3.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 113/10

(1)

Komissio oli hyväksynyt päätöksellä 95/196/EY (1) Suomen liittymisasiakirjan 143 artiklan nojalla liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaisesti hyväksyttäväksi ilmoittaman pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän Suomen pohjoisten alueiden maataloudelle, jäljempänä ’pohjoisen tuen järjestelmä’. Päätös 95/196/EY korvattiin 30 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla komission päätöksellä K(2009) 3067 (2). Mainittua päätöstä muutettiin viimeksi 30 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla komission päätöksellä C(2015) 2790.

(2)

Suomi ehdotti 12 päivänä lokakuuta 2015, että komissio muuttaa päätöstä K(2009) 3067 järjestelmän hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja yhteisessä maatalouspolitiikassa ja Suomen pohjoisten alueiden maatalouden taloudellisessa kehityksessä tapahtuneiden muutosten huomioimiseksi. Suomi muutti 8 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyssä kirjeessä ehdotustaan ja toimitti maataloustuotantoa maan pohjoisilla alueilla koskevia lisätietoja.

(3)

Ottaen huomioon tästä päätökseen K(2009) 3067 aiheutuvat muutokset sekä useat aikaisemmin tehdyt muutokset kyseinen päätös olisi korvattava uudella päätöksellä.

(4)

Liittymisasiakirjan 142 artiklassa tarkoitettu pitkäaikainen kansallinen tuki on tarkoitettu varmistamaan maataloustoiminnan säilyminen pohjoisilla alueilla komission määrittelemien edellytysten mukaisesti.

(5)

Ottaen huomioon liittymisasiakirjan 142 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tekijät mainitun artiklan mukainen kansallinen tuki olisi rajoitettava alueisiin, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai kyseisen leveyspiirin lähialueilla ja joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet. Sopivimmaksi hallinnolliseksi yksiköksi olisi valittava kunta, mukaan lukien näillä alueilla sijaitsevat muiden kuntien ympäröimät kunnat, vaikka ne eivät täyttäisikään samoja vaatimuksia.

(6)

Järjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi ja järjestelmän koordinoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 (3) ja (EU) N:o 1307/2013 (4) mukaisen tuen sekä kansallisten tukijärjestelmien kanssa on aiheellista sisällyttää tämän päätöksen mukaista tukea saaviin alueisiin samat kunnat, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti rajattuun alueeseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020.

(7)

Vertailukauden, johon maataloustuotannon kehitys ja kokonaistukitaso suhteutetaan, olisi käytettävissä olevien kansallisten tilastojen perusteella oltava sama kuin päätöksessä K(2009) 3067 ja käsitettävä maataloustuotannon osalta vuodet 1991, 1992 ja 1993.

(8)

Liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaan myönnetyn tuen kokonaismäärän olisi oltava riittävä maatalouselinkeinon säilymiseen Suomen pohjoisilla alueilla, mutta määrä ei saa johtaa siihen, että kokonaistukitaso ylittää tukitason liittymistä edeltäneenä vertailukautena. Sen vuoksi on tarpeen ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti myönnettävä tulotuki määritettäessä kyseisessä artiklassa tarkoitettu suurin sallittu kokonaistukitaso. Vuoden 2016 tietojen perusteella tuen vuotuiseksi enimmäismääräksi olisi vahvistettava 563,9 miljoonaa euroa laskettuna 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2021 päättyvän viiden vuoden ajanjakson keskiarvona.

(9)

Jotta voidaan yksinkertaistaa pohjoisen tuen järjestelmää ja sallia Suomelle joustovaraa tuen ohjaamisessa eri tuotantoaloille siten, että voidaan samalla varmistaa tuen tasapuolinen jakautuminen eri alojen kesken, tuen keskimääräinen vuotuinen enimmäismäärä olisi jaettava tukiluokkien ”eläinten hoito”, ”kasvintuotanto” ja ”muut pohjoiset tuet” välille. Lehmänmaidon tuotannon osalta on aiheellista vahvistaa erillinen keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä, joka riittää varmistamaan maidontuotannon säilymisen Suomen pohjoisilla alueilla.

(10)

Tuki olisi myönnettävä vuosittain tuotannontekijöiden (kuten eläinyksikkö tai hehtaari) perusteella tässä päätöksessä säädettyjen kokonaismäärien rajoissa.

(11)

Porotuki olisi myönnettävä eläintä kohti ja rajoitettava porojen perinteiseen lukumäärään Suomen pohjoisilla alueilla. Metsämarjojen ja -sienten varastointituen osalta olisi sallittava sen maksaminen kilogrammaa kohti, ja maidon ja lihan kuljetuksille sekä kotieläintuotannon edellyttämille palveluille myönnettävä tuki olisi maksettava aiheutuneiden kustannusten mukaan vähentämällä tuesta kaikki muut samoihin kustannuksiin myönnetyt julkiset tuet.

(12)

Lehmänmaidon tuen maksaminen olisi sallittava maitokilogrammaa kohti, jotta tuella jatkossakin kannustettaisiin tehokkaaseen tuotantoon.

(13)

Suomen maataloustuloja koskevien tietojen perusteella maataloustulot maan pohjoisilla alueilla ovat olleet huomattavan herkkiä vuosittaisille vaihteluille erityisesti vuodesta 2008 lähtien. Jotta näihin vaihteluihin voidaan reagoida nopeasti ja säilyttää maataloustoiminta Suomen pohjoisilla alueilla, on aiheellista antaa Suomelle mahdollisuus vahvistaa kalenterivuosittain tuen määrä alakohtaisesti kussakin tukiluokassa ja tuotantoyksikkökohtaisesti.

(14)

Tältä osin Suomen olisi eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät luonnonhaitan vakavuuden ja muiden objektiivisten, avointen ja perusteltujen kriteerien mukaan, jotka vastaavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettuja tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitäminen, joka soveltuu luontaisella tavalla kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin, maataloustuotteiden tuotannon, kaupan pitämisen ja jalostuksen rakenteiden parantaminen, kyseisten tuotteiden markkinoille saattamisen helpottaminen sekä ympäristön suojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistaminen.

(15)

Jotta voidaan varmistaa tuen säännöllinen maksaminen kalenterivuoden aikana, Suomen olisi sallittava maksaa tuki tietyltä vuodelta käyttäen tuotannontekijöiden ja tuotantoyksikköjen lukumäärästä tehtyihin alustaviin arvioihin perustuvia ennakkomaksuja sekä maksaa maidontuotannon tuki tosiasialliseen tuotantoon perustuvissa kuukausierissä.

(16)

Tuottajille maksettavia liiallisia korvauksia olisi vältettävä perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.

(17)

Kuten liittymisasiakirjan 142 artiklan 2 kohdassa määrätään, tämän päätöksen mukaisesti myönnetty tuki ei saisi johtaa kokonaistuotantotason kasvuun, joka ylittää perinteisen tuotantotason pohjoisen tuen piiriin kuuluvalla alueella.

(18)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kullekin tukiluokalle tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä, mukaan lukien lypsylehmien erillinen enimmäismäärä, enintään vertailukausia vastaavalle tasolle.

(19)

Lypsylehmien lukumäärän osalta olisi otettava huomioon tuotantomäärien kehitys tuotannontekijää kohti vertailukausien jälkeen. Sen vuoksi lypsylehmien tukikelpoinen enimmäismäärä olisi vahvistettava kauden 2004–2013 eläinkohtaisen keskimääräisen tuotannon perusteella.

(20)

Porojen kasvatuksen, jalostuksen ja kaupan pitämisen tuki olisi myönnettävä siten, että vältetään korvausten muodostuminen liiallisiksi yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (5) 213 artiklan mukaisesti myönnettävän tuen kanssa.

(21)

Jotta kasvituotannossa maatalousmaata voitaisiin käyttää eri tuotannonalojen välillä joustavasti, päätöksen K(2009) 3067, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä C(2015) 2790, liitteen II mukaisesti vahvistetun tukikelpoisen enimmäispinta-alan tulisi olla 944 300 hehtaaria, johon voi sisältyä enintään 481 200 hehtaaria nurmialaa.

(22)

Kasvihuonetuotannon osalta tukikelpoiseksi enimmäispinta-alaksi olisi erikseen vahvistettava 203 hehtaaria, joka vastaa perinteistä tuotantoalaa Suomen pohjoisilla alueilla.

(23)

Jos tuotannontekijöiden lukumäärä jossakin tukiluokassa ylittää sallitun enimmäismäärän tiettynä vuonna, tukikelpoisten tuotannontekijöiden lukumäärästä olisi vähennettävä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi.

(24)

Liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti Suomen olisi annettava komissiolle tiedot tukien täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Jotta pystytään arvioimaan paremmin tukien pitkän aikavälin vaikutuksia ja vahvistamaan tukitasot viiden vuoden keskiarvojen mukaisiksi, on aiheellista ilmoittaa tukien sosioekonomiset vaikutukset viiden vuoden välein ja toimittaa vuosikertomukset, joissa esitetään rahoitukseen ja muuhun täytäntöönpanoon liittyvät tiedot sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

(25)

Suomen olisi varmistettava, että tuensaajien suhteen toteutetaan asianmukaiset valvontatoimenpiteet. Jotta varmistetaan, että valvonta on tehokasta ja järjestelmien täytäntöönpano läpinäkyvää, valvonnan olisi niin pitkälle kuin mahdollista vastattava yhteisen maatalouspolitiikan osana suoritettavaa valvontaa.

(26)

Sen vuoksi päätös K(2009) 3067 olisi kumottava,

a)

eläintenhoidon osalta eläinyksikköä kohti;

b)

peltokasvituotannon osalta hehtaaria kohti;

c)

kasvihuonetuotannon osalta neliömetriä kohti;

d)

puutarhatuotteiden varastoinnin osalta kuutiometriä kohti; ja

e)

maidon ja lihan kuljetusten sekä kotieläintuotannon edellyttämien palvelujen osalta korvauksena tosiasiallisista kustannuksista vähentämällä tuesta kaikki muut samoihin kustannuksiin myönnetyt julkiset tuet.

a)

tuotannon osalta: vuosi 1992 lehmänmaidon ja karjatalouden osalta, vuosi 1993 puutarhaviljelyn osalta sekä vuosien 1991, 1992 ja 1993 keskiarvo muiden tuotteiden osalta;

b)

kokonaistukitason osalta: vuosi 1993.

a)

tiedot niistä kunnista, joissa tukea maksettiin, esittämällä yksityiskohtainen kartta ja tarvittaessa muita tietoja;

b)

tämän päätöksen mukaisesti tukea saavien alueiden raportointivuoden kokonaistuotanto kunkin liitteessä II eritellyn tuotteen määrinä ilmaistuna;

c)

tuotannontekijöiden kokonaismäärä, tukikelpoisten tuotannontekijöiden lukumäärä sekä tukea saaneiden tuotannontekijöiden lukumäärä tuotannonaloittain liitteen II mukaisesti esittäen tuotekohtainen erittely kultakin alalta, mukaan lukien maininta tuotannontekijöiden sallittujen vuotuisten enimmäismäärien mahdollisesta ylittymisestä;

d)

maksetun tuen kokonaismäärä, tuen kokonaismäärä tukiluokittain, tuotantotyyppi, tuensaajille tuotannontekijöiden tai muiden yksiköiden mukaan maksetut määrät sekä tukimäärien eriyttämistä osa-alueittain ja/tai maatilatyypeittäin tai muiden seikkojen perusteella koskevat kriteerit;

e)

tiedot käytetystä maksujärjestelmästä ja yksityiskohtaiset tiedot arvioiden perusteella maksetuista ennakoista, loppumaksuista sekä todetuista ylityksistä ja niiden takaisinperinnästä;

f)

asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1307/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 213 artiklan mukaisesti tämän päätöksen kattamissa kunnissa maksettujen tukien määrät; ja

g)

viittaukset tuen kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin.

a)

viisivuotiskaudella maksetun tuen kokonaismäärä ja tuen jakautuminen tukiluokittain, tuotantotyypeittäin ja osa-alueittain;

b)

kokonaistuotanto, tuotannontekijöiden lukumäärä ja viljelijöiden tulotasot tukikelpoisilla alueilla;

c)

maataloustuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen kehitys pohjoisten alueiden sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa;

d)

tuen vaikutukset ympäristön suojeluun ja maaseudun säilyttämiseen; ja

e)

ehdotukset tuen kehittämiseksi kertomuksessa esitettyjen tietojen, Suomen ja unionin maataloustuotannon tilanteen sekä muiden merkityksellisten tekijöiden perusteella.