22005A1230(04)

Käännös

Kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskeva

Sopimus

JOHDANTO-OSA

TÄMÄN SOPIMUKSEN OSAPUOLET, jotka

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) ilmaistujen, asiaan liittyvien kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisesti kaikki valtiot ovat velvollisia joko yksin tai yhteistyössä muiden valtioiden kanssa toteuttamaan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisessä ja hoidossa tarvittavat toimenpiteet,

MUISTAVAT vuonna 1992 annetun ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julkilausuman periaatteet ja halun panna täytäntöön vuoden 1995 FAO:n yleiskokouksessa hyväksytyn vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen periaatteet ja vaatimukset,

KOROSTAVAT kansainvälisen yhteisön poliittista tahtoa lisätä kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta vuoden 1993 FAO:n yleiskokouksessa hyväksytyn sopimuksen mukaisesti, jolla edistetään avomerellä kalastavien alusten kansainvälisten kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista,

TOTEAVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien 50. yleiskokouksessa on hyväksytty päätöslauselman A/RES/50/24 mukaisesti sopimus 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien määräysten täytäntöönpanosta ('hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien sopimus'),

VAHVISTAVAT La Jollan sopimuksella vuonna 1992 ja Panaman julistuksella vuonna 1995 tehdyt sitoumukset,

PAINOTTAVAT tavoitetta poistaa delfiinikuolleisuus tonnikalan kurenuottakalastuksessa itäisellä Tyynellämerellä ja löytää ekologisesti järkeviä tapoja pyydystää suuria keltaevätonnikaloja ilman delfiinisivusaaliita,

OTTAVAT HUOMIOON tonnikalan pyytämisen merkityksen ravinto- ja tulolähteenä osapuolten väestöille sekä sen, että säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden on vastattava näitä tarpeita ja niiden yhteydessä on otettava huomioon kyseisten toimenpiteiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset,

TUNNUSTAVAT La Jollan sopimuksen ansiosta saavutetun tahattoman delfiinikuolleisuuden jyrkän vähenemisen,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tieteellisen näytön perusteella La Jollan sopimuksessa määrättyjen ja Panaman julistuksessa mainittujen asetusten ja menettelyjen mukaisesti toteutettu delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyyntitekniikka on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi suojella delfiinejä ja käyttää järkevästi itäisen Tyynenmeren tonnikalavaroja,

VAHVISTAVAT, että monenvälinen yhteistyö on tehokkain keino saavuttaa meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön tähtäävät tavoitteet, ja

OVAT SITOUTUNEET varmistamaan itäisen Tyynenmeren tonnikalavarojen kestävyyden ja vähentämään asteittain itäisen Tyynenmeren tonnikalan kalastuksessa esiintyvää tahatonta delfiinikuolleisuutta tavoitteena sen poistaminen kokonaan; välttämään ja vähentämään mahdollisimman hyvin nuorten tonnikalojen tahatonta pyyntiä ja pois heittämistä sekä tahatonta muiden kuin kohdelajien pyyntiä, ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. "Tonnikalalla" tarkoitetaan Scombroidei-alalahkon lajeja (Klawe, 1980) Scomber-sukua lukuun ottamatta.

2. "Delfiineillä" tarkoitetaan Delphinidae-heimon lajeja, joita esiintyy keltaevätonnikalan kalastuksen yhteydessä sopimusalueella.

3. "Aluksella" tarkoitetaan alusta, jota käytetään tonnikalan kurenuottakalastuksessa.

4. "Osapuolilla" tarkoitetaan valtioita tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jotka ovat suostuneet sitoutumaan tähän sopimukseen ja joiden osalta tämä sopimus on voimassa.

5. "Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä" tarkoitetaan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa osioissa mukaan lukien valtuudet tehdä näitä asioita koskevia kyseisen järjestön jäsenvaltioita sitovia päätöksiä.

6. "IATTC:llä" tarkoitetaan Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiota (Inter-American Tropical Tuna Commission).

7. "La Jollan sopimuksella" tarkoitetaan oikeudellista asiakirjaa, joka on hyväksytty kesäkuussa 1992 pidetyssä hallitustenvälisessä kokouksessa.

8. "Kansainvälisellä delfiinien suojeluohjelmalla" tarkoitetaan kansainvälistä ohjelmaa, joka on laadittu tämän sopimuksen nojalla ja joka perustuu La Jollan sopimukseen sellaisena kuin se on virallistettuna, muutettuna ja laajennettuna Panaman julistuksella.

9. "Aluksella toimivia tarkkailijoita koskevalla ohjelmalla" tarkoitetaan liitteessä II määritettyä ohjelmaa.

10. "Panaman julistuksella" tarkoitetaan Panama Cityssä Panaman tasavallassa 4 päivänä lokakuuta 1995 allekirjoitettua julistusta.

11. "Johtajalla" tarkoitetaan IATTC:n tutkimusjohtajaa.

II artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on

1. vuotuiset ylärajat asettamalla vähentää asteittain tahatonta delfiinikuolleisuutta sopimusalueella tapahtuvassa tonnikalan kurenuottakalastuksessa tavoitteena sen poistaminen kokonaan;

2. pyrkiä poistamaan delfiinikuolleisuus tässä kalastuksessa etsimällä ekologisia tapoja pyydystää suuria keltaevätonnikaloja ilman delfiinisivusaaliita; ja

3. varmistaa tonnikalavarojen pitkän aikavälin kestävyys sopimusalueella ja tähän kalastukseen liittyvien meren elollisten luonnonvarojen kestävyys ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä, ja erityisesti muun muassa se, että nuorten tonnikalojen sekä muiden kuin kohdelajien sivusaaliita ja pois heittämistä vältetään, vähennetään ja minimoidaan.

III artikla

Sopimuksen soveltamisalue

Tämän sopimuksen soveltamisalue ("sopimusalue") määritellään liitteessä I.

IV artikla

Yleiset toimenpiteet

IATTC:n puitteissa osapuolet

1. toteuttavat toimenpiteitä ekosysteemien säilyttämisen varmistamiseksi sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tonnikalavarojen ja sopimusalueella tapahtuvaan tonnikalan kurenuottakalastukseen liittyvien muiden meren elollisten luonnonvarojen kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä, ja käyttävät tämän toimintansa perustana parasta käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa sekä noudattavat FAO:n vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen asiaa koskevien säädösten sekä hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen mukaista ennalta varautuvaa lähentymistapaa. Kyseiset toimenpiteet toteutetaan niin, että niillä kyetään pitämään pyydettävien kantojen biomassa vähintään sellaisella tasolla tai palauttamaan se vähintään sellaiselle tasolle, että se voi tuottaa mahdollisimman suuren kestävän saaliin, ja toimenpiteiden tavoitteena on pyydettäviin kantoihin yhteydessä olevien kantojen biomassan pitäminen vähintään sellaisella tasolla tai palauttaminen vähintään sellaiselle tasolle, että se takaa mahdollisimman suuren kestävän saaliin; ja

2. toteuttavat mahdollisuuksiensa mukaan toimenpiteet, joilla voidaan arvioida nuorten keltaevätonnikalojen ja muiden meren elollisiin luonnonvaroihin kuuluvien kantojen pyyntiä saaliina ja sivusaaliina sopimusalueella tapahtuvassa kurenuottakalastuksessa ja päättävät VI artiklan mukaisista toimista, joilla muun muassa vältetään ja vähennetään mahdollisimman paljon nuorten keltaevätonnikalojen ja muiden kuin saalislajien pyyntiä sivusaaliina kaikkien kyseisten lajien säilymisen takaamiseksi pitkällä aikavälillä ottaen huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet ekosysteemissä.

V artikla

Kansainvälinen delfiinien suojeluohjelma

Kansainvälisen delfiinien suojeluohjelman mukaisesti ja tämän sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat muun muassa

1. rajoittamaan tahatonta delfiinikuolleisuutta sopimusalueella tapahtuvassa kurenuottakalastuksessa korkeintaan 5000 vuosittaiseen tapaukseen ottamalla käyttöön ja toteuttamalla toimenpiteitä, joita ovat

a) sellaisen järjestelmän luominen, jolla kannustetaan alusten päälliköitä edelleen alentamaan tahatonta delfiinikuolleisuutta tavoitteena poistaa kokonaan tämän kalastuksen yhteydessä esiintyvä delfiinikuolleisuus,

b) sellaisen IATTC:n piirissä alusten päälliköille ja miehistölle toteutettavan koulutus- ja todistusjärjestelmän luominen, jossa käsitellään pyydyksiä ja niiden käyttöä sekä menetelmiä delfiinien pelastamiseksi ja turvaamiseksi,

c) pyydysten, laitteiden ja kalastusmenetelmien parantamiseksi tehtävän tutkimuksen edistäminen ja tukeminen IATTC:n piirissä, ja erityisesti sellaisten, joita käytetään delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyynnissä,

d) tasapuolisen järjestelmän laatiminen delfiinikuolleisuuden vuotuisia ylärajoja vastaavien delfiinikuolleisuuden enimmäisrajojen vahvistamiseksi liitteiden III ja IV mukaisesti,

e) osapuolten alusten, joille on vahvistettu delfiinien kuolleisuuden enimmäisraja tai jotka toimivat muuten sopimusalueella, velvoittaminen noudattamaan liitteessä VIII määrättyjä toimintaehtoja,

f) järjestelmän luominen sekä sellaisten tonnikalasaaliiden jäljittämiseksi ja tarkastamiseksi, jotka on pyydystetty aiheuttamalla delfiineille kuolemia tai vakavia vammoja että sellaisten, joille tällaisia vahinkoja ei ole aiheutettu, liitteessä IX määrättyjen perusteiden mukaisesti,

g) osapuolten tämän sopimuksen nojalla keräämien täydellisten ja ajankohtaisten tieteellisten tutkimustietojen vaihto, ja

h) suurten keltaevätonnikalojen sellaisten ekologisten pyyntimenetelmien tutkimus, joilla vältetään delfiinisivusaaliit;

2. vuotuisten kantakohtaisten delfiinikuolleisuuden ylärajojen vahvistaminen ja kyseisten ylärajojen vaikutusten uudelleen tarkastelu ja arviointi liitteen III mukaisesti; ja

3. toimenpiteiden uudelleen tarkastelu osapuolten kokouksessa.

VI artikla

Meren elollisten luonnonvarojen kestävyys

Osapuolet sitoutuvat IV artiklan mukaisesti kehittämään ja panemaan täytäntöön IATTC:n piirissä toteutettavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan pitkällä aikavälillä sellaisten meren elollisten luonnonvarojen kestävyys, jotka liittyvät sopimusalueella tapahtuvaan tonnikalan kurenuottakalastukseen, ottaen huomioon lajien välinen vuorovaikutus ekosysteemissä. Tätä tarkoitusta varten osapuolet sitoutuvat muun muassa

1. kehittämään ja toteuttamaan ohjelman, jolla nuorten tonnikalojen ja muiden kuin saalislajien pyyntiä sivusaaliina sopimusalueella arvioidaan ja seurataan ja jolla pyynti saatetaan mahdollisimman vähäiseksi;

2. niin laajalti kuin mahdollista kehittämään valikoivia, ympäristön kannalta turvallisia ja kustannustehokkaita kalastuspyydyksiä ja ‐menetelmiä sekä vaatimaan niiden käyttöä;

3. vaatimaan sopimusalueella toimivia aluksiaan vapauttamaan elävinä tahattomasti pyydetyt merikilpikonnat ja muut vaarassa olevat tai uhanalaiset lajit aina kun se on mahdollista; ja

4. pyytämään IATTC:ltä tutkimusten aloittamista sen arvioimiseksi, vaarantaako sopimusalueella toimivien alusten kalastuskapasiteetti tonnikalakantojen ja muiden kalastukseen liittyvien meren elollisten luonnonvarojen kestävyyden ja mikäli näin on, tutkimaan mahdollisia toimenpiteitä ja suosittelemaan niiden käyttöönottoa aina, kun se on tarpeellista.

VII artikla

Täytäntöönpano kansallisella tasolla

Kukin osapuoli ottaa omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti käyttöön tarpeelliset toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän sopimuksen täytäntöönpano ja noudattaminen mukaan lukien tarvittaessa asiaa koskevien lakien ja asetusten säätäminen.

VIII artikla

Osapuolten kokoukset

1. Osapuolet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita ja tekemään kaikki niitä koskevat päätökset.

2. Osapuolten varsinainen kokous pidetään vähintään kerran vuodessa ja mieluimmin IATTC:n kokouksen yhteydessä.

3. Osapuolet voivat pitää myös ylimääräisiä kokouksia aina kun se katsotaan tarpeelliseksi. Nämä kokoukset kutsutaan koolle minkä tahansa osapuolen pyynnöstä, jos enemmistö osapuolista antaa pyynnölle tukensa.

4. Osapuolten kokous pidetään, jos kokous on päätösvaltainen. Päätösvaltaisuus saavutetaan, kun osapuolten enemmistö on läsnä. Tätä sääntöä sovelletaan myös tämän sopimuksen mukaisesti perustettujen avustavien elinten kokouksiin.

5. Kokoukset pidetään espanjan ja englannin kielellä ja osapuolten kokouksen asiakirjat laaditaan kummallakin mainitulla kielellä.

IX artikla

Päätöksenteko

Kaikki VIII artiklan mukaisesti koolle kutsutuissa osapuolten kokouksissa tehdyt päätökset on tehtävä yksimielisesti.

X artikla

Neuvoa-antava tieteellinen lautakunta

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustetun neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan tehtävät on lueteltu liitteessä V. Neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan kokoonpanossa ja toiminnassa noudatetaan liitteen V määräyksiä.

XI artikla

Kansalliset neuvoa-antavat tieteelliset komiteat

1. Kukin osapuoli perustaa lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti kansallisen neuvoa-antavan tieteellisen komitean, joka koostuu yksityishenkilöinä toimivista pätevistä asiantuntijoista, muun muassa pätevistä tiedemiehistä, jotka tulevat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä valtioista riippumattomista järjestöistä.

2. Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden toimintaan kuuluvat muun muassa liitteessä VI määrätyt tehtävät.

3. Osapuolet varmistavat, että kansalliset neuvoa-antavat tieteelliset komiteat toimivat yhteistyössä pitämällä hyvissä ajoin säännöllisiä kokouksia tarkastellessaan hankittuja tietoja ja kalakantojen tilaa sekä antaessaan neuvoja tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mainitut kokoukset pidetään vähintään kerran vuodessa osapuolten varsinaisen kokouksen yhteydessä.

XII artikla

Kansainvälinen arviointiryhmä

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustetun kansainvälisen arviointiryhmän tehtävistä määrätään liitteessä VII. Kansainvälisen arviointiryhmän kokoonpanossa ja toiminnassa noudatetaan liitteen VII määräyksiä.

XIII artikla

Aluksella toimivien tarkkailijoiden ohjelma

La Jollan sopimuksen mukaisesti perustettua aluksella olevia tarkkailijoita koskevaa ohjelmaa toteutetaan liitteen II määräysten mukaisesti.

XIV artikla

IATTC:n tehtävä

Koska IATTC:lle on varattu keskeinen tehtävä tämän sopimuksen täytäntöönpanon koordinoinnissa, osapuolet pyytävät IATTC:tä antamaan muun muassa sihteeristönsä tukea ja hoitamaan muita toimintoja, jotka on mainittu tässä sopimuksessa tai joista on sovittu tämän sopimuksen nojalla.

XV artikla

Rahoitus

Osapuolet osallistuvat tämän sopimuksen tavoitteiden kannalta tarpeellisiin kustannuksiin ottamalla käyttöön ja keräämällä aluksilta maksuja, joiden tasosta osapuolet päättävät, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden vapaaehtoisten rahoitusmuotojen käyttöä.

XVI artikla

Päätöksen noudattaminen

1. Kukin osapuoli varmistaa toimivaltaansa kuuluvien alusten osalta, että ne noudattavat tehokkaasti tässä sopimuksessa määrättyjä tai tämän sopimuksen nojalla käyttöön otettuja toimenpiteitä. Kukin osapuoli varmistaa erityisesti muun muassa vuosittaisen todistus- ja tarkastusohjelman avulla, että sen lainkäyttövaltaan kuuluvat alukset noudattavat

a) liitteessä VIII määrättyjä toimintaa koskevia vaatimuksia; ja

b) liitteessä II määrättyjä aluksella oleviin tarkkailijoihin liittyviä vaatimuksia.

2. Sopimuksen rikkomustapauksissa kukin osapuoli soveltaa kansainvälisen arviointiryhmän suositukset huomioon ottaen ja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vaikutukseltaan riittävän ankaria rangaistuksia varmistaakseen tämän sopimuksen määräysten ja niiden nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden noudattamisen sekä estääkseen sopimuksen rikkojia saamasta lainvastaisesta toiminnastaan hyötyä. Kyseisiin rangaistuksiin kuuluu vakavien rikkomusten osalta kalastusoikeuden epääminen taikka sen tilapäinen tai lopullinen peruuttaminen.

3. Osapuolet ottavat käyttöön alusten päälliköille ja miehistöille suunnattuja kannustimia, jotka edistävät tämän sopimuksen noudattamista ja sen tavoitteiden saavuttamista.

4. Osapuolet toteuttavat yhdessä La Jollan sopimuksen mukaisiin päätöksiin perustuvia toimenpiteitä tämän sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi.

5. Kukin osapuoli ilmoittaa viipymättä kansainväliselle arviointiryhmälle tämän sopimuksen nojalla päättämistään täytäntöönpanotoimista ja niiden tuloksista.

XVII artikla

Avoimuus

1. Osapuolet edistävät tämän sopimuksen täytäntöönpanossa avoimuutta, tarvittaessa julkisella osallistumisella.

2. Hallitustenvälisten järjestöjen edustajille ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvista valtioista riippumattomien järjestöjen edustajille annetaan mahdollisuus osallistua VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuihin osapuolten kokouksiin tarkkailijoina tai tarpeen mukaan muulla tavoin liitteessä X määrättyjen ohjeiden ja perusteiden mukaisesti. Kyseiset hallitustenväliset järjestöt ja valtioista riippumattomat järjestöt saavat asiaa koskevat tiedot nopeasti käytettäväkseen noudattaen tällaisen tiedon saatavuutta koskevia menettelyohjeita, joita osapuolet voivat hyväksyä.

XVIII artikla

Luottamuksellisuus

1. Osapuolten kokouksessa laaditaan luottamuksellisuutta koskevat säännöt kaikkien niiden elinten osalta, joille on myönnetty pääsy tähän sopimukseen liittyviin tietoihin.

2. Mahdollisista 1 kohdan mukaisesti määrätyistä luottamuksellisuutta koskevista säännöistä huolimatta kaikilla henkilöillä, joilla on pääsy kyseisiin luottamuksellisiin tietoihin, on asianomaisen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä oikeus paljastaa kyseisiä tietoja oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn yhteydessä.

XIX artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa tai muiden järjestelyjen yhteydessä

Osapuolet toimivat yhteistyössä osa-alueellisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten kalavarojen suojelu- ja hoitojärjestöjen kanssa ja vastaavien järjestelyjen yhteydessä edistääkseen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

XX artikla

Riitojen ratkaisu

1. Osapuolet toimivat yhteistyössä estääkseen riitojen syntymistä. Jokainen osapuoli voi neuvotella yhden tai useamman toisen osapuolen kanssa mistä tahansa riidasta, joka liittyy tämän sopimuksen määräysten tulkintaan tai soveltamiseen, saavuttaakseen mahdollisimman pian kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

2. Jos riita ei ratkea tällaisten neuvottelujen tuloksena kohtuullisessa ajassa, kyseiset osapuolet neuvottelevat keskenään mahdollisimman pian riidan ratkaisemiseksi millä tahansa osapuolten yhteisesti sopimalla rauhanomaisella keinolla, joka on sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden kanssa.

XXI artikla

Valtioiden oikeudet

Mitään tämän sopimuksen määräystä ei saa tulkita tavalla, joka heikentää tai horjuttaa jonkin valtion kansainvälisen oikeuden mukaista riippumattomuutta, itsemääräämisoikeutta tai lainkäyttövaltaa taikka sen asemaa tai näkökantoja kansainväliseen merioikeuteen liittyvissä asioissa.

XXII artikla

Muut kuin osapuolet

1. Osapuolet kehottavat kaikkia valtioita ja tämän sopimuksen XXIV artiklassa tarkoitettuja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, liittymään tähän sopimukseen tai hyväksymään sen kanssa yhdenmukaiset lait ja asetukset.

2. Osapuolet toimivat yhteistyössä tämän sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti estääkseen sellaisia aluksia, jotka purjehtivat muiden valtioiden kuin tämän sopimuksen osapuolten lipun alla, harjoittamasta toimintaa, joka heikentää tämän sopimuksen tehokasta toteutumista. Tässä tarkoituksessa osapuolet kiinnittävät muiden toimien ohella muiden kuin osapuolten huomiota niiden alusten harjoittamaan kyseiseen toimintaan.

3. Osapuolet vaihtavat keskenään tietoja joko suoraan tai johtajan välityksellä muiden kuin osapuolten lipun alla purjehtivien alusten toiminnasta, joka heikentää tämän sopimuksen tehokasta toteutumista.

XXIII artikla

Liitteet

Liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta ja jollei toisin nimenomaan määrätä, viittaus tähän sopimukseen sisältää viittauksen myös sen liitteisiin.

XXIV artikla

Allekirjoittaminen

Tämän sopimuksen voivat allekirjoittaa Washingtonissa 21 päivän toukokuuta 1998 ja 14 päivän toukokuuta 1999 välisenä aikana sellaiset valtiot, joiden rannikko rajoittuu sopimusalueeseen, ja sellaiset valtioiden ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat IATTC:n jäseniä tai joiden alukset harjoittavat tonnikalan pyyntiä sopimusalueella aikana, jona sopimus on avoinna allekirjoitettavaksi.

XXV artikla

Ratifiointi, hyväksyminen tai vahvistaminen

Tämän sopimuksen allekirjoittajien on ratifioitava tai hyväksyttävä se omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti.

XXVI artikla

Liittyminen

Tähän sopimukseen voi liittyä mikä tahansa sellainen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka täyttää XXIV artiklassa määrätyt ehdot tai joka muuten osapuolten tekemän päätöksen mukaisesti kutsutaan liittymään sopimukseen.

XXVII artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan, kun neljäs sen ratifiointia tai hyväksymistä tai liittymistä merkitsevä asiakirja talletetaan tallettajan haltuun.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ajankohdan jälkeen tämä sopimus tulee kunkin sellaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka täyttää XXVI artiklassa määrätyt ehdot, voimaan sillä hetkellä, kun asianomainen valtio tallettaa ratifiointia, hyväksymistä tai liittymistä merkitsevän asiakirjansa.

XXVIII artikla

Varaumat

Tähän sopimukseen ei voida tehdä varaumia.

XXIX artikla

Väliaikainen soveltaminen

1. Tätä sopimusta soveltavat väliaikaisesti ne valtiot tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka antavat suostumuksensa sen väliaikaiseen soveltamiseen ilmoittamalla tästä tallettajalle kirjallisesti. Tällainen väliaikainen soveltaminen tulee voimaan ilmoituksen vastaanottopäivänä.

2. Valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy tämän sopimuksen tullessa voimaan asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta tai asianomaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön ilmoitettua tallettajalle kirjallisesti aikomuksestaan päättää väliaikainen soveltaminen.

XXX artikla

Muutokset

1. Mikä tahansa osapuoli voi ehdottaa tämän sopimuksen muuttamista toimittamalla ehdotetun muutostekstin tallettajalle vähintään kuusikymmentä päivää ennen osapuolten kokousta. Tallettaja toimittaa kaikille muille osapuolille jäljennöksen tästä tekstistä.

2. Tämän sopimuksen muutokset, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksessa yksimielisesti, tulevat voimaan päivänä, jona kaikki osapuolet ovat tallettaneet tallettajalle ratifiointia tai hyväksymistä merkitsevän asiakirjansa.

3. Jolleivät osapuolet toisin päätä, tämän sopimuksen liitteitä voidaan muuttaa yksimielisellä päätöksellä missä tahansa osapuolten kokouksessa. Jollei toisin päätetä, liitteen muutokset tulevat voimaan kaikkien osapuolten osalta silloin, kun ne on hyväksytty.

XXXI artikla

Irtisanominen

Mikä tahansa osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti milloin tahansa sen jälkeen, kun sopimus on asianomaisen osapuolen osalta ollut voimassa 12 kuukautta, antamalla tallettajalle kirjallisen irtisanomisilmoituksen. Tallettaja ilmoittaa irtisanomisesta muille osapuolille 30 päivän kuluessa siitä, kun irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua sitä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

XXXII artikla

Tallettaja

Tämän sopimuksen alkuperäiset tekstit talletetaan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen haltuun, joka lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset niistä sopimuksen allekirjoittajille ja osapuolille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat kukin hallituksensa asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Washingtonissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä toukokuuta 1998 englannin ja espanjan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

--------------------------------------------------

LIITE I

SOPIMUSALUE

Sopimusalue käsittää Tyynenmeren alueen, jota rajoittaa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan rannikko sekä seuraavat linjat:

a) 40o pohjoista leveyttä oleva leveyspiiri Pohjois-Amerikan rannikolta pisteeseen, jossa se leikkaa 150o läntistä pituutta olevan pituuspiirin;

b) 150o läntistä pituutta oleva pituuspiiri paikkaan, jossa se leikkaa 40o eteläistä leveyttä olevan leveyspiirin; ja

c) 40o eteläistä leveyttä oleva leveyspiiri Etelä-Amerikan rannikkoon saakka.

--------------------------------------------------

LIITE II

ALUKSELLA TOIMIVIA TARKKAILIJOITA KOSKEVA OHJELMA

1. Osapuolet pitävät yllä tämän liitteen määräysten mukaista aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaa ohjelmaa. Osana tätä ohjelmaa kukin osapuoli voi myös pitää yllä omaa tämän liitteen määräysten mukaista kansallista tarkkailijaohjelmaansa.

2. Kukin osapuoli edellyttää, että sen sopimusalueella toimivilla aluksilla, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), on oltava mukana tarkkailija jokaisella sopimusalueelle tehtävällä kalastusmatkalla. Vähintään 50 prosenttia kunkin osapuolen aluksilla olevista tarkkailijoista on oltava IATTC:n tarkkailijoita; loput voivat kuulua osapuolen kansalliseen tarkkailijaohjelmaan, joka perustuu tässä liitteessä esitettyihin perusteisiin tai mihin tahansa muihin osapuolten kokouksessa määritettyihin perusteisiin.

3. Kaikkien tarkkailijoiden on

a) oltava osapuolten määräämissä ohjeissa vaaditun teknisen koulutuksen saaneita;

b) oltava jonkin osapuolen kansalaisia tai kuuluttava IATTC:n tieteelliseen henkilöstöön;

c) kyettävä suorittamaan tämän liitteen 4 kohdassa luetellut tehtävät; ja

d) kuuluttava IATTC:n ylläpitämään tarkkailijoiden luetteloon tai, jos he kuuluvat kansalliseen tarkkailijaohjelmaan, asianomaisen osapuolen ylläpitämään tarkkailijoiden luetteloon.

4. Tarkkailijoiden tehtäviä ovat muun muassa

a) kerätä kaikki tarkkailun kohteena olevan aluksen kalastustoimintaan liittyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta olennaiset tiedot;

b) antaa tarkkailun kohteena olevan aluksen päällikön käytettäväksi kaikki osapuolten tämän sopimuksen nojalla määräämät toimenpiteet;

c) antaa tarkkailun kohteena olevan aluksen päällikön käytettäväksi kyseistä alusta koskevat delfiinikuolleisuustilastot;

d) laatia kertomukset tämän kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista ja antaa aluksen päällikölle mahdollisuus sisällyttää kyseisiin kertomuksiin kaikki tämän aiheellisiksi katsomat tiedot;

e) toimittaa kyseiset kertomukset asianomaisen maan kansallisen ohjelman johtajalle käytettäväksi tämän sopimuksen liitteen VII 1 kohdan mukaisesti; ja

f) suorittaa muut vastaavat tehtävät, joista osapuolet ovat sopineet.

5. Tarkkailijoiden on

a) muissa kuin tämän liitteen 4 kohdan d ja e alakohdan vaatimuksiin liittyvissä tapauksissa käsiteltävä luottamuksellisena kaikkia tietoja, jotka liittyvät alusten ja alusten omistajien kalastustoimintaan sekä sitouduttava kirjallisesti noudattamaan tätä vaatimusta ehtona tarkkailijaksi nimittämiselle;

b) noudatettava sen osapuolen lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia, jonka toimivaltaan tarkkailun kohteena oleva alus kuuluu, jolleivät kyseiset vaatimukset ole ristiriidassa tämän liitteen määräysten kanssa;

c) pidättäydyttävä antamasta tai vahvistamasta kyseisen aluksen kalastustoimintaan liittyvää todistusta tai muuta asiakirjaa, jolleivät osapuolet ole sellaista hyväksyneet; ja

d) noudatettava aluksen koko henkilökuntaa koskevaa arvojärjestystä ja yleistä säännöstöä, jolleivät kyseiset säännöt vaikeuta tarkkailijoiden tässä liitteessä kuvattujen tehtävien hoitoa tai tämän liitteen 6 kohdassa lueteltujen laivan henkilökuntaa koskevien velvoitteiden noudattamista.

6. Osapuolten ja alusten päälliköiden on noudatettava muun muassa seuraavia tarkkailijoihin liittyviä velvoitteita:

a) tarkkailijoille on sallittava yhteys aluksen henkilökuntaan ja liitteessä VIII määritellyt pyydykset ja laitteet on saatettava heidän saatavilleen;

b) jotta tarkkailijat voivat suorittaa 4 kohdassa luetellut tehtävänsä, heidän saatavilleen on pyynnöstä saatettava myös seuraavat laitteet, mikäli niitä on tarkkailtavana olevalla aluksella:

i) satelliittinavigointilaitteet,

ii) tutkan näyttöruudut silloin, kun ne ovat käytössä,

iii) tehokkaat kiikarit myös delfiinien takaa-ajon ja saartamisen aikana niiden tunnistamisen helpottamiseksi, jolleivät kyseiset laitteet ole tuolloin aluksen miehistön käytössä, ja

iv) sähköiset viestintälaitteet;

c) tarkkailijoilla on oltava pääsy aluksen työskentelykannelle verkkoja ja kaloja nostettaessa ja heidän ulottuvilleen on saatettava kaikki pyynnin aikana alukseen nostetut elävät tai kuolleet yksilöt biologisten näytteiden keräämistä varten aluksella toimivia tarkkailijoita koskevan ohjelman mukaisesti tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten osana kansallista tarkkailijaohjelmaa muuten asettamien vaatimusten mukaisesti;

d) tarkkailijoille on tarjottava ylläpito mukaan lukien majoitus, ruoka ja asianmukaiset saniteettitilat, joiden taso vastaa miehistön käytettävissä olevaa tasoa;

e) tarkkailijoille on tarjottava riittävät tilat aluksen komentosillalta tai ohjaushytistä kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävän suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta; ja

f) osapuolten on varmistettava, etteivät alusten päälliköt, miehistö tai omistajat tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estä eivätkä uhkaile häntä, sekaannu hänen toimintaansa tai vaikuta siihen eivätkä lahjo tai yritä lahjoa häntä.

7. Sopimuspuolten on

a) varmistettava, että kaikki niiden asianomaisiin kansallisiin ohjelmiin kuuluvat tarkkailijat keräävät tietoja samojen vaatimusten mukaisesti kuin IATTC:n tarkkailijat; ja

b) toimitettava sen matkan päätyttyä, jonka aikana tiedot on kerätty, johtajalle pikaisesti jäljennökset kaikista käsittelemättömistä tiedoista, jotka vastaaviin kansallisiin ohjelmiin kuuluvat tarkkailijat ovat keränneet, yhdessä yhteenvetojen ja kertomusten kanssa, jotka vastaavat IATTC:n tarkkailijoiden toimittamia yhteenvetoja ja kertomuksia.

8. Hyvissä ajoin jokaisen matkan jälkeen, jolla on ollut mukana IATTC:n tarkkailija, johtajan on toimitettava kyseisen matkan osalta jäljennökset kaikista käsittelemättömistä tiedoista sekä yhteenvedot ja kertomukset sille osapuolelle, jonka lainkäyttövallan alaisena alus matkan aikana kalasti, ottaen samalla huomioon kaikki asianmukaiset tietojen luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset.

9. Tämän liitteen muista määräyksistä poiketen, jos johtaja päättää, että aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvan tarkkailijan sijoittaminen alukselle ei ole järkevää, voi sopimusalueella kalastava osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluva alus, joka ei pyydystä delfiinejä, käyttää muuhun osapuolten hyväksymään kansainväliseen ohjelmaan kuuluvaa koulutettua tarkkailijaa, joka kerää aluksella toimivia tarkkailijoita koskevan ohjelman kannalta tarpeelliset tiedot ja vahvistaa johtajalle, että kyseinen alus ei pyydystä delfiinejä.

10. Tarkkailijaa ei sijoiteta alukselle, jonka osalta on vahvistettu delfiinien kuolleisuuden enimmäisraja, ellei aluksen kalastuspäällikköä ole kirjattu liitteessä VII olevan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti pidettyyn pätevien päälliköiden luetteloon.

11. Aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvia tarkkailijoita voidaan johtajan harkinnan mukaan sijoittaa muiden kuin osapuolten aluksille, jos alus ja sen päällikkö täyttävät kaikki tämän liitteen vaatimukset ja kaikki muut tämän sopimuksen niitä koskevat vaatimukset. Johtajan on ilmoitettava osapuolille pikaisesti kaikista tällaisista tarkkailijoiden sijoittamisista.

12. Maksut

a) Osapuolet päättävät aluksille asetettavien vuotuisten maksujen suuruudesta, joilla aluksella toimivia tarkkailijoita koskeva ohjelma rahoitetaan. Maksut lasketaan kunkin aluksen kantavuuden mukaan tai millä tahansa muulla osapuolten määrittelemällä perusteella.

b) Samanaikaisesti kun osapuoli toimittaa johtajalle luettelon tämän sopimuksen liitteen IV mukaisista aluksista, se maksaa myös tämän liitteen 11 kohdan a alakohdassa määrättyjen maksujen mukaisen määrän Yhdysvaltain dollareissa ja toimittaa erittelyn siitä, mitä aluksia maksu koskee.

c) Tarkkailijaa ei sijoiteta alukselle, jonka osalta tämän liitteen 11 kohdan b alakohdassa vaadittuja maksuja ei ole suoritettu.

13. Tarkkailutiedot

a) Tarkkailutietojen perusteella määritetään

i) onko alus saavuttanut tai ylittänyt sille vahvistetun delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan;

ii) onko osapuoli saavuttanut tai ylittänyt sille vahvistetun kansallisen delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan; tai

iii) onko laivasto saavuttanut tai ylittänyt vuotuisen kantakohtaisen delfiinikuolleisuuden ylärajan.

b) Jos jokin osapuoli haluaa esittää tarkkailutietoja koskevan vastalauseen, sen on toimitettava kansainväliselle arviointiryhmälle vastalauseen syyt ja vastalausetta tukevat todisteet.

c) Kansainvälinen arviointiryhmä tutkii osapuolen toimittamat todisteet ja antaa osapuolten kokouksen harkittavaksi suosituksen.

d) Osapuolet tutkivat todisteet ja kansainvälisen arviointiryhmän suosituksen ja tekevät päätöksen vastalauseesta ja tarkkailijatietojen mahdollisesta muuttamisesta.

--------------------------------------------------

LIITE III

VUOTUISET JA KANTAKOHTAISET DELFIINIKUOLLEISUUDEN YLÄRAJAT

1. Osapuolet päättävät tämän sopimuksen VIII artiklan mukaisesti koolle kutsutussa kokouksessa vuotuisista kantakohtaisista delfiinikuolleisuuden ylärajoista, jotka määritetään osapuolten kokouksessa parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon perustuen ja jotka vaihtelevat 0,2 prosentista 0,1 prosenttiin arvioidusta vähimmäismäärästä (Nmin), joka perustuu Yhdysvaltain kansallisen merikalastuspalvelun (U.S. National Marine Fisheries Service) arvioon tai muuhun vastaavaan neuvoa-antavan tieteellisen lautakunnan mahdollisesti kehittämään tai suosittelemaan laskentamenetelmään, kuitenkin niin, että tämän sopimuksen määräysten mukainen vuotuinen tarkoitukseton delfiinien kokonaiskuolleisuus ei saa missään oloissa ylittää 5000:ta yksilöä. Vuodesta 2001 alkaen delfiinikantakohtainen vuotuinen yläraja on 0,1 prosenttia arvioidusta vähimmäismäärästä (Nmin).

2. Osapuolet tekevät vuonna 1998 tai mahdollisimman pian sen jälkeen tieteellisen katsauksen ja arvion vuoden 2001 tavoitteeseen saakka tapahtuvasta kehityksestä ja harkitsevat tarvittavia suosituksia. Jos vuotuinen kuolleisuus vuoteen 2001 saakka ylittää jonkin delfiinikannan osalta 0,2 prosenttia Nmin:stä, kaikki kyseiseen kantaan ja mahdollisiin kyseistä kantaa sisältäviin sekaparviin kohdistuva pyynti lopetetaan sen vuoden osalta. Jos vuotuinen kuolleisuus vuodesta 2001 alkaen ylittää jonkin delfiinikannan osalta 0,1 prosenttia Nmin:stä, kaikki kyseiseen kantaan ja mahdollisiin kyseistä kantaa sisältäviin sekaparviin kohdistuva pyynti lopetetaan sen vuoden osalta. Jos vuotuinen kuolleisuus ylittää 0,1 prosenttia Nmin:stä itäisen pitkäkuonodelfiinin tai koillisen täplädelfiinin kantojen osalta, osapuolet tekevät tieteellisen katsauksen ja arvion sekä harkitsevat uusia suosituksia.

3. Tätä sopimusta soveltaessaan osapuolet käyttävät nykyisiä itäisen Tyynenmeren delfiinikantojen kokonaismääriä koskevia Yhdysvaltain kansallisen merikalastuspalvelun tutkimusaluksen ajanjaksona 1986–1990 keräämiin tietoihin perustuva arvioita, jotka Wade ja Gerrodette ovat esittäneet kansainväliselle valaanpyyntikomissiolle vuonna 1992, kunnes osapuolet sopivat ajan tasalle saatetuista luvuista. Luvut voidaan saattaa ajan tasalle analysoimalla tulevilla tutkimusristeilyillä kerättyjä tietoja sekä osapuolten, IATTC:n ja muiden tieteellisten järjestöjen hallussa olevia, määriä ja muita asiaa koskevia tieteellisiä tietoja.

4. Osapuolet luovat ajantasaisiin tarkkailijoiden kertomuksiin perustuvan järjestelmän, jolla voidaan varmistaa vuotuisten kantakohtaisten delfiinikuolleisuuden ylärajojen tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen.

5. Osapuolet luovat kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta järjestelmän, jolla vuotuinen kantakohtainen delfiinikuolleisuuden yläraja jaotellaan kunkin kannan osalta seuraavalle vuodelle ja sen jälkeisille vuosille. Kyseisessä järjestelmässä määrätään tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitetun kuolleisuusrajan jakamisesta osapuolten niiden alusten kesken, jotka ovat liitteen IV mukaisesti oikeutettuja saamaan delfiinien enimmäiskuolleisuusrajan. Tätä järjestelmää luodessaan osapuolet ottavat huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset tiedot kyseisten kantojen jakautumisesta ja määristä sekä muista muuttujista, jotka päätetään myöhemmin pidettävässä osapuolten kokouksessa.

--------------------------------------------------

LIITE IV

DELFIINIEN ENIMMÄISKUOLLEISUUSRAJAT

I Enimmäiskuolleisuusrajojen asettaminen

1. a) Kukin osapuoli toimittaa johtajan välityksellä muille osapuolille vuosittain ennen 1 päivää lokakuuta luettelon lainkäyttövaltaansa kuuluvista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia) ja jotka ovat pyytäneet koko seuraavalle vuodelle enimmäiskuolleisuusrajaa, ja ilmoittaa, mitkä muut alukset tulevat todennäköisesti toimimaan sopimusalueella seuraavana vuonna.

b) Kukin osapuoli toimittaa johtajan välityksellä muille osapuolille vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta luettelon lainkäyttövaltaansa kuuluvista aluksista, joiden kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia) ja jotka ovat pyytäneet saman vuoden toiselle vuosipuoliskolle enimmäiskuolleisuusrajaa.

2. Kansainvälinen arviointiryhmä toimittaa vuosittain 1 päivään marraskuuta mennessä tai päätöksensä mukaan myöhemmin osapuolille luettelon koko seuraavan vuoden enimmäiskuolleisuusrajan osalta kelpoisuusehdot täyttävistä aluksista. Toisen vuosipuoliskon osalta kansainvälinen arviointiryhmä toimittaa vuosittain 1 päivään toukokuuta mennessä tai päätöksensä mukaan myöhemmin osapuolille luettelon saman vuoden toisen vuosipuoliskon enimmäiskuolleisuusrajan osalta kelpoisuusehdot täyttävistä aluksista.

3. Tätä sopimusta sovellettaessa aluksen katsotaan täyttävän kelpoisuusehdot, jos

a) asianomaiset kansalliset viranomaiset ovat todistaneet, että sillä on kaikki VIII artiklan mukaiset delfiinien turvaksi tarkoitetut pyydykset ja laitteet;

b) sen päällikkö ja miehistö ovat saaneet hyväksytyn koulutuksen delfiinien vapauttamis- ja pelastamistekniikassa, joka vastaa osapuolten kokouksen vahvistamia normeja;

c) sen kantavuus ylittää 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia);

d) sen päällikkö katsotaan aikaisemman toimintansa perusteella päteväksi; ja

e) alusta ei katsota tämän liitteen II jakson perusteella hylättäväksi.

4. Alusta ei katsota 2 kohdan mukaisia kelpoisuusehtoja täyttäväksi, jos se toimii tämän liitteen 1 kohdan mukaisen pyynnön esittämishetkellä sellaisen osapuolen lainkäyttövallan alaisena, jonka voimassa olevat lait ja asetukset kieltävät osapuolen lainkäyttövallan alaisena olevia aluksia pyytämästä delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja, eikä enimmäiskuolleisuusrajoja osoiteta osapuolelle, jos tämän tarkoituksena on antaa kalastuslupia sopimusalueella sellaisen toisen valtion lipun alla purjehtiville aluksille, jonka voimassa olevat lait ja asetukset kieltävät kyseisen valtion lainkäyttövallan alaisina olevia aluksia pyytämästä delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja.

5. Keskimääräisen aluskohtaisen enimmäiskuolleisuusrajan (keskimääräinen kuolleisuusraja) laskemisessa käytetään 98:aa prosenttia tai muuta vastaavaa osapuolten mahdollisesti päättämää vapaana olevaa osuutta kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärästä (5000 yksilöä tai muu tätä alhaisempi osapuolten mahdollisesti päättämä määrä), ja kyseinen keskimääräinen kuolleisuusraja jaetaan osapuolten kesken seuraavalle vuodelle tämän jakson 5 kohdassa esitetyllä tavalla.

6. Keskimääräinen kuolleisuusraja lasketaan jakamalla 4 kohdassa määrätty kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärän vapaana oleva osuus niiden kelpoisuusehdot täyttävien alusten määrällä, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajaa koko vuodelle. Enimmäiskuolleisuusrajojen jako osapuolten kesken määritetään kertomalla keskimääräinen kuolleisuusraja niiden kunkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena toimivien kelpoisuusehdot täyttävien alusten määrällä, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajaa koko vuodelle.

7. Jäljelle jäävät kaksi prosenttia kalastukseen liittyvän delfiinikuolleisuuden kokonaismäärästä tai vastaava muu osuus, jonka osapuolet voivat mahdollisesti määrittää, pidetään erillisenä varalla olevana delfiinikuolleisuusmääränä, jonka käytöstä johtaja päättää. Mikä tahansa osapuoli voi pyytää, että johtaja osoittaa tästä varalla olevasta delfiinikuolleisuusmäärästä enimmäiskuolleisuusrajoja aluksille, jotka kalastavat asianomaisen osapuolen lainkäyttövallan alaisena ja jotka eivät tavallisesti pyydä tonnikaloja sopimusalueella, mutta voivat toisinaan haluta rajoitetusti osallistua sopimusalueella tapahtuvaan kalastukseen edellyttäen, että kyseiset alukset sekä niiden päälliköt ja miehistö täyttävät tämän sopimuksen liitteessä VIII määrätyt toimintaa ja koulutusta koskevat vaatimukset ja että tämän jakson 2 ja 3 kohdassa määrätyt vaatimukset täyttyvät.

8. Alukselle ei osoiteta enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei enimmäiskuolleisuusrajahakemusta koskevaa vuotta edeltävänä viimeisenä sellaisena vuonna, jona sille oli osoitettu enimmäiskuolleisuusraja, vähintään viisi prosenttia aluksen pyyntikertojen kokonaismäärästä kohdistunut delfiineihin ja ellei sen delfiininpyyntikertojen keskimääräinen keltaevätonnikalasaalis ollut vähintään kolme metristä tonnia pyyntikertaa kohti. Muussa tapauksessa alus ei voi saada enimmäiskuolleisuusrajaa seuraavana vuonna, ellei ole olemassa tämän sopimuksen liitteen IV mukaisesti hyväksyttyjä ylivoimaisia esteitä, jotka ovat estäneet sitä noudattamasta näitä vaatimuksia. Ensimmäistä kertaa enimmäiskuolleisuusrajaa hakevaan alukseen ei sovelleta tätä säännöstä.

9. Enimmäiskuolleisuusrajaa ei osoiteta alukselle, jonka osapuolet ovat todenneet harjoittaneen sääntöjä rikkovaa toimintatapaa, joka vähentää kansainvälisen delfiinien suojeluohjelman tehokkuutta, ja asianomainen osapuoli, jonka lainkäyttövallan alaisena kyseinen alus toimii, on varmistanut tämän kyseistä alusta vastaan toteutettuja seuraamustoimenpiteitä soveltamalla.

10. Yksittäiset osapuolet, joilla on delfiinien yhteydessä esiintyviä tonnikaloja kalastavia kelpoisuusehdot täyttäviä aluksia, hoitavat niille osoitetut enimmäiskuolleisuusrajat vastuullisesti edellyttäen, että yhdellekään yksittäiselle alukselle ei osoiteta kokonaisuudessaan suurempaa vuotuista enimmäiskuolleisuusrajaa kuin se, jonka kansainvälinen arviointiryhmä on vahvistanut vuodelle 1997 ja joka on kirjattu La Jollan sopimuksen mukaisesti 19– 20 päivänä helmikuuta 1997 pidetyn kansainvälisen arviointiryhmän 14. kokouksen pöytäkirjaan. Mikään osapuoli ei saa osoittaa kaikille kelpoisuusehdot täyttäville aluksilleen yhteensä korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa kuin asianomaiselle osapuolelle on osoitettu tämän liitteen I ja III jakson mukaisesti. Enimmäiskuolleisuusrajoja ensimmäistä kertaa osoitettaessa yhdellekään alukselle ei saa osoittaa keskimääräistä kuolleisuusrajaa korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei sen delfiinikuolleisuuden vähentämistä edistävä toiminta ole osoittautunut kansainvälisen arviointiryhmän kahta edellistä vuotta koskevan mittauksen mukaan koko kansainvälisen laivaston keskimääräistä toimintaa menestyksekkäämmäksi. Enimmäiskuolleisuusrajoja ensimmäistä kertaa osoitettaessa yhdellekään alukselle ei saa osoittaa keskimääräistä kuolleisuusrajaa korkeampaa enimmäiskuolleisuusrajaa, jos se on syyllistynyt edellisten kahden vuoden aikana johonkin tämän liitteen III jakson 4 kohdassa luetelluista rikkomuksista kyseisen kohdan nojalla määrättyjen ehtojen mukaisesti.

11. Jos delfiinien kokonaiskuolleisuus jonkin osapuolen kaikkien laivojen osalta saavuttaa tai ylittää sille tämän liitteen perusteella osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan, kaikki kyseisen osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvat alukset lopettavat delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytämisen.

12. Kukin osapuoli ilmoittaa johtajalle vuosittain viimeistään 1 päivänä helmikuuta sille osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan jakamisesta osapuolen aluksille. Mikään alus ei saa aloittaa delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytämistä ennen kuin johtaja on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

II Enimmäiskuolleisuusrajojen käyttö

1. Jos jollekin alukselle on osoitettu koko vuodelle tarkoitettu enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä ennen kyseisen vuoden 1 päivää huhtikuuta, tai jos sille on osoitettu toiselle vuosipuoliskolle tarkoitettu enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä kyseisen vuoden 1 päivään lokakuuta mennessä, tai jos sille on osoitettu varalla olevasta delfiinikuolleisuusmäärästä kalastusmatkakohtainen enimmäiskuolleisuusraja, eikä se pyydystä delfiinejä kyseisen kalastusmatkan aikana, se menettää enimmäiskuolleisuusrajansa eikä saa pyydystää delfiinejä enää kyseisen vuoden aikana, ellei tilanteen syynä ole kansainvälisen arviointiryhmän hyväksymä ylivoimainen este tai sen hyväksymät poikkeukselliset olosuhteet. Sen estämättä, mitä liitteessä VII olevassa 9 kohdassa määrätään, kun on kyse kansainvälisen arviointiryhmän päätöksenteosta, arviointiryhmän katsotaan hyväksyneen jonkin osapuolen mitä tahansa sen alusta koskevan ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista johtuvan poikkeuspyynnön, ellei enemmistö arviointiryhmän hallituksen jäsenistä kannata jonkin toisen osapuolen tällaisesta pyynnöstä tekemää virallista ja perusteltua vastalausetta. Poikkeuspyynnöt on lähetettävä sihteeristölle 1 päivään huhtikuuta mennessä ja viralliset vastalauseet on lähetettävä sihteeristölle 20 päivään huhtikuuta mennessä. Jos jokin tällainen alus menettää enimmäiskuolleisuusrajansa kaksi kertaa peräkkäin, se ei täytä enimmäiskuolleisuusrajan myöntämisehtoja seuraavalle vuodelle.

2. Kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta kansainvälinen arviointiryhmä kehittää yhteistyössä IATTC:n tieteellisen henkilöstön kanssa menetelmän, jota se suosittelee käytettäväksi enimmäiskuolleisuusrajojen käytön mittaamiseen niin, että niiden hakeminen riittämättömin perustein voidaan ehkäistä. Tällainen suositeltu järjestelmä esitetään osapuolten kokouksen harkittavaksi.

III Menetettyjen tai käyttämättömien enimmäiskuolleisuusrajojen käyttö

1. Enimmäiskuolleisuusrajat, jotka jätetään johtajan II jakson perusteella tekemällä päätöksellä käyttämättä tai jotka on muulla tavoin menetetty, jaetaan vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta tämän jakson mukaisesti uudelleen osapuolille.

2. Viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä toukokuuta johtaja jakaa I jakson 5 kohdan mukaisesti laadittua menetelmää noudattaen uudelleen osapuolille koko vuodelle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat, jotka on osoitettu ne II jakson mukaisesti käyttämättä jättäneille tai ne muulla tavoin menettäneille aluksille, mutta kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kyseistä jakomenetelmää on ensin tarkistettu jäljempänä olevan a, b ja c alakohdan mukaisesti. Yksittäiset osapuolet voivat jakaa niille näin lisäksi osoitetut enimmäiskuolleisuusrajat lainkäyttövaltaansa kuuluville kelpoisuusehdot täyttäville aluksille ottaen huomioon tämän jakson 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa määrätyt rajoitukset ja ehdot.

a) Uudelleenjakoa suoritettaessa ei oteta huomioon sellaisia aluksia, joilta enimmäiskuolleisuusrajat on otettu pois tai jotka ovat ne muulla tavoin tämän kohdan mukaisesti menettäneet, eikä sellaisia aluksia, jotka pyytävät enimmäiskuolleisuusrajoja toista vuosipuoliskoa varten I jakson 1 kohdassa määrätyn määräajan jälkeen.

b) Ennen kuin tämän jakson mukaista uudelleenjakoa varten käytettävissä olevien enimmäiskuolleisuusrajojen määrä määritetään, kyseistä määrää on tarkistettava vähentämällä siitä sellaiset mahdollisesti havaitut delfiinien kuolemat, jotka II jakson 1 kohdan mukaisesti enimmäiskuolleisuusrajansa menettäneet alukset ovat aiheuttaneet.

c) Ennen kuin tämän mukaista uudelleenjakoa varten käytettävissä olevien enimmäiskuolleisuusrajojen määrä määritetään, johtaja vähentää I jakson 5 kohdan mukaisesti lasketusta keskimääräisestä kuolleisuusrajasta yhden kolmasosan jaettavaksi kaikkien niiden alusten kesken, jotka pyytävät toiselle vuosipuoliskolle tarkoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa I jakson 1 kohdassa määrätyn määräajan kuluessa. Johtaja jakaa nämä toiselle vuosipuoliskolle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat osapuolten kesken suhteellisesti kyseisten osapuolten lainkäyttövallan alaisena purjehtivia tässä alakohdassa tarkoitettuja aluksia vastaavasti. Osapuolten lainkäyttövaltansa alaisena toimiville kyseisille aluksille osoittamat toiselle vuosipuoliskolle tarkoitetut enimmäiskuolleisuusrajat eivät saa ylittää yhtä kolmasosaa I jakson 5 kohdan mukaisesti lasketusta keskimääräisestä kuolleisuusrajasta. Kyseiset alukset saavat aloittaa delfiinien pyytämisen aikaisintaan kyseisen vuoden heinäkuun 1 päivänä.

3. Kukin osapuoli saa korottaa tai alentaa tämän liitteen I jakson 2 kohdassa määrätyt kelpoisuusehdot täyttävien alustensa enimmäiskuolleisuusrajoja edellyttäen, että yhdellekään alukselle osoitettu muutettu enimmäiskuolleisuusraja ei ylitä sen alkuperäistä enimmäiskuolleisuusrajaa yli 50 prosentilla muussa kuin siinä tapauksessa, että kansainvälisen arviointiryhmän edellisvuoden perusteella arvioima kyseisen aluksen toiminta delfiinikuolleisuuden vähentämiseksi sijoittuu 60 prosentin joukkoon koko kansainvälisen laivaston parhaiten menestyneistä aluksista. Tällaisen muutoksen tekevä osapuoli ilmoittaa siitä johtajalle viimeistään 20 päivänä toukokuuta, ja tällainen muutos tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu johtajalle.

4. Osapuoli ei saa korottaa aluksen alkuperäistä enimmäiskuolleisuusrajaa, jos kansainvälinen arviointiryhmä on asianomaisen osapuolen ollessa asiasta samaa mieltä todennut, että saman tai edellisten kahden vuoden aikana

a) alus on kalastanut ilman tarkkailijaa;

b) alus on pyytänyt delfiinejä ilman sille osoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa;

c) alus on pyytänyt delfiinejä saavutettuaan sille osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan;

d) alus on tietoisesti pyytänyt kiellettyä delfiinikantaa;

e) aluksen päällikkö, miehistö tai omistaja on syyllistynyt johonkin tämän sopimuksen liitteen II 6 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista toimista;

f) alus on syyllistynyt rangaistavaan yöllä tapahtuvaan pyyntiin; tai

g) alus on käyttänyt räjähdysaineita missä tahansa sellaisen kalastuksen vaiheessa, johon liittyy delfiinejä.

Edellä a, b, c, d, f ja g alakohdassa kuvattujen rikkomusten osalta osapuolen katsotaan ilmaisseen olevansa kansainvälisen arviointiryhmän kanssa samaa mieltä, jos se ei ole esittänyt tälle vastalausettaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kansainvälinen arviointiryhmä on ilmoittanut sille mahdollisesta rikkomuksesta. Edellä e alakohdassa kuvatun rikkomuksen osalta osapuolen katsotaan ilmaisseen olevansa kansainvälisen arviointiryhmän kanssa samaa mieltä, jos se ei ole esittänyt tälle vastalausettaan 12 kuukauden kuluessa asiaa koskevasta ilmoituksesta.

Osapuolen antamaa ilmoitusta siitä, että mahdollista rikkomusta tutkitaan, pidetään tässä kohdassa tarkoitettuna vastalauseena edellyttäen, että sihteeristö saa ilmoituksen ennen kyseessä olevan 6 kuukauden tai 12 kuukauden määräajan päättymistä.

Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolen katsotaan olleen rikkomuksesta samaa mieltä, jos se ei saata tutkimusta loppuun ja raportoi sen lopputuloksista kansainväliselle arviointiryhmälle kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mahdollinen rikkomus saatettiin ensimmäisen kerran osapuolen tietoon, ellei seuraavasta kohdasta muuta johdu.

Jos kyseisen osapuolen ei ole mahdollista saattaa tutkimusta loppuun edellä tarkoitetussa kahden vuoden ajassa, osapuolen on toimitettava kansainväliselle arviointiryhmälle selvitys tutkimuksen edistymisestä ja sen arvioitu päättymispäivä. Osapuolen on toimitettava tällainen raportti jokaisessa kansainvälisen arviointiryhmän seuraavassa kokouksessa, kunnes tapaus on ratkaistu. Jos raporttia ei laadita, osapuolen katsotaan olevan mahdollisesta rikkomuksesta samaa mieltä. Sihteeristö ilmoittaa asianomaiselle osapuolelle tapauksista, joiden määräaika on päättymässä ja joita koskevat tiedot on saatettava ajan tasalle.

5. Alus ei täytä kelpoisuusehtoja, joiden perusteella osapuoli voisi korottaa sille osoitettua enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei sillä ole ympärivuotisessa käytössä kaikkia vaadittuja delfiinien turvallisuutta lisääviä pyydyksiä ja laitteita, eikä tällaista korotusta saa osoittaa alukselle, joka on ylittänyt sille alun perin osoitetun enimmäiskuolleisuusrajan ennen huhtikuun 1 päivää, ellei tilanteen syynä ole osapuolten kokouksen kansainvälistä arviointiryhmää kuultuaan tekemän päätöksen mukainen ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet.

6. Jos alus ylittää tiettynä vuotena sille osoitetun, tämän liitteen nojalla mahdollisesti muutetun enimmäiskuolleisuusrajan ja jos kansainvälinen arviointiryhmä ei esitä muuta ratkaisua, sen osapuolen, jonka lainkäyttövallan alaisena asianomainen alus toimii seuraavina vuosina, sille osoittamasta enimmäiskuolleisuusrajasta vähennetään tapahtunut ylitys 50 prosentilla korotettuna kansainvälisen arviointiryhmän määräämällä tavalla.

7. Jos alus jossain vaiheessa saavuttaa tai ylittää sille osoitetun, tämän liitteen nojalla mahdollisesti muutetun enimmäiskuolleisuusrajan, sen on välittömästi lopetettava kokonaan delfiinien yhteydessä esiintyvien tonnikalojen pyytäminen.

IV Täytäntöönpano

1. Osapuolet varmistavat, että tällä sopimuksella vahvistettua enimmäiskuolleisuusrajajärjestelmää sovellettaessa ei ylitetä liitteessä III määriteltyjä vuotuisia kantakohtaisia delfiinikuolleisuuden ylärajoja.

2. Tapauksissa, joissa on kysymys epätavallisista tai poikkeuksellisista tässä liitteessä ennakoimattomista olosuhteista, osapuolet voivat toteuttaa kansainvälisen arviointiryhmän suosittelemat enimmäiskuolleisuusrajajärjestelmän soveltamiseksi tarpeelliset tämän liitteen määräysten mukaiset toimenpiteet.

3. Jos kuolleisuus ylittää jonakin vuonna edellä mainitut tasot kansainvälisen arviointiryhmän mielestä merkittävällä tavalla, tämä suosittelee, että osapuolet pitävät kokouksen, jossa tarkastellaan kuolleisuuden syitä ja todetaan ne sekä kehitetään vaihtoehtoisia toimintatapoja näihin syihin puuttumiseksi.

--------------------------------------------------

LIITE V

NEUVOA-ANTAVA TIETEELLINEN LAUTAKUNTA

1. Osapuolet pitävät yllä La Jollan sopimuksen mukaisesti perustettua teknisistä asiantuntijoista koostuvaa neuvoa-antavaa tieteellistä lautakuntaa, joka avustaa johtajaa seuraavia aiheita koskevaan tutkimukseen liittyvissä asioissa:

a) nykyisen kurenuottatekniikan muuttaminen niin, että siitä aiheutuvaa delfiinikuolleisuutta voitaisiin vähentää; ja

b) vaihtoehtoisten keinojen etsiminen suurten keltaevätonnikalojen pyytämiseksi.

2. Lautakunnan tehtävänä ja vastuulla on

a) kokoontua vähintään kerran vuodessa;

b) tarkastella IATTC:n suunnitelmia, ehdotuksia ja tutkimusohjelmia edellä 1 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c) antaa johtajalle neuvoja edellä 1 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavan tutkimuksen suunnittelussa, mahdollistamisessa ja ohjaamisessa; ja

d) auttaa johtajaa löytämään kyseisen tutkimuksen suorittamiseen tarvittavia rahoituslähteitä.

3. Lautakunnassa on enintään kymmenen jäsentä, joista enintään kaksi voi olla samasta maasta, ja jotka valitaan tiedemiesten, pyydysasiantuntijoiden, kalastusalan ja ympäristöasiantuntijoiden kansainvälisestä yhteisöstä. Johtaja ehdottaa jäseniksi valittavia henkilöitä heidän teknisen asiantuntemuksensa perusteella ja osapuolten on hyväksyttävä kaikki jäsenet.

--------------------------------------------------

LIITE VI

KANSALLISET NEUVOA-ANTAVAT TIETEELLISET KOMITEAT

1. Tämän sopimuksen XI artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden tehtävänä on muun muassa

- ottaa vastaan ja tarkastella asiaan liittyviä tietoja mukaan lukien johtajan kansallisille viranomaisille toimittamat tiedot,

- antaa hallituksilleen neuvoja ja suositella niille toimenpiteitä ja toimia, joita olisi toteutettava meren elollisiin luonnonvaroihin kuuluvien kantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi sopimusalueella,

- tehdä hallituksilleen suosituksia tarpeellisista tutkimuskohteista mukaan lukien tutkimus, joka koskee ekosysteemejä, ilmastollisten, ympäristöllisten ja sosiaalis-taloudellisten tekijöiden vaikutuksia ja kalastuksen vaikutuksia, sekä tässä sopimuksessa käsitellyistä toimenpiteistä, kalastustekniikoista ja käytännöistä sekä pyydystekniikkaa koskevasta tutkimuksesta, mukaan lukien valikoivien ympäristön kannalta turvallisten ja hinnaltaan edullisten pyydysten kehittäminen ja käyttö, sekä koordinoida ja helpottaa tällaista tutkimusta,

- tehdä tieteellisiä katsauksia ja arvioita vuoteen 1998 mennessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen koskien edistymistä kohti vuoden 2001 tavoitetta supistaa vuotuinen delfiinikantakohtainen kuolleisuuden yläraja 0,1 prosenttiin Nmin:stä, tehdä hallituksilleen näihin katsauksiin ja arvioihin liittyviä asianmukaisia suosituksia sekä tehdä vuonna 2001 tämän sopimuksen mukaisia lisäsuosituksia,

- varmistaa osapuolten ja kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden välinen säännöllinen ja nopea tietojenvaihto tonnikalojen sekä niihin yhteydessä olevien lajien pyytämisestä ja sivusaaliista mukaan lukien delfiinikuolleisuustiedot, jotta ne voivat laatia hallituksilleen säilyttämistä ja hoitoa koskevia sekä määräysten täytäntöönpanoa ja tieteellistä tutkimusta koskevia suosituksia, loukkaamatta kuitenkaan liiketoimintaan liittyvien tietojen luottamuksellisuutta,

- neuvotella tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman suuren tietomäärän keräämiseksi, josta voi olla hyötyä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja

- suorittaa muita vastaavia tehtäviä, joita niiden hallitukset voivat niille osoittaa.

2. Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden kertomukset, niiden yhteistyökokouksista tehdyt kertomukset mukaan lukien, annetaan osapuolten ja yleisön käytettäväksi niin, että mahdolliset asiaankuuluvat luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset otetaan huomioon.

3. Johtaja voi kutsua koolle XI artiklan 3 kohdan mukaisten kokousten lisäksi kokouksia, joiden tarkoituksena on antaa kansallisille neuvoa-antaville tieteellisille komiteoille mahdollisuus neuvotella keskenään.

4. Kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden kokouksella on seuraavat tehtävät:

- tietojen vaihto,

- tämän sopimuksen tavoitteisiin pyrkivän IATTC:n tutkimustoiminnan tarkastelu, ja

- tämän sopimuksen tavoitteisiin pyrkivää tulevaa tutkimusohjelmaa koskevien suositusten tekeminen johtajalle.

5. Kukin osapuoli nimeää kokoukseen osallistuvat asianomaisten kansallisten neuvoa-antavien tieteellisten komiteoiden jäsenet.

--------------------------------------------------

LIITE VII

KANSAINVÄLINEN ARVIOINTIRYHMÄ

1. Tämän sopimuksen XII artiklan mukaisesti kansainvälisen arviointiryhmän tehtävät ovat

a) koota vuosittain luettelo aluksista, jotka täyttävät kelpoisuusehdot enimmäiskuolleisuusrajojen saamiseksi liitteen IV mukaisesti sovitulla tavalla;

b) analysoida kansainväliselle arviointiryhmälle toimitetut kertomukset kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien alusten tonnikalanpyyntimatkoista;

c) todeta mahdolliset rikkomukset osapuolten kokouksen hyväksymän mahdollisten rikkomusten luettelon perusteella;

d) ilmoittaa jokaiselle osapuolelle johtajan välityksellä asianomaisen osapuolen lipun alla purjehtivien tai sen lainkäyttövallan alaisena toimivien alusten mahdollisesti tekemistä rikkomuksista ja ottaa vastaan asianomaisen osapuolen antamat tiedot toteutetuista toimenpiteistä;

e) pitää yllä ajan tasalla olevaa kertomusta osapuolten toteuttamista toimenpiteistä asianmukaisen koulutuksen antamiseksi kalastusalusten päälliköille ja pitää yllä kunkin osapuolen toimittamiin tietoihin perustuvaa luetteloa niistä kalastusalusten päälliköistä, joiden on todettu täyttävän vahvistetut toimintaedellytykset;

f) suositella osapuolten kokoukselle tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät pyydysten, laitteiden ja kalastustekniikoiden käyttöön, ottaen huomioon tekniset parannukset, sekä alusten päälliköille ja miehistöille suunnattujen sopivien ja tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisten kannustimien käyttöönottoa;

g) laatia ja toimittaa osapuolten kokoukselle vuosikertomus alusten toimintaa koskevista tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien yhteenveto osapuolten mahdollisesti havaitsemista rikkomuksista ja niiden toteuttamista toimenpiteistä;

h) suositella osapuolille tapoja vähentää asteittain sopimusalueella harjoitettavaan kalastukseen liittyviä delfiinien kuolemia; ja

i) suorittaa muita tehtäviä, joita osapuolten kokous sille osoittaa.

2. Kansainvälinen arviointiryhmä kootaan osapuolten edustajista ("hallituksia edustavat jäsenet"), kolmesta valtioista riippumattomien sellaisten ympäristöjärjestöjen edustajasta, joilla on tunnustetusti kokemusta tähän sopimukseen liittyvistä asioista ja joiden toimipaikat sijaitsevat jonkin osapuolen alueella, ja kolmesta sellaisten tonnikala-alan yksikköjen edustajasta, jotka toimivat jonkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena sopimusalueella ("valtioista riippumattomat jäsenet").

3. Valtioista riippumattomien jäsenten toimikausi on kaksi vuotta alkaen ensimmäisestä heidän valintaansa välittömästi seuraavasta kansainvälisen arviointiryhmän kokouksesta.

4. Valtioista riippumattomat jäsenet valitaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

a) Asianomaiset valtioista riippumattomat järjestöt voivat esittää johtajalle 60 päivää ennen valtioista riippumattoman jäsenen toimikauden päättymistä jäsenehdokkaiksi nimettyjä henkilöitä. Jokaisesta nimetystä ehdokkaasta esitetään ansioluettelo. Valtioista riippumattomina jäseninä olevat voidaan nimittää jäseneksi toistuvasti.

b) Kun johtaja on vastaanottanut tiedot nimetyistä ehdokkaista, hän toimittaa ne kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti osapuolille. Osapuolten on toimitettava johtajalle äänensä 20 päivän kuluessa siitä, kun tämä on toimittanut tiedot nimetyistä ehdokkaista. Tässä vaalissa tulevat valituiksi kummankin valtioista riippumattoman alan kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta ja neljänneksi eniten ääniä saanut ehdokas nimetään varajäseneksi. Jos äänet menevät tasan, johtajan on pyydettävä jäsenen ja varajäsenen nimeämiseksi osapuolilta uudet äänet.

c) Jos valtioista riippumattoman jäsenen paikka vapautuu pysyvästi kuoleman, eroamisen tai kolmesta peräkkäisestä kansainvälisen arviointiryhmän kokouksesta poissaolon vuoksi, varajäsen nimetään jäljellä olevan kauden ajaksi tähän tehtävään. Edellä a ja b alakohdassa mainitussa vaalissa viidenneksi eniten ääniä saanut ehdokas nimetään varajäseneksi. Jos useampia paikkoja vapautuu, johtaja ilmoittaa tästä asianomaisille valtioista riippumattomille järjestöille, jotta ne voivat toimittaa tiedot uusista ehdokkaista alakohdissa a ja b kuvatun menettelyn mukaisen vaalin järjestämiseksi.

d) Varajäsenet voivat olla läsnä kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa, mutta varajäsenellä ei ole puheoikeutta, jos kaikki hänen alaansa edustavat jäsenet ovat paikalla.

5. Kansainvälinen arviointiryhmä pitää vuodessa vähintään kolme kokousta, joista yksi suositellaan pidettäväksi osapuolten varsinaisen kokouksen yhteydessä.

6. Kansainvälinen arviointiryhmä voi kutsua koolle lisäkokouksia, jos vähintään kaksi osapuolta sitä pyytää ja osapuolten enemmistö kannattaa pyyntöä.

7. Kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa puhetta johtaa hallituksia edustavien jäsenten kunkin kokouksen alussa valitsema puheenjohtaja, joka päättää työjärjestykseen kuuluvista asioista. Jokaisella jäsenellä on oikeus pyytää, että mistä tahansa puheenjohtajan päätöksestä tehdään ratkaisu tämän liitteen 9 kohdan mukaisesti.

8. Kokoukset pidetään espanjan ja englannin kielillä ja kansainvälisen arviointiryhmän asiakirjat laaditaan myös molemmilla kielillä.

9. Kansainvälisen arviointiryhmän kokouksissa tehtävät päätökset hyväksytään hallituksia edustavien jäsenten yksimielisyydellä.

10. Osallistumiseen kansainvälisen arviointiryhmän kokouksiin sovelletaan seuraavia perusteita:

a) Kansainvälisen arviointiryhmän kokoukseen osallistuvaan osapuolen nimeämään valtuuskuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärää ei ole rajoitettu.

b) Kaikki IATTC:n jäsenvaltiot ja tämän sopimuksen allekirjoittajat saavat osallistua kokoukseen tarkkailijana.

c) Valtiot, jotka eivät ole IATTC:n jäseniä ja valtiot tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä sopimusta, saavat osallistua kokoukseen tarkkailijana ilmoitettuaan asiasta ennalta kansainvälisen arviointiryhmän hallituksia edustaville jäsenille, jollei yksikään näistä hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti.

d) Johtaja voi kutsua valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia osallistumaan tarkkailijoina ilmoitettuaan asiasta ennalta kansainvälisen arviointiryhmän hallituksia edustaville jäsenille, jollei yksikään näistä hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti.

e) Edellä c ja d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa johtaja ei saa paljastaa, mikä osapuolista on esittänyt vastalauseen.

f) Kunkin tarkkailijan edustajiksi voidaan valtuuttaa enintään kaksi henkilöä, mutta kansainvälisen arviointiryhmän hallitusta edustavien jäsenten kahden kolmasosan suostumuksella kyseisiä henkilöitä voi olla useampia.

11. Kiireellisissä tapauksissa ja noudattaen tämän liitteen 9 kohdan määräyksiä, kansainvälinen arviointiryhmä voi tehdä seuraavan menettelyn mukaisesti päätöksiä hallituksia edustavien jäsenten äänestäessä kirjeitse:

a) ehdotus lähetetään kaikille kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille kirjallisena kaikkine asiaan liittyvine asiakirjoineen vähintään 14 päivää ennen päätöslauselman, toiminnan tai toimenpiteen esitettyä voimaantuloa, ja annetut äänet toimitetaan johtajalle viimeistään seitsemän päivää ennen esitettyä voimaantulopäivää;

b) ehdotusta pidetään kiireellisenä, jollei yksinkertainen enemmistö hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti, ja ehdotus hyväksytään, jollei yksikään hallituksia edustavista jäsenistä vastusta sitä kirjallisesti; ja

c) johtaja lähettää ehdotuksen liiteasiakirjoineen, vastaanottaa äänet ja laskee ne sekä ilmoittaa kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille äänestyksen tulokset heti äänestysajan päätyttyä.

12. Johtaja hoitaa sihteerin tehtävät, joita ovat

a) avustaminen kansainvälisen arviointiryhmän kokousten koollekutsumisessa ja järjestämisessä;

b) kansainvälisen arviointiryhmän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemien tietojen esittäminen mukaan lukien tarkkailijoiden arviointiryhmää varten laatimat lomakkeet ja alusten toiminnasta, delfiinikuolleisuudesta ja delfiinien turvallisuutta parantavien laitteiden ja pyydysten aluksella olosta, kunnosta ja käytöstä kentältä kerättäviä tietoja sisältävät lomakkeet;

c) pöytäkirjojen laatiminen kaikista kokouksista sekä kansainvälisen arviointiryhmän toimintaa koskevien erityiskertomusten ja asiakirjojen valmistaminen;

d) kansainvälisen arviointiryhmän havaitsemia kunkin osapuolen lainkäyttövallan alaisena toimivien alusten tekemiä mahdollisia rikkomuksia koskevien suositusten ja tietojen toimittaminen asianomaisten osapuolten harkittavaksi;

e) kansainvälisen arviointiryhmän havaitsemien mahdollisten rikkomusten johdosta toteutettuja toimenpiteitä koskevien, osapuolilta saatujen tietojen jakaminen kansainväliselle arviointiryhmälle;

f) kansainvälisen arviointiryhmän vuosikertomuksen julkaiseminen ja sen toimittaminen yleisön saataville osapuolten kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti;

g) tämän liitteen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen, osapuolilta saatujen tietojen esittäminen kansainvälisen arviointiryhmän jäsenille; ja

h) kansainvälisen arviointiryhmän tehtävien täyttämiseksi tarvittavien osapuolten antamien muiden tehtävien suorittaminen.

13. Osapuolten kokous voi muuttaa kansainvälisen arviointiryhmän työjärjestystä. Kansainvälinen arviointiryhmä voi suositella muutoksien tekemistä.

14. Kansainvälisen arviointiryhmän jäsenet ja sen kokouksiin mahdollisesti tarkkailijoina kutsutut muut henkilöt käsittelevät kaikkia kyseisessä kokouksessa esitettyjä tietoja tämän sopimuksen XVIII artiklassa määrättyjen luottamuksellisuutta koskevien säännösten mukaisesti.

--------------------------------------------------

LIITE VIII

ALUSTEN TOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. Tässä liitteessä tarkoitetaan

a) "kaistaleella" sellaista verkon osuutta, jonka syvyys on noin 11 metriä;

b) "peruuttamisella" menettelyä, jolla pyydykseen joutuneet delfiinit vapautetaan kytkemällä aluksen moottori(t) verkkoja nostettaessa peruutusvaihteelle, minkä tuloksena vielä vedessä oleva verkko muodostaa kourun ja yläpaula painuu kourun yläreunassa pinnan alle;

c) "kimpulla" yläpaulan yhteen koottua osaa;

d) "pussittamisella" kalastuksen vaihetta, jossa saalis kerätään lähelle veden pintaa sen nostamiseksi alukseen.

2. Delfiinien turvallisuuden takaavia pyydyksiä ja laitteita koskevat vaatimukset

a) kurenuotta, joka on varustettu seuraavanlaisella delfiinien suojaverkolla:

i) pituus vähintään 330 metriä (mitattuna ennen paikoilleen asettamista) paitsi verkoissa, jotka ovat yli 18 kaistaletta syviä, jolloin suhteellinen pituus on määritettävä kertomalla 18 metrin pituus nuotan syvyyden kaistalemäärällä. Delfiinien suojaverkko on asetettava paikalleen niin, että se kattaa peruuttamiskourun yläpaulaa pitkin alkaen viimeisen vedetyn keulanpuoleisen kimpun uloimmasta reunasta ja jatkuu vähintään kahden kolmanneksen matkan peruuttamiskourun yläreunasta kohtaan, jossa nuotta kiinnittyy aluksen perään. Delfiinien suojaverkko on tiheäsilmäistä verkkoa, jonka silmukat eivät saa venytettyinä olla suurempia kuin 1 1/4 tuumaa (3,2 cm) ja joka ulottuu yläpaulasta vähintään kahden kaistaleen syvyyteen,

ii) sen kumpikin pää on merkittävä selvästi näkyvällä merkillä,

iii) kohojen tai yläpaulan ja tiheän verkon väliin mahdollisesti jäävä tila ei saa olla leveydeltään suurempi kuin 1 3/8 tuumaa (3,5 cm);

b) vähintään kolme käyttökelpoista pikavenettä, jotka on varustettu käyttökelpoisilla hinauslenkeillä tai ‐pylväillä sekä hinausköysillä;

c) käyttökelpoinen lautta, joka soveltuu delfiinien tarkkailuun ja pelastamiseen;

d) vähintään kaksi käyttökelpoista maskia, jotka soveltuvat vedenalaiseen tarkkailuun; ja

e) käyttökelpoinen kaukovalonheitin, jonka teho on vähintään 140000 lumenia.

3. Delfiinien suojelua ja vapauttamista koskevat vaatimukset ja kiellot

a) suoritettava peruuttaminen jokaisen pyynnin aikana, jossa delfiinejä jää pyydykseen, kunnes elävien delfiinien poistaminen verkosta ei näin toimien enää ole mahdollista. Peruuttamisen aikana on sijoitettava vähintään yksi miehistön jäsen auttamaan delfiinien vapauttamisessa;

b) jatkettava peruuttamisen jälkeen yrityksiä vapauttaa mahdollisesti verkkoon jääneet elävät delfiinit niin, että kaikki elävät delfiinit on vapautettu ennen pussituksen aloittamista;

c) oltava pussittamatta tai nostamatta alukseen eläviä delfiinejä;

d) vältettävä kalastuksen yhteydessä pyydystettyjen delfiinien vahingoittamista tai tappamista;

e) suoritettava peruuttaminen viimeistään 30 minuuttia auringonlaskun jälkeen, mikä todetaan osapuolten hyväksymän tarkan ja luotettavan lähteen avulla. Pyynti, jossa ei noudateta tätä vaatimusta, on yöpyyntiä;

f) oltava käyttämättä minkäänlaisia räjähdysaineita delfiineihin liittyvän kalastuksen missään vaiheessa (vedenalaisesti käytettäviä valoraketteja ei katsota räjähdysaineiksi);

g) lopetettava delfiinien pyynti, kun aluksen enimmäiskuolleisuusraja on saavutettu;

h) oltava tarkoituksellisesti pyytämättä delfiinejä, jos aluksella ei ole enimmäiskuolleisuusrajaa;

i) suoritettava säännöllisesti nuotan tasaus delfiinien suojaverkon oikean sijainnin varmistamiseksi peruuttamisen aikana kansainvälisen arviointiryhmän vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Edellä esitettyjen vaatimusten noudattamista korostetaan suoritettavaksi niin, että miehistön jäsenet eivät joudu tilanteisiin, jossa heidän henkilökohtainen turvallisuutensa vaarantuu tarpeettomasti.

4. Poikkeukset

a) Tämän liitteen 2 kohdan vaatimukset ja 3 kohdassa mainittu peruuttamisvelvoite eivät koske alusta, jolla ei ole enimmäiskuolleisuusrajaa, ellei se valtio, jonka lainkäyttövallan alaisena kyseinen alus purjehtii, toisin päätä.

b) Tällaisen aluksen on delfiinejä vahingossa pyydystettyään yritettävä niiden vapauttamista kaikin käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien saaliin vapauttaminen ja ottaen huomioon tämän liitteen 3 kohdassa mainitut vaatimukset.

5. Tarkkailijoiden kohtelu

Alusten päälliköiden, miehistöjen ja muun henkilökunnan on noudatettava aluksella toimiviin tarkkailijoihin liittyviä liitteen II 6 kohdassa määrättyjä velvoitteitaan.

6. Alukset, joiden kantavuus on alle 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia)

Alukset, joiden kantavuus on enintään 363 metristä tonnia (400 lyhyttä tonnia), eivät saa tarkoituksellisesti pyytää delfiinejä.

--------------------------------------------------

LIITE IX

TONNIKALOJEN JÄLJITTÄMIS- JA TARKISTAMISOHJELMAN PERUSTEET

1. Tämän sopimuksen V artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti osapuolet luovat sopimusalueella tonnikaloja pyytävien alusten pyytämien tonnikalojen jäljittämisen ja tarkistamisen todentamista varten ohjelman, jonka perusteet ovat seuraavat:

a) painolaskelman käyttö pyydystetyn, aluksesta puretun, jalostetun ja maasta viedyn tonnikalan jäljittämiseksi;

b) lisätoimenpiteet nykyisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamiseksi, mukaan lukien perusteiden laatiminen koulutusta sekä tarkkailu- ja raportointimahdollisuuksien ja ‐menettelyjen parantamista varten;

c) lastitilan sijainnin määrittäminen, ruumatilojen sinetöintimenettelyt, tarkkailu- ja vahvistamismenettelyt sekä aluksen kannella että kannen alla tai muiden yhtä tehokkaiden menettelyjen noudattaminen;

d) aluksilta tulevia kyseisten tonnikalojen jäljittämiseen ja todentamiseen liittyviä radio- ja telekopiosanomia koskeva raportointi, niiden vastaanotto ja tallentaminen tietokantoihin;

e) näiden tonnikalojen maissa tapahtuva tarkistaminen ja jäljittäminen koko kalastuksen, edelleenkuljetuksen ja purkituskäsittelyn aikana käyttämällä aluksella toimivia tarkkailijoita koskevaan ohjelmaan kuuluvilla matkoilla kerättyjä tietoja;

f) pyydettyjen, aluksesta purettujen ja jalostettujen tonnikalatuotteiden säännölliset tarkastukset ja pistokokeet; ja

g) asiaa koskevien tietojen nopea saatavuus.

2. Kukin osapuoli toteuttaa tätä ohjelmaa omalla alueellaan lainkäyttövaltaansa kuuluvilla aluksilla ja merialueilla, jotka kuuluvat sen suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

--------------------------------------------------

LIITE X

OHJEET JA PERUSTEET TARKKAILIJOIDEN OSALLISTUMISELLE OSAPUOLTEN KOKOUKSEEN

1. Johtaja kutsuu VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuun osapuolten kokoukseen hallitustenvälisiä järjestöjä, joiden toiminta on tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellistä sekä muita kuin osapuolia, joiden osallistuminen voi edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa.

2. Valtioista riippumattomat järjestöt, joilla on tunnustettua kokemusta tähän sopimukseen liittyvistä asioista, hyväksytään osallistumaan tarkkailijoina osapuolten kaikkiin VIII artiklan mukaisesti koolle kutsuttuihin kokouksiin, paitsi jos kokous on vain päätöksentekijöille tai valtuuskuntien johtajille tarkoitettu.

3. Kaikkien valtioista riippumattomien järjestöjen, jotka haluavat osallistua osapuolten kokoukseen, on ilmoitettava tästä johtajalle viimeistään 50 päivää ennen kokousta. Johtaja ilmoittaa osapuolille tällaisten valtioista riippumattomien järjestöjen nimet viimeistään 45 päivää ennen kokouksen alkua.

4. Jos osapuolten kokous pidetään alle 50 päivän varoitusajalla, johtajalla on suurempi mahdollisuus joustaa kutsujen lähettämisaikojen suhteen.

5. Valtioista riippumaton järjestö, joka haluaa osallistua tarkkailijana, voi tehdä niin, jollei osapuolten enemmistö esitä perusteltua vastalausetta kirjallisesti viimeistään 30 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua.

6. Kaikki kokoukseen osallistuvat tarkkailijat voivat

a) olla läsnä kokouksessa tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti, mutta eivät saa äänestää;

b) antaa kokouksen aikana puheenjohtajan pyynnöstä suullisia lausuntoja;

c) jakaa puheenjohtajan suostumuksella kokouksessa asiakirjoja; ja

d) osallistua muihin toimintoihin, jos se on tarkoituksenmukaista ja jos puheenjohtaja sen hyväksyy.

7. Puheenjohtaja voi edellyttää, että valtioista riippumattomat järjestöt suorittavat kohtuullisia maksuja ja kattavat osallistumisestaan johtuvat kustannukset (esimerkiksi kopiointikustannukset).

8. Kaikille osapuolten kokoukseen hyväksytyille tarkkailijoille lähetetään tai toimitetaan muulla tavoin samat asiakirjat, jotka ovat tavallisesti osapuolten saatavilla, jolleivät asiakirjat sisällä luottamuksellisia liiketoimintaan liittyviä tietoja.

9. Kaikki osapuolten kokoukseen hyväksytyt tarkkailijat noudattavat kaikkia sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat kokouksen muita osanottajia.

--------------------------------------------------