16.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/5

(1)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011 (3) annettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (4) perusteella, joka on kumottu ja korvattu asetuksella (EU) N:o 1308/2013.

(2)

Asetukseen (EU) N:o 1308/2013 sisältyy joitakin uusia säädöksiä, jotka koskevat hedelmä- ja vihannesalaa sekä hedelmä- ja vihannesjalostealaa. Näitä säännöksiä on täydennettävä seuraavilta osin: hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation, jäljempänä ’tuottajaorganisaatio’, jäsenten rahoitusosuus, koko tuotannon kaupan pitäminen tuottajaorganisaation välityksellä, toimintojen ulkoistaminen, demokraattinen vastuullisuus, kriisien hallinnan ja ennaltaehkäisemisen menojen enimmäismäärien vahvistaminen, hedelmäpuiden uudelleenistutus kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteenä, tietyt osat menettelyssä hyväksymisedellytysten täyttymättä jäämisen tapauksessa, tulohintajärjestelmän soveltaminen ja vakuuden asettamisedellytykset.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 160 artiklassa säädetään, että tuottajaorganisaation perussäännössä on edellytettävä organisaation tuottajajäsenten pitävän koko kyseisen tuotantonsa kaupan organisaation kautta. Joustavuuden luomiseksi hedelmä- ja vihannesalalla on aiheellista, että tuottajat voivat tietyin edellytyksin pitää tuotantonsa kaupan tuottajaorganisaation ulkopuolella.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 26 artiklan mukaan tuottajaorganisaation päätoiminnan on liityttävä sen jäsenten niiden tuotteiden tarjonnan keskittämiseen ja markkinoille saattamiseen, joiden osalta organisaatio on hyväksytty. On tarpeen täsmentää, miten tätä toimintaa harjoitetaan, erityisesti silloin kun tehtäviä ulkoistetaan. Jotta jäsenvaltiot voivat tehdä tarvittavat tarkastukset, tuottajaorganisaation olisi lisäksi säilytettävä kirjanpito, jonka perusteella jäsenvaltio voi tarkistaa, että tuottajaorganisaatio hoitaa tehtävänsä.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 27 artiklassa säädetään, että tuottajaorganisaatioiden on oltava vastuussa myös ulkoistetuista toiminnoista. On aiheellista täsmentää keinot, joilla varmistetaan, että ulkoistetut toiminnot pysyvät ne ulkoistaneen tuottajaorganisaation valvonnassa.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 31 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet, jotta vältetään yhden tai useamman tuottajaorganisaation jäsenen voiman tai vaikutusvallan väärinkäytökset. Tuottajaorganisaatioiden on esitettävä jäsenvaltioille todisteet demokraattisesta vastuullisuudestaan tuottajajäsenilleen. Tätä varten olisi asetettava raja suurimmalle prosenttiosuudelle äänioikeuksista ja osuuksista, joka kenellä tahansa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä voi tuottajaorganisaatiossa olla.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 153 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan tuottajaorganisaation perussäännössä on määrättävä tuottajaorganisaation rahoittamiseen tarvittavien maksujen perimisestä sen jäseniltä. Jotta voidaan varmistaa, että tuottajaorganisaation jäsenet maksavat mainitun asetuksen 32 artiklassa säädetyn toimintarahaston perustamiseen ja kartuttamiseen tarvittavat rahoitusosuudet, on tarpeen säätää tällaisen velvoitteen sisällyttämisestä tuottajaorganisaation perussääntöön.

(8)

Jotta vältettäisiin tilanteet, joissa kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet aiheuttavat tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän rahoitukseen epätasaisuutta, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien mukaisten kriisien hallinnan ja ennaltaehkäisemisen menojen enimmäismäärät olisi laskettava kunkin jäsentuottajaorganisaation tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava edellytykset kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteinä tehtäville hedelmätarhojen uudelleenistutuksille. Toimintaohjelmien rahoituksen epätasaisuuden välttämiseksi olisi vahvistettava enimmäisprosenttiosuus menoille, jotka voidaan käyttää hedelmätarhojen uudelleenistutuksiin.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 114 artiklassa vahvistetaan seuraamukset, joita on sovellettava, jos hyväksymisedellytyksiä ei noudateta. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on suoritettava säännöllisin väliajoin tarkastuksia varmistaakseen, että tuottajaorganisaatiot noudattavat hyväksymisedellytyksiä, määrättävä kyseisille organisaatioille sovellettavia seuraamuksia, jos säännöksiä ei ole noudatettu tai jos ilmenee sääntöjenvastaisuuksia, sekä päätettävä tarvittaessa siitä, peruutetaanko hyväksyntä. Järjestelmä, jossa erotetaan toisistaan huomattavat ja vähäisemmät hyväksymisedellytysten täyttymättä jäämiset, olisi tehokkaampi ja sillä vältettäisiin jäsenvaltioiden eriävät tulkinnat. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön asetuksen (EU) N:o 1306/2013 64 artiklassa säädetyn mukainen yksinkertaistettu menettely ja asteittaiset seuraamukset, jotta tuottajaorganisaatiot, jotka eivät täytä hyväksymisedellytyksiä, eivät enää saa aiheettomasti unionin tukea.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 181 artiklassa säädetään tullikoodeksin soveltamisesta tulohintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden tulliselvityksessä. Koska kyseiset tavarat ovat helposti pilaantuvia eikä niiden arvoa tulliselvitystä tehtäessä ole aina vahvistettu, on tarpeen antaa komissiolle mahdollisuus hyväksyä sääntöjä lähetyksen ilmoitetun tulohinnan todenperäisyyden tarkistamiseksi käyttämällä kiinteää tuontiarvoa tulliselvitysmenettelyjen nopeuttamiseksi. Lisäksi tulohintajärjestelmän soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, että on aiheellista vaatia vakuuden asettamista, kun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (5) 29 artiklassa tarkoitetun kauppa-arvon mukaisesti määritetty tullausarvo on enemmän kuin 8 prosenttia suurempi kuin komission laskema kiinteä tuontiarvo.

(11)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(12)

Jotta varmistetaan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 hyväksyttyjen toimintaohjelmien joustava siirtyminen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 uusien sääntöjen soveltamiseen, olisi säädettävä siirtymäsäännöksiä.

(13)

Säännöksiä kriisien ehkäisemisestä ja hallinnasta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 eli siitä päivästä, josta lähtien asetuksen (EU) N:o 1308/2013 uusia säännöksiä sovelletaan. Jotta tuottajaorganisaatiot ehtivät sopeutua toiminnan ulkoistamista ja demokraattista vastuullisuutta koskeviin uusiin sääntöihin, asianomaisia säännöksiä olisi sovellettava vasta 1 päivästä tammikuuta 2015. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 181 artiklaa sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2014, joten tämän asetuksen vastaavia uusia säännöksiä lähetyksen tulohinnan todenperäisyyden tarkistamisesta ja vakuuden asettamisedellytyksistä olisi sovellettava samasta päivästä alkaen,

1)

Lisätään 26 artiklan 1 kohtaan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Markkinoille saattajan on oltava tuottajaorganisaatio tai markkinoille saattamisen on tapahduttava tuottajaorganisaation valvonnassa, jos on kyse 27 artiklan mukaisesta ulkoistamisesta. Markkinoille saattamiseen on sisällyttävä päätös myytävästä tuotteesta, valitusta jakelukanavasta ja, jollei myynti tapahdu huutokaupalla, tuotteen määrä- ja hintaneuvotteluista.

Tuottajaorganisaation on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan myös kirjanpitotositteet sisältävä kirjanpito, jolla osoitetaan, että tuottajaorganisaatio on keskittänyt jäsenten niiden tuotteiden tarjontaa, joiden osalta se on hyväksytty, ja saattanut markkinoille niitä tuotteita, joiden osalta se on hyväksytty.”

2)

Lisätään 26 a artikla seuraavasti:

”26 a artikla

Tuotannon kaupan pitäminen tuottajaorganisaation ulkopuolella

Tuottajajäsenet voivat tuottajaorganisaation luvalla ja silloin, kun se on tuottajaorganisaation vahvistamien ehtojen ja edellytysten mukaista,

3)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Ulkoistaminen

1.   Toimintojen, joiden ulkoistamisen jäsenvaltio voi sallia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (6) 155 artiklan mukaisesti, on liityttävä mainitun asetuksen 152 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettuihin tuottajaorganisaatioiden tavoitteisiin ja niihin voivat kuulua muun muassa tuottajaorganisaation jäsenten tuotteen kerääminen, varastoiminen, pakkaaminen ja kaupan pitäminen.

2.   Jonkin toiminnon ulkoistavalla tuottajaorganisaatiolla on oltava kyseisen toiminnon suorittamisesta kaupallinen järjestely kirjallisena sopimuksena toisen yksikön kanssa, joista yksi tai useampi voi myös olla jäsen tai tytäryhtiö. Tuottajaorganisaatio on vastuussa kyseisen toiminnon suorittamisen varmistamisesta sekä toiminnon suorittamiseen liittyvän kaupallisen järjestelyn kokonaishallinnasta ja -valvonnasta.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kokonaishallinnan ja -valvonnan on oltava tehokasta ja siinä on edellytettävä, että ulkoistamista koskeva sopimus

Tuottajaorganisaation on säilytettävä ulkoistamista koskevat sopimukset ja b alakohdassa tarkoitetut kertomukset vähintään 5 vuotta jälkitarkastuksia varten, ja niiden on oltava kaikkien jäsenten saatavilla pyynnöstä.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/01 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).”"

4)

Korvataan 31 artikla seuraavasti:

”31 artikla

Tuottajaorganisaatioiden demokraattinen vastuullisuus

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava äänioikeuksien ja osuuksien enimmäisprosenttiosuus, joka kenellä tahansa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä voi tuottajaorganisaatiossa olla. Äänioikeuksien ja osuuksien enimmäisprosenttiosuuden on oltava alle 50 prosenttia kaikista äänioikeuksista ja alle 50 prosenttia osuuksista. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat vahvistaa suuremman enimmäisprosenttiosuuden osuuksille, joita oikeushenkilöllä voi olla tuottajajärjestöstä, jos tällaisen oikeushenkilön harjoittama vallan väärinkäyttö vältetään kaikissa tapauksissa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun kyseessä ovat toimintaohjelmaa 17 päivänä toukokuuta 2014 täytäntöönpanevat tuottajaorganisaatiot, jäsenvaltioiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistamia osuuksien enimmäisprosenttiosuuksia sovelletaan vasta kun toimintaohjelma on päättynyt.

2.   Jäsenvaltioiden viranomaisten on tehtävä äänestysoikeuksien ja osuusmäärien tarkastuksia, joihin kuuluvat myös sellaisten yksilöiden tai oikeushenkilöiden henkilöyden tarkastukset, joilla on itse oikeushenkilöitä olevien tuottajaorganisaation jäsenten osuuksia.

3.   Jos tuottajaorganisaatio on oikeussubjektin tarkoin määritelty osa, jäsenvaltion on vahvistettava toimenpiteitä rajoittaakseen valtaa, joka mainitulla oikeussubjektilla on tuottajaorganisaatioiden päätösten muuttamisen, hyväksymisen tai hylkäämisen osalta, tai evätäkseen kyseisen vallan.”

5)

Lisätään 53 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation perussäännössä on edellytettävä, että sen tuottajajäsenet maksavat rahoitusosuudet, joista määrätään organisaation säännöissä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 artiklassa säädetyn toimintarahaston perustamiseksi ja kartuttamiseksi.”

6)

Lisätään 62 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettu kriisien hallinnan ja ennaltaehkäisemisen menojen enimmäismäärä tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmissa on laskettava kunkin jäsentuottajaorganisaation tasolla.”

7)

Lisätään 89 a artikla seuraavasti:

”89 a artikla

Hedelmätarhojen uudelleenistutukset pakollisen raivauksen jälkeen

Jos jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin strategioihinsa hedelmätarhojen uudelleenistutuksen terveyteen tai kasvien terveyteen liittyvistä syistä kriisitoimenpiteenä tehtävän pakollisen raivauksen jälkeen, niiden on määriteltävä ne lajit ja tarvittaessa lajikkeet, joita tämä koskee, ja toimenpiteen soveltamisedellytykset. Jos raivaus tapahtuu kasvien terveyteen liittyvistä syistä, jäsenvaltioiden on hedelmätarhojen uudelleenistutusta varten toteuttamissaan toimenpiteissä noudatettava neuvoston direktiiviä 2000/29/EY (7).

Hedelmätarhojen uudelleenistutukset saavat kattaa enintään 20 prosenttia toimintaohjelmien kokonaismenoista. Jäsenvaltiot voivat päättää vahvistavansa pienemmän prosenttiosuuden.

(7)  Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).”"

8)

Korvataan 114 artikla seuraavasti:

”114 artikla

Hyväksymisedellytysten täyttymättä jääminen

1.   Jos jäsenvaltio on todennut, ettei tuottajaorganisaatio täytä jotakin 21 ja 23 artiklan, 26 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 31 artiklan vaatimuksiin liittyvää hyväksymisedellytystä, sen on viimeistään 2 kuukauden kuluttua siitä, kun puute on havaittu, toimitettava kyseiselle tuottajaorganisaatiolle kirjattuna lähetyksenä varoituskirje, jossa mainitaan todettu puute sekä korjaavat toimenpiteet ja kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen määräajat, jotka saavat enimmillään olla 4 kuukautta. Jäsenvaltioiden on keskeytettävä tuen maksaminen siitä lähtien kun puute on todettu, kunnes korjaavat toimenpiteet on toteutettu jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hyväksymisedellytysten täyttymättä jäämisen jäsenvaltion asettamassa määräajassa on johdettava tuottajaorganisaation hyväksynnän voimassaolon keskeyttämiseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava tuottajaorganisaatiolle hyväksynnän keskeyttämisjaksosta, joka saa olla enintään 12 kuukautta siitä, kun tuottajaorganisaatio on saanut varoituskirjeen. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta horisontaalista kansallista lainsäädäntöä, jossa voidaan säätää tällaisen toimen keskeyttämisestä kun asiaan liittyviä oikeudenkäyntejä on käynnistetty.

Hyväksynnän keskeyttämisjakson aikana tuottajaorganisaatio voi jatkaa toimintaansa, mutta tukein maksu jäädytetään, kunnes hyväksynnän voimassaolon keskeyttäminen lakkaa. Tuen vuotuista määrää on alennettava 2 prosenttia jokaista hyväksynnän keskeyttämisen aikana alkavaa kalenterikuukautta kohti.

Keskeyttäminen päättyy sen tarkastuksen tekopäivänä, jossa osoitetaan, että kyseiset hyväksyntäedellytykset täyttyvät.

3.   Jos vaatimukset eivät täyty jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettaman keskeytysajan päättyessä, jäsenvaltion on peruttava hyväksyntä siitä päivästä alkaen, jona hyväksymisedellytykset eivät enää täyttyneet, tai, jos kyseistä päivää ei ole mahdollista määrittää, siitä päivästä alkaen, jona puute todettiin. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta horisontaalista kansallista lainsäädäntöä, jossa voidaan säätää tällaisen toimen keskeyttämisestä kun asiaan liittyviä oikeudenkäyntejä on käynnistetty. Jäljellä olevaa tukea ei makseta ja aiheettomasti maksettu tuki on perittävä takaisin.

4.   Jos jäsenvaltio on todennut, ettei tuottajaorganisaatio täytä jotakin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklassa vahvistettua, muuta kuin 1 kohdassa mainittua hyväksymisedellytystä, sen on viimeistään 2 kuukauden kuluttua puutteen havaitsemisesta toimitettava kyseiselle tuottajaorganisaatiolle kirjattuna lähetyksenä varoituskirje, jossa mainitaan todettu puute sekä korjaavat toimenpiteet ja kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen määräajat, jotka saavat enimmillään olla 4 kuukautta.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimenpiteiden tekemättä jättämisen jäsenvaltion asettamassa määräajassa on johdettava maksujen keskeyttämiseen ja vuotuisen tukimäärän vähentämiseen yhdellä prosentilla jokaista määräajan ylittymisaikana alkavaa kalenterikuukautta kohti. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta horisontaalista kansallista lainsäädäntöä, jossa voidaan säätää tällaisen toimen keskeyttämisestä kun asiaan liittyviä oikeudenkäyntejä on käynnistetty.

6.   Jos tuottajaorganisaatio kuitenkin toimittaa jäsenvaltiolle todisteet siitä, että luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaiseläimet ovat kaikista tarvittavista riskinehkäisytoimenpiteistä huolimatta vaikuttaneet siihen, ettei tuottajaorganisaatio pysty täyttämään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 154 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjä hyväksymisedellytyksiä jäsenvaltioissa säädetyn kaupan pidettävän tuotannon vähimmäismäärän tai -arvon osalta, jäsenvaltio voi kyseisen vuoden osalta poiketa kaupan pidettävän tuotannon vähimmäismäärästä tai -arvosta kyseisen tuottajaorganisaation kohdalla.

7.   Jos tämän artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan, jäsenvaltio voi suorittaa maksuja 70 artiklassa vahvistetun määräajan päätyttyä, jos se on tarpeen tämän artiklan soveltamiseksi. Näitä myöhempiä maksuja ei kuitenkaan voida enää suorittaa ohjelman täytäntöönpanoa seuraavan toisen vuoden 15 päivän lokakuuta jälkeen.”

9)

Korvataan 137 artikla seuraavasti:

”137 artikla

Tulohintaperusta

1.   Liitteessä XVI lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 181 artiklan 1 kohtaa.

2.   Kun liitteessä XVI olevassa A osassa lueteltujen tuotteiden tullausarvo määritellään asetuksen (ETY) N:o 2913/92 29 artiklassa tarkoitetun kauppa-arvon mukaisesti ja tullausarvo on tuotteiden liikkeeseen laskemista koskevan ilmoituksen tekohetkellä enemmän kuin 8 prosenttia suurempi kuin komission laskema kiinteä tuontiarvo, tuojan on asetettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus. Tällöin liitteessä XVI olevassa A osassa lueteltujen tuotteiden tuontitullin lopullinen määrä on yhtä suuri kuin tulli, jonka tuoja olisi maksanut, jos asianomaisen tuotteen luokittelu olisi tehty kyseisen kiinteän tuontiarvon perusteella.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta, jos kiinteä tuontiarvo on korkeampi kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (8) liitteessä I olevan III osan I jakson liitteessä 2 luetellut tulohinnat ja tavaranhaltija pyytää, että vakuuden asettamisen sijasta tileihin kirjataan välittömästi se tullien määrä, joka tavaroista voidaan lopullisesti kantaa.

3.   Kun liitteessä XVI olevassa A osassa lueteltujen tuotteiden tullausarvo lasketaan asetuksen (ETY) N:o 2913/92 30 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, tullia vähennetään tämän asetuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tuojan on tällöin on asetettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus, joka on yhtä suuri kuin tullit, jotka tuoja olisi maksanut, jos tuotteiden luokittelu olisi tehty kiinteän tuontiarvon perusteella.

4.   Kaupintamyyntiin tuotavien tavaroiden tullausarvo määritetään suoraan asetuksen (ETY) N:o 2913/92 30 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja tätä tarkoitusta varten sovelletaan 136 artiklan mukaisesti laskettua kiinteää tuontiarvoa voimassa olevina soveltamisajanjaksoina.

5.   Tuojalla on käytettävissään kyseisten tuotteiden myynnistä alkava yhden kuukauden määräaika — vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen hyväksymispäivämäärästä alkavan neljän kuukauden määräajan rajoissa — osoittaakseen, että erä on myyty ehdoin, jotka varmistavat asetuksen (ETY) N:o 2913/92 29 artiklassa tarkoitettujen hintojen todenperäisyyden, tai määrittääkseen mainitun asetuksen 30 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tullausarvon. Yhdenkin edellä mainitun määräajan noudattamatta jättäminen aiheuttaa asetetun vakuuden menettämisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

Asetettu vakuus on vapautettava siltä osin kuin todisteet myyntiin saattamista koskevien edellytysten täyttymisestä esitetään tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla. Muutoin vakuus menetetään tuontitullien maksuksi.

Osoittaakseen, että erä on myyty ensimmäisessä alakohdassa säädetyin edellytyksin, tuojan on laskun lisäksi annettava kaikki tarvittavat asiakirjat asiaankuuluvien tullitarkastusten tekemiseksi erän jokaisen tuotteen myynnistä ja myyntiin saattamisesta, erän kuljetukseen, vakuutukseen, käsittelyyn ja varastointiin liittyvät asiakirjat mukaan luettuina.

Jos 3 artiklassa tarkoitetuissa kaupan pitämisen vaatimuksissa edellytetään, että hedelmien ja vihannesten lajike tai kauppanimi merkitään pakkaukseen, erään sisältyvien hedelmien ja vihannesten lajike tai kauppanimi on merkittävä kuljetusasiakirjoihin, kauppalaskuihin ja toimitusvahvistukseen.

6)   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pidentää 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua neljän kuukauden määräaikaa enintään kolmella kuukaudella tuojan asianmukaisesti perustellusta hakemuksesta.

Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteavat tarkastuksen yhteydessä, etteivät tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyty, niiden on perittävä maksettavaksi kuuluva tulli asetuksen (ETY) N:o 2913/92 220 artiklan mukaisesti. Perittävän tai perittäväksi jäävän tullin määrää vahvistettaessa on otettava huomioon sille tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamispäivästä perinnän suorittamispäivään kasvanut korko. Sovellettava korkokanta on kansallisessa lainsäädännössä perintätoimien osalta voimassa oleva korkokanta.

(8)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).”"

a)

sitä voidaan jatkaa sen päättymiseen asti;

b)

se voidaan muuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 vaatimusten mukaiseksi; tai

c)

se voidaan korvata uudella asetuksella (EU) N:o 1308/2013 hyväksytyllä toimintaohjelmalla.