4.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/5

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2320/97 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen muun muassa Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Yhden Venäjällä olevan viejän sitoumus hyväksyttiin komission päätöksellä 2000/70/EY (3). Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 348/2000 (4) käyttöön polkumyyntitullit tiettyjen Kroatiasta ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1322/2004 (5) päätettiin, ettei voimassa olevia toimenpiteitä enää sovelleta tuontiin muun muassa Venäjältä varotoimenpiteenä eräiden unionin tuottajien aiemman kilpailua rajoittavan toiminnan vuoksi (ks. kyseisen asetuksen johdanto-osan 9 kappale).

(2)

Neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 258/2005 (6) perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetun tarkastelua koskevan tutkimuksen seurauksena asetuksella (EY) N:o 348/2000 käyttöön otettuja lopullisia toimenpiteitä, kumosi kyseisen asetuksen 2 artiklassa säädetyn mahdollisuuden vapauttaa tuonti tulleista sekä otti käyttöön 38,8 prosentin polkumyyntitullin Kroatiasta peräisin olevassa tuonnissa ja 64,1 prosentin polkumyyntitullin Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa lukuun ottamatta Dnepropetrovsk Tube Works -yrityksen, jäljempänä ’DTW’, harjoittamaa tuontia, johon sovelletaan 51,9 prosentin polkumyyntitullia.

(3)

Komissio suspendoi päätöksellä 2005/133/EY (7) Kroatiaa ja Ukrainaa koskevat lopulliset toimenpiteet osittain yhdeksän kuukauden ajaksi 18 päivästä helmikuuta 2005. Osittaista suspendointia jatkettiin yhdellä vuodella neuvoston asetuksella (EY) N:o 1866/2005 (8).

(4)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 954/2006 (9) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen muun muassa Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien saumattomien putkien tuonnissa, kumosi neuvoston asetukset (EY) N:o 2320/97 ja (EY) N:o 348/2000, päätti tiettyjen muun muassa Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien välivaiheen tarkastelun ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja päätti muun muassa Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien välivaiheen tarkastelut, jäljempänä ’viimeisin tutkimus’.

(5)

Sen vuoksi voimassa olevat toimenpiteet ovat ne, jotka vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 954/2006 eli 29,8 prosenttia tuonnille Kroatiasta, 35,8 prosenttia tuonnille Venäjältä, lukuun ottamatta yritystä Joint Stock Company Chelyabinsk Tube Rolling Plant ja yritystä Joint Stock Company Pervouralsky Novotrubny Works (24,1 %) sekä yrityksiä OAO Volzhsky Pipe Plant, OAO Taganrog Metallurgical Works, OAO Sinarsky Pipe Plant ja OAO Seversky Tube Works (27,2 %), ja 25,7 prosenttia tuonnille Ukrainasta, lukuun ottamatta yritystä OJSC Dnepropetrovsk Tube Works (12,3 %) ja yrityksiä CJSJ Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ja OJSC Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant (25,1 %).

(6)

On muistettava, että yritysten CJSC Nikopolosky Seamless Tubes Plant Niko Tube ja OJSC Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant (NTRP) nimet muutettiin helmikuussa 2007 nimiksi CJSC Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ja OJSC Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant (10). Myöhemmin CJSC Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tuben toiminta oikeushenkilönä lakkautettiin ja sen omaisuus, teollis- ja tekijänoikeudet sekä vastuut siirtyivät kokonaisuudessaan joulukuussa 2007 perustetulle LLC Interpipe Niko Tubelle.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti Interpipe groupiin sovellettava polkumyyntitulli laskettiin uudelleen Euroopan unionin tuomioistuimen 12 päivänä helmikuuta 2012 antaman tuomion (11) perusteella. Kyseiseen yritykseen sovellettava tällä hetkellä voimassa oleva tulli on vahvistettu 17,7 prosentiksi edellä tarkoitetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemisesta annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 540/2012 (12).

(8)

Komissio ilmoitti 28 päivänä kesäkuuta 2011 Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (13), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Tarkastelu pantiin vireille sen jälkeen, kun asiasta oli 29 päivänä maaliskuuta 2011 esittänyt perustellun pyynnön Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, edustaen unionin tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 50 prosenttia, tiettyjen saumattomien putkien koko tuotannosta unionissa. Pyyntö perustui siihen olettamukseen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(10)

Edellä mainitun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun lisäksi komissio on samanaikaisesti aloittanut kaksi perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista tarkastelua, jotka koskevat Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontia (14). Näitä osittaisia tarkasteluja pyysi yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä Interpipe group Ukrainasta ja yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä TMK-ryhmä Venäjältä. Kumpikin tarkastelu rajoittuu polkumyynnin tarkasteluun ainoastaan pyynnön esittäjien osalta.

(11)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tiedossa olleille käyttäjille, viejämaiden edustajille, pyynnön esittäjälle ja pyynnössä mainituille unionin tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(12)

Koska tutkimuksessa oli mukana suuri määrä Venäjällä ja Ukrainassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin alun perin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa menettelyn vireillepanemisesta sekä toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(13)

Koska vain yksi Venäjällä toimiva vientiä harjoittava tuottaja ja yksi Ukrainassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukas toimimaan yhteistyössä komission kanssa, komissio päätti, ettei se sovella Venäjällä ja Ukrainassa toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin otantamenetelmää vaan lähettää niille kyselylomakkeen. Sen jälkeen vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot toimittanut venäläinen vientiä harjoittava tuottaja päätti olla toimimatta yhteistyössä ja lähettämättä vastausta edellä mainituille tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(14)

Unionin tuottajista 19 toimitti otoksen valintaa varten pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukas yhteistyöhön komission kanssa. Komissio oli unionin tuottajilta saamiensa tietojen perusteella valinnut otokseen ennen menettelyn vireillepanoa alustavasti neljä tuottajaa, joiden todettiin olevan unionin tuotannonalaa edustavia samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa. Kyseisen valinnan asianmukaisuudesta 15 päivän kuluessa vireillepanosta saatujen huomautusten perusteella komissio korvasi yhden otokseen alustavasti valituista tuottajista toisella tuottajalla.

(15)

Neljä tuojaa toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Tämän vuoksi komissio päätti olla soveltamatta otantaa ja lähetti sen sijaan kyselylomakkeet näille tuojille.

(16)

Kyselylomakkeet lähetettiin siten neljälle otokseen valitulle unionin tuottajille, neljälle tuojalle ja kaikille kolmen asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille, jotka ilmoittautuivat.

(17)

Yksikään vientiä harjoittava tuottaja Venäjällä ei toimittanut vastauksia kyselylomakkeeseen. Näin ollen katsotaan, ettei yksikään venäläisistä vientiä harjoittavista tuottajista toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(18)

Yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä Ukrainassa toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen.

(19)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja Kroatiassa toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen.

(20)

Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin myös neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta, kolmelta tuojalta ja yhdeltä käyttäjältä.

(21)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(22)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2010 ja 31 päivän maaliskuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(23)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin edellisessä tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, eli tietyt Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset saumattomat putket, jäljempänä ’saumattomat rauta- ja teräsputket’, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja joiden hiiliekvivalenttiarvo on IIW-instituutin (International Institute of Welding) mukaisen kaavan ja kemiallisen analyysin (15) mukaan enintään 0,86, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 7304 11 00, ex 7304 19 10, ex 7304 19 30, ex 7304 22 00, ex 7304 23 00, ex 7304 24 00, ex 7304 29 10, ex 7304 29 30, ex 7304 31 80, ex 7304 39 58, ex 7304 39 92, ex 7304 39 93, ex 7304 51 89, ex 7304 59 92 ja ex 7304 59 93.

(24)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään lukuisissa erilaisissa sovelluksissa, kuten kaasun ja nesteiden kuljetuksessa, rakennusalalla paalutuksessa, mekaanisissa käyttötarkoituksissa, kaasujohdoissa, höyrykattilaputkissa sekä öljyteollisuudessa vaippa-, pumppaus- ja poraputkina käytettävissä putkissa ja putkien osissa, jäljempänä ’OCTG-putket’.

(25)

Käyttäjille toimitettaessa saumattomat rauta- ja teräsputket voivat olla hyvin erilaisissa muodoissa. Ne voivat esimerkiksi olla galvanoituja tai kierteitettyjä, ne voidaan toimittaa vihreinä putkina (eli ilman lämpökäsittelyä), niissä voi olla erityiset päät tai erilaiset poikkileikkaukset ja ne voivat olla määräkokoon leikattuja. Putkia varten ei ole olemassa yleisiä standardikokoja, minkä vuoksi suurin osa saumattomista rauta- ja teräsputkista tehdään asiakkaan tilausten mukaisesti. Saumattomat rauta- ja teräsputket liitetään tavanomaisesti yhteen hitsaamalla. Erityistapauksissa ne voidaan kuitenkin liittää yhteen kiertein tai niitä voidaan käyttää yksinään, vaikka ne ovatkin hitsattavissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikilla saumattomilla rauta- ja teräsputkilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat peruskäyttötarkoitukset.

(26)

Aiemman sekä viimeisimmän tutkimuksen tapaan tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että unioniin Kroatiasta, Ukrainasta ja Venäjältä vietävällä tuotteella, Kroatian, Ukrainan ja Venäjän kotimarkkinoilla tuotetulla ja kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisina samankaltaisina tuotteina.

(27)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon mahdollinen päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(28)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kroatiasta, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuonnin kokonaismäärä oli Eurostatin mukaan 42 723 tonnia, mikä vastaa 2,5 prosenttia unionin markkinaosuudesta.

(29)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti käytettiin samaa menetelmää kuin viimeisimmässä tutkimuksessa, jos olosuhteet eivät olleet muuttuneet tai tietoja oli saatavissa. Ellei yhteistyötä syntynyt, kuten Venäjän tapauksessa, hyödynnettiin käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kroatian ja Ukrainan osalta käytettiin sekä yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamia tietoja että julkisesti saatavilla olevaa tietoa.

(30)

Jäljempänä esitettyjä yleisiä menetelmiä sovellettiin kaikkiin yhteistyössä toimineisiin tuottajiin Kroatiassa ja Ukrainassa. Näin ollen polkumyyntiä koskevat havainnot esitetään siten, että kustakin asianomaisesta viejämaasta esitetään ainoastaan kyseistä maata erityisesti koskevat tiedot. Koska kumpikaan Venäjän nykyisistä vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, yleinen analyysi, mukaan lukien polkumyyntiä koskevat laskelmat, perustuu Venäjän osalta parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(31)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin tarkasteltiin, oliko kunkin yhteistyössä toimivan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustava verrattuna sen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään eli edustiko asianomaisen myynnin kokonaismäärä vähintään viittä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä unioniin.

(32)

Kunkin tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittava tuottaja oli myynyt kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa unioniin suuntautuneeseen vientiin myytyyn tuotelajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia kyseisen tuottajan unioniin viemän vertailukelpoisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

(33)

Tutkimuksessa selvitettiin myös, voidaanko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin viedyn tuotelajin osalta, kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(34)

Niille tuotelajeille, joiden kohdalla yli 80 prosenttia kotimarkkinoiden myynnistä ylitti kustannukset ja joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama tai suurempi kuin yksikkökohtainen tuotantokustannus, normaaliarvo määritettiin tuotelajeittain kyseisen lajin koko myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(35)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(36)

Jos tiettyä tuotelajia ei myyty kotimarkkinoille tai jos tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynti ei ollut riittävää, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(37)

Kun normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoa koskevat määrät perustuivat perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti tosiasialliseen tietoon vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tai käytettävissä oleviin tosiseikkoihin.

(38)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(39)

Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(40)

Kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen osalta painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin sen vientihintojen painotettuun keskiarvoon tuotelajeittain noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(41)

Yrityksen CMC Sisak, joka on ainoa saumattomien rauta- ja teräsputkien vientiä harjoittava tuottaja Kroatiassa, tuomien saumattomien rauta- ja teräsputkien kokonaismäärä oli alle 1 prosentti unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona.

(42)

Tutkimuksessa todettiin, että vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti oli johdanto-osan 30 ja 31 kappaleen mukaisesti edustavaa, tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunutta myyntiä ei ollut. Normaaliarvo yhteistyössä toimineelle tuottajalle määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(43)

Tämän seurauksena normaaliarvo määritettiin tuotantokustannusten perusteella, joihin lisättiin käytettävissä olevien tietojen pohjalta kohtuullinen määrä voittoa sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(44)

Yhteistyössä toiminut tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta riippumattomille asiakkaille unionissa joko suoraan tai niihin etuyhteydessä olevan Sveitsissä toimivan kauppayhtiön kautta. Vientihinnat määritettiin sen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti ensimmäisen riippumattoman asiakkaan unionissa tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella.

(45)

Laskennallista normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(46)

Jotta vertailu olisi tasapuolista samassa kaupan portaassa, eroavuudet, joiden todettiin vaikuttavan hintojen vertailukelpoisuuteen, otettiin asianmukaisesti huomioon. Oikaisuja tehtiin näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan nojalla kuljetuskustannusten, hyvitysten ja alennusten sekä palkkioiden ja luottokustannusten perusteella.

(47)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla keskenään painotettua keskimääräistä laskennallista normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa unioniin. Vertailu osoitti, että polkumyynti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävää, yli 60 prosenttia.

(48)

Eurostatin tilastojen mukaan saumattomien rauta- ja teräsputkien Venäjältä unioniin suuntautuvan tuonnin kokonaismäärä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 10 785 tonnia, mikä on noin 1 prosentti unionin markkinaosuudesta.

(49)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat Venäjällä eivät toimineet yhteistyössä, sen määrittelemiseksi, esiintyikö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyyntiä, oli turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin. Koska kyselylomaketietoja ei ollut, normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tarkastelua koskevasta pyynnöstä saatujen tietojen perusteella sekä Metal Expert -kausijulkaisuista saatujen peruslaatuisia kuumamuokattuja saumattomia putkia koskevien tietojen perusteella.

(50)

Venäjällä vallitsevien kaasun hintojen osalta todettiin, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu oli tarpeen tehdä silloin, kun toimenpiteet viimeisimmässä tutkimuksessa otettiin käyttöön (16). Nykyisessä tutkimuksessa normaaliarvo määritettiin kuitenkin ottamatta huomioon, oliko perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kaasukustannusten osalta tarpeen. Tämä johtui siitä, että kuten 53 kappaleessa todetaan, oikaisemattomien tuotantokustannusten käyttö osoittaa jo selvästi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyi polkumyyntiä. Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena on tutkia, onko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan, jotta voitaisiin päättää, olisiko nykyisin sovellettavat toimenpiteet pidettävä voimassa vai olisiko ne kumottava, edellä esitetyn perusteella katsottiin, ettei ollut tarpeen tutkia, oliko perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu tässä tapauksessa perusteltu vai ei.

(51)

Keskimääräinen vientihinta laskettiin käyttäen perustana vastaavantyyppisille kuumamuokatuille saumattomille putkille määriteltyä Eurostatin CIF-arvoa.

(52)

Koska todennettuja kyselylomaketietoja ei ollut, normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti käyttäen pyynnössä esitettyjä tietoja.

(53)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti vertaamalla laskettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa unioniin tuotelajeittain. Vertailun perusteella polkumyynti oli 38,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin viimeisimmässä tutkimuksessa havaittu 35,8 prosentin polkumyyntimarginaali.

(54)

Kolmesta tiedossa olleesta vientiä harjoittavasta tuottajasta Ukrainassa ainoastaan yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, Interpipe group, toimi meneillään olevassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa yhteistyössä komission kanssa. Tämä vientiä harjoittava tuottaja edusti noin 70 prosenttia Ukrainan saumattomien rauta- ja teräsputkien kokonaistuotannosta ja yli 80 prosenttia Ukrainan kokonaisviennistä unioniin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Ukrainan unioniin suuntautuvan viennin osuus suhteessa unionin kulutukseen oli alle 2 prosenttia.

(55)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti oli johdanto-osan 31–33 kappaleen mukaisesti edustavaa. Tämän vuoksi normaaliarvo määritettiin johdanto-osan 34–37 kappaleen mukaisesti.

(56)

Ukrainassa vallitsevien energiahintojen osalta todettiin, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu oli tarpeen tehdä, kun toimenpiteet otettiin viimeisimmässä tutkimuksessa käyttöön (17). Nykyisessä tutkimuksessa normaaliarvo määritettiin kuitenkin ottamatta huomioon, oliko perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien energiakustannusten osalta tarpeen. Tämä johtui siitä, että kuten 61 kappaleessa todetaan, oikaisemattomien tuotantokustannusten käyttö osoittaa jo selvästi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyi polkumyyntiä. Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena on tutkia, onko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan, jotta voitaisiin päättää, olisiko nykyisin sovellettavat toimenpiteet pidettävä voimassa vai olisiko ne kumottava, edellä esitetyn perusteella katsottiin, ettei ollut tarpeen tutkia, oliko perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu tässä tapauksessa perusteltu vai ei.

(57)

Interpipe group vei tarkasteltavana olevaa tuotetta Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Vientihinnat määritettiin sen vuoksi johdanto-osan 38 kappaleen mukaisesti.

(58)

Interpipe groupille määritettyä normaaliarvoa ja sen vientihintaa verrattiin johdanto-osan 39 kappaleen mukaisesti. Tällä perusteella tehtiin oikaisut kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannusten sekä palkkioiden huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(59)

Polkumyyntimarginaali laskettiin johdanto-osan 40 kappaleen mukaisesti.

(60)

Viimeisimmän tutkimuksen tapaan ja toimielinten vakiokäytännön mukaisesti koko ryhmälle laskettiin yksi polkumyyntimarginaali. Käytetyssä menetelmässä polkumyynnin määrä laskettiin kunkin yksittäisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, ennen kuin koko ryhmälle määritettiin polkumyynnin painotettu keskiarvo. On huomattava, että tämä menetelmä oli erilainen kuin viimeisimmässä tutkimuksessa noudatettu menetelmä, jossa polkumyyntilaskelma tehtiin yhdistämällä tuotantoyksiköiden koko tuotanto, kannattavuus ja myynti unionissa. Tämä muutos johtuu olosuhteissa tapahtuneesta muutoksesta eli siitä, että ryhmän yritysrakenne oli muuttunut, jolloin ryhmän sisäinen tuottaja oli mahdollista tunnistaa myynnin ja tuotannon osalta.

(61)

Vertailu osoitti yli 10 prosentin polkumyyntiä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän viennissä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(62)

Edellä esitetystä voidaan päätellä, että polkumyynti jatkui niin, että sitä esiintyi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Niinpä jäljempänä tarkastellaan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(63)

Kuten edellä johdanto-osan 46 kappaleessa todetaan, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana todettiin huomattava polkumyyntimarginaali. Vientiä harjoittavan tuottajan omistaja päätti kuitenkin myöhemmin luopua yrityksestä, minkä vuoksi vientiä harjoittava tuottaja lopetti uusien tilausten hyväksymisen syksyllä 2011, ja vuoden 2011 loppuun mennessä saumattomien rauta- ja teräsputkien koko tuotanto oli lopetettu. Vuodesta 2012 saumattomia putkia ei ole tuotettu Kroatiassa ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen viedyt määrät ovat olleet hyvin pieniä.

(64)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yrityksen tuotanto perustui tilauksiin eikä se ylläpitänyt merkittäviä varastoja. Laajan putkivalikoiman ja korkeiden kustannusten vuoksi suurten varastojen ylläpidolla ei saavuteta taloudellista hyötyä.

(65)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että yrityksen myynti on vielä kesken, Kroatiasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien polkumyynnin jatkuminen on lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä erittäin epätodennäköistä.

(66)

Sen lisäksi, että tutkittiin, esiintyykö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyyntiä, selvitettiin polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä.

(67)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Venäjältä polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat, Venäjän tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin ja muiden kolmansien markkinoiden houkuttavuus.

(68)

Kesäkuussa 2006 käyttöön otettujen lopullisten toimenpiteiden ja niiden elokuussa 2008 neuvoston asetuksella (EY) N:o 812/2008 (18) suoritetun tarkistuksen jälkeen Venäjältä peräisin olevaksi ilmoitettu tuonti väheni tasaisesti ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun asti vähäistä.

(69)

Kyseisenä ajanjaksona Venäjältä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat pysyivät suhteellisen alhaisina.

(70)

Mitä tulee saumattomien rauta- ja teräsputkien kokonaistuotantokapasiteettiin Venäjällä, todennettuja tietoja ei ole, mutta julkisesti käytettävissä olevista eri lähteistä peräisin olevat tiedot viittaavat tuotantokapasiteettiin, joka suurelta osin ylittää kotimarkkinoiden kysynnän.

(71)

Vaikka Venäjän osuus unionin markkinoilla ei ole merkittävästi yli 1 prosentin, arvioitu kapasiteettivalmius on noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjän tuotannonala toimii arviolta vain 70 prosentilla tuotantokapasiteetistaan. Vähentämällä tunnettu kotimainen kulutus ja muille markkinoille suuntautuvan viennin määrä Venäjän vientitilastojen mukaisesti saadaan nykyinen käyttämätön kapasiteetti, joka on yli miljoona tonnia vuodessa eli lähes 65 prosenttia unionin kulutuksesta. Nykyisestä ylikapasiteetista huolimatta ja valituksen tekijän toimittamien tietojen, joita asianomaiset osapuolet eivät ole kiistäneet, perusteella näyttää siltä, että Venäjän kapasiteetti saattaa tulevina vuosina edelleen nousta. Yksi venäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että se toimi korkeammalla kapasiteetilla, eikä aikonut lähivuosina laajentaa tuotantoaan. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että maineikkaan markkinajulkaisun mukaan Venäjän tuotannonalan saumattomien rauta- ja teräsputkien kapasiteetin käyttöasteet olivat ”korkeat” ja että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantomäärä Venäjällä vastasi kotimaista kulutusta. Näitä yrityksen esittämiä tietoja ei kuitenkaan ollut asiakirjoissa, koska kyseinen yritys oli päättänyt olla toimimatta yhteistyössä, eikä niitä voitu todentaa. Lisäksi kyseisessä julkaisussa ilmaisua ”korkea” ei esitetty määrällisesti, eikä siitä voitu tehdä päätelmiä. Venäjän tuotanto- ja kulutustasoja tarkasteltavan tuotteen osalta koskevat huomautukset eivät näin ollen vaikuttaneet alentavasti käyttämättömän kapasiteetin merkittävään määrään Venäjällä. On huomattava, että arvioitua lähes neljän miljoonan tonnin kapasiteettivalmiutta vuodessa ei ole kiistetty sen jälkeen, kun tutkimustulokset ilmoitettiin kaikille asianomaisille osapuolille.

(72)

Kuten edellä selostetaan, Venäjän kotimarkkinoilla esiintyy siis merkittävää tuotannon ylikapasiteettia, mikä antaa luonnollisesti aihetta olettaa, että tarve löytää vaihtoehtoisia markkinoita ylimääräisen tuotantokapasiteetin vastaanottamiseen on suuri.

(73)

Unionin markkinat ovat yksi maailman suurimmista markkinoista ja ne kasvavat yhä. Tutkimuksen tiedoista käy lisäksi selvästi ilmi, että venäläisyritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita kehittämään läsnäoloaan yksillä maailman suurimmista markkinoista ja säilyttämään merkittävän markkinaosuuden unionin markkinoilla. Yksi venäläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että polkumyynnin esiintyminen sekä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyys olisi pitänyt perustaa vireillepanoilmoituksessa pyydettyihin tietoihin eikä parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin. Kun kyseinen venäläinen vientiä harjoittava tuottaja päätti lopettaa yhteistyössä toimimisen, se totesi kuitenkin, että sisäisten uudelleenjärjestelyjen vuoksi kyselylomakkeen täyttämistä, johon vireillepanoilmoituksen mukaisesti toimitetut tiedot sisältyisivät, ei voitaisi käyttää kyseisen tuottajan tapauksessa sen määrittämiseen, oliko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä tai olivatko olosuhteet muuttuneet siinä määrin, että toimenpiteiden tason uudelleen tarkastelu oli perusteltua. Sen vuoksi katsottiin, ettei näitä tietoja voida käyttää.

(74)

Edellä kuvattujen havaintojen perusteella voidaan päätellä, että tuonti Venäjältä tapahtuu edelleen polkumyynnillä ja että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä. Koska Venäjällä on nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa käyttämätöntä kapasiteettia ja unionin markkinat ovat yhdet maailman suurimmista markkinoista ja niiden hintataso on houkuttava, voidaan päätellä, että venäläiset viejät todennäköisesti lisäävät polkumyyntihintaan tapahtuvaa vientiä unioniin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(75)

Sen lisäksi, että tutkittiin, esiintyykö tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyyntiä (johdanto-osan 54–61 kappale), selvitettiin polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä.

(76)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Ukrainasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ja hinnat, Ukrainan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin ja muiden kolmansien markkinoiden houkuttavuus.

(77)

Kesäkuussa 2006 käyttöön otettujen lopullisten toimenpiteiden jälkeen Ukrainasta tuleva tuonti väheni merkittävästi ja on pysynyt melko alhaisena niin, että sen osuus unionin markkinoista on alle 2 prosenttia. Ukrainasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat pysyivät kyseisenä ajanjaksona suhteellisen alhaisina. Lisäksi todettiin, että keskimääräiset myyntihinnat muille kuin unionin vientimarkkinoille, joilla polkumyyntitulleja ei ole käytössä, olivat samalla tai jopa alemmalla tasolla kuin unioniin suuntautuvassa myynnissä.

(78)

Julkisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella Ukrainassa on kolme saumattomien rauta- ja teräsputkien päätuottajaa, joiden arvioitu kokonaistuotantokapasiteetti on noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa eli lähes yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus.

(79)

Vaikka Ukrainan osuus unionin markkinoilla on hieman alle 2 prosenttia, Ukrainan käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olevan 50 prosenttia eli 750 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa lähes puolta unionin kulutuksesta.

(80)

Tutkimus on vahvistanut, että kaikki kolme saumattomien rauta- ja teräsputkien päätuottajaa harjoittavat tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä unioniin. Tutkimuksessa vahvistettiin lisäksi, että yhteistyössä toiminut osapuoli harjoittaa unioniin suuntautuvaa vientiä polkumyyntihinnoin. Julkisesti käytettävissä olevat tiedot osoittavat myös, että muut ukrainalaiset päätuottajat vievät saumattomien rauta- ja teräsputkia unioniin alhaisemmilla hinnoilla kuin yhteistyössä toiminut yritys.

(81)

Kun otetaan huomioon, että Ukrainasta tuleva tuonti tapahtuu edelleen polkumyynnillä, vientimyynti muille vientimarkkinoille kuin Euroopan unioniin tapahtuu samankaltaisin tai jopa unionin hintoja alhaisemmin hinnoin ja Ukrainalla on merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia ja unionin markkinat ovat yhdet maailman suurimmista markkinoista, voidaan päätellä, että ukrainalaiset viejät todennäköisesti lisäävät polkumyyntihintaan tapahtuvaa vientiä unioniin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(82)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien saumattomien putkien viennissä on merkittävä ja todellinen polkumyynnin jatkumisen riski, jos voimassa olevat toimenpiteet raukeavat. Toisaalta Kroatian osalta vallitseviksi todettujen erityisolosuhteiden perusteella voidaan päätellä, että Kroatiasta peräisin olevien saumattomien putkien tuonnissa ei ole polkumyynnin jatkumisen riskiä, jos voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet raukeavat.

(83)

Unionissa on yli 19 saumattomien rauta- ja teräsputkien tuottajaa ja/tai tuottajaryhmää, jotka muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(84)

Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, jäljempänä mainituista 19 unionin tuottajasta, jotka antoivat pyydetyt tiedot, valittiin neljä tuottajayritystä ja/tai tuottajien yritysryhmää käsittävä otos:

(85)

On huomattava, että otokseen valittujen neljän unionin tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 30 prosenttia ja unionin markkinoille suuntautuvasta kokonaismyynnistä 35 prosenttia, kun taas edellä mainittujen 19 unionin tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia, mitä pidetään koko unionin tuotantoa edustavana.

(86)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja koko EU:n tuontia koskevien Eurostatin tietojen perusteella.

(87)

Näiden tietojen perusteella todettiin, että unionin kulutus laski 34 prosenttia eli 2 597 110 tonnista 1 724 743 tonniin vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kulutus vuonna 2008 oli hyvin suurta, mikä voisi selittyä sillä, että öljyn ja kaasun hinnat olivat vuonna 2008 korkeat ja kannustivat tekemään investointeja näille aloille, mikä lisäsi kysyntää. Lasku tapahtui kokonaan vuoden 2009 aikana, jolloin kulutus laski lähes 50 prosenttia. Vuoden 2009 jälkeen kulutus alkoi taas kasvaa, ja suuntaus jatkui tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti.

(88)

Aiemmissa tutkimuksissa Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuontia on arvioitu kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkasteltiin, oliko kumulatiivinen arvio aiheellinen myös tässä tutkimuksessa.

(89)

Todettiin, että kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasoa suurempi. Määrien arvioimiseksi tehtiin prospektiivinen analyysi siitä, mikä todennäköisesti olisi kunkin maan viennin määrä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Siinä kävi ilmi, että tuonti Venäjältä ja Ukrainasta, toisin kuin Kroatiasta, kasvaisi todennäköisesti huomattavasti suuremmaksi kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eikä varmasti jäisi vähäpätöiseksi, jos toimenpiteet kumottaisiin. Kroatian osalta todettiin, että tuonti unioniin oli tarkastelujaksolla vähäpätöistä ja tuotanto oli loppunut kokonaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Näin ollen on epätodennäköistä, että tilanne lyhyellä aikavälillä muuttuisi.

(90)

Koska Kroatiasta polkumyynnillä tulleen tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vähäpätöinen, eikä se johdanto-osan 88 kappaleessa selostetuista syistä todennäköisesti kasva, katsottiin, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt arviointiperusteet eivät Kroatiasta tulevan tuonnin osalta täyttyneet.

(91)

Asianomaisista kolmesta maasta tulevaa tuontia tutkittaessa havaittiin, että niiden tuomat saumattomat rauta- ja teräsputket olivat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan samankaltaisia. Lisäksi tuotujen saumattomien rauta- ja teräsputkien eri lajit olivat keskenään vaihdettavissa unionissa tuotettujen lajien kanssa ja niitä markkinoitiin unionissa saman ajanjakson aikana. Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että asianomaisista maista peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuonti kilpaili unionissa tuotettujen rauta- ja teräsputkien kanssa.

(92)

Edellä esitetyn perusteella katsottiin näin ollen, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt arviointiperusteet täyttyivät Venäjän ja Ukrainan osalta. Tämän vuoksi näistä kahdesta maasta tulevaa tuontia tutkittiin kumulatiivisesti. Koska perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt, erityisesti tuotavien tuotteiden välisiä kilpailuedellytyksiä koskevat arviointiperusteet eivät Kroatian osalta täyttyneet, Kroatiasta peräisin olevaa tuontia tarkasteltiin yksilöllisesti.

(93)

Eurostatin tietojen mukaan Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 47 prosenttia. Vuonna 2009 tapahtui merkittävä 44 prosentin lasku, minkä jälkeen tuonti laski vielä hieman 40 611 tonnista 38 108 tonniin. Tässä yhteydessä on otettava huomioon se taustatekijä, että kulutus oli laskussa.

(94)

Venäjän ja Ukrainan tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 2,7 prosentista 2,2 prosenttiin.

(95)

Saumattomien rauta- ja teräsputkien painotetut keskimääräiset tuontihinnat laskivat 15 prosenttiyksikköä vuonna 2009, minkä jälkeen ne kasvoivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samalle tasolle kuin vuonna 2008. Tämä hintojen lasku ja sitä seurannut nousu noudattivat suurin piirtein raaka-ainekustannusten kehityssuuntaa

(96)

Koska venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät osallistuneet yhteistyöhön, Venäjältä peräisin olevaa tuontia koskeva hintojen alittavuus oli määritettävä tuontitilastoista CN-koodien perusteella käyttäen perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja. Hinnan alittavuus Ukrainasta tulevan tuonnin osalta määritettiin käyttämällä yhteistyössä toimineen ukrainalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintoja ilman polkumyyntitullia. Unionin tuotannonalan asianomaiset myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja, joita tarvittaessa oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuonnin hinnan alittavuuden marginaali vaihteli 20,4 prosentista 55,4 prosenttiin, kun polkumyyntitullia ei laskettu mukaan.

(97)

Eurostatin tietojen mukaan Kroatiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 133 prosenttia. Tuonti oli vuonna 2008 hyvin vähäistä, mutta kasvoi vuoteen 2010 asti, minkä jälkeen se tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla laski uudelleen jonkin verran. Kaiken kaikkiaan tuonti Kroatiasta on pysynyt hyvin alhaisena koko tarkastelujakson ajan.

(98)

Kroatiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 0,1 prosentista 0,3 prosenttiin tarkastelujakson aikana.

(99)

Tuontihinnat puolestaan ovat laskeneet tarkastelujaksolla tasaisesti 23 prosenttia.

(100)

Hintojen alittavuus määritettiin käyttäen yhteistyössä toimivan kroatialaisen tuottajan vientihintoja ilman polkumyyntitulleja ja tulokseksi saatiin 29,3 prosenttia. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana muita kroatialaisia vientiä harjoittavia tuottajia, tämä päätelmä pätee myös koko maahan.

(101)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuonnin määrä, sellaisena kuin se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 926/2009 (19) 1 artiklan 1 kohdassa määriteltynä, väheni tarkastelujaksolla 80 prosenttia.

(102)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni vuodesta 2008 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun 20,5 prosentista 3,1 prosenttiin.

(103)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(104)

Koska unionin tuotannonalan osalta käytettiin otantaa, vahingon arviointi tapahtui sekä unionin koko tuotannonalalta, sellaisena kuin se on määritelty johdanto-osan 57 kappaleessa, että otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella.

(105)

Vakiintuneen käytännön mukaan otantaa käytettäessä tiettyjä vahinkoindikaattoreita (tuotanto, kapasiteetti, tuottavuus, myynti, markkinaosuus, kasvu ja työllisyys) koskeva analyysi tehdään unionin koko tuotannonalasta, kun taas yksittäisten yritysten tulokseen liittyviä vahinkoindikaattoreita, esimerkiksi hintaa, tuotantokustannuksia, kannattavuutta, palkkoja, investointeja, investointien tuottoa, kassavirtaa ja pääoman saantia, tarkastellaan otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(106)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 16 prosenttia eli 3 479 266 tonnista 2 917 325 tonniin. Vuonna 2009 tuotannon määrä laski maailmantalouden taantuman vuoksi merkittävästi eli 43 prosenttia. Vuonna 2010 sekä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana se toipui parantuneen kysynnän ansiosta ja kasvoi vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 27 prosenttia, kuitenkaan saavuttamatta vuoden 2008 tasoa. Tuotannon määrä kehittyi samansuuntaisesti kuin kulutus, mutta unionin ulkopuolisten markkinoiden kysynnän ansiosta tuotannon määrä laski vähemmän kuin kulutus unionin markkinoilla.

(107)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Kun tuotanto väheni 16 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski vuoden 2008 80 prosentista 67 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Suurin lasku 80 prosentista 45 prosenttiin tapahtui kuitenkin tuotantomäärän pienenemisen vuoksi vuonna 2009. Vuonna 2010 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kapasiteetin käyttöaste kasvoi tasaisesti.

(108)

Varastoista todettakoon, että suurin osa tuotannosta perustuu tilauksiin. Näin ollen vaikka otokseen kuuluvien tuottajien varastot pienenivät huomattavasti vuonna 2009 ja kasvoivat lievästi vaihdellen vuoden 2010 aikana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti lähes vuoden 2008 tasolle, katsotaan, että tässä tapauksessa varastot eivät olleet merkittävä vahinkoindikaattori.

(109)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla laski 21 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myynti laski vuonna 2009 42 prosenttia mutta nousi sen jälkeen taas 21 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti. Tämä kehityssuunta on samansuuntainen unionin markkinoiden kulutusta koskevan kehityksen kanssa: kulutus unionin markkinoilla laski taloudellisen taantuman vuoksi 48 prosenttia vuonna 2009, minkä jälkeen se alkoi elpyä.

(110)

Unionin tuotannonala onnistui asteittain kasvattamaan markkinaosuuttaan vuodesta 2008 tarkastelua koskevan tutkimusajanjaksoon asti. Nousu johtuu pääasiassa siitä, että polkumyyntitoimenpiteet ovat olleet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan käytössä vuodesta 2009 lähtien. Jäljempänä esitettävä markkinaosuus on unionin tuotannonalan kokonaismyynnin osuus sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ilmaistuna prosentteina unionin kulutuksesta.

(111)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun unionin kulutus laski 34 prosenttia, unionin tuotannonalan myyntimäärä laski vain 21 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi näin ollen, kun taas Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti menetti samana aikana osuudestaan 0,6 prosenttia.

(112)

Unionin tuotannonalan työllisyysaste aleni 8 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Lasku alkoi vuonna 2009, jatkui vuonna 2010 mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nousi jälleen 11 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala pystyi sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen.

(113)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna kokoaikaiseksi muutettuna työmääränä henkilöä kohti vuodessa, vaihteli tarkastelujakson aikana.

(114)

Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärä.

(115)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat laskivat 13 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2009 hinnat nousivat hieman, kunnes laskivat 17 prosenttia vuonna 2010. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hinnat taas nousivat hieman vuoteen 2010 verrattuna. Tämä hintakehitys liittyy siihen, että vuonna 2008 kysyntä oli erittäin suurta ja raaka-aineiden hinnat korkeat, mikä johti korkeisiin myyntihintoihin. Vaikutukset tuntuivat vielä vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden 2009 toiselta vuosipuoliskolta lähtien kysyntä väheni merkittävästi ja hinnat putosivat seuraten raaka-aineissa tapahtunutta hintojen laskua. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hintojen lasku näytti pysähtyneen.

(116)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijän keskipalkka kokoaikaiseksi muutettuna laski 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(117)

Investoinnit saumattomiin rauta- ja teräsputkiin kasvoivat tarkastelujaksolla 24 prosenttia. Investoinnit olivat huomattavan suuria: yli 100 miljoonaa euroa tarkastusta koskevalla tutkimusajanjaksolla. Saumattomien rauta- ja teräsputkien tuotanto on pääomavaltainen teollisuudenala, joka säilyttääkseen kilpailukykynsä vaatii merkittäviä investointeja tuotantolinjoihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että investoinnit tehtiin tuotantokapasiteetin nykyisen tason säilyttämiseksi eikä tuotannon määrän lisäämiseksi. Lisäksi todettiin, että otokseen valituilla tuottajilla ei ollut tarkastelujakson aikana vaikeuksia pääoman saannissa.

(118)

Vaikka kannattavuus heikkeni 66 prosenttia tarkastelujakson aikana, otokseen valitut tuottajat pystyivät saavuttamaan voittoa koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana saadut voitot ylittivät viimeisimmässä tutkimuksessa asetetun 3 prosentin tavoitteen. Vuosi 2008 oli voittojen kannalta erittäin hyvä vuosi. Vuonna 2009 ja myös vuonna 2010 kannattavuus laski 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuus nousi uudelleen 35 prosenttia verrattuna vuoteen 2010 ja oli 6,6 prosenttia. Unionin tuotannonala onnistui mukautumaan vähentyneeseen kysyntään EU:ssa; otokseen valittuja tuottajia auttoi se, että maailmanlaajuinen kysyntä jatkui, mikä helpotti kiinteiden kustannusten kattamista. Vuoden 2008 jälkeen tapahtunut kannattavuuden lasku selittyy talouden taantumalla, joka laski merkittävästi kysyntää sekä hintoja, ja tuotannon määrän laskulla, joka vaikutti kielteisesti tuotantokustannuksiin.

(119)

Investointien tuotto (saumattomien rauta- ja teräsputkien tuotantotoiminnan synnyttämä kokonaisvoitto prosentteina saumattomien rauta- ja teräsputkien tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvän omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) noudatti suunnilleen edellä esitettyä kannattavuuden kehitystä ja säilyi positiivisena koko tarkastelujakson ajan. Investointien tuotto laski 80 prosenttia tarkastelujaksolla mutta nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jälleen 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2010.

(120)

Kassavirtatilanne heikkeni merkittävästi vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana vähennyksen ollessa 93 prosenttia. Kassavirta ei kehittynyt samansuuntaisesti kuin kannattavuus, mikä saattaa johtua poistokustannuksista, jotka ovat tällä pääomavaltaisella teollisuudenalalla tyypillisesti suuria.

(121)

Edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat, että unionin tuotannonala kärsi talouden taantumasta, sillä myyntimäärät, tuotantomäärät, investointien tuotto ja kassavirta laskivat. Ne kuitenkin osoittavat myös, että unionin tuotannonala mukautti tuotantovälineitään pystyäkseen vastaamaan uuden talousympäristön vaatimuksiin ja tarttumaan sekä unionin että sen ulkopuolisilla markkinoilla tarjoutuviin mahdollisuuksiin niillä segmenteillä, joilla on mahdollista saavuttaa suuria voittoja. Unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteen paraneminen vuonna 2006 käyttöön otettujen asianomaisista maista peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden johdosta ja vuonna 2009 käyttöön otettujen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden johdosta on osoituksena siitä, että toimenpiteet ovat tehokkaita ja että unionin tuotannonala toipui aiemman polkumyynnin vaikutuksista vaikkei olekaan saavuttanut vuoden 2008 kannattavuustasoa.

(122)

Vaikka kulutus laski 34 prosenttia, unionin tuotannonala kykeni silti kasvattamaan markkinaosuuttaan, ja tuotanto- ja myyntimäärät laskivat vähemmän kuin kulutus. Unionin tuotannonala oli kannattava koko tarkastelujakson ajan. Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan todeta, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

(123)

Kuten johdanto-osan 69, 70, 77 ja 78 kappaleessa selostetaan, Venäjällä ja Ukrainassa olevien vientiä harjoittavien tuottajien on mahdollista nostaa huomattavasti unioniin suuntautuvan viennin määrää käyttämättömän kapasiteettinsa avulla, joka on noin 1 750 000 tonnia ja vastaa unionin koko kulutusta. Venäläisten ja ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kokonaiskapasiteetti on 5 500 000 tonnia. Sen vuoksi on todennäköistä, että huomattavia määriä venäläisiä ja ukrainalaisia saumattomia rauta- ja teräsputkia tulisi unionin markkinoille, kun niiden tuottajat pyrkisivät hankkimaan takaisin voimassa olevien polkumyynnin vastaisten tullien johdosta menetettyä markkinaosuuttaan ja kasvattamaan sitä edelleen, jos toimenpiteet kumotaan.

(124)

Kuten johdanto-osan 95 kappaleessa mainitaan, on havaittu, että Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin hinnat ovat alhaiset ja alittavat EU:n hinnat. On hyvin todennäköistä, että näitä alhaisia hintoja käytettäisiin jatkossakin. Ukrainan tapauksessa hinnat voivat itse asiassa laskea vielä tästäkin, kuten johdanto-osan 80 kappaleessa osoitetaan. Tällainen hinnoittelukäyttäytyminen – kun se yhdistetään asianomaisten maiden viejien kykyyn toimittaa merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille – laskisi erittäin todennäköisesti hintoja unionin markkinoilla, mikä voisi vaikuttaa kielteisesti myös unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Unionin tuotannonalan taloudellinen tulos on edellä selostetun mukaisesti läheisessä yhteydessä unionin markkinoilla vallitsevaan hintatasoon. Sen vuoksi on todennäköistä, että jos unionin tuotannonala joutuisi kilpailemaan Venäjältä ja Ukrainasta tulevan yhä lisääntyvän polkumyyntituonnin kanssa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi, kuten viimeisimmässä tutkimuksessa on todettu. Tämän perusteella päätellään, että Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(125)

On syytä muistaa, että vuonna 2006 polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan vahingollisen polkumyynnin torjumiseksi. Unioni ei ole kuitenkaan voinut täysimääräisesti hyötyä näistä toimenpiteistä, koska kyseisten maiden markkinaosuudet ovat korvautuneet Kiinasta tulevalla halpatuonnilla. Tällä oli varmasti unionin tuotannonalan elpymistä rajoittava vaikutus siihen asti, kun Kiinan vastaiset toimenpiteet otettiin vuonna 2009 käyttöön. Sen vuoksi voidaan päätellä, että unionin tuotannonalan elpymistä aiemmasta polkumyynnistä ei voida pitää täydellisenä ja että unionin tuotannonala on edelleen altis vahingollisille vaikutuksille, joita unionin markkinoille polkumyynnillä mahdollisesti tuotavat merkittävät tuontimäärät aiheuttaisivat.

(126)

Kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todetaan, Kroatian ainoa tuotantolaitos on myynnissä, tuotanto on lopetettu kokonaan, eikä sitä todennäköisesti aloiteta lähiaikoina uudelleen. Lisäksi unioniin vietävät määrät ovat olleet vähäpätöisiä, joten vaikka tuotanto saataisiinkin pikaisesti palautettua, on hyvin epätodennäköistä, että määrät, joita unioniin voitaisiin viedä, nousisivat aiemmalle tasolle.

(127)

Näin ollen, koska vienti tarkastelujaksolla oli vähäistä ja tuotanto on tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen lakannut kokonaan, päätellään, että Kroatiasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden kumoaminen ei mitä todennäköisimmin johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(128)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten Venäjän ja Ukrainan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat. Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus lisäksi on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa. Sen avulla voidaan siis myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(129)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko vahingollisen polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden voimassapitäminen ei ole unionin edun mukaista.

(130)

Unionin tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tätä vahvistaa myös sen taloudellisessa tilanteessa havaittu myönteinen kehitys tarkastelujaksolla. Erityisesti se, että unionin tuotannonala kasvatti markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla, on vahva osoitus siitä, että unionin tuotannonala kykeni mukautumaan muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin. Lisäksi unionin tuotannonalan kannattavuus säilyi koko tarkastelujakson ajan.

(131)

Voidaan kohtuudella olettaa, että unionin tuotannonala hyötyy edelleen, jos toimenpiteet säilytetään. Toimenpiteiden käyttöönotto antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuuden lisätä myyntimäärää ja kannattavuutta sekä mahdollistaa jatkuvan investoinnin sen tuotantolaitoksiin. Jos Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisia toimenpiteitä ei pidetä voimassa, on todennäköistä, että unionin tuotannonalalle aiheutuu jälleen vahinkoa asianomaisista maista peräisin olevan, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisestä ja että sen taloudellinen heikkenee.

(132)

On syytä muistaa, että edellisissä tutkimuksissa havaittiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi huomattavaa vaikutusta tuojiin. Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, kyselyyn vastasi kolme tuojaa, jotka osallistuivat tässä tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyöhön. Ne katsoivat, että toimenpiteet nostavat hintoja. Koska tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yhteistyössä toimineet tuojat hankkivat saumattomia rauta- ja teräsputkia useista eri maista ja että hinnat olivat kilpailukykyisellä tasolla, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tuontia koskevien toimenpiteiden jatkamisen mahdollinen vaikutus on pieni.

(133)

Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen eikä toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin kielteisesti.

(134)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että saumattomien rauta- ja teräsputkien osuus käyttäjien tuotantokustannuksista on varsin pieni. Saumattomat rauta- ja teräsputket ovat yleensä osa suurempaa hanketta (kattila-, putkisto- tai rakennushankkeet), josta ne muodostavat ainoastaan pienen osan. Toimenpiteiden jatkamisen mahdollinen vaikutus ei sen vuoksi olisi merkittävä.

(135)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille tiedossa olleille käyttäjille. Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa mainitaan, vain yksi käyttäjä toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Se ilmoitti, ettei sille aiheutunut vahinkoa toimenpiteistä, koska muita hankintalähteitä oli saatavissa, ja ettei saumattomien rauta- ja teräsputkien osuus sen tuotantokustannuksista ollut merkittävä. Näin ollen todettiin, että koska saumattomien rauta- ja teräsputkien kustannukset ovat vähäpätöinen osa niitä käyttävien tuotannonalojen kokonaiskustannuksia ja koska muitakin hankintalähteitä on saatavissa, voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta tuotetta käyttäviin tuotannonaloihin.

(136)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista.

(137)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta ja kyseisten toimenpiteiden soveltamisen päättämistä Kroatiasta peräisin olevan tuonnin osalta. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(138)

Yksi venäläinen viejä pyysi kuulemistilaisuutta kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa ja hänelle myönnettiin se. Tämä viejä väitti, että komissio päätteli virheellisesti, että se ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Kyseinen viejä oli ilmoittautunut asianomaisena osapuolena ja toimittanut komissiolle kaksi pääasiassa vahinkoon liittyvää huomautusta, jotka komissio otti asianmukaisesti huomioon. Kyseinen viejä ei ole kuitenkaan vastannut polkumyyntikyselylomakkeeseen eikä toimittanut vientihintojaan koskevia tietoja. Komissiolla ei sen vuoksi ollut muuta vaihtoehtoa kuin laskea Venäjää koskeva normaaliarvo parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kyseinen viejä ei kyseenalaistanut tämän menettelyn käyttöä. Näissä olosuhteissa kyseisen viejän ei voida katsoa toimineen tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä.

(139)

Sama viejä väitti myös, että päätelmistä ilmoittaminen oli epämääräistä ja ristiriitaista eikä sitä ollut riittävästi perusteltu. Väitettä ei kuitenkaan perusteltu.

(140)

Toinen venäläinen viejä väitti, että Venäjältä tuleva tuonti olisi jätettävä kumuloimatta Ukrainasta tulevan tuonnin kanssa. Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti arviointiin kuitenkin viimeisimmässä tutkimuksessa kumulatiivisesti (yhdessä Kroatiasta tulevan tuonnin kanssa). Koska Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti täyttää edelleen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan edellytykset, kyseisen tuonnin vaikutuksia arvioitiin kumulatiivisesti johdanto-osan 88–92 kappaleen mukaisesti. Sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden perusteella menetelmiä olisi tältä osin ollut perusteltua muuttaa.

(141)

Usea asianomainen osapuoli väitti, että unionin teollisuudenalan tilanne ei edellytä toimenpiteiden säilyttämistä, koska vahingon toistuminen on epätodennäköistä. Ei esitetty uusia väitteitä, jotka olisivat johtaneet johdanto-osan 123–127 kappaleesta eroaviin päätelmiin vahingon toistumisesta.

(142)

Lisäksi useat asianomaiset osapuolet väittivät, että toimenpiteiden pitkä kesto ei ole perusteltua ja edellyttää niiden päättämistä. Tältä osin on muistettava, että tämä on ensimmäinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, joka koskee nykyistä tuotteen määritelmää. Tätä tuotteen määritelmää koskevat toimenpiteet ovat olleet voimassa vasta vuodesta 2006, mitä ei voida pitää perusteettoman pitkänä kestona. Toimenpiteitä Venäjältä tulevaa tuontia vastaan on itse asiassa ollut voimassa vuosien 1997 ja 2004 välisenä aikana sekä Kroatiasta ja Ukrainasta tulevaa tuontia vastaan vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana, mutta kyseiset toimenpiteet koskivat paljon suppeampaa tuotteen määritelmää. Joka tapauksessa se, että toimenpiteet ovat olleet usean vuoden voimassa, on epäolennaista, koska tutkimuksessa todettiin, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan edellytykset toimenpiteiden jatkamiseksi täyttyvät.

(143)

Lopuksi todettiin, että Venäjältä tulevaa tuontia kohdellaan eri tavoin kuin Valko-Venäjältä ja Kroatiasta tulevaa tuontia, mitä voidaan pitää syrjivänä. Tämä toteamus ei vastaa todellisuutta, koska edellä tarkoitettujen maiden tilanne on aivan erilainen. Valko-Venäjän tuontia koskeva valitus peruutettiin ja menettely päätettiin myöhemmin perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti (20). Ilmoittamisen jälkeen ei tullut esiin mitään sellaista, mikä olisi osoittanut, että menettelyn päättäminen ei ollut unionin etujen mukaista. Kroatian osalta voidaan todeta, että tuotanto Kroatiassa lopetettiin, kuten johdanto-osan 63–65 kappaleessa todetaan.

(144)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että saadut huomautukset eivät olleet sellaisia, jotka olisivat muuttaneet edellä esitettyjä päätelmä.

(145)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien saumattomien rauta- ja teräsputkien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Sitä vastoin Kroatiasta tuontiin sovellettavista toimenpiteistä olisi luovuttava,