20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/865

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 (2), jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin tukea maaseudun kehittämiseen, ja kumotaan neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (3), sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen täytäntöönpanoasetusten soveltamista edelleen, kunnes ne kumotaan. Jotta helpotettaisiin siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädetyistä tukijärjestelmistä uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka kattaa 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavan ohjelmakauden, jäljempänä 'uusi ohjelmakausi', olisi hyväksyttävä siirtymäsäännöt, joilla vältetään maaseudun kehittämistuen täytäntöönpanon ongelmat tai viivästymiset, jotka voivat johtua uusien maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisajankohdasta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa vuonna 2014 oikeudellisten sitoumusten tekemistä nykyisissä maaseudun kehittämisohjelmissaan eräiden toimenpiteiden osalta ja aiheutuvien menojen olisi oltava tukikelpoisia uudella ohjelmakaudella.

(2)

Ottaen huomioon merkittävä muutos, joka liittyy uudella ohjelmakaudella menetelmään niiden alueiden määrittelemiseksi, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, viljelijän velvoitetta jatkaa viljelyä alueella viiden vuoden ajan ei pitäisi soveltaa vuonna 2014 tehtyihin uusiin oikeudellisiin sitoumuksiin.

(3)

Jotta siirtymässä varmistettaisiin oikeusvarmuus, tiettyjen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisten menojen olisi oltava oikeutettuja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitukseen uudella ohjelmakaudella, jos tukia on vielä maksamatta. Tämän olisi katettava myös tietyt pitkän aikavälin sitoumukset, jotka liittyvät samantapaisiin toimenpiteisiin ja joista on säädetty neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2078/92 (4), neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2080/92 (5) ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/99 (6), siltä osin kuin nämä toimenpiteet saivat tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ja tukia on vielä maksamatta vuonna 2014. Moitteettoman varainhoidon ja ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tällaiset menot olisi erotettava selvästi muista menoista maaseudun kehittämisohjelmissa ja jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Jotta maaseudun kehittämisohjelmien varainhoito ei olisi uudella ohjelmakaudella tarpeettoman hankalaa, siirtymäkauden menoihin olisi sovellettava uuden ohjelmakauden yhteisrahoitusosuuksia.

(4)

Eräiden rahoitusvakautensa osalta edelleen vakavissa vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden tilanteen ottamiseksi huomioon siirryttäessä nykyisestä ohjelmakaudesta uuteen ohjelmakauteen ja kyseisistä vaikeuksista aiheutuvien kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi on tarpeen jatkaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 4 c kohdassa säädetyn maaseuturahaston rahoitusosuuden korottamista koskevan poikkeuksen voimassaoloa ohjelmakautta 2007–2013 koskevien menojen viimeiseen tukikelpoisuuspäivään asti, joka on 31 päivä joulukuuta 2013, jotta mahdollistetaan käytettävissä olevan maaseuturahaston rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 (7) säädetään uusista tukijärjestelmistä, ja sitä on määrä soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2015. Sen vuoksi myönnettäessä viljelijöille tulotukea kalenterivuonna 2014 perustana pidetään edelleen neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009 (8), mutta neuvoston asetus (EU) N:o 1311/2013 (9) olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Jotta varmistettaisiin täydentäviä ehtoja koskevien säännösten täytäntöönpanon ja eräiden toimenpiteiden edellyttämien vaatimusten noudattamisen johdonmukaisuus, olisi säädettävä, että ohjelmakaudella 2007–2013 sovellettavia asiaankuuluvia säännöksiä sovelletaan edelleen kunnes uusia oikeudellisia puitteita aletaan soveltaa. Samasta syystä Kroatiassa vuonna 2013 sovellettavia täydentäviä kansallisia suoria tukia koskevia säännöksiä olisi sovellettava edelleen.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 (10) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus maksaa suoriin tukiin liittyviä ennakoita. Asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaan tämän mahdollisuuden käyttämiseen tarvitaan komission lupa. Suorien tukien järjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on asianmukaista sallia, että viljelijät saavat ennakoita. Vuonna 2014 tehtyjen hakemusten osalta kyseiset ennakot olisi rajoitettava asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien osalta enintään 50 prosenttiin ja naudan- ja vasikanlihapalkkioiden osalta enintään 80 prosenttiin.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä VIII vuodeksi 2014 vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä on tarpeen muuttaa asetuksen (EU) No 1311/2013 noudattamiseksi ja erityisesti sen määrän yhdenmukaistamiseksi, joka on käytettävissä suorien tukien myöntämiseksi viljelijöille, sekä ulkoisen lähentymismekanismin soveltamiseksi. Kansallisten enimmäismäärien muuttaminen vaikuttaa vääjäämättä määrään, jonka yksittäinen viljelijä voi saada suorina tukina vuonna 2014. Sen vuoksi olisi säädettävä tavasta, jolla kyseinen muutos vaikuttaa tukioikeuksien arvoon ja muiden suorien tukien tasoon. Jotta otettaisiin huomioon pienviljelijöiden tilanne, erityisesti koska vuonna 2014 ei sovelleta mitään mukauttamismekanismia eikä varsinkaan tällaisen mekanismin soveltamisesta tehtävää enintään 5 000 euron suuruisia suoria tukia koskevaa poikkeusta, jäsenvaltioiden, jotka eivät myönnä uudelleenjakotukea ja jotka päättävät olla siirtämättä varoja maaseudun kehittämistukeen joustomekanismin avulla, olisi sallittava olla vähentämättä kaikkien tukioikeuksien arvoa.

(8)

Eräitä asetuksen (EY) N:o 73/2009 säännöksiä, erityisesti kyseisen asetuksen liitteessä VIII vahvistettujen lukujen kattamien seikkojen osalta ja sen yhteyden osalta, joka liittyy jäsenvaltioille annettuun mahdollisuuteen käyttää tilatukijärjestelmässä käyttämättä jääneet varat erityistuen rahoittamiseen, olisi selkeytettävä kyseisen asetuksen rahoituksen toteutumisesta saatujen kokemusten pohjalta.

(9)

Jäsenvaltioilla oli asetuksen (EY) N:o 73/2009 nojalla mahdollisuus päättää, että ne käyttävät tietyn prosentin kansallisista enimmäismääristään viljelijöilleen myönnettävään erityistukeen ja tarkistavat aiempaa päätöstä tekemällä päätöksen tällaisen tuen muuttamisesta tai lopettamisesta. On aiheellista säätää, että näitä päätöksiä tarkistetaan uudelleen kalenterivuodesta 2014 alkaen. Samalla asetuksen (EY) N:o 73/2009 69 artiklan 5 kohdassa säädettyjen erityisedellytysten, joiden mukaisesti eräissä jäsenvaltioissa maksetaan erityistukea ja joiden voimassaolon oli tarkoitus päättyä vuonna 2013, soveltamista on tarpeen jatkaa yhdellä vuodella, jotta tukitaso säilyisi ennallaan. Ottaen huomioon vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen käyttöönotto 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen tietyillä aloilla tai alueilla tarkoin määritellyissä tapauksissa, on aiheellista sallia jäsenvaltioiden nostaa tietyntyyppisten asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan mukaisten erityistukien tasoa 6,5 prosenttiin vuonna 2014.

(10)

Pienempien tilojen viljelijöiden yksikkötuen olisi oltava riittävä tosiasiallisen tulotukitavoitteen saavuttamiseksi. Koska vuonna 2014 ei sovelleta mitään mukauttamismekanismia eikä varsinkaan tällaisen mekanismin soveltamisesta tehtävää enintään 5 000 euron suuruisia suoria tukia koskevaa poikkeusta, jäsenvaltioilla olisi jo vuonna 2014 oltava lupa suoran tuen uudelleenjakoon viljelijöiden kesken siten, että viljelijöille myönnetään ylimääräistä tukea ensimmäisistä hehtaareista.

(11)

Asetuksessa (EY) N:o 73/2009 säädetty yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä on siirtymävaiheen järjestelmä, jonka voimassaolon oli tarkoitus päättyä 31 päivänä joulukuuta 2013. Yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä 'YMP', uudistuksen yhteydessä päätettiin, että tätä järjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden olisi sallittava soveltaa sitä perustuen myöntämiseen ylimääräisen siirtymäkauden ajan viimeistään vuoden 2020 loppuun saakka. Sen vuoksi asetuksessa (EY) N:o 73/2009 säädettyä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltamisaikaa olisi jatkettava yhdellä vuodella. Käynnissä olevien viljelymaiden uudelleenjärjestelyjen huomioon ottamiseksi ja yksinkertaisuuden vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden tukikelpoiseen maatalousmaahan olisi kuuluttava myös ne tukikelpoiset alat, jotka eivät olleet 30 päivänä kesäkuuta 2003 hyvässä maatalouskunnossa, kuten asian laita on 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 133 a artiklan mukaisesti yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavat uudet jäsenvaltiot, Bulgariaa ja Romaniaa lukuun ottamatta, voivat myöntää siirtymäkauden kansallista tukea viljelijöille vuonna 2013. Koska yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän voimassaoloa jatketaan vuodeksi 2014, näiden jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tämä mahdollisuus vuonna 2014. Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 73/2009 132 artiklan mukaisten täydentävien kansallisten suorien tukien taso Bulgariassa ja Romaniassa vuonna 2014, näiden jäsenvaltioiden olisi voitava valita vuonna 2014 siirtymäkauden kansallinen tuki täydentävien kansallisten suorien tukien asemasta.

(13)

Siirtymäkauden kansallinen tuki on myönnettävä samoilla ehdoilla, joita tähän tukeen sovelletaan vuonna 2013, tai Bulgarian ja Romanian tapauksessa samoilla ehdoilla, joita sovelletaan täydentäviin kansallisiin suoriin tukiin vuonna 2013. Siirtymäkauden kansallisen tuen hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi vuonna 2014 asetuksen (EY) N:o 73/2009 132 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähennystä yhdessä 7 ja 10 artiklan kanssa tarkoitettujen vähennysten kanssa ei kuitenkaan tulisi soveltaa. Jotta varmistetaan siirtymäkauden kansallisen tuen yhteensopivuus lähentymismekanismin kanssa, alakohtaisen tuen enimmäistasoa olisi rajoitettava tiettyyn prosenttiosuuteen. Kyproksen vaikea taloudellinen tilanne huomioon ottaen kyseisen jäsenvaltion osalta olisi säädettävä eräitä mukautuksia.

(14)

Jotta jäsenvaltiot voisivat joustavammin tyydyttää maatalousalojensa tarpeet tai vahvistaa maaseudun kehittämispolitiikkaansa, niille olisi annettava mahdollisuus siirtää varoja suorien tukien enimmäismääristään maaseudun kehittämistukeen ja toisin päin. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi myös oltava mahdollisuus siirtää enemmän varoja maaseudun kehittämistuesta suorien tukien enimmäismääriin. Tällaiset päätökset olisi tehtävä tietyissä rajoissa koko varainhoitovuosien 2015–2020 ajanjaksolle siten, että asiaa olisi voitava tarkistaa vuonna 2017, edellyttäen, että tällaiseen tarkistukseen perustuva päätös ei merkitse maaseudun kehittämiseen osoitettujen määrien vähentämistä.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (11) säädettiin neuvoston direktiivin 80/68/ETY (12) kumoamisesta 22 päivästä joulukuuta 2013. Samojen pohjaveden suojelemiseen liittyviä täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen säilyttämiseksi, joista säädetään direktiivissä 80/68/ETY, sen viimeisenä voimassaolopäivänä, on aiheellista mukauttaa täydentävien ehtojen soveltamisalaa ja määritellä hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus, joka kattaa kyseisen direktiivin 4 ja 5 artiklan vaatimukset.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (13) 83 artiklassa säädetään, että asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä II olevaa viittausta neuvoston direktiivin 91/414/ETY (14) 3 artiklaan on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 1107/2009 55 artiklaan. Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 tämä viittaus on kuitenkin rajoitettu siten, että sillä viitataan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 73/2009 55 artiklan ensimmäiseen ja toiseen virkkeeseen. Jotta varmistetaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vaatimusten johdonmukaisuus vuonna 2014 ja sen jälkeen, asetuksen (EY) 73/2009 liitettä II olisi muutettava vastaavasti.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (15) säädetään silkkiäistoukkien kasvatukseen tarkoitetun tuen sisällyttämisestä suorien tukien järjestelmään ja näin ollen sen poistamisesta asetuksesta (EU) N:o 1308/2013. Koska suorien tukien uuden järjestelmän käyttöönotto viivästyy, silkkiäistoukka-alan tukia olisi jatkettava vielä yhdellä vuodella.

(18)

Suomi on saanut luvan maksaa kansallista tukea tietyille maatalouden aloille Etelä-Suomessa vuoden 1994 liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisesti. Kun otetaan huomioon yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ajoitus ja maatalouden vaikea taloudellinen tilanne Etelä-Suomessa ja se, että tuottajat tarvitsevat edelleen erityistä tukea, on aiheellista säätää integrointitoimista, joilla Suomi voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti saada komissiolta luvan myöntää kansallista tukea Etelä-Suomessa tietyin edellytyksin. Tulotukea olisi vähennettävä asteittain koko kaudella, ja sen olisi oltava vuoteen 2020 mennessä enintään 30 prosenttia vuonna 2013 myönnetyistä määristä.

(19)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 III osastossa säädettyä maatilojen neuvontajärjestelmää, V osaston II luvussa säädettyä yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja VI osastossa säädettyjä täydentäviä ehtoja koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2015.

(20)

Asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 olevia viittauksia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artiklaan olisi muutettava, koska asetukseen (EY) N:o 73/2009 lisätään 136 a artikla.

(21)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 73/2009, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 olisi muutettava.

(22)

Tässä asetuksessa säädettyjen siirtymäkauden toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Jotta vältettäisiin mahdolliset päällekkäisyydet niiden pilarien välistä joustavuutta koskevien sääntöjen välillä, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 73/2009 ja asetuksessa (EU) N:o 1307/2013, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, kyseistä asetuksen (EY) N:o 73/2009 muutosta olisi sovellettava 31 päivästä joulukuuta 2013 ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 muutoksia olisi sovellettava kyseisen asetuksen voimaantulopäivästä. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteiden II ja III muutoksia, joiden tavoitteena on varmistaa nykyisten täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen jatkuminen, olisi sovellettava neuvoston direktiivin 80/68/ETY kumoamispäivästä eli 22 päivästä joulukuuta 2013.

(23)

Kun otetaan huomioon, että vuosi 2014 on siirtymävuosi, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on valmisteltava YMP:n uudistuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa, on tärkeää varmistaa, että tässä asetuksessa säädetyistä siirtymäkauden järjestelyistä aiheutuva hallinnollinen rasitus pidetään mahdollisimman pienenä,

a)

1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana – Kroatian osalta 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana – suoritettavien maksujen osalta, jos asianomaiselle asetuksen (EY) N:o 1698/2005 tai asetuksen (EY) N:o 718/2007 mukaisesti hyväksytyn ohjelman toimenpiteelle tarkoitetut määrärahat on käytetty loppuun; ja

b)

31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen – Kroatian tapauksessa 31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen – suoritettavien maksujen osalta.

a)

kyseiset menot on sisällytetty vastaavaan ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan;

b)

sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I esitettyä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisen vastaavan toimenpiteen maaseuturahaston rahoitusosuutta; ja

c)

jäsenvaltiot varmistavat, että asiaankuuluvat siirtymätoimet on selvästi yksilöity niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä.

a)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 28, 29, 30 ja 33 artiklassa olevaa viittausta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 VI osaston I lukuun pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 73/2009 5 ja 6 artiklaan sekä sen liitteisiin II ja III.

b)

asetuksen (EU) N:o 1305/2013 40 artiklan 1 kohdassa olevaa viittausta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 19 artiklaan pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 73/2009 132 artiklaan;

c)

asetuksen (EU) N:o 1305/2013 40 artiklan 2 kohdan a alakohdassa olevaa viittausta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 17 artiklaan pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 73/2009 121 artiklaan.

a)

korvataan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

"4 c.   Maaseuturahaston osuutta voidaan 3, 4 ja 5 kohdassa vahvistetuista enimmäismääristä poiketen nostaa enintään 95 prosenttiin tukikelpoisista julkisista menoista lähentymistavoitealueilla, syrjäisimmillä alueilla ja pienillä Egeanmeren saarilla sekä 85 prosenttiin tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla. Näitä osuuksia sovelletaan kussakin todennetussa menoilmoituksessa hiljattain ilmoitettuihin tukikelpoisiin menoihin ohjelmakautta 2007–2013 koskevien menojen viimeiseen tukikelpoisuuspäivään eli 31 päivään joulukuuta 2015 asti, kun jäsenvaltio täyttää 20 päivään joulukuuta 2013 tai sen jälkeen jonkin seuraavista edellytyksistä:";

b)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

"Jäsenvaltion, joka haluaa käyttää hyväkseen ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta, on esitettävä komissiolle pyyntö vastaavan muutoksen tekemisestä sen maaseudun kehittämisohjelmaan. Poikkeusta sovelletaan siitä alkaen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman muutoksen."

1)

Lisätään 29 artiklaan kohta seuraavasti:

"5.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat 16 päivästä lokakuuta 2014 maksaa vuonna 2014 tehtyjen hakemusten osalta viljelijöille ennakoita, jotka ovat enintään 50 prosenttia liitteessä I luetelluissa tukijärjestelmissä myönnettävistä suorista tuista. Kun kyseessä ovat IV osaston 1 luvun 11 jaksossa säädetyt naudan- ja vasikanlihapalkkiot, jäsenvaltiot voivat korottaa mainittua prosenttimäärää enintään 80 prosenttiin."

2)

Korvataan 40 artikla seuraavasti:

"40 artikla

Kansalliset enimmäismäärät

1.   Kaikkien myönnettyjen tukioikeuksien, 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen varannon sekä 51 artiklan 2 kohdan, 69 artiklan 3 kohdan ja 72 b artiklan mukaisesti vahvistettujen enimmäismäärien kokonaisarvon on kunkin jäsenvaltion ja kunkin vuoden osalta oltava yhtä suuri kuin kyseisen jäsenvaltion liitteessä VIII vahvistettu vastaava kansallinen enimmäismäärä.

2.   Jäsenvaltion on liitteessä VIII määritetyn asianomaisen kansallisen enimmäismäärän noudattamisen varmistamiseksi tarvittaessa alennettava tai korotettava lineaarisesti kaikkien tukioikeuksien arvoa tai 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen varannon määrää tai molempia.

Jäsenvaltiot, jotka päättävät olla panematta täytäntöön tämän asetuksen III osaston 5 a lukua ja käyttämättä 136 a artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tukioikeuksien arvon tarvittavan alentamisen saavuttamiseksi päättää olla vähentämättä tukioikeuksia, joita aktivoivat vuonna 2013 viljelijät, jotka hakivat vuonna 2013 suoria tukia alle asianomaisen jäsenvaltion määrittämän määrän; tämä määrä saa olla enintään 5 000 euroa.

3.   Suorien tukien määrät, jotka voidaan myöntää jäsenvaltiossa kalenterivuoden 2014 osalta tämän asetuksen 34, 52, 53, 68 ja 72 a artiklan mukaisesti ja tukena silkkiäistoukkien kasvattajille asetuksen (EY) N:o 1234/2007 111 artiklan mukaisesti, eivät saa olla suurempia kuin tämän asetuksen liitteessä VIII kyseiselle vuodelle vahvistetut enimmäismäärät, joista vähennetään tämän asetuksen liitteen VIII a mukaisesti määrät, jotka perustuvat tämän asetuksen 136 b artiklan soveltamiseen kalenterivuoden 2014 osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (17) 26 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltion on tarvittaessa ja tämän asetuksen liitteessä VIII määritettyjen enimmäismäärien, joista vähennetään tämän asetuksen liitteen VIII a mukaisesti määrät, jotka perustuvat tämän asetuksen 136 b artiklan soveltamiseen kalenterivuoden 2014 osalta, noudattamisen varmistamiseksi vähennettävä lineaarisesti suorien tukien määrää kalenterivuoden 2014 osalta.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).""

3)

Korvataan 41 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

4)

Lisätään 51 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Vuoden 2014 osalta 52 ja 53 artiklassa tarkoitettujen suorien tukien enimmäismäärien on oltava yhtä suuret kuin vuodelle 2013 määritetyt enimmäismäärät kerrottuina kertoimella, joka lasketaan kullekin asianomaiselle jäsenvaltiolle jakamalla liitteessä VIII vuodelle 2014 vahvistettu kansallinen enimmäismäärä vuoden 2013 kansallisella enimmäismäärällä. Kertomista sovelletaan vain niihin jäsenvaltioihin, joissa liitteessä VIII vuodelle 2014 vahvistettu kansallinen enimmäismäärä on pienempi kuin vuoden 2013 kansallinen enimmäismäärä."

5)

Korvataan 68 artiklan 8 kohdan johdantolause seuraavasti:

"8.   Jäsenvaltiot, jotka ovat tehneet 69 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, voivat viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2014 tarkastella kyseistä päätöstä uudelleen ja päättää, että vuodesta 2014"

6)

Muutetaan 69 artikla seuraavasti:

7)

Lisätään III osastoon luku seuraavasti:

"5 a luku

UUDELLEENJAKOTUKI VUONNA 2014

72 a artikla

Yleiset säännöt

1.   Jäsenvaltiot voivat viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2014 päättää myöntää vuoden 2014 osalta tukea viljelijälle, jolla on oikeus tukeen 1–3 luvussa tarkoitetun tilatukijärjestelmän mukaisesti, jäljempänä 'uudelleenjakotuki'.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle päätöksestään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun päivämäärään mennessä.

2.   Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet soveltaa tilatukijärjestelmää alueellisella tasolla 46 artiklan mukaisesti, voivat soveltaa uudelleenjakotukea alueellisella tasolla.

3.   Uudelleenjakotuki myönnetään sen jälkeen, kun viljelijä on aktivoinut tukioikeudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskurin soveltamista, 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja lineaarisia vähennyksiä ja 21 ja 23 artiklan soveltamista.

4.   Jäsenvaltioiden on laskettava uudelleenjakotuki kertomalla jäsenvaltion vahvistama luku, joka voi olla enintään 65 prosenttia hehtaarikohtaisen tuen kansallisesta tai alueellisesta keskiarvosta, viljelijän 34 artiklan mukaisesti aktivoimien tukioikeuksien lukumäärällä. Tukioikeuksien lukumäärä ei saa ylittää jäsenvaltioiden vahvistamaa enimmäismäärää, joka saa olla enintään 30 hehtaaria tai, jos keskimääräinen koko on suurempi kuin 30 hehtaaria kyseisessä jäsenvaltiossa, liitteessä VIII b esitetty maatilojen keskimääräinen koko.

5.   Edellyttäen, että 4 kohdassa vahvistettuja enimmäismääriä noudatetaan, jäsenvaltiot voivat ottaa kansallisella tasolla käyttöön kyseisen kohdan mukaisesti vahvistetun hehtaarimäärän puitteissa asteittaisen järjestelmän, jota sovelletaan samalla tavalla kaikkiin viljelijöihin.

6.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava 4 kohdassa tarkoitettu hehtaarikohtaisen tuen kansallinen keskiarvo liitteessä VIII c vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettujen vuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava 4 kohdassa tarkoitettu hehtaarikohtaisen tuen alueellinen keskiarvo käyttäen liitteessä VIII c vahvistetun kansallisen enimmäismäärän osuutta ja 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseessä olevalla alueella ilmoitettujen vuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien lukumäärää. Kunkin alueen osalta tämä osuus lasketaan jakamalla 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettu alueellinen enimmäismäärä 40 artiklan mukaisesti vahvistetulla kansallisella enimmäismäärällä vuoden 2014 osalta.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mitään tässä luvussa säädettyä etua ei myönnetä viljelijälle, jonka todetaan 18 päivän lokakuuta 2011 jälkeen jakaneen tilansa yksinomaan hyötyäkseen uudelleenjakotuesta. Tätä sovelletaan myös viljelijöihin, joiden tila on peräisin mainitusta jaosta.

72 b artikla

Rahoitussäännökset

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2014 käyttää uudelleenjakotuen rahoittamiseen maksatusvuonna 2014 enintään 30 prosenttia 40 artiklan mukaisesti vahvistetusta vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Jäsenvaltion on ilmoitettava tällaisista päätöksistään komissiolle mainittuun päivämäärään mennessä.

2.   Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä uudelleenjakotukea vastaavan enimmäismäärän sen prosenttiosuuden perusteella, jonka jäsenvaltiot aikovat käyttää kansallisesta enimmäismäärästä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 141 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen."

8)

Korvataan 90 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Tuen määrä tukikelpoista hehtaaria kohden vahvistetaan kertomalla 2 kohdassa vahvistetut satotasot seuraavilla viitemäärillä:

9)

Korvataan 122 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä on käytettävissä 31 päivään joulukuuta 2014."

10)

Korvataan 124 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä uuden jäsenvaltion maatalouteen käytettävä maa-ala on se osa sen käytössä olevasta maatalousmaasta, jota pidetään hyvässä viljelykunnossa riippumatta siitä, onko se tuotannossa kyseisenä ajankohtana, tarvittaessa mukautettuna puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jotka uusi jäsenvaltio vahvistaa komission hyväksynnän saatuaan.

Tätä osastoa sovellettaessa "käytössä olevalla maatalousmaalla" tarkoitetaan komission tilastokäyttöönsä vahvistamaa pellon, pysyvien nurmien ja niittyjen, pysyvien viljelmien ja puutarhaviljelmien kokonaispinta-alaa.

2.   Myönnettäessä tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä tukikelpoisia ovat kaikki viljelylohkot, jotka ovat 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia, kuten myös viljelylohkot, joille on istutettu lyhytkiertoista energiapuuta (CN-koodi ex 0602 90 41).

Jollei kyseessä ole ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lohkojen on oltava viljelijän käytössä jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka ei saa olla myöhempi kuin kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistettu määräpäivä tukihakemuksen muuttamiselle.

Tilakohtainen vähimmäisala, jolle tukea voi hakea, on 0,3 hehtaaria. Kukin uusi jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, puolueettomin perustein ja komission hyväksynnän saatuaan, vähimmäisalan vahvistamisesta suuremmaksi, kunhan vähimmäisala ei ole suurempi kuin 1 hehtaaria."

11)

Lisätään V osastoon luku seuraavasti:

"2 a LUKU

UUDELLEENJAKOTUKI VUONNA 2014

125 a artikla

Yleiset säännöt

1.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltava uusi jäsenvaltio voi viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2014 päättää myöntää vuoden 2014 osalta tukea viljelijälle, jolla on oikeus tukeen 2 luvussa tarkoitetun yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisesti, jäljempänä 'uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotuki'.

Kyseisten uusien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle päätöksestään viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2014.

2.   Uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotuki on myönnettävä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisesti myönnettyjen hehtaarikohtaisten määrien korotuksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskurin ja 21 ja 23 artiklan soveltamista.

3.   Jäsenvaltioiden on laskettava uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotuki kertomalla jäsenvaltion vahvistama luku, joka voi olla enintään 65 prosenttia hehtaarikohtaisen tuen kansallisesta keskiarvosta, viljelijän yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisesti tukikelpoisten hehtaarien, joista tälle myönnetään tukea, lukumäärällä. Hehtaarien lukumäärä ei saa ylittää jäsenvaltioiden vahvistamaa enimmäismäärää, joka voi olla enintään 30 tai, jos keskimääräinen koko kyseisessä uudessa jäsenvaltiossa on suurempi kuin 30 hehtaaria, liitteessä VIII b esitetty maatilojen keskimääräinen koko.

4.   Edellyttäen, että 3 kohdassa vahvistettuja enimmäismääriä noudatetaan, jäsenvaltiot voivat ottaa kansallisella tasolla käyttöön kyseisen kohdan mukaisesti vahvistetun hehtaarimäärän puitteissa asteittaisen järjestelmän, jota sovelletaan samalla tavalla kaikkiin viljelijöihin.

5.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava 3 kohdassa tarkoitettu hehtaarikohtaisen tuen kansallinen keskiarvo liitteessä VIII c vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän mukaisesti ilmoitettujen vuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella.

6.   Uusien jäsenvaltioiden on varmistettava, että mitään tässä luvussa säädettyä etua ei myönnetä viljelijälle, jonka osalta todetaan, että hän on 18 päivän lokakuuta 2011 jälkeen jakanut tilansa yksinomaan hyötyäkseen uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotuesta. Tätä sovelletaan myös viljelijöihin, joiden tila on peräisin mainitusta jaosta.

125 b artikla

Rahoitussäännökset

1.   Uudet jäsenvaltiot voivat päättää viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2014 käyttää uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotuen rahoittamiseen maksatusvuonna 2014 enintään 30 prosenttia 40 artiklassa tarkoitetusta vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä tai Bulgarian ja Romanian osalta liitteessä VIII d esitetyistä määristä. Jäsenvaltion on ilmoitettava tällaisista päätöksistään komissiolle mainittuun päivämäärään mennessä.

Edellä 123 artiklassa tarkoitettua vuotuista kokonaismäärärahaa pienennetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla määrällä.

2.   Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä uusien jäsenvaltioiden uudelleenjakotukea vastaavat enimmäismäärät ja laskee 123 artiklassa tarkoitetun vuotuisen kokonaismäärärahan vähennyksen sen prosenttiosuuden perusteella, jonka uudet jäsenvaltiot aikovat käyttää kansallisesta enimmäismäärästä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 141 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen."

12)

Korvataan 131 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltava uusi jäsenvaltio voi viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, 1 päivänä elokuuta 2010, 1 päivänä elokuuta 2011, 1 päivänä syyskuuta 2012 tai 1 päivänä helmikuuta 2014 päättää käyttävänsä kyseistä päätöstä seuraavasta vuodesta alkaen tai, kun kyseessä on viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2014 tehty päätös, vuodesta 2014 alkaen, enintään 10 prosenttia 40 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen viljelijöille 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea III osaston 5 luvun mukaisesti, siten kuin säännöksiä asianomaiseen valtioon sovelletaan."

13)

Korvataan 133 a artiklan otsikko seuraavasti:

"Siirtymäkauden kansallinen tuki vuonna 2013".

14)

Lisätään V osaston 4 lukuun artikla seuraavasti:

"133 b artikla

Siirtymäkauden kansallinen tuki vuonna 2014

1.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää 122 artiklan mukaisesti soveltavat uudet jäsenvaltiot voivat päättää myöntää siirtymäkauden kansallista tukea vuonna 2014.

2.   Bulgaria ja Romania voivat myöntää tukea tämän artiklan mukaisesti ainoastaan, jos ne päättävät 1 päivään helmikuuta 2014 mennessä olla myöntämättä vuonna 2014 mitään täydentäviä kansallisia suoria tukia 132 artiklan mukaisesti.

3.   Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää viljelijöille aloilla, joilla 133 a artiklan mukaista siirtymäkauden kansallista tukea tai Bulgarian ja Romanian tapauksessa 132 artiklan mukaista täydentävää kansallista suoraa tukea myönnettiin vuonna 2013.

4.   Tämän artiklan mukaisen tuen myöntämisen ehtojen on oltava samat, joilla sallitaan tukien myöntäminen 132 ja 133 a artiklan nojalla vuoden 2013 osalta lukuun ottamatta vähennyksiä, jotka johtuvat 132 artiklan 2 kohdan soveltamisesta yhdessä 7 ja 10 artiklan kanssa.

5.   Sellaisen tuen kokonaismäärä, jota viljelijöille voidaan myöntää millä tahansa 3 kohdassa tarkoitetulla alalla, on enintään 80 prosenttia vuoden 2013 alakohtaisista kokonaismäärärahoista, jotka komissio on hyväksynyt 133 a artiklan 5 kohdan mukaisesti tai jotka Bulgarian ja Romanian tapauksessa on hyväksytty 132 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Kyproksen osalta alakohtaiset kokonaismäärärahat vahvistetaan liitteessä XVII a.

6.   Tämän artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta Kyprokseen.

7.   Uusien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2014. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

8.   Uusi jäsenvaltio voi objektiivisin perustein ja komission 5 kohdan nojalla sallimissa rajoissa päättää myönnettävistä siirtymäkauden kansallisen tuen määristä."

15)

Lisätään VI osastoon artikla seuraavasti:

"136 a artikla

Pilareiden välinen joustavuus

1.   Jäsenvaltio voi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 päättää asettaa saataville vuodeksi 2014 enintään 15 prosenttia kalenterivuosien 2014–2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään, jotka vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII, ja vuosiksi 2015–2019 enintään 15 prosenttia kalenterivuosien 2014–2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (18) liitteessä II, käytettäväksi lisätukena asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (19) mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä suoriin tukiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Tuossa päätöksessä on vahvistettava kyseisessä alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus, joka voi vaihdella kalenterivuosittain.

Jäsenvaltio, joka ei tee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstä kalenterivuoden 2014 osalta, voi tehdä tämän päätöksen kalenterivuosien 2015–2019 osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2014. Sen on ilmoitettava komissiolle tällaisesta päätöksestä viimeistään mainittuna päivänä.

Jäsenvaltio voi päättää tarkistaa tässä kohdassa tarkoitettua päätöstä, jolloin tarkistettu päätös tulee voimaan kalenterivuonna 2018. Tällaiseen tarkistukseen perustuvassa päätöksessä ei saa pienentää komissiolle ensimmäisen, toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti ilmoitettua prosenttiosuutta. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tällaiseen tarkistukseen perustuvasta päätöksestä 1 päivään elokuuta 2017 mennessä.

2.   Jäsenvaltiot, jotka eivät tee 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä, voivat päättää ennen 31 päivää joulukuuta 2013 asettaa saataville suorina tukina enintään 15 prosenttia tai Bulgarian, Viron, Espanjan, Latvian, Liettuan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovakian, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta enintään 25 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti maaseuturahastosta vuosina 2015–2020 rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä tukitoimenpiteisiin maaseudun kehittämisohjelmissa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä. Tuossa päätöksessä on vahvistettava kyseisessä alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus, joka voi vaihdella kalenterivuosittain.

Jäsenvaltio, joka ei tee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päätöstä varainhoitovuoden 2015 osalta, voi tehdä tämän päätöksen vuosien 2016–2020 osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2014, josta sen on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2014.

Jäsenvaltiot voivat päättää tarkistaa tässä kohdassa tarkoitettua päätöstä, jolloin tarkistettu päätös on voimassa varainhoitovuosina 2019 ja 2020. Tarkistuksessa ei saa korottaa komissiolle ensimmäisen, toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti ilmoitettua prosenttiosuutta. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tällaiseen tarkistukseen perustuvasta päätöksestä viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017.

3.   Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien päätösten huomioon ottamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 141 a artiklan mukaisesti liitteessä VIII vahvistettujen enimmäismäärien tarkistamiseksi.

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487)."

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).""

16)

Lisätään VI osastoon artikla seuraavasti:

"136 b artikla

Siirto maaseuturahastoon

Jäsenvaltiot, jotka ovat 136 artiklan mukaisesti päättäneet asettaa käytettäväksi varainhoitovuodesta 2011 lähtien tietyn määrän maaseuturahastosta rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin annettavaa unionin tukea, asettavat määrät edelleen liitteen VIII a mukaisesti käytettäväksi varainhoitovuodelle 2015 maaseuturahastosta rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin."

17)

Lisätään artikla seuraavasti:

"140 a artikla

Toimivallan siirto

Jäsenvaltioiden 136 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien päätösten samoin kuin kaikkien muiden liitteessä VIII vahvistettujen kansallisten enimmäismäärien muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 141 a artiklan mukaisesti liitteessä VIII c vahvistettujen enimmäismäärien mukauttamiseksi.

Jotta voidaan varmistaa 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lineaarisen vähennyksen optimaalinen soveltaminen vuonna 2014, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 141 a artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöihin 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti soveltamien vähennysten laskemista."

18)

Korvataan 141 a artikla seuraavasti:

"141 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 11 a artiklassa, 136 a artiklan 3 kohdassa ja 140 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä 31 päivään joulukuuta 2014 saakka.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 a artiklassa, 136 a artiklan 3 kohdassa ja 140 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 11 a artiklan, 136 a artiklan 3 kohdan ja 140 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella."

19)

Muutetaan liitteet I, VIII ja XVII a ja lisätään uudet liitteet VIII a, VIII b, VIII c ja VIII d tämän asetuksen liitteessä II olevien 1, 4, ja 6 kohdan mukaisesti.

20)

Muutetaan liitteet II ja III tämän asetuksen liitteessä II olevien 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

1)

Korvataan 6 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 70 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan liitteessä II vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä, jotta voidaan ottaa huomioon suorien tukien kokonaisenimmäismäärään, joka voidaan myöntää, liittyvät muutokset, mukaan lukien jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 a artiklan ja tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä johtuvat muutokset sekä tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuvat muutokset."

2)

Lisätään 26 artiklan 6 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Tässä artiklassa säädettyjä laskentamenetelmiä varten jäsenvaltioiden on, edellyttäen, ettei 41 artiklan mukaista uudelleenjakotukea sovelleta, otettava kaikilta osiltaan huomioon kalenterivuonna 2014 myönnetty tuki asetuksen (EY) N:o 73/2009 72 a ja 125 a artiklan mukaisesti."

3)

Lisätään 36 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän eriyttämiseksi ja edellyttäen, ettei 41 artiklan mukaista uudelleenjakotukea sovelleta, jäsenvaltioiden on otettava kaikilta osiltaan huomioon kalenterivuonna 2014 myönnetty tuki asetuksen (EY) N:o 73/2009 125 a artiklan mukaisesti."

4)

Lisätään 72 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

"Niitä sovelletaan kuitenkin edelleen tukihakemuksiin, jotka liittyvät ennen 1 päivää tammikuuta 2015 alkaviin maksatusvuosiin."

1)

Korvataan 119 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklaa ja asiaankuuluvia täytäntöönpanosääntöjä sovelletaan kuitenkin edelleen 31 päivään joulukuuta 2014, ja asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 ja 44 a artiklaa ja asiaankuuluvia täytäntöönpanosääntöjä sovelletaan edelleen maatalouden varainhoitovuonna 2013 toteutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin."

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

"119 a artikla

Poikkeus asetuksesta (EU) N:o 966/2012

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdassa ja tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, todentamisviranomaisen ei ole maatalouden varainhoitovuoden 2014 osalta lausunnossaan tarpeen vahvistaa, ovatko menot, joiden korvaamista komissiolta pyydetään, laillisia ja asianmukaisia."

3)

Korvataan 121 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   Seuraavia säännöksiä sovelletaan kuitenkin seuraavasti:

3.   Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

"214 a artikla

Kansalliset maksut tietyille aloille Suomessa

Jos komissio antaa luvan, Suomi voi edelleen myöntää kaudella 2014–2020 tuottajille vuoden 1994 liittymisasiakirjan 141 artiklan perusteella kansallisia tukia, joita se myönsi vuonna 2013, edellyttäen että:

Komissio antaa kyseisen luvan ilman, että tämän asetuksen 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan."

2)

Lisätään 230 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

1)

Lisätään 31 artiklaan kohta seuraavasti:

"6.   Kroatia voi myöntää tämän toimenpiteen mukaisia tukia tuensaajille alueilla, jotka on määritelty 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti, vaikka kyseisen kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua hienosäätöä ei ole saatu päätökseen. Hienosäätö on saatava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Tuensaajat alueilla, jotka eivät enää ole tukikelpoisia hienosäädön päätökseen saattamisen jälkeen, eivät saa lisätukia tämän toimenpiteen mukaisesti."

2)

Korvataan 58 artiklan 6 kohta seuraavasti:

"6.   Maaseuturahastolle asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 a artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirretyt varat sekä maaseuturahastolle asetuksen (EY) N:o 73/2009 10 b, 136 ja 136 b artiklan mukaisesti kalenterivuosien 2013 ja 2014 osalta siirretyt varat on myös sisällytettävä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun vuosijakaumaan."

3)

Korvataan 59 artiklan 4 kohdan b f alakohta seuraavasti:

—

6 artiklan 15, 17 ja 18 kohtaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä,

—

6 artiklan 20 kohtaa sovelletaan 22 päivästä joulukuuta 2013, ja

—

8 artiklan 3 alakohtaa sovelletaan siinä ilmoitetuista soveltamispäivistä alkaen.