32020R1208

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Täytäntöönpanoasetus - 2020/1208 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32020R1208

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1208, annettu 7 päivänä elokuuta 2020, jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 278, 26.8.2020, p. 1–132 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 14/05/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/1208/oj

HTML

PDF

Official Journal

26.8.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 278/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1208,

annettu 7 päivänä elokuuta 2020,

jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 5 kohdan, 26 artiklan 7 kohdan, 37 artiklan 6 kohdan, 38 artiklan 4 kohdan ja 39 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 525/2013 (2) säädetty kasvihuonekaasupäästöjen seuranta- ja raportointijärjestelmä muodostaa peruspuitteet kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi ilmastopolitiikan puitteissa. Kyseisen järjestelmän säännökset on sisällytetty täysimääräisesti asetukseen (EU) 2018/1999, jolla asetus (EU) N:o 525/2013 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen. Kyseisen mekanismin puitteissa on tarpeen hyväksyä säännöt, jotka koskevat raportointia kansallisista sopeutumistoimista, huutokauppatulojen käytöstä, taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille, kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista, kasvihuonekaasuinventaarioista sekä kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista, sekä säännöt, jotka koskevat kansallisia inventaariojärjestelmiä, kattavia tarkastuksia sekä raportointia politiikoista, toimenpiteistä ja ennusteista.

(2)

Kasvihuonekaasuinventaarioiden sekä ennusteiden, politiikkojen ja toimenpiteiden yhdennetty seuranta- ja raportointijärjestelmä, mukaan lukien kansalliset järjestelmät, auttaa varmistamaan tietojen yhdenmukaisuuden päästöjen aiempien kehityssuuntien, päästöjen tulevien kehityssuuntien ja ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutusten välillä. Lisäksi jäsenvaltioiden raportointi kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta liittyy olennaisesti kansallisiin inventaariojärjestelmiin, jotka ovat institutionaalisia, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä järjestelyjä kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi. Lisäksi kattavalla tarkastusmenettelyllä todennetaan toimitettujen kansallisten inventaariotietojen laatu. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää yhteen täytäntöönpanoasetukseen säännöt, jotka koskevat kansallisia inventaariojärjestelmiä, kattavaa tarkastusta, politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä ja asetuksen (EU) 2018/1999 4 luvun mukaisia jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksia.

(3)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ”UNFCCC” (3), osapuolten konferenssi, joka toimii UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssissa 12 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen, jäljempänä ”Pariisin sopimus” (4), osapuolten kokouksena, hyväksyi päätöksellä 18/CMA.1 toiminnan ja tuen avoimuuspuitteita varten säännöt, menettelyt ja suuntaviivat, joissa määrätään muun muassa kasvihuonekaasuinventaarioita, politiikkoja ja toimenpiteitä, ennusteita, vaikutuksia sekä sopeutumista sekä kehitysmaille annettavaa tukea koskevasta raportoinnista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot näiden sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

(4)

Asetuksen (EU) 2018/1999 mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaksivuotisraportteja, jotka sisältävät tiedot niiden kansallisista ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevistä suunnitelmista ja strategioista, UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen nojalla hyväksyttyjen raportointivelvollisuuksien mukaisesti. Näitä tietoja käytetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan edistymisen ja toiminnan seurannassa, taustatietoina unionin sopeutumisstrategian täytäntöönpanoa ja tarkastusta varten ja niiden tukemiseksi, helpottamaan arviointia EU:n edistymisestä Pariisin sopimuksen sopeutumistavoitteen saavuttamisessa, mahdollisuuden antamiseksi jäsenvaltioille ja Euroopan unionille vaihtaa hyviä käytäntöjä sekä arvioitaessa niiden tarpeita ja valmiustasoa ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kansainvälisten raportointijärjestelyjen mukaisesti jäsenvaltioiden on myös esitettävä yleiskatsauksia tai esimerkkejä alueellisen tason toimiin liittyvistä hyvistä käytännöistä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta sopeutumistoimista muilla hallintotasoilla ja antaa EU:lle mahdollisuus edistää paremmin tällaisia toimia.

(5)

Kun otetaan huomioon huutokauppatulojen käytön raportoinnista saadut aiemmat kokemukset, on tarpeen, että jäsenvaltiot, jotka raportoivat huutokauppatulojaan vastaavan taloudellisen arvon käytöstä, raportoivat menojaan vastaavat arvot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (5) 3 d ja 10 artiklan mukaisesti.

(6)

Jäsenvaltioiden olisi raportoitava kehitysmaille annettavasta taloudellisesta ja teknisestä tuesta mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja raportointi olisi toteutettava ohjelmien tai toimien tasolla. Saatavilla oleviksi merkityt tiedot ilmoitetaan ainoastaan, jos ne ovat jäsenvaltioiden saatavilla siihen ajankohtaan mennessä, jona kertomus lisätään raportointijärjestelmään. Jäsenvaltion ei tarvitse täyttää ja toimittaa suunniteltua tukea koskevaa taulukkoa, jos asiaankuuluvia tietoja ei ole saatavilla koko taulukosta muun muassa meneillään olevien tai keskeneräisten talousarviomenettelyjen vuoksi. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) käyttöön ottamaa raportointimallia, joka on tarkoitettu luotonantajien raportointijärjestelmään (CRS) raportoimista varten. Päätöksen 18/CMA.1 mukaisesti jäsenvaltiot toimittavat UNFCCC:lle vapaaehtoisesti tietoja avustusekvivalentista. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kansainvälisen tason raportoinnin kanssa, tässä asetuksessa vahvistetut raportointivaatimukset olisi mahdollisuuksien mukaan mukautettava Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin asiaa koskeviin päätöksiin ja OECD:n kehitysapukomitean asiaa koskeviin menetelmien muutoksiin, kun ne tulevat saataville.

(7)

Inventaarion ennakkotietojen alakohtainen kattavuus on ylimmän tason yhteenveto kokonaiskasvihuonekaasuinventaarion yksityiskohtaisemmasta alakohtaisesta kattavuudesta. Näin varmistetaan, että vuoden t–1 inventaarion ennakkotiedoissa raportoidut päästö- ja poistuma-arviot ovat johdonmukaisia vuonna t–2 raportoitujen kasvihuonekaasuinventaarioon sisältyvien arvioiden kanssa. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden ala (LULUCF) on olennainen osa vuotuista inventaariota, ja jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä arviot LULUCF-alan päästöistä ja poistumista kasvihuonekaasuinventaarionsa ennakkotietoihin.

(8)

Jotta voidaan varmistaa päästövähennyssitoumusten avoimuus, parantaa jatkuvasti laatua ja helpottaa asiantuntijan tekemän teknisen tarkastelun tekemistä, jäsenvaltioiden raporttien on oltava teknisesti yksityiskohtaisia ja sisällettävä paljon tietoa. Lisäksi asetuksella (EU) 2018/1999 sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/842 (7) mukaiset raportointivaatimukset vuosittaisten kasvihuonekaasuinventaarioiden raportointiin ja mukaudutaan mainittujen asetusten viisivuotiseen vaatimustenmukaisuuden tarkastussykliin ottamalla käyttöön kattava tarkastusmenettely vuosiksi 2027 ja 2032. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten joustomahdollisuuksien aiottua käyttöä ja tehtyjä päästökiintiöiden siirtoja sekä niistä saatavien tulojen käyttöä koskevien raporttien rakenne, muoto ja toimittamistapa sekä sisällyttää asetuksen (EU) 2018/841 mukaiset vaatimukset ennusteita koskevaan raportointiin. Asetuksen (EU) 2018/841 ja asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti tehtyjä siirtoja koskevista tiedoista ei julkisteta tehtyjä siirtoja koskevia yksittäisiä hintoja, mutta yksikköhintojen vaihtelualue eli kaikkien jäsenvaltioiden ilmoittamien liiketoimien matalin ja korkein hinta olisi asetettava saataville.

(9)

Pariisin sopimuksen osapuolten konferenssin asettamien velvoitteiden oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa aikataulut komission ja jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle ja koordinoinnille unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin ja UNFCCC:n tarkastuksen laatimista varten. Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden kattavan tarkastuksen tekemiselle on myös tarpeen määrittää menettely ja aikataulu sen varmistamiseksi, että se toteutetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallisia inventaariojärjestelmiä ja hallinnoitava niitä inventaarioiden laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi suunnittelemalla, laatimalla ja hallinnoimalla inventaariotoimia, joihin kuuluu toimintotietojen kerääminen, menetelmien ja päästökertoimien asianmukainen valinta, ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arviointi, epävarmuustarkastelun sekä laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimien toteuttaminen sekä inventaariotietojen todentamismenettelyjen toteuttaminen kansallisella tasolla. Menneen kauden kansallisten inventaariojärjestelmien korkean laadun säilyttämiseksi jäsenvaltioiden on jatkettava samojen inventaarioiden suunnittelua, laadintaa ja hallinnointia koskevien standardien soveltamista 27–29 artiklan mukaisesti.

(11)

Politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä koskevien sääntöjen olisi oltava johdonmukaisia UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemien asiaankuuluvien päätösten kanssa. Koska Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksessä 18/CMA.1 pyydetään tietoja, jotka ovat tarpeen Pariisin sopimuksen 4 artiklan mukaisten kansallisesti määriteltyjen panosten edistymisen seuraamiseksi, jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot niiden institutionaalisista, hallinnollisista ja menettelyihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat unionin kansallisesti määritellyn panoksen kansallista täytäntöönpanoa.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (8) mukaisessa ilman epäpuhtauksia koskevassa raportoinnissa sekä kasvihuonekaasuja koskevassa raportoinnissa noudatetaan suurelta osin samanlaisia lähestymistapoja, mukaan lukien jäsenvaltioiden käyttämät menetelmät. Sen vuoksi, kun politiikoista, toimenpiteistä ja ennusteista ja niitä koskevista järjestelmistä raportoidaan tämän asetuksen VI luvun mukaisesti, tuetaan yhdenmukaisia menetelmiä ottamalla huomioon direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisesti raportoidut politiikat, toimenpiteet ja ennusteet.

(13)

Asetuksen (EU) 2018/1999 28 artiklassa tarkoitettua sähköistä alustaa olisi käytettävä jäsenvaltioiden ja komission raportointiin Euroopan ympäristökeskuksen avustamina energiaunionin kaikista ulottuvuuksista. Komissio toteuttaa toimenpiteitä sen mahdollistamiseksi, että sähköiselle alustalle toimitetut tiedot ohjataan tai kanavoidaan komission keskitetyn yhteyspisteen kautta ja että niitä vaihdetaan asiaan liittyvien raportointijärjestelmien, kuten Euroopan ympäristökeskuksen Reportnetin, kanssa.

(14)	Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus asetuksen (EU) 2018/1999 asiaa koskevien säännösten soveltamispäivän kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(15)

Asetus (EU) N:o 525/2013 kumotaan asetuksen (EU) 2018/1999 57 ja 58 artiklan mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2021, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 7 artiklaa, 17 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa ja 19 artiklaa, joita sovelletaan vuosien 2019 ja 2020 tietoja sisältäviin raportteihin. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021, mutta sen 3–18 ja 27–43 artiklaa olisi edelleen sovellettava kertomuksiin, jotka sisältävät tietoja mainituilta vuosilta.

(16)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1999 täytäntöönpanosäännöt seuraavien seikkojen osalta:

a)	asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan mukainen kansallisia sopeutumistoimia, huutokauppatulojen käyttöä ja kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknistä tukea koskeva jäsenvaltioiden raportointi;

b)	asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukainen kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietoja, kasvihuonekaasuinventaarioita sekä kirjattuja kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskeva jäsenvaltioiden raportointi;

c)	asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaiset kansallisten inventaariojärjestelmien perustamista, käyttämistä ja toimintaa koskevat vaatimukset;

d)	asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisen kattavan tarkastuksen suorittamisen aikataulu ja menettely;

e)	asetuksen (EU) 2018/1999 39 artiklan mukainen kansallista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmää koskeva jäsenvaltioiden raportointi.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden toimittamiin raportteihin, jotka sisältävät vaadittuja tietoja vuodesta 2021 eteenpäin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)

”määrämuotoisella raportointitaulukolla” (CRT) taulukkoa, jossa esitetään tiedot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, jotka sisältyvät ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ”UNFCCC”, osapuolten konferenssin päätöksen 24/CP.19 liitteeseen II;

(2)	”vertailulaskennalla” hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ”IPCC”, käyttämää vertailulaskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa kansallisista kasvihuonekaasuinventaarioista, jäljempänä ”IPCC:n vuoden 2006 ohjeet”;

(3)	”lähestymistavalla 1” epävarmuuksien arvioinnin perusmenetelmää, joka sisältyy vuoden 2006 IPCC:n ohjeisiin;

(4)	”avainluokalla” luokkaa, jolla on huomattava vaikutus jäsenvaltion tai unionin kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisten määrien, päästöjen ja poistumien kehityssuuntien tai päästöjen ja poistumien epävarmuuden kautta;

(5)	”sektorikohtaisella laskennalla” IPCC:n sektorikohtaista laskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa;

(6)	”kasvihuonekaasuinventaarioasiakirjoja koskevalla mallilla” vuosittaisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien UNFCCC:n raportointiohjeiden lisäyksessä esitettyä mallia, joka sisältyy päätöksen 24/CP.19. liitteeseen I;

(7)

”avoimuutta koskevilla säännöillä, menettelyillä ja suuntaviivoilla” Pariisin sopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuja toiminnan ja tuen avoimuuspuitteita koskevia sääntöjä, menettelyjä ja suuntaviivoja, jotka esitetään Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 18/CMA.1 liitteessä;

(8)	”kasvihuonekaasuinventaariota koskevilla ohjeilla” komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1044 (9) 3 artiklassa määriteltyjä ohjeita;

(9)

”uudelleenlaskennalla” menettelyä, jolla arvioidaan kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti uudelleen aiemmin toimitetuissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjä ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koska on tapahtunut muutoksia menetelmissä tai tavassa, jolla päästökertoimia ja toimintotietoja hankitaan ja käytetään, tai on otettu mukaan uusia päästölähde- ja nieluluokkia.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KANSALLISISTA SOPEUTUMISTOIMISTA, HUUTOKAUPPATULOISTA SEKÄ TUESTA KEHITYSMAILLE

4 artikla

Tiedot kansallisista sopeutumistoimista

Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot kansallisista sopeutumistoimista asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä I esitetyssä muodossa.

5 artikla

Tiedot huutokauppatulojen käytöstä

Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot päästöoikeuksien huutokaupasta saamiensa tulojen käytöstä asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä II esitetyissä muodoissa.

6 artikla

Tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut määrälliset tiedot julkisesta ja mobilisoidusta rahoituksesta sekä asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut saatavilla olevat tiedot jäsenvaltioiden toimista, jotka koskevat UNFCCC:n nojalla toteutettavia kehitysmaihin liittyviä julkisin varoin rahoitettuja teknologian siirtohankkeita ja toimintavalmiuksien kehittämishankkeita, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) käyttöön ottamassa määrämuotoisessa taulukkomuodossa, joka on tarkoitettu luotonantajien raportointijärjestelmään (CRS) raportoimista varten, tai tämän asetuksen liitteessä III esitetyissä muodoissa.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut menetelmiä koskevat laadulliset tiedot, joissa selitetään määrällisten tietojen laskentamenetelmä, tämän asetuksen liitteessä IV esitetyssä muodossa.

3. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan b alakohdassa tarkoitetut saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta tämän asetuksen liitteessä V esitetyssä muodossa.

III LUKU

JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOIDEN ENNAKKOTIEDOISTA, KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOISTA SEKÄ KIRJATUISTA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ JA -POISTUMISTA

7 artikla

Raportointi kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava kasvihuonekaasuinventaarioidensa ennakkotiedot asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti liitteessä VI esitetyssä muodossa;

a)	luokat jaotellaan tasolla, joka perustuu toimintotietoihin ja menetelmiin, jotka ovat käytettävissä vuotta X–1 koskevien arvioiden laatimista varten;

b)	direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt erotellaan erillisiin sarakkeisiin lähdeluokan mukaan, jos tiedot ovat saatavilla.

2. Jäsenvaltioiden on annettava selityksiä muun muassa tärkeimmistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet liitteessä VI esitetyssä muodossa raportoitujen päästöjen ja poistumien keskeisimpiin muutoksiin verrattuna viimeisimpään raportoituun lopulliseen kasvihuonekaasuinventaarioon.

8 artikla

Kasvihuonekaasuinventaarioiden raportointia koskevat yleiset säännöt

1. Kunkin jäsenvaltion on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot täyttämällä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden ja tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisesti

a)	määrämuotoiset raportointitaulukot, joihin sisältyvät kaikki laskentataulukot tai XML-tiedostot riippuen siitä, mikä ohjelmisto on käytettävissä, ja jotka kattavat asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen jäsenvaltion maantieteellisen soveltamisalan;

b)	tämän asetuksen 9–23 artiklassa täsmennetyt tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava kasvihuonekaasuinventaarioasiakirjoja koskevan mallin perusteella ja tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen inventaarioraportti, jäljempänä ”kansallinen inventaarioraportti”. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän asetuksen 9, 10, 12 ja 14–18 artiklan mukaisesti raportoidut tiedot kansalliseen inventaarioraporttiin tai kansallisen inventaarioraportin erilliseen liitteeseen ja ilmoitettava selkeästi liitteen VII mukaisesti, missä tiedot esitetään.

9 artikla

Raportointi uudelleenlaskennoista

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut syyt kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien uudelleenlaskentaan vuosina 1990, 2005 ja X–3 sekä ilmoitettava, miten aikasarjojen yhdenmukaisuus kaikkien raportoitujen vuosien osalta säilytetään, kirjallisesti kansallisen inventaarioraportin uudelleenlaskentoja koskevan yhteenvetoluvun luonnoksena.

10 artikla

Raportointi suositusten toteuttamisesta

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan g alakohdassa tarkoitetut tiedot toimista, jotka on toteutettu inventaarioarvioiden parantamiseksi, tämän asetuksen liitteessä VIII esitetyssä muodossa.

2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitetuissa raporteissaan käsiteltävä sekä viimeisimmissä tarkastusraporteissa ensimmäistä kertaa esiin tuotuja seikkoja että jo aiemmissa tarkastusraporteissa esiin tuotuja seikkoja.

11 artikla

Raportointi inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja niihin liittyvistä menetelmäkuvauksista unionin avainluokkien osalta

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m kohdassa tarkoitetut tiedot unionin inventaarioraportin laatimista varten:

a)	yhteenvetotiedot unionin avainluokkien osalta käytetyistä menetelmistä ja päästökertoimista määrämuotoisten raportointitaulukoiden asiaankuuluvissa XML-tiedostoissa;

b)	jos määrämuotoisiin raportointitaulukoihin ei sisälly tietoja menetelmistä ja päästökertoimista, kyseisten unionin avainluokkien osalta tämän asetuksen liitteessä IX olevan 3 osan mukaiset tiedot;

c)	unionin avainluokkien päivitetyt menetelmäkuvausten yhteenvedot liitteessä IX olevassa 4 osassa esitetyssä muodossa.

2. Komissio toimittaa jäsenvaltioille seuraavat tiedot 1 kohdassa tarkoitettua raportointia varten:

a)	luettelo unionin uusimmista avainluokista 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 1 osassa esitetyssä muodossa;

b)	edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luettelo päivitettynä ja muutokset korostettuina 28 päivään helmikuuta mennessä;

c)	tiedot inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja menetelmäkuvausten yhteenvedoista, jos ne ovat saatavilla, 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 2 osassa esitetyssä muodossa;

d)	edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot päivitettyinä 28 päivään helmikuuta mennessä.

12 artikla

Raportointi epävarmuudesta ja kattavuudesta

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava vähintään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m alakohdassa tarkoitetut lähestymistavan 1 mukaiset arviot epävarmuudesta tämän asetuksen liitteessä X esitetyssä muodossa.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava kansallisessa inventaarioraportissa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m alakohdassa tarkoitetusta kattavuutta koskevasta yleisestä arviosta ja täsmennettävä

luokat, joita raportin mukaan ei ole arvioitu (NE-merkintä), sellaisina kuin ne on määritelty avoimuutta koskevissa säännöissä, menettelyissä ja suuntaviivoissa, ja yksityiskohtaiset selitykset kyseisen merkinnän käytöstä erityisesti tapauksissa, joissa kasvihuonekaasuinventaariota koskevissa ohjeissa on annettu kasvihuonekaasujen arviointimenetelmiä;

b)	kasvihuonekaasuinventaarion maantieteellinen kattavuus ja mahdolliset erot UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen sekä asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen maantieteellisen kattavuuden välillä.

13 artikla

Raportointi indikaattoreista

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan e alakohdassa tarkoitetut indikaattoreita koskevat tiedot liitteessä XI esitetyssä muodossa.

14 artikla

Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan h alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen liitteessä XII esitetyssä muodossa.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan i alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista.

15 artikla

Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen johdonmukaisuudesta

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j ja i alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan b alakohdan mukaisesta tietojen johdonmukaisuudesta ja täsmennettävä seuraavat seikat:

ovatko inventaarioissa, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet direktiivin (EU) 2016/2284 nojalla, olevat hiilimonoksidin (CO), rikkidioksidin (SO2), typpioksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöarviot yhdenmukaiset asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjen vastaavien päästöarvioiden kanssa;

b)	niiden direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisten raporttien lähetyspäivät, joita verrattiin asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettuun inventaarioon.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tuloksena todetaan suurempi kuin +/–5 prosentin ero tietyn ilman epäpuhtauden kokonaispäästöjen välillä, jotka on raportoitu asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisesti, lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta, jäljempänä ”LULUCF”, asianomaisen jäsenvaltion on 1 kohdan mukaisten tekstimuotoisten tietojen lisäksi raportoitava tiedot kyseisestä ilman epäpuhtaudesta tämän asetuksen liitteessä XIII esitetyssä muodossa.

3. Jäsenvaltiot voivat raportoida pelkästään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos 2 kohdassa tarkoitettu suurempi kuin +/–5 prosentin ero johtuu virheellisten tietojen korjaamisesta taikka eroista asiaa koskevien säädösten maantieteellisessä kattavuudessa tai soveltamisalassa.

16 artikla

Raportointi fluoratuista kasvihuonekaasuista raportoitujen tietojen yhdenmukaisuudesta

Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja täsmennettävä seuraavat seikat:

a)	jäsenvaltioiden tekemät tarkistukset yksityiskohtaisuuden tason, tietoaineistojen ja verrattujen raporttien osalta;

b)	tarkistusten tärkeimmät tulokset ja selitykset suurimmille epäjohdonmukaisuuksille;

c)	se, onko toiminnanharjoittajien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 (10) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti keräämiä tietoja hyödynnetty, ja jos on, miten;

d)	syyt, joiden vuoksi tarkastuksia ei pidetty merkityksellisinä, jos niitä ei tehty.

17 artikla

Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tarkastusten tuloksia koskevat tiedot, joissa täsmennetään erot kasvihuonekaasuinventaarioon sisältyvien tietojen perusteella lasketun vertailulaskennan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (11) 4 artiklan ja liitteen B mukaisesti raportoitujen energiatilastojen perusteella lasketun vertailulaskennan välillä.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava 1 kohdassa tarkoitetut määrälliset tiedot ja selitykset suuremmista kuin +/–2 prosentin eroista todettavissa olevassa kansallisessa fossiilisen polttoaineen kokonaiskulutuksessa yhdistetyllä tasolla kaikkien fossiilisten polttoaineluokkien osalta vuodelta X–2 tämän asetuksen liitteen XIV mukaisesti.

18 artikla

Raportointi kansallisten inventaariojärjestelmien tai rekistereiden kuvauksiin tehtävistä muutoksista

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava selvästi kansallisen inventaarioraportin asiaa koskevissa luvuissa, ettei niiden asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan k ja l alakohdassa tarkoitettujen kansallisten inventaariojärjestelmien tai mahdollisten kansallisten rekistereiden kuvauksessa ole tapahtunut muutoksia edellisen kansallisen inventaarioraportin toimittamisen jälkeen.

19 artikla

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen asetuksen (EU) 2018/842 2 artiklan 1 kohdassa määritettyyn soveltamisalaan kuuluvat ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan a alakohdassa tarkoitetut ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut tietojen päivitykset tämän asetuksen liitteessä XV esitetyssä muodossa.

20 artikla

Raportointi asetuksen (EU) 2018/841 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan f alakohdassa tarkoitetut yhteenvetotiedot asetuksen (EU) 2018/841 12 ja 13 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVI esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden raporttien vastaanottamisesta. Tässä yhteenvedossa on ilmoitettava kutakin vuosittaista maankäyttöyksikkötapahtumaa kohti maksettujen hintojen vaihtelualue.

21 artikla

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan f alakohdassa tarkoitetut yhteenvetotiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVII olevassa taulukossa 1 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden raporttien vastaanottamisesta. Tässä yhteenvedossa on ilmoitettava kutakin vuosittaista päästökiintiötapahtumaa kohti maksettujen hintojen vaihtelualue.

2. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten julkaisemisen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 6 kohdassa säädetyn, asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamismenettelyn aloittamisen välisten kahden ajanjakson kuluessa jäsenvaltiot voivat raportoida komissiolle kunkin kuukauden 15 päivänä asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVII olevassa taulukossa 2 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti saaduista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kohtuullisessa ajassa.

22 artikla

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan n alakohdassa tarkoitetut tiedot aikeistaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia tämän asetuksen liitteessä XVIII esitetyssä muodossa.

2. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten julkaisemisen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 6 kohdassa säädetyn, asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamismenettelyn aloittamisen välisten kahden ajanjakson kuluessa jäsenvaltiot voivat raportoida komissiolle kunkin kuukauden 15 päivänä asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa taulukossa 1 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, tämän kohdan mukaisesti saadut tiedot asetetaan saataville sähköisessä muodossa viimeistään edellä tarkoitetun kuukauden lopussa.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti raportoitavien tietojen ei tule sisältää 21 artiklan mukaisesti raportoituja tietoja tehdyistä siirroista.

23 artikla

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesta siirroista saatujen tulojen käytöstä

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan n alakohdassa tarkoitetut tiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 6 kohdan mukaisesta tulojen käytöstä tämän asetuksen liitteessä XIX esitetyssä muodossa.

24 artikla

Raportointi kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista

Jäsenvaltioiden on raportoitava kirjatut kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti liitteessä XX esitetyssä muodossa.

25 artikla

Yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja UNFCCC:n tarkastuksen laadintaa varten

1. Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa laatiessaan unionin kasvihuonekaasuinventaariota ja unionin inventaarioraporttia liitteessä XXI vahvistettujen aikataulujen mukaisesti.

2. Kun jäsenvaltio toimittaa inventaarionsa uudelleen UNFCCC:n sihteeristölle, sen on toimitettava komissiolle yhteenveto uudelleen toimitettuun inventaarioon tehdyistä muutoksista viimeistään viikon kuluessa uudelleentoimittamisesta.

3. UNFCCC:n tarkastaessa unionin inventaariota jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava komissiolle mahdollisimman pian vastaukset UNFCCC:n tarkastajien esittämiin kysymyksiin.

IV LUKU

KANSALLISTEN INVENTAARIOJÄRJESTELMIEN PERUSTAMISTA, KÄYTTÄMISTÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

26 artikla

Kansallisten inventaariojärjestelmien toiminnot

Asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaisten kansallisten inventaariojärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä kunkin jäsenvaltion on

a)	otettava käyttöön ja ylläpidettävä institutionaalisia, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä järjestelyjä, jotka ovat tarpeen 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi, kaikkien toimintojen suorittamisesta vastaavien valtion virastojen ja muiden yksiköiden välillä;

varmistettava riittävät valmiudet 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi oikea-aikaisesti, muun muassa keräämällä tietoja ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi sekä suorittamalla inventaarioiden kehittämisprosessiin osallistuvan henkilöstön teknistä pätevyyttä koskevia järjestelyjä.

27 artikla

Inventaarioiden suunnittelu

1. Inventaarionsa suunnittelun yhteydessä kunkin jäsenvaltion on

a)	nimettävä yksi kansallinen yksikkö, jolla on kokonaisvastuu kansallisesta inventaariosta, ja asetettava sen posti- ja sähköpostiosoitteet saataville;

määriteltävä ja jaettava erityiset vastuualueet inventaarioiden kehittämisprosessissa, mukaan lukien vastuualueet, jotka liittyvät menetelmien valintaan, tietojen ja erityisesti tilastopalveluista ja muista yksiköistä saatavien toimintotietojen ja päästökertoimien keräämiseen, tietojen käsittelyyn ja arkistointiin sekä laadunvalvontaan ja laadunvarmistukseen;

c)	laadittava inventaarioiden laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelma, jossa kuvataan inventaarioiden kehittämisprosessin aikana suoritettavat erityiset laadunvalvontamenettelyt, helpotettava suoritettavia yleisiä laadunvarmistusmenettelyjä ja asetettava laatutavoitteet;

d)	harkittava prosessien käyttöönottoa inventaarion, tarvittaessa mukaan lukien myös mahdolliset uudelleenlaskennat, virallista tarkastelua ja hyväksymistä varten ennen inventaarion lähettämistä ja vastattava inventaarion tarkastusmenettelyissä esiin tulleisiin kysymyksiin.

2. Inventaarionsa suunnittelun yhteydessä kunkin jäsenvaltion on harkittava tarvittaessa tapoja parantaa inventaarioiden toimintotietojen, päästökertoimien, menetelmien ja muiden merkityksellisten teknisten elementtien laatua. Laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelman täytäntöönpanosta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklan, asetuksen (EU) N:o 2018/1999 38 artiklan ja UNFCCC:n mukaisista tarkastuksista saadut tiedot on tarvittaessa otettava huomioon laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelman ja laatutavoitteiden laadinnassa ja/tai tarkistamisessa.

28 artikla

Inventaarioiden laadinta

1. Kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti kunkin jäsenvaltion on

a)	määritettävä avainluokat ja laadittava arviot käyttäen asianmukaisia menetelmiä avainluokkien päästöjen ja poistumien arvioimiseksi;

b)	kerättävä riittävästi toimintotietoja, prosessitietoja ja päästökertoimia, jotka ovat tarpeen ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi valittujen menetelmien tueksi;

c)	tehtävä määrällinen arvio inventaarion epävarmuudesta kunkin luokan osalta ja koko inventaarion osalta ja laadittava uudelleenlaskennat aiemmin toimitetuista ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista arvioista;

d)	laadittava kansallinen inventaario ja pantava täytäntöön yleiset inventaarion laadunvalvontamenettelyt laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelmansa mukaisesti.

2. Inventaarionsa laadinnan yhteydessä kunkin jäsenvaltion on tarvittaessa

a)	sovellettava avainluokissa ja yksittäisissä luokissa, joissa on tehty merkittäviä menetelmä- ja/tai tietotarkistuksia, luokkakohtaisia laadunvalvontamenettelyjä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti;

b)	säädettävä, että riippumaton kolmas osapuoli tai henkilöstö, joka ei osallistu inventaarion kehittämiseen, tekee inventaarion perustarkastuksen ennen inventaarion toimittamista 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen laadunvarmistusmenettelyjen mukaisesti;

c)	säädettävä laajemmasta tarkastuksesta avainluokkien ja sellaisten luokkien osalta, joissa menetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia;

arvioitava uudelleen inventaarioiden suunnitteluprosessia avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen mukaisten tarkastusten perusteella sekä asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan ja inventaarion laadintaprosessia koskevien säännöllisten sisäisten arviointien mukaisesti tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen vahvistettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi.

29 artikla

Inventaarioiden hallinnointi

1. Inventaarionsa hallinnoinnin yhteydessä kunkin jäsenvaltion on

arkistoitava raportoitujen aikasarjojen osalta vuosittain inventaariotiedot, mukaan lukien kaikki eritellyt päästökertoimet ja toimintotiedot sekä dokumentaatio siitä, miten ne on tuotettu ja eritelty; sisäiset asiakirjat laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenettelyistä, ulkoiset ja sisäiset tarkastukset, asiakirjat keskeisistä vuosittaisista lähteistä ja keskeisten lähteiden tunnistamisesta sekä suunnitellut inventaarioiden parannukset;

b)	annettava avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisille tarkastusryhmille pääsy kaikkiin arkistoituihin tietoihin, joita jäsenvaltio käyttää inventaarion laatimisessa, ottaen huomioon maakohtaiset salassapitosäännöt;

c)	vastattava oikea-aikaisesti inventaariotietojen tarkistusprosessien eri vaiheista johtuviin inventaariotietojen selvennyspyyntöihin sekä kansallista järjestelmää koskevien tietojen selvennyspyyntöihin.

2. Kunkin jäsenvaltion on inventaarionsa hallinnoinnin yhteydessä tarvittaessa asetettava arkistoidut tiedot helposti saataville.

V LUKU

MENETTELY JA AIKATAULU KATTAVAN TARKASTUKSEN SUORITTAMISEKSI

30 artikla

Menettely kattavan tarkastuksen suorittamiseksi

1. Komissio ja Euroopan ympäristökeskus saavat asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kattavien tarkastusten suorittamiseen apua teknisistä asiantuntijoista koostuvalta tarkastusryhmältä, ja tarkastukset on suoritettava liitteessä XXII vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2. Euroopan ympäristökeskus huolehtii kattaviin tarkastuksiin liittyvistä sihteeristötehtävistä liitteessä XXII täsmennetyllä tavalla.

3. Komissio valitsee Euroopan ympäristökeskuksen avustamana riittävän määrän tarkastusasiantuntijoita, jotka kattavat asianmukaiset inventaarioalat. Valituilla tarkastusasiantuntijoilla on oltava kokemusta kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimisesta, ja, mikäli mahdollista, heidän olisi jo toimittava kasvihuonekaasujen tarkastamisen alalla. Tekniset asiantuntijat, joka ovat osallistuneet jonkin jäsenvaltion kasvihuonekaasuinventaarion laatimiseen tai jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia, eivät voi osallistua kyseisen inventaarion tarkastamiseen.

4. Kattavat tarkastukset suoritetaan asiakirjatarkastuksina ja keskitetysti liitteessä XXII täsmennetyllä tavalla. Lisäksi voidaan järjestää vierailuja asianomaiseen maahan teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän suosituksesta ja asianomaista jäsenvaltiota kuullen.

5. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisiin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä liitteessä XXII täsmennetyt tiedot.

6. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä yksityiskohtainen tarkastelu siitä, ovatko kirjatut päästöt ja poistumat unionin sääntöjen mukaisia.

7. Kattaviin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä tarkastuksia sen selvittämiseksi, voivatko yhdessä jäsenvaltiossa UNFCCC:n tai unionin tarkastuksissa todetut parannusta vaativat osa-alueet edellyttää parannusta myös muissa jäsenvaltioissa.

8. Kasvihuonekaasuinventaarioiden tarkastus on suoritettava johdonmukaisesti ja puolueettomasti kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden osalta.

31 artikla

Tekniset korjaukset

1. Asetuksen (EU) N:o 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu päästöarvion tekninen korjaus on katsottava tarpeelliseksi, jos ali- tai yliarviointi on suurempi kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädetty merkittävyyskynnys. Teknisten korjausten yksityiskohdat täsmennetään tämän asetuksen liitteessä XXII.

2. Merkittävyyskynnys tarkastuksen kohteena olevana inventaariovuonna tietyn lähteen tai nielun osalta on 0,05 prosenttia jäsenvaltion kasvihuonekaasujen kansallisista kokonaispäästöistä ilman LULUCF-sektorin päästöjä tai 500 kilotonnia vastaavaa hiilidioksidimäärää, sen mukaan, kumpi luvuista on pienempi.

3. Vastauksena komission jäsenvaltiolle tarkastuksen aikana ilmoittamaan havaintoon jäsenvaltio voi pyytää muutosta päästöarvioihinsa tai kirjattuihin päästöihinsä ja poistumiinsa toimittamalla tarkistetut arviot. Jos tekninen tarkastusryhmä pitää tarkistettua arviota asianmukaisena, se on sisällytettävä 32 artiklassa tarkoitettuun tarkastusraporttiin ja siihen on liitettävä perustelut.

32 artikla

Lopulliset tarkastusraportit

Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle kattavan tarkastuksen päättymisestä ja toimittaa jäsenvaltiolle lopullisen tarkastusraportin viimeistään 30 päivänä elokuuta 2027 ja 30 päivänä elokuuta 2032.

33 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

1. Jäsenvaltioiden on

a)	osallistuttava tarkastukseen liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti;

b)	nimettävä unionin johdolla tehtävälle tarkastukselle kansallinen yhteyspiste;

c)	tarvittaessa osallistuttava maavierailun järjestämiseen ja helpotettava sitä;

d)	tapauskohtaisesti vastattava kysymyksiin, annettava lisätietoja ja esitettävä tarkastusraportteja koskevia huomioita.

2. Jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio sisällyttää 32 artiklassa tarkoitettuun lopulliseen tarkastusraporttiin tarkastusten tuloksia koskevia huomioita.

3. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 30 artiklan mukaisesti valitun teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän kokoonpanon.

34 artikla

Aikataulu kattavien tarkastusten suorittamiseksi

Kattava tarkastus toteutetaan liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti.

VI LUKU

POLITIIKAT, TOIMENPITEET JA ENNUSTEET

35 artikla

Toimittamistavat raportointia varten

Jäsenvaltioiden on käytettävä tämän luvun mukaisten tietojen toimittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1999 28 artiklassa tarkoitettua sähköistä alustaa ja siihen liittyviä komission, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus asetuksen (EU) 2018/1999 42 artiklan mukaisesti, välineitä ja malleja.

36 artikla

Raportointi kansallisista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmistä

Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa a alakohdassa tarkoitettu kuvaus kansallisista järjestelmistä, joilla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuuksista sekä ennusteista, tämän asetuksen liitteessä XXIII esitetyssä muodossa.

37 artikla

Raportointi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa c alakohdassa tarkoitetut tiedot kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuuksista tämän asetuksen liitteessä XXIV esitetyissä muodoissa.

2. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa seuraavat tiedot:

a)	asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa b alakohdassa tarkoitetut päivitykset, jotka koskevat pitkän aikavälin strategioita;

b)	asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa d alakohdassa tarkoitetut suunnitellut lisäpolitiikat ja -toimenpiteet;

c)	asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa e alakohdassa tarkoitetut eri politiikkojen ja toimenpiteiden väliset yhteydet sekä se, miten tällaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä edistetään eri ennusteskenaarioiden toteutumista.

38 artikla

Raportointi kansallisista ennusteista

1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tämän asetuksen liitteessä XXV esitetyssä muodossa asetuksen (EU) 2018/1999 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä VII olevassa a alakohdassa tarkoitetut tiedot kansallisista ennusteista, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, eriteltyinä kaasujen tai kaasuryhmien mukaan.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tekstimuodossa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII tarkoitettuja kansallisia ennusteita, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koskevia lisätietoja, joissa täsmennetään

ennusteen tulokset, jotka koskevat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvia päästöjä, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvia päästöjä sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisia ennakoituja kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan b alakohdan mukaisesti;

asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevassa d kohdassa tarkoitetut herkkyysanalyysin tulokset

(1)	sekä raportoitujen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen osalta lyhyt selitys siitä, mitkä parametrit vaihtelivat ja millä tavoin;

(2)

eriteltyinä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisten ennakoitujen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien mukaan, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla;

c)	ennusteiden lähtökohtana käytettävä inventaariotietojen vuosi (vertailuvuosi) ja inventaarioraportin vuosi;

ennusteissa käytettävät menetelmät sekä lyhyt kuvaus käytettävistä malleista ja niiden sektorikohtaisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta kattavuudesta, malleja koskevien lisätietojen viitteet sekä tiedot tietolähteistä, tärkeimmistä ulkoisiin seikkoihin perustuvista oletuksista ja käytetyistä parametreistä; asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan e kohdan mukaisesti.

3. Asetuksen (EU) 2018/1999 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettavissa ennusteita koskevissa raporteissa jäsenvaltioiden on otettava huomioon ennusteiden tärkeimpien parametrien yhdenmukaistetut arvot – ainakin öljyn, kaasun ja hiilen tuontihintojen osalta sekä Euroopan päästökauppajärjestelmän mukaisten hiilen hintojen osalta direktiivin 2003/87/EY mukaisesti – joita komissio on jäsenvaltioita kuullen suositellut kaksitoista kuukautta ennen raporttien toimittamisen määräaikaa.

VII LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014 1 päivästä tammikuuta 2021 tämän asetuksen 40 artiklassa säädetyin siirtymäsäännöksin.

40 artikla

Siirtymäsäännös

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 39 artiklassa säädetään, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 3–18 artiklaa ja 27–43 artiklaa sovelletaan edelleen raportteihin, jotka sisältävät vuosia 2019 ja 2020 koskevia vaadittuja tietoja.

41 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä elokuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).

(3) Hyväksytty 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä (94/69/EC) (EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11).

(4) Hyväksytty 5 päivänä lokakuuta 2016 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

(9) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1044, annettu 8 päivänä toukokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 täydentämisestä lämmitysvaikutusten, inventaario-ohjeiden ja unionin inventaariojärjestelmän osalta sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 666/2014 kumoamisesta (EUVL L 230, 17.7.2020, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195);

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

LIITE I

Tiedot kansallisista sopeutumistoimista 4 artiklan mukaisesti

1. Kansalliset olosuhteet, vaikutukset, haavoittuvuudet, riskit ja sopeutumiskyky (1)

1.1

Sopeutumistoimien kannalta merkitykselliset kansalliset olosuhteet:

a)	biogeofysikaaliset ominaisuudet;

b)	väestörakenne;

c)	talous ja infrastruktuuri.

1.2

Ilmaston seurannan ja mallintamisen kehys:

a)	ilmaston seurantaa, mallintamista, ennusteita ja skenaarioita koskevat tärkeimmät toimet;

b)	keskeiset lähestymistavat, menetelmät ja välineet sekä niihin liittyvät epävarmuudet ja haasteet.

1.3

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien, myös sopeutumiskyvyn, arviointi:

a)	yleiskatsaus taulukossa 1 (2) luetelluista havaituista ilmastouhkista sekä nykyisistä paineista (3);

keskeisten tulevien ilmastouhkien yksilöiminen taulukossa 1 luetelluista uhkista sekä keskeiset sektorit, joihin uhkat vaikuttavat (4).

Taulukko 1 – Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (5)

	Lämpötilaan liittyvät	Tuuleen liittyvät	Veteen liittyvät	Maamassoihin ja maaperään liittyvät
Krooniset	Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)	Tuuliolojen muutokset	Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)	Rannikon eroosio
			Sademäärien ja/tai hydrologinen vaihtelu	Maaperän huonontuminen (myös aavikoituminen)
	Lämpötilan vaihtelut		Valtamerten happamoituminen	Maaperän eroosio
	Ikiroudan sulaminen		Meriveden intruusio	Vettyneen rinnemaan valuminen
			Merenpinnan kohoaminen
			Meren jääpeitteen muutokset
			Veden niukkuus
Akuutit	Lämpöaalto	Sykloni	Kuivuus	Lumivyöry
	Kylmyysaalto/halla/pakkanen	Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)	Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)	Maanvyörymä
	Maastopalo	Pyörremyrsky	Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesi- ja äkkitulva)	Maanpinnan vajoaminen
			Lumi- ja jääkuorma
			Jäätikköjärven purkautuminen

Kustakin sektorista, johon vaikutukset kohdistuvat, yleiskatsaus seuraavista luokiteltuna kvalitatiivisella asteikolla korkea/keskitasoinen/matala/ei sovelleta, ja tarvittaessa selitys (6):

i.	keskeisten uhkien havaitut vaikutukset, mukaan lukien muutokset esiintymistiheydessä ja laajuudessa;

ii.	keskeisten uhkien esiintymisen ja niille altistumisen todennäköisyys tulevissa ilmasto-oloissa parhaiden käytettävissä olevien ilmastomallinnusten perusteella;

iii.	haavoittuvuus, myös sopeutumiskyky;

iv.	mahdollisten tulevien vaikutusten riski.

2. Oikeudelliset ja poliittiset puitteet sekä institutionaaliset järjestelyt

2.1

Oikeudelliset ja poliittiset puitteet ja sääntely, mukaan lukien kansalliset sopeutumisstrategiat (NAS), kansalliset sopeutumissuunnitelmat (NAP) (7) ja mahdolliset sektorikohtaiset sopeutumissuunnitelmat.

2.2

Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta kansallisella tasolla seuraavia varten:

a)	ilmastoon liittyvän haavoittuvuuden ja riskien arviointi;

b)	sopeutumispolitiikan suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta, arviointi ja tarkistaminen (8);

c)	ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn sisällyttäminen ympäristöarviointimenettelyihin;

d)	asiaan liittyvien tietojen (kuten riskejä tai ilmastokatastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen) kerääminen, omistusoikeus ja uudelleenkäyttö sekä niiden saatavuus;

e)	ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumissuunnittelun sisällyttäminen katastrofiriskien hallinnan järjestelmiin ja päinvastoin (9).

2.3

Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta alueellisella tasolla (10):

a)	oikeudelliset vaatimukset ja strategiset asiakirjat;

b)	verkostot tai muu sopeutumista koskeva yhteistyö kansallisten viranomaisten välillä;

c)	hyviä käytäntöjä koskevat esimerkit verkostoista tai muusta yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten viranomaisten välillä.

3. Sopeutumisstrategiat, -politiikat, -suunnitelmat ja -tavoitteet

3.1.

Sopeutumisprioriteetit;

3.2

Sopeutumiseen liittyvät haasteet, puutteet ja esteet (11);

3.3

Kansallisten strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien yhteenvedot, joissa keskitytään tavoitteisiin ja päämääriin, suunniteltuihin toimiin (12), talousarvioon ja aikatauluun (13);

3.4

Yleiskatsaus alueellisen tason strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien sisällöstä;

3.5

Yleiskatsaus toimista, joilla sisällytetään ilmastonmuutokseen sopeutuminen sektorikohtaisiin politiikkoihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin, mukaan lukien katastrofiriskien hallinnan strategiat ja toimintasuunnitelmat;

3.6

Sidosryhmien osallistuminen;

Yleiskatsaus kansallisella tasolla toteutettavista sopeutumispolitiikan toimenpiteistä ja alueellisen tason hyviä käytäntöjä koskevia esimerkkejä, jotka liittyvät yhteyksiin

a)	niiden sidosryhmien kanssa, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille;

b)	yksityisen sektorin kanssa (14).

4. Sopeutumistoimien ja -prosessien seuranta ja arviointi

4.1

Seuranta ja arviointimenetelmät (15), jotka liittyvät seuraaviin:

a)	ilmastoon liittyvien vaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen sekä sopeutumiskyvyn lisääminen;

b)	sopeutumistoimien täytäntöönpano.

4.2

Edellä 3.3 ja 3.6 kohdissa tarkoitettujen suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanne, mukaan lukien yhteenveto alueellisen tason toimista sekä ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseen tarkoitetun rahoituksen käytöstä. Rahoitusta koskevan raportoinnin on katettava seuraavat:

a)	ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien katastrofiriskien hallinta, osoitetut varat,

b)	mahdollisuuksien mukaan se varojen osuus, joka käytetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiseen (16) kullakin sektorilla (17).

4.3

Arviointi edistymisestä kohti seuraavia (18):

a)	ilmastovaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen;

b)	sopeutumiskyvyn lisääminen;

c)	sopeutumisprioriteettien noudattaminen;

d)	puuttuminen sopeutumisen esteisiin.

4.4

Toimet, joita on toteutettu seuraavien tarkastelemiseksi uudelleen ja niiden päivittämiseksi:

a)	haavoittuvuuden ja riskien arviointi;

b)	kansalliset sopeutumispolitiikat, -strategiat, -suunnitelmat ja -toimenpiteet.

4.5

Yleiskatsaus hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät alueellisten sopeutumissuunnitelmien, -politiikkojen, -strategioiden ja -toimenpiteiden tarkistamiseen ja päivittämiseen.

5. Yhteistyö, hyvät käytännöt, synergiat, kokemus ja kokemuksista saatu oppi sopeutumisen alalla

5.1

Hyvät käytännöt ja kokemuksista saatu oppi, myös alueellisella tasolla (19);

5.2

Sopeutumistoimien synergia muiden kansainvälisten järjestelyjen ja/tai sopimusten kanssa, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen kanssa;

5.3

Yhteistyö unionin jäsenvaltioiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö alueellisten ja kansainvälisen organisaatioiden kanssa (20):

a)	yhteistyö tietojen jakamiseksi sekä tieteen ja instituutioiden vahvistamiseksi ja sopeutumista koskevan tiedon lisäämiseksi;

b)	yhteistyö sopeutumistoimien parantamiseksi alueellisella, kansallisella, makroalueellisella ja kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien yhteistyön ala, laajuus ja tyypit.

6. Muut mahdolliset tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisesta

6.1

Kansallisen koordinaattorin ja organisaation yhteystiedot;

6.2

Asiaan liittyvät verkkosivustot ja sosiaalisen median lähteet, joita käytetään viestintään sopeutumistoimista kansallisella ja alueellisella tasolla, tilanteen mukaan;

6.3

Keskeiset raportit ja julkaisut kansallisella ja alueellisella tasolla;

6.4

Mahdolliset muut asiaan liittyvät tiedot.

(1) ”Sopeutumiskyky” sellaisena kuin se määritellään YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennessä arviointiraportissa (IPCC AR5): ”Järjestelmien, instituutioiden, ihmisten ja muiden organismien kyky sopeutua mahdollisiin vahinkoihin, hyödyntää mahdollisuuksia tai reagoida seurauksiin.”

(2) Luettelo ei ole tyhjentävä.

(3) Jäsenvaltioiden on raportoitava olemassa olevista ympäristö-, talous- ja sosiaalisista paineista, joihin ilmastonmuutos todennäköisesti merkittävästi vaikuttaa: esim. luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, satojen heikkeneminen, energiaköyhyys, työttömyys, muuttoliike.

(4) Jäsenvaltioiden on valittava keskeiset sektorit seuraavista: maatalous ja elintarvikkeet, luonnon monimuotoisuus (mukaan lukien ekosysteemilähtöiset lähestymistavat), rakennukset, rannikkoalueet, pelastuspalvelu ja hätätilanteiden hallinta, energia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, metsätalous, terveydenhoito, meriympäristö ja kalastus, liikenne, kaupunkiympäristö, vesihuolto, tieto- ja viestintätekniikka, maankäytön suunnittelu, yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maaseudun kehittäminen, muu (täsmennettävä).

(5) Jäsenvaltioiden on tilanteen mukaan tarkasteltava näiden uhkien toissijaisia vaikutuksia, kuten maastopalot, haitallisten vieraslajien ja trooppisten tautien leviäminen, ketjureaktiovaikutukset ja useiden uhkien esiintyminen yhtä aikaa.

(6) i–iv alakohdissa esitetyn analyysin on perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin IPCC:n tieteellisiin tietoihin haavoittuvuusarvioinnista tai riskianalyysistä sekä viimeisimpiin komission ohjeisiin ilmastokestävyyden varmistamisesta unionin rahoittamissa hankkeissa.

(7) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin kansallisen sopeutumisstrategian ja -suunnitelman otsikko, hyväksymisvuosi ja -tilanne [korvattu/hyväksytty/valmis ja toimitettu hyväksyttäväksi/laadittavana].

(8) Huomioon otettaviin näkökohtiin kuuluvat päätöksenteko, suunnittelu ja koordinointi, jotka liittyvät sopeutumisstrategioihin, -politiikkoihin, -suunnitelmiin ja -tavoitteisiin, laaja-alaisten kysymysten käsittely, sopeutumisprioriteettien ja -toimien mukauttaminen sekä sopeutumistoimien täytäntöönpano, mukaan lukien toimet, joilla vältetään tai minimoidaan ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja käsitellään niitä.

(9) Mukaan lukien unionin pelastuspalvelumekanismista 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924) 6 artiklan 1 kohta.

(10) Tässä liitteessä ”alueellisella tasolla” viitataan paikallis- ja aluetasoon.

(11) Mukaan lukien sopeutumiskykyä rajoittavat institutionaaliset, hallintoon liittyvät ja muut esteet siten kuin ne on yksilöity haavoittuvuusarvioinnissa.

(12) Mukaan lukien luontoon perustuvat ratkaisut ja toimet, jotka johtavat hillinnän tuottamiin ja muihin relevantteihin sivuhyötyihin.

(13) Yhteenvedoissa on käsiteltävä myös toimia, joilla parannetaan ilmastonmuutoksen sietokykyä ja vältetään tai minimoidaan ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja käsitellään niitä, ja niiden on sisällettävä selvitys siitä, miten sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat on otettu huomioon.

(14) Jäsenvaltioiden on laadittava yleiskatsaus käytettävissä olevista tiedoista, jotka koskevat yksityisen sektorin suunnitelmia, prioriteetteja, toimia ja ohjelmia, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sekä muita asiaan liittyviä yksityisiä sopeutumisaloitteita ja/tai -hankkeita.

(15) Jäsenvaltioiden on raportoitava lähestymistavoista, käytetyistä järjestelmistä, avoimuudesta ja indikaattoreista.

(16) Lisäinvestoinnit, joilla (joka tapauksessa toteutettava) hanke saadaan ilmastokestäväksi.

(17) Jäsenvaltioiden on raportoitava investoinneista sopeutumistoimiin seuraavilla aloilla: maatalous ja elintarvikkeet, luonnon monimuotoisuus (mukaan lukien ekosysteemilähtöiset lähestymistavat), rakennukset, rannikkoalueet, pelastuspalvelu ja hätätilanteiden hallinta, energia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, metsätalous, terveydenhoito, meriympäristö ja kalastus, liikenne, kaupunkiympäristö, vesihuolto, tieto- ja viestintätekniikka, maankäytön suunnittelu, yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maaseudun kehittäminen, muu (täsmennettävä).

(18) Edellä 4.1 kohdassa raportoitujen seuranta- ja arviointimenetelmien perusteella.

(19) Jäsenvaltiot voivat tilanteen mukaan raportoida hyvistä käytännöistä ja kokemuksista saadusta opista seuraavilla aloilla: ilmastomallintamistoimet ja -menetelmät; ilmastovaikutusten sekä ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien, myös sopeutumiskyvyn, arviointi; institutionaaliset järjestelyt ja hallinto kansallisella tasolla; politiikan ja sääntelyn muutokset; koordinointimekanismit; sopeutumisprioriteetit; sopeutumisen esteet; sopeutumistavoitteet, -päämäärät, -pyrkimykset, -toimet, -strategiat, -politiikat ja -suunnitelmat; toimet, joilla sisällytetään sopeutuminen kehitys- ja sektorikohtaisiin politiikkoihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin; sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien sisällyttäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; alkuperäiskansojen ja muun perinteisen sekä paikallisen tietämyksen sisällyttäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; sidosryhmien osallistuminen; ilmastoriskejä koskeva viestintä; seuranta ja arviointi; tieteellisen tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen; katastrofiriskien vähentäminen ja hallinta, innovatiiviset sopeutumisratkaisut ja innovatiiviset rahoitusmekanismit.

(20) Lukuun ottamatta kehitysmaille annettua tukea koskevia tietoja, joita edellytetään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevassa 2 osassa.

LIITE II

Tiedot huutokauppatulojen käytöstä 5 artiklan mukaisesti

Taulukko 1a: Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot vuonna X – 1

1		Määrä vuodelta X – 1
2		tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	Huomautukset (Esim. selittäkää puuttuvat tiedot, asiaan liittyvät kansalliset olosuhteet, edellisen raportoinnin jälkeen tapahtuneet muutokset)
3	A	B	C	D
4	Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä (rivien 5 ja 6 summa)	Summa B5 + B6	Summa C5 + C6
5	josta direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan mukaisten päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen määrä
6	josta direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisten päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen määrä

Huomautukset:

(1)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

Taulukko 1 b: Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö vuonna X – 1

1		Vuonna X – 1 käytetty kokonaismäärä		josta vuonna X – 1 käytetty määrä, joka on ilmoitettu sidotuksi vuotta X – 1 edeltävinä vuosina		Vuonna X – 1 sidottu muttei käytetty kokonaismäärä		Vuonna X – 1 käytetty vastaava taloudellinen arvo (2)
2		tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	Huomautukset (Esim. selittäkää puuttuvat tiedot, asiaan liittyvät kansalliset olosuhteet, edellisen raportoinnin jälkeen tapahtuneet muutokset)
3	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J
4	Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa ja 3 d artiklan 4 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin käytetty päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo
5	josta direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin käytettyjen päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten)
6	josta direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 4 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin käytettyjen päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(2)	Kun jäsenvaltiot raportoivat ”vastaavan taloudellisen arvon”, ne ilmoittavat arvot, jotka edustavat niiden kustannuksia direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan mukaisesti, ja vahvistavat näin, että kaikki taulukoissa 2–6 ilmoitetut arvot edustavat myös vastaavaa taloudellista arvoa.

Taulukko 2: Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö kansallisiin ja unionin tarkoituksiin direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan nojalla

1	Tarkoitus, johon tulot on käytetty	Lyhyt kuvaus	Määrä vuodelta X – 1		Tila (2)	Tulojen perusta [rastittakaa asiaankuuluva sarake]		Käytön tyyppi (3)	Rahoitus-väline (4)	Täytäntöönpaneva virasto	Huomautukset
2	esim. ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi	sekä viite verkossa olevaan lähteeseen, jossa on tarkempi kuvaus, jos sellainen on saatavilla	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (1)	sidottu (mutta ei käytetty) / käytetty	direktiivin 2003/87/EY 3 d artikla	direktiivin 2003/87/EY 10 artikla	valitkaa käyttötarkoituksen tyyppi siten kuin se esitetään direktiivissä 2003/87/EY	valitkaa seuraavista: veropolitiikka, rahoitustukipolitiikka, rahoitustukea tarjoava kansallinen sääntelypolitiikka, muu	(esim. asiasta vastaava ministeriö)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista ja laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole käytettävissä
3	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J	K
4
5
(Lisätkää rivejä tarvittaessa)
6	Käytetty tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo		Sarakkeen C summa	Sarakkeen D summa

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X–1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(2)

Jäsenvaltioiden on esitettävä ”sidotuista” ja ”käytetyistä” tuloista käytetyt määritelmät raportissaan. Jos osa raportoidusta määrästä on sidottu ja toinen osa käytetty tietyn ohjelman/hankkeen yhteydessä, olisi käytettävä kahta erillistä riviä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka. Kaikissa taulukoissa on käytettävä yhdenmukaisia määritelmiä.

Yleisesti ”sidotut” huutokauppatulot ovat niitä, joiden käytöstä ilmasto- ja energiaan liittyviin tarkoituksiin on tehty oikeudellinen sitoumus mutta joita joissakin tapauksissa ei ole vielä käytetty raportointihetkellä. ”Käytettyjä” huutokauppatuloja ovat ne, jotka on käytetty raportoinnin aikaan. Joissakin tapauksissa ”sidotuilla tuloilla” voidaan kuitenkin viitata tuloihin, joiden käyttöä vasta suunnitellaan alustavasti, ja ”käytetyillä tuloilla” niihin, jotka on siirretty tietylle valtion virastolle tiettyä tarkoitusta varten taikka aluehallinnolle.

(3)

Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa mainitut käyttötarkoitusten luokat ovat seuraavat:

—	päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehitystyön, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen

—	aloitteiden rahoittaminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen puitteissa

—	uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää unionin sitoumus

—	muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen

—	sellaisen teknologian kehittäminen, joka auttaa täyttämään energiatehokkuuden tehostamista koskevan unionin sitoumuksen

—	hiilidioksidin sitominen metsätoiminnan avulla unionissa

—	hiilidioksidin ympäristön kannalta turvallinen talteenotto ja geologinen varastointi

—	vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen

—	energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen

—	energiatehokkuuden ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi

—	EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen

—	taitojen kehittämisen ja työvoiman uudelleenkohdentamisen tukeminen, jotta edistetään oikeudenmukaista siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

—	muu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

—	ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen

—	muut kansalliset käyttötarkoitukset.

Direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 4 kohdassa mainitut luokat, joita ei erikseen mainita 10 artiklan 3 kohdassa, ovat seuraavat:

—	yhteisten hankkeiden rahoittaminen ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

—	metsien hävittämistä estävät toimenpiteet.

Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useisiin käyttötarkoitustyyppeihin, voidaan valita useita tyyppejä. Määrää ei kuitenkaan saa ilmoittaa kerrottuna, vaan käyttötarkoitustyyppejä koskevat lisärivit on yhdistettävä tietokenttään, jossa kyseinen määrä ilmoitetaan.

(4)	Jos useat rahoitusvälineet ovat raportoidun ohjelman tai hankkeen kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia.

Taulukko 3: Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin

1			Vuonna X – 1 sidottu määrä (2)		Vuonna X – 1 käytetty määrä (2)		Huomautukset
2	Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen tai vastaavan taloudellisen arvon käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin (3)		tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole käytettävissä, ja muut asiaan liittyvät tiedot (3)
3	A	B	C	D	E	F	G
4	Muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden tukemiseen direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan ja 3 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käytetty kokonaismäärä	■
5	Kehitysmaiden tukemiseen direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan ja 3 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käytetty kokonaismäärä	■

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(2)

(3)

Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useille riveille, niistä on valittava tarkoituksenmukaisin, ja kyseinen määrä ilmoitetaan vain kerran. Tällaisia valintapäätöksiä voidaan tarvittaessa selittää tarkemmin mukaan liitettävässä tekstissä.

Taulukko 4: Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan nojalla (1) (2)

1		Määrä vuodelta X – 1			Tila (4)	Tuen tyyppi (5)	Rahoitusväline (6)	Sektori (7)	Huomautukset
2		tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (3)		valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty	Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3	A	B	C	D	E	F	G	H	I
4	Kehitysmaiden tukemiseen monenkeskisten kanavien kautta käytetty kokonaismäärä	Sarakkeen B summa	Sarakkeen C summa	■
5	josta käytetty monenkeskisten rahastojen kautta, tapauksen mukaan			■
6	Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF) (direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan a alakohta)			■
7	UNFCCC:n alainen sopeutumisrahasto (direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan a alakohta)			■
8	UNFCCC:n alainen ilmastonmuutoksen erityisrahasto (SCCF)			■
9	UNFCCC:n alainen vihreä ilmastorahasto			■
10	Vähiten kehittyneiden maiden rahasto			■
11	UNFCCC:n täydentävien toimien rahasto			■
12	REDD+-toimien monenkeskinen tuki			■
13	Muut monenkeskiset ilmastoon liittyvät rahastot (täsmennettävä)			■
14	josta käytetty monenkeskisten rahoituslaitosten kautta, tapauksen mukaan			■
15	Maailmanlaajuinen ympäristörahasto			■
16	Maailmanpankki (8)			■
17	Kansainvälinen rahoitusyhtiö (8)			■
18	Afrikan kehityspankki (8)			■
19	Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (8)			■
20	Latinalaisen Amerikan kehityspankki (8)			■
21	Muut monenkeskiset rahoituslaitokset tai tukiohjelmat, täsmennettävä (8)			■

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useille riveille, niistä on valittava soveltuvin, ja kyseinen määrä ilmoitetaan vain kerran. Tällaisia valintapäätöksiä voidaan tarvittaessa selittää tarkemmin mukaan liitettävässä tekstissä.

(2)	Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(3)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(4)

Tilaa koskevat tiedot on annettava mahdollisuuksien mukaan eriteltyinä. Jäsenvaltioiden on esitettävä ”sidotuista” ja ”käytetyistä” tuloista käytetyt määritelmät raportissaan. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka.

(5)	Raportoitava, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla monenkeskisestä rahastosta tai pankeista. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(6)

Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, valitaan useita luokkia. Avustuksia myönnetään pääasiassa monenvälisille laitoksille, eikä muita luokkia juurikaan sovelleta. Useampia luokkia käytetään kuitenkin yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi UNFCCC:n kahden vuoden välein laadittavia raportteja koskevien raportointivaatimusten kanssa. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(7)	Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(8)	Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.

Taulukko 5: Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö kehitysmaille annettavaan kahdenväliseen tai alueelliseen tukeen direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan nojalla (1) (2)

1	Ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi	Vastaanottava maa/alue	Määrä vuodelta X – 1			Tila (4)	Tuen tyyppi (5)	Sektori (6)	Rahoitusväline (7)	Täytäntöönpaneva virasto	Huomautukset
2			tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (3)		Valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty	Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, REDD+, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, suorat hankeinvestoinnit, investointirahastot, verotustukitoimet, rahoitustukitoimet, muu, tietoja ei saatavilla	(esim. asiasta vastaava ministeriö)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J	K
4					■	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
	(Lisätään rivejä tarvittaessa)
5	Kehitysmaiden tukemiseen kahdenvälisten kanavien tai alueellisen tuen kautta käytetty kokonaismäärä		Sarakkeen D summa	Sarakkeen D summa	■

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

(2)	Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(3)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(4)	Tilaa koskevat tiedot on ilmoitettava ainakin taulukossa 3 ja ne olisi ilmoitettava myös tässä taulukossa, jos ne ovat saatavilla eriteltyinä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka.

(5)	Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.

(6)	Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(7)	Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

Taulukko 6: Täydentäviä tietoja tulojen käytöstä kotimaassa menotyypeittäin, mikäli jäsenvaltiot voivat niitä antaa (1)

	Vuonna X – 1 käytetty kokonaismäärä		Vuonna X – 1 sidottu kokonaismäärä		Vastaavat luokat taulukossa 2		Huomautukset
Jäljempänä esitettyihin menoluokkiin käytettyjen tulojen määrä	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa	Luokka taulukossa 2	Osuus määrästä valitussa luokassa taulukossa 2
1
2
3
4
5
6

Menoluokat

—

1.	Suora tuki päästöjen hillinnälle EU:n päästökaupan kattamilla aloilla (2)

—

2.	Epäsuora tuki päästöjen hillinnälle EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla, esim. innovointi (3)

—

3.	Suora tuki kansallisten / EU:n päästöjen hillinnälle aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään (4)

—

4.	Epäsuora tuki kotimaisten / EU:n päästöjen hillinnälle aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, esim. innovointi (5)

—

5.	Hiilidioksidikustannusten rasitteen korvaaminen (6)

—

6.	Muuhun kuin hillintään, esim. sopeutumiseen, liittyvät menot (7).

Huomautukset:

(1)

Tässä taulukossa esitetään lisäerittely kotimaisia menoja koskevista tiedoista luokittain, joita yleisesti käytetään kansainvälisissä vertailuissa. Direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan kattamien käyttötarkoitustyyppien osalta määrät voivat mennä päällekkäin taulukossa 2 raportoitujen määrien kanssa.

(2)

Tässä luokassa raportoidut menot voisivat kattaa sen menojen osuuden, jolla on merkitystä päästökauppajärjestelmän aloille, jotka raportoidaan taulukossa 2 seuraavissa luokissa:

(a)	uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää unionin sitoumus

(b)	muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen

(c)	sellaisen teknologian kehittäminen, joka auttaa täyttämään energiatehokkuuden tehostamista koskevan unionin sitoumuksen

(d)	muu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

(e)	yhteisten hankkeiden rahoittaminen ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

(3)

Tässä luokassa raportoidut menot voisivat kattaa sen menojen osuuden, jolla on merkitystä päästökauppajärjestelmän aloille, jotka raportoidaan taulukossa 2 seuraavissa luokissa

(a)	päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehitystyön, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen

(b)	aloitteiden rahoittaminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen puitteissa

(c)	hiilidioksidin ympäristön kannalta turvallinen talteenotto ja geologinen varastointi

(d)	energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen

(4)

Tässä luokassa raportoidut menot voisivat kattaa sen menojen osuuden, jolla on merkitystä päästökauppajärjestelmän ulkopuolisille aloille, jotka raportoidaan taulukossa 2 seuraavissa luokissa:

(a)	uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää unionin sitoumus

(b)	muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen

(c)	sellaisen teknologian kehittäminen, joka auttaa täyttämään energiatehokkuuden tehostamista koskevan unionin sitoumuksen

(d)	hiilidioksidin sitominen metsätoiminnan avulla unionissa

(e)	vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen

(f)	energiatehokkuuden ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi

(g)	muu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

(h)	metsien hävittämistä estävät toimenpiteet.

(5)

(a)	päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehitystyön, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen

(b)	aloitteiden rahoittaminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen puitteissa

(c)	energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen

(6)	Tässä luokassa raportoidut menot jäävät direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa ja 3 d artiklan 4 kohdassa määritettyjen käyttötarkoitusten ulkopuolelle.

(7)

Tässä luokassa raportoidut menot voisivat kattaa ne menot, joista raportoidaan taulukossa 2 seuraavissa luokissa:

(a)	EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen

(b)	sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

(c)	taitojen kehittämisen ja työvoiman uudelleenkohdentamisen tukeminen, jotta edistetään oikeudenmukaista siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

(d)	muut kansalliset käyttötarkoitukset.

LIITE III

Tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Taulukko 1: Sidottu ja käytetty tuki julkisista varoista kahdenvälisten ja alueellisten kanavien kautta, mukaan lukien teknologian kehittäminen ja siirtäminen sekä toimintavalmiuksien kehittäminen tilanteen mukaan (1) (2)

Kanava

Vastaanottaja

Toimen /ohjelman/ hankkeen tai muun* nimi

Rahoituslähde

Rahoitusväline

Tuen tyyppi

Sektori

Sidottu määrä (a)

Annettu määrä (a)

Avustusekvivalentti* (a)(b)

Osa-sektori* (c)

Teknologian siirto/ Toimintavalmiuksien kehittäminen* (d)

Lisätiedot* (e)

kahdenvälinen/ alueellinen/ muu (täsmennä)

alue/ maa

virallinen kehitysapu / muu julkinen rahoitus Muu (täsmennä)

lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ muu (täsmennä)

sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet

energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu (täsmennä)

T/ C/ molemmat/ ei sovelleta

Huomautukset:

(1)	Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.

(2)

Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.

(a)	Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.

(b)	Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.

(c)	Osasektorikohtaisia tietoja raportoitaessa voidaan käyttää OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja.

(d)	Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on toimintavalmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).

(e)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.

Taulukko 2: Sidottu ja maksettu tuki julkisista varoista monenvälisten kanavien kautta, mukaan lukien teknologian kehittäminen ja siirtäminen sekä toimintavalmiuksien kehittäminen tilanteen mukaan (1) (2)

Kanava	Monenvälinen laitos	Toimen/ ohjelman/ hankkeen tai muun* nimi	Rahoituslähde	Rahoitusväline	Sidottu määrä (a) (yleis-/ perustuki)	Annettu määrä (a) (yleis-/ perustuki)	Sidottu määrä (a) (Ilmastoa koskeva)	Annettu määrä (a) (Ilmastoa koskeva)	Vastaanottaja*	Avustusekvivalentti* (a)(b)	Sisäänvirtaus/ Ulosvirtaus* (c)
monenvälinen monen- kahdenvälinen/ muu (täsmennä)			virallinen kehitysapu / muu julkinen rahoitus muu (täsmennä)	lahja-apu/markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ muu (täsmennä)					maailmanlaajuinen/ alueellinen/ maa		Sisäänvirtaus/ ulosvirtaus

Laskennallinen monenvälinen osuus* (d)	Rahoitusväline	Tuen tyyppi *	Sektori*	Osa sektori* (e)	Teknologian siirto / valmiuksien kehittäminen* (f)	Lisätiedot* (g)
kyllä/ ei/ ei sovelleta	lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ politiikkatoimi/ muu (täsmennä)	sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet	energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu		T/ C/ molemmat/ ei sovelleta

Huomautukset:

(1)	Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.

(2)

Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.

(a)	Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.

(b)	Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.

(c)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, perustuuko määrä sisäänvirtausosuuteen monenväliselle instituutiolle vai monenvälisen instituution rahoitusvarojen ulosvirtausosuuteen.

(d)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, onko ilmastoa koskeva määrä laskettu OECD:n laskennallisten monenvälisten rahoitusosuuksien mukaisesti.

(e)	OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisesta erittelystä.

(f)	Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).

(g)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.

Taulukko 3: Tiedot julkisten toimenpiteiden kautta mobilisoidusta rahoitustuesta (1) (2)

Kanava	Vastaanottaja	Toimen/ ohjelman/ hankkeen tai muun nimi	Julkisen toimenpiteen tyyppi	Tuen tyyppi	Sektori	Mobilisoitu määrä (a)	Osasektori * (b)	Avustusekvivalentti* (a) (c)	Tuen mobilisoimiseksi käytettyjen varojen määrä *	Lisätiedot * (d)
kahdenvälinen/ alueellinen/ monenvälinen	maailmanlaajuinen/ alue/ maa		lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ valmiuksien kehittäminen/ teknologian kehittäminen ja siirto/ muu (täsmennä)	sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet	energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu (täsmennä)

Huomautukset:

(1)	Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.

(2)

Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.

(a)	Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.

(b)	OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisia tietoja.

(c)	Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.

(d)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.

Malli 1: Tiedot julkisten toimenpiteiden kautta mobilisoidusta rahoitustuesta toimea kohti (1) (2); käytetään tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei voi täyttää taulukkoa 3

Toimen/ohjelman/hankkeen tai muun nimi

1. Kanava

2. Vastaanottaja

3. Julkisen toimenpiteen tyyppi

4. Tuen tyyppi

5. Sektori

6. Mobilisoitu määrä (a)

7. Osasektori * (b)

8. Avustusekvivalentti * (a)(c)

9. Tuen mobilisointiin käytettyjen resurssien määrä*

10. Lisätiedot * (d)

Huomautukset:

(1)	Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.

(2)

Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.

(a)	Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.

(b)	OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisia tietoja.

(c)	Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.

(d)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.

LIITE IV

Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Malli 1: Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot ja muut määritelmiä ja menetelmiä koskevat tiedot

1. Ilmastorahoitus

2. Uutuus ja lisäisyys

3. Kehitysmaa

4. Yleis-/perus(tuki)

5. Ilmastoa koskeva tuki

6. Rahoitusvälineet (esim. lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, takuu, vakuutus, muu (täsmennä)).

7. Rahoituslähde (virallinen kehitysapu (ODA), muu julkinen rahoitus (OOF) ja muu)

8. Tila (sidottu ja annettu)

9. Mobilisoitu tuki (esim. (i) yksilöidään selkeä syy-yhteys julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä, jos toimi ei olisi edistynyt tai edistynyt laajassa määrin ilman sopimuspuolen toimia; (ii) annetaan tiedot julkisten toimenpiteiden tuloksena mobilisoidun yksityisen rahoituksen mittauskohdasta (esim. sitoumuskohta, käyttökohta) mahdollisuuksien mukaan liittyen mobilisointiin käytettyyn välineeseen tai mekanismin tyyppiin; (iii) annetaan tiedot rajoista, joita käytetään julkisilla toimenpiteillä mobilisoidun rahoituksen yksilöintiin

10. Sektori, osasektori

11. Tuen typpi (hillintä/sopeutuminen/monialaiset toimet)

12. Julkinen rahoitus/yksityinen rahoitus (esim. erityisesti, jos yksiköitä tai rahoitusta sekoitetaan)

13. Rion tunnusmerkkien (kertoimien) soveltaminen

14. Määritetään annetun tuen ja mobilisoidun tuen avustusekvivalentti, kun on annettu avustusekvivalenttia koskevat tiedot

15. Menetelmät, joita käytetään mobilisoitua tukea koskevien lukujen määrittämiseen

16. Kuinka on vältetty kaksinkertainen laskenta ”sidotuiksi” tai ”annetuiksi” raportoitujen varojen sekä niiden varojen välillä, jotka vastaanottava osapuoli käyttää Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti kansallisesti määritellyn panoksen saavuttamiseen

17. Kuvaus järjestelmistä ja prosesseista, joita käytetään julkisten toimenpiteiden kautta sidotun, annetun ja mobilisoidun tuen yksilöintiin, jäljittämiseen ja raportointiin

18. Kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään suunniteltua tukea koskevien tietojen antamisesta, mukaan lukien tiedot suunnitelluista toimista, jotka liittyvät julkisesti rahoitettuihin teknologian siirron hankkeisiin sekä UNFCCC:n alaisiin kehitysmaiden toimintavalmiuksien kehittämishankkeisiin

19. Käytettävissä olevat tiedot, kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään tuen antamiseen teknologian siirrolle ja valmiuksien parantamiselle, mukaan lukien perustana olevat oletukset, määritelmät ja menetelmät, joita käytetään tiedottamiseen teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen myönnettävästä tuesta

20. Tiedot kanavista ja kohdatuista esteistä, saadusta kokemuksesta ja toimenpiteistä, joiden avulla esteistä on selvitty

21. Tiedot siitä, miten on pyritty varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki vastaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita

22. Tiedot siitä, miten sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki kohdennetaan kehitysmaiden auttamiseen, kun ne pyrkivät saavuttamaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, mukaan lukien niiden avustaminen pyrkimyksissä saada rahoitusvirrat vastaamaan kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastonkestävää kehitystä

23. Tiedot siitä, miten annetut tiedot osoittavat edistymistä edellisistä Pariisin sopimuksen tavoitetasoista tuen antamisessa sekä rahoituksen mobilisoinnissa

24. Miten pyritään varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta annetulla ja mobilisoidulla rahoitustuella käsitellään tehokkaasti sopimuspuolina olevien kehitysmaiden Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tarpeita ja prioriteetteja, sellaisena kuin ne on yksilöity maalähtöisissä strategioissa ja välineissä, kuten joka toinen vuosi laadittavassa avoimuusraportissa, kansallisesti määritellyissä panoksissa ja kansallisissa sopeutumissuunnitelmissa

25. Tiedot toimista ja suunnitelmista, joilla mobilisoidaan lisää ilmastorahoitusta osana maailmanlaajuisia pyrkimyksiä mobilisoida ilmastorahoitusta monista erilaisista lähteistä, mukaan lukien tiedot suhteesta käytettävien julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä

26. Tiedot monenvälistä rahoitusta koskevasta raportoinnista, mukaan lukien: (i) perustuuko raportoitu monenvälinen rahoitus sisäänvirtausosuuteen monenväliselle instituutiolle vai monenvälisen instituution rahoitusvarojen ulosvirtausosuuteen; (ii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu ilmastoa koskevaksi ja kuinka ilmastoa koskeva osuus on laskettu, esimerkiksi käyttäen olemassa olevia kansainvälisiä standardeja; (iii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu perus-/yleisenä rahoituksena, edellyttäen, että varsinainen ilmastorahoitus, johon se siirretään, riippuu monenvälisten laitosten ohjelmistovalinnoista; (iv) onko monenvälistä rahoitusta osoitettu raportoivalle sopimuspuolelle ja miten sitä on osoitettu.

LIITE V

Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Taulukko: Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta

Vuosi/ jakso	Vastaanottaja (a)	Toimen/ ohjelman/ hankkeen nimi	Annettavan avun ennakoitu määrä (b)	Tuen tyyppi	Teknologian siirto/ Valmiuksien kehittäminen (c)	Lisätiedot (d)
	maailmanlaajuinen/ alue/ maa			hillintä/ sopeutuminen/ monialaiset toimet	T/ C/ molemmat/ ei sovelleta

Huomautukset:

(a)	Jäsenvaltioiden on annettava tiedot vastaanottavasta maasta tai alueesta parhaimmaksi katsotulla erittelyn tasolla.

(b)	Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava tuen määrä kansallisessa valuutassa (suositeltavaa on ilmoittaa nimellisarvo sitoumusten perusteella).

(c)	Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).

(d)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen tai käytettävissä olevat tiedot Pariisin sopimuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Malli 1: Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta toimea/ohjelmaa/hanketta kohti; käytetään tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei voi täyttää taulukkoa 1

Toimen/ohjelman/hankkeen nimi

1. Vuosi

2. Vastaanottaja (a)

3. Tuen ennakoitu määrä (b)

4. Tuen tyyppi

5. Teknologian siirto /valmiuksien kehittäminen (c)

6. Lisätiedot (d)

Huomautukset:

(a)	Jäsenvaltioiden on annettava tiedot vastaanottavasta maasta tai alueesta parhaimmaksi katsotulla erittelyn tasolla.

(b)	Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava tuen määrä kansallisessa valuutassa (suositeltavaa on ilmoittaa nimellisarvo sitoumusten perusteella).

(c)	Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).

(d)	Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen tai käytettävissä olevat tiedot Pariisin sopimuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

LIITE VI

Raportointi kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista 7 artiklan mukaisesti

Jäsenvaltio:
Raportointivuosi ”t – 1”:
Raportointivuosi ”t”

KASVIHUONEKAASUN LÄHTEIDEN JA

CO2 (1)

CH4

N2O

HFC-yhdisteet

PFC-yhdisteet

SF6

Määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset

NF3

Yhteensä

Päästökauppajärjestelmä

Taakanjako (3)

NIELUJEN LUOKAT

CO2-ekvivalenttia (kt)

Yhteensä (nettopäästöt) (1)

Energia

A.	Polttoaineiden poltto (sektorikohtainen lähestymistapa)

1.	Energiateollisuus

2.	Teollisuus ja rakentaminen

Liikenne

4.	Muut sektorit

5.	Muu erittelemätön polttoainekäyttö

B.	Polttoaineiden haihtumapäästöt

1.	Kiinteät polttoaineet

2.	Öljy ja maakaasu

C.	Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi

2.	Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö

A.	Mineraaliteollisuus

B.	Kemianteollisuus

C.	Metalliteollisuus

D.	Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö

E.	Elektroniikkateollisuus

F.	Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö

G.	Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö

H.	Muut teollisuusprosessien päästöt

Maatalous

A.	Kotieläinten ruoansulatus

B.	Lannan käsittely

C.	Riisinviljely

D.	Maatalousmaa

E.	Savannien kulotus

F.	Kasvintähteiden poltto pellolla

Kalkitus

H.	Urean levitys

I.	Muut hiiltä sisältävät lannoitteet

Muu

4.	Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (1)

Metsämaa

B.	Viljelysmaa

C.	Ruohikkoalueet

Kosteikot

E.	Rakennettu alue

Muu maa

G.	Puutuotteet

Muu

Jätteet

A.	Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle

B.	Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely

C.	Jätteiden polttaminen ja avopoltto

D.	Jätevesien puhdistus

Muut

6.	Muut (yhteenvetotaulukon 1.A mukaisesti)

Lisätiedot:

Kansainvälisen liikenteen polttoaineet

Lentoliikenne

Vesiliikenne

CO2-päästöt biomassasta

Talteenotettu hiilidioksidi

Epäsuora CO2 (2)

Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, ilman maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta

Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous mukaan lukien

Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, sisältäen epäsuorat CO2-päästöt mutta ilman maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta

Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, sisältäen epäsuorat CO2-päästöt ja maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous mukaan lukien

Huomautukset:

(1)	Maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevan hiilidioksidin osalta päästöjen ja poistumien nettomäärät. Raportoinnissa poistumien etumerkki on aina negatiivinen (-) ja päästöjen positiivinen (+).

(2)	Kaikkien jäsenvaltioiden osalta, jotka raportoivat epäsuorat hiilidioksidipäästöt, kansalliset kokonaismäärät ilmoitetaan mukaan lukien ja pois lukien epäsuorat hiilidioksidipäästöt.

(3)	Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt.

Lyhyt kuvaus keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen tai vähentymiseen vuonna X – 1 (arvio) verrattuna vuoteen X – 2 (inventaario). Jos tiedot ovat julkisesti saatavilla, liittäkää tähän linkki tiedot sisältävälle verkkosivustolle.

Lisäksi voidaan antaa tietoa epävarmuuksista, jotka liittyvät LULUCF-sektorin arvioihin.

LIITE VII

Yleiskatsaus kasvihuonekaasujen inventaarioita koskevasta raportoinnista 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti(1), (2)

Artikla tässä asetuksessa	Tiedot esitetään kansallisessa inventaarioraportissa (rastittakaa)	Tiedot esitetään kansallisen inventaarioraportin erillisessä liitteessä (rastita)	Viittaus kansalliseen inventaarioraporttiin tai erilliseen liitteeseen (täsmennä)
9 artikla Raportointi uudelleenlaskennoista	Pakollinen	Ei sovelleta	Uudelleenlaskentoja ja parannuksia koskeva kansallisen inventaarioraportin luku
10 artikla Raportointi liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 esitettyjen suositusten toteuttamisesta	Pakollinen	Pakollinen	Uudelleenlaskentoja ja parannuksia koskeva kansallisen inventaarioraportin luku
10 artikla Raportointi liitteessä VIII olevassa taulukossa 2 esitettyjen suositusten toteuttamisesta	Ei sovelleta	Pakollinen
12 artiklan 1 kohta Raportointi epävarmuudesta	Ei sovelleta	Pakollinen
12 artiklan 2 kohta Raportointi kattavuudesta	Pakollinen	Ei sovelleta	Asiaa koskeva määrämuotoinen raportointitaulukko (CRT-taulukko) sekä kansallisen inventaarioraportin asianomaiset luvut
14 artiklan 1 kohta Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa (liitteen XII tiedot)	Ei sovelleta	Pakollinen
14 artiklan 2 kohta Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa (tekstimuotoiset tiedot)	Mahdollinen	Mahdollinen	Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot
15 artikla Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen yhdenmukaisuudesta	Mahdollinen	Mahdollinen	Jos kansallisessa inventaarioraportissa: laadunvarmistusta, laadunvalvontaa ja todentamissuunnitelmaa koskeva kansallisen inventaarioraportin luku
16 artikla Raportointi fluoratuista kasvihuonekaasuista raportoitujen tietojen yhdenmukaisuudesta	Mahdollinen	Mahdollinen	Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot
17 artikla Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa	Mahdollinen	Mahdollinen	Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot
18 artikla Raportointi kansallisten inventaariojärjestelmien tai rekistereiden kuvauksiin tehtävistä muutoksista	Pakollinen	Ei sovelleta	Kansallisen inventaarioraportin asianomaiset luvut

Huomautukset:

(1)	Tiedot, jotka on toimitettava 15 päivään tammikuuta mennessä, on toimitettava kansallisen inventaarioraportin lukujen luonnoksina tai erillisinä liitteinä.

(2)	Merkintä ”mahdollinen” tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on valittava, raportoidaanko tiedot kansallisessa inventaarioraportissa vai kansallisen inventaarioraportin erillisessä liitteessä.

LIITE VIII

Raportointi suositusten toteuttamisesta 10 artiklan mukaisesti

Taulukko 1: Raportointimuoto tiedoille kunkin UNFCCC:n viimeiseksi julkaisemassa tarkastusraportissa mainitun suosituksen täytäntöönpanon tilasta, mukaan lukien syyt sille, että kyseistä suositusta ei ole pantu täytäntöön

UNFCCC:n viimeisimmän inventaarion tarkastuksen vuosi
CRT-luokka/asia	Tarkastuksessa esitetty suositus	Tarkastusraportti/kohta	Jäsenvaltion vastaus/täytäntöönpanon tila	Syy sille, ettei suositusta ole pantu täytäntöön	Kansallisen inventaarioraportin luku/osio

Taulukko 2: Raportointimuoto tiedoille viimeksi julkaistussa komission täytäntöönpanoasetuksen N:o 749/2014 35 artiklan 2 kohdan tai tämän asetuksen 32 artiklan mukaisessa tarkastusraportissa mainitun kunkin suosituksen, teknisen korjauksen tai tarkistetun arvion täytäntöönpanon tilasta

Viimeisimmän EU:n sisäisen inventaarion tarkastuksen vuosi
CRT-luokka/asia	Tarkastuksessa esitetty suositus, tekninen korjaus tai tarkistettu arvio	Tarkastusraportti/kohta	Jäsenvaltion vastaus/täytäntöönpanon tila	Kansallisen inventaarioraportin luku/osio

LIITE IX

Raportointi inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja niihin liittyvistä menetelmäkuvauksista unionin avainluokkien osalta 11 artiklan mukaisesti

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4

Tiedot, jotka komission on annettava

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava

Unionin avainluokkien tunnistaminen

Unionin avainluokkiin liittyvät tiedot

lähetystä edeltävän vuoden 31. lokakuuta ja tämänhetkisen inventaarion lähetysvuoden 28. helmikuuta mennessä

sarakkeeseen B merkittyjen unionin avainluokkien osalta 15. tammikuuta ja 15. maaliskuuta mennessä

sarakkeeseen A merkittyjen unionin avainluokkien osalta 15. tammikuuta ja 15. maaliskuuta mennessä

Luettelo unionin avainluokista (a)

Merkitse rastilla avainluokat, joiden osalta tiedot menetelmistä ja päästökertoimista eivät ole käytettävissä tai jäsenvaltiot eivät ole raportoineet niistä määrämuotoisessa raportointitaulukossa (CRT)

Merkitse rasti, jos kyseessä on uusi unionin avainluokka verrattuna unionin edelliseen kasvihuonekaasuinventaarioon

Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt menetelmät (b)

Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt päästökertoimet (c)

Jäsenvaltion menetelmäkuvausten yhteenvedot viimeisimmässä inventaariossa (c)

Viittaus (osion numero) kuvaukseen lopullisessa kansallisessa inventaarioraportissa (c) (g)

Merkitse rasti, jos kyseessä on uusi unionin avainluokka verrattuna unionin viimeisimpään kasvihuonekaasuinventaarioon (d)

Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt menetelmät (b)

Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt päästökertoimet (b)

Merkitse rasti, jos viimeisimmässä inventaariossa (sarake I) käytetyt menetelmät poikkeavat edellisessä inventaariossa käytetyistä menetelmistä (sarake D)

Merkitse rasti, jos viimeisimmässä inventaariossa (sarake J) käytetyt menetelmät poikkeavat edellisessä inventaariossa käytetyistä päästökertoimista (sarake E)

Menetelmäkuvausten yhteenvedot viimeisimmässä inventaariossa

Merkitse rasti, jos kyseessä on menetelmäkuvauksiin tehty merkittävä muutos (sarake M) verrattuna edelliseen inventaarioon (sarake F)

Viittaus (osion numero) kuvaukseen lopullisessa kansallisessa inventaarioraportissa (g)

Huomautukset:

(a)	Komissio määrittää unionin avainluokkien analyysissä käytetyt luokat luokan koodin, luokan nimen, arvioidun kasvihuonekaasun ja tarvittaessa polttoainetyypin perusteella. Esimerkiksi: 1.A.1.a, Sähkön ja lämmön tuotanto energiatoimialalla, kaasumaiset polttoaineet, CO2.

(b)	Määrämuotoisten raportointitaulukoiden tiivistelmissä käytetyt merkinnät (lyhenteet) ”käytettyä menetelmää” ja ”päästökertoimia” varten.

(c)	Tiedot edellisen vuoden kuvauksesta on lisättävä ensimmäisen kerran 31. lokakuuta 2023 mennessä.

(d)	Sarakkeen H tiedot ilmoittaa komissio.

(e)	Komissio ilmoittaa sarakkeen F tiedot ensimmäisen kerran 31. lokakuuta 2023 mennessä.

(f)	Sarakkeissa I, J, K ja L raportoitujen tietojen muutokset raportoidaan tarvittaessa ainoastaan sarakkeeseen B merkityistä avainluokista.

(g)	”Lopullisella kansallisella inventaarioraportilla” tarkoitetaan viimeisintä EU:lle lähetettyä täydellistä käytettävissä olevaa kansallista inventaarioraporttia.

LIITE X

Raportointi epävarmuuksista ja kattavuudesta 12 artiklan mukaisesti

IPCC-luokka

Kaasu

Perusvuoden päästöt tai poistumat

Vuoden X päästöt tai poistumat

Toimintotietojen epävarmuus

Päästökertoimen/arviointiparametrin epävarmuus

Kokonais-epävarmuus

Vaikutus varianssiin luokittain vuonna X

Tyypin A herkkyys

Tyypin B herkkyys

Päästökertoimen/arviointiparametrin epävarmuuden aiheuttama kansallisten päästöjen kehityssuunnan epävarmuus

Toimintotietojen epävarmuuden aiheuttama kansallisten päästöjen kehityssuunnan epävarmuus

Kansallisten kokonaispäästöjen kehityssuunnan epävarmuus

Syöttötiedot

Huomautus A

Syöttötiedot

Huomautus A

Formula

Huomautus B

Formula

I * F

Huomautus C

Huomautus D

K2 + L2

Gg CO2-ekvivalenttia

Esim. 1.A.1 Energia- teollisuuden polttoaine 1

CO2

Esim. 1.A.1 Energia- teollisuuden polttoaine 2

CO2

Jne.

…

Yhteensä

Σ C

Σ D

Σ H

Σ M

Koko inventaarion prosentuaalinen epävarmuus:

Formula

Kehityssuuntauksen epävarmuus:

Formula

Lähde:

IPCC:n vuoden 2006 ohjeet, osa 1, taulukko 3.2, ”Approach 1 uncertainty calculation”.

LIITE XI

Raportointi indikaattoreista 13 artiklan mukaisesti

Nro	Eurostatin energiatehokkuusindikaattoreiden nimike	Indikaattori	Osoittaja/nimittäjä (1) (4)	Ohjeet/määritelmät (2) (3)	Vuosi X – 2
1	TRANSFORMATION B0	Energiatoimialan tuottajien ja omatarvetuottajien voimalaitosten hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ	Energiatoimialan tuottajien ja omatarvetuottajien lämpövoimalaitosten hiilidioksidipäästöt, kt	Kaikkien fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön kokonaistuotannossa energiatoimialan ja omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Pelkästään lämpöä tuottavien laitosten päästöjä ei oteta huomioon.
			Energiatoimialan lämpövoimalaitosten ja omatarvetuottajien lämpövoimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotos, PJ	Energiatoimialan ja omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kokonaissähkö ja mahdollisesti kolmansille osapuolille myyty lämpö (sähkön ja lämmön yhteistuotanto). Pelkästään lämpöä tuottavien laitosten tuotosta ei oteta huomioon. Energiatoimialan lämpövoimaloiden pääasiallisena toimintona on sähkön (ja lämmön) tuottaminen myytäväksi kolmansille osapuolille. Ne voivat olla yksityisessä tai julkisessa omistuksessa. Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa tuotetaan sähköä (ja lämpöä) ainoastaan tai osittain niiden omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintona. Sähkön kokonaistuotanto mitataan päämuuntajan lähdöstä, eli siihen sisältyy sähkönkulutus laitoksen apulaitteissa ja muuntajissa (lähde: energiatase)
2	TRANSFORMATION E0	Omatarvetuottajien energiantuotannon hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ	Omatarvetuottajien hiilidioksidipäästöt, kt	Kaikkien fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön kokonaistuotannossa omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.
			Omatarvetuottajien voimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotos, PJ	Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kokonaissähkö ja mahdollisesti kolmansille osapuolille myyty lämpö (sähkön ja lämmön yhteistuotanto). Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa tuotetaan sähköä (ja lämpöä) ainoastaan tai osittain niiden omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintona. Sähkön kokonaistuotanto mitataan päämuuntajan lähdöstä, eli siihen sisältyy sähkönkulutus laitoksen apulaitteissa ja muuntajissa (lähde: energiatase)
3	INDUSTRY A1.1	Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa	Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidipäästöt, kt	Hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden poltosta raudan ja teräksen valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2a), sekä raudan ja teräksen tuotantoprosesseista (IPCC:n lähdeluokka 2C1) ja rautaseosten tuotantoprosesseista (IPCC:n lähdeluokka 2C2).
			Rauta- ja terästeollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa	Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin perusraudan ja -teräksen ja rautaseosten valmistuksessa (NACE 27.1), putkien valmistuksessa (NACE 27.2), muussa raudan ja teräksen alkujalostuksessa (NACE 27.3), raudan valussa (NACE 27.51) ja teräksen valussa (NACE 27.52) (lähde: kansantalouden tilinpito)
4	INDUSTRY A1.2	Kemianteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa	Kemianteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt	Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2c)
			Kemianteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa	Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa (NACE 24) (lähde: kansantalouden tilinpito)
5	INDUSTRY A1.3	Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa	Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt	Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa (NACE 26), mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten.
			Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa	Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa (NACE 26) (lähde: kansantalouden tilinpito)
6	INDUSTRY A1.4	Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa	Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt	Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2e).
			Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa	Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin elintarvikkeiden ja juomien (NACE 15) ja tupakkatuotteiden (NACE 16) valmistuksessa (lähde: kansantalouden tilinpito)
7	INDUSTRY A1.5	Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa	Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt	Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa sekä kustantamisessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2d)
			Paperi- ja painoteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa	Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa (NACE 21) sekä kustantamisessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä (NACE 22) (lähde: kansantalouden tilinpito)
8	HOUSEHOLDS A0	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidiominaispäästöt, kg/m2	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidipäästöt, kt	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmittämiseksi tehtävästä fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kotitalouksissa
			Pysyvästi asuttujen asuntojen pinta-ala, milj. m2	Pysyvästi asuttujen asuntojen kokonaispinta-ala
9	SERVICES B0	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kaupan, palveluiden ja julkisen sektorin hiilidioksidiominaispäästöt, kg/m2	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaupan, palveluiden ja julkisella sektorilla, kt	Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmittämiseksi tehtävästä fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt julkisen ja yksityisen sektorin kaupallisissa ja institutionaalisissa rakennuksissa.
			Palvelujen tarjoamiseen käytettävien rakennusten pinta-ala, milj. m2	Palvelujen tarjoamiseen (NACE 41, 50, 51, 52, 55, 63, 64, 65, 66, 67, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 80, 85, 90, 91, 92, 93, 99) käytettävien rakennusten kokonaispinta-ala
10	TRANSPORT B0	Henkilöautojen dieselperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/km	Dieselkäyttöisten henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, kt	Dieselpolttoaineen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaikessa henkilöautoliikenteessä (IPCC:n lähdeluokka 1A3bi, ainoastaan diesel)
			Dieselkäyttöisillä henkilöautoilla kuljetut kilometrit, mrd. km	Kaikkien sellaisten dieselkäyttöisten henkilöautojen ajoneuvokilometrit, joilla ajaminen on sallittu yleisillä teillä (lähde: liikennetilastot)
11	TRANSPORT B0	Henkilöautojen bensiiniperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/km	Bensiinikäyttöisten henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, kt	Bensiinipolttoaineen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaikessa henkilöautoliikenteessä (IPCC:n lähdeluokka 1A3bi, ainoastaan bensiini)
			Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla kuljetut kilometrit, mrd. km	Kaikkien sellaisten bensiinikäyttöisten henkilöautojen ajoneuvokilometrit, joilla ajaminen on sallittu yleisillä teillä (lähde: liikennetilastot)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Jäsenvaltion on ilmoitettava osoittaja ja nimittäjä, jos ne eivät sisälly yhteiseen raportointitaulukkoon (CRT).

(2)	Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä ohjeita. Jos ohjeita ei voida noudattaa täydellisesti tai jos osoittaja ja nimittäjä eivät ole täysin yhdenmukaisia, jäsenvaltion on ilmoitettava tämä selvästi.

(3)	Viittaukset IPCC:n lähdeluokkiin viittaavat IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ohjeisiin vuodelta 2006.

(4)	Miljardi tarkoittaa tuhatta miljoonaa.

LIITE XII

Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa 14 artiklan mukaisesti

Laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoimien todennettujen päästöjen jako kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin Jäsenvaltio

Raportointivuosi:

Tietojen perusta:

todennetut päästökauppajärjestelmän päästöt ja kasvihuonekaasupäästöt, jotka on raportoitu vuodelta X – 2 toimitetussa inventaariossa

	Kokonaispäästöt (CO2-ekv.)
	Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3)	Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)	Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3)	Huomautus (2)
Kasvihuonekaasupäästöt (kasvihuonekaasuinventaariota varten: kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, myös epäsuorat päästöt, jos niistä on raportoitu, ilman LULUCF-sektoria, pois lukien kotimaan lentoliikenteen päästöt direktiivi 2003/87/EY: Direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaisten kiinteiden laitosten kasvihuonekaasupäästöt
CO2 -päästöt (kasvihuonekaasuinventaariota varten): CO2 -päästöt yhteensä, myös epäsuorat CO2-päästöt, jos niistä on raportoitu, ilman LULUCF-sektoria, pois lukien kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt direktiivi 2003/87/EY: Direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaisten kiinteiden laitosten CO2-päästöt

Luokka (1)

CO2-päästöt

Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt] (3)

Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt] (3)

Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3)

Huomautus (2)

1.A	Polttoaineiden poltto yhteensä

1.A	Polttoaineiden poltto, kiinteät polttolaitokset

1.A.1

Energiateollisuus

1.A.1.a

Sähkön ja lämmön tuotanto energiatoimialalla

1.A.1.b

Öljynjalostus

1.A.1.c

Kiinteiden polttoaineiden tuotanto ja muu energiateollisuus

Rauta ja teräs (kasvihuonekaasuinventaarion osalta yhdistetyt CRT-luokat 1.A.2.a + 2.C.1 + 1.A.1.c sekä muut asiaankuuluvat CRT-luokat, joihin sisältyvät raudan ja teräksen aiheuttamat päästöt (esim. 1A1a, 1B1) (4))

1.A.2.

Teollisuus ja rakentaminen

1.A.2.a

Rauta ja teräs

1.A.2.b

Muut kuin rautametallit

1.A.2.c

Kemikaalit

1.A.2.d

Massa, paperi ja painotuotteet

1.A.2.e

Elintarviketuotanto

1.A.2.f

Ei-metalliset mineraalit

1.A.2.g

Muu

1.A.3.

Liikenne

1.A.3.e

Muu liikenne (putkikuljetukset)

1.A.4

Muut sektorit

1.A.4.a

Kauppa, palvelut ja julkinen sektori

1.A.4.c

Maa-, metsä- ja kalatalous

1.B	Polttoaineiden haihtumapäästöt

1.C	Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi

1.C.1

Hiilidioksidin kuljetus

1.C.2

Injektointi ja varastointi

1.C.3

Muu

2.A	Mineraalituotteet

2.A.1

Sementin tuotanto

2.A.2

Kalkin tuotanto

2.A.3

Lasin tuotanto

2.A.4

Muu karbonaattien käyttö

2.B	Kemianteollisuus

2.B.1

Ammoniakin tuotanto

2.B.3

Adipiinihapon tuotanto (CO2)

2.B.4.

Kaprolaktaamin, glyoksaalin ja glyoksyylihapon tuotanto

2.B.5

Karbidien tuotanto

2.B.6

Titaanidioksidin tuotanto

2.B.7

Natriumkarbonaatin (soodan) tuotanto

2.B.8

Petrokemikaalien ja hiilimustan tuotanto

2.C	Metalliteollisuus

2.C.1.

Raudan ja teräksen tuotanto

2.C.2

Rautaseosten tuotanto

2.C.3

Alumiinin tuotanto

2.C.4

Magnesiumin tuotanto

2.C.5

Lyijyn tuotanto

2.C.6

Sinkin tuotanto

2.C.7

Muiden metallien tuotanto

Luokka (1)

N2O-päästöt

Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3)

Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)

Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3)

Huomautus (2)

2.B.2.

Typpihapon tuotanto

2.B.3.

Adipiinihapon tuotanto

2.B.4.

Kaprolaktaamin, glyoksaalin ja glyoksyylihapon tuotanto

Luokka (1)

PFC-yhdisteiden päästöt

Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3)

Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)

Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3)

Huomautus (2)

2.C.3

Alumiinin tuotanto

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

Todennettujen päästöjen jako eriteltyihin inventaarioluokkiin 4-numerotasolla on raportoitava, jos tällainen todennettujen päästöjen jako on mahdollinen ja päästöjä esiintyy. Tässä yhteydessä on käytettävä seuraavia merkintöjä:

NO = ei esiinny (not occurring) IE = sisällytetty muualle (included elsewhere) C = luottamuksellinen (confidential)

vähämerkityksellinen = asianomaisessa CRT-luokassa saattaa tapahtua pieni määrä todennettuja päästöjä, mutta määrä on < 5 % luokasta.

(2)	Huomautus-sarakkeessa on esitettävä lyhyt yhteenveto suoritetuista tarkastuksista. Jäsenvaltio voi halutessaan esittää siinä myös lisäselityksiä raportoidusta jaosta.

(3)	Tiedot raportoidaan yhden desimaalin tarkkuudella kilotonnien ja prosenttien osalta.

(4)	Täytetään kaikkien luokkaan ”Rauta ja teräs” kuuluvien CRT-luokkien perusteella, jotka kukin jäsenvaltio määrittää itse; mainittu kaava on pelkästään esimerkki.

LIITE XIII

Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen yhdenmukaisuudesta 15 artiklan mukaisesti

PÄÄSTÖLUOKAT

Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidut epäpuhtauden X päästöt (kt) (3)

Direktiivin (EU) 2016/2284 (kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi) nojalla raportoidut epäpuhtauden X päästöt, toimitettu versio X (kt) (3)

Absoluuttinen ero (kt) (1) (3)

Suhteellinen ero (%) (2) (3)

Erojen syyt

Kansalliset päästöt yhteensä ilman LULUCF-sektoria

Energia

A.	Polttoaineiden poltto (sektorikohtainen lähestymistapa)

1.	Energiateollisuus

2.	Teollisuus ja rakentaminen

Liikenne

4.	Muut sektorit

5.	Muu erittelemätön polttoainekäyttö

B.	Polttoaineiden haihtumapäästöt

1.	Kiinteät polttoaineet

2.	Öljy ja maakaasu sekä muut energiantuotannon päästöt

2.	Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö

A.	Mineraaliteollisuus

B.	Kemianteollisuus

C.	Metalliteollisuus

D.	Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö

G.	Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö

H.	Muut teollisuusprosessien päästöt

Maatalous

B.	Lannan käsittely

D.	Maatalousmaa

F.	Kasvintähteiden poltto pellolla

Muu

Jätteet

A.	Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle

B.	Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely

C.	Jätteiden polttaminen ja avopoltto

D.	Jätevesien puhdistus

Muu

Huomautukset:

(1)	Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidut päästöt vähennettyinä NEC-inventaariossa raportoiduilla päästöillä.

(2)	Ero kilotonneina jaettuna kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduilla päästöillä.

(3)	Kilotonnit ja prosentit on ilmaistava yhden desimaalin tarkkuudella.

LIITE XIV

Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti

POLTTOAINETYYPIT			Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitu todettavissa oleva kulutus (TJ) (3)	Asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoitujen tietojen avulla todettavissa oleva kulutus (TJ) (3)	Absoluuttinen ero (1) (TJ) (3)	Suhteellinen ero (2) % (3)	Erojen syyt
Nestemäiset fossiiliset polttoaineet	Primääripolttoaineet	Raakaöljy
		Orimulsio
		Kaasukondensaatti
	Sekundääriset polttoaineet	Bensiini
		Lentopetroli
		Muu petroli
		Öljyliuske
		Kevyt polttoöljy/dieselöljy
		Raskas polttoöljy
		Nestekaasu
		Etaani
		Teollisuusbensiini
		Bitumi
		Voiteluaineet
		Öljykoksi
		Jalostamojen syöttöaineet
		Muut öljyt
Muut nestemäiset fossiiliset polttoaineet
Nestemäiset fossiiliset polttoaineet yhteensä
Kiinteät fossiiliset polttoaineet	Primääripolttoaineet	Antrasiitti
		Koksihiili
		Muu bituminen kivihiili
		Puolibituminen kivihiili
		Ruskohiili
		Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka
	Sekundääriset polttoaineet	Hiili- ja ruskohiilibriketit
		Koksiuunikoksi/kaasukoksi
		Kivihiiliterva
Muut kiinteät fossiiliset polttoaineet
Kiinteät fossiiliset polttoaineet yhteensä
Kaasumaiset fossiiliset polttoaineet		Maakaasu (kuiva)
Muut kaasumaiset fossiiliset polttoaineet
Kaasumaiset fossiiliset polttoaineet yhteensä
Jätteet (muu kuin biomassaosuus)
Muut fossiiliset polttoaineet
Turve
Yhteensä

Huomautukset:

(1)	Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitu todettavissa oleva kulutus vähennettynä asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoitujen tietojen avulla todettavissa olevalla kulutuksella.

(2)	Absoluuttinen ero jaettuna kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidulla todettavissa olevalla kulutuksella.

(3)	Tiedot raportoidaan yhden desimaalin tarkkuudella kilotonnien ja prosenttien osalta.

LIITE XV

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä 19 artiklan mukaisesti (1)

A		X – 2	X – 3 (2)	X – 4 (3)	X – 5 (4)	X – 6 (5)
B	Kasvihuonekaasupäästöt	kt CO2-ekv.	kt CO2-ekv.	kt CO2-ekv.	kt CO2-ekv.	kt CO2-ekv.
C	Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria (6)
D	Direktiivin 2003/87/EY mukaiset kiinteiden laitosten todennetut kokonaispäästöt (7)
E	Lähdeluokan ”1.A.3.a Kotimaan lentoliikenne” CO2-päästöt
F	Taakanjakoasetuksen (ESR) alaiset kokonaispäästöt (= C – D – E)
G	Vuotuinen päästökiintiö vuodelle X – 2 siten kuin se on määritelty täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2018/842 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti
H	Ero vuotuisten päästökiintiöyksiköiden ja taakanjakoasetuksen (ESR) alaisten kokonaispäästöjen (= G – F) välillä

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Raportointi on pakollista vuosina 2027 ja 2032; raportointi on vapaaehtoista vuosina 2023, 2024, 2025, 2026, 2028, 2029, 2030 ja 2031.

(2)	Raportointia vuoden X – 3 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023 ja 2028.

(3)	Raportointia vuoden X – 4 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2028 ja 2029.

(4)	Raportointia vuoden X – 5 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2025, 2028, 2029 ja 2030.

(5)	Raportointia vuoden X – 6 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2025, 2026, 2028, 2029, 2030 ja 2031.

(6)	Koko unionin maantieteelliseltä alueelta peräisin olevat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, myös epäsuorat CO2 päästöt, jos niistä on raportoitu, jotka vastaavat CRT-yhteenvetotaulukossa samalta vuodelta raportoituja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä ilman LULUCF-sektoria.

(7)

Direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn soveltamisalan mukaisesti kyseisen direktiivin liitteessä I tarkoitetun toiminnan osalta. Tässä yhteydessä raportoitujen tietojen on oltava yhdenmukaisia todennettujen päästöjen kanssa, sellaisina kuin ne sisältyvät direktiivin 2003/87/EY 20 artiklassa tarkoitettuun EU:n tapahtumalokiin viisi työpäivää ennen tämän liitteen mukaisten tietojen toimittamisen määräpäivää.

LIITE XVI

Raportointi asetuksen (EU) 2018/841 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 20 artiklan mukaisesti

Tiedot vuonna X – 1 tehdyistä siirroista (1)
1 osa: Yleiskatsaus vuonna X – 1 tehdyistä siirroista
Siirtojen määrä
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 myymä kokonaismäärä (t CO2ekv.)
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 hankkima kokonaismäärä (t CO2ekv.)
2 osa: Yksittäisiin siirtoihin liittyvät tiedot
Siirto 1 (2)
Siirretty määrä (t CO2ekv.)
Kirjanpitokausi (3)
Siirtävä jäsenvaltio
Hankkiva jäsenvaltio
Hinta CO2-ekvivalenttitonnia kohti
Siirtosopimuksen päivämäärä
Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä
Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Poikkeuksellisesti ensimmäisenä raportointivuonna 2023 raportoinnin olisi katettava myös kaikki asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti ennen vuotta 2022 tehdyt siirrot.

(2)	Sama kuin vuonna X – 1 tapahtuneiden siirtojen määrä.

(3)	Valitkaa vuosien 2021–2025 tilinpitokausi tai vuosien 2026–2030 tilinpitokausi.

LIITE XVII

Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan mukaisesti

Taulukko 1: Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Tiedot vuonna X – 1 tehdyistä siirroista (1)
1 osa: Yleiskatsaus vuonna X – 1 tehdyistä siirroista
	Siirtojen määrä
	Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 myymien vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä
	Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 ostamien vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä
2 osa: Yksittäisiin siirtoihin liittyvät tiedot
	Siirto 1 (2)
	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä
	Siirrettyjen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (4) lähdevuosi (3)
	Siirtävä jäsenvaltio
	Hankkiva jäsenvaltio
	Hinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti
	Siirtosopimuksen päivämäärä
	Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä
	Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

Tehty siirto tarkoittaa tehtyä sopimusta siitä, että vuotuisia päästökiintiöyksiköitä siirretään kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.

Poikkeuksellisesti ensimmäisenä raportointivuonna 2023 raportoinnin olisi katettava myös kaikki asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti ennen vuotta 2022 tehdyt siirrot.

(2)	Sama kuin 2 osa niiden siirtojen määrän osalta, jotka tehtiin vuonna X – 1 ja joita ei vielä aiemmin ole raportoitu 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(3)	Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.

(4)	Lähdevuosi ilmoitetaan ainoastaan siirtävän jäsenvaltion raportissa. Hankkivien jäsenvaltioiden, jotka raportoivat tehdyistä siirroista, ei tarvitse raportoida lähdevuotta.

Taulukko 2: Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti (*1)

Tiedot siirroista, jotka on tehty 1. tammikuuta vuonna X alkaen sen jälkeen, kun on toimitettu edellinen kuukausittainen raportti 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti
1 osa: Yleiskatsaus raportin kattamana aikana tehdyistä siirroista
	Siirtojen määrä
2 osa: Tiedot raportin kattamana aikana tehdyistä yksittäisistä siirroista
	Siirto 1 (1)
	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (AEA) määrä
	Siirrettyjen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (3) lähdevuosi (2)
	Siirtävä jäsenvaltio
	Hankkiva jäsenvaltio

	Siirtosopimuksen päivämäärä
	Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä
	Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Sama kuin 2 osa niiden siirtojen määrän osalta, jotka on tehty 1 päivästä tammikuuta vuonna X alkaen sen jälkeen, kun on toimitettu edellinen kuukausittainen raportti.

(2)	Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.

(3)	Lähdevuosi ilmoitetaan ainoastaan siirtävän jäsenvaltion raportissa. Hankkivien jäsenvaltioiden, jotka raportoivat tehdyistä siirroista, ei tarvitse raportoida lähdevuotta.

(*1) Jäsenvaltioiden 21 artiklan 2 kohdan nojalla raportoimia yksittäisiä siirtoja ei tarvitse raportoida tämän taulukon 2 osassa seuraavana vuonna.

LIITE XVIII

Raportointi joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä 22 artiklan mukaisesti

Taulukko 1: Tiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetusta joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä

1 osa: Yleiskatsaus aiotuista siirroista muihin jäsenvaltioihin ja muista jäsenvaltioista (1)
	Muihin maihin tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrä siten kuin luokat määritetään 2 osassa
Muista maista tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrä siten kuin luokat määritetään 3 osassa
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden kokonaismäärä, jonka raportoiva jäsenvaltio aikoo myydä
	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden kokonaismäärä, jonka raportoiva jäsenvaltio aikoo ostaa
2 osa: Tiedot muihin jäsenvaltioihin tehtävien aiottujen siirtojen yksittäisistä luokista
	Aiottujen siirtojen luokka 1 (2)
	Siirrettäväksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden lähdevuosi (3)
	Siirron tyyppi (4)
	Siirrettäväksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä
	Odotettu vähimmäishinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti euroina (valinnainen tieto)
	Muut asiaan liittyvät tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat)
3 osa: Tiedot muista jäsenvaltioista tehtävien aiottujen siirtojen yksittäisistä luokista
	Aiottujen siirtojen luokka 1 (5)
	Hankittavaksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä
	Hankittavaksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden velvoitevuosi (6)
	Odotettu enimmäishinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti euroina (valinnainen tieto)
	Muut asiaan liittyvät tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat)

Huomautukset:

(1)	2 ja 3 osassa raportoitujen yksittäisten aiottujen siirtoluokkien summa

(2)	Sama kuin 2 osa muihin maihin tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrän osalta (esim. eri tyypit ja lähdevuodet).

(3)	Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.

(4)	Jäsenvaltioiden on eriteltävä tässä siirrot 5 artiklan 4 tai 5 kohdan mukaisiin siirtoihin.

(5)	Sama kuin 3 osa muista maista tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrän osalta (esim. eri velvoitevuodet).

(6)	Hankkivan jäsenvaltion kohteena olevan velvoitetilin vuosi.

Taulukko 2: Tiedot asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä

1 osa: Yhteenvetotiedot aiotuista LULUCF-velvoitesiirroista (1)
	Aiottujen LULUCF-velvoitesiirtojen määrä siten kuin ne on määritetty 2 osassa
	LULUCF-velvoitesiirtoihin käytettävien aiottujen nettopoistumien kokonaismäärä (t CO2ekv.)
2 osa: Tiedot, jotka liittyvät yksittäisiin aiottuihin LULUCF-velvoitesiirtoihin
	Aiottu LULUCF-velvoitesiirto 1 (2)
	Velvoitevuosi (3)
	LULUCF-velvoitesiirroissa käytettävien aiottujen nettopoistumien aiottu määrä (t CO2 ekv.)
	Muut merkitykselliset tiedot

Huomautukset:

(1)	Yksittäisten aiottujen LULUCF-velvoitesiirtojen määrä siten kuin ne on ilmoitettu 2 osassa.

(2)	Sama kuin 2 osa kunkin aiotun LULUCF-velvoitesiirron osalta, esim. eriteltynä poistovuosittain.

(3)	Asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kohteena olevan velvoitetilin vuosi.

LIITE XIX

Raportointi siirroista saatujen tulojen käytöstä 23 artiklan mukaisesti

Taulukko 1: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatavien tulojen käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen vuonna X – 1

		Vuonna X – 1 käytetty kokonaismäärä		josta vuonna X – 1 käytetty määrä, joka on ilmoitettu sidotuksi vuotta X – 1 edeltävinä vuosina		Vuonna X – 1 sidottu muttei käytetty kokonaismäärä		Vuonna X – 1 käytetty vastaava taloudellinen arvo (2)
2	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen käyttö vuonna X – 1	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1)	Huomautukset Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3	A	B	C	D	E					F
4	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo, joka on käytetty vuonna X – 1 ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa	Summa B5 + B6	Summa C5 + C6
5	josta ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa vuonna X – 1 käytetty määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten)
6	josta ilmastonmuutoksen torjumiseen kolmansissa maissa vuonna X – 1 käytetty määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten)

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyihin määriin sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(2)	Kun jäsenvaltio raportoi ”vastaavan taloudellisen arvon” taulukossa 1, se vahvistaa, että kaikki taulukoissa 2–3 ilmoitetut arvot edustavat myös vastaavaa taloudellista arvoa.

Taulukko 2: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa (1)

1	Jäsenvaltio(t), jo(i)ssa tulot on käytetty	Tarkoitus, johon tulot on käytetty	Lyhyt kuvaus	Määrä vuodelta X – 1		Tila (3)	Käytön tyyppi (4)	Rahoitusväline (5)	Täytäntöönpaneva virasto	Huomautukset
2	Valitkaa yksi tai usea jäsenvaltio	esim. ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi	sekä viite verkossa olevaan lähteeseen, jossa on tarkempi kuvaus, jos sellainen on saatavilla	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (2)	sidottu (suunniteltu käytettäväksi) mutta ei käytetty / käytetty	valitkaa käyttötarkoituksen tyyppi	valitkaa rahoitusvälineen tyyppi	(esim. asiasta vastaava ministeriö)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3		A	B	C	D	E	F	G	H	I
4						Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
5						Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
(Lisätään rivejä tarvittaessa)
6	Tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo			Sarakkeen C summa	Sarakkeen D summa

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.

(2)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X–1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(3)

Yleisesti ”sidotut” vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saadut tulot ovat niitä, joiden käytöstä ilmasto- ja energiaan liittyviin tarkoituksiin on tehty oikeudellinen sitoumus, mutta joita joissakin tapauksissa ei ole vielä käytetty raportoinnin aikaan. ”Käytettyjä” vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatuja tuloja ovat ne, jotka on käytetty raportoinnin aikaan. Joissakin tapauksissa ”sidotuilla tuloilla” voidaan kuitenkin viitata tuloihin, joiden käyttöä vasta suunnitellaan alustavasti, ja ”käytetyillä tuloilla” niihin, jotka on siirretty tietylle valtion virastolle tiettyä tarkoitusta varten taikka aluehallinnolle.

(4)

Valittavissa olevat käyttötarkoitusten tyypit:

—	päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehitystyön, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen

—	aloitteiden rahoittaminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen puitteissa

—	uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää unionin sitoumus, joka koskee uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden nostamista 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä

—	muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen

—	sellaisen teknologian kehittäminen, joka auttaa täyttämään unionin sitoumuksen, joka koskee energiatehokkuuden tehostamista 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä – hiilidioksidin sitominen metsätoiminnan avulla unionissa

—	hiilidioksidin ympäristön kannalta turvallinen talteenotto ja geologinen varastointi

—	vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen

—	energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen

—	energiatehokkuuden ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi

—	päästökauppajärjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen

—	muu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

—	ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen

—	muut kansalliset käyttötarkoitukset.

Jos useat rahoitusvälineet ovat raportoidun ohjelman tai hankkeen kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia.

Taulukko 3: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen kolmansissa maissa (1) (2)

1		Vuonna X – 1 sidottu määrä (2)		Vuonna X – 1 käytetty määrä (2)		Huomautukset
2	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen tai vastaavan taloudellisen arvon käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (3)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (3)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puutteellisista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot (4)
3	A	C	D	E	F	G
4	Muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden tukemiseen käytetty kokonaismäärä
5	Kehitysmaiden tukemiseen käytetty kokonaismäärä

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

(2)	Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.

(3)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyihin määriin sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(4)

Taulukko 4: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta (1)

1		Määrä vuodelta X – 1		Tila (2)	Tuen tyyppi (3)	Rahoitusväline (4)	Sektori (5)	Huomautukset
2	Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen käyttö kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta (6) (7)	tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (8)	Valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty	Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3	A	B	C	E	F	G	H	I
4	Kehitysmaiden tukemiseen monenkeskisten kanavien kautta käytetty kokonaismäärä	Sarakkeen B summa	Sarakkeen C summa
5	josta käytetty monenkeskisten rahastojen kautta, tapauksen mukaan
6	Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
7	UNFCCC:n alainen sopeutumisrahasto			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
8	UNFCCC:n alainen ilmastonmuutoksen erityisrahasto (SCCF)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
9	UNFCCC:n alainen vihreä ilmastorahasto			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
10	Vähiten kehittyneiden maiden rahasto			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
11	UNFCCC:n täydentävien toimien rahasto			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
12	REDD+-toimien monenkeskinen tuki			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
13	Muut monenkeskiset ilmastoon liittyvät rahastot (täsmennettävä)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
14	josta käytetty monenkeskisten rahoituslaitosten kautta, tapauksen mukaan
15	Maailmanlaajuinen ympäristörahasto			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
16	Maailmanpankki (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
17	Kansainvälinen rahoitusyhtiö (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
18	Afrikan kehityspankki (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
19	Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankki (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
20	Latinalaisen Amerikan kehityspankki (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
21	Muut monenkeskiset rahoituslaitokset tai tukiohjelmat, täsmennettävä (9)			Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)	Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.

(2)

(3)	Raportoitava, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla monenkeskisestä rahastosta tai pankeista. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(4)

Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia. Avustuksia myönnetään pääasiassa monenvälisille laitoksille, eikä muita luokkia juurikaan sovelleta. Useampia luokkia käytetään kuitenkin yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi UNFCCC:n kahden vuoden välein laadittavia raportteja koskevien raportointivaatimusten kanssa. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(5)	Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(6)

(7)	Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(8)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

(9)	Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.

Taulukko 5: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö kehitysmaille annettavaan kahdenväliseen tai alueelliseen tukeen (1) (2)

1	Ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi	Vastaanottava maa/alue	Määrä vuodelta X – 1			Tila (3)	Tuen tyyppi (4)	Sektori (5)	Rahoitusväline (6)	Täytäntöönpaneva virasto	Huomautukset
2			tuhatta euroa	tuhatta kansallista valuuttayksikköä (7)	Rastittakaa, jos raportoidaan ”vastaava taloudellinen arvo”	Valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty	Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, REDD+, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla	Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, suorat hankeinvestoinnit, investointirahastot, verotustukitoimet, rahoitustukitoimet, muu, tietoja ei saatavilla	(esim. asiasta vastaava ministeriö)	Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot
3	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J	K
4					■	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:	Valitkaa seuraavista:
(Lisätään rivejä tarvittaessa)
5	Kehitysmaiden tukemiseen kahdenvälisten kanavien tai alueellisen tuen kautta käytetty kokonaismäärä		Sarakkeen D summa	Sarakkeen D summa	■

Huomautus: X = raportointivuosi

Huomautukset:

(1)

(2)	Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.

(3)	Tilaa koskevat tiedot on ilmoitettava ainakin taulukossa 3 ja ne olisi ilmoitettava myös tässä taulukossa, jos ne ovat saatavilla eriteltyinä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka.

(4)	Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.

(5)	Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

(6)

Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.

Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.

(7)	Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.

LIITE XX

Raportointi kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista 24 artiklan mukaisesti

Taulukko 1a: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sellaisina kuin ne on ilmoitettu kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa (1) (2)

1 osa: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat inventaarion ja tilinpitoluokan vastaavuustasolla

Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta:

CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)

Nettopäästöt ja -poistumat

(kt CO2-ekv.)

(lasketaan automaattisesti)

Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen alaluokat

Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat

LULUCF-asetuksen

tilinpidon alaluokka

LULUCF-asetuksen

tilinpidon luokka

2021

2022

2023

2024

2025

Yhteensä

2021

2022

2023

2024

2025

Yhteensä

4.A.1.

Metsämaana pysyvä metsämaa

4.A

Metsämaa

Metsämaana pysyvä metsämaa

Hoidettu metsämaa

4.A.2.1

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

Metsitetty maa

4.A.2.2

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

Metsitetty maa

4.A.2.3

Metsämaaksi muutetut kosteikot

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu kosteikko

Metsitetty maa

4.A.2.4

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

Metsitetty maa

4.A.2.5

Metsämaaksi muutettu muu maa

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu muu maa

Metsitetty maa

4.B.1.

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.1

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.B.2.2

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.3

Viljelysmaaksi muutetut kosteikot

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu kosteikko

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.4

Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.5

Viljelysmaaksi muutettu muu maa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu muu maa

Hoidettu viljelysmaa

4.C.1.

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.1

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.C.2.2

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.3

Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.4

Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.5

Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.1.

Kosteikkoina pysyvät kosteikot

4.D.

Kosteikot

Kosteikkona pysyvä kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.D.2.1.1

Turvetuotantoalueeksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.1.2

Turvetuotantoalueeksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.1.3

Turvetuotantoalueeksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.1.4

Turvetuotantoalueeksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.1.5

Turvetuotantoalueeksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.D.2.2.1

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.2.2

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.2.3

Tulvitetuiksi alueiksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.2.4

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.2.5

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.D.2.3.1

Muiksi kosteikoiksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.3.2

Muiksi kosteikoiksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.3.3

Muiksi kosteikoiksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.3.4

Muiksi kosteikoiksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.3.5

Muiksi kosteikoiksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.E.1.

Rakennettuna alueena pysyvä rakennettu alue

4.E.	Rakennettu alue

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.E.2.1

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.E.2.2

Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.E.2.3

Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.E.2.4

Rakennetuksi alueeksi muutetut kosteikot

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.E.2.5

Rakennetuksi alueeksi muutettu muu maa

4.E.	Rakennettu alue

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.F.2.

Muuna maana pysyvä muu maa

4.F.

Muu maa

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.F.2.1

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.F.2.2

Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.F.2.3

Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.F.2.4

Muuksi maaksi muutetut kosteikot

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.F.2.5

Muuksi maaksi muutettu rakennettu alue

4.F.

Muu maa

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.G.	Puutuotteet; joista: Hoidetun metsämaan puutuotteet (2)

4.G.	Puutuotteet

Hoidetun metsämaan puutuotteet

Hoidettu metsämaa

4.G.	Puutuotteet; joista: Metsitetyn maan puutuotteet (2)

4.G.	Puutuotteet

Metsitetyn maan puutuotteet

Metsitetty maa

4.G.	Puutuotteet; joista: metsäkatoalueiden puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.G.	Puutuotteet; joista: muusta maasta peräisin olevat puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.H.	Muu (täsmennettävä)

4.H.

Muu

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

Taulukko 1a, 2 osa: yhteenveto määrämuotoiseen raportointitaulukkoon vertaamista varten (automaattisesti laskettu)

Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta:

CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)

Nettopäästöt ja -poistumat

(kt CO2-ekv.)

(lasketaan automaattisesti)

Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat

2021

2022

2023

2024

2025

Yhteensä

2021

2022

2023

2024

2025

Yhteensä

4.A

Metsämaa

4.B.	Viljelysmaa

4.C.	Ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

4.E.	Rakennettu alue

4.F.

Muu maa

4.G.	Puutuotteet

4.H.

Muu

Taulukko 1a, 3 osa: yhteenveto tilinpitoluokittain (automaattisesti laskettu)		Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)						Nettopäästöt ja -poistumat (kt CO2-ekv.) (lasketaan automaattisesti)
	LULUCF-asetuksen tilinpidon luokka	2021	2022	2023	2024	2025	Yhteensä	2021	2022	2023	2024	2025	Yhteensä
	Metsitetty maa yht.
	Metsäkatoalueet yht.
	Hoidettu viljelysmaa yht.
	Hoidetut ruohikkoalueet yht.
	Hoidettu metsämaa yht.
	Hoidetut kosteikot yht.
	Kirjaamattomat yht.

Huomautukset:

(1)	Päästöt ilmaistaan positiivisina arvoina (+) ja poistumat negatiivisina arvoina (-).

(2)	Puutuotteet, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu paperi.

Taulukko 1 b: Tilinpitotaulukko

	Maankäyttöön liittyvät tilinpitoluokat	NETTOPÄÄSTÖT/-POISTUMAT (10)						Tilinpitoparametrit	Tilinpitomäärä (3)
	Maankäyttöön liittyvät tilinpitoluokat	2021	2022	2023	2024	2025	Yhteensä (2)	Tilinpitoparametrit	Tilinpitomäärä (3)
A	Pakolliset tilinpitoluokat
A.1	Hoidettu metsämaa
	josta metsämaana pysyvää metsämaata	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
	josta hoidetusta metsämaasta peräisin olevia puutuotteita (8) (9)	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
	josta kuollutta puuainesta (8)
	Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät luonnontuhoista johtuvat päästöt (4)
	Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla (5)
	Metsien vertailutaso (6)
	Metsien vertailutason tekninen korjaus / tekniset korjaukset (7)
	Hoidettua metsämaata koskeva enimmäismäärä (8)
A.2	Metsitetty maa	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
	josta metsitetystä maasta peräisin olevia puutuotteita (9)
	Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät luonnontuhoista johtuvat päästöt (4)
	Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla (5)
A.3	Metsäkatoalue	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
A.4	Hoidettu viljelysmaa (1)	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
A.5	Hoidetut ruohikkoalueet (1)	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
B	Valinnaiset tilinpitoluokat
B.1	Hoidetut kosteikot (jos valittu)	siirretty automaattisesti taulukosta 1a
	YHTEENSÄ

Huomautukset:

(1)	Tilinpitoparametri luokille hoidettu viljelysmaa, hoidetut ruohikkoalueet ja/tai hoidettu kosteikko (jos valittu): peruskauden 2005–2009 keskiarvo asetuksen (EU) 2018/841 7 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti.

(2)	Kumulatiiviset nettopäästöt ja -poistumat velvoitekauden kaikilta tässä ilmoituksessa raportoiduilta vuosilta.

(3)	Tilinpitomäärä on kaikkien päästöjen ja kaikkien poistumien kokonaissumma jäsenvaltion alueella kaikissa 2 artiklassa mainituissa maankäyttöön liittyvissä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti kirjatuissa tilinpitoluokissa.

(4)	Jäsenvaltio, joka on ilmoittanut aikovansa soveltaa luonnontuhoja koskevia säännöksiä, voi päättää jättää luonnontuhoista johtuvat päästöt tilinpidon ulkopuolelle milloin tahansa velvoitekauden päättymiseen saakka, Katso asetuksen (EU) 2018/841 10 artikla.

(5)	Kaikki myöhemmät poistumat mailla, joiden osalta luonnontuhoista johtuvat päästöt on jätetty tilinpidon ulkopuolelle, vähennetään kyseisen toiminnon tilinpitomäärästä.

(6)	Metsien vertailutaso, sellaisena kuin se määritetään asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaan annetussa delegoidussa säädöksessä, ilmoitettuina CO2-ekvivalenttikilotonneina/vuosi.

(7)	Asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 11 kohdan mukaiset tekniset korjaukset ilmoitettuina CO2-ekvivalenttikilotonneina/vuosi.

(8)

Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrä, joka vastaa enintään 3,5 prosenttia kyseisen jäsenvaltion päästöistä asetuksen 2018/841 liitteessä III määriteltynä jäsenvaltion perusvuotena tai -kautena. Poikkeuksia sovelletaan kuolleeseen puuainekseen ja puutuotteisiin, pois lukien asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu paperi.

(9)

Näitä päästöjä ei sisällytetä kyseisen tilinpitoluokan (metsitetty maa ja hoidettu metsämaa) päästöihin. Puutuotteita koskevat arviot annetaan erikseen asetuksen (EU) 2018/841 liitteessä IV olevan A kohdan d alakohdan mukaisesti: vertailutasot sisältävät puutuotteiden hiilivaraston, jotta voidaan vertailla välittömän hajoamisen oletusta ja ensimmäisen kertaluvun hajoamiseen ja puoliintumiseen perustuvaa menetelmää

(10)	Päästöt ilmaistaan positiivisina arvoina (+) ja poistumat negatiivisina arvoina (-).

Taulukko 2: Tiedot luonnontuhoista johtuvista päästöistä ja poistumista (1)

Maantieteellisen sijainnin tunnistuskoodi (2)

YKSITTÄISEN LUONNONTUHON TIEDOT

LUONNONTUHOJEN VAURIOITTAMA ALUE ENSIMMÄISENÄ RAPORTOINTIVUONNA

LUONNONTUHOJEN VAURIOITTAMILTA ALUEILTA PERÄISIN OLEVAT PÄÄSTÖT

Taustataso (7)

Marginaali (7)

Käynnistävä ehto (8)

TILINPITOMÄÄRÄT

Luonnontuhojen vaurioittama alue tuhon ensimmäisenä raportointivuonna

Luonnontuhojen vaurioittama alue inventaariovuonna

Kokonaispäästöt (4)

Pelastushakkuut (5)

Luonnontuhoista johtuvat päästöt (6)

Inventaariovuoden päästöt, jotka voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle inventaariovuonna (9)

Myöhemmät poistumat inventaariovuonna (10)

Luonnontuhojen vuosi (3)

Tuhojen tyyppi

CO2

CH4

N2O

Päästöt

Poistumat

(tuhatta hehtaaria)

(kt CO2-ekv.)

(kt CO2 eq)

(kyllä/ei)

(kt CO2 eq)

Yhteensä v. 2021 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Vuosi: 2021

Yhteensä v. 2021 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Yhteensä v. 2022 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Vuosi: 2022

Yhteensä v. 2022 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Yhteensä v. 2023 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Vuosi: 2023

Yhteensä v. 2023 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Yhteensä v. 2024 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Vuosi: 2024

Yhteensä v. 2024 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Yhteensä v. 2025 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Vuosi: 2025

Yhteensä v. 2025 luonnontuhojen osalta (11), (12)

Lisätietokenttä

Osapuolen on annettava yksityiskohtainen selvitys siitä, miten tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat lasketaan asiaa koskevassa kansallisen inventaarioraportin liitteessä. Ilmoittakaa tässä lisätietokentässä, mihin kansallisen inventaarioraportin kohtaan viitataan, jos taulukon sisällön ymmärtäminen edellyttää lisätietoja.

Lisätietokenttä

Huomautukset:

(1)	Tämän taulukon mukaisten tietojen ilmoittamista edellytetään jäsenvaltioilta, jotka soveltavat säännöstä, jonka mukaan luonnontuhoista johtuvat päästöt voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle asetuksen (EU) 2018/841 10 artiklan mukaisesti.

(2)

Maantieteellisellä sijainnilla tarkoitetaan luonnontuhojen vaurioittamien metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan ympärillä olevien alueiden rajoja. Tiedot annetaan tarvittaessa lisätietokentässä. Maantieteellisesti täsmällisten tietojen tarvetta harkitaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 3 osan mukaisesti.

(3)	Luonnontuhon esiintymisvuosi.

(4)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tässä kohdassa luonnontuhoista johtuvat päästöt. Tässä raportoitujen tietojen olisi oltava vähintään esim. Pariisin sopimukseen perustuvien kansainvälisten tietovaatimusten mukaisia. Käytetystä hiilivaraston muutosten arviointimenetelmästä riippumatta jäsenvaltion on tarvittaessa ilmoitettava kansallisessa inventaarioraportissa, kuinka luonnontuhoista johtuvat hiilidioksidipäästöt on eritelty.

(5)	Pelastushakkuista johtuvat päästöt inventaariovuonna. Kansallisessa inventaarioraportissa ilmoitetaan, miten pelastushakkuista johtuvat päästöt on arvioitu.

(6)	Tässä kohdassa ilmoitettuihin päästöihin ei sisällytetä pelastushakkuista johtuvia päästöjä.

(7)	Kansallisessa inventaarioraportissa olisi ilmoitettava, miten taustataso ja marginaali on laskettu. Tähän sisältyy myös mahdollinen taustatason ja marginaalin uudelleenlaskenta, jolla pyritään yhdenmukaisuuteen ilmoitettujen päästöjen laskentamenetelmän kanssa.

(8)	Jos luonnontuhoista johtuvat päästöt ylittävät taustatason ja marginaalin summan (jos marginaalia tarvitaan), tähän soluun merkitään ”kyllä”.

(9)	Päästöt, jotka voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle inventaariovuonna, ovat yhtä kuin luonnontuhoista johtuvat päästöt vähennettynä taustatasolla.

(10)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava alla olevassa lisätietokentässä sekä kansallisessa inventaarioraportissa, miten tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat on laskettu. Jäsenvaltioiden on myös osoitettava, että käytetty menetelmä on yhdenmukainen niiden menetelmien kanssa, joita on käytetty taustatason ja tarvittaessa marginaalin laskemiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava lisätietokentässä, missä kansallisen inventaarioraportin kohdassa nämä tiedot ovat.

(11)

Luonnontuhot on lueteltava erikseen kunkin vuoden ja tuhotyypin osalta (tässä järjestyksessä mukaan lukien kokonaismäärä kunkin luonnontuhojen vuoden osalta). Useat samantyyppiset yksittäiset luonnontuhot, kuten voimakkaista kuivista kausista johtuvat palot, voidaan esittää yhdessä, kunhan kaikki tarvittavat tiedot ilmoitetaan kansallisessa inventaarioraportissa tai sen liitteissä. Myös siinä tapauksessa, että useat erityypiset luonnontuhot ovat vaurioittaneet samaa aluetta, kansallisessa inventaarioraportissa olisi kerrottava tarkemmin, miten päästöjen ja poistumien laskeminen kahteen kertaan on estetty. Myös siinä tapauksessa, että luonnontuhot ovat vaurioittaneet samaa aluetta useana vuonna, kansallisessa inventaarioraportissa olisi kerrottava tarkemmin, miten näiltä alueilta peräisin olevien päästöjen ja poistumien laskeminen kahteen kertaan on estetty.

(12)	Jäsenvaltioiden on raportoitava inventaariovuonna tapahtuneista luonnontuhoista johtuvat päästöt. Jäsenvaltiot voivat raportoida jälkikäteen myös aiempina vuosina tapahtuneista luonnontuhoista johtuvat päästöt, jos tämä on taustatason laskennassa käytetyn menetelmän mukaista.

LIITE XXI

Yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laadintaa varten 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Vaihe

Toimija

Aikataulu

Asia

1.	Jäsenvaltioiden vuosittaisten inventaarioiden toimittaminen (täydellinen CRT ja kansallisen inventaarioraportin osat)

Jäsenvaltiot

Vuosittain 15. tammikuuta mennessä

Asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa luetellut seikat

2.	Jäsenvaltioiden toimittamien inventaarioiden alkutarkastus

Komissio, mukaan lukien Eurostat ja yhteinen tutkimuskeskus (JRC), apunaan Euroopan ympäristökeskus (EEA)

Viimeistään 28. helmikuuta jäsenvaltioiden toimitettua inventaariot 15. tammikuuta mennessä

EEA varmistaa tarkastuksin jäsenvaltioiden inventaarioiden läpinäkyvyyden, tarkkuuden, yhdenmukaisuuden, kattavuuden ja vertailtavuuden. Eurostat ja EEA vertaavat jäsenvaltioiden CRT:ssä toimittamia energiatietoja Eurostatin energiatietoihin (sektorikohtainen ja vertailulaskenta). JRC tarkastaa jäsenvaltioiden maataloutta koskevat inventaariot (jäsenvaltioita kuullen). EEA tarkastaa jäsenvaltioiden maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF) koskevat inventaariot (JRC:tä ja jäsenvaltioita kuullen). Alkutarkastusten tulokset dokumentoidaan.

3.	Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevien luonnosten laatiminen (unionin inventaarioraportin osat)

Komissio (mukaan lukien Eurostat ja JRC), apunaan EEA

Viimeistään 28. helmikuuta

Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevat luonnokset (jäsenvaltioiden yhteen kootut tiedot), jotka perustuvat jäsenvaltioiden inventaarioihin ja tarpeen mukaan lisätietoihin (toimitettu 15. tammikuuta).

4.	Alkutarkastusten tulosten lähettäminen, mukaan lukien ilmoitus mahdollisten puutteiden korjaamisesta

Komissio, apunaan EEA

Viimeistään 28. helmikuuta

Alkutarkastusten tulosten lähettäminen, mukaan lukien ilmoitus mahdollisten puutteiden korjaamisesta, ja tulosten asettaminen saataville.

5.	Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevan luonnoksen lähettäminen

Komissio, apunaan EEA

Viimeistään 28. helmikuuta

Unionin inventaarioluonnos lähetetään jäsenvaltioille 28. helmikuuta. Jäsenvaltiot tarkistavat tiedot.

6.	Jäsenvaltiot toimittavat päivitetyt tai täydennetyt inventaariotiedot ja valmiit kansalliset inventaarioraportit

Jäsenvaltiot

Viimeistään 15. maaliskuuta

Jäsenvaltiot toimittavat päivitetyt tai täydennetyt inventaariotiedot (epäyhdenmukaisuuksien tai puutteiden korjaamiseksi) ja valmiit kansalliset inventaarioraportit.

7.	Jäsenvaltioiden huomautukset unionin inventaarioluonnoksesta

Jäsenvaltiot

Viimeistään 15. maaliskuuta

Tarvittaessa toimitetaan korjatut tiedot ja unionin inventaarioluonnosta koskevat huomautukset.

8.	Jäsenvaltioiden vastineet alkutarkastuksiin

Jäsenvaltiot

Viimeistään 15. maaliskuuta

Jäsenvaltiot antavat tarvittaessa vastineensa alkutarkastusten tuloksiin.

9.	Alkutarkastusten tuloksia koskevien jatkokysymysten lähettäminen

Komissio, apunaan EEA

15. maaliskuuta–31. maaliskuuta

Jäsenvaltioiden alkutarkastusten tuloksiin antamien vastineiden arviointi sekä jatkokysymysten lähettäminen jäsenvaltioille.

10.	Kansallisista inventaarioista puuttuvien tietojen arviointi

Komissio, apunaan EEA

Viimeistään 31. maaliskuuta

Komissio valmistelee arviot puuttuvista tiedoista raportointivuoden maaliskuun 31. päivään mennessä ja toimittaa ne jäsenvaltioille.

12.	Jäsenvaltioiden huomautukset puuttuvia tietoja koskevista komission arvioista.

Jäsenvaltiot

Viimeistään 7. huhtikuuta

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle huomautuksensa puuttuvia tietoja koskevista komission arvioista.

13.	Jäsenvaltioiden vastineet alkutarkastusten tuloksia koskeviin jatkokysymyksiin

Jäsenvaltiot

Viimeistään 7. huhtikuuta

Jäsenvaltioiden toimittavat vastineensa alkutarkastusten tuloksia koskeviin jatkokysymyksiin.

14.	Jäsenvaltiot toimittavat tietonsa UNFCCC:lle

Jäsenvaltiot

Viimeistään 15. huhtikuuta

Tiedot toimitetaan UNFCCC:lle (ja jäljennös tiedoista EEA:lle).

15.	Lopullinen vuosittainen unionin inventaario (mukaan lukien unionin inventaarioraportti)

Komissio, apunaan EEA

Viimeistään 15. huhtikuuta

UNFCCC:lle lähetetään unionin lopullinen vuotuinen inventaario.

16.	Alkutarkastusvaiheen jälkeen toimitettavien muiden mahdollisten tietojen lähettäminen

Jäsenvaltiot

Jos jäsenvaltio toimittaa muita tietoja

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kaikki muut uudet tiedot (CRF tai kansallinen inventaarioraportti), jotka ne toimittavat UNFCCC:n sihteeristöön alkutarkastusvaiheen jälkeen.

LIITE XXII

Aikataulu ja menettely kattavan tarkastuksen suorittamiseksi 30 artiklan mukaisesti

Asetuksen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sihteeristötehtävät:

—	työsuunnitelman laatiminen kattavaa tarkastusta varten;

—	teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän työssä tarvittavien tietojen kerääminen ja toimittaminen tarkastusryhmälle;

—	tässä asetuksessa säädettyjen tarkastustoimien koordinointi, mukaan lukien tietojenvaihto teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän ja tarkastuksen kohteena olevan jäsenvaltion nimeämän yhteyshenkilön tai nimeämien yhteyshenkilöiden välillä sekä muut käytännön järjestelyt;

—	komissiota kuullen tarkastuksen edistymisen seuranta sekä jäsenvaltioille tiedottaminen tapauksista, joissa jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioissa ilmenee 31 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä ongelmia;

—	tarkastusraporttiluonnosten ja lopullisten tarkastusraporttien kokoaminen, laadunvarmistus ja laatiminen sekä niiden toimittaminen kyseessä olevalle jäsenvaltiolle ja Euroopan komissiolle.

Asetuksen 30 artiklassa tarkoitetut tarkastukset:

—	inventaarioarvioiden yksityiskohtainen tarkastelu, mukaan lukien jäsenvaltioiden inventaarioiden laadinnassa käyttämät menetelmät;

—

yksityiskohtainen analyysi niiden suositusten täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, joilla pyritään parantamaan inventaarioarvioita, jotka sisältyvät ennen tarkastelun kohteena olevien tietojen toimittamista jäsenvaltion saataville asetettuun uusimpaan UNFCCC:n vuosittaiseen tarkastusraporttiin, sekä syiden tarkastelu siinä tapauksessa, ettei suosituksia ole pantu täytäntöön;

—	yksityiskohtainen analyysi jäsenvaltion perusteista sille, miksi se ei ole pannut suosituksia täytäntöön;

—	yksityiskohtainen arvio kasvihuonekaasupäästöarvioiden aikasarjojen yhdenmukaisuudesta;

—	yksityiskohtainen arvio siitä, onko uudelleenlaskennat, jotka jäsenvaltio on tehnyt tietyssä inventaariossa edelliseen inventaarioon verrattuna, raportoitu läpinäkyvästi ja tehty kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien ohjeiden mukaisesti;

—	jatkotoimet, jotka toteutetaan alkutarkastusten tulosten ja kaikkien niiden lisätietojen perusteella, jotka tarkastuksen kohteena oleva jäsenvaltio on toimittanut vastauksena teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän kysymyksiin, sekä muut asiaa koskevat tarkastukset;

—	muut alkutarkastuksia täydentävät tarpeelliset tarkastukset.

Teknisten korjausten yksityiskohdat 31 artiklan mukaisesti:

—

32 artiklassa tarkoitettuun tarkastusraporttiin sisällytetään ainoastaan LULUCF-sektorin ulkopuolisia päästöjä koskeviin arvioihin tehtävät tekniset korjaukset ja kirjattuihin LULUCF-sektorin päästöihin ja poistumiin tehtävät tarpeelliset tekniset korjaukset sekä niihin liittyvät toteen näytetyt perustelut. Vuonna 2027 tehtävässä uudelleentarkastelussa teknisten korjausten on katettava vuosien 2021–2025 sekä LULUCF-tilinpitokauden 2021–2025 päästöt ja poistumat.

—	Vuonna 2032 tehtävässä uudelleentarkastelussa teknisten korjausten on katettava vuosien 2026–2030 sekä LULUCF-tilinpitokauden 2026–2030 päästöt ja poistumat.

—

Jos LULUCF-sektorin ulkopuoliseen päästöarvioon tehtävä tekninen korjaus on suurempi kuin merkittävyyskynnys vähintään yhtenä tarkastelun kohteena olevana inventaariovuonna muttei kaikkina aikasarjan vuosina, tekninen korjaus lasketaan kaikkien muiden tarkastelun kohteena olevien vuosien osalta aikasarjan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

Taulukko: Aikataulu 34 artiklassa tarkoitetuille vuosina 2027 ja 2032 toteutettaville kattaville tarkastuksille

Vaihe	Tehtävän kuvaus	Aikataulu
Tarkastusaineiston valmistelu vuosien 2027 ja 2032 kattavia inventaariotarkastuksia varten	Aineistot vuosien 2027 ja 2032 kattavia inventaariotarkastuksia varten on laadittava jäsenvaltioiden 15. huhtikuuta toimittamien tietojen perusteella.	15. huhtikuuta–25. huhtikuuta
Asiakirjatarkastus ja kysymysten toimittaminen jäsenvaltioille	Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä suorittaa tarkastukset ja laatii kysymykset jäsenvaltioille niiden 15. huhtikuuta toimittamien tietojen perusteella. Kysymykset lähetetään jäsenvaltioille.	25. huhtikuuta–13. toukokuuta
Vastaukset asiakirjatarkastuksen kysymyksiin	Jäsenvaltiot vastaavat teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän asiakirjatarkastuksen perusteella laatimiin kysymyksiin.	13. toukokuuta–27. toukokuuta
Keskitetty tarkastus ja lisäkysymysten toimittaminen jäsenvaltioille	Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä kokoontuu käsittelemään jäsenvaltioiden vastauksia, määrittelemään monialaiset kysymykset, varmistamaan tulosten yhdenmukaisuuden eri jäsenvaltioiden välillä, sopimaan suosituksista, laatimaan mahdollisia teknisiä korjauksia jne. Mahdolliset lisäkysymykset laaditaan ja lähetetään jäsenvaltioille.	Yksi viikko 25. toukokuuta ja 15. kesäkuuta välisenä aikana
Vastaukset lisäkysymyksiin ja mahdollisiin teknisiin korjauksiin	Jäsenvaltiot toimittavat vastauksensa lisäkysymyksiin ja mahdollisiin teknisiin korjauksiin keskitetyn tarkastuksen kuluessa.	Keskitetyn tarkastuksen aikana
Teknisiä korjauksia koskevien luonnosten toimittaminen	Teknisiä korjauksia koskevat luonnokset lähetetään jäsenvaltioille.	Yhden vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä
Vastaukset teknisiä korjauksia koskeviin luonnoksiin	Jäsenvaltiot vastaavat teknisiä korjauksia koskeviin luonnoksiin tai toimittavat tarkistetut arviot.	15 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä
Tarkastusraporttiluonnosten laatiminen	Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä laatii tarkastusraporttiluonnokset, mukaan lukien mahdolliset ratkaisemattomat kysymykset ja suositusluonnokset, sekä tarvittaessa teknisiä korjauksia koskevan luonnoksen yksityiskohdat ja perustelut.	21 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä
Mahdolliset käynnit jäsenvaltioissa	Jos jäsenvaltioiden raportoimissa inventaarioissa on edelleen merkittäviä laatuongelmia tai teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä ei pysty ratkaisemaan kysymyksiä, voidaan poikkeustapauksissa suorittaa tapauskohtaisia käyntejä jäsenvaltioissa.	29. kesäkuuta–9. elokuuta
Tarkastusraporttiluonnosten toimittaminen jäsenvaltioille	Tarkastusraporttiluonnokset lähetetään jäsenvaltioille	21 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä
Tarkastusraporttiluonnoksia koskevat huomautukset	Jäsenvaltiot toimittavat sihteeristölle huomautuksensa tarkastusraporttiluonnoksista ja ilmoittavat, mitkä huomautukset ne haluavat sisällyttää lopulliseen tarkastusraporttiin.	40 vuorokauden kuluttua tarkastusraporttiluonnoksen vastaanottamisesta
Tarkastusraporttien valmistuminen	Jäsenvaltioiden kanssa pidetään tarvittaessa epävirallista yhteyttä mahdollisten vielä avoinna olevien seikkojen selvittämiseksi. Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä viimeistelee tarkastusraportit. Tarkastusraporteille tehdään laaduntarkastus ja niiden teksti muokataan lopulliseen muotoon.	75 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä
Lopullisten tarkastusraporttien toimittaminen	Lopulliset tarkastusraportit lähetetään komissiolle ja jäsenvaltioille.	83 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä

LIITE XXIII

Kansallisia politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä koskevassa 36 artiklan mukaisessa raportoinnissa käytettävä malli

Ensimmäisessä 36 artiklan mukaisesti toimitettavassa raportissa on oltava täydellinen kuvaus järjestelmästä ja kaikki seuraavassa taulukossa luetellut tiedot. Seuraavina raportointivuosina on ilmoitettava ainoastaan muutokset, joita kansalliseen politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmään on tehty.

Raportointivelvoite

Tekstimuotoiselle tiedolle varatut kentät

Esimerkkejä tiedoista, joita voidaan ilmoittaa tämän raportointivelvoitteen perusteella

Niiden tahojen nimet ja yhteystiedot, jotka ovat kokonaisvastuussa kansallisista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmistä

—	Ilmoittakaa vastuutaho tai -tahot sekä luetelkaa niiden tehtävät ja vastuualueet. Jos tahoja on useita, ilmoittakaa, mikä on johtava taho.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa nimien ja yhteystietojen muutokset.

Käytössä olevat institutionaaliset järjestelyt politiikkoja ja toimenpiteitä koskevien raporttien sekä ennusteiden ja ennusteita koskevien raporttien laatimista varten, mukaan lukien organisaatiokaavio

—	Määrittäkää kansallisen järjestelmänne yleinen rakenne. Luetelkaa kaikki organisaatiot, jotka osallistuvat politiikkoja ja toimenpiteitä koskevien raporttien sekä ennusteiden laadintaan ja tietojen arkistointiin. Selvittäkää näiden organisaatioiden vastuualueet ja keskinäiset yhteydet.

—	Laatikaa organisaatiokaaviosta kuvaus, josta käy ilmi kansallisen politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmän organisaatiorakenne, mukaan lukien organisaatioiden väliset toiminnalliset ja hierarkkiset suhteet.

—	Jos kansallisen järjestelmän kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa institutionaalisiin järjestelyihin tehdyt muutokset ja selvittäkää, mitä ne tarkoittavat.

Politiikkoja ja toimenpiteitä sekä ennusteita koskevien raporttien laatimista varten käytössä olevat oikeudelliset järjestelyt

—	Onko käytössä oikeudellisia järjestelyjä, joilla varmistetaan raportoinnin loppuun saattaminen ja tietojen toimittaminen? Ilmoittakaa, millaista lainsäädäntöä on käytössä ja mikä on sen soveltamisala.

—	Jos järjestelyjen kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutokset, joita on tehty politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien laatimista varten käytössä oleviin oikeudellisiin järjestelyihin.

Menettelytavat ja hallinnolliset järjestelyt sekä aikataulut, jotka ovat käytössä politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien laadinnassa sen varmistamiseksi, että ilmoitettavat tiedot ovat ajankohtaisia, läpinäkyviä, täsmällisiä, yhdenmukaisia, vertailtavia ja täydellisiä.

—	Selvittäkää, millainen on politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien valmistelukierros.

—	Esittäkää yhteenveto menetelmistä ja mekanismeista, joilla varmistetaan ilmoitettavien tietojen ajankohtaisuus, läpinäkyvyys, täsmällisyys, yhdenmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys.

—	Selvittäkää, miten varmistetaan yhdenmukaisuus politiikkoja ja toimenpiteitä sekä tarvittaessa direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisia ennusteita koskevien raporttien laadinnassa.

—	Voitte halutessanne esittää kaavioita, joista käy ilmi asiaan liittyvien kansallisen järjestelmän prosessien kulku. Kaavioissa voivat olla mukana järjestelmän kautta kulkevat tietovirrat sekä tieto siitä, missä vaiheissa sovelletaan laadunvalvonta- ja laadunvarmistustoimia.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa menettelytapoihin ja hallinnollisiin järjestelyihin tehdyt muutokset.

Tiedonhankintaprosessin kuvaus

—

Esittäkää yhteenveto politiikkojen ja toimenpiteiden kehittämistä ja arviointia sekä ennusteiden laatimista varten tehtävästä tiedonhankintaprosessista. Kertokaa, onko politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden tueksi käytettävän tiedon hankinnassa ja hyödyntämissä käytössä yhdenmukaiset prosessit ja miten näitä prosesseja hyödynnetään.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa tiedonhankintaprosessiin tehdyt muutokset.

Kuvaus järjestelmän yhdenmukaisuudesta kansallisen inventaariojärjestelmän kanssa

—	Kertokaa, miten järjestelmä on yhdenmukaistettu kansallisen kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmän kanssa esimerkiksi kuvaamalla prosessit, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen yhdenmukaisuus.

—	Voitte halutessanne kertoa tarkemmin järjestelmän yhteyksistä muihin ilmastoraportointijärjestelmiin.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutoksista, joita yhteyksissä kansalliseen kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmään on tapahtunut.

Kuvaus yhteyksistä asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisiin yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeviin edistymisraportteihin

—

Esittäkää yhteenveto politiikkoihin, toimenpiteisiin ja ennusteisiin liittyvän tiedon hankinnassa käytettyjen prosessien sekä energiaunionin muiden ulottuvuuksien edistymisestä raportoimisessa käytettyjen prosessien välisistä yhteyksistä. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi prosessit, joilla edistetään energiaan liittyvien tietojen yhdenmukaista hyödyntämistä politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden kehittämisessä sekä yhdennettyjen edistymisraporttien laadinnassa.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutoksista, joita yhteyksissä energiaan liittyviin raportointijärjestelmiin on tapahtunut.

Kuvaus politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevassa raportoinnissa käytettävistä laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimista

—	Esittäkää yhteenveto käytetyistä laadunvalvontatoimista, joilla pyritään varmistamaan politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien täsmällisyys ja täydellisyys. Ilmoittakaa käytössä olevat laadunvarmistustoimet.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa laadunvalvonta- ja laadunvarmistustoimiin tehdyt muutokset.

Kuvaus prosessista, jolla valitaan oletukset, menetelmät ja mallit ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä koskevien ennusteiden laatimisen perustaksi

—	Kuvatkaa prosessi, johon käytettyjen oletusten, menetelmien ja mallien valinta perustuu. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa myös valintojensa perustelut tai viitata muihin raportteihin, joista tieto käy ilmi.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa prosesseihin tehdyt muutokset.

Kuvaus menettelyistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden kansallisten politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmien virallista tarkastelua ja hyväksymistä

—	Kuvatkaa kansallisen järjestelmän tai siihen tehtyjen muutosten virallinen hyväksymismenettely.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa menettelyyn tehdyt muutokset.

Tiedot institutionaalisista, hallinnollisista ja menettelyihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat EU:n kansallisesti määritellyn panoksen kansallista täytäntöönpanoa, tai näihin järjestelyihin tehdyistä muutoksista

—

Selvittäkää, millä tavoin politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanojärjestelyt toimivat kansallisen täytäntöönpanon välineinä ja millä tavoin ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskeviin ennusteisiin liittyvät järjestelyt toimivat edistymisen seuraamisen välineinä.

—	Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa järjestelyihin tehdyt muutokset.

Kuvaus siitä, miten sidosryhmät ovat osallistuneet politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden valmisteluun

—	Kertokaa, miten sidosryhmät ovat osallistuneet politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden valmisteluun. Ilmoittakaa, mitä sidosryhmiä on kuultu ja mitä muutoksia tai parannuksia on tehty.

LIITE XXIV

Raportointi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä 37 artiklan mukaisesti

Taulukko 1: Sektorit, kaasut ja politiikkavälineen tyyppi

Politiikan tai toimenpiteen numero

Politiikan tai toimenpiteen nimi

Yksittäinen politiikka tai toimenpide vai politiikka- tai toimenpidekokonaisuus

Jos kyseessä politiikka- tai toimenpidekokonaisuus, sen kattamat yksittäiset politiikat tai toimenpiteet

Maantieteellinen kattavuus (a)

Kohteena oleva(t) sektori(t) (b)

Kohteena oleva(t) kasvihuonekaasu(t) (c)

Tavoite (d)

Määrällinen tavoite (e)

Lyhyt kuvaus

Arvio politiikan tai toimenpiteen vaikutuksesta asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin strategian saavuttamiseen

Politiikkavälineen tyyppi (f)

Unionin politiikat, jotka johtivat politiikan tai toimenpiteen täytäntöönpanoon

Toteutuksen tila (h)

Toteutusajankohta

Ennusteskenaario, johon politiikka tai toimenpide sisältyy

Politiikan täytäntöönpanosta vastaavat tahot (i)

Indikaattorit, joilla seurataan ja arvioidaan edistymistä ajan mittaan (j)

Viitteet arviointeihin ja niiden perusteena oleviin teknisiin raportteihin

Yleiset huomautukset

Unionin politiikka (g)

Muu

Alkaa

Päättyy

Tyyppi

Nimi

Kuvaus

Vuosi

Arvo

Huomautukset: Lyhenteet: GHG = kasvihuonekaasu; LLULUCF = maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

(a)	Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista luokista: kattaa vähintään kaksi maata, kansallinen, alueellinen, paikallinen.

(b)

Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista aloista (useampia aloja voidaan valita, jos kyseessä ovat monialaiset politiikat ja toimenpiteet): energiahuolto (johon sisältyvät polttoaineiden poraus ja louhinta, siirtäminen, jakelu ja varastointi, energian muuntaminen lämmitystä ja jäähdytystä varten sekä sähköntuotanto), energiankulutus (johon sisältyy kotitalouksien, julkishallinnon, palvelualan, teollisuuden ja maatalouden kaltaisten loppukäyttäjien polttoaineiden ja sähkön kulutus) liikenne, teolliset prosessit (joihin sisältyvät raaka-aineita kemiallisesti tai fyysisesti muuntava teollinen toiminta, joka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, kasvihuonekaasujen käyttö tuotteissa ja fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilen muu kuin energiakäyttö), maatalous, LULUCF; jätehuolto/jätteet, muut sektorit.

(c)	Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista kasvihuonekaasuista (ne voivat valita useita kasvihuonekaasuja): hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3).

(d)

Tavoitteella tarkoitetaan alustavaa määritelmää toimenpiteen odotetuista seurauksista (tulokset ja vaikutukset mukaan luettuina). Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista tavoitteista (ne voivat valita useita tavoitteita; lisätavoitteet voidaan lisätä ja täsmentää kohdassa ”muu”):

Energiahuolto – uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sähköntuotantoalalla; uusiutuvan energian käytön lisääminen lämmitys- ja jäähdytysalalla; siirtyminen vähemmän hiili-intensiivisiin polttoaineisiin; uusiutumattoman vähähiilisen energiatuotannon tehostaminen (ydinvoima); hävikin vähentäminen; tehokkuuden parantaminen energia-alalla ja energian muuntamisessa; hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tai hiilidioksidin talteenotto ja käyttö; energiantuotannon hajapäästöjen torjunta; muu / energiahuolto.

Energian kulutus – rakennusten energiatehokkuuden parantaminen; laitteiden energiatehokkuuden parantaminen; palveluiden/palvelualan energiatehokkuuden parantaminen; energiatehokkuuden parantaminen teollisuuden loppukäyttöaloilla; kysynnän hallinta/vähentäminen; muu / energian kulutus.

Liikenne – ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; siirtyminen joukkoliikenteeseen tai moottorittomaan liikenteeseen; vähähiiliset polttoaineet; sähköinen maantieliikenne; kysynnän hallinta/vähentäminen; liikennekäyttäytymisen parantaminen; liikenneinfrastruktuurin parantaminen; kansainvälisestä lento- tai meriliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen; muu liikenne.

Teolliset prosessit – puhdistustekniikan asentaminen; teollisten prosessien hajapäästöjen torjunnan parantaminen; fluorattujen kaasujen valmistuksen valvonnan sekä hajapäästöjen ja käytöstä poistosta aiheutuvien päästöjen torjunnan parantaminen; fluorattujen kaasujen korvaaminen kaasuilla, joiden GWP-arvo on alhaisempi; muut teolliset prosessit.

Jätehuolto/jätteet – kysynnän hallinta/vähentäminen; kierrätyksen tehostaminen; metaanin (CH4) talteenotto ja käyttö; käsittelytekniikan parantaminen; kaatopaikkojen hallinnoinnin parantaminen; jätteiden polttaminen energiakäyttöön; jätevesihuoltojärjestelmien parantaminen; jätteiden kaatopaikoille sijoittamisen vähentäminen; muu jäte.

Maatalous – lannoitteiden/lannan käytön vähentäminen viljelysmaalla; muut viljelysmaan hoitoa parantavat toimet; eläintuotannon parantaminen; eläinperäisten jätteiden käsittelyn parantaminen; laidunmaiden tai ruohikkoalueiden hoitoa parantavat toimet; eloperäisen maan hoidon parantaminen; muu maatalous.

LULUCF – metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen; hiilen säilyttäminen nykyisissä metsissä; puuntuotannon lisääminen nykyisissä metsissä, käytössä olevien puutuotteiden määrän lisääminen; metsänhoidon parantaminen; metsänhävityksen estäminen; suojautumisen tehostaminen luonnontuhoja vastaan; runsaasti kasvihuonekaasuja tuottavien raaka-aineiden ja materiaalien korvaaminen puutuotteilla; kosteikkojen ojituksen välttäminen ja uudelleenvettäminen; huonontuneen maaperän ennallistaminen; muu LULUCF.

Muu – Jäsenvaltioiden on esitettävä lyhyt kuvaus tavoitteesta.

(e)	Määrällisistä tavoitteista jäsenvaltioiden on liitettävä mukaan vähintään luvut, yksiköt, päättymisvuosi ja perusvuosi. Määrällisten tavoitteiden on oltava täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, realistisia ja aikasidonnaisia.

(f)	Jäsenvaltioiden on valittava seuraavan tyyppisistä toimista: taloudelliset toimet; verotusta koskevat toimet; vapaaehtoiset/neuvotellut sopimukset; sääntelytoimet; tiedotustoimet; koulutustoimet; tutkimustoimet; suunnittelutoimet; muut.

(g)

Ilmoittakaa tässä vain kansallisella politiikalla toteutetut unionin politiikat tai tapaukset, joissa kansallisilla politiikoilla pyritään suoraan täyttämään unionin politiikkojen tavoitteet. Jäsenvaltioiden on valittava jokin politiikka taulukkomuodon sähköisessä versiossa esitetystä luettelosta tai valittava ”muu” ja ilmoitettava unionin politiikan nimi. Jäsenvaltioiden on valittava direktiivi (EU) 2016/2284, jos politiikka tai toimenpide on ilmoitettu kyseisen direktiivin nojalla.

(h)	Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista luokista: suunniteltu; hyväksytty; pantu täytäntöön; päättynyt. Politiikat ja toimenpiteet, jotka ovat päättyneet, on raportoitava mallissa vain, jos ne vaikuttavat tai niiden odotetaan edelleen vaikuttavan kasvihuonekaasupäästöihin.

(i)

Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista vaihtoehdoista ja annettava politiikan tai toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen nimet (tahoja voidaan valita useampi kuin yksi): valtionhallinto; alueelliset yksiköt; paikallishallinto; yritykset/teollisuusjärjestöt; tutkimuslaitokset; muut tahot, joita ei mainita luettelossa.

(j)

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava politiikkojen ja toimenpiteiden edistymisen seurannassa ja arvioinnissa käytetyt indikaattorit yksikköineen sekä niiden arvot. Nämä arvot voivat olla joko jälki- tai ennakkoarvioinnin arvoja, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava, mitä vuotta tai mitä vuosia arvo koskee. Arvot voidaan ilmoittaa useiden indikaattoreiden ja vuosien osalta. Jäsenvaltioiden määrittämien tulosindikaattorien on oltava merkityksellisiä, hyväksyttyjä, uskottavia, selkeitä ja kestäviä.

Taulukko 2: Yksittäisten politiikkojen ja toimenpiteiden tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuuksien ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien saatavilla olevat tulokset (a)

Politiikan tai toimenpiteen numero

EU:n päästökauppajärjestelmän, LULUCF-sektorin ja/tai taakanjakoalojen päästöihin vaikuttava politiikka

Ennakkoarviointi

Jälkiarviointi (e)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 5 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 10 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 15 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa)

Selvitys hillintää koskevien arvioiden perusteista

Tekijät, joihin politiikat ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet

Asiakirjatodisteet / arvion lähde, jos saatavilla (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) (b)

Selvitys hillintää koskevien arvioiden perusteista

Tekijät, joihin politiikat ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet

Asiakirjatodisteet /arvion lähde, jos saatavilla (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu)

Päästökauppajärjestelmä

Taakanjako

LULUCF (c)

Yhteensä (d)

Päästökauppajärjestelmä

Taakanjako

LULUCF (c)

Yhteensä (d)

Päästökauppajärjestelmä

Taakanjako

LULUCF (c)

Yhteensä (d)

EU ETS

ESR

LULUCF (c)

Yhteensä (d)

Vuosi, jota vähennys koskee

EU ETS

ESD/ESR

LULUCF (c)

Yhteensä (d)

Lyhenteet: EU ETS = EU:n päästökauppajärjestelmä, ESR = taakanjakoasetus (EU) 2018/842, ESD = taakanjakopäätös N:o 406/2009/EY, LLULUCF = maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

Huomautukset:

(a)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki politiikat ja toimenpiteet tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuudet, joista tällainen arviointi on saatavilla. Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5.

(b)	Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa jälkiarvioinnit useammalta kuin yhdeltä vuodelta; mahdollisuuksien mukaan olisi keskityttävä vuosiin, jotka päättyvät numeroon 0 tai 5.

(c)	Kasvihuonekaasujen kasvaneet poistumat tai vähentyneet päästöt on ilmaistava positiivisena lukuna. Vähentyneet poistumat tai kasvaneet päästöt on ilmaistava negatiivisena lukuna.

(d)	Tähän kenttään merkitään EU ETS- ja ESR-sektorien kokonaissumma, jos tiedossa ei ole, kuinka määrä jakaantuu EU ETS:n ja ESR:n kesken.

(e)	Jälkiarviointeihin sisältyvät kaikki arvioinnit, jotka perustuvat täytäntöönpanokauden osien tai koko kauden tuloksiin.

Taulukko 3: Ilmastonmuutosta hillitsevien yksittäisten politiikkojen ja toimenpiteiden tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuuksien saatavilla olevat ennakoidut ja toteutuneet kustannukset ja hyödyt (a)

Politiikan tai toimenpiteen numero

Ennakoidut kustannukset ja hyödyt

Toteutuneet kustannukset ja hyödyt

Vuosi tai vuodet, joiden osalta kustannukset on laskettu

Bruttokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttiset bruttokustannukset vuodessa euroina

Hyödyt (b) euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttinen hyöty (b) vuodessa euroina

Nettokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttiset nettokustannukset vuodessa euroina

Vuosi, jolta hinnat ovat

Kustannusarvioiden kuvaus (kustannusarvion perusta, arvioon sisältyvien kustannusten tyyppi, menetelmä) (c)

Asiakirjatodisteet / arvion lähde

(lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu)

Kuvaus muista hyödyistä kuin niistä, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen vähentämiseen

Vuosi tai vuodet, joiden osalta kustannukset on laskettu

Bruttokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttiset bruttokustannukset vuodessa euroina

Hyödyt (b) euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttinen hyöty (b) vuodessa euroina

Nettokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti

Absoluuttiset nettokustannukset vuodessa euroina

Vuosi, jolta hinnat ovat

Kustannusarvioiden kuvaus (kustannusarvion perusta, arvioon sisältyvien kustannusten tyyppi, menetelmä) (c)

Asiakirjatodisteet / arvion lähde (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu)

Kuvaus muista hyödyistä kuin niistä, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen vähentämiseen

Huomautukset:

(a)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki politiikat ja toimenpiteet tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuudet, joista tällainen arviointi on saatavilla.

(b)	Hyöty on ilmoitettava mallissa negatiivisena kustannuksena.

(c)	Kuvauksessa on ilmoitettava huomioon otettujen kustannusten ja hyötyjen tyyppi, kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa kuullut sidosryhmät, perustaso, johon kustannuksia ja hyötyjä verrataan, sekä käytetyt menetelmät.

LIITE XXV

Raportointi kansallisista ennusteista 38 artiklan mukaisesti

Taulukko 1a: Kasvihuonekaasujen päästöennusteet kaasujen ja luokkien mukaan (1)

Luokka (2)

Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O, SF6, NF3, (kt) ja HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, Määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset (kt CO2-ekv.) (3)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.)

Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat päästöt (kt CO2-ekv.) (4)

Taakanjakopäätöksen mukaiset päästöt (kt CO2-ekv.) (5)

Vuosi

ennusteen perusvuosi (6)

t-5 (7)

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

Yhteensä ilman LULUCF-sektoria

Yhteensä LULUCF-sektori mukaan lukien

Energia

A.	Polttoaineiden poltto

1.	Energiateollisuus

a.	Sähkön ja lämmöntuotanto

b.	Öljynjalostus

c.	Kiinteiden polttoaineiden tuotanto ja muu energia-alan teollisuus

2.	Teollisuus ja rakentaminen

Liikenne

a.	Kotimaan lentoliikenne

b.	Maantieliikenne

c.	Rautatieliikenne

d.	Kotimaan vesiliikenne

e.	Muu liikenne

4.	Muut sektorit

a.	Kauppa, palvelut ja julkinen sektori

b.	Kotitaloudet

c.	Maa-, metsä- ja kalatalous

5.	Muu erittelemätön polttoainekäyttö

B.	Polttoaineiden haihtumapäästöt

1.	Kiinteät polttoaineet

2.	Öljy ja maakaasu sekä muut energiantuotannon päästöt

C.	Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi

2.	Teollisuuden prosessit

A.	Mineraaliteollisuus

josta 2.A.1 (sementin tuotanto)

B.	Kemianteollisuus

C.	Metalliteollisuus

josta 2.C.1 (raudan ja teräksen tuotanto)

D.	Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö

E.	Elektroniikkateollisuus

F.	Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö (8)

G.	Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö

H.	Muut teollisuusprosessien päästöt

Maatalous

A.	Kotieläinten ruoansulatus

B.	Lannan käsittely

C.	Riisinviljely

D.	Maatalousmaa

E.	Savannien kulotus

F.	Kasvintähteiden poltto pellolla

Kalkitus

H.	Urean levitys

I.	Muut hiiltä sisältävät lannoitteet

J.	Muu (täsmennettävä)

4.	Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF, ilmoitetut päästöt ja poistumat) (9)

Metsämaa

B.	Viljelysmaa

C.	Ruohikkoalueet

Kosteikot

E.	Rakennettu alue

Muu maa

G.	Puutuotteet

Muu

Jätteet

A.	Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle

B.	Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely

C.	Jätteiden polttaminen ja avopoltto

D.	Jätevesien puhdistus

E.	Muu (täsmennettävä)

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen polttoaineet

Lentoliikenne

Vesiliikenne

CO2-päästöt biomassasta

Talteenotetut CO2-päästöt

Epäsuorat CO2-päästöt (jos saatavilla) (10)

Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5.

Huomautukset:

(1)	Tietojen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksen 8 artiklan mukaisesti raportoitujen tietojen kanssa.

(2)

Merkintöjen käyttö: vuodelta 2006 olevissa IPCC:n kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevissa ohjeissa määriteltyjen käyttöehtojen osalta (luku 8: raportointia koskevat ohjeet ja taulukot) voidaan tarvittaessa käyttää merkintöjä ”IE” (sisällytetty muualle), ”NO” (ei tapahdu), ”C” (luottamuksellinen) ja ”NA” (ei sovelleta), jos ennusteet eivät anna tietoja tietyllä raportointitasolla (ks. IPCC:n ohjeet vuodelta 2006).

Merkintää ”NE” (ei arvioitu) käytetään vain tilanteessa, jossa tietojen kerääminen jostain kansallisten päästöjen kokonaistason ja kehityssuunnan kannalta merkityksettömästä luokasta tai tietyn luokan kaasusta edellyttäisi kohtuuttomia ponnistuksia. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltion on lueteltava kaikki näistä syistä pois jätetyt luokat ja niihin kuuluvat kaasut sekä perusteltava niiden pois jättäminen päästöjen tai poistumien todennäköisellä määrällä sekä liitettävä luokkaan merkintä ”NE” (ei arvioitu) raportointitaulukoissa.

(3)	Määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset ilmoitetaan ainoastaan, jos päästöjä ennustetaan, jolloin ei ole mahdollista ilmoittaa niitä HFC- ja PFC-yhdisteiden yhteydessä.

(4)	Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt.

(5)	Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt.

(6)	Tiedoissa on ilmoitettava, minkä yksittäisen inventaarion (vuosi ja versio) mukaan perusvuosi on määritelty.

(7)	Vuoden t - 5 arvot ilmoitetaan vain, jos t - 5 on myöhempi kuin ennusteen perusvuosi.

(8)	ODS = otsonikerrosta heikentävät aineet (ozone-depleting substances).

(9)	Raportoinnissa poistumien etumerkki on aina negatiivinen (-) ja päästöjen positiivinen (+). Jos kaikki taulukossa 1b vaaditut tiedot on ilmoitettu, tietoja ei tarvitse ilmoittaa tässä kohdassa.

(10)	Tässä taulukossa ilmoitetut ennustetut epäsuorat CO2-päästöt ovat osa ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää (pois lukien ja mukaan lukien LULUCF), ja ne ilmoitetaan sellaisina, jos ne ovat käytettävissä ja ne ennustetaan erillään muista ilmoitetuista päästöistä.

Taulukko 1 b: Kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa ilmoitettuja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskevat ennusteet (raportoidaan jos taulukkoa 5 a ei täytetä kokonaan)) (1) (2)

1 osa: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat inventaarion ja tilinpitoluokan vastaavuustasolla

Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä

(kt CO2-ekv.)

Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat

Luokka taulukossa 1 a

LULUCF-asetus

tilinpidon alaluokka

(kuten taulukossa 5a)

LULUCF-asetus

tilinpidon luokka

ennusteen perusvuosi (3)

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

4.A.1.

Metsämaana pysyvä metsämaa

4.A

Metsämaa

Metsämaana pysyvä metsämaa

Hoidettu metsämaa

4.A.2.1

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

Metsitetty maa

4.A.2.2

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

Metsitetty maa

4.A.2.3

Metsämaaksi muutetut kosteikot

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu kosteikko

Metsitetty maa

4.A.2.4

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

Metsitetty maa

4.A.2.5

Metsämaaksi muutettu muu maa

4.A

Metsämaa

Metsämaaksi muutettu muu maa

Metsitetty maa

4.B.1.

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.1

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.B.2.2

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.3

Viljelysmaaksi muutetut kosteikot

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu kosteikko

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.4

Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu viljelysmaa

4.B.2.5

Viljelysmaaksi muutettu muu maa

4.B.	Viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutettu muu maa

Hoidettu viljelysmaa

4.C.1.

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.1

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.C.2.2

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.3

Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.4

Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue

Hoidetut ruohikkoalueet

4.C.2.5

Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa

4.C.	Ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.1.

Kosteikkoina pysyvät kosteikot

4.D.

Kosteikot

Kosteikkona pysyvä kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.D.2.1.1

Turvetuotantoalueeksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.1.2

Turvetuotantoalueeksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.1.3

Turvetuotantoalueeksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.1.4

Turvetuotantoalueeksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.1.5

Turvetuotantoalueeksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.D.2.2.1

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.2.2

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.2.3

Tulvitetuiksi alueiksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.2.4

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.2.5

Tulvitetuiksi alueiksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.D.2.3.1

Muiksi kosteikoiksi muutettu metsämaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.D.2.3.2

Muiksi kosteikoiksi muutettu viljelysmaa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.D.2.3.3

Muiksi kosteikoiksi muutetut ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.D.2.3.4

Muiksi kosteikoiksi muutettu rakennettu alue

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Hoidettu kosteikko

4.D.2.3.5

Muiksi kosteikoiksi muutettu muu maa

4.D.

Kosteikot

Kosteikoksi muutettu muu maa

Hoidettu kosteikko

4.E.1.

Rakennettuna alueena pysyvä rakennettu alue

4.E.	Rakennettu alue

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.E.2.1

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.E.2.2

Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.E.2.3

Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.E.2.4

Rakennetuksi alueeksi muutetut kosteikot

4.E.	Rakennettu alue

Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.E.2.5

Rakennetuksi alueeksi muutettu muu maa

4.E.	Rakennettu alue

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.F.1.

Muuna maana pysyvä muu maa

4.F.

Muu maa

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.F.2.1

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

Metsäkatoalue

4.F.2.2

Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa

Hoidettu viljelysmaa

4.F.2.3

Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidetut ruohikkoalueet

4.F.2.4

Muuksi maaksi muutetut kosteikot

4.F.

Muu maa

Muuksi maaksi muutettu kosteikko

Hoidettu kosteikko

4.F.2.5

Muuksi maaksi muutettu rakennettu alue

4.F.

Muu maa

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.G.	Puutuotteet; joista: Hoidetun metsämaan puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

Hoidetun metsämaan puutuotteet

Puutuotteet

4.G.	Puutuotteet; joista: Metsitetyn maan puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

Metsitetyn maan puutuotteet

Puutuotteet

4.G.	Puutuotteet; joista: metsäkatoalueiden puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.G.	Puutuotteet; joista: muusta maasta peräisin olevat puutuotteet

4.G.	Puutuotteet

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

4.H.	Muu (täsmennettävä)

4.H.

Muu

ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla

Taulukko 1b, 2 osa: taulukon 1 a yhteenveto (automaattisesti laskettu)

Erikseen seuraavien osalta:

CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.)

Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat (kuten taulukossa 1 a)

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

4.A.

Metsämaa

4.B.	Viljelysmaa

4.C.	Ruohikkoalueet

4.D.

Kosteikot

4.E.	Rakennettu alue

4.F.

Muu maa

4.G.	Puutuotteet

4.H.

Muu

Taulukko 1b, 3 osa: taulukon 5 a yhteenveto (automaattisesti laskettu)

Erikseen seuraavien osalta:

CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.)

LULUCF-asetuksen

tilinpidon luokka

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

Metsitetty maa yht.

Metsäkatoalueet yht.

Hoidettu viljelysmaa yht.

Hoidetut ruohikkoalueet yht.

Hoidettu metsämaa yht.

Hoidettu kosteikko yht.

Puutuotteet yht.

Kirjaamattomat yht.

Huomautukset:

(1)	Vuosittainen raportointi on vapaaehtoista vuoteen t - 10 saakka.

(2)	Päästöt ilmaistaan positiivisina ja poistumat negatiivisina arvoina.

(3)	Vuoden t - 5 arvot ilmoitetaan vain, jos t - 5 on myöhempi kuin ennusteen perusvuosi.

Taulukko 2: Politiikkojen ja toimenpiteiden ennustetun edistymisen seurannassa ja arvioinnissa mahdollisesti käytetyt indikaattorit

Indikaattori (1)/osoittaja/nimittäjä

Yksikkö

Ohjeet/määritelmät

Ohjeet/lähde

Indikaattoria käytetty (kyllä/ei)

Voimassa olevien toimenpiteiden avulla

Lisätoimenpiteiden avulla

Perusvuosi

t+5

t+10

t+15

Perusvuosi

t+5

t+10

t+15

Koko talouden hiili-intensiteetti

tCO2ekv./GDP

euroa (2016); Hiili-intensiteetti lasketaan Eurostatin määrittelemän BKT:n perusteella

Kotimaisen sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti

tCO2/MWh

Sähkön ja lämmön kokonaistuotanto megawattitunteina Eurostatin määritelmien mukaisesti

Energian loppukulutuksen kasvihuonekaasuintensiteetti sektoreittain

Teollisuus

tCO2ekv./toe

Kotitaloudet

tCO2ekv./toe

Palvelusektori

tCO2ekv./toe

Liikenne

tCO2ekv./toe

Matkustajaliikenne (jos saatavilla)

tCO2ekv./toe

Rahtiliikenne (jos saatavilla)

tCO2ekv./toe

Lisätään erillinen rivi kutakin muuta indikaattoria kohden

Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5.

Huomautukset:

(1)	Lisätään rivi kutakin ennusteissa käytettyä indikaattoria kohden.

Taulukko 3: Raportointi ennusteita varten mahdollisesti käytetyistä parametreistä/muuttujista (1) (2)

Käytetty parametri (3) (”voimassa olevien toimenpiteiden avulla” -skenaario)

Vuosi

Arvot

Oletusyksikkö

Sektorikohtaiset ennusteet, joihin parametriä on käytetty (6)

Parametri / ennusteiden muuttuva osa (7)

Perusvuosi = viitevuosi

t- 5

t + 5

t + 10

t + 15

Tietolähde

Tietolähteen julkaisuvuosi

1.A:1 Energiateollisuus

1:A:2 Teollisuus ja rakentaminen

1:A:3 Liikenne, pois lukien 1:A:3:a Kotimaan lentoliikenne

1:A:4:a Kauppa, palvelut ja julkinen sektori

1:A:4:b Kotitaloudet

1B Polttoaineiden haihtumapäästöt

2 Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö

3 Maatalous

4 LULUCF

5 Jätteet

Kansainvälinen lentoliikenne EU:n päästökauppajärjestelmässä 1:A:3:a

Kotimaan lentoliikenne

Huomautukset (ohjeeksi)

1.	Yleiset parametrit ja muuttujat

Väkiluku

Lukumäärä

Bruttokansantuote (BKT)

Reaalinen kasvuaste

euroa (2016) (8)

Kiinteät hinnat

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys yhteensä

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys – maatalous

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys – rakentaminen

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys – palvelut

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys – energia-ala

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Bruttoarvonlisäys – teollisuus

miljoonaa euroa

euroa (2016)

Kotitalouksien määrä

tuhatta

Kotitalouksien koko

asukkaita/kotitalous

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot

euroa vuodessa

Matkustajakilometrien määrä (kaikki liikennemuodot)

miljoonaa mkm

Matkustajakilometrien lukumäärä – maantieliikenne

miljoonaa mkm

josta julkisilla maantieliikennevälineillä

miljoonaa mkm

josta yksityisautolla

miljoonaa mkm

josta moottoripyörällä

miljoonaa mkm

josta linja-autolla

miljoonaa mkm

Matkustajakilometrien lukumäärä – rautatieliikenne

miljoonaa tkm

Matkustajakilometrien määrä – kotimaan lentoliikenne

miljoonaa tkm

Matkustajakilometrien määrä – kansainvälinen lentoliikenne

miljoonaa tkm

Matkustajakilometrien määrä – kotimaan vesiliikenne

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit (kaikki liikennemuodot)

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit – maantieliikenne

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit – rautatieliikenne

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kotimaan lentoliikenne

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kansainvälinen lentoliikenne

miljoonaa tkm

Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kotimaan vesiliikenne (sisävesiliikenne ja kansallinen meriliikenne)

miljoonaa tkm

Kansainväliset polttoaineiden (tukku)tuontihinnat

Hiili

joko

euroa/GJ

euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu; lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja

tai

euroa/toe

Raakaöljy

joko

euroa/GJ

euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu

tai

euroa/toe

Maakaasu

joko

euroa/GJ

euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu; lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja

tai

euroa/toe

Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä

euroa/päästöoikeus

euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu

Euron vaihtokurssit (euroalueeseen kuulumattomat maat) tarvittaessa

euro/valuutta

euroa (2016)

Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssit tarvittaessa

USD/valuutta

USD (2016)

Lämmitystarveluku

Lukumäärä

Jäähdytystarveluku

Lukumäärä

2.	Energiataseet ja indikaattorit

lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja

2.1	Energiahuolto

Kotimainen tuotanto polttoaineryhmittäin (yhteensä)

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Maakaasu

ktoe

Ydinvoima

ktoe

Uusiutuvat energialähteet

ktoe

Jätteet ja muu

ktoe

Sähkön nettotuonti

ktoe

Kotimainen bruttokulutus polttoaineryhmittäin (yhteensä)

ktoe

Kiinteät fossiiliset polttoaineet

ktoe

Raakaöljy ja öljytuotteet

ktoe

Maakaasu

ktoe

Ydinenergia

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpöenergia

ktoe

Uusiutuvat energialähteet

ktoe

Jätteet

ktoe

Muu

ktoe

2.2	Sähkö ja lämpö

Sähkön kokonaistuotanto (yhteensä)

GWh

Ydinenergia

GWh

Kiinteät polttoaineet

GWh

Öljy (ml. jalostamokaasu)

GWh

Maakaasu (ml. johdetut kaasut)

GWh

Uusiutuvat energialähteet

GWh

Muut polttoaineet (vety, metanoli)

GWh

Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto

GWh

Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, mukaan lukien teollisuusprosessien lämmön talteenotto

GWh

2.3	Muuntosektori

Lämpövoimaloiden polttoainepanos

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Polttoainepanos muihin muuntoprosesseihin

ktoe

2.4	Energian kulutus

Energian loppukulutus

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpöenergia

ktoe

Uusiutuva energia

ktoe

josta ympäristöstä saatavaa lämpöä

ktoe

Muu

ktoe

Teollisuus

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpö

ktoe

Uusiutuva energia

ktoe

Muu

ktoe

Kotitaloudet

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpö

ktoe

Uusiutuva energia

ktoe

Muu

ktoe

Palvelusektori

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpö

ktoe

Uusiutuva energia

ktoe

Muu

ktoe

Maatalous/Metsätalous

ktoe

Liikenne

ktoe

Kiinteät polttoaineet

ktoe

Öljy

ktoe

Kaasu

ktoe

Sähkö

ktoe

Lämpö

ktoe

Uusiutuva energia

ktoe

Muu

ktoe

josta matkustajaliikenteen osuus (jos saatavilla)

ktoe

josta rahtiliikenteen osuus (jos saatavilla)

ktoe

josta kansainvälisen lentoliikenteen osuus

Muu

ktoe

Loppukulutus, energiakäyttö

ktoe

2.5

Hinnat

Sähkön hinnat käyttösektorityypin mukaan

Kotitaloudet

euroa/MWh

euroa (2016)

Teollisuus

euroa/MWh

euroa (2016)

Palvelusektori

euroa/MWh

euroa (2016)

Polttoaineiden kansalliset vähittäishinnat (veroineen, lähteittäin ja aloittain)

Hiili, teollisuus

euroa/ktoe

euroa (2016)

Hiili, kotitaloudet

euroa/ktoe

euroa (2016)

Kevyt polttoöljy, teollisuus

euroa/ktoe

euroa (2016)

Kevyt polttoöljy, kotitaloudet

euroa/ktoe

euroa (2016)

Dieselöljy, liikenne

euroa/ktoe

euroa (2016)

Dieselöljy, henkilöautot (jos saatavilla)

euroa/ktoe

euroa (2016)

Dieselöljy, julkinen liikenne (jos saatavilla)

euroa/ktoe

euroa (2016)

Bensiini, liikenne

euroa/ktoe

euroa (2016)

Bensiini, yksilöliikenne (jos saatavilla)

euroa/ktoe

euroa (2016)

Bensiini, julkinen liikenne (jos saatavilla)

euroa/ktoe

euroa (2016)

Maakaasu, teollisuus

euroa/ktoe

euroa (2016)

Maakaasu, kotitaloudet

euroa/ktoe

euroa (2016)

3.	Muihin kuin hiilidioksidipäästöihin liittyvät parametrit

3.1

Maatalous

Kotieläimet

Lypsykarja

tuhatta päätä

Muut naudat kuin lypsykarja

tuhatta päätä

Lampaat

tuhatta päätä

Siat

tuhatta päätä

Siipikarja

tuhatta päätä

Keinolannoitteiden käytöstä aiheutuva typpipanos

kt typpeä

Lannan käytöstä aiheutuva typpipanos

kt typpeä

Typpeä sitovien viljelykasvien sitoma typpi

kt typpeä

Maaperään palautettuihin kasvintähteisiin sisältyvä typpi

kt typpeä

Viljellyn eloperäisen maaperän pinta-ala

tuhatta hehtaaria

3.2

Jätteet

Kiinteän yhdyskuntajätteen tuotanto

Kaatopaikoille vietävä kiinteä yhdyskuntajäte

Talteenotetun metaanin osuus kaikesta kaatopaikkojen tuottamasta metaanista

LULUCF

4.1	Hoidettu metsämaa

Puun korjuu metsästä energiakäyttöön

tuhatta kuutiometriä

Puun korjuu metsästä muuhun kuin energiakäyttöön

tuhatta kuutiometriä

Metsän kasvu

tuhatta kuutiometriä

Mallinnukseen sisältyvät metsätuhot

Kyllä/Ei

Metsämaana pysyvä metsämaa

tuhatta hehtaaria

4.2	Metsitetty maa

Puun korjuu metsästä energiakäyttöön

tuhatta kuutiometriä

Puun korjuu metsästä muuhun kuin energiakäyttöön

tuhatta kuutiometriä

Metsän kasvu

tuhatta kuutiometriä

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

tuhatta hehtaaria

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

tuhatta hehtaaria

Metsämaaksi muutetut kosteikot

tuhatta hehtaaria

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

tuhatta hehtaaria

Metsämaaksi muutettu muu maa

tuhatta hehtaaria

4.3	Metsäkatoalue

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

tuhatta hehtaaria

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

tuhatta hehtaaria

Kosteikoiksi muutettu metsämaa

tuhatta hehtaaria

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

tuhatta hehtaaria

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

tuhatta hehtaaria

4.4	Hoidettu viljelysmaa

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

tuhatta hehtaaria

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet, kosteikko, rakennettu alue tai muu maa

tuhatta hehtaaria

Kosteikoksi, rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi (ei kuitenkaan metsämaaksi) muutettu viljelysmaa

tuhatta hehtaaria

4.5	Hoidetut ruohikkoalueet

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

tuhatta hehtaaria

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa, kosteikko, rakennettu alue tai muu maa

tuhatta hehtaaria

Kosteikoksi, rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

tuhatta hehtaaria

4.6	Hoidettu kosteikko

Kosteikkona pysyvä kosteikko

tuhatta hehtaaria

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue tai muu maa

tuhatta hehtaaria

Rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi muutettu kosteikko

tuhatta hehtaaria

4.7	Puutuotteet

Puutuotteissa olevan hiilivaraston kasvu (4)

kt hiiltä

Puutuotteissa olevan hiilivaraston vähentyminen (4)

kt hiiltä

Puutuotteiden puoliintumisaika (5)

vuotta

5.	Muut parametrit ja muuttujat

Tärkeimpien asiaankuuluvien teknologioiden osalta käytetyt teknologiakustannuksia koskevat oletukset:

Lisätään rivi kutakin asiaankuuluvaa teknologiaa kohden

Lisätään rivi kutakin muuta merkityksellistä parametriä kohden

Huomautukset:

(1)	Lisätkää taulukon loppuun rivi kutakin ennusteissa käytettyä maakohtaista parametriä varten. Huom. Parametreihin sisältyvät tässä myös muuttujat, koska jotkin luetelluista parametreistä voivat olla muuttujia tietyissä käytetyissä ennustevälineissä riippuen siitä, mitä mallia käytetään.

(2)	Ainoastaan ne parametrit/muuttujat on ilmoitettava, jotka ovat osa ennusteita (joko syötettäviä tai ennusteista johdettavia tietoja).

(3)

Merkintöjen käyttö: Tarvittaessa voidaan käyttää merkintöjä IE (sisällytetty muualle), NO (ei tapahdu), C (luottamuksellinen), NA (ei sovelleta) ja NE (ei arvioitu/ei käytetä). Merkintää NE (ei arvioitu) käytetään vain tilanteessa, jossa ehdotettua parametriä ei käytetä syötettävissä tiedoissa eikä sitä raportoida jäsenvaltioiden ennusteiden mukana. Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5.

(4)	Voi sisältää hoidetusta metsämaasta ja metsitetystä maasta peräisin olevia puutuotteita.

(5)	Ilmoittakaa puutuotteiden tyypit alla olevilla riveillä (kohdassa ”Lisätkää rivi kutakin muuta merkityksellistä parametriä kohden”).

(6)	Merkitään kyllä tai ei.

(7)	Täsmentäkää eri sektorikohtaisissa malleissa käytettyjen parametrien muut eri arvot.

(8)	Rahamääräisten arvojen ilmaisemisessa käytettyyn perusvuoteen mahdollisesti tehtävät muutokset perustuvat komission tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamiin suosituksiin tärkeimpien kansainvälisesti määriteltyjen parametrien arvojen yhdenmukaistamisesta.

Taulukko 4: Mallin perustiedot

Mallin nimi (lyhenne)
Mallin täydellinen nimi
Mallin versio ja tila
Viimeisimmän tarkistuksen päivämäärä
Mallin kuvauksen URL-osoite
Mallin tyyppi
Yhteenveto
Tarkoitettu sovellusala
Tärkeimpien syöttötietoluokkien ja tietolähteiden kuvaus
Validointi ja arviointi
Tuotosmäärät
Mallin kattamat kasvihuonekaasut
Sektorikohtainen kattavuus
Maantieteellinen kattavuus
Ajallinen kattavuus (esim. ajalliset vaiheet, aikajänne)
Muut mallit, jotka ovat vuorovaikutuksessa tämän mallin kanssa, ja vuorovaikutuksen tyyppi (esim. tuottaa tietoa tähän malliin, käyttää tästä mallista saatua tietoa)
Panokset muista malleista
Tiedot ennusteiden ja käytettyjen mallien pohjana olevasta arviosta ja teknisistä raporteista
Mallin rakenne (jos käytätte kaaviota, lisätkää se raportointimalliin)
Huomautuksia tai muita merkityksellisiä tietoja

Huomautukset:

Jäsenvaltiot voivat jäljentää tämän taulukon raportoidakseen lisätietoja kasvihuonekaasujen päästöennusteiden laatimisessa käytetyistä yksittäisistä malleista tai osamalleista.

Taulukko 5a: LULUCF-sektorin raportoituja päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet kaasujen ja asetuksessa (EU) N:o 2018/841 (1) määriteltyjen tilinpitoluokkien mukaan jaoteltuina (ilmoitetaan, jos taulukkoa Ib ei täytetä kokonaan)

Luokka

CO2(kt)

CH4(kt)

N2O(kt)

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.)

ennusteen perusvuosi

t-5 (1)

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

ennusteen perusvuosi

t-5

t+5

t+10

t+15

Hoidettu metsämaa

Metsämaana pysyvä metsämaa

Metsitetty maa

Metsämaaksi muutettu viljelysmaa

Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet

Metsämaaksi muutettu kosteikko

Metsämaaksi muutettu rakennettu alue

Metsämaaksi muutettu muu maa

Metsäkatoalue

Viljelysmaaksi muutettu metsämaa

Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa

Kosteikoksi muutettu metsämaa

Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa

Muuksi maaksi muutettu metsämaa

Hoidettu viljelysmaa

Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa

Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet

Viljelysmaaksi muutettu kosteikko

Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue

Viljelysmaaksi muutettu muu maa

Kosteikoksi muutettu viljelysmaa

Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa

Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa

Hoidetut ruohikkoalueet

Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet

Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa

Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot

Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue

Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa

Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet

Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet

Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet

Hoidettu kosteikko

Kosteikkona pysyvä kosteikko

Kosteikoksi muutettu rakennettu alue

Kosteikoksi muutettu muu maa

Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko

Muuksi maaksi muutettu kosteikko

Puutuotteet

Hoidettu metsämaa

Metsitetty maa

Huomautukset:

(1)	Vuoden t - 5 arvot ilmoitetaan vain, jos t - 5 on myöhempi kuin ennusteen perusvuosi.

Taulukko 5b: Kirjattuja päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet LULUCF-sektorin osalta asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti sekä taakanjaon piiriin kuuluvien sektorien osalta asetuksen (EU) N:o 2018/842 mukaisesti (1) (2)

Luokka	2021-2025	2026-2030
	Kumulatiiviset päästöt/poistumat yhteensä (kt CO2-ekv.)	Kumulatiiviset päästöt/poistumat yhteensä (kt CO2-ekv.)
Taakanjaon piiriin kuuluvat sektorit (3)
LULUCF: Metsitetty maa
LULUCF: Metsäkatoalue
LULUCF: Hoidettu viljelysmaa
LULUCF: Hoidetut ruohikkoalueet
LULUCF: Hoidettu metsämaa, ml. puutuotteet (4)
LULUCF: Hoidettu metsämaa, ml. puutuotteet, oletuksena välitön hajoaminen
LULUCF: Hoidettu kosteikko (5)

Huomautukset:

(1)	LULUCF-sektorin tilinpitoluokat määritellään asetuksessa (EU) 2018/841.

(2)

LULUCF-sektorin kirjatut päästöt ovat raportoituja päästöjä/poistumia verrattuna vertailutasoon, laskettu asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan mukaisesti. Raportointi tällaisista lasketuista arvoista on pakollista ainoastaan, kun sovelletaan asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaan annetussa delegoidussa säädöksessä määritettyjä metsien vertailutasoja kyseessä olevalle jaksolle (2021-2025, 2026-2030).

(3)	Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt.

(4)	Tilinpito tämän luokan osalta velvoitekaudella 2026–2030 on mahdollista vasta, kun lopulliset metsien vertailutasot ovat käytettävissä.

(5)	Tilinpito tämän luokan osalta on pakollista vuodesta 2026 alkaen, jollei tätä lykätä asetuksen (EU) 2018/841 2 artiklan 4 kohdan nojalla. Jäsenvaltioiden, jotka eivät aio valita tätä luokkaa mukaan kauden 2021–2025 tilinpitoon, on käytettävä kyseisellä kaudella merkintää ”ei valittu”.

Taulukko 6: Herkkyysanalyysin tulokset (toimitetaan erikseen kunkin lasketun herkkyysskenaarion osalta)

Luokka	Kasvihuonekaasupäästöt/-poistumat (kt CO2-ekv.)
	ennusteen perusvuosi	t-5	t	t+5	t+10	t+15
Yhteensä ilman LULUCF-sektoria
Kiinteistä lähteistä peräisin olevat päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat päästöt/poistumat yhteensä
Taakanjaon piiriin kuuluvat sektorit yhteensä
LULUCF (ilmoitettu)
Lisätään tarvittaessa rivejä muita merkityksellisiä aloja/luokkia kohden

Taulukko 7: Keskeiset parametrit, joita varioitiin herkkyysanalyysissä

(Toimittakaa erikseen jokaisen lasketun herkkyysanalyysin osalta.) Täytetään vain ne parametrit, joita varioitiin yksittäisessä skenaariossa.

Parametrin arvot herkkyysskenaariossa			Vuosi	Arvot						Oletusyksikkö
Parametrin arvot herkkyysskenaariossa		Varioitu parametri (1)	Perusvuosi = viitevuosi	Perusvuosi = viitevuosi	t- 5	t	t + 5	t + 10	t + 15	Oletusyksikkö	Huomautukset (ohjeeksi)
Yleiset parametrit ja muuttujat
Väkiluku										Lukumäärä
Bruttokansantuote (BKT)	Reaalinen kasvuaste									%
Bruttokansantuote (BKT)	Kiinteät hinnat									miljoonaa euroa	euroa (2016) (2)
Bruttoarvonlisäys yhteensä										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Bruttoarvonlisäys – maatalous										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Bruttoarvonlisäys – rakentaminen										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Bruttoarvonlisäys – palvelut										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Bruttoarvonlisäys – energia-ala										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Bruttoarvonlisäys – teollisuus										miljoonaa euroa	euroa (2016)
Kansainväliset polttoaineiden (tukku)tuontihinnat	Hiili									euroa/GJ	euroa (2016)
										euroa/toe	euroa (2016)
	Raakaöljy									euroa/GJ	euroa (2016)
										euroa/toe	euroa (2016)
	Maakaasu									euroa/GJ	euroa (2016)
										euroa/toe	euroa (2016)
Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä										euroa/päästöoikeus	euroa (2016)
Lämmitystarveluku										Lukumäärä
Jäähdytystarveluku										Lukumäärä
Matkustajakilometrien määrä (kaikki liikennemuodot)										miljoonaa mkm
Tavaraliikenteen tonnikilometrit (kaikki liikennemuodot)										miljoonaa tkm
(Lisätkää rivejä muita varioituja parametrejä kohden)

Huomautus: lisätkää muita varioituja parametrejä koskevat rivit taulukon loppuun. Jos parametriä ei ole varioitu, jättäkää sitä koskeva rivi tyhjäksi.

(1)	Merkitkää kyllä/ ei.

(2)	Rahamääräisten arvojen ilmaisemisessa käytettyyn perusvuoteen mahdollisesti tehtävät muutokset perustuvat komission tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamiin suosituksiin tärkeimpien kansainvälisesti määriteltyjen parametrien arvojen yhdenmukaistamisesta.

Top

Choose the experimental features you want to try