21.3.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 85/15

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä maaliskuuta 2014,

Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantojen kalastusta, Välimeren miekkakalakantojen kalastusta ja pohjoisen Adrianmeren sardiini- ja sardellikantojen kalastusta koskevasta yksittäisestä valvonta- ja tarkastusohjelmasta

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1717)

(2014/156/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 95 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetusta (EY) N:o 1224/2009 sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella tai unionin vesillä toteutettuihin taikka unionin kalastusalusten tai, lippujäsenvaltion ensisijaista vastuuta rajoittamatta, jäsenvaltioiden kansalaisten toteuttamiin yhteisen kalastuspolitiikan alaan, jäljempänä ’YKP’, kuuluviin toimiin, ja siinä säädetään erityisesti, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvonta, tarkastukset ja täytäntöönpanon valvonta toteutetaan eri aloja, aluksia tai henkilöitä syrjimättä ja riskinhallinnan pohjalta.

(2)	Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 302/2009 (2) annetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositteleman tonnikalan (Thunnus thynnus) elvytyssuunnitelman soveltamista koskevat yleiset säännöt, joita unionin on noudatettava.

(3)	Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1967/2006 (3) vahvistetaan laajasti vaeltavien kalakantojen osalta tekniset toimenpiteet, hoitosuunnitelmat ja erityiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen, hoito ja hyödyntäminen.

(4)

Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) hyväksyi toukokuussa 2013 pitämässään 37. vuosikokouksessa suosituksen GFCM 37/2013/1 (4) pienten pelagisten kantojen monivuotisesta hoitosuunnitelmasta GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 17 (pohjoinen Adrianmeri) ja pienten pelagisten kantojen kalastuksessa sovellettavista siirtymäkauden säilyttämistoimenpiteistä maantieteellisellä osa-alueella 18 (eteläinen Adrianmeri).

(5)

ICCAT hyväksyi vuoden 2011 vuosikokouksessaan suosituksen [11–03] (5) Välimeren miekkakalan hoitotoimenpiteistä. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien suositusten säännökset sitovat jäsenvaltioita ja ovat sen vuoksi tämän päätöksen kannalta merkityksellisiä, sillä tämä päätös koskee tapaa, jolla jäsenvaltioiden on suunniteltava, aikataulutettava ja toteutettava YKP:n osana toteutettujen toimintojen valvonta ja tarkastukset.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklassa säädetään komission mahdollisuudesta päättää yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa, mihin kalastuksiin sovelletaan yksittäisiä valvonta- ja seurantaohjelmia. Tällaisessa yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa on esitettävä tarkastustoimien tavoitteet, ensisijaiset kohteet, menettelyt ja vertailuarvot, jotka vahvistetaan riskinhallinnan perusteella ja joita tarkistetaan ajoittain saavutettujen tulosten tarkastelun perusteella. Asianomaisten jäsenvaltioiden edellytetään hyväksyvän tarvittavat toimenpiteet yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman täytäntöönpanon varmistamiseksi erityisesti tarvittavan henkilöstön ja kaluston sekä ohjelmien toteuttamisaikojen ja -alueiden osalta.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan 2 kohdassa säädetään, että yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa on esitettävä tarkastustoimia koskevat vertailuarvot, jotka on vahvistettava riskinhallinnan perusteella. Tätä varten on aiheellista vahvistaa tarkastus-, seuranta- ja varmennustoimia varten yhteiset riskien arviointi- ja hallintaperusteet, jotta varmistetaan oikea-aikaiset riskianalyysit sekä valvonta- ja seurantatietojen kokonaisvaltaiset arvioinnit. Yhteisillä perusteilla pyritään varmistamaan yhdenmukaiset tarkastukset ja varmennukset kaikissa jäsenvaltioissa sekä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille.

(8)	Yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma olisi vahvistettava 16 päivän maaliskuuta 2014 ja 15 päivän maaliskuuta 2018 väliseksi kaudeksi, ja se olisi pantava täytäntöön Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa, Ranskassa ja Sloveniassa.

(9)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (6) 98 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön riskiperusteinen lähestymistapa tarkastuskohteiden valitsemiseksi kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisissa suunnitelmissa olevien sääntöjen soveltamista, ja jollei riskiperusteisesta valvonta- ja täytäntöönpanostrategiasta muuta johdu, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tarvittavat tarkastustoimet puolueettomasti voidakseen estää sellaisten kalastustuotteiden pitämisen aluksella, jälleenlaivauksen, purkamisen, jalostamisen, kuljetuksen, varastoinnin, kaupan pitämisen ja istutuksen, jotka ovat peräisin YKP:n sääntöjen vastaisesta kalastuksesta.

(10)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 768/2005 (7) perustettu Euroopan kalastuksenvalvontavirasto koordinoi yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman toteuttamista yhteiskäyttösuunnitelmalla, jolla pannaan täytäntöön yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa määritellyt tarkastustoimien tavoitteet, ensisijaiset kohteet, menettelyt ja vertailuarvot ja yksilöidään ne valvonta- ja tarkastusresurssit, jotka kukin asianomainen jäsenvaltio voisi koota yhteen. Sen vuoksi olisi selkeytettävä yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa sekä yhteiskäyttösuunnitelmassa määriteltyjen menettelyjen välisiä suhteita.

(11)

Jotta voitaisiin yhdenmukaistaa Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantojen kalastusta, Välimeren miekkakalakantojen kalastusta ja pohjoisen Adrianmeren sardiini- ja sardellikantojen kalastusta koskevat valvonta- ja tarkastusmenettelyt ja varmistaa kyseisiä kantoja ja niiden kalastusta koskevien monivuotisten suunnitelmien onnistuminen, on aiheellista laatia säännöt, jotka koskevat asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonta- ja tarkastustoimia, mukaan lukien asiaankuuluvien tietojen vastavuoroinen saatavuus. Tätä varten olisi vahvistettava valvonta- ja tarkastustoimien intensiteettiä ja ensisijaisuuksia koskevat tavoitevertailuarvot ja tavoitteet.

(12)

Asianomaisten jäsenvaltioiden väliset yhteiset tarkastus- ja valvontatoimet olisi tapauksen mukaan toteutettava Euroopan kalastuksenvalvontaviraston laatimien yhteiskäyttösuunnitelmien mukaisesti tarkastus- ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaisuuden lisäämiseksi ja kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisten tarkastus- ja valvontatoimien koordinoinnin kehittämiseksi.

(13)	Yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman soveltamisesta saatuja tuloksia olisi arvioitava kunkin asianomaisen jäsenvaltion komissiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle toimittamissa vuosittaisissa arviointikertomuksissa.

(14)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet on laadittu yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Tämä päätös olisi sen vuoksi osoitettava kyseisille jäsenvaltioille.

(15)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja määritelmät

Tässä päätöksessä vahvistetaan yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma, jota sovelletaan Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantojen, Välimeren miekkakalakalakantojen ja pohjoisen Adrianmeren sardiini- ja sardellikantojen kalastukseen.

Itä-Atlantista, Välimerestä ja pohjoisesta Adrianmerestä käytetään jäljempänä nimitystä ’asianomaiset alueet’.

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’Pohjoisella Adrianmerellä’ tarkoitetaan tällaiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (8) liitteessä I määriteltyä aluetta.

b)	’Välimerellä’ tarkoitetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) suuralueita 37.1, 37.2 ja 37.3.

c)	’Itä-Atlantilla’ tarkoitetaan Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) alueita VII, VIII, IX, X, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 (9) liitteessä III, ja FAO:n osa-aluetta 34.1.2.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman on katettava erityisesti seuraavat toimet:

a)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kalastustoiminta asianomaisilla alueilla;

b)	kalastukseen liittyvä toiminta, mukaan lukien vesiviljely, kalastustuotteiden punnitseminen, jalostus, kaupan pitäminen, kuljetus ja varastointi;

c)	urheilu- ja virkistyskalastus;

d)	tuonti, sellaisena kuin se on määritelty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (10) 2 artiklan 11 kohdassa;

e)	vienti, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 1005/2008 2 artiklan 13 kohdassa.

2.   Yksittäistä valvonta- ja seurantaohjelmaa sovelletaan 15 päivään maaliskuuta 2018.

3.   Yksittäinen valvonta- ja seurantaohjelma pannaan täytäntöön Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa, Ranskassa ja Sloveniassa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’.

II LUKU

TAVOITTEET, ENSISIJAISET KOHTEET, MENETTELYT JA VERTAILUARVOT

3 artikla

Tavoitteet

1.   Yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa on varmistettava 1 artiklassa tarkoitettuihin kalakantoihin sovellettavien säilyttämis- ja valvontatoimenpiteiden yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano.

2.   Yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman mukaisesti toteutettavien valvonta- ja tarkastustoimien tavoitteena on erityisesti varmistaa, että seuraavia säännöksiä noudatetaan:

a)	kalastusmahdollisuuksien hallinnointi ja niihin liittyvät mahdolliset erityisedellytykset, mukaan lukien kiintiöiden käytön, pyyntiponnistusjärjestelmän ja teknisten toimenpiteiden seuranta asianomaisilla alueilla;

b)	kalastustoimintaan sovellettavat ilmoitusvelvoitteet, erityisesti kirjattujen ja ilmoitettujen tietojen luotettavuuden osalta;

c)	velvoite purkaa kaikki saaliit, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (11) mukaista purkamisvelvoitetta, tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen ja alueiden osalta;

d)	alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen ja alueiden osalta hyväksymät erityiset määräykset.

4 artikla

Ensisijaiset kohteet

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on kohdistettava kalastusalusten harjoittamaan kalastustoimintaan ja muiden toimijoiden harjoittamaan kalastukseen liittyvään toimintaan valvonta- ja tarkastustoimia riskinhallintastrategian perusteella asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklan 18 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 98 artiklan mukaisesti.

2.   Kuhunkin kalastusalukseen, kalastusalusten ryhmään, pyydysluokkaan, toimijaan tai kalastukseen liittyvään toimintaan kohdistetaan kunkin 1 artiklassa tarkoitetun kannan osalta valvontaa ja tarkastuksia 3 kohdan nojalla vahvistetun prioriteettitason mukaisesti.

3.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava prioriteettitaso 5 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen toteutetun riskinarvioinnin tulosten perusteella.

5 artikla

Riskinarviointimenettelyt

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on arvioitava kyseisiin kantoihin ja asianomaiseen alueeseen / asianomaisiin alueisiin liittyviä riskejä liitteessä I esitetyn taulukon perusteella.

2.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toteuttamassa riskinarvioinnissa on otettava aiempien kokemusten ja kaikkien käytettävissä olevien ja merkityksellisten tietojen perusteella huomioon todennäköisyys, jolla laiminlyönti tapahtuu, ja jos se tapahtuu, sen mahdollinen vaikutus / mahdolliset vaikutukset. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on nämä tietoyksiköt yhdistettyään arvioitava riskin tasoa (”hyvin alhainen”, ”alhainen”, ”keskitasoinen”, ”korkea” tai ”hyvin korkea”) kunkin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusluokan osalta.

3.   Jos jonkin jäsenvaltion, joka ei ole asianomainen jäsenvaltio, lipun alla purjehtiva kalastusalus tai kolmannen maan kalastusalus toimii 1 artiklassa tarkoitetulla alueella / tarkoitetuilla alueilla, sille on vahvistettava riskitaso 3 kohdan mukaisesti. Jos tietoja ei ole, alusta on pidettävä ”hyvin korkean” riskitason kalastusaluksena, jolleivät lippuvaltion viranomaiset toimita 9 artiklan mukaisesti oman, 4 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laaditun riskinarviointinsa tuloksia, jotka johtavat erilaiseen riskitasoon.

6 artikla

Riskinhallintastrategia

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on riskinarviointinsa perusteella määriteltävä säännösten noudattamisen varmistamiseen keskittyvä riskinhallintastrategia. Tähän strategiaan on sisällyttävä myös asianmukaisten kustannustehokkaiden valvontavälineiden ja tarkastuskeinojen määrittely, kuvaus ja jakaminen suhteessa kunkin riskin luonteeseen ja arvioituun tasoon, sekä tavoitevertailuarvojen saavuttaminen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua riskinhallintastrategiaa on koordinoitava alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 768/2005 2 artiklan c alakohdassa määritellyllä yhteiskäyttösuunnitelmalla.

7 artikla

Suhde yhteiskäyttösuunnitelmia koskeviin menettelyihin

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa toimitettava Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle tarvittaessa 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun riskinarvioinnin tulokset ja erityisesti luettelo arvioiduista riskitasoista ja vastaavista tarkastuskohteista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut riskitasot ja kohdeluettelot päivitetään tarvittaessa käyttämällä yhteisten tarkastus- ja valvontatoimien aikana kerättyjä tietoja. Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle on ilmoitettava kustakin päivityksestä viipymättä sen jälkeen, kun se on saatettu loppuun.

3.   Euroopan kalastuksenvalvontaviraston on käytettävä asianomaisilta jäsenvaltioilta saamiaan tietoja koordinoidakseen riskinhallintastrategiaa alueellisella tasolla 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Tavoitevertailuarvot

1.   Tavoitevertailuarvot ”korkean” ja ”hyvin korkean” riskitason kalastusalusten, rysien tai muiden toimijoiden osalta määritellään liitteessä II, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen tavoitevertailuarvojen soveltamista.

2.   Joidenkin tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien lajien osalta kaikkien riskitasojen valvontatavoitteet vahvistetaan liitteessä II.

3.   Asianomaiset jäsenvaltiot määrittelevät tavoitevertailuarvot ”hyvin alhaisen”, ”alhaisen” ja ”keskitasoisen” riskitason kalastusalusten, rysien tai muiden toimijoiden osalta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 46 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valvontaohjelmien ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden avulla.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti soveltaa erilaisia, parempina vaatimustenmukaisuustasoina ilmaistuja tavoitevertailuarvoja edellyttäen, että

a)	tarvetta asettaa tavoitevertailuarvot parempien vaatimustenmukaisuustasojen muodossa perustellaan kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa ja täytäntöönpanon valvontaan liittyviä seikkoja koskevalla yksityiskohtaisella analyysillä,

b)

parempina vaatimustenmukaisuustasoina ilmaistut vertailuarvot ilmoitetaan komissiolle, eikä komissio vastusta niitä 90 päivän kuluessa, ja että ne eivät ole syrjiviä eivätkä vaikuta yksittäisessä valvonta- ja seurantaohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ensisijaisiin kohteisiin ja riskiperusteisiin menettelyihin.

5.   Kaikkia tavoitevertailuarvoja ja tavoitteita on arvioitava vuosittain 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen arviointikertomusten pohjalta, ja niitä on tarvittaessa tarkistettava 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä.

6.   Tässä artiklassa tarkoitetut tavoitevertailuarvot on tarvittaessa sisällytettävä yhteiskäyttösuunnitelmaan.

III LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

9 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden kanssa

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään yhteistyötä yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman täytäntöönpanemiseksi.

2.   Kaikkien muiden jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

3.   Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman täytäntöönpanemiseksi.

10 artikla

Yhteiset tarkastus- ja valvontatoimet

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on kansallisten kalastuksenvalvontajärjestelmiensä tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toteutettava yhteisiä tarkastus- ja valvontatoimia lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä ja tarvittaessa alueellaan. Tapauksen mukaan nämä toimet on toteutettava asetuksen (EY) N:o 768/2005 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttösuunnitelmien puitteissa.

2.   Yhteisten tarkastus- ja valvontatoimien toteuttamiseksi kunkin asianomaisen jäsenvaltion on

a)	varmistettava, että muiden asianomaisten jäsenvaltioiden virkamiehet kutsutaan mukaan yhteisiin tarkastus- ja valvontatoimiin;

b)	vahvistettava yhteisiä toimia koskevat menettelyt, joita sovelletaan niiden valvonta-aluksiin;

c)	tarvittaessa nimettävä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 80 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut yhteyshenkilöt.

3.   Virkamiehet ja unionin tarkastajat voivat osallistua yhteisiin tarkastus- ja valvontatoimiin.

11 artikla

Tietojenvaihto

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman täytäntöönpanemiseksi varmistettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 111 artiklassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 liitteessä XII tarkoitettu tietojen suora sähköinen vaihto muiden asianomaisten jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on liityttävä yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman kattamalla alueella / kattamilla alueilla harjoitettuun kalastustoimintaan ja kalastukseen liittyvään toimintaan.

12 artikla

Ilmoitukset

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on siihen saakka, kun asetuksen (EY) 1224/2009 XII osaston III luku on pantu täysimääräisesti täytäntöön, toimitettava sähköisesti tämän päätöksen liitteessä III olevan mallin mukaisesti komissiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle seuraavat tiedot:

a)	toteutettujen valvonta- tai tarkastustoimien yksilöinti, päivämäärä ja tyyppi;

b)	kunkin valvonnan tai tarkastuksen kohteena olleen kalastusaluksen (unionin alusrekisterin numero), rysän, ajoneuvon tai toimijan (yrityksen nimi) yksilöinti;

c)	tarvittaessa tarkastettujen pyydysten tyyppi, ja;

d)

jos havaittiin yksi tai useampi vakava rikkomus, i) vakavan rikkomuksen / vakavien rikkomusten laji; ii) vakavan rikkomuksen / vakavien rikkomusten jatkotoimien tilanne (erityisesti jos asia on tutkittavana, vireillä tai muutoksenhaun kohteena); ja iii) vakavan rikkomuksen / vakavien rikkomusten seurauksena määrätty seuraamus / määrätyt seuraamukset: sakkojen taso, takavarikoitujen kalojen tai pyydysten arvo, asetuksen (EU) N:o 404/2011 126 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätyt pisteet tai muunlaiset seuraamukset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kunkin valvonnan tai tarkastuksen osalta, ja ne on lueteltava ja niitä on päivitettävä jokaisessa raportissa, kunnes toimi on asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti saatettu päätökseen. Ellei vakavan rikkomuksen havaitsemisen johdosta toteuteta mitään toimia, asiasta on annettava selitys.

3.   Kun kyseessä on Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalakantojen sekä Välimeren miekkakalakantojen kalastus, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle sähköisesti 15 päivänä syyskuuta, ja tiedot on saatettava ajan tasalle seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta.

4.   Kun kyseessä on pohjoisen Adrianmeren sardiini- ja sardellikantojen kalastus, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle sähköisesti 15 päivänä huhtikuuta, ja tiedot on saatettava ajan tasalle seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta.

13 artikla

Arviointi

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään kulloistakin kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta lähetettävä komissiolle ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle arviointikertomus tämän yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman mukaisesti toteutettujen valvonta- ja tarkastustoimien vaikuttavuudesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun arviointikertomukseen on sisällyttävä vähintään liitteessä IV luetellut tiedot. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat sisällyttää arviointikertomukseensa myös muita toimia, kuten koulutus- tai tiedotustilaisuuksia, joiden tarkoituksena on vaikuttaa siihen, miten kalastusalukset, rysät ja muut toimijat noudattavat säännöksiä.

3.   Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ottaa 1 kohdassa tarkoitetut arviointikertomukset huomioon arvioidessaan vuosittain yhteiskäyttösuunnitelman tehokkuutta asetuksen (EY) N:o 768/2005 14 artiklan mukaisesti.

4.   Komissio kutsuu kerran vuodessa koolle kalastus- ja vesiviljelyalan komitean arvioimaan 1 kohdassa tarkoitettujen arviointikertomusten perusteella yksittäisen valvonta- ja seurantaohjelman soveltuvuutta, riittävyyttä ja tuloksellisuutta sekä sen yleistä vaikutusta siihen, miten kalastusalukset, rysät ja muut toimijat noudattavat säännöksiä. Liitteessä II vahvistettuja tavoitevertailuarvoja ja tavoitteita voidaan tarkistaa vastaavasti.

14 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta (EUVL L 96, 15.4.2009, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(4)  Suositus GFCM 37/2013/1 pienten pelagisten kantojen monivuotisesta hoitosuunnitelmasta GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 17 (pohjoinen Adrianmeri) ja pienten pelagisten kantojen kalastuksessa sovellettavista siirtymäkauden säilyttämistoimenpiteistä GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 18 (eteläinen Adrianmeri).

(5)  ICCAT:n suositus Välimeren miekkakalan hoitotoimenpiteistä ICCAT:n puitteissa.

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

(10)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

---

---

---

---

---