7.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/1

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 25 päivänä tammikuuta 2013 komissiolle aikovansa myöntää videopeleille verohuojennuksen 1 päivän huhtikuuta 2013 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana. Komissio pyysi 7 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 22 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 16 päivänä huhtikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa suunnitellun tukitoimenpiteen osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa.

(4)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti päätöstä koskevat huomautuksensa 17 päivänä toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Komissio vastaanotti huomautuksia myös asianomaisilta osapuolilta. Komissio toimitti huomautukset Yhdistyneelle kuningaskunnalle kommentoitaviksi, ja komissio vastaanotti sen huomautukset 22 päivänä elokuuta 2013 päivätyillä kirjeillä. Komissio pyysi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta lisätietoja 7 päivänä lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Yhdistynyt kuningaskunta vastasi 4 päivänä marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Yhdistyneen kuningaskunnan videopelien verohuojennustoimenpiteen tavoitteena on kannustaa videopelien kehittäjiä tuottamaan kulttuuriltaan brittiläisiä tai eurooppalaisia videopelejä. Toimenpiteen mallina on Yhdistyneen kuningaskunnan elokuvien verokannustinohjelma, jonka komissio hyväksyi vuonna 2006 (3) ja jonka voimassaoloa jatkettiin vuonna 2011 (4)31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

(6)

Toimenpiteen on tarkoitus olla voimassa maaliskuuhun 2017 saakka, ja sen ehdotettu kokonaisbudjetti on 115 miljoonaa Englannin puntaa. Varainhoitovuonna 2013/2014 menojen on tarkoitus olla 10 miljoonaa puntaa ja seuraavina kolmena varainhoitovuotena kunakin 35 miljoonaa euroa. Tuen rahoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö. British Film Instituten sertifiointiyksikkö vastaa brittiläisten kulttuuripelien sertifiointihakemusten arvioinnista.

(7)

Tukikelpoisia videopelejä kehittävät Yhdistyneen kuningaskunnan yhtiöveron alaiset yritykset voisivat hakea 25 prosenttia tuotantobudjetista kattavaa verohuojennusta kustannuksista, jotka aiheutuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetyistä tai kulutetuista tavaroista ja palveluista. Huojennus toteutetaan myöntämällä videopelistä saataville verotettaville tuloille lisävähennys tukikelpoisten tuotantokustannusten perusteella. Lisävähennys voi kuitenkin olla enintään 80 prosenttia tuotantobudjetista. Jos tuensaajan toiminta on ollut tappiollista kyseisellä tilikaudella, se voi hakea verohyvitystä. Vuoden 2009 yhtiöverolain muutosehdotuksen 1217CF(3) §:ssä tukikelpoiset menot rajoitetaan peruskustannuksiin, jotka liittyvät pelin suunnitteluun, tuotantoon ja testaukseen.

(8)

Yhdistyneen kuningaskunnan videopelien verohuojennukseen sovelletaan kulttuuritestiä, joka on samanlainen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan elokuvien verokannustinohjelmassa. Molemmat testit koostuvat neljästä seuraavasta osasta: kulttuurisisältö, kulttuurin edistäminen, Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuurikeskusten käyttö ja Yhdistyneen kuningaskunnan tai ETA:n kansallisten tai maassa/alueella asuvien kulttuurialan ammatinharjoittajien käyttö.

(9)

Koska ilmoitettu toimenpide rahoitetaan valtion talousarvioon normaalisti maksettavien verojen vähennyksellä, se on valtion rahoittama. Videopelejä tuotetaan useissa jäsenvaltioissa, ja tällaisille videopeleille on olemassa sisämarkkinat. Niille myönnettävä tuki voi siksi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. Näin ollen komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että kyseinen toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio myös epäili, voidaanko tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana.

(10)

Ensinnäkin komissio epäili, onko tällaiseen tukeen tarpeen tai kohtuullista liittää alueellisia ehtoja. Yhdistynyt kuningaskunta on käyttänyt ehdotetun ohjelman suunnittelussa perustana Yhdistyneen kuningaskunnan elokuvien verokannustinohjelmaa. Se on tämän vuoksi ehdottanut, että verohuojennus voitaisiin myöntää ainoastaan kustannuksista, jotka aiheutuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetyistä tai kulutetuista tavaroista ja palveluista. Elokuvien kannustinohjelmassa kuitenkin käytetään tavanomaisesta alueellisten rajoitusten kiellosta myönnettävää erityispoikkeusta, joka sallitaan elokuvatiedonannossa (5) ainoastaan elokuvien ja televisio-ohjelmien, mutta ei videopelien, tuotantotuen yhteydessä.

(11)

Toiseksi komissio epäili, onko peleille myönnettävä tuki tarpeen, koska niiden markkinat kasvavat nopeasti. Yhdistynyt kuningaskunta ei esittänyt vakuuttavaa näyttöä sen tueksi, että ilman valtiontukea markkinoiden toimintapuute johtaisi kulttuuriltaan brittiläisten videopelien alituotantoon.

(12)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo lisäksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan videopelien verohuojennus soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti. Komissio ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottama kulttuuritesti johtaisi käytännössä sellaisen vähäisen videopelimäärän valikoivaan määrittämiseen, jotka edustavat sellaista kulttuurillista laatua, jota ei ilman tukea ole riittävästi tarjolla markkinoilla ja joka olisi oleellinen sen varmistamiseksi, että brittiläiset ja eurooppalaiset kulttuuriaiheet ovat edustettuina ja nähtävissä videopeleissä.

(13)

Komissio oli myös huolissaan siitä, että tuki voisi lisätä tukikilpailua unionissa, ja epäili, tasapainottavatko myönteiset vaikutukset mahdollista kilpailun vääristymistä.

(14)

Komissio on vastaanottanut huomautuksia yhdeltä jäsenvaltiolta eli Ranskalta, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Saksan ja Suomen kansallisilta pelien kehittäjien järjestöiltä, EGDF:ltä (European Game Developer Federation), elokuvien edistämiseen osallistuvilta Yhdistyneen kuningaskunnan julkisyhteisöiltä, yhdeltä lähetystoiminnan harjoittajalta sekä Yhdistyneen kuningaskunnan elokuvatuottajien ammattijärjestöiltä. Kaikki huomautuksia esittäneet korostivat pelien mahdollista kulttuurista laatua ja merkitystä. Niiden mielestä kulttuurisesti merkittävien pelien tuotannolle on liian vähän markkinakannustimia. Kukaan niistä ei katsonut, että vaarana olisi jäsenvaltioiden välinen tukikilpailu.

(15)

Tuen tarpeellisuudesta asianomaiset osapuolet totesivat, että Yhdistynyt kuningaskunta on menettämässä johtoasemansa videopelien markkinoilla. Vuonna 2012 alle 10 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista videopeleistä oli kehitetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Markkinoita hallitsevat Pohjois-Amerikka ja Aasia, ja alan työntekijöitä siirtyy Kanadaan. Huomautusten esittäjät totesivat myös, että jäsenvaltioiden suurimpana haasteena on puuttua pelejä voimakkaasti tukevista kolmansista maista, erityisesti Kanadasta, tulevaan kilpailuun.

(16)

Yhdistyneen kuningaskunnan riippumaton pelien kehittäjien järjestö (Independent Game Developers Association), jäljempänä ’TIGA’, mainitsi lukuisia esimerkkejä videopelejä koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka olisi voitu toteuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa / Euroopassa verohuojennusten avulla, mutta joita ei käytännössä toteutettu. Peliteollisuutta ja interaktiivista viihdeteollisuutta edustava United Kingdom Interactive Entertainment, jäljempänä ’Ukie’, huomautti, että pelien kehittäjillä on maailmanlaajuisilla pelimarkkinoilla paineita suunnata tuotteet mahdollisimman laajoille markkinoille. Tämä tarkoittaa erityisesti tuotteiden saattamista Pohjois-Amerikan ja yhä enemmän myös Kaukoidän markkinoille sekä näiden markkinoiden kulttuurinormien noudattamista ja odotusten täyttämistä. Tämä luo eurooppalaisille pelien kehittäjille jatkuvia paineita vähentää pelinsä kulttuuriltaan eurooppalaisia piirteitä, jotta se saadaan myytyä maailmanlaajuiselle yleisölle. Kulttuuriltaan eurooppalaisten pelien kehittäjien on näin ollen vaikeampi saada yksityistä rahoitusta. Ukien mielestä tuki auttaisi siksi korjaamaan markkinoiden toimintapuutteen.

(17)

Ranska on havainnut suuntauksen siihen, että peleissä esiintyy yhä enemmän ”kansainvälisiä stereotypioita”.

(18)

Toisaalta TIGA raportoi, että 54 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan riippumattomien kehittäjien liikevaihdosta koostuu kotimaan myynnistä. Tämä tarkoittaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan ostajat suosivat voimakkaasti omaa tuotantoa. TIGA totesi lisäksi, että vuosina 2008–2011 kyseisen alan yrityksiä perustettiin (216) enemmän kuin lopetettiin (197).

(19)

Tarkasteltaessa jäsenvaltioiden välisen kilpailun mahdollista vääristymistä TIGA myönsi, että pienemmät kustannukset vaikuttavat päätöksiin videopelejä tuottavien yhtiöiden sijainnista. Se katsoi kuitenkin, että vääristymistä aiheuttavat erityisesti Kanadan kaltaiset kolmannet maat, joissa alan teollisuus kasvaa julkisen tuen ansiosta. TIGAn mukaan vuosina 2008–2010 alan työllisyys lisääntyi Kanadassa 33 prosenttia ja vähentyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa 9 prosenttia.

(20)

Komission todettua epäilevänsä, että ”Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttämistä tai kuluttamista” arvioitaessa sovellettavat alueelliset käyttöehdot olisivat asianmukaisia, Yhdistynyt kuningaskunta on luvannut käsitellä näitä huolenaiheita ja vaihtaa ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyvän ilmauksen ”Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetyt tai kulutetut” ilmaukseen ”Euroopan talousalueella (ETA) käytetyt”. Näin selvennetään, että Euroopan talousalueella aiheutuneille kustannuksille voidaan myöntää verohuojennus. Ne pyrkivät myös rajoittamaan rahoituskelpoisten alihankintakustannusten määrää. Tukea saava tuottaja voi käyttää yhdessä hankkeessa enintään miljoona euroa tukikelpoisia ydinkustannuksia alihankkijoihin Ranskan videopelien verohuojennuksen mukaisesti (6). Näin varmistetaan, että tuensaaja toteuttaa olennaisen osan pelin kehittämisestä itse.

(21)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että tällä alihankintakustannusten tukikelpoisuuden rajoituksella on vähäinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koko videopeliteollisuuden edustajien, myös pienten ja suurten kehittäjien, kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt, että muiden luovien alojen tapaan videopelien kehittäminen on voimakkaasti yhteistyöhön perustuva prosessi, jossa kehitystyön ydintoiminnot – kuten ohjelmointi, suunnittelu ja lyijypiirrokset – toteutetaan tyypillisesti samassa paikassa.

(22)

Kun tarkastellaan tuen tarpeellisuutta kulttuuripelien alituotannon vuoksi, Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt näyttöä tällaisten pelien sekä suhteellisesta että absoluuttisesta vähentymisestä. Yhdistynyt kuningaskunta on samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen videopeliala on dynaaminen ja kasvava. Vuonna 2012 alle 10 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista peleistä oli kuitenkin kehitetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun vastaava osuus oli 16 prosenttia vuonna 2008. Yhdistynyt kuningaskunta analysoi myös tarkemmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2003–2012 julkaistuja pelejä. Luvut osoittavat, että kulttuuriltaan brittiläisten pelien määrä on vähentynyt jatkuvasti. Niiden markkinaosuus on pienentynyt jyrkästi, sillä vuonna 2003 niiden osuus kaikista Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista peleistä (muista maista tulleet pelit mukaan luettuina) oli 9 prosenttia ja vuonna 2006 enää 4 prosenttia, ja osuus pysyi 3 prosentissa vuosina 2009–2012. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehitetyistä peleistä 41 prosenttia olisi läpäissyt kulttuuritestin vuonna 2003, kun tämä osuus oli ainoastaan noin 25 prosenttia vuonna 2012.

(23)

Yhdistynyt kuningaskunta myöntää, että älypuhelinpelien lisääntyminen on poistanut tiettyjä pienten kehittäjien videopelimarkkinoille pääsyn esteitä. Vuonna 2011 julkaistut luvut todellakin osoittavat, että startup-yritysten kehittämät videopelit lisääntyivät edellisenä vuonna. Kun tarkastellaan pelien sisältöä, Abertayn ylipiston videopelien prototyyppiohjelman tutkimus kuitenkin osoittaa, että eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa toimivien pienten ja mikroyritysten yliopistolle kahden viime vuoden aikana esittämistä 306:sta mobiili- ja verkkopelejä koskevasta ehdotuksesta ylivoimainen enemmistö – 255 ehdotusta – oli sellaisia, ettei pelin tapahtumapaikkana ollut Yhdistynyt kuningaskunta eikä niissä ollut brittiläistä hahmoa eikä tarinaa (7).

(24)

Tämä voi johtua siitä, että kulttuurisesti merkittävillä peleillä saattaa olla yhtä suuret tuotantokustannukset kuin ”maailmanlaajuisilla peleillä”, mutta niiden markkinat ovat huomattavasti pienemmät. Niiden tuotantoon liittyy siten suurempi taloudellinen riski. Kulttuurisisällöltään brittiläinen/eurooppalainen videopeli ei siis olisi kaupallisesti yhtä kannattavaa kuin maailmanlaajuisempi sisältö. Sekä kansainväliset julkaisijat että kotimaiset kehittäjät eivät todennäköisesti halua ottaa riskejä, jotka liittyvät kulttuurisesti merkityksellisen sisällön tuotantoon, vaan luovat sen sijaan kansainvälisille markkinoille tarkoitettua yleisempää sisältöä.

(25)

Yhdistyneen kuningaskunnan tekemässä kyselyssä ilmeni, että pelien kertomusten kulttuuriltaan brittiläiset osatekijät häviävät pyrittäessä turvaamaan maailmanlaajuiset julkaisusopimukset, joita tarvitaan pelien kehittämisen rahoittamiseen ja kehittäjän toimintaedellytysten varmistamiseen. Lähes kolme neljäsosaa brittiläisistä videopelien kehittäjistä väitti, että alkuperäinen immateriaaliomaisuuden kehitys on hidastunut tai pysähtynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Kyselyssä ilmeni, että monet kehittäjät ovat joutuneet muuttamaan peliensä kulttuurisisältöä kaupallisten vaatimusten täyttämiseksi. Vastaajista 53 prosenttia totesi poistaneensa brittiläisiä tai eurooppalaisia aiheita hahmoista ja tapahtumapaikoista.

(26)

Rahoituksen kannustintavoitteina olisi siksi tehdä kaupallisesti kannattavia niistä kulttuurituotteista, jotka todennäköisesti ovat taloudellisesti kannattamattomia. Näin edistetään sellaisten uusien kulttuurituotteiden tuotantoa, joita ei olisi tuotettu ilman verohuojennusta, ja tuetaan osaamisen parantamista kulttuurituotteiden eli kyseisten brittiläisten/ETA:n videopelien kestävää tuotantoa varten.

(27)

Kun tarkastellaan kulttuuritestiä, jolla varmistetaan, että ohjelma kattaa ainoastaan selvästi erottuvat kulttuuripelit, Yhdistynyt kuningaskunta selvitti, että maan veroviranomaisella (HM Revenue & Customs, HMRC) on ensinnäkin erikoistunut ”luovien alojen yksikkö”, joka vastaa videopelien verohuojennusta koskevien hakemusten hallinnoinnista ja valvonnasta. Yksikkö arvioi hakemusten riskejä, ja tähän prosessiin kuuluu sen varmistaminen, että kelpuuttamista koskevia sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti. Testin soveltamisessa noudatetaan siis selkeää prosessia.

(28)

Yhdistynyt kuningaskunta selvensi pelin kulttuurillisen laadun määrittämiseen sovellettavan testin osia toteamalla, että valtaosa ehdotetussa kulttuuritestissä annettavista pisteistä liittyy sisältöön. Enintään 20 pistettä kaikkiaan 31 pisteestä liittyy pelin kulttuurisisältöön ja kulttuurin edistämiseen. Arvioitavia osia ovat esimerkiksi tarinan tapahtumapaikka, päähenkilöt, pelin aihe, englannin kielen käyttö ja viittaukset brittiläiseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Ainoastaan 3 pistettä liittyy kehitystoiminnan toteutuspaikkaan, ja loput 8 pistettä voidaan saada, jos asianomainen kulttuurialan ammatinharjoittaja, kuten käsikirjoittaja, säveltäjä, suunnittelija, taiteilija tai ohjelmoija, on brittiläinen tai ETA:n kansalainen tai asukas. Ehdotetussa testissä asetetaan näin ollen sisältö selvästi etusijalle toiminnan toteutuspaikkaan nähden. Sisältöön keskittymistä vahvistetaan vielä soveltamalla vähimmäiskulttuurisisältöä koskevaa sääntöä (”kultaisten pisteiden sääntö”), jolla varmistetaan, että testin läpäisevät ainoastaan pelit, jotka saavat riittävästi kulttuurisisältöpisteitä.

(29)

Sisältöön keskittyminen rajoittaa verohuojennuksen yleistä soveltamisalaa. Yhdistynyt kuningaskunta on analysoinut maassa vuosina 2006, 2009 ja 2012 julkaistuja pelejä soveltamalla kulttuuritestiä jälkikäteen kaikkiin kyseisenä ajanjaksona julkaistuihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistettuihin peleihin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2012 julkaistuista 822 pelistä ainoastaan 74 oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivien kehittäjien tekemiä, ja niistä 25,7 prosenttia (19 peliä) olisi läpäissyt kulttuuritestin, jos sellainen olisi ollut käytössä. Testi osoitti vuosien 2006 ja 2009 osalta, että tällaisten pelien osuus Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehitetyistä peleistä olisi ollut noin 27 prosenttia, kun niiden osuus kaikista Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista peleistä olisi ollut 3–4 prosenttia.

(30)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo 25,7 prosentin läpäisyasteen sijoittuvan vaihteluvälille, jonka komissio hyväksyi Ranskan videopelien verokannustimen tapauksessa (8). Kyseisessä päätöksessä komissio totesi sen, että lähes 30 prosenttia peleistä valitaan tuen piiriin, olevan osoitus siitä, että Ranska on laatinut kriteereitä, joilla voidaan taata, että verohuojennuksen piiriin kuuluvien videopelien sisältö on tosiasiallisesti kulttuurisidonnaista. Yhdistynyt kuningaskunta pitää videopelien kulttuuritestiä myös riittävän rajoittavana varmistamaan, että tuki suunnataan kulttuuriltaan brittiläisille/ETA:n videopeleille.

(31)

Yhdistynyt kuningaskunta on lisäksi luvannut ilmoittaa tukiohjelman neljän vuoden pituisena pilottihankkeena, ja se seuraa kyseisenä aikana verohuojennusta ja varmistaa, että sitä käytetään tarkoitetulla tavalla.

(32)

Komissio epäili, että tuki voisi lisätä jäsenvaltioiden välistä tukikilpailua, mikä voisi vääristää kohtuuttomasti kilpailua. Yhdistynyt kuningaskunta totesi tästä, että tällaista tukikilpailua esiintyisi, jos useat jäsenvaltiot ylläpitäisivät ohjelmia kotimaisten alojensa kilpailun lisäämiseksi. Yhdistynyt kuningaskunta ei pidä tukikilpailua todennäköisenä. Vaikka veroetuudet voivat olla ratkaiseva tekijä yrityksen sijoittautumispäätöksissä, tuki on lähinnä vastaus Kanadan, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean myöntämään verohuojennukseen. Ranska on nykyään muista jäsenvaltioista ainoa, joka tarjoaa verokannustimen kulttuurisesti merkittävien videopelien tuotantoon.

(33)

Tukikilpailu keskittyisi sitä paitsi pelkästään taloudelliseen kilpailuun ilman kulttuuriin liittyviä rajoituksia. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, etteivät kaksi tai useampi valtiota, jotka haluavat suojella tiettyjen kulttuurituotteiden tuotantoa hyväksytyn kulttuuritestin mukaisesti, aiheuta vielä tukikilpailua.

(34)

Ehdotetun tuen tavoitteena on suojella kulttuuriltaan brittiläisten/eurooppalaisten videopelien tuotantoa, ja tuki tarjoaa sellaisenaan huojennuksen vain pienelle osalle Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa kehitetyistä videopeleistä, ja sillä tuetaan vain pientä määrää videopelien kehittämisestä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Alan teollisuuden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Yhdistynyt kuningaskunta arvioi, että ainoastaan noin 10 prosentilla kulttuurisesti brittiläisistä/eurooppalaisista videopeleistä on yli 5 miljoonan Englannin punnan suuruinen budjetti. Valtaosa pelien kehittämiskustannuksista aiheutuu huomattavasti pienemmistä hankkeista.

(35)

Jäsenvaltioiden myöntämää valtiontukea koskevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(36)

Veroviranomaisen hyväksyntään perustuva videopelien tukeminen antaa pelituotantoalan yrityksille taloudellista etua, sillä se tarjoaa valtiovarainministeriön talousarviosta rahoitettavan verohuojennuksen. Tämän vuoksi se myönnetään valtion varoista ja katsotaan valtion toimenpiteeksi. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää tuensaajayritysten tuotantokustannuksia, ja se tarjoaa niille taloudellisen edun. Se on rajattu ainoastaan videopelialan yrityksiin ja on tästä syystä valikoiva. Se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun, sillä videopelejä tuotetaan myös muissa jäsenvaltiossa ja niiden kauppa on maailmanlaajuista. Tämän vuoksi toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(37)

Komissio toteaa ohjelman yleisestä sääntöjenmukaisuudesta, että Yhdistynyt kuningaskunta on peruuttanut alueellistamista koskevan lausekkeen, jota komissio piti ongelmallisena sisämarkkinavapauksien eli tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden vuoksi. Yhdistynyt kuningaskunta suostui rajoittamaan tukikelpoisten alihankintakustannusten määrän miljoonaan Englannin puntaan.

(38)

Komissio katsoo, että kyseinen enimmäismäärä voidaan hyväksyä tässä tapauksessa. Kun otetaan huomioon tuotantobudjettien kokoluokka, ei vaikuta todennäköiseltä, että alihankintamenoille asetettu miljoonan Englannin punnan yläraja käytännössä vähentäisi merkittävästi alihankintapalvelujen käyttöä. Yhdistynyt kuningaskunta arvioi, että useimpien kulttuuritestiin sisältyvien videopelien tuotantobudjetti on alle miljoona puntaa. Ainoastaan noin 10 prosentilla kyseisistä videopeleistä on yli 5 miljoonan punnan suuruinen budjetti. Komissio varaa itselleen oikeuden tarkistaa tätä enimmäismäärää videopelituotannon budjettikehityksen perusteella, kun tukitoimenpiteestä annetaan uusi ilmoitus neljän vuoden kuluessa sen toteutuksesta Yhdistyneen kuningaskunnan antamien sitoumusten mukaisesti.

(39)

Yhdistynyt kuningaskunta aikoo perustella pelien kehittämisen tukemista sillä, että tukea myönnetään kulttuurin edistämiseen. Sitä olisi näin ollen arvioitava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla. Komissio ei ole laatinut ohjeita kyseisen määräyksen soveltamisesta peleille myönnettävään tukeen. Elokuvatiedonannossa kuitenkin viitataan mahdollisuuteen myöntää tukea peleille. Kyseisen tiedonannon 24 kohdassa todetaan, että videopeleille tarkoitettuja tukitoimenpiteitä olisi tarkasteltava edelleen tapauskohtaisesti. Jos kuitenkin voidaan osoittaa, että kulttuurisille tai pedagogisille peleille suunnattu tukiohjelma on tarpeellinen, komissio soveltaa elokuvatiedonannossa vahvistettuja tuki-intensiteetin perusteita.

(40)

Komission on siis arvioitava toimenpiteen soveltuvuus sisämarkkinoille suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla. Sen on varmistettava, edistetäänkö tuella kulttuuria ja ettei se muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä unionissa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tämä tarkoittaa, että tuen on oltava asianmukainen väline tämän tavoitteen saavuttamiseen, ja erityisesti sitä, että ilman kyseistä tukea markkinatoimijoilla ei olisi riittävää kannustinta tuottaa toivotunlaisia pelejä. Tuen oikeasuhteisuudesta voidaan todeta, että elokuvatiedonannossa vahvistettua tuen enimmäisintensiteettiä voidaan soveltaa vastaavasti. Komissio on jo arvioinut kulttuurin edistämistavoitetta ja tietyille videopeleille myönnettävän tuen tarpeellisuutta johdanto-osan 20 ja 30 kappaleessa mainituissa kahdessa päätöksessä, jotka koskevat Ranskassa peleille myönnettävää tukea.

(41)

Jotta Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottama peleille myönnettävä tuki olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaista, sillä on edistettävä kulttuuria. Ohjelmaan tehtyjen muutosten ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimittaman lisänäytön perusteella komissio on vakuuttunut siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa tosiasiallisesti valikoivaa kulttuuritestiä, jolla varmistetaan, että tukea myönnetään ainoastaan kulttuurin edistämiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(42)

Ensinnäkin komissio ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan antamat selitykset testistä, jolla määritetään pelin kulttuurinen laatu (ks. johdanto-osan 27–29 kappale): valtaosa ehdotetussa kulttuuritestissä annettavista pisteistä (enintään 20 pistettä kaikkiaan 31 pisteestä) liittyy pelin kulttuurisisältöön ja kulttuurin edistämiseen. Tätä vahvistetaan vielä soveltamalla vähimmäiskulttuurisisältöä koskevaa sääntöä, ns. kultaisten pisteiden sääntöä, jolla varmistetaan, että testin läpäisevät ainoastaan pelit, jotka saavat riittävästi kulttuurisisältöpisteitä.

(43)

Sisältöön keskittyminen rajoittaa verohuojennuksen yleistä soveltamisalaa. Aikaisempina vuosina julkaistujen pelien perusteella tehdyissä kulttuuritestin simulaatioissa ilmeni, että 26–27 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotetuista peleistä olisi läpäissyt kulttuuritestin. Tällainen läpäisyaste tarkoittaa, että testissä käytettävillä kriteereillä varmistetaan, että verohuojennuksen piiriin kuuluvien videopelien sisältö on tosiasiallisesti kulttuuria ja että testi on riittävän rajoittava, jotta tuki kohdennetaan kulttuuriltaan brittiläisille/eurooppalaisille videopeleille. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuonna 2007 tehdyssä Ranskan videopelien verokannustinta koskevassa päätöksessä (9) komissio totesi testin riittävästä valikoivuudesta olevan osoituksena se, että noin 30 prosenttia peleistä on tukikelpoisia.

(44)

Näin ollen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyt epäilyt ovat poistuneet. Se, että ainoastaan noin 27 prosenttia peleistä valitaan tuen piiriin, osoittaa, että toimenpiteellä ei ole pelkkää jonkin erityisalan tukemiseen liittyvää teollista tavoitetta vaan tosiasiallisesti kulttuurinen tavoite. Tukitoimenpiteellä on näin ollen kulttuuria edistävä tavoite.

(45)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti videopelien verohuojennuksen olisi oltava tarkoituksenmukainen keino saavuttaa haluttu tavoite. Muihin tarkoituksiin myönnettävä valtiontuki, jossa ei keskitytä kulttuuritavoitteeseen, edistää todennäköisemmin alakohtaisia teollisia tavoitteita. Komissio myöntää, että verohuojennus on suunniteltu siten, että julkinen tuki voidaan suunnata sen avulla tehokkaasti peleihin, joiden sisältö on kulttuuria, ja että verohuojennus on näin ollen tarkoituksenmukainen väline tuelle asetetun kulttuuritavoitteen saavuttamiseen.

(46)

Pelimarkkinoiden erittäin dynaamisen kehityksen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta toimitti tietoja osoittaakseen, että tuki on tarpeen tällaisten pelien kohtuullisen tuotannon säilyttämiseksi ja että ilman tukea kulttuuripelien tuotanto ja markkinaosuus vähentyisivät huomattavasti. Luvut osoittavat, että kulttuuriltaan brittiläisten pelien määrä on vähentynyt jatkuvasti ja että niiden markkinaosuus on pienentynyt jyrkästi. Vuonna 2003 niiden osuus kaikista Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista peleistä oli 9 prosenttia ja vuonna 2006 enää 4 prosenttia, ja osuus pysyi 3 prosentissa vuosina 2009–2012.

(47)

Kulttuurisesti merkittävillä peleillä saattaa olla yhtä suuret tuotantokustannukset kuin maailmanlaajuisilla peleillä, mutta niiden markkinat ovat huomattavasti pienemmät. Niiden tuotantoon liittyy siten suurempi taloudellinen riski. Videopelit, joiden sisältö on kulttuuriltaan brittiläinen/eurooppalainen, eivät siis ole kaupallisesti yhtä kannattavia kuin videopelit, joiden sisältö on maailmanlaajuisempi. Tämän vuoksi markkinat luovat eurooppalaisille pelien kehittäjille jatkuvia paineita vähentää pelinsä kulttuuriltaan eurooppalaista sisältöä, jotta se saadaan myytyä maailmanlaajuiselle yleisölle. Kulttuuriltaan eurooppalaisten pelien kehittäjien on vaikeampi saada yksityistä rahoitusta.

(48)

Ehdotetulla verohuojennuksella pyritään edistämään sellaisten videopelien tuotantoa, joiden sisältö on kulttuuria, verrattuna peleihin, jotka ovat puhtaasti viihteellisiä, pienentämällä kulttuuria edistävien pelien tuotantokustannuksia. Voidaankin päätellä, että toimenpiteellä on todennäköisesti riittävän kannustava vaikutus suhteessa sen tavoitteeseen.

(49)

Tukitoimenpide on myös oikeasuhteinen, koska siinä rajoitetaan tuki-intensiteetti 25 prosenttiin tukikelpoisten pelien tuotannosta tosiasiallisesti aiheutuvista kustannuksista. Tämä on pienempi kuin elokuvatiedonannon 52 kohdan 1 alakohdan mukaisesti sallittu audiovisuaalisen tuotannon 50 prosentin tuki-intensiteetti, jota sovelletaan analogisesti sallittavaan tuki-intensiteettiin.

(50)

Jotta kaupankäynnin ja kilpailun edellytykset unionissa eivät muutu yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, toimenpiteen aiheuttamat kilpailun vääristymät ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset olisi hyvitettävä sen myönteisillä vaikutuksilla.

(51)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja alan edustajien toimittamien lukujen mukaan vuonna 2012 alle 10 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistuista videopeleistä oli kehitetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistujen tukikelpoisten pelien markkinaosuus on varsin pieni (4–5 %). Tukikelpoisten pelien osuus kaikista Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotetuista videopeleistä on myös melko pieni, noin 27 prosenttia.

(52)

Yksikään kolmas osapuoli, johon toimenpide saattaa vaikuttaa, ei ole myöskään viitannut toimenpiteen mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen. Menettelyn aloittamisen jälkeen huomautuksia esittäneet videopelien tuottajien järjestöt, TIGA ja EGDF, ovat päinvastoin korostaneet toimenpiteen vähäistä vaikutusta kansalliseen videopeliteollisuuteen ja sen kokonaisvaikutusta lähinnä Pohjois-Amerikasta ja Kaukoidästä tulevassa kilpailussa. Jäsenvaltioiden välillä esiintyy siksi tuskin tukikilpailua.

(53)

On joka tapauksessa hyödyllistä, että Yhdistynyt kuningaskunta rajoittaa ohjelman keston neljään vuoteen, jotta sen hakemus voidaan arvioida ja jotta arviointiperusteita voidaan arvioida uudelleen markkinoiden kehityksen perusteella.

(54)

Komissio katsoo näin ollen, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyt epäilyt ovat poistuneet. Kilpailun vääristymistä ja toimenpiteen vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan on nyt rajoitettu siten, etteivät ne ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa.

(55)

Näistä syistä komissio katsoo, että tuki ei vahvista perusteettomasti tuensaajayritysten markkinavoimaa eikä heikennä markkinatoimijoiden dynaamisia kannustimia vaan päinvastoin monipuolistaa markkinoilla saatavilla olevaa tarjontaa. Onkin pääteltävä, että toimenpiteestä aiheutuvat kilpailun vääristymät ja kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat niin vähäisiä, että tuen kokonaisvaikutus on myönteinen. Videopelien kehittämiseen myönnettävä verohuojennus soveltuu tämän vuoksi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla,