Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 02016O0034-20211231

Consolidated text: Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (uudelleenlaadittu)

Access initial legal act
(

Legal status of the document In force

)

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2016/2249/2021-12-31

02016O0034 — FI — 31.12.2021 — 002.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2249,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34)

(uudelleenlaadittu)

(EUVL L 347 20.12.2016, s. 37)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2019/2217, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019,

  L 332

184

23.12.2019

►M2

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2021/2041, annettu 11 päivänä marraskuuta 2021,

  L 419

14

24.11.2021


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 060, 2.3.2018, s.  57 (2016/2249)



▼B

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2249,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34)

(uudelleenlaadittu)



I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

1.  

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

a) 

”kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro,

b) 

”eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla” niitä tarkoituksia, joita varten EKP EKPJ:n perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet;

c) 

”kirjanpitovelvollisella” EKP:tä tai kansallista keskuspankkia;

d) 

”vuosineljänneksen arvostuspäivällä” vuosineljänneksen viimeisen kalenteripäivän päivämäärää;

e) 

”käteisrahan käyttöönottovuodella” 12 kuukauden pituista ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

f) 

”seteleiden jakoperusteella” prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta päätöksen EKP/2010/29 ( 1 ) mukaisesti;

g) 

”konsolidoinnilla” kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään ikään kuin ne muodostaisivat yhden ainoan oikeushenkilön;

h) 

”luottolaitoksella” joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 575/2013 ( 2 ) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen.

2.  
Näissä suuntaviivoissa käytettyjen muiden kirjanpitoteknisten käsitteiden määritelmät ovat liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

1.  
Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.
2.  
Nämä suuntaviivat koskevat ainoastaan EKPJ:n perussäännössä vahvistettua eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä. Näin ollen niitä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien kansalliseen tilinpäätöstietojen antamiseen ja kirjanpitoon. Eurojärjestelmän järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan noudattaisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.

3 artikla

Tiedon laatua koskevat periaatteet

Sovelletaan seuraavia tiedon laatua koskevia periaatteita:

1. 

Taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä niiden sisältöä ja taloudellisia realiteetteja vastaavalla tavalla, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti;

2. 

varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei saa kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattava suoraan arvonmuutostilille, ja että realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Piilovarauksien luominen tai taseen ja tuloslaskelman erien merkitseminen kirjanpitoon tietoisesti väärin on varovaisuuden periaatteen kanssa ristiriidassa;

3. 

olennaisuus: kirjanpitosäännöistä voidaan poiketa ainoastaan, jos poikkeamista voidaan perustellusti pitää epäolennaisena kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja sen esittämisessä; periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä;

4. 

menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan eurojärjestelmässä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa eri tilinpäätöstietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

4 artikla

Perusoletukset

Sovelletaan seuraavia perusoletuksia:

1. 

jatkuvuus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti;

2. 

suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu;

3. 

tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat: jos tilinpäätöspäivän ja sen päivän välillä, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat tilinpäätöksen, toteutuu tapahtumia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet tapahtumat on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi tilinpäätöslaskelmien käyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista.

5 artikla

Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)

1.  

Talousperusteista kirjaustapaa käytetään kirjattaessa valuuttakauppoja, valuuttamääräisiä rahoitusinstrumentteja sekä näihin liittyviä siirtosaamisia ja -velkoja. Tämän kirjaustavan mukaiset kirjaukset voidaan tehdä kahden eri menetelmän avulla:

a) 

III ja IV luvussa sekä liitteessä III määritelty ”normaali menettelytapa” ja

b) 

liitteessä III määritelty ”vaihtoehtoinen menettelytapa”.

2.  
Osakkeita ja osuuksia sisältävät valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, mukaan lukien preemiot ja diskontot, kirjataan päivittäin avistapäivästä.
3.  
Kansalliset keskuspankit voivat kirjata tietyt euromääräiset liiketapahtumat, rahoitusinstrumentit ja näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisesti tai kassa- eli maksuperusteisesti.

▼M2

4.  
Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän taloudellista raportointia varten päivittäin raportoitavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut. Jaksottaminen ja mahdollinen indeksointimäärä, joka maksetaan osana indeksiin sidotun arvopaperin pääomaa sen erääntyessä, on myös huomioitava arvopapereiden kirjanpitoarvossa kunkin vuosineljänneksen ja vuoden lopussa.

▼B

6 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. 

kyseisiin varoihin tai velkoihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta;

2. 

saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle;

3. 

saamisen hinta tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.



II LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

7 artikla

Taseen sisältö

Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteessä IV esitettyyn rakenteeseen.

▼M1

8 artikla

Varaukset taloudellisten riskien varalta

Kansallisten keskuspankkien toimintojen luonne huomioon ottaen kansallinen keskuspankki voi tehdä taseeseen varauksen taloudellisten riskin varalta. Kansallinen keskuspankki päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä kansallisen keskuspankin riskialtistumasta tehdyn perustellun arvion nojalla.

▼B

9 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.  
Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.
2.  
Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit (muut kuin eräpäivään saakka pidettävät arvopaperit, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella) sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.
3.  
Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain, ISIN-koodeittain (International Securities Identification Number, ISIN); niiden rakenteen osana olevia mahdollisia optioita ei arvosteta erikseen. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitusvarat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.
4.  
Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Mahdolliset liiketapahtumat vuosineljänneksen aikana kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.
5.  
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan rahapoliittisista näkökohdista riippuen joko markkinahinnan tai jaksotetun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen).
6.  

Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella (arvonalennus huomioon ottaen). Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a) 

jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna;

b) 

jos arvopaperien myynti tapahtuu kuukauden sisällä ennen eräpäivää;

c) 

poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi.

10 artikla

Käänteisoperaatiot

1.  
Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Kirjanpitovelvollinen kohtelee myytyjä arvopapereita, jotka se on reposopimuksen mukaan velvollinen ostamaan takaisin, siten kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.
2.  
Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonantona taseen vastaavaa-puolelle luoton määrään. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajana toimivan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmaan.
3.  

Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Arvopaperilainaustransaktiot, joissa vakuus annetaan käteisenä rahana käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset. Arvopaperilainaustransaktiot, joissa vakuus annetaan arvopapereina, kirjataan taseeseen vaikuttavina ainoastaan jos

a) 

arvopaperiselvitysprosessin osana vaihdetaan käteistä rahaa ja

b) 

käteistä rahaa jää joko lainanantajan tai lainanottajan tilille.

Jos arvopaperit on myyty, luovutuksensaaja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen.

4.  
Vakuudellisia kultakauppoja käsitellään takaisinostosopimuksina. Näihin vakuudellisiin liiketoimiin liittyviä kultavirtoja ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.
5.  
Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (mukaan lukien arvopaperilainaustransaktiot) kirjataan taseeseen vaikuttavina ainakin tilikauden lopussa, jos vakuus annetaan asianomaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tilille talletettavan käteisen muodossa ja tätä käteistä ei ole vielä sijoitettu.

▼M1

11 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

1.  
Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin kantaosakkeisiin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai kirjanpitovelvollisen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.
2.  
Valuuttamääräiset jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.
3.  
Kantaosakkeet arvostetaan 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Eri kantaosakkeita ei nettouteta keskenään.
4.  
Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.
5.  
Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.
6.  
Jälkimarkkinakelpoista kantaosaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy jälkimarkkinakelpoisen kantaosakkeen hankintahintaan. Osingon irrottua voidaan osakkeen oston yhteydessä mukana siirtynyttä osinkoa käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.
7.  
Osinkosaamisia ei kirjata arvostusten yhteydessä kirjanpitojakson lopussa, koska ne heijastuvat jo kantaosakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.
8.  
Uusmerkinnät käsitellään erillisinä saamisina, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.

▼M1

11 a artikla

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

1.  

Tätä artiklaa sovelletaan seuraavat edellytykset täyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin sijoitusrahastoihin:

a) 

rahasto-osuudet hankitaan yksinomaan sijoitustarkoituksessa eikä osuuden haltijalla ole vaikutusvaltaa rahaston päivittäisiin osto- ja myyntipäätöksiin;

b) 

sijoitusstrategia ja rahaston mandaatti on määritetty etukäteen ja kaikki ehdot on vahvistettu sopimuksessa;

c) 

sijoituksen arvonkehitys arvioidaan rahaston sijoitusstrategian mukaisesti yksittäisenä sijoituksena;

d) 

rahasto on oikeudellisesta muodostaan riippumatta erillinen yksikkö, jota hallinnoidaan riippumattomasti, myös päivittäisten investointipäätösten osalta.

Jollei a–d alakohdasta muuta johdu, tätä artiklaa voidaan soveltaa myös pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia varten perustettuihin rahastoihin, jollei sovelleta muuta kirjanpito- ja tilinpäätössäännöstöä.

Jollei a–c alakohdassa muuta johdu ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tiedon laatua koskevaa periaatetta noudattaen, tätä artiklaa voidaan soveltaa myös osakesalkkuihin, jotka eivät ole erilisä oikeushenkilöitä, mutta joita hoidetaan ulkoisesti ja jotka seuraavat tarkasti indeksiin sidotun rahaston arvonkehitystä. Tätä artiklaa sovellettaessa tällaiset osakesalkut katsotaan jälkimarkkinakelpoisiksi sijoitusrahastoiksi.

2.  
Valuuttamääräiset jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.
3.  
Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti eikä niiden taustalla olevien omaisuuserien perusteella. Eri jälkimarkkinakelpoisia sijoitusrahastoja ei nettouteta keskenään.
4.  
Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.
5.  
Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.
6.  
Jälkimarkkinakelpoista sijoitusrahastoa ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy jälkimarkkinakelpoisen sijoitusrahaston hankintahintaan. Osingon irrottua voidaan rahasto-osuuden oston yhteydessä mukana siirtynyttä osinkoa käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.
7.  
Jälkimarkkinakelpoisesta sijoitusrahastosta kertyneitä osinkosaamisia ei kirjata arvostusten yhteydessä kirjanpitojakson lopussa, koska ne heijastuvat jo jälkimarkkinakelpoisen sijoitusrahaston markkinahinnassa niitä jälkimarkkinakelpoisia sijoitusrahastoja lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

▼B

12 artikla

Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla

1.  
Arvopaperin korkoriskiltä suojautuminen johdannaisen avulla merkitsee johdannaisen määrittämistä siten, että sen käyvän arvon muutokset kumoavat odotettavissa olevat korkotason heilahteluista johtuvat muutokset suojatun arvopaperin käyvässä arvossa.
2.  
Suojattavat instrumentit ja suojausinstrumentit kirjataan ja niitä käsitellään näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten säännösten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.
3.  

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 16 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, suojatun arvopaperin ja suojausjohdannaisen arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

a) 

Arvopaperi ja johdannainen kirjataan taseeseen ja arvostetaan markkina-arvoon vuosineljänneksen lopussa. Suojatun instrumentin ja suojausinstrumentin realisoitumattomiin nettomääräisiin arvostusvoittoihin tai -tappioihin sovelletaan seuraavaa epäsymmetristä arvostusmenetelmää:

i) 

realisoitumattomat nettomääräiset tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, ja on suositeltavaa, että ne jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle, ja

ii) 

realisoitumattomat nettomääräiset arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille ja peruutetaan seuraavana arvostuspäivänä.

b) 

Jo omistuksessa olevan arvopaperin suojaaminen: jos suojatun arvopaperin keskihinta eroaa markkina-arvosta suojauksen aloittamispäivänä, sovelletaan seuraavaa käsittelyä:

i) 

arvopaperin realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille kyseisenä päivänä ja realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja

ii) 

suojaussuhteen aloittamispäivän jälkeisiin markkina-arvon muutoksiin sovelletaan mitä a alakohdassa on säädetty.

c) 

On suositeltavaa, että jaksottamattomien preemioiden ja diskonttojen erotus suojauksen aloittamispäivänä jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle.

4.  
Kun suojauskirjanpito lopetetaan, kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon jäänyt arvopaperi ja johdannainen käsitellään suojauksen lakkaamispäivästä näiden suuntaviivojen yleisten säännösten mukaisesti itsenäisinä instrumentteina.
5.  

Edellä 3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

Suojaussuhteen alkamispäivänä viralliset asiakirjat suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteista ja suojausstrategiasta ovat olemassa. Asiakirjoissa on oltava kaikki seuraavat tiedot: i) suojausinstrumenttina käytettävän johdannaisen yksilöintitiedot; ii) suojatun arvopaperin yksilöintitiedot; ja iii) arviointi johdannaisen tehokkuudesta kumoamaan korkoriskin toteutumisesta johtuvat muutokset arvopaperin käyvässä arvossa.

b) 

Suojaussuhteen odotetaan olevan erittäin tehokas ja suojauksen tehokkuus tulee olla luotettavasti mitattavissa. Tehokkuus on arvioitava sekä etukäteen (prospektiivisesti) että jälkikäteen (retrospektiivisesti). On suositeltavaa että

i) 

prospektiivinen tehokkuus olisi mitattava vertaamalla suojatun instrumentin käyvän arvon toteutuneita muutoksia suojausinstrumentin käyvän arvon toteutuneisiin muutoksiin, tai osoittamalla vahva tilastollinen korrelaatio suojatun instrumentin käyvän arvon ja suojausinstrumentin käyvän arvon välillä;

ii) 

retrospektiivinen tehokkuus olisi katsottava osoitetuksi jos suojatun instrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden ja suojausinstrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden suhde on 80 % – 125 %.

6.  

Jos arvopaperiryhmä määritetään suojauskohteeksi sovelletaan seuraavaa: samankaltaiset korkopaperit saadaan yhdistää ja suojata ryhmänä ainoastaan kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

a) 

arvopapereilla on sama juoksuaika;

b) 

arvopaperiryhmä läpäisee tehokkuustestin prospektiivisesti ja retrospektiivisesti,

c) 

kunkin ryhmään kuuluvan yksittäisen arvopaperin suojattavasta riskistä johtuvan käyvän arvon muutoksen odotetaan olevan suunnilleen verrannollinen arvopaperiryhmän suojatusta riskistä johtuvaan käyvän arvon kokonaismuutokseen.

13 artikla

Synteettiset instrumentit

1.  
Instrumentit, jotka on yhdistetty synteettiseksi instrumentiksi, kirjataan ja niitä käsitellään erillään muista instrumenteista näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten säännösten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

▼C1

2.  

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 4 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

▼B

a) 

synteettisen instrumentin muodostaviin instrumentteihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot nettoutetaan vuoden lopussa. Tässä tapauksessa realisoitumattomat nettovoitot kirjataan arvonmuutostilille. Realisoitumattomat nettotappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

b) 

arvopapereita, joita pidetään hallussa synteettisen instrumentin osina, ei katsota osaksi hallussa olevaa kyseisten arvopapereiden kokonaismäärää, vaan niitä käsitellään erillisinä;

c) 

tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot sekä vastaavat realisoitumattomat voitot jaksotetaan erikseen seuraavina tilikausina.

3.  
Jos jokin yhdistettyihin instrumentteihin kuuluva instrumentti erääntyy tai myydään tai sopimus puretaan tai toteutetaan, kirjanpitovelvollinen ei voi jatkossa soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä ja kaikki jaksottamattomat arvostusvoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan edellisinä vuosina, on välittömästi peruutettava.
4.  

Edellä 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

yksittäisiä instrumentteja käsitellään ja niiden tuottoa arvioidaan yhtenä yhdistettynä instrumenttina joko riskienhallintaan tai sijoitusstrategiaan perustuen;

b) 

yksittäiset instrumentit on jäsennetty ja määritelty synteettiseksi instrumentiksi niiden alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien;

c) 

vaihtoehtoisen tavan soveltaminen poistaa tai vähentää merkittävästi arvostamisen epäjohdonmukaisuutta (arvostamisen epäsymmetriaa), joka aiheutuisi näissä suuntaviivoissa määritettyjen yleisten sääntöjen soveltamisesta yksittäisiin instrumentteihin;

d) 

sellaiset viralliset asiakirjat, joiden avulla voidaan todentaa a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten toteutuminen, ovat saatavilla.

14 artikla

Setelit

1.  

EKPJ:n perussäännön 49 artiklaa sovellettaessa kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, käsitellään seuraavan menettelytavan mukaisesti:

a) 

toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia euroalueen kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun TARGET2:n välityksellä, ja

b) 

liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee ”liikkeessä olevien seteleiden” määrän edellä mainitun ilmoituksen saatuaan.

2.  

Kansallisten keskuspankkien taseissa olevien ”liikkeessä olevien seteleiden” määrä saadaan seuraavien kolmen osatekijän tuloksena:

a) 

liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon arvo, johon sisältyy euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuodelta euron käyttöön ottavan kansallisen keskuspankin osalta ja joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:

Menetelmä A: B = P – D – N – S
Menetelmä B: B = I – R – N

Tässä

B

on ”liikkeessä olevien seteleiden” oikaisematon arvo

P

on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

D

on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

N

on muiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien liikkeeseenlaskijakeskuspankin kansallisten seteleiden (ilmoitus tehty, mutta ei vielä kotiutettu) yhteenlaskettu arvo

I

on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

R

on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

S

on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo,
b) 

vähennettynä korottomien saamisten määrällä euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory ECI) -ohjelmaa hoitavalta ECI-pankilta tapauksissa, joissa ECI-ohjelmaan liittyvien seteleiden omistusoikeus siirtyy;

c) 

lisättynä tai vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla.



III LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

15 artikla

Tuottojen kirjaaminen

1.  

Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) 

realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;

b) 

realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;

c) 

vuoden lopussa realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

d) 

tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina;

e) 

realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen;

f) 

arvonalentumistappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan eikä kirjauksia voida peruuttaa seuraavina vuosina, jollei tapahdu arvonnousua, joka voidaan yhdistää arvonalentumiskirjauksen jälkeiseen havaittavissa olevaan tapahtumaan.

2.  
Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle sopimuksenmukaiselle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.
3.  
Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat, esimerkiksi korkovelat ja jaksotetut preemiot ja diskontot, lasketaan ja kirjataan päivittäin uusimpien käytettävissä olevien kurssien mukaisesti. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen euromääräiset siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan vähintään neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.
4.  
Jollei 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta muuta johdu, kirjanpitovelvolliset antavat tiedot vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen riippumatta siitä, kuinka usein siirtosaamiset ja -velat lasketaan.
5.  
Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan kirjauspäivän valuuttakurssiin, ja ne vaikuttavat valuuttapositioon.
6.  
Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli laskelman viimeiseksi päiväksi voidaan ottaa joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa viitepäivänä on kuitenkin käytettävä joulukuun 31 päivää.
7.  
Valuutan myynnit, jotka muuttavat tietyn valuutan positiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin tai -tappioihin.

16 artikla

Transaktiomenot

1.  

Transaktiomenoja määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:

a) 

keskihinnan menetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintahinta. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;

b) 

vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjattu realisoitumaton tappio vaikuttaa saamisen tai velan keskihintaan;

c) 

arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotuotot sisällytetään kyseisen valuutan positioon, mutta ne eivät vaikuta arvopaperin tai kyseisen valuutan keskihintaan.

2.  

Arvopapereihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) 

liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;

b) 

säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa transaktiomenoihin, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon omaisuuserän keskihintaa laskettaessa;

c) 

tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;

d) 

arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään hankintahintaan edellisen päivän keskihintaiseen arvopaperipositioon uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa tarkistetun keskihinnan laskemiseksi huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.

3.  

Kultaan ja valuuttoihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) 

tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketoimet, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta valuuttaposition hankintamenoon;

b) 

valuuttoihin kohdistuvat liiketoimet, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän valuuttakurssiin;

c) 

valuuttamääräisiin arvopapereihin tai kultaan kohdistuvista käänteisoperaatioista johtuvien lainapääomien maksu ei aiheuta muutosta valuutta- eikä kultapositioissa;

d) 

kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän valuuttakurssiin;

e) 

jos valuutta- tai kultapositio on positiivinen (pitkä positio), päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan sen päivän keskikurssia tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen tai tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikeskikurssit tai kullan osto- ja myyntikeskihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on negatiivinen (lyhyt positio), toimitaan päinvastoin kuin edellä. Näin ollen nettomääräinen myynti vaikuttaa alijäämäisen position keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät positiota senhetkisen painotetun keskihinnan mukaan ja johtaa realisoituneisiin voittoihin tai tappioihin;

f) 

valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.



IV LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

17 artikla

Yleiset säännökset

1.  
Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuutta toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.
2.  
Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot, arvopaperien rakenteen osana olevat optiot pois luettuina, kirjataan ja arvostetaan yksikkökohtaisesti. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.
3.  
Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.

18 artikla

Valuuttatermiinit

1.  
Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition keskihintaa kaupantekopäivänä.
2.  
Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan.
3.  
Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
4.  
Termiinikaupat vaikuttavat valuuttapositioon avistakurssin mukaisesti kaupantekopäivästä.
5.  
Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi kunkin valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.

19 artikla

Valuuttaswapit

1.  
Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseeseen kunakin maksun suorituspäivänä.
2.  
Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi kauppojen avistakurssiin.
3.  
Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin. Näin ollen voittoa tai tappiota ei synny.
4.  
Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen osalta.
5.  
Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
6.  
Valuuttapositioon vaikuttavat ainoastaan valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat.
7.  
Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti siihen liittyvän avistaposition kanssa.

20 artikla

Futuurisopimukset

1.  
Futuurisopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2.  
Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.
3.  
Korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä riippumatta siitä, tapahtuuko toimitus. Mikäli toimitus tapahtuu, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.
4.  
Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

21 artikla

Koronvaihtosopimukset

1.  
Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2.  
Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen kuuluvat maksut voidaan suorittaa nettoperusteisesti, mutta kertyneet korkotuotot ja -kulut kirjataan bruttoperusteisesti.
3.  
Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
4.  
Koronvaihtosopimukset, joita ei selvitetä keskusvastapuolen välityksellä, arvostetaan yksikkökohtaisesti ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille, että koronvaihtosopimusten termiinikauppojen yhteydessä jaksotus aloitetaan transaktion arvopäivästä ja että jaksotus tehdään tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.
5.  

Keskusvastapuolen välityksellä selvitettävien koronvaihtosopimusten osalta:

a) 

alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan;

b) 

korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon;

c) 

kertynyt korko erotetaan realisoituneesta tulosta ja kirjataan bruttomääräisenä tuloslaskelmaan.

22 artikla

Korkotermiinit

1.  
Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2.  
Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.
3.  
Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat valuuttapositioon. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin.
4.  
Kukin korkotermiini arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.
5.  
Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

23 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikaupat kirjataan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

1. 

Menetelmä A:

a) 

arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin;

b) 

vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä;

c) 

maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi;

d) 

jos arvopaperit ovat valuuttamääräisiä, kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta ei muutu, mikäli kirjanpitovelvollisella on jo hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli kirjanpitovelvollisella ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava arvopaperi on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä;

e) 

sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.

2. 

Menetelmä B:

a) 

arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan;

b) 

vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvopaperin arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 9 artiklassa kuvattua arvostusmenettelyä. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä;

c) 

termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.

24 artikla

Optiot

1.  
Optiot kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivästä toteutus- tai eräpäivään niiden taustalla olevan kohde-etuuden toteutushintaan.
2.  
Valuuttamääräiset preemiot muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Maksettu preemio kirjataan erillisenä saamisena ja saatu preemio kirjataan erillisenä velkana.
3.  
Jos optio toteutetaan, kohde-etuus kirjataan taseeseen toteutushintaan johon lisätään tai vähennetään preemion alkuperäinen arvo. Option alkuperäisen preemion määrä tarkistetaan tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattujen realisoimattomien tappioiden perusteella.
4.  
Jos optiota ei toteuteta, option preemion määrä oikaistuna edellisen vuoden lopun realisoimattomilla tappioilla kirjataan tuloslaskelmaan raukeamispäivän valuuttakurssiin.
5.  
Valuuttapositioon vaikuttavat futuurityyppisten optioiden päivittäiset vaihtelumarginaalit, preemioiden arvonalennukset vuoden lopussa, kohde-etuuden kauppa toteutuspäivänä sekä option preemiot eräpäivänä. Päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan.
6.  
Arvopaperin rakenteen osana olevia optioita lukuun ottamatta kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoimattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.
7.  
Sovellettaessa 6 kohtaa markkina-arvona pidetään noteerattua hintaa, mikäli tällainen hinta on saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta tai vastaavalta taholta. Jos noteerattuja hintoja ei ole, markkina-arvo määritetään arvonmääritysmenetelmän avulla. Tällaista arvonmääritysmenetelmää on käytettävä jatkuvasti samalla tavalla ja on oltava osoitettavissa, että menetelmä johtaa luotettaviin arvioihin, jotka vastaavat hintoja, joihin päädyttäisiin todellisissa markkinatransaktioissa.
8.  
Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.



V LUKU

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

25 artikla

Raportointikaavat

1.  
Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten näiden suuntaviivojen mukaisesti.
2.  
Tietojen antamisessa käytettävien eurojärjestelmän kaavojen tulee käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.
3.  

Julkaistavien taseiden kaavojen tulee olla kaikkien seuraavien liitteiden mukaisia:

a) 

Liite V: eurojärjestelmän vuosineljänneksen päättymisen jälkeen julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

b) 

Liite VI: eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

c) 

Liite VII: eurojärjestelmän konsolidoidun vuositaseen kaava.



VI LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

26 artikla

Julkaistava tase ja tuloslaskelma

Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa vastaamaan liitteessä VIII ja IX annettuja kaavoja.



VII LUKU

KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT

27 artikla

Yleiset konsolidointisäännökset

1.  
Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.
2.  
Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän tilinpäätökset laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.
3.  
EKP laatii eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tase laaditaan ottaen huomioon yhtenäiset kirjanpitoperiaatteet ja menettelytavat sekä eurojärjestelmän yhteinen tilikausi; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset ja eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.
4.  
Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia/velkoja.
5.  
Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.
6.  
Eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat raportoidaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteen IV mukaisesti.



VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1.  
EKPJ:n kirjanpito- ja rahoitustulokomitea raportoi johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.
2.  
Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt tilinpäätösstandardit.

29 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  
Kukin kansallinen keskuspankki arvostaa rahoitusvaransa ja -velkansa uudelleen päivänä, jona siitä tuli eurojärjestelmän jäsen. Realisoitumattomat voitot, jotka syntyivät mainittuna päivänä tai sitä ennen, erotetaan mahdollisesti myöhemmin syntyvistä realisoitumattomista arvostusvoitoista ja ne kuuluvat vastaisuudessakin kansallisille keskuspankeille. Markkinahintoja ja -kursseja, joita kansalliset keskuspankit käyttävät avaavissa taseissa liittyessään eurojärjestelmään, pidetään näiden kansallisten keskuspankkien saamisten ja velkojen keskihintana.
2.  
On suositeltavaa, että ennen kansallisen keskuspankin liittymistä eurojärjestelmään tai liittymispäivänä syntyneitä realisoimattomia voittoja ei katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja että niitä käsitellään realisoitavina/jakokelpoisina ainoastaan sellaisten liiketoimien yhteydessä, jotka tapahtuvat eurojärjestelmään liittymisen jälkeen.
3.  
Valuutasta, kullasta ja hinnoista aiheutuvia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat varojen siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina.
4.  
Tämä artikla ei vaikuta EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.

30 artikla

Kumoaminen

1.  
Kumotaan suuntaviivat EKP/2010/20 31 päivästä joulukuuta 2016.
2.  
Viittauksia kumottuihin suuntaviivoihin pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

31 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.  
Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.
2.  
Niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, on noudatettava näitä suuntaviivoja 31 päivästä joulukuuta 2016.

32 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.



LIITE I

EUROJÄRJESTELMÄN TASEET



Tietojen esittämismuoto

Sisäinen/julkaistava

Oikeusperusta

Tarkoitus

1  Eurojärjestelmän päivittäinen tase

Sisäinen

—

Ensisijaisesti likviditeetinhallinta EKPJ:n perussäännön 12.1 artiklan täytäntöönpanoa varten. Osa päivittäisen taseen tiedoista käytetään rahoitustulon laskemiseen

2  Eritelty viikkotase

Sisäinen

—

Eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimista varten

3  Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase

Julkaistava

Perussäännön 15.2 artikla

Konsolidoitu tase rahapolitiikkaa ja taloutta koskevaa analyysiä varten. Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase johdetaan raportointipäivän taseesta.

4  Eurojärjestelmän eritelty kuukausitase

Julkaistava

—

Eurojärjestelmän tilintekovelvollisuuden ja avoimuuden vahvistaminen yksittäisten keskuspankkien varoja ja velkoja koskevien tietojen helpolla saatavuudella. Tietojen antaminen yhdenmukaisella tavalla siitä, miten EKP toteuttaa yhteistä rahapolitiikkaa hajautetusti sekä eurojärjestelmän keskuspankkien rahapolitiikkaan liittymättömästä rahoitustoiminnasta.

5  Eurojärjestelmän kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset taseet

Sekä julkaistava että sisäinen (1)

Tilastointisäädökset, joiden mukaan rahalaitosten on toimitettava tietoja

Tilastoanalyysiä varten

6  Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase

Julkaistava

EKPJ:n perussäännön 26.3 artikla

Konsolidoitu vuositase analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten
(1)   

Kuukausittaiset tiedot ovat mukana julkaistavissa yhteenlasketuissa tilastotiedoissa, jotka vaaditaan rahalaitoksilta unionissa. Koska myös keskuspankit ovat rahalaitoksia, niidenkin on neljännesvuositasolla toimitettava yksityiskohtaisemmat tiedot kuin mitä kuukausittaisissa tiedoissa annetaan.



LIITE II

SANASTO

— 
Arvon alentumisella tarkoitetaan kerrytettävissä olevan rahamäärän laskua alle kirjanpitoarvon.
— 
Arvonmuutostileillä tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos korjatun hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot hintojen noteerauksissa ja/tai markkinaehtoisissa valuuttakursseissa.
— 
Arvopapereiden termiinikaupoilla tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan.
— 
Automaattisella arvopapereiden lainausohjelmalla (automated security lending programme (ASLP) tarkoitetaan erikoistuneen laitoksen, esim. pankin, tarjoamaa ohjelmaa, jossa järjestetään ja käsitellään ohjelman osallistujien välisiä arvopaperilainauksia repotransaktioiden, yhdistettyjen repotransaktioiden, takaisinmyyntitransaktioiden tai arvopaperilainaustransaktioiden muodossa. Operaatio voidaan toteuttaa omaan lukuun, jolloin tämän ohjelman tarjoavaa erikoistunutta laitosta pidetään lopullisena vastapuolena, tai edustajan välityksellä, jolloin tämän ohjelman tarjoava erikoistunut laitos toimii vain edustajana, ja lopullinen vastapuoli on laitos, jonka kanssa arvopaperilainaukset todellisuudessa toteutetaan.
— 
Avistakurssilla tarkoitetaan kurssia, jota käytetään transaktiota maksettaessa avistapäivänä. Valuuttatermiinien osalta avistakurssi on kurssi, johon sovelletaan futuuripisteistä futuurikurssia määritettäessä.
— 
Avistapäivällä tarkoitetaan päivää, jona avistakaupan kohteena oleva rahoitusinstrumentti maksetaan ja toimitetaan kyseisen rahoitusinstrumentin markkinoilla vallitsevien käytäntöjen mukaisesti.
— 
Diskontolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.
— 
Diskonttoinstrumentilla tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen.
— 
ERM II:lla (Exchange Rate Mechanism II) tarkoitetaan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevia toimintamenettelyjä.
— 
Eräpäivään saakka pidettävillä arvopapereilla tarkoitetaan arvopapereita, joilla on kiinteä tai määriteltävissä oleva korko ja joita EKP aikoo pitää niiden eräpäivään saakka.
— 
Eräpäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä.
— 
Euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory, ECI) ohjelmalla tarkoitetaan ohjelmaa, jossa yksityisen pankin ylläpitämässä euroalueen ulkopuolisessa setelivarastossa säilytetään euroseteleitä eurojärjestelmän lukuun niiden jakelua ja vastaanottamista varten.
— 
Futuurisopimuksella tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta. Tällaisessa sopimuksessa sitoudutaan ostamaan tai myymään arvopaperi tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää.
— 
Futuurityyppisellä optiolla noteerattua optiota, joiden vaihtelumarginaali maksetaan tai saadaan päivittäin.
— 
Hyvityksellä tarkoitetaan mukautuksia, joita tehdään rahoitustuloa Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) ( 3 ) mukaisesti laskettaessa.

▼M1

— 
Hätärahoituksena annetulla maksuvalmiusavulla tarkoitetaan apua vakavaraiselle rahoituslaitokselle tai vakavaraisten rahoituslaitosten ryhmälle, jolla on tilapäisiä maksuvalmiusongelmia. Kansalliset keskuspankit tarjoavat hätärahoituksena annettua maksuvalmiusapua, jollei EKP:n neuvosto katso, että hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu on ristiriidassa EKPJ:n tavoitteiden ja tehtävien kanssa.

▼B

— 
IRR:llä tarkoitetaan diskonttokorkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa.
— 
ISIN-koodilla (International Securities Identification Number) tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen arvopaperille antamaa koodia.
— 
Jaksottamisella tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvon alentumisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti.
— 
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Euroopan unionin hyväksymiä kansainvälisiä IAS-tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards IAS), IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC tulkinnat).
— 
Kassaperusteella (maksuperusteella) tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä.
— 
Kaupantekopäivällä (tai transaktiopäivällä) tarkoitetaan päivää, jolloin transaktio tehdään.
— 
Keskihinnalla tarkoitetaan painotettua keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassa olevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi valuuttaposition, kullan taikka vieraan pääoman ehtoisen tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen painotettu keskihinta.
— 
Keskusvastapuolella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on yksillä tai useammilla finanssimarkkinoilla sopimuksilla kauppaa käyvien vastapuolten välissä ja toimii jokaiseen myyjään nähden ostajana ja jokaiseen ostajaan nähden myyjänä.
— 
Korkotermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta.
— 
Koronvaihtosopimuksella tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa, tai jos kyseessä on valuuttojen välinen liiketoimi, kahden eri valuutan välillä.

▼M1

— 
Korvamerkityllä salkulla tarkoitetaan korvamerkittyä sijoitusta, joka kirjataan taseeseen saamisten puolelle vastaeränä ja joka koostuu velkapapereista, kantaosakkeista, sijoitusrahastoista, määräaikaistalletuksista ja sekkitilitalletuksista, voitto-osuuksista ja/tai sijoituksista tytäryhtiöihin. Se vastaa yksilöitävissä olevaa erää taseen velkojen puolella, riippumatta oikeudellisista, lakisääteisistä tai muista rajoituksista.

▼B

— 
Käänteisoperaatiolla tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa (”käänteinen repo”) tai myy (”repo”) arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan.
— 
Maksun suorituspäivällä tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen.
— 
Markkinahinnalla tarkoitetaan kulta-, valuutta tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim.OTC-markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei tavallisesti oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä.
— 
Markkinakeskihinnalla tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettävää arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskihinta perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketoimissa.
— 
Markkinakeskikurssilla tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettäviä euron viitekursseja, jotka yleensä perustuvat Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen yhteispuheluun, joka toteutetaan säännöllisesti, tavallisesti klo 15.15 Suomen aikaa.
— 
Omaksiottamisella tarkoitetaan kirjanpitovelvollisen vakuudeksi saamien arvopapereiden, lainojen tai muiden varojen omistusoikeuden ottamista alkuperäisen saamisen perimiseksi.
— 
Optiolla tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen osapuoli oikeutetaan, mutta ei velvoiteta, ostamaan tai myymään tietyn määrän osakkeita, hyödykkeitä, valuuttaa, saamisia tai indeksin perusteella laskettavia suorituksia sovitusta hinnasta sovitun ajanjakson aikana tai raukeamispäivänä.

▼M1

— 
Osakkeilla tai osuuksilla tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita eli yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta sijoitusrahastoon.

▼B

— 
Perusrahoitusoperaatiolla tarkoitetaan säännöllistä avomarkkinaoperaatiota, jonka eurojärjestelmä toteuttaa käänteisoperaationa. Perusrahoitusoperaatiot toteutetaan viikoittaisina.
— 
Pitempiaikaisilla rahoitusoperaatioilla tarkoitetaan säännöllisiä avomarkkinaoperaatioita, jotka eurojärjestelmä toteuttaa käänteisoperaatioiden muodossa ja joilla pyritään rahoitussektorin likviditeetin lisäämiseen pidemmällä aikavälillä kuin perusrahoitusoperaatiossa.
— 
Preemiolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon.
— 
Puhtaalla hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat transaktiomenot mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja.
— 
Pääoman jakoperusteella tarkoitetaan prosenttiosuuksia, joka kullakin kansallisella keskuspankilla on Euroopan keskuspankin pääomasta.
— 
Rahastolla tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua.
— 
Rahoitustulolla tarkoitetaan kansalliselle keskuspankille EKPJ:n rahapoliittisten tehtävien hoidon yhteydessä kertyvää tuloa. Kunkin tilikauden lopussa rahoitustulo lasketaan yhteen ja jaetaan kansallisten keskuspankkien kesken.
— 
Rahoitusvaroilla tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: a) käteisvaroja tai b) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada käteisvaroja tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka mahdollisesti osoittautuvat edullisiksi, tai iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita).
— 
Rahoitusvelalla tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka mahdollisesti osoittautuvat epäedullisiksi.
— 
Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden (korjattuun) hankintamenoon.
— 
Realisoituneilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja (korjatun) hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita.
— 
Saamisilla tarkoitetaan aikaisempien tapahtumien johdosta kirjanpitovelvollisen määräysvallassa olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan kirjanpitovelvollisen taloudellista etua tulevaisuudessa.
— 
Suojauksella menettelyä, jossa pyritään sovittamaan yhteen eri rahoitusinstrumenttien tai muiden omaisuuserien riskejä hintojen, korkojen ja valuuttakurssien epäedullisten liikkeiden kokonaisvaikutusten vähentämiseksi.
— 
Selvityksellä tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin ja se edellyttää varojen siirtoa.
— 
Synteettisellä instrumentilla tarkoitetaan keinotekoisesti luotua rahoitusinstrumenttia, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhdistetystä instrumentista ja jonka tarkoituksena on jäljitellä jonkin toisen instrumentin kassavirtaa ja arvostamismalleja. Se toteutetaan tavallisesti rahoituksen välittäjän avulla.
— 
Takaisinmyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä (”kolmikantarepo”).
— 
Takaisinostosopimuksella tarkoitetaan järjestelyä, jonka taloudellinen tarkoitus on rahan lainaaminen ja jossa omaisuuserä, yleensä kiinteäkorkoinen arvopaperi, myydään ostajalle ilman myyjän omistuksenpidätysoikeutta, kun myyjä samanaikaisesti saa oikeuden ja velvoitteen lunastaa vastaava omaisuuserä tiettyyn hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana tai vaadittaessa.
— 
Talousperusteisella kirjausmenetelmällä tarkoitetaan kirjausmenetelmää, jossa kaupat kirjataan kaupanteko- tai transaktiopäivänä.

▼M1

— 
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan markkina-, likviditeetti ja luottoriskejä.

▼B

— 
TARGET2:lla tarkoitetaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2012/27 ( 4 ) mukaista Euroopan laajuista automatisoitua reaaliaikaista bruttomaksujärjestelmää.
— 
Tasapoistoilla tarkoitetaan, että poisto tai jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintameno vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteellisesti.
— 
Toteutushinnalla tarkoitetaan optiosopimuksessa sovittua hintaa, jolla optio voidaan toteuttaa.
— 
Transaktiohinnalla tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa.
— 
Transaktiomenolla tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketoimeen.
— 
Valuuttakurssilla tai valuutan kurssilla tarkoitetaan tietyn valuutan arvoa, jota käytetään toiseen valuuttaan muunnettaessa.
— 
Valuuttasaamisilla tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositiota. Tässä määritelmässä erityiset nosto-oikeudet (special drawing rights, SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi. Transaktiot joista seuraa erityisten nosto-oikeuksien nettoposition muutos ovat joko SDR-määräisiä transaktioita taikka valuuttamääräisiä transaktioita, jotka vastaavat erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin koostumusta (ottaen huomioon asianomaisen korin määritelmän ja painoarvot).
— 
Valuuttatermiinillä tarkoitetaan sopimusta, joka tehdään tiettynä päivänä ja jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista, valuuttaa vastaan, ja määrä toimitetaan tiettynä tulevana päivänä, joka on enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto.
— 
Valuuttaswapilla tarkoitetaan valuutan ostoa tai myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä tai ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää).
— 
Varauksilla tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. ”Rahastot”). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa.
— 
Velalla tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta.
— 
Yleisesti hyväksytyillä kirjanpitoperiaatteilla (generally accepted accounting principles GAAP) tarkoitetaan yhteisiä kirjanpitoperiaatteita, standardeja ja menetelmiä, joita yhteisöt soveltavat laatiessaan tilinpäätöksiä. GAAP muodostuu virallisista standardeista (jotka kirjanpitolautakunnat ovat vahvistaneet) ja yleisesti hyväksyttävistä tavoista kirjata ja raportoida kirjanpitotietoja,



LIITE III

TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN KUVAUS

(5 artiklassa tarkoitettu ”normaali” ja ”vaihtoehtoinen” menettelytapa mukaan luettuna)

1.    Kirjaaminen kaupantekopäivänä

1.1 Kaupantekopäivänä tehtävät kirjaukset voidaan tehdä joko ”normaalin” tai ”vaihtoehtoisen” menettelytavan mukaisesti.

1.2 ”Normaalia menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

1.2.1 

Liiketoimet kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille.

1.2.2 

Liiketoimet vaikuttavat valuuttapositioon kaupantekopäivänä.

Tämän vuoksi myös nettomyynneistä realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan kaupantekopäivänä. Kaupantekopäivänä nettomääräiset valuuttaostot vaikuttavat valuuttasaamisten keskihintaan.

1.3 ”Vaihtoehtoista menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

1.3.1 

Toisin kuin ”normaalia menettelytapaa” sovellettaessa, sovittuja kauppoja, joiden maksut suoritetaan myöhemmin, ei kirjata päivittäin taseen ulkopuolisiin eriin. Realisoituneet tuotot kirjataan ja uudet keskihinnat lasketaan maksun suorituspäivänä ( 5 ).

1.3.2 

Kaupat, joista sovitaan yhtenä vuonna mutta jotka toteutuvat seuraavana, kirjataan tulona ”normaalin menettelytavan” mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntien toteutuneet vaikutukset näkyvät sen vuoden tuloslaskelmassa, jona kaupasta sovittiin, ja ostot vaikuttavat saamisen keskihintaan sinä vuonna, jona kaupasta sovittiin.

1.4 Seuraava taulukko osoittaa näiden kahden yksittäisiä valuuttainstrumentteja ja arvopapereita varten kehitetyn menettelytavan keskeiset ominaisuudet.



KIRJAAMINEN KAUPANTEKOPÄIVÄNÄ

”Normaali menettelytapa”

”Vaihtoehtoinen menettelytapa”

Valuuttojen avistakaupat – kirjaaminen vuoden aikana

Valuuttojen ostot kirjataan kaupantekopäivänä taseen ulkopuolisiin eriin, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien.

Myynneistä aiheutuvat voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi transaktio- tai kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen.

Valuuttojen ostot kirjataan taseeseen maksun suorituspäivänä, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien.

Myynneistä aiheutuneet voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi maksun suorituspäivänä. Kaupantekopäivänä taseeseen ei tehdä mitään kirjauksia.

Valuuttatermiinit – kirjaaminen vuoden aikana

Kirjataan samalla tavoin kuin avistakaupat; kirjaus transaktion avistakurssiin.

Valuuttojen ostot kirjataan transaktion avistapäivänä taseen ulkopuolisiin eriin, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien transaktion avistakurssin mukaisesti.

Valuuttojen myynnit kirjataan transaktion avistapäivänä taseen ulkopuolisiin eriin. Voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi transaktion avistapäivänä.

Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen.

Ks. kirjauksista jakson lopussa jäljempänä.

Vuonna 1 aloitetut valuuttojen avistakaupat ja valuuttatermiinit, joissa avistapäivä on vuonna 2

Erityisjärjestelyjä ei tarvita, koska kaupat kirjataan kaupantekopäivänä, ja voitot ja tappiot todetaan samana päivänä.

Toimitaan normaalin menettelytavan mukaan (*1):

— Valuuttojen myynnit kirjataan vuonna 1 taseen ulkopuolisiin eriin, jotta realisoituneet valuuttamääräiset voitot/tappiot voidaan ilmoittaa sillä tilikaudella, jona kaupasta sovittiin.

— Valuuttojen ostot kirjataan vuonna 1 taseen ulkopuolisiin eriin, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien.

— Arvioitaessa valuuttasaamisia vuoden lopussa on otettava huomioon nettomääräiset ostot/myynnit, joiden avistapäivä on seuraavalla tilikaudella.

Arvopaperitransaktiot – käsittely vuoden aikana

Ostot ja myynnit kirjataan taseen ulkopuolisiin eriin kaupantekopäivänä. Myös voitot ja tappiot kirjataan samana päivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen (eli sama kirjaustapa kuin valuuttojen avistakaupoissa).

Kaikki transaktiot kirjataan maksun suorituspäivänä (mutta ks. jäljempänä menettely jaksojen lopussa). Näin ollen ne vaikuttavat keskihintaan (mikäli kyseessä ovat ostot) ja voittoihin/tappioihin (mikäli kyseessä ovat myynnit) maksun suorituspäivänä.

Vuonna 1 aloitetut arvopaperikaupat, joissa avistapäivä on vuonna 2

Erityisjärjestelyjä ei tarvita, koska kauppa ja sen vaikutukset kirjataan jo kaupantekopäivänä.

Realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan vuonna 1 jakson lopussa (eli sama kirjaustapa kuin valuuttojen avistakaupoissa), ja ostot otetaan mukaan vuoden lopussa arvostamista suoritettaessa (*1).
(*1)   

Olennaisuuden periaatetta voidaan soveltaa, mikäli näillä transaktioilla ei ole olennaista vaikutusta valuuttapositioon ja/tai tuloslaskelmaan.

2.    Kertyneen koron (ml. preemiot tai diskontot) päivittäinen kirjaaminen

2.1 Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä kertynyt korko, preemio tai diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin todellisesta kassavirrasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän kertyneen koron kirjaaminen vaikuttaa valuuttapositioon toisin kuin korkomaksun saaminen tai suorittaminen ( 6 ).

2.2 Kertynyt kuponkikorko sekä preemion tai diskonton jaksottaminen lasketaan ja kirjataan arvopaperin ostoa koskevan maksun suorituspäivästä myyntiä koskevan maksun suorituspäivään taikka sopimuksenmukaiseen eräpäivään.

2.3 Alla olevasta taulukosta ilmenevät valuuttasaamisille kertyvän koron päivittäisen kirjaamisen vaikutukset, esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot:

Kertyneen koron päivittäinen kirjaaminen talousperusteisen kirjaustavan mukaisesti

Valuuttamääräisille instrumenteille kertyvä korko lasketaan ja kirjataan päivittäin kirjauspäivän valuuttakurssiin.

Vaikutus valuuttasaamisiin

Kertyneet korot vaikuttavat valuuttapositioon, kun ne kirjataan, eikä niitä peruuteta myöhemmin. Korkokertymä poistuu, kun maksu saadaan tai suoritetaan. Maksu ei siis vaikuta valuuttapositioon suorituspäivänä, koska kertynyt korko sisältyy positioon, joka arvostetaan kullakin jaksolla suoritettavan arvostamisen yhteydessä.

▼M2



LIITE IV

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET (2) 

VASTAAVAA



Tase-erä (2) (6)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (3)

1

1

Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: a) kultapitoisuuden muuttumiset ja b) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä

Markkina-arvoon

Pakollinen

2

2

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina

 

 

2.1

2.1

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)  Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto)

Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”

a)  Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)  Erityiset nosto-oikeudet (SDR)

Erityiset nosto-oikeudet (brutto)

b)  Erityiset nosto-oikeudet (SDR)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)  Muut saamiset

GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, talletukset IMF:n hallinnoimiin trusteihin

c)  Muut saamiset

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)  Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)  Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)  Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit, kantaosakkeet ja sijoitusrahastot, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

 (b)  

 

 

i)  Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)  Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)  Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)  Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

v)  Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

c)  Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)  Valuuttamääräiset lainat

Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)  Muut valuuttamääräiset saamiset

Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta

d)  Muut valuuttamääräiset saamiset

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

3

3

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)  Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit, kantaosakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

 (a)  

 

 

i)  Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)  Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)  Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)  Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

v)  Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

b)  Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)  Muut saamiset

Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

4

4

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

 

 

 

4.1

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)  Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset

a)  Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa

Nimellisarvoon

Pakollinen

b)  Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” tai erään 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat kantaosakkeet, sijoitusrahastot, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

 (b)  

 

 

i)  Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)  Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)  Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä. Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)  Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

Pakollinen

v)  Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

Pakollinen

c)  Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)  Lainat euroalueen ulkopuolelle

Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

4.2

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon

Pakollinen

5

5

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1-5.5: Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (4) kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet

 

 

5.1

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joiden maturiteetti on pitempi kuin perusrahoitusoperaatioissa

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5

5.5

Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, joiden taustalla on näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnousu

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

6

6

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin, mukaan lukien hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu vakuudellisten lainojen muodossa. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

7

7

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

 

 

 

7.1

7.1

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten (ml. ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden tai kansainvälisten kehityspankkien – organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta – liikkeeseen laskemat arvopaperit, jotka on hankittu rahapolitiikan harjoittamista varten). Hienosäätöoperaatioita varten hankitut Euroopan keskuspankin (EKP) velkasitoumukset

a)  Jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit:

Kirjataan riippuen rahapoliittisista näkökohdista:

i)  Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)  Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä (hankintamenoon, jos arvonalennuksen kattaa velka-erässä 13 b) ”Varaukset” tarkoitettu varaus) Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)  EI-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

7.2

7.2

Muut arvopaperit

Muut kuin vastaavaa-puolen eriin 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” ja 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Kantaosakkeet ja sijoitusrahastot

a)  Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)  Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

c)  Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)  Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

Pakollinen

e)  Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

Pakollinen

8

8

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

-

9

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset(+)

 

 

 

-

9.1

Osuudet EKP:ssä(+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perussopimuksen ja käytetyn jakoperusteen mukainen osuus EKP:n pääomasta sekä EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet.

Hankintahintaan

Pakollinen

-

9.2

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset(+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

9.3

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät saamiset(+)

Vain EKP:n taseessa.

Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia saamisia kansallisilta keskuspankeilta

Hankintahintaan

Pakollinen

-

9.4

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset

(+), (*1)

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2016//2248 (EKP/2016/36) (5) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2010/29 mukaiset saamiset

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

9.5

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)(+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

 

 

a)  TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen nettosumma – katso myös vastattavaa-puolen erä 10.4 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”

a)  Nimellisarvoon

Pakollinen

b)  saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Olennainen ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)  Nimellisarvoon

Pakollinen

c)  Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen (*1)

c)  Nimellisarvoon

Pakollinen

9

10

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit

Nimellisarvoon

Pakollinen

9

11

Muut varat

 

 

 

9

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeeseenlaskija

Nimellisarvoon

Pakollinen

9

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien tietokoneet, niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Suositeltava

 

Poistojen jaksotus:

— tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

— kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

— rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida).

 

9

11.3

Muut rahoitusvarat

— Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai strategisista/poliittisista syistä hallussa olevat kantaosakkeet ja sijoitusrahastot

— Arvopaperit, mukaan lukien kantaosakkeet ja sijoitusrahastot sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset, esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit, joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

— Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset rahoituslaitosten kanssa

— Tähän erään kuulumattomien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät euromääräiset takaisinmyyntisopimukset euroalueella olevien muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten kanssa

a)  Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

Suositeltava

b)  Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

Suositeltava

c)  Voitto-osuudet ja ei-jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Suositeltava

d)  Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä

Omaisuuden nettoarvoon

Suositeltava

e)  Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahinta Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

f)  Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

g)  Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

h)  Pankkitalletukset ja lainat

Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

9

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (paitsi jos sovelletaan vaihtelumarginaalia), korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen ja valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Termiinin ja avistan erotus käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

11.6

Sekalaiset erät

a)  Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista.

a)  Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

b)  b) Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: arvostuspäivinä vuoden aikana realisoitumattomat tappiot, joita vastattavien erässä ”Arvonmuutostilit” oleva niitä koskevaa arvonmuutostili ei kata).

b)  Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

c)  Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

c)  Markkina-arvoon

Pakollinen

d)  Nettoeläkesaamiset

d)  28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Suositeltava

e)  Eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden yhteydessä eurojärjestelmän hyväksyttävien vastapuolten tai liikkeeseenlaskijoiden laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset ja arvopaperit

e)  Nimellisarvoon tai kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

Pakollinen

f)  Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

f)  Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

Pakollinen

-

12

Tilikauden tappio

 

Nimellisarvo

Pakollinen
(*1)   

Yhdenmukaistettavat erät.

(1)   

Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(2)   

Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(3)   

Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(4)   

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(5)   

Euroopan keskuspankin päätös EKP/2016/2248, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (EKP/2016/36) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 26).

(6)   

Lukuun ottamatta saamisten erää 7.1, saamisten ja velkojen kohdistaminen kotipaikkaan ja/tai talouden sektoriin viittaaviin tase-eriin perustuu tilastointiluokitukseen.

VASTATTAVAA



Tase-erä (1) (3)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (2)

1

1

Liikkeessä olevat setelit (*1)

a)  Eurosetelit plus/miinus päätöksen (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) ja päätöksen EKP/2010/29 mukaisen setelien jakoperusteen soveltamiseen liittyvät oikaisut

a)  Nimellisarvoon

Pakollinen

b)  Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuonna

b)  Nimellisarvoon

Pakollinen

2

2

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut euromääräiset talletukset

 

 

2.1

2.1

Sekkitilit (ml. Vähimmäisvarantotalletukset)

EKPJ:n perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit, lukuun ottamatta vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautettuja luottolaitoksia. Tämä erä sisältää ensisijaisesti tilejä, joita käytetään vähimmäisvarantojen pitämiseen, eikä siihen lueta luottolaitosten varoja, jotka eivät ole vapaasti luovutettavissa.

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.2

2.2

Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.3

2.3

Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.4

2.4

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät toimet, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

2.5

2.5

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

3

3

Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyen. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Luottolaitosten varat, jotka eivät ole vapaasti luovutettavissa, ja vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautettujen luottolaitosten tilit. Velat/talletukset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansallinen keskuspankki on aloittanut ennen eurojärjestelmään liittymistään

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

4

4

Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

Vain EKP:n taseessa – kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella.

Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa

Hankintahintaan Mahdolliset diskontot jaksotetaan

Pakollinen

5

5

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

 

 

 

5.1

5.1

Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

5.2

5.2

Muut velat

Henkilöstön, yhtiöiden ja asiakkaiden sekkitilit, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahoituslaitokset mukaan luettuina (ks. vastattavien erä 2.1 ”Sekkitilit”); repo-operaatiot muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten kanssa arvopapereiden hallintaa varten, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

6

6

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksutilit ja varantojen hoitoa varten pidettävät tilit. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät repo-operaatiot.

Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, joiden rahayksikkö ei ole euro

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

7

7

Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit, takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8

8

Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

 

 

 

8.1

8.1

Talletukset ja muut velat

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8.2

8.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

9

IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

-

10

Eurojärjestelmän sisäiset velat(+)

 

 

 

-

10.1

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat(+)

Vain EKP:n taseessa – euromääräinen

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

10.2

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat(+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa

Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:hen kohdistuvia EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun perustuvia velkoja

Hankintahintaan

Pakollinen

-

10.3

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat

(+), (*1)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä päätöksessä (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

10.4

Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)(+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

 

 

a)  TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä 9.5 ”Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)”.

a)  Nimellisarvoon

Pakollinen

b)  velat, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Olennainen ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)  Nimellisarvoon

Pakollinen

c)  muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset velat, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen (*1)

c)  Nimellisarvoon

Pakollinen

10

11

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot

Nimellisarvoon

Pakollinen

10

12

Muut velat

 

 

 

10

12.1

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (paitsi jos sovelletaan vaihtelumarginaalia), korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen ja valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Termiinin ja avistan erotus käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

10

12.2

Siirtovelat ja saadut ennakot

Raportointikauteen liittyvät menot, jotka erääntyvät tulevina kausina. Raportointikaudella saadut tulot, jotka liittyvät tuleviin kausiin

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

10

12.3

Sekalaiset erät

a)  Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot rahoituslaitosten kanssa vastaavien erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyen. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Liikkeessä olevat kolikot mikäli kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ”Varaukset”.

a)  Nimellisarvoon tai (takaisin)ostohintaan

Suositeltava

b)  Asiakkaiden kultatalletukset

b)  Markkina-arvoon

Pakollinen

c)  Nettoeläkevelat

c)  28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Suositeltava

10

13

Varaukset

a)  Eläkkeitä, rahoitusriskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään 12.3 ”Sekalaiset erät”.

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin(+)

a)  Hankintahintaan/nimellisarvoon/diskontattuun arvoon

Suositeltava

b)  Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoli- tai luottoriskejä varten

b)  Nimellisarvoon

Pakollinen

11

14

Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja -termiinit sekä erityiset nosto-oikeudet. EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin(+)

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

12

15

Pääoma ja rahastot

 

 

 

12

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma – EKP:n pääoma on yhdistetty kansallisten keskuspankkien pääomaosuuksista.

Nimellisarvoon

Pakollinen

12

15.2

Rahastot

Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot. Kertyneet voittovarat

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin(+)

Nimellisarvoon

Pakollinen

10

16

Tilikauden voitto

 

Nimellisarvoon

Pakollinen
(*1)   

Yhdenmukaistettavat erät. Ks. johdanto-osan 5 kappale.

(1)   

Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(2)   

Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(3)   

Saamisten ja velkojen kohdistaminen kotipaikkaan ja/tai talouden sektoriin viittaaviin tase-eriin perustuu tilastointiluokitukseen.

▼B



LIITE V



Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaava

(miljoonaa euroa)

Vastaavaa (1)

Tase …

Muutos edelliseen viikkoon verrattuna

Vastattavaa

Tase …

Muutos edelliseen viikkoon verrattuna

liiketapahtumista johtuva

vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva

liiketapahtumista johtuva

vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva

1  Kulta ja kultasaamiset

2  Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1  Saamiset IMF:ltä

2.2  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3  Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4  Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1  Perusrahoitusoperaatiot

5.2  Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4  Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5  Maksuvalmiusluotot

5.6  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6  Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7  Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1  Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2  Muut arvopaperit

8  Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9  Muut saamiset

 

 

 

1  Liikkeessä olevat setelit

2  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1  Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2  Talletusmahdollisuus

2.3  Määräaikaistalletukset

2.4  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3  Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4  Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5  Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1  Julkisyhteisöt

5.2  Muut velat

6  Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7  Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8  Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1  Talletukset ja muut velat

8.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9  IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

10  Muut velat

11  Arvonmuutostilit

12  Pääoma ja rahastot

 

 

 

Vastaavaa yhteensä

 

 

 

Vastattavaa yhteensä

 

 

 
(1)   

Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.



LIITE VI



Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kaava

(miljoonaa euroa)

Vastaavaa (1)

Tase …

Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna

Vastattavaa

Tase …

Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna

1  Kulta ja kultasaamiset

2  Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1  Saamiset IMF:ltä

2.2  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3  Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4  Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1  Perusrahoitusoperaatiot

5.2  Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4  Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5  Maksuvalmiusluotot

5.6  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6  Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7  Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1  Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2  Muut arvopaperit

8  Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9  Muut varat

 

 

1  Liikkeessä olevat setelit

2  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1  Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2  Talletusmahdollisuus

2.3  Määräaikaistalletukset

2.4  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3  Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4  Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5  Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1  Julkisyhteisöt

5.2  Muut velat

6  Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7  Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8  Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1  Talletukset ja muut velat

8.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9  IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

10  Muut velat

11  Arvonmuutostilit

12  Pääoma ja rahastot

 

 

Vastaavaa yhtensä

 

 

Vastattavaa yhteensä

 

 
(1)   

Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.



LIITE VII



Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase

(miljoonaa euroa)

Vastaavaa (1)

Tilikausi

Edellinen tilikausi

Vastattavaa

Tilikausi

Edellinen tilikausi

1  Kulta ja kultasaamiset

2  Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1  Saamiset IMF:ltä

2.2  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3  Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4  Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1  Perusrahoitusoperaatiot

5.2  Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4  Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5  Maksuvalmiusluotot

5.6  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6  Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7  Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1  Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2  Muut arvopaperit

8  Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9  Muut varat

 

 

1  Liikkeessä olevat setelit

2  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1  Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2  Talletusmahdollisuus

2.3  Määräaikaistalletukset

2.4  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3  Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4  liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5  Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1  Julkisyhteisöt

5.2  Muut velat

6  Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7  Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8  Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1  Talletukset ja muut velat

8.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9  IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

10  Muut velat

11  Arvonmuutostilit

12  Pääoma ja rahastot

 

 

Vastaavaa yhtensä

 

 

Vastattavaa yhteensä

 

 
(1)   

Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.



LIITE VIII



Keskuspankin vuositase (1)

(miljoonaa euroa) (2)

Vastaavaa (3)

Tilikausi

Edellinen tilikausi

Vastattavaa

Tilikausi

Edellinen tilikausi

1  Kulta ja kultasaamiset

2  Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1  Saamiset IMF:ltä

2.2  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3  Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4  Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1  Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1  Perusrahoitusoperaatiot

5.2  Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4  Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5  Maksuvalmiusluotot

5.6  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6  Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7  Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1  Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2  Muut arvopaperit

8  Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9  Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1  Osuudet EKP:ssa

9.2  Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset

9.3  EKP:n liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset

9.4  Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset (*1)

9.5  Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) (*1)

10  Selvitettävänä olevat erät

11  Muut varat

11.1  Euroalueen metallirahat

11.2  Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

11.3  Muut rahoitusvarat

11.4  Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

11.5  Siirtovelat ja saadut ennakot (*1)

11.6  Sekalaiset erät

12  Tilikauden tappio

 

 

1  Liikkeessä olevat setelit (*1)

2  Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1  Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2  Talletusmahdollisuus

2.3  Määräaikaistalletukset

2.4  Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5  Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3  Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4  Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5  Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1  Julkisyhteisöt

5.2  Muut velat

6  Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7  Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8  Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1  Talletukset ja muut velat

8.2  ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9  IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

10  Eurojärjestelmän sisäiset velat

10.1  Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

10.2  EKP:n velka-sitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat

10.3  Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat (*1)

10.4  Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto) (*1)

11  Selvitettävänä olevat erät

12  Muut velat

12.1  Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

12.2  Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (*1)

12.3  Sekalaiset erät

13  Varauksilla

14  Arvonmuutostilit

15  Pääoma ja rahastot

15.1  Pääoma

15.2  Rahastot

16  Tilikauden voitto

 

 

Vastaavaa yhtensä

 

 

Vastattavaa yhteensä

 

 
(*1)   

Yhdenmukaistettavat erät. Ks. johdanto-osan 5 kappale.

(1)   

Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(2)   

Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(3)   

Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

▼M1



LIITE IX



KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN JULKAISTAVA TULOSLASKELMA (1) (2)

(miljoonaa euroa) (3)

Tuloslaskelma 31. joulukuuta ... päättyvälle tilikaudelle

Raportointi

vuosi

Edellinen

tilikausi

1.1  Korkotuotot  (*1)

 

 

1.2  Korkomenot (*1)

 

 

1  Korkokate

 

 

2.1  Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

 

 

2.2  Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

 

 

2.3  Siirto varauksista/varauksiin taloudellisia riskejä varten

 

 

2  Rahoituskate

 

 

3.1  Tuotot palkkioista ja maksuista

 

 

3.2  Kulut palkkioista ja maksuista

 

 

3  Maksukate

 

 

4  Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista (*1)

 

 

5  Rahoitustulon netto-osuus (*1)

 

 

6  Muut tuotot

 

 

Tuotot yhteensä

 

 

7  Henkilöstökulut (4)

 

 

8  Toimintakulut (4)

 

 

9  Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

 

 

10  Ulkoistettu setelinvalmistus (5)

 

 

11  Muut kulut

 

 

12  Tuloverot ja muut valtion edellyttämät maksut tuloista

 

 

Tilikauden (tappio)/voitto

 

 
(*1)   

Yhdenmukaistettavat erät. Ks. johdanto-osan 5 kappale.

(1)   

EKP:n tuloslaskelman kaava on hieman erilainen. Ks. Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3 päivänä marraskuuta 2016 annetussa Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 1) liite III.

(2)   

Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(3)   

Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(4)   

Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina.

(5)   

Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että kansallisten setelien ja eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet.

▼B



LIITE X

Kumotut suuntaviivat ja luettelo muutoksista



Suuntaviivat EKP/2010/20

EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31.

Suuntaviivat EKP /2011/27

EUVL L 19, 24.1.2012, s. 37.

Suuntaviivat EKP /2012/29

EUVL L 356, 22.12.2012, s. 94.

Suuntaviivat EKP /2014/54

EUVL L 68, 13.3.2015, s. 69.

Suuntaviivat EKP /2015/24

EUVL L 193, 21.7.2015, s. 147.



LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO



Suuntaviivat EKP/2010/20

Nämä suuntaviivat

3 artikla

4 artikla

4 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla

—

8 artikla

7 artikla

9 artikla

8 artikla

10 artikla

9 artikla

11 artikla

10 artikla

12 artikla

11 artikla

13 artikla

12 artikla

14 artikla

13 artikla

15 artikla

14 artikla

16 artikla

15 artikla

17 artikla

16 artikla

18 artikla

17 artikla

19 artikla

18 artikla

20 artikla

19 artikla

21 artikla

20 artikla

22 artikla

21 artikla

23 artikla

22 artikla

24 artikla

23 artikla

25 artikla

24 artikla

26 artikla

25 artikla

27 artikla

26 artikla

28 artikla

27 artikla

29 artikla

28 artikla

30 artikla

29 artikla

31 artikla

30 artikla

32 artikla


( 1 ) Päätös EKP/2010/29, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, eurosetelien liikkeeseenlaskusta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 26).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

( 3 ) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2016/2248, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta EKP/2016/36 (katso tämän virallisen lehden sivu 26).

( 4 ) Suuntaviivat EKP/2012/27, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (EUVL L 30, 30.1.2013, s. 1).

( 5 ) Valuuttatermiinit vaikuttavat valuuttasaamisiin avistapäivänä, joka on yleensä kaupantekopäivä + kaksi päivää.

( 6 ) Kertyneet korot voidaan kirjata kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on ”kalenteripäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan joka päivä riippumatta siitä, onko kyseessä viikonloppu, kansallinen vapaapäivä vai pankkipäivä. Toinen vaihtoehto on ”pankkipäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan vain pankkipäivinä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista parempi. Mikäli vuoden viimeinen päivä ei kuitenkaan ole pankkipäivä, se on otettava mukaan kertyneitä korkoja koskevaan laskelmaan molemmissa menettelyissä.

Top