä tulliviranomaisten nimet ja osoitteet.

3. Menettelyä koskevien säännösten oikean soveltamisen varmistamiseksi tulliviranomaiset voivat tarkastusten helpottamiseksi edellyttää, että luvanhaltija pitää tai antaa tehtäväksi pitää tavarakirjanpitoa, jäljempänä 'sisäisen jalostuksen kirjanpito', johon on merkittävä menettelyyn asetettujen tuontitavaroiden ja tuotettujen jalostettujen tuotteiden paljoudet sekä kaikki toimintojen seurantaa ja mahdollisesti kannettavien tuontitullien oikeaa määrittämistä varten tarvittavat tiedot.

"Sisäisen jalostuksen kirjanpito" on asetettava valvovan toimipaikan käyttöön, jotta se voi suorittaa kaikki menettelyn moitteettoman suorittamisen varmistamiseksi tarvittavat tarkastukset. Jos jalostustoimintoja suoritetaan useassa laitoksessa, on kirjanpidosta käytävä ilmi kuhunkin laitokseen kulloinkin liittyvän menettelyn soveltamista koskevat tiedot.

Jos menettelyn tarkastus voidaan suorittaa hakijan liikekirjanpidon perusteella, tulliviranomaisten on hyväksyttävä tämä kirjanpito "sisäisen jalostuksen kirjanpidoksi".

557 artikla

Jos 556 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa ja jos jalostetut tuotteet on tuotettava jo annetun luvan perusteella tuotetuista muista jalostetuista tuotteista, on lisäjalostustoimintoja suorittavan tai suorituttavan henkilön esitettävä uusi liitteen 67/B mukainen hakemus, jossa on viitattava aikaisemmin annettuun lupaan. Tällöin taloudellisia edellytyksiä on pidettävä täyttyneinä, eikä niitä enää tutkita (koodi 6303).

558 artikla

1. Tulliviranomaisten on asetettava luvan voimassaoloaika taloudellisten edellytysten perusteella ja ottaen huomioon luvan hakijan erityistarpeet.

Jos voimassaoloaika on pitempi kuin kaksi vuotta, on luvan myöntämisen edellytyksiä tarkasteltava uudelleen määräajoin, jotka mainitaan luvassa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, menettelyn käyttöä koskevan luvan voimassaoloaika 560 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden osalta ei saa olla kolmea kuukautta pitempi.

559 artikla

1. Tulliviranomaisten on lupaa myöntäessään asetettava määräaika, jonka kuluessa jalostetut tuotteet on jälleenvietävä koodeksin 118 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon toisaalta luvassa mainitulle tietylle paljoudelle ja menettelyyn hyväksyttyjen tuontitavaroiden paljouksille jalostustoimintojen suorittamiseen tarvittavan ajan, ja toisaalta tulliselvitysmuodon osoittamiseen jalostetuille tuotteille tarvittavan ajan.

2. Vahvistettua jälleenvientiaikaa voidaan pidentää olosuhteiden sitä edellyttäessä myös alun perin myönnetyn määräajan päättymisen jälkeen.

560 artikla

1. Jälleenvientiaika ei saa olla kuutta kuukautta pitempi niiden maataloustuotteiden osalta, jotka ovat samaa lajia kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 1 artiklassa tarkoitetut, jos nämä tuotteet on tarkoitettu jälleenvietäviksi valmistettuina tavaroina tai mainitun asetuksen 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuina tavaroina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2. Jälleenvientiaika ei saa olla neljää kuukautta pitempi niiden neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68(21) 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden osalta, jotka on tarkoitus käyttää mainitussa artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tai mainitun asetuksen liitteessä tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa.

(21) EYVL N:o L 148, 28.6.1968, s. 13

561 artikla

1. Ennakkoviennissä on tulliviranomaisten asetettava koodeksin 118 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika, ottaen huomioon tuontitavaroiden hankintaan ja niiden yhteisöön suoritettavaan kuljetukseen tarvittava aika.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräaika saa olla enintään:

- kolme kuukautta hintojen säännöstelyjärjestelmään kuuluvien tavaroiden osalta,

- komission asetuksen (ETY) N:o 2630/81(22) mukaisesti annetun tuontitodistuksen voimassaoloaika CN-koodiin 1701 11 tai 1701 12 kuuluvan raakasokerin osalta,

(22) EYVL N:o L 258, 11.9.1981, s. 16

- kuusi kuukautta kaikkien muiden tavaroiden osalta. Tätä määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää luvanhaltijan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, mutta kokonaismääräaika ei saa olla 12:ta kuukautta pitempi. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, voidaan pidennystä myöntää myös alun perin myönnetyn määräajan päättymisen jälkeen.

562 artikla

1. Edellä 559 ja 560 artiklassa tarkoitetut määräajat on laskettava menettelyyn asettamista tai tullinpalautusjärjestelmässä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen tekopäivästä.

2. Edellä 561 artiklan mukaisesti asetetut määräajat on laskettava vienti-ilmoituksen vastaanottopäivästä.

563 artikla

1. Sen jäsenvaltion valtuuttamien tulliviranomaisten, jossa lupaa pyydetään, on myönnettävä kuukauden tai vuosineljänneksen koonti, jos on todennäköistä, että tuontitavarat asetetaan menettelyyn jalostustoimintojen suorittamiseksi tai jalostettuina tuotteina jälleenvietäviksi säännöllisesti siten, että voidaan ottaa huomioon suhteellisen tasaiset jälleenvientiajat.

2. Kuukauden koonnissa on kaikkien tietyn kuukauden aikana alkavien jälleenvientiaikojen päätyttävä sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana viimeisen kyseisen kuukauden aikana menettelyyn asettamiseen liittyvän jälleenviennin määräaika päättyy.

3. Vuosineljänneksen koonnissa on kaikkien tietyn vuosineljänneksen aikana alkavien jälleenvientiaikojen päätyttävä sen vuosineljänneksen viimeisenä päivänä, jonka aikana viimeisen kyseisen vuosineljänneksen aikana menettelyyn asettamiseen liittyvän jälleenvientiaika päättyy.

4. Kuukauden tai vuosineljänneksen koontia sovelletaan ottaen huomioon liitteessä 76 esitetyt esimerkit.

564 artikla

1. Jos kuukauden koonti myönnetään 560 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille, 563 artiklan 2 kohdassa säädettyjen jälleenvientiaikojen on päätyttävä viimeistään sitä kuukautta, jolle koonti on myönnetty, seuraavan viidennen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä.

2. Jos kuukauden koonti myönnetään 560 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille, mainittujen määräaikojen on päätyttävä viimeistään sitä kuukautta, jolle koonti on myönnetty, seuraavan neljännen kuukauden viimeisenä päivänä.

3. Jos vuosineljänneksen koonti myönnetään 560 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille, 563 artiklan 3 kohdassa säädettyjen jälleenvientiaikojen on päätyttävä viimeistään sitä vuosineljännestä, jolle koonti on myönnetty, seuraavan vuosineljänneksen viimeisenä päivänä.

4. Vuosineljänneksen koontia ei voida myöntää 560 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille tuotteille.

565 artikla

Edellä 563 ja 564 artiklassa tarkoitetut määräajat on laskettava tavaroiden menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen vastaanottopäivästä.

566 artikla

1. Jollei 567 artiklasta muuta johdu, on koodeksin 114 artiklan 2 kohdan f alakohdassa määritelty tuotto tai koodeksin 119 artiklassa tarkoitettu tuoton määritystapa mahdollisuuksien mukaan vahvistettava tuotantoa koskevien tietojen perusteella, ja se on voitava yksilöidä jalostustoimintojen suorittajan yrityksen kirjanpidossa.

2. Tuotto tai sen määritystapa on vahvistettava 1 kohdan mukaisesti, jollei tulliviranomaisten suorittamasta jälkitarkastuksesta muuta johdu.

567 artikla

1. Jotta tuontitavaroille voidaan myöntää 2 kohdassa tarkoitettu vakiotuotto, niiden on oltava laadultaan virheettömät, kunnolliset ja myyntikelpoiset, ja niiden on vastattava yhteisön säännöksissä mahdollisesti vahvistettua vakiolaatua.

2. Liitteessä 77 olevassa 5 sarakkeessa esitettyä vakiotuottoa on sovellettava sisäisiin jalostustoimintoihin, jotka suoritetaan mainitussa liitteessä olevassa 1 sarakkeessa luetelluille tuontitavaroille ja joissa saadaan 3 ja 4 sarakkeessa tarkoitettuja jalostettuja tuotteita.

3 jakso

Lupa menettelyyn - Yksinkertaistettu menettely

568 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan, jos jalostustoimenpiteet suoritetaan yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan vastaavilla tavaroilla korvaamisen järjestelmää.

2. Jos koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja menettelyyn asettamisen yksinkertaistettuja menettelyjä ei sovelleta, ja 552 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on kaikkien tullitoimipaikkojen, jotka tulliviranomaiset ovat valtuuttaneet myöntämään lupia soveltaen yksinkertaistettua menettelyä, sallittava, että menettelyyn asettamista suspensiojärjestelmässä koskeva ilmoitus tai vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskeva ilmoitus vastaa samalla lupahakemusta.

Tällöin luvan muodostaa ilmoituksen vastaanottaminen, ja mainitun vastaanottamisen on kaikissa tapauksissa oltava luvan myöntämisen edellytysten mukainen.

3. Edellä 2 kohdan edellytysten mukaisesti esitettyyn ilmoitukseen on liitettävä hakijan laatima asiakirja, jossa on oltava seuraavat tiedot siltä osin kuin ne ovat tarpeelliset eikä niitä voida merkitä 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten laatimisessa käytettävän lomakkeen 44 kohtaan:

a) menettelyn hakijan nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä ei ole tavaranhaltija;

b) jalostustoiminnon suorittavan toimijan nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä ei ole hakija eikä tavaranhaltija;

c) jalostustoiminnon luonne;

d) jalostettujen tuotteiden kaupallinen ja/tai tekninen kuvaus;

e) tuotto tai tarvittaessa tuoton määritystapa;

f) arvioitu jälleenvientiaika;

g) paikka, jossa jalostustoiminto aiotaan suorittaa.

Edellä 498 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

4. Edellä 502 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

4 jakso

Korvaaminen vastaavilla tavaroilla ja ennakkovienti

1 alajakso

Korvaaminen vastaavilla tavaroilla suspensiojärjestelmässä ja tullinpalautusjärjestelmässä

569 artikla

1. Korvaaminen vastaavilla tavaroilla edellyttää, että vastaavien tavaroiden on kuuluttava samaan yhdistetyn nimikkeistön koodin kahdeksannumeroiseen alanimikkeeseen, niiden kaupallisen laadun ja teknisten ominaisuuksien on oltava samat kuin tuontitavaroilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan ja 570 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2. Liitteessä 78 tarkoitettujen tavaroiden osalta on sovellettava mainitun liitteen erityismääräyksiä.

3. Korvaaminen vastaavilla tavaroilla on mahdollista ainoastaan, jos asianomainen ilmoittaa sen lupahakemuksessaan ja jos luvassa esitetään 1 kohdassa mainitut seikat, jotka ovat yhteiset vastaaville tavaroille ja tuontitavaroille, sekä keinot, joilla ne voidaan tarkastaa.

4. Jos korvaaminen vastaavilla tavaroilla voidaan suorittaa luvan perusteella, on luvassa mainittava erityiset tarkastustoimenpiteet tätä järjestelmää koskevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

5. Jos luvassa ei mainita korvaamista vastaavilla tavaroilla, ja jos luvanhaltija aikoo käyttää tätä järjestelmää, luvanhaltijan on haettava alun perin myönnetyn luvan muutosta. Tämä hakemus on laadittava 497 artiklassa säädetyin edellytyksin.

570 artikla

1. Jos se olosuhteiden johdosta on perusteltua, tulliviranomaisten on sallittava, että vastaavat tavarat saavat olla pitemmälle valmistettuja kuin tuontitavarat, jos vastaaville tavaroille suoritettavan jalostustoiminnon olennainen osa tapahtuu luvanhaltijan yrityksessä tai yrityksessä, jossa mainittu jalostus suoritetaan luvanhaltijan lukuun.

2. Henkilön, jota asia koskee, on kaikissa tapauksissa huolehdittava siitä, että tulliviranomaiset voivat yksilöidä 569 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tekijät ennen kuin kyseinen henkilö voi soveltaa vastaavilla tuotteilla korvaamisen järjestelmää.

571 artikla

1. Tuontitavaroiden ja vastaavien tavaroiden koodeksin 115 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tullioikeudellisen tilanteen muutos tapahtuu korvattaessa tuontitavarat vastaavilla tavaroilla ilman ennakkovientiä, kun ilmoitus menettelyn päättämisestä vastaanotetaan. Jos luvanhaltija kuitenkin saattaa tuontitavarat yhteisön markkinoille joko samassa tilassa tai jalostettuina tuotteina ennen menettelyn päättämistä, tuontitavaroiden ja vastaavien tavaroiden tullioikeudellisen tilanteen muutos tapahtuu, kun tavarat saatetaan markkinoille.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tullioikeudellisen tilanteen muutos ei vaikuta maasta vietyjen tavaroiden alkuperään.

3. Jos samassa tilassa olevat tavarat tai jalostetut tuotteet tuhoutuvat täydellisesti tai katoavat lopullisesti, on tuontitavaroiden tuhoutunut tai kadonnut osa määritettävä viittaamalla tuontitavaroiden osuuteen luvanhaltijan yrityksen varastossa olevista samaa lajia olevista tavaroista ajankohtana, jona mainittu tuhoutuminen tai katoaminen tapahtui, jollei luvanhaltija esitä todisteita tuhoutuneiden tai kadonneiden tuontitavaroiden tosiasiallisesta määrästä.

2 alajakso

Ennakkovienti suspensiojärjestelmässä

572 artikla

1. Jos suspensiojärjestelmässä sovelletaan ennakkovientiä, on 569 ja 570 artiklaa sekä 571 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovellettava soveltuvin osin.

2. Koodeksin 115 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tullioikeudellisen tilanteen muutos tapahtuu ennakkovientiä sovellettaessa:

- vietyjen jalostettujen tuotteiden osalta vienti-ilmoituksen vastaanottohetkellä, jos tuontitavarat on asetettu menettelyyn,

- tuontitavaroiden ja vastaavien tavaroiden osalta, kun tuontitavarat, joiden menettelyyn asettamisesta on tehty ilmoitus, luovutetaan.

5 jakso

Suspensiojärjestelmään sovellettavat säännökset

1 alajakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

573 artikla

1. Tavaroiden sisäiseen jalostusmenettelyyn asettamiseksi suspensiojärjestelmässä säädettyjä menettelyjä sovelletaan tuontitavaroihin, myös vastaavilla tavaroilla korvattaessa, riippumatta siitä, sovelletaanko ennakkovientiä.

2. Vastaavilla tavaroilla korvaamisen järjestelmässä käytettyihin vastaaviin tavaroihin ei sovelleta menettelyyn asettamisessa käytettyjä menettelyjä, riippumatta siitä, sovelletaanko ennakkovientiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 570 artiklan 2 kohdan soveltamista.

a) Tavanomainen menettely

574 artikla

1. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 568 artiklaa, on tuontitavaroiden sisäiseen jalostusmenettelyyn asettamista suspensiojärjestelmässä koskeva ilmoitus tehtävä johonkin luvassa mainituista menettelyyn asettavista toimipaikoista.

2. Sovellettaessa 568 artiklaa on 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tehtävä johonkin valtuutetuista tullitoimipaikoista.

575 artikla

1. Edellä 574 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen merkittävän tavaroiden kuvauksen on vastattava luvassa olevia yksityiskohtia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 568 artiklan soveltamista.

Sovellettaessa vastaavalla tavaralla korvaamisen järjestelmää on ilmoituksen sisältämien tietojen oltava riittävän täsmälliset, jotta 569 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan yksilöidä.

3. Sovellettaessa koodeksin 62 artiklan 2 kohtaa on menettelyyn asettamista koskevaan ilmoitukseen liitettävien asiakirjojen oltava 220 artiklassa säädetyt asiakirjat, ja kolmikantaliikennettä käytettäessä INF 5 -tiedotuslomake 604 artiklassa säädetyin edellytyksin, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 605 artiklaa.

b) Yksinkertaistetut menettelyt

576 artikla

1. Koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 275 ja 276 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Tulliviranomaisten on evättävä 276 artiklassa tarkoitettu kotitullausmenettelyn käyttöä koskeva lupa henkilöiltä, joiden 556 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sisäisen jalostuksen kirjanpitoa ei voida vahvistaa.

3. Koodeksin 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu täydentävä ilmoitus on toimitettava asetetussa määräajassa ja viimeistään päätöstilitystä tehtäessä.

2 alajakso

Menettelyn päättäminen

577 artikla

1. Koodeksin 89 artiklaa sovellettaessa on sisäinen jalostusmenettely suspensiojärjestelmässä päätettävä tuontitavaroiden osalta, kun jalostetut tuotteet tai samassa tilassa oleville tavaroille ilmoitetaan uusi tulliselvitysmuoto ja kun kaikkia muita menettelyn käytön edellytyksiä noudatetaan.

Sovellettaessa koodeksin 115 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on menettely päätettävä, kun tulliviranomaiset ovat vastaanottaneet ilmoituksen, joka koskee muita kuin yhteisötavaroita.

2. Sisäisen jalostusmenettelyn päättämistä varten on jalostettujen tuotteiden vientiin yhteisön tullialueelta rinnastettava:

a) jalostettujen tuotteiden toimittaminen henkilöille, joille voidaan myöntää tullittomuus joko 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen tai 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen taikka muiden konsulisopimusten, tai 16 päivänä joulukuuta 1969 tehdyn erityisedustustoja koskevan New Yorkin yleissopimuksen perusteella;

b) jalostettujen tuotteiden toimittaminen kolmansien maiden jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille puolustusvoimille neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83 136 artiklan mukaisesti;

c) siviili-ilma-alusten toimittaminen yhteisön tullialueelle sijoittautuneille lentoyhtiöille;

d) siviili-ilma-alusten korjaus-, muutos- tai varustamistyön suorittaminen sisäisen jalostuksen toiminnoissa;

3. Menettely on päätettävä joko niiden tuontitavaroiden määrän perusteella, jotka vastaavat jalostettuja tuotteita, joille on osoitettu jokin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tulliselvitysmuoto, tai niiden samassa tilassa olevien tavaroiden määrän perusteella, joille on osoitettu jokin näistä tulliselvitysmuodoista.

578 artikla

Ilmoituksessa, jolla jalostetuille tuotteille tai samassa tilassa oleville tavaroille osoitetaan jokin tulliselvitysmuoto, on mainittava kaikki menettelyn päättämiseen tarvittavat tiedot.

579 artikla

1. Jos tuontitavaroiden luonne ja/tai tekniset ominaisuudet muuttuvat ennalta-arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen vuoksi siten, ettei ole enää mahdollista tuottaa jalostettuja tuotteita, joita varten on annettu lupa sisäiseen jalostukseen suspensiojärjestelmässä, on luvanhaltijan ilmoitettava syntyneestä tilanteesta valvovalle toimipaikalle.

2. Edellä 571 artiklan 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännökset eivät rajoita koodeksin 9 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan soveltamista, jos kyseiset muutokset voivat vaikuttaa luvan voimassaoloon tai sisältöön.

4. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan jalostettuihin tuotteisiin soveltuvin osin.

580 artikla

1. Samassa tilassa olevien tavaroiden tai pääasiallisten jalostettujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksiä on pidettävä täyttyneinä, kun asianomainen ilmoittaa, ettei voi osoittaa näille tavaroille tai tuotteille tulliselvitysmuotoa, jonka perusteella niistä ei kanneta tuontitulleja.

2. Tulliviranomaiset voivat antaa yleisen luvan vapaaseen liikkeeseen luovutukseen. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos se ei ole ristiriidassa yhteisön muiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten kanssa.

3. Tuontitavarat voidaan saattaa yhteisön markkinoille joko jalostettuina tuotteina tai samassa tilassa olevina tavaroina, vaikka niiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen muodollisuuksia ei ole suoritettu niiden markkinoille saattamisen ajankohtana.

Tällä tavalla markkinoille saatettuja tavaroita ei pidetä yksinomaan 4 kohtaa sovellettaessa tavaroina, joille on osoitettu tulliselvitysmuoto.

4. Jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden muodossa olevia tuontitavaroita, joille on myönnetty yleinen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva lupa ja joille ei ole osoitettu tulliselvitysmuotoa asetetun jälleenvientiajan päättyessä tapauksen mukaan 561 artiklan mukaisesti, on pidettävä vapaaseen liikkeeseen luovutettuina, ja vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta on pidettävä tehtynä ja vastaanotettuna ja luovutusta tapahtuneena tämän määräajan päättyessä.

5. Edellä 3 kohdan mukaisesti yhteisön markkinoille saatettuja tuotteita on pidettävä yhteisötuotteina markkinoille saattamisesta alkaen.

581 artikla

Kaikki jalostetut tuotteet tai samassa tilassa olevat tavarat, joille on tarkoitus osoittaa tulliselvitysmuoto, on esitettävä menettelyn päättävälle toimipaikalle, ja niille on kyseistä menettelyä varten suoritettava säädetyt tullimuodollisuudet asiaa koskevien yleisten säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista.

Valvova toimipaikka voi kuitenkin sallia, että kyseinen tuote tai tavara esitetään muussa kuin ensimmäisessä kohdassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

a) Tavanomainen menettely

582 artikla

1. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 568 artiklaa, sisäisen jalostusmenettelyn päättämistä suspensiojärjestelmässä koskeva ilmoitus on tehtävä jossakin luvassa määrätyistä menettelyn päättävistä toimipaikoista.

2. Sovellettaessa 568 artiklaa on 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tehtävä luvan antaneessa tullitoimipaikassa.

3. Valvova toimipaikka voi kuitenkin sallia, että 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus esitetään muussa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

583 artikla

1. Edellä 582 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kyseistä tulliselvitysmuotoa koskevien säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen merkittävän jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden kuvauksen on vastattava luvassa olevia eritelmiä.

3. Sovellettaessa koodeksin 62 artiklan 2 kohtaa on menettelyn päättämistä koskevaan ilmoitukseen liitettävien asiakirjojen oltava ne, joiden esittämistä edellytetään tavaroiden asettamiseksi pyydettyyn menettelyyn ja joista säädetään 218-221 artiklassa.

b) Yksinkertaistetut menettelyt

584 artikla

Koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 278 artiklassa säädetyin edellytyksin.

c) Maksuja koskevat säännökset

585 artikla

1. Jos tuontitavarat ovat CN-koodiin 1509 tai 1510 kuuluvia oliiviöljyjä ja jos näiden tavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen on sallittu joko samassa tilassa tai CN-koodiin 1509 90 00 tai 1510 00 90 kuuluvina jalostettuina tuotteina, kannettavan maatalousmaksun on oltava:

- tarjouskilpailun perusteella annetussa tuontitodistuksessa mainittu maatalousmaksu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (ETY) N:o 3136/78(23) 4 artiklan 2 kohdan soveltamista,

(23) EYVL N:o L 370, 30.12.1978, s. 72

tai

- komission ennen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä vahvistama viimeinen maatalousmaksun vähimmäismäärä, jos mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu todistus esitetään tai jos vapaaseen liikkeeseen luovutettu määrä on enintään 100 kilogrammaa.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovelletaan myös, jos tuontitavarat ovat CN-koodiin 0709 90 39 tai 0711 20 90 kuuluvia oliiveja ja jos vapaaseen liikkeeseen luovutus on sallittu CN-koodiin 1509 90 00 tai 1510 00 90 kuuluville jalostetuille tuotteille.

586 artikla

Jos samassa tilassa olevat tavarat tai jalostetut tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa tavarat on asetettu menettelyyn, on jäsenvaltion, jossa tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen, kannettava 611 artiklassa säädettyyn INF 1 -tiedotuslomakkeeseen merkityt tuontitullit niitä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

587 artikla

1. Jos jalostetut tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja jos tullivelan määrä vahvistetaan niillä määräytymisperusteilla, joita tuontitavaroihin on sovellettu koodeksin 121 artiklan mukaisesti, on ilmoituksen 15, 16, 34, 41 ja 42 kohdassa viitattava samassa tilassa oleviin tavaroihin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen on liitetty 611 artiklassa tarkoitettu INF 1 -tiedotuslomake tai muu asiakirja, joka sisältää samat tiedot kuin INF 1 -tiedotuslomake.

588 artikla

1. Luettelo jalostetuista tuotteista ja niissä käytetyistä jalostustoiminnoista, joihin sovelletaan koodeksin 122 artiklan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa, esitetään liitteessä 79.

Tätä artiklaa sovellettaessa on muiden jalostettujen tuotteiden kuin niiden, joihin sovelletaan 122 artiklan a alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa, hävittäminen rinnastettava vientiin yhteisön tullialueelta.

2. Tuontitulleja 1 kohdassa tarkoitetuille jalostetuille tuotteille vahvistettaessa sovellettava päivä on vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivä.

3. Valvova toimipaikka voi sallia koodeksin 122 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan soveltamisen maksuihin, jotka kannetaan muista kuin 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainituista jätteistä, romusta, jäännöksistä, leikkuujätteistä ja käytöstä poistetuista tavaroista.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle joka kuudes kuukausi tiedoksi tapaukset, joissa tätä kohtaa on sovellettu.

589 artikla

1. Jalostetuista tuotteista tai samassa tilassa olevista tavaroista syntyvän tullivelan osalta on kannettavista tuontitulleista maksettava hyvityskorkoa.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos:

- tullivelka syntyy koodeksin 216 artiklan mukaisesti,

- koodeksin 182 artiklassa tarkoitetussa hävittämisessä syntyneet jätteet ja romu luovutetaan vapaaseen liikkeeseen,

- liitteessä 79 lueteltuja toissijaisia jalostettuja tuotteita luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja ne vastaavat suhteellisesti pääasiallisten jalostettujen tuotteiden maasta vietyä osaa,

- 4 kohdan mukaisesti laskettujen hyvityskorkojen määrä on enintään 20 ecua vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta kohti,

- luvanhaltija pyytää vapaaseen liikkeeseen luovutusta ja todistaa, että erityisolosuhteiden johdosta, jotka eivät aiheudu luvanhaltijan laiminlyönnistä tai vilpillisestä menettelystä, aiotun viennin toteuttaminen on mahdotonta tai taloudellisesti mahdotonta luvanhaltijan olettamissa ja lupaa haettaessa asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa.

3. Edellä 2 kohdan viidennen luetelmakohdan säännöksen soveltamista koskeva hakemus on osoitettava luvan antaneen jäsenvaltion tulliviranomaisille. Hakemus voidaan vastaanottaa ainoastaan, jos siihen on liitetty kaikki esitetyn tapauksen tutkimiseen tarvittavat todistusasiakirjat.

Jos tulliviranomaiset, joiden käsiteltäväksi on saatettu hakemus hyvityskoron laskentaperusteena käytettävästä määrästä, joka on enintään 3 000 ecua päätöstilitystä kohti, toteavat, että tämän hakemuksen tueksi esitetyt perusteet vastaavat 2 kohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettua tilannetta, niiden on sallittava, että 1 kohtaa ei sovelleta. Tällöin tulliviranomaisten on säilytettävä todistusasiakirjat kolme vuotta.

Muissa tapauksissa, ja siltä osin kuin tulliviranomaiset aikovat hyväksyä esitetyn hakemuksen, niiden on toimitettava komissiolle hakemus ja siihen liittyvät asiapaperit, jotka sisältävät täydelliseen tutkimiseen tarvittavat tiedot. Kun tulliviranomaiset luovuttavat jalostetut tuotteet tai samassa tilassa olevat tavarat vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, voidaan niistä vaatia vakuus, jonka määrä vahvistetaan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio vahvistaa välittömästi näiden asiakirjojen vastaanoton kyseiselle jäsenvaltiolle. Hakemuksen toimittaneen jäsenvaltion on sallittava, että 1 kohtaa ei sovelleta, jos komissio ei ole esittänyt väitettä kahden kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksesta.

Komissio antaa jäsenvaltioille tiedoksi vastaanottamansa hakemukset ja niiden johdosta toteutetut toimenpiteet.

4. a) Komissio vahvistaa huomioon otettavat vuosittaiset korkokannat jokaisessa jäsenvaltiossa soveltamiskautta edeltäneen vuoden saman kalenterivuosipuoliskon aikana voimassa olleiden lyhytaikaisten edustavien korkojen aritmeettisen keskiarvon perusteella.

Niitä on sovellettava kaikkiin kalenterivuosipuoliskon aikana syntyneisiin tullivelkoihin.

Käytettävä korkokanta on sen jäsenvaltion korkokanta, jossa sisäiset jalostustoiminnot tai ensimmäinen näistä toiminnoista on suoritettu tai olisi pitänyt suorittaa.

Korkokannat julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa viimeistään kuukautta ennen niiden käyttöön ottoa.

b) Korkoja on sovellettava kalenterikuukausittain ja sitä kuukautta seuraavan kuukauden, jonka aikana tuontitavarat, joiden osalta menettely on päätetty, ensimmäisen kerran asetettiin menettelyyn, ensimmäisen päivän ja sen kuukauden, jonka aikana tullivelka syntyy, viimeisen päivän välisenä aikana.

Hyvityskorkojen soveltamisessa huomioon otettavan määräajan asettamisen yksinkertaistamiseksi ja erityisesti, jos kyseessä ovat toiminnot, joiden osalta tavanomaisia säännöksiä on mahdotonta soveltaa tuontitavaroiden ja/tai jalostettujen tuotteiden määrän vuoksi, tulliviranomaiset voivat sallia asianomaisen pyynnöstä, että määräaika, johon korkoja sovelletaan perustuu jalostettujen tuotteiden tuottamisessa käytettyjen tavaroiden varaston kiertonopeuteen.

Varaston kiertonopeudella tarkoitetaan keskimääräistä aikaa, joka kuluu hetkestä, jona jalostettujen tuotteiden tuottamisessa käytetty tavara saapuu tehtaaseen, hetkeen, jona se poistuu tehtaasta. Tämä aika on määritettävä jalostettujen tuotteiden tuottamisessa välttämättömien tavaroiden keskimääräisen varaston ostohintaisen arvon ja vuosittaisen ostohintaisen liikevaihdon välisen suhteen perusteella.

Näin saatu luku kerrottuna 12:lla ja pyöristettynä seuraavaan kokonaislukuun, osoittaa niiden kuukausien lukumäärän, joihin hyvityskorkoja sovelletaan.

Tulliviranomaiset voivat myöntää edellä tarkoitetun yksinkertaistamisen ainoastaan, jos varaston kiertonopeutta voidaan valvoa.

Hyvityskorkojen soveltamisen osalta huomioon otettava määräaika ei voi olla lyhyempi kuin yksi kuukausi.

c) Koron määrä on laskettava tuontitullien, a alakohdassa tarkoitetun korkokannan ja b alakohdassa tarkoitetun määräajan perusteella.

590 artikla

1. Erityistapauksissa ja erityisesti, jos kyseessä ovat jalostustoiminnot, joissa useampi jäsenvaltio on osallisena, voidaan asianomaisten henkilöiden pyynnöstä soveltaa yksinkertaistettuja menettelyjä hyvityskorkojen laskennan ja tilityksen osalta.

2. Jos jäsenvaltiot, joita asia koskee, ovat varmistuneet siitä, että haettuja menettelyjä voidaan käyttää, niiden on annettava nämä menettelyt tiedoksi komissiolle, joka antaa asian tiedoksi muille jäsenvaltioille. Komissiolle tiedoksi annettuja menettelyjä voidaan soveltaa, jollei komissio ole ilmoittanut jäsenvaltioille, joita asia koskee, tätä soveltamis ta koskevaa väitettä kahden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

591 artikla

1. Jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien tuontitavaroiden osuudet on määritettävä, kun se on tarpeen tuontitullien määrittämisen kannalta. Näitä osuuksia ei määritetä muun muassa silloin, kun velka määritetään yksinomaan koodeksin 122 artiklan perusteella.

2. Laskelmat on suoritettava 592-594 artiklassa tarkoitettujen jakomenetelmien mukaisesti tai noudattaen muuta laskentamenetelmää, josta saadaan samat tulokset.

592 artikla

Paljousosuusmenetelmää (jalostetut tuotteet) on sovellettava, jos sisäisten jalostustoimintojen tuloksena on yksi ainoa tuotelaji. Tällöin jalostettujen tuotteiden, joista tullivelka syntyy, paljoutta vastaava tuontitavaroiden paljous on laskettava soveltamalla mainittujen tavaroiden kokonaisarvoihin kerrointa, joka vastaa jalostettujen tuotteiden, joista tullivelka syntyy, paljouden ja jalostettujen tuotteiden kokonaispaljouden välistä suhdetta.

593 artikla

1. Paljousosuusmenetelmää (tuontitavarat) on sovellettava, jos tuontitavarat kaikkine aineosineen sisältyvät kuhunkin jalostettuun tuotteeseen.

Hävikkiä ei oteta huomioon määritettäessä, voidaanko tätä menetelmää soveltaa.

Kunkin jalostetun tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden paljous on määritettävä soveltamalla järjestyksessä tuontitavaroiden kokonaispaljouksiin kerrointa, joka vastaa mainittujen jalostettujen tuotteiden kuhunkin eri lajiin sisältyvien, tavaroiden paljouksien ja näiden kaikkiin mainittuihin jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien tavaroiden kokonaispaljouksien välistä suhdetta.

Tuontitavaroiden paljous, joka vastaa sitä jalostettujen tuotteiden paljoutta, josta tullivelka on syntynyt, on määritettävä soveltamalla kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden kolmannen alakohdan mukaisesti laskettuun paljouteen 592 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin vahvistettua kerrointa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, on paljousosuusmenetelmää (tuontitavarat) sovellettava myös toiminnoissa, joissa makaroni- eli durumvehnä jalostetaan couscous-jauhoksi, viljarouheiksi ja muiksi karkeiksi jauhoiksi.

594 artikla

1. Arvo-osuusmenetelmää on sovellettava kaikissa tapauksissa, joissa 592 ja 593 artiklaa ei voida soveltaa. Luvanhaltijan suostumuksella ja yksinkertaistamisen vuoksi tulliviranomaiset voivat kuitenkin soveltaa paljousosuusmenetelmää (tuontitavarat) arvo-osuusmenetelmän sijasta, jos kummallakin menetelmällä saadaan samankaltaiset tulokset.

2. Määritettäessä kunkin jalostetun tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden paljoudet on tuontitavaroiden kokonaispaljouksiin sovellettava järjestyksessä kerrointa, joka vastaa 3 kohdan mukaisesti määritettyjen kunkin jalostetun tuotteen arvon ja näiden tuotteiden kokonaisarvon välistä suhdetta.

3. Koodeksin 36 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa on arvo-osuuden soveltamiseksi huomioon otettavan kunkin erillisen jalostetun tuotteen arvon oltava:

- yhteisössä samanlaisista tai samankaltaisista tavaroista viime aikoina maksettu hinta, jos siihen ei ole vaikuttanut ostajan ja myyjän välinen etuyhteys; tai jos tällaista hintaa ei tunneta,

- yhteisössä viime aikoina maksettu vapaasti tehtaalla -hinta, jos siihen ei ole vaikuttanut ostajan ja myyjän välinen etuyhteys.

Jollei arvoa voida määrittää ensimmäisen alakohdan säännösten mukaisesti, on valvovan toimipaikan määritettävä se tarkoituksenmukaisin keinoin.

4. Tuontitavaroiden paljous, joka vastaa sitä jalostettujen tuotteiden paljoutta, josta tullivelka on syntynyt, on määritettävä soveltamalla kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettyyn tuontitavaroiden 2 kohdan mukaisesti laskettuun paljouteen 592 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin vahvistettua kerrointa.

d) Päätöstilitys

595 artikla

1. Luvanhaltijan on toimitettava valvovalle toimipaikalle päätöstilitys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 596 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Päätöstilityksessä on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a) lupaa koskevat viitetiedot;

b) tuontitavaroiden paljous jokaisen lajin osalta, sekä viittaus menettelyyn asettamista koskeviin ilmoituksiin;

c) tuontitavaroiden koodi yhdistetyssä nimikkeistössä;

d) tuontitavaroiden tullausarvo sekä niistä kannettavien tuontitullien määrä;

e) vahvistettu tuotto;

f) jalostettujen tuotteiden luonne, paljous ja tulliselvitysmuoto sekä viittaus ilmoituksiin, joilla jalostetuille tuotteille on osoitettu tulliselvitysmuoto;

g) jalostettujen tuotteiden arvo, jos menettely päätetään arvo-osuuden perusteella;

h) edellä 580 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettuina pidettävien tuontitavaroiden paljouden osalta kannettavien tuontitullien määrä;

i) kolmikantaliikennettä sovellettaessa menettelyyn asetetut tuontitavarat.

3. Sovellettaessa menettelyyn asettamisen ja menettelyn päättämisen muodollisuuksien osalta yksinkertaistettuja menettelyjä on 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten oltava koodeksin 76 artiklan 2 kohdan mukaiset. Tilityksestä on myös käytävä ilmi 580 artiklan mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettuina pidettävien tavaroiden paljous.

596 artikla

1. Päätöstilitys on toimitettava viimeistään 30 päivää tarvittaessa 565 artiklan mukaisesti laskettavan jälleenvientiajan päättymisen jälkeen. Sovellettaessa kuukauden tai vuosineljänneksen koontia on päätöstilitys esitettävä jokaiselta kyseiseltä kuukaudelta tai vuosineljännekseltä.

2. Päätöstilitys on ennakkoviennissä toimitettava viimeistään 30 päivää 561 artiklan mukaisesti asetetun määräajan päättymisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan ja 597 artiklan 4 kohdan soveltamista.

3. Valvova toimipaikka voi itse laatia päätöstilityksen samoja 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja noudattaen. Tällöin luvassa on oltava mainita tästä.

597 artikla

1. Jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevina tavaroina olevista 580 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettuina pidettävistä tuontitavaroista kannettavien tuontitullien määrä on suoritettava viimeistään päätöstilitystä esitettäessä, joka on mahdollisesti laadittu kokoavan ilmoituksen perusteella.

2. Jos tuontitullien määräämistä varten on yksilöitävä muut tuontitavaroiden tullin määräytymisperusteet, on tilitykseen sisällytettävä myös nämä perusteet sekä tarvittaessa tuontitavaroiden osuus jalostetuissa tuotteissa 592-594 artiklan mukaisesti todettuna.

3. Luvanhaltijan on asetettava valvovan toimipaikan käyttöön kaikki 580 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettuina pidettäviä tavaroita koskevat asiakirjat, joiden esittäminen on tarpeen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien säännösten oikeaksi soveltamiseksi.

4. Valvova toimipaikka voi sallia:

a) edellä 595 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöstilityksen laatimisen tietokoneella tai muulla tämän toimipaikan määräämällä tavalla;

b) päätöstilityksen laatimisen menettelyyn asettamista koskevaan ilmoitukseen.

598 artikla

Valvovan toimipaikan on tehtävä merkinnät suoritetusta tarkastuksesta päätöstilitykseen, annettava tarvittaessa luvanhaltijalle tiedoksi tarkastuksen tulos sekä säilytettävä tilitys ja siihen liittyvät asiakirjat vähintään kolme kalenterivuotta sen vuoden lopusta, jona tilitys on laadittu. Edellä mainittu tullitoimipaikka voi kuitenkin päättää, että luvanhaltija säilyttää tilitykseen liittyvät asiakirjat. Tällöin nämä asiakirjat on säilytettävä saman määräajan.

599 artikla

1. Jos tuontitavarat on asetettu menettelyyn samalla luvalla, mutta usealla ilmoituksella, on jalostettuja tuotteita tai samassa tilassa olevia tavaroita, joille osoitetaan tulliselvitysmuoto, pidettävä vanhimmilla ilmoituksilla menettelyyn asetetuista tuontitavaroista tuotettuina.

2. Jos luvanhaltija todistaa, että 1 kohdassa tarkoitetut jalostetut tuotteet tai samassa tilassa olevat tavarat on tuotettu tietyistä tuontitavaroista, ei 1 kohtaa sovelleta.

3 alajakso

Kolmikantaliikenne

600 artikla

Edellä 556 artiklassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat sallia kolmikantaliikenteen soveltamisen ainoastaan ennakkoviennissä.

601 artikla

1. Sovellettaessa kolmikantaliikennettä on käytettävä tiedotuslomaketta, jäljempänä "INF 5 -lomake".

2. INF 5 -lomake, jonka on oltava liitteen 81 mallin ja määräysten mukainen, on laadittava yhtenä alkuperäiskappaleena ja kolmena jäljennöksenä, jotka on yhdessä esitettävä tullitoimipaikassa, jossa vientimuodollisuudet suoritetaan.

INF 5 -lomake on laadittava sille tuontitavaroiden paljoudelle, joka vastaa vietyjen jalostettujen tuotteiden paljoutta. Jos tuonti on suunniteltu tehtäväksi osalähetyksinä, voidaan laatia useampia INF 5 -lomakkeita.

3. Jos INF 5 -lomake varastetaan tai se katoaa taikka tuhoutuu, tuoja voi pyytää todistuksen vahvistaneelta tullitoimipaikalta kaksoiskappaleen. Tämän toimipaikan on suostuttava pyyntöön, jos voidaan osoittaa, että tuontitavaroita, joille kaksoiskappaletta pyydetään, ei ole asetettu menettelyyn.

Näin annetun INF 5 -lomakkeen alkuperäiskappaleeseen ja kaikkiin jäljennöksiin on tehtävä jokin seuraavista maininnoista:

- DUPLICADO,

- DUPLIKAT,

- DUPLIKAT,

- ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ,

- DUPLICATE,

- DUPLICATA,

- DUPLICATO,

- DUPLICAAT,

- SEGUNDA VIA.

602 artikla

1. Kun jalostetuista tuotteista esitetään vienti-ilmoitus tullitoimipaikassa, jossa vientimuodollisuudet suoritetaan, on esitettävä 601 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittu INF 5 -lomake.

2. Jos jalostetut tuotteet viedään yhteisön tullialueelta vienti-ilmoituksen vastaanottaneen tullitoimipaikan kautta, tämän toimipaikan on tehtävä vahvistusmerkintä INF 5 -lomakkeen 9 ja 10 kohtaan, säilytettävä 1 jäljennös sekä palautettava alkuperäiskappale ja muut jäljennökset tavaranhaltijalle.

Jos tämä tullitoimipaikka on muu kuin valvova toimipaikka, sen on lähetettävä vahvistusmerkinnällä varustettu 1 jäljennös jälkimmäiselle toimipaikalle.

3. Jos jalostetut tuotteet viedään yhteisön tullialueelta muun tullitoimipaikan kuin vienti-ilmoituksen vastaanottaneen tullitoimipaikan kautta, ne on kuljetettava tullialueelta ulkoisessa passitusmenettelyssä.

Passitusasiakirjan tavaroiden kuvaukselle varattuun kohtaan on merkittävä jokin 610 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista merkinnöistä, johon on lisättävä merkintä "EX-IM".

Tässä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on vienti-ilmoituksen vastaanottaneen tullitoimipaikan täytettävä 9 kohta ja merkittävä siihen T1-asiakirjan tiedot sekä tunnus T1. Lähtötoimipaikan on täytettävä 10 kohta, lähetettävä 1 jäljennös valvovalle toimipaikalle ja palautettava alkuperäiskappale sekä muut jäljennökset tavaranhaltijalle.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuille jalostetuille tuotteille ei voida osoittaa muuta tulliselvitysmuotoa kuin suora vienti kolmansiin maihin.

603 artikla

Menettelyyn asettava toimipaikkaa, jossa tuontitavaroiden menettelyyn asettamisen muodollisuudet suoritetaan, koskevaa merkintää voidaan muuttaa valvovassa toimipaikassa tai tullitoimipaikassa, jossa tuontitavaroiden menettelyyn asettamisen muodollisuudet tosiasiallisesti suoritetaan, ja tämän toimipaikan on tällöin annettava muutos tiedoksi valvovalle toimipaikalle.

604 artikla

1. Tuontitavaroiden menettelyyn asettamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä INF 5 -lomakkeen alkuperäiskappale sekä 2 ja 3 jäljennös.

2. Tullitoimipaikan, jossa menettelyyn asettamista koskeva ilmoitus esitetään, on merkittävä INF 5 -lomakkeen alkuperäiskappaleeseen sekä 2 ja 3 jäljennökseen menettelyyn asetettujen tuontitavaroiden paljoudet sekä menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen vastaanottopäivä. Sen on lähetettävä viipymättä 3 jäljennös valvovalle toimipaikalle, palautettava alkuperäiskappale tavaranhaltijalle ja säilytettävä 2 jäljennös.

3. Vastaanotettuaan 3 jäljennöksen on valvovan toimipaikan viipymättä annettava luvanhaltijalle tiedoksi menettelyyn asetettujen tuontitavaroiden paljous sekä menettelyynasettamispäivä.

605 artikla

Jos toimipaikka, jossa tuontitavarat asetetaan menettelyyn, ja toimipaikka, jossa vientimuodollisuudet suoritetaan, sijaitsevat samassa jäsenvaltiossa, tulliviranomaiset voivat määrätä muita menettelyjä.

4 alajakso

Kauppapoliittiset erityistoimenpiteet

606 artikla

Jos lupahakemus koskee tavaroita, joihin sovelletaan 607 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kauppapoliittisia erityistoimenpiteitä, ei hakemusta esitettäessä tarvitse esittää lisenssiä, lupaa tai vastaavaa asiakirjaa.

607 artikla

1. Jos yhteisön säännöksissä säädetään kauppapoliittisista erityistoimenpiteistä, jotka koskevat:

a) tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, näitä erityistoimenpiteitä ei sovelleta asetettaessa tavaroita sisäiseen jalostusmenettelyyn eikä aikana, jona ne ovat menettelyssä;

b) tavaroiden tuontia yhteisön tullialueelle, näitä erityistoimenpiteitä on sovellettava asetettaessa tuontitavaroita sisäiseen jalostusmenettelyyn.

2. Menettelyyn suspensiojärjestelmässä voidaan asettaa myös muita kuin yhteisötavaroita, vaikka niistä ei kanneta tuontitulleja:

a) tarkoituksena olla soveltamatta kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka koskevat näiden tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen;

b) tarkoituksena olla soveltamatta kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka koskevat samassa tilassa olevien tavaroiden tai jalostettujen tuotteiden vientiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön alkuperätuotteiden vientiin sovellettavien kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamista.

3. Sovellettaessa 1 kohdan a alakohtaa tai 2 kohtaa ei menettelyyn asettamisen yhteydessä tarvitse esittää lisenssiä, lupaa tai muuta siihen liittyvää asiakirjaa.

608 artikla

Jollei asiassa sovellettavista säännöksistä muuta johdu, menettelyyn asetettuja muita kuin yhteisötavaroita jälleenvietäessä ei sovelleta samassa tilassa olevien tavaroiden tai jalostettujen tuotteiden vientiä koskevia kauppapoliittisia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön alkuperätuotteiden viennissä sovellettavien kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamista.

609 artikla

1. Tulliviranomaisten on sovellettava samassa tilassa olevien tavaroiden tai muiden jalostettujen tuotteiden kuin liitteessä 79 lueteltujen toissijaisina jalostettuina tuotteina olevien tuontitavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksessa kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat voimassa tuontitavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä.

2. Jos vapaaseen liikkeeseen luovutusta pyydetään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa tuontitavarat on asetettu menettelyyn, on vapaaseen liikkeeseen luovutuksen osalta sovellettava kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jossa tavarat on asetettu menettelyyn vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä.

5 alajakso

Hallinnollinen yhteistyö

610 artikla

1. Jos jalostetut tuotteet tai samassa tilassa olevat tavarat siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka johonkin suspensiomenettelyyn siten, että sisäinen jalostusmenettely voidaan päättää, on mainittuun tulliselvitysmuotoon liittyvän asiakirjan tai yksinkertaistettuja menettelyjä sovellettaessa kaupallisen asiakirjan taikka käytetyn kirjanpidon tavaran kuvaukselle varattuun kohtaan tehtävä käytetyn menettelyn edellyttämien merkintöjen lisäksi jokin seuraavista maininnoista:

- Mercancías PA/S

- A.F./S-varer

- A.V./S-Waren

- Åìðïñåàìáôá ÅÔ/Á

- I.P./S. goods

- Marchandises PA/S

- Merci PA/S

- AV/S-goederen

- Mercadorias AA/S.

2. Jos suspensiojärjestelmässä menettelyyn asetettuihin tuontitavaroihin sovelletaan kauppapoliittisia erityistoimenpiteitä ja näitä toimenpiteitä sovelletaan edelleen ajankohtana, jona nämä tavarat joko samassa tilassa tai jalostettuina tuotteina asetetaan johonkin tullimenettelyyn taikka sijoitetaan vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, on 1 kohdassa tarkoitettua merkintää täydennettävä jollakin seuraavista maininnoista:

- Política comercial

- Handelspolitik

- Handelspolitik

- ÅìðïñéêÞ ðïëéôéêÞ

- Commercial policy

- Politique commerciale

- Politica commerciale

- Handelspolitiek

- Política comercial.

3. Menettelyn päättävän toimipaikan on varmistuttava siitä, että 1 kohdassa ja tapauksen mukaan 2 kohdassa tarkoitetut merkinnät tehdään näissä kohdissa tarkoitettujen asiakirjojen sijasta tai niiden päätökseen saattamiseksi laadittuihin asiakirjoihin.

611 artikla

1. Tiedotuslomake, jäljempänä "INF 1 -lomake", on laadittava yhtenä alkuperäiskappaleena ja kahtena jäljennöksenä liitteessä 82 esitetyn mallin ja samassa liitteessä esitettyjen määräysten mukaiselle lomakkeelle.

2. Edellä 1 kohdassa mainittua INF 1 -lomaketta käytetään:

a) vahvistettaessa koodeksin 88 artiklassa säädetyn vakuuden määrä;

b) luovutettaessa jalostettuja tuotteita tai samassa tilassa olevia tavaroita vapaaseen liikkeeseen muussa tullitoimipaikassa kuin menettelyn päättävässä toimipaikassa.

612 artikla

Kun INF 1 -lomaketta käytetään 611 artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovellettaessa, on INF 1 -lomakkeen 2 kohtaan tehtävä asianmukainen merkintä.

613 artikla

1. Edellä 611 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pyydettäessä jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen kokonaan tai osittain on ilmoituksen vastaanottavien tulliviranomaisten pyydettävä vahvistusmerkinnällään varustetulla INF 1 -lomakkeella valvovaa toimipaikkaa ilmoittamaan:

- lomakkeen 9 kohdan a alakohdassa koodeksin 121 artiklan tai 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti kannettavien tuontitullien määrä,

- lomakkeen 9 kohdan b alakohdassa 589 artiklan mukaisesti kannettavien hyvityskorkojen määrä,

- vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden paljous, yhdistetyn nimikkeistön koodi ja alkuperä.

Tuontitullien määrään on myös sisällytettävä mahdollinen erotus

- koodeksin 121 artiklan mukaisesti vahvistettujen tuontitullien määrän taikka palautettujen tai peruutettujen tuontitullien määrän

ja

- jo todettujen taikka palautettujen tai peruutettujen tullien määrän välillä.

2. Jos vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus liittyy 610 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin tai tavaroihin ja jos kauppapoliittisia toimenpiteitä on sovellettava siinä jäsenvaltiossa, jossa lupa menettelyn käyttöön on annettu, on vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vahvistavien tulliviranomaisten pyydettävä vahvistusmerkinnällään varustetulla INF 1 -lomakkeella valvovaa toimipaikkaa ilmoittamaan, siitä, onko sisäiseen jalostukseen asetettujen tavaroiden osalta voimassa olevia kauppapoliittisia toimenpiteitä sovellettu.

3. INF 1 -lomakkeen alkuperäiskappale ja yksi jäljennös on lähetettävä valvovalle toimipaikalle ja INF 1 -lomakkeen vahvistusmerkinnällään varustaneen tullitoimipaikan on säilytettävä yksi jäljennös.

4. Jos INF 1 -lomaketta käytetään kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamiseksi, on INF 1 -lomakkeen vastaanottavan valvovan toimipaikan ilmoitettava pyynnöstä luvanhaltijalle.

5. Valvovan toimipaikan, jolle INF 1 -lomake lähetetään, on merkittävä pyydetyt tiedot mainitun lomakkeen 8, 9 ja 10 kohtaan, varustettava lomake vahvistusmerkinnällään, säilytettävä jäljennös ja palautettava alkuperäiskappale. Näitä tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa toimipaikan arkistojen säilytykselle säädetyn määräajan päätyttyä.

6. Ainoastaan 1 kohdassa tarkoitetun määrän laskemista varten voidaan INF 1 -lomakkeessa mainittuja tavaroita pitää vapaaseen liikkeeseen luovutettuina lomakkeen 2 kohdassa mainittuna päivänä.

614 artikla

Jos vapaaseen liikkeeseen luovutusta pyydetään sen jälkeen, kun INF 1 -lomake on laadittu 612 artiklan mukaisesti, voidaan samaa INF 1 -lomaketta käyttää, jos siihen on merkitty

- mainitun lomakkeen 9 kohdan a alakohtaan tuontitavaroista kannettavien tuontitullien määrä koodeksin 121 artiklan 1 kohdan tai 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti

ja

- lomakkeen 11 kohtaan päivä, jona kyseiset tuontitavarat ensimmäisen kerran asetettiin menettelyyn.

Jollei näitä tietoja ole annettu, on uusi INF 1 -lomake vahvistettava 613 artiklan mukaisesti.

615 artikla

1. Luvanhaltija voi pyytää INF 1 -lomakkeen vahvistamista, kun jalostetut tuotteet tai tavarat siirretään toiselle luvanhaltijalle tai toisen hyväksytyn jalostustoiminnon suorittavan toimijan laitokseen.

2. Tällöin valvovan toimipaikan on merkittävä 614 artiklassa tarkoitetut tiedot.

6 alajakso

Tavaroiden siirto

616 artikla

1. Jos tuote tai tavara on kuljetettava yhteisön tullialueella joko luvan siirron perusteella tai yhden ainoan luvan perusteella, kyseisten tuotteiden tai tavaroiden kuljetus on suoritettava ulkoista passitusta koskevien säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 617-623 artiklan sovel- tamista.

2. Ulkoista passitusta koskevassa asiakirjassa tai ulkoista passitusta koskevaa asiakirjaa vastaavassa asiakirjassa on oltava 610 artiklassa tarkoitetut maininnat.

3. Jos nämä siirtomenettelyt sallitaan, on niistä mainittava luvassa. Niillä korvataan ulkoisen passitusmenettelyn kuljetusmenettelyt. Jos tuotteita tai tavaroita siirretään luvanhaltijalta toisen luvan haltijalle, on kummassakin kyseisessä luvassa määrättävä siirtomenettelyistä.

Nämä menettelyt voidaan myöntää ainoastaan, jos luvanhaltija pitää kirjaa tai tämän puolesta pidetään 556 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sisäisen jalostuksen kirjanpitoa.

a) Tavaroiden tai tuotteiden siirtoa yhdellä ainoalla luvalla koskevat säännökset

617 artikla

Tulliviranomaisten on sallittava jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden siirto ilman tullimuodollisuuksia ja sisäistä jalostusmenettelyä päättämättä jalostuksen suorittavan toimijan laitoksesta toisen jalostuksen suorittavan toimijan laitokseen lisäjalostusta varten, jos tämä siirto merkitään sisäisen jalostuksen kirjanpitoon.

618 artikla

Vastuu siirretyistä tavaroista tai tuotteista pysyy luvanhaltijalla.

b) Tavaroiden tai tuotteiden siirtoa luvanhaltijalta toisen luvan haltijalle koskevat säännökset

619 artikla

Tulliviranomaisten on sallittava jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden siirto luvanhaltijalta toisen luvan haltijalle, jos tämä siirto merkitään ensimmäisen luvanhaltijan sisäisen jalostuksen kirjanpitoon liitteessä 83 esitetyn menettelyn mukaisesti.

620 artikla

1. Vastuu siirretyistä tavaroista tai tuotteista siirtyy toisen luvan haltijalle ajankohtana, jona tämä vastaanottaa tavarat tai tuotteet ja merkitsee ne sisäisen jalostuksen kirjanpitoonsa.

2. Tämä merkintä vastaa uutta menettelyyn asettamista toisen luvan haltijan kannalta.

c) Yleiset säännökset

621 artikla

1. Jos toimintojen säännönmukaisuudelle ei aiheudu haittaa, voivat tulliviranomaiset määräämillään muilla edellytyksillä:

a) sallia toisaalta tuontitavaroiden kuljetuksen ilman tullimuodollisuuksia menettelyyn asettavasta toimipaikasta jalostuksen suorittavan toimijan laitokseen ja toisaalta jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden kuljetuksen ilman tullimuodollisuuksia jalostuksen suorittavan toimijan laitoksesta menettelyn päättävään toimipaikkaan;

b) sallia liitteessä 83 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisen ennakolta tai sallia, että jalostuksen suorittava toimija täyttää ja leimaa näiden viranomaisten hyväksymää metallista erikoisleimasinta käyttäen liitteessä 83 esitetyt lomakkeet;

c) sallia muodollisuuksien suorittamisen tietojenkäsittelymenetelmien avulla, jos kyseinen järjestelmä takaa tämän luvun säännösten oikean soveltamisen.

2. Menettelyyn asettavan toimipaikan ja menettelyn päättävän toimipaikan on 1 kohdan a alakohdan säännöksiä sovellettaessa annettava valvovalle toimipaikalle tiedoksi tuontitavaroiden menettelyyn asettaminen ja jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden vienti toimittamalla tätä varten laaditun ilmoituksen lisäkappale liitteineen.

622 artikla

Luvanhaltijan on annettava ennakolta tulliviranomaisille tiedoksi siirrot, jotka tämä aikoo tehdä näiden tulliviranomaisten määrittämien muotojen ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

623 artikla

1. Sovellettaessa tässä alajaksossa tarkoitettuja siirtomenettelyjä voidaan vapaaseen liikkeeseen luovutettuina pidettäviä tavaroita koskevia 580 artiklan säännöksiä soveltaa päätöstilitystä esitettäessä, jos sitä ei kielletä muissa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevissa yhteisön säännöksissä.

2. Valvovan toimipaikan on annettava yhdelle tai useammalle menettelyyn asettavalle toimipaikalle tiedoksi päätetyt menettelyt sekä viitattava vastaanottamiinsa menettelyyn asettamista koskeviin ilmoituksiin.

6 jakso

Tullinpalautusjärjestelmään sovellettavat säännökset

1 alajakso

Vapaaseen liikkeeseen luovutus tullinpalautusjärjestelmässä

624 artikla

Vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskevia menettelyjä on sovellettava tuontitavaroihin, myös vastaavilla tavaroilla korvattaessa ilman ennakkovientiä (vapaaseen liikkeeseen luovutus tuontitulleja soveltamatta).

a) Tavanomainen menettely

625 artikla

1. Muissa tapauksissa kuin 568 artiklaa sovellettaessa on vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskeva ilmoitus tehtävä johonkin luvassa mainituista menettelyyn asettavista toimipaikoista.

2. Sovellettaessa 568 artiklaa on 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tehtävä johonkin valtuutettuun tullitoimipaikkaan.

626 artikla

1. Edellä 625 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Sovelletaan 575 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

b) Yksinkertaistetut menettelyt

627 artikla

1. Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskevia säännöksiä on sovellettava 275 ja 276 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Sovelletaan 576 artiklan 2 kohtaa.

3. Koodeksin 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu täydentävä ilmoitus on toimitettava asetetussa määräajassa ja viimeistään, kun tullinpalautusta koskeva hakemus jätetään.

2 alajakso

Tullien palautus tai peruutus

628 artikla

Edellä 577 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tapaukset on rinnastettava jalostettujen tuotteiden vientiin yhteisöstä.

629 artikla

Ilmoituksen, jolla jalostetuille tuotteille osoitetaan jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetuista tulliselvitysmuodoista, on sisällettävä kaikki tullinpalautusta koskevan hakemuksen perusteluiksi tarvittavat tiedot.

630 artikla

Kaikki jalostetut tuotteet, joille on tarkoitus osoittaa jokin sallituista tulliselvitysmuodoista, on esitettävä menettelyn päättävässä toimipaikassa ja niille on suoritettava kyseisen tulliselvitysmuodon osalta säädetyt tullimuodollisuudet niitä koskevien yleisten säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista.

631 artikla

1. Muissa tapauksissa kuin 568 artiklaa sovellettaessa on ilmoitus jonkin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetuista tulliselvitysmuodoista osoittamiseksi jalostetuille tuotteille tehtävä johonkin luvassa määrätyistä menettelyn päättävistä toimipaikoista.

2. Sovellettaessa 568 artiklaa on 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tehtävä luvan antaneeseen toimipaikkaan.

3. Valvova toimipaikka voi kuitenkin sallia, että 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus esitetään muussa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

632 artikla

1. Edellä 631 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kyseistä tulliselvitysmuotoa koskevien säännösten mukaisesti.

2. Sovelletaan 583 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

633 artikla

Koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja menettelyn päättämistä koskevia yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 278 artiklassa säädetyin edellytyksin.

634 artikla

1. Tuontitavaroiden osuus jalostetuissa tuotteissa on määritettävä, jos palautettavien tai peruutettavien tuontitullien määrääminen sitä edellyttää. Osuuksia ei tarvitse määrittää, jos kaikille jalostetuille tuotteille osoitetaan jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetuista tulliselvitysmuodoista.

2. Osuudet on laskettava 635-637 artiklassa tarkoitetuilla jakomenetelmillä tai muulla menetelmällä, jolla saadaan samat tulokset.

635 artikla

Paljousosuusmenetelmää (jalostetut tuotteet) on sovellettava, kun sisäisten jalostustoimintojen tuloksena saadaan ainoastaan yksi jalostettujen tuotteiden laji. Tällöin jalostettujen tuotteiden paljoutta, jonka osalta tullien palautusta tai peruutusta voidaan hakea, vastaava tuontitavaroiden paljous on laskettava soveltamalla kyseisten tavaroiden kokonaispaljouksiin niiden jalostettujen tuotteiden, joiden osalta tullien palautusta tai peruutusta voidaan hakea, paljouden ja jalostettujen tuotteiden kokonaispaljouden välistä suhdetta vastaavaa kerrointa.

636 artikla

Paljousosuusmenetelmää (tuontitavarat) on sovellettava, kun vapaaseen liikkeeseen luovutetut tavarat sisältyvät kaikkine aineosineen jokaiseen jalostettuun tuotteeseen.

Hävikkiä ei oteta huomioon ratkaistaessa, voidaanko tätä menetelmää soveltaa.

Kunkin jalostetun tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden paljous tullinpalautusjärjestelmässä on määritettävä soveltamalla järjestyksessä tuontitavaroiden kokonaispaljouksiin kerrointa, joka vastaa kuhunkin jalostettujen tuotteiden lajiin sisältyvien mainittujen tavaroiden paljouksien ja näiden kyseisiin jalostettuihin tuotteisiin kokonaisuudessaan sisältyvien tavaroiden kokonaispaljouksien välistä suhdetta.

Tuontitavaroiden paljous tullinpalautusjärjestelmässä, joka vastaa sitä jalostettujen tuotteiden paljoutta, jonka osalta palautusta tai peruutusta voidaan hakea, on määritettävä soveltamalla 635 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin vahvistettua kerrointa kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuontitavaroiden kolmannen alakohdan mukaisesti laskettuun paljouteen.

637 artikla

1. Arvo-osuusmenetelmää on sovellettava kaikissa niissä tapauksissa, joissa 635 ja 636 artiklaa ei voida soveltaa. Tulliviranomaiset voivat kuitenkin luvanhaltijan suostumuksella ja menettelyn yksinkertaistamiseksi soveltaa paljousosuusmenetelmää (tuontitavarat) arvo-osuusmenetelmän sijasta, jos molempien menetelmien soveltaminen johtaa samankaltaiseen tulokseen.

2. Kussakin jalostetun tuotteen lajissa käytettyjen tuontitavaroiden paljouden määrittämiseksi on tuontitavaroiden kokonaispaljouksiin sovellettava järjestyksessä kerrointa, joka vastaa näiden tuotteiden verrattavissa olevien, 3 kohdan mukaisesti määriteltyjen arvojen välistä suhdetta.

3. Sovelletaan 594 artiklan 3 kohtaa.

4. Tuontitavaroiden paljous, joka vastaa sitä jalostettujen tuotteiden paljoutta, jonka osalta palautusta tai peruutusta voidaan hakea, on määritettävä soveltamalla mainitun tuotteen valmistuksessa käytettyyn tuontitavaroiden 2 kohdan mukaisesti laskettuun paljouteen 635 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin vahvistettua kerrointa.

638 artikla

1. Tuontitulleja palautettaessa tai peruutettaessa on luvanhaltijan jätettävä valvovaan tullitoimipaikkaan hakemus, jäljempänä 'tullinpalautusta/SJ koskeva hakemus'. Tämä hakemus on jätettävä kahtena kappaleena.

2. Jollei 4 kohdasta muuta johdu, tullinpalautusta/SJ koskevan hakemuksen voi jättää ainoastaan valvovaan toimipaikkaan luvan antaneessa jäsenvaltiossa, kun kyseessä on 556 artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin annettu lupa.

3. Sovellettaessa 557 artiklaa voi tullinpalautusta/SJ koskevan hakemuksen jättää ainoastaan yksi luvanhaltija.

4. Jos useampi jäsenvaltio, jota jalostustoiminnot koskevat, ovat yksittäistapauksissa ja asianomaisten henkilöiden kirjallisesta hakemuksesta valmiit sallimaan, että tullinpalautusta/SJ koskeva hakemus jätetään muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion tulliviranomaisille, on näiden jäsenvaltioiden annettava komissiolle ennakolta tiedoksi hakemukset sekä 640 artiklassa tarkoitetun tullinpalautusta/SJ koskevan hakemuksen oikean laatimisen varmistamiseksi käytettäviä menettelyjä koskeva ehdotus. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille. Komissiolle ilmoitettuja menetelmiä voidaan soveltaa, jollei komissio ilmoita soveltamista koskevista väitteistä jäsenvaltioille, joita asia koskee, kahden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

639 artikla

1. Määräaika, jonka kuluessa koodeksin 128 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tullinpalautusta/SJ koskeva hakemus on jätettävä, on enintään kuusi kuukautta päivästä, jona jalostetuille tuotteille on osoitettu jokin koodeksin 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tulliselvitysmuoto.

2. Tulliviranomaiset voivat pidentää 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, vaikka se olisi päättynyt, jos se erityisolosuhteiden vuoksi on perusteltua.

640 artikla

1. Tullinpalautusta/SJ koskevassa hakemuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a) lupaa koskevat viitetiedot;

b) tuontitavaroiden, joille haetaan tullien palautusta tai peruutusta, paljous jokaisen lajin osalta;

c) tuontitavaroiden koodi yhdistetyssä nimikkeistössä;

d) tulliviranomaisten vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä vahvistama tuontitavaroiden tullausarvo sekä niistä kannettavien tuontitullien määrä;

e) päivä, jona tuontitavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullinpalautusjärjestelmässä;

f) viittaukset ilmoituksiin, joilla tuontitavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullinpalautusjärjestelmässä;

g) jalostettujen tuotteiden luonne, paljous ja tulliselvitysmuoto;

h) jalostettujen tuotteiden arvo, jos menettely päätetään arvo-osuuden perusteella;

i) vahvistettu tuotto;

j) viittaukset ilmoituksiin, joilla jalostetuille tuotteille on osoitettu jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitettu tulliselvitysmuoto;

k) palautettavien tai peruutettavien tuontitullien määrä sekä mahdollisesti kannettavat hyvityskorot, ottaen huomioon erityisesti muista jalostetuista tuotteista kannettavat tuontitullit.

2. Sovellettaessa vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskevien muodollisuuksien sekä viennin yksinkertaistettuja menettelyjä on ilmoitusten oltava koodeksin 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja.

641 artikla

1. Luvanhaltijan on annettava valvovan toimipaikan käytettäviksi 640 artiklan 1 kohdan f ja j alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset sekä kaikki valvovan toimipaikan määräämät täydentävät asiakirjat, kun tämä toimipaikka päättää, että luvanhaltijan on säilytettävä nämä ilmoitukset ja asiakirjat.

2. Sovellettaessa 646 artiklaa on INF 7 -lomakkeen asianmukaisesti vahvistetut alkuperäiskappaleet kuitenkin liitettävä hakemukseen.

642 artikla

1. Valvova toimipaikka voi sallia, että tietyt 640 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot puuttuvat hakemuksesta, jolleivät nämä tiedot koske palautettavan tai peruutettavan määrän laskentaa.

2. Valvova toimipaikka voi sallia, että 640 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tullinpalautusta/SJ koskeva hakemus laaditaan tietokoneella tai muulla tämän toimipaikan määräämällä tavalla.

643 artikla

Valvovan toimipaikan on tehtävä suoritettuun tarkastukseen perustuvat merkinnät takaisinmaksua/SJ koskevaan hakemukseen, annettava luvanhaltijalle tiedoksi tämän tarkastuksen tulokset sekä säilytettävä hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat vähintään kolme kalenterivuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana se tekee hakemusta koskevan päätöksen.

Valvova toimipaikka voi kuitenkin päättää, että luvanhaltijan on säilytettävä hakemukseen liittyvät asiakirjat. Tällöin nämä asiakirjat on säilytettävä saman määräajan.

3 alajakso

Hallinnollinen yhteistyö

644 artikla

1. Jos jalostetuille tuotteille osoitetaan tullinpalautusjärjestelmässä jokin koodeksin 128 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu tulliselvitysmuoto, jolloin tullinpalautus voidaan sallia, on menettelyn tai vapaa-alueen taikka vapaavaraston osalta käytettävän asiakirjan tavaran kuvaukselle varattuun kohtaan merkittävä jokin seuraavista maininnoista:

- Mercancías PA/R

- A.F./R-varer

- A.V./R.-Waren

- Åìðïñåàìáôá ÅÔ/E

- I.P./D. goods

- Marchandises PA/R

- Merci PA/R

- AV/T-goederen

- Mercadorias AA/D.

2. Menettelyn päättävän toimipaikan on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut maininnat merkitään kaikkiin asiakirjoihin, jotka laaditaan tässä kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sijasta tai niiden päätökseen saattamiseksi annettuihin asiakirjoihin.

645 artikla

Jos sisäisistä jalostustoiminnoista tullinpalautusjärjestelmässä saadut jalostetut tuotteet lähetetään samassa tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan toiseen valvovaan toimipaikkaan yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä (jota voidaan käyttää tullinpalautushakemuksen perusteena) ja jos näille tuotteille haetaan uutta lupaa sisäiseen jalostukseen, on valtuutettujen tulliviranomaisten, joilta on haettu tätä uutta lupaa joko suspensiomenettelyssä tai tullinpalautusjärjestelmässä, käytettävä 611 artiklassa tarkoitettua INF 1 -lomaketta määrittääkseen mahdollisesti kannettavien tuontitullien määrän tai mahdollisesti syntyvän tullivelan määrän.

646 artikla

1. Tiedotuslomake, jäljempänä "INF 7 -lomake", on laadittava yhtenä alkuperäiskap paleena ja kahtena jäljennöksenä liitteessä 84 esitetyn mallin ja siinä esitettyjen määräysten mukaiselle lomakkeelle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua INF 7 -lomaketta on käytettävä, kun jalostustoiminnoista tullinpalautusjärjestelmässä saadut jalostetut tuotteet siirretään tekemättä tullinpalautusta koskevaa hakemusta muuhun valvovaan toimipaikkaan kuin siihen, jossa tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen ja kun niille siellä osoitetaan, joko samassa tilassa tai asianmukaisesti hyväksyttyjen jalostustoimintojen jälkeen, jokin tulliselvitysmuoto, jossa palautus tai peruutus sallitaan koodeksin 128 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tullitoimipaikan, jossa nämä tulliselvitysmuodot osoitetaan, on tarvittaessa ja asianomaisen pyynnöstä annettava INF 7 -lomake.

647 artikla

1. Asianomaisen henkilön on esitettävä lomake samanaikaisesti kuin haetun tulliselvitysmuodon osoittamiseen käytetty tulli-ilmoitus.

2. Toimipaikan, jossa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus esitetään, on varustettava INF 7 -lomake vahvistusmerkinnällään, palautettava alkuperäiskappale ja yksi jäljennös haltijalle ja säilytettävä toinen jäljennös.

7 jakso

Tietojenvaihto komission kanssa

648 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) jokaisen luvan osalta liitteessä 85 mainitut tiedot, kun tuontitavaroiden arvo jalostuksen suorittavaa toimijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 552 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdassa asetetut rajoitukset; tällainen tiedoksianto ei ole tarpeen, jos lupa sisäiseen jalostukseen annetaan yhden tai useamman taloudellisen edellytyksen perusteella, joihin viitataan seuraavilla koodeilla: 6106, 6107, 6201, 6202, 6301, 6302, 6303, 7004 ja 7005.

Edellä 560 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tiedot on kuitenkin annettava jokaisen myönnetyn luvan osalta riippumatta mainittujen tuotteiden arvosta ja koodista, jota käytetään taloudellisiin edellytyksiin viitattaessa;

b) liitteessä 86 mainitut tiedot jokaisesta lupahakemuksesta, joka on evätty sen vuoksi, että taloudellisia edellytyksiä ei ole pidetty täytettyinä;

c) tiedot tapauksista, joissa 567 artiklassa tarkoitettua vakiotuottoa ei ole voitu soveltaa siitä syystä, että vaikka sisäiset jalostustoiminnot kohdistuvat liitteessä 77 olevassa 1 sarakkeessa lueteltuihin tuontitavaroihin, jalostustoiminnoissa saadut jalostetut tuotteet ovat muita kuin 3 ja 4 sarakkeessa tarkoitettuja samalla valmistusasteella olevia tuotteita.

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedoksiannot on tehtävä luvan antamista tai lupahakemuksen epäämistä seuraavan kuukauden aikana. Komissio toimittaa ne muille jäsenvaltioille, ja komitea tutkii ne, jos sitä pidetään tarpeellisena.

649 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) luettelo tulliviranomaisista, joille lupahakemukset on esitettävä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 568 artiklaa;

b) luettelo tullitoimipaikoista, jotka on valtuutettu vastaanottamaan menettelyyn asettamista suspensiojärjestelmässä koskevia ilmoituksia tai vapaaseen liikkeeseen luovutusta tullinpalautusjärjestelmässä koskevia ilmoituksia 568 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedoksiannot on toimitettava kaksi kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamisen aloittamista ja sen jälkeen sitä kuukautta, jonka aikana kyseinen jäsenvaltio muuttaa tullitoimipaikkojen toimivaltaa, seuraavan kuukauden kuluessa.

3. Jalostuksen suorittavien toimijoiden tiedoksi komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

4 LUKU

Tullivalvonnassa tapahtuva valmistus

1 jakso

Yleiset säännökset

650 artikla

Liitteen 87 luettelossa olevassa I sarakkeessa esitettyihin tavaroihin, jotka on tarkoitettu valmistettaviksi mainitun luettelon II sarakkeessa tarkoitetulla tavalla, voidaan soveltaa tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyä koodeksin 131 artiklan mukaisesti.

1 alajakso

Lupa menettelyyn - Tavanomainen menettely

651 artikla

1. Hakemus on tehtävä 497 artiklan mukaisesti, liitteessä 67/C määrätyn mallin mukaan, ja henkilön, jolle lupa voidaan koodeksin 86, 132 ja 133 artiklan mukaisesti myöntää, on se esitettävä.

2. a) Hakemus on esitettävä sen jäsenvaltion, jossa valmistustoiminto on määrä suorittaa, nimeämille tulliviranomaisille.

b) Jos hakija aikoo suorittaa valmistustoimintoja tai niitä aiotaan suorittaa tämän lukuun eri jäsenvaltioissa, voidaan hakea yhtä ainoaa lupaa.

Tällöin hakemus, jossa on annettava kaikki toimintojen suorittamiseen liittyvät tiedot sekä täsmälliset paikat, joissa näitä toimintoja aiotaan suorittaa, on jätettävä sen jäsenvaltion tulliviranomaisille, jossa ensimmäinen näistä toiminnoista on määrä suorittaa.

652 artikla

1. Luvan myöntävät viranomaiset, joille hakemus on esitetty 651 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja lupa on laadittava 500 artiklan mukaisesti liitteessä 68/C määrätyn mallin mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 656 artiklan soveltamista.

2. Edellä 651 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa lupa voidaan myöntää ainoastaan sen jäsenvaltion, jossa hakemukseen merkityt paikat sijaitsevat, nimeämien tulliviranomaisten suostumuksella. Tällöin sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) varmistuttuaan siitä, että suunnitellun toiminnon taloudellisia edellytyksiä voidaan pitää täyttyneinä, tulliviranomaiset, joille hakemus on esitetty, antavat muiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, tulliviranomaisille tiedoksi hakemuksen ja lupaluonnoksen, johon on oltava merkitty ainakin tuotto, huomioon otettavat tunnistamismenetelmät, liitteessä 68/C olevan lupamallin 9 kohdassa tarkoitetut tullitoimipaikat, mahdollinen yksinkertaistettujen menettelyynasettamis- ja menettelynpäättämismenettelyjen käyttö sekä noudatettavat säännöt, erityisesti ne, joilla varmistetaan tietojen toimittaminen valvovalle toimipaikalle;

b) tiedon saatuaan tulliviranomaisten on esitettävä mahdolliset huomautuksensa mahdollisimman pian ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona hakemus ja lupaluonnos on toimitettu tiedoksi;

c) toteutettuaan kaikki toimenpiteet tuontitavaroista mahdollisesti syntyvän tullivelan maksamisen varmistamiseksi a alakohdassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat myöntää luvan, jollei niille b alakohdassa tarkoitetussa määräajassa ole annettu tiedoksi lupaluonnosta koskevia väitteitä;

d) luvan myöntävä valtio lähettää jäljennöksen luvasta edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille.

Näin myönnettyjä lupia voidaan soveltaa ainoastaan edellä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille, niiden tulliviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ne ovat nimenneet vastaanottamaan a alakohdassa tarkoitettuja hakemuksia ja lupaluonnoksia.

3. Tulliviranomaiset voivat menettelyä koskevien säännösten oikeaksi soveltamiseksi määrätä, että luvanhaltijan on tarkastusten helpottamiseksi pidettävä tai järjestettävä pidettäväksi tavarakirjanpitoa, jäljempänä 'tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpito', joka sisältää menettelyyn asetettujen tuontitavaroiden paljoudet ja saadut valmistetut tuotteet sekä kaikki toimintojen seuraamiseksi ja mahdollisesti kannettavien tuontitullien oikeaksi määräämiseksi tarvittavat tiedot.

Tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpito on pidettävä valvovan toimipaikan saatavilla, jotta se voi tarvittaessa tarkastaa menettelyn suorittamisen asianmukaisuuden.

Jos hakijan pitämä liikekirjanpito mahdollistaa menettelyn valvonnan, tulliviranomaisten on hyväksyttävä se päteväksi tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpidoksi.

653 artikla

Tulliviranomaisten on määrättävä luvan voimassaoloaika tapauskohtaisesti luvan hakijan erityistarpeet huomioon ottaen.

Jos voimassaoloaika on pitempi kuin kaksi vuotta, luvan myöntämisen perusteina olleita edellytyksiä on tarkasteltava uudelleen luvassa vahvistetuin määräajoin.

654 artikla

1. Lupaa myönnettäessä tulliviranomaisten on koodeksin 134 artiklan mukaisesti vahvistettava määräaika, jonka kuluessa valmistetuille tuotteille on osoitettava tulliselvitysmuoto, ottaen huomioon toisaalta valmistustoimintojen toteuttamiseen tarvittava aika ja toisaalta tulliselvitysmuodon osoittamiseen valmistetuille tuotteille tarvittava aika.

2. Jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua, luvassa vahvistettuun määräaikaan voidaan myöntää pidennys, myös alun perin myönnetyn määräajan päättymisen jälkeen.

655 artikla

1. Koodeksin 134 artiklassa tarkoitettu tuotto tai sen vahvistamismenetelmä on mahdollisuuksien mukaan määrättävä tuotantotietojen perusteella, ja se on voitava todeta luvanhaltijan kirjanpidosta.

2. Tuotto tai sen vahvistamismenetelmä on määrättävä 1 kohdan mukaisesti, jos tulliviranomaiset eivät suorita tarkastusta jälkikäteen.

2 alajakso

Lupa menettelyyn - Yksinkertaistetut menettelyt

656 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan tapauksissa, joissa valmistustoiminnot suoritetaan ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa.

2. Jos koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja menettelyyn asettamisen yksinkertaistettuja menettelyjä ei sovelleta, tullitoimipaikan, jonka tulliviranomaiset ovat valtuuttaneet myöntämään lupia yksinkertaistetulla menettelyllä, on sallittava, että menettelyynasettamisilmoituksen jättäminen muodostaa samalla lupahakemuksen.

Tällöin luvan muodostaa ilmoituksen vastaanottaminen, jota kaikissa tapauksissa koskevat luvan myöntämisen edellytykset.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin esitettyyn ilmoitukseen on liitettävä tavaranhaltijan laatima asiakirja, joka sisältää seuraavat tiedot, jos ne ovat tarpeellisia eikä niitä voida merkitä 2 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia koskevan lomakkeen 44 kohtaan:

a) menettelyn hakijan nimi tai toiminimi ja osoite, jos hakija on eri henkilö kuin tavaranhaltija,

b) valmistuksen suorittavan henkilön nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä on eri henkilö kuin hakija tai tavaranhaltija,

c) valmistuksen luonne,

d) saatavien valmistettujen tuotteiden kauppanimitys ja/tai tekninen kuvaus,

e) tuotto tai tarvittaessa tuoton määritystapa,

f) määräaika, jonka kuluessa tuontitavaroille on osoitettava tulliselvitysmuoto,

g) paikka, jossa valmistustoiminto aiotaan suorittaa.

Edellä 498 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

4. Edellä 502 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2 jakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

657 artikla

1. Tuontitavaroiden asettamista tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn koskeva ilmoitus on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyyn asettavaan toimipaikkaan, ei kuitenkaan 656 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 656 artiklaa sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on jätettävä johonkin valtuutettuun tullitoimipaikkaan.

658 artikla

1. Edellä 657 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevan tavaran kuvauksen on vastattava luvassa olevia erityisedellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 656 artiklan soveltamista.

3. Koodeksin 62 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi menettelyynasettamisilmoitukseen on liitettävä 220 artiklassa säädetyt asiakirjat.

659 artikla

1. Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 275 ja 276 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Tulliviranomaisten on evättävä lupa 276 artiklassa säädettyyn kotitullausmenettelyyn henkilöiltä, joiden ei voida todeta pitävän 652 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoa.

3. Koodeksin 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu täydentävä ilmoitus on tehtävä vahvistetussa määräajassa ja viimeistään päätöstilitystä tehtäessä.

3 jakso

Menettelyn päättäminen

660 artikla

1. Menettely on päätettävä joko valmistettuja tuotteita - tuottoa soveltaen - vastaavien tuontitavaroiden paljouden perusteella tai johonkin tulliselvitysmuotoon osoitettujen samassa tilassa olevien tavaroiden paljouden perusteella.

2. Jos se osoittautuu tarpeelliseksi, 591-594 artiklassa säädettyjä tuontitavaroiden osuuden määrittämistä koskevia sääntöjä on sovellettava soveltuvin osin koodeksin 135 artiklan mukaisesti.

661 artikla

1. Tullivalvonnassa tapahtuvan menettelyn päättämisilmoitus on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyn päättävään toimipaikkaan, ei kuitenkaan 656 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 656 artiklaa sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on jätettävä luvan antaneeseen tullitoimipaikkaan.

3. Valvova toimipaikka voi kuitenkin antaa luvan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen esittämiseen muussa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

662 artikla

1. Edellä 661 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kyseistä tulliselvitysmuotoa koskevien säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevien valmistettujen tuotteiden tai tuontitavaroiden kuvauksen on vastattava luvassa olevia erittelyjä.

3. Edellä 583 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

663 artikla

Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä menettelyn päättämiseksi on sovellettava 278 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin.

664 artikla

1. Luvanhaltijan on annettava päätöstilitys valvovalle toimipaikalle 30 päivän kuluessa päättämismääräajan päättymisestä.

2. Päätöstilityksessä on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a) viittaus lupaan;

b) tuontitavaroiden paljous tavaralajeittain menettelyynasettamisilmoituksiin viitaten;

c) tuontitavaroiden koodi yhdistetyssä nimikkeistössä;

d) tuontitavaroiden tullausarvo;

e) vahvistettu tuotto;

f) valmistettujen tuotteiden luonne, paljous ja tulliselvitysmuoto viittaamalla niihin ilmoituksiin, joilla valmistetuille tuotteille on osoitettu jokin tulliselvitysmuoto;

g) valmistuskustannusten määrä, jos aiotaan käyttää 666 artiklan neljättä luetelmakohtaa;

h) valmistettujen tuotteiden koodi yhdistetyssä nimikkeistössä.

3. Jos on sovellettu menettelyynasettamis- ja menettelynpäättämismuodollisuuksia koskevia yksinkertaistettuja menettelyjä, 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ovat koodeksin 76 artiklan 3 kohdassa säädettyjä ilmoituksia.

665 artikla

1. Valvova toimipaikka voi antaa luvan:

a) laatia 664 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätöstilitys tietokoneella tai muulla tämän toimipaikan määräämällä tavalla;

b) laatia päätöstilitys menettelyynasettamisilmoitukselle.

2. Edellä 598 artiklan säännöksiä sovelletaan.

3. Valvova toimipaikka voi itse laatia päätöstilityksen 664 artiklan 1 kohdassa mainitussa määräajassa. Tällöin luvassa on oltava asiaa koskeva maininta.

666 artikla

Kun valmistetut tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, niiden tullausarvona on koodeksin 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävä asianomaisen henkilön vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä tekemän valinnan mukaan jotakin seuraavista:

- jossakin kolmannessa maassa tuotettujen samanlaisten tai samankaltaisten tuotteiden samalla tai lähes samalla hetkellä määritetty tullausarvo,

- valmistettujen tuotteiden myyntihinta, jollei ostajan ja myyjän välinen etuyhteys vaikuta siihen,

- samanlaisten tai samankaltaisten tavaroiden myyntihinta yhteisössä, jollei ostajan ja myyjän välinen etuyhteys vaikuta siihen,

- tuontitavaroiden tullausarvo, johon lisätään valmistuskustannukset.

667 artikla

Jos tuontitavaroihin sovelletaan kauppapoliittisia toimenpiteitä tavaran vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä, näitä toimenpiteitä voidaan soveltaa valmistettuihin tuotteisiin ainoastaan, jos ne koskevat myös valmistettu jen tuotteiden kanssa samanlaisia tuotteita.

Tällöin näitä toimenpiteitä on sovellettava niiden tuontitavaroiden paljouteen, jotka on tosiasiallisesti käytetty vapaaseen liikkeeseen luovutettujen valmistettujen tuotteiden valmistuksessa.

4 jakso

Tietojenvaihto komission kanssa

668 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) liitteessä 88 mainitut tiedot jokaisesta luvasta, jos menettelyyn asetettujen tavaroiden arvo on suurempi kuin 100 000 ecua luvanhaltijaa ja kalenterivuotta kohti;

b) liitteessä 89 mainitut tiedot jokaisen hylätyn hakemuksen osalta, jos hylkäämisen syynä on ollut, ettei koodeksin 133 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia edellytyksiä ole pidetty täyttyneinä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava sitä kuukautta, jonka aikana lupa on annettu tai hakemus hylätty, seuraavan kuukauden kuluessa. Komissio toimittaa ne muille jäsenvaltioille, ja komitea tutkii ne tarvittaessa.

669 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) luettelo tulliviranomaisista, joille lupahakemukset on esitettävä, paitsi tapauksissa, joissa sovelletaan 656 artiklaa;

b) luettelo tullitoimipaikoista, jotka on valtuutettu vastaanottamaan menettelyynasettamisilmoituksia 656 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 649 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

5 LUKU

Väliaikainen maahantuonti

1 jakso

Yleiset säännökset

670 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) "saapumistoimipaikalla" tullitoimipaikkaa, jonka kautta tavarat, joiden mukana toimitetaan ATA-carnet, saapuvat yhteisön tullialueelle;

b) "poistumistoimipaikalla" tullitoimipaikkaa, jonka kautta tavarat, joiden mukana toimitetaan ATA-carnet, poistuvat yhteisön tullialueelta;

c) "kuljetusvälineellä" henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen käytettävää välinettä. Ilmaisu "kuljetusväline" sisältää kuljetusvälineen mukana maahan tuodut varaosat sekä tavanomaiset tarvikkeet ja varusteet, mukaan lukien tavaroiden ahtaamiseksi, paikoillaan pitämiseksi tai suojaamiseksi käytettävät välineet;

d) "yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneella henkilöllä" sekä luonnollista henkilöä, jonka pysyvä asuinpaikka on yhteisön tullialueen ulkopuolella, että oikeushenkilöä, jonka kotipaikka on tämän alueen ulkopuolella;

e) "kaupallisella käytöllä" kuljetusvälineen käyttöä vastiketta vastaan tapahtuvaan henkilöiden kuljetukseen tai vastiketta vastaan taikka vastikkeetta tapahtuvaan tavaroiden teolliseen ja kaupalliseen kuljetukseen;

f) "yksityisellä käytöllä" kuljetusvälineen käyttöä yksinomaan käyttäjän henkilökohtaisiin tarkoituksiin, kaikki kaupallinen käyttö pois lukien;

g) "kontilla" kuljetuslaitetta (kuljetuslaatikkoa, siirrettävää säiliötä, vaihtokuormatilaa tai muuta vastaavaa yksikköä), joka on:

- kokonaan tai osittain suljettu tavaroiden säilytykseen tarkoitettu tila,

- luonteeltaan pysyvä ja siten riittävän vahva toistuvaan käyttöön,

- erityisesti suunniteltu helpottamaan yhdellä tai useammalla kuljetustavalla tapahtuvaa tavarankuljetusta, jossa tavaroita ei välillä pureta siitä,

- suunniteltu helposti käsiteltäväksi erityisesti kuljetustavasta toiseen siirryttäessä,

- suunniteltu siten, että se on helppo täyttää ja tyhjentää, ja että sen sisätilavuus on vähintään yksi kuutiometri.

Lastausalustat on rinnastettava kontteihin.

Ilmaisu "kontti" sisältää kontin tyypin mukaiset tarvikkeet ja laitteet, jos ne kuljetetaan kontin mukana. Ilmaisu "kontti" ei sisällä ajoneuvoja, niiden tarvikkeita tai varaosia, pakkauspäällyksiä eikä kuormausalustoja.

Poiketen siitä, mitä viimeisessä luetelmakohdassa säädetään, ilmaisua "kontti" sovelletaan myös ilmaliikenteessä käytettäviin kontteihin, joiden sisätilavuus on pienempi kuin yksi kuutiometri;

h) "tullisinetöidyllä kuljetuksella" kontin käyttöä tavaroiden kuljetukseen, jos niiden tunnistaminen on varmistettu sinetöimällä kontti,

i) "vaihtokuormatilalla" lastitilaa, joka ei voi liikkua itsenäisesti ja joka on suunniteltu erityisesti tieliikenteen ajoneuvolla kuljetettavaksi tämän ajoneuvon korin ja tilan alakehikon ollessa erityisesti tätä varten mukautettuja. Tämä määritelmä käsittää myös irtolaatikot, jotka ovat erityisesti yhdistettyä kuljetusta varten suunniteltuja lastitiloja;

j) "osittain suljetulla kontilla" laitetta, jossa on yleensä pohja ja ylärakenne, joiden rajaama lastitila vastaa suljetun kontin lastitilaa. Ylärakenne on yleensä tehty metalliosista, jotka muodostavat kontin rungon. Tämäntyyppisissä konteissa voi myös olla yksi tai useampia sivu- tai päätyseiniä. Joissakin näistä konteista on ainoastaan pystypalkeilla pohjaan yhdistetty katto. Tämäntyyppisiä kontteja käytetään erityisesti tilaa vievien tavaroiden kuljetukseen (esimerkiksi henkilöautot);

k) "lastausalustalla" ylärakenteetonta tai epätäydellisellä ylärakenteella varustettua lastausalustaa, jolla on sama perusleveys ja -pituus kuin konteilla ja joiden sivuilla on ylä- ja alakulmakappaleet, jotka mahdollistavat konttien ahtaamiseen ja nostamiseen käytettävien laitteiden käytön;

l) "konttien tarvikkeilla ja varusteilla" erityisesti seuraavia välineitä, irrotettavat mukaan lukien:

i) konttien sisälämpötilan valvontaan, muuttamiseen tai ylläpitämiseen tarkoitetut lisälaitteet,

ii) pienet laitteet (kuten lämpötilan tai tärähdysten rekisteröintilaitteet), joiden tarkoituksena on osoittaa tai rekisteröidä ympäröivissä olosuhteissa tapahtuvat muutokset ja tärähdykset,

iii) sisäväliseinät, kuormausalustat, hyllyt, tuet, koukut ja muut vastaavat tavaroiden pakkaamiseen käytettävät välineet;

m) "kuormausalustalla" välinettä, jolle voidaan ryhmittää tietty tavarapaljous siten, että se muodostaa yhden lastiyksikön sen kuljettamista tai mekaanisilla laitteilla tapahtuvaa käsittelyä tai pinoamista varten. Tämä väline muodostuu joko kahdesta välipalkeilla toisiinsa yhdistetystä pohjasta tai jalkojen varassa olevasta pohjasta taikka ilmakuljetuksissa käytettävästä erityispohjasta; sen kokonaiskorkeus on rajoitettu siihen, mikä on välttämätöntä sen liikuttamiseksi rullien päällä tai haarukkatrukilla taikka kuormausalustatrukilla; siinä voi olla ylärakenne tai se voi olla ylärakenteeton;

n) "konttien tai kuormausalustan käyttäjällä" henkilöä, joka kontin tai kuormausalustan omistajana tai muussa ominaisuudessa tosiasiallisesti määrää sen liikkumisesta;

o) "konttia tai kuormausalustaa varten säädetyn menettelyn käyttäjällä" kontin tai kuormausalustan käyttäjää tai tämän edustajaa;

p) "sisäisellä liikenteellä" yhteisön tullialueella kuljetettaviksi otettujen henkilöiden tai lastattujen tavaroiden kuljetusta siten, että henkilöiden kuljetus päättyy ja tavarat puretaan tällä alueella.

2 jakso

Muiden tavaroiden kuin kuljetusvälineiden väliaikainen maahantuonti

1 alajakso

Tapaukset, joissa ja edellytykset, joilla voidaan myöntää väliaikainen maahantuonti kokonaan tullitta

a) Ammatinharjoittamisvälineet

671 artikla

1. Ammatinharjoittamisvälineille on myönnettävä väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. "Ammatinharjoittamisvälineillä" tarkoitetaan:

a) lehdistö-, radio- ja televisioalan välineitä, joita yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneet lehdistön, radion tai television edustajat tarvitsevat tullessaan tälle alueelle tekemään selostuksia taikka tiettyjen ohjelmien tallenteita tai lähetyksiä;

b) elokuva-alan välineitä, joita yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö tarvitsee tullessaan tälle alueelle tekemään yhden tai useamman tietyn elokuvan;

c) muita yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneen, tälle alueelle tiettyä työtä tekemään saapuvan henkilön ammattinsa tai toimensa harjoittamisessa tarvitsemia välineitä. Näihin eivät kuulu välineet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi teollisessa valmistuksessa, tavaroiden pakkaamisessa, (tai jolleivät ne ole käsityökaluja) luonnonvarojen hyväksikäytössä, rakennusten rakentamisessa, korjaamisessa ja huoltamisessa taikka maansiirtotöissä tai vastaavissa töissä;

d) tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen välineiden apulaitteita ja niihin liittyviä lisälaitteita.

Esimerkkiluettelo tavaroista, joita on pidettävä ammatinharjoittamisvälineinä, on liitteessä 90.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää ammatinharjoittamisvälineille, jos:

a) ne kuuluvat yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle;

b) mainitun alueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö tuo ne maahan;

c) yksinomaan tälle alueelle saapuva henkilö käyttää niitä tai johtaa niiden käyttöä.

Edellä c alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei kuitenkaan sovelleta elokuva-alan välineisiin, jotka maahantuodaan elokuvien, televisio-ohjelmien tai audiovisuaalisten teosten tekemiseksi sellaisen yhteistuotantosopimuksen perusteella, jossa yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö on osapuolena.

Yhteisiä radio- tai televisio-ohjelmia tehtäessä ammatinharjoittamisvälineet voivat olla sellaisen vuokrasopimuksen tai vastaavan sopimuksen kohteena, jossa yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö on osapuolena.

672 artikla

Väliaikaisesti maahantuotujen ammatinharjoittamisvälineiden korjaukseen tarkoitetuille myöhemmin maahantuoduille varaosille on myönnettävä mainitun menettelyn edut samoin edellytyksin kuin itse välineille.

b) Näyttelyissä, messuilla, kokouksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa näytteille asetettavat tai käytettävät tavarat

673 artikla

1. Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) tilaisuudessa näytteille asetettaviksi tai esiteltäviksi tarkoitetut tavarat;

b) maahantuotujen tavaroiden esittelyyn tilaisuudessa käytettävät tavarat, kuten:

- näytteille asetettujen maahantuotujen koneiden tai laitteitten esittelyyn tarvittavat tavarat,

- rakennus- tai koristelutarvikkeet, mukaan lukien sähkötarvikkeet, yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön väliaikaisia esittelytiloja varten,

- mainos-, esittely- ja varustetarvikkeet, joita käytetään näytteille asetettujen maahantuotujen tavaroiden mainostamiseen, kuten ääni- ja kuvatallenteet, filmit ja diapositiivit sekä niiden käyttämisessä tarvittava laitteisto;

c) kansainvälisissä kokouksissa, konferensseissa ja kongresseissa käytettävät tarvikkeet - mukaan lukien tulkkauslaitteet, äänen- ja kuvantallennuslaitteet sekä kasvatus-, tiede- tai kulttuurifilmit;

d) tilaisuuksissa näytteille asetettavat tai niihin osallistuvat elävät eläimet;

e) väliaikaisesti maahantuoduista tavaroista, koneista, laitteista tai eläimistä tilaisuuden aikana saadut tuotteet.

2. "Tilaisuuksilla" tarkoitetaan

a) kauppa-, teollisuus-, maatalous- ja käsiteollisuusnäyttelyjä, -messuja tai vastaavia esittelyjä,

b) näyttelyjä tai tilaisuuksia, jotka on järjestetty pääasiallisesti hyväntekeväisyystarkoituksessa,

c) näyttelyjä tai tilaisuuksia, joilla on pääasiallisesti tieteeseen, tekniikkaan, käsiteollisuuteen, taiteeseen, opetukseen tai kulttuuriin, urheiluun, uskontoon tai uskonnonharjoitukseen, ammatilliseen järjestäytymiseen taikka matkailuun liittyvä tarkoitus, tai joiden tarkoituksena on edistää kansojen keskinäistä ymmärtämystä.

d) kansainvälisten järjestöjen tai ryhmittymien edustajien kokouksia,

e) virallisluontoisia tai muistotilaisuuden luontoisia juhla- ja muita tilaisuuksia,

lukuun ottamatta maahantuotujen tavaroiden myymiseksi myymälöissä tai liikehuoneistoissa yksityistarkoituksessa järjestettyjä näyttelyjä.

c) Opetusvälineet ja tieteelliset välineet

674 artikla

1. Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) opetusvälineet;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyvät varaosat ja tarvikkeet;

c) kyseisten välineiden huoltoa, tarkastusta, säätöä tai korjausta varten erityisesti suunnitellut työkalut.

2. "Opetusvälineillä" tarkoitetaan välineitä, joita käytetään yksinomaan opetukseen tai ammattikoulutukseen, ja erityisesti malleja, kojeita, laitteita ja koneita.

Luettelo tavaroista, joita on pidettävä opetusvälineinä, on liitteessä 91.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää opetusvälineille, varaosille, tarvikkeille ja työkaluille, jos:

a) niiden maahantuojina ovat hyväksytyt laitokset ja niitä käytetään näiden laitosten valvonnassa ja vastuulla;

b) niitä käytetään muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;

c) niitä on tuotu maahan kohtuullinen määrä niiden käyttötarkoituksen huomioon ottaen;

d) ne pysyvät yhteisön tullialueella ollessaan tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön omistuksessa.

4. Opetusvälineet voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä 12 kuukautta.

675 artikla

1. Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) tieteelliset välineet;

b) edellä tarkoitettuihin välineisiin liittyvät varaosat ja tarvikkeet;

c) yhteisön tullialueella yksinomaan tieteelliseen tutkimukseen tai opetukseen käytettävien tieteellisten välineiden huoltoa, tarkastusta, säätöä tai korjausta varten erityisesti suunnitellut työkalut.

2. "Tieteellisillä välineillä" tarkoitetaan kojeita, laitteita ja koneita, joita käytetään tieteelliseen tutkimukseen tai opetukseen.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää tieteellisille välineille, varaosille, tarvikkeille ja työkaluille, jos:

a) niiden maahantuojina ovat hyväksytyt laitokset ja niitä käytetään näiden laitosten valvonnassa ja vastuulla;

b) niitä käytetään muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;

c) niitä on tuotu maahan kohtuullinen määrä niiden käyttötarkoituksen huomioon ottaen;

d) ne pysyvät yhteisön tullialueella ollessaan tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön omistuksessa.

4. Tieteelliset välineet voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä 12 kuukautta.

676 artikla

1. Edellä 674 artiklan 3 kohdan a alakohdassa "hyväksytyillä laitoksilla" tarkoitetaan julkisia tai yksityisiä, pääasiassa voittoa tavoittelemattomia opetus- tai ammattikoulutuslaitoksia, jotka luvan myöntävän jäsenvaltion nimeämät viranomaiset ovat hyväksyneet vastaanottamaan opetusvälineitä väliaikaisessa maahantuonnissa.

2. Edellä 675 artiklan 3 kohdan a alakohdassa "hyväksytyillä laitoksilla" tarkoitetaan julkisia tai yksityisiä, pääasiassa voittoa tavoittelemattomia tieteellisiä tai opetuslaitoksia, jotka luvan antavan jäsenvaltion nimeämät viranomaiset ovat hyväksyneet tuomaan tieteellisiä välineitä väliaikaisessa maahantuonnissa.

d) Lääketieteellis-kirurgiset ja laboratoriolaitteet

677 artikla

1. Sairaaloille ja muille terveydenhoitolaitoksille tarkoitetuille lääketieteellis-kirurgisille ja laboratoriolaitteille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää mainituille laitteille, jos:

a) ne on lähetetty satunnaisena lähetyksenä vastikkeettomiksi lainoiksi;

b) ne on tarkoitettu taudinmääritys- tai hoitotarkoituksiin.

3. "Satunnaisella lähetyksellä" tarkoitetaan lääketieteellis-kirurgisten ja laboratoriolaitteiden lähettämistä sairaalojen ja muiden terveydenhoitolaitosten pyynnöstä niiden tarvitessa niitä poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta kiireellisesti oman terveydenhoitolaitteistonsa riittämättömyyden korjaamiseksi.

e) Suuronnettomuuksien seurausten torjuntaan käytettävät välineet

678 artikla

1. Välineille, joita käytetään yhteisön tullialueeseen vaikuttavien suuronnettomuuksien seurausten torjumiseksi toteutettavissa toimenpiteissä, voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää näille välineille, jos:

- ne tuodaan maahan vastikkeettomiksi lainoiksi,

- ne on tarkoitettu valtion toimielimille tai toimivaltaisten viranomaisten hyväksymille toimielimille.

f) Pakkauspäällykset

679 artikla

1. Pakkauspäällyksille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. "Pakkauspäällyksillä" tarkoitetaan:

a) päällyksiä, joita käytetään tai on tarkoitus käyttää tavaroiden ulko- tai sisäpäällyksinä sellaisina kuin ne on tuotu maahan,

b) tukia, joita käytetään tai on tarkoitus käyttää tavaroiden käärimiseen, kokoontaittamiseen tai kiinnittämiseen niiden ympärille,

lukuun ottamatta irtotavaroina maahantuotuja pakkausaineita, kuten olkia, paperia, lasivillaa tai lastuja.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää pakkauspäällyksille, jos:

a) ne ilmoitetaan jälleenvietäviksi tyhjinä tai täysinä, jos ne on tuotu maahan täysinä;

b) ne ilmoitetaan jälleenvietäviksi täysinä, jos ne on tuotu maahan tyhjinä.

4. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja pakkauspäällyksiä ei voida satunnaisestikaan käyttää sisäisessä liikenteessä, jollei tavaroita ole tarkoitettu yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäviksi. Tätä kieltoa on sovellettava täysinä maahantuotuihin pakkauspäällyksiin siitä alkaen, kun ne on tyhjennetty sisällöstään.

5. Pakkauspäällykset voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä kuusi kuukautta.

g) Muut tapaukset, joissa väliaikainen maahantuonti voidaan myöntää kokonaan tuontitullitta

680 artikla

Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) muotit, matriisit, kuvalaatat, piirustukset, luonnokset ja muut vastaavat esineet, jotka on osoitettu yhteisön tullialueelle sijoittautuneelle henkilölle, jos vähintään 75 prosenttia niiden käytöstä saatavasta tuotannosta viedään tämän alueen ulkopuolelle;

b) mittaus-, valvonta- ja tarkistuskojeet ja muut vastaavat esineet, jotka on osoitettu yhteisön tullialueelle sijoittautuneelle henkilölle tuotantoprosessissa käytettäviksi, jos vähintään 75 prosenttia niiden käytöstä saatavasta tuotannosta viedään tämän alueen ulkopuolelle;

c) erikoistyökalut ja -kojeet, jotka asetetaan yhteisön tullialueelle sijoittautuneen henkilön käytettäviksi sellaisten tavaroiden valmistuksessa, jotka kaikki on tarkoitus viedä, jos nämä erikoistyökalut ja -kojeet pysyvät yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön omistuksessa;

d) kaikenlaiset testattaviksi, kokeiltaviksi tai esittelyjä varten tuodut tavarat, tyyppihyväksyntää koskevat testit ja kokeet mukaan lukien, ansaitsemistarkoituksessa järjestettäviä testejä, kokeita ja esittelyjä lukuun ottamatta;

e) kaikenlaiset testien, kokeiden tai esittelyjen suorittamisessa käytettävät tavarat, ansaitsemistarkoituksessa järjestettäviä testejä, kokeita tai esittelyjä lukuun ottamatta;

f) tiettyä tavaralajia edustavat, samankaltaisten tavaroiden tilausten hankkimista varten näytettäviksi tai esittelyihin tarkoitetut näytteet.

681 artikla

1. Korvaaville tuotantovälineille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. Korvaavat tuotantovälineet voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä kuusi kuukautta.

3. "Korvaavilla tuotantovälineillä" tarkoitetaan kojeita, laitteita ja koneita, jotka toimittaja tai korjaaja asettaa väliaikaisesti ja vastikkeetta asiakkaan käytettäviksi samankaltaisten tavaroiden toimitusta tai korjausta odotettaessa.

682 artikla

1. Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

a) käytetyt tavarat, jotka tuodaan maahan huutokaupassa myytäviksi;

b) tavarat, jotka tuodaan maahan myyntisopimuksen perusteella, joka voidaan purkaa, jos tavaroiden testauksesta ei saada hyväksyttäviä tuloksia;

c) taideteokset, jotka tuodaan maahan näytteille asetettaviksi niiden mahdollista myyntiä varten;

d) nähtäviksi lähetetyt valmiit turkistavarat, jalokivet, matot ja jalokivisepän teokset, jos niiden erityisominaisuudet estävät tuomasta niitä maahan näytteinä.

2. Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tavarat voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä kuusi kuukautta ja d alakohdassa tarkoitetut tavarat neljä viikkoa.

3. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

- "käytetyillä tavaroilla" muita kuin juuri valmistettuja tavaroita,

- "nähtäviksi lähetetyillä" tavaroita, jotka lähettäjä on yksipuolisesti ilmaissut haluavansa myydä, ja jotka vastaanottaja voi ostaa tutkittuaan ne.

683 artikla

Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) valotetut ja kehitetyt elokuvafilmipositiivit ja muut kuvatallenteet, jotka on tarkoitettu katseltaviksi ennen niiden kaupallista käyttöä;

b) filmit, magneettinauhat ja magnetoidut filmit sekä muut välineet, joille ääntä tai kuvaa tallennetaan, ja jotka on tarkoitettu äänitettäviksi, päälleäänitettäviksi tai jäljennettäviksi;

c) ulkomaisten tuotteiden tai välineiden luonnetta tai toimintaa esittelevät filmit, jollei niitä ole tarkoitettu voittoa tuottavassa tarkoituksessa julkisesti esitettäviksi;

d) vastikkeetta lähetetyt automaattisessa tietojenkäsittelyssä käytettäviksi tarkoitetut tietoja sisältävät tietovälineet.

684 artikla

1. Henkilökohtaisille tavaroille ja urheilukäyttöä varten maahan tuoduille tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

a) "henkilökohtaisilla tavaroilla" uusia tai käytettyjä tavaroita, joita matkustaja voi kohtuullisesti tarvita henkilökohtaiseen käyttöönsä matkansa aikana matkan olosuhteet huomioon ottaen, lukuun ottamatta kaupallisia tarkoituksia varten maahan tuotuja tavaroita;

b) "urheilukäyttöä varten maahan tuoduilla tavaroilla" urheiluvälineitä ja muita välineitä, jotka on tarkoitettu matkustajien käyttöön urheilukilpailuissa tai urheiluesityksissä taikka yhteisön tullialueella tapahtuvassa harjoittelussa.

3. Esimerkkiluettelo näistä tavaroista on liitteessä 92.

685 artikla

Seuraaville tavaroille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta:

a) kaikenlaiset elävät eläimet, jotka tuodaan maahan koulutusta, valmennusta, siitosta tai eläinlääkinnällistä hoitoa varten;

b) kaikenlaiset elävät eläimet, jotka tuodaan maahan kesä- tai muuta laiduntamista varten;

c) vetoeläimet ja välineet, jotka kuuluvat yhteisön tullialueen ulkopuolelle sen läheisyyteen sijoittautuneille henkilöille, jos nämä henkilöt tuovat ne maahan yhteisön tullialueella sijaitsevien kiinteistöjen hyödyntämiseksi, jolla tarkoitetaan maataloustöitä ja metsätöitä, kuten puunajoa tai -kuljetusta sekä kalanviljelyä;

d) matkailunedistämisaineisto. Luettelo tavaroista, joita on pidettävä matkailunedistämisaineistona, on liitteessä 93.

686 artikla

1. Merimiesten ajanvieteaineistolle voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

- "ajanvieteaineistolla" merimiesten sivistys-, koulutus-, virkistys-, uskonnonharjoitus- tai urheilutoimintaan tarkoitettua aineistoa,

- "merimiehellä" aluksella olevaa henkilöä, jolla on aluksen toimintaan tai sen huoltoon merellä liittyviä tehtäviä.

3. Luettelo tavaroista, joita on pidettävä merimiesten ajanvieteaineistona, on liitteessä 94.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää aineistolle, jos:

a) se puretaan kansainvälisessä meriliikenteessä olevasta aluksesta väliaikaisesti miehistön käytettäväksi maissa ainoastaan aluksen satamassa olon aikana;

b) se tuodaan maahan väliaikaisesti 12 kuukauden ajaksi käytettäväksi sivistyksellisissä tai sosiaalisissa laitoksissa. "Sivistyksellisillä tai sosiaalisilla laitoksilla" tarkoitetaan merimiehille tarkoitettuja koteja, kerhoja ja virkistystiloja, joita ylläpitävät joko viralliset toimielimet tai uskonnolliset taikka muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, sekä uskonnonharjoituspaikkoja, joissa säännöllisesti pidetään merimiehille tarkoitettuja palveluksia.

687 artikla

Väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta voidaan myöntää erilaisille välineille, joita käytetään julkisen viranomaisen valvonnassa ja vastuulla raja-alueiden yleishyödyllisten perusrakenteiden rakentamiseen, korjaamiseen tai huoltamiseen.

688 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettely kokonaan tuontitullitta voidaan myöntää tavaroille, jotka tuodaan väliaikaisesti yhteisön tullialueelle erityistilanteissa, joilla ei ole taloudellista vaikutusta.

2. Satunnaisesti yhteisön tullialueelle enintään kolmen kuukauden ajaksi tuotujen tavaroiden, joiden arvo on pienempi kuin 4 000 ecua, väliaikaista maahantuontia on pidettävä yhtenä erityistilanteista, joilla ei ole taloudellista vaikutusta.

689 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää koodeksin 142 artiklassa tarkoitetun osittaisen tuontitullittomuuden sijasta kokonaisen tuontitullittomuuden alueelleen satunnaisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi tuoduille tavaroille.

2. Kun 746 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedoksiannot on tutkittu komiteassa, annetaan määräyksiä tiettyjen toimintojen jättämisestä 1 kohdan soveltamisen ulkopuolelle, jos todistetaan, että ne vaikuttavat kilpailun edellytyksiin yhteisössä tai haittaavat sinne sijoittautuneiden taloudellisten toimijoiden etuja.

2 alajakso

Sellaisia tavaroita koskevat erityissäännökset, joille voidaan myöntää osittaisen tuontitullittomuuden menettely

690 artikla

Koodeksin 142 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo tavaroista, joille ei voida myöntää osittain tuontitullitonta väliaikaisen maahantuonnin menettelyä on liitteessä 95.

3 alajakso

Menettelyn myöntäminen

a) Tavanomainen menettely

691 artikla

1. Hakemus on tehtävä 497 artiklan mukaisesti liitteessä 67/D esitetyn mallin mukaan, ja henkilön, jolle lupa voidaan koodeksin 86 ja 138 artiklan mukaisesti myöntää, on se esitettävä.

2. a) Hakemus on esitettävä jäsenvaltion, jossa tavaroita on määrä käyttää, nimeämille tulliviranomaisille.

b) Jos tavarat on tarkoitettu käytettäviksi useassa jäsenvaltiossa, voidaan hakea yhtä ainoaa lupaa. Hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion, jossa tavaroita on määrä käyttää ensimmäisen kerran, nimeämille tulliviranomaisille.

Tällöin hakemuksessa on oltava kaikki käytön vaiheisiin liittyvät tiedot sekä täsmälliset paikat, joissa väliaikaisesti maahantuotuja tavaroita aiotaan käyttää.

692 artikla

1. Luvan myöntävät viranomaiset, joille hakemus on esitetty 691 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja lupa on laadittava 500 artiklaa noudattaen liitteessä 67/D esitetyn mallin mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 695 artiklan soveltamista.

2. Edellä 691 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa lupa voidaan myöntää ainoastaan niiden jäsenvaltioiden nimeämien tulliviranomaisten suostumuksella, joissa hakemukseen merkityt paikat sijaitsevat. Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a) tulliviranomaiset, joille hakemus on esitetty, antavat muille tulliviranomaisille, joita asia koskee, tiedoksi hakemuksen ja lupaluonnoksen, jonka on sisällettävä ainakin käyttöpaikat, kauppanimitys ja/tai tekninen kuvaus, ennakoitu paljous ja arvo, artikla, jonka mukaisesti menettelyä haetaan, huomioon otettavat tunnistamismenetelmät, liitteessä 68/D olevan lupamallin 8 kohdassa tarkoitetut tullitoimipaikat sekä tarvittaessa noudatettavat säännöt, erityisesti ne, joilla varmistetaan tietojen toimittaminen valvovalle toimipaikalle;

b) muut tulliviranomaiset, joita asia koskee, antavat mahdolliset väitteet tiedoksi viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona hakemus ja lupaluonnos on annettu tiedoksi;

c) edellä a alakohdassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat antaa luvan, jolleivät ne b alakohdassa mainitussa määräajassa ole saaneet tiedoksiantoa lupaluonnosta koskevista väitteistä;

d) luvan antava jäsenvaltio lähettää luvasta jäljennöksen kaikille edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille.

Näin annettuja lupia voidaan soveltaa ainoastaan edellä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille, niiden tulliviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ne ovat nimenneet vastaanottamaan a alakohdassa tarkoitettuja hakemuksia ja lupaluonnoksia.

693 artikla

Tulliviranomaisten on määrättävä luvan voimassaoloaika tapauskohtaisesti luvan hakijan erityistarpeet huomioon ottaen.

694 artikla

1. Lupaa myönnettäessä on nimettyjen tulliviranomaisten vahvistettava määräaika, jonka kuluessa tuontitavaroille on osoitettava tulliselvitysmuoto, ottaen huomioon toisaalta koodeksin 140 artiklan 2 kohdassa ja 674, 675, 677, 679, 681, 682 ja 688 artiklassa säädetyt määräajat ja toisaalta aika, joka tarvitaan väliaikaisen maahantuonnin tavoitteen saavuttamiseksi.

2. Koodeksin 140 artiklan 3 kohdassa "poikkeuksellisilla olosuhteilla" tarkoitetaan tapahtumia, joiden vuoksi lisäaika tavaroiden käytölle on välttämätön väliaikaisen maahantuonnin perusteena olevan tavoitteen saavuttamiseksi.

3. Mahdollinen säädetyn määräajan ylittävä määräajan pidennys on laskettava siten, että siinä otetaan huomioon olosuhteet, jotka ovat estäneet luvanhaltijaa täyttämästä jälleenvientivelvoitetta kyseisessä määräajassa.

b) Yksinkertaistetut menettelyt

695 artikla

1. Tätä artiklaa voidaan soveltaa, jos tavaroita aiotaan käyttää ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa; jos käytön on määrä tapahtua useassa jäsenvaltiossa, tätä artiklaa sovelletaan niissä tapauksissa, joissa koodeksin 142 artiklan 1 kohdan tai 688 ja 689 artiklan soveltamista ei pyydetä.

2. Jos menettelyyn asetettaessa ei sovelleta koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä, tullitoimipaikan, jonka tulliviranomaiset ovat valtuuttaneet myöntämään lupia yksinkertaistetulla menettelyllä, on sallittava, että menettelyynasettamisilmoituksen jättäminen muodostaa samalla lupahakemuksen.

Tällöin luvan muodostaa ilmoituksen vastaanottaminen, jota koskevat kaikissa tapauksissa luvan myöntämisen edellytykset, lomakkeen 44 kohtaan merkitty valvovan toimipaikan päätös mukaan lukien.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin esitettyyn ilmoitukseen on liitettävä tavaranhaltijan laatima asiakirja, joka sisältää seuraavat tiedot, jos ne ovat tarpeellisia eikä niitä voida merkitä 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten lomakkeen 44 kohtaan:

a) menettelyn hakijan nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä on eri henkilö kuin tavaranhaltija, ja tapauksen mukaan tavaroiden omistajan nimi tai toiminimi ja osoite;

b) tavaroiden käyttäjän nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä on eri henkilö kuin hakija tai tavaranhaltija;

c) artikla, jonka mukaisesti menettelyä haetaan;

d) tavaroiden aiottu menettelyssäoloaika;

e) paikka, joissa tavaroita on määrä käyttää;

f) 713 ja 714 artiklassa säädettyjen menettelyjen käyttö.

Edellä 498 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

4. Edellä 502 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

696 artikla

1. Edellä 229 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan käyttää yksinkertaistettua menettelyä luvan myöntämisessä, jos tavaranhaltija esittää suullisen ilmoituksensa tueksi tavaraluettelon, josta ilmenevät:

a) tavaranhaltijan nimi ja osoite;

b) tavaroiden kauppanimitys;

c) tavaroiden arvo;

d) tavaroiden aiottu oloaika kyseisessä jäsenvaltiossa;

e) täsmälliset tiedot kuhunkin tavaralajiin kuuluvien tavaroiden lukumäärästä;

f) käyttöpaikka 229 artiklan 1 kohdan a alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

2. Hakijan päiväämä ja allekirjoittama tavaraluettelo on jätettävä tullitoimipaikkaan kahtena kappaleena; yksi kappale on annettava tullitoimipaikan vahvistusmerkinnöillä varustettuna asianomaiselle ja toinen on säilytettävä mainitussa toimipaikassa.

Tullitoimipaikan suorittama tavaraluettelon vahvistusmerkinnöillä varustaminen vastaa luvan myöntämistä.

3. Edellä 229 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja eläimiä ja välineitä koskevaa tavaraluetteloa voidaan käyttää saman vuoden aikana aina, kun niitä tuodaan yhteisön tullialueelle.

Luettelo on jätettävä vuosittain toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan ennen ensimmäisen väliaikaisen maahantuonnin suorittamista.

697 artikla

1. ATA-carnet"n esittäminen väliaikaisen maahantuonnin menettelyn soveltamista tulliviranomaisten valtuuttamassa tullitoimipaikassa vastaa lupahakemuksen esittämistä, ja tämän carnet"n (väliaikaisen maahantuonnin lehden) vastaanottaminen mahdollista myyntiä varten vastaa luvan antamista menettelyyn.

2. Tavarat, joiden väliaikainen maahantuonti voidaan suorittaa 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, luetellaan liitteessä 96.

3. Tullitoimipaikat voivat vastaanottaa ainoastaan ATA-carnet"ita:

a) jotka on annettu ATA-yleissopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa ja jotka kansainväliseen takausketjuun kuuluva yhteenliittymä on vahvistanut ja taannut.

Komissio antaa jäsenvaltioille tiedoksi luettelon näistä maista ja yhteenliittymistä;

b) joissa on tulliviranomaisten todistus sitä varten varatussa kohdassa carnet"n kansilehdellä;

ja

c) jotka ovat voimassa yhteisön tullialueella.

698 artikla

Edellä 684 artiklassa tarkoitetuille henkilökohtaisille tavaroille ja urheilutarkoituksiin maahantuoduille tavaroille voidaan myöntää lupa menettelyyn ilman kirjallista hakemusta tai lupaa, jolleivät tulliviranomaiset sitä nimenomaisesti pyydä.

Tällöin 233 artiklassa säädettyä tointa on pidettävä väliaikaisen maahantuonnin hakemuksena ja tulliviranomaisten asiaan puuttumattomuutta luvan myöntämisenä.

4 alajakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

699 artikla

1. Tavaroiden asettamista väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn koskeva ilmoitus on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyyn asettavaan toimipaikkaan, ei kuitenkaan 695-697 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 695 ja 696 artiklaa sovellettaessa on 701 artiklassa tarkoitettu ilmoitus tai tavaraluettelo jätettävä johonkin valtuutettuun tullitoimipaikkaan.

3. Edellä 697 artiklaa sovellettaessa on ATA-carnet tavaroiden väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asettamiseksi esitettävä seuraavissa tullitoimipaikoissa:

a) liitteessä 95 olevassa 2-9, 11 ja 20 kohdassa mainitut tavarat menettelyyn asettavassa toimipaikassa, jonka alueelliseen toimivaltaan se paikka, jossa tavaroita aiotaan käyttää, kuuluu;

b) muissa tapauksissa jossakin menettelyyn asettavaksi toimipaikaksi valtuutetussa saapumistoimipaikassa. Tällöin saapumistoimipaikka toimii menettelyyn asettavana toimipaikkana.

Jos menettelyyn asettavaksi toimipaikaksi valtuutettu saapumistoimipaikka ei poikkeustapauksissa voi tarkastaa, täyttyvätkö kaikki väliaikaisen maahantuonnin menettelyn edellytykset, sen on sallittava tavaroiden kuljetus näiden valtuutetun saapumistoimipaikan ja sen määrätoimipaikan, joka voi tarkistaa, täyttyvätkö nämä edellytykset, välillä ATA-carnet"ta passitusasiakirjana käyttäen.

4. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on valtuutettava näiden tullitoimipaikat toimimaan menettelyyn asettavina toimi- paikkoina tai näiden saapumistoimipaikat toimimaan menettelyyn asettavana toimipaikkana.

700 artikla

Koodeksin 88 artiklan soveltamiseksi tapaukset, joissa vakuutta ei voida vaatia väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asettamiseksi, mainitaan liitteessä 97.

a) Tavanomainen menettely

701 artikla

1. Edellä 699 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevan tavaran kuvauksen on täytettävä luvassa määrätyt erityisedellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 695 artiklan soveltamista.

3. Edellä 699 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa menettelyyn asettavan toimipaikan on suoritettava seuraavat muodollisuudet:

a) se tarkastaa tuontilehden A-G kohdassa olevat tiedot;

b) se täyttää tuontilehden kantaosan ja H kohdan merkitsemällä tämän kohdan b alakohtaan muun muassa tavaroiden jälleenvientiajan, joka ei saa olla carnet"n voimassaoloaikaa pitempi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 140 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen erityisten määräaikojen soveltamista;

c) se merkitsee menettelyyn asettavan toimipaikan nimen ja osoitteen jälleenvientilehden H kohdan e alakohtaan;

ja

d) pitää tuontilehden itsellään.

b) Yksinkertaistetut menettelyt

702 artikla

Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 275 ja 276 artiklassa säädetyin edellytyksin.

5 alajakso

Menettelyn päättäminen

a) Koodeksin 89 artiklassa säädettyjä tulliselvitysmuotoja koskevat yleiset säännökset

703 artikla

Koodeksin 143 artiklan mukaisesti mahdollisesti kannettavan määrän maksaminen on edellytyksenä tulliselvitysmuodon osoittamiselle jo osittain tuontitullittomassa väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä oleville tavaroille.

704 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyä on pidettävä päätettynä niiden 673 artiklan mukaisesti maahantuotujen tavaroiden osalta, jotka on kulutettu loppuun tai hävitetty tilaisuudessa tai jotka on siinä jaettu vastikkeetta yleisölle.

Edellä 673 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden ja tuotteiden luonteen on kuitenkin oltava suhteessa tilaisuuden luonteeseen, kävijöiden lukumäärään ja näytteilleasettajan tilaisuuteen osallistumisen merkitykseen.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta alkoholijuomiin, tupakkavalmisteisiin eikä polttoaineisiin.

b) Tavanomaiset menettelyt

705 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyn päättämistä koskeva ilmoitus on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyn päättävään toimipaikkaan, ei kuitenkaan 695 - 697 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 695 artiklaa sovellettaessa on tapauksen mukaan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tai tavaraluettelo jätettävä luvan antaneeseen tullitoimipaikkaan.

3. Edellä 697 artiklaa sovellettaessa on ATA-carnet esitettävä valtuutetussa menettelyn päättävässä toimipaikassa.

4. Valvova tullitoimipaikka voi kuitenkin sallia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen esitettäväksi muussa kuin näissä kohdissa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

706 artikla

1. Edellä 705 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kyseistä tulliselvitysmuotoa varten säädettyjen säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevan tuontitavaroiden kuvauksen on täytettävä luvassa määrätyt erityisedellytykset.

3. Edellä 705 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa menettelyn päättävän toimipaikan on:

a) täytettävä jälleenvientilehden kantaosa ja H kohta;

b) pidettävä itsellään jälleenvientilehti ja lähetettävä se viipymättä takaisin lehden H kohdan e alakohdassa tarkoitettuun toimipaikkaan.

c) Yksinkertaistetut menettelyt

707 artikla

Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 278 artiklassa säädetyin edellytyksin.

6 alajakso

Maksujen määräytymistä koskevat säännökset

708 artikla

Koodeksin 144 artiklan 1 kohdan mukaisesti tullivelan määrittämisessä huomioon otettava ajankohta on 673 artiklassa ja 682 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden osalta se ajankohta, jona vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus vastaanotetaan.

709 artikla

1. Kun väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn aikaisemmin asetettuja tuontitavaroita luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, on hyvityskorkoa maksettava kannettavien tuontitullien koko määrälle.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta luovutettaessa vapaaseen liikkeeseen tavaroita, jotka on aikaisemmin asetettu väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn 673, 678, 682 ja 684 artiklan sekä 685 artiklan d alakohdan säännösten mukaisesti.

3. a) Huomioon otettavat vuosittaiset korkokannat ovat 589 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut korkokannat.

b) Korkoa kannetaan kalenterikuukausittain ajanjaksolta, joka alkaa sitä kuukautta, jonka aikana tuontitavarat, joiden osalta menettely päätetään, on ensimmäisen kerran asetettu menettelyyn, seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä ja päättyy sen kuukauden, jonka aikana luovutus vapaaseen liikkeeseen tapahtuu, viimeisenä päivänä. Hyvityskorkoa kannettaessa huomioon otettavan ajanjakson on oltava vähintään yksi kuukausi .

c) Koron määrä lasketaan kannettavien tuontitullien, a alakohdassa tarkoitettujen korkokantojen ja b alakohdassa tarkoitetun ajanjakson mukaan.

710 artikla

ATA-carnet'n käyttöä passitusasiakirjana koskevia 454 ja 455 artiklan sekä 458-461 artiklan säännöksiä on soveltuvin osin sovellettava kannettavien tuontitullien perimiseen, jos ATA-carnet'lla tapahtuvan väliaikaisen maahantuonnin aikana tai yhteydessä on tapahtunut rikkomus tai säännönvastaisuus.

7 alajakso

Hallinnollinen yhteistyö

711 artikla

Jos tuontitavarat siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka asetetaan johonkin suspensiomenettelyyn, jolloin väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan päättää, mainittua tulliselvitysmuotoa koskevan asiakirjan tavaran kuvausta varten varatussa kohdassa tai yksinkertaistettuja menettelyjä sovellettaessa käytetyssä kaupallisessa asiakirjassa tai kirjanpidossa on käytettyä menettelyä varten säädettyjen tietojen lisäksi oltava seuraava maininta:

- Mercancías IT,

- MI-varer,

- V.V.-Waren,

- Åìðïñåýìáôá ÐÅ,

- T.A. goods,

- Marchandises AT,

- Merci A.T.,

- TI-goederen,

- Mercadorias I.T.

8 alajakso

Tavaroiden siirto

712 artikla

1. Jos tavaraa on kuljetettava yhteisön tullialueella joko siirretyn luvan tai saman luvan perusteella, kyseisen tavaran kuljetus on suoritettava ulkoisen passituksen säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 713 ja 714 artiklan soveltamista.

2. Ulkoisen passituksen asiakirjassa tai ulkoisen passituksen asiakirjaa vastaavassa asiakirjassa on mainittava päivä, jona tavarat on viimeistään jälleenvietävä, ja jokin 711 artiklassa tarkoitetuista maininnoista.

713 artikla

1. Edellä 712 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden kuljetus saman luvan perusteella voidaan asianomaisen pyynnöstä suorittaa myös tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä siirtomenettelyjä noudattaen.

2. Näiden siirtomenettelyjen myöntämisestä on määrättävä luvassa. Tällöin ne korvaavat ulkoisessa passitusmenettelyssä määrätyt kuljetusmenettelyt.

3. Tulliviranomaisten on sallittava tavaroiden siirto menettelyyn asettavasta toimipaikasta menettelyn päättävään toimipaikkaan ilman muita kuin 715 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tullimuodollisuuksia ja väliaikaisen maahantuonnin menettelyä lopettamatta.

4. Tavaroihin liittyvät vastuut pysyvät luvanhaltijalla.

5. Luvanhaltijan on ennakolta ilmoitettava suoritettavista siirroista tulliviranomaisille näiden määräämien muodon ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

714 artikla

1. Jollei tämä haittaa toimintojen säännönmukaisuutta, tulliviranomaiset voivat muilla vahvistamillaan edellytyksillä sallia kuljetuksen menettelyyn asettavasta toimipaikasta käyttöpaikkaan ja käyttöpaikasta menettelyn päättävään toimipaikkaan ilman tullimuodollisuuksia.

2. Asianomaisen on ilmoitettava väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettujen tavaroiden jälleenviennistä valvovalle toimipaikalle lähettämällä tälle saamansa vienti-ilmoituksen kappale.

715 artikla

1. Kun tavarat 712 artiklaa sovellettaessa asetetaan ulkoiseen passitusmenettelyyn, tulliviranomaisten on luvanhaltijan pyynnöstä vahvistettava 3 kohdassa säädetty tiedotuslomake.

2. Jäljempänä 3 kohdassa säädetty tiedotuslomake on 713 artiklaa sovellettaessa vahvistettava joko tavaroita menettelyyn asetettaessa tai siirron alkaessa.

3. Tiedotuslomake, jäljempänä "INF 6 -lomake", sisältää yhden alkuperäiskappaleen ja kaksi jäljennöstä. Se on laadittava liitteessä 98 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle.

716 artikla

1. INF 6 -lomakkeessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot, joista tulliviranomaisille käy ilmi erityisesti:

- päivä, jona tuontitavarat on asetettu väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn,

- kyseisenä päivänä vahvistetut maksun määräytymisperusteet,

- sekä tapauksen mukaan osittaisen tuontitullittomuuden perusteella jo kannettujen tuontitullien määrä ja niiden kannossa huomioon otettu ajanjakso.

2. INF 6 -lomakkeen alkuperäiskappale ja yksi jäljennös on annettava asianomaiselle; yhden jäljennöksen säilyttää itsellään lomakkeen vahvistanut tullitoimipaikka; asianomaisen on annettava toinen jäljennös menettelyn päättävään toimipaikkaan; asianomaisen on palautettava tämä jäljennös menettelyn päättävän toimipaikan vahvistusmerkinnöin varustettuna sen alun perin vahvistaneeseen tullitoimipaikkaan.

3 jakso

Kuljetusvälineiden väliaikainen maahantuonti

1 alajakso

Tapaukset, joissa ja edellytykset, joilla väliaikainen maahantuonti voidaan myöntää osittain tullitta

717 artikla

Jäljempänä a-d kohdassa tarkoitettuja kuljetusvälineitä ei saa antaa lainaksi, antaa vuokralle, pantata, luovuttaa eikä antaa yhteisöön sijoittautuneen henkilön käytettäviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 718 artiklan 7 kohdan, 719 artiklan 10 kohdan b alakohdan ja 11 kohdan, 721 artiklan 5 kohdan, 722 artiklan 3 kohdan ja 723 artiklan 3 ja 7 kohdan soveltamista.

a) Tieliikenteen kuljetusvälineet

718 artikla

1. Kaupallisessa käytössä oleviin tieliikenteen ajoneuvoihin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Tässä artiklassa "ajoneuvoilla" tarkoitetaan kaikkia tieliikenteen ajoneuvoja, mukaan lukien perävaunut, joita niihin voidaan kiinnittää.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen maahantuonnin edellytyksenä on, että:

a) yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö tuo ajoneuvon maahan tai se tuodaan maahan tämän henkilön lukuun;

b) tämä henkilö käyttää ajoneuvoa kaupalliseen tarkoitukseen tai sitä käytetään tällaiseen tarkoitukseen tämän henkilön lukuun;

c) ajoneuvo on rekisteröity yhteisön tullialueen ulkopuolella yhteisön alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön nimiin. Jos ajoneuvoa ei kuitenkaan ole rekisteröity, tätä edellytystä on pidettävä täytettynä, jos ajoneuvo kuuluu yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle;

ja

d) ajoneuvoa käytetään yksinomaan yhteisön tullialueen ulkopuolella alkavaan tai päättyvään kuljetukseen,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

4. Jos perävaunu on kiinnitetty yhteisön tullialueella rekisteröityyn moottoriajoneuvoon, väliaikainen maahantuonti voidaan myöntää, vaikka 3 kohdan a ja b alakohdan edellytykset eivät täyty.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot voivat olla yhteisön tullialueella 3 kohdassa säädetyillä edellytyksillä sen ajan, joka on tarpeen niiden toimintojen suorittamiseksi, joita varten väliaikaista maahantuontia haetaan, kuten matkustajien kuljetusta, jättämistä tai ottamista, tavaroiden purkamista ja lastausta sekä kuljetusta ja huoltoa varten.

6. Edellä 3 kohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön lukuun toimivien henkilöiden on oltava ensin mainitun henkilön asianmukaisesti valtuuttamia.

7. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään:

a) yhteisön tullialueelle sijoittautuneet luonnolliset henkilöt voivat 6 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin kuljettaa kaupallisessa käytössä olevia ajoneuvoja;

b) tulliviranomaiset voivat sallia, että:

- yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö poikkeustapauksissa tuo maahan ja käyttää kaupallisessa käytössä olevia väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja ajoneuvoja tulliviranomaisten kussakin harkittavana olevassa tapauksessa erikseen määräämänä rajoitettuna aikana,

- yhteisön tullialueelle sijoittautunut luonnollinen henkilö, joka on tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön palveluksessa, tuo maahan ja käyttää kaupallisessa tarkoituksessa jälkimmäiselle henkilölle kuuluvaa ajoneuvoa. Ajoneuvoa, jolle on myönnetty väliaikaisen maahantuonnin menettely, voidaan käyttää myös yksityistarkoituksiin, jos tällainen käyttö on luonteeltaan satunnaista ja kaupalliseen käyttöön liittyvää ja jos siitä on sovittu työsopimuksessa;

c) kaupallisessa käytössä olevia ajoneuvoja voidaan käyttää sisäisessä liikenteessä, jos tästä mahdollisuudesta säädetään voimassa olevissa kuljetuksia koskevissa säännöksissä, erityisesti oikeutta kuljetuksiin ja niiden suorittamista koskevissa säännöksissä.

719 artikla

1. Yksityiskäytössä oleviin tieliikenteen ajoneuvoihin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Tässä artiklassa "ajoneuvoilla" tarkoitetaan kaikkia tieliikenteen ajoneuvoja, mukaan lukien matkailuperävaunut ja perävaunut, jotka voidaan kiinnittää moottoriajoneuvoon.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen maahantuonnin menettelyn soveltaminen edellyttää, että:

a) yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautunut henkilö tuo ajoneuvon maahan;

b) ajoneuvo on tämän henkilön yksityiskäytössä;

ja

c) ajoneuvo on rekisteröity yhteisön tullialueen ulkopuolella tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön nimiin. Jos ajoneuvoa ei kuitenkaan ole rekisteröity, tätä edellytystä on pidettävä täytettynä, jos ajoneuvo kuuluu yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään:

a) menettely myönnetään myös muille kuin yhteisön ajoneuvoille, jotka on rekisteröity yhteisön tullialueella väliaikaiseen rekisteriin niiden jälleenvientiä varten ja joissa on tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle annettu rekisterikilpi;

b) tulliviranomaiset voivat sallia, että yhteisön alueelle sijoittautunut luonnollinen henkilö, joka on tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneen henkilön palveluksessa, tuo maahan ja käyttää jälkimmäiselle henkilölle kuuluvaa ajoneuvoa joko yksityistarkoituksiin tai muun kuin kaupallista käyttöä varten säädetyn, vastiketta vastaan tapahtuvan toiminnan harjoittamiseen, jos tästä käytöstä määrätään työsopimuksessa.

5. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyä voidaan soveltaa myös seuraavissa tapauksissa:

a) kun yksityiskäytössä olevaa ajoneuvoa, joka on rekisteröity siinä maassa, jossa sen käyttäjällä on pysyvä asuinpaikka, käytetään yhteisön tullialueella säännöllisesti kuljettavaan matkaan asuinpaikasta työpaikkaan mentäessä ja sieltä palattaessa. Menettelyn soveltamisaikaa ei muuten rajoiteta;

b) kun opiskelija käyttää yksityiskäytössä olevaa ajoneuvoa, joka on rekisteröity siinä maassa, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka, yhteisön tullialueella, jossa opiskelija oleskelee yksinomaan opintojen harjoittamiseksi.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot voivat olla yhteisön tullialueella

a) yhtäjaksoisesti tai muutoin kuuden kuukauden ajan jokaista kahdentoista kuukauden ajanjaksoa kohti;

b) opiskelijan yhteisön tullialueella oleskeluajan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan a alakohdan soveltamista.

7. Edellä 5 kohdan b alakohtaa ja 6 kohdan b alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöihin, joiden on suoritettava määräaikainen tehtävä.

8. Edellä 3 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa ei yksityiskäytössä olevia ajoneuvoja saa antaa vuokralle, lainaksi eikä käytettäviksi niiden maahantuonnin jälkeen, tai jos ne oli maahantuontihetkellä annettu vuokralle, lainaksi tai käytettäviksi, niitä ei saa jälleenvuokrata tai alivuokrata eikä antaa toisen kerran lainaksi tai käytettäviksi yhteisön tullialueella muuhun tarkoitukseen kuin välittömästi jälleenvietäviksi.

9. Edellä 8 kohdan mukaisesti yksityiskäytössä olevat ajoneuvot, jotka kuuluvat vuokrausyritykselle, jonka kotipaikka on yhteisön tullialueen ulkopuolella, voidaan antaa uudelleen vuokralle tämän alueen ulkopuolelle sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle niiden jälleenviemiseksi tulliviranomaisten harkinnan mukaisessa määräajassa, jos ne ovat tällä alueella vuokrasopimuksen päättyessä.

10. Sen estämättä, mitä 8 kohdassa säädetään:

a) yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneen luonnollisen henkilön puoliso sekä suoraan ylenevän tai alenevan polven sukulaiset, joiden pysyvä asuinpaikka on tämän alueen ulkopuolella, voivat käyttää yksityiskäytössä olevaa ajoneuvoa, jolle on jo myönnetty väliaikaisen maahantuonnin menettely;

b) yhteisön tullialueelle sijoittautunut luonnollinen henkilö voi satunnaisesti käyttää yksityiskäytössä olevaa ajoneuvoa, jos hän toimii tällä alueella olevan menettelynhaltijan lukuun ja tämän ohjeiden mukaan.

11. Poiketen siitä, mitä 717 artiklassa säädetään:

a) 9 kohdassa säädetty väliaikaisen maahantuonnin menettely ulotetaan koskemaan yhteisön tullialueelle sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä; tällä alueella asuva vuokrausyrityksen työntekijä voi myös viedä ajoneuvot takaisin yhteisön tullialueen ulkopuolelle;

b) yhteisön tullialueelle sijoittautunut luonnollinen henkilö voi, palatakseen jäsenvaltioon, jossa hänellä on asuinpaikka, tämän alueen ulkopuolella vuokrata tai lainata yksityiskäytössä olevan ajoneuvon, joka täyttää 3 kohdan c alakohdassa mainitut edellytykset. Tulliviranomaisten on asetettava ajoneuvon jälleenvientiä varten määräaika kunkin tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen;

c) tulliviranomaiset voivat sallia, että 4 kohdassa tarkoitettu väliaikaisen maahantuonnin menettely ulotetaan koskemaan yhteisön tullialueelle sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä, jotka ovat muuttamassa pysyvää asuinpaikkaansa tämän alueen ulkopuolelle, seuraavin edellytyksin:

- asianomaisen on näiden viranomaisten hyväksymällä tavalla todistettava, että asuinpaikka tosiasiallisesti vaihtuu,

- ajoneuvo on vietävä maasta kolmen kuukauden kuluessa rekisteröintipäivästä.

12. Edellä 6 kohdan a alakohtaa sovellettaessa väliaikaisen maahantuonnin menettelyn haltijan on keskeyttääkseen menettelyssä olevan ajoneuvon yhteisön tullialueella oloajan annettava siitä tieto tulliviranomaisille ja noudatettava määräyksiä, joita nämä viranomaiset pitävät tarpeellisina ajoneuvon väliaikaisen käytön estämiseksi.

720 artikla

1. Edellä 719 artiklaa sen 12 kohtaa lukuun ottamatta sovelletaan soveltuvin osin yhteisön tullialueelle tuotaviin ratsu- tai vetoeläimiin ja niiden ajolaitteisiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut eläimet ja niiden ajolaitteet voivat olla yhteisön tullialueella kolmen kuukauden ajan.

b) Rautatieliikenteen kuljetusvälineet

721 artikla

1. Rautatieliikenteen kuljetusvälineisiin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Tässä artiklassa "rautatieliikenteen kuljetusvälineellä" tarkoitetaan vetokalustoa, omalla moottorilla varustettuja junia ja omalla moottorilla varustettuja vaunuja sekä kaikenlaisia henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen käytettäviä rautatievaunuja.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen maahantuonnin menettelyn soveltaminen edellyttää, että rautatieliikenteen kuljetusvälineet:

a) kuuluvat yhteisön tullialueen ulkopuolelle sijoittautuneille henkilöille;

b) on rekisteröity yhteisön tullialueen ulkopuolella sijaitsevaan rautatieverkostoon.

4. Rautatieliikenteen kuljetusvälineet voivat olla yhteisön tullialueella 12 kuukauden ajan.

5. Poiketen siitä, mitä 717 artiklassa säädetään:

a) rautatieliikenteen kuljetusvälineet voidaan antaa yhteisön tullialueelle sijoittautuneen henkilön käytettäviksi, jos niitä käytetään yhteisesti sopimuksen perusteella, jonka mukaan kussakin verkostossa voidaan käyttää muiden verkostojen kalustoa oman kaluston tavoin;

b) tulliviranomaiset voivat sallia, että poikkeustapauksissa yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö tuo maahan ja käyttää tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja rautatievaunuja kyseisten viranomaisten kussakin harkittavana olevassa tapauksessa erikseen määräämän rajoitetun ajan.

c) Ilmaliikenteen kuljetusvälineet

722 artikla

1. Ilmaliikenteen kuljetusvälineisiin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kuljetusvälineet voivat olla yhteisön tullialueella sen ajan, joka on tarpeen niiden toimintojen suorittamiseksi, joita varten väliaikaista maahantuontia haetaan, kuten matkustajien kuljetusta, jättämistä tai ottamista, tavaroiden purkamista ja lastausta sekä kuljetusta ja huoltoa varten.

3. Edellä 718 artiklan 6 ja 7 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin kaupallisessa käytössä oleviin ilmaliikenteen kuljetusvälineisiin. Tulliviranomaiset voivat erityisesti sallia, että poikkeustapauksissa yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö tuo maahan ja käyttää väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja ilma-aluksia kyseisten viranomaisten kussakin harkittavana olevassa tapauksessa erikseen määräämän rajoitetun ajan.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmaliikenteen kuljetusvälineiden ollessa yksityiskäytössä sovelletaan 719 artiklan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetut kuljetusvälineet voivat olla yhteisön tullialueella yhtäjaksoisesti tai muutoin yhteensä kuuden kuukauden ajan jokaista 12 kuukauden ajanjaksoa kohti.

6. Edellä 719 artiklan 8-12 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin yksityiskäytössä oleviin ilmaliikenteen kuljetusvälineisiin.

d) Meri- tai sisävesiliikenteen kuljetusvälineet

723 artikla

1. Meri- tai sisävesiliikenteen kuljetusvälineisiin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kuljetusvälineet voivat olla yhteisön tullialueella sen ajan, joka on tarpeen niiden toimintojen suorittamiseksi, joita varten väliaikaista maahantuontia haetaan, kuten matkustajien kuljetusta, jättämistä tai ottamista, tavaroiden purkamista ja lastausta sekä kuljetusta ja huoltoa varten.

3. Edellä 718 artiklan 6 ja 7 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin kaupallisessa käytössä oleviin meri- tai sisävesiliikenteen kuljetusvälineisiin. Tulliviranomaiset voivat erityisesti sallia, että poikkeustapauksissa yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö tuo maahan ja käyttää väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja aluksia kyseisten viranomaisten kussakin harkittavana olevassa tapauksessa erikseen määräämän rajoitetun ajan.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kuljetusvälineiden ollessa meri- tai sisävesiliikenteessä yksityiskäytössä sovelletaan 719 artiklan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetut kuljetusvälineet voivat olla yhteisön tullialueella yhtäjaksoisesti tai muutoin yhteensä kuuden kuukauden ajan jokaista 12 kuukauden ajanjaksoa kohti.

6. Edellä 719 artiklan 8-12 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin yksityiskäytössä oleviin meri- tai sisävesiliikenteen kuljetusvälineisiin.

7. Poiketen siitä, mitä 717 artiklassa säädetään, tulliviranomaiset voivat sallia, että poikkeustapauksissa, joissa yksityiskäytössä olevat sisävesiliikenteen kuljetusvälineet eivät voi kiinnittyä laituriin yhteisön tullialueen ulkopuolella olevissa järvisatamissa niiden perusrakenteiden riittämättömyyden vuoksi, yhteisön tullialueelle sijoittautunut luonnollinen henkilö tuo väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetun aluksen maahan ja käyttää sitä sekä kyseisellä alueella että kyseisen aluksen rekisteröintimaassa sijaitsevan järven yhteisössä sijaitsevassa osassa. Asianomaisen on tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla todistettava järvisatamien perusrakenteiden riittämättömyys.

e) Kuormausalustat

724 artikla

1. Kuormausalustoihin voidaan soveltaa väliaikaisen maahantuonnin menettelyä.

2. Kuormausalustat, jotka voidaan tunnistaa, voivat olla yhteisön tullialueella 12 kuukauden ajan, jota voidaan asianomaisen pyynnöstä lyhentää.

3. Muut kuin 2 kohdassa tarkoitetut kuormausalustat voivat olla yhteisön tullialueella kuuden kuukauden ajan, jota voidaan asianomaisen pyynnöstä lyhentää.

f) Kontit

725 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyä voidaan soveltaa kontteihin, jotka on hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen tai joissa on pelkästään tunnistemerkit, kun ne tuodaan yhteisön tullialueelle niiden omistajien tai käyttäjien taikka jommankumman edustajan lukuun.

2. Muille kuin 1 kohdassa tarkoitetuille konteille voidaan myöntää väliaikaisen maahantuonnin menettely, jos sen jäsenvaltion, jossa kyseisten konttien menettelyyn asettamista haetaan, tulliviranomaiset antavat siihen luvan.

3. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetut kontit voivat olla yhteisön tullialueella 12 kuukauden ajan.

4. Väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja kontteja voidaan käyttää sisäisessä liikenteessä ennen niiden jälleenvientiä yhteisön tullialueen ulkopuolelle. Kontteja voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan yhden kerran jokaisen jossakin jäsenvaltiossa olon aikana tämän jäsenvaltion alueella lastattujen, saman jäsenvaltion alueella purettavien tavaroiden kuljetukseen, jos niitä olisi muuten kuljetettava tyhjinä tällä alueella.

5. Konttien tavanomaiset tarvikkeet ja varusteet voidaan tuoda maahan joko kontin mukana jälleenvietäviksi erikseen tai toisen kontin mukana, tai erikseen jälleenvietäviksi kontin mukana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 729 artiklan 1 kohdan soveltamista.

726 artikla

1. Edellä 725 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kontteihin, joissa on sopivassa ja hyvin näkyvässä paikassa seuraavat pysyvästi tehdyt merkinnät, riippumatta siitä, onko kontit hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen:

a) omistajan tai käyttäjän tunnistetiedot;

b) omistajan tai käyttäjän antamat konttien tunnistemerkit ja -numerot;

c) konttien omapaino, pysyvästi kiinnitetyt varusteet mukaan lukien;

d) maa, johon kontti kuuluu.

Edellä c alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan vaadita merkittäessä yhdistetyssä rautatie-maantiekuljetuksessa käytettäviä irtolaatikoita, eikä d alakohdassa tarkoitettuja tietoja vaadita merkittäessä ilmakuljetuksessa käytettäviä kontteja.

2. Maa, johon kontti kuuluu, voidaan merkitä joko kokonaisella nimellä tai kansainvälisessä ISO standardissa 3166 määrätyllä ISO alpha-2 -maakoodilla, taikka kansainvälisessä tieliikenteessä käytettävien moottoriajoneuvojen rekisteröintimaan osoittamiseen käytettävällä tunnuksella, tai yhdistetyssä rautatie-maantiekuljetuksessa käytettäviin irtolaatikoihin numeroilla. Omistaja tai käyttäjä voidaan tehdä tunnistettavaksi joko merkitsemällä tämän nimi tai yleisesti tunnetut tunnukset tai numerot, ei kuitenkaan vertauskuvia, kuten tunnuskuvia tai lippuja.

3. Jos 1 ja 2 kohdan mukaisesti merkityssä kontissa on osoitettu jäsenvaltio maaksi, johon kontti kuuluu, konttia on pidettävä perustamissopimuksen 9 ja 10 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävänä.

Menettelyn käyttäjän on kuitenkin toimitettava sen jäsenvaltion, jossa kontti on, tulliviranomaisten pyynnöstä kyseisen kontin tullioikeudellista asemaa koskevat tiedot.

727 artikla

1. Kontteja on pidettävä tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttyinä, jos:

a) niissä on 726 artiklan 1 kohdassa säädettyjen merkintöjen lisäksi jäljempänä mainitut merkinnät, jotka ovat hyväksymislaatassa 2 kohdassa tarkoitettujen määräysten mukaisesti:

- valmistajan antama sarjanumero (valmistusnumero),

- jos ne on hyväksytty valmistustyypeittäin, tyypin tunnistenumerot tai -kirjaimet;

b) ne vastaavat 2 kohdassa tarkoitettuja teknisiä määräyksiä;

c) ne on hyväksynyt jäsenvaltio tai jokin liitteessä 99 mainittu maa 2 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

2. Tullisinetöityyn kuljetukseen hyväksyttäviin kontteihin sovellettavien teknisten määräysten ja tätä hyväksymistä koskevien menettelyjen on oltava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2112/78(24) liitteenä olevan TIR-yleissopimuksen liitteen 7 ensimmäisessä osassa olevien määräysten ja toisessa osassa olevien määräysten mukaiset. Mahdollisia TIR-yleissopimuksen liitettä 7 koskevia voimaan tulleita muutoksia on sovellettava myös tätä asetusta sovellettaessa.

(24) EYVL N:o L 252, 28.9.1978, s. 1

Edellä tarkoitettuja määräyksiä on sovellettava mainitun liitteen 7 kolmannessa osassa olevien selittävien huomautusten mukaan.

3. Jos todetaan, etteivät hyväksytyt kontit täytä 2 kohdassa tarkoitettuja teknisiä määräyksiä tai jos konteissa on merkittävä vika, jonka vuoksi ne eivät enää ole niiden standardien mukaisia, joiden mukaan ne on hyväksytty tullisinetöityyn kuljetukseen, tullitoimipaikan on toimittava liitteessä 100 olevien määräysten mukaisesti.

728 artikla

Edellä 725 artiklan 4 kohdan säännöksiä sovelletaan liitteessä 101 olevan selittävän huomautuksen mukaisesti.

g) Tavanomaiset varaosat, tarvikkeet ja varusteet

729 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettely voidaan myöntää tavanomaisille varaosille, tarvikkeille ja varusteille, mukaan lukien tavaroiden ahtaamiseksi, paikoillaan pitämiseksi tai suojaamiseksi käytettävät varusteet, jotka tuodaan maahan niiden kuljetusvälineiden mukana, joihin ne on tarkoitettu, tai niistä erillään.

2. Varaosat, jotka tuodaan maahan niiden kuljetusvälineiden mukana, joihin ne on tarkoitettu, tai niistä erillään, on käytettävä yksinomaan kyseisten kuljetusvälineiden pieniin korjauksiin tai tavanomaiseen huoltoon.

3. Kuljetusvälineiden säännölliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset, jotka ovat tulleet välttämättömiksi yhteisön tullialueelle tai tullialueella kuljettaessa, eivät muodosta koodeksin 137 artiklassa tarkoitettua muutosta, ja ne voidaan suorittaa väliaikaisen maahantuonnin aikana.

2 alajakso

Lupa menettelyyn

a) Yleistapaus

730 artikla

Kuljetusvälineille voidaan myöntää lupa menettelyyn ilman kirjallista hakemusta tai lupaa, ei kuitenkaan 724 ja 725 artiklaa sovellettaessa, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 728 artiklan soveltamista.

Tällöin 233 artiklassa säädettyä tointa on pidettävä väliaikaisen maahantuonnin hakemuksena ja tulliviranomaisten asiaan puuttumattomuutta luvan antamisena.

731 artikla

Menettely voidaan myöntää 724 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kuormausalustoille ja 725 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille konteille 730 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jos:

a) menettelyn käyttäjällä on edustaja yhteisön tullialueella ja menettelyn käyttäjä toimittaa jokaisen jäsenvaltion, jossa kuormausalustat tai kontit ovat, nimeämille tulliviranomaisille tiedot edustajan henkilöstä ja edustuksen laajuudesta;

b) menettelyn käyttäjä toimittaa sen jäsenvaltion, jossa kuormausalustat tai kontit ovat, nimeämien tulliviranomaisten pyynnöstä tiedot, jotka koskevat paikkaa, jossa ja päivää, jona kuormausalustat tai kontit on tuotu yhteisön tullialueelle, ja päivää, jona kuormausalustat tai kontit on viety mainitulta alueelta, sekä tiedot, jotka koskevat näiden kuormausalustojen tai konttien liikkumista tällä alueella.

b) Erityistapaukset

732 artikla

1. Edellä 724 artiklan 3 kohtaa ja 725 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa käyttäjän tai tämän edustajan on luvan väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn saadakseen tehtävä hakemus sen jäsenvaltion toimivaltaiselle tullitoimipaikalle, jossa menettelyyn asetettavat kontit tai kuormausalustat tuodaan yhteisön tullialueelle.

2. Hakemus on tehtävä kirjallisesti tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla. Siinä on oltava seuraavat tiedot:

a) käyttäjän tai tämän edustajan nimi, toiminimi ja osoite;

b) 731 artiklan b alakohdan säännösten noudattamista koskeva sitoumus;

c) kuormausalustojen lukumäärä ja niiden kuvaus 724 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

3. Hakemus voi olla luonteeltaan yleinen ja koskea useita väliaikaisia maahantuonteja.

4. Jos kyseessä on ainoastaan yksi väliaikainen maahantuonti, 736 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luettelon esittäminen vastaa hakemusta.

733 artikla

1. Tullitoimipaikan, jolle hakemus on tehty, on annettava sitä koskeva päätös ja myönnettävä tarvittaessa lupa väliaikaiseen maahantuontiin, jäljempänä "lupa".

2. Lupa voidaan myöntää ainoastaan konteille, jotka voidaan tunnistaa niitä jälleenvietäessä.

3. Toimivaltaisen tullitoimipaikan on allekirjoitettava lupa ja säilytettävä siitä jäljennös. Siihen on merkittävä erityisesti yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan käyttäjän on toimitettava 731 artiklan b alakohdassa säädetyt tiedot.

4. Hakemus voi olla luonteeltaan yleinen ja koskea useita väliaikaisia maahantuonteja.

5. Jos kyseessä on ainoastaan yksi väliaikainen maahantuonti, luvan myöntämistä vastaa se, että tulliviranomaiset vastaanottavat 736 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn luettelon.

c) Koodeksin 140 artiklassa tarkoitetut määräajat

734 artikla

Koodeksin 140 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa on 694 artiklan 2 kohtaa sovellettava kuljetusvälineisiin. Jos menettelyn käyttäjä todistaa, ettei 724 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kuormausalustoja tai 725 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja kontteja ole käytetty tietyn ajanjakson aikana, käyttämättömyyttä on pidettävä määräajan pidentämiseen oikeuttavana poikkeuksellisena olosuhteena.

3 alajakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

735 artikla

1. Kuljetusvälineiden asettaminen väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn on suoritettava 232 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin.

2. Koodeksin 88 artiklaa sovellettaessa vakuutta ei tarvitse antaa, kun kuljetusvälineet asetetaan väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn ilmoitusta tekemättä.

736 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 735 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos valvova toimipaikka katsoo tavaroita menettelyyn asetettaessa tai suoritetun tarkastuksen johdosta, että on olemassa vakava kuljetusvälineen jälleenvientivelvoitteen noudattamatta jättämisen riski, väliaikaisen maahantuonnin menettelyä voidaan soveltaa, jos:

a) esitetään joko 205 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittu ilmoitus tai 205 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa määrätty asiakirja;

b) erityisesti konttien osalta tehdään 229 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suullinen ilmoitus ja esitetään luettelo.

Tässä luettelossa on mainittava:

i) käyttäjän tai tämän edustajan nimi, toiminimi ja osoite;

ii) konttien tunnistamistavat;

iii) konttien lukumäärä sekä tavanomaisten varaosien, tarvikkeiden ja varusteiden paljous ja luonne.

2. Poiketen siitä, mitä 735 artiklan 1 kohdassa säädetään, 729 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin välineisiin, jotka tuodaan maahan erillään niistä kuljetusvälineistä, joihin ne on tarkoitettu, on sovellettava 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja muodollisuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevissa sopimuksissa määrättyjen suurempien myönnytysten soveltamista.

3. Poiketen siitä, mitä 735 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos valvova toimipaikka katsoo, että 1 kohtaa on sovellettava ja että mahdollisesti syntyvän tullivelan maksamista ei ole varmistettu varmalla tavalla, on vaadittava annettavaksi vakuus.

737 artikla

1. Kun kuljetusvälineet asetetaan väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn yhteisössä suoritetun sisäisen jalostusmenettelyn päättämiseksi, jälkimmäisestä menettelystä tulevat kuljetusvälineet on rinnastettava yhteisön tullialueelle tuotuihin kuljetusvälineisiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kuljetusvälineiden väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asettamispäivä on päivä, jona niitä on ensimmäisen kerran käytetty tässä menettelyssä.

3. Sisäisessä jalostusmenettelyssä määrätyn päätöstilityksen laatimiseksi on väliaikaisen maahantuonnin menettelyn käyttäjän annettava sisäisen jalostusmenettelyn luvanhaltijalle 595 artiklan 3 kohdassa säädetyt asiakirjat korvaava todistus.

4 alajakso

Menettelyn päättäminen

738 artikla

Korjauksen tai huollon jälkeen vaihdetuille osille ja uusille viallisille tai vahingoittuneille varaosille on osoitettava jokin tuontitavaroille sallittu tulliselvitysmuoto.

739 artikla

Yhteisesti sopimuksen perusteella käytettävien 721 artiklassa tarkoitettujen rautatieliikenteen kuljetusvälineiden ja 724 artiklassa tarkoitettujen kuormausalustojen osalta menettely on päätettävä myös, kun rautatieliikenteen kuljetusvälineille, jotka ovat samaa tyyppiä, tai kuormausalustoille, jotka ovat samaa tyyppiä tai saman arvoisia kuin rautatieliikenteen kuljetusvälineet tai kuormausalustat, jotka on annettu yhteisön tullialueelle sijoittautuneen henkilön käytettäviksi, osoitetaan jokin sallittu tulliselvitysmuoto.

740 artikla

1. Väliaikaisen maahantuonnin menettely on päätettävä 735 artiklassa säädetyin edellytyksin tähän menettelyyn asetettujen kuljetusvälineiden osalta, jos:

a) ne jälleenviedään 232 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin;

b) niille osoitetaan muu tulliselvitysmuoto kyseiseen tulliselvitysmuotoon ilmoittamiselle säädetyin edellytyksin.

2. Kuljetusvälineiden, joihin on sovellettu 736 artiklaa, osalta väliaikaisen maahantuonnin menettely on päätettävä esittämällä 736 artiklassa tarkoitettu ilmoitus tai asiakirja sekä kuljetusväline määräajassa, jonka vahvistaa se tullitoimipaikka, jolle asiakirja on esitetty tai ilmoitus jätetty.

5 alajakso

Loppusäännökset

741 artikla

Tämän jakson säännökset eivät rajoita voimassa olevien kuljetuksia koskevien säännösten, erityisesti oikeutta kuljetuksiin ja niiden suorittamista koskevien säännösten soveltamista.

742 artikla

Tulliviranomaiset voivat peruuttaa kuljetusvälineiden väliaikaisen maahantuonnin menettelyä koskevan luvan, erityisesti jos ne toteavat, että:

- kaupallisessa käytössä olevia tieliikenteen kuljetusvälineitä käytetään sisäisessä liikenteessä,

- yksityiskäytössä olevia kuljetusvälineitä käytetään kaupallisessa käytössä sisäisessä liikenteessä,

- kuljetusvälineet on annettu vuokralle, lainaksi tai käytettäviksi niiden maahantuonnin jälkeen, tai jos ne oli maahantuontihetkellä annettu vuokralle, lainaksi tai käytettäviksi, ne on jälleenvuokrattu tai alivuokrattu tai lainattu toisen kerran tai annettu toisen kerran käytettäviksi yhteisön tullialueella muuta tarkoitusta kuin välitöntä jälleenvientiä varten,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä luvussa säädettyjen poikkeusten ja voimassa olevissa sopimuksissa määrättyjen laajempien yksinkertaistamistoimenpiteiden soveltamista.

4 jakso

Päättämistä koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt

743 artikla

Tätä lukua sovellettaessa valtiolle luovuttaminen on aina mahdollista asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tulliviranomaisten suostumuksella.

5 jakso

Kauppapoliittiset toimenpiteet

744 artikla

Jos yhteisön lainsäädännössä on säädetty kauppapoliittisia toimenpiteitä:

a) tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta, niitä ei sovelleta tavaroita väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettaessa eikä niiden menettelyssä ollessa;

b) tavaroiden yhteisön tullialueelle tuonnista, niitä sovelletaan väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettaessa;

c) tavaroiden viennistä, niitä ei sovelleta jälleenvietäessä väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettuja muita kuin yhteisötavaroita yhteisön tullialueen ulkopuolelle.

745 artikla

Tuontitavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksenä on, että tulliviranomaiset soveltavat näihin tavaroihin nähden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä voimassa olevia kauppapoliittisia toimenpiteitä.

6 jakso

Tietojenvaihto

746 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) tapaukset, joissa 696 artiklaa on sovellettu 229 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b) jokaisen luvan osalta liitteessä 102 mainitut tiedot, jos tuontitavaroiden arvo on suurempi kuin 4 000 ecua ja lupa niiden väliaikaiseen maahantuontiin on myönnetty 688 artiklan säännösten mukaisesti;

c) liitteessä 103 mainitut tiedot jokaisen luvan osalta, jonka väliaikaiseen maahantuontiin on myönnetty lupa 689 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava jokaisen vuoden maaliskuun ja syyskuun 15 päivään mennessä edellisen vuosipuoliskon aikana myönnettyjen lupien osalta. Komissio toimittaa tiedot muille jäsenvaltioille, ja komitea tutkii ne tarvittaessa.

747 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) luettelo tulliviranomaisista, joille lupahakemukset on esitettävä, ei kuitenkaan 695, 696 ja 697 artiklaa sovellettaessa;

b) luettelo tullitoimipaikoista, jotka on valtuutettu vastaanottamaan menettelyyn asettamista koskevia ilmoituksia 695, 696 ja 697 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 649 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

6 LUKU

Ulkoinen jalostus

1 jakso

Yleiset säännökset

748 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) "pääasiallisilla jalostetuilla tuotteilla" jalostettuja tuotteita, joiden tuottamiseksi on myönnetty lupa ulkoiseen jalostusmenettelyyn;

b) "toissijaisilla jalostetuilla tuotteilla" muita jalostettuja tuotteita kuin niitä, joiden tuottamiseksi menettelyyn on myönnetty lupa ja jotka välttämättä syntyvät ulkoisen jalostuksen tuloksena;

c) "hävikillä" sitä osaa väliaikaisesti viedyistä tavaroista, joka tuhoutuu ja häviää jalostustoiminnon aikana, erityisesti haihtumalla, kuivumalla, kaasuna haihtumalla tai huuhteluveteen liukenemalla;

d) "paljousastemenetelmällä" erilaisiin jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien väliaikaisesti vietyjen tavaroiden osuuden määrittäminen mainittujen tavaroiden paljouden perusteella;

e) "arvoastemenetelmällä" erilaisiin jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien väliaikaisesti vietyjen tavaroiden osuuden määrittäminen jalostettujen tuotteiden arvon perusteella;

f) "ennakkotuonnilla" koodeksin 154 artiklan 4 kohdassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä;

g) "kolmikantaliikenteellä" yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaan jalostettujen tuotteiden luovutuksen vapaaseen liikkeeseen kokonaan tai osittain tuontitullitta on tapahduttava tullitoimipaikassa, joka sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tullitoimipaikka, jossa tavaroiden väliaikainen vienti tapahtui, sijaitsee;

h) "vähennettävällä määrällä" tuontitullien määrää, joka väliaikaisesti viedyistä tavaroista kannettaisiin, jos ne tuotaisiin yhteisön tullialueelle siitä maasta, jossa niitä on jalostettu tai jossa niitä on viimeksi jalostettu;

i) "lastaus-, kuljetus- ja vakuutuskustannuksilla" tavaroiden lastaamiseen, kuljetukseen ja vakuuttamiseen liittyviä kustannuksia, seuraavat erät mukaan lukien:

- vakuutuksen hankkimisesta aiheutuvat palkkiot ja kustannukset, ostoprovisiota lukuun ottamatta,

- väliaikaisesti viedyistä tavaroista erillään kohdeltavien kuljetuspäällysten käytöstä aiheutuvat kustannukset,

- pakkauskustannukset, mukaan lukien työ- ja ainekustannukset,

- tavaroiden kuljetukseen liittyvät käsittelykustannukset.

1 alajakso

Lupa menettelyyn - Tavanomainen menettely

749 artikla

1. Koodeksin 148 artiklan b alakohdan soveltamiseksi tulliviranomaisten on varmistuttava siitä, että on mahdollista todeta jalostettujen tuotteiden olevan valmistettu väliaikaisesti viedyistä tavaroista, tapauksen mukaan erityisesti:

a) mainitsemalla tai kuvailemalla erityiset tuntomerkit tai valmistenumerot;

b) kiinnittämällä lyijykkeitä, sinettejä, leimoja tai muita yksilöllisiä tuntomerkkejä;

c) ottamalla näytteitä ja käyttämällä kuvallista aineistoa tai teknisiä selityksiä;

d) tekemällä analyysejä;

e) tutkimalla suunniteltuun toimintoon liittyviä todistusasiakirjoja (kuten sopimuksia, kirjeenvaihtoa, laskuja), jotka osoittavat yksiselitteisesti, että jalostetut tuotteet on määrä valmistaa väliaikaisesti viedyistä tavaroista.

Tulliviranomaiset voivat myös käyttää 3 päivänä joulukuuta 1963 annettuun tulliyhteistyöneuvoston suositukseen sisältyvää ja liitteessä 104 olevaa tiedonantolomaketta, jolla helpotetaan maasta toiseen valmistettaviksi, käsiteltäviksi tai korjattaviksi lähetettävien tavaroiden väliaikaista vientiä.

2. Jos menettelyn soveltamista pyydetään tavaroiden korjaamiseksi, joko vakiovaihtojärjestelmässä tai muutoin, tulliviranomaisten on varmistettava, että väliaikaisesti viedyt tavarat voidaan korjata. Tulliviranomaisten on evättävä lupa, jos ne katsovat, ettei tämä edellytys täyty.

3. Vakiovaihtojärjestelmän soveltamista pyydettäessä tulliviranomaisten on käytettävä erityisesti 1 kohdan a, c, d tai e alakohdassa tarkoitettuja valvontakeinoja. Viimeksi mainitussa tapauksessa todistusasiakirjojen on yksiselitteisesti osoitettava, että suunniteltu korjaus suoritetaan, jos toimitetaan koodeksin 155 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttävä korvaava tuote.

4. Edellä 3 olevan kohdan soveltamiseksi tulliviranomaisten on erityisesti varmistuttava siitä, ettei menettelyä, joka on määrä suorittaa koodeksin 154 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla korvaamismenetelmällä, myönnetä tavaroiden teknisen suorituskyvyn parantamiseksi.

Tätä varten tulliviranomaisten on tarkastettava:

- sopimukset ja muut korjaukseen liittyvät todistusasiakirjat,

ja

- myynti- tai leasingsopimukset ja/tai laskut, jotka liittyvät väliaikaisesti vietyihin tavaroihin tai tavaroihin, joihin väliaikaisesti viedyt tavarat sisältyvät, ja erityisesti niissä määrätyt edellytykset.

5. Jos ei ole mahdollista todeta, että jalostetut tuotteet valmistetaan väliaikaisesti viedyistä tavaroista, ja jos tulliviranomaisilta pyydetään poikkeusta koodeksin 148 artiklan b alakohdasta, näiden on annettava hakemus komission käsiteltäväksi.

750 artikla

1. Hakemus on tehtävä 497 artiklan mukaisesti liitteessä 67/E esitetyn mallin mukaan, ja henkilön, jolle lupa voidaan koodeksin 86, 147 ja 148 artiklan mukaisesti myöntää, on se esitettävä.

2. a) Se on esitettävä sen jäsenvaltion, jossa väliaikaisesti vietävät tavarat ovat, nimeämille tulliviranomaisille.

b) Jos tavaroita aiotaan viedä useasta jäsenvaltiosta, voidaan hakea yhtä ainoaa lupaa. Tämä hakemus on jätettävä sellaisen jäsenvaltion nimeämille tulliviranomaisille, jossa osa tavaroista on.

Tällöin hakemuksessa on ilmoitettava kaikki toimintojen suorittamiseen liittyvät tiedot sekä ne paikat, joista väliaikaisesti viedyt tavarat on määrä viedä.

751 artikla

1. Luvan myöntävät viranomaiset, joille hakemus on 750 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetty, ja lupa on laadittava 500 artiklaa noudattaen liitteessä 68/E esitetyn mallin mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 760 ja 761 artiklan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä 500 artiklan 3 kohdassa säädetään, ja asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat antaa luvan, jolla on taannehtiva vaikutus. Tämä vaikutus voi kuitenkin alkaa vasta lupahakemuksen jättämishetkestä. Tätä poikkeusta ei sovelleta ennakkotuonnilla tapahtuvassa vakiovaihdossa.

2. Edellä 750 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa, lupa voidaan myöntää ainoastaan niiden jäsenvaltioiden, joissa hakemuksessa ilmoitetut paikat sijaitsevat, määräämien tulliviranomaisten suostumuksella. Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a) varmistuttuaan siitä, että taloudellisia edellytyksiä voidaan pitää täyttyneinä suunnitellun toiminnon osalta, tulliviranomaiset, joille hakemus on esitetty, antavat muille tulliviranomaisille, joita hakemus koskee, tiedoksi hakemuksen ja lupaluonnoksen, jonka on sisällettävä vähintään tuotto, hyväksytyt tunnistamismenetelmät, liitteessä 68/E olevan lupamallin 11 kohdassa tarkoitetut tullitoimipaikat, valvova toimipaikka sekä menettelyyn asettamisen yksinkertaistettujen menettelyjen ja menettelyn mukaisin eduin tapahtuvan vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yksinkertaistettujen menettelyjen käyttö, sekä noudatettavat säännöt, erityisesti ne, joilla varmistetaan tietojen ilmoittaminen valvovalle toimipaikalle;

b) muut tulliviranomaiset, joita hakemus koskee, antavat mahdolliset väitteet tiedoksi viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona hakemus ja lupaluonnos on annettu tiedoksi;

c) a alakohdassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat antaa luvan, jollei niille ole b alakohdassa tarkoitetussa määräajassa annettu tiedoksi lupaluonnosta koskevia väitteitä;

d) luvan antava valtio lähettää luvasta jäljennöksen edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille.

Näin annettuja lupia voidaan soveltaa ainoastaan edellä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille, niiden tulliviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ne ovat nimenneet vastaanottamaan a alakohdassa tarkoitettuja hakemuksia ja lupaluonnoksia.

752 artikla

1. Lupaa, jolla sallitaan ilman ennakkotuontia tapahtuva vakiovaihtojärjestelmän käyttö, voidaan käyttää kaikkien edellytysten täyttyessä myös jalostettujen tuotteiden jälleentuontiin korvaavien tuotteiden sijasta.

2. Jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua ja jos ilman ennakkotuontia tapahtuvan vakiovaihtojärjestelmän myöntämisen edellytykset täyttyvät, tulliviranomaiset voivat antaa ulkoisen jalostuksen luvan, jossa tästä järjestelmästä ei määrätä, haltijalle luvan korvaavien tuotteiden maahantuontiin.

Asianomaisten on tehtävä asiaa koskeva hakemus viimeistään näitä tuotteita maahantuotaessa.

753 artikla

Tulliviranomaisten on vahvistettava luvan voimassaoloaika taloudellisten edellytysten perusteella ja luvanhakijan erityistarpeet huomioon ottaen.

Jos tämä aika on pitempi kuin kaksi vuotta, taloudelliset edellytykset, joiden perusteella lupa on annettu, on tutkittava uudelleen luvassa vahvistetuin määräajoin.

754 artikla

1. Määräaika, jonka kuluessa jalostetut tuotteet on jälleentuotava yhteisön tullialueelle, on vahvistettava ottaen huomioon jalostustoimintojen suorittamiseen ja väliaikaisesti vietyjen tavaroiden ja jalostettujen tuotteiden kuljetukseen tarvittava aika. Tämä määräaika on laskettava päivästä, jona menettelyyn asettamista koskeva ilmoitus vastaanotettiin.

2. Ilman ennakkotuontia tapahtuvassa vakiovaihtojärjestelmässä määräaika, jonka kuluessa korvaavat tuotteet on tuotava yhteisön tullialueelle, on vahvistettava ottaen huomioon väliaikaisesti vietyjen tavaroiden korvaamiseen ja väliaikaisesti vietyjen tavaroiden ja korvaavien tuotteiden kuljetukseen tarvittava aika. Tämä määräaika on laskettava päivästä, jona menettelyyn asettamista koskeva ilmoitus vastaanotettiin.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jalostettujen tuotteiden ja 2 kohdassa tarkoitettujen korvaavien tuotteiden jälleentuontia on pidettävä suoritettuna, kun nämä tuotteet

- luovutetaan vapaaseen liikkeeseen

tai

- siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka asetetaan tullivarastointimenettelyyn tai sisäiseen jalostusmenettelyyn

tai

- asetetaan ulkoiseen passitusmenettelyyn.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa huomioon otettava päivä on päivä, jona vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus tai jonkin 3 kohdassa tarkoitetun tulliselvitysmuodon osoittamista koskeva ilmoitus vastaanotettiin, tai vapaa-alueelle taikka vapaavarastoon siirron päivä.

755 artikla

Edellä 754 artiklassa tarkoitettua määräaikaa voidaan pidentää myös alun perin myönnetyn määräajan päättymisen jälkeen, jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua.

756 artikla

1. Koodeksin 157 artiklassa säädettyä määräaikaa voidaan pidentää myös alun perin myönnetyn määräajan päättymisen jälkeen, jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua.

2. Koodeksin 157 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa tavaroiden siirto vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka asettaminen tullivarastointimenettelyyn niiden myöhempää vientiä varten on rinnastettava tavaroiden vientiin.

757 artikla

Koodeksin 149 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tuotto on vahvistettava viimeistään tavaroita menettelyyn asetettaessa, ottaen huomioon suoritettavia yhtä tai useampaa toimintoa koskevat tekniset tiedot, jos ne ovat selvillä, tai jos näitä tietoja ei ole, yhteisössä saatavilla olevat samanlaisia toimintoja koskevat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 758 artiklan soveltamista.

758 artikla

Tulliviranomaiset voivat vahvistaa tuoton tavaroiden menettelyyn asettamisen jälkeen, viimeistään päivänä, jona jalostettujen tuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen koskeva ilmoitus vastaanotetaan, jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua.

759 artikla

1. Koodeksin 147 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa voidaan 751 artiklassa tarkoitettu lupa antaa väliaikaisesti viedyt tavarat vievän henkilön hakemuksesta, vaikka tämä ei suoritakaan jalostustoimintoja. Tätä poikkeusta on haettava sen jäsenvaltion tulliviranomaisille esitettävällä hakemuksella, johon hakija on sijoittautunut. Sitä on sovellettava myös kolmikantaliikenteessä.

Lupa on annettava hakijalle.

Poikkeuksen on tehtävä muulle henkilölle kuin luvanhaltijalle mahdolliseksi ilmoittaa jalostetut tuotteet vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ja käyttää menettelyä.

2. Hakemukseen on liitettävä sen tutkimiseksi tarvittavat todistus- ja muut asiakirjat. Näistä asiakirjoista on käytävä ilmi erityisesti:

- koodeksin 147 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuvat edut, jotka näkyvät vientitavaroiden myynnin lisäyksenä suhteessa tavanomaisin edellytyksin suoritettuun myyntiin,

- tiedot sen toteamiseksi, ettei pyydetty poikkeus haittaa jalostettujen tuotteiden, joiden jälleentuontia suunnitellaan, kanssa samanlaisia tai samankaltaisia tavaroita valmistavien yhteisön tuottajien olennaisia etuja.

3. Kun tulliviranomaiset ovat saaneet kaikki tarvittavat tiedot, niiden on toimitettava hakemus komissiolle ja annettava samalla oma lausuntonsa.

Hakemuksen saatuaan komissio antaa siihen sisältyvät tiedot tiedoksi jäsenvaltioille.

Komissio päättää komiteamenettelyä noudattaen, voidaanko lupa antaa, ja millä edellytyksillä, ja määrää erityisesti sovellettavat valvontatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että koodeksin 151 artiklassa tarkoitettu vapautus myönnetään ainoastaan jalostetuille tuotteille, joihin väliaikaisesti viedyt tavarat sisältyvät.

2 alajakso

Lupa menettelyyn - Yksinkertaistetut menettelyt

760 artikla

1. Jos koodeksin 76 artiklassa tarkoitettuja menettelyyn asettamisen yksinkertaistettuja menettelyjä ei sovelleta ja jos jalostustoiminnot liittyvät tavaroiden korjaukseen, tullitoimipaikan, jonka tulliviranomaiset ovat valtuuttaneet myöntämään lupia yksinkertaistettua menettelyä noudattaen, on sallittava, että menettelyynasettamisilmoituksen jättäminen muodostaa samalla lupahakemuksen.

Tällöin luvan muodostaa tämän ilmoituksen vastaanottaminen, jota koskevat luvan myöntämisen edellytykset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin esitettyyn ilmoitukseen on liitettävä tavaranhaltijan laatima asiakirja, joka sisältää seuraavat tiedot, jos niitä tarvitaan eikä niitä voida merkitä 1 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia koskevan lomakkeen 44 kohtaan:

a) menettelyn hakijan nimi tai toiminimi ja osoite, jos tämä on eri henkilö kuin tavaranhaltija;

b) jalostettujen tuotteiden kauppanimitys ja/tai tekninen kuvaus;

c) jalostustoimintojen luonne;

d) jalostettujen tuotteiden jälleentuontiin tarvittava määräaika;

e) tuotto tai tarvittaessa tuoton määritystapa:

f) tunnistamismenetelmät.

Edellä 498 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

3. Edellä 502 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

761 artikla

1. Kun jalostustoiminnot koskevat joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta suoritettavia korjauksia, joilla ei ole kaupallista luonnetta, tulliviranomaisten nimeämän tullitoimipaikan on tavaranhaltijan pyynnöstä sallittava, että vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus muodostaa samalla lupahakemuksen. Tällöin luvan myöntämisen muodostaa tämän ilmoituksen vastaanottaminen, jota koskevat luvan myöntämisen edellytykset.

2. Edellä 1 kohdassa "korjauksilla, joilla ei ole kaupallista luonnetta", tarkoitetaan tavaroiden korjauksia,

- jotka ovat luonteeltaan satunnaisia

ja

- jotka kohdistuvat yksinomaan tuojan henkilökohtaiseen tai hänen perheensä käyttöön tarkoitettuihin tavaroihin, joiden luonne tai paljous ei saa ilmentää mitään kaupallista toimintaa.

3. Hakijan on todistettava, ettei korjauksilla ole kaupallista luonnetta. Tullitoimi-paikka voi myöntää 1 kohdassa säädetyt myönnytykset ainoastaan, jos kaikki edellytykset täyttyvät.

2 jakso

Tavaroiden asettaminen menettelyyn

762 artikla

Tavaroiden asettamiseksi ulkoiseen jalostusmenettelyyn säädettyjä menettelyjä on sovellettava väliaikaisesti vietyihin tavaroihin, ennakkotuonnilla tai muutoin tapahtuvassa vakiovaihtomenettelyssä väliaikaisesti viedyt tavarat mukaan lukien.

1 alajakso

Tavanomainen menettely

763 artikla

1. Väliaikaisesti vietyjen tavaroiden asettamista ulkoiseen jalostusmenettelyyn koskeva ilmoitus (vienti-ilmoitus) on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyyn asettavaan toimipaikkaan, ei kuitenkaan 760 ja 761 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 760 artiklaa sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on esitettävä jossakin valtuutetussa tullitoimipaikassa.

764 artikla

1. Edellä 763 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä vientiä koskevien säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevan tavaran kuvauksen on täytettävä luvassa määrätyt erityisedellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 761 artiklan soveltamista.

3. Edellä 658 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

2 alajakso

Yksinkertaistetut menettelyt

765 artikla

Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 277 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3 jakso

Menettelyn etujen myöntäminen

766 artikla

Ulkoisen jalostusmenettelyn etujen myöntäminen edellyttää vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen jättämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 149 artiklan 1 kohdassa säädetyn määräajan kulumista koskevien 754 artiklan säännösten soveltamista.

767 artikla

1. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus on jätettävä johonkin luvassa määrättyyn menettelyn päättävään toimipaikkaan, ei kuitenkaan 760 ja 761 artiklaa sovellettaessa.

2. Edellä 760 artiklaa sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on jätettävä luvan antaneeseen tullitoimipaikkaan.

3. Edellä 761 artiklaa sovellettaessa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus on jätettävä johonkin tulliviranomaisten valtuuttamaan tullitoimipaikkaan.

4. Valvova toimipaikka voi kuitenkin sallia 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen esittämisen muussa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

768 artikla

1. Edellä 767 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 198-252 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevan jalostettujen tai korvaavien tuotteiden kuvauksen on täytettävä luvassa määrätyt erityisedellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 761 artiklan soveltamista.

3. Koodeksin 62 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ilmoitukseen on liitettävä 218-221 artiklassa säädetyt asiakirjat, joiden esittäminen on tarpeen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseksi, ja

- menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen kappale tai kolmikantaliikennettä käytettäessä, INF 2 -lomake 781 artiklassa säädetyin edellytyksin

ja

- jos vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus jätetään koodeksin 149 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen määräaikojen päätyttyä ja jos 754 artiklan 3 kohtaa sovelletaan, todistusasiakirjat, joista voidaan tarkistaa, että jalostetuille tai korvaaville tuotteille on osoitettu jokin tulliselvitysmuoto näiden määräaikojen kuluessa.

769 artikla

Koodeksin 76 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja menettelyjä on sovellettava 254-267 ja 278 artiklassa säädetyin edellytyksin vapaaseen liikkeeseen luovutukseen menettelyn mukaisin eduin.

4 jakso

Maksujen määräytymistä koskevat säännökset

770 artikla

Koodeksin 151 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon:

a) maksuja, joista säädetään:

- vilja-alasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2727/75(25) 14 artiklan 2 kohdassa,

(25) EYVL N:o L 281, 1.11.1975, s. 1

- sianliha-alasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75(26) 13 artiklan 1 kohdassa,

(26) EYVL N:o L 282, 1.11.1975, s. 1

- muna-alasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2771/75(27) 8 artiklan 1 kohdassa,

(27) EYVL N:o L 282, 1.11.1975, s.49

- siipikarjanliha-alasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2777/75(28) 8 artiklan 1 kohdassa,

(28) EYVL N:o L 282, 1.11.1975, s. 77

- hedelmä- ja vihannesalasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72(29) 25 ja 25 a artiklassa,

(29) EYVL N:o L 118, 20.5.1972, s. 1

- viinikaupasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87(30) 53 artiklan 3 kohdassa;

(30) EYVL N:o L 84, 27.3.1987, s. 1

b) polkumyynti- ja tasoitustulleja,

joita väliaikaisesti vietyihin tavaroihin olisi sovellettu, jos ne olisi tuotu kyseiseen jäsenvaltioon maasta, jossa niitä on jalostettu tai viimeksi jalostettu.

771 artikla

1. Koodeksin 151 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa ei väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lastaus-, kuljetus- ja vakuutuskustannuksia paikkaan, jossa jalostustoiminto tai viimeisin jalostustoiminto on suoritettu, voida sisällyttää:

- väliaikaisesti vietyjen tavaroiden arvoon, joka otetaan huomioon jalostettujen tuotteiden tullausarvoa määritettäessä koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti,

- jalostuskustannuksiin, jos väliaikaisesti vietyjen tavaroiden arvoa ei voida määrittää koodeksin 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin jalostuskustannuksiin on sisällytettävä jalostettujen tuotteiden lastaus-, kuljetus- ja vakuutuskustannukset jalostustoiminnon tai viimeisimmän jalostustoiminnon suorituspaikasta yhteisön tullialueelle tuonnin paikkaan.

3. Koodeksin 153 artiklassa tarkoitetut korjauskustannukset muodostuvat niiden maksujen kokonaismäärästä, jotka luvanhaltija on maksanut tai tämän on maksettava korjauksesta korjauksen suorittavalle henkilölle tai tämän henkilön hyväksi, ja niihin kuuluvat kaikki maksut, jotka luvanhaltija on maksanut tai tämän on maksettava väliaikaisesti vietyjen tavaroiden korjauksen edellytyksenä korjauksen suorittavalle henkilölle tai kolmannelle osapuolelle korjauksen suorittavan henkilön velvoitteen täyttämiseksi.

Maksua ei välttämättä tarvitse suorittaa rahassa. Se voidaan suorittaa rembursseilla tai siirtokelpoisilla tunnusteilla suoraan tai välillisesti.

Edellä 143 artiklaa sovelletaan luvanhaltijan ja käyttäjän välistä etuyhteyttä arvioitaessa.

772 artikla

1. Jalostettuihin tuotteisiin sisältyvän väliaikaisesti vietyjen tavaroiden osuuden määrittäminen on suoritettava jotakin 773-775 artiklassa säädettyä menetelmää käyttäen, jos kaikkia tietystä jalostustoiminnosta saatavia muita jalostettuja tuotteita kuin 774 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toissijaisia jalostettuja tuotteita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen samanaikaisesti.

2. Jäljempänä 773-775 artiklassa tarkoitetut laskelmat on suoritettava liitteessä 105 olevien laskuesimerkkien perusteella tai muuta samat tulokset antavaa laskentamenetelmää käyttäen.

773 artikla

1. Jos yhden- tai useammanlajisten väliaikaisesti vietyjen tavaroiden jalostuksessa saadaan ainoastaan yhden lajin jalostettuja tuotteita, on sovellettava paljousastemenetelmää (jalostetut tuotteet) jalostettuja tuotteita vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa vähennettävän määrän vahvistamiseksi.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa jokaisen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden paljous, joka vastaa vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden paljoutta ja joka on otettava huomioon vähennettävää määrää vahvistettaessa, on laskettava soveltamalla jokaisen mainittujen tavaroiden kokonaispaljouteen kerrointa, joka vastaa vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden paljouden ja jalostettujen tuotteiden kokonaispaljouden välistä suhdetta.

774 artikla

1. Jos yhden- tai useammanlajisten väliaikaisesti vietyjen tavaroiden jalostuksessa saadaan useamman lajin jalostettuja tuotteita ja jos mainittuja tavaroita kaikkine aineosineen sisältyy kaikkiin erilajisiin jalostettuihin tuotteisiin, on sovellettava paljousastemenetelmää (väliaikaisesti vietävät tavarat) jalostettuja tuotteita vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa vähennettävän määrän vahvistamiseksi.

2. Hävikkiä ei oteta huomioon ratkaistaessa, voidaanko 1 kohdassa tarkoitettua menetelmää soveltaa.

3. Väliaikaisesti vietyjen tavaroiden osuutta määritettäessä hävikkiin on rinnastettava toissijaiset jalostetut tuotteet, kuten jätteet, romu, jätetuotteet, tähteet ja hylkytavara.

4. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa jokaisen väliaikaisesti viedyn tavaroiden lajin paljous, joka on käytetty kunkin jalostettujen tuotteiden lajin valmistuksessa, on määritettävä soveltamalla peräkkäin jokaisen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin kokonaispaljouteen kerrointa, joka vastaa kuhunkin jalostettujen tuotteiden lajiin sisältyvän kyseisten tavaroiden paljouden ja kaikkiin kyseisiin jalostettuihin tuotteisiin sisältyvien kyseisten tavaroiden kokonaispaljouden välistä suhdetta.

5. Jokaisen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin paljous, joka vastaa kunkin vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden lajin paljoutta ja joka on otettava huomioon vähennettävää määrää vahvistettaessa, on määritettävä soveltamalla jokaisen kunkin mainittujen tuotteiden lajin valmistuksessa käytettyjen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin 4 kohdan mukaisesti laskettuun paljouteen 773 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin määritettyä kerrointa.

775 artikla

1. Arvoastemenetelmää on sovellettava kaikissa tapauksissa, joissa 773 ja 774 artiklaa ei voida soveltaa.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin luvanhaltijan suostumuksella yksinkertaisuuden vuoksi soveltaa paljousastemenetelmää (väliaikaisesti viedyt tavarat) arvoastemenetelmän sijasta, jos kummankin menetelmän soveltaminen antaa vastaavat tulokset.

2. Jokaisen kunkin jalostettujen tuotteiden lajin valmistuksessa käytetyn väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin paljouden määrittämiseksi on väliaikaisesti vietyjen tavaroiden kokonaispaljouksiin sovellettava peräkkäin kerrointa, joka vastaa kunkin jalostetun tuotteen tullausarvon ja näiden tuotteiden kokonaistullausarvon välistä suhdetta.

3. Jos jotakin jalostettujen tuotteiden lajia ei jälleentuoda, näiden tuotteiden arvoastemenetelmää sovellettaessa huomioon otettava arvo on samanlaisten tai samankaltaisten tuotteiden viimeaikainen myyntihinta yhteisössä, jos ostajan ja myyjän välinen etuyhteys ei ole vaikuttanut siihen.

Edellä 143 artiklaa sovelletaan ostajan ja myyjän välistä etuyhteyttä arvioitaessa.

Jos arvoa ei voida määrittää edellisen alakohdan säännösten mukaisesti, tulliviranomaisten on määritettävä se kohtuullisia menetelmiä käyttäen.

4. Jokaisen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin paljous, joka vastaa kunkin vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden lajin paljoutta ja joka on otettava huomioon vähennettävää määrää vahvistettaessa, on määritettävä soveltamalla jokaiseen näiden tuotteiden valmistuksessa käytettyjen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden lajin 2 kohdan mukaisesti laskettuun paljouteen 773 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin määrättyä kerrointa.

776 artikla

1. Jos tulliviranomaiset voivat muuta toimintoa kuin korjausta koskevan ulkoisen jalostuksen luvan osalta yhteisymmärryksessä luvanhaltijan kanssa likimääräisesti ennakoida osittaista tuontitullittomuutta koskevien säännösten mukaisesti maksettavien tullien määrän, ne voivat vahvistaa keskimääräisen tullien määrän sovellettavaksi kaikissa tällä luvalla suoritettavissa jalostustoiminnoissa (yhteispäättäminen), kun kyseessä ovat säännöllisesti ulkoisen jalostuksen toimintoja suorittavat yritykset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä on vahvistettava enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan seuraavin perustein:

- likimääräinen ennakkoarvio tältä ajanjaksolta maksettavasta määrästä

tai

- edellisen samanpituisen ajanjakson aikana maksetun määrän kantamisesta saatu kokemus.

Tätä määrää on korotettava riittävästi sen estämiseksi, että tileihin kirjattujen tuontitullien määrä on lain mukaan kannettavaa määrää alhaisempi.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää on väliaikaisesti sovellettava vapaaseen liikkeeseen luovutettuja jalostettuja tuotteita koskeviin jalostuskustannuksiin 2 kohdassa tarkoitettua arviointia varten huomioon otetun ajanjakson pituisen viiteajanjakson aikana, tarvitsematta laskea maksettavien tuontitullien määrää tarkasti jokaisen vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä.

4. Tämän artiklan soveltamisesta johtuva tuontitullien määrä on kirjattava tileihin koodeksin 217-232 artiklassa säädetyin edellytyksin ja niissä säädetyssä määräajassa.

5. Tulliviranomaiset suorittavat menettelyn yhteispäättämisen kunkin viiteajanjakson lopussa ja tekevät lopulliset laskelmat osittaista tuontitullittomuutta koskevien säännösten mukaisesti.

6. Jos lopullisesta laskelmasta käy ilmi, että tileihin on kirjattu liian suuri tuontitullien määrä tai että tileihin kirjattu tuontitullien määrä on 2 kohdan mukaisesti tehdystä korotuksesta huolimatta lain mukaan kannettavaa määrää alhaisempi, on toteutettava toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

5 jakso

Kolmikantaliikenne

777 artikla

1. Edellä 751 artiklassa tarkoitetut tulliviranomaiset voivat sallia kolmikantaliikenteen käytön:

a) joko koodeksin 147 tai 152 artiklassa tarkoitetussa menettelyä koskevassa luvassa;

b) tai luvanhaltijan erityisestä hakemuksesta, joka esitetään luvan myöntämisen jälkeen, mutta ennen jalostettujen tai korvaavien tuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen.

2. Kolmikantaliikenteen käyttöön ei saa myöntää lupaa ennakkotuonnilla tapahtuvaa vakiovaihtojärjestelmää käytettäessä.

778 artikla

1. Kolmikantaliikennettä käytettäessä on käytettävä tiedotuslomaketta, jäljempänä "INF 2 -lomake", sanotun kuitenkaan rajoittamatta 783 artiklan soveltamista.

2. INF 2 -lomake, jonka on oltava liitteessä 106 olevan mallin ja siinä olevien määräysten mukainen, sisältää alkuperäiskappaleen ja yhden jäljennöksen, jotka on yhdessä esitettävä menettelyyn asettavassa toimipaikassa.

INF 2 -lomake on laadittava menettelyyn asetettujen tavaroiden koko paljouden osalta. Jos on ennakoitavissa, että jalostettujen tai korvaavien tuotteiden jälleentuonti tapahtuu useina lähetyksinä eri tullitoimipaikoissa, menettelyyn asettavan toimipaikan on luvanhaltijan pyynnöstä annettava useita INF 2 -lomakkeita, jotka laaditaan menettelyyn asetettujen tavaroiden koko paljouden osalta.

3. Jos INF 2 -lomake varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, ulkoisen jalostuksen luvan haltija voi pyytää sen vahvistaneelta tullitoimipaikalta kaksoiskappaletta. Tämän toimipaikan on täytettävä pyyntö, jos todistetaan, ettei väliaikaisesti vietyjä tavaroita, joille kaksoiskappaletta pyydetään, ole vielä jälleentuotu.

Näin annetussa kaksoiskappaleessa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- DUPLICADO,

- DUPLIKAT,

- DUPLIKAT,

- ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ,

- DUPLICATE,

- DUPLICATA,

- DUPLICATO,

- DUPLICAAT,

- SEGUNDA VIA.

4. INF 2 -lomakkeen pyytäminen muodostaa koodeksin 150 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luvanhaltijan suostumuksen.

779 artikla

1. Menettelyyn asettavan toimipaikan on tehtävä vahvistusmerkintänsä INF 2 -lomakkeen alkuperäiskappaleeseen ja jäljennökseen. Sen on säilytettävä jäljennös ja annettava alkuperäiskappale tavaranhaltijalle.

2. Menettelyyn asettavan toimipaikan arvioidessa, että tullitoimipaikan, jossa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus esitetään, on saatava tietyt luvassa olevat tiedot, jotka eivät sisälly tiedotuslomakkeen tietoihin, sen on mainittava nämä tiedot tiedotuslomakkeessa.

3. INF 2 -lomakkeen alkuperäiskappale on esitettävä yhteisön tullialueen poistumistullitoimipaikassa. Tämän toimipaikan on todistettava alueelta poistuminen alkuperäiskappaleessa ja palautettava alkuperäiskappale sen esittäneelle henkilölle.

780 artikla

1. INF 2 -lomakkeen vahvistavan menettelyyn asettavan toimipaikan on merkittävä väliaikaisesti vietävien tavaroiden tunnistamiseksi käytetyt keinot 16 kohtaan.

2. Jos on otettu näytteitä tai käytetty kuvallista aineistoa taikka teknisiä selityksiä, 1 kohdassa tarkoitetun toimipaikan on todistettava näytteiden, kuvallisen aineiston tai teknisten selitysten todistusvoimaisuus kiinnittämällä toimipaikan tullisinetti joko näihin esineisiin, jos niiden luonne sen sallii, tai pakkauspäällykseen siten, ettei sitä voida avata jälkiä jättämättä.

Näytteisiin, kuvalliseen aineistoon tai teknisiin selityksiin on liitettävä lipuke, jossa on toimipaikan leima ja vienti-ilmoituksen viitetiedot siten, ettei niitä voida korvata muilla näytteillä, aineistolla tai selityksillä.

3. Edellä 2 kohdan mukaisesti todistusvoimaisiksi todistetut ja sinetöidyt näytteet, kuvallinen aineisto ja tekniset selitykset on annettava viejälle, jonka on esitettävä ne uudelleen, sinetit vahingoittumattomina, jalostettuja tai korvaavia tuotteita jälleentuotaessa.

4. Käytettäessä analyysia, jonka tulokset tiedetään vasta sen jälkeen, kun tullitoimipaikka on vahvistanut INF 2 -lomakkeen, kyseisen analyysin tulokset sisältävä asiakirja on annettava viejälle kuoressa, joka takaa asiakirjan säilymisen.

781 artikla

1. Jalostettujen tai korvaavien tuotteiden tuojan on esitettävä INF 2 -lomakkeen alkuperäiskappale sekä tarvittaessa 780 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tunnistamis menetelmät menettelyn päättävässä toimipaikassa, kun vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus jätetään.

2. Kun jalostetut tai korvaavat tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhtenä lähetyksenä tai kun luovutus on tarkoitus tehdä useina lähetyksinä samassa tullitoimipaikassa, tämän toimipaikan on merkittävä INF 2 -lomakkeen alkuperäiskappaleeseen väliaikaisesti vietyjen tavaroiden paljoudet, jotka vastaavat vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tai korvaavien tuotteiden paljouksia. Kokonaan päätetty INF 2 -lomake on liitettävä vastaavaan ilmoitukseen. Jollei näin menetellä, lomake on palautettava tavaranhaltijalle ja 205 artiklassa säädetyn lomakkeen 44 kohtaan on tehtävä tätä koskeva merkintä.

3. Kun jalostetut tai korvaavat tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen useina lähetyksinä useissa tullitoimipaikoissa eikä 779 artiklan 2 kohtaa sovelleta, tullitoimipaikan, johon ensimmäinen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus jätetään, on annettava tavaranhaltijan pyynnöstä alkuperäisen INF 2 -lomakkeen tilalle INF 2 -lomakkeita, jotka on laadittu vapaaseen liikkeeseen luovuttamattomien väliaikaisesti vietyjen tavaroiden koko paljouksien osalta. Tullitoimipaikan on merkittävä yhdelle tai useammalle korvaavalle lomakkeelle alkuperäisen lomakkeen numero ja sen antanut tullitoimipaikka. Yhteen tai useampaan korvaavaan lomakkeeseen merkityt paljoudet on luettava alkuperäisessä INF 2 -lomakkeessa mainittuihin paljouksiin, ja näillä merkinnöillä kokonaan päätetty INF 2 -lomake on liitettävä ensimmäiseen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen. Jokainen kokonaan päätetty korvaava lomake on liitettävä siihen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen, johon se liittyy.

782 artikla

Menettelyn päättävällä toimipaikalla on oltava valtuudet pyytää INF 2 -lomakkeen vahvistanutta tullitoimipaikkaa tarkastamaan jälkikäteen lomakkeen todistusvoimaisuus ja sen sisältämien mainintojen sekä siinä mahdollisesti olevien lisätietojen oikeellisuus.

Jälkimmäisen toimipaikan on täytettävä tämä pyyntö viipymättä.

783 artikla

Tietyssä kolmikantaliikenteessä voidaan käyttää yksinkertaistettuja tiedotus- ja valvontamenettelyjä.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava luonnokset kyseistä liikennettä varten määrättäviksi menettelyiksi ennakolta komissiolle tiedoksi. Komissio ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

Komissiolle tiedoksi annettuja yksinkertaistettuja menettelyjä voidaan alkaa soveltaa, jollei komissio ilmoita kyseisille jäsenvaltioille kahden kuukauden kuluessa luonnoksen vastaanottamisesta, että on esitetty soveltamista koskevia väitteitä.

6 jakso

Kauppapoliittiset toimenpiteet

784 artikla

1. Vientiä koskevia kauppapoliittisia toimenpiteitä on sovellettava menettelyyn asettamista koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä.

2. Edellä 1 kohta ei rajoita päätöksiä, joilla annetaan lupa olla lukematta vientikiintiöihin CN-koodiin 2620 kuuluvia kuparin ja sen yhdisteiden tuhkaa ja jätettä sekä CN-koodiin 7404 00 kuuluvaa kuparin ja sen yhdisteiden jätettä.

785 artikla

1. Luovutettaessa koodeksin 145 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jalostettuja tuotteita vapaaseen liikkeeseen voidaan kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat voimassa näiden tuotteiden osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä, soveltaa ainoastaan, jos nämä tuotteet eivät ole koodeksin 23 ja 24 artiklassa tarkoitettua yhteisön alkuperää.

2. Tuontia koskevia kauppapoliittisia toimenpiteitä ei voida soveltaa korjaustapauksissa, vakiovaihtojärjestelmää käytettäessä eikä toteutettaessa lisäjalostusta, joka on suoritettava koodeksin 123 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7 jakso

Hallinnollinen yhteistyö

786 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava liitteessä 107 mainitut tiedot komissiolle tiedoksi jokaisen lupahakemuksen osalta, joka hylätään sillä perusteella, ettei taloudellisia edellytyksiä pidetä täyttyneinä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedoksiannot on toimitettava sitä kuukautta, jonka kuluessa lupahakemus on hylätty, seuraavan kuukauden aikana. Komissio toimittaa ne muille jäsenvaltioille, ja niitä tutkitaan komiteassa tarpeellisina pidetyissä tapauksissa.

787 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) luettelo tulliviranomaisista, joille lupahakemukset on esitettävä, ei kuitenkaan 760 ja 761 artiklaa sovellettaessa;

b) luettelo tullitoimipaikoista, jotka on valtuutettu antamaan lupia 760 ja 761 artiklan mukaisesti sovellettaessa.

2. Edellä 649 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.

IV OSASTO

VIENTIÄ KOSKEVAT SOVELTAMISSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

Lopullinen vienti

788 artikla

1. Koodeksin 161 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna viejänä on pidettävä henkilöä, jonka lukuun tämä ilmoitus tehdään ja joka ilmoituksen vastaanottohetkellä on kyseisten tavaroiden omistaja tai jolla tällöin on samanlainen oikeus määrätä niistä.

2. Jos tavaroiden omistusoikeus tai samanlainen oikeus määrätä niistä kuuluu viennin perusteena olevan sopimuksen mukaisesti yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle, viejänä on pidettävä yhteisöön sijoittautunutta sopimuspuolta.

789 artikla

Alihankinnan ollessa kyseessä vienti-ilmoitus voidaan jättää myös tullitoimipaikkaan, jonka toimialueelle alihankkija on sijoittautunut.

790 artikla

Jos koodeksin 161 artiklan 5 kohdan ensimmäistä virkettä ei voida soveltaa hallinnollisten järjestelyjen vuoksi, ilmoitus voidaan jättää mihin tahansa tullitoimipaikkaan, joka on toimivaltainen kyseisen toiminnon osalta kyseisessä jäsenvaltiossa.

791 artikla

1. Asianmukaisesti perustelluista syistä vienti-ilmoitus voidaan vastaanottaa

- muussa kuin koodeksin 161 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa tullitoimipaikassa

tai

- muussa kuin 790 artiklassa tarkoitetussa tullitoimipaikassa.

Tällöin kielto- ja rajoitustoimenpiteitä koskevissa valvontatoimissa on otettava huomioon tilanteen erityisluonne.

2. Jos vientimuodollisuuksia ei 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa suoriteta siinä jäsenvaltiossa, johon viejä on sijoittautunut, sen tullitoimipaikan, johon vienti-ilmoitus on jätetty, on lähetettävä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan jäljennös sen jäsenvaltion, johon viejä on sijoittautunut, nimettyyn toimipaikkaan.

792 artikla

Jos vienti-ilmoitus tehdään yhtenäisellä hallinnollisella asiakirjalla, on käytettävä 1, 2 ja 3 kappaletta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista. Tullitoimipaikan, johon vienti-ilmoitus on jätetty (vientitoimipaikka), on leimattava A kohta ja täytettävä tarvittaessa D kohta. Luovutusluvan antaessaan tämän tullitoimipaikan on säilytettävä 1 kappale, lähetettävä 2 kappale sen jäsenvaltion tilastoviranomaisille, johon vientitoimipaikka kuuluu, ja palautettava 3 kappale sille, jota asia koskee.

793 artikla

1. Yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappale sekä vietäviksi luovutetut tavarat on esitettävä tullille poistumistoimipaikassa.

2. "Poistumistoimipaikalla" tarkoitetaan:

a) rautateitse, postitse, ilmateitse tai meritse vietävien tavaroiden osalta tullitoimipaikkaa, joka on toimivaltainen sen paikan osalta, jossa rautatieyhtiö, postiviranomainen, lentoyhtiö tai meriliikenneyhtiö ottaa tavarat haltuunsa yhden ainoan kuljetussopimuksen perusteella kolmanteen maahan kuljetettaviksi;

b) putkijohdoissa vietävän tavaran ja sähkövoiman osalta sen jäsenvaltion, johon viejä on sijoittautunut, nimeämää toimipaikkaa;

c) muuta tietä tai muissa kuin a ja b alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa vietävien tavaroiden osalta viimeistä tullitoimipaikkaa ennen tavaroiden vientiä yhteisön tullialueen ulkopuolelle.

3. Poistumistoimipaikan on varmistuttava siitä, että esitetyt tavarat vastaavat ilmoitettuja tavaroita ja valvottava sekä todistettava tavaroiden fyysinen poistuminen 3 kappaleen kääntöpuolelle tehtävällä vahvistusmerkinnällä. Vahvistuksen muodostaa leima, jossa on toimipaikan nimi ja päiväys. Poistumistoimipaikan on palautettava 3 kappale sen esittäneelle henkilölle tavaranhaltijalle annettavaksi.

Jos vienti tapahtuu osalähetyksinä, vahvistaminen koskee ainoastaan tosiasiallisesti vietyä tavaroiden osaa. Jos vienti tapahtuu osalähetyksinä usean tullitoimipaikan kautta, poistumistoimipaikan, jossa 3 kappaleen alkuperäiskappale on esitetty, on todistettava asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä yhden 3 kappaleen jäljennöksen todistusvoimaisuus kunkin kyseisten tavaroiden paljouden osalta sen esittämiseksi muussa kyseisessä poistumistoimipaikassa. Tätä koskevat merkinnät on tehtävä 3 kappaleen alkuperäiskappaleeseen.

Kun toiminto tapahtuu kokonaisuudessaan yhden jäsenvaltion alueella, tämä voi määrätä, ettei 3 kappaletta tarvitse vahvistaa. Tätä kappaletta ei tällöin palauteta.

4. Jos poistumistoimipaikka toteaa hävikin, sen on tehtävä siitä merkintä esitettyyn ilmoitukseen ja ilmoitettava siitä vientitoimipaikalle.

Jos poistumistoimipaikka toteaa tavaroita olevan liikaa, sen on estettävä ylimääräisten tavaroiden vienti niin kauan kuin vientimuodollisuuksia ei ole suoritettu.

Jos poistumistoimipaikka toteaa eroja tavaroiden luonteessa, sen on estettävä niiden vienti niin kauan kuin vientimuodollisuuksia ei ole suoritettu ja ilmoitettava tästä vientitoimipaikalle.

5. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa poistumistoimipaikan on vahvistettava vienti-ilmoituksen 3 kappale 3 kohdan mukaisesti merkittyään kuljetusasiakirjaan punaisella maininnan "vienti" ja leimansa. Kun kyseessä ovat säännöllisesti liikennöidyt reitit tai suora kuljetus kolmanteen maahan, mainintaa "vienti" ei tarvitse tehdä, jos toimijat voivat taata toimintojen säännönmukaisuuden muilla keinoin.

6. Kun kyseessä ovat passitusmenettelyssä kuljetettavat tavarat, joiden määräpaikkana on kolmas maa tai poistumistoimipaikka, lähtötoimipaikan on vahvistettava 3 kappale 3 kohdan mukaisesti ja palautettava se tavaranhaltijalle merkittyään punaisella maininnan "vienti" passitusasiakirjan kaikkiin kappaleisiin tai sen sijasta käytettävään muuhun asiakirjaan. Poistumistoimipaikan on valvottava, että tavarat tosiasiallisesti viedään yhteisöstä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 419 artiklan 4 ja 7 kohdassa ja 434 artiklan 6 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa lähtötoimipaikassa esittämisestä on myönnetty vapautus.

7. Vientitoimipaikka voi pyytää viejää todistamaan tavaroiden viennin yhteisön tullialueelta.

794 artikla

1. Tavarat, jotka eivät ole kieltojen tai rajoitusten alaisia ja joiden arvo lähetystä ja tavaranhaltijaa kohti on enintään 3 000 ecua, voidaan ilmoittaa poistumistoimipaikassa.

Jäsenvaltiot voivat määrätä, että tätä säännöstä ei sovelleta, jos vienti-ilmoituksen laativa henkilö toimii toisen lukuun ammattimaisessa tulliselvityksessä.

2. Suullisia ilmoituksia voidaan tehdä yksinomaan poistumistoimipaikassa.

795 artikla

Jos tavara viedään yhteisön tullialueelta siitä vienti-ilmoitusta tekemättä, viejän on jätettävä ilmoitus jälkikäteen tullitoimipaikkaan, jonka toimialueelle viejä on sijoittautunut. Tähän tilanteeseen sovelletaan 790 artiklan säännöksiä.

Tämän ilmoituksen vastaanottaminen edellyttää, että viejä esittää kyseisen tullitoimipaikan tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla todisteet niistä tosiasiallisista olosuhteista, joissa kyseiset tavarat on viety yhteisön tullialueelta sekä tavaroiden luonteesta ja paljoudesta. Tämän toimipaikan on vahvistettava myös yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 3 kappale.

Tämän ilmoituksen vastaanottaminen jälkikäteen ei estä voimassa olevien seuraamusten soveltamista eikä sen mahdollisia seurauksia yhteisen maatalouspolitiikan kannalta.

796 artikla

1. Jos vietäviksi luovutettua tavaraa ei viedä yhteisön tullialueelta, tavaranhaltijan on ilmoitettava siitä välittömästi vientitoimipaikkaan. Kyseisen ilmoituksen 3 kappale on palautettava tähän toimipaikkaan.

2. Jos 793 artiklan 5 tai 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuljetussopimuksen muuttaminen vaikuttaa siten, että kuljetus, jonka piti päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella, päättyy tällä alueella, kyseiset yhtiöt, viranomaiset tai yritykset voivat panna muutetun sopimuksen täytäntöön ainoastaan 793 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan tai passitusmenettelyä käytettäessä lähtötoimipaikan suostumuksella. Tällöin asiakirjan 3 kappale on palautettava.

2 LUKU

Väliaikainen vienti ATA-carnet"lla

797 artikla

1. Vienti voi tapahtua ATA-carnet"lla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) ATA-carnet on annettava yhteisön jäsenvaltiossa, ja sen on oltava yhteisöön sijoittautuneen, kansainväliseen takaajaketjuun kuuluvan yhteenliittymän vahvistama ja takaama.

Komissio julkaisee luettelon näistä yhteenliittymistä.

b) ATA-carnet"lla vietävien tavaroiden on oltava muita yhteisötavaroita kuin sellaisia, joiden osalta:

- on niitä yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä suoritettu viennin tullimuodollisuudet vientituen tai muiden yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavien määrien myöntämiseksi,

- on yhteisen maatalouspolitiikan perusteella myönnetty kyseisten tavaroiden vientivelvoittein muuta rahallista etuutta kuin vientitukea tai muita määriä,

- on tehty tullinpalautusta koskeva hakemus.

c) Edellä 221 artiklassa tarkoitetut asiakirjat on esitettävä. Tulliviranomaiset voivat vaatia kuljetusasiakirjan esittämistä.

d) Tavaroiden on oltava jälleentuotaviksi tarkoitettuja.

2. Asetettaessa tavaroita, joita ATA-carnet koskee, menettelyyn väliaikaista vientiä varten vientitoimipaikan on suoritettava seuraavat muodollisuudet:

a) tarkistettava vientilehden A-G kohdassa olevat tiedot vertaamalla niitä tavaroihin, joita ATA-carnet koskee;

b) täytettävä tarvittaessa carnet"n kansilehdellä oleva kohta "Tulliviranomaisten todistus";

c) täytettävä vientilehden kantaosa ja H kohta;

d) merkittävä nimensä jälleentuontilehden H kohdan b alakohtaan;

e) pidettävä vientilehti itsellään.

3. Jos vientitoimipaikka on muu kuin poistumistoimipaikka, vientitoimipaikan on suoritettava 2 kohdassa tarkoitetut muodollisuudet, mutta pidättäydyttävä täyttämästä vientilehden kantaosan 7 kohtaa, joka on täytettävä poistumistoimipaikassa.

4. Tavaroiden jälleentuonnin määräaika, jonka tulliviranomaiset vahvistavat vientilehden H kohdan b alakohdassa, ei saa olla carnet"n voimassaoloaikaa pitempi.

798 artikla

Jos yhteisön tullialueelta ATA-carnet"lla viety tavara ei enää ole jälleentuotavaksi tarkoitettu, vientitoimipaikassa on esitettävä vienti-ilmoitus, joka sisältää liitteessä 37 tarkoitetut tiedot.

Kyseistä carnet"ta esitettäessä vientitoimipaikan on vahvistettava vienti-ilmoituksen 3 kappale ja mitätöitävä jälleentuontilehti ja sen kantaosa.

V OSASTO

MUUT TULLISELVITYSMUODOT

1 LUKU

Vapaa-alueet ja vapaavarastot

1 jakso

Yleiset säännökset

799 artikla

1. Tässä luvussa "toimijalla"tarkoitetaan vapaa-alueella tai vapaavarastossa tavaroiden varastointia, käsittelyä, valmistusta, myyntiä tai ostamista harjoittavaa henkilöä.

2. Edellä 503 artiklassa säädettyjä määritelmiä sovelletaan myös tähän lukuun.

800 artikla

Jos yhteisön säädöksissä säädetään kauppapoliittisista toimenpiteistä, jotka koskevat:

a) tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta, niitä ei sovelleta tavaroita vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettäessä eikä niiden siellä ollessa;

b) tavaroiden tuontia yhteisön tullialueelle, niitä on sovellettava muita kuin yhteisötavaroita vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettäessä;

c) tavaroiden vientiä, niitä on sovellettava yhteisötavaroita vapaa-alueelta tai vapaavarastosta yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä. Näiden tavaroiden on oltava tullivalvonnan alaisia.

801 artikla

Kuka tai mikä tahansa henkilö voi hakea yhteisön tullialueen osan muodostamista vapaa-alueeksi tai vapaavaraston perustamista.

Yhteisössä toiminnassa olevat vapaa-alueet luetellaan liitteessä 108.

802 artikla

Vapaa-aluetta tai vapaavaraston tiloja ympäröivän aidan on oltava sellainen, että se helpottaa tulliviranomaisten vapaa-alueen tai vapaavaraston ulkopuolelta suorittamaa valvontaa ja tekee mahdottomaksi siirtää tavaroita vapaa-alueelta tai vapaavarastosta säännönvastaisesti.

Aitaan rajoittuva ulkopuolinen alue on järjestettävä siten, että tulliviranomaiset voivat valvoa sitä riittävästi. Pääsyyn tälle alueelle on saatava kyseisten viranomaisten suostumus.

803 artikla

1. Lupaa rakennuksen rakentamiseen vapaa-alueelle on haettava kirjallisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on eriteltävä, mihin toimintaan rakennusta aiotaan käyttää, sekä kaikki muut tiedot, joiden perusteella tulliviranomaiset voivat arvioida mahdollisuudet luvan myöntämiseen.

3. Tulliviranomaisten on myönnettävä lupa, jos siitä ei ole haittaa tullilainsäädännön soveltamiselle.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös vapaa-alueella olevan rakennuksen tai vapaavarastona toimivan rakennuksen muuttamiseen.

804 artikla

Tulliviranomaiset voivat suorittaa koodeksin 168 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ainoastaan pistokokein ja aina, kun niillä on perusteltua syytä epäillä, ettei sovellettavia säännöksiä noudateta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valvontaa koskevien säännösten soveltamista.

2 jakso

Vapaa-alueella tai vapaavarastossa harjoitettava toiminta ja tavarakirjanpidon hyväksyminen

805 artikla

Koodeksin 176 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta koodeksin 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoi- tuksen muodostaa 808 artiklassa tarkoitetun tavarakirjanpidon hyväksymistä koskevan hakemuksen esittäminen.

806 artikla

Toimijan on toteutettava kaikki varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän toimintansa harjoittamisessa käyttämät henkilöt noudattavat tullilainsäädäntöä.

807 artikla

1. Toimijan on ennen toimintansa aloittamista vapaa-alueella tai vapaavarastossa saatava tulliviranomaisten hyväksyminen koodeksin 176 artiklassa tarkoitetulle tavarakirjanpidolle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hyväksyminen voidaan myöntää ainoastaan henkilöille, jotka antavat tarvittavat takeet vapaa-alueita ja vapaavarastoja koskevien säännösten soveltamisesta.

808 artikla

1. Edellä 807 artiklassa tarkoitettu hyväksymistä koskeva hakemus, jäljempänä "hakemus", on tehtävä kirjallisesti sen jäsenvaltion, jossa vapaa-alue tai vapaavarasto on, nimeämille tulliviranomaisille.

2. Hakemuksessa on eriteltävä, mitä koodeksin 176 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toiminnoista aiotaan harjoittaa. Hakemuksen on sisällettävä yksityiskohtainen kuvaus pidetystä tai pidettävästä tavarakirjanpidosta, kyseisten toimintojen kohteena olevien tavaroiden luonne ja tullioikeudellinen asema sekä tarvittaessa tullimenettely, jossa ne suoritetaan, ja muut tarvittavat tiedot, jotta tulliviranomaiset voivat varmistua vapaa-alueita ja vapaavarastoja säätelevien säännösten oikeasta soveltamisesta.

3. Tulliviranomaisten on säilytettävä hakemukset ja niihin liittyvät asiakirjat vähintään kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana toimija lopettaa toimintansa vapaa-alueella tai vapaavarastossa.

809 artikla

Tavarakirjanpidon hyväksyminen on annettava kirjallisesti, päivättynä ja allekirjoitettuna.

Hyväksyminen on annettava tiedoksi hakijalle.

Jäljennös on säilytettävä 808 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ajan.

810 artikla

1. Tulliviranomaisten on muutettava hyväksymistä tai peruutettava se, jos ne koodeksin 172 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti kieltävät henkilöä, jolle hyväksyminen on annettu, harjoittamasta toimintaa vapaa-alueella tai vapaavarastossa.

2. Tulliviranomaisten on peruutettava hyväksyminen, jos tavaroita toistuvasti katoaa, eikä tätä voida perustella hyväksyttävällä tavalla.

3. Jos hyväksyminen peruutetaan, toimintaa, johon tavarakirjanpito liittyy, ei saa enää harjoittaa vapaa-alueella tai vapaavarastossa.

3 jakso

Tavaroiden siirto vapaa-alueelle tai vapaavarastoon

811 artikla

Vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettäviä tavaroita ei niiden sinne saapuessa tarvitse esittää eikä ilmoittaa tullille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 812 ja 813 artiklan soveltamista.

Tavaroiden saapumisesta toiminnan harjoittamiseen käytettävään paikkaan on viipymättä tehtävä merkintä 807 artiklassa tarkoitettuun tavarakirjanpitoon.

812 artikla

Koodeksin 168 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna kuljetusasiakirjana voi toimia kuljetukseen liittyvä asiakirja kuten rahtikirja, toimitusmääräys, tavaraluettelo tai lähetysilmoitus, jos siinä on kaikki tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

813 artikla

1. Jos tullimenettelyssä olevat tavarat on esitettävä tulliviranomaisille koodeksin 170 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, niihin liittyvä asiakirja on esitettävä tavaroiden mukana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätettävää tullimenettelyä varten mahdollisesti määrättyjen yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista.

2. Jos sisäisen jalostuksen tai väliaikaisen maahantuonnin menettely päätetään asettamalla jalostetut tuotteet tai tuontitavarat yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn, jota seuraa niiden siirto vapaa-alueelle tai vapaavarastoon myöhempää yhteisön tullialueen ulkopuolelle tapahtuvaa vientiä varten, tulliviranomaisten on suoritettava pistokoetarkastuksia varmistuakseen siitä, että tavarakirjanpitoon tehdään 817 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut maininnat.

Tulliviranomaisten on myös varmistuttava siitä, että nämä maininnat merkitään vastaanottajan tavarakirjanpitoon siirrettäessä tavaroita toimijalta toiselle vapaa-alueella.

814 artikla

Kun tavaroiden tuontitullien palautuksesta tai peruutuksesta on tehty päätös, jossa sallitaan niiden siirto vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, tulliviranomaisten on annettava 887 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu todistus.

815 artikla

Siirrettäessä vapaa-alueelle tai vapaavarastoon vientitullien tai muiden vientiä säätelevien säännösten alaisia tavaroita, joista tulliviranomaiset koodeksin 170 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaativat annettavaksi tiedon tullille, ei voida vaatia asiakirjaa esitettäväksi tavaroiden saapuessa eikä suorittaa järjestelmällistä, kaikkiin saapuviin tavaroihin kohdistuvaa yleistä tarkastusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 823 artiklan soveltamista.

816 artikla

Kun tulliviranomaiset koodeksin 170 artiklan 4 kohdan mukaisesti todistavat tavaroiden yhteisötavaran aseman tai muun kuin yhteisötavaran aseman, näiden on käytettävä liitteessä 109 olevan mallin ja siinä olevien määräysten mukaista lomaketta.

4 jakso

Vapaa-alueen tai vapaavaraston toiminta

817 artikla

1. Toimijan, joka pitää 807 artiklan mukaisesti hyväksyttyä tavarakirjanpitoa, on merkittävä siihen kaikki tullilainsäädännön asianmukaisen soveltamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot.

2. Toimijan on annettava tulliviranomaisille tieto toteamastaan muusta kuin luonnollisesta syystä tapahtuvasta tavaroiden katoamisesta.

3. Tavarakirjanpidosta on käytävä ilmi erityisesti:

a) kollien merkit, numerot, lukumäärät ja lajit, tavaroiden paljous ja niiden tavanomaisen kauppanimityksen mukainen kuvaus sekä tarvittaessa kontin tunnistemerkit;

b) tavaroiden seuraamiseksi tarvittavat tiedot ja erityisesti niiden sijaintipaikka;

c) tavaroiden saapuessa ja poistuessa käytetyn kuljetusasiakirjan viitetiedot;

d) tullioikeudellinen asema ja tarvittaessa tämän aseman todistavan 816 artiklassa tarkoitetun todistuksen viitetiedot;

e) tavanomaisia käsittelyjä koskevat tiedot;

f) jos siirrolla vapaa-alueelle tai vapaavarastoon päätetään sisäisen jalostuksen tai väliaikaisen maahantuonnin menettely taikka tullivarastointimenettely tai yhteisön ulkoinen passitusmenettely, jolla on päätetty jokin näistä menettelyistä, maininnat, joista säädetään:

- 522 artiklan 4 kohdassa,

- 610 artiklan 1 kohdassa ja 644 artiklan 1 kohdassa,

- 711 artiklassa;

g) jos vapaa-alueelta tai vapaavarastosta siirretyt tavarat on asetettu yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn, joka päätetään siirtämällä tavarat vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, 818 artiklan 4 kohdassa säädetty maininta;

h) tiedot tavaroista, joiden vapaaseen liikkeeseen luovutus tai väliaikainen maahantuonti ei ole tuontitullien tai kauppapoliittisten toimenpiteiden alaista, ja joiden käyttöä tai määräpaikkaan saapumista on valvottava,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 824 artiklan soveltamista.

4. Jos tavarakirjanpitoa on pidettävä jonkin tullimenettelyn perusteella, tähän kirjanpitoon sisältyviä tietoja ei saa sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun tavarakirjanpitoon.

818 artikla

1. Koodeksin 173 artiklan b alakohdassa tarkoitetut tavanomaiset käsittelyt määritellään liitteessä 69.

2. Jos käsitellyille muille kuin yhteisötavaroille voi käsittelyistä aiheutua tuontitullietu suhteessa tavaroiden tulleihin ennen käsittelyä, käsittely voidaan suorittaa ainoastaan, jos koodeksin 178 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemus jätetään samaan aikaan kuin 523 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen lupahakemus.

3. Jos käsittelystä voi seurata tuontitullien määrä, joka on suurempi kuin tavaroiden tuontitullien määrä ennen käsittelyä, käsittely voidaan suorittaa ilman lupaa, eikä asianomainen voi enää esittää koodeksin 178 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hakemusta.

4. Jos vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirretyille tavaroille ilmoitetaan muu tulliselvitysmuoto kuin luovutus vapaaseen liikkeeseen tai jälleenvienti taikka jos ne siirretään väliaikaiseen varastoon, on 2 kohtaa sovellettaessa tätä tulliselvitysmuotoa koskevan ilmoituksen 31 kohdassa tai väliaikaista varastointia varten käytettävän asiakirjan tavaran kuvausta varten varatussa kohdassa oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Mercancías MU,

- SB-varer,

- UB-Waren,

- Åìðïñåèìáôá ÓÅ,

- UFH goods,

- Marchandises MU,

- Merci MU,

- GB-goederen,

- Mercadorias MU.

5. Jos muuhun tullimenettelyyn asetetut tavarat, joihin sovelletaan 2 kohtaa, luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan muuhun tullimenettelyyn, josta voi syntyä tullivelka, on käytettävä liitteessä 70 olevaa INF 8 -tiedotuslomaketta.

Tulliviranomaisten, joille vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai muuhun tullimenettelyyn, josta voi seurata tullivelka, asettamista koskeva ilmoitus on jätetty, on pyydettävä vahvistamansa INF 8 -lomakkeen avulla sitä vapaa-aluetta tai vapaavarastoa, jossa tavanomaiset käsittelyt on suoritettu, valvovia toimivaltaisia tulliviranomaisia ilmoittamaan niille ilmoitettujen tavaroiden laji, tullausarvo ja paljous, jotka otettaisiin huomioon, jos tavaroita ei olisi käsitelty kyseisin tavoin.

INF 8 -lomakkeen alkuperäiskappale on lähetettävä vapaa-aluetta tai vapaavarastoa valvoville toimivaltaisille tulliviranomaisille, INF 8 -lomakkeen 14 kohtaan merkintänsä tehneiden viranomaisten on säilytettävä jäljennös.

Vapaa-aluetta tai vapaavarastoa valvovien toimivaltaisten tulliviranomaisten on annettava tiedot 11, 12 ja 13 kohdassa, tehtävä vahvistusmerkintänsä 15 kohtaan ja palautettava INF 8 -lomakkeen alkuperäiskappale 4 kohdassa tarkoitettuun tullitoimipaikkaan.

6. Tavaranhaltija voi pyytää INF 8 -lomakkeen antamista siirrettäessä tavaroita vapaa-alueelta tai vapaavarastosta asetettaviksi muuhun tullimenettelyyn kuin vapaaseen liikkeeseen luovutukseen tai jälleenvientiin.

Tällöin vapaa-aluetta tai vapaavarastoa valvovien toimivaltaisten tulliviranomaisten on annettava tiedot 11, 12 ja 13 kohdassa, tehtävä vahvistusmerkintänsä 15 kohtaan ja annettava INF 8-lomakkeen alkuperäiskappale tavaranhaltijalle.

819 artikla

1. Jos muita kuin yhteisötavaroita luovutetaan vapaaseen liikkeeseen vapaa-alueella tai vapaavarastossa, 253 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä voidaan soveltaa ilman tulliviranomaisten ennakolta antamaa lupaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta koodeksin 175 artiklan 2 kohdan soveltamista. Tällöin 809 artiklassa tarkoitetun tavarakirjanpidon hyväksyminen merkitsee myös tämän tavarakirjanpidon käyttöä vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yksinkertaistetun menettelyn valvontaan.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden yhteisöasema on todistettava liitteessä 109 tarkoitetulla asiakirjalla, joka toimijan on annettava.

5 jakso

Tavaroiden siirto vapaa-alueelta tai vapaavarastosta

820 artikla

Tavaroiden siirto toiminnan harjoittamiseen käytetystä paikasta on viipymättä merkittävä 807 artiklassa tarkoitettuun tavarakirjanpitoon siten, että sitä voidaan käyttää 822 artiklassa tarkoitettujen tulliviranomaisten suorittamien tarkastusten perustana.

821 artikla

Jos tavarat siirretään suoraan yhteisön tullialueen ulkopuolelle, niitä ei tarvitse esittää eikä ilmoittaa tullille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta menettelyjen soveltamista tapauksissa, joissa vienti on vientitullien tai viennissä sovellettavien kauppapoliittisten toimenpiteiden alaista, sekä 6 jakson säännösten soveltamista.

822 artikla

Varmistuakseen siitä, että vapaa-alueelta tai vapaavarastosta siirrettäviin tavaroihin sovellettavia vienti-, jälleenvienti- tai lähetyssäännöksiä noudatetaan, tulliviranomaisten on pistokokein tarkastettava toimijan tavarakirjanpito, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 827 artiklan soveltamista.

6 jakso

Yhteisön maataloustuotteita koskevat erityissäännökset

823 artikla

1. Tavarat, joille vientituki maksetaan ennakolta ja jotka siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 5 artiklan mukaisesti, on esitettävä ja ilmoitettava tullille.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 530 artiklan säännösten mukaisesti.

824 artikla

Edellä 807 artiklassa tarkoitetussa tavarakirjanpidossa on oltava 817 artiklassa mainittujen tietojen lisäksi päivä, jona tavarat, joille vientituki maksetaan ennakolta, on siirretty vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, sekä siirtoilmoituksen viitetiedot.

825 artikla

Edellä 532 artiklaa sovelletaan käsiteltäessä tavaroita, joille vientituki maksetaan ennakolta.

826 artikla

Perustuotteiden, joille vientituki maksetaan ennakolta, valmistus vapaa-alueella tai vapaavarastossa on suoritettava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 565/80 4 artiklan mukaisesti.

827 artikla

1. Tavarat, joille vientituki maksetaan ennakolta, on ilmoitettava vientiä varten ja ne on vietävä yhteisön tullialueelta yhteisön maataloussäännöksissä säädetyissä määräajoissa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 534 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Varmistuakseen siitä, että 1 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja noudatetaan, tulliviranomaisten on suoritettava tarkastuksia pistokokein tavarakirjanpidon perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90(31) soveltamista.

(31) EYVL N:o L 42, 16.2.1990, s. 6

828 artikla

Vapaa-alueelle tai vapaavarastoon voidaan perustaa muonitusvarasto komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87(32) 38 artiklan mukaisesti.

(32) EYVL N:o L 351, 14.12.1987, s. 1

7 jakso

Sisäistä jalostusmenettelyä suspensiojärjestelmässä taikka tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyä vapaa-alueella tai vapaavarastossa käytettäessä sovellettavat menettelyt

829 artikla

Sisäisessä jalostusmenettelyssä suspensiojärjestelmässä taikka tullivalvonnassa tapahtu van valmistuksen menettelyssä vapaa-alueella tai vapaavarastossa suoritettavat jalostus- tai valmistustoiminnot voidaan suorittaa ainoastaan tapauksen mukaan joko 556 tai 651 artiklassa tarkoitetulla luvalla.

Luvassa on täsmennettävä se vapaa-alue tai vapaavarasto, jossa toiminnot suoritetaan.

830 artikla

Tulliviranomaisten on evättävä lupa käyttää tässä jaksossa tarkoitettuja yksinkertaistettuja menettelyjä, jollei toimintojen asianmukaisesta suorittamisesta anneta tarvittavia takeita.

Tulliviranomaiset voivat evätä luvan henkilöiltä, jotka eivät toistuvasti suorita sisäistä jalostusta tai tullivalvonnassa tapahtuvaa valmistusta.

831 artikla

1. Luvanhaltijan on pidettävä tapauksen mukaan 556 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua "sisäisen jalostuksen kirjanpitoa" tai 652 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoa", joiden on sisällettävä myös luvan viitetiedot.

2. Edellä 595 artiklassa tai 664 artiklassa tarkoitettua päätöstilitystä laadittaessa viittaus 1 kohdassa tarkoitetussa kirjanpidossa oleviin merkintöihin korvaa viittauksen 595 artiklan 3 kohdassa tai 664 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ilmoituksiin ja asiakirjoihin.

832 artikla

1. Tavaroiden asettaminen sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn niitä vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettäessä on suoritettava 276 artiklassa tarkoitetun kotitullausmenettelyn mukaisesti.

2. Toimija voi kuitenkin pyytää sovellettavaksi tavanomaisen sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn asettamisen menettelyä.

3. Edellä 276 artiklan mukaista kotitullausmenettelyä sovellettaessa tapauksen mukaan "sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtävä merkintä korvaa vapaa-alueen tai vapaavaraston tavarakirjanpitoon tehtävän merkinnän.

4. "Sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtävässä merkinnässä on oltava viitetiedot siitä asiakirjasta, jolla tavarat on kuljetettu.

833 artikla

1. Vapaa-alueella tai vapaavarastossa olevien tavaroiden asettaminen sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn on suoritettava 276 artiklassa tarkoitetun kotitullausmenettelyn mukaisesti.

2. Vapaa-alueen tai vapaavaraston tavarakirjanpidossa on mainittava "sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtyyn merkintään sisältyvät viitetiedot.

834 artikla

1. Vapaa-alueen tai vapaavaraston tavarakirjanpitoon tehtävä merkintä päättää sisäisen jalostusmenettelyn vapaa-alueella tai vapaavarastossa olevien jalostettujen tuotteiden taikka samassa tilassa olevien tavaroiden osalta, tai se päättää tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyn vapaa-alueella tai vapaavarastossa olevien valmistettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta. Tähän merkintään sisältyvät viitetiedot on vietävä tapauksen mukaan "sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon".

2. Edellä 610 artiklassa säädetyt maininnat on vietävä vapaa-alueen tai vapaavaraston tavarakirjanpitoon.

835 artikla

1. Kun sisäinen jalostusmenettely jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta taikka tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely valmistettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta päätetään vapaa-alueelta tai vapaavarastosta siirrettäessä jälleenviemällä nämä tuotteet tai tavarat, jälleenvienti on suoritettava 283 artiklassa tarkoitettua kotitullausmenettelyä noudattaen.

Vienti-ilmoitusta ei tarvitse laatia, kun tuotteet tai tavarat siirretään vapaa-alueelta tai vapaavarastosta suoraan yhteisön tullialueen ulkopuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien menettelyjen soveltamista tapauksissa, joissa vienti on vientitullien tai viennissä sovellettavien kauppapoliittisten toimenpiteiden alaista.

2. Kun sisäinen jalostusmenettely jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely valmistettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta päätetään vapaa-alueelta tai vapaavarastosta siirrettäessä luovuttamalla nämä tuotteet tai tavarat vapaaseen liikkeeseen, luovutus vapaaseen liikkeeseen on suoritettava 263-267 artiklassa tarkoitettua kotitullausmenettelyä noudattaen.

3. Kun sisäinen jalostusmenettely jalostettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely valmistettujen tuotteiden tai samassa tilassa olevien tavaroiden osalta päätetään vapaa-alueelta tai vapaavarastosta siirrettäessä asettamalla ne muuhun menettelyyn kuin vapaaseen liikkeeseen luovutukseen tai vientiin, asettaminen on suoritettava tätä varten säädettyjä tavanomaisia tai yksinkertaistettuja menettelyjä noudattaen.

4. Edellä 832 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

5. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa ei jalostettujen tuotteiden tai valmistettujen tavaroiden taikka samassa tilassa olevien tavaroiden siirtoa vapaa-alueelta tai vapaavarastosta tarvitse merkitä vapaa-alueen tai vapaavaraston tavarakirjanpitoon.

836 artikla

Edellä 835 artiklan 2 ja 5 kohta eivät rajoita sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyyn asetettujen tavaroiden tai tuotteiden tullien määräytymistä koskevien koodeksin 122, 135 ja 136 artiklan soveltamista.

837 artikla

Saksan liittotasavallan tulliviranomaisten on annettava komissiolle tiedoksi jokaista vuosineljännestä seuraavan kuukauden loppuun mennessä liitteessä 85 olevat tiedot, jotka koskevat Hampurin vanhassa vapaasatamassa edellisen vuosineljänneksen aikana annettuja tai muutettuja sisäisen jalostuksen lupia, joita sisäistä jalostusmenettelyä koskevat taloudelliset edellytykset eivät koske.

838 artikla

Vapaa-alueella tai vapaavarastossa taikka sieltä siirrettäessä vapaaseen liikkeeseen luovutettujen jalostettujen tuotteiden tai valmistettujen tavaroiden taikka samassa tilassa olevien tavaroiden yhteisötavaran asema on todistettava liitteessä 109 tarkoitetulla asiakirjalla, joka toimijan on annettava.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös 580 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön markkinoille saatettuihin jalostettuihin tuotteisiin tai samassa tilassa oleviin tavaroihin.

839 artikla

"Sisäisen jalostuksen kirjanpitoon" tai "tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen kirjanpitoon" tehtävien merkintöjen on tehtävä tulliviranomaisille mahdolliseksi milloin tahansa todeta kaikkien jommassakummassa kyseisistä menettelyistä tai vapaa-alueella taikka vapaavarastossa olevien tavaroiden tai tuotteiden täsmällinen tilanne.

8 jakso

Tiedoksiannot

840 artikla

1. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on annettava komissiolle tiedoksi:

a) vapaa-alueet, jotka ne perustavat, tai jos ne on jo perustettu, otetaan käyttöön, ja vapaavarastot, joiden perustamiseen ja toimintaan ne antavat luvan niiden nimityksistä riippumatta;

b) nimetyt tulliviranomaiset, joille 808 artiklassa tarkoitettu hakemus on esitettävä;

c) sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyn valvontaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukautukset, jotka ne määräävät koodeksin 173 artiklan mukaisesti.

2. Komissio julkaisee 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

2 LUKU

Jälleenvienti, hävittäminen ja luovutus valtiolle

841 artikla

Kun jälleenviennissä on annettava tulli-ilmoitus, 788-796 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellistä taloudellisesti vaikuttavaa tullimenettelyä päätettäessä mahdollisesti sovellettavien erityissäännösten soveltamista.

842 artikla

1. Koodeksin 182 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa ilmoitus tavaroiden hävittämisestä on tehtävä kirjallisesti, ja sen on oltava asianomaisen allekirjoittama. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, jotta tulliviranomaiset voivat valvoa hävittämistä.

2. Jos kyseisistä tavaroista on jo tehty tulliviranomaisten vastaanottama ilmoitus, näiden on merkittävä maininta hävittämisestä ilmoitukseen ja mitätöitävä se koodeksin 66 artiklan mukaisesti.

Tavaroiden hävittämisessä läsnä olevien tulliviranomaisten on merkittävä ilmoitukseen hävittämisen tuloksena olevan jätteen ja romun laji ja paljous niitä koskevien, muun tulliselvitysmuodon osoittamiseksi niille huomioon otettavien tullin määräytymis-perusteiden määräämiseksi.

3. Edellä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin valtiolle luovutettaviin tavaroihin.

VI OSASTO

YHTEISÖN TULLIALUEELTA VIETÄVÄT TAVARAT

843 artikla

1. Kun tavaroita, jotka eivät ole tullimenettelyssä ja joiden vienti yhteisön ulkopuolelle on kielletty tai rajoitusten, vientitullin taikka muun viennissä kannettavan maksun alaista, viedään yhteisön tullialueelta jälleentuotaviksi tämän alueen muuhun osaan, on laadittava T5-valvontakappale 472-495 artiklassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta lento- tai meriliikenneyhtiöiden suorittamiin kuljetuksiin, jos merikuljetus suoritetaan suoraa reittiä säännöllisessä reittiliikenteessä olevalla aluksella, yhteisön tullialueen ulkopuolisessa satamassa poikkeamatta.

3. T5-valvontakappaleen voi laatia mikä tahansa tullitoimipaikka, jossa kyseiset tavarat esitetään, ja se on esitettävä kyseisten tavaroiden kanssa poistumistoimipaikassa.

4. Mainitussa kappaleessa on oltava:

- tavaran kuvaus 31 kohdassa ja tavaroiden yhdistetyn nimikkeistön koodi 33 kohdassa,

- tavaroiden nettomassa 38 kohdassa,

- jos kohtaan "Muut (eritellään)" on merkittävä rasti, 104 kohdassa isoin kirjaimin jokin seuraavista maininnoista:

"vienti yhteisöstä rajoitusten alaista; tavarat tarkoitettu jälleentuotaviksi yhteisön tullialueelle",

"vienti yhteisöstä maksujen alaista; tavarat tarkoitettu jälleentuotaviksi yhteisön tullialueelle".

5. T5-valvontakappaleen alkuperäiskappale sekä tavarat on esitettävä siinä tullitoimipaikassa, jonka toimialueeseen paikka, jossa tavarat jälleentuodaan yhteisön tullialueelle, kuuluu.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on viipymättä palautettava T5- valvontakappale sen laatineelle tullitoimipaikalle merkittyään ensin rastin J kohdan "Käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta" ensimmäiseen alakohtaan ja lisäksi päivän, jona tavarat on jälleentuotu yhteisön tullialueelle.

Jos kuitenkin todetaan säännönvastaisuuksia, on tehtävä asianmukainen merkintä kohtaan "Huomautuksia".

III OSA

PALAUTUSTAVARAT

844 artikla

1. Koodeksin 185 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti tuontitulleista on vapautettava

- tavarat, joiden osalta on niitä yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä suoritettu vientiä koskevat tullimuodollisuudet vientituen tai muiden yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavien määrien myöntämiseksi,

tai

- tavarat, joille on yhteisen maatalouspolitiikan perusteella myönnetty velvoittein viedä mainitut tavarat muuta rahallista etuutta kuin vientitukea tai muita määriä,

jos todistetaan tapauksen mukaan joko se, että vientituki tai muut maksetut määrät on maksettu takaisin tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteet niiden maksamisen estämiseksi, tai se, että muut myönnetyt rahalliset etuudet on peruutettu, ja että:

i) tavaroita ei ole voitu luovuttaa vapaaseen liikkeeseen määrämaassa tässä maassa sovellettavista säännöksistä johtuvista syistä;

ii) vastaanottaja on palauttanut tavarat sen johdosta, että ne ovat viallisia tai sopimuksen määräysten vastaisia;

iii) tavarat on jälleentuotu yhteisön tullialueelle sen johdosta, että muut olosuhteet, joihin viejä ei ole vaikuttanut, ovat estäneet niiden käytön aiottuun käyttötarkoitukseen.

2. Seuraavat tavarat ovat 1 kohdan iii alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

a) tavarat, jotka palaavat yhteisön tullialueelle ennen niiden vastaanottajalle toimittamista tapahtuneen, niitä itseään tai kuljetusvälinettä, johon ne oli lastattu, kohdanneen vahingon vuoksi;

b) tavarat, jotka on alun perin viety kaupallisilla messuilla taikka vastaavassa tilaisuudessa kulutettaviksi tai myytäviksi, ja joita ei ole kulutettu tai myyty;

c) tavarat, joita ei ole voitu toimittaa vastaanottajalleen sen johdosta, että tämä on ollut fyysisesti tai oikeudellisesti kyvytön noudattamaan sopimusta, jonka perusteella vienti tapahtui;

d) tavarat, joita ei ole voitu toimittaa vastaanottajalleen luonnontapahtumien tai poliittisten taikka yhteiskunnallisten tapahtumien johdosta tai jotka ovat saapuneet vastaanottajalle sopimuksessa, jonka perusteella vienti tapahtui, määrättyjen ehdottomasti sitovien toimitu- saikojen jälkeen;

e) hedelmien ja vihannesten yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvat, kaupintamyyn nissä viedyt tuotteet, joita ei ole myyty niiden määrämaana olleen kolmannen maan markkinoilla.

3. Tavarat, jotka viedään yhteisen maatalouspolitiikan perusteella vienti- tai ennakkovahvistustodistuksella, voidaan vapauttaa tuontitulleista ainoastaan, jos todistetaan, että niihin liittyviä yhteisön säännöksiä on noudatettu.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille tavaroille voidaan myöntää vapautus ainoastaan, jos ne ilmoitetaan yhteisön tullialueella vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi 12 kuukauden kuluessa päivästä, jona niiden vientiä koskevat tullimuodollisuudet on suoritettu.

845 artikla

Palautustavaroille on myönnettävä vapautus tuontitulleista, vaikka ne muodostavat ainoastaan osan aikaisemmin yhteisön tullialueen ulkopuolelle viedyistä tavaroista.

Sama koskee myös palautustavaroita, jotka ovat osia tai tarvikkeita, jotka muodostavat aikaisemmin yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietyjen koneiden, kojeiden, laitteiden tai muiden tuotteiden aineosia.

846 artikla

1. Poiketen siitä, mitä koodeksin 186 artiklassa säädetään, vapautus tuontitulleista on myönnettävä palautustavaroille seuraavissa tilanteissa:

a) tavarat, joita niiden yhteisön tullialueen ulkopuolelle viennin jälkeen on käsitelty ainoastaan niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavalla tavalla tai muokattu niiden ulkonäön muuttamiseksi;

b) tavarat, jotka, vaikka niitä on käsitelty muuten kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavalla tavalla tai muokattu ainoastaan niiden ulkonäön muuttamiseksi, ovat niiden yhteisön tullialueen ulkopuolelle viennin jälkeen osoittautuneet viallisiksi tai suunniteltuun käyttöön soveltumattomiksi, jos toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

- tavaroita on käsitelty tai muokattu yksinomaan niiden korjaamiseksi tai kunnostamiseksi,

- niiden soveltumattomuus suunniteltuun käyttöön on todettu vasta käsittelyn tai muokkauksen alkamisen jälkeen.

2. Jos käsittelystä tai muokkauksesta, joka palautustavaroihin on voitu 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kohdistaa, olisi seurannut tuontitullien kantaminen, jos kyseiset tavarat olisivat olleet ulkoisessa jalostusmenettelyssä, on sovellettava mainitussa menettelyssä voimassa olevia tullin määräytymisen sääntöjä.

Jos tavaralle suoritettu toiminta on kuitenkin ollut korjausta tai kunnostusta, joka on käynyt välttämättömäksi sellaisen yhteisön tullialueen ulkopuolella sattuneen ennalta-arvaamattoman tapahtuman johdosta, joka on todistettu tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla, vapautus tuontitulleista on myönnettävä, jollei palautustavaran arvo tämän toiminnon johdosta ole suurempi kuin sitä yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä.

3. Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa:

a) "välttämättömäksi käyneellä korjauksella tai kunnostuksella" tarkoitetaan toimenpidettä, jonka tarkoituksena on korjata toiminnallisia vikoja tai tavaroille yhteisön tullialueen ulkopuolella olon aikana aiheutuneita aineellisia vahinkoja, ja jota ilman tavaroita ei voida enää käyttää tavanomaisin edellytyksin sille tarkoitettuun käyttöön;

b) palautustavaroiden arvoa ei pidetä niihin kohdistetun toiminnon johdosta suurempana kuin sillä oli yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä, jos tämä toiminto rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta tavaran käyttöä voidaan jatkaa vientihetken edellytyksin.

Jos tavaraa korjattaessa tai kunnostettaessa on tarpeen vaihtaa siihen osia, saadaan vaihtaa ainoastaan tavaroiden käytön jatkamiseksi vientihetken edellytyksin ehdottoman välttämättömät osat.

847 artikla

Tulliviranomaisten on asianomaisen pyynnöstä annettava viennin tullimuodollisuuksia suoritettaessa asiakirja, joka sisältää kaikki tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, jos tavarat jälleentuodaan yhteisön tullialueelle.

848 artikla

1. Palautustavaroina on sallittava tuoda

- toisaalta tavarat, joiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen tueksi esitetään:

a) joko tulliviranomaisten viejälle antama vienti-ilmoituksen kappale taikka kyseisten viranomaisten oikeaksi todistama jäljennös tästä asiakirjasta

b) tai 850 artiklassa säädetty tiedotuslomake.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ei vaadita, jos jälleentuontitoimipaikan tulliviranomaiset voivat käytettävissään olevista tai asianomaiselta mahdolli sesti vaatimistaan todisteista todeta, että vapaaseen liikkeeseen ilmoitetut tavarat on aikaisemmin viety yhteisön tullialueen ulkopuolelle ja että ne maasta vietäessä täyttivät ne edellytykset, jotka vaaditaan niiden tuontiin palautusta varoina,

- toisaalta tavarat, joille on yhteisössä annettu ATA-carnet.

Nämä tavarat voidaan tuoda palautustavaroina koodeksin 185 artiklassa asetetuissa rajoissa myös sen jälkeen, kun ATA-carnet"n voimassaoloaika on päättynyt.

Kaikissa tapauksissa on suoritettava 290 artiklan 2 kohdassa säädetyt muodollisuudet.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan säännöksiä ei sovelleta kansainvälisessä liikenteessä oleviin pakkauspäällyksiin, kuljetusvälineisiin eikä erityisessä tullimenettelyssä oleviin tiettyihin tavaroihin, jos autonomisesti tai sopimuksissa määrätään, ettei tulliasiakirjoja ole näissä olosuhteissa vaadittava.

Niitä ei sovelleta myöskään tapauksissa, joissa tavarat voidaan ilmoittaa vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi suullisesti tai muulla toimella.

3. Jos jälleentuontitoimipaikan tulliviranomaiset pitävät sitä tarpeellisena, ne voivat pyytää asianomaista toimittamaan niille lisätodisteita erityisesti palautustavaroiden tunnistamista varten.

849 artikla

1. Palautustavaroiden, joita vietäessä on voitu suorittaa viennin tullimuodollisuudet vientituen tai muiden yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavien määrien myöntämiseksi, vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen tueksi on 848 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi esitettävä vientijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama todistus vientituen tai muiden määrien myöntämistä varten. Todistuksessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot, jotta tullitoimipaikka, jossa kyseiset tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, voi tarkistaa, että se tosiasiallisesti koskee kyseisiä tavaroita.

2. Jos tavaroita vietäessä ei ole suoritettu viennin tullimuodollisuuksia vientituen tai muiden yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavien määrien myöntämiseksi, todistuksessa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Sin concesión de restituciones u otras cantidades a la exportación,

- Ingen restitutioner eller andre beløb ydet ved udførslen,

- Keine Ausfuhrerstattungen oder sonstige Ausfuhrvergünstigungen,

- Äåí Ýôõ÷áí åðúäïôÞóåùí Þ Üëëùí ÷ïñçãÞóåùí êáôÜ ôçí åæáãùãÞ,

- No refunds or other amounts granted on exportation,

- Sans octroi de restitutions ou autres montants à l"exportation,

- Senza concessione di restituzioni o altri importi all"esportazione,

- Geen restituties of andere bij de uitvoer verleende bedragen,

- Sem concessâo de restituiçôes ou outros montantes na exportaçâo.

3. Jos tavaroita vietäessä on suoritettu viennin tullimuodollisuudet vientituen tai muiden yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavien määrien myöntämiseksi, todistuksessa on oltava jompikumpi seuraavista maininnoista:

- Restituciones y otras cantidades a la exportación reintegradas por . . . (cantidad),

- De ved udførslen ydede restitutioner eller andre beløb er tilbagebetalt for . . . (mængde),

- Ausfuhrerstattungen und sonstige Ausfuhrvergünstigungen für . . . (Menge) zurückbezahlt,

- ÅðúäïôÞóåúò êáú Üëëåò ÷ïñçãÞóåúò êáôÜ ôçí åæáãùãÞ åðåóôñÜöçóáí ãúá . . . (ðïóüôçò),

- Refunds and other amounts on exportation repaid for . . . (quantity),

- Restitutions et autres montants à l"exportation remboursés pour . . . (quantité),

- Restituzioni e altri importi all"esportazione rimborsati per . . . (quantità),

- Restituties en andere bedragen bij de uitvoer voor . . . (hoeveelheid) terugbetaald,

- Restituiçôes e outros montantes na exportaçâo reembolsados para . . . (quantidade),

tai

- Título de pago de restituciones u otras cantidades a la exportación anulado por . . . (cantidad),

- Ret til udbetaling af restitutioner eller andre beløb ved udførslen er annulleret for . . . (mængde),

- Auszahlungsanordnung über die Ausfuhrerstattungen und sonstigen Ausfuhrvergünstigungen für . . . (Menge) ungültig gemacht,

- Áðïäåúêôúêü ðëçñùìÞæ åðúäïôÞóåùí Þ Üëëùí ÷ïñçãÞóåùí êáôÜ ôçí åîáãùãÞ áêõñùìÝíï ãúá . . . (ðïóüôçò),

- Entitlement to payment of refunds or other amounts on exportation cancelled for . . . (quantity),

- Titre de paiement des restitutions ou autres montants à l"exportation annulé pour . . . (quantité),

- Titolo di pagamento delle restituzioni o di altri importi all"esportazione annullato per . . . (quantità),

- Aanspraak op restituties of andere bedragen bij uitvoer vervallen voor . . . (hoeveelheid),

- Título de pagamento de restituiçôes ou outros montantes à exportaçâo anulado para . . . (quantidade),

sen mukaan, ovatko toimivaltaiset viranomaiset jo maksaneet vientituen tai muut viennissä suoritettavat määrät vai eivät.

4. Edellä 848 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa 1 kohdassa säädetty todistus on laadittava 850 artiklassa säädetylle INF 3 -lomakkeelle.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua todistusta ei vaadita, jos sen tullitoimipaikan, jossa tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, tulliviranomaiset voivat käytettävissään olevin keinoin varmistua siitä, ettei vientitukea eikä muita yhteisen maatalouspolitiikan perusteella viennissä suoritettavia määriä ole myönnetty eikä voida myöhemmin myöntää.

850 artikla

INF 3 -lomake on laadittava yhtenä alkuperäiskappaleena ja kahtena jäljennöksenä liitteessä 110 olevien mallien mukaisille lomakkeille.

851 artikla

1. Jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, vientitoimipaikan tulliviranomaisten on viejän pyynnöstä annettava INF 3 -lomake siinä tarkoitettuja tavaroita koskevia vientimuodollisuuksia suoritettaessa, jos viejä ilmoittaa olevan todennäköistä, että kyseiset tavarat palautetaan muun tullitoimipaikan kuin vientitoimipaikan kautta.

2. Vientitoimipaikan tulliviranomaiset voivat antaa INF 3 -lomakkeen viejän pyynnöstä myös sen jälkeen, kun siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat vientimuodollisuudet on suoritettu, jos nämä viranomaiset voivat käytettävissään olevien tietojen perusteella todeta, että viejän pyyntöön sisältyvät tiedot tosiasiallisesti vastaavat vietyjä tavaroita.

3. INF 3 -lomake voidaan antaa 849 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tavaroille vasta, kun niiden vientiä koskevat tullimuodollisuudet on suoritettu, ja jollei 2 kohdassa säädetyistä varauksista muuta johdu.

Lomakkeen antamisen edellytyksenä on, että:

a) tulliviranomaiset ovat ennakolta täyttäneet mainitun lomakkeen B kohdan ja tehneet siihen vahvistusmerkintänsä;

b) tulliviranomaiset ovat ennakolta täyttäneet mainitun lomakkeen A kohdan ja tehneet siihen vahvistusmerkintänsä, jos siihen sisältyvät tiedot on määrätty annettaviksi.

852 artikla

1. INF 3 -lomakkeessa on mainittava kaikki tiedot, jotka tulliviranomaiset ottavat huomioon vietyjen tavaroiden tunnistamiseksi.

2. Jos vietyjen tavaroiden palauttamisen yhteisön tullialueelle ennakoidaan tapahtuvan useamman muun tullitoimipaikan kuin vientitoimipaikan kautta, viejä voi pyytää annettavaksi useita INF 3 -lomakkeita, jotka vastaavat vietyjen tavaroiden kokonaispaljoutta.

Samoin viejä voi pyytää INF 3 -lomakkeen antaneita tulliviranomaisia korvaamaan sen useilla INF 3 -lomakkeilla, jotka vastaavat alun perin annettuun INF 3 -lomakkeeseen merkittyjen tavaroiden kokonaispaljoutta.

Viejä voi myös pyytää, että INF 3 -lomake annetaan ainoastaan osalle viedyistä tavaroista.

853 artikla

INF 3 -lomakkeen alkuperäiskappale ja yksi jäljennös on annettava viejälle jälleentuontitoimipaikassa esitettäviksi. Toinen jäljennös on säilytettävä sen antaneiden tulliviranomaisten arkistossa.

854 artikla

Jälleentuontitoimipaikan on merkittävä INF 3 -lomakkeen alkuperäiskappaleeseen ja jäljennökseen tuontitulleista vapautettujen palautustavaroiden paljous, säilytettävä alkuperäiskappale ja lähetettävä lomakkeen jäljennös sen antaneille tulliviranomaisille merkittyään siihen sitä koskevan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen numeron ja päivämäärän.

Mainittujen tulliviranomaisten on verrattava jäljennöstä hallussaan olevaan jäljennökseen ja säilytettävä se arkistossaan.

855 artikla

Jos INF 3 -lomakkeen alkuperäiskappale varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, asianomainen voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaletta. Näiden on täytettävä pyyntö, jos se olosuhteiden vuoksi on perusteltua. Näin annetussa kaksoiskappaleessa on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- DUPLICADO,

- DUPLIKAT,

- DUPLIKAT,

- ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ,

- DUPLICATE,

- DUPLICATA,

- DUPLICATO,

- DUPLICAAT,

- SEGUNDA VIA.

Tulliviranomaisten on merkittävä maininta kaksoiskappaleen antamisesta hallussaan olevaan INF 3 -lomakkeen jäljennökseen.

856 artikla

1. Vientitoimipaikan tulliviranomaisten on lähetettävä jälleentuontitoimipaikan tulliviranomaisille näiden pyynnöstä kaikki käytettävissään olevat tiedot, joiden avulla jälkimmäiset viranomaiset voivat päättää, täyttävätkö tavarat tämän osan soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

2. INF 3 -lomaketta voidaan käyttää 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja pyydettäessä ja lähetettäessä.

IV OSA

TULLIVELKA

I OSASTO

VAKUUDET

857 artikla

1. Muut vakuusmuodot kuin koodeksin 193, 194 ja 195 artiklassa tarkoitetut käteistalletus tai takaussitoumus, sekä käteistalletus tai arvopaperit, jotka jäsenvaltiot voivat hyväksyä 194 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymättä, ovat seuraavat:

a) kiinteistökiinnitys, rasite, nautintaoikeus tai muu kiinteään omaisuuteen kohdistuvaan oikeuteen rinnastettava oikeus;

b) saatavien siirtäminen, pantin antaminen, myös jos se jää pantinantajan haltuun, tai tavaroiden, arvopapereiden taikka saatavien, erityisesti pankkikirjan pantiksi antaminen tai kirjoittautuminen julkiseen velkaluetteloon;

c) tulliviranomaisten tätä varten hyväksymän kolmannen henkilön antama yhteisvastuullinen maksusitoumus, erityisesti tämän henkilön antama vekselitakaus;

d) käteistalletus tai siihen rinnastettava vakuus, joka on annettu muuna kuin sen jäsenvaltion valuuttana, jossa talletus tehdään;

e) osuusmaksun maksamista edellyttävä osallistuminen tulliviranomaisten pitämään yleiseen vakuusjärjestelmään.

2. Tulliviranomaisten on vahvistettava tapaukset, joissa ja edellytykset, joilla 1 kohdassa tarkoitettuja vakuusmuotoja voidaan käyttää.

858 artikla

Tulliviranomaisten ei tarvitse maksaa korkoa käteistalletuksena annetulle vakuudelle.

II OSASTO

VELAN SYNTYMINEN

I LUKU

Laiminlyönnit, jotka eivät tosiasiallisesti vaikuta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn toimintaan

859 artikla

Seuraavia on pidettävä sellaisina koodeksin 204 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina laiminlyönteinä, jotka eivät tosiasiallisesti vaikuta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan, jos:

- niillä ei yritetä luvatta siirtää tavaraa pois tullivalvonnasta,

- ne eivät osoita asianomaisen ilmeistä huolimattomuutta,

- tavaran edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavat muodollisuudet suoritetaan jälkikäteen:

1) tavaran osoittamiseksi johonkin väliaikaisen varastoinnin tai kyseisen tullimenettelyn perusteella määrättyyn tulliselvitysmuotoon asetetun määräajan ylittäminen, jos määräaikaa olisi pidennetty, jos sitä olisi haettu ajoissa;

2) passitusmenettelyyn asetetun tavaran esittämiselle määrätoimipaikassa asetetun määräajan ylittäminen, jos tavarat on myöhemmin esitetty määrätoimipaikassa;

3) väliaikaisessa varastossa olevien tai tullivarastointimenettelyyn asetettujen tavaroiden muokkaus ilman tulliviranomaisten ennakolta antamaa lupaa, jos lupa tavaroiden muokkaukseen olisi annettu, jos sitä olisi haettu;

4) väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetettujen tavaroiden käyttö muilla kuin luvassa määrätyillä edellytyksillä, jos tähän käyttöön mainitussa menettelyssä olisi annettu lupa, jos sitä olisi haettu;

5) väliaikaisessa varastossa olevan tai tullimenettelyyn asetetun tavaran siirto ilman lupaa, jos tavara voidaan esittää tulliviranomaisille näiden pyynnöstä;

6) väliaikaisessa varastossa olevan tai tullimenettelyyn asetetun tavaran vienti yhteisön tullialueen ulkopuolelle taikka sen siirto vapaa-alueelle tai vapaavarastoon tarvittavia muodollisuuksia suorittamatta;

7) tietyn käyttötarkoituksensa perusteella edullisen tullikohtelun saaneen tavaran luovutus toiselle siitä tullille ilmoittamatta, ennen kuin tavara on käytetty tähän tarkoitukseen, jos:

a) luovuttajan pitämässä tavarakirjanpidossa on merkintä luovutuksesta

ja

b) luovutuksensaaja on kyseistä tavaraa koskevan luvan haltija.

860 artikla

Tulliviranomaisten on pidettävä tullivelkaa syntyneenä koodeksin 204 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jollei henkilö, joka joutuisi velalliseksi, todista, että 859 artiklan edellytykset täyttyvät.

861 artikla

Se, etteivät 859 artiklassa tarkoitetut laiminlyönnit aiheuta tullivelan syntymistä, ei estä soveltamasta voimassa olevia rangaistussäännöksiä eikä kyseisessä tullimenettelyssä annettujen lupien peruuttamista koskevia säännöksiä.

2 LUKU

Luonnollinen hävikki

862 artikla

1. Koodeksin 206 artiklaa sovellettaessa tulliviranomaisten on asianomaisen pyynnöstä otettava huomioon puuttuvat paljoudet aina, kun tämän esittämistä todisteista ilmenee, että todettu hävikki johtuu yksinomaan kyseisen tavaran luonteeseen liittyvistä syistä, ja ettei asianomainen ole toiminut huolimattomasti tai vilpillisesti näissä tapauksissa.

2. "Huolimattomuudella tai vilpillisyydellä" tarkoitetaan erityisesti tulliviranomaisten vahvistamien kuljetusta, varastointia, muokkausta tai käsittelyä ja valmistusta koskevien taikka kyseisten tavaroiden tavanomaisesta käytännöstä johtuvien määräysten noudattamatta jättämistä.

863 artikla

Tulliviranomaiset voivat olla vaatimatta asianomaiselta todisteita siitä, että tavaran lopullinen hävikki johtuu sen luonteesta, jos ne pitävät ilmeisenä, ettei asianomaisen ilmoittama hävikki voi johtua mistään muusta syystä.

864 artikla

Jäsenvaltioissa voimassa olevia tavaran luonteesta johtuvan lopullisen hävikin vakiomääriä koskevia kansallisia säännöksiä voidaan soveltaa, jollei asianomainen todista, että tosiasiallinen hävikki on ollut suurempi kuin kyseistä tavaraa vastaavaa vakiomäärää soveltaen laskettu hävikki.

3 LUKU

Tavaroiden tullioikeudellinen asema tietyissä säännönvastaisissa tilanteissa

865 artikla

Koodeksin 203 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tavaroiden siirtona tullivalvonnasta on pidettävä tavaroiden tullille ilmoittamista, muuta tointa, jolla on samat oikeudelliset vaikutukset sekä asiakirjan esittämistä toimivaltaisten viranomaisten vahvistusmerkintöjä varten, jos tavarat näiden tointen johdosta saavat väärin perustein yhteisötavaran tullioikeudellisen aseman.

866 artikla

Jos tullivelka on syntynyt tuonnissa koodeksin 202, 203, 204 tai 205 artiklan säännösten mukaisesti ja jos tuontitullit on maksettu, tavaraa on pidettävä yhteisötavarana, eikä siitä tarvitse tehdä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseistä tavaraa mahdollisesti koskevien kielto- tai rajoitusäännösten soveltamista.

867 artikla

Koodeksin 233 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettu tavaran julistaminen valtiolle menetetyksi ei muuta sen tullioikeudellista asemaa.

III OSASTO

TILEIHIN KIRJAAMINEN JA TULLIEN KANTAMINEN JÄLKIKÄTEEN

868 artikla

Jäsenvaltiot voivat olla kirjaamatta tileihin tulleja, joiden määrä on pienempi kuin 10 ecua.

Tuonti- tai vientitulleja ei voida kantaa jälkikäteen, jos niiden määrä yhtä kantotoimenpidettä kohti on pienempi kuin 10 ecua.

869 artikla

Tulliviranomaiset voivat itse päättää olla kirjaamatta tileihin jälkikäteen tulleja, joita ei ole kannettu, jos:

a) tariffikiintiön, tariffikaton tai muun menettelyn perusteella on sovellettu tullietuuskohtelua, vaikka oikeus tähän kohteluun oli poistettu tulli-ilmoituksen vastaanottohetkellä, mutta tätä tilannetta ei kyseisten tavaroiden luovutushetkeen mennessä ollut julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, tai jos tällaista julkaisemista ei ole tarvinnut tehdä, asianmukaisesti ilmoitettu kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jos maksamisvelvollinen on puolestaan toiminut vilpittömässä mielessä ja noudattanut kaikkia voimassa olevien säännösten tulli-ilmoitusta koskevia määräyksiä;

b) tulliviranomaiset pitävät koodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä täyttyneinä ja jos toimijalta saman erehdyksen vuoksi kantamatta jäänyt määrä, joka voi tapauksen mukaan koskea useita tuonti- tai vientitoimintoja, on pienempi kuin 2 000 ecua;

c) jäsenvaltio, jonka viranomaisista on kyse, on ollut siihen valtuutettu 875 artiklan mukaisesti.

870 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo, jossa on pääkohdittain esitetty tapaukset, joissa on sovellettu 869 artiklan a, b tai c alakohdan säännöksiä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tiedoksianto on toimitettava kunkin vuoden ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen kuluessa kaikista tapauksista, joissa päätös jälkikäteen tileihin kirjaamatta jättämisestä on tehty edellisen vuosipuoliskon aikana.

3. Komissio antaa luettelot tiedoksi jäsenvaltioille.

4. Luettelot tutkitaan komiteassa määräajoin.

871 artikla

Jos tulliviranomaiset 869 artiklassa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta joko pitävät koodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan edellytyksiä täyttyneinä tai ovat epävarmoja siitä, koskevatko tämän säännöksen perusteet kyseistä tapausta, niiden on lähetettävä tapaus komissiolle ratkaistavaksi 872-876 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissiolle lähetettyjen asiakirjojen on sisällettävä kaikki käsiteltävänä olevan tapauksen täydelliseksi tutkimiseksi tarvittavat tiedot.

Komissio ilmoittaa välittömästi kyseiselle jäsenvaltiolle asiakirjojen vastaanottamisesta.

Komissio voi pyytää lisätietoja, jos jäsenvaltion toimittamat tiedot osoittautuvat komissiolle riittämättömiksi ratkaisun tekemiseen sille käsiteltäväksi annetussa asiassa tietoisena kaikista siihen vaikuttavista seikoista.

872 artikla

Komissio toimittaa jäsenvaltioille jäljennöksen 871 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista 15 päivän kuluessa päivästä, jona ne on vastaanotettu.

Näiden asiakirjojen tutkiminen on viipymättä merkittävä koodeksin 247 artiklassa säädetyn komitean kokouksen esityslistalle.

873 artikla

Kyseistä tapausta komiteassa tutkimaan kokoontuneista kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää kuultuaan komissio tekee päätöksen, jolla vahvistetaan joko, että kyseiset tullit voidaan tutkitussa tilanteessa jättää jälkikäteen tileihin kirjaamatta tai että ne on kirjattava tileihin jälkikäteen.

Päätös on tehtävä kuudessa kuukaudessa siitä päivästä, jona komissio on vastaanottanut 871 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat. Jos komissio on joutunut pyytämään jäsenvaltiolta lisätietoja asian ratkaisemiseksi, kuuden kuukauden määräaikaa pidennetään päivän, jona komissio on lähettänyt lisätietoja koskevan pyynnön, ja päivän, jona komissio on ne vastaanottanut, välisen ajan verran.

874 artikla

Edellä 873 artiklassa tarkoitettu päätös on annettava kyseiselle jäsenvaltiolle tiedoksi viipymättä ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa mainitussa artiklassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

Päätöksestä on lähetettävä jäljennös muille jäsenvaltioille.

875 artikla

Jos 873 artiklassa tarkoitetulla päätöksellä vahvistetaan, että kyseiset tullit voidaan tutkitussa tilanteessa jättää jälkikäteen tileihin kirjaamatta, komissio voi määräämillään edellytyksillä valtuuttaa yhden tai useamman jäsenvaltion olemaan kirjaamatta tulleja tileihin jälkikäteen tapauksissa, joissa tosiasiat ja oikeudelliset seikat ovat yhdenveroiset.

Tällöin 873 artiklassa tarkoitettu päätös on annettava tiedoksi myös kaikille jäsenvaltioille, joille tällainen valtuutus on annettu.

876 artikla

Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä 873 artiklassa säädetyssä määräajassa tai ei ole antanut päätöstä tiedoksi kyseiselle jäsenvaltiolle 874 artiklassa säädetyssä määräajassa, kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisten ei tarvitse kirjata kyseisiä tulleja tileihin jälkikäteen.

IV OSASTO

TUONTI- TAI VIENTITULLIEN PALAUTUS TAI PERUUTUS

I LUKU

Yleiset säännökset

877 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetaan:

a) "tileihin kirjaamisen suorittaneella tullitoimipaikalla" tullitoimipaikkaa, jossa tuonti- tai vientitullit, joiden palautusta tai peruutusta haetaan, on kirjattu tileihin;

b) "päätöksen tekevällä tulliviranomaisella" tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta koskevan hakemuksen ratkaisemiseen valtuutettua tulliviranomaista siinä jäsenvaltiossa, jossa mainitut tullit on kirjattu tileihin;

c) "valvovalla tullitoimipaikalla" tullitoimipaikkaa, jonka toimivaltaan kuuluva tavara on aiheuttanut niiden tuonti- tai vientitullien, joiden palautusta tai peruutusta haetaan, kirjaamisen tileihin, ja joka suorittaa tietyt hakemuksen tutkimiseksi tarvittavat tarkastukset;

d) "täytäntöönpanevalla tullitoimipaikalla" tullitoimipaikkaa, joka toteuttaa tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta koskevan päätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Sama tullitoimipaikka voi suorittaa kokonaan tai osittain tehtävät, jotka kuuluvat tileihin kirjaamisen suorittaneelle tullitoimipaikalle, päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle, valvovalle tullitoimipaikalle ja täytäntöönpanevalle tullitoimipaikalle.

2 LUKU

Koodeksin 236-239 artiklan soveltamista koskevat säännökset

1 jakso

Hakemus

878 artikla

1. Tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta koskevan hakemuksen, jäljempänä "palautus- tai peruutushakemus", tekee se henkilö, joka on maksanut nämä tullit tai jonka on ne maksettava, taikka ne henkilöt, joille tämän oikeudet ja velvoitteet ovat siirtyneet.

Palautus- tai peruutushakemuksen voi tehdä myös ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhden tai useamman henkilön edustaja.

2. Palautus- tai peruutushakemus laaditaan yhtenä alkuperäiskappaleena ja yhtenä jäljennöksenä liitteessä 111 olevien mallin ja määräysten mukaiselle lomakkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 882 artiklan soveltamista.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yksi tai useampi henkilö voivat kuitenkin laatia palautus- tai peruutushakemuksen muussa kirjallisessa muodossa, jos se sisältää mainitussa liitteessä olevat tiedot.

879 artikla

1. Palautus- tai peruutushakemus, johon on liitetty koodeksin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, on jätettävä tileihin kirjaamisen suorittaneeseen tullitoimipaikkaan, jolleivät tulliviranomaiset nimeä tätä varten muuta toimipaikkaa, ja tämän toimipaikan on lähetettävä nämä asiakirjat välittömästi niiden vastaanottamisen jälkeen päätöksen tekevälle viranomaiselle, jollei sitä itseään ole nimetty sellaiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on tehtävä merkintä hakemuksen saapumisesta alkuperäiskappaleeseen ja jäljennökseen. Jäljennös on palautettava hakijalle.

Edellä 878 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava saapumisesta hakijalle kirjallisesti.

880 artikla

Jos hakemus koskee tavaroita, joille on niitä koskevaa tulli-ilmoitusta jätettäessä esitetty tuonti-, vienti- tai ennakkovahvistustodistus, hakemukseen on liitettävä myös kyseisiä todistuksia antavien viranomaisten todistus siitä, että niiden vaikutusten kumoamiseksi tarvittavat toimenpiteet on tarvittaessa toteutettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien asiaa koskevien erityissäännösten soveltamista.

Todistusta ei kuitenkaan vaadita, jos:

- hakemus on jätetty kyseiset todistukset antaneelle tulliviranomaiselle,

- hakemuksen tueksi esitetyssä perusteessa on sisällöllinen virhe, joka ei vaikuta todistuksiin tehtäviin merkintöihin.

881 artikla

1. Edellä 879 artiklassa tarkoitettu tullitoimipaikka voi vastaanottaa hakemuksen, joka ei sisällä kaikkia 878 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lomakkeessa määrättyjä tietoja. Sen on kuitenkin sisällettävä ainakin lomakkeen 1-3 ja 7 otsikossa määrätyt tiedot.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa on mainitun tullitoimipaikan asetettava määräaika, jonka kuluessa puuttuvat tiedot ja/tai asiakirjat on toimitettava.

3. Jos tullitoimipaikan 2 kohdan mukaisesti asettamaa määräaikaa ei noudateta, hakemusta on pidettävä peruutettuna.

Tästä on välittömästi ilmoitettava hakijalle.

882 artikla

1. Sellaisten palautustavaroiden, joista yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä on kannettu vientitulli, vientitullien palautus tai peruutus edellyttää, että tulliviranomaisille esitetään vapaamuotoinen hakemus, johon liitetään:

a) maksettujen määrien maksamisen todistava asiakirja, jos ne on jo kannettu;

b) kyseisten palautustavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus alkuperäisenä tai jälleentuontitoimipaikan oikeaksi todistamana jäljennöksenä.

Tässä asiakirjassa on oltava jokin seuraavista maininnoista, jonka jälleentuontitoimipaikka tekee:

- Mercancías de retorno en aplicación de la letra b) del apartado 2 del artículo 185 del Código,

- Returvarer i henhold til kodeksens artikel 185, stk. 2, litra b),

- Rückwaren gemäß Artikel 185 Absatz 2 Buchstabe b) des Zollkodex,

- Åìðïñåýìáôá åðáíåúóáãüìåíá êáô"åöáñìïãÞ ôïí ÜñÕñïí 185 ðáñÜãñáöïòò 2 óôïé÷åéï â) ôïí êþäéêá,

- Goods admitted as returned goods under Article 185 (2)(b) of the Code,

- Marchandises en retour en application de l"article 185 paragraphe 2 point b) du code,

- Merci in reintroduzione in applicazione dell"articolo 185, paragrafo 2, lettera b) del codice,

- Goederen die met toepassing van artikel 185, lid 2, onder b), van het Wetboek kunnen worden toegelaten als terugkerende goederen,

- Mercadorias de retorno por aplicaçâo da alínea b) do n0 artigo 1850 do código;

c) tavaroiden vientimuodollisuuksia suoritettaessa viejälle annettu vienti-ilmoituksen kappale tai vientitoimipaikan oikeaksi todistama jäljennös tästä ilmoituksesta.

Näiden ilmoitusten esittämistä ei vaadita, jos päätöksen tekevällä tulliviranomaisella on jo käytettävissään jossakin a, b tai c alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa olevat tiedot.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on jätettävä 879 artiklassa säädettyyn tullitoimipaikkaan 12 kuukauden kuluessa päivästä, jona vienti-ilmoitus vastaanotettiin.

2 jakso

Myöntämismenettely

883 artikla

Päätöksen tekevä tulliviranomainen voi antaa luvan suorittaa tullimuodollisuudet, jotka voivat olla palautuksen tai peruutuksen edellytyksinä, ennen kuin se on tehnyt ratkaisun palautus- tai peruutushakemuksen johdosta. Tämä lupa ei millään tavoin rajoita hakemusta koskevan päätöksen tekemistä.

884 artikla

Kunnes palautus- tai peruutushakemuksen johdosta on tehty ratkaisu, tavaraa, johon palautettavaksi tai peruutettavaksi pyydetty tullien määrä liittyy, ei saa siirtää muuhun kuin hakemuksessa nimettyyn paikkaan ilman, että hakija ilmoittaa siitä ennakolta 879 artiklassa tarkoitetulle tullitoimipaikalle, jonka on ilmoitettava asiasta päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 883 artiklan soveltamista.

885 artikla

1. Kun palautus- tai peruutushakemus koskee tapausta, jossa on tarpeen hankkia lisätietoja tai tarkastaa tavarat erityisesti koodeksissa sekä tässä osastossa säädettyjen, palautuksen tai peruutuksen myöntämistä koskevien edellytysten täyttymisen varmistamiseksi, päätöksen tekevän tulliviranomaisen on toteutettava kaikki tätä varten tarvittavat toimenpiteet, tarvittaessa lähettämällä valvovalle tullitoimipaikalle pyynnön, jossa täsmennetään hankittavien tietojen tai suoritettavien tarkastusten luonne.

Valvovan tullitoimipaikan on täytettävä pyyntö viipymättä ja toimitettava päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle hankitut tiedot tai suoritettujen tarkastusten tulokset.

2. Jos pyynnössä tarkoitetut tavarat ovat muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa niihin liittyvät tuonti- tai vientitullit on kirjattu tileihin, sovelletaan tämän osaston 4 luvun säännöksiä.

886 artikla

1. Kun päätöksen tekevä tulliviranomainen on saanut tarvittavat tiedot, sen on tehtävä ratkaisu palautus- tai peruutushakemuksen johdosta kirjallisesti koodeksin 6 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Jos päätös on myönteinen, siinä on oltava kaikki sen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tiedot.

Päätöksessä on oltava tapauksen mukaan seuraavat tiedot tai osa niistä:

a) tiedot, joilla siinä tarkoitetut tavarat voidaan tunnistaa;

b) peruste tuonti- tai vientitullien palautukseen taikka peruutukseen ja viittaus vastaavaan koodeksin artiklaan tai tarvittaessa tämän osaston artiklaan;

c) käyttötarkoitus, johon tavara on käytettävä, tai määräpaikka, johon se on lähetettävä, koodeksissa kussakin tapauksessa säädettyjen mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa päätöksen tekevän tulliviranomaisen antaman erityisluvan perusteella;

d) määräaika, jonka kuluessa muodollisuudet, joita tuonti- tai vientitullien palautus tai peruutus edellyttää, on suoritettava;

e) ilmoitus siitä, että tuonti- tai vientitullien palautus tai peruutus myönnetään tosiasiallisesti vasta sen jälkeen, kun täytäntöönpaneva toimipaikka on todistanut päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle, että muodollisuudet, joita palautus tai peruutus edellyttää, on suoritettu;

f) edellytykset, joiden alaisia tavarat ovat päätöksen täytäntöönpanoon saakka;

g) käyttäjälle osoitettu maininta siitä, että tämän on annettava päätöksen alkuperäiskappale valitsemaansa täytäntöönpanevaan tullitoimipaikkaan samanaikaisesti kun tämä esittää tavarat tässä toimipaikassa.

887 artikla

1. Täytäntöönpanevan tullitoimipaikan on toteutettava toimenpiteet varmistuakseen siitä, että:

- jos 886 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä on asetettu, niitä noudatetaan,

- tavarat kaikissa tapauksissa tosiasiallisesti käytetään tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta koskevassa päätöksessä määrättyyn käyttötarkoitukseen tai tosiasiallisesti lähetetään siinä määrättyyn määräpaikkaan.

2. Jos päätöksessä on annettu mahdollisuus siirtää tavarat tullivarastoon, vapaa-alueelle tai vapaasatamaan ja jos henkilö, jolle päätös on annettu, käyttää tätä mahdollisuutta, täytäntöönpanevassa tullitoimipaikassa on suoritettava tarvittavat muodollisuudet.

3. Jos tavaroiden tosiasiallinen käyttö tullien palautuksen tai peruutuksen myöntävässä päätöksessä tiettyyn käyttötarkoitukseen tai niiden tosiasiallinen saapuminen siinä määrättyyn määräpaikkaan voidaan todeta ainoastaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa täytäntöönpaneva tullitoimipaikka sijaitsee, käyttö tai saapuminen on todistettava esittämällä T5-valvontakappale, joka on laadittava ja jota on käytettävä 471-495 artiklan ja tämän artiklan säännösten mukaisesti.

T5-valvontakappaleessa on oltava:

a) tavaroiden yhdistetyn nimikkeistön koodi 33 kohdassa;

b) tavaroiden nettopaljous kirjaimin 103 kohdassa;

c) 104 kohdassa tapauksen mukaan joko maininta "Vienti yhteisön tullialueelta" tai jokin seuraavista maininnoista otsikossa "Muut":

- vastikkeeton toimitus seuraavalle hyväntekeväisyysjärjestölle: . . . ,

- hävitetty tullivalvonnassa,

- asetettu seuraavaan tullimenettelyyn: . . .,

- siirretty vapaa-alueelle tai vapaavarastoon;

d) 106 kohdassa viitetiedot päätöksestä, jolla tullien palautus tai peruutus on myönnetty;

e) 107 kohdassa maininta "asetuksen (ETY) N:o 2454/93 877-912 artikla".

4. Valvovan tullitoimipaikan, joka toteaa tai järjestää vastuullaan sen toteamisen, että tavarat on tosiasiallisesti käytetty määrättyyn käyttötarkoitukseen tai ne ovat saapuneet määrättyyn määräpaikkaan, on täytettävä valvonta-asiakirjan kohta "Käyttötarkoituksen ja/tai määräpaikan valvonta" ja merkittävä rasti kohtaan "käyttötarkoitus ja/tai määräpaikka on/ovat kääntöpuolella ilmoitetun mukainen/mukaiset" sekä merkittävä vastaava päivämäärä.

5. Varmistuttuaan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä täytäntöönpanevan tullitoimipaikan on annettava siitä todistus päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle.

888 artikla

Kun päätöksen tekevä tulliviranomainen on tehnyt tullien palautus- tai peruutushakemuksen johdosta myönteisen ratkaisun, se voi tosiasiallisesti suorittaa palautuksen tai peruutuksen vasta, kun sillä on käytettävissään 887 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu todistus.

889 artikla

1. Jos palautus- tai peruutushakemus perustuu siihen, että tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä on sovellettu tariffikiintiöön, tariffikattoon tai muuhun tullietuusmenettelyyn perustuvaa alennettua tuontitullia tai tullittomuutta, palautus tai peruutus voidaan myöntää ainoastaan, jos päivänä, jona hakemus tarvittavine liiteasiakirjoineen on jätetty:

- tariffikiintiö ei ole täyttynyt,

- muissa tapauksissa tavanomaisesti sovellettavia tulleja ei ole otettu uudelleen käyttöön.

Palautus tai peruutus on kuitenkin myönnettävä, vaikka edellisessä alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, jos alennettua tullia tai tullittomuutta ei ole tulliviranomaisten itsensä tekemän virheen vuoksi sovellettu tavaroihin, joiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus sisälsi ja siihen oli liitetty kaikki alennetun tullin tai tullittomuuden soveltamiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo pääkohdittain esitetyistä tapauksista, joissa 1 kohdan toista alakohtaa on sovellettu.

Edellä 870 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan.

890 artikla

Jos palautus- tai peruutushakemuksen tueksi esitetään alkuperätodistus, tavaratodistus, yhteisön sisäisen passituksen asiakirja tai muu asianmukainen asiakirja, jolla todistetaan, että maahan tuoduille tavaroille olisi vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä voitu myöntää yhteisökohtelu tai tullietuuskohtelu, päätöksen tekevä tulliviranomainen voi tehdä myönteisen päätöksen hakemuksen johdosta ainoastaan, jos asianmukaisesti todistetaan, että:

- esitetty asiakirja koskee nimenomaisesti kyseisiä tavaroita ja että tämän asiakirjan vastaanottamisen edellytykset täyttyvät,

- kaikki muut tullietuuskohtelun myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Palautus tai peruutus on suoritettava, kun tavarat esitetään. Jos tavaroita ei voida esittää täytäntöönpanevassa tullitoimipaikassa, tämä voi myöntää palautuksen tai peruutuksen ainoastaan, jos sen käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että jälkikäteen esitetty todistus tai asiakirja kiistatta koskee kyseisiä tavaroita.

891 artikla

Tullien palautusta tai peruutusta ei myönnetä, jos hakemuksen tueksi esitetään maatalouden maksujen ennakkovahvistustodistus.

892 artikla

Tuontitullien palautusta tai peruutusta ei myönnetä koodeksin 238 artiklan mukaisesti, jos:

- tavaroissa olevat viat on otettu huomioon vahvistettaessa sen sopimuksen ehtoja, erityisesti hintaa, jonka johdosta mainitut tavarat on asetettu tullimenettelyyn, johon kuuluu velvoite maksaa tuontitullit,

- tuoja myy tavarat sen jälkeen, kun niiden viallisuus tai sopimuksenvastaisuus on todettu.

893 artikla

1. Päätöksen tekevän tulliviranomaisen on vahvistettava tullien palautuksen tai peruutuksen edellyttävien tullimuodollisuuksien suorittamiselle määräaika, joka ei saa olla pitempi kuin kaksi kuukautta päivästä, jona tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta koskeva päätös on annettu tiedoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 900 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei noudateta, oikeus palautukseen tai peruutukseen menetetään, jollei henkilö, jota päätös koskee, todista, ettei ole voinut noudattaa määräaikaa ennalta-arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen vuoksi.

894 artikla

Tavaroiden hävittämisestä, johon päätöksen tekevä tulliviranomainen on antanut luvan, mahdollisesti saatavaa romua ja jätettä on pidettävä muina kuin yhteisötavaroina, jos palautus- tai peruutushakemuksen johdosta on tehty myönteinen päätös.

895 artikla

Annettaessa koodeksin 238 artiklan 2 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu lupa tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta tullivarastoon asetetut tai vapaa-alueelle taikka vapaavarastoon siirretyt tavarat voidaan myöhemmin tunnistaa muiksi kuin yhteisötavaroiksi.

896 artikla

1. Tavaroihin, jotka on yhteisen maatalouspolitiikan perusteella asetettu tuonti- tai ennakkovahvistustodistuksella tullimenettelyyn, johon kuuluu velvoite maksaa tuontitullit, sovelletaan koodeksin 237, 238 ja 239 artiklan mukaista etuutta ainoastaan, jos 879 artiklassa tarkoitetun tullitoimipaikan hyväksymällä tavalla todistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet todistuksen, jolla maahantuonti on tapahtunut, vaikutusten kumoamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan myös, kun tavarat jälleenviedään, asetetaan tullivarastoon, siirretään vapaa-alueelle tai vapaavarastoon taikka hävitetään.

897 artikla

Jos kokonaisen tavaran sijasta viedään, jälleenviedään, hävitetään tai asetetaan muuhun tulliselvitysmuotoon, johon on annettu lupa, tämän tavaran yksi tai useampi varaosa taikka yksi tai useampi aineosa on palautettava tai peruutettava kokonaisen tavaran tuontitullien ja tuontitullien, joita olisi sovellettu tavaran muuhun osaan, jos tämä olisi asetettu samassa tilassa näiden tullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn päivänä, jona kokonainen tavara on asetettu tällaiseen menettelyyn, välinen erotus.

898 artikla

Koodeksin 240 artiklassa tarkoitetuksi määräksi vahvistetaan 10 ecua.

3 LUKU

Koodeksin 239 artiklan soveltamista koskevat erityissäännökset

1 jakso

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten päätettävät asiat

899 artikla

Jos koodeksin 239 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua palautus- tai peruutushakemusta käsittelevä päätöksen tekevä tulliviranomainen toteaa, että:

- hakemuksen tueksi esitetyt perustelut vastaavat jotakin 900-903 artiklassa tarkoitetuista olosuhteista, eivätkä osoita asianomaisen vilpillistä menettelyä tai ilmeistä huolimattomuutta, sen on myönnettävä kyseisten tuontitullien palautus tai peruutus.

"Asianomaisella" tarkoitetaan 878 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhtä tai useampaa henkilöä sekä tarvittaessa muuta henkilöä, joka on osallistunut kyseisiä tavaroita koskevien tullimuodollisuuksien suorittamiseen tai antanut tarvittavat ohjeet näiden muodollisuuksien suorittamiseksi,

- hakemuksen tueksi esitetyt perustelut vastaavat jotakin 904 artiklassa tarkoitetuista olosuhteista, se ei voi myöntää kyseisten tuontitullien palautusta tai peruutusta,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauskohtaisesti arvioitavien muiden tilanteiden soveltamista 905-909 artiklassa säädetyssä menettelyssä.

900 artikla

1. Tuontitullit on palautettava tai peruutettava, jos:

a) tullimenettelyyn, johon kuuluu täydellinen tai osittainen tuontitullittomuus, asetetut muut kuin yhteisötavarat tai vapaaseen liikkeeseen luovutetut tavarat, joille on niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella myönnetty edullinen tullikohtelu, on varastettu, jos mainitut tavarat löydetään pian ja palautetaan alkuperäiseen tullioikeudelliseen asemaansa siinä kunnossa, jossa ne olivat varkauden tapahtuessa;

b) muut kuin yhteisötavarat on erehdyksessä poistettu tullimenettelystä, johon kuuluu täydellinen tai osittainen tuontitullittomuus, jos ne heti, kun erehdys on todettu, palautetaan alkuperäiseen tullioikeudelliseen asemaansa siinä kunnossa, jossa ne olivat menettelystä poistettaessa;

c) kuljetusvälineen, jossa ennakolta vapaaseen liikkeeseen luovutetut tavarat ovat, avausjärjestelmää ei saada toimimaan eikä tavaroita tämän vuoksi voida purkaa niiden saapuessa määräpaikkaan, jos mainitut tavarat jälleenviedään välittömästi;

d) kolmanteen maahan sijoittautunut alun perin vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden toimittaja, jolle tavarat on palautettu ulkoisessa jalostusmenettelyssä, jotta tämä vastikkeetta joko korjaa niissä ennen luovutusta olleet viat (myös jos ne on todettu luovutuksen jälkeen) tai saattaa ne sen sopimuksen määräysten mukaisiksi, jonka perusteella kyseiset tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen, on päättänyt pitää tavarat lopullisesti, koska ei voi korjata tilannetta tai korjata sitä hyväksyttävillä taloudellisilla edellytyksillä;

e) tulliviranomaisten päättäessä kirjata jälkikäteen tileihin tuontitullit, jotka vapaaseen liikkeeseen kokonaan tullitta luovutetuista tavaroista olisi tosiasiallisesti kannettu, on todettu, että nämä tavarat on jälleenviety yhteisön tullialueen ulkopuolelle ilman tullivalvontaa, jos todistetaan, että koodeksissa kyseisten tuontitullien palautukselle tai peruutukselle säädetyt asialliset edellytykset olisivat tosiasiallisesti täyttyneet jälleenvietäessä, jos nämä tullit olisi kannettu kyseisiä tavaroita vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa;

f) oikeuselin on kieltänyt tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn ennakolta tavanomaisin edellytyksin asetettujen tavaroiden markkinoille saattamisen, jonka seurauksena ne on jälleenviety yhteisön tullialueelta tai hävitetty tulliviranomaisten valvonnassa, jos todistetaan, ettei kyseisiä tavaroita ole tosiasiallisesti käytetty yhteisössä;

g) tulliselvitystä viran puolesta suorittamaan valtuutettu tavaranhaltija on asettanut tavarat tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn, eikä tavaroita ole tavaranhaltijasta johtumattomista syistä voitu toimittaa vastaanottajalle;

h) tavarat on osoitettu vastaanottajalle lähettäjän erehdyksen vuoksi;

i) tavarat ovat osoittautuneet vastaanottajan aikomaan käyttöön soveltumattomiksi tämän tekemässä tilauksessa olleen ilmeisen sisällöllisen virheen vuoksi;

j) tavaroiden tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn luovu tuksen jälkeen todetaan, etteivät tavarat niitä luovutettaessa olleet voimassa olevien niiden käyttötarkoitusta tai markkinoille saattamista koskevien säännösten mukaisia, ja ettei niitä tämän vuoksi voida käyttää vastaanottajan aikomiin tarkoituksiin;

k) tavaroita ei voida käyttää vastaanottajan aikomiin tarkoituksiin, tai niiden käyttö näihin tarkoituksiin on huomattavasti rajoittunut asiassa päätösvaltaisen viranomaisen tai toimielimen sellaisten yleisluonteisten toimenpiteiden vuoksi, jotka on toteutettu sen jälkeen, kun tavarat luovutettiin tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn;

l) tulliviranomaiset eivät tosiasiallisesti voi asianomaisesta henkilöstä johtumattomista syistä myöntää tämän voimassa olevien säännösten perusteella hakemaa täydellistä tai osittaista vapautusta tuontitulleista, minkä vuoksi tulliviranomaiset kirjaavat kannettavat tuontitullit tileihin;

m) tavarat ovat saapuneet vastaanottajalle siinä sopimuksessa, jonka perusteella ne on asetettu tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn, määrättyjen ehdottoman sitovien toimitusaikojen päätyttyä;

n) tavarat, joita ei ole saatu myydyiksi yhteisön tullialueella, luovutetaan vastikkeetta hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka

- harjoittavat toimintaansa kolmannessa maassa, jos niillä on edustus yhteisössä

tai

- harjoittavat toimintaansa yhteisön tullialueella, jos niille voidaan myöntää tullittomuus tuotaessa samanlaisia tavaroita kolmansista maista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi.

2. Tuontitullien palautus tai peruutus edellyttää 1 kohdan c alakohdassa ja f-n alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ei kuitenkaan niissä tapauksissa, joissa tavarat hävitetään julkisen viranomaisen määräyksestä tai luovutetaan vastikkeetta yhteisössä toimintaansa harjoittaville hyväntekeväisyysjärjestöille, että ne jälleenviedään yhteisön tullialueen ulkopuolelle tullivalvonnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Päätöksen tekevän viranomaisen on hakemuksesta annettava lupa tavaroiden jälleenviennin sijasta hävittää tavarat tai jälleenvientiä varten asettaa ne yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn taikka tullivarastointimenettelyyn tai siirtää ne vapaa-alueelle taikka vapaavarastoon.

Jonkin näistä tulliselvitysmuodoista soveltamiseksi tavaroita on pidettävä muina kuin yhteisötavaroina.

Tällöin tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta tullivarastoon asetetut tai vapaa-alueelle taikka vapaavarastoon siirretyt tavarat voidaan myöhemmin tunnistaa muiksi kuin yhteisötavaroiksi.

3. Edellä 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuontitullien palautuksen tai peruutuksen ehdottomana edellytyksenä on, että tavarat jälleenviedään alkuperäisen toimittajan osoitteeseen tai muuhun tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

4. Lisäksi on todistettava valvovan tullitoimipaikan hyväksymällä tavalla, ettei tavaroita ole käytetty eikä myyty ennen niiden jälleenvientiä.

901 artikla

1. Tuontitullit on lisäksi palautettava tai peruutettava, jos:

a) tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn erehdyksessä ilmoitetut tavarat on jälleenviety yhteisön tullialueen ulkopuolelle ilmoittamatta niitä ennakolta siihen tullimenettelyyn, johon ne olisi pitänyt asettaa, jos muut koodeksin 237 artiklassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet;

b) koodeksin 238 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tavaroiden jälleenvienti tai hävittäminen ei ole tapahtunut tulliviranomaisten valvonnassa, jos muut mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet;

c) tavaroiden jälleenvienti tai hävittäminen ei ole tapahtunut tulliviranomaisten valvonnassa 900 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja f-n alakohdan mukaisesti, jos muut 900 artiklan 2 ja 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat täyttyneet.

2. Tuontitullien palautus tai peruutus 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyttää, että:

a) esitetään kaikki tarvittavat todisteet, jotta päätöksen tekevä tulliviranomainen voi varmistua siitä, että tavarat, joiden osalta palautusta tai peruutusta on haettu, on

- joko tosiasiallisesti viety yhteisön tullialueen ulkopuolelle

- tai hävitetty viranomaisten tai hävittämisen viralliseen toteamiseen valtuutettujen henkilöiden valvonnassa;

b) päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle palautetaan kyseisten tavaroiden yhteisöaseman todistava asiakirja, jolla kyseiset tavarat on mahdollisesti viety yhteisön tullialueelta, tai tälle viranomaiselle esitetään sen tarpeellisena pitämä todiste sen varmistamiseksi, ettei kyseistä asiakirjaa voida käyttää myöhemmin tavaroita yhteisöön tuotaessa.

902 artikla

1. Edellä 901 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa:

a) tarvittavina todisteina, joiden perusteella päätöksen tekevä tulliviranomainen voi varmistua siitä, että tavarat, joiden osalta palautusta tai peruutusta haetaan, on tosiasiallisesti jälleenviety yhteisön tullialueen ulkopuolelle, hakijan on esitettävä

- tavaroiden vientiä yhteisön tullialueen ulkopuolelle koskeva vienti-ilmoitus alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä

ja

- sen tullitoimipaikan, jonka kautta tavarat on tosiasiallisesti viety yhteisön tullialueen ulkopuolelle, antama todistus.

Jos tällaista todistusta ei voida toimittaa, todisteena tavaroiden viennistä yhteisön tullialueen ulkopuolelle voidaan esittää

- joko tullitoimipaikan, joka on todennut tavarat saapuneiksi määrämaana olevaan kolmanteen maahan, antama todistus

- tai tavaroista määrämaana olevassa kolmannessa maassa tehty tulli-ilmoitus alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

Näihin asiakirjoihin on liitettävä tarvittavat hallinnolliset ja kaupalliset asiakirjat, jotta päätöksen tekevä tulliviranomainen voi valvoa, että yhteisön tullialueen ulkopuolelle viedyt tavarat ovat samat kuin tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn ilmoitetut tavarat, toisin sanoen

- mainittua menettelyä koskeva ilmoitus alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä

ja

- jos päätöksen tekevä tulliviranomainen pitää niitä tarpeellisina, kaupalliset tai hallinnolliset asiakirjat (kuten kauppalaskut, tavaraerittelyt, passitusasiakirjat, terveystodistukset), joissa tavarat on kuvailtu täsmällisesti (kauppanimitys, paljous, merkit ja muut niissä mahdollisesti olevat merkinnät) ja jotka on liitetty toisaalta mainittua menettelyä koskevaan ilmoitukseen, toisaalta yhteisön tullialueen ulkopuolelle vientiä koskevaan ilmoitukseen tai tarvittaessa tavaroista määrämaana olevassa kolmannessa maassa tehtyyn tulli-ilmoitukseen;

b) tarvittavina todisteina, joiden perusteella päätöksen tekevä tulliviranomainen voi varmistua siitä, että tavarat, joista palautusta tai peruutusta haetaan, on tosiasiallisesti hävitetty viranomaisten tai hävittämisen viralliseen toteamiseen valtuutettujen henkilöiden valvonnassa, hakijan on esitettävä

- joko niiden julkisten viranomaisten, joiden valvonnassa hävittäminen on suoritettu, hävittämisestä laatima pöytäkirja tai ilmoitus taikka sen oikeaksi todistettu jäljennös

- tai hävittämisen toteamiseen valtuutetun henkilön laatima todistus, johon on liitettävä todiste valtuutuksesta.

Näissä asiakirjoissa on oltava riittävän täsmällinen kuvaus hävitetyistä tavaroista (kauppanimitys, paljous, merkit ja muut niissä mahdollisesti olevat merkinnät), jotta tulliviranomaiset voivat verrata niitä tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävää tullimenettelyä koskevassa ilmoituksessa oleviin tietoihin ja siihen liitettyihin kaupallisiin asiakirjoihin (kuten kauppalaskut ja tavaraerittelyt) ja varmistua siitä, että hävitetyt tavarat ovat samat kuin menettelyyn ilmoitetut tavarat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja todisteita on täydennettävä tai ne on korvattava muilla päätöksen tekevän tulliviranomaisen tarpeellisina pitämillä asiakirjoilla, jos todisteet osoittautuvat riittämättömiksi siihen, että kyseinen viranomainen voisi tehdä ratkaisun käsiteltävänään olevassa tapauksessa tietoisena kaikista siihen vaikuttavista seikoista, tai jos joitakin niistä ei voida esittää.

903 artikla

1. Palautustavaroiden, joista on kannettu vientitullia niitä yhteisön tullialueen ulkopuolelle vietäessä, luovutus vapaaseen liikkeeseen oikeuttaa tällä perusteella kannettujen määrien palauttamiseen.

2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan yksinomaan tavaroihin, jotka ovat jossakin 844 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa.

Todiste siitä, että tavarat ovat jossakin koodeksin 185 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, on esitettävä sille tullitoimipaikalle, jossa tavarat ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan myös, jos siinä tarkoitetut tavarat muodostavat ainoastaan osan aikaisemmin yhteisön tullialueen ulkopuolelle viedyistä tavaroista.

904 artikla

Tuontitulleja ei palauteta tai peruuteta, jos palautus- tai peruutushakemuksen tueksi esitetään tapauksen mukaan ainoastaan, että:

a) tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn aikaisemmin asetetut tavarat on jälleenviety yhteisön tullialueen ulkopuolelle muista kuin koodeksin 237 tai 238 artiklassa tarkoitetuista taikka 900 tai 901 artiklassa tarkoitetuista syistä, erityisesti siitä syystä, ettei niitä ole saatu myydyiksi;

b) tuontitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn ilmoitettujen, tulliviranomaisten luovuttamien tavaroiden hävittäminen mistä tahansa syystä muissa kuin yhteisön säännöksissä nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa;

c) tullietuuskohtelun myöntämiseksi vapaaseen liikkeeseen ilmoitetuille tavaroille on esitetty asiakirjoja, jos ne myöhemmin todetaan vääriksi, väärennetyiksi tai kyseisen tullietuuskohtelun myöntämiseen kelpaamattomiksi, vaikka ne olisikin esitetty vilpittömässä mielessä.

2 jakso

Komission päätettävät asiat

905 artikla

1. Jos koodeksin 239 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyä palautus- tai peruutushakemusta käsittelevä päätöksen tekevä tulliviranomainen ei voi 899 artiklan perusteella tehdä päätöstä ja jos hakemukseen on liitetty todisteita erityistilanteesta, joka johtuu muista kuin asianomaisen vilpillistä menettelyä tai ilmeistä välinpitämättömyyttä osoittavista olosuhteista, jäsenvaltion, johon mainittu viranomainen kuuluu, on lähetettävä tapaus komissiolle ratkaistavaksi 906-909 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

"Asianomaisella henkilöllä" tarkoitetaan samaa kuin 899 artiklassa.

Kaikissa muissa tapauksissa päätöksen tekevän tulliviranomaisen on hylättävä hakemus.

2. Komissiolle lähetettävien asiakirjojen on sisällettävä kaikki käsiteltävänä olevan tapauksen täydelliseksi tutkimiseksi tarvittavat tiedot.

Komissio ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle välittömästi asiakirjojen vastaanottamisesta.

Komissio voi pyytää lisätietoja, jos jäsenvaltion toimittamat tiedot osoittautuvat riittämättömiksi siihen, että komissio voisi ratkaista käsiteltävänään olevan asian tietoisena kaikista siihen vaikuttavista seikoista.

3. Päätöksen tekevä tulliviranomainen voi, 906-909 artiklassa tarkoitetun menettelyn loppuun saattamista odottamatta, hakemuksesta antaa luvan suorittaa tavaroiden jälleenvientiin tai hävittämiseen liittyvät tullimuodollisuudet ennen kuin komissio on tehnyt ratkaisunsa käsiteltävänään olevassa asiassa. Lupa ei rajoita lopullisen päätöksen tekemistä kyseisessä asiassa.

906 artikla

Komissio toimittaa jäsenvaltioille jäljennöksen 905 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista 15 päivän kuluessa päivästä, jona ne on vastaanotettu.

Näiden asiakirjojen tutkiminen on viipymättä merkittävä koodeksin 247 artiklassa säädetyn komitean kokouksen esityslistalle.

907 artikla

Tapausta komiteassa tutkimaan kokoontuneista kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää kuultuaan komissio tekee päätöksen, jolla vahvistetaan joko se, että tutkittu erityistilanne oikeuttaa palautuksen tai peruutuksen myöntämiseen tai ettei se oikeuta siihen.

Päätös on tehtävä kuudessa kuukaudessa päivästä, jona komissio on vastaanottanut 905 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetut asiakirjat. Jos komissio on joutunut pyytämään jäsenvaltiolta lisätietoja ratkaisun tekemiseksi, kuuden kuukauden määräaikaa on pidennettävä päivän, jona komissio on lähettänyt lisätietoja koskevan pyynnön, ja päivän, jona komissio on ne vastaanottanut, välillä kuluneen ajan verran.

908 artikla

1. Edellä 907 artiklassa tarkoitettu päätös on ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle viipymättä ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa mainitussa 907 artiklassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

Päätöksestä on lähetettävä jäljennös muille jäsenvaltioille.

2. Päätöksen tekevä viranomainen tekee ratkaisunsa sille esitetyn hakemuksen osalta komission päätöksen perusteella, joka on ilmoitettu 1 kohdassa säädetyin edellytyksin.

3. Jos 907 artiklassa tarkoitetulla päätöksellä vahvistetaan, että tutkittu erityistilanne oikeuttaa palautuksen tai peruutuksen myöntämiseen, komissio voi määräämillään edellytyksillä valtuuttaa yhden tai useamman jäsenvaltion palauttamaan tai peruuttamaan tullit tapauksissa, joissa tosiasiat ja oikeudelliset seikat ovat yhdenveroiset.

Tällöin 907 artiklassa tarkoitettu päätös on ilmoitettava myös kaikille jäsenvaltioille, joille tällainen valtuutus on annettu.

909 artikla

Jos komissio ei ole tehnyt päätöstään 907 artiklassa säädetyssä määräajassa tai ei ole ilmoittanut päätöstä kyseiselle jäsenvaltiolle 908 artiklassa säädetyssä määräajassa, päätöksen tekevän tulliviranomaisen on annettava myönteinen päätös palautus- tai peruutushakemukseen.

4 LUKU

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välinen hallinnollinen avunanto

910 artikla

Päätöksen tekevän tulliviranomaisen valvovalle tullitoimipaikalle 885 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tekemä hakemus on laadittava kirjallisesti kahtena kappaleena liitteessä 112 olevan mallin mukaiselle asiakirjalle. Siihen on liitettävä alkuperäisinä tai jäljennöksinä palautus- tai peruutushakemus sekä kaikki asiakirjat, joita valvova tullitoimipaikka tarvitsee pyydettyjen tietojen hankkimiseksi tai pyydettyjen tarkastusten suorittamiseksi.

911 artikla

1. Valvovan tullitoimipaikan on hankittava päätöksen tekevän tulliviranomaisen pyytämät tiedot tai suoritettava sen pyytämät tarkastukset kahden viikon kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut hakemuksen. Sen on merkittävä toimenpiteidensä tulokset 910 artiklassa tarkoitetun asiakirjan alkuperäiskappaleen tätä varten varattuun osaan ja palautettava asiakirja kaikkien sille lähetettyjen asiakirjojen kanssa päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle.

2. Jos valvova tullitoimipaikka ei voi hankkia pyydettyjä tietoja tai suorittamaan pyydettyjä tarkastuksia 1 kohdassa tarkoitetussa kahden viikon määräajassa, sen on tämän määräajan kuluessa ilmoitettava sille osoitetun pyynnön vastaanottamisesta palauttamalla päätöksen tekevälle tullivirano- maiselle 910 artiklassa tarkoitetun asiakirjan jäljennös, johon se on tehnyt asianmukaiset merkinnät.

912 artikla

Täytäntöönpanevan tullitoimipaikan on toimitettava 887 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu todistus päätöksen tekevälle tulliviranomaiselle liitteessä 113 olevan mallin mukaista asiakirjaa käyttäen.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

913 artikla

Kumotaan seuraavat asetukset ja direktiivit:

- komission asetus (ETY) N:o 37/70, annettu 9 päivänä tammikuuta 1970, aikaisemmin lähetettyihin laitteistoihin, koneisiin, laitteisiin tai ajoneuvoihin tarkoitettujen olennaisten varaosien alkuperän määrittämisestä(33),

(33) EYVL N:o L 7, 10.1.1970, s. 6

- komission asetus (ETY) N:o 2632/70, annettu 23 päivänä joulukuuta 1970, radio- ja televisiovastaanotinten alkuperän määrittämisestä(34),

(34) EYVL N:o L 279, 24.12.1970, s. 35

- komission asetus (ETY) N:o 315/71, annettu 12 päivänä helmikuuta 1970, vermutin valmistukseen tarkoitettujen perusviinien ja vermutin alkuperän määrittämisestä(35),

(35) EYVL N:o L 36, 13.2.1971, s. 10

- komission asetus (ETY) N:o 861/71, annettu 27 päivänä huhtikuuta 1971, nauhureiden alkuperän määrittämisestä(36),

(36) EYVL N:o L 95, 28.4.1971, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 3103/73, annettu 14 päivänä marraskuuta 1973, yhteisön sisäisessä kaupassa käytettävästä alkuperätodistuksesta ja sitä koskevasta hakemuksesta(37),

(37) EYVL N:o L 315, 16.11.1973, s. 34

- komission asetus (ETY) N:o 2945/76, annettu 26 päivänä marraskuuta 1976, tietyistä yhteisön tullialueelle palautettavien tavaroiden tullikohtelusta annetun asetuksen (ETY) N:o 754/76 soveltamista koskevista säännöksistä(38), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjalla,

(38) EYVL N:o L 335, 4.12.1976, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 137/79, annettu 19 päivänä joulukuuta 1979, yhteisön sisäisen menettelyn soveltamiseksi jäsenvaltioiden alusten pyydystämiin kalastustuotteisiin toteutettavan hallinnollisen yhteistyön erityisen menetelmän käyttöönotosta(39), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3399/91(40),

(40) EYVL N:o L 320, 22.11.1991, s. 19

(39) EYVL N:o L 20, 27.1.1979, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 1494/80, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1980, tullausarvoa koskevista selityksistä ja yleisesti hyväksytyistä kirjanpitoperiaatteista(41),

(41) EYVL N:o L 154, 21.6.1980, s. 3

- komission asetus (ETY) N:o 1495/80, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1980, tavaroiden tullausarvon määrityksestä annetun neuvoston asetuksen N:o 1224/80 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä(42), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 558/91(43),

(43) EYVL N:o L 62, 8.3.1991, s. 24

(42) EYVL N:o L 154, 21.6.1980, s. 14

- komission asetus (ETY) N:o 1496/80, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1980, tullausarvon määrittämiseksi tarvittavien tietojen antamisesta ja siihen liittyvien asiakirjojen toimittamisesta(44), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 979/93(45),

(45) EYVL N:o L 101, 27.4.1993, s. 7

(44) EYVL N:o L 21.6.1980, s.16

- komission asetus (ETY) N:o 1574/80, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1980, tuonti-tai vientitullien palauttamisesta tai peruuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1430/79 16 ja 17 artiklan soveltamista koskevista säännöksistä(46),

(46) EYVL N:o L 161, 26.6.1980, s. 3

- komission asetus (ETY) N:o 3177/80, annettu 5 päivänä joulukuuta 1980, tavaroiden tullausarvon määrityksestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1224/80 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti huomioon otettavasta tuontipaikasta(47), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2779/90(48),

(48) EYVL N:o L 267, 29.9.1990, s. 36

(47) EYVL N:o L 335, 12.12.1980, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 3179/80, annettu 5 päivänä joulukuuta 1980, postitse lähetettyjen tavaroiden tullausarvon määrityksessä huomioon otettavista postimaksuista(49), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1264/90(50),

(50) EYVL N:o L 124, 15.5.1990, s. 32

(49) EYVL N:o L 335, 12.12.1980, s. 62

- komission asetus (ETY) N:o 553/81, annettu 12 päivänä helmikuuta 1981, alkuperätodistuksesta ja sitä koskevasta hakemuksesta(51),

(51) EYVL N:o L 59, 5.3.1981, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 1577/81, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1981, tiettyjen helposti pilaantuvien tavaroiden tullausarvon määrittämisessä käytettävien yksinkertaistettujen menettelyjen järjestelmän perustamisesta(52), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3334/90(53),

(53) EYVL N:o L 321, 21.11.1990, s. 6

(52) EYVL N:o L 154, 13.6.1981, s. 26

- komission direktiivi 82/57/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1981, tietyistä tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien menettelyjen yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston direktiivin N:o 79/695/ETY soveltamista koskevista säännöksistä(54), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 83/371/ETY(55),

(55) EYVL N:o L 204, 28.7.1983, s. 63

(54) EYVL N:o L 28, 5.2.1982, s. 38

- komission direktiivi 82/347/ETY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 1982, tietyistä yhteisötavaroiden vientimenettelyjen yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston direktiivin N:o 81/177/ETY soveltamista koskevista säännöksistä(56),

(56) EYVL N:o L 156, 7.6.1982, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 3040/83, annettu 28 päivänä lokakuuta 1983, tietyistä tuonti- tai vientitullien palauttamisesta tai peruuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1430/79 2 ja 14 artiklan soveltamista koskevista säännöksistä(57),

(57) EYVL N:o L 297, 29.10.1983, s. 13

- komission asetus (ETY) N:o 3158/83, annettu 9 päivänä marraskuuta 1983, rojaltien ja lisenssimaksujen vaikutuksesta tullausarvoon(58),

(58) EYVL N:o L 309, 10.11.1983, s. 19

- komission asetus (ETY) N:o 1751/84, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1984, tietyistä väliaikaisen maahantuonnin menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3599/82 soveltamista koskevista säännöksistä(59), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3693/92(60),

(60) EYVL N:o L 374, 22.12.1992, s. 28

(59) EYVL N:o L 171, 29.6.1984, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 3548/84, annettu 17 päivänä joulukuuta 1984, menettelystä, joka mahdollistaa tavaroiden valmistuksen tullivalvonnassa ennen vapaaseen liikkeeseen luovutusta, annetun asetuksen (ETY) N:o 2763/83 soveltamista koskevista tietyistä säännöksistä (61), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2361/87(62),

(62) EYVL N:o L 215, 5.8.1987, s. 9

(61) EYVL N:o L 331, 19.12.1984, s. 5

- komission asetus (ETY) N:o 1766/85, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tullausarvon määrityksessä sovellettavista vaihtokursseista(63), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 593/91(64),

(64) EYVL N:o L 66, 13.3.1991, s. 14

(63) EYVL N:o L 168, 28.6.1985, s. 21

- komission asetus (ETY) N:o 3787/86, annettu 11 päivänä joulukuuta 1986, tiettyjen taloudellisesti vaikuttavien tullimenettelyjen perusteella annettujen lupien peruuttamisesta ja kumoamisesta(65),

(65) EYVL N:o L 350, 12.12.1986, s. 14

- komission asetus (ETY) N:o 3799/86, annettu 12 päivänä joulukuuta 1986, tietyistä tuonti- tai vientitullien palauttamisesta tai peruuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1430/79 soveltamista koskevista säännöksistä(66),

(66) EYVL N:o L 352, 13.12.1986, s. 19

- komission asetus (ETY) N:o 2458/87, annettu 31 päivänä heinäkuuta 1987, tietyistä ulkoisesta jalostusmenettelystä ja vakiovaihtojärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2473/86 soveltamista koskevista säännöksistä(67), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3692/92(68),

(68) EYVL N:o L 374, 22.12.1992, s. 26

(67) EYVL N:o L 230, 17.8.1987, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 4128/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä "flue cured" virginia -tupakan, "light air cured" burley -tupakan, myös burleyhybridien, "light air cured" maryland -tupakan ja "fine cured" -tupakan luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 2401 10 10-2401 10 49 ja 2401 20 10- 2401 20 49(69),

(69) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 4129/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä tiettyjen elävien nautaeläinten ja naudanlihan luokittelemiseksi Euroopan yhteisön ja Jugoslavian sopimuksen liitteessä C tarkoitettuihin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin(70),

(70) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 9

- komission asetus (ETY) N:o 4130/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä Empereur-lajiketta (Vitis vinifera cv) olevien syötäviksi tarkoitettujen viinirypäleiden luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 0806 10 11(71),

(71) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 16

- komission asetus (ETY) N:o 4131/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä portviinin, madeiraviinin, sherryn, Setúbalista peräisin olevan muscatelviinin ja tokaijiviinin (Aszu ja Szamorodni) luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 2204 21 41, 2204 21 51, 2204 29 41, 2204 29 45, 2204 29 51 ja 2204 29 55(72), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2490/91(73),

(73) EYVL N:o L 231, 20.8.1991, s. 1

(72) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 22

- komission asetus (ETY) N:o 4132/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä bourbonviskin luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 2208 30 11 ja 2208 30 19(74),

(74) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 36

- komission asetus (ETY) N:o 4133/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, Euroopan talousyhteisön ja Suomen tasavallan tiettyjen viinien ja alkoholijuomien keskinäistä kauppaa koskevassa sopimuksessa määrätyn tulliedun soveltamisesta yhteisöön tuotuun, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 2208 90 31 ja 2208 90 53 kuuluvaan votkaan(75),

(75) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 42

- komission asetus (ETY) N:o 4134/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä juustofondueiden luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 2106 90 10(76),

(76) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 48

- komission asetus (ETY) N:o 4135/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä luonnon natriumnitraatin luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3102 50 10 ja luonnon natriumnitraattikaliumin luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3105 90 10(77),

(77) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 54

- komission asetus (ETY) N:o 4136/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä teurastettaviksi tarkoitettujen hevosten luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 0101 19 10(78),

(78) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 60

- komission asetus (ETY) N:o 4137/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä tavaroiden luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 0408 11 90, 0408 19 90, 0408 91 90 ja 0408 99 90, 1106 20 10, 2501 00 51, 3502 10 10 ja 3502 90 10(79),

(79) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 63

- komission asetus (ETY) N:o 4138/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä edullisen tullimenettelyn soveltamiseksi maahan tuotaviin lisäysaineistona käytettäviin siemenperunaan, sokerimaissiin, tiettyihin viljoihin sekä öljysiemeniin ja -hedelmiin niiden käyttötarkoituksen perusteella(80),

(80) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 67

- komission asetus (ETY) N:o 4139/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä edullisen tullimenettelyn soveltamiseksi tiettyihin maahan tuotaviin öljytuotteisiin niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella(81),

(81) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 70

- komission asetus (ETY) N:o 4140/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä sovittamattoman seulakankaan luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 5911 20 00(82),

(82) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 74

- komission asetus (ETY) N:o 4141/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä edullisen tullimenettelyn soveltamiseksi maahan tuotaviin tiettyihin ilma-alusten tai alusten ryhmiin tarkoitettuihin tuotteisiin niiden käyttötarkoituksen perusteella(83), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1418/91(84),

(84) EYVL N:o L 135, 30.5.1991, s. 28

(83) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 76

- komission asetus (ETY) N:o 4142/87, annettu 9 päivänä joulukuuta 1987, edellytyksistä edullisen tullimenettelyn soveltamiseksi tiettyihin maahan tuotaviin tavaroihin niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella(85), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3803/92(86),

(86) EYVL N:o L 384, 30.12.1992, s. 15

(85) EYVL N:o L 387, 31.12.1987, s. 81

- komission asetus (ETY) N:o 693/88, annettu 4 päivänä maaliskuuta 1988, alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä sovellettaessa Euroopan talousyhteisössä tullietuuksia tiettyihin kehitysmaiden tuotteisiin(87), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3660/92(88),

(88) EYVL N:o L 370, 19.12.1992, s. 11

(87) EYVL N:o L 77, 22.3.1988, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 809/88, annettu 14 päivänä maaliskuuta 1988, alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä miehitettyjen alueiden tuotteiden tuonnissa yhteisöön(89), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3660/92(90),

(90) EYVL N:o L 370, 19.12.1992, s. 11

(89) EYVL N:o L 86, 30.3.1988, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 4027/88, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, tietyistä konttien väliaikaisen maahantuonnin menettelyn soveltamista koskevista säännöksistä(91), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3348/89(92),

(92) EYVL N:o L 323, 8.11.1989, s. 17

(91) EYVL N:o L 355, 23.12.1988, s. 22

- komission asetus (ETY) N:o 288/89, annettu 3 päivänä helmikuuta 1989, integroitujen piirien alkuperän määrittämisestä(93),

(93) EYVL N:o L 33, 4.2.1989, s. 23

- komission asetus (ETY) N:o 597/89, annettu 8 päivänä maaliskuuta 1989, tietyistä tullivelasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2144/87 soveltamista koskevista säännöksistä(94),

(94) EYVL N:o L 65, 9.3.1989, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 2071/89, annettu 11 päivänä heinäkuuta 1989, optisella tai kosketusperiaatteella toimivien valokopiokoneiden alkuperän määrittämisestä(95),

(95) EYVL N:o L 196, 12.7.1989, s. 24

- komission asetus (ETY) N:o 3850/89, annettu 15 päivänä joulukuuta 1989, tavaroiden alkuperän käsitteen yhteisestä määritelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 802/68 soveltamista tiettyjen erityisen tuontikohtelun saavien maataloustuotteiden osalta koskevista säännöksistä(96),

(96) EYVL N:o L 374, 22.12.1989, s. 8

- komission asetus (ETY) N:o 2561/90, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1990, tullivarastoista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2503/88 soveltamista koskevista tietyistä säännöksistä(97), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3001/92(98),

(98) EYVL N:o L 301, 17.10.1992, s. 16

(97) EYVL N:o L 246, 10.9.1990, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 2562/90, annettu 30 päivänä heinäkuuta 1990, vapaa-alueista ja vapaavarastoista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2504/88 soveltamista koskevista tietyistä säännöksistä(99), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2485/91(100),

(100) EYVL N:o L 228, 17.8.1991, s. 34

(99) EYVL N:o L 246, 10.9.1990, s. 33

- komission asetus (ETY) N:o 2883/90, annettu 5 päivänä lokakuuta 1990, rypälemehujen alkuperän määrittämisestä(101),

(101) EYVL N:o L 276, 6.10.1990, s. 13

- komission asetus (ETY) N:o 2884/90, annettu 5 päivänä lokakuuta 1990, tiettyjen munista saatujen tavaroiden alkuperän määrittämisestä(102),

(102) EYVL N:o L 276, 6.10.1990, s. 14

- komission asetus (ETY) N:o 3561/90, annettu 11 päivänä joulukuuta 1990, tiettyjen keraamisten tuotteiden alkuperän määrittämisestä(103),

(103) EYVL N:o L 347, 12.12.1990, s. 10

- komission asetus (ETY) N:o 3620/90, annettu 14 päivänä joulukuuta 1990, tiettyjen kotieläinten tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan tai muiden osien alkuperän määrittämisestä(104),

(104) EYVL N:o L 351, 15.12.1990, s. 25

- komission asetus (ETY) N:o 3672/90, annettu 18 päivänä joulukuuta 1990, kuula-, rulla- ja neulalaakereiden alkuperän määrittämisestä(105),

(105) EYVL N:o L 356, 19.12.1990, s. 30

- komission asetus (ETY) N:o 3716/90, annettu 19 päivänä joulukuuta 1990, tullivelan maksamisen varmistamiseksi annettavista vakuuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4046/89 soveltamista koskevista tietyistä säännöksistä(106),

(106) EYVL N:o L 358, 21.12.1990, s. 48

- komission asetus (ETY) N:o 3796/90, annettu 28 päivänä joulukuuta 1990, jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamista tiedoista, jotka koskevat tavaroiden luokittelua yhdistettyyn nimikkeistöön, annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1715/90 soveltamista koskevista säännöksistä(107), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2674/92(108),

(108) EYVL N:o L 271, 16.9.1992, s. 5

(107) EYVL N:o L 365, 28.12.1990, s. 17

- komission asetus (ETY) N:o 1364/91, annettu 24 päivänä toukokuuta 1991, yhdistetyn nimikkeistön XI jakson tekstiiliaineiden ja niistä valmistettujen tavaroiden alkuperästä(109),

(109) EYVL N:o L 130, 25.5.1991, s. 18

- komission asetus (ETY) N:o 1365/91, annettu 24 päivänä toukokuuta 1991, puuvillalintterien, kyllästettyjen huopien ja kuitukankaiden, nahkavaatteiden, jalkineiden ja tekstiiliainetta olevien kellonrannekkeiden alkuperän määrittämisestä(110),

(110) EYVL N:o L 130, 25.5.1991, s. 28

- komission asetus (ETY) N:o 1593/91, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1991, TIR-carnet"iden ja ATA-carnet"iden käytöstä passitusasiakirjoina yhteisössä annetun neuvoston asetuksen N:o 719/91 soveltamista koskevista säännöksistä(111),

(111) EYVL N:o L 148, 13.6.1991, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 1656/91, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1991, tiettyjen sisäisen jalostuksen tai tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen toimintojen erityisistä soveltamista koskevista säännöksistä(112),

(112) EYVL N:o L 151, 15.6.1991, s. 39

- komission asetus (ETY) N:o 2164/91, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1991, tuonti- tai vientitullien maksamisvel- voitteen sisältävään tullimenettelyyn ilmoitetuista tavaroista velalliselta kantamatta jääneiden tuonti- tai vientitullien kantamisesta jälkitullauksin annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1697/79 5 artiklan 2 kohdan soveltamista koskevista säännöksistä(113),

(113) EYVL N:o L 201, 24.7.1991, s. 16

- komission asetus (ETY) N:o 2228/91, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1991, tietyistä sisäisestä jalostusmenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1999/85 soveltamista koskevista säännöksistä(114), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3709/92(115),

(115) EYVL N:o L 378, 21.12.1992, s. 6

(114) EYVL N:o L 210, 31.7.1991, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 2249/91, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1991, tietyistä kuljetusvälineiden väliaikaisen maahantuonnin menettelyistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1855/89 soveltamista koskevista säännöksistä(116),

(116) EYVL N:o L 204, 27.7.1991, s. 31

- komission asetus (ETY) N:o 2365/91, annettu 31 päivänä heinäkuuta 1991, edellytyksistä ATA-carnet"n käyttämiseksi tavaroiden väliaikaisessa maahantuonnissa yhteisön tullialueelle sekä väliaikaisessa viennissä tältä alueelta(117),

(117) EYVL N:o L 216, 3.8.1991, s. 24

- komission asetus (ETY) N:o 3717/91, annettu 18 päivänä joulukuuta 1991, niiden tavaroiden luettelosta, joihin voidaan soveltaa tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen mahdollistavaa menettelyä(118), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 209/93(119),

(119) EYVL N:o L 25, 2.2.1993, s. 18

(118) EYVL N:o L 351, 20.12.1991, s. 23

- komission asetus (ETY) N:o 343/92, annettu 22 päivänä tammikuuta 1992, "alkuperätuotteen" käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä Kroatian ja Slovenian tasavaltojen sekä Jugoslavian tasavaltojen Bosnia-Herzegovinan ja Makedonian alkuperätuotteiden tuonnissa yhteisöön(120), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3660/92(121),

(121) EYVL N:o L 370, 19.12.1992, s. 11

(120) EYVL N:o L 38, 14.2.1992, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 1214/92, annettu 21 päivänä huhtikuuta 1992, yhteisön passitusmenettelyn soveltamista koskevista säännöksistä ja yksinkertaistamistoimenpiteistä(122), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3712/92(123),

(123) EYVL N:o L 378, 23.12.1992, s. 15

(122) EYVL N:o L 132, 16.5.1992, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 1823/92, annettu 3 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön sisäisen lentomatkan suorittavien henkilöiden käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin mat- katavaroihin sekä yhteisön sisäisen merimatkan suorittavien henkilöiden matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten ja muodollisuuksien lakkauttamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3925/91 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(124),

(124) EYVL N:o L 185, 4.7.1992, s. 8

- komission asetus (ETY) N:o 2453/92, annettu 31 päivänä heinäkuuta 1992, yhtenäisestä hallinnollisesta asiakirjasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 717/91 soveltamista koskevista säännöksistä(125), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 607/93(126),

(126) EYVL N:o L 65, 17.3.1993, s. 5

(125) EYVL N:o L 249, 28.8.1992, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 2674/92, annettu 15 päivänä syyskuuta 1992, jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamista tiedoista, jotka koskevat tavaroiden luokittelua tullinimikkeistöön annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1715/90 soveltamista koskevien säännösten täydentämisestä(127),

(127) EYVL N:o L 271, 16.9.1992, s. 1

- komission asetus (ETY) N:o 2713/92, annettu 17 päivänä syyskuuta 1992, tavaroiden liikkumisesta yhteisön tullialueen tiettyjen osien välillä(128),

(128) EYVL N:o L 275, 18.9.1992, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 3269/92, annettu 10 päivänä marraskuuta 1992, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/92 161, 182 ja 183 artiklan soveltamista vientimenettelyn, jälleenviennin ja yhteisön tullialueelta vietävien tavaroiden osalta koskevista säännöksistä(129),

(129) EYVL N:o L 326, 12.11.1992, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 3566/92, annettu 8 päivänä joulukuuta 1992, tavaroiden käytön ja/tai käyttötarkoituksen valvontaa edellyttävien yhteisön määräysten soveltamiseksi käytettävistä asiakirjoista(130),

(130) EYVL N:o L 362, 11.12.1992, s. 11

- komission asetus (ETY) N:o 3689/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992, TIR-carnet"iden ja ATA-carnet"iden käytöstä passitusasiakirjoina yhteisössä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 719/91 ja väliaikaisen maahantuonnin menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3599/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(131),

(131) EYVL N:o L 374, 22.12.1992, s. 14

- komission asetus (ETY) N:o 3691/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992, TIR-carnet"iden ja ATA-carnet"iden käytöstä passitusasiakirjoina yhteisössä annetun neuvos- ton asetuksen (ETY) N:o 719/91 ja väliaikaisen maahantuonnin menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3599/92 soveltamista koskevista säännöksistä(132),

(132) EYVL N:o L 374, 22.12.1992, s. 25

- komission asetus (ETY) N:o 3710/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992, suspensiojärjestelmässä käytettävään sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden tai tuotteiden siirtomenettelyistä(133),

(133) EYVL N:o L 378, 23.12.1992, s. 9

- komission asetus (ETY) N:o 3903/92, annettu 21 päivänä joulukuuta 1992, tullausarvoon sisällytettävistä ilmakuljetuskustannuksista(134).

(134) EYVL N:o L 393, 31.12.1992, s. 1

914 artikla

Viittauksia kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

915 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1994.

Asetuksen 791 artiklan 2 kohtaa lakataan soveltamasta 1 päivästä tammikuuta 1995.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä heinäkuuta 1993.

Komission puolesta

Christiane SCRIVENER

Komission jäsen

>VIITTAUS KAAVIOON>