4.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 1/9

(1)

Komissio vastaanotti 22 päivänä kesäkuuta 2009 kantelun, joka koski Espanjan hallituksen suunnitelmaa kansallisen radio- ja televisiopalvelujen tarjoajan Corporación de Radio y Televisión Españolan (RTVE) rahoitusjärjestelmän muuttamisesta. Komissio pyysi 5 päivänä elokuuta 2009 Espanjalta lisätietoja tästä muutoksesta ja erityisesti uusien verojen ja RTVE:n rahoituksen välisestä yhteydestä. Corporación de Radio y Televisión Españolan rahoittamisesta 28 päivänä elokuuta 2009 annettu uusi laki 8/2009 (3), jolla muutettiin valtion radio- ja televisioyhtiöstä 5 päivänä kesäkuuta 2006 annettua lakia 17/2006 (4), tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009. Espanja toimitti komissiolle sen pyytämät tiedot kyseisestä järjestelystä 21 päivänä syyskuuta sekä 22 ja 26 päivänä lokakuuta 2009.

(2)

Komissio ilmoitti Espanjalle 2 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (5). Komissio kehotti päätöksessä asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä.

(3)

Espanja vastasi päätökseen menettelyn aloittamisesta 21 päivänä joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Komissio sai huomautuksia useilta asianomaisilta. Komissio on toimittanut huomautukset Espanjalle kommentoitaviksi ja vastaanottanut sen huomautukset 23 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Komissio pyysi lisätietoja 19 päivänä helmikuuta ja 19 päivänä toukokuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Espanjan viranomaiset toimittivat vastauksensa 22 päivänä maaliskuuta ja 31 päivänä toukokuuta päivätyillä kirjeillä.

(5)

Komissio aloitti 18 päivänä maaliskuuta 2010 rikkomisesta johtuvan menettelyn antamalla SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen perustellun lausunnon, jonka mukaan sähköistä viestintää koskeva maksu rikkoo sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (6) (valtuutusdirektiivi) 12 artiklan säännöksiä. Kyseisessä artiklassa säädetään yksityiskohtaisesti hallinnollisista maksuista, joita jäsenvaltiot voivat veloittaa viestintäpalvelua tarjoavilta tai viestintäverkkoa hallinnoivilta yrityksiltä. Valtiontuen tutkinta ei rajoita rikkomisesta johtuvaa menettelyä.

(6)

Espanjan yleisradiotoiminnan nykyinen rahoitusjärjestelmä perustuu lakiin 17/2006, jonka komissio hyväksyi vuosina 2005 ja 2007 tehdyillä päätöksillä (7). Laissa 17/2006 säädetään RTVE:n julkisen palvelun tehtävästä. Lain I osassa (erityisesti 2 ja 3 §) määritellään RTVE:n julkisen palvelun tehtävät ja täsmennetään, että radiopalveluista vastaa RNE (Radio Nacional de España) ja tv-palveluista RTVE (Radio Televisión Española). Lain II osan IV luvussa säädetään RTVE:n julkisen palvelun tehtävän hoitamiseksi myönnettävän rahoituksen ehdoista. RTVE saa lain 33 §:n mukaan valtion talousarviosta vuosittain korvauksen julkisen palvelun velvoitteidensa täyttämisestä. Korvauksen määrä ei saa ylittää RTVE:n ja RNE:n suorittamien julkisen palvelun tehtävien nettokustannuksia. Lain II osan VI luvussa säädetään parlamentin, audiovisuaalialan viranomaisen ja tilintarkastustuomioistuimen toteuttamista ulkoisista tarkastuksista.

(7)

RTVE:n budjetti oli 1 177 miljoonaa euroa vuonna 2007, 1 222 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 1 146 miljoonaa euroa vuonna 2009. Viime varainhoitovuosina RTVE on saanut valtion talousarviosta noin 500 miljoonan euron korvauksen vuodessa julkisen palvelun tehtävänsä suorittamisesta. Korvausta myönnettiin 575 miljoonaa euroa vuonna 2006, 433 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2008. Vuonna 2009 korvaus nousi kuitenkin 726 miljoonaan euroon, koska yhtiön mainostulot olivat tyrehtyneet.

(8)

Lain 17/2006 säännöksiä julkisen palvelun tehtävän määritelmästä ja RTVE:n mahdollisesta kaupallisesta toiminnasta muutettiin lailla 8/2009. Uudessa laissa laajennetaan yhtiön julkisen palvelun sisältöä, jonka komissio hyväksyi vuonna 2005. Uudessa laissa rajoitetaan suurta yleisöä kiinnostavien tai yhteiskunnallisesti erittäin merkittävien urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintakustannukset 10 prosenttiin tavara- ja palveluhankintojen vuosibudjetista (9 §:n 1 momentin i alamomentti). Rajoitus ei kuitenkaan koske olympiakisoja ja paralympialaisia. Laissa säädetään myös lastenohjelmaa koskevista velvoitteista (9 §:n 1 momentin d alamomentti) ja rajoitetaan suurten kansainvälisten elokuvayhtiöiden tuottamien elokuvien näyttäminen parhaaseen lähetysaikaan 52 elokuvaan vuodessa (9 §:n 1 momentin m alamomentti).

(9)

Uudessa laissa säädetään, että mainonnan, teleostosten, sponsoroinnin ja kertamaksupalvelujen käyttö tulojen hankkimiseksi lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Kaupallisesta toiminnasta saatavat tulot korvataan nykyisillä tai uusilla maksuilla ja veroilla, joita kerätään kaupallisilta radio- ja tv-yhtiöiltä sekä teleoperaattoreilta. Espanja toivoo, että tämä toimenpide helpottaa kaupallisiin operaattoreihin kohdistuvia paineita lisäämällä niiden mainostuloja ja poistaa yhden potentiaalisen markkinoiden vääristymisen aiheuttajan. RTVE jatkaa palvelujen tarjoamista kolmansille sekä omien tuotantojen myyntiä kaupallisina tulonlähteinä (yhteensä noin 25 miljoonaa euroa).

(10)

RTVE on saanut mainonnasta tuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa (667 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 565 miljoonaa euroa vuonna 2008). Näiden tulojen menettäminen tarkoittaa sitä, että RTVE:n yleisradiotoiminnan nettokustannukset ovat lähestulkoon samat kuin sen vuotuinen budjettirahoitus. Espanja aikoo korvata tulonmenetykset lisäämällä julkista rahoitusta RTVE:n vuotuisen toimintabudjetin määrään vähennettynä ainoastaan edellä mainituilla, jäljelle jäävillä vähäisillä kaupallisilla tuloilla (25 miljoonaa euroa).

(11)

RTVE:n kokonaisvuositulot ovat uuden lain 3 §:n 2 momentin mukaan enintään 1 200 miljoonaa euroa vuosina 2010 ja 2011. Enimmäismäärä kasvaa vuosina 2012–2014 enintään yhden prosentin tästä määrästä. Sen jälkeen tulojen vuosikasvu määräytyy kuluttajahintaindeksin perusteella. Näitä lukuja määrittäessään Espanja arvioi RTVE:n budjettimenojen vuotuiseksi lisäykseksi 104 miljoonaa euroa, joilla täytetään aiemmin mainoksille varattu aika muulla audiovisuaalisella tuotannolla.

(12)

Alustavassa valtion talousarviossa vuositulojen kokonaismäärä koostuu laissa 17/2006 säädetyn järjestelmän mukaisesti valtion talousarviosta myönnetyistä, noin 500 miljoonan euron määrärahoista. Tämä määrä vastaa aiempien vuosien määrärahoja, ja se kerätään uuden lain 4–6 §:n mukaisesti seuraavilla kolmella verotoimenpiteellä:

(13)

Lain 17/2006 5 ja 6 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että kaupallisilta tv-yhtiöiltä ja teleoperaattoreilta kerätyt maksut ja verot käytetään RTVE:n rahoittamiseen. Myös lain johdannossa todetaan uusien maksujen ja verojen yhteys RTVE:lle mainosmarkkinoilta poistumisen vuoksi suoritettaviin korvauksiin.

(14)

Jos tulot näistä kolmesta lähteestä eivät riitä kattamaan RTVE:lle julkisen palvelun suorittamisesta maksettavan perinteisen korvauksen (500 miljoonaa euroa) ja sen toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten välistä 700 miljoonan euron erotusta, joka on tähän asti katettu kaupallisilla tuloilla, lain 8/2009 2 §:n 2 momentissa säädetään, että puuttuvat rahat maksetaan lain 17/2006 33 §:n mukaisesti valtion talousarviosta. Viimeksi mainitussa pykälässä säädetään, että valtio vastaa RTVE:n julkisen palvelun rahoituksesta. Näin ollen RTVE:n tuottamista julkisista palveluista aiheutuvien kustannusten rahoitus on taattu 1,2 miljardiin euroon asti riippumatta uusien verojen tuotosta.

(15)

Espanja on vahvistanut, että televisioyhtiö- ja teleoperaattoriverosta saatavia tuloja ei välttämättä tarvitse käyttää yksinomaan RTVE:n rahoitukseen. Espanja on asettanut enimmäismäärät verotuloilla katettavalle rahoitusosuudelle. Enimmäismäärät ylittävät tulot siirretään valtion talousarvioon ja ne voidaan käyttää muiden kustannusten peittämiseen. Espanjan viranomaiset voivat päättää vapaasti edellä mainittuihin enimmäismääriin asti siitä, kuinka suuri osa tuloista todella suoritetaan RTVE:lle. Esimerkiksi vuoden 2010 alustavassa talousarviossa RTVE:lle osoitetaan alle puolet enimmäismäärästä.

(16)

Liiallisten korvausten välttämiseksi uuden lain 8 §:ssä säädetään varauksesta, johon siirretään hallituksen päätöksellä se osa tuloista, joka ylittää julkisen palvelun velvoitteista aiheutuvat todelliset nettokustannukset. Tämän varauksen suuruus on enintään 10 prosenttia RTVE:n vuotuisista budjettimenoista. Kyseisen 10 prosentin ylärajan ylittävät tulot palautetaan valtionkassaan. Varauksesta katetaan aikaisempien vuosien mahdolliset tappiot. Jos varauksessa olevia varoja ei ole käytetty neljän vuoden kuluessa, ne peritään takaisin vähentämällä vastaava summa korvauksesta, joka suoritetaan julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä seuraavan varainhoitovuoden osalta.

(17)

Tämän lisäksi lain 37–39 ja 41 §:n mukaisesti tilintarkastajien, valtionhallinnon tarkastusviraston (Intervención General de la Administración del Estado), parlamentin, audiovisuaalialan viranomaisen ja tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa ulkoisessa tarkastuksessa varmistetaan, että RTVE ei saa korvauksia, jotka ylittävät todellisten nettokustannusten ja edellä mainitun 10 prosentin varauksen summan. Tulot vähäisestä jäljellä olevasta kaupallisesta toiminnasta pienentävät julkisen palvelun velvoitteen hoitamisesta suoritettavaa korvausta (lain 8/2009 7 §:n 1 momentti).

(18)

Tässä päätöksessä arvioidaan sellaisia RTVE:n nykyiseen rahoitusjärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyviä piirteitä, joihin komissio suhtautui epäilevästi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään.

(19)

Kuten komissio on todennut, keskeinen piirre RTVE:n rahoitusjärjestelmän muuttamisessa ja sen kaupallisen toiminnan liki täydellisessä lopettamisessa on se, että kaupallisesta toiminnasta aiemmin saadut tulot korvataan erityisesti tätä tarkoitusta varten käyttöön otettujen tai uudistettujen verojen tuotoilla. Laista 8/2009 käy yksiselitteisesti ilmi, että veroprosentti on asetettu siten, että se tuottaa ennalta määrätyn osan RTVE:n rahoituksesta. Tämä yhteys rahoituksen ja veroista saatujen tulojen välillä viittaa siihen, että verojen ja RTVE:lle myönnetyn tuen välillä on sitova yhteys siinä mielessä, että verojen tuotto on välttämättä käytettävä RTVE:n rahoittamiseen ja se vaikuttaa suoraan tuen määrään.

(20)

Unionin tuomioistuin on todennut useaan otteeseen, että jos rahoitusmenetelmä on olennainen osa tukitoimenpidettä, komission on otettava se huomioon tuen arvioinnissa. (8) Jos nimenomaisesti tuen rahoittamiseen tarkoitettu vero osoittautuu perussopimuksen muiden määräysten vastaiseksi, komissio ei voi katsoa tukijärjestelmää, jonka osa tämä vero on, sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näin ollen menetelmä, jolla tukitoimenpide on rahoitettu, voi saattaa koko tukijärjestelmän soveltumattomaksi sisämarkkinoille.

(21)

Sen vuoksi komissio esitti epäilyjä sen suhteen, ovatko uudet verot olennainen osa toimenpidettä. Jos verot ovat tukijärjestelmän olennainen osa, komission on arvioitava, ovatko ne perussopimuksen mukaisia, mikä vaikuttaisi tukijärjestelmän yleiseen sääntöjenmukaisuuteen. Tämä kysymys vaikutti aiheelliselta erityisesti, kun otetaan huomioon, että komissio epäilee kiinteän puhelinverkon ja matkaviestintäverkon palveluja sekä Internet-yhteyksiä tarjoavilta yrityksiltä kannettujen verojen olevan direktiivin 2002/20/EY (9) vastaisia.

(22)

Toinen kysymys, jonka suhteen komissiolla oli epäilyjä, koski sitä, oliko Espanja toteuttanut rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä riittävät varotoimenpiteet liian suurten korvausten välttämiseksi. Mainonnan lopettaminen saattaa vaikuttaa yleisradioyhtiön kustannuksiin vähentämällä sen ohjelmatarjonnan riippuvuutta kaupallisista näkökohdista.

(23)

Sitä paitsi RTVE:n rahoitusjärjestelmässä olisi oltava menettely, jolla voidaan etukäteen arvioida, täyttävätkö yleisradioyhtiö RTVE:n uudet palvelut Amsterdamin pöytäkirjan (10) aineelliset edellytykset. Komissio ei pystynyt selvittämään Espanjan toimittamien tietojen perusteella, oliko Espanjassa jo käytössä tällainen menettely.

(24)

Huomautuksia saatiin 15 asianomaiselta osapuolelta. Näiden joukossa oli kaupallisia televisioyhtiöitä (TF1 ja Association of Commercial Television in Europe, ACT), maksutelevisio-operaattoreita (DTS ja Canal Satélite), Internet- ja puhelinpalvelujen tarjoajia (redtel, ONO ja AETIC), kaapelitelevisio-operaattoreita (Cable Europe) ja mainostajia. Osa huomautusten esittäjistä pyysi, ettei niiden nimeä paljasteta.

(25)

Useimmat asianomaisista väittivät, että uudet verot olivat laittomia, ja katsoivat, että ne vääristäisivät kilpailua julkisten ja yksityisten televisioyhtiöiden välillä, maksuttoman ja maksu-tv:n välillä tai teleoperaattorien ja sekä telepalveluja että audiovisuaalisia palveluja tarjoavien operaattorien välillä. Lisäksi ne esittivät epäilyjä siitä, onko sähköisen viestinnän vero direktiivin 2002/20/EY (11) (valtuutusdirektiivi) 12 artiklan mukainen.

(26)

Televisioyhtiöt ja internetpalvelujen tarjoajat asettivat kyseenalaisiksi myös sen, sopiiko RTVE:n julkisen palvelun tehtävän määritelmä yhteen direktiivin kanssa. Huomautusten mukaan ongelmana on määritelmän epätäsmällisyys ja se, että se mahdollistaisi merkittävien urheilutapahtumien sekä suurten kansainvälisten tuotantoyhtiöiden tuottamien elokuvien lähetysoikeuksien hankkimisen. TF1 väitti erityisesti, että RTVE saisi alkaa tarjota merkittäviä uusia julkisia palveluja ilman minkäänlaista ennakkoarviointia niiden vaikutuksesta.

(27)

Veron ja tuen mahdollisen välttämättömän yhteyden osalta televisioyhtiöt ja internetpalvelujen tarjoajat väittivät, että uusien verojen tuotto vaikuttaisi suoraan tuen määrään. Niitä huolestutti erityisesti verotulojen kasvun mahdollinen johtaminen siihen, että RTVE:lle myönnettävät korvaukset ylittäisivät julkisen palvelun tarjoamisesta aiheutuvat nettokustannukset.

(28)

Tuen oikeasuhteisuuden osalta useat televisioyhtiöt ja internet-operaattorit viittasivat vaaraan, että yhtiölle maksettavat korvaukset nousisivat liian suuriksi. Niiden mukaan laissa 8/2009 esitetty RTVE:n budjettiarvio (1,2 miljardia euroa), ei perustu riittävän tarkkaan laskelmaan julkisen palvelun nettokustannuksista. RTVE:n nykyinen vuosibudjetti muodostaa niiden mielestä mielivaltaisen laskentaperustan, koska siinä ei eroteta kaupallista toimintaa julkisista palveluista. Ne huomauttivat erityisesti, että laskennassa ei oteta huomioon mainonnan lopettamisesta syntyviä säästöjä. Koska ohjelmien ei enää tarvitse saada suuria katsojamääriä, esimerkiksi kulttuuriohjelmien tuottaminen tulisi halvemmaksi. Toiset huomautusten esittäjät taas epäilivät, että RTVE käyttäisi enemmän rahaa kalliiden ohjelmien tuottamiseen.

(29)

Lisäksi huomautuksissa arvioitiin, että myös RTVE:n mainostulojen menetyksen korvaaminen kokonaan valtion varoista voisi johtaa ylisuuriin korvauksiin. Korvaukset laskettaisiin aiempien varainhoitovuosien perusteella, vaikka mainostulot – ja siten myös RTVE:n kokonaistulot – ovat pienentyneet talouskriisin vuoksi vuonna 2010. Tämän ajattelutavan mukaan olisi kohtuutonta, jos RTVE saisi sekarahoituksen lopettamisen myötä taatut tulot, joiden määrä ei riipu mainostulojen vaihtelusta.

(30)

Televisioyhtiöiden mukaan on myös kyseenalaista, onko budjettivalvonta riittävän tehokasta varmistamaan, että ainoastaan julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuvat nettokustannukset katetaan julkisista varoista.

(31)

Ensiksikin Espanja vastustaa sitä, että komissio arvioi tämän menettelyn yhteydessä tuen oikeasuhteisuutta sekä sitä, onko merkittävien uusien palvelujen ennakkoarviointi suoritettu. Nämä kysymykset on tutkittu komission vuosina 2005 ja 2007 hyväksymän, voimassa olevan RTVE:n rahoitusjärjestelmän yhteydessä. Sen sijaan tämän menettelyn aloittamispäätöksessä on kyse rahoitusjärjestelmän uudistuksen määrittelemisestä Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (12) 1 artiklan c kohdassa tarkoitetuksi uudeksi tueksi. Espanjan mukaan uuden tuen osuus rajoittuu rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä käyttöön otettavaan uuteen veroon, eikä se siis muuttaisi muita voimassa olevan järjestelmän osia tai vaikuttaisi niihin. Nämä muut osat olisivat edelleen olemassa olevaa tukea, eikä komission siis pitäisi arvioida niitä tämän menettelyn yhteydessä.

(32)

Verojen tuoton pakollisen kohdentamisen osalta Espanja väittää, että uudet verot eivät muodostaisi tuen olennaista osaa eivätkä vaikuttaisi suoraan sen määrään. Espanja korostaa, että kun lain 8/2009 2 §:n 2 momenttia tarkastellaan yhdessä lain 17/2006 33 §:n kanssa, julkisen palvelun nettokustannukset ovat ainoa ratkaiseva tekijä RTVE:lle myönnettävän julkisen rahoituksen määrittämisessä, verojen tuotosta riippumatta. Julkisen palvelun budjettisuunnittelu ei perustu verojen tuottoon vaan palvelun kustannuksiin aiempina varainhoitovuosina.

(33)

Espanja on vahvistanut, että televisioyhtiö- ja teleoperaattoriverosta saatavia tuloja ei käytetä yksinomaan RTVE:n rahoitukseen. Verojen tuotto ohjataan valtion talousarvioon (valtionkassaan), josta suoritetaan kaikki maksut RTVE:lle. Espanja on asettanut ylärajan verojen tuotosta maksettavalle rahoitukselle. Mahdollinen ylijäämä siirretään valtion talousarvioon ja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. Sitä paitsi Espanja voi määrätä, että RTVE:lle kohdennetaan tietty enimmäismäärää pienempi prosenttiosuus verojen tuotosta. Esimerkiksi vuoden 2010 alustavassa talousarviossa RTVE:lle osoitetaan alle puolet enimmäismäärästä.

(34)

Espanjan viranomaisten mukaan se, onko uusista veroista saatavien tulojen määrä arvioitua suurempi tai pienempi, ei vaikuta julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta maksettavan korvauksen määrään. Jos uusista veroista saatavat tulot eivät riitä kattamaan mainonnan lopettamisesta aiheutuvaa tulojen supistumista, puuttuvat varat otetaan lain 17/2006 33 §:n mukaisesti valtion talousarviosta. Mahdollinen ylijäämä siirretään valtion talousarvioon. Lisäksi kaikki tulot, jotka ylittävät lain 8/2009 3 §:n 2 momentissa asetetun 1,2 miljardin euron ylärajan, siirretään valtionkassaan. Näin ollen RTVE:n julkisen palvelun tehtävän suunniteltu kokonaisrahoitus ei riipu mistään tietyistä verotuloista, vaan se maksetaan joka tapauksessa valtion talousarviosta.

(35)

Tuen oikeasuhteisuuden osalta Espanja väittää, että nettokustannusten kattamisen periaatteen noudattaminen on taattu. Lain 17/2006 33 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 8/2009, mukaan nettokustannukset ovat ainoa tuen todellisen määrän laskemisessa huomioon otettava tekijä. Jos verojen tuotto on lain 8/2009 2 §:n 2 momentin ja 8 §:n 2 momentin mukaan liian pieni, puuttuva rahoitusosuus maksetaan valtion talousarviosta. Vastaavasti jos verojen tuotto ylittää korvauksen, ylijäämä otetaan talousarvioon lukuun ottamatta mahdollista lisäkorvausta, joka on 10 prosenttia RTVE:n vuotuisista budjettimenoista, kuten lain 8 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

(36)

Espanja ei mielestään ole toiminut mielivaltaisesti asettaessaan rahoituksen vuotuiseksi määräksi 1,2 miljardia euroa seuraavien varainhoitovuosien aikana. Tämä määrä perustuu vuotuisiin kustannuksiin, joita RTVE:lle on koitunut julkisen palvelun tehtävänsä suorittamisesta. Sen velvoitteet eivät ole muuttuneet sillä tavoin, että voitaisiin odottaa kustannusten supistuvan. Päinvastoin kantelijat ovat Espanjan viranomaisten mukaan jättäneet huomiotta sen, että RTVE:n lasketaan joutuvan investoimaan 104 miljoonaa euroa lisätuotantoihin mainoksilta vapautuvan lähetysajan täyttämiseksi.

(37)

Viranomaisten mukaan ei myöskään ole oikein olettaa, että RTVE:llä ei mainosten lopettamisen vuoksi olisi enää tarvetta tavoittaa suuria katsojamääriä, ja että se voisi siten supistaa tuotantokulujaan ja esittää vähemmän kiinnostavia ohjelmia. RTVE:n on säilytettävä näkyvyytensä ja suuri katsojaosuutensa voidakseen täyttää julkisen palvelun tehtävänsä tehokkaasti.

(38)

Espanjan mukaan RTVE:n varainkäyttöä valvotaan tehokkaasti lain 17/2006 37 §:n mukaisten sisäisten tarkastusten, valtionhallinnon tarkastusviraston toimeenpanemien tarkastusten ja yksityisen tilintarkastusyrityksen (KPMG) suorittamien ulkoisten tarkastusten avulla. Lisäksi saman lain 39 ja 40 §:n mukaan maan parlamentti ja audiovisuaalialan viranomainen valvovat RTVE:n julkisen palvelun tehtävän täyttämistä ja hyväksyvät sen tilinpäätöksen. Lisäksi RTVE on tilintarkastustuomioistuimen valvonnan alainen.

(39)

Mitä tulee merkittävien uusien palvelujen käyttöönoton vaikutuksia koskevaan ennakkoarviointiin, Espanja katsoo, että tällaisesta menettelystä säädetään audiovisuaalisesta viestinnästä 31 päivänä maaliskuuta 2010 annetun yleisen lain (13) 7/2010 41 §:n 3 momentissa. Ennakkoarvioinnin tekeminen on annettu yleisradiotoiminnan valvonnasta ja sääntelystä vastaavan audiovisuaalialan riippumattoman kansallisen elimen (Consejo Estatal de Medios Audiovisuales) tehtäväksi. Ennakkoarviointia varten kuullaan asianomaisia osapuolia, julkaistaan kuulemisen tulokset ja arvioidaan kunkin uuden palvelun kokonaisvaikutusta markkinoihin. Lisäksi Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet aikovansa allekirjoittaa RTVE:n kanssa ennen 1 päivää marraskuuta 2010 puitesopimuksen (contrato-programa), jossa määritellään ”merkittävän uuden palvelun” käsitteen sisältö. Sopimusluonnoksen mukaan merkittävällä uudella palvelulla tarkoitetaan viitemarkkinoiksi luokitelluista, jo olemassa olevista palveluista selvästi erottuvaa uutta palvelua, jolla saattaa olla vaikutusta markkinoihin erityisesti kysynnän osalta.

(40)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(41)

RTVE:n rahoitusjärjestelmään kuuluvat varat kulkevat valtion talousarvion kautta. Kyseessä on julkisten varojen suora siirto tietylle yritykselle, jonka kilpailijoilla ei ole mahdollisuuksia saada kyseisiä varoja. Näin ollen RTVE nauttii valikoivaa etua.

(42)

Espanja väittää ennen menettelyn aloittamista toimittamissaan huomautuksissa, että uudistus ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska RTVE:llä ei ole toimintaa Espanjan rajojen ulkopuolella. Kun valtion myöntämä tuki vahvistaa yhden yrityksen asemaa yhteisön sisäisessä kaupassa verrattuna kilpaileviin yrityksiin, sen on kuitenkin katsottava vaikuttavan näihin kilpaileviin yrityksiin, vaikka tukea saava yritys ei itse harjoittaisi vientiä (14). Jos vastaavasti jäsenvaltio myöntää tukia palvelualalla ja tuotteiden jakelussa toimiville yrityksille, ei ole välttämätöntä, että tuensaajayritykset itse harjoittavat toimintaa tämän jäsenvaltion ulkopuolella, jotta tuki voisi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (15).

(43)

Tämän periaatteen mukaisesti komission vuosina 2001 ja 2009 antamissa tiedonannoissa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan todetaan seuraavaa: ”Julkiseen yleisradiotoimintaan myönnetyn valtion rahoituksen voidaan myös yleensä katsoa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. […] Tämä koskee erityisesti ohjelmaoikeuksien ostoa ja myyntiä, jota harjoitetaan usein kansainvälisellä tasolla. […] Lisäksi kaupallisten radio- ja televisioyhtiöiden omistajana voi olla useampi kuin yksi jäsenvaltio (16).”

(44)

RTVE toimii itse kansainvälisillä markkinoilla (myymällä ohjelmia ja hankkimalla lähetysoikeuksia). Se vaihtaa tv-ohjelmia Euroopan yleisradioliiton välityksellä ja osallistuu Eurovisio-järjestelmään (17). Lisäksi RTVE kilpailee lähetysoikeuksien hankinnan ja myynnin alalla suoraan sellaisten kaupallisten radio- ja tv-yhtiöiden kanssa, jotka toimivat kansallisilla ja kansainvälisillä yleisradiomarkkinoilla ja joiden omistusrakenne on kansainvälinen. Näin ollen tuki RTVE:lle saattaisi vääristää kilpailua Espanjan markkinoilla tavalla, joka on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vaikka RTVE ei olisikaan harjoittanut kaupallista toimintaa elokuuhun 2009 asti. Komissio on jo todennut näin päätöksissä E 8/2005 ja NN 8/07.

(45)

Komissio harkitsi myös sellaista mahdollisuutta, että rahoitustoimenpiteet voitaisiin katsoa pelkäksi korvaukseksi julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta, josta ei olisi taloudellista etua RTVE:lle yhteisöjen tuomioistuimen Altmark-tuomiossa (18) tarkoitetulla tavalla. RTVE on yritys, jolle on annettu tehtäväksi yleishyödyllisen palvelun tarjoaminen eli julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittaminen. Valtion toimia yleishyödyllisen palvelun tarjoamisesta koituvien nettomääräisten lisäkustannusten korvaamiseksi ei voida luokitella valtiontueksi, jos kaikki mainitussa tuomiossa esitetyt edellytykset täyttyvät. Ensinnäkin tuensaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen, ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. Toiseksi ne parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Kolmanneksi korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. Neljänneksi, silloin kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei yksittäistapauksessa valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.

(46)

Jos yrityksille, joiden tehtäväksi on nimenomaisesti annettu julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen, myönnetään julkisia tukia, joiden tarkoituksena on korvata kyseisten velvoitteiden täyttämisestä aiheutuneet kustannukset, eivätkä nämä tuet täytä kaikkia edellä mainittuja edellytyksiä, kyseisiin tukiin sovelletaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja niitä on pidettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuna valtiontukena (19).

(47)

RTVE:lle on annettu laeissa 17/2006 ja 8/2009 määritelty yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävä. Sitä ei kuitenkaan ole nimetty julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajaksi avoimen tarjouspyynnön perusteella vaan lakisääteisesti. Espanjan viranomaiset eivät myöskään ole hyväksyttävää korvausta määrittäessään analysoineet kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä. Korvaus määritetään vuosittain juoksevien nettokustannusten perusteella ilman vertailua hyvin johdettuun yritykseen. Korvauksen laskemisessa käytettäviä parametreja ei ole määritelty etukäteen objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Näin ollen kaikki yhteisöjen tuomioistuimen asettamat edellytykset eivät täyty, ja tarkasteltavana olevat toimenpiteet voidaan luokitella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. (20)

(48)

Espanja ei ole tehnyt ilmoitusta uudesta tukitoimenpiteestä. Espanja väittää, että kyseessä ei ole olennainen muutos voimassa olevaan tukijärjestelmään, jota on muutettu asiassa E 8/2005 SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa nojalla tehdyn komission päätöksen mukaisesti. Tästä syystä Espanja katsoo, että kyseessä ei ole uusi tuki, josta olisi ilmoitettava.

(49)

Asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan c kohdan mukaan ”uudella tuella” tarkoitetaan kaikkia tukia, jotka eivät ole voimassa olevaa tukea, mukaan lukien voimassa olevan tuen muutokset. Täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 794/2004 4 artiklan nojalla voimassa olevan tuen muutoksena ei pidetä muodollista tai hallinnollista muutosta, joka ei vaikuta tukitoimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehtyyn arviointiin, eikä voimassa olevan tukiohjelman alkuperäisen talousarvion kasvua enintään 20 prosentilla.

(50)

Jotta voimassa olevan järjestelmän muutos voitaisiin luokitella uudeksi tueksi, muutoksen on oltava olennainen, toisin sanoen sen on muutettava järjestelmän peruspiirteitä. Näin tapahtuisi, jos muutettaisiin esimerkiksi järjestelmän tavoitteita, veroperustetta, asianomaisia henkilöitä tai elimiä taikka yleisesti järjestelmän rahoituslähdettä. (21) Tässä tapauksessa RTVE:n rahoituslähteet ovat muuttuneet olennaisesti. Rahoituslähteiden muuttuminen tarkoittaa sitä, että mainoksista saatu rahoitus (joka ei ollut tukea) korvataan valtion rahoituksella (joka on tukea). Tämä merkittävä lisäys tuen määrään sekä siirtyminen sekarahoitusjärjestelmästä yhden rahoituslähteen järjestelmään osoittavat selvästi, että kyse on uudesta tuesta.

(51)

Menettelyä koskevan asetuksen N:o 659/1999 1 artiklan c kohdan mukaan voimassa olevan tuen muutoksia on pidettävä uutena tukena. Tämä säännös merkitsee, että ”uutena tukena ei ole pidettävä ”muutettuja voimassa olevia tukia”, vaan ainoastaan muutos sellaisenaan voidaan luokitella uudeksi tueksi”, kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin korosti asiassa Gibraltar antamassaan tuomiossa (22).Tuomion mukaan ”alkuperäinen järjestelmä on muuttunut uudeksi tukijärjestelmäksi ainoastaan siinä tapauksessa, että muutos on vaikuttanut alkuperäisen järjestelmän olennaiseen sisältöön. Tällaisesta olennaisesta muutoksesta ei kuitenkaan voi olla kyse, jos uusi elementti on selvästi erotettavissa alkuperäisestä järjestelmästä (23).”

(52)

Tästä oikeuskäytännöstä ja lainsäädännöstä seuraa, että mukautukset, jotka eivät vaikuta toimenpiteen soveltuvuuden arviointiin, eivät myöskään vaikuta tuen olennaiseen sisältöön, eivätkä ne siis muuta toimenpiteen luokittelua olemassa olevaksi tueksi. Jos sen sijaan muutos vaikuttaa järjestelmän olennaiseen sisältöön, mutta ei siinä määrin, että tämä vaatisi järjestelmän muiden osien uutta arviointia, muutosta voidaan arvioida sellaisenaan kiinnittämättä huomiota järjestelmän muihin osiin. Tässä tapauksessa ilmoitusvelvollisuus ja komission velvollisuus tarkastella toimenpidettä koskevat ainoastaan kyseistä muutosta.

(53)

Lain 8/2009 4–6 artiklassa säädetyt tai muutetut kolme verotoimenpidettä ovat erotettavissa RTVE:n nykyisestä rahoitusjärjestelmässä. Vaikka uudet rahoituslähteet saattavat vaikuttaa järjestelmän sääntöjenmukaisuuteen sinänsä, ne eivät vaikuta RTVE:lle myönnetyn tuen muihin elementteihin eivätkä tuen mahdollisiin markkinavaikutuksiin.

(54)

Tuen uudet elementit – uudet verot – saattavat johtaa uusien tukien syntymiseen, koska ne eivät vastaa mitään asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b kohdassa tarkoitetuista tilanteista. Ne on otettu käyttöön perustamissopimuksen voimaantulon jälkeen hyväksyttyjen lakien nojalla; ne eivät ole yksittäisiä tukia, jotka on hyväksytty hyväksytyn tukiohjelman yhteydessä; niitä ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 6 kohdan nojalla; niitä ei ole myönnetty yli kymmenen vuotta ennen komission ensimmäistä toimenpidettä; ja ne koskevat aloja, jotka oli vapautettu kilpailulle tukien voimaan tullessa. Toisaalta vaikka oletettaisiin, että voidaan hyväksyä Espanjan viranomaisten väite, jonka mukaan uusilla elementeillä vain muutetaan voimassa olevaa rahoitusjärjestelmää, näyttää siltä, että RTVE:n lisärahoituksen hankintatapa muuttaisi voimassa olevaa rahoitusjärjestelmää olennaisesti, koska rahoituksen lähde muuttuisi. Voimassa olevaan järjestelmään ei sisältynyt RTVE:n hyväksi kannettavia veroja, joiden sääntöjenmukaisuus tai -vastaisuus vaikuttaisi koko tuen soveltuvuuteen.

(55)

Kuten menettelyn aloittamispäätöksessä todetaan, RTVE:n rahoitusta koskevat muutokset herättivät komissiossa epäilyjä rahoitusjärjestelmän yleisestä yhteensopivuudesta perussopimuksen määräysten kanssa, mikä johti siihen, että komission oli arvioitava asiaa vielä erikseen. Näin ollen näistä muutoksista olisi pitänyt ilmoittaa virallisesti komissiolle. Kuten edellä todetaan, toimenpiteen luokittelu uudeksi tueksi koskee ainoastaan järjestelmän muutoksia. Siksi komissio on aloittanut menettelyn ainoana tarkoituksenaan arvioida näiden muutosten laatua ja niiden vaikutuksia tuen soveltuvuuteen.

(56)

Komissio arvioi julkisille yleisradioyhtiöille myönnettävää tukea SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan mukaisesti korvauksena niiden julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä. Arvioinnin perusteena ovat kriteerit, jotka esitetään valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan vuonna 2001 annetussa tiedonannossa (24), jäljempänä ’vuoden 2001 tiedonanto yleisradiotoiminnasta’. Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen sekä yleisradiotoiminnasta vuonna 2009 annetun tiedonannon 100 kohdan mukaisesti uutta tiedonantoa sovelletaan uuteen tukeen, josta ei ole ilmoitettu, ainoastaan jos se on myönnetty tiedonannon julkaisupäivän eli lokakuun 29 päivän 2009 jälkeen. Tässä tapauksessa uusi tukijärjestelmä perustettiin kuitenkin lain tullessa voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009. Näin ollen uutta tukijärjestelmää on arvioitava vuoden 2001 tiedonannon sekä komission myöhemmän oikeuskäytännön perusteella. (25)

(57)

Jotta toimenpiteeseen voitaisiin soveltaa SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on täytettävä seuraavat ehdot:

(58)

Julkista yleisradiotoimintaa koskevassa erityistapauksessa edellä olevaa lähestymistapaa on mukautettava Amsterdamin pöytäkirjassa olevien tulkintamääräysten mukaisesti. Pöytäkirjassa viitataan ”julkisen palvelun tehtävään, jonka kukin jäsenvaltio antaa, määrittelee ja järjestää” (määritelmä ja tehtävänanto), ja jossa määrätään julkisen yleisradiotoiminnan rahoitusta koskevasta poikkeuksesta perustamissopimuksen määräyksiin ”siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyrityksille julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi, […] ja […] siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen” (suhteellisuus) (27).

(59)

Komissio on katsonut RTVE:n rahoituksesta asioissa E 8/2005 ja NN 8/07 tekemässään päätöksessä, että laissa 17/2006 annettu julkisen palvelun tehtävän määritelmä on SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan mukainen. Lain 8/2009 9 § vaikuttaa tähän määritelmään lisäämällä velvoitteita ja rajoituksia RTVE:n yleisradiotoiminnan sisältöön. Näin vaatimus siitä, että julkisen palvelun tehtävä on määriteltävä asianmukaisesti, täyttyy edelleen. Lisäksi RTVE:n poistuminen tv-mainonnan markkinoilta saattaa vahvistaa sen julkisen palvelun tehtävää vähentämällä sen ohjelmatarjonnan riippuvuutta kaupallisista näkökohdista ja mainostulojen vaihteluista.

(60)

Näistä syistä komissio ei esittänyt näitä RTVE:n rahoituksen piirteitä koskevia epäilyjä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään.

(61)

RTVE:n rahoitusjärjestelmään tehtävien muutosten yksi olennainen piirre on se, että yhtiö luopuu lähes kaikesta kaupallisesta toiminnastaan. Näin sekarahoitusjärjestelmä (julkiset varat ja kaupalliset tulot) korvataan yhden lähteen järjestelmällä, jossa toiminta rahoitetaan yleisradiotoimintaa koskevan vuoden 2001 tiedonannon 45 kohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan tai lähes yksinomaan julkisin varoin. Jäsenvaltiot voivat päättää vapaasti, haluavatko ne yhdistellä eri rahoituslähteitä ja miten tämä tehdään. Sitä osaa RTVE:n tuloista, joka on tähän asti saatu kaupallisesta toiminnasta, ei pelkästään korvata valtion talousarviosta lain 17/2006 33 §:n mukaisesti. Samalla on otettu käyttöön tiettyjä veroja nimenomaan tarvittavien tulojen keräämiseksi.

(62)

Rahoituksen ja uusien verojen tuoton välillä osoitettu yhteys viittaa siihen, että verojen tuotolla oli tarkoitus rahoittaa RTVE:lle myönnetty tuki ja vaikuttaa suoraan sen määrään. Silloin kun nimenomaisesti tuen rahoittamiseksi tarkoitettu vero osoittautuu perussopimuksen muiden määräysten vastaiseksi, komissio ei voi katsoa tukijärjestelmää, jonka osa vero on, sisämarkkinoille soveltuvaksi. Niinpä menetelmä, jolla tuki rahoitetaan, voi aiheuttaa sen, että koko tukijärjestelmä ei sovellu sisämarkkinoille. Kuten edellä 21–23 kohdassa todetaan, on arvioitava, muodostaako uusi rahoitusjärjestelmä tosiasiassa sitovan yhteyden tuen ja verojen tuoton kohdentamisen välille, ja pitäisikö komission siis ottaa huomioon uusien tukien vaikutukset, kun se arvioi valtiontukea.

(63)

Jotta veron voitaisiin katsoa olevan erottamaton osa tukitoimenpidettä, veron ja tuen välillä on oltava sellainen sitova yhteys, jonka mukaisesti veron tuotto osoitetaan väistämättä tuen rahoittamiseen ja se vaikuttaa suoraan tuen suuruuteen (28).

(64)

Nämä edellytykset eivät täyty tarkasteltavana olevassa tapauksessa. Kuten Espanja on vahvistanut, RTVE:lle myönnettävän tuen määrää laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan yhtiön rahoitustarve sekä yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuvat arvioidut nettokustannukset. RTVE:n saama rahoitus on sekä tosiasiallisesti että oikeudellisesti riippumatonta verojen tuotosta, koska sen määrä riippuu yksinomaan julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvista nettokustannuksista. RTVE:n rahoitukseen osoitettavat verotulot eivät toisaalta voi ylittää kyseisiä nettokustannuksia (ylimenevä osuus palautetaan valtion talousarvioon). Jos taas nettokustannukset ylittävät verojen tuoton, erotus katetaan talousarviomäärärahoista. Verojen odotettua suurempi tai pienempi tuotto ei siis aiheuta muutoksia RTVE:n rahoitukseen. Jos uusien verojen tuotto ei riitä kattamaan mainonnan lopettamisesta syntyvää alijäämää, tarvittavat varat saadaan lain 17/2006 33 §:n mukaisesti valtion talousarviosta. Mahdollinen ylijäämä siirretään valtion talousarvioon. RTVE:n julkisen palvelun tehtävän suunniteltu kokonaisrahoitus ei siis riipu tiettyjen verotulojen määrästä vaan se maksetaan joka tapauksessa valtion talousarviosta.

(65)

Tätä päätelmää ei muuta se, että yhteys verojen ja sen tarkoituksen välillä, jota varten ne kannetaan, mainitaan sekä lain perusteluissa että itse lakitekstissä. Lain sanamuodossa (”tarkoituksena täydentää RTVE:n rahoitusta”) ei määritellä veron ja tuen välisen yhteyden laatua.

(66)

Näin ollen komissio päättelee, että edellä 14 kohdassa kuvaillut kolme verotoimenpidettä eivät ole tuen olennainen osa. Kysymys niiden sääntöjenmukaisuudesta ei ole olennainen arvioitaessa RTVE:lle myönnetyn tuen soveltuvuutta. Verotoimenpiteiden sääntöjenmukaisuutta koskevat asianomaisten huomautukset eivät myöskään ole olennaisia arvioitaessa valtiontukea. Siksi vireillä oleva, direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) väitetystä rikkomisesta johtuva menettely, joka koskee sähköisen viestinnän veroa, ei vaikuta tähän päätökseen.

(67)

Sen varmistamiseksi, että korvaus on oikeasuhteinen ja kattaa ainoastaan RTVE:n julkisen palvelun velvoitteista aiheutuvat nettokustannukset, uudessa laissa säädetään, että kaikki RTVE:n tulot, jotka ylittävät näiden kustannusten ja 10 prosentin vararahaston summan, palautetaan valtion talousarvioon. Vararahastossa voidaan säilyttää 10 prosentin ylijäämä enintään neljän vuoden ajan aikaisempien varainhoitovuosien mahdollisten alijäämien sekä poikkeuksellisten kustannusten kattamiseksi. Tämä järjestely liiallisten korvausten estämiseksi on komission oikeuskäytännön (29) mukainen.

(68)

Tuen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on perustettava asianmukainen valvontaelin, joka huolehtii siitä, että julkisen palvelun tehtävän täyttämiseen myönnettyjen julkisten varojen käyttöä valvotaan säännöllisesti ja tehokkaasti (30) ja joka takaa, että valtion varoista vuosittain maksettu rahoitus ei ylitä julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuvia nettokustannuksia (31). Espanja pitää voimassa edellä kuvatun, lain 17/2006 nojalla käyttöön otetun ulkoisen tarkastusjärjestelmän, joka on hyväksytty komission päätöksessä E 8/2005 ja joka mahdollistaa yleisradiotoiminnan julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuvien nettokustannusten määrittämisen.

(69)

Koska mainonnan lopettaminen saattaa vaikuttaa yleisradioyhtiön kustannuksiin ja vähentää kaupallisten näkökohtien vaikutusta sen ohjelmatarjontaan, komissio pyysi päätöksessään menettelyn aloittamisesta Espanjaa ja muita asianomaisia esittämään huomautuksensa rahoitusjärjestelystä, jotta voitaisiin sulkea pois mahdollisuus liiallisten korvausten syntymisestä.

(70)

Asianomaiset esittivät huolensa siitä, että RTVE:lle maksettaisiin todennäköisesti liiallisia korvauksia. RTVE:n suunniteltu vuosibudjetti, 1,2 miljardia euroa, ei niiden mukaan perustunut oikeaan laskelmaan julkisen palvelun nettokustannuksista. Siinä ei niiden mielestä erotettu kaupallista toimintaa julkisen palvelun toiminnasta eikä otettu huomioon kustannussäästöjä, jotka syntyisivät mainonnan lopettamisesta, kun ohjelmien ei enää tarvitsisi tavoittaa suurta katsojamäärää ja ne voitaisiin siten tuottaa halvemmalla. Sitä paitsi huomautusten mukaan kokonaiskorvaus mainostulojen menetyksestä laskettaisiin aikaisempien varainhoitovuosien perusteella, vaikka vuonna 2010 mainostulot olivat tyrehtyneet talouskriisin vuoksi ja siten RTVE:n kokonaistulot olivat supistuneet. Huomautusten tekijöiden mielestä ei olisi oikein, että sekarahoituksen lopettamisen jälkeen RTVE:lle taattaisiin tietyt tulot riippumatta kaupallisten tulojen vaihteluista. Ne ilmaisivat myös huolensa budjettivalvonnasta.

(71)

Espanja osoitti kuitenkin, että RTVE:n budjettisuunnitelma on sopusoinnussa aikaisempien varainhoitovuosien budjetoitujen vuosikustannusten kanssa ja ettei ole mitään syytä epäillä, että pelkkä mainonnan lopettaminen johtaisi välittömästi tai lähitulevaisuudessa kustannusten huomattavaan supistumiseen. RTVE:ltä vaaditaan edelleen suurten katsojamäärien tavoittamista, ja mainonnan lopettamisen vuoksi yhtiön on rahoitettava ja lähetettävä entistä enemmän ohjelmia. Edellisten varainhoitovuosien määriin nähden (1 177 miljoonaa euroa vuonna 2007, 1 222 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 1 146 miljoonaa euroa vuonna 2009), ja kun otetaan huomioon mainoksille aiemmin varatun lähetysajan täyttämiseksi tarvittavista ohjelmista aiheutuvat lisäkustannukset (104 miljoonaa euroa) sekä jäljelle jäävät kaupalliset tulot (laskelmien mukaan vain noin 25 miljoonaa euroa), 1 200 miljoonaa euroa vaikuttaa varovaiselta ja järkevältä vuosibudjetin ylärajalta julkisen palvelun korvaamiseksi. Lisäksi periaate, jonka mukaan julkiselle yleisradioyhtiölle korvataan sen tosiasialliset nettokustannukset, merkitsee väistämättä myös sen suojaamista mainostulojen vaihteluilta.

(72)

Budjettivalvonnan osalta Espanja viittasi edellä 38 kohdassa kuvailtuihin, voimassa oleviin valvontajärjestelyihin, jotka otettiin käyttöön lain 17/2006 nojalla. Lain 37 §:ssä säädetään tehokkaista jälkitarkastuksista, joilla varmistetaan, että valtiontuki ei ylitä julkisen palvelun tehtävän täyttämisestä aiheutuvia nettokustannuksia. Käytännössä näillä jälkitarkastuksilla tarkoitetaan sisäistä tarkastusta, valtionhallinnon tarkastusviraston toimeenpanemaa julkista tarkastusta sekä yksityisen tilintarkastusyrityksen suorittamaa ulkoista tarkastusta. Lisäksi lain 17/2006 39 ja 40 §:n nojalla Espanjan parlamentti ja audiovisuaalialan viranomainen valvovat RTVE:lle annetun julkisen palvelun tehtävän täyttämistä ja hyväksyvät sen tilinpäätöksen. Lisäksi RTVE on tilintarkastustuomioistuimen valvonnan alainen. Asianomaisten huomautusten perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että tätä järjestelmää ei sovellettaisi asianmukaisesti.

(73)

Komissio katsoo, että ei ole olemassa merkkejä siitä, että RTVE:n julkisen palvelun velvoitteiden arvioitu vuotuinen korvaus ylittäisi ne kustannukset, jotka tästä palvelusta voi kohtuudella olettaa aiheutuvan, tai että korvauksen määrä ylittäisi nettokustannukset tulevaisuudessakaan.

(74)

Komissio kysyi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään Espanjan viranomaisilta, onko niillä käytössään asianmukaiset menettelyt, jotta ne voivat arvioida etukäteen, täyttävätkö julkisen yleisradioyhtiön RTVE:n uudet audiovisuaaliset palvelut Amsterdamin pöytäkirjan aineelliset edellytykset (ennakkoarviointi). (32) Komissio ei ole pystynyt selvittämään Espanjan viranomaisten tähän mennessä toimittamien tietojen perusteella, onko Espanjassa jo käytössä tällaiset menettelyt. Komissio on samaa mieltä Espanjan viranomaisten kanssa siitä, että RTVE:n rahoituksen tätä osaa käsiteltiin vuosien 2005 ja 2007 päätöksissä, jotka koskivat RTVE:n rahoitusjärjestelmää kokonaisuudessaan. Komissio myöntää myös, että tämän menettelyn aiheena olevat uudet verot eivät ole vaikuttaneet kyseiseen järjestelmään.

(75)

Espanjan toimittamien tietojen perusteella tällainen menettely on kuitenkin otettu käyttöön lain 7/2010 (33) 41 §:n 3 momentin nojalla. Valvonnan toteuttaminen on annettu yleisradiotoiminnan valvonnasta ja sääntelystä vastaavan audiovisuaalialan riippumattoman kansallisen elimen (Consejo Estatal de Medios Audiovisuales) tehtäväksi. Valvontatehtävään kuuluu järjestää asianomaisten kuuleminen ja julkistaa sen tulokset sekä arvioida kunkin uuden palvelun kokonaisvaikutusta markkinoihin. Laissa ei kuitenkaan määritellä sitä, mitä tarkoitetaan merkittävällä uudella palvelulla. Asiaa koskevien kriteerien (34) vahvistaminen kuuluu kullekin jäsenvaltiolle. Espanja on ilmoittanut, että se aikoo allekirjoittaa ennen marraskuun 1 päivää 2010 RTVE:n kanssa puitesopimuksen, johon sisältyy merkittävän uuden palvelun määritelmä. Puitesopimusluonnoksen mukaan tällaisella palvelulla tarkoitetaan uutta palvelua, joka erottuu selvästi olemassa olevista palveluista, jotka voidaan puolestaan luokitella merkityksellisiksi tuotemarkkinoiksi. Merkittävällä uudella palvelulla voi olla vaikutusta näihin markkinoihin ja erityisesti kysyntään.

(76)

Näin Espanja on täyttänyt ennakkoarvioinnin järjestämistä koskevan velvollisuutensa. Komissio toteaa, että Espanja aikoo myös ottaa käyttöön merkittävän uuden palvelun sitovan määritelmän marraskuun 1 päivään 2010 mennessä. Komissio toteaa myös, että ennakkoarviointijärjestelmää ei ollut otettu käyttöön ennen vuotta 2010.

(77)

Komissio katsoo, että Espanja on toiminut sääntöjenvastaisesti toteuttamalla julkisen yleisradioyhtiön RTVE:n rahoitusjärjestelmän uudistuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Komissio katsoo kuitenkin, että kannettujen verojen tuoton kohdentamisen ja RTVE:lle myönnetyn tuen rahoituksen välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä, ja että kyseiset verot eivät vaikuta siihen, onko tuki perussopimuksen mukainen. Lisäksi Espanjassa on käytössä suojatoimia, jotka estävät liiallisten korvausten maksamisen RTVE:lle. Lopuksi komissio toteaa, että Espanja on ottanut käyttöön ennakkoarviointimenettelyn, jota sovelletaan sellaisiin uusiin merkittäviin palveluihin, jotka liittyvät julkisen palvelun tehtävään. Julkiselle yleisradioyhtiölle RTVE:lle myönnetty tuki on siten edelleen perussopimuksen mukaista,