EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R1694

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1694, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1299/2014, (EU) N:o 1300/2014, (EU) N:o 1301/2014, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) N:o 1304/2014 sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/777 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

C/2023/5017

EUVL L 222, 8.9.2023, p. 88–379 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1694/oj

8.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 222/88


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1694,

annettu 10 päivänä elokuuta 2023,

asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1299/2014, (EU) N:o 1300/2014, (EU) N:o 1301/2014, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) N:o 1304/2014 sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/777 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 11 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kun otetaan huomioon rooli, joka rautateillä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sekä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa tarkoitetussa vähähiilisessä liikennejärjestelmässä, on alan kehityksen valossa tarpeen tarkistaa nykyisiä yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä (YTE:iä) rautateiden digitalisaatiota ja vihreää rahtiliikennettä koskevan paketin puitteissa.

(2)

Komission delegoidun päätöksen (EU) 2017/1474 (2) 3 artiklan 5 kohdan b ja f alakohdan mukaan YTE:iä on tarkistettava unionin rautatiejärjestelmän ja siihen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin kehittymisen huomioon ottamiseksi sekä standardeja koskevien viittausten päivittämiseksi. Tässä YTE:n tarkistuksessa luodaan pohja YTE:n seuraavalle tarkistukselle ottaen huomioon Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tuotokset ja erityisesti järjestelmäpilarin saavutukset.

(3)

Delegoidussa päätöksessä (EU) 2017/1474 vahvistetaan erityiset tavoitteet unionin rautatiejärjestelmän YTE:ien laatimiselle, hyväksymiselle ja tarkistamiselle.

(4)

Komissio pyysi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (3) 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti 24 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan unionin rautatievirastoa, jäljempänä ’virasto’, laatimaan tiettyjen delegoidussa päätöksessä (EU) 2017/1474 määritettyjen erityisten tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat suositukset.

(5)

Virasto antoi 30 päivänä kesäkuuta 2022 unionin rautatiejärjestelmän YTE:ien osalta suosituksen ERA 1175-1218, joka kattaa delegoidun päätöksen (EU) 2017/1474 3–11 artiklan.

(6)

Yhdistettyjä kuljetuksia on aiheellista säännellä YTE:illä. Sen vuoksi olisi tehtävä muutoksia muun muassa komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2019/773 (4) (osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskeva YTE, OPE YTE),komission asetusten (EU) N:o 1299/2014 (5) (infrastruktuuriosajärjestelmää koskeva YTE, INF YTE) ja (EU) N:o 321/2013 (6) (osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskeva YTE, WAG YTE) liitteissä vahvistettuihin YTE:ihin sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/777 (7) (infrastruktuurirekisteri, RINF) liitteen sisältöön. Tämä mahdollistaisi tunnusjärjestelmän yhdenmukaisemman soveltamisen ja edistäisi yhdistettyjen kuljetusten kehittämistä, mitä varten ERA laatii hyväksyttävän menetelmän vaatimusten täyttämiseksi direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 33 kohdan mukaisesti.

(7)

Unionin laajuinen matkustajavaunujen lupamenettely on merkittävä askel Euroopan rautatieverkon yhteentoimivuuden edistämisessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission asetuksen (EU) N:o 1302/2014 (8) (osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskeva YTE, LOC&PAS YTE) liitettä olisi muutettava erityisesti yhdenmukaistamalla vaatimuksia ja testausmenetelmiä, jotka koskevat sähkömagneettista yhteensopivuutta sekä yhteensopivuutta junanilmaisinjärjestelmien kanssa.

(8)

Osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevaa YTE:ä sekä infrastruktuuriosajärjestelmää koskevaa YTE:ä olisi muutettava liikkuvaan kalustoon ja kiinteisiin ratalaitteisiin sovellettavien eritelmien yhdenmukaistamiseksi erityisesti sulkemalla avoimia kohtia liikennekuormaa ja infrastruktuurin kantokykyä koskevien vaatimusten ja useamman kuin kahden virroittimen samanaikaista käyttöä koskevien vaatimusten osalta sekä juniin asennettavien energianmittausjärjestelmien jälkiasentamisen helpottamiseksi.

(9)

Osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevaa YTE:ä olisi lisäksi muutettava, jotta voidaan selkeyttää erityiskalustoyksiköiden määritelmää, mukaan lukien ratatyökoneet, infrastruktuurin tarkastusvaunut, hälytyskalustoyksiköt, ympäristökalustoyksiköt ja kaksitieajoneuvot, sekä YTE:ien sovellettavuutta kyseisiin kalustoyksiköihin.

(10)

Komission asetuksen (EU) N:o 1304/2014 (9) (melua koskeva YTE, NOI YTE) liitettä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa käyttöön menetelmä komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden akustisten ominaisuuksien arvioimiseksi osatekijän tasolla.

(11)

Rautateiden turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevaa YTE:ä sekä osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevaa YTE:ä olisi muutettava siten, että niihin sisällytetään raiteilta suistumisen havaitsemistoiminto.

(12)

Osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskeva YTE edistää digitaalisen automaattikytkennän (DAC) kehittämistä, siihen siirtymistä ja sen toteuttamista. Sen käyttöönotto on merkittävä askel Euroopan rautateiden tavaraliikenteen nykyaikaistamisessa.

(13)

Koska yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi tai osajärjestelmien tarkistus ei edellytä uudenlaista erityispätevyyttä, ilmoitettujen laitosten osalta ei tarvita muutoksia komission asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1299/2014, (EU) N:o 1300/2014 (10), (EU) N:o 1301/2014 (11), (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) N:o 1304/2014 soveltamiseksi.

(14)

Olisi selvennettävä, milloin infrastruktuuri-YTE:iä ja asetuksen (EU) N:o 1301/2014 liitettä (energiaa koskeva YTE, ENE YTE) sovelletaan olemassa olevien osajärjestelmien ja kiinteiden ratalaitteiden parantamisen tai uudistamisen yhteydessä, jotta varmistetaan direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan mukainen asteittainen siirtyminen täysin yhteentoimivaan eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään.

(15)

Asetuksen (EU) N:o 1300/2014 (vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskeva YTE, PRM YTE) liitettä olisi muutettava niiden perusparametrien määrittelemiseksi paremmin, joilla helpotetaan liikkumisesteisten henkilöiden pääsyä rautatiepalveluihin, mukaan lukien junassa kuljetettavan yhteentoimivan pyörätuolin käsitteen käyttöönotto. Lisäksi tarvitaan selvennyksiä, jotka koskevat lippuautomaatteja sekä matkatietojen antamista kuuloon, näköön tai tuntoaistiin perustuvassa muodossa.

(16)

Viittauksia standardeihin on päivitettävä säännöllisesti. Tulevien päivitysten helpottamiseksi kaikki standardien yksityiskohdat olisi koottava kussakin YTE:ssä erilliseen standardeja koskevaan lisäykseen, jota voidaan muuttaa muuttamatta YTE:n ydintekstiä. Tällainen lähestymistapa antaa hakijoille mahdollisuuden käyttää nykyaikaisia tietoteknisiä välineitä, jotka toimivat paremmin vaatimusten määrittelemisessä. Tämä muutos olisi tehtävä kaikkiin kiinteitä ratalaitteita ja liikkuvaa kalustoa koskeviin YTE:iin.

(17)

Infrastruktuurirekisteriin (RINF) kirjattuja rautatieinfrastruktuurin parametrejä olisi myös kehitettävä erityisesti muuttamalla niitä tähän asetukseen ja komission täytäntöönpanoasetuksiin (EU) 2023/1695 (12) ja (EU) 2023/1693 (13) sisältyviä taulukoita, joissa nämä parametrit luetellaan, tekemällä rataverkon haltijasta sen tietojen toimittajan, joka korvaa kansallisen rekisteröintiyksikön, joka voi hoitaa edelleen koordinointitehtävää, sekä määrittelemällä uusia kehityskohteita.

(18)

Sen vuoksi seuraavia asetuksia olisi muutettava:

1)

asetus (EU) N:o 321/2013 (WAG YTE);

2)

asetus (EU) N:o 1299/2014 (INF YTE);

3)

asetus (EU) N:o 1300/2014 (PRM YTE);

4)

asetus (EU) N:o 1301/2014 (ENE YTE);

5)

asetus (EU) N:o 1302/2014 (LOC&PAS YTE);

6)

asetus (EU) N:o 1304/2014 (NOI YTE);

7)

täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777 (RINF).

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat rautateiden yhteentoimivuus- ja turvallisuuskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 321/2013 seuraavasti:

1)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Ei käytössä.”

2)

Poistetaan 9 a artikla.

3)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1299/2014 seuraavasti:

1)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Pitkälle edenneet hankkeet

Sovelletaan direktiivin (EU) 2016/797 7 artiklan 2 kohtaa.”

2)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1300/2014 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 5 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tätä YTE:ää sovelletaan unionin rautatiejärjestelmän rataverkossa, joka kuvataan direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I ja johon eivät kuulu direktiivin (EU) 2016/797 1 artiklan 3 ja 4 kohdassa mainitut tapaukset.”

2)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 2 kohdassa” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 13 artiklan 1 kohdassa”.

b)

Korvataan 2 kohdan c alakohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 37 artiklan”.

3)

Korvataan 5 artiklassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan 3 kohdan” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 7 artiklan 2 kohdan”.

4)

Korvataan 6 artiklan 5 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797”.

5)

Korvataan 7 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 5 artiklan”.

6)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 6 kohdassa oleva viittaus ”direktiivillä 2008/57/EY” viittauksella ”direktiivillä (EU) 2016/797”;

b)

korvataan 7 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 5 artiklan”.

7)

Korvataan 9 artiklan 4 kohdassa oleva viittaus ”direktiivillä 2008/57/EY” viittauksella ”direktiivillä (EU) 2016/797”.

8)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1301/2014 seuraavasti:

1)

Korvataan 6 artiklan kohta seuraavasti:

”Sovelletaan direktiivin (EU) 2016/797 7 artiklan 2 kohtaa.”

2)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

1)

korvataan 1 ja 3 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 18 artiklan”;

2)

korvataan 2 kohdassa oleva viittaus ”direktiivin 2008/57/EY 29 artiklalla” viittauksella ”direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklalla”.

3)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

5 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1302/2014 seuraavasti:

1)

Korvataan 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ilmaisu ”infrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettävät liikkuvat laitteet” ilmaisulla ”erityiskalustoyksiköt, kuten ratatyökoneet”.

2)

Poistetaan 8 artikla.

3)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”Niitä sovelletaan kuitenkin edelleen”;

ii)

poistetaan c alakohta;

b)

poistetaan 2 ja 3 kohta;

4)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

6 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1304/2014 liite tämän asetuksen liitteessä VI olevalla tekstillä.

7 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kunkin jäsenvaltion on ohjeistettava rataverkon haltijansa sisällyttämään sen rautatieverkon parametrien arvot sähköiseen sovellukseen, jonka on oltava tämän asetuksen yhteisten eritelmien mukainen.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 ja 5 kohdassa ilmaisu ”jäsenvaltion” ilmaisulla ”rataverkon haltijan”;

b)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Virasto perustaa rataverkon haltijoiden edustajista koostuvan ryhmän, joka koordinoi, seuraa ja tukee tämän asetuksen täytäntöönpanoa RINF-sovelluksessa. Ryhmä tukee myös tämän asetuksen tulevaa kehittämistä. Jäljempänä olevan 5 artiklan mukaisesti nimetyillä kansallisilla rekisteröintiyksiköillä on oltava niiden tehtävien ja toiminnan laajuuden mukainen osallistumisoikeus. Virasto kutsuu mukaan asiantuntijoita ja edustavia elimiä tarpeen mukaan.”

3)

Korvataan 4 ja 5 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Tietojen toimittaminen ja päivittäminen

1.   Rataverkon haltijoiden on toimitettava tiedot suoraan RINF-sovellukseen heti, kun ne ovat saatavilla. Rataverkon haltijoiden on varmistettava toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus ja ajantasaisuus.

2.   Rataverkon haltijoiden on asetettava infrastruktuurirekisterissä saataville kaikki tiedot uusista infrastruktuureista, jotka on määrä ottaa käyttöön tai joita on määrä parantaa tai uudistaa, ennen niiden käyttöönottoa.”

5 artikla

Kansallinen rekisteröintiyksikkö

Jäsenvaltio voi nimetä kansallisen rekisteröintiyksikön toimimaan sellaisena viraston ja rataverkon haltijoiden välisenä yhteyspisteenä, jonka tehtävänä on avustaa ja koordinoida alueensa rataverkon haltijoita edellyttäen, ettei tämä vaaranna 4 artiklan mukaista tietojen saatavuutta.”

4)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Tuleva kehitys

1.   Virasto päivittää RINF-sovelluksen viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2024, jotta voidaan

a)

mahdollistaa tietojen osittainen päivittäminen muutettujen parametrien osalta niin, että rataverkon haltijat voivat päivittää asiaankuuluvat muutetut tiedot heti, kun ne ovat saatavilla;

b)

mukauttaa edelleen rataverkon reittilaskelmia mikrotason kuvauksella;

c)

antaa rautatieyrityksille nimenomainen ilmoitus niistä RINF-sovellukseen tehdyistä muutoksista, jotka liittyvät rataverkkoihin, joista kyseiset yritykset ovat rekisteröineet haluavansa tietoja, sekä antaa rataverkon haltijalle järjestelmäkuittaus;

d)

esittää voimassaolopäivien määrittely, mallintaminen ja täytäntöönpano käyttötapausten täyttämiseksi;

e)

yhdenmukaistaa infrastruktuurin kuvauksen sijainnit niiden sijaintien kanssa, joita unionissa käytetään telemaattisissa sovelluksissa tapahtuvaan tietojenvaihtoon;

f)

integroida siihen rautatieyritysten käytettävissä olevan rataverkon luonnekuvaus (osa verkkoselostusta (*1)) ja rautatiepalvelupaikkojen tekniset ominaisuudet (*2).

2.   RINF-sovelluksen kehitystyössä voidaan luoda tietojärjestelmä, joka syöttää tietoja kaikkeen unionin rataverkkoa koskevaan sähköiseen viestintään.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32)."

(*2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2177, annettu 22 päivänä marraskuuta 2017, palvelupaikkojen ja rautatieliikenteeseen liittyvien palvelujen käyttöoikeudesta, C/2017/7692 (EUVL L 307, 23.11.2017, s. 1).” "

5)

Lisätään 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

ERA:n sanasto

’ERA:n sanastolla’ tarkoitetaan teknistä asiakirjaa, jonka virasto on antanut direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 8 kohdan nojalla ja jossa vahvistetaan ihmis- ja koneluettavat tietomääritykset ja esitystavat sekä niihin liittyvät laatu- ja tarkkuusvaatimukset rautatiejärjestelmän kullekin tietoelementille (ontologia).

Virasto varmistaa, että ERA:n sanastoa ylläpidetään siten, että siinä otetaan huomioon rautatiejärjestelmään vaikuttava sääntelyllinen ja tekninen kehitys.”

6)

Muutetaan liite tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä elokuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44.

(2)  Komission delegoitu päätös (EU) 2017/1474, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 täydentämisestä yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laatimista, hyväksymistä ja tarkistamista koskevien erityisten tavoitteiden osalta (EUVL L 210, 15.8.2017, s. 5).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU kumoamisesta (EUVL LI 139, 27.5.2019, s. 312).

(8)  Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).

(9)  Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421).

(10)  Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110).

(11)  Komission asetus (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179).

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1695, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) 2016/919 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 380).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1693, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/773 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).


LIITE I

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 321/2013 liite seuraavasti:

1)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   JOHDANTO

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE) on eritelmä, joka kattaa direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 11 kohdassa määritellyn osajärjestelmän (tai sen osan), jotta voidaan

varmistaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus ja

täyttää olennaiset vaatimukset.”

2)

Korvataan 1.2 kohta seuraavasti:

”1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin rautatiejärjestelmään.”

3)

Korvataan 1.3 kohdan johdantolause ja a alakohta seuraavasti:

”Direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)

katetaan osajärjestelmä ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut;”

4)

Korvataan 2.1 kohdan toisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

erityiskalustoa;”

5)

Muutetaan 3 luku seuraavasti:

a)

Korvataan johdanto-osa seuraavasti:

”Direktiivin (EU) 2016/797 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä niitä koskevat olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset määritellään lyhyesti kyseisen direktiivin liitteessä III. Tämän liitteen taulukossa 1 esitetään tässä YTE:ssä tarkennetut perusparametrit ja niiden vastaavuus direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä III määriteltyjen olennaisten vaatimusten kanssa.”

b)

Lisätään taulukkoon 1 rivi 4.2.3.5.3 seuraavasti:

”4.2.3.5.3

Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3”

6)

Korvataan 4.1 kohta seuraavasti:

”4.1   Johdanto

Direktiivin (EU) 2016/797 mukainen rautatiejärjestelmä, johon tavaraliikenteen vaunut kuuluvat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse liikkuvan kaluston osajärjestelmän eritelmistä ja yhteensopivuudesta rataverkon kanssa (4.2 kohta), sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu (4.2 ja 4.3 kohta), sekä direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa vaadittavista alkuperäisistä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä (4.4 ja 4.5 kohta).

Direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 2.4 kohdassa mainituissa teknisissä asiakirjoissa on esitettävä erityisesti suunnitteluun liittyvät arvot, jotka koskevat yhteensopivuutta rataverkon kanssa.”

7)

Poistetaan 4.2.1 kohdan kolmas alakohta.

8)

Muutetaan 4.2.2.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Yksikön rungon rakenne, laitteiden kiinnitykset sekä nostokohdat nosturia ja tunkkia varten on suunniteltava siten, ettei niihin tule murtumia, merkittäviä muodonmuutoksia tai halkeamia lisäyksen D luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä kuvatuissa kuormitustapauksissa.”

b)

Korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Nostokohdat nosturilla tai tunkilla on merkittävä yksikköön. Merkintöjen on oltava lisäyksen D luettelokohdan [2] mukaiset.”

9)

Lisätään 4.2.2.3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitetut yksiköt, jotka edellyttävät vaunun yhteensopivuuskoodia, on varustettava laitteilla, joilla intermodaalinen lastausyksikkö kiinnitetään.”

10)

Muutetaan 4.2.3.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Yksikön yhdenmukaisuus aiotun vertailuprofiilin kanssa, alaosan vertailuprofiili mukaan luettuna, osoitetaan jollakin lisäyksen D luettelokohdassa [4] tarkoitetussa eritelmässä määritellyllä menetelmällä.

Lisäyksen D luettelokohdassa [4] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyä kinemaattista menetelmää käytetään, kun halutaan selvittää, vastaako yksikölle vahvistettu vertailuprofiili G1-, GA-, GB- ja GC-vertailuprofiileja, alaosaa varten käytettävät GI1- ja GI2-vertailuprofiilit mukaan luettuina.”

b)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitetut yksiköt on kodifioitava lisäyksen H sekä lisäyksen D.2 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän vaatimusten mukaisesti.”

11)

Korvataan 4.2.3.2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Yksikön, jonka akselipaino on enintään 25 t, suurin sallittu hyötykuorma määritellään soveltamalla lisäyksen D luettelokohdassa [5] tarkoitettua eritelmää.”

12)

Korvataan 4.2.3.3 kohta seuraavasti:

”4.2.3.3   Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Jos yksikön on tarkoitus olla yhteensopiva jonkin tai joidenkin seuraavien junanilmaisinjärjestelmien kanssa, tämä yhteensopivuus osoitetaan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun teknisen asiakirjan määräysten mukaisesti:

a)

raidevirtapiireihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät (pyöräkerran sähkövastus voidaan arvioida yhteentoimivuuden osatekijän tai kalustoyksikön tasolla);

b)

akselinlaskijoihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät;

c)

silmukkalaitteisiin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät.

Asiaan liittyvät erityiset tapaukset on määritelty ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.7 jaksossa.”

13)

Korvataan 4.2.3.4 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Jos yksikköä on tarkoitus pystyä tarkkailemaan radanvarressa olevilla laitteilla 1 435 mm:n raideleveyden rataverkolla, yksikön on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän mukainen riittävän näkyvyyden varmistamiseksi.

Yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää 1 524 mm:n, 1 600 mm:n ja 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoilla, sovelletaan vastaavia taulukossa 2 esitettäviä arvoja, jotka viittaavat lisäyksen D luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän parametreihin.”

14)

Korvataan 4.2.3.5.2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

noudattamalla lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyjä menettelyjä tai”;

15)

Lisätään 4.2.3.5.3 kohta seuraavasti:

”4.2.3.5.3   Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

”Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminnon tarkoituksena on estää raiteilta suistuminen tai lieventää yksikön raiteilta suistumisen seurauksia.

Jos yksikköön on asennettu raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto, seuraavien vaatimusten on täytyttävä.

4.2.3.5.3.1   Yleiset vaatimukset

Toiminnon on kyettävä havaitsemaan joko suistuminen tai olosuhteet, jotka edeltävät yksikön raiteilta suistumista, 4.2.3.5.3.2, 4.2.3.5.3.3 ja 4.2.3.5.3.4 kohdassa esitetyistä kolmesta vaatimuksesta yhden mukaisesti.

Näitä vaatimuksia voidaan yhdistellä seuraavasti:

 

4.2.3.5.3.2 ja 4.2.3.5.3.3

 

4.2.3.5.3.2 ja 4.2.3.5.3.4.

4.2.3.5.3.2   Raiteilta suistumisen estotoiminto (DPF)

Raiteilta suistumisen estotoiminnon on lähetettävä signaali junaa vetävän veturin ohjaamoon, kun yksikössä havaitaan raiteilta suistumista edeltävä tilanne.

Signaali, joka mahdollistaa raiteilta suistumisen estotoiminnon toimintavalmiuden junan tasolla ja sen lähettämisen yksikön, veturin ja junan muiden yksikköjen välillä, on dokumentoitava teknisessä asiakirjassa.

4.2.3.5.3.3   Raiteilta suistumisen havaitsemistoiminto (DDF)

Raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnon on lähetettävä signaali junaa vetävän veturin ohjaamoon, kun yksikössä havaitaan raiteilta suistuminen.

Signaali, joka mahdollistaa raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnon toimintavalmiuden junan tasolla ja sen lähettämisen yksikön, veturin ja junan muiden yksikköjen välillä, on dokumentoitava teknisessä asiakirjassa.

4.2.3.5.3.4   Raiteilta suistumisen havaitseva ja jarrutuksen aktivoiva toiminto (DDAF)

Raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on automaattisesti aktivoitava jarrutus, kun raiteilta suistuminen havaitaan, ilman, että kuljettaja voi ohittaa sen.

Virheellisen raiteilta suistumista koskevan havaitsemisen riski on rajoitettava hyväksyttävälle tasolle.

Sen vuoksi raiteilta suistumisen havaitsevasta ja jarrutuksen aktivoivasta toiminnosta on tehtävä riskinarviointi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 mukaisesti.

Raiteilta suistumisen havaitseva ja jarrutuksen aktivoiva toiminto on voitava kytkeä pois päältä suoraan yksikössä, kun yksikkö on pysähtynyt. Tämä pois kytkeminen irrottaa ja eristää raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon jarrujärjestelmästä.

Raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on ilmoitettava tilansa (aktivoitu/deaktivoitu), ja kyseinen tila on voitava nähdä yksikön molemmilta puolilta. Jos tämä ei ole fyysisesti mahdollista, raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on ilmoitettava tilansa vähintään toisella puolella ja vaunun toinen puoli on merkittävä lisäyksen D luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

16)

Korvataan 4.2.3.6.1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Telirungon, kaikkien siihen kiinnitettyjen laitteiden sekä telin ja rungon välisen kiinnityksen eheys on osoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen menetelmien mukaisesti.”

17)

Korvataan 4.2.3.6.2 kohdan taulukko 3 seuraavasti:

”Taulukko 3

Pyöräkertojen mittojen käytönaikaiset raja-arvot

Nimitys

Pyörän halkaisija

D [mm]

Vähimmäisarvo

[mm]

Enimmäisarvo

[mm]

1 435 mm

Pyörän laippojen väli (SR)

SR = AR + Sd,left + Sd,right

330 ≤ D ≤ 760

1 415

1 426

760 < D ≤ 840

1 412

1 426

D > 840

1 410

1 426

Pyörän sisäpintojen väli (AR)

330 ≤ D ≤ 760

1 359

1 363

760 < D ≤ 840

1 358

1 363

D > 840

1 357

1 363

1 524 mm

Pyörän laippojen väli (SR)

SR = AR + Sd,left + Sd,right

400 ≤ D < 840

1 492

1 514

D ≥ 840

1 487

1 514

Pyörän sisäpintojen väli (AR)

400 ≤ D < 840

1 444

1 448

D ≥ 840

1 442

1 448

1 600  mm

Pyörän laippojen väli (SR)

SR = AR + Sd,left + Sd,right

690 ≤ D ≤ 1 016

1 573

1 592

 

 

 

Pyörän sisäpintojen väli (AR)

690 ≤ D ≤ 1 016

1 521

1 526

 

 

 

1 668 mm

Pyörän laippojen väli (SR)

SR = AR + Sd,left + Sd,right

330 ≤ D < 840

1 648  (1)

1 659

840 ≤ D ≤ 1 250

1 648  (1)

1 659

Pyörän sisäpintojen väli (AR)

330 ≤ D < 840

1 592

1 596

840 ≤ D ≤ 1 250

1 590

1 596

18)

Korvataan 4.2.4.3.2.1 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Yksikön jarrutuskyky lasketaan jonkin lisäyksen D luettelokohdassa [16], luettelokohdassa [37], luettelokohdassa [58] tai luettelokohdassa [17] mainitun eritelmän mukaisesti.

Laskelma on validoitava testeillä. Lisäyksen D luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän mukainen jarrutuskykyä koskeva laskelma on validoitava saman eritelmän tai lisäyksen D luettelokohdassa [58] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

19)

Muutetaan 4.2.4.3.2.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Jos yksikkö on varustettu seisontajarrulla, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

yksikön on pysyttävä paikallaan, kunnes jarru irrotetaan tarkoituksellisesti;

jos seisontajarrun tilaa ei voi nähdä suoraan, vaunun molemmilla sivuilla on oltava sen tilan osoitin;

seisontajarrun vähimmäisjarrutuskyky, ottamatta huomioon tuulta, määritellään lisäyksen D luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukaisilla laskelmilla.”

b)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”Tarvittaessa laskelmissa on määritettävä:

tyhjän vaunun seisontajarrun vähimmäisjarrutuskyky;

täydessä lastissa olevan vaunun seisontajarrun enimmäisjarrutuskyky;

seisontajarrun rajakuorma eli vähimmäiskuormitus, jolla seisontajarrun enimmäisjarruvoima tulee käyttöön;

yksikön seisontajarrun suunnittelussa oletettu pyörän ja kiskon (teräs/teräs) välinen kitkakerroin saa olla enintään 0,12.”

20)

Korvataan 4.2.5 kohdan kahdeksas alakohta seuraavasti:

”Yksikön on täytettävä toimintakyvyn heikentymättä tämän YTE:n vaatimukset lisäyksen D luettelokohdassa [18] tarkoitetussa eritelmässä määritellyissä lumi-, jää- ja raesadeoloissa, jotka vastaavat nimellisarvoaluetta.”

21)

Korvataan 4.2.6.2.1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Yksiköt on maadoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [27] tarkoitetussa eritelmässä kuvailtujen määräysten mukaisesti.”

22)

Korvataan 4.2.6.2.2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Yksiköiden suunnittelussa on ehkäistävä suora kosketus lisäyksen D luettelokohdassa [27] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen määräysten mukaisesti.”

23)

Korvataan 4.2.6.3 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Näiden kiinnityslaitteiden mitat ja niille varattu tila määritellään lisäyksen D luettelokohdassa [28] tarkoitetussa eritelmässä.”

24)

Muutetaan 4.3.1 kohdassa oleva taulukko 5 seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Tavaravaunuja koskevan YTE:n kohta”;

b)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”;

c)

Poistetaan viimeinen rivi;

25)

Muutetaan 4.3.2 kohdassa oleva taulukko 6 seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Tavaravaunuja koskevan YTE:n kohta”;

b)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n kohta”;

c)

Poistetaan viimeinen rivi;

26)

Muutetaan 4.3.3 kohdassa oleva taulukko 7 seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Tavaravaunuja koskevan YTE:n kohta”;

b)

Korvataan toinen sarake seuraavasti:

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n kohta

4.2.10: Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne

4.2.11: Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

4.2.10: Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne

4.2.11: Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

4.2.10: Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne”

27)

Poistetaan 4.4 kohdan viimeisestä alakohdasta seuraava virke:

”Ilmoitettu laitos varmistaa ainoastaan, että käyttöä koskevat asiakirjat on toimitettu.”

28)

Poistetaan 4.5 kohdan kolmannesta alakohdasta seuraava virke:

”Ilmoitettu laitos varmistaa ainoastaan, että kunnossapitoa koskevat asiakirjat on toimitettu.”

29)

Korvataan 4.5.1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Yleisiin asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:”

30)

Korvataan 4.5.2 kohdan johdantokappaleen kolmas virke seuraavasti:

”Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjat kattavat seuraavat seikat:”

31)

Muutetaan 4.8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

a)

Poistetaan kahdeskymmenes luetelmakohta.

b)

Lisätään luetelmakohdat seuraavasti:

”vähimmäisjarrutusvoima ja tarvittaessa enimmäisjarrutusvoima ja seisontajarrun rajakuorma (tarvittaessa);

niiden akseleiden lukumäärä, joissa seisontajarrua käytetään;

mahdollisesti yksi tai useampi seuraavista toiminnoista: raiteilta suistumisen havaitsemistoiminto (DDF), raiteilta suistumisen estotoiminto (DPF), raiteilta suistumisen havaitseva ja jarrutuksen aktivoiva toiminto (DDAF);

kuvaus signaalista, joka ilmoittaa raiteilta suistumisesta tai raiteilta suistumista edeltävistä olosuhteista, sekä sen välittämisestä raiteilta suistumisen havaitsemis- tai estotoiminnolla varustetuille yksiköille.”

32)

Korvataan 6.1.2.1 kohta seuraavasti:

”6.1.2.1   Vakiintuneen tyyppinen pyörästö

Dynaamisten kulkuominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään lisäyksen D luettelokohdassa [8] tarkoitetussa eritelmässä.

Yksiköiden, jotka on varustettu kyseisessä eritelmässä mainitulla vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä, katsotaan täyttävän asianmukaiset vaatimukset, kunhan pyörästöä käytetään sille määritellyllä käyttöalueella.

Vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä varustetun vaunun suurimman ja pienimmän akselipainon on käytön aikana vastattava vakiintuneen tyyppiselle pyörästölle määriteltyjä kuormituksia tyhjän ja lastatun vaunun välillä lisäyksen D luettelokohdassa [8] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Jos pienintä akselipainoa ei saavuteta kalustoyksikön taaramassalla, vaunuun voidaan soveltaa käyttöehtoja, joiden mukaan sitä on käytettävä aina vähimmäishyötykuormalla tai painolastilla (esimerkiksi tyhjällä kuormauslaitteella) kuormattuna, jotta se on lisäyksessä D luettelokohdassa [8] tarkoitetun eritelmän parametrien mukainen.

Tällöin radalla tehtävissä testeissä käytettävä parametri ”vaunun massa tyhjänä” voidaan korvata parametrillä ”pienin akselipaino”. Tämä on ilmoitettava teknisessä asiakirjassa käyttöehtona.

Telirungon lujuuden arvioinnin on perustuttava lisäyksen D luettelokohdassa [9] tarkoitettuun eritelmään.”

33)

Korvataan 6.1.2.2 kohta seuraavasti:

”6.1.2.2   Pyöräkerta

Kootun pyöräkerran mekaanisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla lisäyksen D luettelokohdassa [10] tarkoitettua eritelmää, jossa määritellään akselin suuntaisten voimien raja-arvot pyöräkertakokoonpanolle ja siihen liittyvät tarkastustestit.”

34)

Korvataan 6.1.2.3 kohdan a alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Taotut ja valssatut pyörät: Mekaaniset ominaisuudet tarkastetaan lisäyksen D luettelokohdassa [11] tarkoitetussa eritelmässä määritellyn menettelyn mukaisesti.

Jos pyörää jarrutetaan niin, että jarruanturat vaikuttavat pyörän kulkupintaan, pyörän riittävät lämpömekaaniset ominaisuudet on osoitettava ottaen huomioon suurin odotettavissa oleva jarrutusenergia. Lisäyksen D luettelokohdassa [11] tarkoitetussa eritelmässä kuvattu tyyppitesti on tehtävä sen tarkastamiseksi, että pyörän kehän sivuttaisliike jarrutuksen aikana ja jarrutuksen jälkeinen jännitys pysyvät vaadituissa rajoissa.

Taottujen ja valssattujen pyörien jäännösjännitystä koskevat hyväksymiskriteerit esitetään samassa eritelmässä.”

35)

Korvataan 6.1.2.4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä esitetyn kokoonpanoa koskevan vaatimuksen lisäksi akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on osoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [12] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Kyseinen eritelmä sisältää sallitun jännityksen hyväksymiskriteerit. Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Akselimateriaalin vetolujuus, iskunkestävyys, pinnan eheys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.”

36)

Korvataan 6.2.2.1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Vaatimustenmukaisuus osoitetaan joko lisäyksen D luettelokohdassa [3] tai luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

37)

Korvataan 6.2.2.2 kohta seuraavasti:

”6.2.2.2   Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

38)

Muutetaan 6.2.2.3 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

b)

Korvataan toisen kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Yksiköiden, joita käytetään 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoissa, ohjausvoiman säteelle Rm = 350 m edellä mainitun eritelmän mukaisesti normalisoidun arvioidun arvon määrittämisessä käytetään seuraavaa kaavaa:”

c)

Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Raporttiin kirjataan suurimman ekvivalenttisen kartiokkuuden ja nopeuden yhdistelmä, jolla yksikkö täyttää lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisen vakauskriteerin.”

39)

Korvataan 6.2.2.4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Liikkuvien akselilaakereiden mekaanisten kestävyys- ja väsymysominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen on perustuttava lisäyksen D luettelokohdassa [13] tarkoitettuun eritelmään.”

40)

Korvataan 6.2.2.5 kohta seuraavasti:

”6.2.2.5   Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 668 mm:n välillä

Lisäyksen D luettelokohdassa [14] tarkoitetussa eritelmässä kuvailtujen akseliyksikköjä ja teliyksikköjä koskevien teknisten ratkaisujen katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset.

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 524 mm:n välillä

Lisäyksen D luettelokohdassa [15] tarkoitetussa eritelmässä kuvaillun teknisen ratkaisun katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset.”

41)

Korvataan 6.2.2.8.1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Palo-osastoinnit on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

42)

Muutetaan 6.2.2.8.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Materiaalien syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuudet on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti siten, että raja-arvo on CFE ≥ 18 kW/m2.

Telien kumiosat on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän mukaisesti siten, että raja-arvo on MARHE ≤ 90 kW/m2 testausolosuhteissa, jotka on määritetty lisäyksen D luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

b)

Korvataan kolmannen alakohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”–

Materiaalit, jotka täyttävät vähintään luokan C-s3, d2 vaatimukset lisäyksen D luettelokohdassa [21] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

43)

Korvataan 6.2.2.8.3 kohta seuraavasti:

”6.2.2.8.3   Kaapelit

Sähkökaapelit on valittava ja asennettava lisäyksen D luettelokohdissa [24] ja [25] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

44)

Korvataan 6.2.2.8.4 kohta seuraavasti:

”6.2.2.8.4   Syttyvät nesteet

Toteutettavien toimien on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [26] tarkoitetun eritelmän mukaisia.”

45)

Korvataan 7.1 kohta seuraavasti:

”7.1   Markkinoillesaattamislupa

1)

Tätä YTE:ää sovelletaan sen 1.1, 1.2 ja 2.1 kohdassa määritellyllä soveltamisalalla osajärjestelmään ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” kuuluviin yksiköihin, jotka otetaan käyttöön tämän YTE:n soveltamisen alkamispäivän jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 7.1.1 kohtaa ”Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin”.

2)

Tätä YTE:ää sovelletaan myös vapaaehtoisesti:

2.1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin yksiköihin niiden ollessa liikennöintitilassa, jos ne vastaavat tässä YTE:ssä olevaa yksikön määritelmää, ja

2.1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin yksiköihin, jos ne ovat tyhjinä.

Jos hakija valitsee tämän YTE:n soveltamisen, jäsenvaltiot tunnustavat sellaisenaan vastaavan EY-tarkastusvakuutuksen.

3)

Tämän liitteen, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen 28 päivää syyskuuta 2023, noudattamisen katsotaan vastaavan tämän YTE:n noudattamista, lukuun ottamatta lisäyksessä A lueteltuja muutoksia.”

46)

Korvataan 7.1.1 kohta seuraavasti:

”7.1.1   Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin

1)

Tämän 28 päivästä syyskuuta 2023 lähtien sovellettavan YTE:n soveltaminen ei ole pakollista hankkeissa, jotka kyseisenä päivänä ovat edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/387 (*1)) 7.2.3.1.1 ja 7.2.3.1.2 kohdassa määritellyssä A- tai B-vaiheessa.

2)

Rajoittamatta lisäyksen A taulukon A.2 soveltamista 4–6 luvun vaatimusten soveltaminen 1 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin on mahdollista vapaaehtoisesti.

3)

Jos hakija päättää olla soveltamatta tätä YTE:n versiota käynnissä olevaan hankkeeseen, tämän YTE:n sitä versiota, joka oli voimassa 1 kohdassa tarkoitetun A-vaiheen alussa, sovelletaan edelleen.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6).” "

47)

Muutetaan 7.1.2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

a)

Lisätään d alakohdan jälkeen d1 ja d2 alakohta seuraavasti:

”d1)

Jos yksikössä on elektroniikkalaitteita, jotka lähettävät häiriövirtaa kiskon kautta, sen ”vaikutusyksikön” (määritelty lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa), jonka osaksi yksikkö on suunniteltu, on oltava ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti ilmoitettujen raidevirtapiirejä koskevien erityistapausten mukainen siten, että siinä sovelletaan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja kalustoyksikön testausmenetelmiä ja kalustoyksikön impedanssia. Yksikön vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetun teknisen asiakirjan perusteella, ja ilmoitettu laitos tarkastaa sen osana EY-tarkastusta.

d2)

Jos yksikössä on elektroniikkalaitteita, jotka lähettävät häiriöitä aiheuttavia sähkömagneettisia kenttiä

akselinlaskijan anturin lähellä tai

tapauksen mukaan raiteiden paluuvirran indusoimana,

”vaikutusyksikön” (sellaisena kuin se on määritelty lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa), jonka osaksi yksikkö on suunniteltu, on oltava ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti ilmoitettujen akselinlaskijoita koskevien erityistapausten mukainen. Yksikön vaatimustenmukaisuus on osoitettava soveltamalla lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja kalustoyksikön testausmenetelmiä tai vaihtoehtoisesti ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetun teknisen asiakirjan perusteella. Ilmoitettu laitos tarkastaa sen osana EY-tarkastusta.”

b)

Korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

Yksikön on oltava varustettu käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä, joka täyttää lisäyksessä C olevan 1 jakson määräykset ja 8 jakson vaatimukset, tai millä tahansa puoliautomaattisella tai automaattisella kytkinjärjestelmällä.”

c)

Korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)

Yksikkö on varustettava kaikilla sovellettavilla merkinnöillä lisäyksen D luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

d)

Korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)

Seisontajarrun vähimmäisjarrutuskyky ja tapauksen mukaan enimmäisjarrutuskyky, pyöräkertojen lukumäärä (N) sekä niiden pyöräkertojen lukumäärä, joissa seisontajarrua käytetään (n), merkitään kaaviossa 1 osoitetulla tavalla:

Kaavio 1

Seisontajarrun jarrutuskyvyn merkitseminen

Image 1

Image 2

48)

Korvataan 7.2.1 kohdan viides alakohta seuraavasti:

”Sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät: osat, jotka vastaavat 5 luvussa käsiteltyä yhteentoimivuuden osatekijää mutta joille ei ole annettu vaatimustenmukaisuustodistusta ja jotka on tuotettu ennen 8 artiklassa mainitun siirtymäkauden päättymistä.”

49)

Korvataan 7.2.2 kohdan otsikko seuraavasti:

”7.2.2

Käytössä olevan yksikön tai olemassa olevan yksikkötyypin muutokset

50)

Korvataan 7.2.2.1 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Tätä 7.2.2 kohtaa sovelletaan kaikkiin käytössä olevan yksikön tai olemassa olevan yksikkötyypin muutoksiin, mukaan lukien uusimiset ja parantamiset.”

51)

Muutetaan 7.2.2.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Rajoittamatta 7.2.2.3 kohdan soveltamista tämän YTE:n tai komission asetuksen (EU) N:o 1304/2014 (*2) (melua koskeva YTE) vaatimusten noudattaminen (ks. melua koskevan YTE:n 7.2 kohta) on tarpeen vain niiden tämän YTE:n perusparametrien osalta, joihin muutokset voivat vaikuttaa.

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421).” "

b)

Lisätään taulukkoon 11a rivi 4.2.3.5.3 seuraavasti:

”4.2.3.5.3

Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

Mahdollinen raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto ja sen tyyppi

Havaitsemis- tai estotoiminnon asentaminen/poistaminen

–”

c)

Korvataan kahdestoista ja kolmastoista alakohta seuraavasti:

”Tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen laatimiseksi muutosta hallinnoivan tahon valitsema ilmoitettu laitos saa viitata

alkuperäiseen tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen suunnittelun niiden osien osalta, jotka ovat ennallaan tai joiden muutokset eivät vaikuta osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen, sikäli kuin todistus on edelleen voimassa;

täydentävään tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen (jolla muutetaan alkuperäistä todistusta) niiden rakenteen muutettujen osien osalta, jotka vaikuttavat osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen 7.2.3.1.1 kohdassa määritellyssä sertifiointikehyksessä tarkoitettujen YTE:ien perusteella.

Jos alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika on rajoitettu 10 vuoteen (aiemman A- ja B-vaiheen mallin soveltamisen vuoksi), muutetun tyypin, tyypin variantin tai tyypin version tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika rajoitetaan 14 vuoteen siitä päivästä, jona hakija on nimennyt ilmoitetun laitoksen alkuperäisen liikkuvan kaluston tyypin osalta (alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen A-vaiheen alku).”

52)

Korvataan 7.2.2.3 kohdan otsikko ja ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”7.2.2.3   Erityissäännöt käytössä oleville yksiköille, joilla ei ole EY-tarkastusvakuutusta ja joille on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 7.2.2.2 kohdan lisäksi käytössä oleviin yksiköihin, joille on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015 ja joiden muutokset vaikuttavat EY-vakuutuksen ulkopuolisiin perusparametreihin.”

53)

Muutetaan 7.2.2.4 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”7.2.2.4

Säännöt sellaisten käytössä olevien yksiköiden käyttöalueen laajentamisesta, joilla on direktiivin 2008/57/EY mukainen lupa tai jotka on otettu käyttöön ennen 19 päivää heinäkuuta 2010 ”;

b)

Korvataan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tässä YTE:ssä, melua koskevassa YTE:ssä sekä ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä luetellut erityistapaukset, jotka koskevat jotain laajennetun käyttöalueen osaa;”

54)

Korvataan 7.2.3.1 kohta seuraavasti:

”7.2.3.1   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

Tämä kohta koskee direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 26 kohdassa määriteltyä liikkuvan kaluston tyyppiä (tässä YTE:ssä yksikön tyyppiä), johon sovelletaan tämän YTE:n 6.2 kohdan mukaista EY:n tyyppitarkastus- tai suunnittelutarkastusmenettelyä. Sitä sovelletaan myös EY-tyyppi- tai suunnittelutarkastusmenetelmään melua koskevan YTE:n mukaisesti, jonka rahdinkuljetusyksiköitä koskevan soveltamisalan osalta viitataan tähän YTE:ään.

EY:n tyyppi- tai suunnittelutarkastuksessa käytettävä YTE:n mukainen arviointiperuste määritellään tämän YTE:n lisäyksen F sarakkeissa ”Suunnittelun katselmus” ja ”Tyyppitesti” sekä melua koskevan YTE:n lisäyksessä C.”

55)

Korvataan 7.2.3.1.1 ja 7.2.3.1.2 kohta seuraavasti:

”7.2.3.1.1   Määritelmät

1)   Alkuarviointikehys

Alkuarviointikehys muodostuu niistä YTE:istä (tämä YTE ja melua koskeva YTE), joita sovelletaan suunnitteluvaiheen alussa hakijan tehdessä sopimuksen ilmoitetun laitoksen kanssa.

2)   Sertifiointikehys

Sertifiointikehys muodostuu niistä YTE:istä (tämä YTE ja melua koskeva YTE), joita sovelletaan EY-tyyppitarkastustodistuksen tai suunnittelun tarkastustodistuksen myöntämisajankohtana. Se on alkuarviointikehys muutettuna suunnitteluvaiheen aikana voimaan tulleilla YTE:ien tarkistuksilla.

3)   Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe alkaa, kun hakija tekee sopimuksen EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen kanssa, ja päättyy, kun EY-tyyppitarkastustodistus tai suunnittelun tarkastustodistus annetaan.

Suunnitteluvaihe voi kattaa tyypin sekä yhden tai useamman tyyppivariantin ja tyyppiversion. Kaikkien tyyppivarianttien ja tyyppiversioiden suunnitteluvaiheen katsotaan alkavan samaan aikaan kuin päätyypin suunnitteluvaiheen.

4)   Tuotantovaihe

Tuotantovaihe on ajanjakso, jonka aikana yksiköt voidaan saattaa markkinoille voimassa olevaan EY-tyyppitarkastustodistukseen tai suunnittelun tarkastustodistukseen viittaavan EY-tarkastusvakuutuksen perusteella.

5)   Käytössä olevat yksiköt

Yksikkö on käytössä, kun se on rekisteröity voimassa olevaksi rekisteröintikoodilla ”00” kansalliseen kalustorekisteriin päätöksen 2007/756/EY mukaisesti tai eurooppalaiseen kalustorekisteriin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1614 mukaisesti ja sitä pidetään turvallisessa käyttökunnossa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/779 mukaisesti.

7.2.3.1.2   EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvät säännöt

1)

Ilmoitettu laitos antaa tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen.

2)

Jos tämän YTE:n tai melua koskevan YTE:n tarkistus tulee voimaan suunnitteluvaiheen aikana, ilmoitettu laitos antaa EY-tyyppitarkastustodistuksen tai -suunnittelutarkastustodistuksen seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Niiden YTE:ien muutosten osalta, joihin ei viitata lisäyksessä A, alkuarviointikehyksen vaatimusten mukaisuus johtaa sertifiointikehyksen vaatimusten mukaisuuteen. Ilmoitettu laitos antaa tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen, ilman lisäarviointia.

Niiden YTE:ien muutosten soveltaminen, joihin viitataan lisäyksessä A, on pakollista mainitussa lisäyksessä määritellyn siirtymäjärjestelyn mukaisesti. Ilmoitettu laitos antaa määritellyn siirtymäkauden aikana EY-tyyppitarkastustodistuksen tai -suunnittelutarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen, ilman lisäarviointia. Ilmoitettu laitos luettelee EY-tyyppitarkastustodistuksessa tai -suunnittelutarkastustodistuksessa kaikki alkuarviointikehyksen mukaisesti arvioidut kohdat.

3)

Jos suunnitteluvaiheessa tulee voimaan useita tämän YTE:n tai melua koskevan YTE:n tarkistuksia, 2 kohtaa sovelletaan kaikkiin tarkistuksiin peräkkäin.

4)

On aina sallittua (mutta ei pakollista) käyttää YTE:n uusinta versiota joko kokonaan tai tiettyjen jaksojen osalta, ellei näiden YTE:ien tarkistetuissa versioissa nimenomaisesti toisin määrätä; jos hakija soveltaa ainoastaan tiettyjä jaksoja, hänen on perusteltava ja dokumentoitava, että sovellettavat vaatimukset ovat johdonmukaisia, ja saatava tälle ilmoitetun laitoksen hyväksyntä.”

56)

Lisätään 7.2.3.1.3 kohta seuraavasti:

”7.2.3.1.3   EY-tyyppitarkastustodistuksen tai -suunnittelutarkastustodistuksen voimassaolo

1)

Kun tämän YTE:n tai melua koskevan YTE:n tarkistus tulee voimaan, osajärjestelmän EY-tyyppitarkastustodistus tai -suunnittelutarkastustodistus pysyy voimassa, ellei sitä ole tarpeen tarkistaa YTE:n muutosta koskevan erityisen siirtymäjärjestelyn mukaisesti.

2)

Tuotantovaiheessa oleviin yksiköihin tai käytössä oleviin yksiköihin voidaan soveltaa ainoastaan sellaisiin YTE:iin tehtyjä muutoksia, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä.”

57)

Korvataan 7.2.3.2 kohta seuraavasti:

”7.2.3.2   Yhteentoimivuuden osatekijät

1)

Tämä kohta koskee yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilta edellytetään tyyppitarkastusta, suunnittelutarkastusta tai käyttöönsoveltuvuustodistusta.

2)

Tyyppi- tai suunnittelutarkastus tai käyttöönsoveltuvuustodistus pysyy voimassa myös tämän YTE:n tai melua koskevan YTE:n tarkistuksen tullessa voimaan, ellei kyseisten YTE:ien tarkistuksessa nimenomaisesti toisin määrätä.

Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan saattaa markkinoille ilman uutta tyyppitarkastusta.”

58)

Korvataan 7.3.1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäljempänä 7.3.2 kohdassa luetellut erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:

P-tapaukset: pysyvät tapaukset.

T0-tapaukset: tilapäiset, määräämättömän ajan jatkuvat tapaukset, joissa tavoitteena olevaan järjestelmään siirrytään vielä määräämättömään ajankohtaan mennessä.

T2-tapaukset: tilapäiset tapaukset, joissa tavoitteena olevaan järjestelmään siirrytään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035.”

59)

Muutetaan 7.3.2.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ilmaus ”EN 15437-1:2009” ilmauksella ”EN 15437-1:2009+A1:2022”.

b)

Korvataan a alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”(T2) Yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää Ruotsin rataverkolla, on oltava taulukossa 12 esitettävien kohde- ja sulkualueiden mukaisia.”

c)

Lisätään b alakohta seuraavasti:

”b)

Ranskaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Tämä erityistapaus koskee kaikkia yksiköitä, joita on tarkoitus käyttää Ranskan rataverkolla.

Standardin EN 15437-1:2009+A1:2022 kohtia 5.1 ja 5.2 sovelletaan seuraavin erityispiirtein: (Merkinnät ovat standardin kuvassa 3 käytettyjä merkintöjä.)

WTA

=

70 mm

YTA

=

1 092,5 mm

LTA

=

Vmax × 0,56 (Vmax on rataosan suurin nopeus kuumakäynti-ilmaisimien tasolla kilometreinä tunnissa).

Tämä erityistapaus ei koske 7.1.2 kohdan mukaisesti vastavuoroisesti tunnustettuja yksiköitä eikä yksiköitä, jotka on varustettu junaan asennetuilla akselilaakerien kunnon tarkkailulaitteilla. Yksikköjä koskevaa 7.1.2 kohdan mukaista poikkeusta ei sovelleta, kun käytetään muita vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä 6.1.2.4a kohdan mukaisesti.”

60)

Poistetaan 7.3.2.4 kohdan otsikko ”Yhdistynyttä kuningaskuntaa Ison-Britannian osalta koskeva erityistapaus” ja kaksi seuraavaa alakohtaa.

61)

Korvataan 7.3.2.5 kohta seuraavasti:

”7.3.2.5   Jarrujen turvallisuusvaatimukset (4.2.4.2 kohta)

Suomea koskeva erityistapaus

Sellaisten tavaravaunujen osalta, joita on tarkoitus käyttää vain 1 524 mm:n rataverkolla, 4.2.4.2 kohdassa määritellyn turvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos yksikkö täyttää lisäyksessä C olevassa 9 kohdassa määritellyt edellytykset seuraavin muutoksin:

1)

(lisäyksessä C olevan 9 kohdan d alakohta) Jarrutuskyky määritellään Suomen rautatieverkon opastimien välisen 1 200 metrin vähimmäisetäisyyden perusteella. Pienin sallittu jarrupainoprosentti on 55 %, kun nopeus on 100 km/h, ja 85 %, kun nopeus on 120 km/h.

2)

(lisäyksessä C olevan 9 kohdan l alakohta) Jos jarrujärjestelmä edellyttää yhteentoimivuuden osatekijää ”pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit”, yhteentoimivuuden osatekijän on täytettävä 6.1.2.5 kohdan vaatimukset tai sen on oltava valmistettu valuraudasta.”

62)

Poistetaan 7.3.2.7 kohta.

63)

Kumotaan 7.6 kohta.

64)

Korvataan lisäys A seuraavasti:

”Lisäys A

Vaatimusten muutokset ja siirtymäjärjestelyt

Muiden kuin taulukossa A.1 ja taulukossa A.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/387 (*3)) noudattaminen merkitsee tämän 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Muutokset, joihin sovelletaan seitsemän vuotta kestävää yleistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa A.1 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen.

Taulukossa A.1 luetellut YTE:n vaatimukset eivät vaikuta tuotantovaiheessa oleviin hankkeisiin eivätkä käytössä oleviin yksiköihin.

Taulukko A.1

Seitsemän vuotta kestävä siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

4.2.2.3,

toinen alakohta

Uusi vaatimus

Kiinnityslaitteita koskevan vaatimuksen sisällyttäminen

4.2.3.5.3

Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoimintoja koskevien vaatimusten sisällyttäminen

4.2.4.3.2.1

Käyttöjarru

4.2.4.3.2.1

Käyttöjarru

Lisäyksen D.1 luettelokohdissa [16] ja [17] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.3.2.2

Seisontajarru

4.2.4.3.2.2

Seisontajarru

Lisäyksen D.1 luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.3.2.2

Seisontajarru

4.2.4.3.2.2

Seisontajarru

Seisontajarrun parametrien laskennan muutos

6.2.2.8.1

Palo-osastoinnin testaus

6.2.2.8.1

Palo-osastoinnin testaus

Lisäyksen D.1 luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän kehitys

7.1.2

h) Seisontajarrun merkintä

7.1.2

h) Seisontajarrun merkintä

Vaaditun merkinnän muutos

Lisäyksessä C oleva 9 kohta

Lisäyksessä C oleva 9 kohta

Lisäyksen D.1 luettelokohdissa [38], [39], [46], [48], [49] ja [58] tarkoitetun eritelmän kehitys

Kohdat, joissa viitataan lisäykseen H ja lisäyksen D.2 luettelokohtaan [B]

Uusi vaatimus

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitettujen yksikköjen tunnusjärjestelmää koskevien vaatimusten sisällyttäminen

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen D.2 luettelokohtaan [A] lukuun ottamatta 3.2.2 kohtaa

Kohdat, joissa viitataan asiakirjaan ERA/ERTMS/033281 V4 lukuun ottamatta 3.2.2 kohtaa

Asiakirja ERA/ERTMS/033281 V5 korvaa asiakirjan ERA/ERTMS/033281 V4; tärkeimmät muutokset koskevat häiriövirtarajojen taajuuksien hallintaa ja avoimien kohtien sulkemista

Muutokset, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa A.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, tuotantovaiheessa olevien hankkeiden sekä käytössä olevien yksiköiden on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia taulukossa A.2 vahvistettujen niitä koskevien siirtymäjärjestelyjen mukaisesti 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen.

Taulukko A.2

Erityinen siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

Siirtymäjärjestely

Suunnitteluvaihe ei alkanut

Suunnitteluvaihe alkanut

Tuotantovaihe

Käytössä olevat yksiköt

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen D.2 luettelokohdan [A] 3.2.2 kohtaan

Kohdat, joissa viitataan asiakirjan ERA/ERTMS/033281 V4 3.2.2 kohtaan

Asiakirja ERA/ERTMS/033281 V5 korvaa asiakirjan ERA/ERTMS/033281 V4

Siirtymäjärjestely määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B1”

(*3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2020 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6)."

65)

Muutetaan lisäys C seuraavasti:

a)

Korvataan jaksossa ”Ylimääräiset valinnaiset edellytykset” ilmaisu ”C.18” ilmaisulla ”C.20”;

b)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Käsikäyttöinen kytkinjärjestelmä

Käsikäyttöisen kytkinjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Sekä ruuvikytkinjärjestelmän ilman vetokoukkua että itse vetokoukun on täytettävä lisäyksen D luettelokohdassa [31] määritellyt tavaravaunuja koskevat vaatimukset.

Vaunun on täytettävä lisäyksen D luettelokohdassa [59] määritellyt tavaravaunuja koskevat vaatimukset.

Puskimen on täytettävä lisäyksen D luettelokohdassa [32] määritellyt tavaravaunuja koskevat vaatimukset.

Kun yksikköön on asennettu automaattikytkimen ja ruuvikytkimen yhdistelmä, automaattikytkimen pää saa tulla vaihtotyöhenkilöstölle määritetylle alueelle vasemmalla puolella silloin, kun automaattikytkimen sijasta käytetään ruuvikytkintä. Tässä tapauksessa lisäyksen D luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä määritelty merkintä on pakollinen.

Yhteentoimivuuden varmistamiseksi puskimien keskilinjojen välinen etäisyys voi olla erilainen, kuten 1 790 mm (Suomi) tai 1 850 mm (Portugali ja Espanja), lisäyksen D luettelokohdassa [32] tarkoitettua eritelmää noudattaen.”

c)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   UIC-askelmat ja -kädensijat

Yksikkö on varustettava askelmilla ja kädensijoilla lisäyksen D luettelokohdassa [28] tarkoitetun eritelmän mukaisesti, ja vapaiden tilojen on oltava saman eritelmän mukaiset.”

d)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Mahdollisuus vaihtaa laskumäessä

Yksikkö arvioidaan 4.2.2.2 kohdan vaatimusten lisäksi lisäyksen D luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti, ja se luokitellaan luokkaan F-I saman eritelmän mukaisesti seuraavin poikkeuksin: moottoriajoneuvojen kuljetukseen tarkoitetut yksiköt tai yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitetut yksiköt, joita ei ole varustettu pitkäiskuisilla iskunvaimentajilla, voidaan luokitella luokkaan F-II. Kyseisessä eritelmässä törmäyskokeille asetettuja vaatimuksia on noudatettava.”

e)

Lisätään 7 kohtaan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)

Jos yksikössä on elektroniikkalaitteita, jotka lähettävät häiriövirtaa kiskon kautta, sen ”vaikutusyksikön” (määritelty lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa), jonka osaksi yksikkö on suunniteltu, on oltava ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti ilmoitettujen raidevirtapiirejä koskevien erityistapausten mukainen siten, että siinä sovelletaan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja kalustoyksikön testausmenetelmiä ja kalustoyksikön impedanssia. Yksikön vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetun teknisen asiakirjan perusteella, ja ilmoitettu laitos tarkastaa sen osana EY-tarkastusta.

d)

Jos yksikössä on elektroniikkalaitteita, jotka lähettävät häiriöitä aiheuttavia sähkömagneettisia kenttiä

akselinlaskijan anturin lähellä tai

tapauksen mukaan raiteiden paluuvirran indusoimana,

”vaikutusyksikön” (sellaisena kuin se on määritelty lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa), jonka osaksi yksikkö on suunniteltu, on oltava ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti ilmoitettujen akselinlaskijoita koskevien erityistapausten mukainen siten, että siinä sovelletaan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja kalustoyksikön testausmenetelmiä. Yksikön vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetun teknisen asiakirjan perusteella, ja ilmoitettu laitos tarkastaa sen osana EY-tarkastusta.”

f)

Korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Pitkittäissuuntaisia puristusvoimia koskevat testit

Turvallinen kulku pitkittäissuuntaisten puristusvoimien vaikuttaessa on varmistettava lisäyksen D luettelokohdassa [33] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

g)

Muutetaan 9 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”Jokainen yksikkö on varustettava jarrujärjestelmällä, jossa on vähintään jarrulajit G ja P. G- ja P-jarrulajit on arvioitava lisäyksen D luettelokohdassa [36] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

ii)

Korvataan e alakohdan toinen virke seuraavasti:

”P-jarrulajille lisäyksen D luettelokohdassa [36] tarkoitetun eritelmän mukaisesti vahvistettuja jarrutusaikoja sovelletaan myös ylimääräisiin jarrulajeihin.”

iii)

Korvataan f alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Standardinmukaisia ilmasäiliöitä koskevat tarkat tiedot esitetään lisäyksen D luettelokohdissa [40] ja [41] tarkoitetuissa eritelmissä.”

iv)

Korvataan h alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Toimintaventtiilin ja toimintaventtiilin sulkulaitteen on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [34] tarkoitetun eritelmän mukaisia.”

v)

Muutetaan i alakohta seuraavasti:

Korvataan i alakohta seuraavasti:

”i)

Jarrujohdon liitännän on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [42] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

Korvataan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

Kytkinhanan on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [43] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

vi)

Korvataan j ja k alakohta seuraavasti:

”j)

Jarrulajiasettimen on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [44] tarkoitetun eritelmän mukainen.

k)

Jarrukenkien on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [45] tarkoitetun eritelmän mukaisia.”

vii)

Korvataan l alakohta seuraavasti:

”Jos jarrujärjestelmä edellyttää yhteentoimivuuden osatekijää ”pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit”, yhteentoimivuuden osatekijän on 6.1.2.5 kohdan vaatimusten lisäksi oltava lisäyksen D luettelokohdassa [46] tai luettelokohdassa [47] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

viii)

Korvataan m alakohdan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti:

”Jarruvivustonsäätimien on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [48] tarkoitetun eritelmän mukaiset. Vaatimustenmukaisuus tarkastetaan saman eritelmän mukaisesti.”

ix)

Korvataan n alakohta seuraavasti:

”n)

Jos yksikkö on varustettu luistonestojärjestelmällä, sen on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [49] tarkoitetun eritelmän mukainen.

Taulukko C.3

G- ja P-jarrulajien jarrutuskyvyn vähimmäisarvot

Jarrulaji

Ohjauslaite

Yksikkötyyppi

Kuormitus

Vaatimus, kun ajonopeus on 100 km/h

Vaatimus, kun ajonopeus on 120 km/h

Pysähtymismatka enintään

Pysähtymismatka vähintään

Pysähtymismatka enintään

Pysähtymismatka vähintään

P-jarrulaji

Kuormavaihdeventtiili  (2)

”S1” (3)

Tyhjä

Smax = 700 m

λmin = 65 %

amin = 0,60 m/s2

Smin = 390 m

λmax = 125 % (130 %)  (4)

amax = 1,15 m/s2

Smax = 700 m

λmin = 100 %

amin = 0,88 m/s2

Smin = 580 m

λmax = 125 % (130 %)  (4)

amax = 1,08 m/s2

Keskitaso

Smax = 810 m

λmin = 55 %

amin = 0,51 m/s2

Smin = 390 m

λmax = 125 %

amax = 1,15 m/s2

 

 

Kuormattu

Smax = 700 m

λmin = 65 %

amin = 0,60 m/s2

Smin = Max [(S = 480 m, λmax = 100 %, amax = 0,91 m/s2) (S on saatu keskimääräisellä hidastusvoimalla 16,5 kN akselia kohti)]  (5).

 

 

Säädettävä releventtiili  (6)

”SS”, ”S2”

Tyhjä

Smax = 480 m

λmin = 100 %  (7)

amin = 0,91 m/s2  (7)

Smin = 390 m

λmax = 125 % (130 %)  (2)

amax = 1,15 m/s2

Smax = 700 m

λmin = 100 %

amin = 0,88 m/s2

Smin = 580 m

λmax = 125 % (130 %)  (2)

amax = 1,08 m/s2

”S2” (8)

Kuormattu

Smax = 700 m

λmin = 65 %

amin = 0,60 m/s2

Smin = Max [(S = 480 m, λmax = 100 %, amax = 0,91 m/s2) (S on saatu keskimääräisellä hidastusvoimalla 16,5 kN akselia kohti)]  (9).

 

 

”SS” (10)

Kuormattu

(18 t akselia kohti jarruanturoilla)

 

 

Smax  (11) = Max [S = 700 m, λmax = 100 %,

amax = 0,88 m/s2) (S on saatu keskimääräisellä hidastusvoimalla 16kN akselia kohti)]  (12).

Jarrutuskyky G-jarrulajilla

 

 

 

 

Jarrutuskykyä ei erikseen arvioida G-jarrulajilla. Yksikön jarrupaino G-jarrulajilla perustuu sen jarrupainoon P-jarrulajilla (ks. lisäyksen D joko luettelokohdassa [17] tai luettelokohdassa [58] tarkoitetut eritelmät).

 

 

x)

Lisätään o alakohta seuraavasti:

”o)

Vaunuissa, joissa on komposiittijarruanturat ja joiden pyörän nimellishalkaisija on enintään 1 000 mm, kuluneena vähintään 840 mm, ja joiden jarrupaino pyöräkertaa kohti on yli 15,25 t (14,5 t lisättynä 5 %:lla), on käytettävä lisäyksen D luettelokohdassa [35] tarkoitetun eritelmän mukaista E-tyyppistä releventtiiliä. Vaunuissa, joiden pyörän nimellishalkaisija on alle 920 mm, tätä jarrupainon raja-arvoa on mukautettava pyörän kehään kohdistuvan energian mukaan.”

h)

Korvataan 12 kohta seuraavasti:

”12.   Hitsaus

Hitsaus on suoritettava lisäyksen D luettelokohdissa [50]–[54] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

i)

Korvataan 14 kohdan toisen alakohdan johdantolause seuraavasti:

”Pyörien kulkupintoihin kohdistuvien jarrujärjestelmien osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos yhteentoimivuuden osatekijä ”pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit” on 6.1.2.5 kohdan vaatimusten lisäksi lisäyksen D luettelokohdassa [46] tai [47] tarkoitetun eritelmän mukainen ja jos pyörä:”

j)

Korvataan 15–18 kohta seuraavasti:

”15.   Pyörää koskevat erityiset tuoteominaisuudet

Pyörien on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [55] tarkoitetun eritelmän mukaisia. Edellä 6.1.2.3 kohdassa vaadittu lämpömekaaninen tyyppitesti on tehtävä lisäyksen D luettelokohdassa [11] tarkoitetun eritelmän mukaisesti, kun koko jarrujärjestelmä kohdistuu suoraan pyörän kulkupintaan.

16.   Hinauskoukut

Yksiköt on varustettava hinauskoukuilla, joista jokainen on kiinnitetty yksikön aluskehyksen sivulle lisäyksen D luettelokohdassa [56] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut ovat sallittuja, kunhan mainitussa eritelmässä lueteltuja ehtoja noudatetaan. Jos vaihtoehtoinen ratkaisu on kaapelikenkä, sen halkaisijan on lisäksi oltava vähintään 85 mm.

17.   Ulos työntyvien osien suojalaitteet

Henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi alle kahden metrin korkeudella raiteista tai käytävien, työskentelytilojen tai hinauskoukkujen yläpuolella sijaitsevat yksikön ulos työntyvät osat (esimerkiksi kulmat tai kärjet), jotka saattavat aiheuttaa onnettomuuksia, on varustettava lisäyksen D luettelokohdassa [56] tarkoitetun eritelmän mukaisilla suojalaitteilla.

18.   Merkkien pidikkeet ja loppuopastimien kiinnityslaitteet

Kaikki yksiköt on varustettava merkkien pidikkeellä lisäyksen D luettelokohdassa [57] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ja molemmissa päädyissä 4.2.6.3 kohdassa esitetyillä kiinnityslaitteilla.”

k)

Korvataan 20 kohta seuraavasti:

”20.   Dynaamiset kulkuominaisuudet

Suurimman sallitun ajonopeuden ja suurimman sallitun kallistuksenvajauksen yhdistelmän on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukainen.

Yksiköiden, jotka on varustettu 6.1.2.1 kohdassa määritellyllä vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.”

66)

Korvataan lisäys D seuraavasti:

”Lisäys D

D.1   Standardit tai normatiiviset asiakirjat

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen standardin kohta

[1]

EN 12663-2:2010

Kiskoliikenne – Kalustoyksikön korin rakennevaatimukset – Osa 2: Tavaravaunut

[1.1]

Yksikön lujuus

4.2.2.2

5

[1.2]

Yksikön lujuus – Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

6.2.2.1

6, 7

[1.3]

Mahdollisuus vaihtaa laskumäessä

Lisäyksessä C oleva 3 kohta

8

[1.4]

Luokittelu

Lisäyksessä C oleva 3 kohta

5.1

[1,5]

Törmäyskokeille asetetut vaatimukset

Lisäyksessä C oleva 3 kohta

8.2.5.1

[2]

EN 15877-1:2012+A1:2018

Kiskoliikenne – Kiskoajoneuvojen merkintä – Osa 1: Tavaravaunut

[2.1]

Nosturien tai tunkkien nostokohtien merkinnät

4.2.2.2

4.5.14

[2.2]

Raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon merkintä

4.2.3.5.3.4

4.5.59

[2.3]

Sovellettavat merkinnät

7.1.2 kohdan g alakohta

Kaikki kohdat paitsi 4.5.25 kohdan b alakohta

[2.4]

Automaattikytkimen ja ruuvikytkimen yhdistelmän merkintä

Lisäyksessä C oleva 1 kohta

Kaavio 75

[3]

EN 12663-1:2010+A1:2014

Kiskoliikenne – Kalustoyksikön korin rakennevaatimukset – Osa 1: Veturit ja matkustajavaunut (ja vaihtoehtoinen menetelmä tavaravaunuille)

[3.1]

Yksikön lujuus – Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

6.2.2.1

9.2, 9.3

[3.2]

Yksikön lujuus – Väsymislujuus

6.2.2.1

5.6

[4]

EN 15273-2:2013+A1:2016

Kiskoliikenne – Ulottumat – Osa 2: Seisontajarrun jarrutuskyky

[4.1]

Ulottumat

4.2.3.1

5, liitteet A–J, L, M, P

[5]

EN 15528:2021

Kiskoliikenne – Rataluokat kalustoyksiköiden ja infrastruktuurin kuormitusrajojen välisen rajapinnan hallintaa varten

[5.1]

Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa

4.2.3.2

6.1, 6.2

[6]

EN 15437-1:2009+A1:2022

Kiskoliikenne – Akselin laakeripesän valvonta – Rajapinta- ja suunnitteluvaatimukset – Osa 1: Ratalaitteet ja liikkuvan kaluston laakeripesä

[6.1]

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

4.2.3.4

5.1, 5.2

[7]

EN 14363:2016+A2:2022

Kiskoliikenne – Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien simulointi ja hyväksymistestaus liikkeessä ja liikkumattomana

[7.1]

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

6.2.2.2

4, 5, 6.1

[7.2]

Dynaamiset kulkuominaisuudet

4.2.3.5.2

4, 5, 7

[7.3]

Dynaamiset kulkuominaisuudet – Radalla tehtävät testit

6.2.2.3

4, 5, 7

[7.4]

Soveltaminen 1 668 mm:n raideleveyden rataverkolla käytettäviin yksiköihin

6.2.2.3

7.6.3.2.6 kohdan 2 alakohta

[7.5]

Dynaamiset kulkuominaisuudet

C.20

Taulukko H.1

[8]

EN 16235:2013

Kiskoliikenne – Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus – Tavaravaunut – Erivapauden myöntämisehdot tavaravaunuille, joiden ominaisuudet on testattu standardin EN 14363 mukaisesti

[8.1]

Dynaamiset kulkuominaisuudet

6.1.2.1

5

[8.2]

Vakiintuneen tyyppinen pyörästö

6.1.2.1

6

[8.3]

Vähimmäisakselipaino vakiintuneen tyyppisille pyörästöille

6.1.2.1

Luvussa 6 olevat taulukot 7, 8, 10, 13, 16 ja 19

[9]

EN 13749:2021

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Telin rungon rakenteellisten vaatimusten määritysmenetelmät

[9.1]

Telirungon rakennesuunnittelu

4.2.3.6.1

6.2

[9.2]

Telirungon lujuuden arviointi

6.1.2.1

6.2

[10]

EN 13260:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Pyöräkerrat – Tuotevaatimukset

[10.1]

Pyöräkertojen ominaisuudet

6.1.2.2

4.2.1

[11]

EN 13979-1:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Yksiosaiset pyörät – Tekninen hyväksyntämenettely – Osa 1: Taotut ja valssatut pyörät

[11.1]

Pyörien mekaaniset ominaisuudet

6.1.2.3

8

[11.2]

Lämpömekaaninen käyttäytyminen ja jäännösjännitystä koskevat kriteerit

6.1.2.3

7

[11.3]

Pyörää koskevat erityiset tuoteominaisuudet

Lisäyksessä C oleva 15 kohta

7

[11.4]

Pyörää koskevat erityiset tuoteominaisuudet – Lämpömekaaninen tyyppitesti

Lisäyksessä C oleva 15 kohta

Taulukko A.1

[12]

EN 13103-1:2017+A1:2022

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Veto- ja juoksuakselit – Osa 1: Suunnittelumenetelmä akseleille, joissa on pyörän ulkopuolinen laakerointi

[12.1]

Tarkastusmenetelmä

6.1.2.4

5–7

[12.2]

Sallitun jännityksen hyväksymiskriteerit

6.1.2.4

8

[13]

EN 12082:2017+A1:2021

Kiskoliikenne – Laakeripesät – Suorituskyvyn testaus

[13.1]

Akselilaakerin mekaaniset kestävyys- ja väsymisominaisuudet

6.2.2.4

7

[14]

UIC 430-1:2012

Ehdot, jotka vaunujen on täytettävä, jotta ne voidaan hyväksyä siirtymään vakioraideleveyden mukaisten rautateiden sekä Espanjan ja Portugalin leveän raideleveyden rautateiden välillä

[14.1]

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 668 mm:n välillä, akseliyksiköt

6.2.2.5

Liitteen B.4 kaaviot 9 ja 10, liitteen H kaavio 18

[14.2]

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 668 mm:n välillä, teliyksiköt

6.2.2.5

Liitteen H kaavio 18, liitteen I kaaviot 19 ja 20

[15]

UIC 430-3:1995

Tavaravaunut – Vaatimukset, jotka tavaravaunujen on täytettävä, jotta ne voidaan hyväksyä kulkemaan sekä vakioraideleveyden mukaisilla rataverkoilla että Suomen valtion rautateiden rataverkolla

[15.1]

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 524 mm:n välillä

6.2.2.5

Liite 7

[16]

EN 14531-1:2015+A1:2018

Kiskoliikenne – Pysähtymis- ja hidastumismatkojen sekä pysäköintijarrun laskentamenetelmät – Osa 1: Junayksiköiden tai yksittäisten ajoneuvojen keskiarvojen laskennassa käytetyt yleiset algoritmit

[16.1]

Käyttöjarru

4.2.4.3.2.1

4

[16.2]

Seisontajarru

4.2.4.3.2.2

5

[16.3]

Etäisyyden laskelma

Lisäyksessä C oleva 9 kohta, taulukko C.3

4

[17]

UIC 544-1:2014

Jarrut – Jarrutuskyky

[17.1]

Käyttöjarrutus – Laskelmat

4.2.4.3.2.1

1–3, 5–8

[17.2]

Käyttöjarrutus – Validointi

4.2.4.3.2.1

Lisäys B

[17.3]

G-jarrulajin arviointi

C.9, taulukko C.3

1–3, 5–8

[18]

EN 50125-1:2014

Kiskoliikenne – Laitteiden ympäristövaatimukset – Osa 1: Liikkuva kalusto ja veturilaitteistot

[18.1]

Ympäristöolot

4.2.5

4.7

[19]

EN 1363-1:2020

Palonkestävyyskokeet – Osa 1: Yleiset vaatimukset

[19.1]

Palo-osastointi

6.2.2.8.1

4–12

[20]

ISO 5658-2:2006/Am1:2011

Reagointi palokokeissa – Liekkien leviäminen – Osa 2: Sivusuuntainen leviäminen pystysuoraan asennetuissa rakennusmateriaaleissa ja liikennevälineiden materiaaleissa

[20.1]

Materiaalien syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuuksien testaus

6.2.2.8.2

5–13

[21]

EN 13501-1:2018

Rakennustuotteiden ja -elementtien paloluokitus – Osa 1: Luokitus palokokeissa reagoinnista saatujen tietojen perusteella

[21.1]

Materiaalien ominaisuudet

6.2.2.8.2

8

[22]

EN 45545-2:2020

Kiskoliikenne – Palontorjunta kiskoajoneuvoissa – Osa 2: Materiaalien ja komponenttien palamiskäyttäytymisen vaatimukset

[22.1]

Testausolosuhteet

6.2.2.8.2

Taulukon 6 viittaus T03.02

[23]

ISO 5660-1:2015+Amd1:2019

Reagointi palokokeissa – Lämmön vapautuminen, savunmuodostus ja massahäviö – Osa 1: Lämmön vapautumisnopeus (kartiokalorimetrimenetelmä) ja savuntuotantonopeus (dynaaminen mittaus)

[23.1]

Telien kumiosien testaus

6.2.2.8.2

5–13

[24]

EN 50355:2013

Kiskoliikenne – Rautateiden liikkuvan kaluston kaapelit, joilla on erityinen tulenkestävyys – Käyttöopas

[24.1]

Kaapelit

6.2.2.8.3

1, 4–9

[25]

EN 50343:2014/A1:2017

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Kaapelointia koskevat säännöt

[25.1]

Kaapelit

6.2.2.8.3

1, 4–7

[26]

EN 45545-7:2013

Kiskoliikenne – Palontorjunta kiskoajoneuvoissa – Osa 7: Palaviin nesteisiin ja palaviin kaasuihin liittyviä laitteita koskevat paloturvallisuusvaatimukset

[26.1]

Palavat nesteet

6.2.2.8.4

4–9

[27]

EN 50153:2014+A2:2020

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Sähköstä johtuviin vaaroihin liittyvät suojaustoimenpiteet

[27.1]

Välilliseltä kosketukselta suojaavat toimenpiteet (maadoitus)

4.2.6.2.1

6.4

[27.2]

Suoralta kosketukselta suojaavat toimenpiteet

4.2.6.2.2

5

[28]

EN 16116-2:2021

Kiskoliikenne – Portaiden, käsijohteiden ja muiden vaunuun nousun apuvälineiden vaatimukset – Osa 2: Tavaravaunut

[28.1]

Loppuopastimien kiinnityslaitteet

4.2.6.3

Kaavio 10

[28.2]

UIC-askelmat ja -kädensijat

Vapaat tilat

Lisäyksessä C oleva 2 kohta

4, 5

6.2

[29]

EN 15153-1:2020

Kiskoliikenne – Junien ulkoiset näkyvät ja kuuluvat varoituslaitteet – Osa 1: Ajovalot, etuosan opastinvalot ja loppuopastinvalot

[29.1]

Loppuopastin – Loppuopastinvalojen väri

Lisäyksessä E oleva 1 kohta

5.5.3

[29.2]

Loppuopastin – Loppuopastinvalojen valon voimakkuus

Lisäyksessä E oleva 1 kohta

Taulukko 8

[30]

EN 12899-1:2007

Liikennemerkit ja vastaavat liikenteenohjauslaitteet – Osa 1: Liikennemerkit

[30.1]

Heijastavat levyt

Lisäyksessä E oleva 2 kohta

Luokka Ref. 2

[31]

EN 15566:2022

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Kytkinlaite ja kytkintanko

[31.1]

Käsikäyttöinen kytkinjärjestelmä

Lisäyksessä C oleva 1 kohta

4–7 (lukuun ottamatta 4.3 kohtaa ja liitteessä B olevassa kaaviossa B.1 olevaa mittaa ”a”, joka annetaan vain tiedoksi)

[32]

EN 15551:2022

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Puskimet

[32.1]

Puskimet

Lisäyksessä C oleva 1 kohta

4 (paitsi 4.3), 5, 6 (paitsi 6.2.2.3 ja E.4) ja 7

[33]

EN 15839:2012+A1:2015

Kiskoliikenne – Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus – Tavaravaunut – Kulkuturvallisuuden testaus pitkittäissuuntaisten puristusvoimien vaikuttaessa

[33.1]

Pitkittäissuuntaisia puristusvoimia koskevat testit

Lisäyksessä C oleva 8 kohta

Kaikki

[34]

EN 15355:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Toimintaventtiilit ja toimintaventtiilien sulkulaitteet

[34.1]

Toimintaventtiili ja toimintaventtiilin sulkulaite

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan h alakohta

5, 6

[35]

EN 15611:2020+A1:2022

Kiskoliikenne – Jarrutus – Releventtiilit

[35.1]

Säädettävä releventtiili

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan taulukko C.3

5–7, 10

[35.2]

Releventtiilin tyyppi

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan o alakohta

5–7, 10

[36]

UIC 540:2016

Jarrut – Tavara- ja matkustajajunien paineilmajarrut

[36.1]

UIC-jarru

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan c ja e alakohta

2

[37]

EN 14531-2:2015

Kiskoliikenne – Pysähtymis- ja hidastumismatkojen sekä pysäköintijarrun laskentamenetelmät – Osa 2: Junayksiköitä tai yksittäisiä kalustoyksiköitä koskevat vaiheittaiset laskelmat

[37.1]

Käyttöjarru

4.2.4.3.2.1

4, 5

[38]

EN 15624:2021

Kiskoliikenne – Jarrutus – Kuormajarrulaitteet

[38.1]

Kuormavaihdeventtiilin eritelmä

Lisäyksessä C olevassa 9 kohdassa oleva taulukko C.3

4, 5, 8

[39]

EN 15625:2021

Kiskoliikenne – Jarrutus – Automaattiset kuormaventtiilit

[39.1]

Säädettävät kuormaventtiilit

Lisäyksessä C olevassa 9 kohdassa oleva taulukko C.3

5, 6, 9

[40]

EN 286-3:1994

Yksinkertaiset lämmittämättömät painesäiliöt, jotka on suunniteltu sisältämään ilmaa tai typpeä – Osa 3: Teräksestä rautateiden liikkuvaan kalustoon suunnitellut ilmajarrulaitteet ja pneumaattiset lisävarusteet

[40.1]

Ilmasäiliöt – Teräs

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan f alakohta

4–7

[41]

EN 286-4:1994

Yksinkertaiset lämmittämättömät painesäiliöt, jotka on suunniteltu sisältämään ilmaa tai typpeä – Osa 4: Alumiiniseoksista rautateiden liikkuvaan kalustoon suunnitellut ilmajarrulaitteet ja pneumaattiset lisävarusteet

[41.1]

Ilmasäiliöt – alumiini

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan f alakohta

4–7

[42]

EN 15807:2021

Kiskoliikenne – Pneumaattiset letkukytkimet

[42.1]

Jarrujohdon liitäntä

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan i alakohta

5, 6, 9

[43]

EN 14601:2005+A1:2010+A2:2021

Kiskoliikenne – Jarrujohdon ja pääsäiliöjohdon kytkinhanat

[43.1]

Kytkinhanat

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan i alakohta

4, 5, 7, 9

[44]

UIC 541-1:2013

Jarrut – Jarrukomponenttien rakennetta koskevat määräykset

[44.1]

Jarrulajiasetin

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan j alakohta

Lisäys E

[45]

UIC 542:2015

Jarrujen osat – Vaihdettavuus

[45.1]

Jarrukengät

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan k alakohta

1–5

[46]

UIC 541-4:2020

Komposiittijarruanturat – Sertifioinnin ja käytön yleiset edellytykset

[46.1]

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan l alakohta

1, 2

[47]

EN 16452:2015+A1:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarruanturat

[47.1]

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan l alakohta

4–11

[48]

EN 16241:2014+A1:2016

Kiskoliikenne – Välyksensäätäjä

[48.1]

Jarruvivustonsäätimet

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan m alakohta

4, 5, 6.2

6.3.2–6.3.5

[49]

EN 15595:2018+AC:2021

Kiskoliikenne – Jarrutus – Luistonestojärjestelmä

[49.1]

Luistonestojärjestelmä

Lisäyksessä C olevan 9 kohdan n alakohta

5–9, 11

[50]

EN 15085-1:2007+A1:2013

Kiskoliikenne – Kiskoliikenteen kalustoyksiköiden ja komponenttien hitsaus – Osa 1: Yleistä

[50.1]

Hitsaus

Lisäyksessä C oleva 12 kohta

4

[51]

EN 15085-2:2020

Kiskoliikenne – Kiskoliikenteen kalustoyksiköiden ja komponenttien hitsaus – Osa 2: Hitsaustuotteiden valmistajaa koskevat vaatimukset

[51.1]

Hitsaus

Lisäyksessä C oleva 12 kohta

4–7

[52]

EN 15085-3:2022

Kiskoliikenne – Kiskoliikenteen kalustoyksiköiden ja komponenttien hitsaus – Osa 3: Suunnittelua koskevat vaatimukset

[52.1]

Hitsaus

Lisäyksessä C oleva 12 kohta

4–7

[53]

EN 15085-4:2007

Kiskoliikenne – Kiskoliikenteen kalustoyksiköiden ja komponenttien hitsaus – Osa 4: Tuotantovaatimukset

[53.1]

Hitsaus

Lisäyksessä C oleva 12 kohta

4–6

[54]

EN 15085-5:2007

Kiskoliikenne – Kiskoliikenteen kalustoyksiköiden ja komponenttien hitsaus – Osa 5: Tarkastus, testaus ja dokumentointi

[54.1]

Hitsaus

Lisäyksessä C oleva 12 kohta

4–10

[55]

EN 13262:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Pyörät – Tuotevaatimukset

[55.1]

Pyörää koskevat erityiset tuoteominaisuudet

Lisäyksessä C oleva 15 kohta

4–6

[56]

UIC 535-2:2006

Portaiden, päätytasanteiden, kulkuväylien, kädensijojen, vetokoukkujen, automaattikytkimen, automaattisen vetokytkimen ja jarruventtiilien hallintalaitteiden standardointi ja sijoittaminen vaunuihin UIC:hen kuuluvissa rautatieyrityksissä ja OSJD:hen kuuluvissa rautatieyrityksissä

[56.1]

Hinauskoukut

Vaihtoehtoisten ratkaisujen edellytykset

Lisäyksessä C oleva 16 kohta

1.4

1.4.2–1.4.9

[56.2]

Ulos työntyvien osien suojalaitteet

Lisäyksessä C oleva 17 kohta

1.3

[57]

IRS 50575:2020, Ed1

Kiskoliikenne – Vaunut – Merkkien pidikkeet ja vaarasta ilmoittavat kyltit: Vaihdettavuus

[57.1]

Merkkien pidikkeet ja loppuopastimien kiinnityslaitteet

Lisäyksen C 18 kohta

2

[58]

EN 16834:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarrutuskyky

[58.1]

Käyttöjarru

4.2.4.3.2.1

Liite D

[58.2]

Luettelokohdan [17] mukaisesti lasketun jarrutuskyvyn validointi

4.2.4.3.2.1

6, 8, 9, 10, 12

[58.3]

G-jarrulajin arviointi

Lisäyksessä C oleva 9 kohta ja taulukko C.3

6, 8, 9, 12

[59]

EN 16839:2022

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Puskinpalkin malli

[59.1]

Puskinpalkin malli

Lisäyksessä C oleva 1 kohta

4 paitsi 4.3, 5 paitsi 5.5.2.3 ja 5.5.2.4, 6–8)

D.2   Tekniset asiakirjat (saatavilla ERA:n verkkosivustolta)

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen teknisen asiakirjan kohta

[A]

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksen A luettelokohta [77]

ERA/ERTMS/033281 V5.0

[A.1]

raidevirtapiireihin perustuva junanilmaisinjärjestelmä

4.2.3.3 a)

akselivälit (3.1.2.1, 3.1.2.3, 3.1.2.4, 3.1.2.5)

kalustoyksikön akselipaino (3.1.7.1)

pyörien välinen impedanssi (3.1.9)

komposiittimateriaaleista valmistettujen jarruanturoiden käyttö (3.1.6)

jos liikkuva kalusto on varustettu vaihtotyön kalustoyksiköillä: vaihtotyön kalustoyksiköiden käyttö (3.1.8)

jos liikkuvassa kalustossa on sähkö- tai elektroniikkalaitteita, jotka aiheuttavat häiriövirran kiskossa: johtuva häiriövirta (3.2.2)

[A.2]

akselinlaskijoihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät

4.2.3.3 b)

akselivälit (3.1.2.1, 3.1.2.2, 3.1.2.4 ja 3.1.2.5)

pyörän geometria (3.1.3.1–3.1.3.4)

metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä (3.1.3.5)

pyörien materiaalit (3.1.3.6)

jos liikkuvassa kalustossa on sähkö- tai elektroniikkalaitteita, jotka aiheuttavat häiriöitä sähkömagneettisissa kentissä lähellä pyörän anturia: sähkömagneettiset kentät (3.2.1)

[A.3]

silmukkalaitteisiin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät

4.2.3.3 c)

kalustoyksikön metallirakenne (3.1.7.2)

[A.4]

Vaikutusyksikkö

7.1.2 d1)

3.2 kohta

[A.5]

Kalustoyksikön impedanssi

7.1.2 d1)

3.2.2 kohta

[A.6]

Yhdenmukaistettu testimenetelmä

7.1.2 d1)

3.2.1 kohta

[A.7]

Vaikutusyksikkö

Lisäyksessä C oleva 7 kohta

3.2 kohta

[A.8]

Kalustoyksikön impedanssi

Lisäyksessä C oleva 7 kohta

3.2.2 kohta

[A.9]

Yhdenmukaistettu testimenetelmä

Lisäyksessä C oleva 7 kohta

3.2.1 kohta

[B]

Yhdistettyjen kuljetusten tunnusjärjestelmää koskeva ERA:n tekninen asiakirja

ERA/TD/CT versio 1.1 (julkaistu 21.3.2023)

[B.1]

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitettujen yksikköjen tunnusjärjestelmä

4.2.3.1

Lisäys H

2.2

[C]

ERA:n tekninen asiakirja, joka koskee luetteloa UIC:n kansainväliseen liikenteeseen täysin hyväksymistä komposiittimateriaaleista valmistetuista jarruanturoista

ERA/TD/2009-02/INT, versio 15.0

67)

Muutetaan lisäys E seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Loppuopastinvalojen värin on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [29] tarkoitetun eritelmän mukainen.

Loppuopastinvalo on suunniteltava tuottamaan voimakkuudeltaan vähintään lisäyksen D luettelokohdassa [29] tarkoitetun eritelmän mukainen valo.”

b)

Korvataan 2 alakohdan neljäs virke seuraavasti:

”Levyn on oltava paluuheijastava lisäyksen D luettelokohdassa [30] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

68)

Muutetaan lisäys F seuraavasti:

Lisätään uusi rivi kohdan ”Dynaamiset kulkuominaisuudet” jälkeen seuraavasti:

”Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

4.2.3.5.3

x

x

–”

69)

Korvataan lisäys G seuraavasti:

”Lisäys G

Luettelo 8 b artiklassa tarkoitetuista vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vapautetuista komposiittimateriaaleista valmistetuista jarruanturoista

Tähän lisäykseen viitataan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [C].

70)

Lisätään lisäys H seuraavasti:

”Lisäys H

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitettujen yksikköjen tunnusjärjestelmä

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitettujen yksikköjen tunnusjärjestelmän on oltava lisäyksen D.2 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän mukainen.

Seuraavia vaatimuksia sovelletaan yhdistetyissä kuljetuksissa käytettäviin yksiköihin, jotka edellyttävät vaunun yhteensopivuuskoodia.

H.1   Vaunun yhteensopivuuskoodi

1)

Vaunun yhteensopivuuskoodi määrittää, minkä tyyppinen intermodaalinen lastausyksikkö kalustoyksikköön voidaan lastata.

2)

Vaunun yhteensopivuuskoodi on määritettävä kaikille yksiköille, ja ilmoitetun laitoksen on arvioitava se.

H.2   Vaunun korjausluku

1)

Vaunun korjausluku (WCD) on arvioitavan yksikön geometristen ominaisuuksien ja H.3 kohdassa määriteltyjen vertailuvaunujen ominaisuuksien vertailun tulos.

2)

Vertailu tehdään kaikkien yksiköiden osalta, ja ilmoitetun laitoksen on arvioitava se. Arvioinnin tulos on sisällytettävä ilmoitetun laitoksen raporttiin.

3)

Arvioinnin perusteella:

Sellaisten yksiköiden osalta, joilla on vastaavat tai suotuisammat geometriset ominaisuudet kuin vertailuvaunulla, vaunun korjausluku voidaan laskea hakijan pyynnöstä.

Jos yksikön geometriset ominaisuudet ovat epäedullisemmat kuin vertailuvaunun ominaisuudet, tässä YTE:ssä ei edellytetä vaunun korjausluvun laskemista.

H.3   Vertailuvaunujen ominaisuudet

Yhdistettyjen kuljetusten P-profiilit lasketaan syvennyksillä varustetun vertailuvaunun ominaisuuksien perusteella, jotka määritellään seuraavasti:

telikeskiöiden välinen etäisyys (a) 11 200 mm;

telin päätyakseliväli (p) 1 800 mm;

puoliperävaunun lastaustason korkeus 330 mm;

suurin sallittu ylitys (na) 2 000 mm;

kuormitustoleranssi 10 mm;

epäsymmetrisyys 1°;

puoliperävaunun korkeus + vaunun kallistuskeskiö (Hc) 1 000 mm;

välys q + w 11,5 mm;

sivutukien välys (J) 12 mm;

sivutukien välinen puolietäisyys (bG) 850 mm;

puoliperävaunun + vaunun joustavuus (s) 0,3.

Yhdistettyjen kuljetusten C- ja ISO-profiilit lasketaan vertailuvaunun ominaisuuksien perusteella, jotka määritellään seuraavasti:

telikeskiöiden välinen etäisyys (a) 13 500 mm;

telin päätyakseliväli (p) 1 800 mm;

vaihtolavan kuormaustason korkeus 1 175 mm;

suurin sallittu ylitys (na) 2 000 mm;

kuormitustoleranssi 10 mm;

epäsymmetrisyys 1°;

vaunun kallistuskeskiön korkeus (Hc) 500 mm;

välys q + w 11,5 mm;

sivutukien välys (J) 12 mm;

sivutukien välinen puolietäisyys (bG) 850 mm;

vaunun joustavuus (s) 0,15.


(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6).”

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421).”

(*3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2020 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6).”


(1)  Kaksiakselisilla vaunuilla, joiden akselipaino on enintään 22,5 t, arvo on 1 651 mm.”

(2)  Kuormavaihde on lisäyksen D luettelokohdassa [38] tarkoitetun eritelmän mukainen.

(3)  Yksikkö ”S1” on yksikkö, jossa on kuormavaihde. Enimmäiskuormitus akselia kohti on 22,5 t.

(4)  Vain kaksivaiheinen kuormajarru (kuormavaihde) ja P10- (valurautaiset jarruanturat, joissa on 10 ‰ fosforia) tai LL-jarruanturat.

(5)  Suurin sallittu keskimääräinen hidastusvoima (kun ajonopeus on 100 km/h) on

Image 3
. Tämä arvo perustuu suurimpaan sallittuun jarrutusenergiaan, joka voi jarrutuksessa kohdistua kaksipuolisella jarrulla varustettuun pyörään, jonka uusi nimellishalkaisija on [920mm; 1 000 mm] (jarrupaino saa olla enintään 18 tonnia/akseli).

(6)  Säädettävä releventtiili on lisäyksen D luettelokohdassa [35] tarkoitetun eritelmän mukainen, ja siihen liittyvä kuormajarruventtiili on lisäyksen D luettelokohdassa [39] tarkoitetun eritelmän mukainen

(7)  

Image 4
, kun Te = 2 sek. Etäisyyden laskelma on lisäyksen D luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukainen.

(8)  Yksikkö ”S2” on yksikkö, jossa on säädettävä releventtiili. Enimmäiskuormitus akselia kohti on 22,5 t.

(9)  Automaattisesti kuorman mukaan säätyvillä laitteilla varustetut vaunut, joita käytetään s olosuhteissa, voivat suurimmillaan tuottaa jarrupainon λ = 100 %, 67 %:iin suurimmasta vaunupainosta saakka.

Standardin mukainen pyöräkerta käytettäessä suurinta sallittua akselipainoa

Enintään 1 000 mm; kuluneena vähintään 840 mm, suurin sallittu akselipaino 22,5 t,

suurin sallittu akselipaino, kun λ=100: 15 t

Enintään 840 mm; kuluneena vähintään 760 mm,

suurin sallittu akselipaino 20 t, suurin sallittu akselipaino, kun λ=100: 13 t

Enintään 760 mm; kuluneena vähintään 680 mm,

suurin sallittu akselipaino 18 t, suurin sallittu akselipaino, kun λ=100: 12 t

Enintään 680 mm; kuluneena vähintään 620 mm,

suurin sallittu akselipaino 16 t, suurin sallittu akselipaino, kun λ=100: 10,5 t.

(10)  Yksikkö ”SS” on varustettu säädettävällä releventtiilillä. Enimmäiskuormitus akselia kohti on 22,5 t.

(11)  λ ei saa ylittää 125 %:a, kun jarrutus kohdistuu vain pyöriin (jarruanturat), suurin sallittu keskimääräinen hidastusvoima on 16 kN/akseli (kun ajonopeus on 120 km/h).

(12)  Ajonopeuden ollessa 120 km/h vaatimuksena on, että λ = 100 % täyttyy yksikön ”SS” kuormitusrajaan asti, mutta siihen sovelletaan seuraavaa poikkeusta: pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen keskimääräinen hidastusvoima saa olla enintään 16 kN/pyöräkerta, kun pyörän halkaisija on uutena enintään 1 000 mm ja kuluneena vähintään 840 mm. Tämä rajoitus aiheutuu suurimmasta sallitusta jarrutusenergiasta, joka vastaa 20 tonnin akselipainoa, kun λ = 90 %, ja 18 tonnin jarrupainoa pyöräkertaa kohti.

Jos tarvitaan yli 100 prosentin jarrutuspainoprosentti, kun akselipaino on yli 18 tonnia, pyörään kohdistuvan lämpökuormituksen rajoittamiseksi on käytettävä toisentyyppistä jarrujärjestelmää (esimerkiksi levyjarruja).”


LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1299/2014 liite seuraavasti:

1)

Korvataan 2.5 kohta seuraavasti:

”2.5   Suhde turvallisuusjohtamisjärjestelmään

Prosessit, joita tarvitaan turvallisuuden ja toiminnan hallinnoimiseksi tämän YTE:n soveltamisalaan sisältyvien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien liitännät ihmisiin, organisaatioihin tai muihin teknisiin järjestelmiin, suunnitellaan ja pannaan täytäntöön rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, kuten direktiivissä (EU) 2016/798 edellytetään.”

2)

Lisätään 2.6 kohta seuraavasti:

”2.6   Suhde yhdistettyjen kuljetusten vaunujen tunnusjärjestelmään

1)

Aukean tilan ulottumaa koskevat säännökset on vahvistettu 4.2.3.1 kohdassa.

2)

Intermodaalisten lastausyksiköiden kuljettamiseen yhdistetyissä kuljetuksissa käytettävän tunnusjärjestelmän on oltava lisäyksen T luettelokohdassa [A] tarkoitetun eritelmän mukainen. Se voi perustua

a)

rataosan ominaisuuksiin ja esteiden tarkkaan sijaintiin;

b)

kyseisen rataosan aukean tilan ulottuman vertailuprofiiliin;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien yhdistelmään.”

3)

Korvataan 4.1 kohdan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

Kun rataosien tavoitenopeudet ilmoitetaan tässä YTE:ssä kilometreinä tunnissa rataluokkana tai suorituskykyparametrinä, nopeus on sallittua muuntaa maileiksi tunnissa lisäyksen G mukaisesti Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannissa sijaitsevien Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkkojen osalta.”

4)

Muutetaan 4.2.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 4–8 alakohta seuraavasti:

”4)

Rataosat on luokiteltava liikennetyypin (liikennekoodin) perusteella, joita kuvataan seuraavilla suorituskykyparametreillä:

aukean tilan ulottuma;

akselipaino;

rataosan tavoitenopeus;

junan pituus;

laiturin hyötypituus.

Sarakkeiden ”aukean tilan ulottuma” ja ”akselipaino” arvojen, jotka vaikuttavat suoraan junan kulkuun, on oltava liikennekoodin mukaisia pakollisia vähimmäistasoja. Sen estämättä, mitä TEN-T-vaatimuksissa edellytetään, on sovellettava sarakkeissa ”rataosan tavoitenopeus”, ”laiturin hyötypituus” ja ”junan pituus” ilmoitettuja arvoja niin kauan kuin se on kohtuudella käytännössä mahdollista.

5)

Taulukoissa 2 ja 3 lueteltuja suorituskykyparametreja ei ole tarkoitus käyttää liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden tarkistamiseen. Reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/773 (*1) (käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE) liitteen 4.2.2.5 kohtaa ja lisäystä D.1.

6)

Lisäyksessä E annetaan tiedot siitä, miten olemassa olevien rakenteiden kantokykyä koskevat vähimmäisvaatimukset määritellään eri junatyyppien osalta. Pohjois-Irlannissa sijaitsevien Yhdistyneen kuningaskunnan verkkojen osalta lisäyksessä F annetaan tiedot suurimman sallitun akselipainon ja suurimman sallitun nopeuden välisestä suhteesta kalustoyksikkötyypin mukaan.

7)

Taulukoissa 2 ja 3 esitetään kunkin liikennetyypin suoritustasot.

Taulukko 2

Matkustajaliikennettä koskevat infrastruktuurin suorituskykyparametrit

(reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovelletaan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.5 kohtaa ja lisäystä D.1)

Liikennekoodi

Aukean tilan ulottuma

Akselipaino (t)

Rataosan tavoitenopeus (km/h)

Laiturin hyötypituus (m)

P1

GC

17  (1) / 21,5  (2)

250 –350

400

P2

GB

20  (1) / 22,5  (2)

200 –250

200 –400

P3

DE3

22,5  (3)

120 –200

200 –400

P4

GB

22,5  (3)

120 –200

200 –400

P5

GA

20  (3)

80 –120

50 –200

P6

G1

12  (3)

P1520

S

22,5  (3)

80 –160

35 –400

P1600

IRL1

22,5  (3)

80 –160

75 –240

Taulukko 3

Tavaraliikennettä koskevat infrastruktuurin suorituskykyparametrit

(reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovelletaan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.5 kohtaa ja lisäystä D.1)

Liikennekoodi

Aukean tilan ulottuma

Akselipaino (t)

Rataosan tavoitenopeus (km/h)

Junan pituus (m)

F1

GC

22,5  (4)

100 –120

740 – 1 050

F2

GB

22,5  (4)

100 –120

600 – 1 050

F3

GA

20  (4)

60 –100

500 – 1 050

F4

G1

18  (4)

F1520

S

25  (4)

50 –120

1 050

F1600

IRL1

22,5  (4)

50 –100

150 –450

Huom.

Taulukoita 2 ja 3 ei käytetä liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden tarkistamiseen.

8)

Rakenteiden osalta akselipaino ei yksinään riitä infrastruktuuria koskevien vaatimusten määrittämiseksi. Vaatimukset määritellään seuraavasti:

uusien rakenteiden osalta 4.2.7.1 ja 4.2.7.2 kohdassa;

olemassa olevien rakenteiden osalta 4.2.7.4 kohdassa;

raiteiden osalta 4.2.6 kohdassa.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).” "

b)

Korvataan 11 alakohta seuraavasti:

”11)

(ei käytössä)”

5)

Korvataan 4.2.3.1 kohdan 1–3 alakohta seuraavasti:

”1)

Yläosan aukean tilan ulottuma on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien perusteella, jotka on vahvistettu lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä.

2)

Alaosan aukean tilan ulottuman on oltava lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä määritelty GI2. Jos raiteet on varustettu raidejarruilla, alaosan ulottumaan on sovellettava samassa eritelmässä määritettyä aukean tilan ulottumaa GI1.

3)

Aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän vaatimusten mukainen.”

6)

Korvataan 4.2.3.2 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Raidevälin on täytettävä vähintään asennusraidevälin raja-arvon vaatimukset, jotka on määritelty lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

7)

Korvataan 4.2.3.4 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat pienet, on suunniteltava puskimien ristiinmenon estämiseksi.

Kaarteiden välisten välisuorien osalta on sovellettava lisäyksen T luettelokohdassa [4] tarkoitettua eritelmää, jonka arvot perustuvat samassa eritelmässä määriteltyihin vertailukalustoyksiköihin. Rataverkon haltija voi määrittää kaarteiden välisen välisuoran pituudet pidemmiksi, jotta estetään puskimien ristiinmeno sellaisten olemassa olevien kalustoyksikköjen osalta, jotka eivät vastaa vertailukalustoyksikköjä koskevia oletusarvoja.

Kaarteiden välisten muiden kuin välisuorien osalta on tehtävä yksityiskohtaiset laskelmat kaarreylityksen erojen suuruuden tarkistamiseksi.”

8)

Korvataan 4.2.4.5 kohdan 4 alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Seuraavat lisäyksen T luettelokohdassa [6] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnitellun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu lisäyksen T luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisella laskelmalla):

a)

S 1002, SR 1:n arvo;

b)

S 1002, SR 2:n arvo;

c)

GV 1/40, SR 1:n arvo;

d)

GV 1/40, SR 2:n arvo.”

9)

Korvataan 4.2.4.6 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Kiskon hamaran profiili on valittava yhdessä lisäyksen T luettelokohdissa [7] ja [8] tarkoitetuista eritelmistä vahvistetulta väliltä tai siten, että se on 2 kohdan mukainen.”

10)

Korvataan 4.2.6.1 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

suurimmat pystysuorat pyörävoimat. Suurimmat pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritetty lisäyksen T luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä.

c)

pystysuorat kvasistaattiset pyörävoimat. Suurimmat kvasistaattiset pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritetty lisäyksen T luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä.”

11)

Korvataan 4.2.6.3 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

poikittaisvoimat; suurimmat pyöräkerran raiteeseen kohdistamat poikittaisvoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritetty lisäyksen T luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä;

b)

kvasistaattiset ohjausvoimat; suurimmat kvasistaattiset ohjausvoimat Yqst määritetyille säteille ja testiolosuhteille on määritetty lisäyksen T luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä.”

12)

Korvataan 4.2.7 kohta seuraavasti:

”4.2.7   Rakenteiden kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

Tässä YTE:n kohdassa eriteltyjä lisäyksen T luettelokohdissa [10] ja [11] tarkoitettujen eritelmien vaatimuksia on sovellettava kyseisten eritelmien kansallisissa liitteissä olevien vastaavien kohtien mukaisesti, jos sellaisia on.

4.2.7.1   Uusien siltojen kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

4.2.7.1.1   Pystykuormat

1)

Sillat on suunniteltava kestämään pystykuormia seuraavien lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyjen kuormituskaavioiden mukaisesti:

a)

lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä määritetty kuormituskaavio 71;

b)

lisäksi jatkuvia siltoja varten on kuormituskaavio SW/0, joka on määritetty lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä.

2)

Kuormituskaaviot on kerrottava alfa-kertoimella (α), kuten lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä on määritetty.

3)

Alfan arvon (α) on oltava taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku.

Taulukko 11

Alfa-kerroin (α) uusien siltojen suunnittelussa

Liikennetyyppi

Pienin alfa-kerroin (α)

P1–P4

1,0

P5

0,91

P6

0,83

P1520

1

P1600

1,1

F1–F3

1,0

F4

0,91

F1520

1,46

F1600

1,1

4.2.7.1.2   Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen

1)

Kuormituskaavioista 71 ja SW/0 saadut kuormitusvaikutukset on korotettava dynaamisella suurennuskertoimella fii (Φ), kuten lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä on määritetty.

2)

Yli 200 km:n/h nopeuksille tarkoitetut sillat, joista on lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti tehtävä dynaaminen analyysi, on lisäksi suunniteltava lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä määritellyn HSLM-kuormituskaavion mukaisesti.

3)

On sallittua suunnitella uusia siltoja siten, että ne kestävät myös yksittäisen matkustajajunan, jonka akselipainot ovat HSLM-kuormituskaavioissa mainittuja suuremmat. Dynaaminen analyysi on suoritettava käyttäen ominaisarvona yksittäisen junan aiheuttamaa kuormitusta, joka on lisäyksen K mukainen suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla, jossa on otettu huomioon seisoma-alueilla olevat matkustajat lisäyksen K huomautuksen 1 mukaisesti.

4.2.7.1.3   Keskipakokuormat

Jos sillalla oleva raide on kaareva sillan koko pituudelta tai sen osalta, keskipakokuorma on otettava huomioon siltojen suunnittelussa lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4.2.7.1.4   Sivusysäyskuormat

Sivusysäyskuorma on otettava huomioon siltojen suunnittelussa lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4.2.7.1.5   Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)

Veto- ja jarrukuormat on otettava huomioon siltojen suunnittelussa lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4.2.7.1.6   Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suunniteltu raiteen kierous

Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suurin raiteen suunniteltu kierous ei saa ylittää lisäyksen T luettelokohdassa [11] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjä arvoja.

4.2.7.2   Uusia geoteknisiä rakenteita, maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuorma

1)

Geoteknisten rakenteiden ja maarakenteiden suunnittelussa ja maanpaineen vaikutusten määrittelyssä on otettava huomioon lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaiset kuormituskaavion 71 aiheuttamat pystykuormat.

2)

Ekvivalentti pystykuorma on kerrottava alfa-kertoimella (α), kuten lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä on määritetty. Alfan arvo (α) voi olla taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku.

4.2.7.3   Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestävyys

Ohikulkevien junien aerodynaamiset vaikutukset on otettava huomioon lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4.2.7.4   Olemassa olevien rakenteiden (siltojen, geoteknisten rakenteiden ja maarakenteiden) kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

1)

Sillat, geotekniset rakenteet ja maarakenteet on saatettava määritellylle yhteentoimivuuden tasolle 4.2.1 kohdassa tarkoitettujen YTE-rataluokkien mukaisesti.

2)

Kunkin liikennekoodin rakenteiden kantokykyä koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty lisäyksessä E, ja ne on täytettävä, jotta rataosa voidaan julistaa yhteentoimivaksi.

3)

Seuraavia edellytyksiä sovelletaan:

a)

Jos olemassa oleva rakenne korvataan uudella rakenteella, uuden rakenteen on oltava 4.2.7.1 tai 4.2.7.2 kohdan vaatimusten mukainen.

b)

Jos olemassa olevien rakenteiden vähimmäiskantokyky täyttää lisäyksen E vaatimukset, olemassa olevat rakenteet täyttävät asianomaiset yhteentoimivuuden vaatimukset.

c)

Jos olemassa olevan rakenteen kantokyky ei täytä lisäyksen E vaatimuksia ja rakennetta korjataan, esimerkiksi vahvistetaan, jotta sen kantavuus vastaisi tämän YTE:n vaatimuksia (eikä rakennetta ole tarkoitus korvata uudella), rakenne on saatettava lisäyksen E vaatimusten mukaiseksi.

4)

Yhdistyneen kuningaskunnan (Pohjois-Irlannin) rautatieverkon osalta EN-rataluokitus voidaan edellä olevissa 2 ja 3 alakohdassa korvata Route Availability (RA) -numerolla (joka on annettu tätä tarkoitusta varten ilmoitetun kansallisen teknisen säännön mukaisesti), ja silloin viittaukset lisäykseen E korvataan viittauksilla lisäykseen F.”

13)

Korvataan 4.2.8.1 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Välittömän toiminnan rajat nuolikorkeuden yksittäisille virheille määritellään lisäyksen T luettelokohdassa [12] tarkoitetussa eritelmässä. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää aallonpituusalueen D1 rajoja.”

14)

Korvataan 4.2.8.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Välittömän toiminnan rajat korkeuspoikkeaman yksittäisille virheille määritellään lisäyksen T luettelokohdassa [12] tarkoitetussa eritelmässä. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää aallonpituusalueen D1 rajoja.”

15)

Muutetaan 4.2.8.3 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 ja 2 alakohta seuraavasti:

”1)

Raiteen kierouden ollessa yksittäinen virhe välittömän toiminnan raja ilmoitetaan arvona nollasta huippuarvoon. Raiteen kierous määritellään lisäyksen T luettelokohdassa [13] tarkoitetussa eritelmässä.

2)

Raiteen kierouden raja-arvo perustuu lisäyksen T luettelokohdassa [12] tarkoitetun eritelmän mukaisesti käytettyyn mittakantaan.”

b)

Korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm:n raideleveyden järjestelmässä raiteen kierouden raja-arvo perustuu lisäyksen T luettelokohdassa [12] tarkoitetun eritelmän mukaisesti sovellettuun mittakantaan.”

16)

Muutetaan 4.2.9.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Laitureihin, joilla ainoastaan sellaisten matkustajajunien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä, jotka on nimenomaisesti lueteltu komission asetuksen (EU) N:o 1302/2014 (vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE) (*2) 1.1 kohdassa kyseisen YTE:n soveltamisalan ulkopuolelle jääviksi, saatetaan soveltaa erilaisia laiturin nimelliskorkeutta koskevia säännöksiä.

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).” "

b)

Lisätään 4 alakohdan loppuun virke seuraavasti:

”Nämä arvot on otettava huomioon –10 / +20 mm:n toleranssilla.”

17)

Muutetaan 4.2.9.3 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava G1-ulottuman perusteella.”

b)

Lisätään 3 alakohdan loppuun virke seuraavasti:

”Nämä arvot on otettava huomioon –10 / +10 mm:n toleranssilla.”

18)

Korvataan 4.2.10.1 kohta seuraavasti:

”4.2.10.1   Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

1)

Kaikissa uusissa tunneleissa tai maanalaisissa rakenteissa, jotka kuuluvat lisäyksen T luettelokohdassa [14] tarkoitetussa eritelmässä kuvattuihin luokkiin, suurimmalla sallitulla nopeudella tunnelin läpi kulkevan junan aiheuttama paineenvaihtelu ei saa ylittää arvoa 10 kPa sinä aikana, kun juna kulkee tunnelin läpi.

2)

Edellä 1 kohdassa esitetyn vaatimuksen on täytyttävä vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisten junien ulkopinnalla.

3)

Infrastruktuuriosajärjestelmän parantamisen tai uudistamisen yhteydessä on varmistettava, että olemassa olevissa tunneleissa ja maanalaisissa rakenteissa, jotka on tarkoitettu 200 km:n tai sitä suuremmalla tuntinopeudella tapahtuvaa liikennöintiä varten, suurimmalla sallitulla nopeudella tunnelin läpi kulkevan junan aiheuttama paineenvaihtelu ei ylitä arvoa 10 kPa sinä aikana, kun juna kulkee tunnelin läpi. Arviointi on toteutettava lisäyksen T luettelokohdassa [14] tarkoitetun eritelmän tai 6.2.4.12 kohdan 1 alakohdan mukaisesti, jos yksinkertaistettua vaatimustenmukaisuuden arviointia ei voida soveltaa.”

19)

Muutetaan 4.2.12.4 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakeluun tarkoitettuihin kiinteisiin laitteisiin on syötettävä juomavettä, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 (*3) vaatimukset.

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).” "

b)

Lisätään 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden syöttämiseen liikkuvaan kalustoon käytettävien materiaalien (esimerkiksi säiliö, pumppu, putkisto, vesihana sekä tiivisteiden materiaali ja laatu) on täytettävä ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat vaatimukset.”

20)

Muutetaan 4.3.1 kohta seuraavasti:

a)

Muutetaan taulukko 15 seuraavasti:

i)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” ”;

ii)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”

iii)

Korvataan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta”

iv)

Poistetaan rivin ”Junien kunnossapitoon tarvittavat laitteet” kolmannesta sarakkeesta teksti ”4.2.11.4 Vedentäyttölaitteet”.

b)

Muutetaan taulukko 16 seuraavasti:

i)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Liitännät osajärjestelmään ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” ”;

ii)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”

iii)

Korvataan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Tavaravaunuja koskevan YTE:n kohta”

21)

Muutetaan 4.3.2 kohdassa oleva taulukko 17 seuraavasti:

i)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”

ii)

Korvataan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Energiaa koskevan YTE:n kohta”

22)

Muutetaan 4.3.3 kohdassa oleva taulukko 18 seuraavasti:

i)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”

ii)

Korvataan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n kohta”

23)

Muutetaan 4.3.4 kohdassa oleva taulukko 19 seuraavasti:

i)

Korvataan toisen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta”

ii)

Korvataan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:

”Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n kohta”

iii)

Korvataan rivi ”Henkilöstön pätevyys” seuraavasti:

Henkilöstön pätevyys

4.6

Ammatillinen pätevyys

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

24)

Korvataan 5.3.3 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Nimellisen raideleveyden järjestelmässä, jonka raideleveys on 1 435 mm, ratapölkkyjen suunnitteluraideleveyden on oltava 1 437 mm suorilla nuolikorkeuksilla ja kaarresäteillä, joiden säde on yli 300 m.”

25)

Korvataan 6.1.5.1 kohdan a–c alakohta seuraavasti:

”a)

Kiskojen kovuus on testattava kiskon pinnalta lisäyksen T luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

b)

Vetolujuus on testattava lisäyksen T luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

c)

Väsymistesti on toteutettava lisäyksen T luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

26)

Korvataan 6.1.5.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

(ei käytössä)”

27)

Korvataan 6.2.4.1 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Suunnittelukatselmuksena toteutettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella, ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitettuun eritelmään perustuvien laskelmien tuloksia.”

28)

Korvataan 6.2.4.2 kohdan 1 ja 2 alakohta seuraavasti:

”1)

Suunnittelukatselmuksessa raidevälin arvioimiseksi on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitettuun eritelmään perustuvien laskelmien tuloksia. Nimellinen raideväli on tarkastettava rataosan linjauksella, jonka etäisyydet mitataan vaakatasossa. Asennusraidevälin raja-arvo on tarkastettava kaarresäde ja kallistus huomioon ottaen.

2)

Asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa raideväli on tarkastettava kriittisissä kohdissa, joissa lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyyn asennusraidevälin raja-arvoon jäävä etäisyys on pienempi kuin 50 mm.”

29)

Lisätään 6.2.4.4 kohtaan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Asennettuna ennen käyttöönottoa on pienimmän kaarresäteen tarkastelua varten tarkastettava hakijan tai rataverkon haltijan toimittamat mittausarvot. Rataverkon haltijan määrittelemät töiden hyväksymistä koskevat säännöt on otettava huomioon.”

30)

Korvataan 6.2.4.6 kohta seuraavasti:

”6.2.4.6   Ekvivalenttisen kartiokkuuden suunnitteluarvon arviointi

Ekvivalenttisen kartiokkuuden suunnitteluarvon arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, lisäyksen T luettelokohdassa [5] tarkoitettuun eritelmään perustuvien laskelmien tuloksia.”

31)

Korvataan 6.2.4.10 kohta seuraavasti:

”6.2.4.10   Olemassa olevien rakenteiden arviointimenettely

1)

Arviointi siitä, vastaavatko olemassa olevat rakenteet 4.2.7.4 kohdan 3 alakohdan b ja c alakohdan vaatimuksia, on tehtävä jollakin seuraavista menetelmistä:

a)

tarkastetaan, että EN-rataluokkien arvot vastaavat lisäyksen E vaatimuksia, kun otetaan huomioon kyseisiä rakenteita sisältävien rataosien suurin sallittu nopeus, joka on julkaistu tai aiotaan julkaista;

b)

tarkastetaan, että EN-rataluokkien arvot yhdessä siltoja tai suunnittelua varten määritellyn sallitun nopeuden tai P1:lle ja P2:lle kuormituskaaviolla 71 ja alfa-kertoimella (α) määriteltyjen vaihtoehtoisten vaatimusten kanssa vastaavat lisäyksen E vaatimuksia;

c)

tarkastetaan, että rakenteille tai suunnittelua varten määritelty liikenteen kuormitus vastaa 4.2.7.1.1, 4.2.7.1.2 ja 4.2.7.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia; edellä 4.2.7.1.1 ja 4.2.7.2 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa (α) tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon (α) vastaavan taulukossa 11 esitettyä alfan arvoa (α);

d)

jos olemassa olevaa siltaa koskeva vaatimus on määritetty viittaamalla lisäyksessä E olevaan suunnittelukuormituskaavioon HSLM, olemassa olevan sillan arviointi on tehtävä jollakin seuraavista menetelmistä:

olemassa olevan sillan suunnittelua koskevan eritelmän tarkistaminen;

dynaamisen arvioinnin eritelmän tarkistaminen;

olemassa olevan sillan rautatieinfrastruktuurirekisterissä (RINF) julkaistun kantavuuden tarkistaminen parametrin 1.1.1.1.2.4.2 (Rakenteiden ja suurten nopeuksien kuormituskaavion (HSLM) vastaavuus) osalta;

e)

jos olemassa olevaa siltaa koskeva vaatimus on määritetty viittaamalla vaihtoehtoisiin dynaamisiin kuormitusvaatimuksiin (lisäyksen E huomautus 8), olemassa olevan sillan arviointi on tehtävä tarkistamalla näiden vaihtoehtoisten kuormitusvaatimusten dynaamisen arvioinnin eritelmä lisäyksen E huomautuksen 8 vaatimuksiin nähden.

2)

Suunnittelun katselmusta ja laskelmia ei vaadita.

3)

Olemassa olevien rakenteiden arvioinnissa sovelletaan vastaavasti 4.2.7.4 kohdan 4 alakohtaa.”

32)

Korvataan 6.2.4.11 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitettuun eritelmään perustuvien laskelmien tuloksia.”

33)

Korvataan 6.2.4.12 kohta seuraavasti:

”6.2.4.12   Tunneleissa syntyvien suurimpien sallittujen painevaihteluiden arviointi

1)

Tunneleissa syntyvän paineen enimmäisvaihtelua (enimmäisarvo 10 kPa) on arvioitava lisäyksen T luettelokohdassa [14] tarkoitetun eritelmän mukaisesti junilla, jotka ovat vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisia ja jotka pystyvät kulkemaan arvioitavassa tunnelissa rataosan enimmäistavoitenopeudella.

2)

Arvioinnissa käytettävien syöttöparametrien on oltava sellaisia, että vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyt viitetapausten junien ominaispainearvot täyttyvät.

3)

Viitteelliset poikkipinta-alat määritetään lisäyksen T luettelokohdassa [14] tarkoitetussa eritelmässä.”

34)

Korvataan 6.3 kohta seuraavasti:

”6.3

(ei käytössä)

35)

Korvataan 6.4 kohta seuraavasti:

”6.4   Kunnossapitokansion arviointi

1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (*4) 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti on hakijan vastuulla laatia tekniset asiakirjat, joihin sisältyy kunnossapitoon tarvittava aineisto.

2)

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava ainoastaan, että 4.5.1 kohdassa tarkoitettu kunnossapitoon tarvittava aineisto on toimitettu. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse tarkastaa toimitettuihin asiakirjoihin sisältyviä tietoja.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).” "

36)

Korvataan 6.5.1 kohdan 1 alakohdan johdantolause seuraavasti:

”Ilmoitettu laitos voi siihen asti, että tämän YTE:n 5 luvussa lueteltujen yhteentoimivuuden osatekijöiden luetteloa tarkistetaan, myöntää osajärjestelmälle EY-tarkastustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijät eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista EY:n vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:”;

37)

Kumotaan 7 luvun ensimmäinen kohta.

38)

Korvataan 7.1–7.6 kohta seuraavasti:

”7.1   Kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma

Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen suunnitelma tämän YTE:n täytäntöön panemiseksi ja otettava tässä yhteydessä huomioon koko unionin rautatiejärjestelmän yhtenäisyys. Suunnitelmaan on sisällyttävä kaikki infrastruktuuriosajärjestelmän rakentamista, uusimista ja parantamista koskevat hankkeet, ja siinä on varmistettava asteittainen siirtyminen kohtuullisessa ajassa kohti yhteentoimivaa infrastruktuuriosajärjestelmää, joka on täysin tämän YTE:n mukainen.

7.2   Tämän YTE:n soveltaminen uuteen infrastruktuuriosajärjestelmään

1)

Uuden infrastruktuuriosajärjestelmän osalta tämän YTE:n soveltaminen on pakollista.

2)

’Uudella infrastruktuuriosajärjestelmällä’ tarkoitetaan infrastruktuuriosajärjestelmää, joka on otettu käyttöön 28 päivän syyskuuta 2023 jälkeen ja jolla luodaan reitti tai reitin osa, jota ei tällä hetkellä ole olemassa.

Kaikkien muiden infrastruktuuriosajärjestelmien katsotaan olevan ’nykyisiä infrastruktuuriosajärjestelmiä’.

3)

Seuraavia tilanteita pidetään nykyisen energiaosajärjestelmän parantamisena eikä uusien infrastruktuuriosajärjestelmien käyttöönottona:

a)

olemassa olevan radan osan oikaisu;

b)

ohitusradan rakentaminen;

c)

yhden tai useamman lisäraiteen rakentaminen olemassa olevalle reitille riippumatta siitä, mikä on alkuperäisten raiteiden ja lisäraiteiden välinen etäisyys.

7.3   Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen infrastruktuuriosajärjestelmään

7.3.1   Osajärjestelmän suorituskykykriteerit

Edellä 7.2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen tapausten lisäksi ’parantamisella’ tarkoitetaan nykyisen infrastruktuuriosajärjestelmän muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joiden tuloksena on vähintään yhden uuden liikennekoodin noudattaminen tai muutos ilmoitetussa liikennekoodien yhdistelmässä (ks. 4.2.1 kohdan taulukot 2 ja 3).

7.3.2   YTE:n soveltaminen

Tämän YTE:n noudattaminen on pakollista parannettavan tai uusittavan osajärjestelmän tai sen osien osalta. Rautatiejärjestelmän aikaisemmasta toiminnasta periytyvien ominaisuuspiirteiden vuoksi nykyisen infrastruktuuriosajärjestelmän tämän YTE:n mukaisuus voidaan saavuttaa parantamalla yhteentoimivuutta asteittain seuraavasti:

1)

Parannetun infrastruktuuriosajärjestelmän osalta tämän YTE:n soveltaminen on pakollista, ja sitä on sovellettava parannettuun osajärjestelmään sillä maantieteellisellä alueella, jonka parannus kattaa. Parannuksen maantieteellinen kattavuus on määriteltävä radan kohtien ja kilometrimerkkien perusteella, ja sen on johdettava siihen, että kaikki infrastruktuuriosajärjestelmän perusparametrit, jotka liittyvät sellaisiin raiteisiin, joita infrastruktuuriosajärjestelmän parantaminen koskee, ovat vaatimusten mukaisia.

Myös yhden tai useamman lisäraideleveyttä tukevan kiskon lisääminen katsotaan parannukseksi, kun osajärjestelmän suorituskykyvaatimukset täyttyvät 7.3.1 kohdassa kuvatulla tavalla.

2)

Jos kyseessä on muu muutos kuin infrastruktuuriosajärjestelmän parantaminen, tämän YTE:n soveltaminen kaikkien sellaisten perusparametrien (joihin viitataan 4.2.2 kohdassa) osalta, joihin muutos vaikuttaa, on pakollista, jos muutos edellyttää uuden EY-tarkastusmenettelyn toteuttamista komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 (*5) mukaisesti. On sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 6 ja 7 artiklassa määriteltyjä säännöksiä.

3)

Jos kyseessä on muu muutos kuin infrastruktuuriosajärjestelmän parantaminen ja sellaisten perusparametrien osalta, joihin muutos ei vaikuta, tai jos muutos ei edellytä uutta EY-tarkastusta, tämän YTE:n noudattamisen tason osoittaminen on vapaaehtoista.

4)

Infrastruktuurin osajärjestelmän parantamisen tai uusimisen yhteydessä ei edellytetä uusille rataosille asetettujen vaatimusten noudattamista.

5)

Jos kyseessä on direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 15 kohdassa määritelty korvaamiseen liittyvä merkittävä työ uudistamisen yhteydessä, osajärjestelmän tai sen osien YTE:n vastaiset osat on järjestelmällisesti korvattava YTE:n mukaisilla osilla.

6)

’Kunnossapidon yhteydessä tapahtuvalla osien vaihtamisella’, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 17 kohdassa, tarkoitetaan osien vaihtamista toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaaviin osiin kunnossapidon yhteydessä. Se on tehtävä tämän YTE:n vaatimusten mukaisesti aina, kun se on kohtuullisesti ja taloudellisesti toteutettavissa, eikä se edellytä EY-tarkastusta.

7)

Seuraavat poikkeukset ovat sallittuja olemassa olevan infrastruktuurin osajärjestelmän osalta parantamisen tai uusimisen yhteydessä:

a)

Infrastruktuuriosajärjestelmän parantamisen tai uudistamisen yhteydessä voidaan tämän YTE:n 4.2.4.2 kohdassa tarkoitettua kallistusta ja tämän YTE:n 4.2.4.3 kohdassa tarkoitettua kallistuksenvajausta koskevien parametrien osalta poiketa tässä YTE:ssä määritellyistä raja-arvoista noudattaen poikkeuksellisia raja-arvoja ja soveltaen lisäyksen T luettelokohdassa [4] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjä erityisiä rajoituksia ja toimenpiteitä. Tämän poikkeuksen soveltaminen ei estä tämän YTE:n 4.2.4.3 kohdassa vaadittujen enimmäisarvojen osalta sallittujen kalustoyksikköjen käyttöä.

b)

Jos kyseessä on muu muutos kuin infrastruktuuriosajärjestelmän parantaminen, sovelletaan seuraavia 4.2.9.2 ja 4.2.9.3 kohdassa säädettyjä laiturin korkeutta ja sen etäisyyttä raiteesta koskevia ehtoja:

On sallittua soveltaa muita laiturin nimelliskorkeuksia, jos 4.2.9.2 kohdassa esitettyjen arvojen noudattaminen edellyttäisi rakenteellisia muutoksia kantaviin osiin.

On sallittua soveltaa muuta kuin 4.2.9.3 kohdan 2 alakohdassa määriteltyä laiturin etäisyyttä raiteesta, kunhan arvo bq on yhtä suuri tai suurempi kuin bqlim.

7.3.3   Olemassa olevat rataosat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään

Jos rataverkon haltija haluaa osoittaa olemassa olevan rataosan tämän YTE:n perusparametrien mukaisuuden tason, sen on sovellettava komission suosituksessa 2014/881/EU (*6) kuvattua menettelyä.

7.3.4   Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset

Sovellettavasta reittiyhteensopivuutta koskevasta tarkistusmenettelystä ja käytettävistä infrastruktuuriosajärjestelmän parametreistä säädetään käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.5 kohdassa ja lisäyksessä D.1.

7.4   ei käytössä

7.5   ei käytössä

7.6   ei käytössä

(*5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/250, annettu 12 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 mukaisista rautateiden yhteentoimivuuden osatekijöitä ja osajärjestelmiä koskevien EY-vakuutusten ja -todistusten malleista, raideliikenteen kalustoyksikköjen hyväksyttyä tyyppiä koskevan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen mallista ja osajärjestelmiä koskevista EY-tarkastusmenettelyistä sekä komission asetuksen (EU) N:o 201/2011 kumoamisesta (EUVL L 42, 13.2.2019, s. 9)."

(*6)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520).” "

39)

Korvataan 7.7.1.1 kohta seuraavasti:

”7.7.1.1

(ei käytössä)

40)

Korvataan 7.7.6.7 kohta seuraavasti:

”7.7.6.7   Kaksikärkisten risteysten pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3)

P-tapaukset

Nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm lisäyksessä J

a)

lisäyksessä J.1 olevasta b alakohdasta poiketen kaksikärkisen risteyksen pienimmän säteen on oltava 200 m; jos säde on 200–220 m, säteen pienuus on kompensoitava raideleveyttä leventämällä.

b)

lisäyksessä J.1 olevasta c alakohdasta poiketen vastakiskon vähimmäiskorkeuden on oltava 39 mm.”

41)

Lisätään 7.7.8.2 kohta seuraavasti:

”7.7.8.2    Välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaus

Edellä olevan 4.2.8.4 kohdan 1 alakohdan sijasta kaikkien nopeuksien vähimmäisraideleveys on 1 430 mm.”

42)

Muutetaan 7.7.10.2 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

a)

Korvataan ilmaus ”EN 15302:2008+A1:2010” ilmauksella ”EN 15302:2021”.

b)

Korvataan a–e alakohta seuraavasti:

”a)

S 1002, standardin EN 13715:2020 liitteessä C määritelty SR 1:n arvo;

b)

S 1002, standardin EN 13715:2020 liitteessä C määritelty SR 2:n arvo;

c)

GV 1/40, standardin EN 13715:2020 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo;

d)

GV 1/40, standardin EN 13715:2020 liitteessä B määritelty SR 2:n arvo;

e)

EPS, standardin EN 13715:2020 liitteessä D määritelty SR 1:n arvo.”

43)

Korvataan 7.7.15.1 kohdan 1 ja 3 alakohdassa, 7.7.15.2 kohdassa, 7.7.15.7 kohdan 1 alakohdassa, 7.7.15.8 kohdassa, 7.7.16.2 kohdassa, 7.7.6.2 kohdassa, 7.7.6.3 kohdassa, 7.7.6.11 kohdassa, 7.7.6.13 kohdassa, 7.7.13.1 kohdassa, 7.7.13.2 kohdassa, 7.7.13.6 kohdassa ja 7.7.13.7 kohdassa ilmaisu ”EN 15273-3:2013” ilmaisulla ”EN 15273-3:2013+A1:2016”.

44)

Korvataan 7.7.17 kohta seuraavasti:

”7.7.17

(ei käytössä)”

45)

Korvataan lisäyksessä C.1 olevan c alakohdan toisen luetelmakohdan toinen alaluetelmakohta seuraavasti:

”–

Puu: lisäyksen T luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän mukaisuus”;

46)

Korvataan lisäyksessä C.2 oleva c alakohta seuraavasti:

”c)

Vaihdepölkky

Tyyppi

Kuormituskestävyys pystykuormia vastaan:

Betoni: suunnitellut taivutusmomentit

Puu: lisäyksen T luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän mukaisuus

Teräs: poikkileikkauksen jäyhyysmomentti

Kuormituskestävyys pitkittäisiä ja sivuttaisia kuormia vastaan: geometria ja paino

Nimellinen raideleveys”

47)

Korvataan lisäys E seuraavasti:

”Lisäys E

Olemassa olevien rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Olemassa olevien siltojen kantokykyä koskevat 4.2.7.4 kohdan 2 alakohdan mukaiset vähimmäisvaatimukset esitetään taulukoissa 38A ja 39A taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaisesti. Nämä kantokykyvaatimukset esitetään käyttämällä ainoastaan EN-rataluokan ja sitä vastaavan nopeuden tai alfa-kertoimella kerrotun kuormituskaavion 71 määrittelemää pystykuormitusta. Dynaamisten vaikutusten kantokykyä koskevat lisävaatimukset ilmaistaan dynaamisella kuormituskaaviolla HSLM. EN-rataluokka ja vastaava suurin sallittu nopeus on katsottava yhdeksi yhdistetyksi suureeksi.

Olemassa olevien geoteknisten rakenteiden ja maarakenteiden kantokykyä koskevat 4.2.7.4 kohdan 2 alakohdan mukaiset vaatimukset esitetään taulukoissa 38B ja 39B taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaisesti.

EN-rataluokat perustuvat akselipainoon ja akseliväliin liittyviin geometrisiin näkökohtiin, ja ne on esitetty lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä.

Jatkuvien siltojen osalta on otettava huomioon kuormituskaavioiden 71 ja SW/0 väliltä tapaus, jossa on rasittavimmat vaikutukset. Kuormituskaaviot 71, SW/0 ja HSLM on esitetty lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä.

Taulukko 38A

Siltojen kantokykyä koskevat vaatimukset ja dynaamisten vaikutusten aiheuttamat lisävaatimukset (1)

Matkustajaliikenne


Liikennekoodi

Liikenne veturin vetämillä junilla: matkustajajunat, mukaan lukien vaunut (henkilö- ja matkatavaravaunut ja autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut sekä veturit ja moottorivaunut(2)(3)(5)(6)(4)

Liikenne sähkö- tai dieselmoottorijunilla, vetokalustoilla ja kiskobusseilla(2)(5)(4)

P1

(7)

HSLM(8) ja D2-200

tai

HSLM(8) ja kuormituskaavio 71 alfa-kertoimella α = 1,0(14)

P2

HSLM(8) ja D2-200

tai

HSLM(8) ja kuormituskaavio 71 alfa-kertoimella α = 0,91(14)

HSLM(8) ja D2-200

tai

HSLM(8) ja kuormituskaavio 71 alfa-kertoimella α = 0,91(14)

P3a

(> 160 km/h)

L≥4m D2-100

ja

L<4m D2-200(9)(10)(15)

L≥4m C2-100

ja

L<4m C2-200(9)(15)

P3b

(≤ 160 km/h)

L≥4m D2-100

ja

L<4m D2-160(9)(11)(15)

L≥4m D2-100

ja

L<4m D2-160(9)(15)

P4a

(> 160 km/h)

L≥4m D2-100

ja

L<4m D2-200(9)(12)(15)

L≥4m C2-100

ja

L<4m C2-200(9)(15)

P4b

(≤ 160 km/h)

L≥4m D2-100

ja

L<4m D2-160(9)(13)(15)

L≥4m C2-100

ja

L<4m C2-160(9)(15)

P5

C2-120

B1-120

P6

a12

P1520

Avoin kohta

P1600

Avoin kohta


Taulukko 39A

Siltojen kantokykyä koskevat vaatimukset ilmaistuna EN-rataluokan mukaan – Vastaava nopeus (1)

Tavaraliikenne


Liikennekoodi

Tavarajunat, mukaan lukien tavaravaunut, muut kalustoyksiköt ja veturit(2)

F1

D4-120

F2

D2-120

F3

C2-100

F4

B2-100

F1520

Avoin kohta

F1600

Avoin kohta

Huom.

(1)

Taulukoissa esitetty nopeuden arvo on rataosaa koskeva enimmäisvaatimus, ja se voi olla alhaisempi 4.2.1 kohdan 12 alakohdan vaatimusten mukaisesti. Rataosan yksittäisiä rakenteita tarkastettaessa on hyväksyttävää ottaa huomioon paikalliset sallitut nopeudet, jotka on ilmoitettu myös taulukon 2 huomautuksissa 2 ja 3 sekä taulukon 3 huomautuksessa 1.

(2)

Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit määritellään vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.

(3)

EN-rataluokkia tai kuormituskaaviota 71 käyttäen asetetut rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä on korkeintaan kaksi peräkkäin kytkettyä veturia ja/tai moottorivaunua. Jos suurin tuntinopeus on 120 km/h, rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun peräkkäin kytkettyjä vetureita ja/tai moottorivaunuja on kolme tai enemmän (tai kyseessä on yhdistelmä, jossa on vetureita ja/tai moottorivaunuja). Veturien ja moottorivaunujen on noudatettava tavaravaunuille asetettuja vastaavia raja-arvoja.

(4)

Liikennekoodeihin P2–P4 sovelletaan sekä veturin vetämillä junilla että junayksiköillä toteutettavaa liikennettä koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.

(5)

Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten matkustajavaunujen, kevyiden tavaravaunujen ja sähkö- tai dieselmoottorijunien kanssa, joiden keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin kalustoyksikön pituudella on 2,45 t/m EN-rataluokassa A, 2,75 t/m EN-rataluokassa B1, 3,1 t/m EN-rataluokassa C2 ja 3,5 t/m EN-rataluokassa D2 (ei P5:n osalta).

(6)

Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten neliakselisten veturien ja moottorivaunujen kanssa, joiden telin akseliväli on vähintään 2,6 m ja joiden keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kalustoyksikön pituudelta on enintään 5,0 t/m.

(7)

Vallitseva käyttötilanne huomioon ottaen yhdenmukaistettujen vaatimusten määrittely ei ole tarpeen tämän tyyppisten kalustoyksiköiden riittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi liikennekoodin P1 osalta.

(8)

P1- ja P2-rataosien osalta on ilmoitettava HSLM-mallin mukaisuus lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti (ks. tämän YTE:n 6.2.4.10 kohdassa esitetty menettely). Jos HSLM-mallin mukaisuutta ei voida osoittaa, käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n lisäyksessä D.1 olevan reittiyhteensopivuutta koskevan tarkistuksen (rautatieinfrastruktuurirekisterin parametri 1.1.1.1.2.4.4) mukaisia dynaamisia yhteensopivuustarkastuksia varten dynaamiset kuormitukset, joiden yhteensopivuus olemassa olevien siltojen kanssa on tarkastettava, on esitettävä asiakirjoissa rautatieinfrastruktuurirekisterin parametrin 1.1.1.1.2.4.4 mukaisilla menettelyillä (ks. myös tämän YTE:n 6.2.4.10 kohdan menettely). Kun dynaaminen analyysi on tehtävä yksittäisiin juniin perustuvilla kuormituskaavioilla, matkustajia tai matkatavaroita kuljettavien kalustoyksiköiden kuormituksen ominaisarvon on vastattava tämän YTE:n lisäyksen K mukaista suunnittelumassaa normaalilla hyötykuormalla.

(9)

Liiallisten dynaamisten vaikutusten, kuten resonanssin, välttämiseksi ei tällä hetkellä ole mahdollista määritellä yhdenmukaistettuja sillan vähimmäisominaisuuksia, jotta dynaamista arviointia ei tarvittaisi. Sillan staattisen kuorman vaatimukset täyttävien kalustoyksikköjen aiheuttama dynaaminen kuorma (määritetty joko lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisena rataluokkana tai kuormituskaaviona 71) voi useissa tapauksissa ylittää nämä tavanomaiset sillan staattisen kuorman vaatimukset (kun näihin staattisiin kuormiin lisätään toimialan tavanomaiset dynaamisten tekijöiden lisäykset siltojen uudelleenlaskentaa tai suunnittelua varten). Tätä riskiä kalustoyksikköjen ja siltojen yhteensopivuudelle hallitaan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n lisäyksen D.1 mukaisilla dynaamista yhteensopivuutta koskevilla tarkastuksilla (rautatieinfrastruktuurirekisterin parametri 1.1.1.1.2.4.4). Kun dynaaminen analyysi on tehtävä yksittäisiin juniin perustuvilla kuormituskaavioilla, matkustajia tai matkatavaroita kuljettavien kalustoyksiköiden kuorman ominaisarvon on vastattava tämän YTE:n lisäyksen K mukaista suunnittelumassaa normaalilla hyötykuormalla.

(10)

Veturin vetämiä matkustajajunia koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten matkustajavaunujen ja kevyiden tavaravaunujen kanssa, jotka täyttävät EN-rataluokan A vaatimukset enintään 200 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus) tai EN-rataluokan C2 vaatimukset enintään 160 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus).

(11)

Veturin vetämiä matkustajajunia koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten matkustajavaunujen ja kevyiden tavaravaunujen kanssa, jotka täyttävät EN-rataluokan C2 vaatimukset enintään 160 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus).

(12)

Veturin vetämiä matkustajajunia koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten matkustajavaunujen ja kevyiden tavaravaunujen kanssa, jotka täyttävät EN-rataluokan A vaatimukset enintään 200 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus) tai EN-rataluokan B1 vaatimukset enintään 160 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus).

(13)

Veturin vetämiä matkustajajunia koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia sellaisten matkustajavaunujen ja kevyiden tavaravaunujen kanssa, jotka täyttävät EN-rataluokan B1 vaatimukset enintään 160 km:n/h nopeudelle (paikallinen sallittu nopeus).

(14)

EN-rataluokkia tai kuormituskaaviota 71 käyttäen asetetut vaatimukset voidaan täyttää joko EN-rataluokalla ja vastaavalla nopeudella tai alfa-kertoimella kerrotulla kuormituskaaviolla 71 lisäyksen T luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Hakijan on valittava kahdesta käytettävissä olevasta vaihtoehdosta toinen, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla rasittavin. EN-rataluokka ja vastaava nopeus perustuvat staattiseen kuormitukseen kerrottuna dynaamisella vahvistuskertoimella.

(15)

Kun taulukossa 38A esitetyn liikennekoodin kantokyvyn vähimmäisvaatimukset on annettu esimerkiksi muodossa L>=4m D2-100 (*7) ja L<4m D2-200 (*8), on täytettävä tarkasteltavan siltaosuuden kuormitetun pituuden L mukaiset asiaankuuluvat kriteerit. EN-rataluokka ja vastaava nopeus perustuvat staattiseen kuormitukseen kerrottuna dynaamisella vahvistuskertoimella.

Taulukko 38B

Geoteknisten rakenteiden ja maarakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset(1)(2)

Matkustajaliikenne


Liikennekoodi

Liikenne veturin vetämillä junilla: matkustajajunat, mukaan lukien vaunut (henkilö- ja matkatavaravaunut ja autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut sekä veturit ja moottorivaunut(3)

Liikenne sähkö- tai dieselmoottorijunilla, vetokalustoilla ja kiskobusseilla(3)

P1

(4)

D2

P2

D2

D2

P3a

(> 160 km/h)

D2

C2

P3b

(≤ 160 km/h)

D2

D2

P4a

(> 160 km/h)

D2

C2

P4b

(≤ 160 km/h)

D2

C2

P5

C2

B1

P6

a12

P1520

Avoin kohta

P1600

Avoin kohta


Taulukko 39B

Geoteknisten rakenteiden ja maarakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset

Tavaraliikenne(2)


Liikennekoodi

Tavarajunat, mukaan lukien tavaravaunut, muut kalustoyksiköt ja veturit

F1

D4

F2

D2

F3

C2

F4

B2

F1520

Avoin kohta

F1600

Avoin kohta

Huom.

(1)

Maarakenteet sisältävän rataosuuden julkaistuissa rataluokissa otetaan huomioon paikalliset sallitut nopeudet.

(2)

Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit määritellään vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 2.2 kohdassa. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.

(3)

Liikennekoodeihin P2, P3 ja P4 sovelletaan sekä veturin vetämillä junilla että junayksiköillä toteutettavaa liikennettä koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.

(4)

Vallitseva käyttötilanne huomioon ottaen yhdenmukaistettujen vaatimusten määrittely ei ole tarpeen tämän tyyppisten kalustoyksiköiden riittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi liikennekoodin P1 osalta.”
;

(*7)  Paikallisten sallittujen nopeuksien ollessa enintään 100 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 paikallisella sallitulla nopeudella. Paikallisten sallittujen nopeuksien ylittäessä 100 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 nopeudella 100 km/h."

(*8)  Paikallisten sallittujen nopeuksien ollessa enintään 200 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 paikallisella sallitulla nopeudella."

48)

Muutetaan lisäys F seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Pohjois-Irlanti)”;

b)

Poistetaan kaikki taulukon 41 huomautukset;

c)

Korvataan lisäyksen G otsikko seuraavasti:

”Nopeuden muuntaminen maileiksi tunnissa Irlannin tasavaltaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (Pohjois-Irlanti) varten”

49)

Korvataan lisäys I seuraavasti:

”Lisäys I

(ei käytössä)

50)

Korvataan lisäys K seuraavasti:

”Lisäys K

Rakenteita koskevien matkustajavaunuihin ja junayksiköihin liittyvien vähimmäisvaatimusten perusta

Seuraavat matkustajavaunujen ja junayksikköjen massaa koskevat määritelmät muodostavat perustan rakenteiden dynaamisille vähimmäisvaatimuksille ja rakenteiden ja matkustajavaunujen ja junayksikköjen yhteensopivuuden tarkastamiselle.

Kun dynaaminen arviointi on tarpeen sillan kantavuuden määrittämiseksi, sillan kantavuus on määriteltävä ja ilmaistava lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisena suunnittelumassana normaalilla hyötykuormalla ottaen huomioon taulukossa 45 esitetyt seisoma-alueilla olevien matkustajien muodostaman hyötykuorman arvot.

Staattista yhteensopivuutta koskevat massamääritelmät perustuvat lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti määritettyyn suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla, ottaen huomioon lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän.

Taulukko 45

Matkustajien muodostama hyötykuorma seisoma-alueilla (kg/m2) lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Junatyyppi

Normaali hyötykuorma

määriteltävä

Dynaaminen yhteensopivuus

Suurnopeus- ja kaukojunat

160  (5)

Suurnopeus- ja kaukojunat

Paikkavaraus pakollinen

0

Muut

(alueellisen, lähi- ja esikaupunkiliikenteen junat)

280

51)

Korvataan lisäys N seuraavasti:

”Lisäys N

(ei käytössä)

52)

Muutetaan lisäys P seuraavasti:

a)

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on lisäyksen T luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen vaatimusten mukainen, sekä tässä lisäyksessä määriteltyjä kinemaattisia vertailuprofiileja ja niihin liittyviä sääntöjä.”

b)

Korvataan P.1.2 alakohdassa oleva kaavio 13 seuraavasti:

”Kalustoyksikköjä, jotka voivat kulkea kytkemättömien raidejarrujen yli, koskevan kinemaattisen ulottuman GEI2 vertailuprofiili kalustoyksiköille (l = raideleveys)

(mitat millimetreinä)

Image 5

1)

Kulkupinta.”

53)

Korvataan lisäys Q seuraavasti:

”Lisäys Q

(ei käytössä)

54)

Korvataan lisäyksessä R oleva 4 kohta seuraavasti:

”4)

EN-rataluokka – Vastaava nopeus [km/h] liikennekoodeille P1520 (kaikki kalustoyksiköt), P1600 (kaikki kalustoyksiköt), F1520 (kaikki kalustoyksiköt) ja F1600 (kaikki kalustoyksiköt) lisäyksen E taulukoissa 38A, 39A, 38B ja 39B.”

55)

Muutetaan lisäyksessä S olevan taulukon 48 kolmas sarake seuraavasti:

a)

Korvataan 14. rivi seuraavasti:

”Lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä määritellyn luokitteluprosessin tulos, jota samassa standardissa nimitetään ”rataluokaksi”. Se kuvaa infrastruktuurin kykyä kestää pystykuormat, joita liikkuva kalusto aiheuttaa rataosalla tai rataosuudella säännöllisessä (”normaalissa”) liikenteessä.”

b)

Korvataan rivit 16. rivistä 21. riviin seuraavasti:

”Risteyksen kärjen ja vastakiskon välinen etäisyys (ks. etäisyys 2 kuvassa 14).

Kiskon selän ja laippauran pohjan välinen etäisyys (ks. etäisyys 6 kuvassa 14).

Kiskon ja viereisen vasta- tai siipikiskon välinen etäisyys (ks. etäisyys 5 kuvassa 14).

Risteyksen vastakiskon tai siipikiskon etäisyys vastakkaisen kiskon kulkureunaan raiteen poikki vastakiskon tai vastaavasti siipikiskon alkupisteestä mitattuna

(Ks. etäisyydet 4 kuvassa 14.) Vastakiskon tai siipikiskon alkupiste on kohta, jossa pyörä pääsee kosketuksiin vastakiskon tai siipikiskon kanssa.

Risteyksen siipikiskon etäisyys raiteen poikki vastakkaiseen vastakiskoon (ks. etäisyys 3 kuvassa 14).

Kielen kulkureunan etäisyys vastakkaisen kielen takareunaan (ks. etäisyys 1 kuvassa 14).”

c)

Korvataan 23. rivi seuraavasti:

”Metallien kovuutta ilmaiseva muu kuin SI-yksikkö, joka määritellään lisäyksen T luettelokohdassa [16] tarkoitetussa eritelmässä.”

d)

Korvataan 26. rivi seuraavasti:

”Sellaisena kuin se on määritelty yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32) 3 artiklan 2 kohdassa.”

e)

Korvataan 53. rivi seuraavasti:

”Se osa kaksikärkisestä risteyksestä, jossa ei ole pyörän ohjausta ja jota kutsutaan ”ohjauksettomaksi osuudeksi” lisäyksen T luettelokohdassa [17] tarkoitetussa eritelmässä.”

56)

Lisätään lisäykseen S uusi rivi aakkosjärjestykseen seuraavasti:

”Geotekniset rakenteet / Geotechnical structures / Geotechnische Strukturen / Structures géotechniques

4.2.7.2, 4.2.7.4

Rakenne, joka sisältää maa- tai rakenneosan, joka tukeutuu maan vastukseen.

Huom. Maarakenteet ovat geoteknisten rakenteiden alakäsite”

57)

Korvataan lisäys T seuraavasti:

”Lisäys T

Tekniset eritelmät, joihin tässä YTE:ssä viitataan

Taulukko 49

Viitestandardit

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen standardin kohta

[1]

EN 15663:2017+A1:2018

Kiskoliikenne – Kalustoyksiköiden vertailumassat

[1.1]

Liikkuvan kaluston massamääritelmät

4.2.1 kohdan 7 alakohta, taulukko 2

Lisäys K

4.5

[1.2]

Liikkuvan kaluston massamääritelmät

4.2.1 kohdan 7 alakohta, taulukko 3

4.5, 7.4

[1.3]

Suurnopeus- ja kaukojunien matkustajien muodostama hyötykuorma

Lisäys K, taulukko 45

Taulukko 7

[1.4]

Muiden junien matkustajien muodostama hyötykuorma

Lisäys K, taulukko 45

Taulukko 8

[2]

EN 15528:2021

Kiskoliikenne – Rataluokat kalustoyksiköiden ja infrastruktuurin kuormitusrajojen välisen rajapinnan hallintaa varten

[2.1]

Liikkuvan kaluston massamääritelmät

4.2.1 kohdan 7 alakohta, taulukko 2

Lisäys K

6.4

[2.2]

Olemassa olevien rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Lisäys E

Liite A

[2.3]

Rataluokat

Lisäys E, taulukko 38A (huomautus (9))

 

[2.4]

Rataluokan määrittäminen

Lisäys S

5

[3]

EN 15273-3:2013+A1:2016

Kiskoliikenne – Ulottumat – Osa 3: Aukean tilan ulottumat

[3.1]

Aukean tilan ulottuma

4.2.3.1 kohdan 1 alakohta

Liite C, liitteessä D oleva D.4.8 kohta

[3.2]

Aukean tilan ulottuma

4.2.3.1 kohdan 2 alakohta

Liite C

[3.3]

Aukean tilan ulottuma

Arviointi

4.2.3.1 kohdan 3 alakohta

6.2.4.1

5, 7, 10

Liite C, liitteessä D oleva D.4.8 kohta

[3.4]

Raideväli

Arviointi

4.2.3.2 kohdan 3 alakohta

6.2.4.2

9

[3.5]

Laiturin etäisyys raiteesta

Arviointi

4.2.9.3 kohdan 1 alakohta

6.2.4.11 kohdan 1 alakohta

13

[3.6]

Alaosan aukean tilan ulottuma 1 668  mm:n raideleveydelle

Lisäys P

5, 7, 10

[4]

EN 13803:2017

Kiskoliikenne – Rata – Ratageometrian suunnitteluparametrit – Raideleveys 1 435 mm ja sitä leveämmät

[4.1]

Pienin vaakageometrian kaarresäde

Vertailukalustoyksikön määrittäminen

4.2.3.4 kohdan 2 alakohta

Taulukot N.1 ja N.2

N.2

[4.2]

Infrastruktuurin parantaminen tai uusiminen parametrien kallistuksen ja kallistuksenvajauksen osalta

7.3.2

6.2 (taulukko 5), 6.3 (taulukko 7 muiden kuin kallistuvien junien osalta)

(ks. myös molempien lukujen vastaavat huomautukset)

[5]

EN 15302:2021

Kiskoliikenne – Pyörä-kisko-kontaktigeometrian parametrit – Määritelmät ja arviointimenetelmät

[5.1]

Ekvivalenttinen kartiokkuus

4.2.4.5 kohdan 4 alakohta

6, 8, 9, 12

[5.2]

Arviointi

6.2.4.6

6, 8, 9, 12

[6]

EN 13715:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telat – Pyörät – Kulkuprofiili

[6.1]

Ekvivalenttinen kartiokkuus

4.2.4.5 kohdan 4 alakohdan a ja b alakohta

Liite C

[6.2]

Ekvivalenttinen kartiokkuus

4.2.4.5 kohdan 4 alakohdan c ja d alakohta

Liite B

[7]

EN 13674-1:2011+A1:2017

Kiskoliikenne – Rata – Kisko – Osa 1: Vignole-kiskot, joiden massa pituusyksikköä kohden on 46 kg/m tai enemmän

[7.1]

Kiskon hamaran profiili linjaraiteelle

4.2.4.6 kohdan 1 alakohta

Liite A

[7.2]

Kiskojen arviointi

6.1.5.1 kohdan a alakohta

9.1.8

[7.3]

Kiskojen arviointi

6.1.5.1 kohdan b alakohta

9.1.9

[7.4]

Kiskojen arviointi

6.1.5.1 kohdan c alakohta

8.1, 8.4

[8]

EN 13674-4:2006+A1:2009

Kiskoliikenne – Rata – Kisko – Osa 4: Vignole-kiskot, joiden massa pituusyksikköä kohden on 27 kg/m tai enemmän mutta vähemmän kuin 46 kg/m

[8.1]

Kiskon hamaran profiili linjaraiteelle

4.2.4.6 kohdan 1 alakohta

Liite A

[9]

EN 14363:2016+A2:2022

Kiskoliikenne – Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus ja -simulointi – Liikkeessä ja paikallaan olevan ajoneuvon testit

[9.1]

Radan kuormituskestävyys pystykuormia vastaan

Radan kestävyys sivuttaisia voimia vastaan

4.2.6.1 kohdan b ja c alakohta

4.2.6.3 kohdan b alakohta

7.5.3

[9.2]

Radan kestävyys sivuttaisia voimia vastaan

4.2.6.3 kohdan a alakohta

7.5.2, taulukko 4

[10]

EN 1991-2:2003/AC:2010

Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat – Osa 2: Siltojen liikennekuormat

[10.1]

Rakenteiden kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

4.2.7

 

[10.2]

Uusien siltojen kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

Pystykuormat

4.2.7.1.1 kohdan 1 alakohdan a alakohta

6.3.2 kohdan 2 alakohta P  (6)

Uusia geoteknisiä rakenteita, maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuorma

4.2.7.2 kohdan 1 alakohta

Olemassa olevien rakenteiden kuormituskestävyyttä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Lisäys E – Kuormituskaavio 71

[10.3]

Uusien siltojen kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

Pystykuormat

4.2.7.1.1 kohdan 1 alakohdan b alakohta

6.3.3 kohdan 3 alakohta P

Olemassa olevien rakenteiden kuormituskestävyyttä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Lisäys E – Kuormituskaavio SW/0

[10.4]

Uusien siltojen kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

Pystykuormat

4.2.7.1.1 kohdan 2 alakohta

6.3.2 kohdan 3 alakohta P, 6.3.3 kohdan 5 alakohta P

Uusia geoteknisiä rakenteita, maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuorma

4.2.7.2 kohdan 2 alakohta

[10.5]

Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen

4.2.7.1.2 kohdan 1 alakohta

6.4.3 kohdan 1 alakohta P, 6.4.5.2 kohdan 2 alakohta

[10.6]

Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen

4.2.7.1.2 kohdan 2 alakohta

6.4.4

[10.7]

Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen

4.2.7.1.2 kohdan 2 alakohta

6.4.6.1.1 kohdan 3–6 alakohta

Olemassa olevien rakenteiden kuormituskestävyyttä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Lisäys E – Kuormituskaavio HSLM

[10.8]

Keskipakokuormat

4.2.7.1.3

6.5.1 kohdan 2 alakohta, 4 alakohta P ja 7 alakohta

[10.9]

Sivusysäyskuormat

4.2.7.1.4

6.5.2

[10.10]

Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)

4.2.7.1.5

6.5.3 kohdan 2 alakohta P, 4–6 alakohta ja 7 alakohta P

[10.11]

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kuormituskestävyys

4.2.7.3

6.6.2–6.6.6

[11]

Standardin EN 1990:2002 liite A2, joka on julkaistu standardina EN 1990:2002/A1:2005

Eurokoodi – Rakenteiden suunnitteluperusteet

[11.1]

Rakenteiden kuormituskestävyys liikennekuormia vastaan

4.2.7

 

[11.2]

Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suunniteltu raiteen kierous

4.2.7.1.6

A2.4.4.2.2 kohdan 3 alakohta P

[12]

EN 13848-5:2017

Kiskoliikenne – Rata – Ratageometrian laatu – Osa 5: Geometriasuureiden virherajat – Ratalinja, vaihteet ja risteykset

[12.1]

Välittömän toiminnan raja nuolikorkeuspoikkeamalle

4.2.8.1 kohdan 1 alakohta

7.5

Taulukossa 5 määritetyn aallonpituusalueen D1 rajat

[12.2]

Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle

4.2.8.2 kohdan 1 alakohta

7.3

Taulukossa 4 määritetyn aallonpituusalueen D1 rajat

[12.3]

Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle

4.2.8.3 kohdan 2 alakohta

7.6

[12.4]

Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle – 1 668 mm:n raideleveysjärjestelmät

4.2.8.3 kohdan 6 alakohta

Liite C

[13]

EN 13848-1:2019

Kiskoliikenne – Rata – Ratageometrian laatu – Osa 1: Ratageometrian kuvaus

[13.1]

Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle

4.2.8.3 kohdan 1 alakohta

6.5

[14]

EN 14067-5:2021/AC:2023

Kiskoliikenne – Aerodynamiikka – Osa 5: Aerodynamiikan vaatimukset ja testimenetelmät tunneleissa

[14.1]

Uusia tunneleita koskeva kriteeri

4.2.10.1 kohdan 1 alakohta

6.1.3, taulukko 10

[14.2]

Olemassa olevia tunneleita koskeva kriteeri

4.2.10.1 kohdan 3 alakohta

6.1.4

[14.3]

Arviointimenettely

6.2.4.12 kohdan 1 alakohta

6.1, 7.4

[14.4]

Vertailupoikkileikkaus

6.2.4.12 kohdan 3 alakohta

6.1.2.1

 

 

 

 

[15]

EN 13145:2001

Kiskoliikenne – Rata – Puiset ratapölkyt ja vaihdepölkyt

[15.1]

Kuormituskestävyys pystykuormia vastaan

Lisäyksessä C.1 oleva c alakohta

Lisäyksessä C.2 oleva c alakohta

 

[16]

EN ISO 6506-1:2014

Metalliset materiaalit – Brinellin kovuuskoe – Testimenetelmä

[16.1]

Teräksen kovuuden määrittäminen

Lisäys S

 

[17]

EN 13232-3:2003

Kiskoliikenne – Rata – Vaihteet ja risteykset – Osa 3: Pyörän ja kiskon vuorovaikutuksen vaatimukset

[17.1]

Kaksikärkisen risteyksen ohjauksettoman osuuden määrittäminen

Lisäys S

4.2.5


Taulukko 50

Tekniset asiakirjat (saatavilla ERA:n verkkosivustolta)

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen teknisen asiakirjan kohta

[A]

Yhdistettyjen kuljetusten tunnusjärjestelmää koskeva ERA:n tekninen asiakirja

ERA/TD/2023-01/CCT versio 1.1 (julkaistu 21.3.2023)

[A.1]

Rataosien tunnusjärjestelmä

2.6

2.1


(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).”

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).”

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).”

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).”

(*5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/250, annettu 12 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 mukaisista rautateiden yhteentoimivuuden osatekijöitä ja osajärjestelmiä koskevien EY-vakuutusten ja -todistusten malleista, raideliikenteen kalustoyksikköjen hyväksyttyä tyyppiä koskevan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen mallista ja osajärjestelmiä koskevista EY-tarkastusmenettelyistä sekä komission asetuksen (EU) N:o 201/2011 kumoamisesta (EUVL L 42, 13.2.2019, s. 9).

(*6)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520).”

(*7)  Paikallisten sallittujen nopeuksien ollessa enintään 100 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 paikallisella sallitulla nopeudella. Paikallisten sallittujen nopeuksien ylittäessä 100 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 nopeudella 100 km/h.

(*8)  Paikallisten sallittujen nopeuksien ollessa enintään 200 km/h vaadittu vähimmäiskantokyky on D2 paikallisella sallitulla nopeudella.”


(1)  Sellaisissa siltojen tarkastuksissa, joissa käytetään dynaamista arviointia, käytettävät akselipainon vaaditut vähimmäisarvot perustuvat moottorivaunujen ja veturien osalta suunnittelumassaan toimintakunnossa ja matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden osalta toimintamassaan normaalilla hyötykuormalla (massamääritelmät lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti).

(2)  Sellaisissa infrastruktuurin tarkastuksissa, joissa käytetään staattista kuormaa, käytettävät akselipainon vaaditut vähimmäisarvot perustuvat matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla (massamääritelmät lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ottaen huomioon lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitettu eritelmä). Tämä akselipaino voi liittyä rajoitettuun nopeuteen.

(3)  Käytetään sellaisiin infrastruktuurin tarkastuksiin, joissa käytetään staattista kuormaa, perustuen moottorivaunujen ja veturien osalta suunnittelumassaan toimintakunnossa ja muiden kalustoyksikköjen osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla (massamääritelmät lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ottaen huomioon lisäyksen T luettelokohdassa [2] tarkoitettu eritelmä). Tämä akselipaino voidaan liittää rajoitettuun nopeuteen.

(4)  Käytetään infrastruktuurin staattisiin tarkastuksiin, jotka perustuvat moottorivaunujen ja veturien osalta suunnittelumassaan toimintakunnossa ja muiden kalustoyksikköjen osalta suunnittelumassaan normaalilla hyötykuormalla (massamääritelmät lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti). Tämä akselipaino voidaan liittää rajoitettuun nopeuteen.

(5)  Lisäyksen T luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukainen normaali hyötykuorma ja lisäksi 160 kg/m2 seisoma-alueiden osalta.

(6)  Kansallisen turvallisuusviranomaisen suostumuksella on sallittua suunnitella geotekniset rakenteet ja maarakenteet sekä laskea maanpaineen vaikutukset käyttämällä viivakuormia tai pistekuormia, kun niiden kuormitusvaikutukset vastaavat kuormituskaaviota 71, joka on kerrottu alfa-kertoimella (α).”


LIITE III

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1300/2014 liite seuraavasti:

1)

Korvataan 2.1.2 kohta seuraavasti:

”2.1.2   Liikkuvan kaluston osajärjestelmään liittyvä soveltamisala

Tätä YTE:ää sovelletaan matkustajien kuljetukseen tarkoitettuun liikkuvaan kalustoon, joka kuuluu asetuksen (EU) N:o 1302/2014 liitteen (vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE) soveltamisalaan.

Tätä YTE:ää ei sovelleta liikkuvaan kalustoon, joka on tarkoitettu muuhun kuin henkilöiden kuljettamiseen. Tavarajunan mukana kulkeviin tai muilla kuin matkustajille tarkoitetuilla raideliikenteen kalustoyksiköillä matkustaviin henkilöihin sovelletaan rautatieyrityksen asettamia ja sen verkkosivustolla julkaistuja ehtoja.”

2)

Lisätään 2.3 kohtaan seuraava määritelmä:

”Junassa kuljetettava yhteentoimiva pyörätuoli Junassa kuljetettava yhteentoimiva pyörätuoli on pyörätuoli, jonka ominaisuudet mahdollistavat liikkuvan kaluston kaikkien pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen ominaisuuksien täysimittaisen käytön. Junassa kuljetettavan yhteentoimivan pyörätuolin ominaisuudet ovat lisäyksessä M esitettyjen raja-arvojen mukaiset.”

3)

Muutetaan 3 luku seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Seuraavissa taulukoissa ilmoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (*1) liitteessä III mainitut olennaiset vaatimukset, jotka täytetään tämän YTE:n luvussa 4 annetuilla eritelmillä tämän YTE:n soveltamisalan osalta.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).” "

b)

Korvataan taulukossa 1 otsikon ensimmäisellä rivillä oleva ilmaisu ”direktiivin 2008/57/EY” ilmaisulla ”direktiivin (EU) 2016/797”.

c)

Korvataan taulukossa 2 otsikon ensimmäisellä rivillä oleva ilmaisu ”direktiivin 2008/57/EY” ilmaisulla ”direktiivin (EU) 2016/797”.

4)

Korvataan 4.1 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”direktiiviä 2008/57/EY” ilmaisulla ”direktiiviä (EU) 2016/797”.

5)

Korvataan 4.1 kohdan 3 alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Toimintaa koskevat vaatimukset ja velvoitteet esitetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/773 (*2) (käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE) ja tämän YTE:n 4.4 kohdassa.

(*2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).” "

6)

Korvataan 4.2.1 kohdassa oleva taulukko 3 seuraavasti:

”Taulukko 3

Perusparametrien luokat

Perusparametri

Tekniset yksityiskohdat

Vain toiminnallinen vaatimus

Vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

 

Koko 4.2.1.1 kohta

Esteettömät reitit

Reittien sijainti

Esteettömän reitin leveys

Kynnys

Kahdella korkeudella olevat käsijohteet

Pyörätuolihissin tyyppi

Pistekirjoituksen korkeus

Yksityiskohtaiset ominaisuudet

Ovet ja sisäänkäynnit

4.2.1.3 kohdan 2 alakohta: Oven leveys

4.2.1.3 kohdan 4 alakohta: Oven käyttölaitteen korkeus

4.2.1.3 kohdan 1 alakohta

4.2.1.3 kohdan 3 alakohta

Lattiapinnat

4.2.1.4 kohdan 2 alakohta: Lattioiden epätasaisuus

4.2.1.4 kohdan 1 alakohta: Luistamattomuus

Läpinäkyvien esteiden korostus

 

Koko 4.2.1.5 kohta

WC-tilat ja lastenhoitotasot

 

Koko 4.2.1.6 kohta

Kalusteet ja irralliset laitteet

 

Koko 4.2.1.7 kohta

Lipunmyynti-, neuvonta- ja asiakaspalvelupisteet

4.2.1.8 kohdan 5 alakohta: Lipuntarkastuskoneelle johtava käytävä

4.2.1.8 kohdan 1–4 alakohta

4.2.1.8 kohdan 6 alakohta

Valaistus

4.2.1.9 kohdan 3 alakohta: Laiturien valaistus

4.2.1.9 kohdan 1, 2 ja 4 alakohta: Muiden paikkojen valaistus

Näköön perustuva tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, painettu tai dynaaminen tiedotus

Annettava tarkat tiedot

Tietojen sijainti

Näkyvän tiedotuksen tarkat ominaisuudet

Puhetiedotus

Koko 4.2.1.11 kohta

 

Laiturin leveys ja reuna

4.2.1.12 kohdan 2–5 alakohta

4.2.1.12 kohdan 6–9 alakohta: Esineet

4.2.1.12 kohdan 1 alakohta

4.2.1.12 kohdan 6–9 alakohta: Värikontrastin ja näkyvien ja kohokuvioitujen merkintöjen ominaisuudet

Laiturin pääty

4.2.1.13: Esineet

4.2.1.13: Värikontrastin ja näkyvien ja kohokuvioitujen merkintöjen ominaisuudet”

Junaan pääsyä helpottavat laitteet laiturilla

Koko 4.2.1.14 kohta

 

Matkustajille tarkoitetut laituripolut asemilla

Koko 4.2.1.15 kohta

 

7)

Korvataan 4.2.1.2 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Kaikkien esteettömien reittien, jalankulkusiltojen ja -tunnelien vapaan leveyden on oltava vähintään 160 cm lukuun ottamatta alueita, jotka on määritetty 4.2.1.2.2 kohdan 3 a alakohdassa (luiskat), 4.2.1.3 kohdan 2 alakohdassa (ovet), 4.2.1.12 kohdan 3 alakohdassa (laiturit) ja 4.2.1.15 kohdan 2 alakohdassa (tasoristeykset).”

8)

Poistetaan 4.2.1.2.1 kohdan 1 alakohta.

9)

Korvataan 4.2.1.2.2 kohta seuraavasti:

”4.2.1.2.2   Tasonvaihdot

1)

Jos esteettömällä reitillä on tasonvaihtoja, liikkumisesteisille henkilöille on oltava tarjolla vaihtoehtoinen portaaton reitti.

2)

Esteettömillä reiteillä olevien portaiden ja portaikkojen on oltava vähintään 160 cm leveitä käsijohteiden välistä mitattuna.

2a)

Ainakin portaikkojen ensimmäinen ja viimeinen porras tulee merkitä huomioteipillä. Tätä vaatimusta sovelletaan, vaikka portaita olisi vain yksi.

2b)

Vähintään ensimmäisen laskeutuvan portaan etupuolelle tulee asentaa kohokuvioinen varoitusmerkintä, jos portaikossa on vähintään kolme porrasta.

3)

Sellaisia vammaisia ja liikkumisesteisiä henkilöitä varten, jotka eivät voi käyttää portaita, on asennettava hissittömiin tiloihin luiska. Sen on oltava kaltevuudeltaan maltillinen. Jyrkät luiskat sallitaan vain lyhyillä matkoilla.

3a)

Portaikkoja täydentävien luiskien leveys voi olla 120 cm mitattuna lattian tasolta.

4)

Vähintään kolmiportaiset portaikot ja luiskat on varustettava molemminpuolisilla ja kahdella korkeudella sijaitsevilla käsijohteilla.

5)

Paikoissa, joissa ei ole luiskaa, on oltava hissi. Sen on oltava vähintään lisäyksen A luettelokohdan [1] mukainen tyypin 2 hissi. Tyypin 1 hissit sallitaan vain silloin, kun asemia uudistetaan tai parannetaan.

6)

Liukuportaat ja liukukäytävät on suunniteltava lisäyksen A luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

7)

Laituripolut voivat olla osa esteetöntä reittiä, mikäli ne ovat 4.2.1.15 kohdan vaatimusten mukaisia.”

10)

Korvataan 4.2.1.2.3 kohta seuraavasti:

”4.2.1.2.3   Reittien merkintä

1)

Esteettömät reitit on merkittävä selkeästi 4.2.1.10 kohdassa määritetyllä näkyvällä opastuksella.

2)

Esteettömistä reiteistä on tiedotettava näkövammaisille kävelypinnalla, jossa on vähintään kohokuvioita ja kontrastiltaan erottuvia merkintöjä. Tätä kohtaa ei sovelleta autojen pysäköintialueille johtaviin esteettömiin reitteihin.

2a)

Jos julkisessa tilassa on useampi kuin yksi tietyntyyppinen palvelu, reitti vähintään yhteen niistä on merkittävä kohokuvioilla ja kontrastiltaan erottuvilla kävelypinnan merkinnöillä.

2b)

Kohokuvioidut kävelypinnan merkinnät voidaan jättää pois, jos reitti on merkitty yksiselitteisesti rakennetuilla tai luonnollisilla elementeillä, kuten reunoilla ja pinnoilla, joita voidaan seurata tunto- ja näköaistin varassa.

3)

Kauko-ohjattuja ääniopasteita tai puhelinsovelluksia käyttäviä teknisiä ratkaisuja voidaan käyttää lisänä tai vaihtoehtona. Jos niitä on tarkoitus käyttää vaihtoehtona, niitä on kohdeltava innovatiivisina ratkaisuina.

4)

Jos laiturille johtavan esteettömän reitin varrella on käsijohteita tai käden ulottuvilla olevia seiniä, niissä on esitettävä lyhyet tiedot (esimerkiksi laiturin numero tai suuntatieto). Tiedot on annettava pistekirjoituksella tai kohokirjaimilla tai -numeroilla. Tiedot on sijoitettava käsijohteeseen tai seinälle 145–165 senttimetrin korkeudelle.”

11)

Korvataan 4.2.1.6 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Jos asemalla on lastenhoitotasoja, vähintään yhden niistä on oltava sellainen, että sitä voivat käyttää sekä mies- että naispuoliset pyörätuolin käyttäjät.”

12)

Muutetaan 4.2.1.8 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Jos asemalla on lipunmyyntitiskejä sekä neuvonta- ja asiakaspalvelupisteitä, vähintään yhden tiskin on sovelluttava pyörätuolin käyttäjille ja pienikokoisille henkilöille ja vähintään yhteen tiskiin on asennettava induktiosilmukkajärjestelmä kuulolaitetta varten.”

b)

Korvataan 4 alakohta seuraavasti:

”4)

Jos asemalla on lipunmyyntiautomaatteja, vähintään yhdessä tällaisessa automaatissa on oltava käyttöliittymä, jota pyörätuolissa istuvat ja pienikokoiset henkilöt ylettyvät käyttämään. Tämä vaatimus koskee kaikkia lipunmyyjiä, joilla on lipunmyyntiautomaatteja asemalla.”

13)

Korvataan 4.2.1.9 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Laiturit tulee valaista lisäyksen A luettelokohdissa [3] ja [4] tarkoitettujen eritelmien mukaisesti.”

14)

Korvataan 4.2.1.10 kohta seuraavasti:

”4.2.1.10   Näköön perustuva tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, painettu tai dynaaminen tiedotus

1)

Seuraavan informaation jakaminen on pakollista:

ohjeet hätätilanteen varalta ja hätätilan aikaiset toimintaohjeet;

varoitus-, kielto- ja määräysmerkit;

lähtevää junaliikennettä koskeva tiedotus;

aseman palvelujen tunnisteet, jos saatavilla, ja kulkureitit näiden palvelujen luo.

2)

Näkyvässä opastuksessa käytettävien kirjasimien, symbolien ja kuvasymbolien on erotuttava värikontrastiltaan taustastaan.

3)

Opasteita on oltava kaikissa paikoissa, joissa matkustajat joutuvat valitsemaan reitin, sekä tasaisin välimatkoin reitin varrella. Merkit, symbolit ja kuvasymbolit on esitettävä yhtenäisesti koko reitin varrella.

4)

Lähtevää junaliikennettä koskevan tiedotuksen (muun muassa määränpää, pysähdyspaikat, laiturin numero ja lähtöaika) on oltava asemalla tarjolla vähintään yhdessä paikassa siten, että se on luettavissa enintään 160 cm:n korkeudelta.

5)

Teksteissä käytettävän kirjaintyypin on oltava helposti luettava.

6)

Kaikkiin turvallisuus-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkkeihin on sisällyttävä kuvasymboli.

7)

Koho-opasteita on asennettava seuraavasti:

WC-tiloihin tiedot toimintaohjeista ja tarvittaessa avun pyytämiseksi;

hisseihin lisäyksen A luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

8)

Numeromuotoiset aikatiedot on esitettävä 24 tunnin periaatteella.

9)

Seuraavat graafiset symbolit ja kuvasymbolit on asennettava yhdessä pyörätuolisymbolin kanssa lisäyksen N mukaisesti:

pyörätuoleille soveltuvia reittejä koskevat suuntatiedot;

osoitus pyörätuolin käyttäjille soveltuvista WC-tiloista ja mahdollisista muista palveluista;

jos laiturilla esitetään tieto junan kokoonpanosta, tieto paikasta, josta pyörätuolin käyttäjille on pääsy junaan.

Näitä symboleja voidaan yhdistää muihin symboleihin (esimerkiksi hissien tai WC-tilojen symboleihin).

10)

Mahdolliset induktiosilmukat on osoitettava lisäyksessä N kuvaillulla merkillä.

11)

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa WC-tiloissa, joissa on kääntyvä käsijohde, on oltava graafinen symboli, jossa käsijohde esitetään sekä alaslasketussa että pystyasennossa.

12)

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin suuntanuolen lisäksi enintään viisi kuvasymbolia.

13)

Näyttölaitteiden on oltava riittävän suuria, jotta niissä voidaan esittää asemien nimet (jotka voivat olla lyhennettyjä) tai sanomien sanat. Jokainen aseman nimi tai sanoman sana on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan. Käsite ”näyttölaite” tulee ymmärtää minä tahansa dynaamisen tiedon esittäjänä.

14)

Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään 6 merkkiä sekunnissa.

15)

Näytöt suunnitellaan suurimmalle katseluetäisyydelle seuraavan kaavan mukaisesti:

lukuetäisyys millimetreissä jaettuna 250:llä = kirjasinkoko (esimerkiksi 10 000 mm / 250 = 40 mm).”

15)

Poistetaan 4.2.1.12. kohdan 5 alakohta.

16)

Korvataan 4.2.1.15 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Laituripolkuja saa käyttää osana portaatonta tai esteetöntä reittiä.”

17)

Korvataan 4.2.2.1.1 kohdan 1 alakohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

vastakkaiseen suuntaan asennetun käytävänpuoleisen istuimen selkänojasta, jossa on kädensija, pystysuuntainen käsijohde tai muita esineitä, joista voi ottaa tukea;

istuimesta katsoen käytävän puolella olevasta käsijohteesta tai väliseinästä.”

18)

Muutetaan 4.2.2.1.2.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut istuimet ja vaunut, joissa ne sijaitsevat, on merkittävä lisäyksen N mukaisilla merkeillä. Istuinten yhteydessä on esitettävä, että muiden matkustajien tulisi tarvittaessa luovuttaa tällaiset istuimet henkilöille, joiden käyttöön ne on tarkoitettu. Tällaisia merkintöjä ei vaadita yksiköiltä, joita on tarkoitus käyttää yksinomaan paikkavarausjärjestelmässä: tämä on ilmoitettava vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE:n 4.2.12 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa.”

b)

Korvataan 7 ja 8 alakohta seuraavasti:

”7)

Jokaisen ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetun istuimen ja sen käyttäjälle varatun tilan on oltava lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukaisia.

8)

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien istuinpinnan on oltava vähintään 450 mm leveä (ks. lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitettu eritelmä).”

19)

Korvataan 4.2.2.1.2.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Samansuuntaisten ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien edessä olevan vapaan tilan on oltava lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

20)

Korvataan 4.2.2.1.2.3 kohta seuraavasti:

”4.2.2.1.2.3   Vastakkaiset istuimet

1)

Vastakkaisten ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien istuinosien etureunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm (ks. lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitettu eritelmä). Etäisyyden tulee olla sama, vaikka toinen vastakkaisista istuimista ei olisi ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettu istuin.

2)

Jos vastakkaiset ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut istuimet on varustettu pöydällä, istuinosan etureunan ja pöydän istuimen puoleisen reunan välissä on oltava vaakasuoraan mitattuna vähintään 230 mm vapaata tilaa (ks. lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitettu eritelmä). Jos toinen vastakkaisista istuimista ei ole ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettu istuin, etäisyys pöytään voi olla pienempi edellyttäen, että istuinosien etureunojen välinen etäisyys on 600 mm. Tämän kohdan vaatimuksia ei sovelleta sivuseiniin asennettuihin pöytiin, joiden pituus ei ulotu ikkunan vieressä olevan istuimen keskiviivan yli.”

21)

Muutetaan 4.2.2.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 4 alakohta seuraavasti:

”4)

Pyörätuolipaikan takareunan ja sen edessä olevan pinnan välillä on oltava pituussuunnassa lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukainen vähimmäisetäisyys.”

b)

Korvataan 8 ja 9 alakohta seuraavasti:

”8)

Pyörätuolipaikalla tai välittömästi sen edessä ei saa olla kiinteitä varusteita, esimerkiksi polkupyöräkoukkuja tai suksitelineitä.

9)

Kunkin pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä on oltava vähintään yksi istuin pyörätuolin käyttäjän matkakumppanille. Tämän istuimen on vastattava mukavuudeltaan muita matkustamon istuimia, ja se voi sijaita käytävän toisella puolella.”

c)

Korvataan 12 alakohta seuraavasti:

”12)

Avunpyyntölaitteen on oltava pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla lisäyksen A luettelokohdassa [9] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

d)

Korvataan 14 alakohta seuraavasti:

”14)

Avunpyyntölaitteen käyttöliittymän on oltava 5.3.2.6 kohdan määritelmän mukainen.”

22)

Korvataan 4.2.2.3.2 kohta seuraavasti:

”4.2.2.3.2   Ulko-ovet

1)

Kaikkien matkustajien käytössä olevien ulko-ovien oviaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm, kun ovi on auki.

2)

Jos junan rakenteellinen nopeus on alle 250 km/h, 2.3 kohdassa määriteltyjen pyörätuolin käyttäjille soveltuvien tasakorkuisten sisäänkäyntien vapaan leveyden on oltava vähintään 1 000 mm, kun ovi on auki.

3)

Kaikki matkustajien käytössä olevat ulko-ovet on merkittävä ulkopuolelta siten, että ne erottuvat värikontrastiltaan vaunun kyljestä.

4)

Pyörätuolille soveltuvien merkittyjen ulko-ovien on oltava lähimpänä merkittyjä pyörätuolipaikkoja sijaitsevat ovet.

5)

Pyörätuolille tarkoitetut ovet on merkittävä selkeästi lisäyksen N mukaisella merkillä.

6)

Ulko-ovien sijainti on osoitettava selkeästi vaunun sisäpuolella käyttämällä ulko-oven viereisessä lattiassa päällystettä, joka eroaa värikontrastiltaan vaunun muusta lattiasta.

7)

Oven käytöstä on ilmoitettava sekä junan sisällä että sen ulkopuolella kuuluvalla ja näkyvällä signaalilla.

8)

Oven käyttösignaalit ovat seuraavat:

(a)

oven lukituksen avautumisesta on ilmoitettava signaalilla, jonka on kestettävä vähintään viisi sekuntia, paitsi jos ovi avataan, jolloin signaali voi lakata kolmen sekunnin jälkeen;

(b)

kun kuljettaja tai muu junan miehistön jäsen avaa oven automaattisesti tai kauko-ohjauksella, oven avautumisesta on ilmoitettava signaalilla, joka kestää vähintään kolme sekuntia hetkestä, jolloin ovi alkaa avautua;

(c)

automaattisesti tai kauko-ohjauksella toimivan oven sulkeutumisesta on ilmoitettava oven sulkeutumisesta ilmoittavalla signaalilla, jonka on aktivoiduttava vähintään kaksi sekuntia ennen kuin ovi alkaa sulkeutua, ja sen on jatkuttava, kunnes ovi on sulkeutunut;

(d)

kun ovi suljetaan paikallisesti (matkustajan tai miehistön jäsenen toimesta), siitä on ilmoitettava oven sulkeutumisesta ilmoittavalla signaalilla, jonka on aktivoiduttava, kun ohjauslaitetta käytetään, ja sen on jatkuttava, kunnes ovi on sulkeutunut.

Kuuluva ja näkyvä oven sulkeutumisesta ilmoittava signaali voidaan jättää pois, kun ovi sulkeutuu muista syistä kuin junan lähdön vuoksi, mikäli käytössä on vaihtoehtoisia keinoja matkustajien ja junan miehistön loukkaantumisriskin vähentämiseksi. Kuuluvien ja näkyvien ovien sulkeutumisesta ilmoittavien signaalien tai vaihtoehtoisten keinojen on oltava hyväksyttäviä kaikissa jäsenvaltioissa.

9)

Junan ulkopuolisille henkilöille tarkoitettu kuuluva oven avautumisesta ilmoittava merkkiääni voidaan jättää pois, jos käytetään oven paikannussignaalia. Oven paikannussignaalin on kuuluttava jatkuvasti, kun oven lukitus on avattu tai ovi voidaan avata, tai molemmissa tapauksissa.

10)

Ovisignaalien äänilähteen on sijaittava lähellä ohjauslaitetta.

Jos ohjauslaitetta ei ole, ovisignaalien äänilähteen on sijaittava lähellä oviaukkoa.

Jos oven sulkeutumissignaaliin käytetään erillistä äänilähdettä, se voi sijaita joko lähellä ohjauslaitetta tai lähellä oviaukoa.

Jos käytetään ulkoista oven paikannussignaalia, sen äänilähteen on sijaittava lähellä ohjauslaitetta ja oven sulkeutumissignaalin äänilähteen on sijaittava lähellä oviaukkoa.

11)

Näkyvien signaalien on näyttävä junan sisä- ja ulkopuolelle, ja ne on sijoitettava niin, että eteisessä oleskelevat matkustajat eivät todennäköisesti peitä niitä. Näkyvien signaalien on oltava lisäyksen A luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän mukaisia.

12)

Matkustajaovien merkkiäänien on oltava lisäyksen G mukaisia.

13)

Ovien aktivoinnin on oltava joko junan miehistön toimesta tapahtuva, puoliautomaattinen (esimerkiksi matkustajan painaessa painiketta) tai automaattinen.

14)

Oven ohjaimen on sijaittava joko oven vieressä tai ovilehdessä.

15)

Ulko-ovien laiturilta käytettävän avausohjaimen keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 200 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan laituritasosta kaikilla laitureilla, joille juna on suunniteltu. Jos juna on suunniteltu yhdelle laiturikorkeudelle, ulko-oven avausohjaimen keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 100 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan laituritasosta.

16)

Sisällä olevan ulko-oven avausohjaimen keskipisteen on oltava vähintään 800 mm:n ja enintään 1 100 mm:n korkeudella mitattuna pystysuoraan vaunun lattiatasosta.”

23)

Korvataan 4.2.2.4 kohta seuraavasti:

”4.2.2.4   Valaistus

Matkustajille tarkoitettujen alueiden keskimääräisen valaistuksen vähimmäisarvojen on oltava lisäyksen A luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän mukaisia. Näiden arvojen yhdenmukaisuuteen liittyviä vaatimuksia ei sovelleta tämän YTE:n noudattamiseen.”

24)

Korvataan 4.2.2.6 kohta seuraavasti:

”4.2.2.6   Kulkuväylät

1)

Kulkuväylän seuraavien osien on oltava kalustoyksikön sisäänkäynnistä alkaen lisäyksen A luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän mukaisia:

kulkuväylä vaunujen läpi;

kulkuväylä yksittäisen junayksikön vaunujen välillä;

kulkuväylä pyörätuolipaikoille, pyörätuolille soveltuville oville ja alueille sekä yöpymistiloihin ja mahdolliseen esteettömään WC:hen.

2)

Vähimmäiskorkeutta ei tarvitse tarkistaa

missään kaksikerroksisten vaunujen osissa;

yksikerroksisten vaunujen ylikuluissa ja ovien alueilla.

Näillä alueilla kulkukorkeus voi olla pienempi rakenteellisista syistä (ulottumat, fyysinen tila).

3)

Pyörätuolipaikan vieressä ja muissa paikoissa, joissa pyörätuolia on voitava kääntää 180 astetta, on oltava kääntymispaikka, jonka halkaisija on vähintään 1 500 mm. Pyörätuolipaikka voi olla osa kääntöympyrää.

4)

Jos pyörätuolin käyttäjän on vaihdettava suuntaa, kummankin käytävän tai käytävän ja oven kulkuväylän leveyden on oltava lisäyksen A luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

25)

Korvataan 4.2.2.7.1 kohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:

”2)

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun näkyvän tiedotuksen on erotuttava värikontrastiltaan taustastaan.

3)

Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa teksteissä käytettävän kirjaintyypin on oltava helposti luettava.”

26)

Korvataan 4.2.2.7.2 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Yhden suunnan esittämiseen saa olla samassa paikassa ja vierekkäin suuntanuolen lisäksi enintään viisi kuvasymbolia.”

27)

Korvataan 4.2.2.7.3 kohta seuraavasti:

”4.2.2.7.3   Näkyvä dynaaminen tiedotus

1)

Määränpää tai reitti on esitettävä junan laiturin puoleisella ulkosivulla vähintään yhden matkustajaoven vieressä vähintään joka toisessa vaunussa.

2)

Tietoja ei tarvitse esittää sellaisten junien ulkosivuilla, jotka liikennöivät järjestelmässä, jossa asemalaitureilla esitetään näkyvää dynaamista tietoa vähintään 50 metrin välein ja määränpäätä tai reittiä koskeva tieto esitetään myös junan etuosassa.

3)

Junan määränpää tai reitti on esitettävä jokaisen vaunun sisäpuolella.

4)

Junan seuraava pysähdyspaikka on esitettävä siten, että tieto voidaan lukea vähintään 51 prosentista matkustajapaikoista jokaisessa vaunussa. Tämä tarkoittaa myös 51:tä prosenttia ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille matkustajille tarkoitetuista istuimista ja kaikista pyörätuolipaikoista.

5)

Näkyvän dynaamisen tiedotuksen järjestelmän on pystyttävä esittämään junan seuraava pysähdyspaikka vähintään kaksi minuuttia ennen junan saapumista kyseiselle asemalle. Jos seuraavalle asemalle on aikataulun mukaan alle kahden minuutin matka, järjestelmän on pystyttävä esittämään tieto seuraavasta asemasta välittömästi sen jälkeen, kun juna lähtee edelliseltä asemalta.

6)

Edellä 4 kohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta vaunuihin, joissa on käytävän varrella olevia enintään kahdeksan istuimen hyttejä. Hytin ulkopuolella käytävällä seisovan henkilön ja pyörätuolipaikalla istuvan matkustajan on kuitenkin voitava nähdä tieto.

7)

Näkyvän dynaamisen tiedotuksen järjestelmä voi esittää seuraavaa pysähdyspaikkaa koskevan tiedon samalla näyttölaitteella kuin tiedon määränpäästä.

8)

Jos järjestelmä on automaattinen, virheelliset tai harhaanjohtavat tiedot on voitava poistaa tai korjata.

9)

Junan sisä- ja ulkopuolella olevien näyttölaitteiden on oltava 10–13 kohdan vaatimusten mukaisia. Näissä kohdissa käsite ”näyttölaite” tulee ymmärtää minä tahansa dynaamisen tiedon esittäjänä.

10)

Jokaisen aseman nimi (joka voi olla lyhennetty) tai sanomien sanat on esitettävä vähintään 2 sekunnin ajan.

11)

Vieritysnäytössä (vaaka- tai pystysuuntaisessa) on esitettävä jokainen kokonainen sana vähintään 2 sekunnin ajan, ja vaakasuuntainen vieritysnopeus saa olla enintään keskimäärin 6 merkkiä sekunnissa.

12)

Merkkien on oltava junan etuosassa ulkopuolella olevissa näyttölaitteissa vähintään 70 mm korkeita ja junan ulko- ja sisäsivuilla olevissa näyttölaitteissa vähintään 35 mm korkeita.

13)

Junan sisällä olevat näyttölaitteet suunnitellaan käyttöalalle, jonka enimmäisetäisyys määritellään taulukossa 5a olevan kaavan mukaisesti.

Taulukko 5a

Liikkuvan kaluston sisällä olevien näyttöjen suurin katseluetäisyys

Lukuetäisyys

Merkkien korkeus

< 8 750 mm

(lukuetäisyys/250) mm

8 750 – 10 000 mm

35 mm

> 10 000 mm

(lukuetäisyys/285) mm”

28)

Muutetaan 4.2.2.8 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Vähintään ensimmäinen ja viimeinen porras on merkittävä värikontrastiltaan erottuvalla kaistaleella, joka kattaa portaiden koko leveyden portaan etureunan etu- ja yläpinnassa ja jonka syvyys on

45–55 mm etupinnassa;

45–75 mm yläpinnassa.”

b)

Korvataan 7 kohdassa olevan taulukon 6 toisen rivin teksti seuraavasti:

”Pyörätuolille soveltuvan ulko-oven, pyörätuolipaikan, pyörätuolille soveltuvan makuuosaston ja esteettömän WC:n väliset käytävät.”

29)

Korvataan 4.2.2.9 kohdan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen käsijohteiden on oltava

pystysuuntaisia käsijohteita, joiden on ulotuttava kaikkien ulko-ovien oviaukoissa ensimmäisen portaan juuresta mitattuna 700 – 1 200 mm:n korkeuteen;

lisäkäsijohteita 800–900 mm:n korkeudella alimmasta käytettävästä portaasta mitattuna ja portaan etureunan suuntaisesti oviaukoissa, joissa on enemmän kuin kaksi porrasta.”

30)

Korvataan 4.2.2.10 kohdan 9 alakohta seuraavasti:

”9)

Edellä 7 ja 8 kohdassa kuvattujen avunpyyntölaitteiden tulee sijaita yöpymistiloissa kahdella eri pystysuoralla pinnalla.”

31)

Korvataan 4.2.2.11.1 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.12 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

laiturin teoreettinen korkeus ja laiturin etäisyys raiteesta, joiden tuloksena vertikaalinen väli (δν+ ) on 230 mm ja horisontaalinen väli (δh ) on 200 mm liikkuvan kaluston ensimmäisen portaan reunan keskiosassa sijaitsevasta pisteestä tasamaalla olevalla suoralla raiteella;

laiturin teoreettinen korkeus ja laiturin etäisyys raiteesta, joiden tuloksena vertikaalinen väli (δν–) on 160 mm ja horisontaalinen väli (δh) on 200 mm liikkuvan kaluston ensimmäisen portaan reunan keskiosassa sijaitsevasta pisteestä tasamaalla olevalla suoralla raiteella.”

32)

Korvataan 4.2.2.11.2 kohdan 7 alakohta seuraavasti:

”7)

Sisäänkäynnillä eteiseen saa olla enintään neljä porrasta, joista yksi voi olla vaunun ulkopuolella.”

33)

Korvataan 4.2.2.12.1 kohdan 3 alakohta ilmauksella ”Ei käytössä”.

34)

Korvataan 4.2.2.12.3 kohta seuraavasti:

”4.2.2.12.3   Junassa oleva pyörätuolihissi

1)

Junassa oleva pyörätuolihissi on vaunun oviaukon lähelle kiinnitetty laite, jonka on katettava suurin korkeusero vaunun lattian ja liikennöitävän asemalaiturin välillä.

2)

Hissin ollessa säilytysasennossaan oviaukon vapaan vähimmäisleveyden on oltava 4.2.2.3.2 kohdan mukainen.

3)

Junassa olevien pyörätuolihissien on oltava 5.3.2.10 kohdan vaatimusten mukaisia.”

35)

Korvataan 4.3.2 kohdan taulukko 11 seuraavasti:

Taulukko 11

Liitäntä liikkuvan kaluston osajärjestelmään

Tämä YTE

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

4.2.2

Matkustajiin liittyvät seikat

4.2.5

Liikkuva kalusto, joka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan paikanvarausjärjestelmässä

4.2.2.1.2.1

Yleiset asiakirjat

4.2.12.2

Laiturien teoreettinen korkeus ja etäisyys raiteesta

4.2.2.11.1

Yleiset asiakirjat

4.2.12.2

Liikuteltava porras ja siltalevy

4.2.2.12.1

Ovien ja vedon välinen turvalukitus

4.2.5.5.7”

36)

Lisätään 4.4 kohdan toiseen alakohtaan virke seuraavasti:

”Seuraavia käyttösääntöjä sovelletaan koko infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmien toimintaan.”

37)

muutetaan 4.4.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”–   Yleistä

Rataverkon haltijalla, asemanhaltijalla tai rautatieyrityksellä on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että kaikilla vammaisilla ja liikkumisesteisillä henkilöillä on mahdollisuus päästä matkustajille tarkoitettuun infrastruktuuriin kaikkina liikennöintiaikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava kaikkien sellaisten rautatieyritysten toimintaohjeiden mukaisia, jotka saattavat tarvittaessa haluta käyttää tiloja (ks. 4.4.2 kohta). Toimintaohjeet pannaan täytäntöön järjestämällä henkilöstölle asianmukaista tietoa, menettelytapoja ja koulutusta. Infrastruktuuria koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa – mutta ei yksinomaan – käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:”

b)

Korvataan kahdeskymmenesviides luetelmakohta seuraavasti:

”Asetuksessa (EU) 2021/782 (*3) on määritetty tilanteet, joissa vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille on tarjottava apua.

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/782, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 1).” "

38)

Korvataan 4.4.2 kohta seuraavasti:

”4.4.2   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

Edellä 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten mukaisesti liikkuvan kaluston osajärjestelmään sovellettavat käyttösäännöt, jotka liittyvät vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteettömyyteen, ovat seuraavat:

4.4.2.1   Yleistä

Rautatieyrityksellä on oltava kirjalliset toimintaohjeet, joilla varmistetaan matkustajien pääsy matkustajille tarkoitettuun liikkuvaan kalustoon kaikkina liikennöintiaikoina tämän YTE:n teknisten vaatimusten mukaisesti. Toimintaohjeiden on lisäksi oltava rataverkon haltijan tai asemanhaltijan toimintaohjeiden (ks. 4.4.1 kohta) mukaisia. Toimintaohjeet pannaan täytäntöön järjestämällä henkilöstölle asianmukaista tietoa, menettelytapoja ja koulutusta. Liikkuvaa kalustoa koskeviin toimintaohjeisiin on sisällyttävä muun muassa – mutta ei yksinomaan – käyttösäännöt seuraavia tilanteita varten:

4.4.2.2   Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien saatavuus ja varaus

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut istuimet voivat olla joko i) varaamattomia tai ii) varattuja (katso 4.2.2.1.2.1 kohdan 2 alakohta). Tapauksessa i) käyttösäännöt on suunnattu muille matkustajille (esimerkiksi opasteen avulla), joita pyydetään jättämään istuimet ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille, joilla on oikeus käyttää tällaisia istuimia, ja luovuttamaan tarvittaessa tällaiset istumapaikat. Tapauksessa ii) rautatieyrityksen on pantava käyttösäännöt täytäntöön varmistaakseen, että lipunvarausjärjestelmä on tasapuolinen vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille. Näillä säännöillä varmistetaan, että ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut istuimet ovat vain vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden varattavissa määrättyyn ajankohtaan asti ennen lähtöä. Tämän jälkeen istuimia voivat varata vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden lisäksi muut matkustajat.

4.4.2.3   Avustajakoirien kuljetus

Käyttösäännöillä on varmistettava, ettei avustajakoiran kanssa matkustavilta vammaisilta tai liikkumisesteisiltä henkilöiltä peritä lisämaksua.

4.4.2.4   Pyörätuolipaikkojen saatavuus ja varaus

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilölle tarkoitettujen istuimien saatavuutta ja varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolipaikkoihin, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti ainoastaan pyörätuolin käyttäjille. Käyttösääntöjen on lisäksi katettava saattajien (muiden kuin vammaisten tai liikkumisesteisten henkilöiden) mahdollisuus istua i) varaamattomalla tai ii) varatulla istumapaikalla pyörätuolipaikan vieressä tai sitä vastapäätä.

4.4.2.5   Pyörätuolin käyttäjille soveltuvan makuuosaston saatavuus ja varaus

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien varausta koskevia sääntöjä sovelletaan myös pyörätuolin käyttäjille soveltuviin makuuosastoihin (ks. 4.2.2.10 kohta). Käyttösäännöissä on kuitenkin estettävä pyörätuolin käyttäjille soveltuvan makuuosaston käyttö ilman varausta (eli sellainen on aina varattava ennalta).

4.4.2.6   Junan miehistön suorittama ulko-ovien aktivointi

On pantava täytäntöön käyttösäännöt, joka koskevat junan miehistön suorittamaa ulko-ovien aktivointia kaikkien matkustajien, myös vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden, turvallisuuden varmistamiseksi (ks. 4.2.2.3.2 kohta).

4.4.2.7   Pyörätuolipaikalla, esteettömässä WC:ssä ja pyörätuolin käyttäjille soveltuvissa makuutiloissa olevat avunpyyntölaitteet

Käyttösäännöillä on varmistettava henkilöstön asianmukainen toiminta, kun avunpyyntölaite aktivoidaan (ks. 4.2.2.2, 4.2.2.5 ja 4.2.2.10 kohta). Asianmukainen toimintatapa voi vaihdella sen mukaan, missä avunpyyntölaite on aktivoitu.

4.4.2.8   Valaistus

Jos jokainen matkustajapaikka on varustettu erillisellä valaisimella, yksikön valaistustasoa voidaan alentaa käytön tyypin mukaan (esimerkiksi yöliikenne, matkustajamukavuus). Lisäyksen A luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän vaatimusten on täytyttävä.

4.4.2.9   Hätätilanteen aikaiset kuuluvat toimintaohjeet

On pantava täytäntöön käyttösäännöt, jotka koskevat kuuluvien toimintaohjeiden antamista matkustajille hätätilanteessa (ks. 4.2.2.7.4 kohta). Näihin sääntöihin on sisällyttävä ohjeiden luonne ja niiden välitystapa.

4.4.2.10   Näkyvä ja kuuluva tiedotus – mainosten valvonta

Reitistä tai verkosta, jolla juna liikennöi, on oltava saatavilla tietoa (rautatieyritys päättää, miten tämä tieto tarjotaan).

Reittitietoihin ei saa yhdistää mainoksia.

Huom. Julkisen liikenteen palveluja koskevaa yleistä tiedotusta ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuna mainontana.

4.4.2.11   Automaattinen tiedotusjärjestelmä – Virheellisen tai harhaanjohtavan tiedotuksen käsikorjaus

On pantava täytäntöön käyttösäännöt, jotka koskevat junan miehistön mahdollisuutta vahvistaa oikeaksi automaattinen tiedotus ja korjata virheellinen automaattinen tiedotus (ks. 4.2.2.7 kohta).

4.4.2.12   Määränpään ja seuraavan pysähdyspaikan ilmoittamista koskevat säännöt

Käyttösäännöillä on varmistettava, että seuraava pysähdyspaikka ilmoitetaan viimeistään kaksi minuuttia ennen saapumista ja että dynaamisen tiedotuksen näyttölaitteet palaavat näyttämään tiedon määränpäästä heti, kun juna on pysähtynyt (ks. 4.2.2.7 kohta).

4.4.2.13   Junan kokoonpanoa koskevat säännöt, joilla mahdollistetaan pyörätuolien junaan pääsyä helpottavien laitteiden käyttö laiturijärjestelyjen mukaan

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot siten, että junaan pääsyä helpottavan laitteen turvallinen toiminta-alue voidaan määritellä junien pysähdyspaikan perusteella.

4.4.2.14   Pyörätuolien junaan pääsyä helpottavien käsikäyttöisten ja koneellisten laitteiden turvallisuus

On pantava täytäntöön käyttösäännöt, jotka koskevat junaan pääsyä helpottavien laitteiden käyttöä junan ja aseman henkilöstön toimesta. Käsikäyttöisten laitteiden käytön on oltava henkilöstölle fyysisesti mahdollisimman vaivatonta. Koneellisia laitteita on voitava hätätilanteessa käyttää turvallisesti, jos virransyöttö katkeaa. Pyörätuolihisseihin asennettujen siirrettävien suojaesteiden käyttöä junan tai aseman henkilöstön toimesta koskeva käyttösääntö on pantava täytäntöön.

Käyttösäännöillä on varmistettava, että junan ja aseman henkilöstö kykenee ottamaan käyttöön, laskemaan, nostamaan ja asettamaan säilytykseen kulkuluiskat turvallisesti.

4.4.2.15   Apu junaan noustaessa ja siitä poistuttaessa

Käyttösäännöillä on varmistettava, että henkilöstö on tietoinen siitä, että vammaiset ja liikkumisesteiset henkilöt saattavat tarvita apua junaan nousemisessa tai siitä poistumisessa, ja että henkilöstö tarjoaa tarvittaessa tällaista apua.

Asetuksessa (EU) 2021/782 on määritetty tilanteet, joissa vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille on tarjottava apua.

4.4.2.16   Laituri – Pyörätuolin junaan pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alue

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan tai asemanhaltijan on yhdessä määritettävä, millä laiturin alueella tai alueilla laitetta pääasiassa käytetään, ja osoitettava sen kelpoisuus. Tämän alueen on oltava yhteensopiva niiden olemassa olevien laitureiden kanssa, joilla juna pääasiassa pysähtyy.

Edellä esitetystä seuraa, että junan pysähdyspaikkaa on joissakin tapauksissa mukautettava tämän vaatimuksen täyttämiseksi.

Käyttösäännöissä on otettava huomioon junien erilaiset kokoonpanot (ks. 4.2.1.12 kohta) siten, että junien pysähdyspaikka voidaan määritellä junaan pääsyä helpottavan laitteen toiminta-alueen perusteella.

4.4.2.17   Hätämenetelmä liikuteltavien portaiden käyttöönottoon

On pantava täytäntöön käyttösäännöt, jotka koskevat siltalevyn käyttöönottoa ja säilytykseen asettamista hätätilanteessa, jos virransyöttö katkeaa.

4.4.2.18   Tämän YTE:n mukaisen ja siitä poikkeavan liikkuvan kaluston yhdistelmien käyttö

Kun junassa on sekä vaatimukset täyttävää että niistä poikkeavaa liikkuvaa kalustoa, on pantava täytäntöön toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että junassa on vähintään kaksi tämän YTE:n mukaista pyörätuolipaikkaa. Jos junassa on WC-tilat, on varmistettava, että pyörätuolin käyttäjillä on pääsy esteettömään WC:hen.

Tällaisten liikkuvan kaluston yhdistelmien osalta on varmistettava asianmukaisilla menettelyillä, että kaikissa vaunuissa on saatavilla näkyvää ja kuuluvaa reittitietoa.

Dynaamisten tiedotusjärjestelmien, pyörätuolipaikkojen, esteettömien WC-tilojen, pyörätuolin käyttäjille soveltuvien yöpymistilojen ja avunpyyntölaitteiden ei tarvitse olla täysin toimivia tällaisissa kokoonpanoissa.

4.4.2.19   Junien muodostaminen tämän YTE:n mukaisista yksittäisistä vaunuista

Kun juna muodostetaan vaunuista, jotka on arvioitu yksitellen 6.2.7 kohdan mukaisesti, on laadittava toimintamenettelyt, joilla varmistetaan, että juna on kokonaisuudessaan tämän YTE:n 4.2 kohdan mukainen.

4.4.2.20   Palvelujen tarjoaminen junissa

Kun matkustajille tarjotaan palveluja tietyllä junan alueella, johon pyörätuolin käyttäjät eivät pääse, on oltava käytössä toiminnalliset välineet sen varmistamiseksi, että

a)

pyörätuolin käyttäjien saatavilla on maksutta apua, jotta he voivat käyttää palvelua; tai

b)

palvelu tarjotaan maksutta pyörätuolin käyttäjille pyörätuolipaikoilla, ellei palvelua ole sen luonteen vuoksi mahdotonta tarjota muualla kuin sen varsinaisessa suorituspaikassa.”

39)

Korvataan 4.4.3 kohta seuraavasti:

”4.4.3   Junaan pääsyä helpottavien laitteiden ja avun tarjoaminen

Rataverkon haltija tai asemanhaltija ja rautatieyritys sopivat junaan pääsyä helpottavien laitteiden tarjoamisesta ja hallinnasta sekä avun ja vaihtoehtoisen kuljetuksen tarjoamisesta asetuksen (EU) 2021/782 mukaisesti ja vahvistavat, mikä osapuoli vastaa junaan pääsyä helpottavien laitteiden käytöstä ja vaihtoehtoisesta kuljetuksesta. Rataverkon haltija (tai asemanhaltija(t)) ja rautatieyritys varmistavat, että niiden sopima vastuunjako on toimivin kokonaisratkaisu.

Tällaisessa sopimuksessa on otettava huomioon 5.3.1.2, 5.3.1.3, 5.3.2.9 ja 5.3.2.10 kohdassa tarkoitettujen junaan pääsyä helpottavien laitteiden käyttöalue.

Tällaisessa sopimuksessa määritellään

a)

aseman laiturit, joilla rataverkon haltijan tai asemanhaltijan on käytettävä junaan pääsyä helpottavaa laitetta, ja liikkuva kalusto, jonka yhteydessä sitä käytetään;

b)

aseman laiturit, joilla rautatieyrityksen on käytettävä junaan pääsyä helpottavaa laitetta, ja liikkuva kalusto, jonka yhteydessä sitä käytetään;

c)

liikkuva kalusto, jossa rautatieyritys vastaa junaan pääsyä helpottavan laitteen tarjoamisesta ja käytöstä, ja aseman laituri, jolla sitä käytetään;

d)

liikkuva kalusto, jossa junaan pääsyä helpottavan laitteen tarjoamisesta vastaa rautatieyritys ja käytöstä rataverkon haltija tai asemanhaltija, ja aseman laiturit, joilla sitä käytetään;

e)

laitureilla sijaitsevien junaan pääsyä helpottavien laitteiden osalta paikka, jossa niitä pääasiassa käytetään, ottaen huomioon, että apuvälineen reunasta pyörätuolin lasku-/nostokohtaan laiturilla on oltava 150 cm vapaata tilaa (ei esteitä);

f)

vaihtoehtoisen kuljetuksen tarjoamistilanteet, joissa

laiturille ei pääse esteetöntä reittiä pitkin, tai

apua ei voida tarjota junaan pääsyä helpottavan laitteen ottamiseksi käyttöön laiturin ja liikkuvan kaluston välillä.”

40)

Kumotaan 4.8 kohta.

41)

Kumotaan 5.1 kohta.

42)

Korvataan 5.3 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”direktiivin 2008/57/EY” ilmaisulla ”direktiivin (EU) 2016/797”.

43)

Poistetaan 5.3.1.1 kohta.

44)

Muutetaan 5.3.1.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Luiskat suunnitellaan ja arvioidaan sellaista käyttöaluetta varten, jonka määrittää korkein pystysuuntainen väli, joka niiden on katettava enimmäisjyrkkyyden ollessa 18 % (10,2°).”

b)

Korvataan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Luiskan pinnan on oltava luistamaton, sen asennon on oltava vakaa ja sen tosiasiallisen vapaan leveyden on oltava vähintään 760 mm.”

45)

Korvataan 5.3.1.3 kohdan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

Hissin kuormatason ja vaunun lattian välisen aukon yli kulkevan siltalevyn asennon on oltava vakaa ja sen leveyden on oltava vähintään 760 mm.”

46)

Lisätään 5.3.2.2 kohtaan 7–9 alakohta seuraavasti:

”7)

Jos ohjauslaitteet oven avaamista ja sulkemista varten sijaitsevat päällekkäin, ylemmän ohjauslaitteen on aina oltava oven avaamista varten.

8)

Automaattisissa ja puoliautomaattisissa ovissa on oltava laitteet, jotka estävät matkustajien jäämisen loukkuun, kun ovia käytetään.

9)

Käsikäyttöisen oven avaamiseen tai sulkemiseen tarvittava voima saa olla enintään 60 N.”

47)

Korvataan 5.3.2.6 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

ilmoitetaan merkillä, jossa on keltainen tausta ja värikontrastiltaan erottuva musta symboli (lisäyksen A luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti). Symbolin on kuvattava kelloa tai puhelinta. Merkki voi olla painikkeen tai kehyksen päällä tai erillisessä symbolikuvassa.”

48)

Poistetaan 5.3.2.7 kohta.

49)

Muutetaan 5.3.2.8 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 2 alakohdassa ilmaisu ”luettelokohdassa 11” ilmaisulla ”luettelokohdassa [11]”.

b)

Korvataan 5 alakohdassa ilmaisu ”luettelokohdassa 11” ilmaisulla ”luettelokohdassa [11]”.

50)

Korvataan 5.3.2.9 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Luiskat suunnitellaan ja arvioidaan sellaista käyttöaluetta varten, jonka määrittää korkein pystysuuntainen väli, joka niiden on katettava enimmäisjyrkkyyden ollessa 18 % (10,2°).”

51)

Korvataan 6.1.1 kohta seuraavasti:

”6.1.1   Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on laadittava direktiivin (EU) 2016/797 9 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan mukainen EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus, ennen kuin yhteentoimivuuden osatekijä saatetaan markkinoille.

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä kyseiselle osatekijälle tämän YTE:n 6.1.2 kohdassa määriteltyjen moduulien mukaisesti.”

52)

Korvataan 6.1.2 kohdan taulukko 15 seuraavasti:

”Taulukko 15

Moduulien yhdistelmä yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevaa EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten

Tämän liitteen kohta

Arvioitavat osatekijät

Moduuli

CA

CA1 tai CA2 (1)

CB + CC

CB + CD

CB + CF

CH (1)

CH1

5.3.1.2, 5.3.1.3

Laiturilla käytettävät luiskat ja hissit

 

X

 

X

X

X

X

5.3.2.1

Oven ohjauslaitteen käyttöliittymä

X

 

X

 

 

X

 

5.3.2.2, 5.3.2.3 ja 5.3.2.4

WC-moduulit

 

X

X

X

 

X

X

5.3.2.5

Lastenhoitotaso

X

 

X

 

 

X

 

5.3.2.6

Avunpyyntölaitteet

X

 

X

 

 

X

 

5.3.2.8–5.3.2.10

Junaan pääsyä helpottavat laitteet

 

X

 

X

X

X

X

53)

Korvataan 6.2.1 kohta seuraavasti:

”6.2.1   EY-tarkastus (yleistä)

Osajärjestelmän EY-tarkastusmenettelyt on kuvattu direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklassa ja liitteessä IV.

EY-tarkastusmenettely on suoritettava kyseiselle osatekijälle tämän YTE:n 6.2.2 kohdassa määriteltyjen moduulien mukaisesti.

Jos hakija osoittaa, että infrastruktuuriosajärjestelmän tai sen osien testit tai tarkastukset ovat samanlaiset tai ovat antaneet hyväksyttävän tuloksen edellisten hakemusten yhteydessä, ilmoitetun laitoksen on otettava kyseiset testit ja tarkastukset huomioon EY-tarkastuksessa.

Infrastruktuuriosajärjestelmän osalta ilmoitetun laitoksen suorittaman tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että YTE:n vaatimukset täyttyvät. Tarkastus suoritetaan silmämääräisenä tarkastuksena; epäselvissä tapauksissa ilmoitettu laitos voi pyytää hakijaa tekemään mittauksia arvojen todentamiseksi. Jos on mahdollista käyttää erilaisia menetelmiä (esimerkiksi kontrastin osalta), käytetään hakijan käyttämää mittausmenetelmää.

Hakijan ja ilmoitetun laitoksen on sovittava hyväksyntäprosessista ja arvioinnin sisällöstä tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.”

54)

Lisätään 6.2.3.3 kohta seuraavasti:

”6.2.3.3   Liikkuvan kaluston osajärjestelmän kontrastin arviointi

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän kontrasti on arvioitava lisäyksen A luettelokohdassa [18] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

55)

Korvataan 6.2.5 ja 6.2.6 kohta seuraavasti:

”6.2.5   Kunnossapidon arviointi

Direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti on hakijan vastuulla laatia tekniset asiakirjat, joihin sisältyy käyttötoimintaan ja kunnossapitoon tarvittava aineisto.

Ilmoitettu laitos tarkastaa ainoastaan, että tämä YTE:n 4.5 kohdan mukainen käyttötoimintaa ja kunnossapitoa varten tarvittava aineisto toimitetaan. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse varmistaa toimitetun aineiston sisältämiä tietoja.

6.2.6   Käyttösääntöjen arviointi

Direktiivin (EU) 2016/798 10 ja 12 artiklan mukaisesti rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden on anoessaan uusia tai tarkistettuja turvallisuustodistuksia tai -lupia osoitettava, että niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmässä noudatetaan tämän YTE:n toimintaa koskevia vaatimuksia.”

56)

Korvataan 6.2.7 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Kun tällaiselle kalustoyksikölle on annettu markkinoille saattamista koskeva lupa, rautatieyrityksen vastuulla on varmistaa junan ja muiden yhteensopivien kalustoyksiköiden kokoonpanon yhteydessä, että tämän YTE:n 4.2 kohtaa noudatetaan junatasolla käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.5 kohdassa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti (junan kokoonpano).”

57)

Korvataan 7.1.1 ja 7.1.2 kohta seuraavasti:

”7.1.1   Uusi infrastruktuuri

Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin uusiin asemiin.

Tätä YTE:ää ei ole pakollista soveltaa uusiin asemiin, joille on jo myönnetty rakennuslupa tai joiden urakkasopimus on jo allekirjoitettu taikka jotka ovat tarjouskilpailun loppuvaiheessa tämän YTE:n voimaantulopäivänä. Tällaisissa tapauksissa tämän YTE:n aiempaa versiota on sovellettava sen määritellyn soveltamisalan mukaisesti. Ilmoitetun laitoksen sertifioiman hakijan on osoitettava, että vaatimukset, jotka koskevat tämän YTE:n eri versioiden osittaista soveltamista tiettyihin aseman osiin, ovat johdonmukaisia.

Jos pitkään matkustajaliikenteelle suljettuna olleita asemia otetaan jälleen käyttöön, tätä voidaan pitää 7.2 kohdan mukaisena uudistamis- tai parantamistoimena.

Aina kun rakennetaan uusi asema, asemanhaltijan tai suunnitteluelimen olisi järjestettävä naapuruston hallinnasta vastaavien elinten kanssa kuulemismenettely, jotta saavutettavuusvaatimukset voitaisiin täyttää mahdollisimman pitkälti aseman lisäksi sen kulkuyhteyksien osalta. Matkakeskusten osalta muita liikenneviranomaisia on kuultava näkökohdista, jotka koskevat kulkuyhteyksiä rautateiden ja muiden liikennemuotojen välillä.

7.1.2   Uusi liikkuva kalusto

1)

Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin liikkuvan kaluston yksiköihin, jotka saatetaan markkinoille 28 päivän syyskuuta 2023 jälkeen, paitsi silloin, kun sovelletaan vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.1.2 kohtaa ”Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin”.

2)

Tämän liitteen, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen 28 päivää syyskuuta 2023, noudattamisen katsotaan vastaavan tämän YTE:n noudattamista, lukuun ottamatta lisäyksessä P lueteltuja YTE:ien muutoksia.

3)

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän ja siihen liittyvien yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvien sääntöjen on oltava vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.3 kohdan mukaiset.”

58)

Korvataan 7.2.1.1.1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Esteettömyystietojen formatointiin ja vaihtoon sovelletaan lisäyksen A luettelokohdissa [21] ja [22] tarkoitettuja eritelmiä.”

59)

Poistetaan 7.2.1.1.3 kohdan viimeinen virke.

60)

Korvataan 7.2.3 kohta seuraavasti:

”7.2.3   Tämän YTE:n soveltaminen käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon tai olemassa olevaan liikkuvan kaluston tyyppiin

1)

Käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon tai olemassa olevaan liikkuvan kaluston tyyppiin tehtävien muutosten hallinnointia koskevien sääntöjen on oltava vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.2 kohdan ja tämän YTE:n lisäyksen F mukaisia.

2)

Ennen 19 päivää heinäkuuta 2010 käytössä olleen tai direktiivin 2008/57/EY mukaisen luvan saaneen olemassa olevan liikkuvan kaluston käyttöalueen laajentamista koskevien sääntöjen on oltava vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE:n 7.1.4 kohdan mukaiset.”

61)

Muutetaan 7.3.2.6 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan jakson ”Suomea koskeva erityistapaus ”P”” toisessa virkkeessä ilmaisu ”luettelokohdassa 14” ilmaisulla ”luettelokohdassa [15]”;

b)

Korvataan jakso ”Espanjaa koskeva erityistapaus ”P” verkolle, jonka raideleveys on 1 668 mm” seuraavasti:

”Espanjaa koskeva erityistapaus ”P”

Kun kyseessä on Espanjan rautateillä 1 435 mm:n raideleveydellä kulkeva liikkuva kalusto, arvojen bq0, δh, δv+ ja δv– on oltava 4.2.2.11.1 kohdassa sekä taulukossa 7 ja 8 määritellyt.

Kun kyseessä on Espanjan rautateillä 1 668 mm:n raideleveydellä kulkeva liikkuva kalusto, ensimmäinen käytettävä porras sijoitetaan tämän YTE:n taulukoissa 23 ja 24 annettavien mittojen mukaisesti raiteen laiturin korkeudesta ja komission asetuksen (EU) N:o 1299/2014 (*4) liitteessä olevassa 7.7.15.1 kohdassa määritellystä aukean tilan ulottumasta riippuen:

Taulukko 23

Espanjaa koskeva erityistapaus – Arvot δh, δν+ ja δν– sekä bq0 tasamaalla olevalla suoralla raiteella, jonka raideleveys on 1 668 mm

Tasamaalla olevalla suoralla raiteella


Portaan sijoittaminen

Raiteen aukean tilan ulottuma

Ulottuma GEC16 tai GEB16

Ulottuma GHE16

Kolmikiskoinen raide

(1)

Laiturin korkeus 760 tai 680 mm

Laiturin korkeus 550 mm

δh mm

Kalustoyksiköt, joiden vaihdettava raideleveys on 1 435 mm tai 1 668 mm

275

275

255

316,5

Kalustoyksiköt, joiden raideleveys on 1 668 mm

200

200

200

241,5

δν+ mm

230

δν– mm

160

bq0

1 725

1 725

1 705

1 766,5


Taulukko 24

Espanjaa koskeva erityistapaus – Arvot δh, δν+ ja δν– sekä bq0 raiteella, jonka kaarresäde on 300 m ja raideleveys 1 668 mm

Raiteella, jonka kaarresäde on 300 m


Portaan sijoittaminen

Raiteen aukean tilan ulottuma

Ulottuma GEC16 tai GEB16

Ulottuma GHE16

Kolmikiskoinen raide (1)

Laiturin korkeus 760 tai 680 mm

Laiturin korkeus 550 mm

δh mm

Kalustoyksiköt, joiden vaihdettava raideleveys on 1 435 mm tai 1 668 mm

365

365

345

406,5

Kalustoyksiköt, joiden raideleveys on 1 668 mm

290

290

290

331,5

δν+ mm

230

δν– mm

160

bq0

1 737,5

1 737,5

1 717,5

1 779

1):

Näitä arvoja on sovellettava, kun yhteinen kisko sijaitsee laituria lähimpänä. Jos se sijaitsee kauimpana laiturista, ensimmäisen käytettävän portaan sijainti soveltuu asiaankuuluviin mittoihin raiteen aukean tilan ulottumasta ja laiturin korkeudesta riippuen, kuten määritellään riveillä, jotka vastaavat 1 668 mm:n raideleveyttä koskevaa tapausta, kun käytössä on kaksi kiskoa.

(*4)  Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).” "

c)

Korvataan jakso ”Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus ”P” kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä tavanomaisessa liikenteessä laitureilla, joiden nimelliskorkeus on 915 mm” seuraavasti:

”Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus ”P” kaikelle liikkuvalle kalustolle, jonka on tarkoitus pysähtyä tavanomaisessa liikenteessä laitureilla, joiden nimelliskorkeus on 915 mm

Matkustajille tarkoitetut portaat on suunniteltava siten, että ne täyttävät tätä tarkoitusta varten ilmoitetuissa kansallisissa teknisissä säännöissä vahvistetut vaatimukset.

62)

Lisätään 7.3.2.7 ja 7.3.2.8 kohta seuraavasti:

”7.3.2.7   Junaan pääsyä helpottavien laitteiden ja avun tarjoaminen (4.4.3 kohta)

Espanjaa koskeva erityistapaus ”P”

Espanjan rataverkossa on mahdollista käyttää junia, joiden suunniteltu ulottuma on kapeampi kuin laiturien asennuksessa huomioon otettu aukean tilan ulottuma (ks. huomautus). Tämä voi aiheuttaa sen, että junan ja laiturin välinen horisontaalinen väli on suurempi. Sen vuoksi rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan tai asemanhaltijan on hallittava riskejä yhteisesti seuraavissa tapauksissa:

a)

kun kyseessä on 1 668 mm:n raideleveydellä kulkeva liikkuva kalusto, jos portaan etureuna on taulukossa 23 (δh = 200 mm) ja taulukossa 24 (δh = 290 mm) määritellyn alueen ulkopuolella;

b)

kun kyseessä on 1 435 mm:n raideleveydellä kolmikiskoisella raiteella kulkeva liikkuva kalusto, jos yhteinen kisko sijaitsee kauimpana laiturista.

Huomautus: Liikkuvan kaluston ulottuma on pienempi kuin aukean tilan ulottuma, jos liikkuvan kaluston ulottuman kinemaattisen vertailuprofiilin puolileveys mitattuna laiturin tasolla on pienempi kuin aukean tilan ulottuman kinemaattisen vertailuprofiilin puolileveys.

7.3.2.8   Esteettömän reitin merkintä (4.2.1.2.3 kohta)

Ranskaa koskeva erityistapaus ”T”

Kohokuvioidut ja kontrastiltaan erottuvat kävelypintojen merkinnät, joilla annetaan tietoa esteettömästä reitistä, voidaan jättää pois pienillä asemilla, jos käytössä on kauko-ohjattuja ääniopasteita.”

63)

Korvataan lisäys A seuraavasti:

”Lisäys A

Standardit, joihin tässä YTE:ssä viitataan

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen standardin kohta

[1]

EN 81-70:2021+A1:2022

Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet – Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset – Osa 70: Hissien esteettömyys henkilöille mukaan lukien vammaiset henkilöt

[1.1]

Hissien mitoitus

4.2.1.2.2 kohdan 5 alakohta

5.3.1, taulukko 3

[1.2]

Koho-opasteet

4.2.1.10 kohdan 7 alakohta

Taulukossa 4 olevat c, h, j ja k kohta

[2]

EN 115-1:2017

Liukuportaiden ja liukukäytävien turvallisuus – Osa 1: Rakenne ja asennus

[2.1]

Liukuportaiden ja liukukäytävien suunnittelu

4.2.1.2.2 kohdan 6 alakohta

5.4.1.2.2, 5.4.1.2.3

5.2.2

[3]

EN 12464-2:2014

Valo ja valaistus – Työkohteiden valaistus – Osa 2: Ulkotilojen työkohteiden valaistus

[3.1]

Laiturien valaistus

4.2.1.9 kohdan 3 alakohta

Taulukko 5.12, paitsi 5.12.16 ja 5.12.19 kohta

[4]

EN 12464-1:2021

Valo ja valaistus – Työkohteiden valaistus – Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus

[4.1]

Laiturien valaistus

4.2.1.9 kohdan 3 alakohta

61.1.2

[5]

EN 60268-16:2020

Äänijärjestelmän laitteisto – Osa 16: Puheen ymmärrettävyyden objektiivinen luokitus puheensiirtoindeksin mukaan

[5.1]

Puheensiirtoindeksi, asemat

4.2.1.11 kohdan 1 alakohta

Liite B

[5.2]

Puheensiirtoindeksi, liikkuva kalusto

4.2.2.7.4 kohdan 5 alakohta

[6]

EN 13272-1:2019

Kiskoliikenne – Joukkoliikennejärjestelmien liikkuvan kaluston sähkövalaistus – Osa 1: Raskas raideliikenne

[6.1]

Liikkuvan kaluston valaistus

4.2.2.4 kohdan 1 alakohta

4.1.2

[6.2]

Valaistuksen vähentäminen (käyttösääntö)

4.4.2.7

4.1.6, 4.1.7

[7]

ISO 3864-1:2011

Graafiset symbolit – Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit – Osa 1: Turvallisuuskilpien ja turvallisuusmerkintöjen suunnitteluperiaatteet

[7.1]

Turvallisuus-, varoitus-, määräys- ja kieltomerkit

4.2.2.7.2 kohdan 1 alakohta

6–11

[8]

EN 15273-1:2013+A1:2016/AC:2017

Kiskoliikenne – Ulottumat – Osa 1: Yleistä – Infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat yhteiset säännöt

[8.1]

Bq0:aa koskeva laskelma

4.2.2.11.1 kohdan 2 alakohta

H.2.2

[9]

EN 16585-1:2017

Kiskoliikenne – Liikkuvan kaluston esteettömyys – Liikkuvan kaluston laitteet ja komponentit – Osa 1: WC-tilat

[9.1]

Esteettömän WC-moduulin arviointi

6.1.3.1

6 luku

[9.2]

Alue, joka on helposti pyörätuolin käyttäjän ulottuvilla

4.2.2.2 kohdan 12 alakohta

Kaavio B.2

[10]

ISO 3864-4:2011

Graafiset symbolit – Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit – Osa 4: Turvallisuusmerkkien materiaalien kolorimetriset ja fotometriset ominaisuudet

[10.1]

Värien määrittely

5.3.2.6 kohdan 1 alakohta

4 luku

[11]

EN 14752:2019+A1:2021

Kiskoliikenne – Liikkuvan kaluston ovijärjestelmät

[11.1]

Junaan pääsyä helpottavan laitteen mekaaninen lujuus

5.3.2.8 kohdan 2 alakohta

4.2.2

[11.2]

Esteentunnistin

5.3.2.8 kohdan 5 alakohta

5.4

[12]

ISO 7000:2019

Laitteissa käytettävät graafiset symbolit – Rekisteröidyt symbolit

[12.1]

Symboli merkille, jolla merkitään pyörätuolille soveltuvat alueet

Lisäyksessä N oleva N.3 kohta

Symboli 0100

[13]

ISO 7001:2007/Amd 4:2017

Graafiset symbolit – Yleisötiedotuksessa käytettävät symbolit

[13.1]

Symboli merkille, jolla merkitään pyörätuolille soveltuvat alueet

Lisäyksessä N oleva N.3 kohta

Symboli PIPF 006

[14]

ETSI EN 301 462 :2000-03

Inhimilliset tekijät;

Symbolit, joilla merkitään kuuroille ja kuulovammaisille henkilöille tarkoitetut televiestintäpalvelut

[14.1]

Symboli merkille, jolla merkitään induktiosilmukat

Lisäyksessä N oleva N.3 kohta

4.3.1.2

[15]

EN 15273-2:2013+A1:2016

Kiskoliikenne – Ulottumat – Osa 2: Seisontajarrun jarrutuskyky

[15.1]

Suomea koskeva erityistapaus

7.3.2.6

Liite F

[16]

EN 16585-2:2017

Kiskoliikenne – Esteettömyys – Liikkuvan kaluston laitteet ja komponentit – Osa 2: Istuma- ja seisomapaikat sekä vaunussa liikkuminen

[16.1]

Ensisijaisesti liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettuja istuimia koskevat piirrokset

4.2.2.1.2.1 kohdan 7 alakohta

4.2.2.1.2.1 kohdan 8 alakohta

Liite A

[16.2]

Samansuuntaiset istuimet

4.2.2.1.2.2 kohdan 1 alakohta

Kaavio A.2

[16.3]

Vastakkaiset istuimet

4.2.2.1.2.3 kohdan 1 alakohta

4.2.2.1.2.3 kohdan 2 alakohta

Kaaviot A.3 ja A.4

[16.4]

Pyörätuolipaikkoja koskevat piirrokset

4.2.2.2 kohdan 4 alakohta

Kaaviot B1–B3

[16.5]

Pyörätuolipaikkoja koskevat piirrokset

Lisäys F

Kaavio 5

[17]

EN 16585-3:2017

Kiskoliikenne – Esteettömyys – Liikkuvan kaluston laitteet ja komponentit – Osa 3: Käytävät ja sisäovet

[17.1]

Kulkuväylä vaunujen läpi

4.2.2.6 kohdan 1 alakohta

Kaavio 2

[17.2]

Kulkuväylä yksittäisen junayksikön vaunujen välillä

4.2.2.6 kohdan 1 alakohta

Kaavio 3

[17.3]

Kulkuväylä pyörätuolille soveltuville alueille

4.2.2.6 kohdan 1 alakohta

Kaavio 5

[17.4]

Pyörätuolin suunnanvaihdoksen mahdollistava kulkuväylän leveys

4.2.2.6 kohdan 4 alakohta

Taulukko 3

[18]

EN 16584-1:2017

Kiskoliikenne – Esteettömyys – Yleiset vaatimukset – Osa 1: Kontrasti (eroavuus)

[18.1]

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän kontrastin arviointi

6.2.3.3

Liitteessä A oleva A.1 kohta

[19]

EN 16584-2:2017

Kiskoliikenne – Esteettömyys – Yleiset vaatimukset –

Osa 2: Tiedotus

[19.1]

Ovien näkyvät signaalit

4.2.2.3.2 kohdan 11 alakohta

5.3.3.2 kohdan g ja h alakohta

[20]

EN 17285:2020

Kiskoliikenne – Akustiikka – Ovien varoitusäänien mittaus

[20.1]

Sisäovien merkkiäänien mittaus

Lisäyksessä G oleva G.4 kohta

5–7

[20.2]

Ulko-ovien merkkiäänien mittaus

Lisäyksessä G oleva G.4 kohta

5–7

[20.3]

Oven paikannussignaalien mittaus

Lisäyksessä G oleva G.4 kohta

5, 7

[21]

CEN/TS 16614-1:2020 Julkinen liikenne – Verkon ja aikataulun vaihto (NeTEx) – Osa 1: Julkisen liikenteen verkkotopologian vaihtoformaatti

[21.1]

Esteettömyystietojen formatointi ja vaihto

7.2.1.1.1

Kaikki

[22]

EN 12896-1:2016 Julkinen liikenne – Referenssitietomalli – Yhteiset käsitteet (Transmodel)

[22.1]

Esteettömyystietojen formatointi ja vaihto

7.2.1.1.1

Kaikki

64)

Korvataan lisäys C seuraavasti:

”Lisäys C

(ei käytössä)

65)

Muutetaan lisäyksessä D oleva taulukko D.1 seuraavasti:

a)

poistetaan rivi ”5.3.1.1 Näyttölaitteet”;

b)

poistetaan rivi ”5.3.2.7 Näyttölaitteet”

66)

Korvataan lisäyksessä E olevat taulukot E.1 ja E.2 seuraavasti:

Taulukko E.1

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi (osajärjestelmä valmistettu ja toimitettu yhtenä kokonaisuutena)

1

2

3

Arvioitavat ominaisuudet

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Rakennusvaihe

Suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus

Tarkastus

Vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden pysäköintimahdollisuudet

X

X

Esteettömät reitit

X

X

Reittien merkintä

X

X

Ovet ja sisäänkäynnit

X

X

Lattiapinnat

X

X

Läpinäkyvät esteet

X

X

WC-tilat

X

X

Kalusteet ja irralliset laitteet

X

X

Lipunmyynti / lipunmyyntitiski tai -automaatti / neuvontatiski / lipuntarkistusautomaatti / kääntöportit / asiakaspalvelupisteet

X

X

Valaistus

X

X

Näkyvä tiedotus: opasteet, kuvasymbolit, dynaaminen tiedotus

X

X

Puhetiedotus

X

X

Laiturin leveys ja reuna

X

X

Laiturin pääty

X

X

Laituripolut asemilla

X

X


Taulukko E.2

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän arviointi (osajärjestelmä valmistettu ja toimitettu sarjatuotantona)

1

2

3

Arvioitavat ominaisuudet

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Tuotantovaihe

Suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus

Tyyppitesti

Rutiinitesti

Istuimet

Yleistä

X

X

 

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut istuimet, yleistä

X

 

 

Samansuuntaiset istuimet

X

X

 

Vastakkaiset istuimet

X

X

 

Pyörätuolipaikat

X

X

 

Ovet

Yleistä

X

X

 

Ulko-ovet

X

X

 

Sisäovet

X

X

 

Valaistus

 

X

 

WC-tilat

X

 

 

Kulkuväylät

X

 

 

Asiakasneuvonta

Yleistä

X

X

 

Opasteet, kuvasymbolit ja koho-opasteet

X

X

 

Näkyvä dynaaminen tiedotus

X

X

 

Kuuluva dynaaminen tiedotus

X

X

 

Tasonvaihdot

X

 

 

Käsijohteet

X

X

 

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

X

X

 

Portaan paikka kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä

Yleiset vaatimukset

X

 

 

Sisään- ja uloskäyntiportaat

X

 

X

Junaan pääsyä helpottavat laitteet

X

X

X”

67)

Korvataan lisäys F seuraavasti:

”Lisäys F

Liikkuvan kaluston uudistaminen tai parantaminen

Osittain uudistetun tai parannetun liikkuvan kaluston on täytettävä tämän YTE:n vaatimukset, mutta tämän YTE:n vaatimusten noudattaminen ei ole pakollista seuraavissa tapauksissa:

Rakenteet

Vaatimusten täyttyminen ei ole pakollista, jos työ edellyttää rakenteellisia muutoksia oviportaaleihin (sisä- tai ulko-oviin), aluskehykseen, törmäyspylväisiin, vaunun runkoon tai vaunujen ristiinmenon estimiin, tai yleisemmin, jos vaunun rakenteen eheys olisi työn vuoksi arvioitava uudelleen.

Istuimet

Istuimien selkänojiin kiinnitettyjä kädensijoja koskevaa 4.2.2.1 kohtaa on noudatettava vain, jos koko vaunun istuinrakenteita uudistetaan tai parannetaan.

Ensisijaisesti liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien ja niitä ympäröivän tilan mittoja koskevaa 4.2.2.1.2 kohtaa on noudatettava vain, jos koko junan istuimien sijoitusta muutetaan ja jos vaatimus voidaan täyttää vähentämättä junan kuljetuskapasiteettia. Tällöin ensisijaisesti liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien lukumäärä on ilmoitettava.

Ensisijaisesti liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien pääntilaa koskevasta vaatimuksesta voi poiketa, jos pääntilaa vähentävä tekijä on matkatavarateline, jonka rakennetta ei muuteta uudistus- tai parannustyön yhteydessä.

Pyörätuolipaikat

Pyörätuolipaikkoja koskevaa vaatimusta on noudatettava vain, jos koko junan istuimien sijoitusta muutetaan. Pyörätuolipaikkaa ei kuitenkaan tarvitse järjestää istuimien sijoituksen muuttamisen yhteydessä, jos sisäänkäyntiä tai kulkuväylää ei voida muuttaa pyörätuolille soveltuvaksi. Käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon luodut pyörätuolipaikat voidaan järjestää lisäyksen A luettelokohdassa [16] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Pyörätuolipaikalle ei tarvitse asentaa avunpyyntölaitetta, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen laite voidaan liittää.

Siirtoistuimen tarjontaa koskevaa vaatimusta on noudatettava vain, kun se ei vaadi olemassa olevan pyörätuolipaikan sijoituksen muuttamista.

Ulko-ovet

Vaatimukset, jotka koskevat ulko-ovien merkintää vaunun sisäpuolella lattiatason kontrastilla, on täytettävä vain, kun lattianpäällystettä uudistetaan tai parannetaan.

Ovien avautumisen ja sulkeutumisen merkkiääniä koskevat vaatimukset on täytettävä vain, kun ovien ohjausjärjestelmää uudistetaan tai parannetaan.

Ovien ohjaimien sijaintia ja valaistusta koskevat vaatimukset on täytettävä kokonaisuudessaan vain, kun ovien ohjausjärjestelmää uudistetaan tai parannetaan tai kun ohjaimet voidaan sijoittaa uudelleen muuttamatta vaunun rakennetta tai ovea. Uudistetut tai parannetut ohjaimet on kuitenkin asennettava mahdollisimman lähelle vaatimustenmukaista sijaintia.

Sisäovet

Sisäovien ohjaimien edellyttämää käyttövoimaa ja sijaintia koskevat vaatimukset on täytettävä vain, jos ovea ja ovimekanismia ja/tai ohjainta parannetaan tai uudistetaan.

Valaistus

Vaatimusta ei tarvitse täyttää, jos voidaan osoittaa, ettei sähköjärjestelmän kapasiteetti riitä kattamaan ylimääräistä kuormitusta tai ettei tällaista valaisua voida toteuttaa tehokkaasti ilman (esimerkiksi oviaukon) rakenteellista muutosta.

WC-tilat

Täydellisesti vaatimustenmukainen esteetön WC on pakollinen vain, kun nykyisiä WC-tiloja uudistetaan tai parannetaan perusteellisesti, kun vaunussa on pyörätuolipaikka ja kun vaatimustenmukaisen esteettömän WC:n rakentaminen ei edellytä vaunun rungon rakenteellista muutosta.

Pyörätuolipaikalle ei tarvitse asentaa avunpyyntölaitetta, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen laite voidaan liittää.

Kulkuväylät

Edellä 4.2.2.6 kohdassa esitetty vaatimus on täytettävä vain, jos koko vaunun istuimien sijoitusta muutetaan ja vaunussa on pyörätuolipaikka.

Peräkkäisten vaunujen välistä ylikulkua koskevat vaatimukset on täytettävä vain, jos ylikulkua uudistetaan tai parannetaan.

Tiedotus

Reittiä koskevasta tiedotuksesta 4.2.2.7 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei tarvitse täyttää uudistus- tai parannustöiden yhteydessä. Uudistus- tai parannusohjelman yhteydessä asennettavan automaattisen reittitiedotusjärjestelmän on kuitenkin täytettävä kyseisessä kohdassa esitetyt vaatimukset.

Muut 4.2.2.7 kohdan vaatimukset on täytettävä, kun merkintöjä tai sisäpintoja uudistetaan tai parannetaan.

Tasonvaihdot

Uudistus- tai parannustöiden yhteydessä ei tarvitse täyttää 4.2.2.8 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Askelmiin on kuitenkin asennettava kontrastiltaan erottuva kaistale, kun niiden pintamateriaaleja uudistetaan tai parannetaan.

Käsijohteet

Edellä 4.2.2.9 kohdassa esitetyt vaatimukset on täytettävä vain, kun nykyisiä käsijohteita uudistetaan tai parannetaan.

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvat yöpymistilat

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvaa yöpymispaikkaa koskeva vaatimus on täytettävä vain, kun nykyisiä yöpymistiloja uudistetaan tai parannetaan.

Pyörätuolin käyttäjille soveltuvaan yöpymistilaan ei tarvitse asentaa avunpyyntölaitetta, jos vaunussa ei ole sähköistä viestintäjärjestelmää, johon tällainen laite voidaan liittää.

Portaan paikka, portaat ja junaan pääsyä helpottavat laitteet

Uudistus- tai parannustöiden yhteydessä ei tarvitse täyttää 4.2.2.11 tai 4.2.2.12 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Mahdollisesti asennettavien liikuteltavien portaiden tai muiden junaan pääsyä helpottavien laitteiden on kuitenkin täytettävä näiden kohtien asiaa koskevat säännökset.

Vaunussa on kuitenkin oltava 4.4.3 kohdan mukainen junaan pääsyä helpottava laite, jos vaunuun luodaan uudistus- tai parannustöiden yhteydessä 4.2.2.3 kohdan mukainen pyörätuolipaikka.

68)

Korvataan lisäys G seuraavasti:

”Lisäys G

Junan ulkopuolella olevat matkustajien käyttämien ovien merkkiäänet

G.1   Määritelmät

Tässä lisäyksessä käytetään seuraavia termejä:

fsignal

=

merkkiäänen taajuus

LS

=

äänenpainetaso mitattuna suurimpana äänitasona LAFmax käyttämällä taajuuspainotusta A ja aikapainotusta F (nopea) mittausjakson aikana

LSmax

=

maximum LAFmax

LSmin

=

minimum LAFmax

LN

=

ympäristön melutaso mitattuna seuraavasti:

a)

taajuusalue kolmen oktaavikaistan energiasumma,

Image 6

jossa

L1

=

Loct.500 Hz

L2

=

Loct.1000 Hz

L3

=

Loct.2000 Hz

b)

äänenpainetaso mitattuna 20 sekunnin energiaekvivalenttitasona (LAeq20 ).

G.2   Oven avautumisen ja sulkeutumisen merkkiäänet

G.2.1   Oven avautumisen merkkiääni

Ominaisuudet

Kahden yhdistetyn äänen hitaasti toistuva äänisignaali (enintään 2 pulssia sekunnissa)

Taajuudet

fsignal1 = 2 200 Hz +/– 100 Hz

fsignal2 =1 760 Hz +/– 100 Hz

Äänenpainetaso

 

Mukautuva äänimerkinantolaite

LS ≥ LN + 5 dB

LSmax = 70 dB (+ 6/– 0)

Kiinteän äänenvoimakkuuden laite

LS = 70 dB (+ 6/– 0)

G.2.2   Oven sulkeutumisen merkkiääni

Ominaisuudet

Nopeasti toistuva äänisignaali (6–10 pulssia sekunnissa)

Taajuus

fsignal = 1 900 Hz +/– 100 Hz

Äänenpainetaso

 

Mukautuva äänimerkinantolaite

LS ≥ LN + 5 dB

LSmax = 70 dB (+ 6/– 0)

Kiinteän äänenvoimakkuuden laite

LS = 70 dB (+ 6/– 0)

G.3   Oven paikannussignaalit

Oven paikannussignaali voi olla yksiääninen (G.3.1 kohdan mukaisesti) tai kaksiääninen (G.3.2 kohdan mukaisesti). Molemman tyyppisten signaalien on oltava hyväksyttäviä kaikissa jäsenvaltioissa.

G.3.1   Yksiääninen signaali

Ominaisuudet

Ääni-intervalli (suorakulmainen), ei voimistuva eikä heikkenevä

signaalin kesto = 5 ms ± 1 ms ”päällä” (puhdas ääni-impulssi)

signaalin aikamalli 3–5 pulssia sekunnissa

Taajuus

fsignal = 630 Hz ± 50 Hz

Äänenpainetaso

Mukautuva äänimerkinantolaite

LS ≥ LN +5 dB

LSmin = 45 dB (+/- 2)

LSmax = 65 dB (+/- 2)

Kiinteän äänenvoimakkuuden laite

LS = 60 dB

G.3.2   Kaksiääninen signaali

Ominaisuudet

Äänien intervalli (signaalin määritys)

100 ms, jolloin äänenpainetaso voimistuu

100 ms, jolloin ensimmäinen ääni kuuluu (550 Hz ± 50 Hz)

100 ms, jolloin äänenpainetaso heikkenee

200 ms, ei ääntä

100 ms, jolloin äänenpainetaso voimistuu

100 ms, jolloin toinen ääni kuuluu (750 Hz ± 50 Hz)

100 ms, jolloin äänenpainetaso heikkenee

900 ms, ei ääntä

signaalin toistumisaika = 1 700 ms

Taajuus

 

fsignal1 = 550 Hz ± 50 Hz

 

fsignal2 = 750 Hz ± 50 Hz

Äänenpainetaso

Mukautuva äänimerkinantolaite

LS ≥ LN + 5 dB

LSmin = 50 dB (+/- 2 dB)

LSmax = 70 dB (+/- 2 dB)

Kiinteän äänenvoimakkuuden laite

LS = 70 dB

G.4   Mikrofonien paikat mittausta suoritettaessa

Mikrofonit on sijoitettava ovien merkkiäänien mittausta varten lisäyksen A luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Eritelmää käytetään myös oven paikannussignaalin mittaavan mikrofonin sijoittamiseen, vaikka oven paikannussignaali ei kuulu eritelmän soveltamisalaan.

Vaatimusten noudattamista osoittavat mittaukset on suoritettava junan kolmen oven kohdalta. Oven on oltava täysin auki oven sulkeutumista koskevaa testiä varten ja täysin suljettu oven avautumista koskevaa testiä varten.

69)

Poistetaan lisäykset H–L.

70)

Korvataan lisäys M seuraavasti:

”Lisäys M

Junassa kuljetettava yhteentoimiva pyörätuoli

M.1   SOVELTAMISALA

Tässä lisäyksessä määritellään junassa kuljetettavan yhteentoimivan pyörätuolin suurimmat sallitut tekniset mitat. Näitä suurimpia sallittuja teknisiä mittoja käytetään liikkuvan kaluston (arkkitehtuuri, rakenne, sijoittelu) ja sen komponenttien (sisäänkäynnit, sisäovet, istuimet, WC-tilat) suunnittelussa ja arvioinnissa. Jos pyörätuolin ominaisuudet ylittävät nämä tekniset mitat, liikkuvan kaluston käyttöolosuhteet voivat huonontua käyttäjän kannalta (esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille soveltuville alueille pääsy ei ole mahdollista). Joidenkin rajojen ylittäminen voi estää käyttäjän pääsyn liikkuvaan kalustoon. Kukin rautatieyritys määrittelee nämä suurimmat sallitut tekniset mitat asetuksen (EU) N:o 454/2011 liitteessä olevan 4.2.6.1 kohdan mukaisesti.

M.2   OMINAISUUDET

Suurimmiksi sallituiksi teknisiksi mitoiksi katsotut arvot ovat seuraavat:

Tärkeimmät mitat

Leveys 700 mm, johon on lisättävä vähintään 50 mm kummallekin puolelle käsiä varten, kun pyörätuolilla liikutaan.

Pituus 1 200 mm, johon on lisättävä 50 mm jalkoja varten.

Pyörät

Pienimmän pyörän on sovelluttava rakoon, joka on leveydeltään 75 mm ja korkeudeltaan 50 mm.

Korkeus

Enintään 1 450 mm, johon sisältyy 95 % miespuolisista käyttäjistä.

Kääntöympyrä

1 500 mm

Paino

Kokonaispaino 300 kg, johon sisältyvät pyörätuoli ja sen käyttäjä (ja mahdolliset matkatavarat), jos kyseessä on sähkökäyttöinen pyörätuoli, jota varten ei tarvita junaan pääsyä helpottavaa laitetta.

Käsikäyttöisen pyörätuolin kokonaispaino on 200 kg, johon sisältyvät pyörätuoli ja sen käyttäjä (ja mahdolliset matkatavarat).

Esteen korkeus, joka voidaan ylittää, ja maavara

Esteen korkeus, joka voidaan ylittää, on (enintään) 50 mm.

Maavara on (vähintään) 60 mm, ja noususuunnan kaltevuus on 10 astetta (17 %) suunnattuna eteenpäin (jalkatuen alla).

Suurin turvallinen kaltevuus, jossa pyörätuoli pysyy paikoillaan

Pyörätuolin on oltava dynaamisesti vakaa kaikkiin suuntiin 6 asteen (10 %) kulmassa.

Pyörätuolin on oltava staattisesti vakaa kaikkiin suuntiin (myös jarrua käytettäessä) 9 asteen (16 %) kulmassa.

71)

Muutetaan lisäys N seuraavasti:

a)

Korvataan N.3 kohta seuraavasti:

”N.3   MERKEISSÄ KÄYTETTÄVÄT SYMBOLIT

Kansainvälinen pyörätuolin merkki

Merkkiin, jolla ilmoitetaan pyörätuolille soveltuvat alueet, sisältyy jonkin lisäyksen A luettelokohdassa [12] tai [13] tarkoitetun eritelmän mukainen symboli.

Induktiosilmukan merkki

Merkkiin, jolla ilmoitetaan induktiosilmukan sijainti, sisältyy lisäyksen A luettelokohdassa [14] tarkoitettujen eritelmien mukainen symboli.

Ensisijaisesti vammaisille ja liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetun istuimen merkki

Merkkiin, jolla ilmoitetaan ensisijaisesti liikkumisesteisille henkilöille tarkoitettujen istuimien sijainti, sisältyvät kuvan N1 mukaiset symbolit.

Kuva N1

Liikkumisesteisille henkilöille ensisijaisesti varattavia istuimia koskevat symbolit

Image 7

b)

Lisätään N.4 kohta seuraavasti:

”N.4   MERKKIEN VÄRI

Tässä lisäyksessä tarkoitettujen erityisten merkintöjen on oltava valkoisia tummansinisellä taustalla. Jos merkit sijoitetaan tummansiniselle levylle, taustan ja symbolin värit voidaan esittää päinvastaisesti (eli tummansininen symboli valkoisella taustalla).”

72)

Lisätään lisäys P seuraavasti:

”Lisäys P

Vaatimusten muutokset ja siirtymäjärjestelyt

Muiden kuin taulukossa P.1 ja taulukossa P.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/772 (*5)) noudattaminen merkitsee tämän 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan YTE:n noudattamista.

Muutokset, joihin sovelletaan seitsemän vuotta kestävää yleistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa P.1 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia 28 päivästä syyskuuta 2030 alkaen.

Taulukossa P.1 luetellut YTE:n vaatimukset eivät vaikuta tuotantovaiheessa oleviin hankkeisiin eivätkä käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon.

Taulukko P.1

Seitsemän vuotta kestävä siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

4.2.2.1.1 kohdan 1 alakohdan a alakohta

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus, jolla täsmennetään kädensijan oikea sijoittaminen

4.2.2.2 kohdan 8 alakohta

4.2.2.2 kohdan 8 alakohta

Vaatimuksen tarkempi sanamuoto

4.2.2.3.2 kohdan 8 alakohta

Kun ovi suljetaan paikallisesti (matkustajan tai miehistön jäsenen toimesta), siitä on ilmoitettava oven sulkeutumisesta ilmoittavalla signaalilla; signaalin on aktivoiduttava, kun ohjauslaitetta käytetään, ja sen on jatkuttava, kunnes ovi on sulkeutunut

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus

4.2.2.3.2 kohdan 11 alakohta

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus

4.2.2.11.1 kohdan 3 alakohta

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.12 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin tulee sisältyä tiedot laiturin teoreettisesta korkeudesta ja laiturin etäisyydestä raiteesta, joiden tuloksena vertikaalinen väli (δν–) on 160 mm ja horisontaalinen väli (δh) on 200 mm liikkuvan kaluston ensimmäisen portaan reunan keskiosassa sijaitsevasta pisteestä tasamaalla olevalla suoralla raiteella

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus

5.3.2.6 kohdan 1 alakohta

5.3.2.6 kohdan 1 alakohta

Annettujen mahdollisuuksien rajoittaminen

5.3.2.8

5.3.2.8

Lisäyksen A luettelokohdassa [11] tarkoitetun eritelmän kehitys

6.2.3.3

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus, joka koskee tiettyä kontrastistandardia

7.3.2.6 Portaan paikka kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä

Espanjaa koskeva erityistapaus ”P”

7.3.2.6 Portaan paikka kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä

Espanjaa koskeva erityistapaus ”P” verkolle, jonka raideleveys on 1 668  mm

Uusi vaatimus, jota sovelletaan kalustoyksiköihin, joiden raideleveys on 1 668 mm

Lisäys G – Ovien avautumisen ja sulkeutumisen merkkiäänet

Lisäys G – Ovien avautumisen ja sulkeutumisen merkkiäänet

Mittausmenetelmän muutos

Muutokset, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä

Taulukossa P.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, tuotantovaiheessa olevien hankkeiden sekä käytössä olevan liikkuvan kaluston on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia taulukossa P.2 vahvistettujen niitä koskevien siirtymäjärjestelyjen mukaisesti 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen.

Taulukko P.2

Erityinen siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

Siirtymäjärjestely

Suunnitteluvaihe ei alkanut

Suunnitteluvaihe alkanut

Tuotantovaihe

Käytössä olevat yksiköt

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen D.2 luettelokohdan [A] 3.2.2 kohtaan

Kohdat, joissa viitataan asiakirjan ERA/ERTMS/033281 V4 3.2.2 kohtaan

Asiakirja ERA/ERTMS/033281 V5 korvaa asiakirjan ERA/ERTMS/033281 V4

Siirtymäjärjestely määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B1”

(*5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/772, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 1300/2014 muuttamisesta esteettömyysinventaarin osalta esteiden yksilöimistä, tietojen käyttäjille antamista sekä esteettömyyden edistymisen seurantaa ja arviointia varten (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 1)."


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).”

(*2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).”

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/782, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 1).”

(*4)  Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).”

(*5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/772, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 1300/2014 muuttamisesta esteettömyysinventaarin osalta esteiden yksilöimistä, tietojen käyttäjille antamista sekä esteettömyyden edistymisen seurantaa ja arviointia varten (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 1).”


(1)  Moduuleja CA1, CA2 tai CH voidaan käyttää vain tuotteisiin, jotka on valmistettu sellaisen suunnittelun perusteella, jota on kehitetty ja käytetty tuotteiden asettamiseksi markkinoille ennen kuin tuotteisiin sovellettiin niitä koskevia asianmukaisia YTE:iä, edellyttäen, että valmistaja osoittaa ilmoitetulle laitokselle, että suunnittelun katselmus ja tyyppitarkastus on tehty aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia; tämä osoittaminen on dokumentoitava ja sen katsotaan muodostavan samantasoisen todisteen kuin moduuli CB tai moduulin CH1 mukainen suunnittelutarkastus.”


LIITE IV

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1301/2014 liite seuraavasti:

1)

Korvataan 2.1 kohdan 2 alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Syöttöasemat: Niiden ensiö on yhdistetty suurjänniteverkkoon, ja niissä jännite muunnetaan junille sopivaksi jännitteeksi ja/tai ajovirran syöttöjärjestelmä muutetaan junille sopivaksi. Syöttöasemien toisio on yhdistetty rautatien ajojohdinjärjestelmään.”

2)

Korvataan 2.1.1 kohta seuraavasti:

”2.1.1   Ajovirran syöttö

1)

Ajovirran syöttöjärjestelmän tavoite on toimittaa jokaiseen junaan virtaa siten, että ne pysyvät suunnitelluissa aikatauluissa.

2)

Ajovirran syöttöjärjestelmän perusparametrit on määritetty 4.2 kohdassa.”

3)

Korvataan 2.1.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Tavoitteena on varmistaa luotettava ja jatkuva sähköenergiansiirto ajovirran syöttöjärjestelmästä liikkuvaan kalustoon. Ajojohtimen ja virroittimen vuorovaikutus on olennainen osa yhteentoimivuutta.”

4)

Korvataan luvussa 3 olevan taulukon rivit 4.2.4 ja 4.2.5 seuraavasti:

”4.2.4

Ajovirran syötön suoritustaso

1.5

2.2.3

4.2.5

Seisontavirta

1.5

2.2.3

–”

5)

Korvataan 4.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.1

(ei käytössä)

6)

Korvataan 4.2.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.2.1   Ajovirran syöttöjärjestelmä:

a)

Jännite ja taajuus (4.2.3)

b)

Ajovirran syöttöjärjestelmän suoritustasoa koskevat parametrit (4.2.4)

c)

Seisontavirta (4.2.5)

d)

Hyötyjarrutus (4.2.6)

e)

Sähköisen suojauksen hallinta (4.2.7)

f)

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä (4.2.8)”

7)

Korvataan 4.2.3 kohta seuraavasti:

”4.2.3   Jännite ja taajuus

Ajovirran syöttöjärjestelmän nimellisjännitteen ja -taajuuden on noudatettava jotakin neljästä seuraavasta järjestelmästä:

(a)

vaihtovirta 25 kV, 50 Hz;

(b)

vaihtovirta 15 kV, 16,7 Hz;

(c)

tasavirta 3 kV;

(d)

tasavirta 1,5 kV.

Sellaisten uusien rataosien osalta, joiden nopeus on yli 250 km/h, käyttöönottosäännöt määritellään 7.1.1 kohdassa.”

8)

Korvataan 4.2.4 kohta seuraavasti:

”4.2.4   Ajovirran syöttöjärjestelmän suoritustaso

Uusien osajärjestelmien osalta tai jos ajovirran syöttöjärjestelmää muutetaan (esimerkiksi siirtyminen tasavirrasta vaihtovirtaan), osajärjestelmän laatuindeksin on oltava lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukainen, jotta junat voivat noudattaa suunniteltua aikataulua.”

9)

Korvataan 4.2.5 kohta seuraavasti:

”4.2.5   Seisontavirta

Ajojohdin on suunniteltava siten, että se kestää vähintään virroitinkohtaiset seisontavirran arvot lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

10)

Korvataan 4.2.6 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Ajovirran syöttöjärjestelmät on suunniteltava siten, että ne mahdollistavat hyötyjarrutuksen käytön lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

11)

Korvataan 4.2.7 kohta seuraavasti:

”4.2.7   Sähköisen suojauksen hallinta

Energiaosajärjestelmän sähköisen suojauksen hallinnan suunnittelussa on täytettävä lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän vaatimukset.”

12)

Korvataan 4.2.8 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Epävakauden välttämiseksi ja sähköjärjestelmän yhteensopivuuden saavuttamiseksi yliaaltojen synnyttämät ylijännitteet on rajoitettava kriittisten arvojen alapuolelle lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

13)

Muutetaan 4.2.9 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohdassa ilmaus ”7.2.3 kohdan” ilmauksella ”7.1.2 kohdan”.

b)

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Ajolangan korkeus ja ajolangan sivuttaispoikkeama sivutuulessa ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat rautatieverkon yhteentoimivuuteen.”

14)

Korvataan 4.2.9.1 kohdan 1–3 alakohta seuraavasti:

”1)

Taulukossa 4.2.9.1 on tietoja ajolangan korkeuden sallituista rajoista.

Taulukko 4.2.9.1

Ajolangan korkeus

Kuvaus

v ≥ 250 (km/h)

v < 250 (km/h)

Ajolangan nimelliskorkeus (mm)

5 080 – 5 300

5 000 – 5 750

Ajolangan vähimmäissuunnittelukorkeus (mm)

5 080

Lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ja valitun raideleveyden mukaan

Ajolangan enimmäissuunnittelukorkeus (mm)

5 300

6 200  (1)

2)

Ajolangan korkeuden ja virroittimen toimintakorkeuden välinen suhde on esitetty lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä.

3)

Ajolangan korkeus tasoristeyksissä on määritettävä kansallisten sääntöjen tai niiden puuttuessa lisäyksen E luettelokohdassa [4] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

15)

Muutetaan 4.2.9.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Ajolangan suurimman sallitun sivuttaispoikkeaman suhteessa raiteen keskikohtaan sivutuulessa on oltava lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

b)

Korvataan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Raideleveysjärjestelmä 1 520 mm:

Jäsenvaltioissa, jotka soveltavat vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.3 kohdan mukaista virroittimen profiilia, ajolangan suurin sallittu sivuttaispoikkeama suhteessa raiteen keskikohtaan sivutuulessa on 500 mm.”

16)

Korvataan 4.2.10 kohta seuraavasti:

”4.2.10   Virroittimen ulottuma

1)

Muu kuin 1 520 mm:n raideleveysjärjestelmä:

Mekaanisen kinemaattisen virroittimen ulottuma määritetään käyttäen tämän YTE:n lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä esitettyä menetelmää ja vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.1 ja 4.2.8.2.9.2.2 kohdassa määriteltyjä virroittimen profiileja.

2)

Raideleveysjärjestelmä 1 520 mm:

Jäsenvaltioissa, jotka soveltavat vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.3 kohdan mukaista virroittimen profiilia, virroittimen sallittu staattinen ulottuma määritellään tämän YTE:n lisäyksessä D.

3)

Mikään energiaosajärjestelmän osa ei saa olla 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetun virroittimen ulottuman sisäpuolella, lukuun ottamatta ajolankaa ja ajolangan ohjainta.”

17)

Korvataan 4.2.11 kohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:

”2)

Lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä määritellään Fm:n vaihteluvälit kullekin ajovirran syöttöjärjestelmälle.

3)

Ajojohtimet on suunniteltava siten, että ne kestävät lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä annetun Fm:n yläsuunnittelurajan.”

18)

Korvataan 4.2.12 kohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:

”2)

S0 on simuloitu tai mitattu ajolangan nousu ajolangan ohjaimessa siten, että vähintään kaksi virroitinta toimii samanaikaisesti Fm:n ylärajalla ajojohtimen suunnittelunopeudella. Kun ajolangan ohjaimen nousu on fyysisesti rajallinen ajojohtimen suunnittelutavan vuoksi, vaadittava tila voidaan pienentää arvoon 1,5S0 (ks. lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitettu eritelmä).

3)

Enimmäisvoima (Fmax) on yleensä vaihteluvälillä Fm plus kolme standardipoikkeamaa σmax; tietyissä paikoissa voi esiintyä suurempia arvoja, jotka on mainittu lisäyksen E luettelokohdassa [3]. Kun on kyse jäykistä laitteista, kuten erotusjaksoista ajojohdinjärjestelmissä, kosketusvoima voi nousta enintään 350 N:iin.”

19)

Korvataan 4.2.13 kohta seuraavasti:

”4.2.13   Ajojohtimen suunnittelussa käytetty virroittimien välinen etäisyys

Ajojohdin on suunniteltava sellaisille junille, joissa kaksi virroitinta toimii samanaikaisesti. Näiden kahden virroittimen kelkkojen keskiviivojen välinen etäisyys on suunniteltava siten, että se on sama tai pienempi kuin lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä määritetyt arvot.”

20)

Korvataan 4.2.14 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Ajolangan sallitut materiaalit ovat kupari ja kupariseos. Ajolangan on vastattava lisäyksen E luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän vaatimuksia.”

21)

Korvataan 4.2.15 kohta seuraavasti:

”4.2.15   Eri vaiheiden väliset erotusjaksot

4.2.15.1   Yleistä

1)

Eri vaiheiden välisten erotusjaksojen suunnittelussa on varmistettava, että junat voivat siirtyä oikosulkematta yhdeltä erotusjaksolta toiselle erotusjaksolle. Ajojohtimen ja yksikön välinen virransyöttö on katkaistava kytkemällä junan pääkatkaisija pois päältä tai muulla vastaavalla tavalla ennen eri vaiheiden välistä erotusjaksoa. Eri vaiheiden väliselle erotusjaksolle pysähtyneen junan uudelleen käynnistämiseksi on varattava asianmukaiset keinot (lyhyttä erotusjaksoa lukuun ottamatta).

2)

Erotusjaksojen kokonaispituus D on määritelty lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä. D:n vapaiden välien laskemisessa on otettava huomioon lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitettu eritelmä ja ajolangan nousu S0.

4.2.15.2   Rataosan nopeus v ≥ 250 km/h

Eri vaiheiden välisten erotusjaksojen suunnittelussa on valittavana kaksi tyyppiä:

a)

eri vaiheiden välinen erotusjakso, jossa pisimpien YTE-yhteensopivien junien kaikki virroittimet ovat erotusjakson sisällä. Erotusjakson kokonaispituuden on oltava vähintään 402 m.

Yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä;

b)

lyhyempi eri vaiheiden välinen erotusjakso, jossa on kolme eristettyä ohiajovaraa lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Erotusjakson kokonaispituus on alle 142 m vapaat välit ja toleranssit mukaan luettuina.

4.2.15.3   Rataosan nopeus v < 250 km/h

Erotusjakso on yleensä suunniteltava siten, että voidaan käyttää lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä kuvattuja ratkaisuja. Jos ehdotetaan vaihtoehtoista ratkaisua, on osoitettava, että kyseinen vaihtoehto on vähintään yhtä luotettava.”

22)

Muutetaan 4.2.16.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen suunnittelussa on varmistettava, että junat voivat siirtyä ilman oikosulkua toisesta ajovirran syöttöjärjestelmästä toiseen peräkkäiseen ajovirran syöttöjärjestelmään.”

b)

Korvataan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Erotusjaksojen kokonaispituus D on määritelty lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetussa eritelmässä. D:n vapaiden välien laskemisessa on otettava huomioon lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitettu eritelmä ja ajolangan nousu S0.”

23)

Muutetaan 4.2.16.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Ajojohtimen ja yksikön välinen virranvaihto on katkaistava kytkemällä junan katkaisija pois päältä tai muulla vastaavalla tavalla ennen eri virransyöttöjärjestelmien välistä erotusjaksoa.”

b)

Korvataan 2 alakohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

Energiaosajärjestelmässä on varauduttava estämään molempien peräkkäisten ajovirran syöttöjärjestelmien oikosulkeminen, mikäli yhden tai useamman junaan asennetun katkaisijan avaaminen epäonnistuu.

c)

Ajolangan korkeuden vaihtelun on koko erotusjakso-osuudella oltava lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen vaatimusten mukainen.”

24)

Korvataan 4.2.16.3 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Jos peräkkäisten ajovirran syöttöjärjestelmien erotusjaksojen yli ajetaan virroittimet alaslaskettuina, erotusjaksot on suunniteltava niin, että virroittimen ollessa vahingossa ylhäällä vältetään kahden ajovirran syöttöjärjestelmän sähköinen yhdistäminen.”

25)

Korvataan 4.2.17 kohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:

”2)

Kaluston ulkopuolisen energiatietojen keruujärjestelmän on otettava vastaan, tallennettava ja siirrettävä kootut energialaskutustiedot niitä vääristämättä lisäyksen E luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

3)

Kaluston ulkopuolisen energiatietojen keruujärjestelmän on tuettava kaikkia vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.8.4 kohdassa määriteltyjä tietojen vaihtoa koskevia vaatimuksia ja lisäyksen E luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä määritettyjä vaatimuksia.”

26)

Korvataan 4.2.18 kohta seuraavasti:

”4.2.18   Sähköiskulta suojaavat menetelmät

Ajojohdinjärjestelmän sähköturvallisuus ja sähköiskuilta suojaaminen on varmistettava noudattamalla lisäyksen E luettelokohdassa [4] tarkoitettua eritelmää, ja henkilöiden turvallisuus on varmistettava vaihtovirtajännitteen raja-arvojen osalta ja tasavirtajännitteen raja-arvojen osalta noudattamalla lisäyksen E luettelokohdassa [4] tarkoitettua eritelmää.”

27)

Muutetaan 4.3.2 kohdassa oleva taulukko seuraavasti:

a)

Korvataan toinen ja kolmas rivi seuraavasti:

”Ajovirran syötön suoritustaso

4.2.4

Suurin ajojohtimesta otettava virta

Tehokerroin

4.2.8.2.4

4.2.8.2.6

Seisontavirta

4.2.5

Suurin virta junan seistessä

4.2.8.2.5”

b)

Korvataan kuudes rivi seuraavasti:

”Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä

4.2.8

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtajärjestelmissä

4.2.8.2.7”

28)

Korvataan 4.3.4 kohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:

”2)

Tiedot siirretään ETCS-ratalaitteen ja ETCS-veturilaitteen osajärjestelmien välillä sekä ETCS-veturilaitteen ja kalustoyksikön virtajärjestelmän välillä. Siirtoliitäntä määritetään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä sekä vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä.

3)

Asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella junan katkaisija kytketään pois päältä, junan huippuvirtaa muutetaan, ajovirran syöttöjärjestelmää vaihdetaan ja virroitinta hallitaan, on välitettävä ETCS:n kautta, jos rataosa on varustettu ETCS:llä ja kyseiset ratalaitteiden toiminnot on toteutettu.”

29)

Korvataan 4.3.5 kohdassa olevan taulukon ensimmäinen rivi seuraavasti:

”Ajovirran syötön suoritustaso

4.2.4

Junan kokoonpano

Reittikirjan laatiminen

4.2.2.5

4.2.1.2.2.1”

30)

Korvataan 5.2.1.6 kohta seuraavasti:

”5.2.1.6   Seisontavirta

Ajojohdin on suunniteltava 4.2.5 kohdan vaatimusten mukaisesti.”

31)

Muutetaan 6.1.4.1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Ajojohtimen suunnittelutapa on arvioitava käyttämällä lisäyksen E luettelokohdassa [8] tarkoitetun eritelmän mukaisesti validoitua simulointityökalua ja lisäyksen E luettelokohdassa [9] tarkoitetun eritelmän mukaisilla mittauksilla.

Jos ajojohtimen suunnittelunopeus on enintään 100 km/h, dynaamisen käyttäytymisen simulointi ja mittaus eivät ole pakollisia.”

b)

Korvataan 3 alakohdan f alakohta seuraavasti:

”f)

Hyväksyttävän mitatun virranoton laadun on oltava 4.2.12 kohdassa asetettujen nousua ja joko keskimääräistä kosketusvoimaa ja standardipoikkeamaa tai valokaariprosenttia koskevien vaatimusten mukainen. On mitattava vähintään kahden ajolangan ohjaimen nousu.”

32)

Korvataan 6.1.4.2 kohta seuraavasti:

”6.1.4.2   Seisontavirran arviointi (ainoastaan tasavirtajärjestelmät)

Tasavirtajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen E luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

33)

Korvataan 6.1.5 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Direktiivin (EU) 2016/797 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa esitetään seuraavat käyttöedellytykset:”

34)

Korvataan 6.2.4.1 kohta seuraavasti:

”6.2.4.1   Jännitteen ja taajuuden arviointi

1)

Hakijan on ainoastaan seuraavissa tapauksissa ilmoitettava teknisissä asiakirjoissa, mikä nimellisjännite on valittu ajovirran syöttöön:

a)

rakennetaan uusi energiaosajärjestelmä;

b)

ajovirran syöttöjärjestelmää muutetaan (esimerkiksi siirtyminen tasavirrasta vaihtovirtaan).

2)

Valittu ajovirran syöttöjärjestelmä on arvioitava suunnitteluvaiheessa tehtävällä asiakirjojen tarkastuksella. Arviointi on tehtävä ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a)

rakennetaan uusi osajärjestelmä;

b)

ajovirran syöttöjärjestelmää muutetaan (esimerkiksi siirtyminen tasavirrasta vaihtovirtaan).”

35)

Lisätään 6.2.4.1a kohta seuraavasti:

”6.2.4.1a   Ajovirran syötön suoritustason arviointi

1)

Hakijan on ilmoitettava

a)

osajärjestelmän osalta 4.2.4 kohdassa määritelty laatuindeksi;

b)

että suunnittelututkimuksen tulos on lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukainen.

2)

Arviointi on tehtävä tarkastamalla ainoastaan, että ilmoitus on laadittu.”

36)

Korvataan 6.2.4.2 kohta seuraavasti:

”6.2.4.2   Hyötyjarrutuksen arviointi

1)

Vaihtovirtaa käyttävien ajovirran syöttöjärjestelmien kiinteiden laitteiden arviointi on osoitettava lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

2)

Tasavirtaa käyttävien ajovirran syöttöjärjestelmien arviointi on osoitettava suunnittelun katselmuksessa.”

37)

Korvataan 6.2.4.3 ja 6.2.4.4 kohta seuraavasti:

”6.2.4.3   Sähköisen suojauksen hallinnan arviointi

Syöttöasemien suunnittelun ja käytön arviointi on osoitettava lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.2.4.4   Yliaaltojen ja dynaamisten ilmiöiden arviointi vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä

1)

Yhteensopivuustutkimus on tehtävä lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

2)

Tämä tutkimus on tehtävä vain, jos ajovirran syöttöjärjestelmässä otetaan käyttöön aktiivisilla puolijohteilla toteutetut suuntaajat.

3)

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttyvätkö lisäyksen E luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän kriteerit.”

38)

Korvataan 6.2.4.5 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Vuorovaikutusparametrien mittaukset on tehtävä lisäyksen E luettelokohdassa [9] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

39)

Korvataan 6.3.1 kohdan 1 alakohdan johdantolause seuraavasti:

”Ilmoitettu laitos voi siihen asti, että tämän YTE:n 5 luvussa lueteltujen yhteentoimivuuden osatekijöiden luetteloa tarkistetaan, myöntää osajärjestelmälle EY-tarkastustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijät eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista EY:n vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:”

40)

Kumotaan 7 luvun ensimmäinen kohta.

41)

Korvataan 7.1–7.3 kohta seuraavasti:

”7.1   Kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma

a)

Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen suunnitelma tämän YTE:n täytäntöön panemiseksi ja otettava tässä yhteydessä huomioon koko unionin rautatiejärjestelmän yhtenäisyys. Suunnitelmaan on sisällyttävä kaikki energiaosajärjestelmän rakentamista, uusimista ja parantamista koskevat hankkeet, ja siinä on varmistettava asteittainen siirtyminen kohtuullisessa ajassa kohti yhteentoimivaa energiaosajärjestelmää, joka on täysin tämän YTE:n mukainen.

b)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koottuja energialaskutustietoja tämän YTE:n 4.2.17 kohdan mukaisesti vaihtamaan kykenevä kaluston ulkopuolinen energiatietojen keruujärjestelmä otetaan käyttöön.

7.1.1   Jännitettä ja taajuutta koskevat käyttöönottosäännöt

Uudet rataosat, joiden nopeus on yli 250 km/h, on varustettava 4.2.3 kohdan a ja b alakohdassa luetellulla vaihtovirtaa käyttävällä virransyöttöjärjestelmällä.

7.1.2   Ajojohtimen rakennetta koskevat käyttöönottosäännöt

7.1.2.1   Käyttöönottosäännöt 1 435 mm:n raideleveysjärjestelmää varten

Ajojohtimen suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat säännöt:

a)

Uusissa energiaosajärjestelmissä, joiden nopeus on yli 250 km/h, on voitava käyttää sekä vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.1 kohdan (1 600 mm) että 4.2.8.2.9.2.2 kohdan (1 950 mm) mukaisia virroittimia.

Jos tämä ei ole mahdollista, ajojohdin on suunniteltava vähintään yhden sellaisen virroittimen käytölle, jonka kelkan rakenne on määritelty vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.1 kohdassa (1 600 mm).

b)

Uudistetuissa tai parannetuissa energiaosajärjestelmissä, joiden nopeus on yli 250 km/h, on voitava käyttää ainakin virroitinta, jonka kelkan rakenne on määritelty vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.1 kohdassa (1 600 mm).

c)

Muut tapaukset: ajojohdin on suunniteltava vähintään yhden sellaisen virroittimen käytölle, jonka kelkan rakenne on määritelty vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2.1 kohdassa (1 600 mm) tai 4.2.8.2.9.2.2 kohdassa (1 950 mm).

7.1.2.2   Muut kuin 1 435 mm:n raideleveysjärjestelmät

Ajojohdin on suunniteltava vähintään yhden sellaisen virroittimen käytölle, jonka kelkan rakenne on määritelty vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.2.9.2 kohdassa.

7.2   Tämän YTE:n soveltaminen uuteen energiaosajärjestelmään

(1)

Uuden energiaosajärjestelmän osalta tämän YTE:n soveltaminen on pakollista.

(2)

’Uudella energiaosajärjestelmällä’ tarkoitetaan energiaosajärjestelmää, joka on otettu käyttöön 28 päivän syyskuuta 2023 jälkeen ja joka luodaan paikkaan, jossa ei ole aiemmin ollut ajovirran syöttöä ja ajojohdinta.

Kaikkien muiden energiaosajärjestelmien katsotaan olevan ’nykyisiä energiaosajärjestelmiä’.

(3)

Seuraavia tilanteita pidetään nykyisen energiaosajärjestelmän parantamisena eikä uusien energiaosajärjestelmien käyttöönottona:

(a)

vanhan radan osan oikaisu;

(b)

ohitusradan rakentaminen;

(c)

yhden tai useamman lisäraiteen rakentaminen vanhalle reitille riippumatta siitä, mikä on alkuperäisten raiteiden ja lisäraiteiden välinen etäisyys.

7.3   Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen energiaosajärjestelmään

7.3.1   Osajärjestelmän suorituskykykriteerit

Edellä 7.2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen tapausten lisäksi parantamisella tarkoitetaan nykyisen energiaosajärjestelmän merkittävää muutostyötä, jonka seurauksena rataosan nopeus kasvaa yli 30 km/h.

7.3.2   YTE:n soveltaminen

Tämän YTE:n noudattaminen on pakollista parannettavan tai uusittavan osajärjestelmän tai sen osien osalta. Rautatiejärjestelmän aikaisemmasta toiminnasta periytyvien ominaisuuspiirteiden vuoksi nykyisen energiaosajärjestelmän tämän YTE:n mukaisuus voidaan saavuttaa parantamalla yhteentoimivuutta asteittain seuraavasti:

(1)

Parannetun energiaosajärjestelmän osalta tämän YTE:n soveltaminen on pakollista, ja sitä on sovellettava parannettuun osajärjestelmään sillä maantieteellisellä alueella, jonka parannus kattaa. Parannuksen maantieteellinen kattavuus on määriteltävä radan kohtien ja kilometrimerkkien perusteella, ja sen on johdettava siihen, että kaikki energiaosajärjestelmän perusparametrit, jotka liittyvät sellaisiin raiteisiin, joita energiaosajärjestelmän parantaminen koskee, ovat vaatimusten mukaisia.

Myös yhden tai useamman lisäraideleveyttä tukevan kiskon lisääminen katsotaan parannukseksi, kun osajärjestelmän suorituskykyvaatimukset täyttyvät 7.3.1 kohdassa kuvatulla tavalla.

(2)

Jos kyseessä on muu muutos kuin energiaosajärjestelmän parantaminen, tämän YTE:n soveltaminen kaikkien sellaisten perusparametrien (ks. 4.2.2 kohta) osalta, joihin muutos vaikuttaa, on pakollista, jos muutos edellyttää uuden EY-tarkastusmenettelyn toteuttamista komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 (*1) mukaisesti. On sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 6 ja 7 artiklassa määriteltyjä säännöksiä.

(3)

Jos kyseessä on muu muutos kuin energiaosajärjestelmän parantaminen ja sellaisten perusparametrien osalta, joihin muutos ei vaikuta, tai jos muutos ei edellytä uutta EY-tarkastusta, tämän YTE:n noudattamisen tason osoittaminen on vapaaehtoista.

(4)

Jos kyseessä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (*2) 2 artiklan 15 kohdassa määritelty korvaamiseen liittyvä merkittävä työ uudistamisen yhteydessä, osajärjestelmän tai sen osien YTE:n vastaiset osat on järjestelmällisesti korvattava YTE:n mukaisilla osilla.

(5)

’Kunnossapidon yhteydessä tapahtuvalla osien vaihtamisella’, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 17 kohdassa, tarkoitetaan osien vaihtamista toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaaviin osiin kunnossapidon yhteydessä. Se on tehtävä tämän YTE:n vaatimusten mukaisesti aina, kun se on kohtuullisesti ja taloudellisesti toteutettavissa, eikä se edellytä EY-tarkastusta.

(6)

Nykyisen energiaosajärjestelmän osalta on sallittua poiketa 4.2.9.2 kohdassa esitetystä vaatimuksesta ajojohtimen suurimman sivuttaispoikkeaman osalta muissa kuin parantamista koskevissa muutostapauksissa, jos rataverkon haltija on toimittanut näyttöä siitä, että YTE:n vaatimukset täyttävä liikkuva kalusto, jossa on YTE:n vaatimukset täyttävä virroitin (kuten tämän YTE:n 7.1.2.1 kohdassa on kuvattu), on jo aiemmin liikennöinyt samalla tavalla suunnitellulla ajojohtimella, joka on asennettu verkkoon siten, että ei ole ilmennyt häiriöitä.

7.3.3   Vanhat rataosat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään

Jos rataverkon haltija haluaa osoittaa olemassa olevan rataosan tämän YTE:n perusparametrien mukaisuuden tason, sen on sovellettava komission suosituksessa 2014/881/EU (*3) kuvattua menettelyä.

7.3.4   Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset

Sovellettavasta reittiyhteensopivuutta koskevasta tarkistusmenettelystä ja käytettävistä energiaosajärjestelmän parametreista säädetään käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n liitteen 4.2.2.5 kohdassa ja lisäyksessä D.1.

(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/250, annettu 12 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 mukaisista rautateiden yhteentoimivuuden osatekijöitä ja osajärjestelmiä koskevien EY-vakuutusten ja -todistusten malleista, raideliikenteen kalustoyksikköjen hyväksyttyä tyyppiä koskevan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen mallista ja osajärjestelmiä koskevista EY-tarkastusmenettelyistä sekä komission asetuksen (EU) N:o 201/2011 kumoamisesta (EUVL L 42, 13.2.2019, s. 9)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44)."

(*3)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520).” "

42)

Muutetaan 7.4.1 kohta seuraavasti:

a)

Kumotaan 1 alakohta.

b)

Korvataan 2 alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Seuraavat erityistapaukset ovat sallittuja tietyissä rataverkoissa. Erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:”

43)

Korvataan 7.4.2.2.1 kohta seuraavasti:

”7.4.2.2.1

(ei käytössä)

44)

Korvataan 7.4.2.6 kohta seuraavasti:

”7.4.2.6

(ei käytössä)

45)

Korvataan 7.4.2.7.1 kohta seuraavasti:

”7.4.2.7.1

(ei käytössä)

46)

Korvataan 7.4.2.8 kohta seuraavasti:

”7.4.2.8

(ei käytössä)

47)

Korvataan 7.4.2.9 kohta seuraavasti:

”7.4.2.9

(ei käytössä)

48)

Korvataan lisäyksessä A olevan taulukon A.1 rivin ”Seisontavirta – 5.2.1.6” neljännessä sarakkeessa ilmaisu ”X” ilmaisulla ”X (ainoastaan tasavirtajärjestelmien osalta)”.

49)

Korvataan lisäyksessä B olevan taulukon B.1 ensimmäisen sarakkeen toinen ja kolmas rivi seuraavasti:

”Ajovirran syötön suoritustaso – 4.2.4

Ainoastaan tasavirtajärjestelmät: Seisontavirta – 4.2.5”

50)

Korvataan lisäys C seuraavasti:

”Lisäys C

(Ei käytössä)

51)

Muutetaan lisäys D seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Lisäys D

Virroittimen staattisen ulottuman määrittäminen (raideleveysjärjestelmä 1 520 mm)

 

b)

Kumotaan D.1 kohta.

c)

Poistetaan D.2 kohdan otsikko.

52)

Korvataan lisäys E seuraavasti:

”Lisäys E

Luettelo viitestandardeista

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Velvoittava standardin kohta

[1]

EN 50388-1:2022

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset ja liikkuva kalusto – Tekniset kriteerit ajovirran syöttöjärjestelmien ja liikkuvan kaluston koordinointiin yhteentoimivuuden saavuttamiseksi – Osa 1: Yleistä

[1.1]

Ajovirran syötön suoritustaso

4.2.4

8.2

[1.2]

Hyötyjarrutus

4.2.6

12.2.2

[1.3]

Sähköisen suojauksen hallinta

4.2.7

11.2, 11.3 kohdan 2 ja 3 alakohta

[1.4]

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä

4.2.8 kohdan 2 alakohta

10.3 – taulukko 6

[1.5]

Ajovirran syötön suoritustason arviointi

6.2.4.1a

8.4

[1.6]

Hyötyjarrutuksen arviointi

6.2.4.2 kohdan 1 alakohta

15.6.2

[1.7]

Sähköisen suojauksen hallinnan arviointi

6.2.4.3

15.5.1.2, 15.5.2.1

[1.8]

Yliaaltojen ja dynaamisten ilmiöiden arviointi vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä

6.2.4.4 kohdan 1 alakohta

10.3

[1.9]

Yliaaltojen ja dynaamisten ilmiöiden arviointi vaihtovirtaa käyttävissä ajovirran syöttöjärjestelmissä

6.2.4.4 kohdan 3 alakohta

10.3

[2]

EN 50367:2020+A1:2022

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset ja liikkuva kalusto – Kriteerit virroittimien ja ajojohtimen välisen teknisen yhteensopivuuden saavuttamiseksi

[2.1]

Seisontavirta

4.2.5

7.2, taulukko 5

[2.2]

Suurin sallittu sivuttaispoikkeama

4.2.9.2 kohdan 1 alakohta

5.2.5

[2.3]

Virroittimen mekaaninen kinemaattinen ulottuma

4.2.10 kohdan 1 alakohta

5.2.2

[2.4]

Keskimääräinen kosketusvoima

4.2.11 kohdan 2 ja 3 alakohta

Taulukko 6

[2.5]

Ajojohtimen suunnittelussa käytetty virroittimien välinen etäisyys

4.2.13

8.2.2, taulukko 9

[2.6]

Eri vaiheiden väliset erotusjaksot – Yleistä – Erotusjakson kokonaispituus D

4.2.15.1 kohdan 2 alakohta

4

[2.7]

Rataosan nopeus v ≥ 250 km/h

4.2.15.2 kohdan a alakohta

Liite A.1.2

[2.8]

Rataosan nopeus v ≥ 250 km/h

4.2.15.2 kohdan b alakohta

Liite A.1.4

[2.9]

Rataosan nopeus v < 250 km/h

4.2.15.3

Liite A.1

[2.10]

Eri virransyöttöjärjestelmien väliset erotusjaksot – Yleistä – Erotusjakson kokonaispituus D

4.2.16.1 kohdan 3 alakohta

4

[2.11]

Seisontavirran arviointi (ainoastaan tasavirtajärjestelmät)

6.1.4.2 kohta

Liite A.3

[3]

EN 50119:2020

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset – Kiskoliikenteen ilmajohtoajojohtimet

[3.1]

Ajolangan vähimmäissuunnittelukorkeus

4.2.9.1 kohdan 1 alakohta

5.10.4

[3.2]

Ajolangan enimmäissuunnittelukorkeus

4.2.9.1 kohdan 1 alakohta (huomautus (1))

Kaavio 3

[3.3]

Suhde virroittimen toimintakorkeuteen

4.2.9.1 kohdan 2 alakohta

Kaavio 3

[3.4]

Dynaaminen käyttäytyminen ja virranoton laatu

4.2.12 kohdan 2 alakohta

5.10.2

[3.5]

Dynaaminen käyttäytyminen ja virranoton laatu

4.2.12 kohdan 3 alakohta

5.2.5.2, taulukko 4

[3.6]

Eri vaiheiden väliset erotusjaksot – D:n vapaiden välien laskeminen

4.2.15.1 kohdan 2 alakohta

5.1.3

[3.7]

Eri virransyöttöjärjestelmien väliset erotusjaksot – Yleistä – D:n vapaiden välien laskeminen

4.2.16.1 kohdan 3 alakohta

5.1.3

[3.8]

Eri virransyöttöjärjestelmien väliset erotusjaksot – Virroittimet ylösnostettuina

4.2.16.2 kohdan 2 alakohta

5.10.3

[4]

EN 50122-1:2022

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset – Sähköturvallisuus, maadoittaminen ja paluuvirtapiiri – Osa 1: Sähköiskulta suojaavat menetelmät

[4.1]

Ajolangan korkeus

4.2.9.1 kohdan 3 alakohta

5.2.5, 5.2.7

[4.2]

Sähköiskulta suojaavat menetelmät

4.2.18

5.1 ja julkisilla alueilla:

5.2.1, 5.2.2 tai

5.3.1–5.3.4

[4.3]

Vaihtovirtajännitteen raja-arvot

4.2.18

9.2.2.2, 9.2.2.4

[4.4]

Tasavirtajännitteen raja-arvot

4.2.18

9.3.2.2, 9.3.2.4

[5]

EN 50149:2012

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset – Sähkövetovoima – Kupariset ja kupariseoksiset uurretut ajolangat

[5.1]

Ajolangan materiaali

4.2.14 kohdan 3 alakohta

4.2 (paitsi viittaus standardin liitteeseen B), 4.3, 4.6–4.8

[6]

EN 50463-3:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 3: Tietojen käsittely

[6.1]

Kaluston ulkopuolinen energiatietojen keruujärjestelmä

4.2.17 kohdan 2 alakohta

4.12

[7]

EN 50463-4:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 4: Viestintä

[7.1]

Kaluston ulkopuolinen energiatietojen keruujärjestelmä

4.2.17 kohdan 3 alakohta

4.3.6, 4.3.7

[8]

EN 50318:2018+A1:2022

Kiskoliikenne – Virranottojärjestelmät – Virroittimen ja ajojohtimen välisen dynaamisen vuorovaikutuksen simuloinnin luotettavuuden toteaminen

[8.1]

Dynaamisen käyttäytymisen ja virranoton laadun arviointi – Simulointityökalu

6.1.4.1 kohdan 1 alakohta

5–11

[9]

EN 50317:2012+A1:2022

Kiskoliikenne – Virranottojärjestelmät – Virroittimen ja ajojohtimen välisen dynaamisen vuorovaikutuksen mittaamisen vaatimukset ja mittausten hyväksyminen

[9.1]

Dynaamisen käyttäytymisen ja virranoton laadun arviointi – Mittaaminen

6.1.4.1 kohdan 1 alakohta

5–9

[9.2]

Dynaamisen käyttäytymisen ja virranoton laadun (osajärjestelmään integroinnin) arviointi

6.2.4.5 kohdan 2 alakohta

5–9

53)

Poistetaan lisäyksessä G olevan taulukon G.1 rivit ”Keskimääräinen käytettävä junakohtainen jännite” ja ”Keskimääräinen käytettävä alueellinen jännite”.


(*1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/250, annettu 12 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 mukaisista rautateiden yhteentoimivuuden osatekijöitä ja osajärjestelmiä koskevien EY-vakuutusten ja -todistusten malleista, raideliikenteen kalustoyksikköjen hyväksyttyä tyyppiä koskevan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen mallista ja osajärjestelmiä koskevista EY-tarkastusmenettelyistä sekä komission asetuksen (EU) N:o 201/2011 kumoamisesta (EUVL L 42, 13.2.2019, s. 9).

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(*3)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520).” ”


(1)  Kun otetaan huomioon toleranssit ja lisäyksen E luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän mukainen ajolangan nousu, ajolangan enimmäiskorkeus on 6 500 mm.


LIITE V

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1302/2014 liite seuraavasti:

1)

Korvataan ilmaisu ”lauseke” ilmaisulla ”kohta”, jollei 2–165 kohdassa toisin mainita.

2)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   JOHDANTO

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE) on eritelmä, joka kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (*1) 2 artiklan 11 kohdassa määritellyn osajärjestelmän tai sen osan.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).” "

3)

Korvataan 1.2 kohta seuraavasti:

”1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tätä YTE:ää sovelletaan unionin rautatiejärjestelmään.”

4)

Korvataan 1.3 kohta seuraavasti:

”1.3   YTE:n sisältö

Direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tämä YTE kattaa liikkuvan kaluston osajärjestelmän ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto”.”

5)

Korvataan 2.1 kohta seuraavasti:

”2.1   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä osana unionin rautatiejärjestelmää

Unionin rautatiejärjestelmä jakaantuu osajärjestelmiin direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II esitetyllä tavalla.

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevalla osajärjestelmällä on liitäntöjä muihin unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin. Näitä liitäntöjä tarkastellaan integroidun, kaikkien kyseeseen tulevien YTE:ien mukaisen järjestelmän puitteissa.

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän lisäksi on olemassa YTE:iä, joissa kuvataan rautatiejärjestelmän erityisiä piirteitä ja jotka koskevat useita osajärjestelmiä.

Liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevia vaatimuksia, jotka on esitetty komission asetuksessa (EU) N:o 1300/2014 (*2) (liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva YTE) ja komission asetuksessa (EU) N:o 1304/2014 (*3) (melua koskeva YTE), ei toisteta tässä YTE:ssä. Niitä sovelletaan osajärjestelmään ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” niiden soveltamisalan ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110)."

(*3)  Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421).” "

6)

Korvataan 2.2.1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)

”Moniajo” on toiminnallinen kokoonpano, joka koostuu yhdestä tai useammasta yksiköstä ja koskee seuraavia tapauksia:

junayksiköt, jotka on suunniteltu siten, että useita tällaisia junayksiköitä (kyseistä arvioitavana olevaa tyyppiä) voidaan liittää yhteen toimimaan yhtenä junana, jota ohjataan yhdestä ohjaamosta;

veturit, jotka on suunniteltu siten, että useita tällaisia vetureita (kyseistä arvioitavana olevaa tyyppiä) voidaan liittää toimimaan yhdessä junassa, jota ohjataan yhdestä ohjaamosta.”

7)

Korvataan 2.2.2 kohdan A alakohdan 2 alakohdan otsikko seuraavasti:

”Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut moottorijunayksiköt”;

8)

Korvataan 2.2.2 kohdan B ja C alakohta seuraavasti:

”B)

Tavaravaunut, mukaan luettuina koko verkkoa varten tarkoitetut matalat kalustoyksiköt ja kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt

Tällaiset kalustoyksiköt eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan. Ne kuuluvat komission asetuksen (EU) N:o 321/2013 (*4) (tavaravaunuja koskeva YTE) soveltamisalaan.

C)

Erityiskalusto

Erityiskalusto, kuten ratatyökoneet, luokitellaan eurooppalaista kalustorekisteriä koskevassa komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/1614 (*5). Ne voidaan ryhmitellä seuraaviin alaryhmiin:

i)

Ratatyökoneet ovat erityisesti radan ja infrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon suunniteltuja kalustoyksikköjä.

ii)

Infrastruktuurin tarkastusvaunut ovat infrastruktuurin kunnon seurantaan käytettäviä kalustoyksikköjä.

iii)

Ympäristökalustoyksiköt ovat kalustoyksikköjä, jotka on suunniteltu raiteen puhdistamiseen ympäristöolosuhteista, kuten lumityökoneet.

iv)

Hälytyskalustoyksiköt ovat kalustoyksikköjä, jotka on suunniteltu tiettyyn hätätilannekäyttöön, kuten evakuointiin, palontorjuntaan ja junien hinaamiseen (mukaan lukien rautatienosturit).

v)

Kaksitieajoneuvot ovat itse vetäviä koneita, jotka pystyvät liikkumaan kiskoilla ja maassa.

Erityiskalustoa voidaan käyttää yhdessä tai useammassa seuraavista tiloista: työskentelytila, siirtotila työmaalla ja liikennöintitila, itse vetävinä tai vedettävinä kalustoyksikköinä.

(*4)  Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1)."

(*5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1614, annettu 25 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 47 artiklassa tarkoitettuja kalustorekistereitä koskevista eritelmistä sekä komission päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta ja kumoamisesta, C/2018/6929 (EUVL L 268, 26.10.2018, s. 53).” "

9)

Korvataan 2.3.1 kohdan B ja C alakohta seuraavasti:

”B)

Tavaravaunut, mukaan luettuina koko verkkoa varten tarkoitetut matalat kalustoyksiköt ja kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt, eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan, mutta niihin sovelletaan tavaravaunuja koskevaa YTE:ää myös silloin, kun ne sisältyvät matkustajajunaan (junan kokoonpano on tässä tapauksessa operatiivinen asia).

Kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu moottoriajoneuvojen kuljettamiseen myös silloin, kun kuljetettavissa moottoriajoneuvoissa on ihmisiä, eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan.

C)

Erityiskalusto

Erityiskalusto kuuluu tämän YTE:n soveltamisalaan, ja erityiskalustoyksiköiden on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia, kun ne ovat liikennöintitilassa ja kun

1)

ne liikkuvat kiskoilla omilla pyörillään (liikennöintitilassa itse vetävänä tai vedettävänä kalustoyksikkönä) ja

2)

ne on suunniteltu ja tarkoitettu niin, että junanilmaisinjärjestelmään kuuluvat ratalaitteet havaitsevat ne.

Luvussa 4 ja lisäyksessä C ratatyökoneille asetetut erityiset vaatimukset koskevat myös infrastruktuurin tarkastusvaunuja, paitsi jos ne on suunniteltu integroitaviksi kiinteään matkustajajunakokoonpanoon, jolloin niitä on pidettävä A alakohdan 3 alakohdassa määriteltyinä muina kuin matkustajia kuljettavina kalustoyksikköinä.

Kaksitieajoneuvot eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan.”

10)

Korvataan 3.1 kohta seuraavasti:

”3.1   Olennaisia vaatimuksia vastaavat liikkuvan kaluston osajärjestelmän elementit

Seuraavassa taulukossa esitetään ne direktiivin (EU) 2016/797 liitteen III mukaisesti määritellyt ja numeroidut liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevat olennaiset vaatimukset, jotka otetaan huomioon 4 luvussa esitetyissä eritelmissä.

Olennaisia vaatimuksia vastaavat liikkuvan kaluston elementit

Huomautus:

Ainoastaan vaatimuksia sisältävät 4.2 kohdan alakohdat luetellaan.

Viitekohta

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän osa

Turvallisuus

Luotettavuus, käytettävyys

Terveys

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Esteettömyys

4.2.2.2.2

Välikytkin

1.1.3

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.2.3

Päätykytkin

1.1.3

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.2.4

Hinauskytkin

 

2.4.2

 

 

2.5.3

 

4.2.2.2.5

Henkilökunnan pääsy kytkemään ja irrottamaan vaunuja

1.1.5

 

2.5.1

 

2.5.3

 

4.2.2.3

Ylikulut

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.2.4

Kalustoyksikön rakenteen lujuus

1.1.3

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.5

Passiivinen turvallisuus

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.6

Nostaminen nosturilla tai tunkilla

 

 

 

 

2.5.3

 

4.2.2.7

Laitteiden kiinnitys vaunun korirakenteeseen

1.1.3

 

 

 

 

 

4.2.2.8

Henkilökunnan kulkuovet ja kuormausovet

1.1.5

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.9

Lasin mekaaniset ominaisuudet

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.2.10

Kuormitustapaukset ja painotettu massa

1.1.3

 

 

 

 

 

4.2.3.1

Ulottumat

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.2.1

Akselipainoa koskeva parametri

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.2.2

Pyöräkuorma

1.1.3

 

 

 

 

 

4.2.3.3.1

Liikkuvan kaluston ominaispiirteet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen junanilmaisinjärjestelmien kanssa

1.1.1

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.3.3.2

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

1.1.1

1.2

 

 

 

 

4.2.3.4.1

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.4.2

Dynaamiset kulkuominaisuudet

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.3.4.2.1

Turvallisen kulun edellyttämät raja-arvot

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.4.2.2

Raiteen kuormituksen raja-arvot

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.4.3

Ekvivalenttinen kartiokkuus

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.4.3.1

Uusien pyörien profiilien suunnittelussa käytettävät arvot

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.4.3.2

Pyöräkerran ekvivalenttisen kartiokkuuden käytönaikaiset arvot

1.1.2

1.2

 

 

2.4.3

 

4.2.3.5.1

Telirungon rakennesuunnittelu

1.1.1

1.1.2

 

 

 

 

 

4.2.3.5.2.1

Pyöräkertojen mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.5.2.2

Pyörien mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

1.1.1

1.1.2

 

 

 

 

 

4.2.3.5.3

Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

1.1.1

1.1.2, 1.1.3

1.2

 

 

1.5

 

4.2.3.6

Pienin kaarresäde

1.1.1

1.1.2

 

 

 

2.4.3

 

4.2.3.7

Kiskonpuhdistajat

1.1.1

 

 

 

 

 

4.2.4.2.1

Jarrutus – Toiminnalliset vaatimukset

1.1.1

2.4.1

2.4.2

 

 

1.5

 

4.2.4.2.2

Jarrutus – Turvallisuusvaatimukset

1.1.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.3

Jarrujärjestelmän tyyppi

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.4.1

Hätäjarrutuksen ohjaus

2.4.1

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.4.2

Käyttöjarrun ohjaus

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.4.3

Suoratoimijarrun ohjaus

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.4.4.4

Dynaamisen jarrun ohjaus

1.1.3

 

 

 

2.3.2

 

4.2.4.4.5

Seisontajarrun ohjaus

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.4.5.1

Jarrutuskyky – Yleiset vaatimukset

1.1.1

2.4.1

2.4.2

 

 

1.5

 

4.2.4.5.2

Hätäjarrutus

1.1.2

2.4.1

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.5.3

Käyttöjarrutus

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.5.4

Lämpökapasiteettiin liittyvät laskelmat

2.4.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.4.5.5

Seisontajarru

2.4.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.4.6.1

Pyörän ja kiskon välisen kitkaprofiilin raja-arvo

2.4.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.6.2

Luistonestojärjestelmä

2.4.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.7

Dynaaminen jarru – Vetojärjestelmään kytketyt jarrujärjestelmät

2.4.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.8.1

Kitkasta riippumaton jarrujärjestelmä – Yleistä

2.4.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.8.2

Magneettinen kiskojarru

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.8.3

Pyörrevirtakiskojarru

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.4.9

Jarrujen tilan ja vikojen ilmaisu

1.1.1

1.2

2.4.2

 

 

 

 

4.2.4.10

Jarruja koskevat vaatimukset junaa hinattaessa

 

2.4.2

 

 

 

 

4.2.5.1

Saniteettijärjestelmät

 

 

 

1.4.1

 

 

4.2.5.2

Kuulutusjärjestelmä

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.5.3

Matkustajan tekemä hälytys

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.5.4

Matkustajille tarkoitetut viestintävälineet

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.5.5

Ulko-ovet: matkustajien pääsy liikkuvaan kalustoon ja pois siitä

2.4.1

 

 

 

2.3.2

 

4.2.5.6

Ulko-ovet: järjestelmän rakenne

1.1.3

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.5.7

Yksikköjen väliset ovet

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.5.8

Sisäilman laatu

 

 

1.3.2

 

 

 

4.2.5.9

Korin sivuikkunat

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.6.1

Ympäristöolosuhteet

 

2.4.2

 

 

 

 

4.2.6.2.1

Junan synnyttämien ilmavirtojen vaikutus laiturilla oleviin matkustajiin ja radan varrella oleviin työntekijöihin

1.1.1

 

1.3.1

 

 

 

4.2.6.2.2

Junan keulan aiheuttama paineisku

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.6.2.3

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.6.2.4

Sivutuuli

1.1.1

 

 

 

 

 

4.2.6.2.5

Aerodynaamiset vaikutukset sepelipohjaisilla radoilla

1.1.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.7.1.1

Ajovalot

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.7.1.2

Etuosan opastinvalot

1.1.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.7.1.3

Loppuopastinvalot

1.1.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.7.1.4

Valojen ohjaus

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.7.2.1

Äänimerkinantolaite – Yleistä

1.1.1

 

 

 

2.4.3

2.6.3

 

4.2.7.2.2

Äänimerkinantolaitteen äänenpainetasot

1.1.1

 

1.3.1

 

 

 

4.2.7.2.3

Suojaus

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.7.2.4

Äänimerkinantolaitteen ohjaus

1.1.1

 

 

 

2.4.3

 

4.2.8.1

Vetokyky

 

 

 

 

2.4.3

2.6.3

2.3.2

 

4.2.8.2

4.2.8.2.1–4.2.8.2.9

Virransyöttö

 

 

 

 

1.5

2.4.3

2.3.2

 

4.2.8.2.10

Junan sähköinen suojaus

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.8.4

Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.9.1.1

Ohjaamo – Yleistä

 

4.2.9.1.2

Sisään- ja uloskäynti

1.1.5

 

 

 

2.4.3

 

4.2.9.1.3

Näkyvyys ulos

1.1.1

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.9.1.4

Ohjaamon tilasuunnittelu

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.9.1.5

Kuljettajan istuin

 

 

1.3.1

 

 

 

4.2.9.1.6

Kuljettajan ohjauspöytä – Ergonomia

1.1.5

 

1.3.1

 

2.3.2

 

4.2.9.1.7

Ilmastointi ja ilmanlaatu

 

 

1.3.1

 

 

 

4.2.9.1.8

Sisävalaistus

 

 

 

 

2.6.3

 

4.2.9.2.1

Tuulilasi – Mekaaniset ominaisuudet

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.9.2.2

Tuulilasi – Optiset ominaisuudet

 

 

 

 

2.4.3

2.3.2

 

4.2.9.2.3

Tuulilasi – Laitteet

 

 

 

 

2.4.3

 

4.2.9.3.1

Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto

1.1.1

 

 

 

2.6.3

 

4.2.9.3.2

Nopeusnäyttö

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.9.3.3

Kuljettajan näyttöyksikkö ja näytöt

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.9.3.4

Hallintalaitteet ja ilmaisimet

1.1.5

 

 

 

 

 

4.2.9.3.5

Merkinnät

 

 

 

 

2.6.3

 

4.2.9.3.6

Vaihtotyötä tekevän henkilökunnan käyttämä kauko-ohjaustoiminto

1.1.1

 

 

 

2.3.2

 

4.2.9.3.7

Raiteilta suistumisen havaitsemisen ja estämisen signaalinkäsittely

1.1.1

1.1.2

 

 

 

 

 

4.2.9.3.7a

Junan raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

1.1.1

1.1.2

 

 

 

 

 

4.2.9.3.8

ETCS-tilojen hallintaa koskevat vaatimukset

1.1.1

 

 

 

1.5

2.3.2

 

4.2.9.3.9

Luiston tila

 

 

 

 

2.3.2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.2.9.4

Junassa olevat työkalut ja kannettavat varusteet

2.4.1

 

 

 

2.4.3

2.6.3

 

4.2.9.5

Miehistön henkilökohtaisten tavaroiden säilytystilat

 

4.2.9.6

Rekisteröintilaite

 

 

 

 

2.4.4

2.3.2

 

4.2.10.2

Paloturvallisuus – Toimet tulipalon estämiseksi

1.1.4

 

1.3.2

1.4.2

 

 

4.2.10.3

Keinot tulipalojen havaitsemiseksi/torjumiseksi

1.1.4

 

 

 

 

 

4.2.10.4

Hätätilanteisiin liittyvät vaatimukset

2.4.1

 

 

 

2.3.2

 

4.2.10.5

Evakuointiin liittyvät vaatimukset

2.4.1

 

 

 

 

 

4.2.11.2

Junan ulkopuolinen puhdistus

 

 

 

 

1.5

 

4.2.11.3

Käymälän tyhjennysjärjestelmän liitin

 

 

 

 

1.5

 

4.2.11.5

Vedentäyttöliitäntä

 

 

 

 

1.5

 

4.2.11.6

Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset

 

 

 

 

1.5

 

4.2.11.7

Polttoaineen täyttölaitteisto

 

 

 

 

1.5

 

4.2.11.8

Junan sisäpuolinen siivous – Virransyöttö

 

 

 

 

2.5.3

 

4.2.12.2

Yleiset asiakirjat

 

 

 

 

1.5

 

4.2.12.3

Kunnossapitoon liittyvät asiakirjat

1.1.1

 

 

 

2.5.1

2.5.2

2.6.1

2.6.2

 

4.2.12.4

Käyttöön liittyvät asiakirjat

1.1.1

 

 

 

2.4.2

2.6.1

2.6.2

 

4.2.12.5

Nostokaavio ja -ohjeet

 

 

 

 

2.5.3

 

4.2.12.6

Pelastustoimiin liittyvät kuvaukset

 

2.4.2

 

 

2.5.3

 

4.2.13

Liitäntävaatimukset, kun junassa on automaattinen junanhallinta

 

 

 

 

1.5

2.3.2

2.4.3”

 

11)

Korvataan 3.2 kohta seuraavasti:

”3.2   Muut kuin tässä YTE:ssä käsitellyt olennaiset vaatimukset

Jotkin direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä III ”yleisiksi vaatimuksiksi” tai ”kunkin osajärjestelmän erityisvaatimuksiksi” luokitellut olennaiset vaatimukset, jotka vaikuttavat liikkuvan kaluston osajärjestelmään, kuuluvat rajoitetusti tämän YTE:n soveltamisalaan.”

12)

Korvataan 4.1.1 kohdan 4 alakohta seuraavasti:

”4)

Jotkin liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka on merkittävä ”hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin” (asiaa koskevan komission päätöksen mukaisesti), esitetään 7.1.2 kohdassa (ks. taulukko 17a). Lisäksi nämä ominaisuudet on mainittava 4.2.12 kohdassa tarkoitetuissa liikkuvaa kalustoa koskevissa teknisissä asiakirjoissa.”

13)

Korvataan 4.1.3 kohdan 3 alakohdan kaksi viimeistä luetelmakohtaa seuraavasti:

”–

Erityiskalusto (ks. 2.2.2 kohdan C alakohta)”

14)

Korvataan 4.2.1.2 kohta seuraavasti:

”4.2.1.2   Avoimet kohdat

Avoimet kohdat luetellaan direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti lisäyksessä I.”

15)

Korvataan 4.2.2.2.3 kohdan b alakohdan b-2 alakohdan 1 ja 2 alakohta seuraavasti:

”1)

Puskimet ja ruuvikytkin on asennettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

2)

Jarrujohtojen ja -letkujen, kytkinten ja kytkinhanojen mitoituksen ja sijoittelun on oltava samassa eritelmässä vahvistettujen vaatimusten mukaiset.”

16)

Korvataan 4.2.2.2.4 kohdan 3 alakohdan a alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”–

jarrujohdot ja kytkinhanat, joiden sivusuuntainen sijoittelu on lisäyksen J-1 luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukainen”;

17)

Korvataan 4.2.2.2.5 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”Tämän vaatimuksen täyttämiseksi 4.2.2.2.3 kohdan b alakohdan mukaisilla UIC-tyypin käsikäyttöisillä kytkinjärjestelmillä varustettujen yksikköjen on täytettävä seuraavat vaatimukset (jotka liittyvät kytkijän tilaan eli ns. Bernin suorakulmioon):

Ruuvikytkimillä ja sivupuskimilla varustetuissa yksiköissä työntekijän käytettävissä olevan tilan on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukainen.

Jos yksikössä on automaattikytkimen ja ruuvikytkimen yhdistelmä, automaattikytkimen pää saa tulla ns. Bernin suorakulmion alueelle vasemmalla puolella silloin, kun automaattikytkimen sijasta käytetään ruuvikytkintä.

Jokaisen puskimen alla on oltava käsiripa. Käsirivan on kestettävä 1,5 kN:n voima.”

18)

Korvataan 4.2.2.4 kohdan 3–5 alakohta seuraavasti:

”3)

Kalustoyksikköjen korin staattisella ja dynaamisella lujuudella (väsymislujuudella) on suuri merkitys haluttaessa varmistaa matkustajien turvallisuus ja kalustoyksikköjen eheys junana liikennöinnin ja vaihtotyön aikana. Siksi jokaisen kalustoyksikön rakenteen on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän vaatimukset, ja tarkastelussa huomioon otettavien liikkuvan kaluston luokkien on vastattava tämän YTE:n soveltamisalalla veturien ja moottorivaunujen osalta luokkaa L ja kaikkien muiden kalustoyksikköjen osalta luokkaa PI tai PII.

4)

Kalustoyksikön korin lujuus voidaan osoittaa laskelmilla ja/tai testeillä tavalla, joka on esitetty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä.

5)

Jos kyseessä on yksikkö, joka on suunniteltu suuremmalle puristusvoimalle kuin lisäyksen J-1 luettelokohdassa [1] mainittuun eritelmään sisältyvien luokkien puristusvoima (joka esitetään 3 kohdassa vähittäisvaatimuksena), tämä eritelmä ei koske ehdotettua teknistä ratkaisua; tällöin puristusvoimaan voidaan soveltaa muita julkisesti saatavilla olevia normatiivisia asiakirjoja.

Tällaisessa tapauksessa ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että vaihtoehtoiset normatiiviset asiakirjat ovat osa teknisesti johdonmukaista säännöstöä, jota voidaan soveltaa kalustoyksikön rakenteen suunnitteluun, rakennukseen ja testaukseen.

Puristusvoiman arvo merkitään 4.2.12 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.”

19)

Korvataan 4.2.2.5 kohta seuraavasti:

”4.2.2.5   Passiivinen turvallisuus

1)

Tässä kohdassa esitetyt vaatimukset koskevat kaikkia yksiköitä lukuun ottamatta ratatyökoneita ja niitä yksiköitä, joita ei ole tarkoitettu käytössä ollessaan kuljettamaan matkustajia tai henkilökuntaa.

2)

Yksiköihin, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 520 mm:n järjestelmässä, voidaan vapaaehtoisesti soveltaa tässä kohdassa esitettyjä passiivista turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Jos hakija päättää soveltaa tässä kohdassa esitettyjä passiivista turvallisuutta koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä se. Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää kyseisten vaatimusten soveltamista.

3)

Vetureihin, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 524 mm:n järjestelmässä, voidaan vapaaehtoisesti soveltaa tässä kohdassa esitettyjä passiivista turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Jos hakija päättää soveltaa tässä kohdassa esitettyjä passiivista turvallisuutta koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä se.

4)

Vaatimukset eivät koske yksiköitä, jotka eivät pysty toimimaan millään jäljempänä esitettävissä törmäystapauksissa käytetyistä nopeuksista.

5)

Passiivisen turvallisuuden tarkoitus on täydentää aktiivista turvallisuutta, kun mitkään muut keinot eivät auta. Tämän vuoksi kalustoyksikköjen mekaanisen rakenteen on törmäyksen sattuessa suojeltava niissä olijoita seuraavin tavoin:

rajoittamalla hidastuvuutta;

säilyttämällä henkiin jäämisen mahdollistava tila ja rakenteellinen eheys tiloissa, jotka on tarkoitettu ihmisille;

pienentämällä päällekkäin kasaantumisen vaaraa;

pienentämällä kiskoilta suistumisen vaaraa;

rajoittamalla radalla olevaan esteeseen törmäämisen seurauksia.

Näiden toiminnallisten vaatimusten täyttämiseksi yksikköjen on täytettävä yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka on määritetty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetun törmäysturvallisuutta koskevan suunnitteluluokan C-I osalta.

Tarkasteluissa on otettava huomioon seuraavat neljä törmäystapausta:

tapaus 1: kahden samanlaisen yksikön päittäin tapahtuva törmäys;

tapaus 2: törmäys päittäin tavaravaunun kanssa;

tapaus 3: yksikön törmäys suureen ajoneuvoon tasoristeyksessä;

tapaus 4: yksikön törmäys matalaan esteeseen (esimerkiksi henkilöautoon tasoristeyksessä, eläimeen tai kiveen).

6)

Edellä olevan 5 kohdan tapaukset on kuvattu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä.

7)

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän vaatimuksia on sovellettava edellä mainittujen viitetörmäystapausten yhteydessä.

8)

Radalla olevaan esteeseen törmäämisen aiheuttamien seurausten rajoittamiseksi veturien, moottorivaunujen, ohjausvaunujen ja junayksikköjen etupää on varustettava esteenraivaajalla. Vaatimukset, joiden mukaisia esteenraivaajien on oltava, on määritelty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä.”

20)

Korvataan 4.2.2.6 kohdan 7–9 alakohta seuraavasti:

”7)

Tunkkia ja nosturia varten olevien nostokohtien geometrian on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [4] tarkoitetun eritelmän mukainen.

8)

Nostokohdat on merkittävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

9)

Rakenteen suunnittelussa on otettava huomioon lisäyksen J-1 luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt kuormitukset; kalustoyksikön korin lujuus voidaan osoittaa laskelmilla tai testeillä tavalla, joka on esitetty samassa lisäyksessä.

Vaihtoehtoisia julkisesti saatavilla olevia normatiivisia asiakirjoja voidaan käyttää edellä 4.2.2.4 kohdassa määritellyin edellytyksin.”

21)

Korvataan 4.2.2.7 kohdan 3 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 12” ilmaisulla ”luettelokohdassa [1]”.

22)

Muutetaan 4.2.2.10 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Seuraavat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [6] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt kuormitustapaukset on määritettävä:

i)

suunnittelumassa poikkeuksellisella hyötykuormalla;

ii)

suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla;

iii)

suunnittelumassa toimintakunnossa;

iv)

toimintamassa normaalilla hyötykuormalla;

v)

toimintamassa toimintakunnossa.”

b)

Korvataan 2 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 13” ilmaisulla ”luettelokohdassa [6]”.

23)

Korvataan 4.2.3.1 kohta seuraavasti:

”4.2.3.1   Ulottumat

1)

Tässä kohdassa käsitellään laskenta- ja tarkistussääntöjä, joilla määritellään liikkuvan kaluston mitat niin, että se voi kulkea yhdellä tai usealla infrastruktuurilla ilman häiriövaaraa.

Yksiköt, jotka on suunniteltu käytettäviksi yhdellä tai useammalla muulla raideleveydellä kuin 1 520 mm:n järjestelmässä:

2)

Hakijan on valittava aiottu vertailuprofiili, alaosien vertailuprofiili mukaan luettuna. Vertailuprofiili on kirjattava 4.2.12 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin.

3)

Yksikön yhdenmukaisuus aiotun vertailuprofiilin kanssa on osoitettava jollakin lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä määritellyllä menetelmällä.

4)

Jos yksikön ilmoitetaan olevan yhdenmukainen yhden tai useamman vertailuprofiilin (G1, GA, GB, GC tai DE3) kanssa – alaosaan liittyvät vertailuprofiilit GI1, GI2 tai GI3 mukaan luettuina – lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä esitetyllä tavalla, yhdenmukaisuus on selvitettävä kinemaattisella menetelmällä, joka esitetään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä.

Yhdenmukaisuus yhden tai useamman vertailuprofiilin kanssa on kirjattava 4.2.12 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin.

5)

Sähkökäyttöisissä yksiköissä virroittimen ulottuma on todennettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisilla laskelmilla sen varmistamiseksi, että virroittimen ulottuma on komission asetuksen (EU) N:o 1301/2014 (*6) (energiaa koskeva YTE), lisäyksen D mukaisesti määritetyn mekaanisen kinemaattisen virroittimen ulottuman mukainen ja riippuu valitun virroittimen kelkan rakenteesta: molemmat sallitut vaihtoehdot on määritelty 4.2.8.2.9.2 kohdassa.

Virransyötön jännite otetaan huomioon infrastruktuurin ulottumassa, jotta varmistetaan virroittimen ja kiinteiden ratalaitteiden väliset asianmukaiset eristysvälit.

6)

Virroittimen huojunta, joka on määritelty energiaa koskevan YTE:n 4.2.10 kohdassa ja jota käytetään mekaanisen kinemaattisen ulottuman laskemisessa, on perusteltava laskelmilla tai mittauksilla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetussa eritelmässä esitetyllä tavalla.

Yksiköt, jotka on suunniteltu käytettäväksi 1 520 mm:n järjestelmän raideleveydellä:

7)

Kalustoyksikön staattisen profiilin on oltava kalustoyksikön ulottuman ”T” sisällä; infrastruktuurin vertailuprofiili on ”S”-ulottuma. Tämä profiili määritetään lisäyksessä B.

8)

Sähkökäyttöisissä yksiköissä virroittimen ulottuma on todennettava laskelmilla sen varmistamiseksi, että virroittimen ulottuma on energia-YTE:n lisäyksen D mukaisesti määritetyn mekaanisen staattisen virroittimen ulottuman mukainen; valitun virroittimen kelkan rakenne on otettava huomioon: sallitut vaihtoehdot on määritelty 4.2.8.2.9.2 kohdassa.

(*6)  Komission asetus (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179).” "

24)

Korvataan 4.2.3.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.3.2.1   Akselipainoa koskeva parametri

1)

Akselipaino on yksikön ja infrastruktuurin välinen liitäntäparametri yhdessä akselivälin, yksikön pituuden ja yksikölle kyseisellä rataosalla suurimman sallitun nopeuden kanssa.

Komission asetuksen (EU) N:o 1299/2014 (*7) (infrastruktuuria koskeva YTE) 4.2.1 kohdassa määritetyn infrastruktuurin tavoitejärjestelmän osalta akselipaino on suorituskykyparametri, joka määräytyy rataosan liikennekoodin mukaan.

2)

Seuraavien infrastruktuurin ja yksikön välisinä liitäntöinä käytettävien ominaisuuksien on sisällyttävä 4.2.12.2 kohdassa tarkoitettuihin yksikön arvioinnissa käytettäviin yleisiin asiakirjoihin:

massa akselia kohden (jokaiselle akselille) kaikille kuormitustapauksille (siten kuin ne on määritelty ja edellytetty sisällytettäviksi asiakirjoihin 4.2.2.10 kohdassa);

akselien sijainti yksikössä (akseliväli);

yksikön pituus;

suurin rakenteellinen nopeus (joka on mainittava asiakirjoissa 4.2.8.1.2 kohdan mukaisesti);

lisäyksen J-1 luettelokohdassa [10] tarkoitetun eritelmän mukaisesti tehdystä yksikön luokittelusta saatava EN-rataluokka.

2a)

Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustettujen matkustajajunien sekä matkustajavaunujen ja muiden vastaavien vaunujen osalta on aina dokumentoitava EN-rataluokka, josta käy ilmi hyötykuorman vakioarvo seisoma-alueilla kilogrammoina neliömetriä kohden, kuten lisäyksen J-1 luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä on määritelty.

2b)

Jos tiettyä hyötykuorman arvoa seisoma-alueilla käytetään 4.2.2.10 kohdan 1 ja 2 alakohdan mukaisesti kuormitustapauksen ”suunnittelumassa poikkeuksellisella hyötykuormalla” määrittämiseksi, on dokumentoitava toinen EN-rataluokka, jossa käytetään tätä tiettyä hyötykuorman arvoa seisoma-alueilla.

2c)

Kaikkien näiden yksikköjen osalta on dokumentoitava kaikki EN-rataluokat, joista käy ilmi seisoma-alueilla käytetty hyötykuorma, kuten lisäyksen J-1 luettelokohdassa [10] tarkoitetussa eritelmässä on kuvattu.

3)

Akselipainotietojen käyttö liikennöimiseen liittyvässä liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden tarkistamisessa (ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan):

Rautatieyrityksen on määriteltävä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/773 (*8) (käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE) 4.2.2.5 kohdassa edellytetyllä tavalla yksikön kunkin yksittäisen akselin akselipaino, jota on tarkoitus käyttää liitäntäparametrinä infrastruktuuriin nähden, ottaen huomioon aiotussa liikenteessä käytettävät kuormat (joita ei määritellä yksikköä arvioitaessa). Akselipaino kuormitustapauksessa ”suunnittelumassa poikkeuksellisella hyötykuormalla” edustaa edellä mainitun akselipainon suurinta mahdollista arvoa. Huomioon on otettava myös 4.2.4.5.2 kohdassa määritellyn jarrujärjestelmän suunnittelussa huomioon otettava enimmäiskuorma.

(*7)  Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1)."

(*8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).” "

25)

Korvataan 4.2.3.3.1 kohta seuraavasti:

”4.2.3.3.1   Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen junanilmaisinjärjestelmien kanssa

1)

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen junanilmaisinjärjestelmien kanssa, esitetään 4.2.3.3.1.1–4.2.3.3.1.3 kohdassa.

Lisätietoja on lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä (niihin viitataan myös ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n (*9) lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohdassa 77). Asiaan liittyvät erityiset tapaukset on määritelty ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.7 kohdassa.

2)

Ominaisuudet, joiden kanssa liikkuva kalusto on yhteensopiva, on kirjattava 4.2.12 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin.

(*9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1695, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) 2016/919 kumoamisesta (EUVL L 222, 8.9.2023, s. 380).” "

26)

Korvataan 4.2.3.3.1.1 kohta seuraavasti:

”4.2.3.3.1.1   Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen raidevirtapiireihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

Lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä määritetään ominaisuudet seuraavien osalta:

i)

Kalustoyksikön geometria

(1)

Kahden peräkkäisen akselin välinen enimmäisetäisyys;

(2)

Junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen enimmäisetäisyys;

(3)

Ensimmäisen ja viimeisen akselin vähimmäisetäisyys;

ii)

Kalustoyksikön rakenne

(4)

Pienin sallittu akselipaino kaikissa kuormitustapauksissa;

(5)

Pyöräkerran vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus ja sen mittaustapa;

(6)

Virroittimella varustettujen sähkökäyttöisten yksikköjen pienin impedanssi;

(7)

Raidevirtapiirin oikosulkemista avustavan laitteen käyttö;

iii)

Eristeenä toimivat epäpuhtaudet

(8)

Hiekoituslaitteiden käyttö;

Jos kalustoyksikössä on automaattinen hiekoitustoiminto, kuljettajan on voitava keskeyttää sen käyttö radan tietyissä kohdissa, jotka on määritetty liikennöintisäännöissä hiekoitukseen sopimattomiksi;

(9)

Komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden käyttö;

(10)

Jos ajoneuvo on varustettu laipan voitelulaitteilla, niihin sovellettavat vaatimukset;

iv)

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

(11)

Johtuviin häiriöihin liittyvät vaatimukset.”

27)

Korvataan 4.2.3.3.1.2 kohta seuraavasti:

”4.2.3.3.1.2   Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen akselinlaskijoihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

Lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä määritetään ominaisuudet seuraavien osalta:

i)

Kalustoyksikön geometria

(1)

Kahden peräkkäisen akselin välinen enimmäisetäisyys;

(2)

Kahden peräkkäisen akselin välinen vähimmäisetäisyys;

(3)

Junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen vähimmäisetäisyys kytkettäväksi tarkoitetun yksikön päässä (puolet määritellystä arvosta);

(4)

Junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen enimmäisetäisyys;

ii)

Pyörän geometria

(5)

Pyörän geometria;

iii)

Kalustoyksikön rakenne

(6)

Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä;

(7)

Pyörän materiaaliominaisuudet;

iv)

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

(8)

Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät vaatimukset;

(9)

Magneettisten kiskojarrujen tai pyörrevirtakiskojarrujen käyttö.”

28)

Korvataan 4.2.3.3.1.3 kohta seuraavasti:

”4.2.3.3.1.3   Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen silmukkalaitteiden kanssa

Lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä määritetään ominaisuudet seuraavien osalta:

 

Kalustoyksikön rakenne

(1)

Kalustoyksikön metallirakenne.”

29)

Korvataan 4.2.3.3.2.1 kohdan 3 ja 4 alakohta seuraavasti:

”3)

Ilmaisinjärjestelmän on kokonaisuudessaan sijaittava yksikössä, ja vianselvitystä koskevien viestien on oltava saatavilla junassa.

4)

Toimitettuja vianselvitystä koskevia viestejä on kuvailtava, ja ne on otettava huomioon 4.2.12.4 kohdassa tarkoitetuissa käyttöön liittyvissä asiakirjoissa ja 4.2.12.3 kohdassa tarkoitetuissa kunnossapitoon liittyvissä asiakirjoissa.”

30)

Korvataan 4.2.3.3.2.2 kohdan 1 ja 2a alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 15” ilmaisulla ”luettelokohdassa [8]”.

31)

Korvataan 4.2.3.4.1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä sovelletaan infrastruktuuria koskevan YTE:n 4.2.1 kohdassa ja lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä mainitun vaihteluvälin mukaisiin akselipainoihin.”

32)

Muutetaan 4.2.3.4.2 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)   Tekniset vaatimukset

1)

Yksikön kulun on oltava turvallista ja sen aiheuttaman radan kuormituksen on oltava hyväksyttävällä tasolla, kun yksikköä liikennöidään nopeuden ja kallistusvajauksen yhdistelmän tai yhdistelmien asettamissa rajoissa olosuhteissa, jotka vahvistetaan lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä.

Tätä on arvioitava varmistamalla, että jäljempänä 4.2.3.4.2.1 ja 4.2.3.4.2.2 kohdassa määritettyjä raja-arvoja noudatetaan; vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely kuvataan 6.2.3.4 kohdassa.

2)

Edellä 3 kohdassa mainittuja raja-arvoja ja vaatimustenmukaisuuden arviointia sovelletaan infrastruktuuria koskevan YTE:n 4.2.1 kohdassa ja lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä mainitun vaihteluvälin mukaisiin akselipainoihin.

Niitä ei sovelleta kalustoyksiköihin, jotka on suunniteltu suurempaa akselipainoa varten, vaan tällaisiin tapauksiin voidaan soveltaa kansallisia sääntöjä tai innovatiivisen ratkaisun menetelmää, joka kuvataan 10 artiklassa ja luvussa 6.

3)

Dynaamisten kulkuominaisuuksien testiraportti (joka sisältää käyttörajoitukset ja raiteen kuormituksen parametrit) on esitettävä 4.2.12 kohdassa kuvatuissa teknisissä asiakirjoissa.

Kirjattavat raiteen kuormituksen parametrit (mukaan luettuna tarvittaessa ylimääräiset parametrit Ymax, Bmax ja Bqst) määritetään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä.”

(b)

Korvataan b alakohdan 6 alakohdan 2 alakohdassa sana ”vertailuääriviivan” sanalla ”vertailuprofiilin”.

(c)

Lisätään d alakohta seuraavasti:

”d)   ECTS-veturilaitteen liitäntää koskevat lisävaatimukset

8)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Kallistusjärjestelmän tila”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

33)

Korvataan 4.2.3.4.2.1 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”luettelonumerossa 17” ilmaisulla ”luettelokohdassa [9]”.

34)

Korvataan 4.2.3.4.2.2 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”luettelonumerossa 19” ilmaisulla ”luettelokohdassa [9]”.

35)

Korvataan 4.2.3.4.3.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Yhdistetyille ekvivalenttisille kartiokkuuksille, joille kalustoyksikkö on suunniteltu, sellaisina kuin ne varmennetaan 6.2.3.4 kohdan mukaisessa dynaamisten kulkuominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa, on määritettävä arvot käytönaikaisissa olosuhteissa 4.2.12.3.2 kohdan mukaisissa kunnossapitoasiakirjoissa ottaen huomioon pyörän ja kiskon profiilien vaikutukset.”

36)

Korvataan 4.2.3.5.1 kohdan 1 ja 3 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 20” ilmaisulla ”luettelokohdassa [11]”.

37)

Korvataan 4.2.3.5.1 kohdan 2 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 21” ilmaisulla ”luettelokohdassa [1]”.

38)

Korvataan 4.2.3.5.2.1 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Akselin pään (pyörän ja pyörästön välisen liitännän) ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen.

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn on oltava 6.2.3.7 kohdan 7 alakohdan mukainen.”

39)

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

40)

Korvataan 4.2.3.7 kohta seuraavasti:

”4.2.3.7   Kiskonpuhdistajat

1)

Tämä vaatimus koskee yksikköjä, joissa on ohjaamo.

2)

Pyörät on suojattava kiskoilla olevien pienten kappaleiden aiheuttamilta vaurioilta käyttämällä etummaisen akselin pyörien edessä kiskonpuhdistajia.

3)

Kiskonpuhdistajien on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän vaatimukset.”

41)

Korvataan 4.2.4.3 kohta seuraavasti:

”4.2.4.3   Jarrujärjestelmän tyyppi

1)

Yleiskäyttöön ja muille raideleveyksille kuin 1 520 mm:n leveydelle suunnitellut ja sillä perusteella arvioidut yksiköt (eri alkuperää olevien kalustoyksikköjen erilaiset junakokoonpanot, joita ei ole määritelty suunnitteluvaiheessa) on varustettava jarrujärjestelmällä, jossa käytettävät jarrujohdot ovat yhteensopivia UIC:n jarrujärjestelmän kanssa. Tätä tarkoitusta varten lisäyksen J-1 luettelokohdassa [12] tarkoitetussa eritelmässä esitetään sovellettavat periaatteet.

Tämän vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa jarrutoiminnon tekninen yhteensopivuus junassa olevien eri alkuperää olevien kalustoyksikköjen välillä.

2)

Kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitaville yksiköille (junayksiköille tai kalustoyksiköille) ei ole olemassa mitään jarrujärjestelmän tyyppiin liittyviä vaatimuksia.

3)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Jarrupaine”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun tila: sähköpneumaattinen jarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

42)

Korvataan 4.2.4.4.1 kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Hätäjarrun ohjaus”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

43)

Lisätään 4.2.4.4.2 kohtaan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Käyttöjarrun ohjaus”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

44)

Lisätään 4.2.4.4.4 kohdan 3 alakohdan huomautuksen jälkeen 4 ja 5 alakohta seuraavasti:

”4)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: hyötyjarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät hyötyjarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

5)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: hyötyjarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät hyötyjarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.”

45)

Korvataan 4.2.4.5.1 kohdan 1 ja 2 alakohta seuraavasti:

”1)

Yksikön (junayksikön tai kalustoyksikön) jarrutuskyky (hidastuvuus = F(nopeus) ja vastaava vasteaika) on määritettävä laskennallisesti lisäyksen J-1 luettelokohdassa [13] tai luettelokohdassa [14] tarkoitetussa eritelmässä määritetyllä tavalla siten, että radan oletetaan olevan tasamaalla.

Jokainen laskelma on tehtävä sekä uuden, puoliksi kuluneen että täysin kuluneen pyörän halkaisijaa käyttäen, ja myös tarvittava pyörän/kiskon välinen kitka on laskettava (ks. 4.2.4.6.1 kohta).

2)

Kitkajarrulaitteissa ja laskelmissa käytettävät kitkakertoimet on perusteltava (ks. lisäyksen J-1 luettelokohdassa [13] tarkoitettu eritelmä).”

46)

Korvataan 4.2.4.5.2 kohta seuraavasti:

”4.2.4.5.2   Hätäjarrutus

Vasteaika:

1)

Kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavissa yksiköissä vasteajan ja viiveen, arvioituna sen mukaan, kuinka kauan täyden jarrutusvoiman kehittyminen hätäjarrutuskäskystä kestää, on oltava lyhyempiä kuin seuraavat arvot:

Vasteaika:

3 sekuntia, kun yksikön suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h;

5 sekuntia muiden yksiköiden osalta;

Viive: 2 sekuntia.

”Vasteaika” ja ”viive” on arvioitava täyden jarrutusvoiman perusteella tai paineilmajarrujärjestelmän tapauksessa jarrusylintereiden paineen perusteella lisäyksen J-1 luettelokohdassa [13] tarkoitetun eritelmän määritelmän mukaisesti.

2)

Yleiskäyttöön arvioitavissa yksiköissä vasteajan on oltava UIC:n jarrujärjestelmälle määritetyn vasteajan mukainen (ks. myös 4.2.4.3 kohta: jarrujärjestelmän on oltava yhteensopiva UIC:n jarrujärjestelmän kanssa).

Hidastuvuuden laskeminen:

3)

Hätäjarrutuskykyä koskevat laskelmat on tehtävä kaikille yksiköille lisäyksen J-1 luettelokohdassa [13] tai [14] tarkoitetun eritelmän mukaisesti; hidastuvuusprofiili ja jarrutusmatka on määritettävä seuraavista lähtönopeuksista (jos ne ovat pienempiä kuin yksikön suurin rakenteellinen nopeus): 30 km/h, 100 km/h, 120 km/h, 140 km/h, 160 km/h, 200 km/h, 230 km/h, 300 km/h sekä yksikön suurin rakenteellinen nopeus.

4)

Yksiköille, jotka on suunniteltu ja joita arvioidaan yleiskäyttöön, on määritettävä lisäksi jarrupainoprosentti (lambda).

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [65] tarkoitetussa eritelmässä määritetään, miten muut parametrit (jarrupainoprosentti eli lambda, jarrupaino) voidaan johtaa hidastuvuuslaskelmista tai yksikön jarrutusmatkasta.

5)

Hätäjarrutuskykylaskelmat on tehtävä kahdelle jarrujärjestelmän tilalle ja heikentyneet olosuhteet huomioon ottaen:

Normaalitila: Jarrujärjestelmä toimii täysin, ja kitkajarrujärjestelmällä on käytössään kitkakertoimen nimellisarvon (kuivia oloja vastaavan) mukainen kitka. Tämän laskelman tuloksena saadaan jarrutuskyky normaalitilassa.

Vajaatoimintatila: Tila vastaa 4.2.4.2.2 kohdassa määritetyssä tilanteessa nro 3 käsiteltyjä jarrujärjestelmien vikoja, kun kitkajarrujärjestelmällä on käytössään nimelliskitkakertoimen mukainen kitka. Vajaatoimintatilaa arvioitaessa on tarkasteltava erilaisia mahdollisia yksittäisiä vikoja. Siksi hätäjarrutuskyky on määritettävä sellaisten tapauksien osalta, joissa yksi tai useampi yksittäinen vika johtaa pisimpään pysähtymismatkaan. Kuhunkin tapaukseen liittyvä yksittäisvika on ilmoitettava selvästi (vikaantunut komponentti ja vikaantumistapa sekä vikaantumistaajuus, jos se on tiedossa).

Heikentyneet olosuhteet: Lisäksi on tehtävä hätäjarrutuskykyä koskevat laskelmat pienentyneen kitkakertoimen tapauksessa, ottaen huomioon lämpötilaa ja kosteutta koskevat ympäristön (ulkoisen vaikutuksen) raja-arvot (ks. lisäyksen J-1 luettelokohdassa [67] tai luettelokohdassa [68] tarkoitettu eritelmä).

Huomautus:

Nämä erilaiset toimintatilat ja olosuhteet on erityisesti otettava huomioon otettaessa käyttöön kehittyneitä ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä (kuten ETCS), joiden tarkoitus on optimoida rautatiejärjestelmää.

6)

Hätäjarrutuskykylaskelmat on tehtävä kolmen seuraavan kuormitustapauksen osalta:

vähimmäiskuorma: ”suunnittelumassa toimintakunnossa” (siten kuin se kuvataan 4.2.2.10 kohdassa);

normaalikuorma: ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” (siten kuin se kuvataan 4.2.2.10 kohdassa);

suurin jarrutuskuorma: kuormitustapaus, joka vastaa enintään ”suunnittelumassaa poikkeuksellisella hyötykuormalla” (siten kuin se kuvataan 4.2.2.10 kohdassa).

Jos tässä kuormitustapauksessa kuormitus on kevyempi kuin ”suunnittelumassa poikkeuksellisella hyötykuormalla”, asia on perusteltava ja dokumentoitava 4.2.12.2 kohdassa kuvatuissa yleisissä asiakirjoissa.

7)

Hätäjarrutuslaskelma on validoitava testeillä 6.2.3.8 kohdassa määritetyn vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn mukaisesti.

8)

Jokaisen kuormitustapauksen osalta yksikön suurimmalla rakenteellisella nopeudella tehtyjen, ”hätäjarrutuskykyä normaalitilassa” koskevien laskelmien (joita on tarkistettu edellä vaadittujen testien tuloksia vastaaviksi) pienin tulos (eli se, joka johtaa pisimpään pysähtymismatkaan) on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa määritettyihin teknisiin asiakirjoihin.

9)

Lisäksi kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavien yksikköjen, joiden suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h, pysähtymismatka tapauksessa ”hätäjarrutuskyky normaalitilassa” ei saa ylittää seuraavia arvoja kuormituksen ollessa ”normaalikuorma”:

5 360 metriä 350 kilometrin tuntinopeudesta (jos ≤ suurin rakenteellinen nopeus);

3 650 metriä 300 kilometrin tuntinopeudesta (jos ≤ suurin rakenteellinen nopeus);

2 430 metriä 250 kilometrin tuntinopeudesta;

1 500 metriä 200 kilometrin tuntinopeudesta.”

47)

Korvataan 4.2.4.5.3 kohdan 1 ja 2 alakohta seuraavasti:

”1)

Käyttöjarrun suurinta jarrutuskykyä koskevat laskelmat on tehtävä kaikille yksiköille joko lisäyksen J-1 luettelokohdassa [13] tai luettelokohdassa [14] tarkoitetun eritelmän mukaisesti siten, että jarrujärjestelmä on normaalitilassa ja kitkajarrujärjestelmällä on käytössään kitkakerrointen nimellisarvot. Laskelmat on tehtävä kuormitustapaukselle ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” suurimmalla rakenteellisella nopeudella.

2)

Käyttöjarrun suurinta jarrutuskykyä koskeva laskelma on validoitava testeillä 6.2.3.9 kohdassa määritellyn vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn mukaisesti.”

48)

Korvataan 4.2.4.5.5 kohdan 3 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 29” ilmaisulla ”luettelokohdassa [13]”.

49)

Korvataan 4.2.4.6.1 kohta seuraavasti:

”4.2.4.6.1   Pyörän ja kiskon välisen kitkaprofiilin raja-arvo

1)

Yksikön jarrujärjestelmä on suunniteltava niin, että hätäjarrutuskykyä (mukaan luettuna dynaaminen jarru, jos se lisää jarrutuskykyä) tai käyttöjarrutuskykyä (ilman dynaamista jarrutusta) koskevissa laskelmissa ei oleteta pyörän ja kiskon välisen kitkakertoimen ylittävän arvoa 0,15 nopeuksilla, jotka ovat yli 30 km/h ja alle 250 km/h, seuraavin poikkeuksin:

Kun kyse on kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavista yksiköistä, joissa on enintään 7 akselia, pyörän ja kiskon välinen kitkakerroin ei saa olla yli 0,13.

Kun kyse on kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavista yksiköistä, joissa on vähintään 20 akselia, pyörän ja kiskon välinen kitkakerroin kuormitustapauksessa ”vähimmäiskuorma” saa olla yli 0,15 mutta ei yli 0,17.

Huomautus:

Kuormitustapauksessa ”normaalikuorma” ei ole poikkeuksia, vaan sovellettava raja-arvo on 0,15.

Tätä akselien vähimmäismäärää voidaan vähentää 16:een, jos kuormitustapauksen ”vähimmäiskuorma” osalta tehdään 4.2.4.6.2 kohdassa vaaditun luistonestojärjestelmän tehoon liittyvä testi ja testin tulos on positiivinen.

Nopeusalueella, jolla nopeus on yli 250 km/h mutta enintään 350 km/h, edellä esitettyjen kolmen raja-arvon on laskettava lineaarisesti aina arvoon 0,05 nopeuden ollessa 350 km/h.

2)

Edellä mainittu vaatimus koskee myös 4.2.4.4.3 kohdassa kuvattua suoratoimijarrun ohjausta.

3)

Yksikön suunnittelussa pyörän ja kiskon välisen kitkakertoimen arvoa ei saa olettaa suuremmaksi kuin 0,12 seisontajarrun jarrutuskykyä laskettaessa.

4)

Nämä pyörän ja kiskon välisen kitkakertoimen raja-arvot on todennettava laskelmilla käyttäen pienintä pyörän halkaisijaa ja 4.2.4.5.2 kohdassa esitettyjä kolmea kuormitustapausta.

Kaikki kitkakertoimen arvot on pyöristettävä kahteen desimaaliin.”

50)

Korvataan 4.2.4.6.2 kohta seuraavasti:

”4.2.4.6.2   Luistonestojärjestelmä

1)

Luistonestojärjestelmän tarkoitus on hyödyntää kitkaa parhaalla mahdollisella tavalla vuoroin vähentämällä ja lisäämällä jarrutusvoimaa hallitusti, jotta pyöräkerrat eivät lukkiudu ja liu’u hallitsemattomasti, ja täten minimoida jarrutusmatkan piteneminen ja pyörien mahdollinen vaurioituminen.

Vaatimukset, jotka koskevat yksikön varustamista luistonestojärjestelmällä ja sen käyttöä:

2)

Yli 150 km:n/h nopeutta käyttämään suunnitellut yksiköt on varustettava luistonestojärjestelmällä.

3)

Yksiköt, jotka on varustettu pyörän kulkupintaan vaikuttavilla jarruilla ja joiden jarrutuskykyä laskettaessa on oletettu nopeusalueella > 30 km/h suurempia pyörän ja kiskon välisen kitkakertoimen arvoja kuin 0,12, on varustettava luistonestojärjestelmällä.

Yksiköt, joita ei ole varustettu pyörän kulkupintaan vaikuttavilla jarruilla ja joiden jarrutuskykyä laskettaessa on oletettu nopeusalueella > 30 km/h suurempia pyörän ja kiskon välisen kitkakertoimen arvoja kuin 0,11, on varustettava luistonestojärjestelmällä.

4)

Edellä mainittu luistonestojärjestelmää koskeva vaatimus koskee kahta jarrutustilaa: hätäjarrutusta ja käyttöjarrutusta.

Se koskee myös dynaamista jarrujärjestelmää, joka on käyttöjarrun osa ja voi olla hätäjarrun osa (ks. 4.2.4.7 kohta).

Luistonestojärjestelmän suorituskykyä koskevat vaatimukset:

5)

Dynaamisella jarrutusjärjestelmällä varustetuissa yksiköissä luistonestojärjestelmän (jos sellainen on edellä olevan kohdan nojalla asennettu) on ohjattava dynaamista jarrutusvoimaa; jos tämä luistonestojärjestelmä ei ole käytettävissä, dynaaminen jarrutusvoima on estettävä tai sitä on rajoitettava, jottei pyörän ja kiskon välisen kitkan arvo nouse yli kitkakerrointa 0,15 vastaavan arvon.

6)

Luistonestojärjestelmä on suunniteltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän mukaisesti; vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely esitetään 6.1.3.2 kohdassa.

7)

Yksikön (luistonestojärjestelmän) suorituskykyä koskevat vaatimukset:

Jos yksikkö on varustettu luistonestojärjestelmällä, sen tehokkuuden osoittamiseksi on tehtävä testi (jarrutusmatkan pitenemän enimmäisarvo verrattuna jarrutusmatkaan kuivilla kiskoilla), kun järjestelmä on integroitu yksikköön; vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely esitetään 6.2.3.10 kohdassa.

Luistonestojärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavat osat on käsiteltävä 4.2.4.2.2 kohdassa edellytetyssä hätäjarrutustoiminnon turvallisuusanalyysissa.

8)

Pyörän pyörimisen valvontajärjestelmä:

Yksiköissä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h, on oltava pyöränvalvontajärjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa juuttuneesta pyörästä; pyöränvalvontajärjestelmä on suunniteltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

51)

Korvataan 4.2.4.7 kohta seuraavasti:

”4.2.4.7   Dynaaminen jarru – Vetojärjestelmään kytketty jarrujärjestelmä

Kun dynaamisen jarrun tai vetojärjestelmään liitetyn jarrujärjestelmän jarrutuskyky lasketaan mukaan 4.2.4.5.2 kohdan mukaiseen hätäjarrutuskykyyn jarrutuksen normaalitilassa, dynaamisen jarrun tai vetojärjestelmään liitetyn jarrujärjestelmän on

1)

saatava ohjauksensa junajarrun ohjauslinjasta (ks. 4.2.4.2.1 kohta);

2)

oltava kohteena turvallisuusanalyysissa, joka kattaa tapauksen ”dynaaminen jarrutusvoima menetetään kokonaan hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen”.

Tämä turvallisuusanalyysi on otettava huomioon 4.2.4.2.2 kohdan turvallisuusvaatimuksessa nro 3 edellytetyssä hätäjarrutustoiminnon turvallisuusanalyysissa.

Jos dynaamisen jarrun käyttö edellyttää ulkopuolista virransyöttöä yksikköön, tässä analyysissa on käsiteltävä sähkökäyttöisten yksikköjen osalta viat, joiden seurauksena ulkopuolinen virransyöttö yksikköön katkeaa.

Ellei liikkuvan kaluston tasolla valvota edellä mainittua vaaraa (ulkoisen virransyötön katkeamista), dynaamisen jarrun tai vetojärjestelmään liitetyn jarrujärjestelmän jarrutuskykyä ei lasketa mukaan 4.2.4.5.2 kohdan mukaiseen hätäjarrutuskykyyn jarrutuksen normaalitilassa.”

52)

Korvataan 4.2.4.8.1 kohta seuraavasti:

”4.2.4.8.1   Yleistä

1)

Jarrujärjestelmät, jotka kykenevät kehittämään kiskoihin kohdistuvan jarrutusvoiman pyörän ja kiskon välisestä kitkasta riippumatta, ovat keino lisätä jarrutuskykyä silloin, kun vaadittava jarrutuskyky ylittää käytettävissä olevaa pyörän ja kiskon välistä kitkan raja-arvoa vastaavan arvon (ks. 4.2.4.6 kohta).

2)

Pyörän ja kiskon välisestä kitkasta riippumattomien jarrujen vaikutus voidaan laskea mukaan tämän YTE:n 4.2.4.5 kohdassa määriteltyyn hätäjarrutuskykyyn normaalitilassa; tällöin kitkasta riippumatonta jarrujärjestelmää koskevat seuraavat vaatimukset:

a)

sen on saatava ohjauksensa junajarrun ohjauslinjasta (ks. 4.2.4.2.1 kohta);

b)

siitä on tehtävä turvallisuusanalyysi, joka kattaa tapauksen ”pyörän ja kiskon kitkasta riippumaton jarrutusvoima menetetään kokonaan hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen”.

Tämä turvallisuusanalyysi on otettava huomioon 4.2.4.2.2 kohdan turvallisuusvaatimuksessa nro 3 edellytetyssä hätäjarrutustoiminnon turvallisuusanalyysissa.”

53)

Korvataan 4.2.4.8.2 kohta seuraavasti:

”4.2.4.8.2   Magneettinen kiskojarru

1)

Viittaus magneettijarruja koskeviin vaatimuksiin, jotka koskevat yhteensopivuutta akselinlaskijoihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa, on 4.2.3.3.1.2 kohdan 9 alakohdassa.

2)

Magneettista kiskojarrua voidaan käyttää hätäjarruna, kuten infrastruktuuria koskevan YTE:n 4.2.6.2.2 kohdassa mainitaan.

3)

Kiskojen kanssa kosketuksiin tulevien magneettien päätyelementtien geometrian on noudatettava yhtä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [16] tarkoitetussa eritelmässä kuvatuista tyypeistä. On sallittua käyttää magneettien päätyelementtien geometrioita, joita ei ole lueteltu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [16], edellyttäen, että yhteensopivuus vaihteiden ja risteysten kanssa osoitetaan lisäyksessä K tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

4)

Magneettista kiskojarrua ei saa käyttää nopeuden ylittäessä 280 km/h.

5)

Edellä 4.2.4.5.2 kohdassa määritelty yksikön jarrutuskyky on määriteltävä magneettista kiskojarrua käyttäen ja ilman sitä.

6)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: magneettinen kiskojarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät magneettisen kiskojarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

7)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: magneettinen kiskojarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät magneettisen kiskojarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.”

54)

Korvataan 4.2.4.8.3 kohta seuraavasti:

”4.2.4.8.3   Pyörrevirtakiskojarru

1)

Tässä kohdassa käsitellään ainoastaan pyörrevirtakiskojarruja, jotka kehittävät jarrutusvoiman yksikön ja kiskojen välille.

2)

Viittaus pyörrevirtakiskojarruja koskeviin vaatimuksiin, jotka koskevat yhteensopivuutta akselinlaskijoihin, raidevirtapiireihin, pyöräntunnistimiin ja induktiosilmukoihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa, on 4.2.3.3.1.2 kohdan 9 alakohdassa.

3)

Jos pyörrevirtakiskojarru edellyttää sen magneettien siirtymistä jarrutuksen aikana, magneettien esteetön liike jarru irrotettuna- ja jarru aktivoituna -asentojen välillä on osoitettava laskelmalla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4)

Suurin sallittu pyörrevirtakiskojarrun ja radan välinen etäisyys jarru irrotettuna -asennossa kirjataan 4.2.12 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

5)

Pyörrevirtakiskojarru ei saa toimia ajettaessa kiinteästi asetettua nopeuden raja-arvoa hitaammilla nopeuksilla.

6)

Pyörrevirtakiskojarrun käyttöä teknisen yhteensopivuuden osoittamiseksi radan kanssa koskevia ehtoja ei ole yhdenmukaistettu (erityisesti niiden radan kuumenemiseen ja pystysuoraan voimaan liittyvän vaikutuksen osalta), ja ne ovat avoin kohta.

7)

Infrastruktuurirekisteri osoittaa rataosuuksittain, onko niiden käyttö sallittu, ja ilmoittaa myönteisessä tapauksessa käyttöehdot:

Edellä 4 kohdassa tarkoitettu suurin sallittu pyörrevirtakiskojarrun ja radan välinen etäisyys jarru irrotettuna -asennossa;

Edellä 5 kohdassa tarkoitettu kiinteä nopeuskynnys;

Pystysuora voima junan nopeuden funktiona tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään täydellä teholla (hätäjarrutus), ja tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään rajallisella teholla (käyttöjarrutus);

Jarrutusvoima junan nopeuden funktiona tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään täydellä teholla (hätäjarrutus), ja tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään rajallisella teholla (käyttöjarrutus).

8)

Edellä 4.2.4.5.2 ja 4.2.4.5.3 kohdassa määritelty yksikön jarrutuskyky on määriteltävä pyörrevirtakiskojarrua käyttäen ja ilman sitä.

9)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: pyörrevirtakiskojarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät pyörrevirtakiskojarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

10)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: pyörrevirtakiskojarru”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Yksikön antamat myöhemmät pyörrevirtakiskojarrun poiskytkentäkäskyt voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.”

55)

Muutetaan 4.2.4.9 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Junan henkilökunnan käytettävissä olevien tietojen on mahdollistettava jarrujärjestelmän tilan tunnistaminen. Sitä varten junan henkilökunnan on voitava tietyissä toiminnan vaiheissa tunnistaa junajarrujärjestelmän (hätä- ja käyttöjarru) ja seisontajarrujärjestelmän tila (kiinni, irrotettu tai suljettu) sekä kaikkien näiden järjestelmien erikseen ohjattavien ja/tai suljettavien osien (mukaan luettuna yksi tai useampi jarrusylinteri) tila.”

(b)

Korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

Toiminto, joka toimittaa edellä kuvatut tiedot junan henkilökunnalle, on turvallisuuden kannalta keskeinen, koska sen avulla junan henkilökunta arvioi junan jarrutuskykyä.

Jos paikalliset tiedot saadaan ilmaisimista, vaadittava turvallisuustaso varmistetaan käyttämällä yhdenmukaistettuja ilmaisimia.

Jos junassa on keskusohjausjärjestelmä, jonka avulla henkilökunta voi tehdä kaikki tarkistukset yhdestä paikasta (eli ohjaamosta) käsin, sen luotettavuus on tutkittava ja tutkimuksessa on otettava huomioon osien vikatila, varajärjestelmät, säännölliset tarkastukset ja muut säännöt; tämän tutkimuksen pohjalta on määritettävä keskusohjausjärjestelmän käyttöolosuhteet ja esitettävä ne 4.2.12.4 kohdassa kuvatuissa käyttöön liittyvissä asiakirjoissa.”

56)

Korvataan 4.2.4.10 kohdan 4 ja 5 alakohta seuraavasti:

”4)

Hinattavan junan tässä nimenomaisessa käyttötilassa kehittämä jarrutuskyky on arvioitava laskennallisesti, mutta sen ei tarvitse olla sama kuin 4.2.4.5.2 kohdassa kuvattu jarrutuskyky. Laskettu jarrutuskyky ja hinausolosuhteet on liitettävä osaksi 4.2.12 kohdassa kuvattuja teknisiä asiakirjoja.

5)

Edellä 4.2.4.10 kohdan 4 alakohdassa oleva vaatimus ei koske yksikköjä, joita käytetään alle 200 tonnia painavassa junakokoonpanossa (kuormitustapaus ”suunnittelumassa toimintakunnossa”).”

57)

Korvataan 4.2.5.1 kohta seuraavasti:

”4.2.5.1   Saniteettijärjestelmät

1)

Veden junassa toteutettavassa varastoinnissa ja jakelussa saniteettijärjestelmiin käytettävien materiaalien (esimerkiksi säiliö, pumppu, putkisto, vesihana sekä tiivisteiden materiaali ja laatu) on täytettävä vaatimukset, joita sovelletaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 (*10) mukaisesti.

2)

Saniteettijärjestelmien (käymälät, peseytymistilat, baarit ja ravintolatilat) on estettävä ihmisten terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti haitallisen jäteveden päästöt. Järjestelmistä tulevien aineiden (eli käsitellyn jäteveden) on täytettävä seuraavien direktiivien vaatimukset (lukuun ottamatta viemäristä suoraan tulevaa saippuavettä):

Saniteettijärjestelmistä laskettavan jäteveden bakteeripitoisuus ei saa koskaan ylittää uimaveden laadun hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/7/EY (*11) hyväksi luokitellulle sisämaan vedelle määriteltyjä suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli -bakteerien pitoisuusrajoja.

Käsittelyprosesseissa ei saa lisätä aineita, jotka on mainittu tiettyjen unionin vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/11/EY (*12) liitteessä I.

3)

Jotta junasta lasketun nesteen leviämistä radan sivuun voidaan rajoittaa, kaikista eri lähteistä peräisin olevan laskemisen on tapahduttava vain alaspäin kalustoyksikön korikehikon alapuolella kohdassa, joka ei sijaitse 0,7:ää metriä kauempana kalustoyksikön pitkittäissuuntaisesta keskilinjasta.

4)

Seuraavat tiedot on sisällytettävä 4.2.12 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin:

yksikössä olevien käymälöiden tyyppi;

huuhteluaineen ominaisuudet, ellei se ole puhdasta vettä;

laskettavan vedenkäsittelyjärjestelmän tyyppi sekä standardit, joihin nähden vaatimustenmukaisuutta on arvioitu.

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1)."

(*11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37)."

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/11/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 52).” "

58)

Korvataan 4.2.5.2 kohdan 5 alakohta seuraavasti:

”5)

Matkustajien mahdollisuuksista ottaa yhteyttä junamiehistöön määrätään 4.2.5.3 kohdassa (Matkustajan tekemä hälytys) ja 4.2.5.4 kohdassa (Matkustajille tarkoitetut viestintävälineet).”

59)

Lisätään 4.2.5.3.2 kohtaan 4a alakohta seuraavasti:

”4a)

Jos laite aktivoidaan useaan kertaan, kuljettajan kuittaus matkustajahälytyksestä ensimmäisen aktivoituneen matkustajahälytyslaitteen osalta käynnistää automaattisen kuittauksen kaikkien seuraavien aktivoituneiden laitteiden osalta, kunnes kaikki aktivoituneet laitteet on nollattu.”

60)

Muutetaan 4.2.5.4 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 3 alakohta seuraavasti:

”3)

Viestintävälineen sijaintiin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin matkustajille tarkoitettuun hälytyslaitteeseen, ja ne määritellään 4.2.5.3 kohdassa.”

(b)

Lisätään 7 alakohta seuraavasti:

”7)

Viestintävälineiden olemassaolo tai puuttuminen on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.”

61)

Korvataan 4.2.5.5.3 kohdan 4 ja 5 alakohta seuraavasti:

”4)

Ovet on pidettävä suljettuina ja lukittuina, kunnes ne vapautetaan lukituksesta 4.2.5.5.6 kohdan mukaisesti. Jos ovien ohjausjärjestelmän virransyöttö katkeaa, ovien on pysyttävä lukittuina lukitusmekanismin avulla.

Huomautus:

Katso oven sulkemisesta varoittavaa äänimerkkiä koskevat vaatimukset liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 4.2.2.3.2 kohdasta.

Oven sulkeutumisesteen havaitseva laite

5)

Matkustamon ulko-ovissa on oltava laitteet, jotka havaitsevat sulkeutumisesteen (kuten matkustajan). Jos laite havaitsee esteen, ovet pysähtyvät automaattisesti ja sallivat esteettömän kulun tietyn ajan tai avautuvat uudelleen. Järjestelmän on oltava herkkyydeltään sellainen, että se havaitsee esteen lisäyksen J-1 luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän mukaisesti, ja suurin esteeseen kohdistuva voima määritetään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [17] tarkoitetussa eritelmässä.”

62)

Korvataan 4.2.5.5.6 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Asemalaituri”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

63)

Korvataan 4.2.5.5.9 kohdan 6 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 33” ilmaisulla ”luettelokohdassa [17]”.

64)

Korvataan 4.2.6.1.1 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 34” ilmaisulla ”luettelokohdassa [18]”.

65)

Korvataan 4.2.6.1.2 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 35” ilmaisulla ”luettelokohdassa [18]”.

66)

Korvataan 4.2.6.1.2 kohdan 4 alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan kaksi ensimmäistä alakohtaa seuraavasti:

”—

Tämän YTE:n 4.2.2.5 lausekkeessa määritelty esteenraivaaja: lisäksi sen on kyettävä auraamaan junan edessä olevaa lunta.

Lunta on pidettävä esteenä, joka esteenraivaajan on tarkoitus raivata; seuraavat vaatimukset on määritelty 4.2.2.5 kohdassa (viitaten lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitettuun eritelmään):”

67)

Korvataan 4.2.6.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Tämän kohdan vaatimukset koskevat kaikkea liikkuvaa kalustoa. Käytettäessä liikkuvaa kalustoa, joka soveltuu 1 520 mm:n ja 1 600 mm:n raideleveyden järjestelmille, ja suurimman sallitun nopeuden ollessa suurempi kuin 4.2.6.2.1–4.2.6.2.5 kohdassa määritelty nopeus, sovelletaan innovatiivisen ratkaisun menetelmää.”

68)

Korvataan 4.2.6.2.1 kohdan 1 alakohta, 2 alakohdan johdantolause ja 3 alakohta seuraavasti:

”1)

Yksiköt, joiden suurin rakenteellinen nopeus Vtr,max on suurempi kuin 160 km/h ja jotka liikkuvat ulkoilmassa viitenopeudella Vtr,ref, eivät saa aiheuttaa ilman virtausnopeuden kohoamista missään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetussa eritelmässä määritellyssä mittauspisteessä yli arvon U95 %,max, kuten kyseisessä eritelmässä esitetään.

2)

Yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää 1 524 mm:n ja 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoilla, sovelletaan vastaavia jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitettäviä arvoja, jotka viittaavat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] mainitun eritelmän parametreihin:

3)

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetussa eritelmässä määritetään seuraavat:

vertailujuna, joka testataan kiinteissä tai ennalta määritellyissä kokoonpanoissa, ja yksiköt, jotka arvioidaan yleiskäyttöön tarkoitettuina;

yksittäisten ohjaamolla varustettujen yksikköjen osalta testattava kokoonpano.”

69)

Korvataan 4.2.6.2.2 kohdan 2 alakohta ja 3 alakohdan johdantolause seuraavasti:

”2)

Yksiköt, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 160 km/h ja jotka kulkevat avoimessa tilassa viitenopeudellaan Vtr,ref radalla, jonka raideleveys on 1 435 mm, eivät saa aiheuttaa huippuarvojen välillä mitattuja painevaihteluja, jotka ylittävät lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] mainitun eritelmässä olevan suurimman sallitun painevaihtelun arvioituna samassa eritelmässä määriteltyjen mittauspisteiden perusteella.

3)

Yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää 1 524 mm:n ja 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoilla, sovelletaan vastaavia jäljempänä olevassa taulukossa 4a esitettäviä arvoja, jotka viittaavat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] mainitun eritelmän parametreihin:”

70)

Korvataan 4.2.6.2.3 kohta seuraavasti:

”4.2.6.2.3   Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

(1)

Jos yksikön suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 200 km/h, sen aerodynamiikka on suunniteltava niin, että tietyllä junan nopeuden ja tunnelin poikkileikkauksen alan yhdistelmällä (viitetapaus) kuljettaessa yksinään yksinkertaisessa kallistamattomassa putkimaisessa tunnelissa (jossa ei ole huoltotunneleita tms.) lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] määritellyt ominaispainevaihteluita koskevat vaatimukset täyttyvät.

(2)

Seuraavassa määritetään testillä varmennettava vertailujuna liikkuvan kaluston eri tyyppien osalta:

i)

kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitava yksikkö: arviointi on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

ii)

yleiskäyttöä varten arvioitava yksikkö (junakokoonpanoa ei ole määritelty suunnitteluvaiheessa), jossa on ohjaamo: arviointi on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

iii)

muut yksiköt (yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut): arviointi on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

(3)

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely kuvataan 6.2.3.15 kohdassa.”

71)

Korvataan 4.2.6.2.4 kohta seuraavasti:

”4.2.6.2.4   Sivutuuli

1)

Tämä vaatimus koskee yksiköitä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 140 km/h.

2)

Jos yksikön suurin rakenteellinen nopeus on alle 250 km/h, herkimmän kalustoyksikön ominaistuulikäyrä on määritettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

3)

Jos yksikön suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h, sivutuulivaikutus on määritettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ja sivutuulivaikutuksen on täytettävä eritelmän vaatimukset.

4)

Näin saatava herkimmän arvioitavan kalustoyksikön ominaistuulikäyrä on kirjattava 4.2.12 kohdan mukaisiin teknisiin asiakirjoihin.”

72)

Korvataan 4.2.7.1.1 kohdan 4–6 alakohta seuraavasti:

”4)

Ajovalojen värin on vastattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetussa eritelmässä määritettyjä arvoja.

5)

Ajovaloissa on oltava kaksi valaistusvoimakkuutta: ”lähivalot” ja ”kaukovalot”.

Kummankin voimakkuuden osalta ajovalon optiselta akselilta mitatun valovoiman on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetussa eritelmässä määritettyjen arvojen mukainen.

6)

Yksikön ajovalojen optisen akselin linjaa on voitava säätää, kun ne asennetaan yksikköön lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

73)

Muutetaan 4.2.7.1.2 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetussa eritelmässä määritetään seuraavien ominaisuudet:

a)

etuosan opastinvalojen väri;

b)

etuosan opastinvalojen spektrijakautuma;

c)

etuosan opastinvalojen valovoima.”

(b)

Korvataan 7 alakohta seuraavasti:

”7)

Yksikön etuosan opastinvalojen optisen akselin linjaa on voitava säätää, kun ne asennetaan yksikköön lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

(c)

Poistetaan 8 alakohta.

74)

Korvataan 4.2.7.1.3 kohdan 4 alakohta seuraavasti:

”4)

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetussa eritelmässä määritetään seuraavien ominaisuudet:

a)

loppuopastinvalojen väri;

b)

loppuopastinvalojen valovoima.”

75)

Korvataan 4.2.7.1.4 kohta seuraavasti:

”4.2.7.1.4   Valojen ohjaus

1)

Tämä kohta koskee ohjaamolla varustettuja yksikköjä.

2)

Kuljettajan on voitava ohjata

yksikön ajovaloja ja etuosan opastinvaloja normaalista ajoasennosta käsin;

yksikön loppuopastinvaloja ohjaamosta käsin.

Tähän ohjaukseen voidaan käyttää itsenäistä ohjauskäskyä tai ohjauskäskyjen yhdistelmää.

3)

Yksiköissä, jotka on tarkoitettu toimimaan yhdessä tai useammassa 7.3.2.8.a kohdassa luetelluista verkoista, kuljettajan on voitava käyttää ajovaloja automaattisessa vilkkutilassa ja estää toiminto. Vilkkutilan ominaisuudet eivät saa olla edellytyksenä verkkoon pääsylle.

4)

Ajovalojen vilkkutilan käynnistämiseksi ja estämiseksi tarkoitettujen ohjauslaitteiden asentaminen on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.”

76)

Korvataan 4.2.7.2.1 kohdan 4 alakohdassa ilmaisu ”4.2.7.2.2 lausekkeessa” ilmaisulla ”4.2.7.2.2 kohdassa”.

77)

Korvataan 4.2.7.2.2 kohta seuraavasti:

”4.2.7.2.2   Äänimerkinantolaitteen äänenpainetasot

1)

Kunkin yksikköön liitetyn äänimerkinantolaitteen erikseen tuottaman (tai yhdessä tuottaman, jos ne on suunniteltu soimaan yhdessä sointuna) C-painotetun äänenpainetason on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [21] tarkoitetussa eritelmässä esitetyn määritelmän mukainen.

2)

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely määritetään 6.2.3.17 kohdassa.”

78)

Korvataan 4.2.8.1.2 kohta seuraavasti:

”4.2.8.1.2   Suorituskykyä koskevat vaatimukset

1)

Tämä kohta koskee vetovoimalaitteilla varustettuja yksikköjä.

2)

Yksikön vetovoimaprofiilit (vetovoima pyörän kehällä nopeuden funktiona) on määritettävä laskemalla. Yksikön kulkuvastus on määritettävä laskemalla 4.2.2.10 kohdassa määritellylle kuormitustapaukselle ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla”.

3)

Yksikön vetovoimaprofiilit ja kulkuvastus on kirjattava teknisiin asiakirjoihin (ks. 4.2.12.2 kohta).

4)

Suurin rakenteellinen nopeus on määritettävä edellä mainituista tiedoista kuormitustapaukselle ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” tasamaan radalla; 60 km/h ylittävän suurimman rakenteellisen nopeuden on oltava viidellä jaollinen.

5)

Suurimmalla liikennöintinopeudella ja tasamaan radalla kulkevan, kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavan yksikön on edelleen kyettävä kiihdyttämään ainakin 0,05 m/s2 kuormitustapauksessa ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla”. Tämä vaatimus voidaan varmistaa laskemalla tai testaamalla (kiihtyvyysmittaus), ja se koskee enintään 350 km:n/h suurinta rakenteellista nopeutta.

6)

Vaatimukset vedon pois kytkemisestä jarrutettaessa vahvistetaan 4.2.4 kohdassa.

7)

Vaatimukset vetokyvyn säilyttämisestä silloin, kun junassa on tulipalo, vahvistetaan 4.2.10.4.4 kohdassa.

8)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Vedon poiskytkentä”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

Lisävaatimukset, jotka koskevat kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitavia yksikköjä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h

9)

Tasamaan radalla keskikiihtyvyyden on oltava kuormitustapauksessa ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” vähintään

0,40 m/s2 0 kilometristä tunnissa 40 kilometriin tunnissa;

0,32 m/s2 0 kilometristä tunnissa 120 kilometriin tunnissa;

0,17 m/s2 0 kilometristä tunnissa 160 kilometriin tunnissa.

Tämä vaatimus voidaan varmistaa pelkästään laskemalla tai testaamalla (kiihtyvyysmittaus) ja laskemalla.

10)

Vetovoimajärjestelmän suunnittelussa on oletettava, että pyörän ja kiskon välinen kitkakerroin on enintään

0,30 liikkeelle lähdettäessä ja hyvin pienillä nopeuksilla;

0,275 nopeudella 100 km/h;

0,19 nopeudella 200 km/h;

0,10 nopeudella 300 km/h.

11)

Yksittäisen vetokykyyn vaikuttavan voimansyöttöyksikön rikkoutuminen ei saa viedä enempää kuin 50 prosenttia yksikön vetokyvystä.”

79)

Korvataan 4.2.8.2.2 kohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)

Sähkökäyttöisten yksikköjen on kyettävä toimimaan ainakin yhdessä energiaa koskevan YTE:n 4.2.3 kohdassa ja lisäyksen J-1 luettelokohdassa [69] määritellyssä jännitteeltään ja taajuudeltaan sovitussa järjestelmässä.”

80)

Korvataan 4.2.8.2.3–4.2.8.2.8.4 kohta seuraavasti:

”4.2.8.2.3   Hyötyjarrutus ja energian palautus ajojohtimeen

1)

Niiden sähkökäyttöisten yksikköjen, jotka hyötyjarrutustilassa palauttavat energiaa ajojohtimeen, on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisia.

4.2.8.2.4   Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta

1)

Sähkökäyttöiset yksiköt, mukaan luettuina ilmoitetut kiinteät ja ennalta määritellyt kokoonpanot, joiden teho ylittää 2 MW, on varustettava tehon- tai virranrajoitustoiminnolla. Vaatimusta sovelletaan moniajoon tarkoitettuihin yksiköihin, kun yksittäisen junan, jossa on kytkettäväksi tarkoitettujen yksiköiden enimmäismäärä, kokonaisteho on yli 2 MW.

2)

Sähkökäyttöiset yksiköt on varustettava automaattisella säädöllä käyttäen jännitteen toimintoa, jotta voidaan rajoittaa virta tai teho suurimpaan virtaan tai tehoon jännitteeseen nähden, joka määritellään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetussa eritelmässä.

Liikennöinnissä tietyssä verkossa tai tietyllä rataosalla voidaan käyttää vähemmän tiukkaa rajoitusta (kertoimen ”a” alempaa arvoa), jos rataverkon haltija sen hyväksyy.

3)

Suurin tämän kohdan mukaisesti arvioitu virta (mitoitusvirta) on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.

4)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Sallitun virrankulutuksen muutos”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Kun saadaan tietoja sallitusta virrankulutuksesta:

Jos yksikkö on varustettu tehon- tai virranrajoitustoiminnolla, laite mukauttaa virrankulutuksen tason automaattisesti.

Jos yksikköä ei ole varustettu tehon- tai virranrajoitustoiminnolla, ”sallittu virrankulutus” on näytettävä yksikössä, jotta kuljettaja voi ryhtyä toimenpiteisiin.

Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

4.2.8.2.5   Suurin virta junan seistessä

1)

Vaihtovirta- ja tasavirtajärjestelmien suurimman virran virroitinta kohden junan seistessä on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [24] tarkoitetun eritelmän mukainen.

2)

Tasavirtajärjestelmissä suurin virta virroitinta kohden junan seistessä on laskettava ja todennettava mittauksin 6.1.3.7 kohdan mukaisesti. Vaihtovirtajärjestelmissä virran tarkistaminen junan seistessä ei ole tarpeen, sillä virta on pienempi eikä se ole kriittinen ajolangan kuumenemisen kannalta.

3)

Sellaisten junien osalta, jotka on varustettu on sähköenergian varastoinnilla vetotarkoituksiin:

Tasavirtajärjestelmissä virroittimen suurin virta virroitinta kohden kalustoyksikön seistessä voidaan ylittää ainoastaan sähköenergiavarastojen lataamiseksi vetoa varten sallituissa paikoissa ja infrastruktuurirekisterissä määritellyissä erityisolosuhteissa. Ainoastaan tässä tapauksessa yksikön kapasiteetti voi ylittää tasavirtajärjestelmän suurimman virran junan seistessä.

Arviointimenetelmä, mukaan lukien mittausolosuhteet, on avoin kohta.

4)

Jäljempänä 4.2.12.2 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin on kirjattava tasavirtajärjestelmissä ajolangan materiaalia koskevat mittausarvot ja mittausolosuhteet sekä sähköenergian varastoinnilla vetotarkoituksiin varustettujen junien osalta sähköenergian varastoinnin toimintaa koskevat asiakirjat.

4.2.8.2.6   Tehokerroin

1)

Junan suunnittelussa käytettävistä tehokerrointiedoista (mukaan luettuna usean yksikön moniajo, sellaisena kuin se määritellään 2.2 kohdassa) on tehtävä laskelma, jolla varmistetaan lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetussa eritelmässä vahvistetut hyväksymiskriteerit.

4.2.8.2.7   Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtajärjestelmissä

1)

Sähkökäyttöisen yksikön on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetussa eritelmässä kuvatut vaatimukset.

2)

Kaikki käytetyt oletukset ja tiedot on kirjattava teknisiin asiakirjoihin (ks. 4.2.12.2 kohta).

4.2.8.2.8   Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä

4.2.8.2.8.1   Yleistä

1)

Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä on järjestelmä, jolla mitataan sähkökäyttöisen yksikön ajojohtimesta ottaman tai (hyötyjarrutuksessa) siihen palauttaman pätö- ja loisenergian määrää.

2)

Energianmittausjärjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot: 4.2.8.2.8.2 kohdan mukainen energianmittaustoiminto ja 4.2.8.2.8.3 kohdan mukainen tietojenkäsittelyjärjestelmä.

3)

Kootut energialaskutustietokokonaisuudet lähetetään soveltuvalla tiedonsiirtojärjestelmällä kaluston ulkopuoliseen tiedonkeruujärjestelmään. Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välisten liitäntäprotokollien ja siirretyn tiedon muodon on täytettävä 4.2.8.2.8.4 kohdassa asetetut vaatimukset.

4)

Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä soveltuu laskutustarkoituksiin; tästä järjestelmästä saatavat 4.2.8.2.8.3 kohdan 4 alakohdassa määritellyt tietokokonaisuudet on hyväksyttävä laskutusta varten kaikissa jäsenvaltioissa.

5)

Energianmittausjärjestelmän nimellisvirran ja -jännitteen on oltava yhteensopivat sähköyksikön vastaavien arvojen kanssa; järjestelmän on toimittava asianmukaisesti vaihdoissa useiden radan virransyöttöjärjestelmien välillä.

6)

Energianmittausjärjestelmään tallennettavat tiedot on suojattava virransyötön katkeamiselta, ja energianmittausjärjestelmä on suojattava luvattomalta pääsyltä.

7)

Kalustoyksikköön sijoitettu paikannustoiminto, joka antaa ulkoisesta lähteestä peräisin olevat paikannustiedot tietojenkäsittelyjärjestelmälle, vaaditaan verkoissa, joissa tällainen toiminto on tarpeen laskutusta varten. Joka tapauksessa energianmittausjärjestelmässä on voitava käyttää yhteensopivaa paikannustoimintoa. Jos käytössä on paikannustoiminto, sen on täytettävä vaatimukset, jotka vahvistetaan lisäyksen J-1 luettelokohdassa [55].

8)

Energianmittausjärjestelmän asennus, sen kalustoyksikköön sijoitettu paikannustoiminto, kuvaus kalustoyksikön ja ratapihan välisestä viestinnästä ja metrologinen tarkastus, energianmittausjärjestelmän tarkkuusluokka mukaan lukien, on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

9)

Jäljempänä 4.2.12.3 kohdassa kuvattujen kunnossapitoasiakirjojen on käsitettävä kaikki säännölliset tarkastusmenettelyt, jotta energianmittausjärjestelmän varmistetaan yltävän siltä vaadittuun tarkkuuteen koko sen käyttöiän ajan.

4.2.8.2.8.2   Energianmittaustoiminto

1)

Energianmittaustoiminnon on varmistettava jännitteen ja virran mittaaminen, energian kulutuksen laskeminen ja energiatietojen tuottaminen.

2)

Energianmittaustoiminnon tuottamilla energiatiedoilla on viiden minuutin pituinen aikareferenssijakso, joka määritetään koordinoidun yleisajan (UTC) mukaan kunkin aikareferenssijakson lopussa; aikareferenssijakso alkaa aikaleimasta 00:00:00. Lyhyempää mittausjaksoa voidaan käyttää, jos tiedot voidaan koota kalustoyksikköön vastaamaan viiden minuutin pituista referenssijaksoa.

3)

Energianmittaustoiminnon tarkkuuden on pätöenergianmittauksen osalta oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetun eritelmän mukainen.

4)

Jokaisesta laitteesta, jossa on vähintään yksi energianmittaustoiminto, on käytävä ilmi metrologinen tarkastus ja sen tarkkuusluokka lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyjen luokkien mukaisesti.

5)

Tarkkuuden vaatimustenmukaisuuden arviointi määritetään 6.2.3.19a kohdassa.

6)

Tapauksissa, joissa

energianmittausjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi olemassa olevaan kalustoyksikköön, tai

olemassa olevaa energianmittausjärjestelmää (tai sen osia) parannetaan,

ja jos kalustoyksikön olemassa olevia osia käytetään osana energianmittausjärjestelmää, vaatimuksia 1–5 sovelletaan virta- ja jännitemittauksiin ottaen huomioon lämpötilan vaikutuskerroin ainoastaan nimellislämpötilassa, ja ne voidaan todentaa vain 20–120 prosentin alueella mitoitusvirrasta. Jäljempänä 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin on kirjattava

ominaisuus, joka osoittaa, että kalustoyksikössä olevan energianmittausjärjestelmän komponentit ovat tämän rajoitetun vaatimusjoukon mukaisia, ja

näiden komponenttien käyttöedellytykset.

4.2.8.2.8.3   Tietojenkäsittelyjärjestelmä

1)

Tietojenkäsittelyjärjestelmän on varmistettava koottujen energialaskutustietokokonaisuuksien tuottaminen energialaskutusta varten yhdistämällä energianmittaustoiminnosta saatavat tiedot aikatietoihin ja tarvittaessa maantieteellisiin sijaintitietoihin ja tallennettava ne valmiina lähetettäviksi tiedonsiirtojärjestelmällä kaluston ulkopuoliseen tiedonkeruujärjestelmään.

2)

Tietojenkäsittelyjärjestelmän on koottava tiedot niitä korruptoimatta, ja siinä on oltava riittävä muistikapasiteetti koottujen tietojen säilyttämiseksi vähintään 60 vuorokauden ajan jatkuvassa käytössä. Käytettävän aikareferenssin on oltava sama kuin energianmittaustoiminnossa.

3)

Tietojenkäsittelyjärjestelmää on oltava mahdollista tutkia paikallisesti junassa auditointia ja tietojen palautusta varten.

4)

Tietojenkäsittelyjärjestelmän on tuotettava kootut energialaskutustietokokonaisuudet yhdistämällä seuraavat tiedot kultakin aikareferenssijaksolta:

energianmittausjärjestelmän yksilöllinen kulutuspaikkatunniste (CPId) sellaisena kuin se määritellään lisäyksen J-1 luettelokohdassa [57] tarkoitetussa eritelmässä;

kunkin jakson päättymishetki muodossa vuosi, kuukausi, päivä, tunti, minuutti ja sekunti;

paikannustiedot kunkin jakson lopussa;

käytetty/regeneroitu pätö- ja loisenergia (jos se tulee kyseeseen) ilmaistuna wattitunteina (pätöenergia) ja varh:eina (loisenergia) tai niiden desimaalikertoimina.

5)

Tietojenkäsittelyjärjestelmän tuottamien tietojen kokoamista ja käsittelyä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointi esitetään 6.2.3.19a kohdassa.

4.2.8.2.8.4   Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän väliset liitäntäprotokollat ja siirretyn tiedon muoto

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välisen tietojenvaihdon on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [58] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt vaatimukset seuraavien ominaisuuksien osalta:

1)

energianmittausjärjestelmän sovelluskohtaiset palvelut (palvelukerros);

2)

sovelluskohtaisten palvelujen käyttöoikeudet;

3)

sovelluskohtaisten palvelujen rakenne (datakerros), jonka on oltavan määritellyn XML-skeeman mukainen;

4)

sovelluskohtaisia palveluja tukeva viestimekanismi (viestikerros), jonka on oltava määriteltyjen menetelmien ja XML-skeeman mukainen;

5)

viestimekanismia tukevien sovellusten yhteyskäytännöt.

6)

Energianmittausjärjestelmässä on käytettävä vähintään yhtä määritellyistä viestintäarkkitehtuureista.”

81)

Korvataan 4.2.8.2.9.1.1 kohdan 5 alakohta seuraavasti: ”4 190 mm:n ja 5 700 mm:n radoilla, jotka on suunniteltu 1 500 V:n tasavirtajärjestelmässä IRL-raideleveyden mukaisiksi (1 600 mm:n raideleveysjärjestelmä).”

82)

Korvataan 4.2.8.2.9.1.2 kohdan 2 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 46” ilmaisulla ”luettelokohdassa [23]”.

83)

Korvataan 4.2.8.2.9.2 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Kun sähkökäyttöinen yksikkö on suunniteltu liikennöimään ainoastaan 1 520 mm:n raideleveydellä, ainakin yhden asennettavan virroittimen kelkan on oltava rakenteeltaan jäljempänä joko 4.2.8.2.9.2.1, 4.2.8.2.9.2.2 tai 4.2.8.2.9.2.3 kohdassa esitetyn eritelmän mukainen.”

84)

Korvataan 4.2.8.2.9.2 kohdan 5 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 47” ilmaisulla ”luettelokohdassa [24]”.

85)

Korvataan 4.2.8.2.9.2.1 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 48” ilmaisulla ”luettelokohdassa [24]”.

86)

Korvataan 4.2.8.2.9.2.2 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 49” ilmaisulla ”luettelokohdassa [24]”.

87)

Korvataan 4.2.8.2.9.3a kohta seuraavasti:

”4.2.8.2.9.3a   Virroittimen virtakestoisuus (yhteentoimivuuden osatekijän tasolla)

1)

Virroittimet on suunniteltava sähkökäyttöiseen yksikköön johdettavan (4.2.8.2.4 kohdassa määritellyn) mitoitusvirran mukaisiksi.

2)

On laadittava analyysi sen osoittamiseksi, että virroitin kykenee välittämään mitoitusvirran; tämän analyysin on käsitettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän vaatimusten täyttymisen todentaminen.

3)

Virroittimet on suunniteltava 4.2.8.2.5 kohdassa määritellyn suurimman junan seistessä otettavan virran mukaan.”

88)

Korvataan 4.2.8.2.9.4.2 kohdan 3 alakohdassa ilmaus ”(ks. 6.1.3.8 lauseke)” ilmauksella ”(ks. 6.1.3.8 kohta)”.

89)

Korvataan 4.2.8.2.9.6–4.2.8.2.10 kohta seuraavasti:

”4.2.8.2.9.6   Virroittimen kosketusvoima ja dynaaminen käyttäytyminen

1)

Keskimääräinen kosketusvoima Fm on virroittimen kosketusvoiman tilastollinen keskiarvo, ja se muodostuu dynaamisesti korjatuista virroittimen kosketusvoiman staattisista ja aerodynaamisista komponenteista.

2)

Keskimääräiseen kosketusvoimaan vaikuttavat itse virroitin, sen sijainti junan kokoonpanossa, sen pystysuora liike sekä liikkuva kalusto, johon se on asennettu.

3)

Liikkuva kalusto ja siihen asennetut virroittimet on suunniteltava kohdistamaan ajolankaan keskimääräinen kosketusvoima Fm, jonka suuruus on energiaa koskevan YTE:n 4.2.11 kohdassa määritellyllä alueella, jotta virransyöttö tapahtuu hyvin ja ilman kohtuutonta valokaarien syntymistä ja jotta liukuhiilet eivät kulu ja vahingoitu liian helposti. Kosketusvoiman säätäminen tapahtuu dynaamisten testien yhteydessä.

3a)

Liikkuva kalusto ja liikkuvaan kalustoon asennetut virroittimet eivät saa ylittää nousulle S0 ja joko standardipoikkeamalle σmax tai valokaariprosentille asetettuja raja-arvoja, sellaisina kuin ne on määritelty energiaa koskevan YTE:n 4.2.12 kohdassa.

4)

Yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tehtävässä tarkastuksessa on validoitava itse virroittimen dynaaminen käyttäytyminen sekä sen kyky välittää virtaa YTE:n mukaisesta ajolangasta; vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely määritetään 6.1.3.7 kohdassa.

5)

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän tasolla tehtävässä tarkastuksessa (sisällyttäminen tiettyyn kalustoyksikköön) voidaan kosketusvoimaa säätää ottaen huomioon liikkuvan kaluston aerodynaamiset vaikutukset sekä virroittimen sijainti yksikössä taikka kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa; vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely määritetään 6.2.3.20 kohdassa.

4.2.8.2.9.7   Virroittimien asennustapa (liikkuvan kaluston tasolla)

1)

Useampi kuin yksi virroitin saa olla samanaikaisesti kosketuksissa ajolankaan.

2)

Virroittimien määrä ja niiden väliset etäisyydet on suunniteltava ottaen huomioon virranoton suorituskykyä koskevat vaatimukset, jotka on esitetty edellä 4.2.8.2.9.6 kohdassa.

3)

Jos arvioitavan yksikön kiinteästi muodostetuissa tai ennalta määritellyissä yhdistelmissä kahden peräkkäisen virroittimen väli on pienempi kuin energiaa koskevan YTE:n 4.2.13 kohdassa valitulle ajolangan suunnitteluetäisyystyypille esitetty väli tai jos useampi kuin kaksi virroitinta on samanaikaisesti kosketuksissa ajolankaan, on osoitettava testein, että edellä 4.2.8.2.9.6 kohdassa määritelty dynaamista käyttäytymistä koskeva vaatimus täyttyy.

4)

Peräkkäisten virroittimien väliset etäisyydet, joiden osalta liikkuva kalusto on tarkastettu, on kirjattava teknisiin asiakirjoihin (ks. 4.2.12.2 kohta).

4.2.8.2.9.8   Eri vaiheiden tai eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen läpi kulkeminen (liikkuvan kaluston tasolla)

1)

Junat on suunniteltava niin, että ne kykenevät siirtymään yhdestä virransyöttöjärjestelmästä ja erotusjaksojen väliseltä alueelta seuraavalle (sellaisina kuin ne kuvataan energiaa koskevan YTE:n 4.2.15 ja 4.2.16 kohdassa) aiheuttamatta niiden välille oikosulkua.

2)

Useita erilaisia virransyöttöjärjestelmiä varten suunniteltujen sähkökäyttöisten yksiköiden on järjestelmien välisten alueiden läpi kulkiessaan tunnistettava automaattisesti virransyöttöjärjestelmän jännite virroittimessa.

3)

Junan kulkiessa erotusjaksojen välisten alueiden läpi ajojohtimen ja yksikön välinen tehonvaihto on voitava säätää nollaksi. Tietoja virroittimien sallitusta asennosta eli siitä, onko niiden oltava laskettuna vai nostettuna (sekä virroittimien sallituista asennustavoista) ajettaessa järjestelmien tai erotusjaksojen välisten alueiden läpi, on infrastruktuurirekisterissä.

4)

Sähkökäyttöisissä yksiköissä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h, on pystyttävä vastaanottamaan junan ulkopuolelta erotusjakson sijaintiin liittyvää tietoa, ja tämän jälkeen yksikkö käynnistää virroittimen ja pääkatkaisijan ohjauskäskyt automaattisesti ilman kuljettajan toimenpiteitä.

5)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoihin ”Vetojärjestelmän muutos, Virraton alue, laske virroitin – Ratalaitteen käskyt” sekä ”Virraton alue, kytke päävirta pois – Ratalaitteen käskyt”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä sellaisten yksikköjen osalta, joiden suurin rakenteellinen nopeus on alle 250 km/h. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

6)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoihin ”Pääkatkaisija – STM-käskyt” ja ”Virroitin – STM-käskyt”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Niissä yksiköissä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on alle 250 km/h, tätä seuraavien käskyjen ei tarvitse olla automaattisia. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

4.2.8.2.9.9   Virroittimen eristäminen kalustoyksiköstä (liikkuvan kaluston tasolla)

1)

Virroittimet on asennettava sähkökäyttöiseen yksikköön siten, että virran kulku virroittimen kelkasta kalustoyksikön laitteistoihin on varmasti eristetty. Eristyksen on oltava riittävä kaikille jännitteille, joille yksikkö on suunniteltu.

4.2.8.2.9.10   Virroittimen laskeminen (liikkuvan kaluston tasolla)

1)

Sähkökäyttöiset yksiköt on suunniteltava laskemaan virroitin ajassa, joka täyttää lisäyksen J-1 luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän vaatimukset (3 sekunnissa), ja virroittimen on laskeuduttava ajolankaan nähden sellaiselle dynaamiselle eristysetäisyydelle, joka on lisäyksen J-1 luettelokohdassa [26] tarkoitetun eritelmän mukainen, joko kuljettajan aloitteesta tai junan ohjaustoiminnon vaikutuksesta (ohjaus- ja hallintajärjestelmän toiminnot mukaan luettuina).

2)

Virroittimen on laskeuduttava kotelon suojaamaan asentoon alle 10 sekunnissa.

Virroitinta laskettaessa pääkatkaisijan on avauduttava ensin automaattisesti.

3)

Jos sähkökäyttöinen yksikkö on varustettu automaattisella alaslaskulaitteella, joka laskee virroittimen alas virroittimen kelkan vikaantuessa, alaslaskulaitteen on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän vaatimukset.

4)

Sähkökäyttöisissä yksiköissä, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 160 km/h, on oltava automaattinen alaslaskulaite.

5)

Sähkökäyttöisissä yksiköissä, joiden ajo vaatii useamman kuin yhden virroittimen nostamisen ylös ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 120 km/h, on oltava automaattinen alaslaskulaite.

6)

Muissa sähkökäyttöisissä yksiköissä voi olla automaattinen alaslaskulaite.

4.2.8.2.10   Junan sähköinen suojaus

1)

Sähkökäyttöiset yksiköt on suojattava sisäisiä oikosulkuja vastaan (yksikön sisältä käsin).

2)

Pääkatkaisijan sijainnin on oltava sellainen, että se suojaa junan suurjännitepiirejä sekä kaikkia kalustoyksikköjen välisiä suurjänniteliitäntöjä. Virroittimen, pääkatkaisijan ja niiden välisen suurjännitteisen liitännän on sijaittava samassa kalustoyksikössä.

3)

Sähkökäyttöisten yksikköjen on suojattava itseään lyhytkestoisilta ylijännitteiltä, tilapäisiltä ylijännitteiltä ja suurimmalta mahdolliselta vikavirralta. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi sähköisen suojauksen koordinaation suunnittelun on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetussa eritelmässä määritetyt vaatimukset.”

90)

Korvataan 4.2.8.3 kohta ilmaisulla ”Tarkoituksellisesti tyhjä”.

91)

Korvataan 4.2.8.4 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 54” ilmaisulla ”luettelokohdassa [27]”.

92)

Korvataan 4.2.9.1.4 kohdan 5 alakohdassa ilmaus ”(ks. 4.2.9.1.5 lauseke)” ilmauksella ”(ks. 4.2.9.1.5 kohta)”.

93)

Korvataan 4.2.9.1.5 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Kuljettajan on voitava säätää istuimen asentoa saadakseen silmänsä 4.2.9.1.3.1 kohdassa määriteltyyn ulos näkemisen edellyttämään referenssikohtaan.”

94)

Lisätään 4.2.9.1.6 kohtaan 5 ja 6 alakohta seuraavasti:

”5)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Suuntaohjain”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

6)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Ohjaamon tilatiedot”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.”

95)

Korvataan 4.2.9.1.7 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”(määritelty 4.2.9.1.3 lausekkeessa)” ilmauksella ”(määritelty 4.2.9.1.3 kohdassa).”

96)

Korvataan 4.2.9.2 kohta seuraavasti:

”4.2.9.2   Tuulilasi

4.2.9.2.1   Mekaaniset ominaisuudet

1)

Ikkunoiden mitat, sijainti, muoto tai pintakäsittely (kunnossapitotarkoitukset mukaan luettuna) eivät saa haitata kuljettajan näkymää ulos (sellaisena kuin se määritellään 4.2.9.1.3.1 kohdassa), ja ikkunoiden on oltava kuljettajalle avuksi tämän ajaessa.

2)

Ohjaamon tuulilasien on kestettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [28] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt esineiden iskut ja vastustettava samassa eritelmässä määriteltyä lohkeilemista.

4.2.9.2.2   Optiset ominaisuudet

1)

Ohjaamon tuulilasien on oltava optiselta laadultaan sellaiset, ettei opasteiden näkyvyys (muoto ja väri) muutu missään toimintaoloissa (kuten silloin, kun tuulilasia lämmitetään huurtumisen ja jäätymisen estämiseksi).

2)

Tuulilasin on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [28] tarkoitetussa eritelmässä määritellyt vaatimukset seuraavien ominaisuuksien osalta:

(a)

asennetun tuulilasin oikean kuvan ja haamukuvan välinen kulma;

(b)

sallitut optiset vääristymät;

(c)

sumeus;

(d)

valonläpäisevyys;

(e)

kromaattisuus”;

97)

Korvataan 4.2.9.3.6–4.2.9.6 kohta seuraavasti:

”4.2.9.3.6   Vaihtotyötä tekevän henkilökunnan käyttämä kauko-ohjaustoiminto

1)

Jos työntekijä voi kauko-ohjata yksikköä vaihtotyön aikana radion avulla, kauko-ohjaustoiminto on suunniteltava niin, että hän voi ohjata junan liikkumista turvallisesti ja välttää kaikki sekaannukset.

2)

Kauko-ohjausta käyttävän työntekijän oletetaan voivan nähdä junan liikkeen käyttäessään kauko-ohjainta.

3)

Kauko-ohjaustoiminto sekä turvallisuusnäkökohdat on arvioitava tunnettujen standardien mukaisesti.

4)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Kaukovaihtotyö”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4.2.9.3.7   Raiteilta suistumisen havaitsemisen ja estämisen signaalinkäsittely

1)

Tätä kohtaa sovelletaan vetureihin, jotka on tarkoitettu käsittelemään tavaravaunujen lähettämiä signaaleja, jos ne on varustettu raiteilta suistumisen estotoiminnolla tai raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnolla tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.2.3.5.3 kohdan mukaisesti.

2)

Nämä veturit on varustettava laitteilla, jotka vastaanottavat raiteilta suistumisen estotoiminnolla ja raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnolla varustetuilta junan muodostavilta tavaravaunuilta signaalin, jossa ilmoitetaan seuraavat:

raiteilta suistumisen riskitekijä, jos kyseessä on raiteilta suistumisen estotoiminto tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.2.3.5.3.2 kohdan mukaisesti, ja

raiteilta suistuminen, jos kyseessä on raiteilta suistumisen havaitsemistoiminto tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.2.3.5.3.3 kohdan mukaisesti.

3)

Kun edellä mainittu signaali vastaanotetaan, sekä silmin havaittavan että äänimerkillä annettavan hälytyksen on ilmoitettava ohjaamossa, että juna on

vaarassa suistua raiteilta, jos hälytys on peräisin raiteilta suistumisen estotoiminnosta, tai

juuri suistunut raiteilta, jos hälytys on peräisin raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnosta.

4)

Ohjaamossa on oltava laite, jonka avulla edellä mainittu hälytys voidaan kuitata.

5)

Jos hälytystä ei kuitata ohjaamosta 10 ± 1 sekunnin kuluessa, täyden käyttöjarrutuksen tai hätäjarrutuksen on käynnistyttävä automaattisesti.

6)

Edellä 4.2.9.3.7 kohdan 5 alakohdassa säädetty automaattinen jarrutus on voitava ohittaa ohjaamosta käsin.

7)

Edellä 4.2.9.3.7 kohdan 5 alakohdassa säädetty automaattinen jarrutus on voitava kytkeä pois päältä ohjaamosta käsin.

8)

Raiteilta suistumisen havaitsemisen signaalinkäsittelytoiminnon olemassaolo veturissa ja käyttöedellytykset junatasolla on kirjattava 4.2.12 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.

4.2.9.3.7a   Junan raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

1)

Tätä kohtaa sovelletaan vetureihin, jotka on tarkoitettu havaitsemaan veturin vetämien tavaravaunujen suistumiset tai suistumisen riskitekijät.

2)

Tämän toiminnon täyttävien laitteiden on sijaittava kokonaan veturissa.

3)

Kun havaitaan suistuminen tai suistumisen riskitekijä, kuljettajan ohjaamossa on käynnistyttävä sekä silmin havaittava että äänimerkillä annettava hälytys.

4)

Ohjaamossa on oltava laite, jonka avulla edellä mainittu hälytys voidaan kuitata.

5)

Jos hälytystä ei kuitata ohjaamosta 10 ± 1 sekunnin kuluessa, täyden käyttöjarrutuksen tai hätäjarrutuksen on käynnistyttävä automaattisesti.

6)

Edellä 4.2.9.3.7a kohdan 5 alakohdassa säädetty automaattinen jarrutus on voitava ohittaa ohjaamosta käsin.

7)

Edellä 4.2.9.3.7a kohdan 5 alakohdassa säädetty automaattinen jarrutus on voitava kytkeä pois päältä ohjaamosta käsin.

8)

Junan raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnon olemassaolo veturissa ja käyttöedellytykset junatasolla on kirjattava 4.2.12 kohdassa määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.

4.2.9.3.8   ETCS-tilojen hallintaa koskevat vaatimukset

4.2.9.3.8.1   Monikäyttö apuveturina -tila

1)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Monikäyttö apuveturina”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4.2.9.3.8.2   Passiivinen vaihtotyö

1)

Vaatimukset, joita sovelletaan veturiin ja junayksikköön niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Passiivinen vaihtotyö”, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4.2.9.3.8.3   Monikäyttö omalla kuljettajalla

1)

Vaatimukset, joita sovelletaan veturiin ja junayksikköön niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Monikäyttö omalla kuljettajalla”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4.2.9.3.9   Luiston tila

1)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Luiston tila”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

4.2.9.4   Junassa olevat työkalut ja kannettavat laitteet

1)

Ohjaamossa tai sen lähellä on oltava tilat seuraavien laitteiden säilyttämiseen, joita kuljettaja saattaa tarvita hätätilanteessa:

käsivalaisin, jossa on sekä punainen että valkoinen valo;

välineet raidevirtapiirin oikosulkemiseen;

kiilat, jos seisontajarru ei yksin riitä jyrkillä raideosuuksilla (ks. 4.2.4.5.5 kohta);

palosammutin (jonka on sijaittava ohjaamossa; ks. myös 4.2.10.3.1 kohta);

miehitetyissä tavarajunien vetoyksiköissä: pelastautumisväline, joka on määritelty komission asetuksen (EU) N:o 1303/2014 (*13) (rautatietunneleiden turvallisuutta koskeva YTE) 4.7.1 kohdassa.

4.2.9.5   Miehistön henkilökohtaisten tavaroiden säilytystilat

1)

Jokaisessa ohjaamossa on oltava

kaksi vaatekoukkua tai ripustintangolla varustettu syvennys;

tila matkalaukulle tai kassille, jonka koko on 300 mm × 400 mm × 400 mm.

4.2.9.6   Rekisteröintilaite

1)

Tallennettavien tietojen luettelo määritetään käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.3.5 kohdassa.

2)

Yksikössä on oltava näiden tietojen tallentamiseen väline, joka täyttää seuraavat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [29] tarkoitetussa eritelmässä määritetyt vaatimukset:

(a)

Toiminnalliset vaatimukset on täytettävä.

(b)

Tallennuskyvyn on oltava luokan R1 mukainen.

(c)

Välineeseen tallennettujen ja välineestä saatavien tietojen eheyttä (johdonmukaisuutta ja virheettömyyttä) koskevat vaatimukset on täytettävä.

(d)

Tietojen eheys on turvattava.

(e)

Suojatun tallennusvälineen suojauksen on oltava A-tasoa.

(f)

Kellonaika ja päivämäärä.

3)

Edellä olevan 4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan vaatimuksia koskeva testit on toteutettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [72] tarkoitetun eritelmän vaatimusten mukaisesti.

(*13)  Komission asetus (EU) N:o 1303/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rautatietunneleiden turvallisuutta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 394).” "

98)

Korvataan 4.2.10.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.10.2.1   Materiaaleja koskevat vaatimukset

1)

Materiaalien ja osien valinnassa on otettava huomioon niiden palo-ominaisuudet, kuten syttyvyys, savun opasiteetti ja myrkyllisyys.

2)

Liikkuvan kalustoyksikön rakentamisessa käytettyjen materiaalien on täytettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [30] tarkoitetun eritelmän mukaiset eri toimintaluokkia koskevat vaatimukset seuraavasti:

toimintaluokka 2: matkustajien kuljettamiseen käytettävä luokan A liikkuva kalusto (mukaan luettuna matkustajajunan veturi);

toimintaluokka 3: matkustajien kuljettamiseen käytettävä luokan B liikkuva kalusto (mukaan luettuna matkustajajunan veturi);

toimintaluokka 2: tavarajunien veturit ja muun kuorman (esimerkiksi posti, rahti) kuljettamiseen suunnitellut itse vetävät yksiköt;

toimintaluokka 1: ratatyökoneet, joiden osalta vaatimukset on rajattu alueisiin, joihin henkilökunta pääsee yksikön ollessa kuljetuskokoonpanossa (ks. 2.3 kohta).

3)

Seuraavilla vaatimuksilla varmistetaan tuotteiden ominaisuuksien ja valmistusprosessin tasaisuus:

Testiraportit, joilla osoitetaan materiaalin vastaavan vaatimuksia ja jotka on annettava välittömästi materiaalin testaamisen jälkeen, on uusittava viiden vuoden välein.

Materiaalia ei tarvitse testata uudelleen, ellei tuotteen ominaisuuksissa eikä valmistusprosessissa ole tapahtunut muutoksia eivätkä asiaan liittyvät vaatimukset (YTE) ole muuttuneet. Vanhentuneet testiraportit hyväksytään edellyttäen, että niihin on liitettynä tuotteen markkinoille saattamisen yhteydessä toimitettu alkuperäisen laitevalmistajan lausunto siitä, että tuotteen ominaisuuksissa ja valmistusprosessissa, kattaen koko asiaa koskevan toimitusketjun, ei ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen, kun tuotteen palo-ominaisuudet on testattu. Tämä lausunto on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alkuperäisen testiraportin voimassaolon päättymisestä. Lausunto on uusittava viiden vuoden välein.”

99)

Korvataan 4.2.10.2.2 kohdan 2 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 59” ilmaisulla ”luettelokohdassa [30]”.

100)

Muutetaan 4.2.10.3.4 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 3 alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ilmaisu ”kohdassa 60” ilmaisulla ”luettelokohdassa [31]”.

(b)

Korvataan 5 alakohta ja viimeinen alakohta seuraavasti:

”5)

Käytettäessä muita palon rajoitus- ja hallintajärjestelmiä, jotka edellyttävät järjestelmien, komponenttien tai toimintojen luotettavuutta ja käytettävyyttä, niiden luotettavuus on tutkittava ja tässä tutkimuksessa on otettava huomioon osien vikatila, varajärjestelmät, ohjelmisto, säännölliset tarkastukset ja muut säännöt; toiminnon arvioitu vikaantumistaajuus (se, ettei lämmön ja tulen leviämistä hallita) on ilmoitettava 4.2.12 kohdassa määritetyissä teknisissä asiakirjoissa.

Tämän tutkimuksen pohjalta on määritettävä palon rajoitus- ja hallintajärjestelmän käyttö- ja huolto-olosuhteet ja esitettävä ne 4.2.12.3 ja 4.2.12.4 kohdassa kuvatuissa kunnossapitoon ja käyttöön liittyvissä asiakirjoissa.”

101)

Korvataan 4.2.10.3.5 kohdan 3 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 61” ilmauksella ”luettelokohdassa [31]”.

102)

Korvataan 4.2.10.4.1 kohdan 5 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 62” ilmauksella ”luettelokohdassa [32]”.

103)

Korvataan 4.2.10.4.2 kohdan 5 alakohta ja lisätään 6 alakohta seuraavasti:

”5)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Ilmanoton ohjausalue – Ratalaitteen käskyt”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Tämän jälkeen annettavat käskyt kaikkien ulkoisen ilmanvaihdon laitteiden sulkemiseksi voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.

6)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Ilmanoton ohjausalue – STM-käskyt”, kun ETCS on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä. Tämän jälkeen annettavat käskyt kaikkien ulkoisen ilmanvaihdon laitteiden sulkemiseksi voivat olla automaattisia tai manuaalisia siten, että kuljettaja toteuttaa toimenpiteitä. Automaattista tai manuaalista ohjausta koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano on kirjattava 4.2.12.2 kohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin.”

104)

Korvataan 4.2.10.4.4 kohdan 3 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 63” ilmaisulla ”luettelokohdassa [33]”.

105)

Muutetaan 4.2.10.5.1 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 8 alakohta seuraavasti:

”8)

Kaikki matkustajille tarkoitetut ulko-ovet on varustettava hätäaukaisulaitteilla, jotka mahdollistavat niiden käytön hätäuloskäynteinä (ks. 4.2.5.5.9 kohta).”

(b)

Korvataan 12 alakohta seuraavasti:

”12)

Ovien lukumäärän ja mitoituksen on oltava sellainen, että kaikki matkustajat voidaan evakuoida ilman matkatavaroita kolmessa minuutissa. Toiset matkustajat tai junan miehistö voivat avustaa liikuntarajoitteisia matkustajia, ja pyörätuolin käyttäjät voidaan evakuoida ilman pyörätuoliaan.

Tämän vaatimuksen täyttyminen on todennettava tekemällä joko fyysinen testi normaaleissa liikennöintiolosuhteissa tai numeerinen simulaatio.

Jos vaatimus todennetaan numeerisella simulaatiolla, simulaatioraportin on sisällettävä

yhteenveto simulaation todentamisesta ja validoinnista (työkalu ja mallit);

simulaatiossa käytetyt hypoteesi ja parametrit;

asianmukaisesta määrästä simulointiajoja saadut tulokset, jotka mahdollistavat tilastollisesti luotettavan lausunnon.”

106)

Korvataan 4.2.11.3 kohta seuraavasti:

”4.2.11.3   Käymälän tyhjennysjärjestelmän liitin

1)

Tämä kohta koskee yksiköitä, jotka on varustettu rakenteeltaan suljetuilla järjestelmillä (joissa käytetään puhdasta tai kierrätettyä vettä), jotka on tyhjennettävä riittävin välein aikataulun mukaisesti siihen tarkoitetuilla varikoilla.

2)

Seuraavien käymälän tyhjennysjärjestelmän ja yksikön välisten liittimien on täytettävä seuraavien eritelmien vaatimukset:

i)

Kolmen tuuman tyhjennysliitin (sisempi osa): katso kaavio G-1 lisäyksessä G.

ii)

Käymäläsäiliön huuhteluliitin (sisempi osa), jonka käyttäminen on valinnaista: katso kaavio G-2.”

107)

Korvataan 4.2.11.4 kohta seuraavasti:

”4.2.11.4   Ei käytössä

108)

Korvataan 4.2.11.5 kohta seuraavasti:

”4.2.11.5   Vedentäyttöliitäntä

1)

Tämä kohta koskee yksiköitä, joissa on saniteettijärjestelmiä varten vesisäiliö, johon sovelletaan 4.2.5.1 kohtaa.

2)

Vesisäiliön täyttöliittimen on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [34] tarkoitetun eritelmän mukainen.”

109)

Korvataan 4.2.11.6 kohta seuraavasti:

”4.2.11.6   Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset

1)

Tämä kohta koskee yksiköitä, joihin on tarkoitus syöttää virtaa seisottamisen aikana.

2)

Yksikön on oltava yhteensopiva ainakin yhden seuraavan ulkoisen virransyöttöjärjestelmän kanssa, ja siinä on oltava (tarvittaessa) vastaava liitäntärajapinta kyseisen ulkoisen virransyöttöjärjestelmän sähköliitäntää (pistoketta) varten:

sähköä syöttävä ajolanka (ks. 4.2.8.2 kohta ”Virransyöttö”);

yksinapainen virransyöttölinja (AC 1 kV, AC/DC 1,5 kV, DC 3 kV) lisäyksen J-1 luettelokohdassa [52] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

paikallinen ulkoinen apuvirtalähde (400 V), joka voidaan liittää pistorasiatyyppiin ”3P+ground” lisäyksen J-1 luettelokohdassa [35] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

110)

Korvataan 4.2.12.2 kohta seuraavasti:

”4.2.12.2   Yleiset asiakirjat

Seuraavat liikkuvaa kalustoa kuvaavat asiakirjat on toimitettava; viitataan tämän YTE:n kohtaan, jossa asiakirjoja vaaditaan:

1)

Yleispiirustukset.

2)

Sähkö-, paineilma- ja hydrauliikkakaaviot, ohjauspiirien kaaviot, jotka ovat tarpeen kyseisten järjestelmien toiminnan ja käytön ymmärtämiseksi.

3)

Junan tietokonepohjaisten järjestelmien kuvaus, mukaan luettuna toimintojen kuvaus, sekä eritelmä liitännöistä, tietojenkäsittelystä ja protokollista.

3a)

Yksiköillä, jotka on suunniteltu ja arvioitu yleiskäyttöä varten, tähän kuuluu kuvaus sähköisistä liitännöistä yksiköiden ja viestintäprotokollien välillä viittauksin sovellettuihin standardeihin tai muihin normatiivisiin asiakirjoihin.

4)

Vertailuprofiili ja tieto yhteentoimivan vertailuprofiilin G1, GA, GB, GC tai DE3 noudattamisesta 4.2.3.1 kohdan mukaisesti.

5)

Painojakauma ja oletukset kuormitustapauksista 4.2.2.10 kohdan mukaisesti.

6)

Akselipaino, akseliväli ja kaikki EN-rataluokat 4.2.3.2.1 kohdan mukaisesti.

7)

Dynaamisia kulkuominaisuuksia koskeva testiraportti, joka sisältää myös testiradan laatutiedot ja radan kuormituksen parametrit, mukaan luettuna mahdolliset käyttörajoitukset, jos kalustoyksikön testaus kattaa vain osan testausolosuhteista, 4.2.3.4.2 kohdan mukaisesti.

8)

Telin käytön aiheuttamien kuormitusten arvioinnissa käytetyt oletukset 4.2.3.5.1 kohdan mukaisesti ja 6.2.3.7 kohdan mukaisesti pyöräkerran osalta.

9)

Jarrutuskyky, mukaan lukien vika-analyysi (vajaatoimintatila) 4.2.4.5 kohdan mukaisesti.

9a)

Suurin pyörrevirtakiskojarrun ja radan välinen etäisyys, joka vastaa jarru irrotettuna -asentoa, kiinteästi asetettu nopeuden raja-arvo, pystysuora voima ja jarrutusvoima junan nopeuden funktiona tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään täydellä teholla (hätäjarrutus), ja tapauksessa, jossa pyörrevirtakiskojarrua käytetään rajallisella teholla (käyttöjarrutus), 4.2.4.8.3 kohdassa vaaditulla tavalla.

10)

Yksikössä olevien käymälöiden tyyppi, huuhtelunesteen ominaisuudet, jos käytetään muuta kuin puhdasta vettä, pois laskettavan veden käsittelyjärjestelmän tyyppi sekä standardit, joiden suhteen vaatimustenmukaisuutta on arvioitu, 4.2.5.1 kohdan mukaisesti.

11)

Toimet, joita on tehty valittujen ympäristöparametrien osalta, jos ne eroavat nimellisistä, 4.2.6.1 kohdan mukaisesti.

12)

Ominaistuulikäyrä 4.2.6.2.4 kohdan mukaisesti.

13)

Vetokyky 4.2.8.1.1 kohdan mukaisesti.

14)

Kalustoyksikössä olevan energianmittausjärjestelmän ja sen kalustoyksikköön sijoitetun paikannustoiminnon (valinnainen) asennus 4.2.8.2.8 kohdan mukaisesti. Kuvaus kalustoyksikön ja ratapihan välisestä viestinnästä ja metrologisista tarkastuksista, myös jännitteenmittauksen, virranmittauksen ja energianlaskemisen tarkkuusluokkiin liittyvät toiminnot.

Sovellettaessa 4.2.8.2.8.2 kohdan 6 alakohtaa ominaisuudet, jotka osoittavat, että kalustoyksikössä olevan energianmittausjärjestelmän komponentit ovat rajoitettujen vaatimusten mukaisia, ja näiden komponenttien käyttöedellytykset.

15)

Käytetyt oletukset ja tiedot 4.2.8.2.7 kohdan mukaisesti.

16)

Arviointitesteissä käytetty samanaikaisesti ajolangan kanssa kosketuksissa olevien virroittimien lukumäärä, niiden väli sekä ajojohdintyyppi, joka on valittu tietylle virroittimen etäisyydelle (A, B tai C), 4.2.8.2.9.7 kohdan mukaisesti.

17)

Kohdassa 4.2.5.4 vaadittujen viestintävälineiden olemassaolo yksiköissä, jotka on suunniteltu käytettäviksi ilman, että kyydissä on junamiehistöä (kuljettajaa lukuun ottamatta).

18)

Yhden tai useamman 4.2.9.3.7 ja 4.2.9.3.7a kohdassa kuvatun toiminnon olemassaolo ja niiden käyttöedellytykset junatasolla.

19)

Virroittimen kelkan rakenteen tyypit, joilla sähkökäyttöinen yksikkö on varustettu, 4.2.8.2.9.2 kohdan mukaisesti.

20)

Suurin arvioitu virta (mitoitusvirta) 4.2.8.2.4 kohdan mukaisesti.

21)

Tasavirtajärjestelmien osalta: sähköenergiavaraston toimintaa koskevat asiakirjat, suurimman virran mitattu arvo junan seistessä ja ajolangan materiaalia koskevat mittausolosuhteet 4.2.8.2.5 kohdan vaatimusten mukaisesti.

22)

Edellä 4.2.7.1.4 kohdassa määriteltyjen ajovalojen vilkkutilan käynnistämiseksi ja estämiseksi tarkoitettujen ohjauslaitteiden asentaminen.

23)

Toteutettujen junan liitäntätoimintojen kuvaus, mukaan lukien liitäntöjen ja viestintäprotokollien määrittely, yleispiirustukset sekä ohjauspiirien kaaviot, jotka ovat tarpeen liitännän toiminnan ja käytön selittämiseksi.

24)

Asiakirjat, jotka liittyvät seuraaviin:

ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä määritellyn ETCS-veturilaitteiston (muun muassa ETCS-kaappi, DMI, antenni ja matkamittari) asentamiseen käytettävissä oleva tila ja

ETCS-laitteiston asennuksen edellytykset (muun muassa mekaaniset ja sähköiset edellytykset).

25)

Automaattista tai manuaalista käskyjen toteuttamista koskeva liikkuvan kaluston kokoonpano, kuten seuraavissa kohdissa tarkoitetaan: 4.2.4.4.4, 4.2.4.8.2, 4.2.4.8.3, 4.2.8.2.4, 4.2.8.2.9.8 ja 4.2.10.4.2. Nämä tiedot on pyynnöstä annettava saataville, kun ETCS on asennettu.

26)

Sellaisten yksikköjen osalta, joihin sovelletaan 7.1.1.5 kohdassa määritettyjä ehtoja, on annettava seuraavat ominaisuudet:

i)

sovellettavat yksinapaisen virransyöttölinjan jännitteet 4.2.11.6 kohdan 2 alakohdan mukaisesti;

ii)

yksikön suurin yksinapaisen virransyöttölinjan virrankulutus junan seistessä (A) kunkin sovellettavan yksinapaisen virransyöttölinjan jännitteen osalta;

iii)

kunkin taajuuksien hallinnan taajuusalueen osalta, joka on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä ja ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa tai teknisissä asiakirjoissa, kun ne ovat saatavilla:

(1)

suurin häiriövirta (A) ja sovellettava yhteenlaskusääntö;

(2)

suurin magneettikenttä (dBμA/m), sekä säteilykenttä että paluuvirran aiheuttama kenttä, ja sovellettava yhteenlaskusääntö;

(3)

kalustoyksikön pienin impedanssi (ohmeina).

iv)

verrattavissa olevat parametrit, jotka on määritelty erityistapauksissa tai ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa, jos ne ovat saatavilla.

27)

Niiden yksikköjen osalta, joihin sovelletaan 7.1.1.5.1 kohdassa määriteltyjä edellytyksiä, on ilmoitettava, onko yksikkö 7.1.1.5.1 kohdan 19–22 alakohdan vaatimusten mukainen vai ei.”

111)

Lisätään 4.2.13 kohta seuraavasti:

”4.2.13   Liitäntävaatimukset, kun junassa on automaattinen junanhallinta

1)

Tässä perusparametrissä kuvataan liitäntävaatimukset, joita sovelletaan ETCS-veturilaitteella varustettuihin yksiköihin, jotka on tarkoitus varustaa automaattisella junanhallinnalla automaatiotasoon 2 asti. Vaatimukset koskevat toimintoja, joita tarvitaan junan käyttämiseksi ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä määriteltyyn automaatioasteeseen 2 asti.

2)

Vaatimukset, joita sovelletaan yksiköihin niiden ETCS-veturilaitteen liitännän osalta ja jotka liittyvät junan liitäntätoimintoon ”Automaattinen ajaminen”, kun automaattinen junanhallinta on asennettu, on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitetussa eritelmässä.

3)

Kun uusissa kalustoyksikkömalleissa otetaan käyttöön automaattisen junanhallinnan GoA1/2-toiminto, on sovellettava ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksen A luettelokohtia [84] ja [88].

4)

Jos olemassa oleviin kalustoyksikkötyyppeihin ja käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon on asennettu automaattisen junanhallinnan GoA1/2-toiminto, on sovellettava luettelokohtaa [84], kun taas luettelokohtaa [88] voidaan käyttää vapaaehtoisesti.”

112)

Korvataan 4.3 kohta seuraavasti:

”4.3   Liitäntöjen toiminnallinen ja tekninen eritelmä

4.3.1   Liitäntä energiaosajärjestelmään

Taulukko 6

Liitäntä energiaosajärjestelmään

Vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta

Energiaa koskevan YTE:n kohta

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Ulottumat

4.2.3.1

Virroittimen ulottuma

4.2.10

Virroittimen kelkan rakenne

4.2.8.2.9.2

Lisäys D

Toiminta jännite- ja taajuusarvojen puitteissa

4.2.8.2.2

Jännite ja taajuus

4.2.3

Suurin ajojohtimesta otettava virta

4.2.8.2.4

Ajovirran syötön suoritustaso

4.2.4

Tehokerroin

4.2.8.2.6

Ajovirran syötön suoritustaso

4.2.4

Suurin virta junan seistessä

4.2.8.2.5

Seisontavirta

4.2.5

Hyötyjarrutus ja energian palautus ajojohtimelle

4.2.8.2.3

Hyötyjarrutus

4.2.6

Energiankulutuksen mittaustoiminto

4.2.8.2.8

Kaluston ulkopuolinen energiatietojen keruujärjestelmä

4.2.17

Virroittimen käyttöalue

4.2.8.2.9.1

Ajojohtimen rakenne

4.2.9

Virroittimen kelkan rakenne

4.2.8.2.9.2

Liukuhiilen materiaali

4.2.8.2.9.4

Ajolangan materiaali

4.2.14

Virroittimen staattinen kosketusvoima

4.2.8.2.9.5

Keskimääräinen kosketusvoima

4.2.11

Virroittimen kosketusvoima ja dynaaminen käyttäytyminen

4.2.8.2.9.6

Dynaaminen käyttäytyminen ja virranoton laatu

4.2.12

Virroittimien asennustavat

4.2.8.2.9.7

Virroittimien tiheys

4.2.13

Eri vaiheiden tai eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen läpi kulkeminen

4.2.8.2.9.8

Erotusjaksot:

 

vaihe

4.2.15

järjestelmä

4.2.16

Junan sähköinen suojaus

4.2.8.2.10

Sähköisen suojauksen hallinta

4.2.7

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtajärjestelmissä

4.2.8.2.7

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtaisissa ajovirransyöttöjärjestelmissä

4.2.8

4.3.2   Liitäntä infrastruktuuriosajärjestelmään

Taulukko 7

Liitäntä infrastruktuuriosajärjestelmään

Vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta

Infrastruktuuria koskevan YTE:n kohta

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Liikkuvan kaluston kinemaattinen ulottuma

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

4.2.3.1

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

4.2.3.2

Pienin pystysuora kaarresäde

4.2.3.5

Akselipainoa koskeva parametri

4.2.3.2.1

Radan kestävyys pystykuormia vastaan

4.2.6.1

Radan kestävyys sivuttaisia voimia vastaan

Uusien siltojen kestävyys liikennekuormia vastaan

4.2.6.3

4.2.7.1

Uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutusta koskeva ekvivalentti pystykuormitus

4.2.7.2

Olemassa olevien siltojen ja maarakenteiden kestävyys liikennekuormia vastaan

4.2.7.4

Dynaamiset kulkuominaisuudet

4.2.3.4.2

Kallistuksenvajaus

4.2.4.3

Kulun aikaiset radan dynaamisen kuormituksen raja-arvot

4.2.3.4.2.2

Radan kestävyys pystykuormia vastaan

4.2.6.1

Radan kestävyys sivuttaisia voimia vastaan

4.2.6.3

Ekvivalenttinen kartiokkuus

4.2.3.4.3

Ekvivalenttinen kartiokkuus

4.2.4.5

Pyöräkerran mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

4.2.3.5.2.1

Nimellinen raideleveys

4.2.4.1

Pyörien mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

4.2.3.5.2.2

Kiskon yläpään profiili normaalilla rataosalla

4.2.4.6

Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

4.2.3.5.3

Vaihteiden ja risteysten käytönaikainen geometria

4.2.5.3

Pienin kaarresäde

4.2.3.6

Pienin vaakasuora kaarresäde

4.2.3.4

Suurin keskimääräinen hidastuvuus

4.2.4.5.1

Radan kestävyys pitkittäisiä voimia vastaan

4.2.6.2

Vedon ja jarrutuksen vaikutus

4.2.7.1.5

Junan synnyttämien ilmavirtojen vaikutus

4.2.6.2.1

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestävyys

4.2.7.3

Junan keulan aiheuttama paineisku

4.2.6.2.2

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

4.2.10.1

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

4.2.6.2.3

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

4.2.3.2

Sivutuuli

4.2.6.2.4

Sivutuulten vaikutus

4.2.10.2

Aerodynaamiset vaikutukset sepelipohjaisilla radoilla

4.2.6.2.5

Ilmavirran tarttuminen sepeliin

4.2.10.3

Käymälän tyhjennysjärjestelmän liitin

4.2.11.3

Käymälöiden tyhjennys

4.2.12.2

Ulkopuolinen puhdistus ajamalla pesulaitoksen läpi

4.2.11.2.2

Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen

4.2.12.3

Vedentäyttöliitäntä

4.2.11.5

Vedentäyttö

4.2.12.4

Polttoaineen täyttölaitteisto

4.2.11.7

Polttoaineen lisääminen

4.2.12.5

Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset

4.2.11.6

Varavirtasyöttö

4.2.12.6

4.3.3   Liitäntä käyttötoiminnan osajärjestelmään

Taulukko 8

Liitäntä käyttötoiminnan osajärjestelmään

Vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta

Käyttötoimintaa koskevan YTE:n kohta

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Hinauskytkin

4.2.2.2.4

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.6.3

Akselipainoa koskeva parametri

4.2.3.2

Junan kokoonpano

4.2.2.5

Jarrutuskyky

4.2.4.5

Junan jarrutus

4.2.2.6

Ulkopuoliset ajo- ja perävalot

4.2.7.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1

Äänimerkinantolaitteet

4.2.7.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2

Näkyvyys ulos

4.2.9.1.3

Radanvarren opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

4.2.2.8

Tuulilasin optiset ominaisuudet

4.2.9.2.2

Sisävalaistus

4.2.9.1.8

Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto

4.2.9.3.1

Junan ajoturvalaite

4.2.2.9

Rekisteröintilaite

4.2.9.6

Seurantatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.5

Lisäys I

4.3.4   Liitäntä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

Taulukko 9

Liitäntä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

Vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n kohta

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Ulottumat

4.2.3.1

Junan ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston antennien sijainti

4.2.2

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen raidevirtapiireihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

4.2.3.3.1.1

Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne

4.2.10

Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

4.2.11

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen akselinlaskijoihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

4.2.3.3.1.2

Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne

4.2.10

Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

4.2.11

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen silmukkalaitteiden kanssa

4.2.3.3.1.3

Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisinjärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne

4.2.10

Dynaamiset kulkuominaisuudet

4.2.3.4.2

ECTS-veturilaite: tietojen/käskyjen välittäminen ja liikkuvan kaluston tilatietojen vastaanottaminen

4.2.2

Jarrujärjestelmän tyyppi

4.2.4.3

Hätäjarrutuksen ohjaus

4.2.4.4.1

Käyttöjarrun ohjaus

4.2.4.4.2

Dynaamisen jarrun ohjaus

4.2.4.4.4

Magneettinen kiskojarru

4.2.4.8.2

Pyörrevirtakiskojarru

4.2.4.8.3

Oven avaaminen

4.2.5.5.6

Suorituskykyä koskevat vaatimukset

4.2.8.1.2

Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta

4.2.8.2.4

Eri vaiheiden tai eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen läpi kulkeminen

4.2.8.2.9.8

Ohjauspöytä – Ergonomia

4.2.9.1.6

Vaihtotyötä tekevän henkilökunnan käyttämä kauko-ohjaustoiminto

4.2.9.3.6

ETCS-tilojen hallintaa koskevat vaatimukset

4.2.9.3.8

Luiston tila

4.2.9.3.9

Savunhallinta

4.2.10.4.2

Hätäjarrutuskyky

4.2.4.5.2

Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet

4.2.2

Käyttöjarrutuskyky

4.2.4.5.3

Ajovalot

4.2.7.1.1

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet

4.2.15

Näkyvyys ulos

4.2.9.1.3

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

4.2.15

Optiset ominaisuudet

4.2.9.2.2

Rekisteröintilaite

4.2.9.6

Liitäntä datan tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin

4.2.14

Dynaamisen jarrun ohjaus (hyötyjarrun ohjaus)

4.2.4.4.4

ETCS DMI -kokoonpano

4.2.12

Magneettinen kiskojarru (ohjaus)

4.2.4.8.2

Pyörrevirtakiskojarru (ohjaus)

4.2.4.8.3

Eri vaiheiden tai eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen läpi kulkeminen

4.2.8.2.9.8

Savunhallinta

4.2.10.4.2

Liitäntävaatimukset, kun junassa on automaattinen junanhallinta

4.2.13

Junan automaattisen junanhallinnan toiminto

4.2.18

Järjestelmävaatimusten eritelmä

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohdassa 84 tarkoitettu eritelmä

Junan automaattinen junanhallinta / liikkuvan kaluston FFFIS

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohdassa 88 tarkoitettu eritelmä

ECTS-veturilaite: tietojen/käskyjen välittäminen ja liikkuvan kaluston tilatietojen vastaanottaminen

4.2.2

4.3.5   Liitäntä telemaattisten sovellusten osajärjestelmään

Taulukko 10

Liitäntä telemaattisten sovellusten osajärjestelmään

Vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n kohta

Henkilöliikenteen telemaattisia järjestelmiä koskevan YTE:n kohta

Parametri

Kohta

Parametri

Kohta

Matkustajille tiedottaminen (esteetöntä liikkumista koskeva YTE)

4.2.5

Junassa oleva näyttölaite

4.2.13.1

Kuulutusjärjestelmä

4.2.5.2

Automaattinen äänimerkki ja kuulutus

4.2.13.2”

Matkustajille tiedottaminen (esteetöntä liikkumista koskeva YTE)

4.2.5

113)

Korvataan 4.4 kohdan 4 alakohdassa ilmaus ”4.2.12.4 lausekkeessa” ilmaisulla ”4.2.12.4 kohdassa”.

114)

Korvataan 4.5 kohdan 1 alakohdassa ilmaus ”3 jaksossa” ilmaisulla ”3 luvussa”.

115)

Korvataan 4.5 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”4.2 jakson” ilmaisulla ”4.2 kohdan”.

116)

Korvataan 4.8 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”4.2.12 lausekkeessa” ilmaisulla ”4.2.12 kohdassa”.

117)

Korvataan 4.9 kohta seuraavasti:

”4.9   Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” parametrit, joita rautatieyrityksen on käytettävä tarkastaessaan reittiyhteensopivuutta, kuvataan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n lisäyksessä D1.”

118)

Korvataan 5.1 kohdan 3 alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ilmaisu ”6.1 jaksossa” ilmaisulla ”6.1 kohdassa”.

119)

Korvataan 5.2 kohdan 1 alakohdassa ilmaus ”6.1.5 lausekkeessa” ilmaisulla ”6.1.5 kohdassa”.

120)

Korvataan 5.3.1 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 66” ilmaisulla ”luettelokohdassa [36]” ja huomautuksen teksti seuraavasti:

Huomautus:

Muita kuin tyypin 10 automaattisia kytkimiä ei pidetä yhteentoimivuuden osatekijänä (eritelmä ei ole julkisesti saatavilla).”

121)

Korvataan 5.3.2 kohdan 1 alakohdassa kaikki ilmaisut ”kohdissa 67 ja 68” ilmaisulla ”luettelokohdissa [37] ja [38]”.

122)

Korvataan 5.3.3 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 69” ilmaisulla ”luettelokohdassa [39]”.

123)

Korvataan 5.3.4 kohdan 4 alakohdassa ilmaus ”4.2.3.5.2.2 lausekkeessa” ilmaisulla ”4.2.3.5.2.2 kohdassa”.

124)

Korvataan 5.3.4a kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”Vaihdettavan raideleveyden automaattisen järjestelmän on täytettävä 4.2.3.5.3 kohdassa olevat vaatimukset; näitä vaatimuksia on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla 6.1.3.1a kohdan mukaisesti.”

125)

Korvataan 5.3.6–5.3.15 kohta seuraavasti:

”5.3.6   Ajovalot

1)

Ajovalo on suunniteltava ja arvioitava ilman mitään sen käyttöaluetta koskevia rajoituksia.

2)

Ajovalon on täytettävä 4.2.7.1.1 kohdassa määritellyt väriä ja valotehokkuutta koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.7   Etuosan opastinvalot

1)

Etuosan opastinvalo on suunniteltava ja arvioitava ilman mitään sen käyttöaluetta koskevia rajoituksia.

2)

Etuosan opastinvalon on täytettävä 4.2.7.1.2 kohdassa määritellyt väriä ja valotehokkuutta koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.8   Loppuopastinvalot

1)

Loppuopastinvalo on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueen perusteella: kiinteä tai siirrettävä valo.

2)

Loppuopastinvalon on täytettävä 4.2.7.1.3 kohdassa määritellyt väriä ja valotehokkuutta koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

3)

Loppuopastinvalot on asennettava kulkuneuvoihin liitännöillä, jotka ovat tavaravaunuja koskevan YTE:n lisäyksen E mukaisia.

5.3.9   Äänimerkinantolaitteet

1)

Äänimerkinantolaite on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittävät vertailukulkuneuvon (tai vertailuasennuksen) äänenpainotaso; äänimerkinantolaitteen asentaminen tiettyyn kulkuneuvoon voi vaikuttaa tähän ominaisuuteen.

2)

Äänimerkinantolaitteen on täytettävä 4.2.7.2.1 kohdassa määritellyt äänimerkkejä koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.10   Virroitin

Virroitin on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittelevät seuraavat tekijät:

1)

edellä 4.2.8.2.1 kohdassa määritellyt sähköistysjärjestelmien tyypit;

Jos virroitin on suunniteltu erilaisia jännitejärjestelmiä varten, on otettava huomioon useita vaatimusryhmiä.

2)

Yksi kolmesta 4.2.8.2.9.2 kohdassa määritellystä virroittimen kelkan rakenteesta.

3)

Edellä 4.2.8.2.4 kohdassa määritelty virtakestoisuus.

4)

Edellä 4.2.8.2.5 kohdassa määritelty vaihto- ja tasavirtajärjestelmän suurin virta junan seistessä. 1,5 kV:n tasavirtasyöttöjärjestelmissä on otettava huomioon ajolangan materiaali.

5)

Suurin liikennöintinopeus: suurin liikennöintinopeus on arvioitava 4.2.8.2.9.6 kohdassa määritellyllä tavalla.

6)

Dynaamisen käyttäytymisen korkeusalue: standardin mukaisena ja/tai 1 520 tai 1 524 mm:n raideleveysjärjestelmässä.

7)

Edellä luetellut vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

8)

Virroittimien 4.2.8.2.9.1.2 kohdassa esitetty käyttöalue, 4.2.8.2.9.2 kohdassa esitetty virroittimen kelkan rakenne, 4.2.8.2.9.3 kohdassa esitetty virroittimen virtakestoisuus, 4.2.8.2.9.5 kohdassa esitetty virroittimen staattinen kosketusvoima ja 4.2.8.2.9.6 kohdassa esitetty virroittimen dynaaminen käyttäytyminen on myös arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.11   Liukuhiilet

Liukuhiilet ovat virroittimen kelkan vaihdettavia osia, jotka ovat kosketuksessa ajolankaan. Liukuhiilet on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittelevät seuraavat tekijät:

1)

niiden 4.2.8.2.9.4.1 kohdassa määritelty geometria;

2)

niiden 4.2.8.2.9.4.2 kohdassa määritelty materiaali;

3)

edellä 4.2.8.2.1 kohdassa määritellyt sähköistysjärjestelmien tyypit;

4)

edellä 4.2.8.2.4 kohdassa määritelty virtakestoisuus;

5)

edellä 4.2.8.2.5 kohdassa määritelty suurin virta junan seistessä;

6)

edellä luetellut vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.12   Pääkatkaisija

Pääkatkaisija on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittelevät seuraavat tekijät:

1)

edellä 4.2.8.2.1 kohdassa määritellyt sähköistysjärjestelmien tyypit;

2)

edellä 4.2.8.2.4 kohdassa määritelty virtakestoisuus (suurin virta);

3)

edellä luetellut vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla;

4)

avautumisen on tapahduttava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisesti (ks. 4.2.8.2.10 kohta); sitä on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.13   Kuljettajan istuin

(1)

Kuljettajan istuin on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittelevät istuimen asennon mahdolliset korkeus- ja pituussäädöt.

(2)

Kuljettajan istuimen on täytettävä 4.2.9.1.5 kohdassa komponenttitasolla määritellyt vaatimukset. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.14   Käymälän tyhjennysliitin

1)

Käymälän tyhjennysliitin on suunniteltava ja arvioitava ilman mitään sen käyttöaluetta koskevia rajoituksia.

2)

Käymälän tyhjennysliittimen on oltava 4.2.11.3 kohdassa määriteltyjen mittojen mukainen. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.15   Vesisäiliön täyttöliitin

1)

Vesisäiliön täyttöliitin on suunniteltava ja arvioitava ilman mitään sen käyttöaluetta koskevia rajoituksia.

2)

Vesisäiliön täyttöliittimen on oltava 4.2.11.5 kohdassa määriteltyjen mittojen mukainen. Nämä vaatimukset on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.”

126)

Korvataan 6.1.1 kohdan 3 alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Edellä 5.3 kohdassa yhteentoimivuuden osatekijäksi määriteltyyn komponenttiin liittyvässä erityistapauksessa vastaava vaatimus voi olla osa yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tehtävää tarkastusta ainoastaan silloin, kun komponentti pysyy 4 ja 5 luvun mukaisena ja kun erityistapaus ei liity kansalliseen sääntöön.”

127)

Korvataan 6.1.2 kohta seuraavasti:

”6.1.2   Moduulien soveltaminen

Moduulit yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevaa EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten

Moduuli CA

Sisäinen tuotannonvalvonta

Moduuli CA1

Sisäinen tuotannonvalvonta ja tuotteiden testaus yksitellen

Moduuli CA2

Sisäinen tuotannonvalvonta ja tuotteiden testaus satunnaisin väliajoin

Moduuli CB

EY-tyyppitarkastus

Moduuli CC

Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus

Moduuli CD

Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva tyypinmukaisuus

Moduuli CF

Tuotekohtaiseen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus

Moduuli CH

Täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus

Moduuli CH1

Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus

Moduuli CV

Käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (käyttöönsoveltuvuus)

1)

Valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan on valittava arvioitavaa osatekijää varten yksi seuraavassa taulukossa esitetty moduuli tai moduuliyhdelmä:

YTE:n kohta

Arvioitavat ominaisuudet

Moduuli

CA

CA1 tai CA2

CB + CC

CB + CD

CB + CF

CH

CH1

5.3.1

Automaattinen keskuspuskinkytkin

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.2

Manuaalinen päätykytkin

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.3

Hinauskytkin

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.4

Pyörä

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.4a

Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.5

Luistonestojärjestelmä

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.6

Ajovalo

 

X  (1)

X

X

 

X  (1)

X

5.3.7

Etuosan opastinvalo

 

X  (1)

X

X

 

X  (1)

X

5.3.8

Loppuopastinvalo

 

X  (1)

X

X

 

X  (1)

X

5.3.9

Äänimerkinantolaitteet

 

X  (1)

X

X

 

X  (1)

X

5.3.10

Virroitin

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.11

Virroittimen liukuhiilet

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.12

Pääkatkaisija

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.13

Kuljettajan istuin

 

X  (1)

 

X

X

X  (1)

X

5.3.14

Käymälän tyhjennysliitin

X

 

X

 

 

X

 

5.3.15

Vesisäiliön täyttöliitin

X

 

X

 

 

X

 

2)

Kun arviointiin on 4.2 kohdassa mainittujen vaatimusten lisäksi käytettävä tiettyä menettelyä, se määritellään jäljempänä 6.1.3 kohdassa.”

128)

Korvataan 6.1.3 kohta seuraavasti:

”6.1.3   Yhteentoimivuuden osatekijöiden erityiset arviointimenettelyt

6.1.3.1   Pyörät (5.3.4 kohta)

1)

Pyörän mekaaniset ominaisuudet on tarkastettava mekaanisten lujuuslaskelmien avulla ottaen huomioon kolme erilaista kuormitustapausta: suora rata (pyöräkerta keskitettynä), kaarre (laippa painautuneena kiskoa vasten) ja kulku vaihteiden ja risteävien raiteiden yli (laipan sisäpinta painautuneena kiskoa vasten) siten kuin lisäyksen J-1 luettelokohdassa [40] tarkoitetussa eritelmässä on mainittu.

2)

Taottujen ja valssattujen pyörien osalta hyväksymiskriteerit on määritelty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [40] tarkoitetussa eritelmässä; jos uudet laskelmat antavat tulokseksi muita kuin nämä kriteerit täyttäviä arvoja, vaatimustenmukaisuus on osoitettava saman eritelmän mukaisella penkkitestillä.

3)

Muun tyyppisiä pyöriä voidaan käyttää pelkästään kansalliseen käyttöön tarkoitetuissa kalustoyksiköissä. Siinä tapauksessa hyväksymiskriteerit ja väsymistestissä käytettävät kriteerit on määriteltävä kansallisissa säännöissä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä kansalliset säännöt.

4)

Suurinta pystysuuntaista staattista voimaa koskevat oletetut kuormitukset on mainittava nimenomaisesti teknisissä asiakirjoissa 4.2.12 kohdan mukaisesti.

Lämpömekaaninen käyttäytyminen:

5)

Jos pyörää jarrutetaan siten, että jarrut vaikuttavat pyörän kulkupintaan, pyörän riittävät lämpömekaaniset ominaisuudet on osoitettava ottaen huomioon suurin odotettavissa oleva jarrutusenergia. Pyörälle on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [40] tarkoitetun eritelmän mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi sen tarkastamiseksi, että pyörän reunan sivuttaisliike jarrutuksen aikana ja jarrutuksen jälkeinen jännitys pysyvät vaadituissa rajoissa, jotka perustuvat määriteltyihin hyväksymisperusteisiin.

Pyörien tarkastaminen:

6)

Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu pyörien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta.

Pyörän materiaalin vetolujuus, kulkupinnan kovuus, murtositkeys, iskunkestävyys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava.

Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.

7)

Muuta pyörien vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmää voidaan käyttää samoin edellytyksin kuin pyöräkertojen kohdalla; nämä edellytykset on kuvattu 6.2.3.7 kohdassa.

8)

Jos pyörän suunnittelu perustuu innovatiiviseen ratkaisuun, josta valmistajalla ei ole riittävästi kokemusta, pyörälle on tehtävä käyttöönsoveltuvuuden arviointi (moduuli CV; ks. myös 6.1.6 kohta).”

129)

Korvataan 6.1.3.1a kohta seuraavasti:

”6.1.3.1a   Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä (5.3.4a kohta)

1)

Arviointimenettelyn perustana on oltava arviointisuunnitelma, joka kattaa kaikki 4.2.3.5.3 ja 5.3.4a kohdassa mainitut näkökohdat.

2)

Arviointisuunnitelman on oltava 4.2.3.5.3 kohdassa vaaditun turvallisuusanalyysin mukainen, ja siinä on määriteltävä arviot, jotka tarvitaan kaikissa seuraavissa vaiheissa:

suunnittelun katselmus;

staattiset testit (penkkitestit ja testit liittyen integraatioon pyörästöön/yksikköön);

raideleveyden vaihtolaitteistojen testi käyttöoloja vastaavissa oloissa;

testit radalla, käyttöoloja vastaavissa oloissa.

3)

Kun osoitetaan 4.2.3.5.3 kohdan 5 alakohdan mukaisuus, kalustoyksikköä, johon järjestelmä on tarkoitus liittää, koskevat turvallisuusanalyysissä käytetyt ja kalustoyksikön käyttöprofiiliin liittyvät oletukset on dokumentoitava selvästi.

4)

Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä voidaan arvioida käyttöönsoveltuvuuden varmistamiseksi (moduuli CV, ks. myös 6.1.6 kohta).

5)

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaavan ilmoitetun laitoksen antaman todistuksen on sisällettävä sekä 5.3.4a kohdan 1 alakohdan mukaiset käyttöehdot että yhden tai useamman raideleveyden vaihtolaitteiston tyyppi, jota varten vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä arvioidaan.”

130)

Korvataan 6.1.3.2–6.1.3.8 kohta seuraavasti:

”6.1.3.2   Luistonestojärjestelmä (5.3.5 kohta)

1)

Luistonestojärjestelmä on tarkastettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän mukaisesti määriteltyjä menetelmiä käyttäen.

2)

Jos luistonestojärjestelmän suunnittelu perustuu innovatiiviseen ratkaisuun, josta valmistajalla ei ole riittävästi kokemusta, luistonestojärjestelmälle on tehtävä käyttöönsoveltuvuuden arviointi (moduuli CV; ks. myös 6.1.6 kohta).

6.1.3.3   Ajovalot (5.3.6 kohta)

1)

Ajovalojen väri ja valaistusvoimakkuus on testattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.1.3.4   Etuosan opastinvalot (5.3.7 kohta)

1)

Etuosan opastinvalojen väri ja valaistusvoimakkuus sekä etuosan opastinvalojen valon spektrijakautuma on testattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.1.3.5   Loppuopastinvalot (5.3.8 kohta)

1)

Loppuopastinvalojen väri ja valaistusvoimakkuus on testattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.1.3.6   Äänimerkinantolaite (5.3.9 kohta)

1)

Äänimerkinantolaitteen äänimerkit ja äänenpainotasot on mitattava ja tarkastettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [21] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.1.3.7   Virroitin (5.3.10 kohta)

1)

Tasavirtajärjestelmille tarkoitettujen virroittimien suurin virta junan seistessä 4.2.8.2.5 kohdassa määriteltyihin raja-arvoihin asti on todennettava seuraavissa oloissa:

virroittimen on oltava kosketuksissa kahteen tavalliseen kupariseen ajolankaan tai kahteen hopeaa sisältävään kupariseoksiseen ajolankaan siten, että kummankin poikkileikkaus on 100 mm2 1,5 kV:n virransyöttöjärjestelmässä;

virroittimen on oltava kosketuksissa yhteen kupariseen ajolankaan siten, että poikkileikkaus on 100 mm2 3 kV:n virransyöttöjärjestelmässä.

1a)

Tasavirtajärjestelmien virroittimien osalta ajolangan lämpötila seisontavirrassa on arvioitava mittauksin lisäyksen J-1 luettelokohdassa [24] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

2)

Kaikkien virroittimien staattinen kosketusvoima on tarkastettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

3)

Virroittimen dynaaminen käyttäytyminen virranoton osalta on arvioitava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [41] tarkoitetun eritelmän mukaisella simulaatiolla.

Simulaatiot on tehtävä siten, että käytetään vähintään kahta eri ajolankatyyppiä; simuloitavien tietojen on vastattava rataosuuksia, jotka on rekisteröity YTE-yhteensopiviksi infrastruktuurirekisteriin (EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus tai komission suosituksen 2014/881/EU (*14) mukainen vakuutus) kyseisen nopeuden ajolankatyypille ja virransyöttöjärjestelmälle ehdotetun yhteentoimivuuden osatekijänä olevan virroittimen suunniteltuun enimmäisnopeuteen saakka.

On sallittua tehdä simulaatio käyttämällä sellaisia ajolankatyyppejä, joiden sertifiointimenettely tai komission suosituksen 2011/622/EU (*15) mukaista vakuutusta koskeva menettely on vielä käynnissä, jos ne täyttävät energiaa koskevan YTE:n muut vaatimukset. Simuloidun virranoton laadun on oltava 4.2.8.2.9.6 kohdassa nousulle, keskimääräiselle kosketusvoimalle ja standardipoikkeamalle asetetuissa rajoissa kussakin ajojohtimessa.

Jos simulointitulokset ovat hyväksyttäviä, jompaakumpaa simulaatiossa käytettyä ajojohdinta edustavalla osuudella on tehtävä dynaaminen testi paikan päällä.

Vuorovaikutusominaisuudet on mitattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [42] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Nousun mittauksessa on mitattava vähintään kahden ajolangan ohjaimen nousu.

Testattava virroitin on asennettava liikkuvaan kalustoon, joka tuottaa 4.2.8.2.9.6 kohdan mukaisten ylä- ja alarajojen mukaisen keskimääräisen kosketusvoiman, kun nopeus on enintään virroittimen suunniteltu suurin nopeus. Testit on tehtävä ajamalla molempiin suuntiin.

Virroittimet, joita on tarkoitus käyttää 1 435 ja 1 668 mm:n raideleveysjärjestelmissä, on testattava käyttäen rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on pieni (5,0–5,3 m), sekä rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on suuri (5,5–5,75 m).

Virroittimet, joita on tarkoitus käyttää 1 520 ja 1 524 mm:n raideleveysjärjestelmissä, on testattava käyttäen rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on 6,0–6,3 m.

Testit on tehtävä lisäämällä nopeutta vähintään kolme kertaa aina testattavan virroittimen suurimpaan suunnittelunopeuteen saakka.

Peräkkäisten testien nopeusero ei saa olla suurempi kuin 50 km/h.

Mitatun virranoton laadun on oltava 4.2.8.2.9.6 kohdassa asetettujen nousua ja joko keskimääräistä kosketusvoimaa ja standardipoikkeamaa tai valokaariprosenttia koskevien vaatimusten mukainen.

Jos kaikkien edellä mainittujen arviointien tulos on hyväksyttävä, testatun virroitinrakenteen katsotaan olevan YTE:n vaatimusten mukainen virranoton laadun osalta.

Jotta EY-tarkastusvakuutuksen saanutta virroitinta voidaan käyttää erityyppisessä liikkuvassa kalustossa, liikkuvalle kalustolle on tehtävä 6.2.3.20 kohdassa määritellyt lisätestit.

6.1.3.8   Liukuhiilet (5.3.11 kohta)

1)

Liukuhiilet on tarkastettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [43] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

2)

Liukuhiilet, jotka ovat virroittimen kelkan vaihdettavia osia, tarkastetaan virranoton laadun osalta kerran samanaikaisesti virroittimen kanssa (ks. 6.1.3.7 kohta).

3)

Jos liukuhiilessä käytetään materiaalia, josta valmistajalla ei ole riittävästi kokemusta, liukuhiilelle on tehtävä käyttöönsoveltuvuuden arviointi (moduuli CV; ks. myös 6.1.6 kohta).

(*14)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520)."

(*15)  Komission suositus 2011/622/EU, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 243, 21.9.2011, s. 23).” "

131)

Korvataan 6.1.4 kohta seuraavasti:

”6.1.4   Hankkeen vaiheet, joissa arviointia vaaditaan

(1)

Lisäyksessä H on määritelty ne hankkeen vaiheet, joissa yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevien vaatimusten täyttymistä on arvioitava:

(a)

suunnittelu- ja kehitysvaihe:

i)

suunnittelun katselmus ja/tai suunnittelun tarkastus;

ii)

tyyppitesti: testi rakenteen tarkastamiseksi, jos sellainen on määritelty 4.2 kohdassa;

(b)

tuotantovaihe: rutiinitesti tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi.

Rutiinitestien arvioinnista vastaava taho määritetään valitun arviointimoduulin mukaan.

(2)

Lisäys H on jäsennelty 4.2 kohdan mukaisesti; yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat vaatimukset ja niiden arviointi määritetään 5.3 kohdassa viittaamalla 4.2 jakson tiettyihin kohtiin; tarvittaessa viitataan myös 6.1.3 kohdan alakohtiin.”

132)

Korvataan 6.1.6 kohta seuraavasti:

”6.1.6   Käyttöönsoveltuvuuden arviointi

(1)

Käyttöönsoveltuvuuden arviointi käyttökokemuksiin perustuvan tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti (moduuli CV) voi olla osa seuraavien yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointia:

pyörät (ks. 6.1.3.1 kohta);

vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä (ks. 6.1.3.1a kohta);

luistonestojärjestelmä (ks. 6.1.3.2 kohta);

liukuhiilet (ks. 6.1.3.8 kohta).

(2)

Ennen käytön aikaisten testien aloittamista osatekijän rakenne on tarkastettava sopivan moduulin (CB tai CH1) mukaisesti.

(3)

Käytön aikaiset testit järjestetään valmistajan ehdotuksesta, ja valmistajan on sovittava rautatieyrityksen kanssa tämän osuudesta arviointiin.”

133)

Korvataan 6.2.2 kohdan 4 alakohdassa ilmaus ”4.2 lausekkeessa” ilmaisulla ”4.2 kohdassa”.

134)

Korvataan 6.2.3.1 kohta seuraavasti:

”6.2.3.1   Kuormitustapaukset ja punnittu massa (4.2.2.10 kohta)

(1)

Massa punnitaan kuormitustapaukselle, joka vastaa ”suunnittelumassaa toimintakunnossa”, lukuun ottamatta kulutustarvikkeita, joille ei ole asetettu vaatimuksia (esimerkiksi ”omamassa” on hyväksyttävä).

(2)

Muut kuormitustapaukset voidaan määrittää laskemalla.

(3)

Jos kalustoyksikkö on todettu vaatimukset täyttävän tyypin mukaiseksi (6.2.2 ja 7.1.3 kohdan mukaisesti):

Kalustoyksikön punnittu kokonaismassa kuormitustapauksessa ”suunnittelumassa toimintakunnossa” ei saa ylittää EY-tarkastukseen liittyvässä tyyppitarkastustodistuksessa tai suunnittelutarkastustodistuksessa ja 4.2.12 kohdassa kuvatuissa teknisissä asiakirjoissa ilmoitettua enempää kuin kolmella prosentilla.

Lisäksi yksikölle, jonka suurin rakenteellinen nopeus on 250 km/h tai enemmän, kuormitustapauksissa ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” ja ”toimintamassa normaalilla hyötykuormalla” massan akselia kohden ei pidä ylittää yli neljällä prosentilla saman kuormitustapauksen ilmoitettua massaa akselia kohden.”

135)

Korvataan 6.2.3.3 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”luettelonumerossa 83” ilmaisulla ”luettelokohdassa [9]”.

136)

Korvataan 6.2.3.4 kohta seuraavasti:

”6.2.3.4   Dynaamiset kulkuominaisuudet – tekniset vaatimukset (4.2.3.4.2a kohta)

(1)

Yksiköiden, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 435 mm:n, 1 524 mm:n tai 1 668 mm:n järjestelmissä, vaatimuksenmukaisuus osoitetaan lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Edellä 4.2.3.4.2.1 ja 4.2.3.4.2.2 kohdassa kuvatut parametrit on arvioitava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.”

137)

Korvataan 6.2.3.5 kohta seuraavasti:

”6.2.3.5   Turvallisuusvaatimusten vaatimustenmukaisuuden arviointi

Edellä 4.2 kohdassa esitettyjen turvallisuusvaatimusten mukaisuus on osoitettava seuraavasti:

1)

Tämä arviointi on tarkkaan rajattava koskemaan pelkästään liikkuvan kaluston suunnittelua, kun otetaan huomioon, että käyttö, testaus ja kunnossapito tapahtuvat hakijan määrittelemien sääntöjen mukaisesti (jotka on kuvattu teknisissä asiakirjoissa).

Huomautus:

Testi- ja kunnossapitovaatimuksia määriteltäessä on hakijan otettava huomioon noudatettava turvallisuustaso (yhdenmukaisuus); vaatimustenmukaisuuden osoittaminen koskee myös testi- ja kunnossapitovaatimuksia.

Muita osajärjestelmiä ja inhimillisiä tekijöitä (virheitä) ei oteta huomioon.

2)

Kaikki ohjelman testauksessa (mission profile) tehdyt oletukset on selvästi dokumentoitava vaatimustenmukaisuutta osoitettaessa.

3)

Edellä 4.2.3.4.2, 4.2.3.5.3, 4.2.4.2.2, 4.2.5.3.5, 4.2.5.5.8 ja 4.2.5.5.9 kohdassa määriteltyjen turvallisuusvaatimusten mukaisuus sen osalta, mikä on vaarallisten vikojen skenaarioiden vakavuuden/seurausten aste, on osoitettava jommallakummalla seuraavista menetelmistä:

1.

Soveltamalla yhdenmukaistettua riskin hyväksyttävyysperustetta, joka liittyy 4.2 kohdassa määriteltyyn vakavuusasteeseen (esimerkiksi hätäjarrutuksen ”kuolonuhrit”).

Hakija voi päättää käyttää tätä menetelmää, jos saatavilla on riskien arviointia koskevassa yhteisessä turvallisuuseritelmässä, jäljempänä ’riskien arviointia koskeva YTM’, määritelty yhdenmukaistettu riskin hyväksyttävyysperuste.

Hakijan on osoitettava yhdenmukaistetun perusteen mukaisuus soveltamalla riskien arviointia koskevan YTM:n liitettä I.3. Osoittamisessa voidaan käyttää seuraavia periaatteita (tai niiden yhdistelmiä): samankaltaisuus vertailujärjestelmän kanssa, käytännesääntöjen soveltaminen ja eksplisiittisen riskinarvioinnin (esim. todennäköisyyspohjaisen tarkastelun) soveltaminen.

Hakijan on nimettävä sitä vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa tukeva arviointilaitos: liikkuvan kaluston osajärjestelmää varten valittu ilmoitettu laitos tai riskien arviointia koskevassa YTM:ssä määritelty arviointilaitos.

Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava vaatimustenmukaisuuden osoitus.

2.

Soveltamalla riskien arviointia koskevan YTM:n mukaista riskien arviointia, minkä yhteydessä määritellään käytettävä riskien hyväksyttävyysperuste ja osoitetaan sen noudattaminen.

Hakija voi päättää käyttää tätä menetelmää joka tapauksessa.

Hakijan on nimettävä arviointilaitos, joka arvioi hakijan vaatimustenmukaisuuden osoituksen, kuten riskien arviointia koskevassa YTM:ssä on määritetty.

On annettava turvallisuuden arviointikertomus riskien arviointia koskevassa YTM:ssä ja sen muutoksissa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti.

Hyväksyvän yksikön on otettava huomioon turvallisuuden arviointikertomus riskien arviointia koskevan YTM:n liitteessä I olevan 2.5.6 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4)

Kutakin edellä 3 kohdassa lueteltua YTE:n kohtaa varten EY-tarkastusvakuutukseen liitetyissä asianmukaisissa asiakirjoissa (esimerkiksi ilmoitetun laitoksen myöntämä EY-todistus tai turvallisuuden arviointikertomus) on nimenomaisesti mainittava ”käytetty menetelmä” (1 tai 2), minkä lisäksi menetelmän 2 yhteydessä on mainittava ”käytetty riskin hyväksyttävyysperuste”.”

138)

Muutetaan 6.2.3.6 kohta seuraavasti:

(a)

Muutetaan 1 alakohta seuraavasti:

i)

koske suomenkielistä toisintoa)

ii)

Korvataan toisessa alakohdassa ilmaus ”luettelonumerossa 107” ilmauksella ”luettelokohdassa [9]”.

iii)

Korvataan taulukossa 12 ilmaisu ”kohdassa 85” ilmaisulla ”luettelokohdassa [44]”.

iv)

Korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaus ”kohdassa 86” ilmauksella ”luettelokohdassa [45]”.

(b)

Muutetaan 2 alakohta seuraavasti:

i)

Korvataan taulukossa 14 ilmaisu ”kohdassa 85” ilmaisulla ”luettelokohdassa [44]”.

ii)

Korvataan toisessa alakohdassa ilmaus ”luettelonumerossa 86” ilmauksella ”luettelokohdassa [45]”.

(c)

Muutetaan 3 alakohta seuraavasti:

i)

Korvataan taulukossa 14 ilmaisu ”kohdassa 85” ilmaisulla ”luettelokohdassa [44]”.

ii)

Korvataan toisessa alakohdassa ilmaus ”luettelonumerossa 86” ilmauksella ”luettelokohdassa [45]”.

139)

Muutetaan 6.2.3.7 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 87” ilmaisulla ”luettelokohdassa [46]”.

(b)

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

Akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymysominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen on perustuttava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [47] tarkoitettuun eritelmään.

Sallitun jännityksen hyväksymiskriteeri on esitetty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [47] tarkoitetussa eritelmässä.”

(c)

Korvataan 6 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 90” ilmaisulla ”luettelokohdassa [48]”.

140)

Muutetaan 6.2.3.8 kohta seuraavasti:

(a)

Korvataan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 91” ilmaisulla ”luettelokohdassa [66]”.

(b)

Korvataan 3 alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3)

Testit on tehtävä yksikön kuormitustapauksille ”suunnittelumassa toimintakunnossa” ja ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” (määritelty 4.2.2.10 ja 4.2.4.5.2 kohdassa).”

141)

Korvataan 6.2.3.9 kohta seuraavasti:

”6.2.3.9   Käyttöjarrutus (4.2.4.5.3 kohta)

1)

Testattava suurimman käyttöjarrutuskyvyn kriteeri on lisäyksen J-1 luettelokohdassa [66] tarkoitetussa eritelmässä määritelty jarrutusmatka. Hidastuvuus arvioidaan jarrutusmatkan perusteella.

2)

Testit on tehtävä kuivalla radalla yksikön suurinta rakennenopeutta vastaavasta alkunopeudesta käyttäen jompaakumpaa 4.2.4.5.2 kohdassa määritellyistä kuormitustapauksista.

3)

Testitulokset on arvioitava käyttäen menetelmää, joka ottaa huomioon seuraavat seikat:

raakatiedon korjaus;

testin toistettavuus: testitulosten validoimiseksi testi toistetaan useita kertoja ja tulosten välinen absoluuttinen ero sekä keskihajonta arvioidaan.”

142)

Korvataan 6.2.3.10 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 93” ilmaisulla ”luettelokohdassa [15]”.

143)

Korvataan 6.2.3.13 kohta seuraavasti:

”6.2.3.13   Junan aiheuttamien ilmavirtojen vaikutus laiturilla oleviin matkustajiin ja radan varrella oleviin työntekijöihin (4.2.6.2.1 kohta)

(1)

Edellä 4.2.6.2.1 kohdassa määriteltyyn radan varressa esiintyvän ilmavirtauksen suurimpaan sallittuun nopeuteen liittyvä vaatimustenmukaisuus on osoitettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetun eritelmän mukaisten suoralla radalla tehtyjen täysimittaisten testien perusteella.

(2)

Edellä kuvatun täysimittaisen arvion sijaan on mahdollista tehdä yksinkertaistettu arvio liikkuvasta kalustosta, jonka rakenne on samankaltainen kuin liikkuvan kaluston rakenne, josta on tehty tässä YTE:ssä kuvattu täysimittainen arvio. Niissä tapauksissa yksinkertaistettua vaatimustenmukaisuuden arviointia, joka on määritelty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetussa eritelmässä, voidaan soveltaa, mikäli rakenteelliset erot pysyvät samassa eritelmässä määritellyissä rajoissa.”

144)

Korvataan 6.2.3.14 kohta seuraavasti:

”6.2.3.14   Junan keulan aiheuttama paineisku (4.2.6.2.2 kohta)

(1)

Vaatimustenmukaisuus on arvioitava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetussa eritelmässä määritellyissä oloissa tehtävillä täysimittaisilla testeillä. Vaihtoehtoisesti vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida samassa eritelmässä määritettyjen validoitujen laskennallista virtausdynamiikkaa (CFD) hyödyntävien simulaatioiden tai liikkuvan mallin testien avulla.

(2)

Edellä kuvatun täysimittaisen arvion sijaan on mahdollista tehdä yksinkertaistettu arvio liikkuvasta kalustosta, jonka rakenne on samankaltainen kuin liikkuvan kaluston rakenne, josta on tehty tässä YTE:ssä kuvattu täysimittainen arvio. Niissä tapauksissa yksinkertaistettua vaatimustenmukaisuuden arviointia, joka on määritelty lisäyksen J-1 luettelokohdassa [49] tarkoitetussa eritelmässä, voidaan soveltaa, mikäli rakenteelliset erot pysyvät samassa eritelmässä määritellyissä rajoissa.”

145)

Korvataan 6.2.3.15 kohta seuraavasti:

”6.2.3.15   Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut (4.2.6.2.3 kohta)

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on kuvattu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] tarkoitetussa eritelmässä.”

146)

Korvataan 6.2.3.16–6.2.3.19 kohta seuraavasti:

”6.2.3.16   Sivutuuli (4.2.6.2.4 kohta)

1)

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on määritelty täysin 4.2.6.2.4 kohdassa.

6.2.3.17   Äänimerkinantolaitteen äänenpainetasot (4.2.7.2.2 kohta)

1)

Äänimerkinantolaitteen äänenpainotasot on mitattava ja tarkastettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [21] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.2.3.18   Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta (4.2.8.2.4 kohta)

1)

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.2.3.19   Tehokerroin (4.2.8.2.6 kohta)

1)

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.”

147)

Korvataan 6.2.3.19a kohta seuraavasti:

”6.2.3.19a   Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä (4.2.8.2.8 kohta)

1)

Energianmittaustoiminto

Kunkin sellaisen laitteen tarkkuus, jossa on vähintään yksi energianmittaustoiminto, on arvioitava testaamalla kukin toiminto referenssioloissa käyttämällä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetussa eritelmässä kuvattua asianmukaista menetelmää. Testauksen aikaisen syöttömäärän ja tehokertoimien on vastattava samassa eritelmässä esitettyjä arvoja.

Lämpötilan vaikutukset sellaisen laitteen tarkkuuteen, jossa on vähintään yksi energianmittaustoiminto, on arvioitava testaamalla kukin toiminto referenssioloissa (lämpötilaa lukuun ottamatta) käyttämällä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetussa eritelmässä kuvattua asianmukaista menetelmää.

Kunkin sellaisen laitteen keskilämpötilakerroin, jossa on vähintään yksi energianmittaustoiminto, on arvioitava testaamalla kukin toiminto referenssioloissa (lämpötilaa lukuun ottamatta) käyttämällä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetussa eritelmässä kuvattua asianmukaista menetelmää.

Tapauksissa, joissa sovelletaan 4.2.8.2.8.2 kohdan 6 alakohtaa, olemassa olevien osien vaatimustenmukaisuus kyseisen alakohdan osalta voidaan arvioida jonkin muun standardin kuin lisäyksen J-1 luettelokohdassa [56] tarkoitetun eritelmän tai kyseisen eritelmän aikaisemman version mukaisesti.

2)

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Tietojenkäsittelyjärjestelmään sisältyvien tietojen keräämistä ja käsittelyä on arvioitava testaamalla käyttäen lisäyksen J-1 luettelokohdassa [55] tarkoitetussa eritelmässä kuvattua menetelmää.

3)

Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä

Energianmittausjärjestelmä on arvioitava testaamalla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [59] tarkoitetussa eritelmässä kuvatun mukaisesti.”

148)

Korvataan 6.2.3.20 kohta seuraavasti:

”6.2.3.20   Virranoton dynaaminen käyttäytyminen (4.2.8.2.9.6 kohta)

(1)

Kun virroittimet, joilla on EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus tai yhteentoimivuuden osatekijää koskeva käyttöönsoveltuvuusvakuutus, liitetään liikkuvaan kalustoon, jota arvioidaan 4.2.8.2.9.6 kohdan mukaisesti, on tehtävä dynaamiset testit, joissa mitataan nousu sekä keskimääräinen kosketusvoima ja standardipoikkeama tai valokaariprosentti lisäyksen J-1 luettelokohdassa [42] tarkoitetun eritelmän mukaisesti aina yksikön suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen saakka.

(2)

Yksiköt, joita on tarkoitus käyttää 1 435 ja 1 668 mm:n raideleveysjärjestelmissä, on testattava jokaisen asennetun virroittimen osalta ajamalla molempiin suuntiin ja käyttäen rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on pieni (5,0–5,3 m), sekä rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on suuri (5,5–5,75 m).

Yksiköt, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 520 ja 1 524 mm:n raideleveysjärjestelmissä, on testattava käyttäen rataosuuksia, joilla ajojohtimen korkeus on 6,0–6,3 m.

(3)

Testit on tehtävä lisäämällä nopeutta vähintään kolme kertaa aina testattavan yksikön suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen saakka. Peräkkäisten testien nopeusero ei saa olla suurempi kuin 50 km/h.

(4)

Jokaisen erillisen virransyöttöjärjestelmän staattista kosketusvoimaa on muokattava 4.2.8.2.9.5 kohdassa määritellyissä rajoissa.

(5)

Mitattujen tulosten on oltava 4.2.8.2.9.6 kohdassa asetettujen nousua ja joko keskimääräistä kosketusvoimaa ja standardipoikkeamaa tai valokaariprosenttia koskevien vaatimusten mukainen. Nousun mittauksessa on mitattava vähintään kahden ajolangan ohjaimen nousu.”

149)

Korvataan 6.2.3.21 kohta seuraavasti:

”6.2.3.21   Virroittimien asennustapa (4.2.8.2.9.7 kohta)

(1)

Virranoton dynaamiseen käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet on tarkastettava edellä olevassa 6.2.3.20 kohdassa määritellyllä tavalla.

(2)

Heikoimmin toimiville virroittimille on tehtävä testit, jotka koskevat suurinta nousua ja suurinta standardipoikkeamaa tai valokaariprosenttia. Heikoimmin toimivia virroittimia sisältävät järjestelyt on tunnistettava lisäyksen J-1 luettelokohdissa [41] ja [42] tarkoitetulla simulaatiolla tai mittaamisella.”

150)

Korvataan 6.2.3.22 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”kohdassa 101” ilmaisulla ”luettelokohdassa [28]”.

151)

Korvataan 6.2.3.23 kohdan 1 alakohdassa ilmaisu ”YTE:n 4.2.10.3.2. lausekkeen ensimmäisen kohdan vaatimus” ilmaisulla ”Edellä oleva 4.2.10.3.2 kohdan 1 alakohta”.

152)

Korvataan 6.2.4 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”4.2 jakson” ilmaisulla ”4.2 kohdan” ja ”4.2 jaksossa” ilmaisulla ”4.2 kohdassa”.

153)

Korvataan 6.2.5 kohta seuraavasti:

”6.2.5   Innovatiiviset ratkaisut

(1)

Jos liikkuvan kaluston osajärjestelmää varten ehdotetaan 10 artiklassa määriteltyä innovatiivista ratkaisua, hakijan on sovellettava 10 artiklassa kuvattua menettelyä.”

154)

Korvataan 6.2.6 kohta seuraavasti:

”6.2.6   Käyttöä ja kunnossapitoa varten vaadittavien asiakirjojen arviointi

Direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdan nojalla hakijan vastuulla on laatia tekniset asiakirjat, joihin sisältyy käyttötoimintaan ja kunnossapitoon tarvittava aineisto.”

155)

Korvataan 6.2.7 kohta seuraavasti:

”6.2.7   Yleiskäyttöön tarkoitettujen yksikköjen arviointi

(1)

Jos yleiskäyttöön tarkoitettu uusi, parannettu tai uudistettu yksikkö on arvioitava tämän YTE:n vaatimusten osalta (4.1.2 kohdan mukaisesti), joidenkin YTE:n vaatimusten kohdalla on arvioinnissa käytettävä vertailujunaa. Tämä mainitaan 4.2 kohdan asianomaisissa määräyksissä. Samoin joitain YTE:ssä olevia junaa koskevia vaatimuksia ei voida arvioida yksikkökohtaisesti; nämä tapaukset on kuvattu 4.2 kohdassa asianomaisten vaatimusten kohdalla.

(2)

Ilmoitettu laitos ei tarkasta liikkuvan kaluston tyypin käyttöaluetta, joka arvioitavaan yksikköön kytkettynä varmistaa, että juna on YTE:n vaatimusten mukainen.

(3)

Kun tällaiselle yksikölle on annettu käyttöönottolupa, sen käyttö junakokoonpanossa (oli se sitten YTE:n vaatimusten mukainen tai ei) on käsiteltävä rautatieyrityksen vastuulla käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n (junan kokoonpano) 4.2.2.5 kohdassa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.”

156)

Poistetaan 6.2.7a kohta.

157)

Korvataan 6.2.8 kohta seuraavasti:

”6.2.8   Ennalta määritellyissä kokoonpanoissa käytettäviksi tarkoitettujen yksikköjen arviointi

(1)

Jos ennalta määritellyissä kokoonpanoissa käytettäväksi tarkoitettu uusi, parannettu tai uudistettu yksikkö on arvioitava (4.1.2 kohdan mukaisesti), EY-tarkastustodistuksessa on mainittava ne kokoonpanot, joille arviointi on voimassa: arvioitavaan yksikköön kytketyn liikkuvan kaluston tyyppi, kokoonpanossa olevien kalustoyksikköjen määrä ja se kalustoyksikköjen järjestys kokoonpanossa, millä varmistetaan, että yhdistelmä on tämän YTE:n mukainen.

(2)

Junaa koskevat YTE:n vaatimukset on arvioitava vertailujunakokoonpanon avulla silloin ja siten kuin tässä YTE:ssä mainitaan.

(3)

Kun tällaiselle yksikölle on myönnetty käyttöönottolupa, se voidaan kytkeä muihin yksiköihin muodostamaan EY-tarkastustodistuksessa mainittuja kokoonpanoja.”

158)

Korvataan 6.2.9.2 kohdan 1 alakohdassa ilmaus ”(ks. myös 7.1.2.2 lauseke)” ilmauksella ”(ks. myös 7.1.2.2 kohta)”.

159)

Lisätään 6.2.10 ja 6.2.11 kohta seuraavasti:

”6.2.10   EY-tarkastus, kun ETCS on asennettu liikkuvaan kalustoon tai liikkuvan kaluston tyyppiin

(1)

Tätä tapausta sovelletaan, kun ETCS-veturilaite on asennettu

uusiin kalustoyksikkömalleihin, jotka edellyttävät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 (*16) 14 artiklassa määriteltyä ensimmäistä lupaa;

kaikkiin muihin kalustoyksikkötyyppeihin ja käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon.

Liikkuvan kaluston vaatimustenmukaisuus, kun on kyse junan liitäntätoimintoja koskevista vaatimuksista kunkin ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohtaan 7 viittaavan perusparametrin osalta (ks. taulukon 9 sarakkeet 1 ja 2), voidaan arvioida ainoastaan, jos ETCS on asennettu.

(2)

ETCS:n kalustoyksikköön asentamista koskevien liitäntätoimintojen arviointi on osa junan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusta ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 6.3.3 kohdan mukaisesti.

Huomautus:

Muut tässä YTE:ssä määritellyt liikkuvaan kalustoon sovellettavat vaatimukset ovat osa liikkuvan kaluston osajärjestelmän EY-tarkastusta.

6.2.11   Liikkuvan kaluston tai liikkuvan kaluston tyypin EY-tarkastus, kun junaan on asennettu automaattinen junanhallinta

(1)

Tätä kohtaa sovelletaan ETCS-veturilaitteella varustettuihin yksiköihin, jotka on tarkoitus varustaa automaattisella junanhallinnalla automaatiotasoon 2 asti.

(2)

Liikkuvan kaluston vaatimustenmukaisuus ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohdissa 84 ja 88 määriteltyjen liitäntävaatimusten osalta voidaan arvioida ainoastaan, jos automaattinen junanhallinta on asennettu.

(3)

Junaan asennettavan automaattisen junanhallinnan integrointia kalustoyksikköön koskevien liitäntävaatimusten arviointi on osa junan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusta ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 6.3.3 kohdan mukaisesti.

(*16)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/545, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2018, raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupa- ja tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 nojalla (EUVL L 90, 6.4.2018, s. 66).” "

160)

Korvataan 6.3 kohta seuraavasti:

”6.3   Sellaisten osajärjestelmien kunnossapito, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta

(1)

Sellaisten osajärjestelmien osalta, joilla on EY-tarkastustodistus ja jotka sisältävät sellaisia yhteentoimivuuden osatekijöitä, jotka eivät kuulu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen piiriin, yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppisiä, voidaan käyttää kunnossapitoon liittyvään osajärjestelmän osien vaihtamiseen (varaosina) kunnossapidosta vastaavan yksikön vastuulla.

(2)

Kunnossapidosta vastaavan yksikön on joka tapauksessa varmistettava, että kunnossapitoon liittyvään osien vaihtamiseen käytettävät komponentit ovat sopivia käyttötarkoituksiinsa, että niitä käytetään niiden käyttöalueen sisällä ja että ne mahdollistavat rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamisen siten, että ne ovat olennaisten vaatimusten mukaisia. Kyseiset osat on voitava jäljittää, ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti.

(3)

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, kunnes kyseiset osat ovat osa osajärjestelmän parannusta tai uusimista 7.1.2 kohdan mukaisesti.”

161)

Korvataan 7.1 kohta seuraavasti:

”7.1   Yleiset täytäntöönpanoa koskevat säännöt

7.1.1   Yleistä

7.1.1.1   Soveltaminen uuteen liikkuvaan kalustoon

1)

Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin liikkuvan kaluston yksiköihin, jotka saatetaan markkinoille 12 artiklassa vahvistetun soveltamispäivän jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan jäljempänä olevaa 7.1.1.2 kohtaa ”Soveltaminen meneillään oleviin hankkeisiin” tai 7.1.1.3 kohtaa ”Soveltaminen erityiskalustoon kuten ratatyökoneisiin”.

2)

Tämän liitteen, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen 28 päivää syyskuuta 2023, noudattamisen katsotaan vastaavan tämän YTE:n noudattamista, lukuun ottamatta lisäyksessä L lueteltuja muutoksia.

7.1.1.2   Soveltaminen meneillään oleviin hankkeisiin

1)

Tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavaa versiota ei ole pakko soveltaa hankkeisiin, jotka ovat kyseisenä päivänä edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/387 (*17)) 7.1.3.1 kohdassa määritellyssä A- tai B-vaiheessa.

2)

Rajoittamatta lisäyksen L taulukon L.2 soveltamista 4–6 luvun vaatimusten soveltaminen 1 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin on mahdollista vapaaehtoisesti.

3)

Jos hakija päättää olla soveltamatta tätä YTE:n versiota käynnissä olevaan hankkeeseen, sovelletaan edelleen tämän YTE:n versiota, jota sovellettiin 1 kohdassa tarkoitetun A-vaiheen alussa.

7.1.1.3   Soveltaminen erityiskalustoon

1)

Tämän YTE:n ja melua koskevan YTE:n soveltaminen (2.2 ja 2.3 kohdassa määriteltyihin) liikennöintitilassa olevaan erityiskalustoon on pakollista, jos käyttöalue kattaa useamman kuin yhden jäsenvaltion.

2)

Tämän YTE:n ja melua koskevan YTE:n soveltaminen muuhun liikennöintitilassa olevaan erityiskalustoon kuin 1 kohdassa tarkoitettuun kalustoon ei ole pakollista:

(a)

Jos tästä YTE:stä ja melua koskevasta YTE:stä poikkeavia kansallisia sääntöjä ei ole, hakijan on käytettävä 6.2.1 kohdassa kuvattua vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä laatiakseen EY-tarkastusvakuutuksen tämän YTE:n mukaisesti; jäsenvaltioiden on tunnustettava tämä EY-tarkastusvakuutus.

(b)

Jos on olemassa tästä YTE:stä tai melua koskevasta YTE:stä poikkeavia kansallisia sääntöjä ja hakija päättää olla soveltamatta kyseisiä YTE:iä niiden asiaa koskevien perusparametrien osalta, erityiskalustolle voidaan antaa käyttöönottolupa direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan mukaisesti ottaen huomioon valittuja perusparametrejä koskevat kansalliset säännöt.

3)

Ohjaamon sisämelutason arviointi (ks. melua koskevan YTE:n 4.2.4 kohta) on pakollinen kaikille erityiskalustoyksiköille sovellettaessa 2 alakohdan b alakohtaa.

7.1.1.4   Paloturvallisuusvaatimuksia koskeva siirtymätoimenpide

Tammikuun 1 päivänä 2026 päättyvänä siirtymäaikana 4.2.10.2.1 kohdassa määriteltyjen materiaalivaatimusten sijasta voidaan soveltaa materiaalin paloturvallisuusvaatimusten vaatimustenmukaisuuden todentamista käyttäen standardin EN 45545-2:2013+A1:2015 mukaista asianmukaista toimintaluokkaa.

7.1.1.5   Edellytykset kalustoyksikön tyyppihyväksynnän ja/tai markkinoillesaattamisluvan saamiselle sellaisille matkustajavaunuille, joita ei ole rajoitettu tiettyyn käyttöalueeseen

1)

Tätä kohtaa sovelletaan 2.2.2 kohdan A alakohdan 3 alakohdassa määriteltyihin matkustajavaunuihin ja vastaaviin, lukuun ottamatta ohjaamolla varustettuja vaunuja.

(2)

Edellytykset, jotka koskevat kalustoyksikön tyyppihyväksyntää ja/tai markkinoillesaattamislupaa, jota ei ole rajoitettu tiettyyn käyttöalueeseen, määritellään 7.1.1.5.1 ja 7.1.1.5.2 kohdassa lisävaatimuksina, jotka on täytettävä liikkuvan kaluston osajärjestelmän EY-tarkastuksessa. Näiden edellytysten on katsottava täydentävän tämän YTE:n, liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n ja melua koskevan YTE:n vaatimuksia, ja ne on täytettävä kokonaisuudessaan.

(3)

Jäljempänä 7.1.1.5.1 kohdassa määritettyjen edellytysten noudattaminen on pakollista. Siinä luetellaan ennalta määriteltyä kokoonpanoa varten tarkoitettuihin vaunuihin sovellettavat edellytykset.

(4)

Jäljempänä 7.1.1.5.2 kohdassa määritettyjen edellytysten noudattaminen on vapaaehtoista. Kyseisessä kohdassa luetellaan yleiskäyttöön tarkoitettuihin vaunuihin sovellettavat lisäedellytykset.

7.1.1.5.1   Ennalta määriteltyjä kokoonpanoja varten tarkoitettuihin vaunuihin sovellettavat edellytykset

(1)

Kalustoyksikön on vastattava (tässä YTE:ssä määriteltyä) yksikköä, joka koostuu ainoastaan sellaisesta liikkuvan kaluston osajärjestelmästä, johon ei ole asennettu junan ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmää.

(2)

Yksiköllä ei ole vetokykyä.

(3)

Yksikkö on suunniteltava toimimaan vähintään toisella seuraavista raideleveyksistä:

(a)

1 435 mm;

(b)

1 668 mm.

(4)

Yksikkö on varustettava taotuilla ja valssatuilla pyörillä, jotka on arvioitu 6.1.3.1 kohdan mukaisesti.

(5)

Yksikkö on varustettava pyörillä, joiden halkaisija on vähintään 760 mm.

(6)

Yksikön on oltava yhteensopiva seuraavien kiskon kaltevuuksien kanssa: 1/20, 1/30 ja 1/40. Yhteensopimattomuus yhden tai useamman kiskon kaltevuuden kanssa sulkee kyseiset verkot käyttöalueen ulkopuolelle.

(7)

Yksikön on ilmoitettava olevansa jonkin seuraavan vertailuprofiilin mukainen: G1, GA, GB, GC tai DE3, mukaan lukien alaosaa varten käytettävät vertailuprofiilit GI1, GI2 tai GI3.

(8)

Yksikön enimmäisnopeuden on oltava alle 250 km/h.

(9)

Edellä 4.1.4 kohdassa tarkoitetut luokan B yksiköt on varustettava 4.2.10.3.4 kohdan 3 alakohdan mukaisilla, koko vaunun poikkileikkauksen suuruisilla osastoivilla paloseinillä lukuun ottamatta makuuvaunuja, jotka on varustettava muilla palon rajoitus- ja hallintajärjestelmillä 4.2.10.3.4 kohdan 4 alakohdan mukaisesti.

(10)

Jos yksikkö on varustettu laipan voitelulaitteilla, ne on voitava kytkeä päälle tai pois päältä lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

(11)

Jos yksikkö on varustettu pyörrevirtakiskojarrulla, se on voitava kytkeä päälle tai pois päältä lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

(12)

Jos yksikkö on varustettu magneettisella kiskojarrulla, se on voitava kytkeä päälle tai pois päältä lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

(13)

EN-UIC-jarrujärjestelmällä varustetut yksiköt on testattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [71] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

(14)

Jos yksikkö on tarkoitettu käytettäväksi sekaliikenteessä tunneleissa, suurempi aerodynaaminen kuormitus on otettava huomioon lisäyksen J-1 luettelokohdassa [50] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

(15)

Yksikön on oltava lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun eritelmän mukainen.

(16)

Seuraavat yksikön ominaisuudet on kirjattava 4.2.12.2 kohdan 26 alakohdassa kuvattuihin teknisiin asiakirjoihin:

(a)

sovellettavat yksinapaisen virransyöttölinjan jännitteet 4.2.11.6 kohdan 2 alakohdan mukaisesti;

(b)

yksikön suurin yksinapaisen virransyöttölinjan virrankulutus junan seistessä (A) kunkin sovellettavan yksinapaisen virransyöttölinjan jännitteen osalta;

(c)

kunkin taajuuksien hallinnan taajuusalueen osalta, joka on määritelty lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitetussa eritelmässä ja ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa tai teknisissä asiakirjoissa, kun ne ovat saatavilla; ilmoitettuja kansallisia sääntöjä sovelletaan, kunnes ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuista erityistapauksista ilmoitetaan:

i)

suurin häiriövirta (A) ja sovellettava yhteenlaskusääntö;

ii)

suurin magneettikenttä (dBμA/m), sekä säteilykenttä että paluuvirran aiheuttama kenttä, ja sovellettava yhteenlaskusääntö;

iii)

kalustoyksikön pienin impedanssi (ohmeina).

(d)

verrattavissa olevat parametrit, jotka on määritelty erityistapauksissa tai ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa, jos ne ovat saatavilla.

Yksikkö on testattava c ja d alakohdassa lueteltujen ominaisuuksien määrittämiseksi. Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut parametrit voidaan määrittää simulaatiolla, laskemalla tai testaamalla.

(17)

Yksiköiden ja viestintäprotokollien väliset sähköiset liitännät on kuvattava tämän YTE:n 4.2.12.2 kohdan 3a alakohdassa kuvatuissa yleisissä asiakirjoissa viittaamalla sovellettuihin standardeihin tai muihin normatiivisiin asiakirjoihin.

(18)

Viestintäverkkojen on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [53] tarkoitetun eritelmän mukaisia.

(19)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 7.3.2.6 kohdassa määriteltyä portaan paikkaa kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä koskevaa erityistapausta. sellaisten yksiköiden osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi Saksassa, erityistapausten noudattaminen tai noudattamatta jättäminen on dokumentoitava soveltamalla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [74] tarkoitettua eritelmää liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n taulukoihin 20 ja 21.

(20)

Sellaisten yksiköiden osalta, jotka on suunniteltu käytettäväksi 1 435 mm:n raideleveydellä, on otettava huomioon myös seuraavat erityistapaukset:

(a)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko 7.3.2.8 kohdassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat aerodynaamisia vaikutuksia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Italian pois käyttöalueelta.

(b)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko 7.3.2.20 kohdassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat paloturvallisuutta ja evakuointia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Italian pois käyttöalueelta.

(c)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko 7.3.2.21 kohdassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat kulkukelpoisuutta ja palon rajoitus- ja hallintajärjestelmää. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Kanaalitunnelin pois käyttöalueelta.

(d)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko 7.3.2.3 kohdassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat akselilaakerin kunnon tarkkailua radanvarressa olevilla laitteilla. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Ranskan ja/tai Ruotsin pois käyttöalueelta.

(e)

Saksassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, onko yksikön ominaistuulikäyrä lisäyksen J-2 luettelokohdassa [C] tarkoitetussa asiakirjassa määriteltyjen rajojen mukainen. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Saksan pois käyttöalueelta.

(f)

Sellaisten yksiköiden, jotka on tarkoitettu käytettäviksi Saksassa rataosilla, joiden jyrkkyys on yli 40 ‰, osalta teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko lisäyksen J-2 luettelokohdassa [D] tarkoitetun asiakirjan vaatimuksia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen ei estä yksikön pääsyä kansalliseen verkkoon.

(g)

Saksassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, ovatko hätäuloskäynnit lisäyksen J-2 luettelokohdassa [E] tarkoitetun asiakirjan vaatimusten mukaisia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Saksan pois käyttöalueelta.

(h)

Itävallassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta pyörän ja kiskon kosketuksen geometriaa koskevan vaatimuksen todentamisessa on 4.2.3.4.3 kohdan lisäksi otettava huomioon seuraavat verkkojen ominaisuudet:

V ≤ 160 km/h: 0,7 ≤ tan γe < 0,8;

160 km/h < V ≤ 200 km/h: 0,5 ≤ tan γe < 0,6;

V > 200 km/h: 0,3 ≤ tan γe < 0,4.

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko vaatimuksia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen johtaa ajoneuvon nopeuden rajoittamiseen.

(i)

Saksassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta pyörän ja kiskon kosketuksen geometriaa koskevan vaatimuksen todentamisessa on 4.2.3.4.3 kohdan lisäksi otettava huomioon seuraavat verkkojen ominaisuudet:

V ≤ 160 km/h: tan γe ≤ 0.8;

160 < V ≤ 230 km/h: tan γe ≤ 0.5;

V > 230 km/h: tan γe ≤ 0.3.

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko vaatimuksia. Vaatimusten noudattamatta jättäminen johtaa ajoneuvon nopeuden rajoittamiseen.

(21)

Sellaisten yksiköiden osalta, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 668 mm:n raideleveydellä, 7.3.2.5 ja 7.3.2.6 kohdan noudattaminen on pakollista ja seuraavat erityistapaukset on otettava huomioon:

(a)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko 7.3.2.5a kohdassa määriteltyä 1 668 mm:n raideleveydellä käytettäväksi suunniteltua teliä koskevaa erityistapausta. Vaatimusten noudattamatta jättäminen sulkee Espanjan 1 668 mm:n raideleveyden verkoston pois käyttöalueelta.

(b)

Teknisiin asiakirjoihin on kirjattava, noudatetaanko liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 7.3.2.6 kohdassa määriteltyä portaan paikkaa kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä koskevaa erityistapausta. Sellaisiin yksiköihin, jotka on suunniteltu käytettäviksi 1 435 mm:n raideleveydellä ja jotka eivät ole erityistapauksen mukaisia, sovelletaan liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n 7.3.2.7 kohtaa.

(22)

Minkä tahansa 7.4 kohdassa määritellyn erityisen ympäristöolosuhteen noudattamatta jättäminen johtaa käyttörajoituksiin siinä verkossa, jolle erityinen olosuhde on määritelty, mutta ei kyseisen verkon sulkemiseen pois käyttöalueelta.

(23)

Yksikkö on merkittävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

7.1.1.5.2   Yleiskäyttöön tarkoitettuihin vaunuihin sovellettavat valinnaiset lisäedellytykset

1)

Seuraavien 2–12 alakohdassa esitettyjen edellytysten noudattaminen on vapaaehtoista, ja niiden tarkoituksena on helpottaa sellaisten yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää junakokoonpanoissa, joita ei ole määritelty suunnitteluvaiheessa, eli yleiskäyttöön tarkoitettujen yksiköiden, vaihtoa. Näiden säännösten noudattaminen ei varmista yksiköiden keskinäistä täydellistä vaihdettavuutta eikä vapauta rautatieyritystä velvollisuuksista, jotka liittyvät kyseisten yksiköiden käyttöön 6.2.7 kohdassa määritellyssä junakokoonpanossa. Jos hakija valitsee tämän vaihtoehdon, ilmoitetun laitoksen on arvioitava vaatimustenmukaisuus EY-tarkastusmenettelyn mukaisesti. Tästä on ilmoitettava todistuksessa ja teknisissä asiakirjoissa.

2)

Yksikkö on varustettava käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä 4.2.2.2.3 kohdan b alakohdan ja 5.3.2 kohdan mukaisesti.

3)

Yksikkö on varustettava EN-UIC-jarrujärjestelmällä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [12] tai luettelokohdassa [70] mainitussa eritelmässä määritellyllä tavalla. Jarrujärjestelmä on testattava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [71] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

4)

Yksikön on täytettävä tämän YTE:n vaatimukset ainakin lämpötila-alueella T1 (– 25 °C – + 40 °C, nimellinen) 4.2.6.1 kohdan ja lisäyksen J-1 luettelokohdassa [18] mainitun eritelmän mukaisesti.

5)

Edellä 4.2.7.1 kohdassa tarkoitetut loppuopastinvalot on toteutettava käyttämällä kiinteitä loppuopastinvaloja.

6)

Jos yksikköön kuuluu ylikulku, ylikulun on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [54] tarkoitetun eritelmän mukainen.

7)

Yksinapaisen virransyötön on oltava 4.2.11.6 kohdan 2 alakohdan mukainen.

8)

Signaalinsiirron yksiköiden välillä mahdollistavan fyysisen liitännän on taattava, että ainakin yhden linjan kaapeli ja pistoke ovat yhteensopivat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [61] tarkoitetussa eritelmässä olevassa kuvassa 2 määritellyn 18-johtimisen kaapelin kanssa.

9)

Edellä 4.2.5.5.3 kohdassa määritetyn ovien ohjauslaitteen on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [17] kuvattujen eritelmien mukainen.

7.1.2   Muutokset käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon tai olemassa olevaan liikkuvan kaluston tyyppiin

7.1.2.1   Johdanto

1)

Tässä 7.1.2 kohdassa määritellään periaatteet, joita muutoksesta vastaavien yksiköiden ja hyväksyvien yksiköiden on sovellettava direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 12 kohdassa ja liitteessä IV kuvatun EY-tarkastusmenettelyn mukaisesti. Tätä menettelyä kehitetään edelleen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 13, 15 ja 16 artiklassa ja päätöksessä 2010/713/EU.

2)

Tätä 7.1.2 kohtaa sovelletaan kaikkiin käytössä olevan liikkuvan kaluston tai olemassa olevan liikkuvan kaluston tyypin muutoksiin, mukaan lukien uusimiset ja parantamiset. Kohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa muutokset

eivät aiheuta poikkeamista osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutukseen mahdollisesti liitetystä teknisestä asiakirja-aineistosta

eivätkä vaikuta mahdollisiin EY-vakuutuksen ulkopuolisiin perusparametreihin.

Kalustoyksikön tyyppihyväksynnän haltijan on toimitettava muutosta hallinnoivalle taholle kohtuullisin ehdoin muutoksen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

7.1.2.2   Sekä liikkuvaan kalustoon että liikkuvan kaluston tyyppiin tehtyjen muutosten hallinnointia koskevat säännöt

1)

Niille liikkuvan kaluston osille ja perusparametreille, joihin muutoksilla ei ole ollut vaikutusta, ei tarvitse tehdä tämän YTE:n mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia.

2)

Rajoittamatta 7.1.2.2a ja 7.1.3 kohdan noudattamista tämän YTE:n, melua koskevan YTE:n (ks. kyseisen YTE:n 7.2 kohta) ja liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n (ks. kyseisen YTE:n 7.2.3 kohta) vaatimusten täyttyminen on tarpeen vain niiden tämän YTE:n perusparametrien osalta, joihin muutokset voivat vaikuttaa.

3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 ja 16 artiklan ja päätöksen 2010/713/EU mukaisesti ja soveltaen moduuleja SB, SD/SF tai SH1 EY-tarkastuksessa sekä tarvittaessa direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti muutosta hallinnoivan tahon on ilmoitettava ilmoitetulle laitokselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen yhden tai useamman sovellettavan YTE:n vaatimusten perusteella ja edellyttävät ilmoitetun laitoksen tekemiä uusia tarkastuksia. Muutosta hallinnoiva taho antaa nämä tiedot varustettuina asiaan kuuluvilla viitteillä olemassa olevaan tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen liittyviin teknisiin asiakirjoihin.

4)

Rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa määritellyn yleisen turvallisuusarviovelvoitteen noudattamista on muutostapauksissa, jotka vaativat 4.2.3.4.2, 4.2.3.5.3, 4.2.4.2.2, 4.2.5.3.5, 4.2.5.5.8 ja 4.2.5.5.9 kohdassa asetettujen turvallisuusvaatimusten täyttymisen uudelleenarviointia, sovellettava 6.2.3.5 kohdassa määriteltyä menettelyä. Jäljempänä olevassa taulukossa 17 määritellään, milloin uusi markkinoillesaattamislupa on tarpeen.

Taulukko 17

Kalustoyksikön aiempi tarkastuskohde

 

6.2.3.5 kohdan 3 alakohdan ensimmäinen menetelmä

6.2.3.5 kohdan 3 alakohdan toinen menetelmä

Riskien arviointia koskevaa YTM:ää ei sovellettu

Muutoksen tarkastuskohde…

6.2.3.5 kohdan 3 alakohdan ensimmäinen menetelmä

Uutta lupaa ei tarvita

Tarkastus  (2)

Uutta lupaa ei tarvita

6.2.3.5 kohdan 3 alakohdan toinen menetelmä

Tarkastus  (2)

Tarkastus  (2)

Tarkastus  (2)

Riskien arviointia koskevaa YTM:ää ei sovellettu

Ei mahdollista

Ei mahdollista

Ei mahdollista

4a)

Rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa määritellyn yleisen turvallisuusarviovelvoitteen noudattamista tapauksissa, joissa muutokset vaikuttavat 4.2.4.9, 4.2.9.3.1 ja 4.2.10.3.4 kohdassa määriteltyjen vaatimusten täyttymiseen ja edellyttävät uutta luotettavuuden tutkimista, uusi markkinoillesaattamislupa on tarpeen, ellei ilmoitettu laitos totea luotettavuuden tutkimisen yhteydessä turvallisuusvaatimusten parantuneen tai pysyneen ennallaan. Ilmoitettu laitos ottaa päätelmässään tarpeen mukaan huomioon muutetut kunnossapitoon ja käyttöön liittyvät asiakirjat.

5)

Muiden YTE:ien (esimerkiksi kiinteitä ratalaitteita koskevien YTE:ien) toimeenpanoon liittyvät kansalliset siirtymisstrategiat on otettava huomioon määriteltäessä, missä määrin liikkuvaa kalustoa koskevia YTE:iä on sovellettava.

6)

Liikkuvan kaluston suunnittelun perusominaisuudet on määritelty jäljempänä olevissa taulukoissa 17a ja 17b. Näiden taulukoiden ja direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitetun turvallisuusarvion perusteella muutokset luokitellaan seuraavasti:

a)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritellyllä tavalla, jos ne ylittävät sarakkeen 3 raja-arvot ja alittavat sarakkeen 4 raja-arvot, ellei direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio edellytä niiden luokittelua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritellyllä tavalla, tai

b)

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritellyllä tavalla, jos ne ylittävät sarakkeen 4 raja-arvot tai jos direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio edellyttää niiden luokittelua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritellyllä tavalla.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittujen raja-arvojen alittuminen tai ylittyminen muutosten seurauksena arvioidaan suhteessa parametrien arvoihin liikkuvan kaluston tai liikkuvan kaluston tyypin viimeisimmän hyväksynnän ajankohtana.

7)

Muutoksilla, jotka eivät kuulu 7.1.2.2 kohdan 6 alakohdan soveltamisalaan, ei katsota olevan vaikutusta suunnittelun perusominaisuuksiin, ja ne voidaan luokitella täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai b alakohdassa määritellyllä tavalla, ellei direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio edellytä niiden luokittelua täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritellyllä tavalla.

8)

Direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio kattaa 3.1 kohdan taulukossa olevien perusparametrien muutokset kaikkien olennaisten vaatimusten ja varsinkin turvallisuutta ja teknistä yhteensopivuutta koskevien parametrien osalta.

9)

Rajoittamatta 7.1.2.2a kohdan soveltamista kaikki muutokset pysyvät sovellettavien YTE:ien mukaisina luokittelustaan riippumatta.

10)

Yhden tai useamman kalustoyksikön korvaaminen kiinteässä kokoonpanossa vakavan vaurion jälkeen ei edellytä vaatimustenmukaisuuden arviointia tämän YTE:n mukaisesti, jos yksikön tai kalustoyksikköjen tekniset parametrit ja toiminnot pysyvät muuttumattomina verrattuna kokoonpanon tilanteeseen ennen korvausta. Kyseiset yksiköt on voitava jäljittää, ja niiden on oltava tarkastettu kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti.

Taulukko 17a

Suunnittelun perusominaisuudet suhteessa tässä YTE:ssä tarkoitettuihin perusparametreihin

YTE:n kohta

Asiaan kuuluvat suunnittelun perusominaisuudet

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja joita ei ole luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja jotka on luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

4.2.2.2.3

Päätykytkin

Päätykytkimen tyyppi

Päätykytkimen tyypin muutos

4.2.2.10

Kuormitustapaukset ja punnittu massa

4.2.3.2.1

Akselipainoa koskeva parametri

Suunnittelumassa toimintakunnossa

Minkä tahansa vastaavan suunnittelun perusominaisuuden muutos, joka muuttaa kalustoyksikön kanssa yhteensopivia EN-rataluokkia

Suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla

Suunnittelumassa poikkeuksellisella hyötykuormalla

Toimintamassa toimintakunnossa

Toimintamassa normaalilla hyötykuormalla

Suurin rakenteellinen nopeus (km/h)

Staattinen akselipaino käyttökunnossa

Staattinen akselipaino poikkeuksellisella hyötykuormalla

Kalustoyksikön pituus

Staattinen akselipaino normaalilla hyötykuormalla

Akselien sijainti yksikössä (akseliväli)

EN-rataluokat

 

 

Kalustoyksikön kokonaismassa (yksikön jokaiselle kalustoyksikölle)

Minkä tahansa vastaavan suunnittelun perusominaisuuden muutos, joka muuttaa kalustoyksikön kanssa yhteensopivia EN-rataluokkia

Muutos yli ± 10 %

Massa pyörää kohden

Minkä tahansa vastaavan suunnittelun perusominaisuuden muutos, joka muuttaa kalustoyksikön kanssa yhteensopivia EN-rataluokkia tai

Muutos yli ± 10 %

4.2.3.1

Ulottumat

Vertailuprofiili

Vertailuprofiilin muutos, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

Pienin pystysuora kupera kaarresäde

Yli 10 %:n muutos pienimmän sallitun pystysuoran kuperassa kaarresäteessä, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

Pienin pystysuora kovera kaarresäde

Yli 10 %:n muutos pienimmän sallitun pystysuoran koverassa kaarresäteessä, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

4.2.3.3.1

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Ilmoitetun yhteensopivuuden muutos suhteessa vähintään yhteen seuraavista kolmesta junanilmaisinjärjestelmästä:

Raidevirtapiirit

Akselinlaskijat

Silmukkalaitteet

Laipan voitelu

Laipan voitelutoiminnon asentaminen/poistaminen

Mahdollisuus estää laipan voitelun käyttö

Laipan voitelun käyttämisen estävän ohjauksen asentaminen/poistaminen

4.2.3.3.2

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

Junassa oleva ilmaisinjärjestelmä

Junassa olevan ilmaisinjärjestelmän asentaminen

Ilmoitetun junassa olevan ilmaisinjärjestelmän poistaminen

4.2.3.4

Liikkuvan kaluston dynaaminen käyttäytyminen

Suurimman nopeuden ja suurimman kallistuksenvajauksen yhdistelmä, jolle kalustoyksikkö on tarkastettu

Suurimman nopeuden kasvu yli 15 km/h tai suurimman kallistuksenvajauksen yli ± 10 %:n muutos

Kiskon kallistus

Muutos kiskon kallistuksissa, joiden kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva (1)

4.2.3.5.2.1

Pyöräkertojen mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

Pyöräkerran raideleveys

Muutos raideleveydessä, jonka kanssa pyöräkerta on yhteensopiva

4.2.3.5.2.2

Pyörien ominaisuudet

Käytössä olevan pyörän vaadittu vähimmäishalkaisija

Käytössä olevan pyörän vaaditun vähimmäishalkaisijan yli 10 mm:n muutos

4.2.3.5.2.3

Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

Pyöräkerran raideleveyden vaihtolaitteisto

Kalustoyksikön muutos, joka vaikuttaa pyöräkerran kanssa yhteensopivaan vaihtolaitteistoon

Muutos raideleveydessä, jonka kanssa pyöräkerta on yhteensopiva

4.2.3.6

Pienin kaarresäde

Pienin vaakasuora kaarresäde

Pienimmän sallitun vaakasuoran kaarresäteen kasvu yli 5 m

4.2.4.5.1

Jarrutuskyky – Yleiset vaatimukset

Suurin keskimääräinen hidastuvuus

Jarrujen suurimman keskimääräisen hidastuvuuden yli ± 10 %:n muutos

4.2.4.5.2

Jarrutuskyky – Hätäjarrutus

Pysähtymismatka ja hidastuvuusprofiili kussakin kuormitustapauksessa suurimmalla rakenteellisella nopeudella

Pysähtymismatkan muutos yli ± 10 %

Huomautus: Myös jarrupainoprosenttia (josta käytetään myös nimitystä ”lambda” tai ”jarrumassaprosentti”) tai jarrutettua massaa voidaan käyttää, ja ne voidaan johtaa laskemalla (suoraan tai pysähtymismatkan perusteella) hidastuvuusprofiileista

Sallittu muutos on sama (± 10 %)

4.2.4.5.3

Jarrutuskyky – Käyttöjarrutus

Pysähtymismatka ja suurin hidastuvuus kuormitustapauksessa ”suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla” suurimmalla rakenteellisella nopeudella

Pysähtymismatkan muutos yli ± 10 %

4.2.4.5.4

Jarrutuskyky – Lämpökapasiteetti

Jarrujärjestelmän suurin sallittu lämpökapasiteetti

Jarrujärjestelmän suurimman sallitun lämpökapasiteetin muutos >= 10 %

tai

 

Lämpökapasiteetti rataosuuden suurimman pituuskaltevuuden, kyseisen pituuskaltevuusosuuden pituuden ja ajonopeuden perusteella

Suurimman pituuskaltevuuden, kyseisen pituuskaltevuusosuuden tai ajonopeuden, jolle jarrujärjestelmä on suunniteltu suhteessa jarrujärjestelmän lämpökapasiteettiin, muutos

4.2.4.5.5

Jarrutuskyky – Seisontajarru

Suurin jyrkkyys, jossa yksikkö pysyy paikoillaan pelkän seisontajarrun avulla (jos sellainen on asennettu kalustoyksikköön)

Ilmoitetun suurimman jyrkkyyden muutos yli ± 10 %

4.2.4.6.2

Luistonestojärjestelmä

Luistonestojärjestelmä

Luistonestotoiminnon asentaminen/poistaminen

4.2.4.8.2

Magneettinen kiskojarru

Magneettinen kiskojarru

Magneettisen kiskojarrutoiminnon asentaminen/poistaminen

Mahdollisuus estää magneettisen kiskojarrun käyttö

Magneettisen kiskojarrun aktivoinnin ja deaktivoinnin mahdollistavan jarrujen ohjauksen asentaminen/poistaminen

4.2.4.8.3

Pyörrevirtakiskojarru

Pyörrevirtakiskojarru

Pyörrevirtakiskojarrutoiminnon asentaminen/poistaminen

Mahdollisuus estää pyörrevirtakiskojarrun käyttö

Pyörrevirtakiskojarrun aktivoinnin ja deaktivoinnin mahdollistavan jarrujen ohjauksen asentaminen/poistaminen

4.2.6.1.1

Lämpötila

Lämpötilan vaihteluväli

Lämpötilan vaihteluvälin muutos (T1–T3)

4.2.6.1.2

Lumi, jää ja rakeet

Lumeen, jäähän ja rakeisiin liittyvät olosuhteet

Valitun vaihteluvälin ”lumi, jää ja rakeet” muutos (nimelliset tai vaikeammat olosuhteet)

4.2.8.2.2

Toiminta jännite- ja taajuusarvojen puitteissa

Energiansyöttöjärjestelmä (jännite ja taajuus)

Energiansyöttöjärjestelmän jännitteen/taajuuden muutos

(AC 25kV-50Hz, AC 15kV-16.7 Hz, DC 3kV, DC 1,5 kV, DC 750V, kolmas kisko, muut)

4.2.8.2.3

Hyötyjarrutus ja energian palautus ajojohtimeen

Hyötyjarru

Hyötyjarrutoiminnon asentaminen/poistaminen

Mahdollisuus estää asennetun hyötyjarrun käyttö

Hyötyjarrun käytön estomahdollisuuden asentaminen/poistaminen

4.2.8.2.4

Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta

Koskee vain sähkökäyttöisiä yksiköitä, joiden teho on yli 2 MW:

Tehon- tai virranrajoitustoiminto

Tehon- tai virranrajoitustoiminnon asentaminen/poistaminen

4.2.8.2.5

Suurin virta junan seistessä

Suurin virta virroitinta kohden junan seistessä kunkin kalustoyksikköön asennetun tasavirtajärjestelmän osalta

Suurimman virta-arvon muutos 50 A:lla ylittämättä tässä YTE:ssä asetettua rajaa

Kalustoyksikkö, joka on varustettu sähköenergian varastoinnilla vetotarkoituksiin ja joka voidaan ladata ajojohtimella junan seistessä

Toiminnon lisääminen tai poistaminen

4.2.8.2.9.1.1

Korkeus, jolla kosketus ajolankaan tapahtuu (liikkuvan kaluston tasolla)

Korkeus (kiskon yläpinnasta), jolla virroitin on kosketuksissa ajolankaan

Virroittimen ja ajolangan välisen kosketuskorkeuden muutos, joka mahdollistaa kosketuksen/poistaa mahdollisuuden kosketukseen yhdellä seuraavista ajolangan korkeusalueista (korkeudet kiskon tasosta ylöspäin):

 

4 800 mm – 6 500 mm

 

4 500 mm – 6 500 mm

 

5 550 mm – 6 800 mm

 

5 600 mm – 6 600 mm

4.2.8.2.9.2

Virroittimen kelkan rakenne (yhteentoimivuuden osatekijän tasolla)

Virroittimen kelkan rakenne

Virroittimen kelkan rakenteen muutos yhdeksi tai yhdestä tyypeistä, jotka on määritelty 4.2.8.2.9.2.1, 4.2.8.2.9.2.2 tai 4.2.8.2.9.2.3 kohdassa

4.2.8.2.9.4.2

Liukuhiilen materiaali

Liukuhiilen materiaali

Uusi liukuhiili 4.2.8.2.9.4.2 kohdan 3 alakohdan mukaisesti

4.2.8.2.9.6

Virroittimen kosketusvoima ja dynaaminen käyttäytyminen

Keskimääräisen kosketusvoiman käyrä

Muutos, joka edellyttää virroittimen dynaamisen käyttäytymisen uudelleenarviointia

4.2.8.2.9.7

Virroittimien asennustapa (liikkuvan kaluston tasolla)

Virroittimien lukumäärä ja lyhin kahden virroittimen välinen etäisyys

Jos kahden peräkkäisen virroittimen välinen etäisyys kiinteänä tai ennalta määriteltynä kokoonpanona arvioitavissa yksiköissä lyhenee kalustoyksikön poistamisen vuoksi

4.2.8.2.9.10

Virroittimen laskeminen (liikkuvan kaluston tasolla)

Automaattinen alaslaskulaite

Automaattinen alaslaskutoiminto asennetaan/poistetaan

4.2.9.3.7

Raiteilta suistumisen havaitsemisen ja estämisen signaalinkäsittely

Raiteilta suistumisen havaitsemisen ja estämisen signaalinkäsittelyn olemassaolo

Havaitsemis- tai estotoiminnon asentaminen/poistaminen

4.2.9.3.7a

Junan raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminnon olemassaolo

Havaitsemis- tai estotoiminnon asentaminen/poistaminen

4.2.10.1

Yleistä ja luokitus

Paloturvallisuusluokka

Paloturvallisuusluokan muutos

4.2.12.2

Yleiset asiakirjat – Moniajossa käytettävien yksiköiden lukumäärä

Yhteen kytkettyjen junayksikköjen tai vetureiden enimmäismäärä moniajossa

Moniajossa käytettävien yhteen kytkettyjen junayksikköjen tai vetureiden enimmäismäärän muutos

4.2.12.2

Yleiset asiakirjat – Yksikössä olevien kalustoyksiköiden lukumäärä

Koskee vain kiinteitä yhdistelmiä:

Kiinteän yksikön muodostavat kalustoyksiköt

Kiinteän yksikön muodostavien kalustoyksiköiden lukumäärän muutos


Taulukko 17b

Suunnittelun perusominaisuudet suhteessa liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevassa YTE:ssä tarkoitettuihin perusparametreihin

YTE:n kohta

Asiaan kuuluvat suunnittelun perusominaisuudet

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja joita ei ole luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja jotka on luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

2.2.11.

Portaan paikka kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä

Laiturikorkeudet, joille kalustoyksikkö on suunniteltu

Muutos laiturikorkeudessa, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

11)

Tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen laatimiseksi muutosta hallinnoivan tahon valitsema ilmoitettu laitos saa viitata

alkuperäiseen tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen suunnittelun niiden osien osalta, jotka ovat ennallaan tai joiden muutokset eivät vaikuta osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen, sikäli kuin todistus on edelleen voimassa;

täydentävään tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen (jolla muutetaan alkuperäistä todistusta) niiden rakenteen muutettujen osien osalta, jotka vaikuttavat osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen 7.1.3.1.1 kohdassa määritellyssä sertifiointikehyksessä tarkoitettujen YTE:ien perusteella.

Jos alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika on rajoitettu 7 vuoteen (aiemman A- ja B-vaiheen mallin soveltamisen vuoksi), muutetun tyypin, tyypin variantin tai tyypin version tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika rajoitetaan 14 vuoteen siitä päivästä, jona hakija on nimennyt ilmoitetun laitoksen alkuperäisen liikkuvan kaluston tyypin osalta (alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen A-vaiheen alku).

12)

Muutosta hallinnoivan tahon on joka tapauksessa varmistettava, että tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen liittyvät tekniset asiakirjat ovat asianmukaisesti päivitetyt.

13)

Tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen liittyviin päivitettyihin teknisiin asiakirjoihin viitataan vaatimukset täyttävän muutetun tyypin mukaiseksi todetun liikkuvan kaluston muutosta hallinnoivan tahon antamaan EY-tarkastusvakuutukseen liitetyissä teknisissä asiakirjoissa.

7.1.2.2a   Erityissäännöt käytössä olevalle liikkuvalle kalustolle, jolla ei ole EY-tarkastusvakuutusta ja jolle on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 7.1.2.2 kohdan lisäksi käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon, jolle on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015 ja jonka muutokset vaikuttavat (mahdollisiin) EY-vakuutuksen ulkopuolisiin perusparametreihin:

(1)

Vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n teknisten vaatimusten osalta katsotaan täyttyvän, kun perusparametri on lähestynyt YTE:ssä määriteltyä suorituskykyvaatimusta ja muutosta hallinnoiva taho osoittaa, että vastaavat olennaiset vaatimukset täyttyvät ja turvallisuustaso pysyy ennallaan tai paranee, jos se on kohtuudella mahdollista. Muutosta hallinnoivan tahon on tässä tapauksessa perusteltava, miksi YTE:ssä määritelty suorituskyky ei täyty ottaen huomioon 7.1.2.2 kohdan 5 alakohta. Perustelu on sisällytettävä teknisiin asiakirjoihin, jos sellaiset laaditaan, tai kalustoyksikön alkuperäisiin teknisiin asiakirjoihin.

(2)

Edellä 1 alakohdassa vahvistettua sääntöä ei sovelleta direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määriteltyjen perusparametrien muutoksiin, jotka on määritetty taulukoissa 17c ja 17d. Kyseisten muutosten osalta tämän YTE:n vaatimusten täyttyminen on pakollista.

Taulukko 17c

Perusparametrien muutokset, joita koskevien YTE:n vaatimusten täyttyminen on pakollista ilman tyyppiä tai suunnittelua koskevaa EY-tarkastustodistusta olevan liikkuvan kaluston osalta

YTE:n kohta

Asiaan kuuluvat suunnittelun perusominaisuudet

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja jotka on luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

4.2.3.1

Ulottumat

Vertailuprofiili

Vertailuprofiilin muutos, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

4.2.3.3.1

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Ilmoitetun yhteensopivuuden muutos suhteessa vähintään yhteen seuraavista kolmesta junanilmaisinjärjestelmästä:

Raidevirtapiirit

Akselinlaskijat

Silmukkalaitteet

4.2.3.3.2

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

Junassa oleva ilmaisinjärjestelmä

Ilmoitetun junassa olevan ilmaisinjärjestelmän asentaminen/poistaminen

4.2.3.5.2.1

Pyöräkertojen mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

Pyöräkerran raideleveys

Muutos raideleveydessä, jonka kanssa pyöräkerta on yhteensopiva

4.2.3.5.2.3

Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

Pyöräkerran raideleveyden vaihtolaitteisto

Muutos raideleveydessä, jonka kanssa pyöräkerta on yhteensopiva

4.2.8.2.3

Hyötyjarrutus ja energian palautus ajojohtimeen

Hyötyjarru

Hyötyjarrutoiminnon asentaminen/poistaminen

Taulukko 17d

Liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n perusparametrien muutokset, joita koskevien YTE:n vaatimusten täyttyminen on pakollista ilman tyyppiä tai suunnittelua koskevaa EY-tarkastustodistusta olevan liikkuvan kaluston osalta

YTE:n kohta

Asiaan kuuluvat suunnittelun perusominaisuudet

Muutokset, jotka vaikuttavat suunnittelun perusominaisuuksiin ja jotka on luokiteltu direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla

4.2.2.11

Portaan paikka kalustoyksikön sisään- ja uloskäynneissä

Laiturikorkeudet, joille kalustoyksikkö on suunniteltu

Muutos laiturikorkeudessa, jonka kanssa kalustoyksikkö on yhteensopiva

7.1.2.2b   Erityiset säännöt, jotka koskevat kalustoyksiköitä, joita on muutettu teknisten innovaatioiden suorituskyvyn tai luotettavuuden testaamiseksi rajoitetun ajan kuluessa

1)

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 7.1.2.2 kohdan lisäksi tapauksissa, joissa yksittäisiä käyttöönottoluvan saaneita kalustoyksiköitä muutetaan teknisten innovaatioiden suorituskyvyn tai luotettavuuden testaamiseksi tietyn, enintään vuoden pituisen ajan kuluessa. Niitä ei sovelleta, jos samat muutokset tehdään useisiin kalustoyksiköihin.

2)

Vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n teknisten vaatimusten osalta katsotaan täyttyvän, kun perusparametri on pysynyt ennallaan tai lähestynyt YTE:ssä määriteltyä suorituskykyvaatimusta ja muutosta hallinnoiva taho osoittaa, että vastaavat olennaiset vaatimukset täyttyvät ja turvallisuustaso pysyy ennallaan tai paranee, jos se on kohtuudella mahdollista.

7.1.3   Tyyppiä tai suunnittelua koskeviin EY-tarkastustodistuksiin liittyvät säännöt

7.1.3.1   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

7.1.3.1.1   Määritelmät

(1)

Alkuarviointikehys

Alkuarviointikehys muodostuu niistä YTE:istä (eli tämä YTE, melua koskeva YTE ja liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva YTE), joita sovelletaan suunnitteluvaiheen alussa hakijan tehdessä sopimuksen ilmoitetun laitoksen kanssa.

(2)

Sertifiointikehys

Sertifiointikehys muodostuu niistä YTE:istä (eli tämä YTE, melua koskeva YTE ja liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva YTE), joita sovelletaan tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen myöntämisajankohtana. Se on alkuarviointikehys muutettuna suunnitteluvaiheen aikana voimaan tulleilla YTE:ien tarkistuksilla.

(3)

Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe alkaa, kun hakija tekee sopimuksen EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen kanssa, ja päättyy, kun tyyppiä tai suunnittelua koskeva EY-tarkastustodistus annetaan.

Suunnitteluvaihe voi kattaa tyypin sekä yhden tai useamman tyyppivariantin ja tyyppiversion. Kaikkien tyyppivarianttien ja tyyppiversioiden suunnitteluvaiheen katsotaan alkavan samaan aikaan kuin päätyypin suunnitteluvaiheen.

(4)

Tuotantovaihe

Tuotantovaihe on ajanjakso, jonka aikana liikkuvan kaluston osajärjestelmät voidaan saattaa markkinoille voimassa olevaan tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen viittaavan EY-tarkastusvakuutuksen perusteella.

(5)

Käytössä oleva liikkuva kalusto

Liikkuva kalusto on käytössä, kun se on rekisteröity ”voimassa”-rekisteröintikoodilla ”00” kansalliseen kalustorekisteriin päätöksen 2007/756/EY mukaisesti tai eurooppalaiseen kalustorekisteriin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1614 mukaisesti ja kalustoa pidetään turvallisessa käyttökunnossa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/779 (*18) mukaisesti.

7.1.3.1.2   Tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen liittyvät säännöt

1)

Ilmoitettu laitos antaa tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen.

2)

Kun tämän YTE:n, melua koskevan YTE:n tai liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tarkistus tulee voimaan suunnitteluvaiheen aikana, ilmoitettu laitos antaa tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Niiden YTE:ien muutosten osalta, joihin ei viitata lisäyksessä L, alkuarviointikehyksen vaatimusten mukaisuus johtaa sertifiointikehyksen vaatimusten mukaisuuteen. Ilmoitettu laitos antaa tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen, ilman lisäarviointia.

Niiden YTE:ien muutosten, joihin viitataan lisäyksessä L, soveltaminen on pakollista tässä lisäyksessä määritellyn siirtymäjärjestelyn mukaisesti. Ilmoitettu laitos antaa määritellyn siirtymäkauden aikana tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen, jossa viitataan sertifiointikehykseen, ilman lisäarviointia. Ilmoitettu laitos luettelee tyyppiä tai suunnittelua koskevassa EY-tarkastustodistuksessa kaikki alkuarviointikehyksen mukaisesti arvioidut kohdat.

3)

Kun suunnitteluvaiheessa tulee voimaan useita tämän YTE:n, melua koskevan YTE:n tai liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tarkistuksia, 2 alakohtaa sovelletaan kaikkiin tarkistuksiin peräkkäin.

4)

On aina sallittua (mutta ei pakollista) käyttää YTE:n uusinta versiota joko kokonaan tai tiettyjen kohtien osalta, ellei näiden YTE:ien tarkistuksessa nimenomaisesti toisin määrätä. Jos hakija soveltaa ainoastaan tiettyjä kohtia, hakijan on perusteltava ja dokumentoitava, että sovellettavat vaatimukset ovat johdonmukaisia, ja saatava tälle ilmoitetun laitoksen hyväksyntä.

7.1.3.1.3   Tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaolo

1)

Kun tämän YTE:n, melua koskevan YTE:n tai liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tarkistus tulee voimaan, osajärjestelmän tyyppiä tai suunnittelua koskeva EY-tarkastustodistus pysyy voimassa, ellei sitä ole tarpeen tarkistaa YTE:n muutosta koskevan erityisen siirtymäjärjestelyn mukaisesti.

2)

Tuotantovaiheessa olevaan liikkuvaan kalustoon tai käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon voidaan soveltaa ainoastaan sellaisiin YTE:iin tehtyjä muutoksia, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä.

7.1.3.2   Yhteentoimivuuden osatekijät

1)

Tämä kohta koskee yhteentoimivuuden osatekijää, jolle on tehtävä tyyppi- tai suunnittelutarkastus tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi.

2)

Jollei tämän YTE:n, melua koskevan YTE:n tai liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevan YTE:n tarkistuksessa nimenomaisesti toisin määrätä, tyyppi- tai suunnittelutarkastus tai käyttöönsoveltuvuus pysyy voimassa, vaikka näiden YTE:ien tarkistukset tulisivat voimaan.

Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan saattaa markkinoille ilman uutta tyyppitarkastusta.

7.1.4   Säännöt sellaisen liikkuvan kaluston käyttöalueen laajentamisesta, jolla on direktiivin 2008/57/EY mukainen lupa tai joka on otettu käyttöön ennen 19 päivää heinäkuuta 2010

1)

Jos tämän YTE:n vaatimukset eivät täyty kokonaan, 2 alakohtaa sovelletaan liikkuvaan kalustoon, joka sen käyttöalueen laajentamista direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 13 kohdan mukaisesti pyydettäessä täyttää seuraavat edellytykset:

a)

se on hyväksytty direktiivin 2008/57/EY mukaisesti tai se on otettu käyttöön ennen 19 päivää heinäkuuta 2010;

b)

se on rekisteröity ”voimassa”-rekisteröintikoodilla ”00” kansalliseen kalustorekisteriin päätöksen 2007/756/EY mukaisesti tai eurooppalaiseen kalustorekisteriin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1614 mukaisesti, ja kalustoa pidetään turvallisessa käyttökunnossa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/779 mukaisesti.

Jäljempänä olevia käyttöalueen laajentamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 14 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn uuden hyväksynnän kanssa.

2)

Edellä 1 alakohdassa tarkoitetun liikkuvan kaluston laajennettua käyttöaluetta koskevan hyväksynnän on perustuttava mahdolliseen voimassa olevaan hyväksyntään, liikkuvan kaluston ja verkon direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaiseen tekniseen yhteensopivuuteen sekä taulukoissa 17a ja 17b esitettyjen suunnittelun perusominaisuuksien noudattamiseen ottaen huomioon mahdolliset rajoitukset.

Hakijan on toimitettava EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät tekniset asiakirjat, jotka osoittavat tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten tai vaikutuksiltaan vastaavien määräysten noudattamisen kunkin taulukkojen 17a ja 17b sarakkeessa 1 mainitun perusparametrin osalta sekä tämän YTE:n seuraavien kohtien noudattamisen:

4.2.4.2.2, 4.2.5.5.8, 4.2.5.5.9, 4.2.6.2.3, 4.2.6.2.4, 4.2.6.2.5, 4.2.8.2.7, 4.2.8.2.9.8 (kun eri vaiheiden tai eri virransyöttöjärjestelmien välisten erotusjaksojen läpi kulkeminen on automatisoitua), 4.2.9.3.1, 4.2.9.6, 4.2.12 ja 4.2.12.6;

4.2.5.3 Italiassa;

4.2.5.3.5 ja 4.2.9.2.1 Saksassa;

yhdellä seuraavista tavoista tai niiden yhdistelmällä:

a)

tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten noudattaminen;

b)

aiemmassa YTE:ssä asetettujen vastaavien vaatimusten noudattaminen;

c)

sellaisten vaihtoehtoisten eritelmien noudattaminen, joilla katsotaan olevan vastaava vaikutus;

d)

todisteet siitä, että vaatimukset teknisestä yhteensopivuudesta laajennetun käyttöalueen verkon kanssa vastaavat vaatimuksia, jotka koskevat teknistä yhteensopivuutta sen verkon kanssa, jota varten liikkuvalle kalustolle on jo myönnetty lupa tai jossa sillä jo liikennöidään. Hakijan on toimitettava tällaiset todisteet, jotka voivat perustua rautatieinfrastruktuurirekisterissä (RINF) oleviin tietoihin.

3)

Hakijan on perusteltava ja dokumentoitava tämän YTE:n vaatimuksia vastaavien eritelmien vastaava vaikutus (2 alakohdan c alakohta) sekä teknistä yhteensopivuutta verkon kanssa koskevien vaatimusten vastaavuus (2 alakohdan d alakohta) soveltamalla asetuksen (EU) N:o 402/2013 liitteessä I esitettyä riskinhallintaprosessia. Arviointielimen (CSM RA) on arvioitava ja vahvistettava perustelut.

4)

Edellä 2 alakohdassa mainittujen vaatimusten lisäksi hakijan on tapauksen mukaan toimitettava EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät tekniset asiakirjat, joista käy ilmi seuraavien vaatimusten täyttyminen:

a)

erityistapaukset, jotka liittyvät johonkin tässä YTE:ssä, melua koskevassa YTE:ssä, liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevassa YTE:ssä sekä ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä lueteltuun laajennetun käyttöalueen osaan;

b)

direktiivin (EU) 2016/797 13 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt, jotka on ilmoitettu mainitun direktiivin 14 artiklan mukaisesti.

5)

Hyväksynnän myöntäjän on asetettava viraston verkkosivuston kautta julkisesti saataville yksityiskohtaiset tiedot niistä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista vaihtoehtoisista eritelmistä ja 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista teknistä yhteensopivuutta verkon kanssa koskevista vaatimuksista, joiden perusteella se on antanut hyväksynnät laajennetulle käyttöalueelle.

6)

Jos käyttöönottoluvan saaneeseen kalustoyksikköön ei ole direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan nojalla sovellettu YTE:iä tai niiden osia, hakijan on haettava poikkeuksia laajennetun käyttöalueen jäsenvaltioissa direktiivin (EU) 2016/797 7 artiklan mukaisesti.

7)

Direktiivin (EU) 2016/797 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti RIC-sopimuksen (Regolamento Internazionale Carrozze) nojalla käytettävät matkustajavaunut on katsottava hyväksytyiksi niiden käytölle asetetuin ehdoin, joihin kuuluu myös käyttöalue, jolla niillä liikennöidään. Sellaisen muutoksen jälkeen, joka direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan mukaisesti edellyttää uutta markkinoillesaattamislupaa, viimeisimmän RIC-sopimuksen nojalla hyväksyttyjen matkustajavaunujen käyttöalue on edelleen se, jolla ne ovat aiemmin liikennöineet, ilman muuttumattomille osille tehtäviä lisätarkastuksia.

7.1.5   Sellaista uutta liikkuvaa kalustoa, johon ei ole vielä asennettu ETCS:ää, koskevat ennakkoasennusvaatimukset

1)

Tätä tapausta sovelletaan hiljattain kehitettyyn kalustoyksikkömalliin, mukaan lukien ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.4.3.2 kohdassa tarkoitettuun erityiskalustoyksikköön, kun sovelletaan vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.1.3 kohdan 1 alakohtaa tilanteessa, jossa ETCS-veturilaitetta ei ole vielä asennettu, koska tavoitteena on se, että liikkuvan kaluston osajärjestelmä on valmis, kun tämä järjestelmä asennetaan.

2)

Seuraavia vaatimuksia sovelletaan uusiin kalustoyksikkömalleihin, jotka edellyttävät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 14 artiklassa määriteltyä ensimmäistä lupaa:

a)

Niitä junan liitäntätoimintoihin liittyviä vaatimuksia, jotka on mainittu ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä A olevan taulukon A.2 luettelokohtaan 7 viittaavissa perusparametreissä (ks. vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n taulukon 9 sarakkeet 1 ja 2), on noudatettava.

b)

Toteutettujen junan liitäntätoimintojen kuvaus, mukaan lukien liitäntöjen ja viestintäprotokollien määrittely, on dokumentoitava 4.2.12.2 kohdan 23 alakohdassa kuvatuissa teknisissä asiakirjoissa.

c)

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä määritellyn ETCS-veturilaitteiston (muun muassa ETCS DMI ja antennit) asentamista varten on oltava tilaa. Laitteiden asentamiseen sovellettavat edellytykset on dokumentoitava 4.2.12.2 kohdan 24 alakohdassa kuvatuissa teknisissä asiakirjoissa.

3)

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että 4.2.12.2 kohdan 23 ja 24 alakohdassa vaaditut asiakirjat toimitetaan.

4)

Kun ETCS-veturilaite on asennettu, liitäntätoimintojen kalustoyksikköön integroinnin arviointi on osa junan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusta ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 6.3.3 kohdan mukaisesti.

(*17)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6)."

(*18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/779, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, kalustoyksiköiden kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 360).” "

162)

Korvataan 7.3.2 kohta seuraavasti:

”7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Mekaaniset liitännät (4.2.2.2)

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Päätykytkin, korkeus kiskon yläreunasta (4.2.2.2.3 kohta)

A.1

Puskimet

Puskimien keskilinjan on oltava 1 090 mm:n (+ 5 / – 80 mm) korkeudella kiskon yläpinnasta mitattuna erilaisilla kuormilla ja kulumisasteilla.

A.2

Ruuvikytkin

Vetokoukkujen keskilinjan on oltava 1 070 mm:n (+ 25 / – 80 mm) korkeudella kiskon yläpinnasta mitattuna erilaisilla kuormilla ja kulumisasteilla.

7.3.2.2   Ulottumat (4.2.3.1)

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Yksikön ylä- ja alaosan vertailuprofiili voidaan määrittää tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti.

7.3.2.3   Ratalaitteiston yhdenmukaisuuteen liittyvät liikkuvan kaluston vaatimukset (4.2.3.3.2.2)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Liikkuvassa kalustossa, jota on tarkoitus käyttää Suomen rataverkolla (raideleveys 1 524 mm), jossa akselilaakerien kuntoa tarkkaillaan radanvarressa olevilla laitteilla, sen laakeripesän alaosassa olevan kohdealueen, joka radanvarteen asennetun kuumakäynti-ilmaisimen on kyettävä esteettä näkemään, on oltava mitoiltaan standardissa EN 15437-1:2009 määritellyn mukainen, kun sen arvot korvataan seuraavilla:

Ratalaitteistoon perustuva järjestelmä:

Standardin EN 15437-1:2009 kohdissa 5.1 ja 5.2 annetut mitat korvataan jäljempänä mainituilla mitoilla. On määritelty kaksi erilaista kohdealuetta (I ja II) sulku- ja mittausalueineen:

 

Kohdealueen I mitat:

Mitan WTA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 50 mm;

Mitan LTA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 200 mm;

Mitan YTA on oltava 1 045 – 1 115 mm;

Mitan WPZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 140 mm;

Mitan LPZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 500 mm;

Mitan YPZ on oltava 1 080 mm ± 5 mm.

 

Kohdealueen II mitat:

Mitan WTA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 14 mm;

Mitan LTA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 200 mm;

Mitan YTA on oltava 892–896 mm;

Mitan WPZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 28 mm;

Mitan LPZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 500 mm;

Mitan YPZ on oltava 894 mm ± 2 mm.

Ranskaa koskeva erityistapaus (”P”)

Tämä erityistapaus koskee kaikkia yksikköjä, joita ei ole varustettu junaan asennetuilla akselilaakerin kunnon tarkkailulaitteilla.

Standardin EN 15437-1 kohtia 5.1 ja 5.2 sovelletaan seuraavin erityispiirtein: (Merkinnät ovat standardin kuvassa 3 käytettyjä merkintöjä.)

WTA = 70 mm

YTA = 1 092,5 mm

LTA = Vmax × 0,56 (Vmax on rataosan suurin nopeus kuumakäynti-ilmaisimien tasolla kilometreinä tunnissa).

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Liikkuvassa kalustossa, jossa akselilaakerien kuntoa tarkkaillaan radan varressa olevilla laitteilla, sen laakeripesän alaosassa olevan kohdealueen on oltava mitoiltaan jäljempänä esitetyn mukainen (mitat määritelty standardissa EN 15437-1:2009):

Taulukko 18

Kohdealue

 

YTA [mm]

WTA [mm]

LTA [mm]

YPZ [mm]

WPZ [mm]

LPZ [mm]

1 600 mm

1 110  ± 2

≥ 70

≥ 180

1 110  ± 2

≥ 125

≥ 500

Ruotsia koskeva erityistapaus (”T2”)

Tämä erityistapaus koskee kaikkia yksikköjä, joita ei ole varustettu junaan asennetuilla akselilaakerin kunnon tarkkailulaitteilla ja joita on tarkoitus käyttää rataosilla, joilla ei ole parannettuja kuumakäynti-ilmaisimia. Infrastruktuurirekisterissä on ilmoitettu, että nämä rataosat eivät ole tältä osin YTE:n mukaisia.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitettävät kaksi akselilaakeripesän kohdealuetta, jotka viittaavat standardin EN 15437-1:2009 parametreihin, on pidettävä esteettöminä radanvarressa olevalla kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmällä tehtävää pystysuuntaista tarkkailua varten:

Taulukko 19

Kohde- ja sulkualueet Ruotsissa käytettäviä yksiköitä varten

 

YTA [mm]

WTA [mm]

LTA [mm]

YPZ [mm]

WPZ [mm]

LPZ [mm]

Järjestelmä 1

862

≥ 40

kokonaan

862

≥ 60

≥ 500

Järjestelmä 2

905  ± 20

≥ 40

kokonaan

905

≥ 100

≥ 500

Yhdenmukaisuus näiden järjestelmien kanssa on esitettävä kalustoyksikköä koskevassa teknisessä asiakirjassa.

7.3.2.4   Sisäilman laatu (4.2.5.8)

Kanaalitunnelia koskeva erityistapaus (”P”)

Matkustajavaunut: matkustajajunissa on oltava ilmanvaihtojärjestelmät, joilla voidaan varmistaa, että hiilidioksidipitoisuus pysyy alle 10 000 ppm:n vähintään 90 minuutin ajan, jos vetojärjestelmät eivät toimi.

7.3.2.5   Dynaamiset kulkuominaisuudet (4.2.3.4.2, 6.2.3.4)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Kalustoon, jota on tarkoitus käyttää yksinomaan Suomen 1 524 mm:n rataverkolla, sovelletaan seuraavia YTE:n dynaamisia kulkuominaisuuksia koskevien kohtien mukautuksia:

Testivyöhykettä 4 ei sovelleta dynaamisten kulkuominaisuuksien testaamiseen.

Testivyöhykkeellä 3 kaikkien rataosuuksien kaarresäteiden keskiarvon on oltava 550 ± 50 metriä dynaamisia kulkuominaisuuksia testattaessa.

Dynaamisten kulkuominaisuuksien testissä radan laatuparametrien on oltava ratateknisten ohjeiden (RATO) osan 13 (radan tarkastus) mukaisia.

Mittausmenetelmien on vastattava standardia EN 13848-1:2019.

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Kaluston ja olemassa olevan verkon teknisen yhteensopivuuden osalta on sallittua käyttää ilmoitettuja kansallisia teknisiä sääntöjä dynaamisten kulkuominaisuuksien arvioimiseksi.

Espanjaa koskeva erityistapaus (”P”)

Raideväliltään 1 668 mm:n radoille tarkoitetun liikkuvan kaluston kvasistaattisen ohjausvoiman Yqst-raja-arvo on arvioitava kaarteen kaarresäteille 250 m ≤ Rm < 400 m.

Raja-arvon on oltava (Yqst)lim = 66 kN.

Arvioidun arvon normalisoimiseksi säteelle Rm = 350 m standardin EN 14363:2016 kohdan 7.6.3.2.6 alakohdan 2 mukaisesti kaava ”Ya,nf,qst = Ya,f,qst – (10 500 m / Rm – 30) kN” korvataan kaavalla ”Ya,nf,qst = Ya,f,qst – (11 550 m / Rm – 33) kN”.

Kallistuksenvajauksen arvot voidaan mukauttaa raideleveyttä 1 668 mm varten kertomalla vastaavat 1 435 mm:n parametriarvot seuraavalla muuntokertoimella: 1733 / 1500.

7.3.2.5a   Telirungon rakennesuunnittelu (4.2.3.5.1)

Espanjaa koskeva erityistapaus (”P”)

Sellaisten telien osalta, jotka on suunniteltu kulkemaan 1 668 mm:n raideleveydellä, alfa- ja beeta-parametreiksi (α ja β) katsotaan 0,15 ja 0,35 lisäyksen J-1 luettelokohdassa [11] tarkoitetun eritelmän mukaisesti [standardin EN 13749 liite F].

7.3.2.6   Pyöräkerran ja pyörien mekaaniset ja geometriset ominaisuudet (4.2.3.5.2.1 ja 4.2.3.5.2.2)

Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Puolaa koskeva erityistapaus 1 520 mm:n rataverkoille (”P”)

Kaaviossa 2 määriteltyjen pyörien geometristen mittojen on oltava taulukossa 20 esitettyjen raja-arvojen mukaiset.

Taulukko 20

Pyörän geometristen mittojen käytönaikaiset raja-arvot

Nimitys

Pyörän halkaisija D (mm)

Vähimmäisarvo (mm)

Enimmäisarvo (mm)

Kehän leveys (BR + reunapurse)

400 ≤ D ≤ 1 220

130

146

Laipan paksuus (Sd)

25  (4)

33

Laipan korkeus (Sh)

28

37

Uusi pyörän profiili sellaisille vetureille ja junayksiköille, joiden suurin nopeus on enintään 200 km/h, on määritelty jäljempänä olevassa kaaviossa 3.

Kaavio 3

Uusi pyörän profiili sellaisille vetureille ja junayksiköille, joiden suurin nopeus on enintään 200 km/h

Image 8

Uusi pyörän profiili sellaisille junayksiköille, joiden suurin nopeus on enintään 130 km/h, on määritelty jäljempänä olevassa kaaviossa 4.

Kaavio 4

Uusi pyörän profiili sellaisille junayksiköille, joiden suurin nopeus on enintään 130 km/h

Image 9

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Pyörän pienimmän halkaisijan on oltava 400 mm.

Liikkuvassa kalustossa, jota käytetään Suomen 1 524 mm:n rataverkon ja kolmannen maan 1 520 mm:n rataverkon välillä, voidaan käyttää erikoispyöräkertoja, jotka on suunniteltu ottaen huomioon raideleveyksien ero.

Irlantia koskeva erityistapaus (”P”)

Kaaviossa 2 määriteltyjen pyörien geometristen mittojen on oltava taulukossa 21 esitettyjen raja-arvojen mukaiset.

Taulukko 21

Pyörän geometristen mittojen käytönaikaiset raja-arvot

 

Nimitys

Pyörän halkaisija D (mm)

Vähimmäisarvo (mm)

Enimmäisarvo (mm)

1 600 mm

Kehän leveys (BR) (reunapurse enintään 5 mm)

690 ≤ D ≤ 1 016

137

139

Laipan paksuus (Sd)

690 ≤ D ≤ 1 016

26

33

Laipan korkeus (Sh)

690 ≤ D ≤ 1 016

28

38

Laipan jyrkkyys (qR)

690 ≤ D ≤ 1 016

6,5

Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Kaavioissa 1 ja 2 määriteltyjen pyöräkertojen ja pyörien geometristen mittojen on oltava taulukossa 22 esitettyjen raja-arvojen mukaiset.

Taulukko 22

Pyöräkertojen ja pyörien geometristen mittojen käytönaikaiset raja-arvot

 

Nimitys

Pyörän halkaisija D (mm)

Vähimmäisarvo (mm)

Enimmäisarvo (mm)

1 600 mm

Pyörän laippojen väli (SR)

SR = AR + Sd, vasen + Sd, oikea

690 ≤ D ≤ 1 016

1 573

1 593,3

Pyörien sisäpintojen väli (AR)

690 ≤ D ≤ 1 016

1 521

1 527,3

Kehän leveys (BR)

(reunapurse enintään 5 mm)

690 ≤ D ≤ 1 016

127

139

Laipan paksuus (Sd)

690 ≤ D ≤ 1 016

24

33

Laipan korkeus (Sh)

690 ≤ D ≤ 1 016

28

38

Laipan jyrkkyys (qR)

690 ≤ D ≤ 1 016

6,5

Espanjaa koskeva erityistapaus raideleveyden 1 668 osalta (P)

Laipan paksuuden (Sd) on oltava vähintään 25 mm, kun pyörän halkaisija D ≥ 840 mm.

Kun pyörän halkaisija D on vähintään 330 mm mutta alle 840 mm, laipan paksuuden on oltava vähintään 27,5 mm.

Tšekkiä koskeva erityistapaus (”T0”)

Sellaisten kolmiakselisten telien sisäpyörien, jotka eivät ole mukana raideohjauksessa, osalta sallitaan taulukoissa 1 ja 2 vaadittuja alhaisemmat raja-arvot pyörien geometrisille mitoille laipan paksuuden (Sd) ja pyörän laippojen välin (SR) osalta.

7.3.2.6a   Pienin kaarresäde (4.2.3.6)

Irlantia koskeva erityistapaus (”P”)

Jos käytössä on 1 600 mm:n raideleveyden järjestelmä, pienin kaarresäde, josta kaikkien yksiköiden on suoriuduttava, on 105 m.

7.3.2.7   Ei käytössä

7.3.2.8   Aerodynaamiset vaikutukset (4.2.6.2)

Italiaa koskeva erityistapaus (”P”)

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut (4.2.6.2.3):

Niissä lukuisissa poikkileikkaukseltaan 54 neliömetrin tunneleissa, joiden läpi ajetaan nopeudella 250 km/h, ja poikkileikkaukseltaan 82,5 neliömetrin tunneleissa, joiden läpi ajetaan nopeudella 300 km/h, olemassa olevilla rataosilla rajoittamatta käytettävien junien, joiden suurin rakennenopeus on vähintään 190 km/h, on oltava taulukon 23 vaatimusten mukaiset.

Taulukko 23

Yhteentoimivaa junaa koskevat vaatimukset sen kulkiessa yksinään kallistamattomassa putkimaisessa tunnelissa

 

Ulottuma

Viitetapaus

Viitetapauksen kriteerit

Suurin sallittu nopeus [km/h]

Vtr

[km/h]

Atu

[m2]

ΔpN

[Pa]

ΔpN + ΔpFr

[Pa]

ΔpN + ΔpFr + ΔpT

[Pa]

Vtr,max < 250 km/h

GA tai pienempi

200

53,6

≤ 1 750

≤ 3 000

≤ 3 700

≤ 210

GB

200

53,6

≤ 1 750

≤ 3 000

≤ 3 700

≤ 210

GC

200

53,6

≤ 1 750

≤ 3 000

≤ 3 700

≤ 210

Vtr,max < 250 km/h

GA tai pienempi

200

53,6

≤ 1 195

≤ 2 145

≤ 3 105

< 250

GB

200

53,6

≤ 1 285

≤ 2 310

≤ 3 340

< 250

GC

200

53,6

≤ 1 350

≤ 2 530

≤ 3 455

< 250

Vtr,max ≥ 250 km/h

GA tai pienempi

250

53,6

≤ 1 870

≤ 3 355

≤ 4 865

250

Vtr,max ≥ 250 km/h

GA tai pienempi

250

63,0

≤ 1 460

≤ 2 620

≤ 3 800

> 250

GB

250

63,0

≤ 1 550

≤ 2 780

≤ 4 020

> 250

GC

250

63,0

≤ 1 600

≤ 3 000

≤ 4 100

> 250

Jos kulkuneuvo ei täytä edellä esitetyssä taulukossa määritettyjä arvoja (esimerkiksi YTE:n mukainen kalustoyksikkö), siihen voidaan soveltaa erityisiä käyttösääntöjä (esimerkiksi nopeusrajoituksia).

7.3.2.8a   Valojen ohjaus (4.2.7.1.4)

Ranskaa, Luxemburgia, Belgiaa, Espanjaa, Ruotsia ja Puolaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Kuljettajan on voitava ottaa käyttöön ajovalojen vilkkutila, jotta voidaan viestiä hätätilanteesta.

7.3.2.9   Ei käytössä

7.3.2.10   Ei käytössä

7.3.2.11   Toiminta jännite- ja taajuusarvojen puitteissa (4.2.8.2.2)

Viroa koskeva erityistapaus (”T1”)

Sähkökäyttöisten yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää 3,0 kV:n tasavirralla toimivilla rataosilla, on voitava toimia energiaa koskevan YTE:n 7.4.2.1.1 kohdassa esitettyjen jännite- ja taajuusarvojen rajoissa.

Ranskaa koskeva erityistapaus (”T2”)

Käyttörajoitusten välttämiseksi 1,5 kV:n tasavirralla tai 25 kV:n vaihtovirralla käytettäviksi tarkoitettujen sähkökäyttöisten yksiköiden on täytettävä infrastruktuurirekisterissä kuvatut ominaisuudet (parametri 1.1.1.2.2.1.3). Olemassa olevilla 1,5 kV:n tasavirralla toimivilla radoilla enimmäisvirta virroitinta kohden junan seistessä (4.2.8.2.5 kohta) saa olla energiaosajärjestelmää koskevan YTE:n 4.2.5 kohdassa esitettyjä raja-arvoja alhaisempi; junan seistessä ottamaa virtaa virroitinta kohden on rajoitettava vastaavasti sähkökäyttöisissä yksiköissä, jotka on suunniteltu toimimaan kyseisillä raiteilla.

Latviaa koskeva erityistapaus (”T1”)

Sähkökäyttöisten yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää 3,0 kV:n tasavirralla toimivilla rataosilla, on voitava toimia energiaa koskevan YTE:n 7.4.2.4.1 kohdassa esitettyjen jännite- ja taajuusarvojen rajoissa.

7.3.2.12   Hyötyjarrutus (4.2.8.2.3)

Belgiaa koskeva erityistapaus (”T2”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevan järjestelmän kanssa, ajojohtimeen kohdistettu suurin jännite (standardin EN 50388-1:2022 12.2.1 kohdan mukainen Umax2) saa olla 3 kV:n rataverkossa enintään 3,8 kV.

Tšekkiä koskeva erityistapaus (”T2”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevan järjestelmän kanssa, ajojohtimeen kohdistettu suurin jännite (standardin EN 50388-1:2022 12.2.1 kohdan mukainen Umax2) saa olla 3 kV:n rataverkossa enintään 3,55 kV.

Ruotsia koskeva erityistapaus (”T2”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevan järjestelmän kanssa, ajojohtimeen kohdistettu suurin jännite (standardin EN 50388-1:2022 12.2.1 kohdan mukainen Umax2) saa olla 15 kV:n rataverkossa enintään 17,5 kV.

7.3.2.13   Korkeus, jolla kosketus ajolankaan tapahtuu (liikkuvan kaluston tasolla) (4.2.8.2.9.1.1)

Alankomaita koskeva erityistapaus (”0”)

1 500 V:n tasavirralla toimivia rataosia ilman rajoituksia käyttävän liikkuvan kaluston virroittimien suurin korkeus on rajoitettava arvoon 5 860 mm.

7.3.2.14   Virroittimen kelkan rakenne (4.2.8.2.9.2)

Kroatiaa koskeva erityistapaus (”T1”)

Olemassa olevissa 3 kV:n tasavirralla toimivissa järjestelmissä käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 450 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B1 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Suomea koskeva erityistapaus (”T1”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevan verkon kanssa, virroittimen kelkan leveys (oletetun junan pitkittäissuunnassa) saa olla enintään 0,422 metriä.

Ranskaa koskeva erityistapaus (”T2”)

Ranskassa ja Sveitsissä olemassa olevissa järjestelmissä ja etenkin rataosilla, joiden ajojohdinjärjestelmä on yhteensopiva ainoastaan kapean virroittimen kanssa, käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 450 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B.1 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Italiaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Olemassa olevissa 3 kV:n tasavirralla toimivissa järjestelmissä ja 25 kV:n vaihtovirralla toimivissa suurnopeusjunajärjestelmissä (sekä Sveitsissä 15 kV:n vaihtovirralla toimivissa järjestelmissä) käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 450 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B1 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Portugalia koskeva erityistapaus (”T0”)

Olemassa olevissa 25 kV:n tasavirralla toimivissa 50 Hz:n järjestelmissä käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 450 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B.1 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Olemassa olevissa 1,5 kV:n tasavirralla toimivissa järjestelmissä käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 2 180 mm, kuten on esitetty tätä tarkoitusta varten ilmoitetussa kansallisessa säännössä (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Sloveniaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Olemassa olevissa 3 kV:n tasavirralla toimivissa järjestelmissä käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 450 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B.1 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

Ruotsia koskeva erityistapaus (”T0”)

Olemassa olevissa järjestelmissä käytettävät sähkökäyttöiset yksiköt voidaan varustaa virroittimella, jonka kelkan pituus on 1 800 mm, kuten on esitetty standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B.3 kaaviossa B.5 (4.2.8.2.9.2 kohdan vaatimuksen sijasta).

7.3.2.15   Liukuhiilen materiaali (4.2.8.2.9.4.2)

Ranskaa koskeva erityistapaus (”P”)

Liukuhiilien metallipitoisuutta voidaan lisätä enintään 60 painoprosenttia 1 500 V:n tasavirralla toimivilla rataosilla.

7.3.2.16   Virroittimen kosketusvoima ja dynaaminen käyttäytyminen (4.2.8.2.9.6)

Ranskaa koskeva erityistapaus (”T2”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevan verkon kanssa, 1,5 kV:n tasavirtaa käyttävällä rataosalla toimivat sähkökäyttöiset yksiköt on validoitava siten, että 4.2.8.2.9.6 kohdan vaatimuksen lisäksi otetaan huomioon, että keskimääräisen kosketusvoiman vaihteluväli on seuraava:

 

70 N < Fm < 0,00178*v2 + 110 N, 140 N junan seistessä.

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä (6.1.3.7 ja 6.2.3.20 kohdan mukainen simulaatio ja/tai testi) on otettava huomioon seuraavat ympäristöolosuhteet:

kesäolosuhteet

:

ympäristön lämpötila ≥ 35 °C; ajolangan lämpötila > 50 °C simulaatiota varten.

talviolosuhteet

:

ympäristön lämpötila 0 °C; ajolangan lämpötila 0 °C simulaatiota varten.

Ruotsia koskeva erityistapaus (”T2”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus Ruotsin olemassa olevan verkon kanssa, virroittimen staattisen kosketusvoiman on täytettävä standardin EN 50367:2020+A1:2022 liitteen B taulukon B3 sarakkeen SE vaatimukset (55 N). Yhteensopivuus näiden vaatimusten kanssa on esitettävä kalustoyksikköä koskevassa teknisessä asiakirjassa.

Kanaalitunnelia koskeva erityistapaus (”P”)

Jotta varmistetaan tekninen yhteensopivuus olemassa olevien rataosien kanssa, yhteentoimivuuden osatekijän tasolla (5.3.10 ja 6.1.3.7 kohta) tehtävällä tarkastuksella on varmistettava virroittimen kyky ottaa virtaa ajolangoille, joiden korkeus on 5 920 – 6 020 mm.

7.3.2.17   Ei käytössä

7.3.2.18   Ei käytössä

7.3.2.19   Ei käytössä

7.3.2.20   Paloturvallisuus ja evakuointi (4.2.10)

Italiaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Jäljempänä esitetään lisäeritelmät, joita sovelletaan yksiköihin, jotka on tarkoitettu toimimaan Italian olemassa olevissa tunneleissa.

Paloilmaisujärjestelmät (4.2.10.3.2 ja 6.2.3.23 kohta)

Edellä 6.2.3.23 kohdassa määriteltyjen tilojen lisäksi paloilmaisujärjestelmä on asennettava junan kaikkiin matkustaja- ja henkilöstötiloihin.

Palon rajoitus- ja hallintajärjestelmät matkustajien kuljettamiseen tarkoitetussa liikkuvassa kalustossa (4.2.10.3.4 kohta)

Edellä 4.2.10.3.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi luokan A ja B henkilöliikenteen liikkuvan kaluston yksiköt on varustettava palon rajoittamis- ja hallintajärjestelmillä.

Palon rajoittamis- ja hallintajärjestelmät on arvioitava automaattisia sammutusjärjestelmiä koskevien ilmoitettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Edellä 4.2.10.3.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi matkustajien kuljettamiseen käytettävän luokan A ja luokan B liikkuvan kaluston yksiköiden kaikki tekniset tilat on varustettava automaattisilla sammutusjärjestelmillä.

Tulipalon leviämisen torjuntatoimet tavarajunien vetureissa ja rahtikäyttöön tarkoitetuissa omalla konevoimalla kulkevissa yksiköissä (4.2.10.3.5 kohta) ja kulkukelpoisuus (4.2.10.4.4 kohta)

Edellä 4.2.10.3.5 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi tavarajunan veturien ja rahtikäyttöön tarkoitettujen omalla konevoimalla kulkevien yksiköiden kaikki tekniset tilat on varustettava automaattisilla sammutusjärjestelmillä.

Edellä 4.2.10.4.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi tavarajunan veturien ja rahtikäyttöön tarkoitettujen omalla konevoimalla kulkevien yksiköiden kulkukelpoisuuden on vastattava matkustajien kuljettamiseen käytettävän luokan B liikkuvan kaluston kulkukelpoisuutta.

Uudelleentarkastelulauseke:

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2025 kertomus edellä esitettyjen täydentävien eritelmien mahdollisista vaihtoehdoista YTE:ien kanssa yhteensopimattomista tunneleista liikkuvalle kalustolle aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi tai merkittävästi vähentämiseksi.

7.3.2.21   Kulkukelpoisuus (4.2.10.4.4) ja palon rajoitus- ja hallintajärjestelmä (4.2.10.3.4)

Kanaalitunnelia koskeva erityistapaus (”P”)

Matkustajien kuljettamiseen käytettävän liikkuvan kaluston, joka on tarkoitettu toimimaan Kanaalitunnelissa, on tunnelin pituuden vuoksi oltava luokkaa B.

Turvallisen alueen palontorjuntapisteiden puuttumisen vuoksi (ks. rautatietunneleiden turvallisuutta koskevan YTE:n 4.2.1.7 kohta), muutetaan seuraavia tämän YTE:n kohtia:

 

4.2.10.4.4 kohdan 3 alakohta

Kanaalitunnelissa toimivan, matkustajien kuljettamiseen käytettävän liikkuvan kaluston kulkukelpoisuus on osoitettava soveltamalla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [33] tarkoitettua eritelmää, jossa tyypin 2 tulipalo vaikuttaa veto- ja jarrutustoimintoihin; näitä toimintoja on arvioitava seuraavissa olosuhteissa

30 minuutin ajan, kun nopeus on vähintään 100 km/h, tai

15 minuutin ajan, kun nopeus on vähintään 80 km/h, (4.2.10.4.4 kohdan mukaisesti) kanaalitunnelin turvallisuusviranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittamassa kansallisessa säännössä vahvistettujen olosuhteiden mukaisesti.

 

4.2.10.3.4 kohdan 3 ja 4 alakohta

Jos kulkukelpoisuus on määritetty 30 minuutiksi edellä olevan kohdan mukaisesti, ohjaamon ja sen takana olevan osaston (olettaen, että palo alkaa takana olevasta osastosta) välisen palo-oven on täytettävä palonkesto- ja lämmöneristysvaatimukset vähintään 30 minuutin ajan (15 minuutin sijaan).

Jos kulkukelpoisuus on määritetty 30 minuutiksi edellä olevan kohdan mukaisesti ja jos kyseessä ovat matkustajavaunut, joista matkustajat eivät voi poistua vaunun molemmista päistä (ei läpikulkua), keinot lämmön ja tulen leviämisen estämiseksi (koko vaunun poikkileikkauksen suuruiset paloseinät tai muut palon rajoitus- ja hallintajärjestelmät, palo-ovet polttomoottorin / virtajohdin- tai ajovirtapiirilaitteita sisältävän osaston ja matkustamon/miehistötilan välissä) on suunniteltava siten, että ne suojaavat tulelta vähintään 30 minuutin ajan (15 minuutin sijaan).

7.3.2.22   Käymälän tyhjennysjärjestelmän liitäntä (4.2.11.3)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Edellä 4.2.11.3 kohdassa määritellyn sijasta tai sen lisäksi voidaan asentaa käymälän tyhjennystä ja septitankkien huuhtelua varten liittimet, jotka ovat yhteensopivat Suomen rataverkon radanvarsilaitteistojen kanssa ja kaaviossa AI1 esitetyn kaltaiset.

Kaavio AI 1

Käymäläsäiliön tyhjennysliitin

Image 10

Pikaliitin SFS 4428, liitinosa A, koko DN80

Materiaali: haponkestävä ruostumaton teräs

Tiiviste on vastaliittimen puolella.

Tarkka määritelmä on standardissa SFS 4428.

7.3.2.23   Vedentäyttöliitäntä (4.2.11.5)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Edellä 4.2.11.5 kohdassa määritellyn sijasta tai sen lisäksi voidaan käyttää vedentäyttöliitäntää, joka on yhteensopiva Suomen rataverkon radanvarsilaitteistojen kanssa ja kaaviossa AII1 esitetyn kaltainen.

Kaavio AII 1

Vedentäyttöliitin

Image 11

Tyyppi: liitin C palonsammutuslaitteisiin NCU1

Materiaali: messinki tai alumiini

Tarkka eritelmä on standardissa SFS 3802 (tiivisteen määrittelee kukin liittimen valmistaja).

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Edellä 4.2.11.5 kohdassa määritellyn sijasta tai sen lisäksi voidaan asentaa suutintyyppinen vedentäyttöliitäntä. Tämän suutintyyppisen liitännän on täytettävä tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen vaatimukset.

7.3.2.24   Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset (4.2.11.6)

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Seisoviin juniin tapahtuvan varavirran syötön on täytettävä tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen vaatimukset.

7.3.2.25   Polttoaineen täyttölaitteisto (4.2.11.7)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Dieselpolttoaineen täyttöliitännällä varustettujen yksikköjen polttoainesäiliöiden on oltava varustettu standardien SFS 5684 ja SFS 5685 mukaisella ylitäytön estolaitteella, jotta niiden tankit voidaan täyttää Suomen rataverkon alueella.

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva erityistapaus (”P”)

Polttoaineen täyttölaitteiston liitännän on täytettävä tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen vaatimukset.

7.3.2.26   Kolmannesta maasta peräisin oleva liikkuva kalusto (yleistä)

Suomea koskeva erityistapaus (”P”)

Kansallisia teknisiä sääntöjä voidaan soveltaa tämän YTE:n vaatimusten sijasta kolmansien maiden liikkuvaan kalustoon, jota käytetään Suomen 1 524 mm:n rataverkolla liikenteessä Suomen ja kolmansien maiden 1 520 mm:n rataverkon välillä.

7.3.2.27   Ei käytössä”.

163)

Korvataan 7.4 kohta seuraavasti:

”7.4   Erityiset ympäristöolosuhteet

Itävaltaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Itävallan rataverkolle talvioloissa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

Esteenraivaajan on kyettävä auraamaan lunta vaikeita lumi-, jää- ja raesadeoloja koskevan 4.2.6.1.2 kohdan mukaisesti.

Vetureissa ja moottorivaunuissa on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Bulgariaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Bulgarian rataverkolle talvioloissa, jos seuraava ehto täyttyy:

Vetureissa ja moottorivaunuissa on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Kroatiaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Kroatian rataverkolle talvioloissa, jos seuraava ehto täyttyy:

Vetoyksiköissä ja kalustoyksiköissä, joissa on ohjaamo, on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Viron, Latvian ja Liettuan rataverkolle talvioloissa, jos voidaan osoittaa, että liikkuva kalusto täyttää seuraavat vaatimukset:

On valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T2.

On valittava 4.2.6.1.2 kohdassa määritellyt vaikeat lumi-, jää- ja raesadeolot, lumikinosta koskevaa tapausta lukuun ottamatta.

Suomea koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Suomen rataverkolle talvioloissa, jos voidaan osoittaa, että liikkuva kalusto täyttää seuraavat vaatimukset:

On valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T2.

On valittava 4.2.6.1.2 kohdassa määritellyt vaikeat lumi-, jää- ja raesadeolot, lumikinosta koskevaa tapausta lukuun ottamatta.

Jarrujärjestelmän osalta liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Suomen rataverkolle talvioloissa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 140 km/h, vähintään puolet teleistä on varustettu magneettisella kiskojarrulla;

junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 180 km/h, kaikki telit on varustettu magneettisella kiskojarrulla.

Ranskaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Ranskan rataverkolle talvioloissa, jos seuraava ehto täyttyy:

Vetureissa ja moottorivaunuissa on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Saksaa koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Saksan rataverkolle talvioloissa, jos seuraava ehto täyttyy:

Vetureissa ja moottorivaunuissa on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Kreikkaa koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Kreikan rataverkolle kesäoloissa, on valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T3.

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Kreikan rataverkolle talvioloissa, jos seuraava ehto täyttyy:

Vetoyksiköissä on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Portugalia koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Portugalin rataverkolle

(a)

kesäoloissa, on valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T3;

(b)

talvioloissa, vetureissa on oltava hiekoitusjärjestelmä.

Espanjaa koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Espanjan rataverkolle kesäoloissa, on valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T3.

Ruotsia koskevat erityisolot

Liikkuvalla kalustolla on rajoittamaton pääsy Ruotsin rataverkolle talvioloissa, jos voidaan osoittaa, että liikkuva kalusto täyttää seuraavat vaatimukset:

On valittava 4.2.6.1.1 kohdassa määritelty lämpötila-alue T2.

On valittava 4.2.6.1.2 kohdassa määritellyt vaikeat lumi-, jää- ja raesadeolot.”

164)

Korvataan 7.5 kohta seuraavasti:

”7.5   Tarkistusmenettelyssä tai viraston muissa toimissa huomioon otettavia seikkoja

Tämän YTE:n laatimisen yhteydessä tehdyn analyysin jälkeen on havaittu eräitä seikkoja, joilla on merkitystä EU:n rautatiejärjestelmän kehittämiseen tulevaisuudessa.

Nämä seikat jakaantuvat kolmeen ryhmään:

(1)

tekijät, joita koskeva perusparametri on jo esitetty tässä YTE:ssä ja joiden eritelmä saattaa kehittyä, kun YTE:ää tarkistetaan;

(2)

tekijät, joita ei ole tässä vaiheessa otettu huomioon perusparametrinä mutta jotka ovat edelleen tutkimisen kohteena;

(3)

tekijät, jotka ovat oleellisia EU:n rautatiejärjestelmää koskevien meneillään olevien tutkimusten kannalta mutta jotka eivät kuulu tämän YTE:n alaan.

Nämä tekijät yksilöidään jäljempänä tämän YTE:n 4.2 kohdan mukaisesti jaoteltuna.

7.5.1   Tässä YTE:ssä esitettyyn perusparametriin liittyvät seikat

7.5.1.1   Akselipainoa koskeva parametri (4.2.3.2.1 kohta)

Tämä perusparametri kattaa infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston liitännän pystysuuntaisen kuormituksen osalta.

Reittiyhteensopivuuden tarkistamista staattisen ja dynaamisen yhteensopivuuden osalta on kehitettävä edelleen.

Dynaamisen yhteensopivuuden osalta ei ole vielä käytettävissä yhdenmukaistettua liikkuvan kaluston luokitusmenetelmää, joka sisältäisi suurten nopeuksien kuormituskaavion (HSLM) yhteensopivuuteen liittyvät vaatimukset:

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n vaatimuksia olisi edelleen kehitettävä CEN:n havaintojen perusteella siten, että EN1991-2:n liitettä E parannetaan vastaavilla liikkuvan kaluston dynaamista yhteensopivuutta koskevilla vaatimuksilla, mukaan lukien yhteensopivuus HSLM-vaatimusten mukaisten rakenteiden kanssa.

Olisi luotava uudet suunnittelun perusominaisuudet ”Kalustoyksikön rakenteen suurten nopeuksien kuormituskaavion (HSLM) mukaisuus”.

Yhdenmukaistettuun prosessiin olisi viitattava vastaavasti reittiyhteensopivuuden tarkistusta varten käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n lisäyksessä D.1 perustuen rautatieinfrastruktuurirekisteriin ja hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin (ERATV).

Rautatieinfrastruktuurirekisterin parametrissä 1.1.1.1.2.4.4 vaaditut asiakirjat olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle automaattisen reittiyhteensopivuuden tarkistuksen helpottamiseksi.

7.5.1.2   Ei käytössä

7.5.1.3   Aerodynaamiset vaikutukset sepelipohjaisilla radoilla (4.2.6.2.5 kohta)

Kalustoyksiköille, joiden suurin rakennenopeus on yli 250 km/h, on määritelty aerodynaamisia vaikutuksia sepelipohjaisilla radoilla koskevat vaatimukset.

Koska kehityksen nykytaso ei mahdollista yhdenmukaistettujen vaatimusten eikä arviointimenetelmien määrittämistä, YTE sallii kansallisten sääntöjen soveltamisen.

Tätä käytäntöä on tarkistettava ottaen huomioon seuraavat seikat:

tutkimukset sepelin lentämistapauksista ja niiden (mahdollisista) vaikutuksista turvallisuuteen;

yhdenmukaistettujen ja kustannustehokkaiden menettelyjen kehittäminen EU:ssa.

7.5.2   Muuhun kuin tässä YTE:ssä esitettyyn perusparametriin liittyvät seikat, jotka ovat tutkimuksen kohteena

7.5.2.1   Ei käytössä

7.5.2.2   Muut toimet, jotka liittyvät edellytyksiin sellaisen kalustoyksikön tyyppihyväksynnän ja/tai markkinoillesaattamisluvan saamiseksi, jota ei ole rajoitettu tiettyyn käyttöalueeseen

Veturien ja matkustajavaunujen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi 7.1.1.5 kohdassa säädetään edellytyksistä, jotka koskevat markkinoillesaattamislupaa, jota ei ole rajoitettu tiettyyn käyttöalueeseen.

Näitä määräyksiä olisi täydennettävä häiriövirtojen ja magneettikenttien yhdenmukaistetuilla raja-arvoilla yksikkötasolla joko prosenttiosuutena vaikutusyksikölle määritellystä arvosta tai absoluuttisina raja-arvoina. Nämä yhdenmukaistetut raja-arvot määritetään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitettujen erityistapausten tai teknisten asiakirjojen perusteella sekä tulevan standardin EN 50728 perusteella, joka on tarkoitus julkaista vuonna 2024.

Yleiskäyttöön tarkoitettujen vaunujen välisten liitäntöjen määrittelyä olisi tarkennettava 7.1.1.5.2 kohdassa, jotta voidaan edistää näiden vaunujen (uusien ja olemassa olevien vaunujen) vaihdettavuutta.

7.5.2.3   Liikkuvan kaluston varustaminen polkupyöräpaikoilla – Matkustajien oikeuksia koskevan asetuksen vaikutus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/782 (*19) 6 artiklan 4 kohdassa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat liikkuvan kaluston varustamista polkupyöräpaikoilla.

Polkupyöräpaikat on toteutettava, jos

matkustajatilan asettelua ja sisustusta muutetaan merkittävästi, ja

kun olemassa olevan liikkuvan kaluston edellä mainittu parantaminen johtaa siihen, että sen markkinoille saattamiseksi tarvitaan uusi kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa.

Edellä 7.1.2.2 kohdan 1 alakohdassa määritetyn periaatteen mukaisesti muita osia ja perusparametreja kuin matkustajatilan asettelua ja sisustusta koskevat merkittävät parannukset eivät välttämättä johda siihen, että liikkuva kalusto varustetaan polkupyöräpaikoilla.

(*19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/782, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 1).” "

165)

Muutetaan lisäykset seuraavasti:

(a)

Korvataan sisällysluettelo seuraavasti:

”Lisäys A:

Ei käytössä

Lisäys B:

1 520 mm:n raideleveys T

Lisäys C:

Ratatyökoneita koskevat erityismääräykset

Lisäys D:

Ei käytössä

Lisäys E:

Kuljettajan fyysiset mitat

Lisäys F

Näkyvyys eteen

Lisäys G:

Huolto

Lisäys H:

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän arviointi

Lisäys I:

Seikat, joille ei ole käytettävissä teknistä eritelmää (avoimet kohdat)

Lisäys J:

Tekniset eritelmät, joihin tässä YTE:ssä viitataan

Lisäys J-1:

Standardit tai normatiiviset asiakirjat

Lisäys J-2:

Tekniset asiakirjat

Lisäys K:

Magneettisen kiskojarrun uusien päätykappaleiden kelpuutusmenettely

Lisäys L:

Vaatimusten muutokset ja siirtymäjärjestelyt”;

(b)

Korvataan lisäys C seuraavasti:

”Lisäys C

Ratatyökoneita koskevat erityismääräykset

C.1   Kalustoyksikön rakenteen lujuus

Edellä 4.2.2.4 kohdassa esitettyjä vaatimuksia täydennetään seuraavasti:

Työkoneen rungon on kestettävä lisäyksen J-1 luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä esitetyt staattiset kuormitukset tai lisäyksen J-1 luettelokohdassa [51] tarkoitetussa eritelmässä esitetyt staattiset kuormitukset ylittämättä mainituissa eritelmissä esitettyjä arvoja.

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [51] tarkoitetun eritelmän vastaava rakenneluokka on seuraava:

luokka F-II työkoneille, joita ei saa vaihtaa ilman saattamista tai laskumäen avulla;

luokka F-I kaikille muille työkoneille.

Lisäyksen J-1 luettelokohdan [1] taulukossa 13 tarkoitetun eritelmän tai lisäyksen J-1 luettelokohdan [51] taulukossa 10 tarkoitetun eritelmän mukaisen x-akselin suuntaisen kiihtyvyyden on oltava ± 3 g.

C.2   Nostaminen nosturilla tai tunkilla

Työkoneen rungossa on oltava nostokohdat, joista koko työkonetta voidaan turvallisesti nostaa nosturilla tai tunkilla. Nostokohtien sijainti on määriteltävä.

Työkoneiden korjauksia, tarkastuksia tai raiteille nostamista varten niiden molemmilla pitkillä sivuilla on oltava vähintään kaksi nostopistettä, joista työkonetta voidaan nostaa tyhjänä tai kuormattuna.

Tunkkien paikoilleen asettamista varten nostopisteiden alla ei saa olla kiinteitä osia tunkkien esteenä. Kuormitustapausten on oltava lisäyksen C.1 mukaiset, ja ne koskevat nostamista nosturilla tai tunkilla varikolla ja huoltotöiden yhteydessä.

C.3   Dynaamiset kulkuominaisuudet

Kulkuominaisuudet voidaan määrittää kulkutesteillä tai vertaamalla niitä samantapaisen tämän YTE:n 4.2.3.4.2 kohdan mukaisesti tyyppihyväksytyn työkoneen kulkuominaisuuksiin tai simulaation avulla. Kulkuominaisuudet voidaan osoittaa simuloimalla lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä kuvailtuja testejä (jäljempänä mainituin poikkeuksin), kun käytettävissä on validoitu edustavan raiteen ja työkoneen käyttöolojen malli.

Lisäksi sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

i)

tämän tyyppisten koneiden osalta on aina hyväksyttävä yksinkertaistettu menetelmä;

ii)

jos työkone ei yksin kykene saavuttamaan vaadittavaa testinopeutta, sitä on hinattava testeissä.

Kulkuominaisuuksien simulointiin tarkoitetun koneen malli on validoitava vertaamalla mallista saatuja tuloksia samoilla raiteen ominaisuuksilla tehdyistä kulkutesteistä saatuihin tuloksiin.

Validoitu malli on simulaatiomalli, joka on todennettu todellisessa ajotestissä, joka koettelee jousitusta riittävästi ja jonka yhteydessä on todettu, että kulkutestien tuloksilla ja samalla testiraiteella tehdyn simulaation tuloksilla on läheinen korrelaatio.

C.4   Kiihtyvyys suurimmassa nopeudessa

Erityiskalustoyksiköiltä ei vaadita 4.2.8.1.2 kohdan 5 alakohdassa määriteltyä kiihtyvyysreserviä.

(c)

Korvataan lisäyksen D sisältö ilmaisulla ”Ei käytössä”.

(d)

Korvataan lisäys E seuraavasti:

”Lisäys E

Kuljettajan fyysiset mitat

Seuraavat tiedot edustavat alan uusinta tietämystä, ja niitä on käytettävä.

Lyhyimmän ja pisimmän kuljettajan fyysiset perusmitat:

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [62] tarkoitetussa eritelmässä esitetyt mitat on otettava huomioon.

(e)

Korvataan lisäys F seuraavasti:

”Lisäys F

Näkyvyys eteen

F.1   Yleistä

Ohjaamon rakenteen on oltava sellainen, että se sallii kuljettajan nähdä kaikki ulkopuolelta saatavat ajotehtävään liittyvät tiedot ja suojaa kuljettajaa ulkoisilta näkymää häiritseviltä tekijöiltä. Tähän on sisällytettävä seuraavat seikat:

väsymystä mahdollisesti aiheuttavaa, tuulilasin alaosassa näkyvää vilkkumista on vähennettävä;

tuulilasin yhteydessä on oltava auringonvalolta ja kohtaavien junien ajovalon häikäisyltä suojaava suojus, mutta se ei saa estää kuljettajaa näkemästä radanvarren opasteita, opastimia tai muuta visuaalista informaatiota;

ohjaamon laitteiden sijoittelu ei saa estää kuljettajaa näkemästä ulkoa saatavaa tietoa;

ikkunoiden mitat, sijainti, muoto tai pintakäsittely (kunnossapito mukaan lukien) eivät saa haitata kuljettajan näkymää ulos, ja ikkunoiden on oltava kuljettajalle avuksi tämän ajaessa;

tuulilasin puhdistus- ja kosteudenpoistolaitteiden on sijoittelultaan, tyypiltään ja laadultaan oltava sellaiset, että kuljettaja kykenee aina selvästi näkemään ulos useimmissa sää- ja toimintaoloissa, eivätkä ne saa rajoittaa kuljettajan näkymää ulos;

ohjaamo on suunniteltava niin, että ajaessa kuljettaja istuu kasvot menosuuntaan päin;

ohjaamo on suunniteltava niin, että ajoasennossa seisovalla ja/tai istuvalla kuljettajalla on selkeä ja esteetön näkymä, jotta hän näkee radan molemmilla puolilla olevat kiinteät opastimet, kuten lisäyksen J-1 luettelokohdassa [62] tarkoitetussa eritelmässä on määritelty.

Edellä mainitussa lisäyksessä esitetyt säännöt koskevat näkyvyyttä jokaiseen kulkusuuntaan suoralla radalla ja kaarteissa, joiden kaarresäde on vähintään 300 m. Ne koskevat kuljettajan asentoa.

Huomautus:

Jos ohjaamossa on kaksi kuljettajan istuinta (joissa on kaksi ajoasentoa), vaatimukset koskevat molempia kuljettajan istuessa.

YTE:n 4.2.9.1.3.1 kohdassa määritetään erityisehdot keskiohjaamoilla varustetuille vetureille ja erityiskalustolle.

F.2   Kalustoyksikön vertailusijainti rataan nähden

On sovellettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [62] tarkoitettua eritelmää.

Hyötykuorman on oltava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [6] tarkoitetussa eritelmässä ja 4.2.2.10 kohdassa määritellyn mukainen.

F.3   Miehistön silmien vertailusijainti

On sovellettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [62] tarkoitettua eritelmää.

Istuvan kuljettajan silmien ja tuulilasin välisen etäisyyden on oltava vähintään 500 mm.

F.4   Näkyvyyttä koskevat ehdot

On sovellettava lisäyksen J-1 luettelokohdassa [62] tarkoitettua eritelmää.

(f)

Muutetaan lisäyksessä H oleva taulukko H.1 seuraavasti:

i

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

ii)

Korvataan rivi ”Suurin virta junan seistessä, tasavirtajärjestelmät” seuraavasti:

”Suurin virta junan seistessä

4.2.8.2.5

X

X (ainoastaan tasavirtajärjestelmien osalta)

–”

 

 

iii)

Korvataan otsikko ”Energiajärjestelmän häiriöt” ilmaisulla ”Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtajärjestelmissä”.

iv)

Poistetaan rivi ”Dieselkäyttöiset ja muut lämpövoimakoneita käyttävät vetovoimajärjestelmät”.

v)

(ei koske suomenkielistä toisintoa)

vi)

Poistetaan rivi ”Vedentäyttölaitteet”;

(g)

Korvataan lisäys I seuraavasti:

”Lisäys I

Seikat, joille ei ole käytettävissä teknistä eritelmää

(Avoimet kohdat)

Avoimet kohdat, jotka liittyvät kalustoyksikön ja rataverkon tekniseen yhteensopivuuteen

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän osa

Tämän YTE:n kohta

Tekninen näkökohta, jota ei käsitellä tässä YTE:ssä

Huom.

Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

4.2.3.3.1

Ks. lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] tarkoitettu eritelmä

Avoimet kohdat esitetään myös ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevassa YTE:ssä

Dynaamiset kulkuominaisuudet 1 520 mm:n raideleveysjärjestelmässä

4.2.3.4.2

4.2.3.4.3

Dynaamiset kulkuominaisuudet Ekvivalenttinen kartiokkuus

Normatiiviset asiakirjat, joihin YTE:ssä viitataan, perustuvat 1 435 mm:n järjestelmästä saatuun kokemukseen

Ekvivalenttinen kartiokkuus 1 600 mm:n raideleveysjärjestelmää varten

4.2.3.4.3

Dynaamiset kulkuominaisuudet Ekvivalenttinen kartiokkuus

Normatiiviset asiakirjat, joihin YTE:ssä viitataan, perustuvat 1 435 mm:n järjestelmästä saatuun kokemukseen

Kitkasta riippumaton jarrujärjestelmä

4.2.4.8.3

Pyörrevirtakiskojarru

Pyörrevirtakiskojarrun käyttöä koskevia ehtoja, jotka koskevat teknistä yhteensopivuutta kiskon kanssa, ei ole yhdenmukaistettu

Aerodynaamiset vaikutukset sepelipohjaisilla radoilla rautateiden liikkuvaan kalustoon, jonka rakenteellinen enimmäisnopeus on > 250 km/h

4.2.6.2.5

Raja-arvo ja vaatimusten noudattamisen arviointi, jotta rajoitetaan ilmavirran tarttumisesta sepeliin aiheutuvia riskejä

Asia on vireillä CEN:ssä

Avoin kohta myös infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä

Avoimet kohdat, jotka eivät liity kalustoyksikön ja rataverkon tekniseen yhteensopivuuteen

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän osa

Tämän YTE:n kohta

Tekninen näkökohta, jota ei käsitellä tässä YTE:ssä

Huom.

Palon rajoittamis- ja torjuntajärjestelmät

4.2.10.3.4

Palon rajoittamis- ja torjuntajärjestelmän, muiden kuin palo-osastojen välisten seinien, vaatimustenmukaisuuden arviointi

Palon ja savun torjunnan tehokkuuden arviointimenetelmä, jonka CEN on kehittänyt ERA:n esittämän standardipyynnön johdosta

(h)

Korvataan lisäys J seuraavasti:

”Lisäys J

Tekniset eritelmät, joihin tässä YTE:ssä viitataan

J-1   Standardit tai normatiiviset asiakirjat

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen standardin kohta

[1]

EN 12663-1:2010+A1:2014

Kiskoliikenne – Kalustoyksikön korin rakennevaatimukset – Osa 1: Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto (ja vaihtoehtoinen menetelmä tavaravaunujen osalta)

[1.1]

Nivelyksiköiden välikytkimet

4.2.2.2.2 kohdan 3 alakohta

6.5.3, 6.7.5

[1.2]

Kalustoyksikön rakenteen lujuus – Yleistä

4.2.2.4 kohdan 3 alakohta

5.1–5.4, 5.6

[1.3]

Kalustoyksikön rakenteen lujuus – Tarkastusmenetelmä

4.2.2.4 kohdan 4 alakohta

9.2, 9.3

[1.4]

Kalustoyksikön rakenteen lujuus – Ratatyökoneita koskevat vaihtoehtoiset vaatimukset

Lisäys C

C.1 kohta

6.1–6.5

[1.5]

Nostaminen nosturilla tai tunkilla – Rakenteen suunnittelun kuormitukset

4.2.2.6 kohdan 9 alakohta

6.3.2, 6.3.3

[1.6]

Nostaminen nosturilla tai tunkilla – Lujuuden osoittaminen

4.2.2.6 kohdan 9 alakohta

9.2, 9.3

[1.7]

Laitteiden kiinnitys vaunun korirakenteeseen

4.2.2.7 kohdan 3 alakohta

6.5.2, 6.7.3

[1.8]

Telirungon rakennesuunnittelu – Telin ja rungon välinen kiinnitys

4.2.3.5.1 kohdan 2 alakohta

6.5.1, 6.7.2

[2]

EN 16839:2022

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Puskinpalkin malli

[2.1]

Henkilökunnan pääsy kytkemään ja irrottamaan vaunuja – Kytkijän tila

4.2.2.2.5 kohdan 2 alakohta

4

[2.2]

Päätykytkin – Yhteensopivuus yksikköjen välillä – Käsikäyttöinen UIC-tyyppinen

Puskimien ja ruuvikytkimen asennus

4.2.2.2.3 kohdan b alakohdan b-2 alakohdan 1 alakohta

5, 6

[2.3]

Jarrujohtojen ja letkujen sekä kytkimien ja kytkinhanojen mitat ja rakenne

4.2.2.2.3 kohdan b alakohdan b-2 alakohdan 2 alakohta

7, 8

[2.4]

Hinauskytkin – Liitäntä hinausyksikköön

4.2.2.2.4 kohdan 3 alakohdan a alakohta

7

[3]

EN 15227:2020

Kiskoliikenne – Kalustoyksikköjen törmäyksenkestovaatimukset

[3.1]

Passiivinen turvallisuus – Yleistä

4.2.2.5

4–7, liitteet B–D (lukuun ottamatta liitettä A)

[3.2]

Passiivinen turvallisuus – Luokittelu

4.2.2.5 kohdan 5 alakohta

5.1 – taulukko 1

[3.3]

Passiivinen turvallisuus – Skenaariot

4.2.2.5 kohdan 6 alakohta

5.2–5.4 (lukuun ottamatta liitettä A)

[3.4]

Passiivinen turvallisuus – Vaatimukset

4.2.2.5 kohdan 7 alakohta

6.1–6.4 (lukuun ottamatta liitettä A)

[3.5]

Passiivinen turvallisuus – Esteenraivaaja

4.2.2.5 kohdan 8 alakohta

6.5.1

[3.6]

Kiskonpuhdistajat

4.2.3.7

6.6.1

[3.7]

Ympäristöolot – Esteenraivaaja

4.2.6.1.2 kohdan 4 alakohta

6.5.1

[4]

EN 16404:2016

Kiskoliikenne – Kalustoyksikköjen takaisin raiteille nostamista ja hinausta koskevat vaatimukset

[4.1]

Nostaminen nosturilla tai tunkilla – Pysyvien kohtien geometria

4.2.2.6 kohdan 7 alakohta

5.2, 5.3

[4.2]

Nostaminen nosturilla tai tunkilla – Siirrettävien kohtien geometria

4.2.2.6 kohdan 7 alakohta

5.2, 5.3

[5]

EN 15877-2:2013

Kiskoliikenne – Kalustoyksikköjen merkinnät – Osa 2: Vaunujen, veturin voimanlähteiden, vetureiden ja ratakoneiden ulkoiset merkinnät

[5.1]

Nostaminen nosturilla tai tunkilla – Merkinnät

4.2.2.6 kohdan 8 alakohta

4.5.19

[5.2]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.1 kohdan 23 alakohta

4.5.5.1, 4.5.6.3

[6]

EN 15663:2017+A1:2018

Kiskoliikenne – Kalustoyksiköiden vertailumassat

[6.1]

Kuormitustapaukset ja punnittu massa – Kuormitustapaukset

4.2.2.10 kohdan 1 alakohta

4.5

[6.2]

Kuormitustapaukset ja punnittu massa – Kuormitustapauksia koskeva oletus

4.2.2.10 kohdan 2 alakohta

4.1–4.5, 5, 6, 7.1–7.3 (suunnittelutapaukset)

[7]

EN 15273-2:2013+A1:2016

Kiskoliikenne – Ulottumat – Osa 2: Seisontajarrun jarrutuskyky

[7.1]

Ulottumat – Menetelmä, vertailuprofiili

4.2.3.1 kohdan 3 ja 4 alakohta

5, profiilista riippuen liite A (G1), B (GA,GB,GC), C (GB1,GB2), D (GI3), E(G2), F (FIN1), G (FR3,3), H (BE1,BE2,BE3), I (PTb,PTb+,PTc), J (SEa,Sec), K (OSJD), L (DE1,DE2,DE3), M (NL1NL2), P (GHE16)...

[7.2]

Ulottumat – Menetelmä, vertailuprofiili

Virroittimen ulottuman tarkastaminen

4.2.3.1 kohdan 5 alakohta

A.3.12

[7.3]

Ulottumat – Menetelmä, vertailuprofiili

Pyörrevirtakiskojarrujen tarkastaminen

4.2.4.8.3 kohdan 3 alakohta

5, profiilista riippuen liite A (G1), B (GA,GB,GC), C (GB1,GB2), D (GI3), E(G2), F (FIN1), G (FR3,3), H (BE1,BE2,BE3), I (PTb,PTb+,PTc), J (SEa,Sec), K (OSJD), L (DE1,DE2,DE3), M (NL1NL2), P (GHE16)...

[8]

EN 15437-1:2009

Kiskoliikenne – Akselin laakeripesän valvonta – Rajapinta- ja suunnitteluvaatimukset – Osa 1: Rataan asennettavat laitteet ja liikkuvan kaluston laakeripesä

[8.1]

Akselilaakerin kunnon tarkkailu – Alue, jonka radanvarren laitteiden on kyettävä näkemään

4.2.3.3.2.2 kohdan 1 ja 2a alakohta

7.3.2.3

5.1, 5.2

[9]

EN 14363:2016+A2:2022

Kiskoliikenne – Kalustoyksiköiden kulkuominaisuuksien simulointi ja hyväksymistestaus liikkeessä ja liikkumattomana

[9.1]

Akselipainon vaihteluväli

4.2.3.4.1,

4.2.3.4.2 kohdan 4 alakohta

1.1, 5.3.2

[9.2]

Nopeuden ja kallistuksenvajauksen yhdistelmät

4.2.3.4.2 kohdan 3 alakohta

1.4, 7.3.1

[9.3]

Radan kuormituksen parametrit

4.2.3.4.2 kohdan 5 alakohta

7.5.1, 7.5.3

[9.4]

Dynaamiset kulkuominaisuudet – Turvallisen kulun edellyttämät raja-arvot

4.2.3.4.2.1

7.5.1, 7.5.2

[9.5]

Dynaamiset kulkuominaisuudet – Raiteen kuormituksen raja-arvot

4.2.3.4.2.2 kohdan 1 alakohta

7.5.1, 7.5.3

[9.6]

Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

6.2.3.3 kohdan 1 alakohta

4, 5, 6.1

[9.7]

Dynaamiset kulkuominaisuudet – Tarkastusmenetelmä

6.2.3.4 kohdan 1 alakohta

7

[9.8]

Dynaamiset kulkuominaisuudet – Arviointikriteerit

6.2.3.4 kohdan 1 alakohta

4, 5

[9.9]

Uusien pyörien profiilien suunnittelussa käytettävät arvot – Ekvivalenttisen kartiokkuuden arviointi

6.2.3.6 kohdan 1 alakohta

Liite O, liite P

[9.10]

Kalustoyksiköiden vaatimustenmukaisuus kiskon kaltevuuden osalta

7.1.2 kohdassa oleva taulukko 17a, huomautus (1)

4, 5, 6 ja 7

[9.11]

Erityiskalustoa koskeva määräys: testien simulointi

Lisäys C

C.3 jakso

Liite T

[10]

EN 15528:2021

Kiskoliikenne – Rataluokat kalustoyksiköiden ja infrastruktuurin kuormitusrajojen välisen rajapinnan hallintaa varten

[10.1]

Yksikön luokitteluun perustuva EN-rataluokka

4.2.3.2.1 kohdan 2 alakohta

6.1, 6.3, 6.4

[10.2]

Hyötykuorman vakioarvo seisoma-alueilla

4.2.3.2.1 kohdan 2a alakohta

Taulukko 4, sarake 2

[10.3]

Asiakirjat, joista käy ilmi seisoma-alueilla käytetty hyötykuorma

4.2.3.2.1 kohdan 2c alakohta

6.4.1

[11]

EN 13749:2021

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Telin rungon rakenteellisten vaatimusten määritysmenetelmät

[11.1]

Telirungon rakennesuunnittelu

4.2.3.5.1 kohdan 1 alakohta

4.2.3.5.1 kohdan 3 alakohta

6.2

[12]

EN 14198:2016+A1:2018+A2:2021

Kiskoliikenne – Jarrutus – Veturin vetämien junien jarrujärjestelmän vaatimukset

[12.1]

Jarrutus – Jarrujärjestelmän tyyppi, UIC-jarrujärjestelmä

4.2.4.3

5.4

[12.2]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.2 kohdan 3 alakohta

5.3.2.6, 5.4

[13]

EN 14531-1:2015+A1:2018

Kiskoliikenne – Pysähtymis- ja hidastumismatkojen sekä pysäköintijarrun laskentamenetelmät – Osa 1: Yleiset algoritmit

[13.1]

Jarrutuskyky – Laskelmat – Yleistä

4.2.4.5.1 kohdan 1 alakohta

4

[13.2]

Hätäjarrutuskyky – Laskelmat

4.2.4.5.2 kohdan 3 alakohta

4

[13.3]

Käyttöjarrutuskyky – Laskelmat

4.2.4.5.3 kohdan 1 alakohta

4

[13.4]

Seisontajarrutuskyky – Laskelmat

4.2.4.5.5 kohdan 3 alakohta

5

[13.5]

Jarrutuskyky – Kitkakerroin

4.2.4.5.1 kohdan 2 alakohta

4.4.6

[13.6]

Hätäjarrutuskyky – Vasteaika/viive

4.2.4.5.2 kohdan 1 alakohta

4.4.8.2.1, 4.4.8.3

[14]

EN 14531-2:2015

Kiskoliikenne – Pysähtymis- ja hidastumismatkojen sekä pysäköintijarrun laskentamenetelmät – Osa 2: Junayksiköitä tai yksittäisiä kalustoyksiköitä koskevat vaiheittaiset laskelmat

[14.1]

Jarrutuskyky – Laskelmat – Yleistä

4.2.4.5.1 kohdan 1 alakohta

4, 5

[14.2]

Hätäjarrutuskyky – Laskelmat

4.2.4.5.2 kohdan 3 alakohta

4, 5

[14.3]

Käyttöjarrutuskyky – Laskelmat

4.2.4.5.3 kohdan 1 alakohta

4, 5

[15]

EN 15595:2018+AC:2021

Kiskoliikenne – Jarrutus – Luistonestojärjestelmä

[15.1]

Luistonestojärjestelmä – Suunnittelu

4.2.4.6.2 kohdan 6 alakohta

5.1, 5.2, 5.4

[15.2]

Luistonestojärjestelmä – Tarkastusmenetelmä ja testiohjelma

6.1.3.2 kohdan 1 alakohta

6.1.1, 6.2, 6.5, 7

[15.3]

Luistonestojärjestelmä – Pyörän pyörimisen valvontajärjestelmä

4.2.4.6.2 kohdan 8 alakohta

5.1.7

[15.4]

Luistonesto, suorituskyvyn tarkastusmenetelmä

6.2.3.10 kohdan 1 alakohta

6.3, 7

[16]

EN 16207:2014+A1:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Liikkuvan kaluston sähkömagneettisten kiskojarrujärjestelmien toimintaa ja suorituskykyä koskevat kriteerit

[16.1]

Magneettinen kiskojarru

4.2.4.8.2 kohdan 3 alakohta

Lisäys K

Liite C

[17]

EN 14752:2019+A1:2021

Kiskoliikenne – Liikkuvan kaluston ovijärjestelmät

[17.1]

Oven sulkeutumisesteen havaitsevat laitteet – Herkkyys

4.2.5.5.3 kohdan 5 alakohta

5.2.1.4.1

[17.2]

Oven sulkeutumisesteen havaitsevat laitteet – Suurin voima

4.2.5.5.3 kohdan 5 alakohta

5.2.1.4.2.2

[17.3]

Oven avaaminen hätätilanteessa – Oven avaamiseen tarvittava käsivoima

4.2.5.5.9 kohdan 6 alakohta

5.5.1.5

[17.4]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut – Ovien ohjauslaite

7.1.1.5.2 kohdan 10 alakohta

5.1.1, 5.1.2, 5.1.5, 5.1.6

[18]

EN 50125-1:2014

Kiskoliikenne – Laitteiden ympäristövaatimukset – Osa 1: Liikkuva kalusto ja veturilaitteistot

[18.1]

Ympäristöolot – Lämpötila

4.2.6.1.1 kohdan 1 alakohta

4.3

[18.2]

Ympäristöolot – Lumeen, jäähän ja rakeisiin liittyvät olosuhteet

4.2.6.1.2 kohdan 1 alakohta

4.7

[18.3]

Ympäristöolot – Lämpötila

7.1.1.5.2 kohdan 4 alakohta

4.3

[19]

EN 14067-6:2018

Kiskoliikenne – Aerodynamiikka – Osa 6: Vaatimukset ja testausmenetelmät sivutuulen arvioimiseksi

[19.1]

Aerodynaamiset vaikutukset – Sivutuulen tarkastusmenetelmä

4.2.6.2.4 kohdan 2 alakohta

5

[19.2]

Aerodynaamiset vaikutukset – Sivutuuli, jos yksikön suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 250 km/h

4.2.6.2.4 kohdan 3 alakohta

5

[20]

EN 15153-1:2020

Kiskoliikenne – Junien ulkoiset näkyvät ja kuuluvat varoituslaitteet – Osa 1: Raskaan raideliikenteen ajovalot, etuosan opastinvalot ja loppuopastinvalot

[20.1]

Ajovalot – Väri

4.2.7.1.1 kohdan 4 alakohta

5.3.3

[20.2]

Ajovalot – Kauko- ja lähivalojen valaistusvoimakkuus

4.2.7.1.1 kohdan 5 alakohta

5.3.3, 5.3.4 kohdan taulukon 2 ensimmäinen rivi

[20.3]

Ajovalot – Suuntaamiskeinot

4.2.7.1.1 kohdan 6 alakohta

5.3.3, 5.3.5

[20.4]

Etuosan opastinvalot – Väri

4.2.7.1.2 kohdan 6 alakohdan a alakohta

5.4.3.1, taulukko 4

[20.5]

Etuosan opastinvalot – Valon spektrijakauma

4.2.7.1.2 kohdan 6 alakohdan b alakohta

5.4.3.2

[20.6]

Etuosan opastinvalot – Valaistusvoimakkuus

4.2.7.1.2 kohdan 6 alakohdan c alakohta

5.4.4 Taulukko 6

[20.7]

Loppuopastinvalot – Väri

4.2.7.1.3 kohdan 4 alakohdan a alakohta

5.5.3 Taulukko 7

[20.8]

Loppuopastinvalot – Valaistusvoimakkuus

4.2.7.1.3 kohdan 4 alakohdan b alakohta

5.5.4

Taulukko 8

[20.9]

Ajovalot – Väri

6.1.3.3 kohdan 1 alakohta

5.3.3, 6.3

[20.10]

Ajovalot – Valaistusvoimakkuus

6.1.3.3 kohdan 1 alakohta

5.3.3, 6.4

[20.11]

Etuosan opastinvalot – Väri

6.1.3.4 kohdan 1 alakohta

6.3

[20.12]

Etuosan opastinvalot – Valaistusvoimakkuus

6.1.3.4 kohdan 1 alakohta

6.4

[20.13]

Loppuopastinvalot – Väri

6.1.3.5 kohdan 1 alakohta

6.3

[20.14]

Loppuopastinvalot – Valaistusvoimakkuus

6.1.3.5 kohdan 1 alakohta

6.4

[20.15]

Etuosan opastinvalot – Suuntaamiskeinot

4.2.7.1.2 kohdan 7 alakohta

5.4.5

[21]

EN 15153-2:2020

Kiskoliikenne – Junien ulkoiset näkyvät ja kuuluvat varoituslaitteet – Osa 2: Raskaan raideliikenteen äänimerkinantolaitteet

[21.1]

Äänimerkinantolaitteen äänenpainetasot

4.2.7.2.2 kohdan 1 alakohta

5.2.2

[21.2]

Äänimerkinantolaitteet – Äänimerkki

6.1.3.6 kohdan 1 alakohta

6

[21.3]

Äänimerkinantolaitteet – Äänenpainetaso

6.1.3.6 kohdan 1 alakohta

6

[21.4]

Äänimerkinantolaitteet – Äänenpainetaso

6.2.3.17 kohdan 1 alakohta

6

[22]

EN 50388-1:2022

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset ja liikkuva kalusto –

Tekniset kriteerit ajovirran syöttöjärjestelmien ja liikkuvan kaluston koordinointiin yhteentoimivuuden saavuttamiseksi – Osa 1: Yleistä

[22.1]

Hyötyjarrutus ja energian palautus ajojohtimeen

4.2.8.2.3 kohdan 1 alakohta

12.2.1

[22.2]

Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta – Automaattinen virransäätö

4.2.8.2.4 kohdan 2 alakohta

7.3

[22.3]

Tehokerroin – Tarkastusmenetelmä

4.2.8.2.6 kohdan 1 alakohta

6

[22.4]

Yliaallot ja dynaamiset ilmiöt vaihtovirtajärjestelmissä

4.2.8.2.7 kohdan 1 alakohta

10 (paitsi 10.2)

[22.5]

Junan sähköinen suojaus – Suojauksen koordinointi

4.2.8.2.10 kohdan 3 alakohta

11

[22.6]

Pääkatkaisija – Suojauksen koordinointi

5.3.12 kohdan 4 alakohta

11.2, 11.3

[22.7]

Suurin ajojohtimesta otettava teho ja virta – Tarkastusmenetelmä

6.2.3.18 kohdan 1 alakohta

15.3.1

[22.8]

Tehokerroin – Tarkastusmenetelmä

6.2.3.19 kohdan 1 alakohta

15.2

[23]

EN 50206-1:2010

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Virroittimet: Ominaisuudet ja testit – Osa 1: Päärata-ajoneuvojen virroittimet

[23.1]

Käyttöalue virroittimen korkeudella (yhteentoimivuuden osatekijän tasolla) – Ominaisuudet

4.2.8.2.9.1.2 kohdan 2 alakohta

4.2, 6.2.3

[23.2]

Virroittimen virtakestoisuus (yhteentoimivuuden osatekijän tasolla)

4.2.8.2.9.3a kohdan 2 alakohta

6.13.2

[23.3]

Virroittimen laskeminen (liikkuvan kaluston tasolla) – Virroittimen laskemisen aika

4.2.8.2.9.10 kohdan 1 alakohta

4.7

[23.4]

Virroittimen laskeminen (liikkuvan kaluston tasolla) – Automaattinen alaslaskulaite

4.2.8.2.9.10 kohdan 3 alakohta

4.8

[23.5]

Virroitin – Tarkastusmenetelmä

6.1.3.7 kohdan 2 alakohta

6.3.1

[24]

EN 50367:2020+A1:2022

Rautatiesovellukset – Kiinteät asennukset ja liikkuva kalusto – Tekniset kriteerit ilmajohdon ja virroittimen yhteensopivuudelle

[24.1]

Suurin virta junan seistessä

4.2.8.2.5 kohdan 1 alakohta

7.2, taulukko 5

[24.2]

Virroittimen kelkan rakenne

4.2.8.2.9.2 kohdan 5 alakohta

5.3.2.3

[24.3]

Virroittimen kelkan rakenne – Tyyppi 1 600 mm

4.2.8.2.9.2.1 kohdan 1 alakohta

Liite A.2, kaavio A.6

[24.4]

Virroittimen kelkan rakenne – Tyyppi 1 950 mm

4.2.8.2.9.2.2 kohdan 1 alakohta

Liite A.2, kaavio A.7

[24.5]

Virroitin – Ajolangan lämpötila

6.1.3.7 kohdan 1a alakohta

7.2

[25]

Ei käytössä

[26]

EN 50119:2020

Kiskoliikenne – Kiinteät asennukset – Kiskoliikenteen ilmajohtoajojohtimet

[26.1]

Virroittimen laskeminen (liikkuvan kaluston tasolla) – Dynaaminen eristysetäisyys

4.2.8.2.9.10 kohdan 1 alakohta

Taulukko 2

[27]

EN 50153:2014-05/A1:2017-08/A2:2020-01

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Sähköstä johtuviin vaaroihin liittyvät suojaustoimenpiteet

[27.1]

Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

4.2.8.4 kohdan 1 alakohta

5–8

[28]

EN 15152:2019

Kiskoliikenne – Junien ohjaamoiden tuulilasit

[28.1]

Tuulilasi – Esineiden iskujen kestävyys

4.2.9.2.1 kohdan 2 alakohta

6.1

[28.2]

Tuulilasi – Lohkeilemisen kestävyys

4.2.9.2.1 kohdan 2 alakohta

6.1

[28.3]

Tuulilasi – Haamukuvan erottaminen

4.2.9.2.2 kohdan 2 alakohdan a alakohta

5.2.1

[28.4]

Tuulilasi – Optinen vääristymä

4.2.9.2.2 kohdan 2 alakohdan b alakohdan

5.2.2

[28.5]

Tuulilasi – Utuisuus

4.2.9.2.2 kohdan 2 alakohdan c alakohta

5.2.3

[28.6]

Tuulilasi – Valonläpäisevyys

4.2.9.2.2 kohdan 2 alakohdan d alakohta

5.2.4

[28.7]

Tuulilasi – Värilaatu

4.2.9.2.2 kohdan 2 alakohdan e alakohta

5.2.5

[28.8]

Tuulilasi – Ominaisuudet

6.2.3.22 kohdan 1 alakohta

5.2.1–5.2.5

6.1

[29]

EN/IEC 62625-1:2013+A11:2017

Sähköratalaitteet – Junan ajotietojen tallennusjärjestelmä – Osa 1: Järjestelmän eritelmä

[29.1]

Rekisteröintilaite – Toiminnalliset vaatimukset

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan a alakohta

4.2.1–4.2.4

[29.2]

Rekisteröintilaite – Tallennuskyky

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan b alakohta

4.3.1.2.2

[29.3]

Rekisteröintilaite – Eheys

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan c alakohta

4.3.1.4

[29.4]

Rekisteröintilaite – Tietojen eheyden turvaaminen

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan d alakohta

4.3.1.5

[29.5]

Rekisteröintilaite – Suojan taso

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan e alakohta

4.3.1.7

[29.6]

Rekisteröintilaite – Kellonaika ja päivämäärä

4.2.9.6 kohdan 2 alakohdan f alakohta

4.3.1.8

[30]

EN 45545-2:2020

Kiskoliikenne – Kalustoyksikköjen palontorjunta – Osa 2: Materiaalien ja komponenttien palamiskäyttäytymisen vaatimukset

[30.1]

Keinot tulipalojen ehkäisemiseksi – Materiaaleja koskevat vaatimukset

4.2.10.2.1 kohdan 2 alakohta

4–6

[30.2]

Palavia nesteitä koskevat erityistoimet

4.2.10.2.2 kohdan 2 alakohta

Taulukko 5

[31]

EN 1363-1:2020

Palonkestävyystestit – Osa 1: Yleiset vaatimukset

[31.1]

Tulipalon leviämisen torjuntatoimet matkustajien kuljettamiseen tarkoitetussa liikkuvassa kalustossa – Väliseiniä koskeva testi

4.2.10.3.4 kohdan 3 alakohta

4–12

[31.2]

Tulipalon leviämisen torjuntatoimet matkustajien kuljettamiseen tarkoitetussa liikkuvassa kalustossa – Väliseiniä koskeva testi

4.2.10.3.5 kohdan 3 alakohta

4–12

[32]

EN 13272-1:2019

Kiskoliikenne – Joukkoliikennejärjestelmien liikkuvan kaluston sähkövalaistus – Osa 1: Raskas raideliikenne

[32.1]

Hätävalaistus – Valaistuksen taso

4.2.10.4.1 kohdan 5 alakohta

4.3, 5.3

[33]

EN 50553:2012/A2:2020

Kiskoliikenne – Vaatimukset liikkuvan kaluston ajettavuudelle tulipalon aikana

[33.1]

Kulkukelpoisuus

4.2.10.4.4 kohdan 3 alakohta

5, 6

[34]

EN 16362:2013

Kiskoliikenne – Junan ulkopuoliset palvelut – Vedentäyttölaitteet

[34.1]

Vedentäyttöliitäntä

4.2.11.5 kohdan 2 alakohta

4.1.2

Kaavio 1

[35]

EN/IEC 60309-2:1999/A11:2004, A1:2007 ja A2:2012

Teollisuuskäyttöön tarkoitetut voimapistokytkimet – Osa 2: Mitoitusvaatimukset kosketintapeilla ja kosketinholkeilla varustetuille pistokytkinrakenteille

[35.1]

Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset – Paikallinen ulkoinen apuvirtalähde

4.2.11.6 kohdan 2 alakohta

8

[36]

EN 16019:2014

Kiskoliikenne – Automaattikytkin – Toimintavaatimukset, erityisliitäntägeometria ja testimenetelmä

[36.1]

Automaattinen keskuspuskinkytkin – Tyyppi 10

Pääkytkimen tyyppi (kytkimen pään mekaaninen ja pneumaattinen liitäntä)

5.3.1 kohdan 1 alakohta

4

[37]

EN 15551:2022

Kiskoliikenne – Rautateiden liikkuva kalusto – Puskimet

[37.1]

Käsikäyttöinen päätykytkin – UIC-tyyppinen

5.3.2 kohdan 1 alakohta

6.2.2, liite A

[38]

EN 15566:2022

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Kytkinlaite ja kytkintanko

[38.1]

Käsikäyttöinen päätykytkin – UIC-tyyppinen

5.3.2 kohdan 1 alakohta

liitteet B–D, paitsi liitteessä B olevassa kaaviossa B.1 oleva mitta ”a”, joka annetaan vain tiedoksi

[39]

EN 15020:2022

Kiskoliikenne – Vetokytkin – Toimintavaatimukset, erityisliitäntägeometria ja testimenetelmät

[39.1]

Hinauskytkin – Tyyppiin 10 liitettävä hinauskytkin

5.3.3 kohdan 1 alakohta

4.2.1, 4.2.2, 4.3, 4.5.1, 4.5.2, 4.6 ja 5.1.2

[40]

EN 13979-1:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Yksiosaiset pyörät – Tekninen hyväksyntämenettely – Osa 1: Taotut ja valssatut pyörät

[40.1]

Pyörät – Mekaaniset lujuuslaskelmat

6.1.3.1 kohdan 1 alakohta

8

[40.2]

Pyörät – Taottujen ja valssattujen pyörien hyväksymiskriteerit

6.1.3.1 kohdan 2 alakohta

8

[40.3]

Pyörät – Muun tarkastusmenetelmän (penkkitesti) eritelmä

6.1.3.1 kohdan 2 alakohta

8

[40.4]

Pyörät – Tarkastusmenetelmä

Lämpömekaaninen käyttäytyminen

6.1.3.1 kohdan 5 alakohta

7

[41]

EN 50318:2018+A1:2022

Kiskoliikenne – Virranjakojärjestelmät – Virroittimen ja ajojohtimen välisen dynaamisen vuorovaikutuksen simuloinnin arviointi

[41.1]

Virroitin – Dynaaminen käyttäytyminen

6.1.3.7 kohdan 3 alakohta

5–11

[41.2]

Virroitin – Virroittimien asennustapa

6.2.3.21 kohdan 2 alakohta

5–11

[42]

EN 50317:2012/AC:2012+A1:2022

Kiskoliikenne – Virranjakojärjestelmät – Virroittimen ja ajojohtimen välisen dynaamisen vaikutuksen mittaaminen ja arviointi

[42.1]

Virroitin – Vuorovaikutusominaisuudet

6.1.3.7 kohdan 3 alakohta

3–9

[42.2]

Virranoton dynaaminen käyttäytyminen – Dynaamiset testit

6.2.3.20 kohdan 1 alakohta

3–9

[42.3]

Virroittimien asennustapa

6.2.3.21 kohdan 2 alakohta

3–9

[43]

EN 50405:2015+A1:2016

Kiskoliikenne – Virranottojärjestelmät – Virroittimet, liukuhiilten testausmenetelmät

[43.1]

Liukuhiilet – Tarkastusmenetelmä

6.1.3.8 kohdan 1 alakohta

7.2, 7.3

7.4, 7.6

7.7

[44]

EN 13674-1:2011+A1:2017

Kiskoliikenne – Rata – Kisko – Osa 1: Vignole-kiskot, joiden massa pituusyksikköä kohden on 46 kg/m tai enemmän

[44.1]

Ekvivalenttinen kartiokkuus – Kiskon poikkileikkausten määritelmät

6.2.3.6 – taulukot 12, 14 ja 16

Kaaviot A.15, A.23 ja A.24

[45]

EN 13715:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telat – Pyörät – Kulkuprofiili

[45.1]

Ekvivalenttinen kartiokkuus – Pyörien profiilien määritelmät

6.2.3.6 kohdan 1–3 alakohta

Liitteet B ja C

[46]

EN 13260:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Pyöräkerrat – Tuotevaatimukset

[46.1]

Pyöräkerta – Kokoonpano

6.2.3.7 kohdan 1 alakohta

4.2.1

[47]

EN 13103-1:2017

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Osa 1: Suunnittelumenetelmä akseleille, joissa on pyörän ulkopuolinen laakerointi

[47.1]

Pyöräkerta – Vetävät akselit ja juoksuakselit, tarkastusmenetelmä

6.2.3.7 kohdan 2 alakohta

5–7

[47.2]

Pyöräkerta – Vetävät akselit ja juoksuakselit, hyväksymiskriteerit

6.2.3.7 kohdan 2 alakohta

8

[48]

EN 12082:2017+A1:2021

Kiskoliikenne – Laakeripesät – Suorituskyvyn testaus

[48.1]

Laakeripesät/akselilaakerit

6.2.3.7 kohdan 6 alakohta

7

[49]

EN 14067-4:2013+A1:2018

Kiskoliikenne – Aerodynamiikka – Osa 4: Aerodynamiikan vaatimukset ja testimenetelmät avoimella radalla

[49.1]

Junan synnyttämien ilmavirtojen vaikutus – Täysimittaiset testit

6.2.3.13 kohdan 1 alakohta

6.2.2.1

[49.2]

Junan synnyttämien ilmavirtojen vaikutus – Yksinkertaistettu arviointi

6.2.3.13 kohdan 2 alakohta

4.2.4, taulukon 7 rajat

[49.3]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Tarkastusmenetelmä

6.2.3.14 kohdan 1 alakohta

6.1.2.1

[49.4]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Laskennallinen virtausdynamiikka

6.2.3.14 kohdan 1 alakohta

6.1.2.4

[49.5]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Liikkuva malli

6.2.3.14 kohdan 1 alakohta

6.1.2.2

[49.6]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Yksinkertaistettu arviointimenetelmä

6.2.3.14 kohdan 2 alakohta

4.1.4, taulukon 4 rajat

[49.7]

Junan synnyttämien ilmavirtojen vaikutus – Mittauspisteiden määrittäminen

4.2.6.2.1 kohdan 1 alakohta

4.2.2.1, taulukko 5

[49.8]

Kiinteiden tai ennalta määriteltyjen kokoonpanojen vertailujuna

4.2.6.2.1 kohdan 3 alakohta

4.2.2.2

[49.9]

Yksittäisten ohjaamolla varustettujen yksikköjen kokoonpano

4.2.6.2.1 kohdan 3 alakohta

4.2.2.3

[49.10]

Yleiskäyttöä varten tarkoitettujen yksikköjen vertailujuna

4.2.6.2.1 kohdan 3 alakohta

4.2.2.4

[49.11]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Huippuarvojen välillä mitattu suurin paine

4.2.6.2.2 kohdan 2 alakohta

Taulukko 2

[49.12]

Junan keulan aiheuttama paineisku – Mittauspisteet

4.2.6.2.2 kohdan 2 alakohta

4.1.2

[50]

EN 14067-5:2021/AC:2023

Kiskoliikenne – Aerodynamiikka – Osa 5: Aerodynamiikan vaatimukset ja testimenetelmät tunneleissa

[50.1]

Tunneleissa syntyvät painevaihtelut: yleistä

4.2.6.2.3 kohdan 1 alakohta

5.1

[50.2]

Kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa arvioitava yksikkö

4.2.6.2.3 kohdan 2 alakohta

5.1.2.2

[50.3]

Yleiskäyttöä varten arvioitu ja ohjaamolla varustettu yksikkö

4.2.6.2.3 kohdan 2 alakohta

5.1.2.3

[50.4]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut

4.2.6.2.3 kohdan 2 alakohta

5.1.2.4

[50.5]

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

6.2.3.15 kohta

5.1.4, 7.2.2, 7.2.3, 7.3

[50.6]

Yksilöllinen lupa – Tunneleissa sekaliikenteeseen tarkoitetut vaunut – Aerodynaaminen kuorma

7.1.1.5.1 kohdan 14 alakohta

6.3.9

[51]

EN 12663-2:2010

Kiskoliikenne – Kalustoyksikön korin rakennevaatimukset – Osa 2: Tavaravaunut

[51.1]

Rakenteen lujuus

Lisäys C

C.1 kohta

5.2.1–5.2.4

[52]

CLC/TS 50534:2010

Kiskoliikenne – Junan sähköisten apuvirtajärjestelmien yleiset järjestelmäarkkitehtuurit

[52.1]

Yksinapainen virransyöttölinja

4.2.11.6 kohdan 2 alakohta

Liite A

[53]

IEC 61375-1:2012

Sähköratalaitteet – Junaviestintäverkko (TCN) – Osa 1: Yleinen arkkitehtuuri

[53.1]

Yksilöllinen lupa – Viestintäverkostot

7.1.1.5.1 kohdan 18 alakohta

5, 6

[53.2]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut – Viestintäverkot

7.1.1.5.2 kohdan 12 alakohta

5, 6

[54]

EN 16286-1:2013

Kiskoliikenne – Kalustoyksiköiden väliset ylikulkujärjestelmät – Osa 1: Pääsovellukset

[54.1]

Ylikulut – Laipan liitäntä

7.1.1.5.2 kohdan 6 alakohta

Liitteet A ja B

[55]

EN 50463-3:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 3: Tietojenkäsittely

[55.1]

Kalustoyksikköön sijoitettu paikannustoiminto – Vaatimukset

4.2.8.2.8.1 kohdan 7 alakohta

4.4

[55.2]

Tietojenkäsittelyjärjestelmään sisältyvien tietojen kerääminen ja käsittely – Arviointimenetelmät

6.2.3.19a kohdan 2 alakohta

5.4.8.3, 5.4.8.5 ja 5.4.8.6

[56]

EN 50463-2:2017/AC:2018-10

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 2: Energian mittaus

[56.1]

Energianmittaustoiminto – Aktiivisen energiankäytön mittauksen tarkkuus

4.2.8.2.8.2 kohdan 3 alakohta

4.2.3.1–4.2.3.4

[56.2]

Energianmittaustoiminto – Tarkkuusluokat

4.2.8.2.8.2 kohdan 4 alakohta

4.3.3.4, 4.3.4.3, 4.4.4.2

[56.3]

Energianmittaustoiminto – Laitteiden tarkkuuden arviointi

6.2.3.19a kohdan 1 alakohta

5.4.3.4.1, 5.4.3.4.2, 5.4.4.3.1

[56.4]

Energianmittaustoiminto – Syöttömäärän ja tehokertoimien arvot

6.2.3.19a kohdan 1 alakohta

Taulukko 3

[56.5]

Energianmittaustoiminto – Lämpötilan vaikutukset tarkkuuteen

6.2.3.19a kohdan 1 alakohta

5.4.3.4.3.1, 5.4.4.3.2.1

[56.6]

Energianmittaustoiminto: kunkin laitteen keskilämpötilakerroin – arviointimenetelmät

6.2.3.19a kohdan 1 alakohta

5.4.3.4.3.2, 5.4.4.3.2.2

[57]

EN 50463-1:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 1: Yleistä

[57.1]

Energianmittaustoiminto: yksilöllinen kulutuspaikkatunniste – Määritelmä

4.2.8.2.8.3 kohdan 4 alakohta

4.2.5.2

[58]

EN 50463-4:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 4: Viestintä

[58.1]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Energianmittausjärjestelmän sovelluskohtaiset palvelut (palvelukerros)

4.2.8.2.8.4 kohdan 1 alakohta

4.3.3.1

[58.2]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Käyttöoikeudet

4.2.8.2.8.4 kohdan 2 alakohta

4.3.3.3

[58.3]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Rakenteen (datakerros) XML-skeema

4.2.8.2.8.4 kohdan 3 alakohta

4.3.4

[58.4]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Viestimekanismin (viestikerros) menetelmät ja XML-skeema

4.2.8.2.8.4 kohdan 4 alakohta

4.3.5

[58.5]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Viestimekanismia tukevien sovellusten yhteyskäytännöt

4.2.8.2.8.4 kohdan 5 alakohta

4.3.6

[58.6]

Energianmittausjärjestelmän ja tiedonkeruujärjestelmän välinen tietojenvaihto – Energianmittausjärjestelmän viestintäarkkitehtuuri

4.2.8.2.8.4 kohdan 6 alakohta

4.3.7

[59]

EN 50463-5:2017

Kiskoliikenne – Junan energianmittaus – Osa 5: Vaatimustenmukaisuuden arviointi

[59.1]

Kalustoyksikössä oleva energianmittausjärjestelmä – Testit

6.2.3.19a kohdan 3 alakohta

5.3.3, 5.5.4

[60]

Varattu

[61]

IRS UIC 50558:2017

Kiskoliikenne – Liikkuva kalusto – Kauko-ohjauksen ja datakaapeleiden liitännät – Tekniset vakio-ominaisuudet

[61.1]

Signaalinsiirron fyysinen liitäntä yksiköiden välillä

7.1.1.5.2 kohdan 8 alakohta

7.1.1

[62]

EN 16186-1:2014+A1:2018

Kiskoliikenne – Ohjaamo – Osa 1: Fyysisiä mittoja koskevat tiedot ja näkyvyys

[62.1]

Kuljettajan fyysiset mitat

Lisäys E

4

[62.2]

Näkyvyys eteen

F.1

Liite A

[62.3]

Näkyvyys eteen

F.2–F.4

5.2.1

[63]

EN 14363:2005

Kiskoliikenne – Kalustoyksikköjen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus – Liikkeessä olevan ajoneuvon testaus ja paikallaan olevan testit

[63.1]

Kalustoyksiköiden vaatimustenmukaisuus kiskon kaltevuuden osalta

7.1.2 kohdassa oleva taulukko 17a, huomautus (1)

5

[64]

UIC 518:2009

Kalustoyksikköjen testaus ja hyväksyntä niiden dynaamisen käyttäytymisen näkökulmasta – Turvallisuus – Kulkuominaisuudet

[64.1]

Kalustoyksiköiden vaatimustenmukaisuus kiskon kaltevuuden osalta

7.1.2 kohdassa oleva taulukko 17a, huomautus (1)

5–11

[65]

EN 16834:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarrutuskyky

[65.1]

Jarrupainoprosentti

4.2.4.5.2 kohdan 4 alakohta

8.1

[66]

EN 14478:2017

Kiskoliikenne – Jarrutus – Yleinen sanasto

[66.1]

Hätäjarrutuskyky

6.2.3.8 kohdan 1 alakohta

4.6.3

[66.2]

Käyttöjarrutuskyky

6.2.3.9 kohdan 1 alakohta

4.6.3

[67]

EN 15328:2020

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarrupalat

[67.1]

Hätäjarrutuskyky – Kitkakerroin

4.2.4.5.2 kohdan 5 alakohta

5.2

[68]

EN 16452:2015+A1:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarruanturat

[68.1]

Hätäjarrutuskyky – Kitkakerroin

4.2.4.5.2 kohdan 5 alakohta

5.3.1, 5.3.3

[69]

EN 50163:2004+A1:2007+A2:2020+A3:2022

Kiskoliikenne – Vetojärjestelmien syöttöjännitteet

[69.1]

Toiminta jännite- ja taajuusarvojen puitteissa

4.2.8.2.2 kohdan 1 alakohta

4

[70]

UIC 541-6:2010-10

Jarrut – Sähköpneumaattinen jarru ja matkustajan tekemän hälytyksen signaali kalustoyksiköille, joita käytetään kuljetuskalustossa

[70.1]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.2 kohdan 3 alakohta

3, 7

[71]

EN 17065:2018

Kiskoliikenne – Jarrutus – Matkustajavaunujen testausmenettely

[71.1]

Ennalta määriteltyjä kokoonpanoja varten tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.1 kohdan 13 alakohta

5, 6

[71.2]

Yleiskäyttöön tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.2 kohdan 3 alakohta

5, 6

[72]

EN/IEC 62625-2:2016

Sähköratalaitteet – Junan ajotietojen tallennusjärjestelmä – Osa 2: Vaatimustenmukaisuuden testaus

[72.1]

Testaus

4.2.9.6 kohdan 3 alakohta

5, 6

[73]

EN 14363:2016

Kiskoliikenne – Kalustoyksiköiden kulkuominaisuuksien simulointi ja hyväksymistestaus liikkeessä ja liikkumattomana

[73.1]

Kalustoyksiköiden vaatimustenmukaisuus kiskon kaltevuuden osalta

7.1.2 kohdassa oleva taulukko 17a, huomautus (1)

4, 5, 7

[74]

EN 16586-1:2017

Kiskoliikenne – Suunnittelu liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön – Liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsy liikkuvaan kalustoon – Osa 1: Portaat sisään- ja uloskäynneissä

[74.1]

Ennalta määriteltyjä kokoonpanoja varten tarkoitetut vaunut

7.1.1.5.1 kohdan 19 alakohta

Liite A

J-2   Tekniset asiakirjat (saatavilla ERA:n verkkosivustolta)

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen teknisen asiakirjan kohta

[A]

ERA/ERTMS/033281 – Versio 5.0

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien välinen liitäntä

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, taulukko A.2, luettelokohta [77]

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen raidevirtapiireihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

4.2.3.3.1.1 kohta

 

[A.1]

Kahden peräkkäisen akselin välinen enimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.1 kohdan 1 alakohta

3.1.2.1 (etäisyys ai kaaviossa 1)

[A.2]

Junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen enimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.1 kohdan 2 alakohta

3.1.2.4

3.1.2.5 (etäisyys bx kaaviossa 1)

[A.3]

Ensimmäisen ja viimeisen akselin vähimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.1 kohdan 3 alakohta

3.1.2.3

[A.4]

Pienin sallittu akselipaino kaikissa kuormitustapauksissa

4.2.3.3.1.1 kohdan 4 alakohta

3.1.7.1

[A.5]

Pyöräkerran vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus

4.2.3.3.1.1 kohdan 5 alakohta

3.1.9

[A.6]

Virroittimella varustettujen sähkökäyttöisten yksikköjen pienin impedanssi

4.2.3.3.1.1 kohdan 6 alakohta

3.2.2.1

[A.7]

raidevirtapiirin oikosulkemista avustavan laitteen käyttö

4.2.3.3.1.1 kohdan 7 alakohta

3.1.8

[A.8]

Hiekoituslaitteiden käyttö

4.2.3.3.1.1 kohdan 8 alakohta

3.1.4

[A.9]

Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarruanturoiden käyttö

4.2.3.3.1.1 kohdan 9 alakohta

3.1.6

[A.10]

Laipan voitelulaitteiden vaatimukset

4.2.3.3.1.1 kohdan 10 alakohta

3.1.5

[A.11]

johtuviin häiriöihin liittyvät vaatimukset

4.2.3.3.1.1 kohdan 11 alakohta

3.2.2

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen akselinlaskijoihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa

4.2.3.3.1.2 kohta

 

[A.12]

Kahden peräkkäisen akselin välinen enimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.2 kohdan 1 alakohta

3.1.2.1 (etäisyys ai kaaviossa 1)

[A.13]

Kahden peräkkäisen akselin välinen vähimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.2 kohdan 2 alakohta

3.1.2.2

[A.14]

junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen vähimmäisetäisyys kytkettäväksi tarkoitetun yksikön päässä (puolet määritellystä arvosta)

4.2.3.3.1.2 kohdan 3 alakohta

3.1.2.2

[A.15]

junan etu- tai takapään ja ensimmäisen tai viimeisen akselin välinen enimmäisetäisyys

4.2.3.3.1.2 kohdan 4 alakohta

3.1.2.4

3.1.2.5 (etäisyys bx kaaviossa 1)

[A.16]

Pyörän geometria

4.2.3.3.1.2 kohdan 5 alakohta

3.1.3.1–3.1.3.4

[A.17]

Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä

4.2.3.3.1.2 kohdan 6 alakohta

3.1.3.5

[A.18]

pyörän materiaaliominaisuudet

4.2.3.3.1.2 kohdan 7 alakohta

3.1.3.6

[A.19]

sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät vaatimukset

4.2.3.3.1.2 kohdan 8 alakohta

3.2.1

[A.20]

magneettisten kiskojarrujen tai pyörrevirtakiskojarrujen käyttö

4.2.3.3.1.2 kohdan 9 alakohta

3.2.3

Liikkuvan kaluston ominaisuudet, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen silmukkalaitteiden kanssa

4.2.3.3.1.3 kohta

 

[A.21]

Kalustoyksikön metallirakenne

4.2.3.3.1.3 kohdan 1 alakohta

3.1.7.2

Yksilöllisen luvan myöntämisen edellytykset

7.1.1.5

 

[A.22]

Laipan voitelulaitteilla varustettu yksikkö

7.1.1.5.1 kohdan 10 alakohta

3.1.5

[A.23]

Pyörrevirtakiskojarrulla varustettu yksikkö

7.1.1.5.1 kohdan 11 alakohta

3.2.3

[A.24]

Magneettisella kiskojarrulla varustettu yksikkö

7.1.1.5.1 kohdan 12 alakohta

3.2.3

[A.25]

Yksikön suunnittelu

7.1.1.5.1 kohdan 15 alakohta

3.1

[A.26]

Taajuuksien hallinnan kaistat

7.1.1.5.1 kohdan 16 alakohta

3.2

[B]

SUBSET-034

Junaliitännän FIS

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, taulukko A.2, luettelokohta [7]

[B.1]

Kallistusjärjestelmän tila

4.2.3.4.2

2.6.2.4.3, 2.9, 3

[B.2]

Jarrupaine

4.2.4.3

2.3.2, 2.9, 3

[B.3]

Erityisjarrun tila: sähköpneumaattinen jarru

2.3.6, 2.9, 3

[B.4]

Hätäjarrun ohjaus

4.2.4.4.1

2.3.3, 2.9, 3

[B.5]

Käyttöjarrun ohjaus

4.2.4.4.2

2.3.1, 2.9, 3

[B.6]

Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: hyötyjarru

4.2.4.4.4

2.3.4, 2.9, 3

[B.7]

Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: hyötyjarru

2.3.5, 2.9, 3

[B.8]

Erityisjarrun tila: hyötyjarru

2.3.6, 2.9, 3

[B.9]

Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: magneettinen kiskojarru

4.2.4.8.2

2.3.4, 2.9, 3

[B.10]

Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: magneettinen kiskojarru

2.3.5, 2.9, 3

[B.11]

Erityisjarrun tila: magneettinen kiskojarru

2.3.6, 2.9, 3

[B.12]

Erityisjarrun käyttökieltoalue – Ratalaitteen käskyt: pyörrevirtakiskojarru

4.2.4.8.3

2.3.4, 2.9, 3

[B.13]

Erityisjarrun käyttökielto – STM-käskyt: Pyörrevirtakiskojarru

2.3.5, 2.9, 3

[B.14]

Erityisjarrun tila: pyörrevirtakiskojarru

2.3.6, 2.9, 3

[B.15]

Asemalaituri

4.2.5.5.6

2.4.6, 2.9, 3

[B.16]

Vedon poiskytkentä

4.2.8.1.2

2.4.9, 2.9, 3

[B.1]

Sallitun virrankulutuksen muutos

4.2.8.2.4

2.4.10, 2.9, 3

[B.17]

Vetojärjestelmän muutos

4.2.8.2.9.8

4.2.8.2.9.8

2.4.1, 2.9, 3

[B.18]

Virraton alue, laske virroitin – Ratalaitteen käskyt

2.4.2, 2.9, 3

[B.19]

Virraton alue, kytke päävirta pois – Ratalaitteen käskyt

2.4.7, 2.9, 3

[B.20]

Pääkatkaisija – STM-käskyt

2.4.8, 2.9, 3

[B.21]

Virroitin – STM-käskyt

2.4.3, 2.9, 3

[B.22]

Ohjaamon tila

4.2.9.1.6

2.5.1, 2.9, 3

[B.23]

Suuntaohjain

2.5.2, 2.9, 3

[B.24]

Kaukovaihtotyö

4.2.9.3.6

2.5.5, 2.9, 3

[B.25]

Monikäyttö apuveturina

4.2.9.3.7.1

2.2.1, 2.9, 3

[B.26]

Passiivinen vaihtotyö

4.2.9.3.7.2

2.2.2, 2.9, 3

[B.27]

Monikäyttö omalla kuljettajalla

4.2.9.3.7.3

2.2.3, 2.9, 3

[B.28]

Luiston tila

4.2.9.3.8

2.5.4, 2.9, 3

[B.29]

Ilmanoton ohjausalue – Ratalaitteen käskyt

4.2.10.4.2

2.4.4, 2.9, 3

[B.30]

Ilmatiiviys – STM-käskyt

2.4.5, 2.9, 3

[B.31]

Junan automaattisen junanhallinnan toiminto

4.2.13

2.2.5, 2.9, 3

[C]

Leitfaden Sicherstellung der technischen Kompatibilität für Fahrzeuge mit Seitenwindnachweis nach TSI LOC&PAS zu Anforderungen der Ril 807.04: 2016-09

[C.1]

yksikön ominaistuulikäyrän rajat Saksassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta

7.1.1.5.1 kohdan 20 alakohdan f alakohta

Asiaa koskeva lauseke

[D]

Ergänzungsregelung Nr. B017 zur bremstechnischen Ausrüstung von Fahrzeugen zum Betrieb auf Steilstrecken: 2021-05

[D.1]

yksiköt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi Saksassa rataosilla, joiden jyrkkyys on yli 40 ‰

7.1.1.5.1 kohdan 20 alakohdan g alakohta

Asiaa koskeva lauseke

[E]

Verwaltungsvorschrift zur Prüfung von Notein- und Notausstiegfenstern (NEA) in Schienenfahrzeugen: 2007-02-26

[E.1]

hätäuloskäynnit Saksassa käytettäviksi tarkoitettujen yksiköiden osalta

7.1.1.5.1 kohdan 20 alakohdan h alakohta

3.2

(i)

Lisätään lisäys K seuraavasti:

”Lisäys K

Magneettisen kiskojarrun uusien päätykappaleiden kelpuutusmenettely

Kelpuutusmenettelyn tavoitteena on tarkistaa, että magneettinen kiskojarru on yhteensopiva raideosien kanssa. Kaikki uudet päätykappaleet tai geometrisesti muutetut päätykappaleet on testattava käyttäen seuraavia parametreja:

Vaihteiden kiinteiden risteysten tangenttien on oltava 0,034–0,056 ja 0,08–0,12 (ks. taulukko 1).

Testiä varten vaihteet on ylitettävä kolme kertaa kuhunkin neljään mahdolliseen suuntaan aktivoidulla magneettisella kiskojarrulla siten, että nopeus on aina vakio (ks. taulukko 1).

Taulukko K.1

Testausparametrit

 

Nopeus (km/h) suunta

Vaihteen tyyppi

Image 12

Image 13

Image 14

Image 15

0,08 – 0,12

15

15

15

15

0,08 – 0,12

120

40

120

40

0,034 – 0,056

15

15

15

15

0,034 – 0,056

120

80 –100

120

80 –100

Huomautus:

Testausta varten saattaa olla tarpeen mukauttaa magneettisen kiskojarrun ohjausjärjestelmää.

Testi on toteutettava kuivissa olosuhteissa.

Testi on toteutettava uusien ja kuluneiden napakenkien ja päätykappaleiden osalta.

Kuluneen kunnon testi on toteutettava eritelmässä määritellyn kitkapinnan tai napakengän suurimman sallitun onttokulumisen kohdalla (ks. kaavio 1).

Kaavio K.1

Suurin onttokuluminen

Image 16

Selitykset

X

on suurin sallittu onttokuluminen ilmaistuna millimetreinä.

Testausmahdollisuus 1

Tätä testiä sovelletaan lisäyksen J-1 luettelokohdassa [16] tarkoitetussa eritelmässä lueteltujen päätykappaleiden muutoksiin. Ainoastaan enintään kymmenen prosentin suuruiset poikkeamat enintään viiden mitan osalta ovat sallittuja.

Testin aikana on tehtävä optinen tarkastus videokuvaamalla kaikki päätykappaleet. Magneettisen kiskojarrun kaikkien päätykappaleiden ja napakenkien sivupintojen on oltava vaaleaksi maalattuja.

Hyväksymiskriteerit:

ei mekaanisia vaurioita missään magneettisen kiskojarrun osassa;

ei näyttöä magneettisen kiskojarrun pysyvästä suistumisesta;

HUOMAUTUS: Kipinät ovat sallittuja jarrutuksen aikana.

ei näyttöä kosketuksesta magneettisen kiskojarrun sivupuolella 55 mm:n etäisyydellä kiskon yläreunasta pystysuunnassa.

Testausmahdollisuus 2

Tätä testiä sovelletaan uusiin suunniteltuihin päätykappaleisiin. Testimahdollisuuden 1 lisäksi on mitattava magneettisen kiskojarrun ja telin väliset sivuttais- ja pitkittäisvoimat (ks. kaavio 2).

Kaavio K.2

Yleiskuva voimansiirrosta

Image 17

Selitykset:

1

rajapintavoimat telirungon kanssa FBZ

2

vetovoima FHZ

3

pitkittäisvoima FB,x

4

jarrutusvoima Fx

5

sivuttaisvoima FQ

6

kiskon yläpinta

7

rajapintavoimat

Hyväksymiskriteerit:

Testausmahdollisuuden 1 hyväksymiskriteerit:

Sivuttaisvoima FQ ja pitkittäisvoima FB,x kuljettaessa vaihteiden ja risteysten yli sisäsuunnassa:

Sivuttaisvoiman, joka on 0,18 kertaa magneettisen vetovoiman suuruinen sisäsuunnassa (radan keskipisteen suuntaan) päätykappaleiden läheisyydessä, ja samanaikaisen pitkittäisvoiman, joka on 0,2 kertaa magneettisen vetovoiman suuruinen, vaikutus on otettava huomioon.

Sivuttaisvoima FQ ja pitkittäisvoima FB,x kuljettaessa vaihteiden ja risteysten yli ulkosuunnassa:

Sivuttaisvoiman, joka on 0,12 kertaa magneettisen vetovoiman suuruinen ulkosuunnassa päätykappaleiden läheisyydessä, ja samanaikaisen pitkittäisvoiman, joka on 0,2 kertaa magneettisen vetovoiman suuruinen, vaikutus on otettava huomioon.

Poikkeuksellinen sivuttaisvoima FQ sisäsuunnassa (radan keskipisteen suuntaan) kuljettaessa vaihteiden ja risteysten yli:

Tähän mennessä kalustoyksiköillä tehdyissä mittauksissa on havaittu, että on sisäsuuntaisia voimia, jotka ovat jopa noin 0,35-kertaisia magneettiseen vetovoimaan nähden (tämä riippuu suuresti kytkimen kuluneisuudesta ja kuljetun risteyksen kunnosta).

Poikkeuksellinen sivuttaisvoima FQ ulkosuunnassa kuljettaessa vaihteiden ja risteysten yli:

Tähän mennessä kalustoyksiköillä tehdyissä mittauksissa on havaittu, että on ulkosuuntaisia voimia, jotka ovat jopa noin 0,23-kertaisia magneettiseen vetovoimaan nähden (tämä riippuu suuresti kytkimen kuluneisuudesta ja kuljetun risteyksen kunnosta).

Testausmahdollisuus 3

Tätä testiä sovelletaan uusiin suunniteltuihin päätykappaleisiin. Testausvaihtoehdon 2 jälkeen on suoritettava testausvaihtoehto 3, jos vaihteiden siirtymän mittaaminen on tarpeen. Mahdollisuudet 2 ja 3 voidaan toteuttaa yhdellä koeajolla.

Vaihteen siirtymän mittaus:

Vaihde varustetaan antureilla, joilla mitataan alla olevassa kaaviossa 3 punaisella merkittyjen liikkuvien osien siirtymää (alueen kärki).

Testisarja:

Testisarjassa tehdään kolme ajoa asentoja A, B, C ja D kohden vakionopeudella. Testin nopeuden on vastattava nopeutta, joka aiheuttaa suurimman kitkakertoimen (yleensä noin 15 km/h).

Kaavio K.3

Vaihteen siirtymän mittaus

Image 18

Selitykset:

1

vaihteen kärki;

2

vaihteen kanta;

3

antureilla varustettu alue.

Hyväksymiskriteerit:

A- ja B-tyyppisten ajojen osalta siirtymä vaihteen kärjestä vaihteen kantaan saa olla enintään 4,0 mm.

C- ja D-tyyppisten ajojen osalta siirtymä vaihteen kannasta vaihteen kärkeen saa olla enintään 7,0 mm.

(j)

Lisätään lisäys L seuraavasti:

”Lisäys L

Vaatimusten muutokset ja siirtymäjärjestelyt

Muiden kuin taulukossa L.1 ja taulukossa L.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/387) noudattaminen merkitsee tämän 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan YTE:n noudattamista.

Muutokset, joihin sovelletaan seitsemän vuotta kestävää yleistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa L.1 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia 28 päivästä syyskuuta 2030 alkaen.

Taulukossa L.1 luetellut YTE:n vaatimukset eivät vaikuta tuotantovaiheessa oleviin hankkeisiin eivätkä käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon.

Taulukko L.1

Seitsemän vuotta kestävä siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

4.2.2.5 kohdan 7 alakohta

4.2.2.5 kohdan 7 alakohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.2.10 kohdan 1 alakohta

4.2.2.10 kohdan 1 alakohta

Lisävaatimukset

4.2.3.2.1 kohdan 2 alakohta

4.2.3.2.1 kohdan 2 alakohta

Vaatimuksen muutos

4.2.3.7 kohta

4.2.3.7 kohta

Vaatimusten muutos

4.2.4.3 kohta

7.1.1.5.2 kohdan 3 alakohta

4.2.4.3 kohta

6.2.7a kohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [12] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.5.1 kohta

4.2.4.5.2 kohta

4.2.4.5.3 kohta

4.2.4.5.5 kohta

4.2.4.5.1 kohta

4.2.4.5.2 kohta

4.2.4.5.3 kohta

4.2.4.5.5 kohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdissa [13] ja [14] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.5.2 kohdan 4 alakohta

4.2.4.5.2 kohdan 4 alakohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [65] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.5.2 kohdan 5 alakohta

4.2.4.5.2 kohdan 5 alakohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [67] tai [68] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.4.6.2 kohdan 6 alakohta

6.1.3.2 kohdan 1 alakohta

4.2.4.6.2 kohdan 8 alakohta

6.2.3.10 kohdan 1 alakohta

4.2.4.6.2 kohdan 6 alakohta

6.1.3.2 kohdan 1 alakohta

4.2.4.6.2 kohdan 8 alakohta

6.2.3.10 kohdan 1 alakohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [15] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.6.2.4 kohdan 3 alakohta

4.2.6.2.4 kohdan 3 alakohta

Ajantasaistettu viittaus standardiin – poistettu viittaus vuodelta 2008 olevaan suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE:ään

4.2.5.3.2 kohdan 4a alakohta

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus

4.2.5.4 kohdan 7 alakohta

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus kirjata viestintävälineiden olemassaolo tai puuttuminen asiakirjoihin

4.2.7.1.4 kohdan 3 alakohta

4.2.7.1.4 kohdan huomautus

Selkeä vaatimus siitä, milloin ajovaloja on käytettävä automaattisessa vilkkutilassa

4.2.8.2.5 kohdan 1 alakohta

4.2.8.2.5 kohdan 1 alakohta

Laajentaminen koskemaan vaihtovirtajärjestelmiä

4.2.8.2.9.6 kohdan 3a alakohta ja 6.2.3.20 kohta

Uusi vaatimus

4.2.8.2.9.7 kohdan 3 ja 4 alakohta sekä 6.2.3.21 kohta

4.2.8.2.9.7 kohdan 3 ja 4 alakohta

Parametrin muutos

4.2.9.2.1 ja 4.2.9.2.2 kohta

4.2.9.2.1 ja 4.2.9.2.2 kohta

Lisäyksen J-1 luettelokohdassa [28] tarkoitetun eritelmän kehitys

4.2.9.3.7 ja 4.2.9.3.7a kohta

Ei vaatimusta

Uusi vaatimus

4.2.10.2.1 kohdan 2 alakohta ja 4.2.10.2.2 kohdan 2 alakohta

4.2.10.2.1 kohdan 2 alakohta ja 4.2.10.2.2 kohdan 2 alakohta

Viitatun standardin kehitys

Ks. myös 7.1.1.4 kohta

4.2.12.2 kohta

4.2.12.2 kohta

Vaadittujen asiakirjojen kehitys liittyen vaatimusten kehitykseen

7.1.1.3 kohdan 1 alakohta

7.1.1.3 kohdan 1 alakohta

Uusi vaatimus

7.1.6 kohta

Ei vaatimusta

Tätä tapausta sovelletaan hiljattain kehitettyyn kalustoyksikkömalliin, johon ETCS-veturilaitetta ei ole vielä asennettu, koska tavoitteena on se, että liikkuvan kaluston osajärjestelmä on valmis, kun ETCS asennetaan.

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen J-2 luettelokohtaan [A] (lukuun ottamatta 3.2.2 kohtaa)

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen J-2 luettelokohtaan 1

Asiakirjan ERA/ERTMS/033281 versio 5 korvaa asiakirjan ERA/ERTMS/033281 version 4, tärkeimmät muutokset koskevat häiriövirtarajojen taajuuksien hallintaa ja avoimien kohtien sulkemista

Siirtymäjärjestely määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B.1

Muutokset, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa L.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, tuotantovaiheessa olevien hankkeiden sekä käytössä olevien yksiköiden on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia taulukossa L.2 vahvistettujen niitä koskevien siirtymäjärjestelyjen mukaisesti 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen.

Taulukko L.2

Erityinen siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

Siirtymäjärjestely

Suunnitteluvaihe ei alkanut

Suunnitteluvaihe alkanut

Tuotantovaihe

Käytössä olevat yksiköt

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen J-2 luettelokohdassa [B] tarkoitettuun eritelmään

4.2.4.4.1, 4.2.5.3.4, 4.2.5.5.6, 4.2.8.2.9.8 ja 4.2.10.4.2 kohta

ETCS-veturilaitteen ja liikkuvan kaluston väliset määritetyt junan liitäntätoiminnot on yksilöity päästä päähän, mukaan lukien EY-tarkastusta koskevat määräykset

Luettelokohdassa 7 yksilöityjen uusien junan liitäntätoimintojen osalta siirtymäjärjestelyt määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B.1 – ETCS-järjestelmäversio

Niiden junaliitäntätoimintojen osalta, joita ei ole muutettu luettelokohdassa 7, siirtymäjärjestelyt määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B.1 – Osittainen täyttäminen

4.2.13 kohta

Ei vaatimuksia

Liitäntävaatimukset, joita sovelletaan ETCS-veturilaitteella varustettuihin yksiköihin, jotka on tarkoitus varustaa automaattisella junanhallinnalla automaatiotasoon 2 asti

Siirtymäjärjestelyt, jotka koskevat junaan asennettavaa automaattista junanhallintaa, määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B.1 – Veturilaitteiden ATO:n toteutus

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen J-2 luettelokohdassa [A] olevaan 3.2.2 kohtaan

Kohdat, joissa viitataan lisäyksen J-2 luettelokohdassa [1] olevaan 3.2.2 kohtaan

Asiakirjan ERA/ERTMS/033281 versio 5 korvaa asiakirjan ERA/ERTMS/033281 version 4, tärkeimmät muutokset koskevat häiriövirtarajojen taajuuksien hallintaa ja avoimien kohtien sulkemista

Siirtymäjärjestely määritellään ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n lisäyksessä B olevassa taulukossa B.1

7.1.1.3 kohdan 2 alakohdan a alakohta

7.1.1.3

Kaikille erityiskalustoyksiköille pakollinen EY-sertifiointi

6 kuukautta

ei sovelleta


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).”

(*2)  Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110).

(*3)  Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421).”

(*4)  Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1).

(*5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1614, annettu 25 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 47 artiklassa tarkoitettuja kalustorekistereitä koskevista eritelmistä sekä komission päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta ja kumoamisesta, C/2018/6929 (EUVL L 268, 26.10.2018, s. 53).”

(*6)  Komission asetus (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179).”

(*7)  Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).

(*8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 5).”

(*9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1695, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) 2016/919 kumoamisesta (EUVL L 222, 8.9.2023, s. 380).”

(*10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(*11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

(*12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/11/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 52).”

(*13)  Komission asetus (EU) N:o 1303/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rautatietunneleiden turvallisuutta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 394).”

(*14)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 520).

(*15)  Komission suositus 2011/622/EU, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (EUVL L 243, 21.9.2011, s. 23).”

(*16)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/545, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2018, raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupa- ja tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 nojalla (EUVL L 90, 6.4.2018, s. 66).”

(*17)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6).

(*18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/779, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, kalustoyksiköiden kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 kumoamisesta (EUVL L 139I, 27.5.2019, s. 360).”

(*19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/782, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 1).” ”


(1)  Moduuleja CA1, CA2 tai CH saadaan käyttää vain tuotteille, jotka on valmistettu sellaisen aiemmin kehitetyn mallin perusteella, jonka perusteella tuotteita on jo saatettu markkinoille ennen kyseisiin tuotteisiin sovellettavan asianmukaisen YTE:n voimaantuloa, edellyttäen, että valmistaja osoittaa ilmoitetulle laitokselle, että suunnittelun katselmus ja tyyppitarkastus on tehty tämän YTE:n vaatimusten mukaisesti aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa; tämä osoittaminen on dokumentoitava, ja kyseisten asiakirjojen katsotaan muodostavan samantasoisen todisteen kuin moduuli CB tai moduulin CH1 mukainen tyyppitarkastus.

(2)  Sana ”tarkastus” tarkoittaa, että hakija soveltaa riskien arviointia koskevan YTM:n liitettä I osoittaakseen, että muutettu kalustoyksikkö takaa vähintään aiempaa vastaavan turvallisuustason. Arviointilaitos tekee riskien arviointia koskevan YTM:n mukaisen riippumattoman arvion turvallisuustasosta. Jos laitos toteaa, että uusi turvallisuusarvio osoittaa aiempaa alempaa turvallisuustasoa tai tulos on epäselvä, hakijan on pyydettävä markkinoillesaattamislupaa.

(3)  Liikkuva kalusto, joka täyttää jonkin seuraavista ehdoista, katsotaan soveltuvaksi kaikille kiskon kallistuksille:

liikkuva kalusto, joka on arvioitu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tai [73] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

liikkuva kalusto, joka on arvioitu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [63] tarkoitetun eritelmän mukaisesti (muutettuna tai muuttamattomana ERA/TD/2012-17/INT:llä) tai lisäyksen J-1 luettelokohdassa [64] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ja johon ei ole todettu tarpeelliseksi soveltaa kiskon kallistusta koskevia rajoituksia;

liikkuva kalusto, joka on arvioitu lisäyksen J-1 luettelokohdassa [63] tarkoitetun eritelmän mukaisesti (muutettuna tai muuttamattomana ERA/TD/2012-17/INT:llä) tai lisäyksen J-1 luettelokohdassa [64] tarkoitetun eritelmän mukaisesti ja johon on todettu tarpeelliseksi soveltaa jotakin kiskon kallistusta koskevaa rajoitusta ja jonka pyörien ja kiskon välisiä kosketusehtoja koskevat testit todellisten pyörä- ja kiskoprofiilien ja mitatun raideleveyden perusteella osoittavat lisäyksen J-1 luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä vaadittujen pyörien ja kiskon välisten kosketusehtojen täyttyvän.

(4)  Kolmiakselisten telien sisäpyörille sallitaan 21 mm:n mitta.


LIITE VI

”LIITE

Sisällysluettelo

1.

JOHDANTO 308

1.1

Tekninen soveltamisala 308

1.1.1

Liikkuvaan kalustoon liittyvä soveltamisala 308

1.1.2

Toiminnallisiin näkökohtiin liittyvä soveltamisala 308

1.2.

Maantieteellinen soveltamisala 308

2.

OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ 308

3.

OLENNAISET VAATIMUKSET 309

4.

OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS 309

4.1

Johdanto 309

4.2

Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät 309

4.2.1

Seisontamelun raja-arvot 310

4.2.2

Liikkeellelähtömelun raja-arvot 310

4.2.3

Ohiajomelun raja-arvot 311

4.2.4

Ohjaamon sisämelun raja-arvot 311

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät 312

4.4

Liikennöintisäännöt 312

4.4.1

Erityissäännöt tavaravaunujen liikennöinnistä hiljaisemmilla reiteillä vajaatoimintatilanteissa 312

4.4.2

Erityissäännöt tavaravaunujen liikennöinnistä hiljaisemmilla reiteillä infrastruktuuritöiden ja tavaravaunujen kunnossapidon yhteydessä 312

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt 312

4.6

Ammatillinen pätevyys 312

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset 312

5.

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT 312

5.1

Yleistä 312

5.2

Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät 312

5.2.1

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit 312

6.

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA EY-TARKASTUS 313

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät 313

6.1.1

Moduulit 313

6.1.2

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt 313

6.2

Liikkuvan kaluston osajärjestelmä liikkuvan kaluston aiheuttaman melun osalta 313

6.2.1

Moduulit 313

6.2.2

EY-tarkastusmenettelyt 314

6.2.3

Yksinkertaistettu arviointi 316

7.

TÄYTÄNTÖÖNPANO 317

7.1

Tämän YTE:n soveltaminen uusiin osajärjestelmiin 317

7.2

Tämän YTE:n soveltaminen nykyisiin osajärjestelmiin 317

7.2.1

Käytössä olevan liikkuvan kaluston tai olemassa olevan liikkuvan kaluston tyypin muutoksiin sovellettavat säännökset 317

7.2.2

Lisäsäännökset tämän YTE:n soveltamiseksi olemassa oleviin tavaravaunuihin 318

7.3

Erityistapaukset 318

7.3.1

Johdanto 318

7.3.2

Erityistapausten luettelo 318

7.4

Erityiset täytäntöönpanosäännöt 319

7.4.1

Erityiset täytäntöönpanosäännöt tämän YTE:n soveltamiseksi nykyisiin tavaravaunuihin (7.2.2 kohta) 319

7.4.2

Hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt (7.2.2.2 kohta) 319
Lisäykset 234

1.   JOHDANTO

Yhteentoimivuutta koskevissa teknisissä eritelmissä (YTE) vahvistetaan kunkin osajärjestelmän (tai sen osan) yhdenmukaistettujen eritelmien optimaalinen taso rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, rautatieliikennepalvelujen helpottamiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi unionissa ja kolmansien maiden kanssa sekä yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamisen ja sisämarkkinoiden asteittaisen toteuttamisen edistämiseksi. YTE:ien sisältämien eritelmien on oltava direktiivin (EU) 2016/797 liitteen III mukaisesti määriteltyjen olennaisten vaatimusten mukaisia.

Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi tässä YTE:ssä määritellään 1.1 kohdassa määriteltyä liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevien, unionin rautatiejärjestelmän melupäästöjen vähentämiseksi tarkoitettujen eritelmien yhdenmukaistamisen optimaalinen taso.

1.1   Tekninen soveltamisala

1.1.1   Liikkuvaan kalustoon liittyvä soveltamisala

Tämä YTE koskee kaikkea asetuksen (EU) N:o 1302/2014 liitteen (vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE) ja asetuksen (EU) N:o 321/2013 liitteen (tavaravaunuja koskeva YTE) soveltamisalaan kuuluvaa liikkuvaa kalustoa.

1.1.2   Toiminnallisiin näkökohtiin liittyvä soveltamisala

Tämä YTE koskee yhdessä komission täytäntöönpanoasetuksen(EU) 2019/773 (1) (käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE) liitteen kanssa ”hiljaisemmiksi reiteiksi” nimetyssä rautatieinfrastruktuurissa käytettävien tavaravaunujen liikennöintiä.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala vastaa vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 1.2 kohdassa ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 1.2 kohdassa määriteltyjä kyseisen liikkuvan kaluston soveltamisaloja.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ

’Yksikkö’ tarkoittaa liikkuvaa kalustoa, joka kuuluu tämän YTE:n soveltamisalaan ja johon siksi sovelletaan EY-tarkastusmenettelyä. Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 2 luvussa ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 2 luvussa kuvataan, mitä yksikköön voi kuulua.

Tämän YTE:n vaatimuksia sovelletaan seuraaviin liikkuvan kaluston luokkiin, jotka on määritelty direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I olevassa 2 kohdassa:

a)

veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto, mukaan luettuina lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut vetoyksiköt, omalla käyttövoimalla liikkuvat lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut henkilöjunat ja matkustajavaunut; luokka määritellään tarkemmin vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 2 luvussa, ja siihen kuuluvasta kalustosta käytetään tässä YTE:ssä nimitystä ”veturit”, ”sähkömoottorijunat”, ”dieselmoottorijunat” ja ”matkustajavaunut”;

b)

tavaravaunut, mukaan luettuina koko verkkoa varten tarkoitetut matalat kalustoyksiköt ja kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt; luokka määritellään tarkemmin asetuksen tavaravaunuja koskevan YTE:n 2 luvussa, ja siihen kuuluvasta kalustosta käytetään tässä YTE:ssä nimitystä ”(tavara)vaunut”;

c)

erityiskalusto, kuten ratatyökoneet; luokka määritellään tarkemmin vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 2 luvussa.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

Kaikkien tässä YTE:ssä määriteltyjen perusparametrien on oltava yhteydessä ainakin yhteen direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä III määriteltyyn olennaiseen vaatimukseen. Taulukossa 1 esitetään perusparametrien ja olennaisten vaatimusten yhteys.

Taulukko 1

Perusparametrit ja niiden yhteys olennaisiin vaatimuksiin

Kohta

Perusparametri

Olennaiset vaatimukset

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveys

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Esteettömyys

4.2.1

Seisontamelun raja-arvot

 

 

 

1.4.4

 

 

4.2.2

Liikkeellelähtömelun raja-arvot

 

 

 

1.4.4

 

 

4.2.3

Ohiajomelun raja-arvot

 

 

 

1.4.4

 

 

4.2.4

Ohjaamon sisämelun raja-arvot

 

 

 

1.4.4

 

 

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1   Johdanto

Tässä luvussa määritellään liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevien, unionin rautatiejärjestelmän melupäästöjen vähentämiseksi ja yhteentoimivuuden toteuttamiseksi tarkoitettujen eritelmien yhdenmukaistamisen optimaalinen taso.

4.2   Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Seuraavien parametrien on todettu olevan yhteentoimivuuden kannalta tärkeitä (perusparametreja):

a)

”seisontamelu”;

b)

”liikkeellelähtömelu”;

c)

”ohiajomelu”;

d)

”ohjaamon sisämelu”.

Tässä kohdassa on määritelty, mitkä toiminnalliset ja tekniset eritelmät vastaavat liikkuvan kaluston eri luokkia. Silloin, kun yksikkö on varustettu sekä lämpövoimakoneella että sähkömoottorilla, noudatetaan normaalin toimintatilan asiaankuuluvia raja-arvoja. Jos jossakin toimintatilassa käytetään samanaikaisesti lämpö- ja sähkövoimaa, sovelletaan raja-arvoa, joka on vähemmän rajoittava. Erityistapauksista voidaan määrätä direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 5 kohdan ja 2 artiklan 13 kohdan mukaisesti. Näitä määräyksiä selostetaan 7.3 kohdassa.

Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten arviointimenettelyt määritellään 6 luvun asianomaisissa kohdissa ja alakohdissa.

4.2.1   Seisontamelun raja-arvot

Taulukossa 2 on määritelty seisontamelun raja-arvot liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokkien mukaan jaoteltuina normaaleissa ajo-oloissa seuraaville äänenpainetasoille:

a)

yksikön A-painotettu ekvivalenttinen jatkuva äänenpainetaso (LpAeq,T[unit]);

b)

A-painotettu ekvivalenttinen jatkuva äänenpainetaso lähimmässä mittauskohdassa i, kun otetaan huomioon paineilman pääkompressori (Li pAeq,T);

c)

AF-painotettu äänenpainetaso lähimmässä mittauskohdassa, kun otetaan huomioon ilmankuivaimen pakoventtiilin impulssimelu (Li pAFmax).

Raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudelta kiskon selän tasosta.

Taulukko 2

Seisontamelun raja-arvot

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokka

LpAeq,T[unit] [dB]

Li pAeq,T [dB]

Li pAFmax [dB]

Sähköveturit ja sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

70

75

85

Dieselveturit ja dieselkäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

71

78

Sähkömoottorijunat

65

68

Dieselmoottorijunat

72

76

Matkustajavaunut

64

68

Tavaravaunut

65

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.1 kohdassa.

4.2.2   Liikkeellelähtömelun raja-arvot

Liikkeellelähtömelun AF-painotetun suurimman äänenpainotason (LpAF,max) raja-arvot on määritelty liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokkien mukaan jaoteltuina taulukossa 3. Raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudelta kiskon selän tasosta.

Taulukko 3

Liikkeellelähtömelun raja-arvot

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokka

LpAF,max [dB]

Sähköveturit, moottoriteho P < 4 500 kW

81

Sähköveturit, moottoriteho P ≥ 4 500 kW

Sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

84

Dieselveturit, moottorin pääakselilta mitattu teho P < 2 000 kW

85

Dieselveturit, moottorin pääakselilta mitattu teho P ≥ 2 000 kW

Sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

87

Sähkömoottorijunat, suurin nopeus vmax < 250 km/h

80

Sähkömoottorijunat, suurin nopeus vmax ≥ 250 km/h

83

Dieselmoottorijunat, moottorin pääakselilta mitattu teho P < 560 kW

82

Dieselmoottorijunat, moottorin pääakselilta mitattu teho P ≥ 560 kW

83

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.2 kohdassa.

4.2.3   Ohiajomelun raja-arvot

Ohiajomelun A-painotetun ekvivalenttisen jatkuvan äänenpainotason raja-arvot kalustoyksikölle, jonka nopeus on 80 km/h (LpAeq,Tp,(80 km/h)), ja tarvittaessa kalustoyksikölle, jonka nopeus on 250 km/h (LpAeq,Tp,(250 km/h)), on määritelty liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokkien mukaan jaoteltuina taulukossa 4. Raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudelta kiskon selän tasosta.

Mittaukset 250 km:n/h tai sen yli menevillä nopeuksilla on tehtävä myös paikasta, joka on 3,5 m:n korkeudella kiskon selän tasosta, lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti, ja mittauksia on verrattava taulukon 4 raja-arvoihin.

Taulukko 4

Ohiajomelun raja-arvot

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän luokka

LpAeq,Tp (80 km/h) [dB]

LpAeq,Tp (250 km/h) [dB]

Sähköveturit ja sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

84

99

Dieselveturit ja dieselkäyttöisellä vetovoimalaitteella varustettu erityiskalusto

85

Sähkömoottorijunat

80

95

Dieselmoottorijunat

81

96

Matkustajavaunut

79

Tavaravaunut (standardoitu, APL = 0,225)  (2)

83

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.3 kohdassa.

4.2.3 a   Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit (eli jarruanturat) vaikuttavat ohiajomeluun, koska ne luovat karheutta pyörän kulkupintaan jarrutettaessa.

Tavaravaunujen jarruanturoiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään tämän YTE:n 6.1.2.1 kohdassa. Se, että jarruanturat ovat olleet osoittamiseen asti vaatimusten mukaisia, ei vapauta arvioitavana olevaa yksikköä 4.2.3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista ja 6.2.2.3 kohdassa määritellystä vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta.

4.2.4   Ohjaamon sisämelun raja-arvot

Sähkö- ja dieselvetureiden, sähkö- ja dieselmoottorijunien ja ohjaamolla varustettujen matkustajavaunujen ohjaamon sisämelun A-painotetun ekvivalenttisen jatkuvan äänenpainotason (LpAeq,T) raja-arvot on määritelty taulukossa 5. Raja-arvot on määritelty kuljettajan korvan läheltä mitaten.

Nämä raja-arvot eivät ole pakollisia erityiskalustolle. Jäljempänä 6.2.2.4 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on kuitenkin suoritettava, ja tulokset on kirjattava tekniseen asiakirjaan.

Taulukko 5

Ohjaamon sisämelun raja-arvot

Ohjaamon sisämelu

LpAeq,T [dB]

Seisontamelu käytettäessä äänimerkinantolaitteita

95

Suurimmalla sallitulla nopeudella vmax, jos vmax < 250 km/h

78

Suurimmalla sallitulla nopeudella vmax, jos 250 km/h ≤ vmax < 350 km/h

80

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on kuvattu 6.2.2.4 kohdassa.

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tällä YTE:llä on seuraavat liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään:

Liitäntä tämän liitteen 2 luvun a–c alakohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiin (käsitelty vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä) siltä osin kuin kyseessä on

seisontamelu;

liikkeellelähtömelu (ei koske matkustajavaunuja);

ohiajomelu;

sisämelu ohjaamossa, soveltuvin osin.

Liitäntä tämän liitteen 2 luvun b alakohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiin (käsitelty tavaravaunuja koskevassa YTE:ssä) siltä osin kuin kyseessä on

ohiajomelu;

seisontamelu.

Tällä YTE:llä on seuraava liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:ään:

ohiajomelu.

4.4   Liikennöintisäännöt

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän liikennöintisääntöjä koskevat vaatimukset määritellään vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.4 kohdassa ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.4 kohdassa.

4.4.1   Erityissäännöt tavaravaunujen liikennöinnistä hiljaisemmilla reiteillä vajaatoimintatilanteissa

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.3.6.3 kohdassa esitettyihin jatkuvuuden hallinnan järjestelyihin sisältyy sellaisten vaunujen käyttö, jotka eivät ole tämän liitteen 7.2.2.2 kohdan mukaisia, hiljaisemmilla reiteillä.

Soveltamalla tätä toimenpidettä voidaan puuttua sellaisiin kapasiteettirajoituksiin tai toiminnallisiin rajoituksiin, jotka johtuvat liikkuvan kaluston vioista, äärimmäisistä sääolosuhteista, onnettomuuksista tai vaaratilanteista ja infrastruktuurin vioista.

4.4.2   Erityissäännöt tavaravaunujen liikennöinnistä hiljaisemmilla reiteillä infrastruktuuritöiden ja tavaravaunujen kunnossapidon yhteydessä

Tavaravaunut, jotka eivät ole 7.2.2.2 kohdan mukaisia, voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä, kun on kyse tavaravaunujen kunnossapitotoimista, joissa kunnossapitovarikolle pääsee ainoastaan käyttämällä hiljaisempaa reittiä.

Edellä 4.4.1 kohdassa tarkoitettuja varautumisjärjestelyjä sovelletaan infrastruktuuritöiden tapauksessa, jos hiljaisempi reitti on ainoa sopiva vaihtoehto.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän kunnossapitosääntöjä koskevat vaatimukset määritellään vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.5 kohdassa ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.5 kohdassa.

4.6   Ammatillinen pätevyys

Ei sovelleta.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

Ks. 6 artikla.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Yleistä

Yhteentoimivuuden osatekijät, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 7 kohdassa, luetellaan tämän liitteen 5.2 kohdassa yhdessä tämän liitteen 4.2 kohdassa esitettyjen vastaavien vaatimusten kanssa.

5.2   Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät

5.2.1   Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Tätä yhteentoimivuuden osatekijää sovelletaan ainoastaan osajärjestelmään ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut”.

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien on täytettävä 4.2.3 a kohdassa määritellyt vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

6.   VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA EY-TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1   Moduulit

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi tapahtuu taulukossa 5a kuvailtujen moduulien mukaisesti.

Taulukko 5 a

Moduulit yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten

Moduuli CB

EY-tyyppitarkastus

Moduuli CD

Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva tyypinmukaisuus

Moduuli CF

Tuotekohtaiseen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus

Moduuli CH1

Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti päätöksessä 2010/713/EU.

6.1.2   Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

Valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen edustajan on valittava yksi jäljempänä esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä yhteentoimivuuden osatekijää ”pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit” varten:

CB + CD;

CB + CF;

CH1.

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella yhteentoimivuuden osatekijä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa määritellään tarpeen mukaan tiettyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointia koskevia lisävaatimuksia.

6.1.2.1   Tavaravaunujen pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Tavaravaunujen pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien on täytettävä lisäyksessä F määritellyt vaatimukset.

Lisäyksessä G vahvistetun siirtymäajan päättymiseen asti lisäyksessä G lueteltujen pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien tyyppien katsotaan täyttävän lisäyksessä F asetetut vaatimukset ilman testausta.

6.2   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä liikkuvan kaluston aiheuttaman melun osalta

6.2.1   Moduulit

EY-tarkastus tapahtuu taulukossa 6 kuvailtujen moduulien mukaisesti.

Taulukko 6

Moduulit osajärjestelmien EY-tarkastusta varten

SB

EY-tyyppitarkastus

SD

Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva EY-tarkastus

SF

Tuotteen tarkastukseen perustuva EY-tarkastus

SH1

Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva EY-tarkastus

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti päätöksessä 2010/713/EU.

6.2.2   EY-tarkastusmenettelyt

Hakijan on valittava osajärjestelmän EY-tarkastusta varten jokin seuraavista arviointimenettelyistä, johon kuuluu yksi tai useampia moduuleita:

(SB+SD);

(SB+SF);

(SH1).

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella osajärjestelmä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa esitetään tarpeen mukaan arviointia koskevia lisävaatimuksia.

6.2.2.1   Seisontamelu

Edellä 4.2.1 kohdassa määriteltyjen seisontamelun raja-arvojen noudattaminen osoitetaan lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Arvioitaessa paineilman pääkompressorin melua lähimmässä mittauspaikassa i käytetään indikaattoria Li pAeq,T, jossa T edustaa lisäyksen B luettelokohdan [1] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyä yhtä ajosykliä. Tähän tarkoitukseen käytetään vain niitä junan järjestelmiä, joita tarvitaan ilmakompressorin käyttämiseen normaaleissa liikennöintiolosuhteissa. Ne junan järjestelmät, joita ei tarvita kompressorin käyttämiseen, voidaan kytkeä pois päältä, jolloin ne eivät vaikuta melun mittaukseen. Raja-arvojen noudattaminen osoitetaan olosuhteissa, joissa ilmakompressorin käyttö on tarpeen alimmalla kierrosnopeudella.

Arvioitaessa impulssimelulähteitä lähimmässä mittauspaikassa i käytetään indikaattoria Li pAFmax. Merkityksellinen melulähde on ilmakuivaimen venttiilien ilmanpoisto.

6.2.2.2   Liikkeellelähtömelu

Edellä 4.2.2 kohdassa määriteltyjen seisontamelun raja-arvojen noudattaminen osoitetaan lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Tässä käytetään enimmäistason menetelmää. Eritelmän mukaisesta testimenetelmästä poiketen pysähdyksissä olevan junan vauhti kiihdytetään 30 km:iin tunnissa, minkä jälkeen nopeus pidetään samana.

Tämän lisäksi melu mitataan samalta etäisyydeltä raiteen keskiviivasta ja samalta korkeudelta kiskon selän tasosta kuin 4.2.2 kohdassa säädetään. Tässä käytetään lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaista ”keskitason menetelmää” ja ”enimmäistason menetelmää”, ja pysähdyksissä olevan junan vauhti kiihdytetään 40 km:iin tunnissa, minkä jälkeen nopeus pidetään samana. Mitattuja arvoja ei verrata mihinkään raja-arvoon, ja ne on merkittävä teknisiin asiakirjoihin ja ilmoitettava rautatievirastolle.

Erityiskaluston osalta liikkeellelähtö on suoritettava ilman liitevaunun aiheuttamaa lisäkuormitusta.

6.2.2.3   Ohiajomelu

Edellä 4.2.3 kohdassa määritettyjen ohiajomelun raja-arvojen noudattaminen osoitetaan 6.2.2.3.1 ja 6.2.2.3.2 kohdan mukaisesti.

6.2.2.3.1   Testiraiteen olosuhteet

Testit tehdään lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä määritellyllä vertailuraiteella.

Testi voidaan kuitenkin tehdä raiteella, jonka akustinen karheus ja vaimennustaso eivät ole vertailuraiteen tasoisia, jos 6.2.2.3.2 kohdan mukaisesti mitatut melutasot eivät ylitä 4.2.3 kohdassa säädettyjä raja-arvoja.

Testiraiteen akustinen karheus ja vaimennustaso on kuitenkin aina määriteltävä. Jos raide, jolla testit tehdään, on olosuhteiltaan vertailuraiteen tasoinen, melutason mittaustuloksiin merkitään ”vertailukelpoinen”, mutta muussa tapauksessa niihin merkitään ”ei vertailukelpoinen”. Teknisiin asiakirjoihin on merkittävä, ovatko mitatut melutasot ”vertailukelpoisia” vai ”ei vertailukelpoisia”.

Testiraiteen akustisen karheuden mittaustulokset ovat voimassa kolme kuukautta ennen mittausta ja kolme kuukautta sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen akustiseen karheuteen.

Testiraiteen vaimennustasoa koskevat mittaustulokset ovat voimassa vuoden ennen mittausta ja vuoden sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen vaimennustasoon.

Teknisissä asiakirjoissa on vahvistettava, että ne raidetta koskevat tiedot, jotka liittyvät raidetyypin ohiajomelun mittaamiseen, ovat olleet voimassa testauspäivänä tai -päivinä, esimerkiksi esittämällä edellisen meluun vaikuttavan kunnossapidon päivämäärä.

Tämän lisäksi testejä voidaan tehdä 250 km:n tuntinopeudessa ja sen ylittävissä nopeuksissa kiintoraiteilla. Raja-arvot ovat tällöin 2 dB suuremmat kuin 4.2.3 kohdassa on määritelty.

6.2.2.3.2   Menettely

Testit tehdään lisäyksen B luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Vertailu raja-arvoihin tehdään siten, että tulokset pyöristetään lähimpään kokonaiseen desibeliin. Normalisointi tehdään aina ennen pyöristystä. Arviointimenettely selostetaan yksityiskohtaisesti 6.2.2.3.2.1–6.2.2.3.2.3 kohdassa.

6.2.2.3.2.1   Sähkömoottorijunat, dieselmoottorijunat, veturit ja matkustajavaunut

Sähkö- ja dieselmoottorijunien, veturien ja matkustajavaunujen osalta erotetaan kolme suurimman sallitun kulkunopeuden luokkaa:

(1)

Jos yksikön suurin sallittu ajonopeus on enintään 80 km/h, ohiajomelu mitataan suurimmalla nopeudella vmax. Tämä arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määriteltyä raja-arvoa LpAeq,Tp(80 km/h).

(2)

Jos yksikön suurin sallittu ajonopeus vmax on suurempi kuin 80 km/h mutta pienempi kuin 250 km/h, ohiajomelu mitataan nopeudella 80 km/h ja suurimmalla sallitulla nopeudella. Mitatut ohiajomelun arvot LpAeq,Tp(Vtest) normalisoidaan viitenopeuden 80 km/h mukaisiksi LpAeq,Tp(80 km/h) kaavalla 1. Normalisoitu arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määriteltyä raja-arvoa LpAeq,Tp(80 km/h).

Kaava 1:

LpAeq,Tp(80 km/h) = LpAeq,Tp(Vtest) – 30 * log (vtest/80 km/h)

vtest

=

Todellinen nopeus mittauksen aikana

(3)

Jos yksikön suurin sallittu ajonopeus vmax on vähintään 250 km/h, ohiajomelu mitataan nopeudella 80 km/h ja suurimmalla sallitulla nopeudella siten, että testinopeuden yläraja on 320 km/h. Mitattu ohiajomelun arvo LpAeq,Tp(Vtest) nopeudella 80 km/h normalisoidaan viitenopeuden 80 km/h mukaiseksi LpAeq,Tp(80 km/h) kaavalla 1. Normalisoitu arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määriteltyä raja-arvoa LpAeq,Tp(80 km/h). Mitattu ohiajomelun arvo suurimmalla nopeudella LpAeq,Tp(Vtest) normalisoidaan viitenopeuden 250 km/h mukaiseksi LpAeq,Tp(250 km/h) kaavalla 2. Normalisoitu arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määriteltyä raja-arvoa LpAeq,Tp(250 km/h).

Kaava 2:

LpAeq,Tp(250 km/h) = LpAeq,Tp(Vtest) – 50 * log(vtest/250 km/h)

vtest

=

Todellinen nopeus mittauksen aikana

6.2.2.3.2.2   Tavaravaunut

Tavaravaunujen osalta erotetaan kaksi suurimman kulkunopeuden luokkaa:

(1)

Jos yksikön suurin sallittu ajonopeus vmax on enintään 80 km/h, ohiajomelu mitataan suurimmalla nopeudella. Mitattu ohiajomelun arvo LpAeq,Tp(Vtest) normalisoidaan akseleita per yksikön pituus (APL) -viitearvon 0,225 m–1 mukaiseksi LpAeq,Tp (APLref) kaavalla 3. Tämä arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määriteltyä raja-arvoa LpAeq,Tp(80 km/h).

Kaava 3:

LpAeq,Tp (APLref) = LpAeq,Tp(Vtest) – 10 * log(APLwag/0,225 m-1)

APLwag

=

Akselien lukumäärä jaettuna puskimesta puskimeen mitatulla pituudella [m–1]

vtest

=

Todellinen nopeus mittauksen aikana

(2)

Jos yksikön suurin sallittu ajonopeus vmax on suurempi kuin 80 km/h, ohiajomelu mitataan nopeudella 80 km/h ja suurimmalla sallitulla nopeudella. Mitatut ohiajomelun arvot LpAeq,Tp(Vtest) normalisoidaan viitenopeuden 80 km/h ja akseleita per yksikön pituus (APL) -viitearvon 0,225 m–1 mukaisiksi LpAeq,Tp(APL ref, 80 km/h) kaavalla 4. Normalisoitu arvo ei saa ylittää 4.2.3 kohdassa määritettyä raja-arvoa LpAeq,Tp(80 km/h).

Kaava 4:

LpAeq,Tp (APLref, 80 km/h) = LpAeq,Tp(Vtest) – 10 * log(APLwag/0,225 m-1) — 30 * log(vtest/80 km/h)

APLwag

=

Akselien lukumäärä jaettuna puskimesta puskimeen mitatulla pituudella [m–1]

vtest

=

Todellinen nopeus mittauksen aikana

6.2.2.3.2.3   Erityiskalusto

Erityiskalustoon sovelletaan samaa arviointimenettelyä kuin 6.2.2.3.2.1 kohdassa on määritelty. Mittaus on suoritettava ilman liitevaunun lisäkuormaa.

Erityiskaluston katsotaan täyttävän 4.2.3 kohdan ohiajomeluvaatimukset ilman mittausta, kun

jarrutus tapahtuu ainoastaan komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla tai levyjarruilla, ja

se on varustettu komposiittimateriaalista valmistetuilla puhdistusjarruilla, jos koneeseen on asennettu puhdistusjarruanturat.

6.2.2.4   Ohjaamon sisämelu

Edellä 4.2.4 kohdassa määriteltyjen ohjaamon sisämelun raja-arvojen noudattaminen osoitetaan lisäyksen B luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Erityiskaluston osalta mittaus on suoritettava ilman liitevaunun aiheuttamaa lisäkuormitusta.

6.2.3   Yksinkertaistettu arviointi

Edellä olevan 6.2.2 kohdan mukaisten testimenetelmien käytön sijaan osa tai kaikki kyseisistä testeistä voi olla mahdollista korvata yksinkertaistetulla arviointimenetelmällä. Yksinkertaistetussa arvioinnissa arvioitavana olevaa yksikköä verrataan akustisesti nykyiseen tyyppiin (jota jäljempänä kutsutaan viitetyypiksi), jonka meluominaisuudet on dokumentoitu.

Yksinkertaistettu arviointi voidaan tehdä erikseen kustakin sovellettavasta perusparametristä – ”seisontamelu”, ”liikkeellelähtömelu”, ”ohjaamomelu” ja ”ohiajomelu” –, ja siinä on osoitettava, että arvioitavan yksikön eroavuudet viitetyypistä eivät aiheuta 4.2 kohdassa määriteltyjen raja-arvojen ylitystä.

Yksinkertaistettuun arviointiin kelpuutettujen yksiköiden vaatimustenmukaisuutta todistettaessa on esitettävä yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten yksikköä on melun osalta muutettu viitetyyppiin verrattuna. Kuvauksen perusteella tehdään yksinkertaistettu arviointi. Arvioituihin meluarvoihin sisällytetään sovellettavan arviointimenetelmän epävarmuustekijät. Yksinkertaistettu arviointi voi olla laskelma ja/tai yksinkertaistettu mittaus.

Yksinkertaistetun arviointimenetelmän perusteella todistuksen saanutta yksikköä ei voida käyttää viiteyksikkönä myöhemmissä arvioinneissa.

Ohiajomelun yksinkertaistetussa arvioinnissa käytettävän viitetyypin on noudatettava ainakin yhtä seuraavista kohdista:

tämän liitteen 4 luku, ja ohiajomelua koskevissa tuloksissa on oltava merkintä ”vertailukelpoinen”;

päätöksen 2011/229/EU liitteen 4 luku, ja ohiajomelua koskevissa tuloksissa on oltava merkintä ”vertailukelpoinen”;

päätöksen 2006/66/EY liitteen 4 luku;

päätöksen 2008/232/EY liitteen 4 luku.

Jos tavaravaunun parametrit ovat viitetyyppiin verrattuna taulukon 7 mukaiset, yksikön katsotaan noudattavan 4.2.3 kohdassa määriteltyjä ohiajomelun raja-arvoja ilman lisätarkastuksia.

Taulukko 7

Tavaravaunujen parametrien sallittu vaihtelu ilman lisätarkastuksia

Parametri

Sallittu vaihtelu (viitetyyppiin verrattuna)

Yksikön suurin sallittu nopeus

Sallittu, jos alle 160 km/h

Pyörätyyppi

Sallittu vain, jos melutaso on sama tai pienempi (pyörien akustiset ominaisuudet lisäyksen B luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän mukaiset)

Taaramassa

Sallittu vain vaihteluvälillä + 20 % / – 5 %

Jarruantura

Sallittu vain, jos viiteyksikössä on jarruanturat ja arvioitavan yksikön jarruanturoille on joko annettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus tämän YTE:n mukaisesti tai ne mainitaan tämän YTE:n lisäyksessä G.

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Tämän YTE:n soveltaminen uusiin osajärjestelmiin

(1)

Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin liikkuvan kaluston yksiköihin, jotka on saatettu markkinoille 28 päivän syyskuuta 2023 jälkeen, paitsi jos sovelletaan vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.1.2 kohtaa ”Soveltaminen meneillään oleviin hankkeisiin”, 7.1.1.3 kohtaa ”Soveltaminen erityiskalustoon” tai tavaravaunuja koskevan YTE:n 7.1.1 kohtaa ”Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin”.

(2)

Tämän liitteen, sellaisena kuin sitä sovelletaan ennen 28 päivää syyskuuta 2023, noudattamisen katsotaan vastaavan tämän YTE:n noudattamista, lukuun ottamatta lisäyksessä L lueteltuja YTE:ien muutoksia.

(3)

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän ja siihen liittyvien yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvien sääntöjen on oltava vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.3 kohdan ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 7.2.3 kohdan mukaiset.

7.2   Tämän YTE:n soveltaminen nykyisiin osajärjestelmiin

Periaatteet, joita hakijoiden ja luvan myöntäjien on sovellettava nykyisen liikkuvan kaluston tai liikkuvan kaluston tyypin muutoksiin, määritellään vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.1.2 kohdassa ja tavaravaunuja koskevan YTE:n 7.2.2 kohdassa.

7.2.1   Käytössä olevan liikkuvan kaluston tai olemassa olevan liikkuvan kaluston tyypin muutoksiin sovellettavat säännökset

Hakijan on varmistettava, että muutosten kohteena olevan liikkuvan kaluston melutasot jäävät niiden raja-arvojen alapuolelle, jotka on määritelty siinä YTE:n versiossa, joka on ollut voimassa kyseisen liikkuvan kaluston saadessa ensimmäisen käyttöönottoluvan. Ellei ensimmäisen käyttöönottoluvan myöntämishetkellä ole ollut käytössä YTE:ää, hakijan on varmistettava, että muutosten kohteena olevan liikkuvan kaluston melutasot eivät ole nousseet tai että ne jäävät alle päätöksessä 2006/66/EY tai komission päätöksessä 2002/735/EY (3) määriteltyjen raja-arvojen.

Jos vaaditaan arviointia, sen on rajoituttava perusparametreihin, joihin muutos tai muutokset ovat vaikuttaneet.

Jos sovelletaan yksinkertaistettua arviointia, viiteyksikkönä voidaan käyttää alkuperäistä yksikköä 6.2.3 kohdan määräysten mukaisesti.

Kokonaisen yksikön tai yksikköön sisältyvän kulkuneuvon vaihtaminen (esimerkiksi vakavan vaurion jälkeen) ei edellytä tämän YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointia, kunhan yksikkö tai kulkuneuvo on identtinen korvattavan yksikön kanssa.

7.2.2   Lisäsäännökset tämän YTE:n soveltamiseksi olemassa oleviin tavaravaunuihin

Tämän asetuksen 5 a artiklassa asetettua toimintarajoitusta ei sovelleta pääasiassa sellaisilla rataosilla, joiden kaltevuus on yli 40 ‰, liikennöiviin tavaravaunuihin, eikä tavaravaunuihin, joiden suurin sallittu ajonopeus on yli 120 km/h, tavaravaunuihin, joiden suurin akselipaino on yli 22,5 t, tavaravaunuihin, joita käytetään yksinomaan infrastruktuuritöissä, eikä tavaravaunuihin, joita käytetään raivausjunissa.

Jos tavaravaunuun asennetaan joko tämän YTE:n mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kattamat pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit tai lisäyksessä G mainitut pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit eikä vaunuun lisätä mitään melun lähteitä, 4.2.3 kohdan vaatimukset katsotaan täytetyiksi ilman lisätestausta.

7.2.2.1   Ei käytössä

7.2.2.2   Hiljaisemmilla reiteillä liikennöivät tavaravaunut

Tavaravaunut, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista, voivat liikennöidä käyttöalueensa hiljaisemmilla reiteillä:

tavaravaunut, joilla on päätöksen 2006/66/EY mukainen EY-tarkastusvakuutus;

tavaravaunut, joilla on päätöksen 2011/229/EU mukainen EY-tarkastusvakuutus;

tavaravaunut, joilla on tämän YTE:n mukainen EY-tarkastusvakuutus;

tavaravaunut, joihin on asennettu jokin seuraavista:

pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit, joilla on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus tämän YTE:n mukaisesti;

lisäyksessä G mainitut pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit;

jarrulevyt käyttöjarrutoimintoa varten;

tavaravaunut, joissa on lisäyksessä E mainitut komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat käyttöjarrutoimintoa varten. Näiden tavaravaunujen liikennöintiä hiljaisemmilla reiteillä rajoitetaan kyseisessä lisäyksessä kuvatuilla edellytyksillä.

7.2.2.3   Yhteentoimivuuden osatekijät

Tämä kohta koskee yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilta edellytetään tyyppitarkastusta tai suunnittelutarkastusta.

Tyyppi- tai suunnittelutarkastus tai käyttöönsoveltuvuustodistus pysyy voimassa myös tämän YTE:n tarkistuksen tullessa voimaan, ellei kyseisessä YTE:n tarkistuksessa nimenomaisesti toisin määrätä.

Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan saattaa markkinoille ilman uutta tyyppitarkastusta.

7.3   Erityistapaukset

7.3.1   Johdanto

Jäljempänä 7.3.2 kohdassa luetellut erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:

a)

’P-tapaukset’: ’pysyvät’ tapaukset

b)

’T-tapaukset’: ’tilapäiset’ tapaukset

7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Erityistapaukset

a)   Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Slovakiaa, Suomea ja Viroa koskeva erityistapaus

(”P”) Sellaisten kolmansien maiden kanssa yhteiskäytössä oleviin yksiköihin, joiden raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä, voidaan soveltaa kansallisia teknisiä sääntöjä tämän YTE:n vaatimusten sijasta.

b)   Suomea koskeva erityistapaus

(”T”) Päätöstä 2011/229/EU voidaan soveltaa edelleen ainoastaan Suomen alueella käytettäviin tavaravaunuihin siihen asti, kun ankariin talviolosuhteisiin soveltuva tekninen ratkaisu löydetään, mutta joka tapauksessa enintään 31 päivään joulukuuta 2032 saakka. Tämä ei estä muista jäsenvaltioista tulevien tavaravaunujen liikennöintiä Suomen rautatieverkossa.

7.3.2.2   Seisontamelun raja-arvot (4.2.1 kohta)

a)   Suomea koskeva erityistapaus

(”T”) Taulukossa 2 annettua seisontamelun raja-arvoa LpAeq,T [unit] voidaan korottaa 72 desibeliin matkustaja- ja tavaravaunuissa, joissa on yli 100 kW:n tehoinen dieselaggregaatti sähkön tuottamista varten ja joiden on tarkoitus liikennöidä vain Suomen rataverkossa.

7.3.2.3   Liikkeellelähtömelun raja-arvot (4.2.2 kohta)

a)   Ruotsia koskeva erityistapaus

(”T”) Taulukossa 3 annettuja liikkeellelähtömelun raja-arvoja LpAF,max voidaan korottaa 89 desibeliin sellaisten sähkövetureiden osalta, joiden moottoriteho on yli 6 000 kW ja suurin akselipaino yli 25 t.

7.3.2.4   Ohiajomelun raja-arvot (4.2.3 kohta)

a)   Kanaalitunnelia koskeva erityistapaus

(”P”) Ohiajomelun raja-arvoja ei sovelleta Kanaalitunnelin osalta tavaravaunuihin, jotka on tarkoitettu raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen kuljettamiseen Coquellesin (Ranska) ja Folkestonen (Yhdistynyt kuningaskunta) välillä.

b)   Ruotsia koskeva erityistapaus

(”T”) Taulukossa 4 annettuja ohiajomelun raja-arvoja LpAeq,Tp (80 km/h) voidaan korottaa 85 desibeliin sellaisten vetureiden osalta, joiden moottoriteho on yli 6 000 kW ja suurin akselipaino yli 25 t.

7.4   Erityiset täytäntöönpanosäännöt

7.4.1   Erityiset täytäntöönpanosäännöt tämän YTE:n soveltamiseksi nykyisiin tavaravaunuihin (7.2.2 kohta)

a)   Erityiset täytäntöönpanosäännöt tämän YTE:n soveltamiseksi nykyisiin tavaravaunuihin Kanaalitunnelissa

(”P”) Sellaisista tavaravaunuista koostuvia tavarajunia, jotka on tarkoitettu raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen kuljettamiseen, joka rajoittuu Coquellesin (Ranska) ja Folkestonen (Yhdistynyt kuningaskunta) väliselle rataosalle, ei oteta huomioon laskettaessa yöaikaan liikennöivien tavarajunien vuotuista keskimääräistä vuorokausiliikennettä.

b)   Erityiset täytäntöönpanosäännöt tämän YTE:n soveltamiseksi nykyisiin tavaravaunuihin Suomessa ja Ruotsissa

(”T”) Hiljaisempien reittien käsitettä ei sovelleta Suomen ja Ruotsin verkkoihin 31 päivään joulukuuta 2032 saakka niiden epävarmuustekijöiden vuoksi, joita liittyy komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden käyttöön ankarissa talviolosuhteissa. Tämä ei estä muista jäsenvaltioista tulevien tavaravaunujen liikennöintiä Suomen ja Ruotsin rautatieverkossa.

7.4.2   Hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt (7.2.2.2 kohta)

a)   Belgian hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Belgian alueella:

rengastetuilla pyörillä varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

tavaravaunut, joissa valurautaisten anturoiden korvaaminen komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla vaatii käyttöjarrun kevennysventtiilin asennuksen, 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

valurautaisilla anturoilla varustetut tavaravaunut, joissa komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden jälkiasennus vaatii pyörien vaihtamisen lisäyksen B luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä asetettujen vaatimusten mukaisiin pyöriin, 31 päivään joulukuuta 2026 saakka.

b)   Kanaalitunnelin hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”P”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Kanaalitunnelin käyttöoikeusalueella:

tavaravaunut, jotka on tarkoitettu raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen kuljettamiseen Coquellesin (Ranska) ja Folkestonen (Yhdistynyt kuningaskunta) välillä.

c)   Tšekin hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Tšekin alueella:

rengastetuilla pyörillä varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

tyypin 59V laakereilla varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2034 saakka;

tavaravaunut, joissa valurautaisten anturoiden korvaaminen komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla vaatii käyttöjarrun kevennysventtiilin asennuksen, 31 päivään joulukuuta 2034 saakka;

valurautaisilla jarruanturoilla varustetut tavaravaunut, joiden jarrukokoonpano on 1Bg tai 1Bgu, 31 päivään joulukuuta 2036 saakka;

valurautaisilla anturoilla varustetut tavaravaunut, joissa komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden jälkiasennus vaatii pyörien vaihtamisen lisäyksen B luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä asetettujen vaatimusten mukaisiin pyöriin, 31 päivään joulukuuta 2029 saakka.

Komposiittimateriaalista valmistettuja jarruanturoita ei ole myöskään pakollista käyttää 31 päivään joulukuuta 2030 saakka hiljaisemmilla reiteillä sellaisissa nykyisissä tavaravaunuissa, jotka eivät kuulu edellä olevien ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joiden valurautaisten jarruanturoiden vaihtamiseen ei ole olemassa yksi yhteen -ratkaisua.

d)   Ranskan hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Ranskan alueella:

valurautaisilla jarruanturoilla varustetut tavaravaunut, joiden jarrukokoonpano on 1Bg tai 1Bgu, 31 päivään joulukuuta 2030 saakka;

pienillä pyörillä (halkaisija alle 920 mm) varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2030 saakka.

e)   Italian hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Italian alueella:

rengastetuilla pyörillä varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

tavaravaunut, joissa valurautaisten anturoiden korvaaminen komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla vaatii käyttöjarrun kevennysventtiilin asennuksen, 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

valurautaisilla anturoilla varustetut tavaravaunut, joissa komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden jälkiasennus vaatii pyörien vaihtamisen lisäyksen B luettelokohdassa [3] tarkoitetussa eritelmässä asetettujen vaatimusten mukaisiin pyöriin, 31 päivään joulukuuta 2026 saakka.

Komposiittimateriaalista valmistettuja jarruanturoita ei ole myöskään pakollista käyttää 31 päivään joulukuuta 2030 saakka hiljaisemmilla reiteillä sellaisissa nykyisissä tavaravaunuissa, jotka eivät kuulu edellä olevien ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joiden valurautaisten jarruanturoiden vaihtamiseen ei ole olemassa yksi yhteen -ratkaisua.

f)   Puolan hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Puolan alueella 31 päivään joulukuuta 2036 saakka:

rengastetuilla pyörillä varustetut tavaravaunut;

valurautaisilla jarruanturoilla varustetut tavaravaunut, joiden jarrukokoonpano on 1Bg tai 1Bgu;

”S”-liikenteeseen suunnitellut tavaravaunut, joissa on valurautaisilla jarruanturoilla varustetut ”SS”-jarrut;

”SS”-liikenteeseen suunnitellut, valurautaisilla jarruanturoilla varustetut tavaravaunut, joissa LL-jarruanturoiden jälkiasennus vaatii vaunujen varustamisen lisäyksen B luettelokohdassa [3] tarkoitetun eritelmän mukaisilla pyörillä ja käyttöjarrun kevennysventtiilillä.

g)   Slovakian hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

(”T”) Edellä 7.2.2.2 kohdassa lueteltujen tavaravaunujen lisäksi seuraavat nykyiset tavaravaunut voivat liikennöidä hiljaisemmilla reiteillä Slovakian alueella:

rengastetuilla pyörillä varustetut tavaravaunut 31 päivään joulukuuta 2026 saakka;

tavaravaunut, joiden telit ovat tyyppiä 26-2.8 ja jotka on varustettu tyypin P10 valurautaisilla jarruanturoilla, 31 päivään joulukuuta 2036 saakka;

tavaravaunut, joissa valurautaisten anturoiden korvaaminen komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla vaatii käyttöjarrun kevennysventtiilin asennuksen, 31 päivään joulukuuta 2036 saakka.

(”P”) Tavaravaunut, joissa on 2TS-telit ja jotka on tarkoitettu Slovakian ja kolmansien maiden väliseen liikenteeseen, jossa telit vaihdetaan raja-asemalla.

Lisäys A

Ei käytössä

Lisäys B

Standardit, joihin tässä YTE:ssä viitataan

Taulukko B.1

Standardit tai normatiiviset asiakirjat

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

YTE:n kohta

Pakollinen standardin kohta

[1]

EN ISO 3095:2013

Kiskoliikenne – Akustiikka – Kiskoajoneuvon aiheuttaman melun mittaus

[1.1]

Ohiajomelu – Mittaukset vähintään 250 km:n/h nopeuksilla

4.2.3

6

[1.2]

Seisontamelu – Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

6.2.2.1

5.1–5.5 (paitsi 5.5.2), 5.7, 5.8.1

[1.3]

Seisontamelu – Paineilman pääkompressorin ajosykli

6.2.2.1

5.7

[1.4]

Liikkeellelähtömelu

6.2.2.2

7 (paitsi 7.5.1.2)

Poikkeama 7.5.3 kohdasta

[1.5]

Ohiajomelu – Testiraiteen olosuhteet

6.2.2.3.1

6.2

[1.6]

Ohiajomelu – Menettely

6.2.2.3.2

6.1, 6.3–6.7 (paitsi 6.7.2)

[2]

EN ISO 3381:2021

Kiskoliikenne – Akustiikka – Kiskoajoneuvon sisäpuolisen melun mittaus

[2.1]

Ohjaamon sisämelu

6.2.2.4

7, 8 (paitsi 8.4.5 ja 8.7.2)

[3]

EN 13979-1:2020

Kiskoliikenne – Pyöräkerrat ja telit – Yksiosaiset pyörät – Tekninen hyväksyntämenettely – Osa 1: Taotut ja valssatut pyörät

Huom. Myös EN 13979-1:2003+A2:2011 hyväksytään

[3.1]

Yksinkertaistettu arviointi

6.2.3 – taulukko 7

Liite E

[3.2]

Hiljaisemmilla reiteillä liikennöiviä tavaravaunuja koskevat erityiset täytäntöönpanosäännöt

7.4.2

Kaikki

[4]

UIC 541-4:2020

Komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat – Sertifioinnin ja käytön yleiset edellytykset

[4.1]

Jarrutuskyvyn testausohjelma

Lisäys F

Testausohjelmat A1_a ja A2_a

[5]

EN 16452:2015+A1:2019

Kiskoliikenne – Jarrutus – Jarruanturat

[5.1]

Jarrutuskyvyn testausohjelma – LL-anturat ja K-anturat

Lisäys F

Testausohjelmat D.1 ja C.1

[5.2]

Jarrutuskyvyn testausohjelma – Muut anturat

Lisäys F

Testausohjelma J.2

[6]

EN 15610:2019

Kiskoliikenne – Akustiikka – Kiskon ja pyörän karheusmittaus vierintämelun määrittämiseksi

[6.1]

Pyörien akustisen karheuden mittausmenettely

Lisäys F

Kaikki paitsi 6.2.2.2

Lisäys C

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän arviointi

Arvioitavat ominaisuudet 4.2 kohdan mukaisesti

Suunnittelun katselmus

Tyyppitesti

Rutiinitesti

Erityinen arviointimenettely

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän osa

YTE:n kohta

YTE:n kohta

Seisontamelu

4.2.1

X  (4)

X

6.2.2.1

Liikkeellelähtömelu

4.2.2

X  (4)

X

6.2.2.2

Ohiajomelu

4.2.3

X  (4)

X

6.2.2.3

Ohjaamon sisämelu

4.2.4

X  (4)

X

6.2.2.4

Lisäys D

Hiljaisemmat reitit

D.1   Hiljaisempien reittien yksilöinti

Jäsenvaltioiden on 5 c artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettava virastolle luettelo hiljaisemmista reiteistä ja varmistettava, että rataverkon haltijat ilmoittavat ne RINF-sovelluksessa, josta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/777 (5). Luettelossa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

hiljaisempien reittien lähtö- ja päätepisteet sekä niitä vastaavat osuudet käyttämällä rautatieinfrastruktuurirekisterissä (RINF) määriteltyjä maantieteellisiä paikkakoodeja; jos jokin näistä pisteistä sijaitsee jäsenvaltion rajalla, siitä on ilmoitettava;

hiljaisemman reitin muodostavien osuuksien yksilöinti.

Luettelo on laadittava käyttämällä seuraavaa mallia:

Hiljaisempi reitti

Reitin osuudet

Osuuden yksilöllinen tunniste

Hiljaisempi reitti alkaa jäsenvaltion rajalta / päättyy jäsenvaltion rajalle

Piste A – piste E

Piste A – piste B

201

Kyllä

Piste E (maa Y)

Piste B – piste C

202

Piste C – piste D

203

Piste D – piste E

204

Piste F – piste I

Piste F – piste G

501

Ei

Piste G – piste H

502

Piste H – piste I

503

Lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti toimittaa hiljaisempia reittejä kuvaavia karttoja. Kaikki luettelot ja kartat julkaistaan viraston verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua 27 päivästä toukokuuta 2019.

Viimeistään samana päivänä virasto antaa hiljaisemmista reiteistä laaditut luettelot ja kartat komissiolle tiedoksi. Komissio antaa ne vastaavasti jäsenvaltioille tiedoksi direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä.

D.2   Hiljaisempien reittien päivitys

Tavaraliikennetietojen, joita käytetään 5 c artiklan 2 kohdan mukaisessa hiljaisten reittien päivityksessä, on katettava päivitystä edeltävät kolme vuotta, joilta tietoja on saatavilla. Jos tavaraliikenne poikkeaa tiettynä vuonna keskimääräisestä lukumäärästä yli 25 prosenttia poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, asianomainen jäsenvaltio voi laskea keskimääräisen lukumäärän kahden jäljellä olevan vuoden perusteella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat päivittävät hiljaisemmat reitit RINF-sovellukseen heti, kun nämä päivitykset tulevat saataville. Päivityksiä sovelletaan niiden julkaisemista seuraavasta aikataulumuutoksesta alkaen.

Hiljaisemmiksi reiteiksi nimetyt reitit pysyvät päivityksen jälkeen sellaisina, paitsi jos liikennemäärä on vähentynyt kyseisenä ajanjaksona yli 50 prosenttia ja päivittäin liikennöivien tavarajunien keskimääräinen lukumäärä yöaikana on alle 12.

Uudet ja parannetut rataosat nimetään hiljaisemmiksi reiteiksi odotettavissa olevan liikennemäärän perusteella.

Lisäys E

Historialliset komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat

E.1   Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut historialliset komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat

Taulukossa luetelluilla jarruanturoilla varustettuja nykyisiä tavaravaunuja voidaan käyttää hiljaisemmilla reiteillä niiden käyttöalueella määrelehden UIC 541-4 lisäyksessä N vahvistettuun päivään saakka.

Tuotteen valmistaja/nimi

Anturan nimi/tyyppi

Kitkakerrointyyppi

Valeo/Hersot

Wabco/Cobra

693

W554

K

Ferodo

I/B 436

K

Abex

229

K

(Fe – sintrattu)

Jurid

738

K

(Fe – sintrattu)

Tavaravaunuja, jotka on varustettu sellaisilla historiallisilla komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla, joita ei ole mainittu edellä olevassa taulukossa mutta jotka on jo hyväksytty kansainväliseen liikenteeseen komission päätöksen 2004/446/EY (6) tai komission päätöksen 2006/861/EY (7) mukaisesti, voidaan käyttää edelleen ilman määräaikaa sillä käyttöalueella, jota varten lupa on myönnetty.

E.2   Kansalliseen käyttöön tarkoitetut historialliset komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat

Taulukossa luetelluilla jarruanturoilla varustettuja nykyisiä tavaravaunuja voidaan käyttää niiden käyttöalueella ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden rataverkoissa, hiljaisemmat reitit mukaan luettuina.

Tuotteen valmistaja/nimi

Anturan nimi/tyyppi

Jäsenvaltio

Cobra/Wabco

V133

Italia

Cofren

S153

Ruotsi

Cofren

128

Ruotsi

Cofren

229

Italia

ICER

904

Espanja, Portugali

ICER

905

Espanja, Portugali

Jurid

838

Espanja, Portugali

Lisäys F

Jarruanturoiden akustisten ominaisuuksien arviointi

Tämän menettelyn tarkoituksena on osoittaa komposiittimateriaalista valmistetun jarruanturan akustiset ominaisuudet yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

Menettely koostuu seuraavista vaiheista:

1.   Mitataan arvioitavaa jarruanturaa edustavan pyörän akustinen karheus.

Pyörien akustisen karheuden kehitys penkkitestissä

Testissä on käytettävä uusia jarruantureita. Testissä saa käyttää ainoastaan uusia tai uudelleenprofiloituja pyöriä. Pyörissä ei saa olla vaurioita (kuten halkeamia tai lovia).

Vähintään yhdelle pyörälle, jonka nimellishalkaisija on 920 mm, suoritetaan jokin seuraavista jarrutuskyvyn testausohjelmista:

A2_a LL-anturoille ja A1_a K-anturoille lisäyksen B luettelokohdassa [4] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

D.1 LL-anturoille ja C.1 K-anturoille lisäyksen B luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti;

J.2 muille anturoille lisäyksen B luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Valittu ohjelma on suoritettava loppuun, ja pyörien karheusindeksi määritellään mittaussarjojen valmistuttua niiden tulosten perusteella.

Valitun ohjelman suorittaminen toiseen kertaan on valinnaista. Jos tämä vaihtoehto valitaan, pyörän karheusindeksin määrittämiseen on käytettävä testausohjelman toisella suorituskerralla saatuja mittaussarjojen tuloksia. Molempien suorituskertojen tulokset on dokumentoitava.

Testausohjelma suoritetaan toisen kerran samalla pyörällä, mutta jarruantura voidaan vaihtaa toiseen samantyyppiseen anturaan. Tätä vaihtoehtoa käytettäessä uuden jarruanturan on oltava täysin sisäänajettu toisen suorituskerran alkaessa.

Pyörien akustisen karheuden mittausmenettely

Mittaus tehdään lisäyksen B luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. Pyörän kulkupinnan akustisen karheuden edustavuuden varmistamiseksi katsotaan riittäväksi, että käytetään kahdeksaa 5 mm:n etäisyydellä toisistaan olevaa mittausjohdinta lisäyksen B luettelokohdassa [6] tarkoitetussa eritelmässä esitetyn sijoittelun sijaan.

Mittaus on tehtävä pyörän akustisen karheuden kehittyessä edellisessä jaksossa määritellyssä penkkitestissä yhden seuraavista taulukoista mukaisesti:

Jos valittu ohjelma on A2_a lisäyksen B luettelokohdassa [4] tarkoitetun eritelmän mukaisesti:

Akustisen karheuden mittaussarja / Merkintä

Ohjelman vaihe

Jarrutuksen järjestysnro

1. suorituskerta

2. suorituskerta

A

 

Alku

Alkutilanne

B

I

Sisäänajon jälkeen

6. jarrutuksen jälkeen

C

J

Kun antura on valmisteltu tyhjänä suoritettavaa jarrutusta varten

26. jarrutuksen jälkeen

D

K

Kuivat olosuhteet, tyhjänä

51. jarrutuksen jälkeen

E

L

Märät olosuhteet, tyhjänä

87. jarrutuksen jälkeen

F

M

Kuormitettuna

128. jarrutuksen jälkeen

G

N

Pitkäaikaisjarrutus (jyrkän alamäen simulointi)

130. jarrutuksen jälkeen

H

O

Ohjelman loppu

164. jarrutuksen jälkeen

Jos valittu ohjelma on A1_a lisäyksen B luettelokohdassa [4] tarkoitetun eritelmän mukaisesti:

Akustisen karheuden mittaussarja / Merkintä

Ohjelman vaihe

Jarrutuksen järjestysnro

1. suorituskerta

2. suorituskerta

A

 

Alku

Alkutilanne

B

I

Sisäänajon jälkeen

6. jarrutuksen jälkeen

C

J

Kun antura on valmisteltu tyhjänä suoritettavaa jarrutusta varten

26. jarrutuksen jälkeen

D

K

Kuivat olosuhteet, tyhjänä

51. jarrutuksen jälkeen

E

L

Märät olosuhteet, tyhjänä

87. jarrutuksen jälkeen

F

M

Kuormitettuna

128. jarrutuksen jälkeen

G

N

Pitkäaikaisjarrutus (jyrkän alamäen simulointi)

130. jarrutuksen jälkeen

H

O

Ohjelman loppu

164. jarrutuksen jälkeen

Jos valittu ohjelma on D.1 lisäyksen B luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti:

Akustisen karheuden mittaussarja / Merkintä

Ohjelman vaihe

Jarrutuksen järjestysnro

1. suorituskerta

2. suorituskerta

A

 

Alku

Alkutilanne

B

I

Sisäänajon jälkeen

6. jarrutuksen jälkeen

C

J

Kun antura on valmisteltu tyhjänä suoritettavaa jarrutusta varten

26. jarrutuksen jälkeen

D

K

Kuivat olosuhteet, tyhjänä

51. jarrutuksen jälkeen

E

L

Märät olosuhteet, tyhjänä

87. jarrutuksen jälkeen

F

M

Kuormitettuna

128. jarrutuksen jälkeen

G

N

Pitkäaikaisjarrutus (jyrkän alamäen simulointi)

130. jarrutuksen jälkeen

H

O

Ohjelman loppu

149. jarrutuksen jälkeen

Jos valittu ohjelma on C.1 lisäyksen B luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti:

Akustisen karheuden mittaussarja / Merkintä

Ohjelman vaihe

Jarrutuksen järjestysnro

1. suorituskerta

2. suorituskerta

A

 

Alku

Alkutilanne

B

I

Sisäänajon jälkeen

6. jarrutuksen jälkeen

C

J

Kun antura on valmisteltu tyhjänä suoritettavaa jarrutusta varten

26. jarrutuksen jälkeen

D

K

Kuivat olosuhteet, tyhjänä

51. jarrutuksen jälkeen

E

L

Märät olosuhteet, tyhjänä

87. jarrutuksen jälkeen

F

M

Kuormitettuna

128. jarrutuksen jälkeen

G

N

Pitkäaikaisjarrutus (jyrkän alamäen simulointi)

130. jarrutuksen jälkeen

H

O

Ohjelman loppu

149. jarrutuksen jälkeen

Jos valittu ohjelma on J.2 lisäyksen B luettelokohdassa [5] tarkoitetun eritelmän mukaisesti:

Akustisen karheuden mittaussarja / Merkintä

Ohjelman vaihe

Jarrutuksen järjestysnro

1. suorituskerta

2. suorituskerta

A

 

Alku

Alkutilanne

B

I

Sisäänajon jälkeen

6. jarrutuksen jälkeen

C

J

Kun antura on valmisteltu tyhjänä suoritettavaa jarrutusta varten

26. jarrutuksen jälkeen

D

K

Kuivat olosuhteet, tyhjänä

51. jarrutuksen jälkeen

E

L

Märät olosuhteet, tyhjänä

87. jarrutuksen jälkeen

F

M

Kuormitettuna

128. jarrutuksen jälkeen

G

N

Pitkäaikaisjarrutus (jyrkän alamäen simulointi)

130. jarrutuksen jälkeen

H

O

Ohjelman loppu

149. jarrutuksen jälkeen

Näytteenotto: Mitataan yhden pyörän akustinen karheus.

Keskiarvon määritys: Käytetään akustisen karheuden neliöllistä keskiarvoa.

Tulos edustaa oktaavin kolmasosan kaistalla mitattua pyörän karheuden spektriä aallonpituusalueella L r

2.   Johdetaan skalaarinen indikaattori vaiheessa 1 mitatusta pyörän karheudesta L r ,

Formula

Formula

jossa A(i) ja B(i) taulukoidaan seuraavasti (8):

i

Aallonpituus λ

[m]

A

dB re 1 mikrometri

B

dB re 1/(10–6 m)

L r

dB re 1 mikrometri

1

0,00315

–17,9

–16,6

 

2

0,004

–16,2

–13,9

 

3

0,005

–15,5

–10,0

 

4

0,0063

–14,4

–6,9

 

5

0,008

–13,3

–6,2

 

6

0,01

–13,1

–5,4

 

7

0,0125

–12,8

–3,3

Saatu

8

0,016

–12,4

–2,2

pyörän karheuden

9

0,02

–10,9

–4,2

mittauksista

10

0,025

–11,1

–8,5

 

11

0,0315

–10,5

–11,2

 

12

0,04

–9,8

–14,3

 

13

0,05

–4,8

–15,6

 

14

0,063

–5,9

–17,3

 

15

0,08

–5,6

–23,7

 

16

0,1

–0,5

–29,0

 

17

0,125

2,4

–30,7

 

18

0,16

4,8

–31,7

 

19

0,2

2,4

–30,7

 

3.   Hyväksymis- ja hylkäämisperuste

Vaiheessa 2 mitatun indikaattorin on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin 1.

Yhteentoimivuuden osatekijän todistukseen on kirjattava vaiheessa 2 mitattu indikaattori sekä edustava oktaavin kolmasosan kaistalla mitattu pyörän karheuden spektri aallonpituusalueella Lr.

Lisäys G

Hiljaisemmat jarruanturat

Jäljempänä luetellut jarruanturat on vapautettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta 28 päivään syyskuuta 2033 asti. Kyseiseen päivämäärään asti valmistaja tai sen edustaja voi ilmoittaa komissiolle tarpeesta tarkistaa lisäyksessä F olevassa 3 kohdassa esitettyä hyväksymis- ja hylkäämisperustetta tai kyseisessä lisäyksessä esitettyä menetelmää.

Valmistaja

Tyypin kuvaus ja lyhennetty nimitys (jos eri)

Becorit

K40

CoFren

C333

CoFren

C810

Knorr-Bremse

Cosid 704

Knorr-Bremse

PROBLOCK J816M

Frenoplast

FR513

Federal Mogul

Jurid 816 M

lyhennetty muoto: J816M

Federal Mogul

Jurid 822 M

Knorr-Bremse

PROBLOCK J822

Cofren

C952-1

Federal Mogul

J847

Knorr-Bremse

PROBLOCK J847

Icer Rail / Becorit

IB 116*

Alstom/Flertex

W30-1

Lisäys H

Vaatimusten muutokset ja siirtymäjärjestelyt

Muiden kuin taulukossa H.1 ja taulukossa H.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n (eli tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/774 (9)) noudattaminen merkitsee tämän 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan YTE:n noudattamista.

Muutokset, joihin sovelletaan seitsemän vuotta kestävää yleistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa H.1 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia 28 päivästä syyskuuta 2030 alkaen.

Taulukossa H.1 luetellut YTE:n vaatimukset eivät vaikuta tuotantovaiheessa oleviin hankkeisiin eivätkä käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon.

Taulukko H.1

Seitsemän vuotta kestävä siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

Ei sovelleta

Muutokset, joihin sovelletaan erityistä siirtymäjärjestelyä:

Taulukossa H.2 lueteltujen YTE:n kohtien osalta edellisen YTE:n noudattaminen ei merkitse tämän YTE:n 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen sovellettavan version noudattamista.

Sellaisten hankkeiden, jotka ovat 28 päivänä syyskuuta 2023 jo suunnitteluvaiheessa, tuotantovaiheessa olevien hankkeiden sekä käytössä olevan liikkuvan kaluston on oltava tämän YTE:n vaatimusten mukaisia taulukossa H.2 vahvistettujen niitä koskevien siirtymäjärjestelyjen mukaisesti 28 päivästä syyskuuta 2023 alkaen.

Taulukko H.2

Erityinen siirtymäjärjestely

YTE:n kohta

YTE:n kohta edellisessä versiossa

Selitys YTE:n muutoksesta

Siirtymäjärjestely

Suunnitteluvaihe ei alkanut

Suunnitteluvaihe alkanut

Tuotantovaihe

Käytössä oleva liikkuva kalusto

Ei sovelleta


(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 5).

(2)  APL: Akselien lukumäärä jaettuna puskimesta puskimeen mitatulla pituudella (m–1).

(3)  Komission päätös 2002/735/EY, tehty 30 päivänä toukokuuta 2002, direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EYVL L 245, 12.9.2002, s. 402).

(4)  Vain sovellettaessa 6.2.3 kohdan mukaista yksinkertaistettua arviointia.

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU kumoamisesta (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 312).

(6)  Komission päätös 2004/446/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, direktiivissä 2001/16/EY tarkoitettujen melua, tavaraliikenteen vaunuja ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien määrittelemisestä (EUVL L 155, 30.4.2004, s. 1).

(7)  Komission päätös 2006/861/EY, tehty 28 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 344, 8.12.2006, s. 1).

(8)  Kertoimet A(i) ja B(i) määritetään ohiajomelun voimassa olevien raja-arvojen ja vertailuraiteen olosuhteiden mukaan.

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/774, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 1304/2014 muuttamisesta siltä osin kuin osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevaa yhteentoimivuuden teknistä eritelmää sovelletaan nykyisiin tavaravaunuihin (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 89).


LIITE VII

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/777 liite seuraavasti:

1)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   YHTEISET OMINAISUUDET

Tässä liitteessä vahvistettuja ominaisuuksia sovelletaan koko unionin rautatiejärjestelmässä yhteistä sanastoa koskevana eritelmänä, jonka avulla

1)

rataverkon haltijat voivat julkaista rautatieverkkoaan koskevat tiedot;

2)

rautatieyritykset ja muut infrastruktuuritietojen käyttäjät voivat käyttää näitä tietoja.”

2)

Lisätään 3.1 kohtaan uusi 6 alakohta seuraavasti:

”6)

’yhteisten ominaisuuksien osajoukolla’ rataosuuksille ja/tai toiminnallisille pisteille yhteisten kohteiden osajoukkoa.”

3)

Korvataan 3.2.1 kohta seuraavasti:

”3.2.1

Infrastruktuurirekisteriä varten kunkin rataverkon haltijan on kuvattava rataverkkonsa vähintään rataosuuksien ja toiminnallisten pisteiden mukaan sekä valinnaisesti käyttäen yhteisten ominaisuuksien osajoukkoja.”

4)

Korvataan 3.3.3 kohta seuraavasti:

”3.3.3

Parametrin arvo on annettava, kun vastaava tieto annetaan kuvattavasta verkosta taulukossa 1 annetuissa määräajoissa.

Taulukossa 1 lueteltujen parametrien tietojen esitystavan on oltava 7 a artiklassa sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [A] tarkoitetun ERA:n sanaston mukainen.

Kaikki parametrien kannalta olennaiset tiedot ovat taulukossa 1. Kun taulukossa 1 viitataan rataverkon haltijan asiakirjaan, rataverkon haltijan on 5 artiklan mukaisesti toimitettava asiakirja virastolle sähköisessä muodossa. Parametreissä 1.1.1.1.2.4.4, 1.1.1.1.6.4, 1.1.1.1.6.5, 1.1.1.3.7.1.3 ja 1.1.1.3.11.3 tarkoitetut asiakirjat on toimitettava kahdella EU-kielellä.”

5)

Korvataan taulukko 1 seuraavasti:

Taulukko 1

Tietojen kirjaaminen infrastruktuurirekisteriin (RINF)

Kohdan numero

Nimike

Määritelmä

Parametrin esittämisen määräaika

1

JÄSENVALTIO

1.1

RATAOSUUS

1.1.0.0.0

Yleiset tiedot

1.1.0.0.0.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.0.2

Kansallinen rataosan tunniste

Rataosan yksilöllinen tunniste tai rataosan yksilöllinen numero jäsenvaltiossa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.0.3

Toiminnallinen piste rataosuuden alkupäässä

Rataosuuden alkupään toiminnallisen pisteen yksilöllinen tunniste (kilometrit lisääntyvät rataosuuden alkupään toiminnallisesta pisteestä rataosuuden loppupään toiminnalliseen pisteeseen)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.0.4

Toiminnallinen piste rataosuuden loppupäässä

Rataosuuden loppupään toiminnallisen pisteen yksilöllinen tunniste (kilometrit lisääntyvät rataosuuden alkupään toiminnallisesta pisteestä rataosuuden loppupään toiminnalliseen pisteeseen)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.0.5

Rataosuuden pituus

Rataosuuden alku- ja loppupään toiminnallisten pisteiden välinen pituus

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.0.6

Rataosuuden luonne

Rataosuuden tyyppi – ilmaisee esitettyjen tietojen koon, joka riippuu siitä, yhdistääkö rataosuus suuren solmukohdan jakamisen perusteella syntyneet useat toiminnalliset pisteet vai ei

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.0.0.1

Reittikirjakohtaiset parametrit (erityiset tekniset ominaisuudet)

1.1.0.0.1.1

Työtapaturmariskit: paikat, joissa kuljettajan on vaarallista poistua junasta

Well-known text -monikulmio (polygon)

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.0.0.1.2

Liikennöintikieli

Rataverkon haltijan päivittäisessä toiminnassa käytettävä kieli tai kielet, jotka on ilmoitettu tämän verkkoselostuksessa ja joita käytetään toimintaan tai turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.0.0.1.3

Liikennöintitapa

Kaksiraiteisen radan tyyppi

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1

KULKURAIDE

1.1.1.0.0

Yleiset tiedot

1.1.1.0.0.1

Raiteen tunniste

Raiteen yksilöllinen tunniste tai raiteen yksilöllinen numero rataosuudella

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.0.0.2

Normaali kulkusuunta

Normaali kulkusuunta on

sama kuin rataosuuden alku- ja loppupään mukaan määritetty suunta: (N)

rataosuuden alku- ja loppupään mukaan määritettyyn suuntaan nähden vastakkainen suunta: (O)

molemmat suunnat: (B)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.0.0.3

Radanvarressa olevat etäisyystiedot (niiden väli, ulkonäkö ja sijainti)

[NNNN] väli metreinä

Ulkoasu – valintaluettelo

[V/O] – se radan puoli, jolle radanvarressa olevat tiedot on sijoitettu (vasen tai oikea)

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.0.1

Topologiatiedot

1.1.1.0.1.1

Tarkka maantieteellinen kuvaus

Well-known text -viiva (linestring), joka kuvaa raiteen maantieteellistä muotoa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.0.1.2

Raiteiden yhteydet toiminnallisiin pisteisiin

Ensimmäinen merkkijono yksilöi tähän raiteeseen liittyvässä alkupään toiminnallisessa pisteessä olevan raiteen

Toinen merkkijono yksilöi tähän raiteeseen liittyvässä loppupään toiminnallisessa pisteessä olevan raiteen

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1

Infrastruktuuriosajärjestelmä

1.1.1.1.1

Raiteen tarkastusilmoitukset

1.1.1.1.1.1

Raiteen EY-tarkastusvakuutus, joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (YTE:t) johtuvien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti (1)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.1.2

Raiteen EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään komission suosituksessa 2014/881/EU (2)), joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavista YTE:istä johtuvien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2

Suorituskykyparametri

1.1.1.1.2.1

Raiteen Euroopan laajuisen verkon (TEN) mukainen luokitus

Euroopan laajuisen verkon osa, johon rataosa kuuluu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.1.2

Euroopan laajuisen verkon paikkatietojärjestelmän tunniste (GIS ID)

TEN-T-tietokannan sen osan GIS ID, johon raide kuuluu

1.1.2021

1.1.1.1.2.2

Rataluokka

Radan luokittelu infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.3

Tavaraliikennekäytävän osa

Tieto siitä, onko rata määritetty tavaraliikennekäytäväksi

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.4

Kuormituskapasiteetti

Rataluokan ja raiteen heikoimman kohdan nopeuden yhdistelmä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.4.1

Kuormituskapasiteetin kansallinen luokittelu

Kuormituskapasiteetin kansallinen luokittelu

16.1.2020

1.1.1.1.2.4.2

Rakenteiden ja suurten nopeuksien kuormitusmallin (HSLM) vastaavuus

Rataosuuksille, joilla suurin sallittu nopeus on vähintään 200 km/h

Menettelyä koskevia tietoja on käytettävä dynaamisen yhteensopivuuden tarkistamiseksi

16.1.2020

1.1.1.1.2.4.3

Erityistarkastuksia vaativien rakenteiden sijainti rautatiellä

Erityistarkastuksia vaativien rakenteiden paikannus

16.1.2020

1.1.1.1.2.4.4

Reitin staattisen ja dynaamisen yhteensopivuuden tarkistusmenettelyjä koskeva asiakirja

Rataverkon haltijalta kahdella EU-kielellä saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty

staattista ja dynaamista yhteensopivuutta koskevien tarkistusten tarkat menettelyt;

tai

erityisrakenteita koskevien tarkastusten suorittamiseksi tarvittavat tiedot

16.1.2020

1.1.1.1.2.5

Suurin sallittu nopeus

Infrastruktuuri-, energia- sekä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ominaisuuksista riippuva suurin nimellinen käyttönopeus rataosalla ilmaistuna kilometreinä tunnissa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.6

Lämpötilan vaihteluväli

Lämpötilan vaihteluväli eurooppalaisen standardin mukaisesti, rajoittamaton pääsy rataosalle

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.7

Enimmäiskorkeus

Rataosuuden korkeimman kohdan korkeus meren pinnasta verrattuna NAP:hen (Normaal Amsterdams Peil)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.2.8

Ankarien sääolojen esiintyminen

Rataosan sääolot ovat eurooppalaisen standardin mukaisesti ankarat

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.3

Rataosan malli

1.1.1.1.3.1.1

Ulottumat

Ulottumat, sellaisena kuin ne määritellään eurooppalaisessa standardissa, tai muut paikalliset ulottumat, mukaan lukien alempi tai ylempi osa

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 7.3.2.2 kohdan mukaisesti Ison-Britannian rataverkon rataosuuksilla ei välttämättä ole ulottuman vertailuprofiilia.

16.1.2020

1.1.1.1.3.1.2

Erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien sijainti rautatiellä

Niiden erityisten kohtien sijainti, jotka edellyttävät erityistarkastuksia kohdassa 1.1.1.1.3.1.1 tarkoitettujen ulottumista poikkeamisten vuoksi

16.1.2020

1.1.1.1.3.1.3

Asiakirja, jossa on erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien poikkileikkaus

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.1.1.1.3.1.1 tarkoitettujen ulottumista poikkeamisten vuoksi erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien poikkileikkaus; poikkileikkauksen sisältävään asiakirjaan voidaan tarvittaessa liittää erityisen kohdan tarkastusta koskevia ohjeita

16.1.2020

1.1.1.1.3.4

Vakiomuotoinen yhdistetyn kuljetuksen profiilinumero vaihtokoreille

Yhdistetyn kuljetuksen tunnus vaihtokoreille (kaikkien rahti- ja sekaliikenteeseen tarkoitettujen rataosien osalta) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Viimeistään 16.3.2019 TEN-verkkoon kuuluvien rataosien osalta (1.1.1.1.2.1)

TEN-verkon ulkopuolisten rataosien (1.1.1.1.2.1) osalta, jos tietoja ei ole vielä toimitettu, perustellusta pyynnöstä:

– jos tiedot ovat saatavilla, tunnus julkaistaan kuukauden kuluttua pyynnöstä

– jos tietoja ei ole saatavilla ja tarvitaan kenttämittauksia, tunnus julkaistaan vuoden kuluttua pyynnöstä

1.1.1.1.3.5

Vakiomuotoinen yhdistetyn kuljetuksen profiilinumero puoliperävaunuille

Yhdistetyn kuljetuksen tunnus puoliperävaunuille (kaikkien rahti- ja sekaliikenteeseen tarkoitettujen rataosien osalta) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Viimeistään 16.3.2019 TEN-verkkoon kuuluvien rataosien osalta (1.1.1.1.2.1)

TEN-verkon ulkopuolisten rataosien (1.1.1.1.2.1) osalta, jos tietoja ei ole vielä toimitettu, perustellusta pyynnöstä:

jos tiedot ovat saatavilla, tunnus julkaistaan kuukauden kuluttua pyynnöstä

jos tietoja ei ole saatavilla ja tarvitaan kenttämittauksia, tunnus julkaistaan vuoden kuluttua pyynnöstä

1.1.1.1.3.5.1

Tarkemmat tiedot

Rataverkon haltijalta saatavat rataosan mallia koskevat merkitykselliset tiedot

1.1.2021

1.1.1.1.3.6

Kaltevuusprofiili

Kaltevuusarvojen sarja ja paikat, joissa kaltevuus muuttuu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.3.7

Pienin vaakasuora kaarresäde

Raiteen vaakasuoran kaarteen pienin säde metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.3.8

Vakiomuotoinen yhdistetyn kuljetuksen profiilinumero konteille

Yhdistetyn kuljetuksen tunnus konteille (kaikkien rahti- ja sekaliikenteeseen tarkoitettujen rataosien osalta) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden hyväksymisestä TEN-verkkoon kuuluvien rataosien osalta (1.1.1.1.2.1)

TEN-verkon ulkopuolisten rataosien (1.1.1.1.2.1) osalta, jos tietoja ei ole vielä toimitettu, perustellusta pyynnöstä:

jos tiedot ovat saatavilla, tunnus julkaistaan kuukauden kuluttua pyynnöstä

jos tietoja ei ole saatavilla ja tarvitaan kenttämittauksia, tunnus julkaistaan vuoden kuluttua pyynnöstä

1.1.1.1.3.9

Vakiomuotoinen yhdistetyn kuljetuksen profiilinumero rullayksiköille

Yhdistetyn kuljetuksen tunnus rullayksiköille (kaikkien rahti- ja sekaliikenteeseen tarkoitettujen rataosien osalta) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden hyväksymisestä TEN-verkkoon kuuluvien rataosien osalta (1.1.1.1.2.1)

TEN-verkon ulkopuolisten rataosien (1.1.1.1.2.1) osalta, jos tietoja ei ole vielä toimitettu, perustellusta pyynnöstä:

jos tiedot ovat saatavilla, tunnus julkaistaan kuukauden kuluttua pyynnöstä

jos tietoja ei ole saatavilla ja tarvitaan kenttämittauksia, tunnus julkaistaan vuoden kuluttua pyynnöstä

1.1.1.1.4

Raiteen parametrit

1.1.1.1.4.1

Nimellinen raideleveys

Millimetreinä ilmoitettu arvo, joka ilmaisee raideleveyden

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.4.2

Kallistuksenvajaus

Suurin kallistuksenvajaus ilmoitetaan millimetreinä ja lasketaan vähentämällä rataosalla käytetystä kallistuksesta suurempi tasapainotilan kallistus kuin mille rataosa on suunniteltu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.4.3

Kiskon kallistus

Kulma, joka määrittelee radalle asennetun kiskon hamaran kallistuksen suhteessa kulkupintaan

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.4.4

Sepeli

Määrittää, onko raiderakenteen pölkyissä sepeliä vai ei

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.5

Vaihteet ja risteykset

1.1.1.1.5.1

Vaihteiden ja risteysten käytönaikaisten arvojen YTE:n mukaisuus

Vaihteet ja risteykset pidetään YTE:ssä määritetyissä käytönaikaisissa rajoissa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.5.2

Pyörän vähimmäishalkaisija kiinteissä kaksikärkisissä risteyksissä

Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus perustuu pyörän käytönaikaiseen vähimmäishalkaisijaan millimetreinä ilmaistuna

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.6

Radan kestävyys siihen kohdistuvia kuormia vastaan

1.1.1.1.6.1

Junan suurin hidastuvuus

Radan kestävyysraja pitkittäisiä voimia vastaan ilmoitetaan junan suurimpana sallittuna hidastuvuutena ja ilmaistaan metreinä sekunnin neliötä kohden

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.6.2

Pyörrevirtajarrujen käyttö

Tieto pyörrevirtajarrujen käytön rajoituksista

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.6.3

Magneettisten kiskojarrujen käyttö

Tieto magneettisten kiskojarrujen käytön rajoituksista

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.6.4

Pyörrevirtajarrujen käytön ehtoja koskeva asiakirja

Rataverkon haltijalta kahdella EU-kielellä saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.1.1.1.6.2 yksilöityjen pyörrevirtajarrujen käytön ehdot

16.1.2020

1.1.1.1.6.5

Magneettisten kiskojarrujen käytön ehtoja koskeva asiakirja

Rataverkon haltijalta kahdella EU-kielellä saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.1.1.1.6.3 yksilöidyt magneettisten kiskojarrujen käytön ehdot

16.1.2020

1.1.1.1.7

Terveys, turvallisuus ja ympäristö

1.1.1.1.7.1

Laipan voitelun käyttö

Tieto siitä, onko kalustoyksikössä olevan laipan voitelulaitteen käyttö kielletty

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.7.2

Tasoristeykset

Tieto siitä, onko rataosuudella tasoristeyksiä (mukaan lukien tasoylikäytävät jalankulkijoille)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.7.3

Kiihdytys sallittu lähellä tasoristeystä

Lähellä tasoristeystä pysähtyvän tai vauhtia lisäävän junan kiihdytykselle asetettu raja ilmaistuna määrätyllä viitekiihtyvyyskäyrällä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.7.4

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisin (HABD)

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen (HABD) olemassaolo

16.1.2020

1.1.1.1.7.5

YTE:n mukainen radanvarren kuumakäynti-ilmaisin

Ranskan, Italian ja Ruotsin rataverkot

YTE:n mukainen radanvarren kuumakäynti-ilmaisin

16.1.2020

1.1.1.1.7.6

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen tunniste

Ranskan, Italian ja Ruotsin rataverkot

Sovelletaan, jos radanvarren kuumakäynti-ilmaisin ei ole YTE:n mukainen, radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen tunniste

16.1.2020

1.1.1.1.7.7

Radanvarren HABD:n sukupolvi

Ranskan, Italian ja Ruotsin rataverkot

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen sukupolvi

16.1.2020

1.1.1.1.7.8

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen sijainti rautatiellä

Ranskan, Italian ja Ruotsin rataverkot

Sovelletaan, jos radanvarren kuumakäynti-ilmaisin ei ole YTE:n mukainen, radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen paikannus

16.1.2020

1.1.1.1.7.9

Radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen mittaussuunta

Ranskan, Italian ja Ruotsin rataverkot

Sovelletaan, jos radanvarren kuumakäynti-ilmaisin ei ole YTE:n mukainen, radanvarren kuumakäynti-ilmaisimen mittaussuunta.

Jos mittaussuunta on

sama kuin rataosuuden alku- ja loppupään mukaan määritetty suunta: (N)

rataosuuden alku- ja loppupään mukaan määritettyyn suuntaan nähden vastakkainen suunta: (O)

molemmat suunnat: (B)

16.1.2020

1.1.1.1.7.10

Kiinteät punaiset valot vaaditaan

Osuudet, joilla vaaditaan kaksi kiinteää punaista valoa käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n mukaisesti

1.1.2021

1.1.1.1.7.11

Kuuluu hiljaisempaan reittiin

Kuuluu ”hiljaisempaan reittiin” melua koskevan YTE:n 5 b artiklan mukaisesti

1.1.2021

1.1.1.1.7.12

Heijastavien levyjen käyttöä koskeva lupa

Rataosuudet, joilla on sallittua käyttää heijastavia levyjä rautateiden tavaraliikennekäytävillä, siten että nykyiset pullonkaulat asetetaan etusijalle. Belgiaa, Ranskaa, Italiaa, Portugalia ja Espanjaa koskeva erityistapaus 1.1.2026 asti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1.7.12.1

Heijastavien levyjen käytön edellytykset

Yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista edellytyksistä, jotka koskevat heijastavien levyjen käyttöä tavaraliikennekäytävillä. Erityistapaus, joka koskee Portugalia ja Espanjaa 1.1.2025 asti sekä Belgiaa ja Ranskaa 1.1.2026 asti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1.8

Tunneli

1.1.1.1.8.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.2

Tunnelin tunniste

Tunnelin yksilöllinen tunniste tai yksilöllinen numero jäsenvaltiossa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.3

Tunnelin alkupää

Maantieteelliset koordinaatit desimaaliasteina sekä rataosan kilometrimäärä tunnelin alussa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.4

Tunnelin loppupää

Maantieteelliset koordinaatit desimaaliasteina sekä rataosan kilometrimäärä tunnelin lopussa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.5

EY-tarkastusvakuutus, joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.6

EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.7

Tunnelin pituus

Tunnelin pituus metreinä suulta suulle

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.8

Poikkileikkauksen pinta-ala

Tunnelin poikkileikkauksen pienin pinta-ala neliömetreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.8.1

Täyttääkö tunneli infrastruktuuria koskevan YTE:n vaatimukset

Täyttääkö tunneli infrastruktuuria koskevan YTE:n vaatimukset suurimmalla sallitulla nopeudella

1.1.2021

1.1.1.1.8.8.2

Rataverkon haltijalta saatava asiakirja, jossa on tunnelin tarkka kuvaus

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty tunnelin aukean tilan ulottuman ja geometrian tarkka kuvaus

1.1.2021

1.1.1.1.8.9

Hätäsuunnitelma

Tieto siitä, onko hätäsuunnitelma olemassa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.10

Vaadittava liikkuvan kaluston paloturvallisuusluokka

Matkustajajunan paloturvallisuusluokka vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.1.4 kohdan mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.11

Vaadittava liikkuvan kaluston kansallinen paloturvallisuusluokka

Määritys sille, kuinka matkustajajuna, jossa on syttynyt tulipalo, jatkaa kulkuaan tietyn ajan

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.1.8.12

Kävelyteiden olemassaolo

Tieto mahdollisista kävelyteistä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1.8.12.1

Kävelyteiden sijainti

Arvo annetaan kävelytien alkupään kilometripisteenä ja kävelytien pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1.8.13

Evakuointi- ja pelastuspisteiden olemassaolo

Tieto mahdollisista evakuointi- ja pelastuspisteistä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.1.8.13.1

Evakuointi- ja pelastuspisteiden sijainti

Arvo annetaan turvallisen poistumispaikan alkupään kilometripisteenä ja turvallisen poistumispaikan pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.2

Energiaosajärjestelmä

1.1.1.2.1

Raiteen tarkastusilmoitukset

1.1.1.2.1.1

Raiteen EY-tarkastusvakuutus, joka koskee energiaosajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.1.2

Raiteen EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee energiaosajärjestelmään sovellettavista YTE:istä johtuvien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2

Ajojohdinjärjestelmä

1.1.1.2.2.1.1

Ajojohdinjärjestelmän tyyppi

Tieto ajojohdinjärjestelmän tyypistä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2.1.2

Energiansyöttöjärjestelmä (jännite ja taajuus)

Tieto raiteen syöttöjärjestelmästä (nimellisjännite ja -taajuus)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2.1.3

Umax2 Ranskan rataverkon osalta

Suurin ei-jatkuva jännite (Umax2) Ranskan osalta rataosilla, jotka eivät ole lisäyksen A-2 luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä määritettyjen arvojen mukaisia

16.1.2020

1.1.1.2.2.2

Junan huippuvirta

Tieto junan suurimmasta sallitusta ajovirrasta ampeereina

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2.3

Suurin virta virroitinta kohden junan seistessä

Tieto junan suurimmasta sallitusta virrasta ampeereina junan seistessä

Tasavirtajärjestelmien osalta täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

Vaihtovirtajärjestelmien osalta 30.6.2024

1.1.1.2.2.4

Hyötyjarrutuksen salliminen

Tieto siitä, onko hyötyjarrutus sallittu, ei sallittu vai sallittu tietyissä olosuhteissa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2.4.1

Hyötyjarrutusta koskevat ehdot

Sen asiakirjan nimi ja/tai viitetiedot, jossa täsmennetään hyötyjarrutusta koskevat ehdot

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.2.2.5

Ajolangan enimmäiskorkeus

Tieto ajolangan enimmäiskorkeudesta metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.2.6

Ajolangan vähimmäiskorkeus

Tieto ajolangan vähimmäiskorkeudesta metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.3

Virroitin

1.1.1.2.3.1

Hyväksytty YTE:n mukainen virroittimen kelkka

Tieto YTE:n mukaisista virroittimen kelkoista, joiden käyttö on sallittu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.3.2

Hyväksytyt muut virroittimen kelkat

Tieto virroittimen kelkoista, joiden käyttö on sallittu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.3.3

Ylös nostettujen virroittimien määrää ja niiden välistä etäisyyttä koskevat vaatimukset tietyllä nopeudella

Tieto junaa kohden sallitusta ylös nostettujen virroittimien enimmäismäärästä ja virroittimien kelkkojen vähimmäisetäisyydestä keskilinjasta keskilinjaan metreinä tietyllä nopeudella

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.3.4

Sallittu liukuhiilen materiaali

Tieto siitä, mitä liukuhiilen materiaaleja on sallittua käyttää

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.4

Ajojohtimen erotusjaksot

1.1.1.2.4.1.1

Vaiheiden erotus

Tieto mahdollisesta vaiheiden erotuksesta ja vaadittavat tiedot

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.4.1.2

Tiedot vaiheiden erotuksesta

Tieto vaiheiden erotuksesta vaadittavista tiedoista

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.4.2.1

Järjestelmien erotus

Tieto mahdollisesta järjestelmien erotuksesta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.4.2.2

Järjestelmien erotuksen tiedot

Tieto järjestelmien erotuksesta vaadittavista tiedoista

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.4.3

Etäisyys merkistä vaiheiden erotusjakson loppuun

Koskee reitin yhteensopivuuden tarkistusta Ranskan rataverkossa

Etäisyys siitä merkistä, joka antaa kuljettajalle vaiheiden erotusjakson ohittamisen jälkeen luvan ”nosta virroitin” tai ”sulje katkaisin”, eri vaiheiden erotusjakson loppuun

16.1.2020

1.1.1.2.5

Liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset

1.1.1.2.5.1

Vaatimus virransyötön rajoituksesta kalustoyksikössä

Tieto siitä, vaaditaanko kalustoyksiköissä virransyötön rajoitustoimintoa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.5.2

Sallittu kosketusvoima

Tieto sallitusta kosketusvoimasta newtoneina

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.5.3

Vaatimus automaattisesta alaslaskulaitteesta

Tieto siitä, vaaditaanko kalustoyksikössä automaattista alaslaskulaitetta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.2.5.4

Asiakirja, joka sisältää yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset

Sen asiakirjan nimi ja/tai viitetiedot, jossa täsmennetään yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.2.5.5

Asiakirja, joka sisältää moniajossa olevien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erotusjaksojen kannalta

Sen asiakirjan nimi ja/tai viitetiedot, jossa täsmennetään moniajossa olevien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erotusjaksojen kannalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

1.1.1.3.1

Raiteen tarkastusilmoitukset

1.1.1.3.1.1

Raiteen EY-tarkastusvakuutus, joka koskee ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.1.2

Veturilaitteen edellyttämä ERTMS-järjestelmän virheiden korjaaminen

Luettelo rataverkon haltijan verkkoon vaikuttavista virheistä, joita ei voida hyväksyä ja jotka on ratkaistava veturilaitteessa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.2.10.3 kohdan (Eritelmien ylläpito) mukaisesti

Kahdentoista kuukauden kuluessa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n voimaantulosta ja vähintään 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta.

1.1.1.3.2

YTE:n mukainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS)

1.1.1.3.2.1

Eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) taso

Radanvarren laitteisiin liittyvät ETCS-sovellustasot

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.2

ETCS:n perusversio

Radanvarteen asennettu ETCS:n perusversio

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.3

Rataosalle pääsemiseksi tarvittava ETCS-lisäajotieto

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn lisäajotieto turvallisuussyistä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.4

Lisäajotiedolla varustettu ETCS-radanvarsilaitteisto

Tieto radanvarteen asennetusta laitteistosta, joka kykenee välittämään lisäajotietoa silmukan tai rautatieliikenteessä käytettävän GSM-järjestelmän (GSM-R) kautta tason 1 laitteisiin

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.5

ETCS:n paketti 44:n kansallinen sovellus on otettu käyttöön

Tieto siitä, siirretäänkö kansallisiin sovelluksiin tietoa raiteen ja junan välillä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.6

Käyttörajoitukset tai -ehdot

Tieto siitä, onko olemassa rajoituksia tai ehtoja, jotka johtuvat ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n vaatimusten osittaisesta täyttämisestä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.2.8

Rataosalle pääsyyn vaaditaan veturilaitteesta (ei kuljettajalta) junan eheyttä koskeva vahvistus

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn turvallisuussyistä veturilaitteen antama vahvistus.

16.1.2020

1.1.1.3.2.9

ETCS-yhteensopivuus

Teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät ETCS-vaatimukset

16.1.2020

1.1.1.3.2.10

ETCS M_version

ETCS M_version lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

1.1.2021

1.1.1.3.2.11

Rataosalle pääsyyn tarvittava veturilaitteen antama turvallinen tieto junakokoonpanon pituudesta ja turvallisuustaso (SIL)

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn turvallisuussyistä veturilaitteesta turvallinen tieto junakokoonpanon pituudesta, ja vaadittu turvallisuustaso

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.12

Onko ETCS-ratalaitteet suunniteltu toimittamaan tietoa radan olosuhteista

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Jos ratalaitteet eivät toimita tietoa radan olosuhteista, kuljettajalle on tiedotettava niistä vaihtoehtoisilla tavoilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.12.1

Radan olosuhteet, joista tietoa voidaan toimittaa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.13

Käyttävätkö ETCS-ratalaitteet tasoristeystä (LX) koskevaa menettelyä tai vastaavaa ratkaisua

Jos ratalaitteissa ei ole otettu käyttöön mitään ratkaisua, joka kattaisi vialliset tasoristeykset (jotka on tavallisesti suojattu teknisellä järjestelmällä), kuljettajien on noudatettava muista lähteistä saamiaan ohjeita

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.14

Perustason kiinteää nopeusprofiilia varten käytetty kallistuksen vajaus

Olennaiset tiedot sellaisten junien kuljettajille, joiden sietämä kallistuksen vajaus on heikompi (pienempi) kuin niiden junien, joille ETCS-ratalaite antaa kiinteät nopeusprofiilit, yhdessä 1.1.1.3.2.14.1 kohdan kanssa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.14.1

Muut kallistuksenvajaukseen perustuvat junaluokat, joille ETCS-ratalaite on konfiguroitu antamaan kiinteä nopeusprofiili

Olennaiset tiedot sellaisten junien kuljettajille, joiden sietämä kallistuksenvajaus on heikompi (pienempi) kuin niiden junien, joille ETCS-ratalaite antaa kiinteät nopeusprofiilit, yhdessä 1.1.1.3.2.14 kohdan kanssa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.15

Syyt, joiden vuoksi ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskus voi hylätä junan

Luettelo tapauksista, joihin sovelletaan rataverkon haltijan tekemiä järjestelmän suunnitteluun liittyviä valintoja lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16

ETCS:n kansalliset arvot

1.1.1.3.2.16.1

D_NVROLL

Metreinä ilmaistava parametri, jonka avulla ETCS-veturilaite valvoo etäisyyttä, jonka juna voi liikkua rullauksen eston ja taaksepäin liikkumisen eston ollessa käytössä

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.2

Q_NVEMRRLS -

Parametri määrittää, voidaanko muista syistä kuin ohiajon jälkeen tapahtunut hätäjarrutus kumota heti, kun sen edellytykset ovat poistuneet, vai vasta junan pysähdyttyä kokonaan.

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.3

V_NVALLOWOVTRP -

Suurin sallittu nopeus, jossa kuljettaja voi valita ohitustoiminnon (km/h)

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.4

V_NVSUPOVTRP -

Valvottava suurin sallittu ajonopeus ohitustoiminnon ollessa toiminnassa (km/h)

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.5

D_NVOVTRP

Junan suurin sallittu ajomatka metreinä ohiajon jälkeisen hätäjarrutuksen ohitustoiminnon ollessa toiminnassa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.6

T_NVOVTRP -

Junan ohiajon jälkeisen hätäjarrutuksen ohitustoiminnon suurin sallittu käyttöaika sekunteina

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.7

D_NVPOTRP -

Suurin sallittu etäisyys, joka voidaan ajaa paeten ohiajon jälkeisessä tilassa (Post Trip, PT), metreinä

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.8

T_NVCONTACT -

Enimmäisaika (sekunneissa) ilman radiosuojastuskeskukselta saatua turvallisuusviestiä ennen kuin juna reagoi.

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.9

M_NVCONTACT -

Veturilaitteen reaktio, jos T_NVCONTACT ylittyy

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.10

M_NVDERUN -

Kuljettajan ID-tiedon syöttö sallittu ajon aikana; lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.11

Q_NVDRIVER_ADHES -

Parametri määrittää, saako kuljettaja muuttaa kitkakerrointa, jota ETCS-veturilaite käyttää jarrukäyrien laskemiseen

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.12

Q_NVSBTSMPERM

Lupa käyttää käyttöjarrutusta tavoitenopeuden valvonnassa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.16.13

Jarrukäyrälaskennassa käytetyt kansalliset arvot

Joukko parametreja, joilla mukautetaan ETCS-veturilaitteen laskemat jarrukäyrät vastaamaan rataverkon haltijan määrittämiä tarkkuus-, suorituskyky- ja turvamarginaaleja.

Kyseessä on kopio paketin 3 tai paketin 203 sisällöstä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.17

ERTMS/ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskuksen tunniste ja puhelinnumero

Radiosuojastuskeskuksen yksilöllinen tunniste (NID_C+NID_RBC) ja yhteysnumero (NID_RADIO) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.18

Suuri metallimassa

Tieto paikan lähellä sijaitsevasta metallimassasta, joka saattaa aiheuttaa häiriöitä veturilaitteen baliisiantennien toiminnassa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.2.19

Seuraavien viiden vuoden aikana vaadittavat ETCS-järjestelmän version 2.2 tai 3.0 toiminnot

Luettelo seuraavien viiden vuoden aikana vaadittavista ETCS-järjestelmän version 2.2 tai 3.0 toiminnoista ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 6.1.1.2 kohdan ja lisäyksen G mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.3

YTE:n mukainen radio (RMR)

1.1.1.3.3.1

GSM-R-versio

Radanvarteen asennetun GSM-R:n versionumerot, jotka koskevat lisäyksen A-1 luettelokohdassa [E] tarkoitetun eritelmän mukaista toiminnallisten vaatimusten eritelmää sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [F] tarkoitetun eritelmän mukaista järjestelmävaatimusten eritelmää

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.3.2

Ilman toimintahäiriöitä tapahtuviin radiosuojastuskeskusten vaihtoihin tarvittavien aktiivisten GSM-R-mobiililaitteiden (EDOR) tai samanaikaisten viestintäjaksojen määrä kalustoyksikössä ETCS-tasolla 2

Junan sujuvaan liikennöintiin tarvittava samanaikaisten viestintäjaksojen määrä kalustoyksikössä ETCS-tasolla 2. tämä liittyy viestintäjaksojen radiosuojastuskeskuskäsittelyyn; ei turvallisuuden kannalta ratkaiseva eikä yhteentoimivuuden kannalta olennainen asia

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.3.3

Valinnaiset GSM-R-toiminnot

Valinnaisten GSM-R-toimintojen käyttö, joka saattaa parantaa rataosan liikennettä; tarkoitettu vain tiedoksi, eivät verkkoon pääsyn kriteerejä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.3.3.1

Lisätietoa verkon ominaisuuksista

Lisätietoa verkon ominaisuuksista tai vastaava asiakirja, joka on saatavilla rataverkon haltijalta ja viraston tallentama, esimerkiksi häiriötaso, sen perusteella annetut suositukset junassa olevasta lisäsuojauksesta

1.1.2021

1.1.1.3.3.3.2

ETCS-järjestelmän GPRS

Tieto siitä, voiko kulunvalvontajärjestelmässä käyttää GPRS:ää

1.1.2021

1.1.1.3.3.3.3

GPRS:n toteutusalue

Tieto alueesta, jonka kulunvalvontajärjestelmässä voi käyttää GPRS:ää

1.1.2021

1.1.1.3.3.4

Ryhmän 555 GSM-R-käyttö

Tieto siitä, käytetäänkö ryhmää 555

16.1.2020

1.1.1.3.3.5

Verkkovierailusopimuksella katetut GSM-R-verkot

Luettelo verkkovierailusopimuksen kattamista GSM-R-verkoista

16.1.2020

1.1.1.3.3.6

GSM-R-verkkovierailu julkisissa verkoissa

Onko verkkovierailu mahdollista julkisissa verkoissa

Jos vastaus on kyllä, anna julkisen verkon nimi parametrissä 1.1.1.3.3.7

1.1.2021

1.1.1.3.3.7

Tarkemmat tiedot GSM-R-verkkovierailusta julkisissa verkoissa

Jos verkkovierailu julkisissa verkoissa sallitaan, ilmoitetaan, mitä verkkoja, käyttäjiä ja alueita tämä koskee

1.1.2021

1.1.1.3.3.8

Ei GSMR-yhteyttä

Tieto siitä, jos GSMR-yhteyttä ei ole

1.1.2021

1.1.1.3.3. 9

Radiojärjestelmä, äänitoiminnon yhteensopivuus

Äänitoiminnon teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät radiovaatimukset

16.1.2020

1.1.1.3.3.10

Radiojärjestelmä, datatoiminnon yhteensopivuus

Datatoiminnon teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät radiovaatimukset

16.1.2020

1.1.1.3.3.11

GSM-R-verkko on määritetty sallimaan se, että toinen kuljettaja pakottaa toiminnallisen numeron rekisteröinnin poistamisen

Tämä toiminto vaikuttaa toimintasääntöihin, joita kuljettajat ja liikenteenohjaus soveltavat, kun ohjaamoradiot on rekisteröity väärillä numeroilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.3.12

Radioverkon tunniste

Sen GSM-R-verkon yksilöllinen tunniste, johon viestin lähettävän matkaviestimen on rekisteröidyttävä, lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.4

Taajuusalueiden perusteella määritellyt junanilmaisinjärjestelmät

1.1.1.3.4.1

YTE:n vaatimukset täysin täyttävä junanilmaisinjärjestelmä:

Tieto siitä, onko junanilmaisinjärjestelmä asennettu ja täyttääkö se täysin ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n vaatimukset

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.7.1.1

Junanilmaisinjärjestelmän tyyppi

Tieto asennettujen junanilmaisinjärjestelmien tyypeistä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.4.2

Junanilmaisinjärjestelmien taajuusalueet

Junanilmaisinjärjestelmien taajuuksien hallinnan taajuusalueet, jotka on määritelty lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetussa eritelmässä sekä ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa tai teknisissä asiakirjoissa, kun ne ovat saatavilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.4.2.1

Suurin sallittu häiriövirta

Raidevirtapiirien suurimmat sallitut häiriövirrat tietyllä taajuusalueella

Junanilmaisinjärjestelmä, joka täyttää YTE:n vaatimukset: 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta.

Junanilmaisinjärjestelmä, joka ei täytä YTE:n vaatimuksia: ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti

1.1.1.3.4.2.2

Kalustoyksikön impedanssi

Impedanssi lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Jos junanilmaisinjärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta.

Junanilmaisinjärjestelmä, joka ei täytä YTE:n vaatimuksia: ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti

1.1.1.3.4.2.3

Suurin sallittu sähkömagneettinen kenttä

Akselinlaskijoiden suurimmat sallitut magneettikentät (dBμA/m) tietyllä taajuusalueella.

Raja-arvot on ilmoitettava kolmeen suuntaan

Jos junanilmaisinjärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta.

Junanilmaisinjärjestelmä, joka ei täytä YTE:n vaatimuksia: ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti

1.1.1.3.5

Vanhat junakulunvalvontajärjestelmät

1.1.1.3.5.3

Vanha junakulunvalvontajärjestelmä

Tieto siitä, mikä luokan B järjestelmä on asennettu

16.1.2020

1.1.1.3.6

Vanhat radiojärjestelmät

1.1.1.3.6.1

Muut asennetut radiojärjestelmät (vanhat järjestelmät)

Tieto asennetuista vanhoista radiojärjestelmistä

16.1.2020

1.1.1.3.7

Muut junanilmaisinjärjestelmät

1.1.1.3.7.1.2

Raidevirtapiirien tai akselinlaskijoiden tyypit, joilta vaaditaan erityistarkastuksia

Viittaus junanilmaisinjärjestelmän tekniseen eritelmään lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.7.1.3

Asiakirja kohdassa 1.1.1.3.7.1.2 ilmoitettuihin junanilmaisinjärjestelmien tyyppeihin liittyvistä menettelyistä

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.1.1.3.7.1.2 tarkoitettua junanilmaisinjärjestelmille tehtävää erityistarkastusta koskevat tarkat arvot ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan mukaisesti ja 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.7.1.4

Osuus, jolla on rajoituksia junanilmaisinjärjestelmässä

Koskee reitin yhteensopivuuden tarkistusta Ranskan rataverkossa

16.1.2020

1.1.1.3.8

Siirtyminen järjestelmästä toiseen

1.1.1.3.8.1

Eri turva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välisen vaihdon mahdollisuus ajon aikana

Tieto siitä, onko vaihto eri järjestelmien välillä mahdollista ajon aikana

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.8.1.1

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä luokkaan B kuuluvien eri kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä

Vaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä luokkaan B kuuluvien eri kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.8.2

Eri radiojärjestelmien välisen vaihdon mahdollisuus

Tieto siitä, onko vaihto eri radiojärjestelmien tai ilman viestintäjärjestelmää toimimisen välillä mahdollista ajon aikana

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.8.2.1

Erityisohjeet, joita sovelletaan siirryttäessä radiojärjestelmästä toiseen

Asiakirjan, jossa täsmennetään radiojärjestelmästä toiseen siirtymistä koskevat erityisohjeet, nimi ja/tai viitetiedot

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.8.3

Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä

Asiakirjan, jossa täsmennetään ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirtymistä koskevat tekniset erityisvaatimukset, nimi ja/tai viitetiedot

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.9

Sähkömagneettisiin häiriöihin liittyvät parametrit

1.1.1.3.9.1

Kalustoyksikön lähettämiä sähkömagneettisia kenttiä koskevat säännöt ja niiden YTE:n mukaisuus

Tieto siitä, onko sääntöjä olemassa ja täyttävätkö ne YTE:n vaatimukset

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.9.2

Kalustoyksikön ajovirran yliaaltorajat ja niiden YTE:n mukaisuus

Tieto siitä, onko sääntöjä olemassa ja täyttävätkö ne YTE:n vaatimukset

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.10

Radanvarren järjestelmä häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

1.1.1.3.10.1

ETCS-taso häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

Radanvarren laitteisiin liittyvä ERTMS/ETCS-sovellustaso häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.10.2

Muut kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmät häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

Tieto siitä, onko häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta olemassa muuta järjestelmää kuin ETCS

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.11

Jarruihin liittyvät parametrit

1.1.1.3.11.1

Vaadittu enimmäisjarrutusetäisyys

Junan jarrutusetäisyyden enimmäisarvo [metreinä] ilmoitetaan rataosan enimmäisnopeuden mukaan

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.1.1.3.11.2

Lisätietojen saatavuus rataverkon haltijalta

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.6.2 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjen lisätietojen saatavuus rataverkon haltijalta

16.1.2020

1.1.1.3.11.3

Jarrutuskykyyn liittyvien asiakirjojen saatavuus rataverkon haltijalta

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.6.2 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä lisätietoja sisältävä, rataverkon haltijalta kahdella EU-kielellä saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut

16.1.2020

1.1.1.3.12

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi

1.1.1.3.13

Automaattinen junanhallinta (ATO)

1.1.1.3.13.1

ATO-järjestelmän automaatioaste

Radanvarteen asennetun ATO-järjestelmän automaatioaste

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.13.2

ATO-järjestelmän versio

ATO-järjestelmän versio lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.13.3

ATO-viestintäjärjestelmä

Tuetut radanvarren ATO-viestintäjärjestelmät

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14

Opastin

1.1.1.3.14.1

Opastimen nimi

Opastimen tunniste

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14.2

Opastimen tyyppi

Opastimia koskevat tiedot reittikirjan laatimista varten

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14.3

Sijainti ja suunta

Sijainti suhteessa parametrissä 1.1.0.0.0.2 tunnistettuun rataosaan kilometreinä ja tieto siitä, onko opastin suunnattu radan normaaliin kulkusuuntaan vai siihen nähden vastakkaiseen suuntaan

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14.4

Vaarallisen kohdan suhteellinen etäisyys

Etäisyys vaaralliseen kohtaan metreinä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14.5

Pysähtymiskieltoalueen pituus

Pysähtymiskieltoalueen pituus metreinä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.3.14.6

Opastimen maantieteellinen sijainti

Opastimen sijainnin normaalisti annettavat maantieteelliset koordinaatit desimaaliasteina

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.4

Säännöt ja rajoitukset

1.1.1.4.1

Puhtaasti paikalliset säännöt ja rajoitukset

Puhtaasti paikalliset säännöt ja rajoitukset

1.1.2021

1.1.1.4.2

Puhtaasti paikallisia sääntöjä ja rajoituksia koskevien asiakirjojen saatavuus rataverkon haltijalta

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa esitetään lisätietoja

1.1.2021

1.1.1.5

Kalustoyksiköt, joiden yhteensopivuus reitin kanssa on tarkistettu

1.1.1.5.1

Luettelo kalustoyksikkötyypeistä, jotka on jo todettu yhteensopiviksi infrastruktuurin liikennekuormien ja kantavuuden sekä junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Rataverkon haltijoiden on toimitettava infrastruktuurirekisterin välityksellä rautatieyritykselle luettelo kalustoyksikkötyypeistä, jotka ovat yhteensopivia tietyn reitin kanssa, jonka yhteensopivuus on jo tarkistettu infrastruktuurin liikennekuormia ja kantavuutta sekä junanilmaisinjärjestelmiä koskevan parametrin osalta, jos kyseiset tiedot ovat saatavilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.1.1.5.2

Luettelo kalustoyksiköistä, jotka on jo todettu yhteensopiviksi infrastruktuurin liikennekuormien ja kantavuuden sekä junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Rataverkon haltijoiden on toimitettava infrastruktuurirekisterin välityksellä rautatieyritykselle tietojen tai asiakirjan muodossa luettelo kalustoyksiköistä, jotka ovat yhteensopivia tietyn reitin kanssa, jonka yhteensopivuus on jo tarkistettu infrastruktuurin liikennekuormia ja kantavuutta sekä junanilmaisinjärjestelmiä koskevan parametrin osalta, jos kyseiset tiedot ovat saatavilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2

TOIMINNALLINEN PISTE

1.2.0.0.0

Yleiset tiedot

1.2.0.0.0.1

Toiminnallisen pisteen nimi

Nimi liittyy tavallisesti kaupunkiin tai kylään tai liikenteenvalvontatarkoitukseen

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.2

Toiminnallisen pisteen yksilöllinen tunniste

Maakoodin ja toiminnallisen pisteen alfanumeerisen koodin muodostama koodi

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.3

Toiminnallisen pisteen ensisijainen sijaintikoodi

Tietojenvaihtoa varten kehitetty ensisijainen sijaintikoodi telemaattisten sovellusten osajärjestelmään liittyvien YTE:ien mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.4

Toiminnallisen pisteen tyyppi

Pääasiallisten toiminnallisten tehtävien mukainen paikan tyyppi

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.4.1

Raideleveyden vaihtolaitteen tyyppi

Raideleveyden vaihtolaitteen tyyppi

16.1.2020

1.2.0.0.0.5

Toiminnallisen pisteen maantieteellinen sijainti

Toiminnallisen pisteen keskipisteen mukaan normaalisti annettavat maantieteelliset koordinaatit desimaaliasteina

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.6

Toiminnallisen pisteen rautatiesijainti

Toiminnallisen pisteen sijainnin määrittävään rataosan tunnisteeseen liittyvä kilometrimäärä, normaalisti toiminnallisen pisteen keskellä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.0.0.0.7

Toiminnallisen pisteen kaaviokuva digitaalisessa muodossa

Toiminnallisesta pisteestä on saatavilla kaaviokuva digitaalisessa muodossa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.0.0.0.7.1

Toiminnallisen pisteen kaaviokuva

Asiakirja, jossa esitetään toiminnallisen pisteen kaaviokuva

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.0.0.0.7.2

Digitaalinen kaaviokuva

Toiminnallisen pisteen kaaviokuva well-known text -murtoviivan (polyline) muodossa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.0.0.0.8

Liikennöintikieli

Rataverkon haltijan päivittäisessä toiminnassa käytettävä kieli tai kielet, jotka on ilmoitettu tämän verkkoselostuksessa ja joita käytetään toimintaan tai turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1

KULKURAIDE

1.2.1.0.0

Yleiset tiedot

1.2.1.0.0.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.0.2

Raiteen tunniste

Raiteen yksilöllinen tunniste tai raiteen yksilöllinen numero toiminnallisessa pisteessä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.1

Raiteen tarkastusilmoitukset

1.2.1.0.1.1

Raiteen EY-tarkastusvakuutus, joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.1.2

EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.2

Suorituskykyparametrit

1.2.1.0.2.1

Raiteen TEN-luokitus

Euroopan laajuisen verkon osa, johon raide kuuluu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.2.2

Rataluokka:

Radan luokittelu infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.2.3

Tavaraliikennekäytävän osa

Tieto siitä, onko rataosa määritetty tavaraliikennekäytäväksi

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.3

Rataosan malli

1.2.1.0.3.4

Ulottumat

Ulottumat, sellaisena kuin ne määritellään eurooppalaisessa standardissa, tai muut paikalliset ulottumat, mukaan lukien alempi tai ylempi osa

16.1.2020

1.2.1.0.3.5

Erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien sijainti rautatiellä

Niiden erityisten kohtien sijainti, jotka edellyttävät erityistarkastuksia kohdassa 1.2.1.0.3.4 tarkoitettujen ulottumista poikkeamisten vuoksi

16.1.2020

1.2.1.0.3.6

Asiakirja, jossa on erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien poikkileikkaus

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.2.1.0.3.4 tarkoitettujen ulottumista poikkeamisten vuoksi erityistarkastuksia vaativien erityisten kohtien poikkileikkaus; poikkileikkauksen sisältävään asiakirjaan voidaan tarvittaessa liittää erityisen kohdan tarkastusta koskevia ohjeita

16.1.2020

1.2.1.0.4

Raiteen parametrit

1.2.1.0.4.1

Nimellinen raideleveys

Yksi millimetreinä ilmoitettu arvo, joka ilmaisee raideleveyden

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.4.2

Pyörrevirtajarrujen käyttö

Tieto pyörrevirtajarrujen käytön rajoituksista

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.4.3

Magneettisten kiskojarrujen käyttö

Tieto magneettisten kiskojarrujen käytön rajoituksista

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.5

Tunneli

1.2.1.0.5.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.2

Tunnelin tunniste

Tunnelin yksilöllinen tunniste tai tunnelin yksilöllinen numero jäsenvaltiossa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.3

Tunnelin EY-tarkastusvakuutus, joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.4

Tunnelin EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.5

Tunnelin pituus

Tunnelin pituus metreinä suulta suulle

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.6

Hätäsuunnitelma

Tieto siitä, onko hätäsuunnitelma olemassa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.7

Vaadittava liikkuvan kaluston paloturvallisuusluokka

Määritys sille, kuinka matkustajajuna, jossa on syttynyt tulipalo, jatkaa kulkuaan tietyn ajan

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.8

Vaadittava liikkuvan kaluston kansallinen paloturvallisuusluokka

Määritys sille, kuinka matkustajajuna, jossa on syttynyt tulipalo, jatkaa kulkuaan tietyn ajan kansallisten sääntöjen mukaisesti, jos sellaisia on

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.5.9

Dieselkäyttöiset tai muut sallitut lämpövoimakoneita käyttävät vetojärjestelmät

Tieto siitä, onko dieselkäyttöisten tai muita lämpövoimakoneita käyttävien vetojärjestelmien käyttö sallittua tunnelissa

1.1.2021

1.2.1.0.5.10

Kävelyteiden olemassaolo

Tieto kävelyteiden olemassaolosta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.5.10.1

Kävelyteiden sijainti

Arvo annetaan kävelytien alkupään kilometripisteenä ja kävelytien pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.5.11

Evakuointi- ja pelastuspisteiden olemassaolo

Tieto evakuointi- ja pelastuspisteiden olemassaolosta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.5.11.1

Evakuointi- ja pelastuspisteiden sijainti

Arvo annetaan turvallisen poistumispaikan alkupään kilometripisteenä ja turvallisen poistumispaikan pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.6

Laituri

1.2.1.0.6.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.2

Laiturin tunniste

Laiturin yksilöllinen tunniste tai laiturin yksilöllinen numero toiminnallisessa pisteessä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.3

Laiturin TEN-luokitus

Ilmaisee sen Euroopan laajuisen verkon osan, johon laituri kuuluu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.4

Laiturin hyötypituus

Sen laiturin osan suurin yhtenäinen pituus (ilmaistaan metreinä), jonka vieressä junan on tarkoitus olla pysähdyksissä normaaleissa oloissa, jotta matkustajat voivat nousta junaan ja poistua junasta; junan pysähtymisen vaatima toleranssi on otettava huomioon

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.5

Laiturin korkeus

Laiturin yläpinnan ja viereisen raiteen kulkupinnan välimatka; millimetreissä ilmaistu nimellisarvo

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.6

Junan lähdön valvonta

Tieto siitä, onko olemassa välineitä tai henkilökuntaa, jotka voivat tukea junahenkilökuntaa junan lähtiessä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.7

Pääsyä helpottavien välineiden käyttöalue laiturilla

Tieto junaan nousun tasosta, jolla pääsyä helpottavia välineitä voidaan käyttää

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.1.0.6.8

Laiturin kaarevuus

Tieto siitä, kaartuuko laituri

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.7

Ajojohdinjärjestelmä

1.2.1.0.7.1

Lupa ladata junan liikuttamiseen tarkoitettuja energiaa varastoivia järjestelmiä junan seistessä

Kohta, jossa rataverkon haltija sallii junan liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien lataamisen junan seistessä

Viimeistään 30.6.2024

1.2.1.0.7.2

Sallitut ehdot junan liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien lataamiselle junan seistessä

Rataverkon haltijoiden vakiomuotoisen asiakirjan mukaisesti asettamat ehdot

Viimeistään 30.6.2024

1.2.1.0.8

Opastin

1.2.1.0.8.1

Opastimen nimi

Opastimen tunniste

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.8.2

Opastimen tyyppi

Opastimia koskevat tiedot reittikirjan laatimista varten Luetteloon on sisällyttävä ”vaarallisten kohtien kiinteät opasteet”

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.8.3

Sijainti ja suunta

Sijainti suhteessa kansalliseen rataosaan kilometreinä ja tieto siitä, onko opastin suunnattu radan normaaliin kulkusuuntaan vai siihen nähden vastakkaiseen suuntaan

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.8.4

Vaarallisen kohdan suhteellinen etäisyys

Etäisyys vaaralliseen kohtaan metreinä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.0.8.5

Opastimen maantieteellinen sijainti

Opastimen sijainnin normaalisti annettavat maantieteelliset koordinaatit desimaaliasteina

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

1.2.1.1.1

YTE:n mukainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS)

1.2.1.1.1.1

Eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) taso

Radanvarren laitteisiin liittyvä ETCS-taso

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.2

ETCS:n perusversio

Radanvarteen asennettu ETCS:n perusversio

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.3

Rataosalle pääsemiseksi tarvittava ETCS-lisäajotieto

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn lisäajotieto turvallisuussyistä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.4

Lisäajotiedolla varustettu ETCS-radanvarsilaitteisto

Tieto radanvarteen asennetusta laitteistosta, joka kykenee välittämään lisäajotietoa silmukan tai rautatieliikenteessä käytettävän GSM-järjestelmän (GSM-R) kautta tason 1 laitteisiin

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.5

ETCS:n paketti 44:n kansallinen sovellus on otettu käyttöön

Tieto siitä, siirretäänkö kansallisiin sovelluksiin tietoa raiteen ja junan välillä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.6

Käyttörajoitukset tai -ehdot

Tieto siitä, onko olemassa rajoituksia tai ehtoja, jotka johtuvat ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n vaatimusten osittaisesta täyttämisestä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.8

Rataosalle pääsyyn vaaditaan veturilaitteesta (ei kuljettajalta) junan eheyttä koskeva vahvistus

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn turvallisuussyistä veturilaitteen antama vahvistus.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.9

ETCS-yhteensopivuus

Teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät ETCS-vaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.10

ETCS M_version

ETCS M_version lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.11

Rataosalle pääsyyn tarvittava veturilaitteen antama turvallinen tieto junakokoonpanon pituudesta ja turvallisuustaso (SIL)

Tieto siitä, vaaditaanko rataosalle pääsyyn turvallisuussyistä veturilaitteesta turvallinen tieto junakokoonpanon pituudesta, ja vaadittu turvallisuustaso

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.12

Onko ETCS-ratalaitteet suunniteltu toimittamaan tietoa radan olosuhteista

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

Jos ratalaitteet eivät toimita tietoa radan olosuhteista, kuljettajalle on tiedotettava niistä vaihtoehtoisilla tavoilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.12.1

Radan olosuhteet, joista tietoa voidaan toimittaa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.13

Käyttävätkö ETCS-ratalaitteet tasoristeystä (LX) koskevaa menettelyä tai vastaavaa ratkaisua

Jos ratalaitteissa ei ole otettu käyttöön mitään ratkaisua, joka kattaisi vialliset tasoristeykset (jotka on tavallisesti suojattu teknisellä järjestelmällä), kuljettajien on noudatettava muista lähteistä saamiaan ohjeita

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.14

Perustason kiinteää nopeusprofiilia varten käytetty kallistuksenvajaus

Olennaiset tiedot sellaisten junien kuljettajille, joiden sietämä kallistuksenvajaus on heikompi (pienempi) kuin niiden junien, joille ETCS-ratalaite antaa kiinteät nopeusprofiilit, yhdessä 1.2.1.1.1.14.1 kohdan kanssa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.14.1

Muut kallistuksenvajaukseen perustuvat junaluokat, joille ETCS-ratalaite on konfiguroitu antamaan kiinteä nopeusprofiili

Olennaiset tiedot sellaisten junien kuljettajille, joiden sietämä kallistuksenvajaus on heikompi (pienempi) kuin niiden junien, joille ETCS-ratalaitejärjestelmä antaa kiinteät nopeusprofiilit, yhdessä 1.2.1.1.1.14 kohdan kanssa.

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.15

Syyt, joiden vuoksi ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskus voi hylätä junan

Luettelo tapauksista, joihin sovelletaan rataverkon haltijan tekemiä järjestelmän suunnitteluun liittyviä valintoja lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16

ETCS:n kansalliset arvot

1.2.1.1.1.16.1

D_NVROLL

Metreinä ilmaistava parametri, jonka avulla ETCS-veturilaite valvoo etäisyyttä, jonka juna voi liikkua rullauksen eston ja taaksepäin liikkumisen eston ollessa käytössä

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.2

Q_NVEMRRLS

Parametri määrittää, voidaanko muista syistä kuin ohiajon jälkeen tapahtunut hätäjarrutus kumota heti, kun sen edellytykset ovat poistuneet, vai vasta junan pysähdyttyä kokonaan.

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.3

V_NVALLOWOVTRP

Suurin sallittu nopeus, jossa kuljettaja voi valita ohitustoiminnon (km/h)

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.4

V_NVSUPOVTRP

Valvottava suurin sallittu ajonopeus ohitustoiminnon ollessa toiminnassa (km/h)

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.5

D_NVOVTRP

Junan suurin sallittu ajomatka metreinä ohiajon jälkeisen hätäjarrutuksen ohitustoiminnon ollessa toiminnassa

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.6

T_NVOVTRP

Junan ohiajon jälkeisen hätäjarrutuksen ohitustoiminnon suurin sallittu käyttöaika sekunteina

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.7

D_NVPOTRP

Suurin sallittu etäisyys, joka voidaan ajaa paeten ohiajon jälkeisessä tilassa (Post Trip, PT), metreinä

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.8

T_NVCONTACT

Enimmäisaika (sekunneissa) ilman radiosuojastuskeskukselta saatua turvallisuusviestiä ennen kuin juna reagoi.

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.9

M_NVCONTACT

Veturilaitteen reaktio, jos T_NVCONTACT ylittyy

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.10

M_NVDERUN

Kuljettajan ID-tiedon syöttö sallittu ajon aikana; lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.11

Q_NVDRIVER_ADHES

Parametri määrittää, saako kuljettaja muuttaa kitkakerrointa, jota ETCS-veturilaite käyttää jarrukäyrien laskemiseen

Lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.12

Q_NVSBTSMPERM

Lupa käyttää käyttöjarrutusta tavoitenopeuden valvonnassa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.16.13

Jarrukäyrälaskennassa käytetyt kansalliset arvot

Joukko parametreja, joilla mukautetaan ETCS-veturilaitteen laskemat jarrukäyrät vastaamaan rataverkon haltijan määrittämiä tarkkuus-, suorituskyky- ja turvamarginaaleja.

Kyseessä on kopio paketin 3 tai paketin 203 sisällöstä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.17

ERTMS/ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskuksen tunniste ja puhelinnumero

Radiosuojastuskeskuksen yksilöllinen tunniste (NID_C+NID_RBC) ja yhteysnumero (NID_RADIO) lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.18

Suuri metallimassa

Tieto paikan lähellä sijaitsevasta metallimassasta, joka saattaa aiheuttaa häiriöitä veturilaitteen baliisiantennien toiminnassa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.1.19

Veturilaitteen edellyttämä ETCS-järjestelmän virheiden korjaaminen

Luettelo rataverkon haltijan verkkoon vaikuttavista virheistä, joita ei voida hyväksyä ja jotka on ratkaistava veturilaitteessa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.2.10.3 kohdan (Eritelmien ylläpito) mukaisesti

Kahdentoista kuukauden kuluessa ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n voimaantulosta ja vähintään 12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta.

1.2.1.1.1.20

Seuraavien viiden vuoden aikana vaadittavat ETCS-järjestelmän version 2.2 tai 3.0 toiminnot

Luettelo seuraavien viiden vuoden aikana vaadittavista ETCS-järjestelmän version 2.2 tai 3.0 toiminnoista ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 6.1.1.2 kohdan ja lisäyksen G mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2

YTE:n mukainen radio (RMR)

1.2.1.1.2.1

GSM-R-versio

Radanvarteen asennetun GSM-R:n versionumerot, jotka koskevat lisäyksen A-1 luettelokohdassa [E] tarkoitetun eritelmän mukaista toiminnallisten vaatimusten eritelmää sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [F] tarkoitetun eritelmän mukaista järjestelmävaatimusten eritelmää

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.2

Ilman toimintahäiriöitä tapahtuviin radiosuojastuskeskusten vaihtoihin tarvittavien aktiivisten GSM-R-mobiililaitteiden (EDOR) tai samanaikaisten viestintäjaksojen määrä kalustoyksikössä ETCS-tasolla 2

Junan sujuvaan liikennöintiin tarvittava samanaikaisten viestintäjaksojen määrä kalustoyksikössä ETCS-tasolla 2. Tämä liittyy viestintäjaksojen radiosuojastuskeskuskäsittelyyn. Ei turvallisuuden kannalta ratkaiseva eikä yhteentoimivuuden kannalta olennainen asia.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.3

Valinnaiset GSM-R-toiminnot

Valinnaisten GSM-R-toimintojen käyttö, joka saattaa parantaa rataosan liikennettä. Tarkoitettu vain tiedoksi, eivät verkkoon pääsyn kriteerejä.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.3.1

Lisätietoa verkon ominaisuuksista

Lisätietoa verkon ominaisuuksista tai vastaava asiakirja, joka on saatavilla rataverkon haltijalta ja viraston tallentama, esimerkiksi häiriötaso, sen perusteella annetut suositukset junassa olevasta lisäsuojauksesta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.3.2

ETCS-järjestelmän GPRS

Tieto siitä, voiko kulunvalvontajärjestelmässä käyttää GPRS:ää

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.3.3

GPRS:n toteutusalue

Tieto alueesta, jonka kulunvalvontajärjestelmässä voi käyttää GPRS:ää

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.4

Ryhmän 555 GSM-R-käyttö

Tieto siitä, käytetäänkö ryhmää 555

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.5

Verkkovierailusopimuksella katetut GSM-R-verkot

Luettelo verkkovierailusopimuksen kattamista GSM-R-verkoista

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.6

GSM-R-verkkovierailu julkisissa verkoissa

Onko verkkovierailu mahdollista julkisissa verkoissa

Jos vastaus on kyllä, anna julkisen verkon nimi parametrissä 1.2.1.1.2.7

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.7

Tarkemmat tiedot GSM-R-verkkovierailusta julkisissa verkoissa

Jos verkkovierailu julkisissa verkoissa sallitaan, ilmoitetaan, mitä verkkoja, käyttäjiä ja alueita tämä koskee

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.8

Ei GSMR-yhteyttä

Tieto siitä, jos GSMR-yhteyttä ei ole

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.9

Radiojärjestelmä, äänitoiminnon yhteensopivuus

Äänitoiminnon teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät radiovaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.10

Radiojärjestelmä, datatoiminnon yhteensopivuus

Datatoiminnon teknisen yhteensopivuuden osoittamiseen käytettävät radiovaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.11

GSM-R-verkko on määritetty sallimaan se, että toinen kuljettaja pakottaa toiminnallisen numeron rekisteröinnin poistamisen

Tämä toiminto vaikuttaa toimintasääntöihin, joita kuljettajat ja liikenteenohjaus soveltavat, kun ohjaamoradiot on rekisteröity väärillä numeroilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.12

GSM-R-verkko-operaattorin määrittämät erityisrajoitukset ETCS-veturilaitteille, jotka kykenevät toimimaan vain piirikytkennässä

Näillä rajoituksilla on tarkoitus tarvittaessa hallita niiden piirikytkentäisten radioyhteyksien rajallista määrää, jotka radiosuojastuskeskus kykenee käsittelemään samanaikaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.2.13

Radioverkon tunniste

Sen GSM-R-verkon yksilöllinen tunniste, johon viestin lähettävän matkaviestimen on rekisteröidyttävä, lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3

Taajuusalueiden perusteella määritellyt junanilmaisinjärjestelmät

1.2.1.1.3.1

YTE:n vaatimukset täysin täyttävä junanilmaisinjärjestelmä:

Tieto siitä, onko junanilmaisinjärjestelmä asennettu ja täyttääkö se täysin ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n vaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3.1.1

Junanilmaisinjärjestelmän tyyppi

Tieto asennettujen junanilmaisinjärjestelmien tyypeistä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3.2

Junanilmaisinjärjestelmien taajuusalueet

Junanilmaisinjärjestelmien taajuuksien hallinnan taajuusalueet, jotka on määritelty lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetussa eritelmässä sekä ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa tai teknisissä asiakirjoissa, kun ne ovat saatavilla

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3.2.1

Suurin sallittu häiriövirta

Raidevirtapiirien suurimmat sallitut häiriövirrat tietyllä taajuusalueella

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3.2.2

Kalustoyksikön impedanssi

Impedanssi lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.3.2.3

Suurin sallittu sähkömagneettinen kenttä

Akselinlaskijoiden suurimmat sallitut magneettikentät (dBμA/m) tietyllä taajuusalueella.

Raja-arvot on ilmoitettava kolmeen suuntaan

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.4

Vanhat junakulunvalvontajärjestelmät

1.2.1.1.4.1

Vanha junakulunvalvontajärjestelmä

Tieto siitä, mikä luokan B järjestelmä on asennettu

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.5

Vanhat radiojärjestelmät

1.2.1.1.5.1

Muut asennetut radiojärjestelmät (vanhat järjestelmät)

Tieto asennetuista vanhoista radiojärjestelmistä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.6

Muut junanilmaisinjärjestelmät

1.2.1.1.6.1

Raidevirtapiirien tai akselinlaskijoiden tyypit, joilta vaaditaan erityistarkastuksia

Viittaus junanilmaisinjärjestelmän tekniseen eritelmään lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.6.2

Asiakirja kohdassa 1.2.1.1.6.1 ilmoitettuihin junanilmaisinjärjestelmien tyyppeihin liittyvistä menettelyistä

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa on esitetty kohdassa 1.2.1.1.6.1 tarkoitettua junanilmaisinjärjestelmille tehtävää erityistarkastusta koskevat tarkat arvot ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 13 artiklan sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [D] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.6.3

Osuus, jolla on rajoituksia junanilmaisinjärjestelmässä

Koskee reitin yhteensopivuuden tarkistusta Ranskan rataverkossa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.7

Siirtyminen järjestelmästä toiseen

1.2.1.1.7.1

Eri turva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välisen vaihdon mahdollisuus ajon aikana

Tieto siitä, onko vaihto eri järjestelmien välillä mahdollista ajon aikana

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.7.1.1

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä luokkaan B kuuluvien eri kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä

Vaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä luokkaan B kuuluvien eri kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.7.2

Eri radiojärjestelmien välisen vaihdon mahdollisuus

Tieto siitä, onko vaihto eri radiojärjestelmien tai ilman viestintäjärjestelmää toimimisen välillä mahdollista ajon aikana

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.7.2.1

Erityisohjeet, joita sovelletaan siirryttäessä radiojärjestelmästä toiseen

Asiakirjan, jossa täsmennetään radiojärjestelmästä toiseen siirtymistä koskevat erityisohjeet, nimi ja/tai viitetiedot

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.7.3

Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan siirryttäessä ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä

Asiakirjan, jossa täsmennetään ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirtymistä koskevat tekniset erityisvaatimukset, nimi ja/tai viitetiedot

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.8

Sähkömagneettisiin häiriöihin liittyvät parametrit

1.2.1.1.8.1

Kalustoyksikön lähettämiä sähkömagneettisia kenttiä koskevat säännöt ja niiden YTE:n mukaisuus

Tieto siitä, onko sääntöjä olemassa ja täyttävätkö ne YTE:n vaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.8.2

Kalustoyksikön ajovirran yliaaltorajat ja niiden YTE:n mukaisuus

Tieto siitä, onko sääntöjä olemassa ja täyttävätkö ne YTE:n vaatimukset

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.9

Radanvarren järjestelmä häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

1.2.1.1.9.1

ETCS-taso häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

Radanvarren laitteisiin liittyvä ERTMS/ETCS-sovellustaso häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.9.2

Muut kulunvalvonta-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmät häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta

Tieto siitä, onko häiriö- ja vajaatoimintatilanteen varalta olemassa muuta järjestelmää kuin ETCS

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.10

Automaattinen junanhallinta (ATO)

1.2.1.1.10.1

ATO-järjestelmän automaatioaste

Radanvarteen asennetun ATO-järjestelmän automaatioaste

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.10.2

ATO-järjestelmän versio

ATO-järjestelmän versio lisäyksen A-1 luettelokohdassa [C] tarkoitetun eritelmän mukaisesti

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.1.1.10.3

ATO-viestintäjärjestelmä

Tuetut radanvarren ATO-viestintäjärjestelmät

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.2

SIVURAIDE

1.2.2.0.0

Yleiset tiedot

1.2.2.0.0.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.0.2

Sivuraiteen tunniste

Sivuraiteen yksilöllinen tunniste tai sivuraiteen yksilöllinen numero toiminnallisessa pisteessä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.0.3

Sivuraiteen TEN-luokitus

Ilmaisee sen Euroopan laajuisen verkon osan, johon laituri kuuluu

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.1

Sivuraiteen tarkastusilmoitus

1.2.2.0.1.1

Sivuraiteen EY-tarkastusvakuutus, joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.1.2

Sivuraiteen EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.2

Suorituskykyparametri

1.2.2.0.2.1

Sivuraiteen hyötypituus

Sellaisen sivuraiteen/seisontaraiteen kokonaispituus, jolle junat on turvallista pysäköidä, metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.3

Rataosan malli

1.2.2.0.3.1

Seisontaraiteen kaltevuus

Seisontaraiteen kaltevuuden enimmäisarvo ilmoitettuna millimetreinä metriä kohden

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.3.2

Pienin vaakasuora kaarresäde

Pienimmän vaakasuoran kaarteen säde ilmoitettuna metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.3.3

Pienin pystysuora kaarresäde

Pienimmän pystysuoran kaarteen säde ilmoitettuna metreinä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4

Kiinteät laitteet junien huoltoa varten

1.2.2.0.4.1

Käymälän tyhjennysjärjestelmä

Tieto siitä, onko käymälän tyhjennysjärjestelmää (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa sellaisena kuin se määritellään infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4.2

Ulkopuoliseen puhdistamiseen tarkoitetut laitteistot

Tieto siitä, onko ulkopuoliseen puhdistamiseen tarkoitettuja laitteistoja (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa sellaisena kuin ne määritellään infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4.3

Vedentäyttölaite

Tieto siitä, onko vedentäyttölaitetta (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa sellaisena kuin se määritellään infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4.4

Polttoaineen lisäämismahdollisuus

Tieto siitä, onko polttoaineen lisäämiseen käytettävää laitetta (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa sellaisena kuin se määritellään infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4.5

Hiekantäyttömahdollisuus

Tieto siitä, onko hiekantäyttölaite (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.4.6

Varavirran saatavuus

Tieto siitä, onko varavirran syöttölaite (junan huoltoon käytettävä kiinteä laite) olemassa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5

Tunneli

1.2.2.0.5.1

Rataverkon haltijan koodi

Rataverkon haltijalla tarkoitetaan elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin tai sen osan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.2

Tunnelin tunniste

Tunnelin yksilöllinen tunniste tai yksilöllinen numero jäsenvaltiossa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.3

Tunnelin EY-tarkastusvakuutus, joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EY-vakuutusten yksilöllinen numero komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.4

Tunnelin EI-todentamisvakuutus (sellaisena kuin se määritellään suosituksessa 2014/881/EU), joka koskee rautatietunneliin sovellettavien YTE:ien vaatimusten täyttämistä

EI-vakuutusten yksilöllinen numero EY-vakuutuksille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/250 liitteessä VII määritettyjen muotovaatimusten mukaisesti

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.5

Tunnelin pituus

Tunnelin pituus metreinä suulta suulle

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.6

Hätäsuunnitelma

Tieto siitä, onko hätäsuunnitelma olemassa

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.7

Vaadittava liikkuvan kaluston paloturvallisuusluokka

Määritys sille, kuinka matkustajajuna, jossa on syttynyt tulipalo, jatkaa kulkuaan tietyn ajan

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.8

Vaadittava liikkuvan kaluston kansallinen paloturvallisuusluokka

Määritys sille, kuinka matkustajajuna, jossa on syttynyt tulipalo, jatkaa kulkuaan tietyn ajan kansallisten sääntöjen mukaisesti, jos sellaisia on

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU mukaisesti ja viimeistään 16.3.2019

1.2.2.0.5.9

Kävelyteiden olemassaolo

Tieto kävelyteiden olemassaolosta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.2.0.5.9.1

Kävelyteiden sijainti

Arvo annetaan kävelytien alkupään kilometripisteenä ja kävelytien pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.2.0.5.10

Evakuointi- ja pelastuspisteiden olemassaolo

Tieto evakuointi- ja pelastuspisteiden olemassaolosta

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.2.0.5.10.1

Evakuointi- ja pelastuspisteiden sijainti

Arvo annetaan turvallisen poistumispaikan alkupään kilometripisteenä ja turvallisen poistumispaikan pituutena metreinä. Arvot toistetaan jokaisen sijainnin osalta.

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta

1.2.2.0.6

Ajojohdinjärjestelmä

1.2.2.0.6.1

Suurin virta virroitinta kohden junan seistessä

Tieto junan suurimmasta sallitusta virrasta ampeereina junan seistessä

Tasavirtajärjestelmien osalta 16.1.2020

Vaihtovirtajärjestelmien osalta 30.6.2024

1.2.3

Säännöt ja rajoitukset

1.2.3.1

Puhtaasti paikalliset säännöt ja rajoitukset

Puhtaasti paikalliset säännöt ja rajoitukset

1.1.2021

1.2.3.2

Puhtaasti paikallisia sääntöjä ja rajoituksia koskevien asiakirjojen saatavuus rataverkon haltijalta

Rataverkon haltijalta saatavissa oleva sähköinen asiakirja, jonka virasto on tallentanut ja jossa esitetään lisätietoja

1.1.2021

1.2.4

Siirtyminen raiteelta toiselle

1.2.4.1

Sisäinen yhteys

Kuvaa raiteiden välisiä yhteyksiä toiminnallisen pisteen sisällä; esitetään verkon lähtöpiste-päätepiste-suhteena, jossa lähtöpiste ja päätepiste ovat niiden raiteiden nimet, jotka yhdistyvät toisiinsa

12 kuukautta 7 artiklan mukaisten ohjeiden julkaisemisesta”

6)

Muutetaan 4.1 kohta seuraavasti:

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Infrastruktuurirekisterijärjestelmän rakenne on seuraava:”

7)

Korvataan kaavio 1 seuraavalla kaaviolla:

Image 19

8)

Korvataan 4.2 kohta seuraavasti:

”RINF-sovellus on viraston käyttöön ottama, hallinnoima ja ylläpitämä verkkopohjainen sovellus.

Virasto asettaa rataverkon haltijoiden saataville seuraavat tiedostot ja asiakirjat, joita on käytettävä tietojen toimittamisessa RINF-sovellukseen:

a)

käyttöopas;

b)

tietojen välittämiseen käytettävien tiedostojen rakennetta koskeva eritelmä;

c)

tiedostojen valmisteluun tarvittavien koodien kuvaus – ohjeet, joissa kuvataan siirrettyjen tiedostojen validointiprosessi;

d)

ERA:n sanasto.”

9)

Muutetaan 4.3 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

käyttöoikeuksien hallinta: viraston on kyettävä hallinnoimaan käyttäjien käyttöoikeuksia;”

b)

Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

tiedon tarkastaminen: RINF-sovelluksen on mahdollistettava rekisteröityjä käyttäjiä, liitettävyyttä ja todentamista koskevien toimintalokien tarkasteleminen;”

c)

Korvataan d–n alakohdat seuraavasti:

”d)

infrastruktuurirekisteritietojen, kuten toiminnallisten pisteiden ja/tai rataosuuksien, mukaan lukien tietojen voimassaoloaikojen, hakeminen;

e)

infrastruktuurirekisteritietojen visuaalinen havainnollistaminen, joka mahdollistaa temaattisten karttojen julkaisemisen;

f)

käyttäjän määrittämään reittiin kuuluvien rataosuuksien ja toiminnallisten pisteiden raiteiden luettelointi sekä niitä vastaavien ominaisuuksien vienti;

g)

aikaleimatun vientitiedoston toimitus aina, kun rautatieyritys aikoo käyttää haun tuloksena saatuja tietoja direktiivin (EU) 2016/797 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

h)

sovellusrajapinta (API) ja/tai avoin kyselyn päätepiste;

i)

rataverkon haltijan antamien tietojen vahvistaminen, lataaminen ja vastaanottaminen.”

10)

Korvataan 4.4 kohta seuraavasti:

”4.4   Käyttötila

Infrastruktuurirekisterijärjestelmässä on oltava kolme RINF-sovelluksen kautta toteutettua päärajapintaa:

a)

yksi rataverkon haltijoille tietojen toimittamista varten;

b)

yksi RINF-sovelluksen käyttäjille yhteyden luomiseksi järjestelmään ja tietojen hakemista varten;

c)

yksi rautatieyrityksille, jotta ne voivat ilmoittaa muutoksista niiden käyttämässä infrastruktuurissa.

RINF-sovelluksen keskustietokanta saattaa rataverkon haltijoiden toimittamat tiedot julkisesti saataville muuttamatta niitä.

RINF-sovelluksen perustoiminnon avulla käyttäjät voivat tehdä hakuja infrastruktuurirekisterin tietoihin.

RINF-sovellus pitää kirjaa kaikista rataverkon haltijoiden saataville toimittamista tiedoista. Kirjanpitotallenteita säilytetään kahden vuoden ajan tietojen poistamispäivämäärästä.

RINF-sovelluksen järjestelmänvalvojana virasto myöntää käyttäjille pyynnöstä pääsyn tietoihin. Vastaukset RINF-sovelluksen käyttäjien tekemiin kyselyihin annetaan 24 tunnin kuluessa kyselyn tekemisestä. Rataverkon haltijoiden on voitava pitää tietonsa ajan tasalla suoraan RINF-sovelluksessa taulukon 1 eritelmien mukaisesti ja toimittaa ne RINF-sovellukseen 5 artiklan mukaisesti.

Rataverkon haltijat lataavat tiedostot RINF-sovellukseen tähän tarkoitetun rajapinnan avulla. Tietojen vahvistamista ja lataamista tukee erityinen moduuli.”

11)

Muutetaan 5 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Viraston on asetettava 7 artiklassa tarkoitetut yhteisten eritelmien soveltamista koskevat ohjeet julkisesti saataville verkkosivuillaan ja päivitettävä niitä tarpeen mukaan 7 a artiklassa sekä lisäyksen A-1 luettelokohdassa [A] tarkoitetun ERA:n sanaston mukaisesti.”

b)

Poistetaan kolmannen alakohdan a alakohta;

12)

Lisätään uusi lisäys A seuraavasti:

Lisäys A

Tekniset eritelmät, joihin tässä asetuksessa viitataan

A-1    Tekniset asiakirjat (saatavilla ERA:n verkkosivustolta)

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

RINF:n kohta

Pakollinen teknisen asiakirjan kohta

[A]

ERA:n sanasto

ERA/TD/Vocabulary versio 3.0.0 (julkaistu 29.3.2023)

[B]

Yhdistettyjen kuljetusten tunnusjärjestelmää koskeva ERA:n tekninen asiakirja

ERA/TD/2023-01/CCT versio 1.1 (julkaistu 21.3.2023)

[B.1]

Rataosien tunnusjärjestelmä

Taulukko 1,

1.1.1.1.3.4

1.1.1.1.3.5

1.1.1.1.3.8

1.1.1.1.3.9

2.1

[C]

SUBSET-026

Järjestelmävaatimusten eritelmä

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, luettelokohta [4]

[C.1]

ETCS M_version

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.10

1.2.1.1.1.10

Luku 7, kohta 7.5.1.79

[C.2]

ETCS-ratalaitteet suunniteltu toimittamaan tietoa radan olosuhteista

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.12

1.1.1.3.2.12.1

1.2.1.1.1.12

1.2.1.1.1.12.1

Luku 5, kohta 5.18.1.1

[C.3]

Perustason kiinteää nopeusprofiilia varten käytetty kallistuksenvajaus

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.14

1.1.1.3.2.14.1

1.2.1.1.1.14

1.2.1.1.1.14.1

Luku 7, kohta 7.5.1.82.1

[C.4]

Junan hylkääminen ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskuksessa

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.15

1.2.1.1.1.15

Luku 5, kohta 5.4

[C.5]

ETCS:n kansalliset arvot

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.1

1.2.1.1.1.16.1

Luku 7, kohta 7.5.1.17

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.2

1.2.1.1.1.16.2

Luku 7, kohta 7.5.1.123

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.3

1.2.1.1.1.16.3

Luku 7, kohta 7.5.1.161

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.4

1.2.1.1.1.16.4

Luku 7, kohta 7.5.1.163

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.5

1.2.1.1.1.16.5

Luku 7, kohta 7.5.1.15

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.6

1.2.1.1.1.16.6

Luku 7, kohta 7.5.1.149

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.7

1.2.1.1.1.16.7

Luku 7, kohta 7.5.1.16

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.8

1.2.1.1.1.16.8

Luku 7, kohta 7.5.1.148

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.9

1.2.1.1.1.16.9

Luku 7, kohta 7.5.1.74

 

 

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.10

1.2.1.1.1.16.10

Luku 7, kohta 7.5.1.75

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.11

1.2.1.1.1.16.11

Luku 7, kohta 7.5.1.122

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.16.13

1.2.1.1.1.16.13

Paketti 3 (M_VERSION uudempi kuin 2.0): Luku 7, kohta 7.4.2.1.1

Paketti 203 (M_VERSION 1.1): SRS luku 6, kohta 6.5.1.5.22

[C.6]

ERTMS/ETCS-järjestelmän radiosuojastuskeskuksen tunniste ja puhelinnumero

Taulukko 1,

1.1.1.3.2.17

1.2.1.1.1.17

Luku 7, kohdat 7.5.1.86, 7.5.1.95 ja 7.5.1.96

[C.7]

GSM-R-versio

Taulukko 1,

1.1.1.3.3.1

1.2.1.1.2.1

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

[C.8]

Radioverkon tunniste

Taulukko 1,

1.1.1.3.3.13

1.2.1.1.2.13

Luku 7, kohta 7.5.1.91.1

[C.9]

ATO-järjestelmän versio

Taulukko 1,

1.1.1.3.13.2

1.2.1.1.10.2

Luku 1, kohta 1.0.0

[D]

ERA/ERTMS/033281 – versio 5.0

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, luettelokohta [77]

[D.1]

Junanilmaisinjärjestelmien taajuusalueet

Taulukko 1,

1.1.1.3.4.2

1.2.1.1.3.2

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

[D.2]

Kalustoyksikön impedanssi

Taulukko 1,

1.1.1.3.4.2.2

1.2.1.1.3.2.2

3.2.2.1

[D.3]

Raidevirtapiirien tyyppi

Taulukko 1,

1.1.1.3.7.1.2

1.2.1.1.6.1

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

[D.4]

Akselinlaskijoiden tyyppi

Taulukko 1,

1.1.1.3.7.1.2

1.2.1.1.6.1

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

[E]

EIRENE FRS

GSM-R:n toiminnallisten vaatimusten eritelmä

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, luettelokohta [32]

[E.1]

GSM-R-versio

1.1.1.3.3.1

1.2.1.1.2.1

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

[F]

EIRENE SRS

GSM-R:n järjestelmävaatimusten eritelmä

Ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskeva YTE, lisäys A, luettelokohta [33]

[F.1]

GSM-R-versio

1.1.1.3.3.1

1.2.1.1.2.1

Asiaa koskeva kohta tai kohdat

A-2    Standardit

Luettelokohta

Arvioitavat ominaisuudet

RINF:n kohta

Pakollinen teknisen asiakirjan kohta

[1]

EN50163:2004

Vetojärjestelmien syöttöjännitteet

[1.1]

Umax2

Taulukko 1,

1.1.1.2.2.1.3

Taulukko 1


Top