23.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 50/21

(1)

Komissio ilmoitti 4 päivänä elokuuta 2008 Tanskalle päätöksestään olla vastustamatta TV2 Danmark A/S:lle yhden miljardin Tanskan kruunun suuruisena lainana myönnettävää pelastamistukea, jäljempänä ’pelastamistukipäätös’ (3). Päätöksessä todettiin, että suunniteltu tuki oli EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, ja erityisesti valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (4), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukainen.

(2)

Pelastamistukipäätöksen ja suuntaviivojen mukaan komissiolle oli toimitettava rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma taikka näyttö siitä, että laina oli maksettu takaisin kokonaisuudessaan kuuden kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä pelastamistukitoimenpiteelle, toisin sanoen 4 päivään helmikuuta 2009 mennessä.

(3)

Tanska antoi 4 päivänä helmikuuta 2009 komissiolle tiedoksi EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan, josta on tullut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohta, mukaisesti TV2 Danmark A/S:ää koskevan rakenneuudistussuunnitelman.

(4)

Komissio ilmoitti Tanskalle 2 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tuen suhteen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan, josta on tullut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohta, mukainen menettely.

(5)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (5). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa.

(6)

Komissio vastaanotti asianomaisilta osapuolilta seuraavat huomautukset.

(7)

Komissio välitti huomautukset Tanskalle 27 päivänä lokakuuta 2009. Myöhässä vastaanotettu Telia Stofan huomautus välitettiin Tanskalle 30 päivänä marraskuuta 2009. Tanskalle annettiin mahdollisuus vastata, ja sen huomautukset vastaanotettiin kahdessa kirjeessä, jotka koskivat kolmansien huomautusten eri näkökohtia: 29 tammikuuta 2010 päivätyllä Tanskan hallituksen kirjeellä, joka vastaanotettiin Tanskan pysyvän edustuston välityksellä ja kirjattiin saapuneeksi 23 päivänä helmikuuta 2010, ja 29 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 30 päivänä maaliskuuta 2010 ja jonka liitteet kirjattiin saapuneiksi myöhemmin 14 päivänä huhtikuuta 2010. Tanskan hallitus toimitti 8 päivänä kesäkuuta 2010 lisätietoja uuden mediapoliittisen sopimuksen hyväksymisestä vuosille 2011–2014.

(8)

TV2 Danmark A/S toimitti 9 päivänä kesäkuuta 2010 tietomuistion TV2:n lähetysverkon myynnistä.

(9)

Komission ja tuensaajan, TV2 Danmark A/S:n, välinen kokous pidettiin 8 päivänä kesäkuuta 2010. Kokouksen seurantatoimena komissio lähetti Tanskalle 30 päivänä kesäkuuta 2010 kysymyksiä, joihin Tanska toimitti vastauksia 9 päivänä heinäkuuta 2010.

(10)

Viasat toimitti lisätietoja sähköpostitse 26 päivänä toukokuuta 2010 ja kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi 1 päivänä kesäkuuta 2010 ja 6 päivänä heinäkuuta 2010.

(11)

Tanska toimitti komission 23 ja 28 päivänä heinäkuuta 2010 esittämiin kysymyksiin vastaukset 17 päivänä elokuuta 2010. Komission ja Tanskan välillä pidettiin kokous 14 päivänä syyskuuta 2010, minkä jälkeen Tanska toimitti lisähuomautuksia 15 päivänä lokakuuta 2010.

(12)

Viasat toimitti komissiolle lisätietoja 22 päivänä joulukuuta 2010 ja SBS puolestaan 7 päivänä helmikuuta 2011.

(13)

Komissio lähetti 14 päivänä tammikuuta 2011 Tanskalle tiedonsaantipyynnön, johon Tanska vastasi 3 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Tanska pyysi 28 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä uuden kokouksen järjestämistä. Kokous pidettiin 7 päivänä helmikuuta 2011. Lisätietoja toimitettiin 24 päivänä helmikuuta 2011.

(14)

Tanskan viranomaisten pyynnöstä järjestettiin uusi kokous 4 päivänä maaliskuuta 2011, minkä jälkeen Tanska toimitti lisätietoja 11, 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2011 sekä 6 ja 14 päivänä huhtikuuta 2011 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä. Tanska ilmoitti komissiolle 11 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä, että kaikkia rakenneuudistussuunnitelman osia ei toteutettaisi (jäljempänä selvitetty ’TV2-alene-kortti’). Tanska toimitti 17 ja 18 päivänä maaliskuuta sekä 6 ja 14 päivänä huhtikuuta 2011 tarkistetut rahoitustiedot, joissa kyseinen muutos oli otettu huomioon.

(15)

On syytä panna merkille, että Viasat Broadcasting UK Ltd haki 24 päivänä maaliskuuta 2009 pelastamistukipäätöksen kumoamista Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta (nykyään Euroopan unionin yleinen tuomioistuin) (6). Lisäksi Viasat Broadcasting UK Ltd pyysi 15 päivänä toukokuuta 2009 komissiota aloittamaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn pelastamistukipäätöksen kumoamiseksi (7). Nämä toimet koskevat eri päätöstä eivätkä estä komissiota esittämästä näkemystään rakenneuudistussuunnitelmasta. Tuomioistuinmenettely kuitenkin keskeytettiin 17 päivänä toukokuuta 2010 annetulla määräyksellä, kunnes komissio olisi tehnyt lopullisen päätöksen rakenneuudistusasiassa (8).

(16)

MTG/Viasat teki 14 päivänä joulukuuta 2009 kantelun, jossa se väitti Tanskan rikkovan muun muassa SEUT-sopimuksen 106 ja 102 artiklaa, kun se on ottanut käyttöön TV2-kanavan käyttäjämaksut.

(17)

TV2 Danmark A/S rekisteröitiin vuonna 2003 täysimääräisesti Tanskan valtion omistuksessa olevaksi osakeyhtiöksi. Yhtiö otti vastuulleen vuonna 1986 perustetun itsenäisen julkisen laitoksen, TV2:n, toiminnan. Danmark A/S:llä on intressejä useassa eri yhtiössä, joihin kuuluu kokonaan omistettuja tytäryhtiöitä, yhtiökumppaneita, yhteisyrityksiä ja vähemmistöomistuksia. TV2 Danmark A/S, jäljempänä ’TV2’, on TV2-konsernin emoyhtiö, ja se toimii julkisen palvelun televisiokanavana, TV2, jäljempänä myös ’pääkanava’.

(18)

Nykyinen liiketoimintamalli: Aiemmin TV2-pääkanavaa rahoitettiin televisiolupamaksuilla ja mainostuloilla. Vaikka alueellisia kanavia edelleen rahoitetaan osittain edellä mainitulla tavalla, televisiolupamaksuihin perustuva pääkanavan rahoitus päättyi heinäkuussa 2004, minkä jälkeen voimassa on enää mainostuloihin perustuva rahoitus. Mainostulot ovat nykyään pääkanavan ainoa tulolähde kaupallisilta kanavilta saatujen voittojen lisäksi. TV2:lla ei nykyään ole oikeutta kerätä pääkanavan tilausmaksuja.

(19)

Julkisen palvelun velvoitteet: Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 38 a §:n 1 momentissa asetetaan TV2:lle julkisen palvelun velvoite ja säädetään, että julkisen palvelun ohjelmia on tarjottava koko kansalle 10 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. Näitä yleisiä velvoitteita täydennetään julkisen palvelun toimiluvassa ja sen liitteissä annetuilla yksityiskohtaisemmilla kuvauksilla.

(20)

Komissio on hyväksynyt (9) TV2-pääkanavan täyttävän julkisen palvelun velvoitetta, minkä unionin yleinen tuomioistuin on vahvistanut (10). TV2:n julkisen palvelun toiminta aiheuttaa enemmän kuin […] (11) sen kustannuksista (12).

(21)

TV2-pääkanavalla on edelleen julkisen palvelun velvoite lähettää alueellisia ohjelmia TV2:n julkisen palvelun toimiluvan 2.5 kohdan mukaisesti (13). Alueellista ohjelmasisältöä tuotetaan TV2:n alueellisilla asemilla. Kahdeksan alueellista asemaa ovat riippumattomia TV2:sta. Niitä hallinnoidaan Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 31 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä (14). TV2:n kahdeksalla alueellisella asemalla on kullakin edustajisto, jossa on alueellisen kulttuuri- ja yhteiskuntaelmän edustus. TV2 ei voi olla jäsenenä näissä edustustoissa. Alueellisten asemien on Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 31 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti harjoitettava julkisen palvelun toimintaa, ja niiden ohjelmistossa on korostettava alueellisia näkökohtia. Näiden asemien toiminta rahoitetaan pääasiallisesti lupamaksuilla (15). TV2:lla on velvollisuus lähettää näitä alueellisia ohjelmia tavanomaisessa ohjelmavirrassaan (16). TV2 ei vaikuta valittuun tv-formaattiin, esim. varmistaakseen, että se on yhteneväinen pääkanavan yleisen tv-ohjelmatarjonnan kanssa. Valtakunnallisten ja alueellisten ohjelmien välissä TV2 välittää mainoksia, jotka on suunnattu alueellisille markkinoille, ja saa mainoksista tuloja.

(22)

Jakeluvelvoite: Pääkanavalla on nykyään Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 6 §:n mukaan jakeluvelvoite, jonka perusteella satelliittiantennijärjestelmää käyttävien kanavan jakelijoiden (mukaan lukien kaupallisia kaapeleita käyttävät kanavan jakelijat) on otettava säännöksessä mainitut kanavat (toisin sanoen TV2 ja DR) kaikkiin ohjelmapaketteihinsa (17).

Tv-kanavien jakelijoilla, jotka toimivat satelliittiverkossa, ei ollut velvoitetta sisällyttää TV2-pääkanavaa ohjelmapaketteihinsa, mutta ne tekivät kuitenkin niin, koska kanava on erittäin suosittu (18).

(23)

Televisiolähetykset Tanskassa: Televisio-ohjelmia lähetetään Tanskassa viidellä eri tavalla, jotka perustuvat vaihtoehtoisiin tv-signaalin vastaanottotapoihin, joita ovat kaapeliverkko (jota käyttävät YouSee ja Stofa), satelliittiantenniverkko (paikalliset kaapeliverkossa toimivat ohjelmien lähettäjät), lähetykset lautasantennien välityksellä (Viasat ja Canal Digital), laajakaistalähetykset (IPTV) ja maanpäälliset lähetykset. Analoginen maanpäällinen signaali poistettiin käytöstä 1 päivänä marraskuuta 2009, ja Tanskan maanpäälliset tv-signaalit digitalisoitiin. Boxer-yhtiö voitti kaupallisia portinvartijatoimia koskevan tarjouskilpailun ja vastaa tilauksiin perustuvien kanavien lähettämisestä maanpäällisissä verkoissa. Nykyään TV2-pääkanava lähettää ohjelmia vapaalla kentällä, ilman että sen katsomisesta peritään lupamaksuja (19).

(24)

TV2:n toiminta: TV2 toimii pääasiallisesti ohjelmien lähettäjänä ja tv-mainosten myyjänä. Se myös hankkii ja myy kansainvälisillä markkinoilla audiovisuaalisia oikeuksia (esim. Euro 2008 tai olympiakisat) lähetyksiin, joita se voi itse lähettää tai jälleenmyydä. TV2 toimii lähes yksinomaan tv-lähetysten tai muilla mediamarkkinoilla Tanskassa. TV2-pääkanava on suurin tv-kanava Danmarks Radion ohella (viimeksi mainittua julkista yhtiötä rahoitetaan yksinomaan lupamaksuilla, ja se toimii kahdella julkisen palvelun kanavalla).

TV2-pääkanava kilpailee nykyään tv-mainonnan markkinoilla muun muassa Viasatin kanavien TV3:n ja TV3+:n kanssa. Viasatin omistaa Swedish Modern Times Group A/S (MTG), joka myös lähettää ohjelmia satelliittiverkossa. TV2 kilpailee myös mainostuloista SBS A/S:n kanssa, jonka omistaa saksalainen ProSiebenSat. TV2:n maksu-tv-kanavat, kuten TV2 Zulu ja TV2 Charlie, kilpailevat muiden kaupallisten kanavien kanssa tukkutason markkinoilla maksu-tv-pakettien lähetyksistä.

(25)

Kaupalliset toimet: TV2 tarjoaa useita kaupallisia palveluja, joihin kuuluvat TV2 Zulu, TV2 Charlie, TV2 Film ja TV2 News. Se omistaa myös 50 prosenttia TV2 Sportsista. TV2 Zulua, TV2 Charlieta ja TV2 Newsiä rahoitetaan tilausmaksuilla ja mainoksilla, kun taas TV2 Filmiä rahoitetaan yksinomaan tilausmaksuilla.

(26)

Kuten Tanska (20) sekä TV2 Danmark A/S ja sen kilpailija Viasat (21) ovat myöntäneet, pääkanavan toiminta on elintärkeää kaupallisten kanavien tuottamien tulojen hankkimiseksi.

(27)

TV2:n on täytynyt pitää vuodesta 2001 alkaen kirjaa erikseen kaupallisista palveluistaan ja julkisista palveluistaan, ks. määräys nro 740 (22). Kirjanpitoa valvovat ulkoiset tilintarkastajat.

(28)

Muu liiketoiminta: Lisäksi TV2 Danmark A/S omistaa useita tytäryhtiöitä ja on mukana useissa tv-toiminnan sisältöön ja radioon liittyvissä yhteisyrityksissä. Sillä oli aiemmin myös DR:n kanssa lähetysverkko (Broadcast Service Denmark (BDS), DTT/Digi-TV, 4M ja Fordelingsnet). Tanskan toimittamien tietojen mukaan Broadcast Service Denmark on Tanskan johtava lähetystoiminnan harjoittaja lähetysverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa, toiminnassa ja palveluissa. Lähetysverkon omistivat yhdessä Danske Radio ja TV2 suoraan tai yhteisomistukseen perustuvassa kumppanuudessa (Fordelingsnet, 4M, Digi-TV). TV2 on kuitenkin rakenneuudistuksen yhteydessä myynyt osuutensa tästä verkosta.

(29)

TV2:een liittyvät kansalliset kilpailun rajoittamista koskevat tapaukset: Komissio panee merkille, että Tanskan kilpailuviranomaiset tutkivat parhaillaan TV2:n käyttäytymistä mainosmarkkinoilla. Tanskan kilpailuneuvosto teki 21 päivänä joulukuuta 2005 päätöksen, jonka mukaan TV2 oli rikkonut SEUT-sopimuksen 102 artiklaa ja vastaavia kansallisia säännöksiä, kun se oli käyttänyt kanta-asiakasalennuksia mainosmarkkinoilla. Kilpailuasioiden muutoksenhakutuomioistuin kumosi kyseisen päätöksen 1 päivänä marraskuuta 2006, mutta Østre Landsret (Itä-Tanskan hovioikeus) vahvisti päätöksestä 22 päivänä kesäkuuta 2009. Viimeksi mainitun päätöksestä valitettiin korkeimpaan oikeuteen, joka säilytti Østre Landsretin tuomion 18 päivänä maaliskuuta 2011 antamassaan tuomiossa. Asia oli jatkoa aiemmassa asiassa 29 päivänä marraskuuta 2000 annetulle päätökselle, jossa Tanskan kilpailuneuvosto oli todennut, että TV2:n vuonna 2000 myöntämissä alennuksissa oli kyse hallitsevan markkina-aseman väärinkäytöstä.

(30)

Komissio teki 19 päivänä toukokuuta 2004 ja 2 päivänä helmikuuta 2005 päätökset (23) TV2:n toiminnan tukemisesta julkisista varoista ennen sen yhtiöittämistä ja sen jälkeistä pääomitusta. Ensimmäisessä päätöksessä komissio määräsi TV2:lle myönnetyn sisämarkkinoille soveltumattoman tuen, joka oli 628,1 miljoonaa Tanskan kruunua, takaisinperimisestä. Tanska määräsi tuen takaisinperimisestä tuensaajalta korkoineen, ja peri TV2:lta takaisin 1,05 miljardia Tanskan kruunua. Toisessa päätöksessä ei vastustettu pääomitusta, jossa oli kyse 440 miljoonan Tanskan kruunun suuruisesta pääoman lisäyksestä ja myöhemmästä velan muuntamisesta osakkeiksi 394 miljoonan Tanskan kruunun arvosta, eikä katsottu sitä sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

(31)

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi 22 päivänä lokakuuta 2008 komission päätöksen takaisinperimisestä (24). Yleinen tuomioistuin antoi 24 päivänä syyskuuta 2009 (25) määräyksen pääomituksesta annetusta päätöksestä todeten, että päätöstä ei ollut syytä antaa, koska pääomitusta koskeva päätös – joka perustui takaisinperimisestä annettuun päätökseen – perustui tosiseikkoihin, joita ei enää ollut, joten päätökseltä puuttui asiasisältö ja tarkoitus. Yleinen tuomioistuin katsoi, että molemmat päätökset koskivat saman oikeusasian kahta eri puolta.

(32)

Komission tutkimukset, jotka koskivat edellä mainittua asiaa, toteutettiin samanaikaisesti kyseisen menettelyn kanssa, ja komission päätös edellä mainitussa asiassa annetaan samaan aikaan kuin tämä päätös.

(33)

Kuten komission päätöksessä, jossa annettiin lupa yhden miljardin Tanskan kruunun suuruiselle pelastamistuelle, on todettu, TV2 Danmarkilla oli vuonna 2008 vakavia likviditeettiongelmia, jotka johtuivat erityisesti radiotoimintaan tehdyistä merkittävistä investoinneista, ennakoitua alhaisemmista mainostuloista ja korkeammista korkokuluista. Näitä likviditeettitarpeita ei olisi voitu ratkaista ottamalla luottoa yksityisiltä luottolaitoksilta (pankeilta). Pelastamistukipäätöksen mukaisesti Tanska antoi rakenneuudistussuunnitelman tiedoksi suuntaviivoissa määrättyjen kuuden kuukauden kuluessa.

(34)

Rakenneuudistussuunnitelma, joka toimitettiin komissiolle 4 päivänä helmikuuta 2009, oli tulosta siitä, että Tanskan puolueiden suuri enemmistö sopi vuosien 2007–2010 mediapoliittiseen sopimukseen tehtävästä lisäyksestä, joka julkaistiin 9 päivänä tammikuuta 2009.

(35)

Tanskan 4 päivänä helmikuuta 2009 toimittama ilmoitus koski useita rakenneuudistuksen tukitoimenpiteitä, koska sen mukaan komission pelastamistukipäätöksessä havaitut lyhyen aikavälin likviditeetti- ja maksukyvyttömyysongelmat eivät olleet poistuneet. Näiden ongelmien vuoksi TV2 Danmark A/S luokiteltiin suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi (26), mitä komissiolla ei ollut syytä vastustaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ja mikä Tanskan mukaan päti edelleen, vaikka TV2 oli saanut pelastamistukea. Tämä voidaan osoittaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä mainituilla tiedoilla (27).

(36)

Menettelyn myöhemmässä vaiheessa ja erityisesti vastineeksi kolmansien huomautuksiin Tanska toimitti uuden päivitetyn PWC:n tutkimuksen TV2:n taloudellisesta tilanteesta. Yhteenveto päivitetyistä tiedoista esitetään seuraavassa taulukossa (28).

TV2 Danmark A/S:n kehitys

avainlukuina

Tanskan mukaan TV2:n ongelmat johtuvat muun muassa ilman kestävää liiketoimintamallia toimineen julkisen palvelun kanavan kasvaneesta kannattamattomuudesta (29) ja epäonnistuneista investoinneista aiheutuneista tappioista.

(37)

Tappiot: Koska TV2 Danmark A/S:n mainostulot olivat talousarviossa esitettyä alhaisemmat ja koska yhtiö oli tehnyt useita epäonnistuneita investointeja (joista merkittävin TV2 Radioon), se tuotti vuonna 2007 huomattavan tappion (214 miljoonaa Tanskan kruunua, oman pääoman tuotto -36 prosenttia). Lisäksi vuoden 2008 maaliskuun lopussa kyseisen vuoden tulosennuste viittaa uuteen tappioon, joka oli ennen veroja jopa […] miljoonaa Tanskan kruunua, vaikkakin ennuste katsottiin hyvin riippuvaiseksi kehityksestä mainosmarkkinoilla. Yhtiö tuotti tappiota myös vuonna 2009.

(38)

Liikevaihto/markkinaosuus: TV2-pääkanavan markkinaosuus pieneni useiden vuosien ajan ennen pelastamistukea, ja se pienenee edelleen. TV2:n historiallinen liiketoimintaetu poistui maanpäällisten analogisten TV-lähetysten lakkauttamisen myötä ja DTT:n (digitaalinen maanpäällinen televisio) käyttöönotto on johtanut jakelumahdollisuuksien tasapuolistumiseen marraskuusta 2009 alkaen. Jakeluvelvoitteen poistamisen (ks. jäljempänä 52 kappale) uskotaan johtavan markkinaosuuksien pienenemiseen entisestään. TV2-pääkanavan ”kaupallinen” markkinaosuus (21–50-vuotiaat, jotka muodostavat kaupallisesti kiinnostavimman katsojaryhmän) oli vuosina 2003–2009 pienentynyt jo 19 prosentilla 56,2 prosentista 45,6 prosenttiin (30). TV2:n kaupallisen markkinaosuuden uskotaan olevan […] prosenttia vuonna 2013 (31).

(39)

Velkaantuneisuus / negatiivinen kassavirta / korkokulut: Kuten edellä esitetystä taulukosta selviää, TV2 Danmark A/S:n korolliset nettovelat kasvoivat 232 miljoonasta Tanskan kruunusta vuonna 2006 622 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2008 (ennen verkon myyntiä ja velan suurimman osan takaisinmaksamista, korollinen nettovelka budjetoitiin […] miljoonaksi Tanskan kruunuksi vuonna 2010). Taulukosta selviävät lisäksi TV2 Danmark A/S:n negatiivinen kassavirta, velan kasvu, kasvavat korkokulut ja supistuva omaisuuserien nettoarvo 31 päivän joulukuuta 2006 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana.

(40)

Optimistisen skenaarion / pessimistisen skenaarion analyysi: Alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään perusskenaario, optimistinen skenaario ja pessimistinen skenaario herkkyyslaskelmin. Skenaariot perustuvat markkinaennusteisiin, jotka ovat ulkoisista tekijöistä johtuvia (PriceWaterhouseCoopers). Skenaarioissa ennustetaan reaali-BKT:n kasvua, mistä johdetaan TV-mainonnan markkinoiden kasvuarvio (tai laskuarvio), joka yhdessä markkinaosuuslaskelmien kanssa tuottaa TV2:n mainostuloennusteet. Perusskenaariossa esitetään BKT:n heikkoa ([…] prosentin kasvua vuosina 2009 ja 2010, […] prosentin kasvua vuonna 2011 ja […] prosentin kasvua vuonna 2012). Tv-mainonnan markkinoiden ennustettiin […] vuosina 2009–2012 […] miljoonasta Tanskan kruunusta […] miljoonaan Tanskan kruunuun ([…] prosenttia). Pessimistisessä skenaariossa reaali-BKT:n uskottiin kasvavan vähemmän (nollakasvu vuosina 2009 ja 2010 ja kasvua […] prosenttia vuonna 2011 ja […] prosenttia vuonna 2012). Mainoskulujen ennustettiin […] […] miljoonasta Tanskan kruunusta vuonna 2009 […] miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2012 ([…] prosenttia). Optimistisessa skenaariossa ennustettiin hieman suurempaa BKT:n kasvua kuin perusskenaariossa ja siksi myös hienoista kasvua tv-mainosmarkkinoilla […] miljoonasta Tanskan kruunusta vuonna 2009 […] miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2012 ([…] prosenttia). Yhdessä ennustetun markkinaosuuksien menettämisen kanssa TV2:n mainostulojen ennustettiin […], perusskenaariossa […] prosenttia, pessimistisessä skenaariossa […] prosenttia ja optimistisessa skenaariossa […] prosenttia vuosina 2009–2012, mikä vastasi […] prosentin, […] prosentin ja […] prosentin […].

(41)

Vuosina 1999–2009 TV2:n mainostulot ovat kasvaneet 1,9 prosentin (geometriseen) keskiarvoon, jossa on otettava huomion 12 prosentin peruspoikkeama (32). Ottaen huomioon TV2:n mainostulojen herkkyys suhdannevaihteluille ja yleiset taloudelliset näkymät arvion tekohetkenä, PWC:n laskelmia vuosille 2009–2012 ei voida hylätä perusteettomina.

(42)

PWC:n selvitys päivitettiin syyskuussa 2009, ja siinä otettiin huomioon tuoreemmat ennusteet mainostuloista ja tarjottiin perusskenaariossa esitettyä heikommat näkymät (33). Tv-mainonnan markkinat supistuivat vuonna 2009 18,7 prosentilla vuodesta 2008 (34). TV2:n mainostulot vähenivät neljä prosenttia vuonna 2008 (1 667 miljardista 1 597 miljardiin Tanskan kruunuun) ja 24 prosenttia vuonna 2009 (1 597 miljardista 1 220 miljardiin Tanskan kruunuun) (35).

(43)

Tanska katsoo, että TV2:n vaikeudet johtuvat aiempina vuosina tehdyistä merkittävistä investoinneista aiheutuneista veloista, TV2:lle myönnettyä valtiontukea koskevan tutkinnan tuloksen epävarmuudesta ja ennen kaikkea julkisen palvelun liiketoimintamallista, joka perustuu ainoastaan mainostuloihin. Erityisesti radiotoiminta on aiheuttanut merkittäviä tappioita sen käynnistämisvuodesta 2007 alkaen. Radiotoiminta päätettiin huhtikuussa 2008 lakkauttaa.

(44)

Pankeilta saatavan ulkoisen rahoituksen puuttuminen: Rakenneuudistussuunnitelmassa otetaan huomioon TV2:n pankkien epävarmuus pääkanavan nykyisen liiketoimintamallin suhteen ja TV2:lle aiemmin myönnetyistä tuista käynnissä olevien menettelyjen mahdollisen tuloksen suhteen. Rakenneuudistussuunnitelmassa rajoitetaan pankeille yrityksestä aiheutuvat riskit nykyisten lainojen tai luottojärjestelyjen supistumiseen entisestään. Tanska on toimittanut näyttöä siitä, että 22 päivänä huhtikuuta 2009 sen jälkeen, kun yhtiön tilinpäätös oli julkaistu, yhtiön pääpankki […] pyysi supistamaan lainaansa ja luottojärjestelyjään yhtiöön nähden (36).

(45)

TV2:lla oli vaikeuksia Odensessa sijaitsevien toimitilojensa kiinnittämisessä, ja se ilmoitti, että rakennusten arvo ja mahdollisen kiinnityksen arvo olivat alentuneet (37). Lopulta TV2 sai Nordea-pankilta 80 miljoonan Tanskan kruunun suuruisen lainan, joka oli odotettua pienempi. Myöhemmin Tanska toimitti päivitettyjä tietoja pankin vähentyneestä kiinnostuksesta kaupallisten lainojen myöntämiseen. Näistä tiedoista selviää, ettei yksikään pankki, johon oli otettu yhteyttä ([…], […], […] ja […]), katsonut TV2:n olevan luottokelpoinen. Tämä johtui odotuksista, jotka kohdistuivat TV2:n ainoana tulolähteenä olevilla mainosmarkkinoilla tapahtuvaan kehitykseen. TV2:n ansaitsemiskyky kyseenalaistettiin, ja vireillä olleiden menettelyjen katsottiin lisäävän riskejä (38).

(46)

Ilmoitettu TV2:n rakenneuudistussuunnitelma koskee ajanjaksoa 4 päivästä helmikuuta 200931 päivään joulukuuta 2012. Sen tarkoituksena oli korjata TV2:n liiketoiminnan heikkoutta, erityisesti aivan liian suurta lyhytaikaisten velkojen osuutta taseessa ja julkisen palvelun kanavan liiketoimintamallia, joka katsottiin kestämättömäksi, koska se perustui suhdanneherkistä mainostuloista saatavaan rahoitukseen. Suunnitelma koostui seuraavista pääosista: i) taseeseen vaikuttava rahoitusrakenteen uudistus, ii) toiminnan rakenneuudistus, iii) julkisen palvelun kanavan TV2:n uudenlainen rahoitus, joka toteutetaan ottamalla käyttöön uusi liiketoimintamalli, iv) tukitoimenpiteet ja v) vastasuorite/vastasuoritteet.

(47)

Rahoitusrakenteen uudistustoimenpiteiden oli tarkoitus koostua pääasiallisesti seuraavista neljästä osasta: 50 prosentin osuuden myynti BSD-lähetysverkon omistusosuudesta (39), Odensen toimitilojen (Kvaegtorvet) kiinnitys, jonka uskottiin tuottavan […] miljoonaa Tanskan kruunua, suunniteltujen pääomainvestointien lykkääminen ja alaskirjaus sekä irtautuminen tietyissä läheisillä media-aloilla toimivissa yhtiöissä olleista vähemmistöosakkuuksista, […]:ssa, Momondossa, […]:ssa ja […]:ssa. Näiden toimenpiteiden uskottiin tuottavan […] miljoonan Tanskan kruunun tulot, joista osa käytettäisiin lyhytaikaisen luotonoton vähentämiseen.

(48)

Toiminnan rakenneuudistustoimenpiteillä täydennetään 280 miljoonalla Tanskan kruunulla kustannuksia alentavia toimenpiteitä, jotka oli aloitettu jo vuonna 2008 ja joihin kuuluivat East Productionin toiminnan lopettaminen ja sen integroiminen TV2:een, TV2:n osuuksien sulkeminen tai alaskirjaus […]ssa/ssä ja 40 miljoonan Tanskan kruunun suuruiset lisäkustannussäästöt. Lisäksi TV2 on ilmoittamisajankohdan jälkeen onnistunut ottamaan käyttöön lisäkustannussäästöjä 30 päivänä maaliskuuta 2009 hyväksytyssä suunnitelmassa, jonka mukaan pääomainvestointeja supistetaan vuonna 2009 30 miljoonan Tanskan kruunun arvosta ja muita kustannuksia vähennetään 97 miljoonaa Tanskan kruunua (40).

(49)

Uuden rahoitustoimenpiteen (käyttäjämaksut) (41) tarkoituksena on laajentaa julkisen palvelun kanavan, TV2:n, vakaita tulolähteitä. Asiasta tehtiin päätös tärkeimpien poliittisten puolueiden välillä 9 päivänä tammikuuta 2009 allekirjoitetussa sopimuksessa, joka koski vuosien 2007–2010 mediapoliittisen sopimuksen muuttamista.

(50)

Tilausmaksujen periminen: Pääkanavan liiketoimintamalli on tarkoitus saada kestäväksi, kun TV2:lle annetaan lupa ottaa käyttöön käyttäjämaksut, toisin sanoen tilausmaksut, joilla rahoitetaan julkisen palvelun kanavaa 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen. Lisäksi TV2 saa edelleen mainostuloja.

(51)

Kanavan jakelijat perivät maksut loppukäyttäjiltä. Loppukäyttäjän maksamaa maksua ei vahvista hallitus, vaan siitä sovitaan TV2:n ja kanavan jakelijoiden (muun muassa DTT Boxerin) välisissä tavanomaisissa kaupallisissa neuvotteluissa. TV2 odottaa perivänsä kanavan jakelijoilta kuukausittain noin 10–12 Tanskan kruunua (ilman alv:oa) kotitaloudelta (42). Käyttäjämaksujen käyttöönotolla vuonna 2012 on tarkoitus antaa kotitalouksille riittävästi aikaa vaihtaa nykyiset MPEG 2 -teknologian laitteet, joilla voidaan vastaanottaa vapaan kentän digitaalisia maanpäällisiä tv-lähetyksiä (DR1, DR2 ja TV2), MPEG 4-formaatin laitteisiin. Tanska uskoo, että rakenneuudistussuunnitelman tällä osalla palautetaan TV2:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus. TV2 odottaa käyttäjämaksujen aikaansaavan noin […] miljoonan Tanskan kruunun nettokasvun tuloissa vuonna 2012 (43).

(52)

Tarkoituksena ei ole velvoittaa säännösteitse kanavan jakelijoita sisällyttämään TV2:ta ohjelmapaketteihinsa. Päinvastoin nykyinen jakeluvelvoite poistetaan, kun käyttäjämaksut otetaan käyttöön (44). Tämä johtuu nykyisen Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 6 luvun 38 a §:n 2 momentin sanamuodosta, jonka mukaan, jos kulttuuriministeri antaa TV2:lle luvan periä käyttäjämaksuja, kanavan jakeluvelvoiteasema päättyy. Toisin sanoen jakeluvelvoite päättyy automaattisesti, kun käyttäjämaksut otetaan käyttöön. Käytännössä TV2-pääkanavaa todennäköisesti lähetetään kaapeli- ja antenniverkoissa entiseen tapaan. Jakelijat voivat muuttaa ohjelmapakettien rakennetta niin, että TV2 korvaa jonkin toisen maksullisen kanavan.

(53)

Käyttäjämaksujen perimiseen suunniteltiin alun perin poikkeuksia, ja tarkoitus oli, että TV2 ei perisi maksuja loppukäyttäjiltä, jotka eivät vastaanota mitään muuta maksullista tv-kanavaa (ns. TV2-alene-kortti eli pelkkä TV2). Tämä olisi johtanut siihen, että loppukäyttäjät, jotka vastaanottaisivat ainoastaan vapaasti kentällä toimivia (FTA) kanavia, voisivat edelleen katsoa TV2:n ohjelmia maksutta. Tämä mahdollisuus sisältyi 18 päivänä marraskuuta 2010 annettuun kulttuuriministeriön ehdotusluonnokseen, mutta sitä ei toteuteta. Näin ollen TV2 perii vuodesta 2012 alkaen maksuja kaikilta loppukäyttäjiltä, jotka haluavat vastaanottaa TV2:n julkisen palvelun kanavan lähetyksiä. Mahdollisuus periä loppukäyttäjiltä käyttäjämaksuja edellyttää TV2:n lupaehtojen muuttamista, minkä kulttuuriministeriö toteuttaa.

(54)

Alun perin ilmoitetut tukitoimenpiteet: Kuten alun perin ilmoitettiin, rakenneuudistukseen piti liittyä kolme tukitoimenpidettä, joiden kokonaisarvo olisi enintään 1 375 miljardia Tanskan kruunua. Toimenpiteet olivat seuraavat:

(55)

Tanska totesi, että korkoprosentit ja takausmaksut olisivat samat kuin terveillä yrityksillä. Näitä toimenpiteitä ei koskaan toteutettu. Tarkempia tietoja annetaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä (45).

(56)

Pelastamistukea koskeva luottojärjestely, joka oli suuruudeltaan noin 1 000 Tanskan kruunua, sellaisena kuin siihen annettiin lupa 4 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission päätöksessä, jätettiin voimaan.

(57)

Tanska toimitti tietoja rakenneuudistuskustannuksista ja tarjosi näistä kaksi eri laskentavaihtoehtoa. Ensiksikin Tanska väitti, että TV2:n rakenneuudistus oli taloudellista rakenneuudistusta, jossa likviditeettivajeen täyttämiskustannukset ovat itse asiassa rakenneuudistuskustannuksia, toisin sanoen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tanska katsoo, että, olivatpa kustannukset mitkä tahansa, TV2 itse maksaa ne kokonaisuudessaan. Tanska lähtee siitä, että komission päätöksen antamisajankohtana kaikkia tukitoimenpiteitä ei ollut toteutettu tai ne maksettaisiin takaisin kokonaisuudessaan (46). Tanska katsoo myös, että TV2:n rakenneuudistustapauksessa kustannussäästöt olisi hyväksyttävä myös rakenneuudistuskustannuksiksi, koska kustannussäästöillä on tarkoitus kilpailukyvyn parantamisen lisäksi varmistaa TV2:n taloudellinen elinkelpoisuus puhtaasti kaupalliselta kannalta tarkasteltuna (47). Siinä tapauksessa, että rakenneuudistuskustannukset laskettaisiin perinteisemmällä tavalla, jossa kustannussäästöjä ei oteta huomioon, jouduttaisiin keskittymään koituneisiin kertaluonteisiin satunnaisiin kuluihin, joiden Tanska ilmoittaa olevan […] miljoonaa lähetysverkon transaktiokustannuksia, kustannuksia maksu-tv:hen siirtymisestä (käyttäjämaksut) sekä asianajo- ja konsultointikuluja ja työsopimusten irtisanomiskustannuksia (48).

(58)

Vastasuoritteena TV2 sitoutui alun perin olemaan avaamatta uusia tv-kanavia rakenneuudistuskauden aikana eli 31 päivään joulukuuta 2012 asti. Tanska korostaa, että kyseessä on yhtiön kannalta uhraus, sillä uudet kanavat vähentäisivät TV2:n riippuvuutta mainostuloista. Digitaaliympäristössä katsojille tarjotaan koko ajan lisää erikoistuneita kanavia, ja TV2 huomauttaa, että sen kilpailijat avaavat uusia kanavia kyseisenä ajanjaksona.

(59)

Rakenneuudistuksen kestosta, jonka ilmoitettiin päättyvän 31 päivänä joulukuuta 2012, Tanskan viranomaiset totesivat, että TV2:n intressissä on korvata kaikki valtiontuki aikaisemmin ja siten saada rakenneuudistuskausi päättymään aikaisemmin (49).

(60)

Kuten rakenneuudistussuunnitelmassa määrätään, TV2 myi lähetysverkkonsa 30 päivänä syyskuuta 2010 ruotsalaiselle Teracom AB:lle, joka omistaa Boxerin. Myynti tuotti TV2:lle noin 640 miljoonaa Tanskan kruunua ennen veroja, ja kyseisellä määrällä lyhennettiin TV2:n velkaa.

(61)

TV2 saattoi myös kiinnittää toimitilansa Odensessa, tosin ennakoitua alhaisemmasta arvosta. […] miljoonan Tanskan kruunun sijaan TV2 sai vain 80 miljoonan Tanskan kruunun lainan.

(62)

TV2 maksoi takaisin 4 päivänä lokakuuta 2010 kaikki komission pelastamistukipäätöksessä hyväksytystä luottojärjestelystä suoritetut nostot. TV2 oli nostanut pelastamistukijärjestelystä yhteensä 223 miljoonaa Tanskan kruunua. Vuoden 2008 lopussa, toisin sanoen pelastamistukikauden kuutena kuukautena, TV2 oli nostanut 208 miljoonaa Tanskan kruunua (50). Lähetysverkon myynti oli rakenneuudistussuunnitelmassa ennakoitua onnistuneempi, ja Tanska lähetti sen jälkeen seuraavat oikaistut luvut TV2:n taloudellisesta tilanteesta (luvut perustuvat pääkanavan tilausmaksuihin) (51).

(63)

[…] tarjosi 13 päivänä lokakuuta 2010 TV2:lle […] miljoonan Tanskan kruunun arvoista lisäluottojärjestelyä. Järjestely kasvattaisi TV2:n pitkän aikavälin luottojärjestelyjä […] […] miljoonasta Tanskan kruunusta […] miljoonaan Tanskan kruunuun (52). Tarjoukseen sisältyivät kuitenkin seuraavat ehdot:

(64)

Edellä esitetyn perusteella TV2 uskoo saavansa rahoitusjärjestelyjä noin […]–[…] miljoonan Tanskan kruunun arvosta vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä sisältää […]–[…] miljoonaa Tanskan kruunua ja ulkoiset lisäluottojärjestelyt, joiden arvo on […] miljoonaa Tanskan kruunua (53).

(65)

Tanska toimitti myös tietoja TV2:n pääomarakenteesta. Koska ulkoisen rahoituksen saamisessa esiintyi vaikeuksia, jotka johtuivat epävarmuudesta vireillä olevien menettelyjen lopputuloksen suhteen ja TV2:n liiketoimintamallista, joka oli suuresti riippuvainen mainostuloista, Tanskan mukaan TV2:n olisi tukeuduttava vähemmän velkaan ja enemmän omaan pääomaan. Komissio panee merkille myös, että TV2:n oman pääoman ehtoinen rahoitus poikkeaa suuresti vertailukelpoisten toimijoiden rahoituksesta.

(66)

Pääomarakennetta voidaan arvioida tarkemmin vakavaraisuussuhteen perusteella, toisin sanoen arvioimalla kirjanpidollisen oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. PWC (Tanskan käyttämä rahoituskonsulttiyritys) osoittaa, että TV2:n kaltaisten yritysten vakavaraisuussuhde on keskimäärin noin […] prosenttia (mediaani) ([…] prosenttia vuoden 2009 lopussa) (54). TV2:n kaltaisten yritysten keskimääräinen vakavaraisuussuhde on alhaisempi kuin TV2:n vakavaraisuussuhteen oletetaan olevan rakenneuudistuskauden lopussa. Lähetysverkon myynnin jälkeen TV2:n vakavaraisuussuhde oli […] prosenttia vuonna 2010. Sen ennustetaan yltävän […] prosenttiin vuoden 2011 lopussa ja […] prosenttiin vuoden 2012 lopussa. TV2:n toimittamien tuoreimpien ennusteiden mukaan velkaantuneisuusaste (korollinen nettovelka suhteessa EBITDA:an) olisi noin […] vuoden 2010 lopussa, […] vuoden 2011 lopussa ja […] vuonna 2012. Vertailukelpoisten yritysten keskimääräinen velkaantuneisuusaste (mediaani) on vuoden 2009 lopussa noin […] ([…]) (55).

(67)

Tanska vahvisti, ettei ainuttakaan rakenneuudistussuunnitelmassa alun perin ehdotetusta kolmesta tukitoimenpiteestä toteutettu koskaan, vaan Tanska odotti komission päätöstä asetuksen (EY) N:o 659/1999 3 artiklassa säädetyn täytäntöönpanokiellon mukaisesti (56). Viimeisimmän kehityksen perusteella merkityksellisiä ovat kuitenkin ainoastaan nykymuotoisen rakenneuudistussuunnitelman mukainen laina ja luottojärjestely (57). Ilmoitettu toimenpide, joka koskee ehdotettua takausta lähetysverkon myynnille, ei ole enää merkityksellinen eikä käyttökelpoinen (58), koska myynti toteutettiin onnistuneesti ilman takaukseen turvautumista (59). Toistaiseksi vain väliaikainen luottojärjestely on voimassa.

TV2:n lähetysverkon myynnin jälkeen parantuneen taloudellisen tilanteen perusteella Tanska totesi, että kaikki tukitoimenpiteet voidaan kumota edellyttäen ainoastaan, että rakenneuudistussuunnitelma hyväksytään (ja annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön käyttäjämaksut) ja että komissio tekee vanhoista valtiontukitapauksista päätöksen, jossa ei velvoiteta enempään valtiontuen takaisinmaksuun Tanskan valtiolle (60). TV2 toteaa, että tällaisessa tilanteessa sillä on riittävä rahoitus vuoteen 2012 asti sen jälkeen, kun pääkanavan tilausmaksut otetaan käyttöön (61). Rakenneuudistussuunnitelmaa sellaisenaan ei peruta. Edelleen voimassa olevasta pelastamistukijärjestelystä TV2 ei saa varoja, koska sille asetetut ehdot (asiantuntijan vahvistama todennettu likviditeettitarve) eivät täyty (62).

(68)

Tanska sitoutui alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa siihen, ettei TV2 avaisi uusia tv-lähetyskanavia. Myöhemmin tarkennettiin, että sitoumus koski myös radiokanavia, mutta Tanskan viranomaisten mukaan tämä vastasuorite olisi lopetettava, kun kaikki tukitoimenpiteet on poistettu, sillä Tanskan viranomaiset katsovat, että tällöin myös rakenneuudistuskausi päättyy (63). Komission tutkinnan kuluessa Tanskan hallitus päätti järjestää tarjouskilpailun julkisen palvelun radiokanavasta (64). Tämän uuden radiokanavan tarkoituksena on saada aikaan kilpailua Tanskan julkisen palvelun radiolähetysmarkkinoilla, joita nykyään hallitsee julkinen toimija DR, jolla on lähes 80 prosenttia kuulijakunnasta. TV2 aikoi alun perin osallistua tähän tarjouskilpailuun, jonka voittaja voitaisiin todeta vasta, kun tukitoimenpiteet ovat päättyneet. Tutkinnan kuluessa Tanska kuitenkin vahvisti, ettei TV2 osallistuisi tähän tarjouskilpailuun, koska komission tutkimus oli käynnissä (65).

(69)

TV2 toteaa, että niin kauan kuin menettelyt ovat vireillä, TV2:n taloudellista tilannetta voidaan verrata sen kilpailijoihin ainoastaan ansaitsemissuhteen perusteella. TV2 on kuitenkin tietoinen siitä, että pääomaan perustuvat tunnusluvut (kuten vakavaraisuussuhde) ovat merkityksellisiä vasta, kun liiketoimintamallista ei ole epävarmuutta ja oikeusriidat on ratkaistu (66). Tanskan hallitus katsoi, ettei TV2:ta pitäisi ylipääomittaa, ja oli valmis ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla tämä varmistettaisiin, kun käyttäjämaksut otetaan käyttöön vuonna 2012. Tanskan hallitus haluaa TV2:n omistajana varmistaa, että TV2:n pääomarakenne vastaa tavanomaisia markkinaolosuhteita, heti kun käyttäjämaksu on otettu käyttöön ja taloudellinen tilanne sen myötä normalisoitu.

(70)

Tätä tarkoitusta varten Tanska on sitoutunut kuulemaan riippumatonta talousasiantuntijaa vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa. Asiantuntija analysoi TV2:n pääomarakennetta ja vertaa sitä muiden vastaavien mediayhtiöiden pääomarakenteeseen. Jos TV2:n pääomarakenne poikkeaa merkittävästi vastaavien yhtiöiden keskiarvosta, Tanskan hallitus on sitoutunut korjaamaan pääomarakennetta huhtikuussa 2013 pidettävässä yleiskokouksessa tilanteen oikaisemiseksi. Mikäli on olennaisia syitä olla korjaamatta pääomarakennetta, Tanskan hallitus ilmoittaa komissiolle rakenneuudistussuunnitelman muuttamisesta. Tanskan hallitus sitoutuu uudistamaan pääomapohjan rakenteen osingonjaolla, josta päätetään yleiskokouksessa huhtikuussa 2013, ja pitäytymällä lisäämästä TV2:n velkaa, mikä kasvattaisi tasetta.

(71)

Tanska aikoo myös toimittaa komissiolle hyvissä ajoin ennen huhtikuussa 2013 pidettävää kokousta analyysin ja hallituksen suunnitelmat toimista, joita analyysin perusteella toteutetaan.

(72)

Komissio katsoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että ilmoitetut lainat ja rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät takaukset ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa, josta on tullut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohta, tarkoitettua valtiontukea. Tämän jälkeen komissio tarkasteli rakenneuudistussuunnitelman soveltuvuutta sisämarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan, josta on tullut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, nojalla sekä rakenneuudistusta koskevien komission suuntaviivojen (67) nojalla. Komissio kehotti esittämään huomautuksia siitä, estäisikö EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan (SEUT-sopimuksen 107 artikla) soveltaminen TV2:lle osoitettujen julkisen palvelun tv-yhtiön tehtävien suorittamista.

(73)

Komissio esitti epäilynsä ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman soveltuvuudesta sisämarkkinoille seuraavilta osin:

(74)

On syytä panna merkille, että seuraavassa tiivistelmässä Tanskan ja kolmansien osapuolten huomautuksista ei esitetä huomautuksia TV2-alene-korttijärjestelmän toiminnasta, sillä rakenneuudistussuunnitelman tätä osaa ei toteuteta.

(75)

Tanskan viranomaiset väittävät, että TV2 on vaikeuksissa oleva yritys, mikä on osoitettu PWC:n selvityksessä (70), jota myöhemmin päivitettiin (71). Tämä näkemys esitettiin myös kolmansien osapuolten huomautuksiin annetussa vastineessa (72).

(76)

Vähän ennen rakenneuudistussuunnitelman ilmoittamista tehdyn PWC:n selvityksen mukaan TV2 ei voi elpyä omilla varoillaan tai markkinarahoituksella. Tanska väittää myös, että komissiolle toimitettu rakenneuudistussuunnitelma perustuu realistiseen olettamuksiin ja skenaarioihin ja osoittaa, että yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuus voidaan palauttaa. Mainosmarkkinat ovat kuitenkin heikentyneet verrattuna rakenneuudistussuunnitelman perusskenaarioon. Mainosmarkkinat supistuivat 19 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ja TV2:n mainostulot supistuivat 24 prosenttia vuonna 2009. Rakenneuudistustoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman pian, lukuun ottamatta käyttäjämaksuja, joiden toteuttamista on lykättävä vuoteen 2012 niissä esiintyneiden toiminnallisten ja teknisten ongelmien vuoksi. Tanska väitti myöhemmin lähettämässään kirjeessä edelleen PWC:n arvioiden perusteella, että ennuste oli itse asiassa huonontunut alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan verrattuna ja että TV2:n EBIT vuonna 2009 oli […] miljoonaa Tanskan kruunua alhaisempi kuin rakenneuudistussuunnitelmassa oli arvioitu (73). Tanska toteaa myös, että, kuten eri pankkien lausunnoissa on osoitettu, yhtiö ei kykene hankkimaan ulkoista rahoitusta, koska pankit epäilevät pääkanavan liiketoimintamallia, suhtautuvat kriittisesti syklisiin mainostuloihin tulolähteenä ja katsovat vireillä olevista menettelyistä johtuvan epävarmuuden aiheuttavan ongelmia.

(77)

Toiminnallisten ja taloudellisten rakenneuudistussuunnitelmien on analysoitu olevan enin, mitä voidaan toteuttaa vaarantamatta TV2:n julkisen palvelun kanavan ohjelmiston laatua. Toimenpiteillä TV2 saadaan käyttämään paremmin omia varojaan ja siten vähentämään tuen määrä minimiin.

(78)

Koska lähetysverkon myynti oli osoittautunut ennakoitua onnistuneemmaksi, hallitus vakuutti myöhemmin, että kaikki tukitoimenpiteet voitaisiin peruuttaa ja jättää toteuttamatta sen jälkeen, kun komissio olisi hyväksynyt rakenneuudistussuunnitelman ja ratkaissut 19 päivästä toukokuuta 2004 alkaen käsiteltävänä olevan valtiontukiasian ilman uusien tuen takaisinmaksamismääräysten antamista (74).

(79)

Käyttäjämaksut, joita ei katsota valtiontueksi, tuottavat vakaammat toimintatulot ja saavat pankit vakuuttuneiksi TV2:n liiketoimintamallin pätevyydestä. Rakenneuudistuksen tuloksena yhtiön koko EBIT-marginaali on todennäköisesti […]–[…] prosenttia, minkä ansiosta yhtiö selviytyisi omin varoin.

(80)

Vaikka ohjelmapakettien hintojen ja rakenteen muutoksia on mahdotonta ennustaa, TV2:n käyttäjämaksujen käyttöönotto ei todennäköisesti johda TV2:n kilpailijoiden epäsuorasti toteuttamaan rahoitukseen tai niiden kapasiteetin supistumiseen. Tämän uuden rahoitustavan katsotaan merkitsevän muutosta TV2:n pitkän aikavälin perusrahoitusehtoihin ja saattavan TV2:n yhdenvertaiseen asemaan kanavan yksityisten kilpailijoiden kanssa (75).

(81)

Lopuksi Tanskan viranomaiset väittävät, että ehdotettu vastasuorite, jonka mukaan TV2 pidättyisi avaamasta uusia tv-lähetyskanavia (sittemmin myös radiokanavia), merkitsee TV2 Danmark A/S:lle todellista uhrausta, ottaen huomioon, että monipuolistaminen on sen etujen mukaista, jotta se voisi säilyttää kokonaismarkkinaosuutensa, kattaa tulojen menetyksen ja etulyöntiaseman menetyksen kilpailijoille, jotka avaavat edelleen uusia kanavia. Myöhemmin Tanska katsoi, että toimenpide lopetettaisiin, kun kaikki tukitoimenpiteet olisi kumottu, toisin sanoen tämän päätöksen antamisajankohtana.

(82)

Aloittamispäätöksessä tehdystä ehdotuksesta – joka koskee TV2:n premium-sisällön tuottamiskapasiteetin muuttamista – Tanska toteaa, että julkisen palvelun velvoite kattaa urheilun, myös tärkeimmät urheilutapahtumat, ja elokuvatuotannon tukemisen. Lisäksi Tanska väittää, että vakiosopimukset estävät TV2:ta myöntämästä oikeuksia kolmansille, mikä puolestaan estää huutokaupat.

(83)

Tanska katsoo, että rakenneuudistusprosessi on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen. Tanska on kuitenkin tietoinen siitä, että PWC:n tuloarvioiden mukaan pääkanava tuottaisi edelleen tappiota rakenneuudistuskauden päätyttyä (76). Tanska katsoo, että TV2:n on täytettävä julkisen palvelun tehtävä, jota se ei voi laiminlyödä. Tämä julkisen palvelun tehtävästä johtuva erityinen tilanne olisi otettava huomioon arvioitaessa asiaa yritysten pelastamista ja rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen ja SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan perusteella. Olisi kaupallisesti hyödytöntä sulkea julkisen palvelun kanava, sillä se tuottaa merkittävästi synergiaa pääkanavan ja temaattisesti erikoistuneiden kanavien välille.

(84)

TV2 mainitsee huomautuksissaan ensiksi yleisesti ne seikat, joiden se katsoo olevan ratkaisevia rakenneuudistussuunnitelmaa arvioitaessa.

(85)

TV2:n mukaan sen päätoiminta perustuu laajan ja kalliin julkisen palvelun velvoitteisiin, jotka hallitsevat yrityksen pääkanavaa. TV2 toteaa, että kyseisellä toiminnalla on nykyään suurempi kuin […] prosentin osuus pääkanavan kustannuksista.

(86)

TV2 viittaa nykytilanteeseen johtaneeseen poliittiseen päätökseen. Tanskan hallitus ja osapuolet, jotka tukivat nykyistä mediapoliittista sopimusta, sopivat, että rakenneuudistussuunnitelmassa ei otettaisi uudelleen käyttöön julkista korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä TV2:lle aiheutuneiden kulujen perusteella. Samassa yhteydessä päätettiin myös kestävän markkinaperusteisen liiketoimintamallin käyttöönotosta TV2:lle, millä varmistettaisiin, että yritys kykenisi kilpailemaan kyseisillä markkinoilla julkisen palvelun velvoitteestaan huolimatta. TV2 oli tyytyväinen päätökseen. TV2:n mukaan tässä yhteydessä tärkein seikka on julkisen palvelun pääkanavalle asetetun tilausmaksujen perimiskiellon kumoaminen 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen. TV2:n mukaan tukeen ei sisälly toiminnallista tai kaupallista hyötyä vaan että sillä yksinkertaisesti varmistetaan TV2:lle mahdollisuus käyttää sen kilpailijoiden saatavilla olevia rahoitusvaihtoehtoja. TV2:n mukaan sen pääkanavaa ei voida tarkastella erillisenä, sillä pääkanava ja erikoistuneet kanavat yhdessä tuottavat yhtiön taloudellisen tuloksen. TV2:n on joka tapauksessa täytettävä julkisen palvelun tehtävänsä, mikä olisi otettava huomioon sovellettaessa suuntaviivoja tai SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohtaa.

(87)

TV2 huomauttaa, että vaikka se hallitsee Tanskan televisiomainonnan markkinoita, kilpailu näillä markkinoilla on kovaa, ja sille on ominaista taloudellisesti vahvojen monikansallisten yhtiöiden läsnäolo. TV2 toteaa myös, ettei sen kilpailijoita estetä pääsemästä markkinoille, sillä ne ovat avanneet useita uusia kanavia Tanskan televisiomarkkinoilla (muun muassa SBS 6 (Pro 7), TV3 Puls (MTG) ja Canal 9 (Bonnier).

(88)

Lisäksi TV2 kertoo Tanskan televisiomarkkinoiden kilpailutilanteesta, että sen markkinaosuudet ja katsojaluvut ovat pienentyneet merkittävästi (77), […], mikä johtuu muun muassa analogisen signaalin lopettamisesta marraskuussa 2009. TV2:n mukaan vuoteen 2012 saakka voimassa oleva kielto avata uusia televisiokanavia vähentää entisestään sen kilpailukykyä ja heikentää yritystä.

(89)

Maksu-tv-markkinoista TV2 toteaa, ettei sillä ole hallitsevaa asemaa kyseisillä markkinoilla. Lisäksi TV2 toteaa, että TV2:n julkisen palvelun kanava on ainoa Tanskassa toimiva merkittävä kaupallinen tv-kanava, joka ei toimi näillä markkinoilla. Lisäksi TV2 arvioi, että erikoistuneiden kanavien nykyinen osuus maksu-tv-markkinoilla on noin […] prosenttia, ja uskoo kanavan kokonaismarkkinaosuuden kasvavan noin […]–[…] prosenttiin sen jälkeen, kun TV2 voi alkaa periä julkisen palvelun kanavan tilausmaksuja vuonna 2012.

(90)

TV2 toteaa, ettei se voinut saada pankeilta lainoja ja että jopa Kvaegtorvetilla olevan omaisuuden kiinnitys oli vaikeaa. TV2 toteaa, että muun muassa vireillä olevista valtiontukiasioista johtunut epävarmuus esti pankkeja antamasta tarvittavaa rahoitusta. TV2 katsoo rakenneuudistussuunnitelman voimassaolon olevan asianmukainen ja toteaa, että sen taloudellisen tilanteen paraneminen vaikuttaa ainoastaan sen nostoihin luottojärjestelyistä eikä sen liiketoimintamalliin, minkä pitäisi varmistaa TV2:n kannattavuus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(91)

TV2:n mukaan julkisen palvelun kanavan käyttäjämaksujen käyttöönottoon ei sisälly valtiontukea, vaan sillä ainoastaan annetaan kanavalle samat mahdollisuudet kuin sen kilpailijoille käyttää markkinoiden tavanomaisimpia toimintatapoja, toisin sanoen periä käyttäjiltä maksu palvelujensa käytöstä. Kilpailun vääristyminen voitaisiin estää soveltamalla SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa. TV2:n mukaan käyttäjämaksu ja rakenneuudistussuunnitelman muut osat eivät vääristä kilpailua kyseisillä markkinoilla. TV2:n mukaan suunnitelmalla vain varmistetaan, että TV2-yhtiöllä ja erityisesti sen julkisen palvelun kanavalla on tarvittava likviditeetti siihen asti, kun käyttäjämaksut otetaan käyttöön. TV2 toteaa myös, että muun kuin markkinoihin perustuvan rahoituksen uudelleen käyttöönoton mahdollisuus korvauksena julkisesta palvelusta ei ole valtiontukilainsäädännön kannalta parempi vaihtoehto kuin käyttäjämaksujen käyttöönotto.

(92)

TV2 korostaa, että uusien kanavien avaamiskielto merkitsee sille todellista uhrausta. Se toteaa menettäneensä digitaaliseen järjestelmään siirtymisen ja sen verkon myynnin vuoksi sillä siihen asti olleen edun, joka perustui sen osuuteen verkon omistuksesta. Aloittamispäätöksessä esitettyyn kysymykseen, voitaisiinko tiettyjen ohjelmien myyntiä kolmansille osapuolille tai (esim. urheilu-)lähetysten rajoittamista harkita, TV2 vastaa, että vakiosopimukset estävät TV2:ta siirtämästä oikeuksia kolmansille osapuolille. Sekä Tanskan fiktio- että urheiluohjelmat kuuluvat TV2:n julkisen palvelun ohjelmistoon.

(93)

SBS ei näe mitään syytä siihen, että huonot liikkeenjohdolliset päätökset johtaisivat rahoitusmallin muuttamiseen huomattavine kilpailua vääristävine vaikutuksineen. SBS:n mukaan huonoja investointipäätöksiä lukuun ottamatta TV2 teki hyvää tulosta vuosina 2004–2008 ja sillä oli hallitseva asema tv-mainonnan markkinoilla. Lisäksi SBS katsoo, että rakenneuudistussuunnitelman soveltamisala on tarpeettoman laaja. Käyttäjämaksujen perimisoikeuden nettonykyarvo on esimerkiksi paljon suurempi kuin arvioitu optimaalinen oma pääoma sellaisena kuin se on todettu pääomituspäätöksessä. SBS tuo myös esiin, että alueellisille kanaville lupamaksujen muodossa myönnetty tuki, joka on vuosittain noin 400 miljoonaa Tanskan kruunua, olisi otettava huomioon rakenneuudistussuunnitelman vaikutuksia arvioitaessa.

(94)

SBS katsoo, ettei TV2 eivätkä sen tytäryhtiöt ole rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen mukaan tukikelpoisia. Tässä yhteydessä SBS toteaa, että TV2 Danmarkilla oli vuoden 2009 puolivuotiskertomuksen mukaan 644,9 miljoonan Tanskan kruunun suuruinen nettopääoma ja että se ei täyttänyt maksukyvyttömyysmenettelyn kriteerejä. Julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä mahdollisesti aiheutuvia tappioita olisi SBS:n mukaan analysoitava SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan perusteella, mutta Tanskan hallitus ei ole vedonnut kyseiseen määräykseen.

(95)

SBS katsoo, että kustannusten jakautumista TV2-yhtiön eri osien kesken olisi arvioitava asianmukaisesti, erityisesti koska erikoistuneiden kanavien kustannukset ovat hyvin alhaiset kilpailijoiden kuluihin verrattuna. Pääkanavan katsottiin toimivan yksin, ja se voitaisiin saada kannattavaksi asianmukaisella vakiohinnoittelulla.

(96)

SBS:n mukaan TV2-yhtiö oli kannattava vuosina 2004–2008, jos tappiota tuottava toiminta, kuten TV2 Radio, joista on luovuttu, ja takaisinperimistä koskevan komission päätöksen vaikutus jätetään pois laskelmista. TV2:sta voisi joka tapauksessa tulla kannattava esim. kustannuksia vähentämällä.

(97)

SBS torjuu lisäksi Tanskan toimittaman markkina-analyysin. Erityisesti SBS torjuu näkemyksen mainosmarkkinoista, joiden se uskoo kasvavan vuodesta 2010 alkaen (78).

(98)

SBS toteaa, että jos rakenneuudistussuunnitelmaa hyväksytään lainkaan, sitä olisi rajoitettava ajallisesti koskemaan aikaa, joka kuluu omaisuuden myyntiin likviditeettiongelmien ratkaisemiseksi.

(99)

SBS toteaa, että käyttäjämaksujen käyttöönotolla olisi käytännössä sama vaikutus kuin lupamaksujen korottamisella, joten se olisi luokiteltava valtiontueksi asiassa C-206/06, Essent Netwerk Noord BV, annetun tuomion mukaisesti. Tilanne poikkeaa merkittävästi asiasta C-345/02 (Pearle), koska toimenpide otettiin käyttöön yksinomaan Tanskan ja TV2:n aloitteesta ja koska käyttäjämaksuja ei ole varattu katsojien valitsemia erityisiä tarkoituksia varten.

(100)

SBS korostaa, että on tärkeää analysoida käyttäjämaksuja rakenneuudistustuen yhteydessä. Sopimus käyttäjämaksujen käyttöönotosta vaikuttaa todennäköisesti TV2:n ja asiaan liittyvien kolmansien osapuolten, muun muassa pankkien, markkinakäyttäytymiseen rakenneuudistussuunnitelman hyväksymisajankohdasta alkaen eikä niinkään käyttäjämaksujen käyttöönottoajankohdasta alkaen. Lisäksi SBS arvostelee sitä, ettei käyttäjämaksuille, joita TV2 voi periä, ole asetettu ylärajaa eikä niiden käytölle ehtoja. Käyttäjämaksuja voidaan SBS:n mukaan käyttää myös kaupallisen toiminnan rahoittamiseen.

(101)

SBS toteaa lisäksi, että käyttäjämaksujen käyttöönoton ei voida katsoa olevan yhteneväinen julkisen palvelun käsitteen kanssa. Näin ollen rakenneuudistustukea sellaisenaan ei voida perustella SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdalla ilman, että luovutaan suunnitelmista periä käyttäjämaksuja. SBS toteaa myös, että käyttäjämaksuilla on selvästi kilpailunvastaisia vaikutuksia ja erityisesti että tietyt markkinatoimijat voivat joutua poistumaan markkinoilta ja että TV2 pystyy investoimaan entistä aggressiivisemmin uuteen sisältöön. Tämä on kielteistä, erityisesti koska TV2 on poikkeuksellinen toimija siinä mielessä, että sillä on hallitseva asema mainosmarkkinoilla.

(102)

SBS katsoo, että on asettava riittävän tiukat vastasuoritteet. Näin ollen SBS ehdottaa ensin, että TV2:lla ei saisi olla oikeutta ottaa käyttöön käyttäjämaksuja. Toiseksi olisi järjestettävä tarjouskilpailu, jolla varmistettaisiin asiallisempi sisäinen hinnoittelu, kun TV2 myy ohjelmia tytäryrityksilleen. Kolmanneksi TV2:n alueelliset kanavat voitaisiin siirtää Danmarks Radiolle, koska alueelliset kanavat saavat olennaisia määriä valtiontukea ja koska kotitaloudet, jotka maksavat lupamaksuja ja katsovat maksu-tv:tä, tulevat maksamaan kahdesti TV2:n alueellisten kanavien vastaanottamisesta. Neljänneksi TV2:n olisi sen lisäksi, että siltä kielletään uusien kaupallisten kanavien avaaminen, myytävä joitakin nykyisiä kanaviaan. Lopuksi TV2 olisi velvoitettava sallimaan kilpailijoiden mainokset verkossaan.

(103)

SBS ehdottaa myös, että olisi perustettava useita suojatoimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, ettei TV2 käytä tukea ja/tai käyttäjämaksuja kilpailun vääristämiseen. Ensiksi Tanska ei saisi soveltaa käyttäjämaksuja syrjivästi. Toiseksi TV2:lta olisi kiellettävä pääkanavan sitominen muihin kanaviin lähetysmarkkinoilla, ja TV2 olisi velvoitettava tarjoamaan TV2:ta yksin toimivana kanavana. Kolmanneksi olisi estettävä, että TV2 käyttäisi tukea ja käyttäjämaksuja muuhun kuin pääkanavan toimintaan eikä hintojen polkemiseen mainosmarkkinoilla. Neljänneksi TV2 olisi velvoitettava sitoutumaan siihen, ettei se käytä läpinäkyviä alennuksia.

(104)

Viasat katsoo, ettei TV2 ole vaikeuksissa oleva yritys, viitaten erityisesti vuoden 2008 tulokseen. Viasatin mukaan TV2 olisi vastaisuudessa kannattava, ja se viittaa muun muassa TV2:n tulokseen vuoden 2009 alkupuoliskolla (jolle ennustetaan 249 miljoonan kruunun voittoa ennen veroja). Ottaen huomioon myöhemmät tiedot, joiden mukaan TV2 itse asiassa tuotti tappiota vuonna 2009, Viasat katsoo, että tämä vähäinen tappio liittyy mainosmarkkinoilla tapahtuneeseen yleiseen 18,7 prosentin supistumiseen vuodesta 2008. Viasatin mielestä TV2 on onnistunut mukauttamaan kustannuksensa nykyiseen kaupalliseen ja taloudelliseen ympäristöön. Vuoden 2007 tappioiden Viasat katsoo johtuvan pääasiallisesti TV2 Radiosta, joka myöhemmin myytiin. TV2:n liikevaihto laski vuonna 2008, mutta samoin kävi useimmille yrityksille, ja siitä huolimatta TV2 kuitenkin onnistui lisäämään voittojaan ennen veroja.

(105)

Viasat katsoo, ettei lyhyen aikavälin kassavirtatarpeita ole osoitettu. TV2 on sitä vastoin käyttänyt äskettäin huomattavan summan uusien elokuvien hankintaan, minkä lisäksi se on Viasatin mukaan lisännyt kustannuksiaan kasvattaessaan ohjelmavarantoa. Yleisten fiktio-ohjelmien kustannukset ovat kasvaneet, ja kalliisiin tanskalaisiin fiktio-ohjelmiin on yli-investoitu (79).

(106)

Viasat tarkentaa, että vaikka suuri osa TV2:n korollisesta velasta on lyhytaikaista, se ei ole ongelma niin kauan kuin TV2 pystyy jälleenrahoittamaan velan. TV2:n rahoituskulut supistuivat vuonna 2009 49,2 miljoonasta 19 miljoonaan Tanskan kruunuun. TV2 on käyttänyt huomattavia summia uuden sisällön hankkimiseen. Lisäksi vuosien 2006–2008 negatiivinen kassavirta johtui pääasiallisesti epätavallisen laajasta investointitoiminnasta eikä TV2:n operatiiviseen toimintaan liittyvistä kustannuksista. Näin ollen negatiivinen kassavirta olisi voitu estää lykkäämällä tai vähentämällä investointeja. Samoin TV2:n velan kasvu johtui yhtiön vuosina 2006–2008 tekemistä mittavista investoinneista.

(107)

Viasat myös toteaa, että korkorasite näyttää vähentyneen vuodesta 2008. Viasat pohtii myös, onko TV2:lla lainansaantiongelmia, sillä TV2 näyttää hakeneen lainaa ainoastaan Danske Bankilta. Lainanhakeminen tapahtui lisäksi aikana, jolloin oli nykyistä vaikeampaa saada lainaa.

(108)

Ulkoisten tekijöiden suhteen Viasat yhtyy aloittamispäätöksessä esitettyyn arvioon BKT:n 1,02 prosentin vuotuisesta kasvusta. Viasat huomauttaa erityisesti, että PWC:n esittämät mainosmarkkinoiden kasvuennusteet, joihin Tanskan hallitus tukeutuu, ovat olennaisilta osiltaan varovaisemmat kuin muiden esittämät ennusteet, erityisesti kyseisillä markkinoilla toimivien yritysten tekemät ennusteet. Aloittamispäätöksestä esittämissään huomautuksissa Viasat toimittaa oman ennusteensa TV2:n tilanteesta vuosina 2009–2019 (Audon Partnersin selvitys). Tämän ennusteen mukaan TV2 ei joudu luopumaan liiketoiminnasta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(109)

Julkisen palvelun kanavan kannattavuuden osalta Viasat korostaa, että TV2-yhtiössä on niin paljon synergioita, ettei kunkin toiminnan kannattavuutta voida tarkastella erikseen. Pääkanavaa ei tämän vuoksi saisi arvioida erikseen. Tästä riippumatta TV2:n ja erikoistuneiden kanavien välinen sisäinen laskutus on epäasianmukainen, sillä hinta on merkittävästi kustannuksia alhaisempi. Viasat toimittaa kannattavuuslaskelmat, joissa kustannukset on jaettu kanavien liikevaihdon mukaan. Viasat toteaa myös, että erikoistuneiden kanavien taloudellisen tuloksen vertaaminen vastaavien mediayhtiöiden tulokseen viittaa siihen, että TV2-yhtiön segmentoitu raportointi olisi hylättävä. Viasat huomauttaa lopuksi, että TV2 voisi huutokaupata suosituimpien ohjelmiensa, esim. draama-, fiktio- ja dokumenttiohjelmiensa, uudelleenlähetysoikeudet, urheilutapahtumia lukuun ottamatta, lisätäkseen pääkanavan voittoja. Viasat pelkää myös, että tukea voitaisiin käyttää aggressiiviseen markkinakäyttäytymiseen, ja toteaa, että aiemmin TV2 investoi draamasarjojen hankintoihin voittamalla kilpailijansa, nosti TV2:n uutisten hintoja ja myönsi alennuksia.

(110)

Viasat katsoo, että jos komissio päättelee, että tuki on välttämätöntä, tuki olisi kohdistettava välittömään ongelmaan, toisin sanoen kassavirtaongelmaan, eikä niinkään toimintaan. Tämän vuoksi TV2:sta ei saisi tulla maksu-tv-kanavaa. Riittäisi, että sille myönnettäisiin luottojärjestely. Lisäksi käyttäjämaksuilla TV2 saisi varoja, joilla se voisi jatkaa mielivaltaista käyttäytymistä mainosmarkkinoilla, mistä aiheutuisi vaara kilpailijoiden poistumisesta markkinoilta. Viasat kysyy myös, onko järjestely yhteneväinen TV2:n yleisen julkisen palvelun velvoitteen kanssa.

(111)

Viasat korostaa käyttäjämaksujen kilpailunvastaisia vaikutuksia, sillä niiden vuoksi muiden toimijoiden on tukeuduttava kalliimpiin ohjelmapaketteihin, ja ne menettävät tilauksiin ja mainoksiin perustuvia tuloja.

(112)

Viasat toteaa lisäksi, että ehdotetut vastasuoritteet eivät merkitse uhrausta, sillä uusille kanaville ei kuitenkaan ole tilaa. Kuten edellä on todettu, Viasatin mukaan TV2 voisi huutokaupata oikeudet suosituimpien ohjelmiensa (urheilutapahtumia lukuun ottamatta), esim. draama-, fiktio- ja dokumenttiohjelmiensa, uudelleenlähetyksiin lisätäkseen pääkanavan voittoja.

(113)

Lopuksi Viasat toteaa myös, että Tanskan hallitus ei todennäköisesti voi vedota SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohtaan.

(114)

Boxer toteaa, että käyttäjämaksujen käyttöönotolla korjataan osittain nykyiset kilpailuongelmat tilanteessa, jossa Boxer, toisin kuin muut ohjelmiston tuottajat, ei voi kaupallisesti käyttää hyväkseen sitä, että se lähettää TV2:n ohjelmistoa. Boxer ehdottaa, että TV2:n hinnoitteluun olisi kohdistettava joko poliittista tai kilpailuviranomaisten valvontaa.

(115)

Eräät asianomaiset pohtivat rakenneuudistustuen suhteen, onko TV2 vaikeuksissa (ASK) ja ovatko vastasuoritteet kypsillä markkinoilla liian vähäisiä (FDA). Toiset taas toteavat, että jos yhtiö on vaikeuksissa, käyttäjämaksuja voitaisiin harkita (DI, TDC). Toiset katsovat, että rakenneuudistuskausi on liian pitkä (Discovery). Toiset taas toteavat, että, jos TV2 on taloudellisesti vakaa yhtiö vuoteen 2012 mennessä, sillä ei saisi olla oikeutta periä käyttäjämaksuja.

(116)

Käyttäjämaksut: Eräät asianomaiset (Langkilde, MTV Networks AB, FDA, Discovery ja Stofa) toteavat, että käyttäjämaksujen vuoksi pienet kanavat joutuvat luopumaan nykyisistä maksu-tv-paketeista tai nostamaan kuluttajien maksuja.

(117)

Eräät asianomaiset katsovat, että 25 Tanskan kruunun suuruinen käyttäjämaksu on liian korkea (FDA, TDC). FDA katsoo myös, että tällaiset käyttäjämaksut eivät ole yhteneväisiä TV2:n julkisen palvelun tuottajan aseman kanssa.

(118)

Kuten Tanskan toimittamista asiakirjoista selviää, ilmoitetusta rakenneuudistussuunnitelmasta ei ole luovuttu. Tanska toteaa, ettei tukitoimenpiteitä tarvita ja että kaikista tukitoimenpiteistä luovutaan sen jälkeen, kun rakenneuudistussuunnitelma, mukaan lukien käyttäjämaksut, on hyväksytty ja jollei TV2:lta vaadita lisämaksuja komission kahden aiemman TV2:ta koskeneen tutkinnan perusteella (80). Toisin sanoen komissio ei ole toistaiseksi vastaanottanut Tanskalta ehdotonta vahvistusta sille, että kyseiset toimenpiteet eivät enää kuuluisi rakenneuudistussuunnitelmaan eivätkä näin ollen myöskään komission muodollisen tutkinnan piiriin.

(119)

Ainoa poikkeus on lähetysverkon myynnille ehdotettu takaus, jota ei toteuteta, koska myynti on jo tapahtunut eikä sen vuoksi ole nyt esillä olevan asian kannalta merkityksellinen. Komissio ei enää katso, että tämä toimenpide olisi ilmoitettava.

(120)

Jäljempänä komissio näin ollen arvioi muita ilmoitettuja toimenpiteitä (lainaa ja tilapäisiä ja rakenneuudistukseen liittyviä luottojärjestelyjä) sekä pelastamistukeen liittyvää luottojärjestelyä, joka on edelleen voimassa.

(121)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(122)

Jotta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa voitaisiin soveltaa, on oltava valtion myöntämä tuki, jota myönnetään valtion varoista, joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua sisämarkkinoilla myöntämällä valikoivaa taloudellista etua tietyille yrityksille. Jäljempänä tarkastellaan edellä esitettyjen ehtojen soveltumista nyt esillä oleviin toimenpiteisiin.

(123)

Alkuperäiseen pelastamistukeen kuuluneisiin ja rakenneuudistussuunnitelmaan kuuluviin pääomalainaan ja väliaikaisiin luottojärjestelyihin (81) sisältyy hallituksen Folketingetin suostumuksella Tanskan valtionbudjetista myöntämiä varoja, jotka näin ollen ovat valtion varoja.

(124)

Tanskan mukaan korkoprosentit ja -maksut vastaavat markkinoilla terveisiin yrityksiin sovellettavia prosentteja ja maksuja. Soveltamalla samoja ehtoja TV2:n kaltaiseen vaikeuksissa olevaan yritykseen Tanska kuluttaa valtion varoja. Tämä johtuu siitä, että yksityinen velkoja ottaisi huomioon TV2:n taloudelliset vaikeudet eikä myöntäisi lainaa tai luottojärjestelyä, tai jos myöntäisikin, niin perisi siitä korkeampia maksuja kuin terveiltä yrityksiltä.

(125)

Komissio katsoo, että TV2:lle myönnettävässä oikeudessa periä käyttäjämaksuja vuodesta 2012 alkaen ei ole kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista valtion varoista. Käyttäjämaksut ovat yksityisiä (82), ja kuluttajat maksavat ne suoraan kanavan jakelijalle maksuna mahdollisuudesta katsoa TV2-kanavaa. TV2:n on käytävä tavanomaisia kaupallisia neuvotteluja jakelijan kanssa saadakseen kanavansa osaksi digitaalista pakettia ja sopiakseen kohtuullisesta korvauksesta. Lainsäädännössä kanavan jakelijaa ei pakoteta sisällyttämään TV2-pääkanavaa pakettiinsa, sillä nykyisen Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 6 §:ssä säädetty jakeluvelvoite poistuu käyttäjämaksujärjestelmän käyttöönoton myötä. Hallitus ei myöskään valvo jatkuvasti käyttäjämaksuja tai niiden suuruutta eivätkä ne ole hallituksen käytettävissä (83). Hallitus ei vaikuta hinnoitteluun, josta TV2 tekee kaupallisen päätöksen, eikä kerää eikä valvo TV2:n maksuja eivätkä ne ole millään tavalla hallituksen käytettävissä.

(126)

Käyttäjämaksuja ei voida rinnastaa lupamaksuihin, kuten SBS väittää. SBS väittää, että käyttäjämaksuilla on käytännössä kotitalouksille sama vaikutus kuin lupamaksujen korotuksella, koska TV2 Danmark kuuluu aina kanavan jakelijan paketteihin. Tämän pakollisuuden vuoksi ja sen vuoksi, ettei käyttäjämaksuja voida muuttaa lainsäädäntöä muuttamalla (84), käyttäjämaksut olisi SBS:n mukaan luokiteltava valtiontueksi (85). Tässä yhteydessä SBS lainaa yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Essent Netwerks antamaa tuomiota (86).

(127)

Toisin kuin Tanskan aiemmassa lupamaksujärjestelyssä, jonka komissio katsoi olevan valtiontukea (87), loppukäyttäjillä ei tässä tapauksessa ole lakisääteistä velvoitetta maksaa maksuja, vaan he maksavat korvauksen osana sopimusta, jonka he ovat tehneet vapaaehtoisesti. Maksuja eivät peri julkiset laitokset, kuten lupamaksuja, vaan yksityinen toimija Boxer ja muut toisten ohjelmistojen yksityiset jakelijat. Valtio ei suorita täytäntöönpanotoimia sellaisissa tapauksissa, joissa käyttäjät eivät maksa maksuja. Kanavan jakelijan on tällöin turvauduttava siviilioikeudelliseen menettelyyn saadakseen maksunsa.

(128)

Kulttuuriministeriön TV2:lle myöntämään toimilupaan tehdyllä muutoksella myönnetty oikeus periä tilausmaksuja ei riitä perusteeksi sille, että asiaan liittyisi valtion varoja. Kyseessä ei ole valtion toimi, joka johtaisi valtion varojen menettämiseen. Tässä mielessä SBS:n viittaus asiassa Essent Netwerks annettuun tuomioon ei ole perusteltu. Kyseisen tuomion 73 kohdassa erotetaan toisistaan Essentin tilanne ja asiassa Pearle vallinnut tilanne (88) ja todetaan, että ensin mainitussa asiassa kyseessä ollut maksu sisältyi viranomaisten määrittämään politiikkaan. Erottaakseen kyseiset asiat toisistaan yhteisöjen tuomioistuin viittaa Essent-asiassa siihen, että maksu otetaan käyttöön lainsäädäntöteitse, muttei katso, että kaikki valtion toimenpiteet automaattisesti johtaisivat siihen, että niihin sisältyisi valtion varoja. Tämä selviää edellä mainitussa asiassa Essent annetusta tuomiosta, sillä tuomion 75 kohdassa erotetaan kyseinen asia asiasta Preussen Elektra, jossa oli kyse lainsäädäntötoimesta (ja johon ei katsottu sisältyvän valtion varoja), jolla sähkönjakelijat olisi velvoitettu ostamaan uusiutuvien energialähteiden tarjonnan alueella tuotettua sähköä vähimmäishintaan. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että asiassa Essent kyseiset yritykset oli valtuutettu ”hoitamaan valtion varoja”, toisin kuin asiassa Preussen Elektra (89) kyseessä olleessa tilanteessa. Nyt esillä olevassa asiassa valtio ei ole kehottanut TV2:ta hoitamaan valtion varoja. Toimilupaan tehty muutos koskee ainoastaan jo olemassa olevaa oikeutta (lainsäädännöstä ks. Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 38 a §:n 2 momentti) lisätulolähteeseen.

(129)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että käyttäjämaksuihin ei sisälly SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(130)

Toimenpiteeseen sisältyvillä valtion varoilla TV2:lle myönnetään etu siinä mielessä, että vastaavat rahoitusvälineet markkinaehdoin nostaisivat lainakustannuksia tai maksuja, jos markkinatoimijat ylipäätään suostuisivat antamaan edunsaajan käyttöön suunnitellun määrän lisävaroja. Tanskan toimittamien todisteiden mukaan yksikään toimija ei halunnut tehdä niin.

(131)

Kyseisten varojen ansiosta TV2 voi jatkaa toimintaansa entisillä markkinoillaan, joihin kuuluvat lähetysoikeuksien myyminen ja ostaminen, maksu-tv-palvelujen markkinat ja tv-mainosten markkinat Tanskassa. Näillä markkinoilla TV2 kilpailee muiden tv-yhtiöiden kanssa, muun muassa SBS:n ja Viasatin kanssa. Tästä seuraa, että koska kyseinen tuki suosii TV2:ta, se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua kyseisillä markkinoilla.

(132)

Kyseisillä markkinoilla, muun muassa lähetysoikeuksien ostamisessa ja myymisessä ja Tanskassa myytävien toisten jäsenvaltioiden tuotteiden mainostamisessa, käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa (90). Lisäksi tietyt TV2 Danmark A/S:n kilpailijat jakavat kanaviaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja/tai ovat muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yhtiöiden tytäryhtiöitä, ja suunniteltu tuki voi vaikuttaa niiden päätökseen säilyttää tai lisätä toimintaansa Tanskan markkinoilla. Näin ollen kyseinen valtiontuki vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin malleihin.

(133)

Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, on arvioitava rakenneuudistustukipaketin soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(134)

Tanska on noudattanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (91) 3 artiklassa säädettyä täytäntöönpanokieltoa, sillä se on ilmoittanut rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyneet tukitoimenpiteet eikä ole toistaiseksi pannut niitä täytäntöön. Pelastamistuen toteuttamiseen annettiin lupa 4 päivänä elokuuta 2008 annetulla komission päätöksellä.

(135)

Toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla luettuna yhdessä suuntaviivojen kanssa. SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan soveltamista kyseisiin toimenpiteisiin julkisen palvelun kanavan lähetysten rahoittamisen kannalta ei tutkita. TV2:n taloudelliset vaikeudet johtuivat lähinnä julkisen palvelun kanavan lähetysten tarjoamisesta ja vakaat rahoituslähteet takaavan liiketoimintamallin puuttumisesta, kun taas valtiontukitoimenpiteet eivät rajoitu julkisen palvelun lähetysten tarjoamiseen, vaan ne on tarkoitettu TV2:lle yhtiönä, mukaan lukien yhtiön kaupallinen toiminta. Tanskan viranomaiset eivät ole myöskään esittäneet tarkempia argumentteja valtiontukitoimenpiteiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla, eikä komissio ole saanut riittävästi tietoja, joiden perusteella se voisi tehdä arvionsa SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan nojalla luettuna yhdessä valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annetun komission tiedonannon (92) kanssa.

(136)

Suuntaviivoissa annetaan mahdollisuus myöntää pelastamistukea väliaikaisena tukena vaikeuksissa oleville yrityksille, kunnes rakenneuudistussuunnitelma valmistuu, tai ratkaisemaan akuutti maksuvalmiuskriisi. Suuntaviivojen 26 kohdan mukaan lainan takaisinmaksun tai takauksen voimassaolon päättymisen määräaikaa pidennetään, kunnes komissio tekee suunnitelmasta päätöksen. Pelastamistukijärjestelyn soveltaminen edelleen TV2:een on kyseisen määräyksen mukaista, sillä TV2 on toimittanut rakenneuudistussuunnitelman määräajassa.

(137)

Rakenneuudistustuen on perustuttava realistiseen, johdonmukaiseen ja kauaskantoiseen suunnitelmaan, jonka tavoitteena on palauttaa yrityksen elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa. Rakenneuudistukseen sisältyvät yleensä seuraavat seikat: yrityksen toiminnan kaikkien osien uudistaminen, yrityksen toiminnan uudelleen järjestely ja rationalisointi, mukaan lukien luopuminen tappiollisesta toiminnasta ja rahoituksen uudistaminen. Jos rakenneuudistustoimenpiteille myönnetään valtiontukea, niitä ei voida rajoittaa koskemaan vain tappioiden korvaamista puuttumatta tappioihin johtaneisiin syihin. Lisäksi rakenneuudistus on rahoitettava ainakin osittain yhtiön omilla varoilla. On myös toteutettava vastasuoritteita tuen vääristävien vaikutusten vähentämiseksi minimiin. Jäljempänä komissio tarkastelee, onko edellä mainitut edellytykset täytetty.

(138)

Suuntaviivojen 9 kohdan mukaan kyse on vaikeuksissa olevasta yrityksestä, jos yritys ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen. Suuntaviivojen 11 kohdassa annetaan kriteerejä, joiden mukaan yritys on vaikeuksissa, vaikka suuntaviivojen 10 kohdassa asetetut kriteerit eivät täyty. Suuntaviivojen 11 kohdan mukaan yritys ”voidaan kuitenkin katsoa tukikelpoiseksi vasta kun on varmistettu, ettei yritys kykene saneeraukseen omilla taikka omistajiltaan/osakkailtaan tai markkinalähteistä saaduilla varoilla”.

(139)

Komissio päättelee, että TV2 oli edellä kuvattu vaikeuksissa oleva yritys rakenneuudistussuunnitelman ilmoittamisen ajankohtana. Tämä selviää muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyistä luvuista ja vielä tarkemmin tämän päätöksen 36–42 perustelukappaleessa esitetyistä luvuista, jotka toimitettiin myöhemmin tammikuussa 2010 ja jotka osoittavat yrityksen tappiollisuutta, supistuvia markkinaosuuksia, kasvavaa velkaantumista ja ennen kaikkea negatiivista kassavirtaa. Edellä kuvatut seikat johtuvat mainostulojen supistumisesta, virheinvestoinneista ja kasvavista korkorasitteista. Vaikka myöhemmin kävi ilmi, että yhtiö oli, kuten sen kilpailijat olivat arvioineet, tehnyt voittoa vuonna 2008 (maaliskuun lopussa 2008 esitetty ennuste osoitti kuitenkin edelleen […] miljoonan Tanskan kruunun suuruista […]), voitto oli vähäinen, eikä se muuta havaintoa, jonka mukaan yhtiö ei voisi jatkaa toimintaansa ilman ulkoista rahoitusta. Yhtiön käytössä olleet yksityiset luottojärjestelyt olivat lyhytaikaisia, ja ne voitiin peruuttaa milloin tahansa. Yhtiöllä oli akuutti likviditeettitarve, jota se ei voinut täyttää omilla varoillaan.

(140)

Yhtiö ei myöskään voinut saada ulkoista rahoitusta. Oli olemassa vaara, että lyhytaikaiset luotot peruttaisiin. Kuten aloittamispäätöksessä on jo todettu, TV2:n päärahoittajapankki, […], pyysi supistamaan lainaansa ja luottojärjestelyjään vuonna 2008. TV2:n ongelmien, joihin kuului vaikeudet saada kiinnitys sen Odensessa oleville toimitiloille, lisäksi Tanska osoitti, että muutkin pankit kieltäytyivät myöntämästä TV2:lle pitkäaikaisia lainoja (ks. edellä tämän päätöksen 44 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Pankit esittivät mainostuloihin perustuvan TV2:n suhdanneherkän tulovirran heikkoudet ja tällaisen liiketoimintamallin kestämättömyyden. Ongelmia pahensivat vireillä olleet menettelyt. Edellä esitetyn johdosta TV2:n rahoitus perustui entistä enemmän lyhytaikaisiin velkoihin, ja oli näin ollen hauras. Toisin sanoen TV2 ei kyennyt, suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla, saneeraukseen markkinalähteistä saatavilla varoilla.

(141)

Kilpailijoiden toimittamassa aineistossa edellä esitettyjä havaintoja ei ole kyseenalaistettu. Selvyyden vuoksi on todettava, ettei suuntaviivoissa edellytetä yrityksen olevan varsinaisessa maksukyvyttömyysprosessissa. Tukea voidaan sitä vastoin myöntää – tiukat edellytykset täyttäen – nimenomaan maksukyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

(142)

Kilpailijoiden väitteistä, joiden mukaan TV2 on kannattava yritys tai voi tulla kannattavaksi, on todettava, että edellä mainitut TV2:n tulokset osoittavat, että yhtiö tuotti voittoa vuonna 2008, mutta toisin kuin Viasat arvioi, yhtiö tuotti 27 miljoonan Tanskan kruunun suuruiset tappiot vuonna 2009, mikä poikkesi merkittävästi Viasatin ennusteesta, jonka mukaan TV2 tuottaisi voittoa 249 miljoonan Tanskan kruunun arvosta. Vuoden 2010 voitot arvioidaan myös paljon pienemmiksi kuin Viasat oli arvioinut. Komissio ei ole havainnut virheitä TV2:n ja sen konsulttiyrityksen PWC:n käyttämissä menetelmissä (ks. edellä tämän päätöksen 41 kappale).

(143)

Viasatin toimittamasta TV2:n luottoluokitustutkimuksesta, jonka teki Audon partners (93) ja jonka mukaan TV2 olisi voinut saada luottoa, on todettava, että pankkien reaktiot osoittavat todellisen kuvan olleen toinen. Lisäksi analyysi perustuu lukuihin ja arvioihin, joita ei ole tarkastettu TV2:n kanssa. Jotkin luvut poikkeavat suuresti todellisuudesta, kuten vuosien 2009 ja 2010 luvut osoittavat. Selvityksessä itsessään korostetaan, ettei kyseessä ole kokonaisvaltainen analyysi (koska ymmärrettävistä syistä TV2:een ei oltu yhteydessä) ja että käytetty malli on samasta syystä rajallinen (94).

(144)

Vaikka yhtiö nosti pelastamistuen luottojärjestelystä paljon vähemmän kuin olisi voinut, se ei tarkoita sitä, ettei yhtiötä voida katsoa vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Olisi järjenvastaista katsoa, ettei pelastamis- ja rakenneuudistustuen saaja ole tukikelpoinen, jos rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä ja muut toimenpiteet osoittautuvat myöhemmin onnistuneiksi ja auttavat yhtiötä ratkaisemaan rahoitusongelmiaan käyttäen laajalti omia varojaan. Edellä esitetty voi kuitenkin johtaa siihen, että käynnissä olevaa valtiontukea ei tiettynä ajankohtana enää tarvita. Tätä näkökulmaa käsitellään jäljempänä (ks. 149 kappale). Luottojärjestely rakennettiin kuitenkin aina niin, että yhtiö voi käyttää sitä ainoastaan, jos se pystyi osoittamaan käytön tarpeellisuuden. Näin toimittiin tuen pysyttämiseksi mahdollisimman vähäisenä, ja TV2:n pyrkimys käyttää mahdollisimman paljon omia varojaan oli tämän vaatimuksen mukainen.

(145)

Lisäksi on korostettava, että Viasatin ja SBS:n lukuisat väitteet, joiden mukaan TV2:n heikko taloudellinen tilanne oli itse aiheutettu huonoilla liikkeenjohdollisilla päätöksillä ja epäonnistuneilla investoinneilla, eivät vaikuta siihen, onko TV2:n suuntaviivojen mukaan tukikelpoinen. Suuntaviivoissa ei vaadita esittämään syytä tuensaajan taloudellisiin ongelmiin, vaan ainoastaan varmistamaan, että tuensaaja on todella vaikeuksissa oleva yritys.

(146)

Kilpailijat ovat tähän liittyen väittäneet myös, että TV2:n ongelmat johtuvat suuresti julkisen palvelun kanavan tehtävistä ja että tilanne voitaisiin parantaa korjaamalla sisäisiä kustannuksia ja laskutushintoja. Komissio ei kuitenkaan pidä tätä väitettä merkityksellisenä tilanteessa, jossa tuki myönnetään yhtiöille itselleen, myös sen kaupallista toimintaa varten. Komissio huomauttaa kuitenkin, että TV2:lla on erillinen ja tarkastettu kirjanpito julkisille palveluille ja muulle toiminnalle ja täysin dokumentoitu ja tarkastettu sisäisen laskutuksen hinnoittelupolitiikka, joka on melko yksinkertainen ja avoin ja jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen kuva markkinaehtoiseen hinnoitteluun perustuvasta toiminnasta.

(147)

Viasat yhtyy näkemykseen ulkoisista tekijöistä ja arvioon BKT:n 1,02 prosentin kasvusta. Mainosmarkkinoiden kehityksen suhteen osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että TV2:n mainostulot vähenivät 19 prosenttia vuonna 2008. Viasat ja SBS tulkitsevat kuitenkin virheellisesti Tanskan ennustetta mainosmarkkinoiden tulevasta kehityksestä. Toisin kuin nämä ovat ymmärtäneet, Tanska ei ennustanut mainosmarkkinoille 10 prosentin vuotuista supistumista vuosina 2009–2013, vaan totesi pelkästään arvionsa olevan, että mainosmarkkinat […].

(148)

Väitteestä, jonka mukaan alueellisille lähetysasemille myönnetyt lupamaksut olisi täytynyt sisällyttää arvioon TV2:n taloudellisesta tilanteesta, komissio katsoo, että lupamaksuilla rahoitetaan alueellisten lähetysten ohjelmatuotantoa, joten niillä on merkitystä vain siltä kannalta. Tähän liittyen komissio huomauttaa, että TV2:n alueelliset asemat ovat riippumattomia TV2:sta ja niitä koskevat niiden omat julkisen palvelun velvoitteet, joista on säädetty Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa ja joita varten ne saavat luparahoitusta. Tarkasteltaessa SBS:n väitettä, jonka mukaan katsojat maksavat ohjelmista kahteen kertaan, on korostettava, että toinen maksu – TV2-pääkanavan tilausmaksut – perustuu asiakkaan valintaan eikä sen ole todettu sisältävän valtiontukea. Edellä on joka tapauksessa osoitettu, että TV2 yhtiönä oli vaikeuksissa oleva yritys, jolla oli akuutteja rahoitustarpeita, sillä se ei saanut pankeilta lainkaan ulkoista rahoitusta. Kaikki mahdolliset edut, joita voi koitua sen velvoitteesta lähettää kyseisiä ohjelmia, on otettu huomioon.

(149)

TV2:n vaikea tilanne muuttui kuitenkin, kun se myi lähetysverkon. Lähetysverkon myynnistä saaduilla tuloilla TV2 saattoi maksaa takaisin osan velkaansa, ja taloudelliset näkymät kirkastuivat selvästi, mikä näkyy edellä tämän päätöksen 62–64 kappaleessa esitetyistä luvuista. Myös mainosmarkkinoiden näkymät olivat myönteisemmät (95). TV2 kykeni maksamaan pelastamistukijärjestelystä nostamansa valtionvelan. Valtiontukiasioiden tuloksesta riippuen ja rakenneuudistussuunnitelman tultua hyväksytyksi TV2 uskoo, että sillä on riittävä rahoitus vuoteen 2012 saakka, jolloin tilausmaksut otetaan käyttöön (96).

(150)

Komissio ei katso, että TV2 voitaisiin nykytilanteessa luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Tämän päätöksen antamisen jälkeen ei siis ole tarvetta tukitoimenpiteisiin, ja rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyneet laina- ja luottojärjestelyt, joita ei ole toteutettu ja jotka on ilmoitettu, olisi peruttava. Samasta syystä pelastamistukipäätökseen perustuva nykyinen tukijärjestely olisi myös lopetettava.

(151)

Suuntaviivojen 34 kohdan mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on oltava rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, ja sillä on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautuminen kohtuullisessa ajassa. Rakenneuudistussuunnitelmassa kuvataan olosuhteita, joissa yhtiö joutui vaikeuksiin, jotka johtuivat kannattamattomaksi osoittautuneesta uudesta toiminnasta ja julkisen palvelun kanavan lisääntyneestä kannattamattomuudesta. Komissio katsoo, että edellä esitetyt seikat on otettu asianmukaisesti huomioon rakenneuudistussuunnitelmassa.

(152)

Komissio huomauttaa, että rakenneuudistussuunnitelmassa määrätään taloudellisista ja toiminnallisista rakenneuudistustoimenpiteistä, joilla yhdessä mukautetun liiketoimintamallin kanssa onnistutaan saamaan yhtiö tulemaan toimeen omin varoin. Tähän liittyen komissio toteaa ensiksi, että rakenneuudistussuunnitelmassa esitetty vaatimus myydä omaisuutta sai aikaan lähetysverkon onnistuneen myynnin, joka tuotti TV2:lle riittävästi varoja velkojensa takaisinmaksamiseen. TV2 maksoi myös 4 päivän lokakuuta 2010 pelastamistukijärjestelystä nostetun tuen. Yhtiö itse toteaa, että sillä on nyt riittävästi varoja käytettävissään, kunnes käyttäjämaksut hyväksytään (97). Kustannussäästöjen muodossa olevilla muilla toimenpiteillä parannetaan myös yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta (ks. edellä 47 ja 48 kappale).

(153)

Yhtiö on luopunut myös tappiollisesta toiminnastaan. Vuonna 2008 se myi tappiollisen radiotoimintansa SBS-yhtiölle.

(154)

TV 2:n odotetaan ratkaisevan likviditeettiongelmiin johtaneet rakenteelliset ongelmansa sen jälkeen, kun sille on annettu lupa periä tilausmaksuja tammikuusta 2012 alkaen. Julkisen palvelun kanavan kannattamattomuus johtuu sen tukeutumisesta vain yhteen tulolähteeseen eli mainostuloihin, jotka ovat herkkiä suhdanteille ja taloudellisen ilmaston muutoksille. Tämä näkyy myös pankkien reaktioissa, kun nämä kieltäytyivät myöntämästä rahoitusta, koska olivat huolestuneita mainosmarkkinoiden suuntauksista ja epäilivät TV2:n ansaitsemiskykyä. Uusi liiketoimintamalli tuottaa TV2:lle vakaammat tulot pääkanavan vastaanottamisesta perittävillä tilausmaksuilla. TV2 ennustaa käyttäjämaksuista koituvan lisätuloja […] miljoonan Tanskan kruunun arvosta vuonna 2012. Yhtiö myös ennustaa tuottavansa voittoa […] vuonna 2012. Komissio huomauttaa, että […] toisen tulolähteen, käyttäjämaksujen, ansiosta yhtiö ei enää ole myöskään yhtä herkkä suhdanteiden vaihteluille. Komissio huomauttaa, että muutoksen tuottavat toimenpiteet perustuvat rakenneuudistussuunnitelmaan eivätkä ulkoisiin tekijöihin.

(155)

Rakenneuudistussuunnitelman alun perin ilmoitettu kesto 31 päivään joulukuuta 2012 tarkoittaa lähes neljää vuotta. Tämä aikaväli valittiin, koska Tanskan hallitus uskoi, että kun uusi liiketoimintamalli olisi otettu käyttöön ja siitä olisi saatu ensimmäiset käytännön kokemukset, pankit olisivat olleet valmiit myöntämään lainaa TV2:lle. Aikaväli valittiin riittävän pitkäksi kokemuksen hankkimista varten. Koska tuki kuitenkin lopetetaan tämän päätöksen antamisen myötä (ks. edellä), Tanskan hallitus katsoo nyt, että rakenneuudistuskauden päätyttyä kaikkien tukitoimenpiteiden olisi myös päätyttävä.

(156)

Komissio on eri mieltä. Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistuksella olisi palautettava yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Komissio katsoo, että rakenneuudistuskausi jatkuu, kunnes yhtiö on toteuttanut kaikki rakenneuudistustoimenpiteet, joilla varmistetaan pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Vaikka kaikki valtiontukitoimenpiteet lopetetaan tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen, TV2:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus ei ole varmaa kyseisestä ajankohdasta alkaen niin kauan, kuin TV2:lta puuttuu kestävä liiketoimintamalli. Tällainen liiketoimintamalli saadaan aikaan vain ottamalla käyttöön käyttäjämaksut. Käyttäjämaksujen käyttöönotto on myös tärkein rakenneuudistustoimenpide, jolla ratkaistaan vakavin syy TV2:n taloudellisiin vaikeuksiin. Tämän vuoksi komissio päättelee, että rakenneuudistuskausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012, tai ajankohtana, jolloin TV2 kykenee perimään loppukäyttäjiltä tilausmaksuja siinä tapauksessa, että tämä toteutuu ennen 31 päivää joulukuuta 2012. Nyt näyttää siltä, että juridiselta kannalta TV2:lla on oikeus periä käyttäjämaksuja vasta, kun sen toimilupaa on muutettu (vaikka nykyisessä Tanskan televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa annetaan jo TV2:lle mahdollisuus periä käyttäjämaksuja, sitä ei nykyisessä toimiluvassa sallita).

(157)

Suuntaviivojen 38 kohdan mukaan, jotta kaupankäynnin edellytyksiä haittaavat vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset, on toteutettava vastasuoritteita niin, että tavoitellut myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat. Vastasuoritteisiin voi kuulua omaisuuserien myynti, kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistamiset. Suuntaviivojen 40 kohdan mukaan toimenpiteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja yrityksen suhteelliseen painoarvoon merkityksellisillä markkinoilla.

(158)

Periaatteessa sitoutuminen olemaan avaamatta uusia kanavia (toisin sanoen rajoittamaan markkinaläsnäoloa) voidaan katsoa vastasuoritteeksi, koska siinä TV2 suljetaan pois uusien asiakkaiden hankkimista koskevasta kilpailusta, mikä hyödyttää sen kilpailijoita. Uusien kaupallisten kanavien avaaminen hyödyttäisi TV2:ta, sillä kanavat rahoitettaisiin vakaasta tulolähteestä, joka perustuu tilausmaksuihin, jotka eivät ole suhdanneherkkiä ja jotka tuottaisivat yhtiölle välttämättömiä tuloja tasapainottaen osittain julkisen palvelun kanavan tuottamia negatiivisia tuloksia. Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyn markkina-anlyysin mukaan maksu-tv-markkinat kasvavat (98). TV2:n kilpailijat väittävät kuitenkin, ettei TV2:lla muutenkaan ollut mahdollisuutta avata uusia kanavia, koska markkinat olivat kypsät.

(159)

Tähän liittyen komissio huomauttaa, että TV2:n kilpailijat itse avasivat kanavia vuonna 2009 (SBS toi markkinoille 6erene-kanavan, Canal Digital tuo markkinoille urheilukanavan, Viasat toi markkinoille kanavan 23 päivänä maaliskuuta 2009 ja TV4-yhtiö Canal 9:n heinäkuussa 2009).

(160)

Tanska on myös vahvistanut, että rakenneuudistuksen vuoksi TV2 ei myöskään saanut tuoda markkinoille uusia radiokanavia (99). Tämä sitoumus on hyvin merkityksellinen siinä mielessä, että uuden FM 4 -radioaseman toimiluvasta ollaan järjestämässä tarjouskilpailua. Alun perin Tanska ilmaisi intressinsä TV2:n osallistumiseen kyseiseen tarjouskilpailuun, mutta totesi myöhemmin, ettei tarjousta voitu tehdä, koska rakenneuudistussuunnitelma oli parhaillaan komission tutkittavana, siitä huolimatta, että todellisuudessa suunnitelmat tarjouskilpailua varten oli jo tehty. Toisin sanoen, toisin kuin kilpailijat väittävät, sitoutuminen olemaan avaamatta uusia kanavia on osoittautunut todella merkitykselliseksi ja merkitsee uhrausta yhtiölle. Komissio katsoo, että tämä sitoutuminen on merkittävä ottaen huomioon suuntaviivojen 46 kohta, jonka mukaan tukea ei saa käyttää rahoittamaan uusia investointeja, jotka eivät ole tarpeen yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(161)

Komissio katsoo myös ehdotettujen vastasuoritteiden olevan oikeasuhteiset tukitoimenpiteistä aiheutuviin vääristäviin vaikutuksiin nähden. On syytä korostaa, että nämä kaikki toimenpiteet päättyvät tämän päätöksen antamisajankohtana. Tähän liittyen komissio haluaa korostaa, ettei yhtäkään ilmoitettua rakenneuudistustoimenpidettä ole toteutettu eikä toteuteta. Kuten edellä 150 kappaleesta ja sitä seuraavista kappaleista selviää, myös pelastamistukijärjestely lopetetaan sen jälkeen, kun tämä päätös on annettu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yhtiö sen jälkeen saa minkäänlaista valtiontukea. Pelastamistukijärjestelyistä nostettu summa oli kuitenkin rajallinen (käytettävissä olleesta yhdestä miljardista Tanskan kruunusta nostettiin 223 miljoonaa). Suurin osa tuesta nostettiin pelastamistukena (223 miljoonasta Tanskan kruunusta nostettiin 208 miljoonaa vuoden 2008 loppuun mennessä, toisin sanoen kuuden kuukauden kuluessa), ja kaikki luottojärjestelystä todellisuudessa nostetut varat on jo maksettu takaisin valtiolle. Luottojärjestelystä todellisuudessa nostettu määrä – 223 miljoonaa Tanskan kruunua – ei myöskään ole liiallinen ottaen huomioon TV2:n liikevaihto ([…] prosenttia). Edellä esitetyn perusteella komissio ei katso välttämättömäksi vaatia Tanskalta ja tuensaajalta uusia vastasuoritteita. Tästä syystä komissio ei näe tarvetta uusiin vastasuoritteisiin, joita kilpailijat ovat ehdottaneet.

(162)

Komissio ei kuitenkaan hyväksy Tanskan ehdotusta, jonka mukaan sitoumus voitaisiin päättää sen jälkeen, kun kaikki tukitoimenpiteet ovat päättyneet (100). Ensiksikin Tanska itse on määrännyt pidemmän rakenneuudistuskauden 31 päivään joulukuuta 2012 asti. Toiseksi suuntaviivoissa ei määrätä, että vastasuoritteiden keston olisi vastattava käynnissä olevien tukitoimenpiteiden kestoa. Kolmanneksi rakenneuudistussuunnitelman lähtökohta on, että yhtiö voi saada ulkoista rahoitusta vasta, kun käyttäjämaksut on otettu käyttöön vuonna 2012. Vasta tällöin pitkän aikavälin elinkelpoisuus on palautettu. Tanska itse on väittänyt, että tukitoimenpiteitä, mukaan lukien edelleen voimassa oleva pelastamistukijärjestely, tarvittaisiin täyttämään likviditeettivaje, kunnes julkisen palvelun kanavan vakaampi liiketoimintamalli on perustettu. Pelastamistukijärjestelyn tarkoituksena oli pitää yhtiö toiminnassa, kunnes uutta liiketoimintamallia aletaan toteuttaa. Edellä esitetyn perusteella komissio ei katso, että sitoumus vatasuoritteista voisi päättyä, kun tuki päättyy tämän päätöksen antamisajankohtana. Komissio katsoo kuitenkin mahdolliseksi, että velvoite olla saattamatta markkinoille uusia kanavia voisi päättyä rakenneuudistussuunnitelman päättymisajankohtaa (31 päivänä joulukuuta 2012) aikaisemmin, toisin sanoen, kun käyttäjämaksut on otettu käyttöön (TV 2:n toimiluvan muuttamisen jälkeen) ja kun TV2 kykenee perimään niitä.

(163)

Suuntaviivojen 43 kohdan mukaan tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tämän määräyksen perustana on ajatus, jonka mukaan yhtiöllä ei rakenneuudistuksen jälkeen ole liiallista likviditeettiä, jota se voisi käyttää aggressiiviseen markkinakäyttäytymiseen. Tuensaajien odotetaan osallistuvan rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta. Tällaisen osallistumisen on oltava todellista eikä siihen saa sisältyä mahdollisia tulevia voittoja, kuten kassavirtaa. Sen on oltava mahdollisimman suuri, vähintään 50 prosenttia suurilla yrityksillä. Komissio katsoo, että TV2 on suuntaviivoissa tarkoitettu suuri yritys.

(164)

Komissio ei yhdy Tanskan hallituksen näkemykseen, jonka mukaan kaikki kustannukset, erityisesti kustannussäästöt, olisi automaattisesti katsottava rakenneuudistuskustannuksiksi. Kustannussäästöt ovat rakenneuudistustoimenpiteitä, ja yritykselle voi koitua menoja kustannusten säästämisestä. Kustannussäästöt, sellaisina kuin Tanska on ne kuvannut nyt esillä olevassa asiassa, eivät sellaisenaan merkitse rakenneuudistuskustannuksia. Tanska on toimittanut luettelon perinteisistä rakenneuudistuskustannuksista, joiden määrä on […] miljoonaa Tanskan kruunua ja jotka kattavat lähetysverkon myyntiin liittyneet transaktiokustannukset ([…] miljoonaa Tanskan kruunua), uuteen liiketoimintamalliin siirtymisestä aiheutuneet kustannukset ([…]-[…] miljoonaa Tanskan kruunua) ja työsopimusten päättämisestä aiheutuneet henkilöstökulut, asianajo- ja konsultointimaksut, ([…] miljoonaa Tanskan kruunua). Komissio hyväksyy nämä kulut rakenneuudistuskustannuksiksi.

(165)

Komission vakiintuneen päätöskäytännön mukaan rakenneuudistuskustannuksiin kuuluvat kaikki yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, mutteivät rakenneuudistuskautena aiheutuneet säännölliset toimintakustannukset. Nyt esillä olevassa asiassa on kuitenkin kyse yrityksen likviditeettitarpeesta, jotta se selviäisi siirtymäkauden yli, kunnes uusi kestävä liiketoimintamalli on saatu aikaan. Kuten edellä on korostettu, TV2:lla on aito rahoitustarve, koska se ei ole saanut ulkoista rahoitusta. Nyt esillä olevassa asiassa, joka sisältää puhtaasti rahoituksen rakenneuudistuksen, kunnes yritys vaihtaa vakaampaan liiketoimintamalliin, komissio voi hyväksyä myös tämän rahoitustarpeen rakenneuudistuskustannukseksi. Pelastamistukea koskevan päätöksen luottojärjestelyllä (miljardi Tanskan kruunua) hankittiin välttämätön väliaikainen puskuri, jolla katettiin rahoitusvaje. Järjestely oli kuitenkin vain tilapäinen ja sitä voitiin käyttää ainoastaan, jos TV2 pystyi osoittamaan ulkoisen tilintarkastajan vahvistaman rahoitustarpeen. Kaiken kaikkiaan TV2 ei juuri tehnyt nostoja luottojärjestelystä (vain […] prosenttia järjestelystä). Lisäksi suurin osa nostetusta luotosta ([…] miljoonaa Tanskan kruunua) nostettiin komission pelastamistukipäätöksen kattamana ajanjaksona, toisin sanoen rakenneuudistussuunnitelman toimittamista edeltäneenä kuuden kuukauden pituisena pelastamiskautena.

(166)

TV2 on kattanut edellä mainittuja rakenneuudistuskustannuksia myymällä lähetysverkon 640 miljoonalla Tanskan kruunulla ja hankkimalla ulkoista rahoitusta kiinnittämällä Odensen toimitilansa 80 miljoonasta Tanskan kruunusta. 720 miljoonan Tanskan kruunun osuus on huomattavasti suurempi kuin suurille yrityksille määrätty 50 prosenttia. Kuten edellä on todettu, TV2 lyhensi velkaansa verkon myynnistä saaduilla tuloilla, joten tällä tavalla käytettyjä varoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen. Lisäksi edellä esitetyn perusteella on selvää, että kaikki tukitoimenpiteet lopetetaan tämän päätöksen voimaantulosta alkaen eikä uusia tukitoimenpiteitä, sellaisina kuin ne on ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelmassa, oteta käyttöön (ks. edellä tämän päätöksen 150 kappale). Näin ollen ei ole olemassa suuntaviivojen 45 kohdassa tarkoitettua vaaraa siitä, että yrityksen käyttöön jäisi enemmän tukea kuin on tarpeen.

(167)

Suuntaviivojen 46 kohdan mukaan komissio voi edellyttää jäsenvaltiolta ylimääräisiä toimenpiteitä, joilla voidaan estää kilpailun vääristyminen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(168)

Komissio panee merkille Tanskan muodollisen tutkinnan kuluessa esittämät argumentit ja tuensaajan liitteissä ilmaiseman aikomuksen, jonka mukaan rakenneuudistussuunnitelman avulla TV2 voi hyödyntää samoja liiketoimintamahdollisuuksia kuin muut ja periä tilausmaksuja. Lisäksi Tanska ja TV2 toteavat, että TV2:n nykyinen mittava pääomapohja ja kilpailijoita korkeampi vakavaraisuusaste (ja alhaisempi korollinen nettovelka) on tarpeen ainoastaan vireillä olevista valtiotukiasioista ja liiketoimintamallista aiheutuvan epävarmuuden vuoksi. TV2 ja Tanska ilmaisevat yleisen halunsa palauttaa pääomarakenne vastaamaan TV2:n kaltaisten yritysten tilannetta heti, kun valtiontukiasiat on saatettu päätökseen.

(169)

Komissio ei myöskään katso, että TV2:n pääomarakenteen olisi poikettava TV2:n kaltaisten yritysten vastaavasta rakenteesta sen jälkeen, kun liiketoimintamalli ja vireillä olevat asiat on ratkaistu. Pääomarakenne, joka perustuu (keinotekoisesti) suureen omaan pääomaan, on edullinen yritykselle, koska se voi hankkia rahoitusta melko alhaisella korkoprosentilla. Yhtä tärkeää on, että TV2 onnistuisi palauttamaan pääomarakenteensa sellaiselle tasolle, että kilpailun vääristyminen voitaisiin estää. Komissio haluaisi TV2:n palaavan tavanomaiseen pääomarakenteeseen maksamalla valtiolle osinkoja eikä niinkään paisuttamalla aggressiivisesti tasettaan velkarahoituksella.

(170)

Tanska on sitoutunut suuntaviivojen 49 ja 50 kohdan mukaisesti toimittamaan komissiolle kertomuksia kuuden kuukauden kuluessa tuen hyväksymisestä.

(171)

Komissio toteaa, että yksi TV2:n kilpailija on tehnyt kantelun käyttäjämaksujen käyttöönotosta. Komissio on tietoinen siitä, että perussopimuksen muiden kuin valtiontukea koskevien erityisten määräysten vastaiset tukiseikat voivat olla niin kiinteästi sidoksissa tuen kohteeseen, ettei niitä voida arvioida erikseen (101). Unionin tuomioistuin on korostanut, että velvollisuus varmistaa valtiontukisääntöjen noudattaminen yhtenäisesti perussopimuksen muiden määräysten kanssa on entistä tärkeämpää erityisesti silloin, kun myös kyseisten muiden määräysten tarkoituksena on estää kilpailun vääristyminen. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä myönnetään kuitenkin, että valtiontukimenettely ja kilpailua rajoittava menettely ovat toisistaan riippumattomia menettelyjä, ja niihin kumpaankin sovelletaan omia erityisiä menettelysääntöjä. Unionin tuomioistuin on todennut, että kun ”komissio tekee päätöksen valtiontuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, se ei ole velvollinen odottamaan (…) asetuksen N:o [1] nojalla aloitetun rinnakkaisen menettelyn tulosta, jos se on tilanteen taloudellisen tarkastelun – jossa ei ole tehty mitään ilmeistä arviointivirhettä – perusteella vakuuttunut siitä, ettei tuensaaja riko [SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa]” (102). Kilpailua koskevan asian ei näin ollen tarvitse olla muodollisesti päätetty ennen kuin komissio tekee päätöksen valtiontukiasiassa.

(172)

Komissio haluaa korostaa, että nyt esillä olevassa asiassa kilpailun rajoittamisesta tehty kantelu ei perustu tukeen sinänsä (pelastamistukijärjestelyyn), vaan toiseen rakenneuudistussuunnitelman osaan (käyttäjämaksuihin). Käyttäjämaksut otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa, toisin sanoen sen jälkeen, kun tukijärjestely on poistettu, muuttamalla TV2:n toimilupaehtoja. On syytä ottaa huomioon myös, että suurin osa todellisesti nostetusta tuesta nostettiin pelastamiskautena ja että komissio antoi siihen luvan 4 päivänä elokuuta 2008 tehdyllä päätöksellä ja että kaikki tuki lopetetaan tämän päätöksen tultua voimaan.

(173)

Mikäli kilpailun rajoittamisesta tehty kantelu ja kolmansien huomautukset tässä menettelyssä on ymmärrettävä myös kanteluksi siitä, että TV2:sta tulee maksu-tv, riittää, kun todetaan, että pelkkä pääkanavan käyttäjämaksujen käyttöönotto ei voi merkitä kilpailulainsäädännön rikkomista. Kun TV2-pääkanavasta tulee maksu-tv-kanava, kyseinen kanava tulee maksu-tv-markkinoille. TV2-pääkanavan tulo markkinoille vaikuttaa todennäköisesti ainoastaan kyseisillä markkinoilla toimiviin kilpailijoihin ja aiheuttaa muun muassa joidenkin toimijoiden (joilla on vastaavat maksu-tv-paketit) poistumisen kyseisiltä markkinoilta, tai saa ne alentamaan hintojaan. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin tavanomaisia silloin, kun elinkelpoinen kilpailija astuu markkinoille. Pelkästään käyttäjämaksujen käyttöönotto ja niistä aiheutuva kilpailun kiihtyminen ei näin ollen ole SEUT-sopimuksen 102 ja 106 artiklan vastaista.

(174)

Kantelussa ja joidenkin kolmansien huomautuksissa väitetään, että TV2-alene-kortin suunniteltu käyttöönotto aiheuttaisi kilpailunvastaisia vaikutuksia ja suosisi Boxeria kanavan jakelijana. TV2-alene-malli merkitsi sitä, että kuluttajat vastaanottaisivat vapaasti TV2:n lähetyksiä siinä tapauksessa, että ne eivät maksa muista maksu-tv-palveluista. Kantelijan mukaan TV2-alene-kortti houkuttelisi kuluttajia näin ollen jättämään ostamatta maksu-tv:tä TV2:n kilpailijoiden vahingoksi. Koska Tanska on perunut suunnitellun TV2-alene-kortin, mahdollisuudella, että kortti olisi ollut kilpailusääntöjen vastainen, ei ole merkitystä eikä se vaikuta rakenneuudistussuunnitelman laillisuuteen.

(175)

Tarkasteltaessa joidenkin kilpailijoiden pelkoa siitä, että tukea käytettäisiin aggressiiviseen käyttäytymiseen markkinoilla, komissio haluaa korostaa, ettei näkyvissä ole merkkejä siitä, että valtiontuki sellaisenaan aiheuttaisi SEUT-sopimuksen muiden määräysten rikkomisen tai johtaisi automaattisesti kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen.

(176)

Komissio katsoo, että ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelma soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti luettuna yhdessä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen komission suuntaviivojen kanssa seuraavin edellytyksin.

(177)

Koska yrityksen taloudellinen tilanne parani lähetysverkon myymisen kautta, komissio katsoo, ettei rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyviä tukitoimenpiteitä (laina- ja luottojärjestelyjä) saisi toteuttaa ja että voimassa oleva luottojärjestely (jolle annettiin lupa 4 päivänä elokuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä N:o 287/09) olisi lopetettava heti tämän päätöksen antamispäivämäärästä alkaen. Komissio toteaa, että lähetysverkon myynnille annettu takaus, joka alun perin ilmoitettiin, ei ole enää merkityksellinen, koska verkon myynti toteutettiin ilman takausta.

(178)

Komissio panee lisäksi merkille, että Tanskan sitoumus, jonka mukaan uusia lähetyskanavia ei saateta markkinoille, kattaa sekä televisio- että radiokanavat. Tämä vastasuorite olisi säilytettävä voimassa 31 päivään joulukuuta 2012 asti, tai jos tuensaaja kykenee perimään käyttäjämaksuja ennen kyseistä päivämäärää, käyttäjämaksujen käyttöönottamiseen asti. Loppukäyttäjäjmaksujen käyttöönoton katsotaan merkitsevän ajankohtaa, jona TV2:lla on laillinen oikeus vaatia tällaista korvausta.

(179)

Komissio panee merkille Tanskan sitoumuksen teettää riippumattomalla talousasiantuntijalla vertailu TV2:n pääomarakenteen ja muiden mediayhtiöiden pääomarakenteiden välillä ja korjata pääomarakennetta, jos se poikkeaa merkittävästi vastaavien mediayritysten mediaanista tai keskiarvosta. Jos ilmenee olennaisia syitä olla korjaamatta pääomaa, Tanskan hallitus voi ilmoittaa komissiolle rakenneuudistussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista,