(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään säilyttämistoimenpiteiden hyväksymistä ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä ottaen huomioon asianomaisia maantieteellisiä alueita tai toimivalta-aloja varten perustetuilta neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot ja jäsenvaltioiden antamat yhteiset suositukset.

(2)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 asetetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi saavuttaa kestävän enimmäistuoton hyödyntämistaso mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kalakantojen osalta.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen samalla eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 (2) vahvistetaan monivuotinen suunnitelma Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten, jäljempänä ’suunnitelma’. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. Tätä varten tavoitteena oleva, vaihteluväleinä ilmoitettu kalastuskuolevuus on asianomaisten kantojen osalta saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2019 sovellettavat Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantojen saalisrajoitukset on syytä vahvistaa siten, että ne vastaavat suunnitelman tavoitteita.

(6)

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Itämeren länsiosan silakan biomassa ICES-osa-alueilla 20–24 on pienempi kuin asetuksen (EU) 2016/1139 liitteessä II olevassa A sarakkeessa esitetyt kutukannan biomassan säilyttämisen viitearvot. Mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Tätä varten on otettava huomioon yhteisen kalastuspolitiikan yleisten tavoitteiden ja erityisesti suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen aikataulu siltä osin, kun kyseessä ovat hyväksyttyjen korjaavien toimenpiteiden ennakoidut vaikutukset, mutta samalla on myös pyrittävä varmistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä hyötyjä koskevien tavoitteiden saavuttaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa säädetyn mukaisesti. Näin ollen ja asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti on aiheellista vahvistaa Itämeren länsiosan silakkaa koskevat kalastusmahdollisuudet kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyä kalastuskuolevuuden vaihteluväliä alemmalle tasolle, koska tällöin voidaan ottaa huomioon biomassan väheneminen.

(7)

Itämeren länsiosan turskakannan osalta tieteellisissä lausunnoissa tuodaan esille, että virkistyskalastus vaikuttaa merkittävällä tavalla kannan kalastuskuolevuuteen kokonaisuudessaan ja sitä olisi rajoitettava. Sen vuoksi on aiheellista asettaa kalastajakohtainen päivittäinen saalisrajoitus. Tämä ei vaikuta suhteellisen vakauden periaatteeseen, jota sovelletaan kaupalliseen kalastustoimintaan.

(8)

Itämeren itäosan turskakannan osalta ICES ei ole vielä voinut vahvistaa biologisia viitearvoja kannan biologiassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Näin ollen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi on aiheellista vahvistaa Itämeren itäisen turskakannan TAC ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti, siten kuin asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, ja asettaa kalastuskieltoaika.

(9)

Rannikkokalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön takaamiseksi on aiheellista ottaa lohen osalta käyttöön rajoitettu alueiden välinen jousto ICES-osa-alueilta 22–31 ICES-osa-alueelle 32 joustoa pyytäneelle jäsenvaltiolle.

(10)

ICESin lausunnon mukaan 29 prosenttia lohenkalastuksen saaliista ilmoitetaan virheellisesti, erityisesti meritaimensaaliina. Koska Itämerellä suurin osa meritaimenesta pyydetään rannikkoalueilta, meritaimenen kalastus on aiheellista kieltää yli neljän meripeninkulman päässä ja rajoittaa meritaimenen sivusaaliit kolmeen prosenttiin meritaimenen ja lohen kokonaissaaliista; tämän pitäisi osaltaan estää lohisaaliiden ilmoittamista virheellisesti meritaimensaaliina.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (3) ja erityisesti sen 33 ja 34 artiklaa, jotka koskevat saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista sekä kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen toimittamista komissiolle. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi täsmennettävä koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden lähettäessä komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(12)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (4) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Sen jälkeen otettiin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta näin ollen vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaisi kantojen biologisen tilan heikentymisen, olisi vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(13)

Uusien tieteellisten lausuntojen perusteella harmaaturskan alustava TAC olisi ICES-alueella 3a sekä unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 vahvistettava 1 päivän marraskuuta 2018 ja 31 päivän lokakuuta 2019 väliseksi ajaksi.

(14)

Aikaisempina vuosina sardellin TAC ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 on vahvistettu kalenterivuodeksi. Heinäkuussa 2018 ICES antoi kyseistä kantaa koskevan lausuntonsa 1 päivän heinäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2019 väliselle ajalle. Kyseiset ajanjaksot olisi yhdenmukaistettava, jotta TAC-kausi olisi sama kuin ICESin lausunnon kattama kausi. Poikkeuksellisesti ja ainoastaan siirtymävaiheen takia sardellin TACia olisi muutettava niin, että se kattaa 18 kuukauden ajanjakson, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2019.

(15)

Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja jotta turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2019. Tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava sardelliin ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen. Tällainen taannehtiva soveltaminen ei rajoita oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden soveltamista, koska kyseiset pidempää aikaa koskevat kalastusmahdollisuudet ylittävät neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (5) alun perin vahvistetut mahdollisuudet. Tätä asetusta olisi lisäksi sovellettava harmaaturskaan ICES-alueella 3a sekä unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 1 päivästä marraskuuta 201831 päivään lokakuuta 2019. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,