42010X0831(06)

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 42010X0831(06) - EN

Document 42010X0831(06)

Help

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 112 – Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavien, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustettujen moottoriajoneuvojen ajovalaisimien tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

EUVL L 230, 31.8.2010, p. 264–319 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

(HR)
⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 11 Nide 051 s. 141 - 196

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/112(2)/oj

HTML

PDF

Official Journal

31.8.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 230/264

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 12 säännön alkuperäiseen versioon – voimaantulopäivä: 19. elokuuta 2010

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

A.	HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0.	Soveltamisala

1.	Määritelmät

2.	Ajovalaisimen hyväksyntää koskeva hakemus

Merkinnät

4.	Hyväksyntä

B.	AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET

5.	Yleiset vaatimukset

Valaistus

Väri

8.	Haitan mittaaminen

C.	MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

9.	Ajovalaisintyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

10.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.	Tuotannon lopettaminen

13.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

14.	Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajovalaisintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta säännön nro 112 mukaisesti

Liite 2 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 3 –

Mittaustaso

Liite 4 –

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 5 –

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 6 –

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

Liite 7 –

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 8 –

Fotometristen ominaisuuksien vakauden testauksessa käytettävät toimintajaksot

Liite 9 –

Lähivaloa tuottavien ajonvalaisimien valorajan todentaminen laitteiden avulla

Liite 10 –

LED-moduuleja ja niitä sisältäviä ajovalaisimia koskevat vaatimukset

Liite 11 –

Yleisesitys pääasiallisesta lähivalosta ja valon tuottamiseen osallistuvista toiminnoista ja näitä vastaavista valonlähdevalinnoista

A. HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0. SOVELTAMISALA (1)

Tämä sääntö koskee ajovalaisimia luokkien L, M, N ja T ajoneuvoissa (2).

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä

1.1	’linssillä’ tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka lähettää valoa valaisevan pinnan kautta,

1.2	’pinnoitteella’ tarkoitetaan linssin ulkopinnalle yhtenä tai useampana kerroksena lisättävää tuotetta,

1.3

’erityyppisillä’ ajovalaisimilla tarkoitetaan ajovalaisimia, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi seuraavien olennaisten seikkojen osalta:

1.3.1

kauppanimi tai tavaramerkki,

1.3.2

optisen järjestelmän ominaisuudet,

1.3.3

sellaiset valaisimeen sisältyvät tai siitä puuttuvat osat, jotka voivat muuttaa optisia ominaisuuksia käytön aikana heijastumisen, taittumisen, absorboitumisen ja/tai muodonmuutoksen vuoksi,

1.3.4

sopivuus oikean- tai vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin,

1.3.5

valokeilan laji (kaukovalo, ajovalo tai molemmat),

1.3.6

materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu,

1.3.7

käytettyjen hehkulamppujen luokka ja/tai LED-moduulin tunnistuskoodi.

1.3.8

Ajoneuvon vasemmalle puolelle asennettavaksi tarkoitetun ja sitä vastaavan oikealle puolelle tarkoitetun laitteen katsotaan kuitenkin olevan samaa tyyppiä.

1.4	eri ’luokkien’ (A tai B) ajovalaisimilla tarkoitetaan ajovalaisimia, jotka ovat tunnistettavissa erityisten fotometristen ominaisuuksien perusteella.

1.5	Tähän sääntöön sovelletaan säännössä nro 48 ja sen muutossarjassa annettuja määritelmiä, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

1.6	Tässä säännössä olevat viittaukset standardihehkulamppuihin ja sääntöön nro 37 viittaavat sääntöön nro 37 ja sen muutossarjoihin, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakuajankohtana.

2. AJOVALAISIMEN HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVA HAKEMUS

2.1

Hyväksyntähakemuksen tekee kauppanimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän valtuutettu edustaja. Hakemuksessa on ilmoitettava

2.1.1

onko ajovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivalon että kaukovalon vai ainoastaan toisen näistä,

2.1.2

jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin tarkoitettu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä varten vai ainoastaan joko vasemman- tai oikeanpuoleista liikennettä varten,

2.1.3

jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, ajovalaisimen kiinnitysasennot suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon,

2.1.4

koskeeko hakemus luokan A vai luokan B ajovalaisinta,

2.1.5

käytetty hehkulamppuluokka siten kuin se on ilmoitettu säännössä nro 37 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa hyväksynnän hakemishetkellä, ja/tai LED-moduulien tunnistuskoodit, jos ne ovat saatavilla.

2.2

Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä

2.2.1

riittävän yksityiskohtaiset piirustukset (kolmena kappaleena), jotka mahdollistavat tyypin tunnistamisen ja joissa esitetään ajovalaisin edestä päin siten, että linssin mahdollisen urituksen yksityiskohdat näkyvät, sekä poikkileikkaus. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntämerkille varatut paikat ja LED-moduuleja käytettäessä myös moduulien tunnistuskoodien paikat.

2.2.1.1

jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, selvennys ajovalaisimen kiinnitysasennoista suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon, jos ajovalaisinta käytetään vain mainituissa asennoissa,

2.2.2

lyhyt tekninen kuvaus, jossa mainitaan ääriasennot jäljempänä olevan 6.2.9 kohdan mukaisesti, jos ajovalaisimet tuottavat kääntyvän valon. LED-moduuleita käytettäessä on toimitettava

a)	lyhyt tekninen kuvaus LED-moduuleista

b)	piirustus, josta käyvät ilmi mitat, sähköiset ja fotometriset perusominaisuudet sekä nimellisvalovirta

c)	kun käytetään valonlähteen elektronista säätölaitetta, hyväksyntätestaukseen tarvittavat tiedot sähköisestä käyttöliittymästä

2.2.3

kustakin ajovalaisintypistä kaksi näytettä, yksi ajoneuvon vasemmalle ja yksi oikealle puolelle asennettavaksi tarkoitetusta valaisimesta.

2.2.4

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten:

2.2.4.1

14 linssiä,

2.2.4.1.1

joista kymmenen voidaan korvata kymmenellä vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen olennaisilta osin tasomainen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm),

2.2.4.1.2

kukin tällainen linssi tai materiaalinäyte on valmistettava massatuotannossa käytetyllä menetelmällä,

2.2.4.2

heijastin, johon linssit voidaan asentaa valmistajan ohjeiden mukaan.

2.2.5

Muovimateriaalista valmistettujen valoa läpäisevien tai heijastavien osien testaamiseksi LED-moduleiden ajovalaisimen sisällä aiheuttaman ultraviolettisäteilyn siedon osalta:

2.2.5.1

yksi näyte kustakin ajovalaisimessa käytetystä asianomaisesta materiaalista tai yksi ajovalaisinnäyte, joka sisältää nämä materiaalit. Kunkin materiaalinäytteen on oltava ulkomuodoltaan ja mahdolliselta pintakäsittelyltään samanlainen kuin materiaali, jota on tarkoitus käyttää hyväksyttävänä olevassa ajovalaisimessa.

2.2.5.2

Valaisimen sisällä olevien materiaalien sisämateriaalien ultraviolettisäteilyn sietoa ei ole tarpeen tarkistaa, jos LED-modulit ovat tyypiltään ainoastaan tämän säännön liitteen 10 mukaisia heikosti ultraviolettia säteileviä tai jos on ryhdytty toimiin ajovalaisimen komponenttien suojaamiseksi ultraviolettisäteilyltä esimerkiksi lasisuotimien avulla.

2.2.6

Tarvittaessa yksi elektroninen valonlähteen säätölaite.

2.3	Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen pinnoite on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja pinnoitteiden ominaisuuksia koskeva testausseloste.

3. MERKINNÄT

3.1	Hyväksyntää varten toimitetuissa ajovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2	Linssissä ja päärungossa (3) on oltava riittävän kokoiset tilat 4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.3

Ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on oltava merkinnät, joista käyvät ilmi ajoneuvossa olevan optisen yksikön tai LED-moduulin taikka heijastimen hehkulampun kaksi asentoa. Oikeanpuoleisen liikenteen asento merkitään tunnuksella R/D ja vasemmanpuoleisen liikenteen asento tunnuksella L/G.

3.4	Valaisimiin, joissa käytetään LED-moduuleita, on oltava merkittynä nimellisjännite, nimellisvirta ja valonlähdemoduulin tunnistuskoodi.

3.5

Hyväksyttävän valaisimen mukana toimitetuissa LED-moduuleissa on oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä

3.5.1

hakijan kauppanimi tai tavaramerkki helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla,

3.5.2

moduulin tunnistuskoodi helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla.

Tunnistuskoodi koostuu kirjaimista MD (lyhenteenä sanasta ”moduuli”) ja hyväksyntämerkistä ilman 4.2.1 kohdassa määrättyä ympyrää sekä lisätunnuksista ja -merkeistä silloin, kun käytetään useita erilaisia valonlähdemoduuleita. Tämä tunnistuskoodi on merkittävä 2.2.1 kohdassa mainittuihin piirustuksiin. Hyväksyntämerkinnän ei tarvitse olla sama kuin siinä valaisimessa oleva hyväksyntämerkintä, jossa moduulia käytetään, mutta molempien merkintöjen on oltava saman hakijan.

3.6	Jos LED-moduulia ohjataan elektronisella valonlähteen säätimellä, joka ei ole osana LED-moduulia, säätimeen on merkittävä sen oma tunnistuskoodi sekä nimellistulojännite ja -virta.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1 Yleistä

4.1.1

Jos ajovalaisintyypin kaikki 2 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä on myönnettävä.

4.1.2

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yhden kansainvälisen hyväksyntämerkin kiinnittäminen riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää sitä koskevat vaatimukset.

4.1.3

Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (tällä hetkellä 00) ilmoittavat viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan muutossarjan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämishetkellä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille.

4.1.4

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty 2.2.1.1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.1.4.1

Jos ajovalaisin on varustettu säädettävällä heijastimella, ja jos valaisinta saa käyttää vain 2.2.1.1 kohdan mukaisissa asennoissa, hyväksyntäviranomainen velvoittaa hakijan tiedottamaan käyttäjälle asianmukaisella tavalla oikeasta asennustavasta.

4.1.5

Edellä 3.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki 3.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin.

4.2 Hyväksyntämerkinnän koostumus

Hyväksyntämerkintä muodostuu seuraavista osista:

4.2.1

kansainvälinen hyväksyntämerkki, johon kuuluvat

4.2.1.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (4)

4.2.1.2

edellä 4.1.3 kohdassa tarkoitettu tyyppihyväksyntänumero

4.2.2

seuraavat lisäsymbolit:

4.2.2.1

ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä ajovalaisimissa vaakasuuntainen nuoli, joka osoittaa valaisinta edestä katsottaessa oikealle, eli liikennesuunnan puolelle,

4.2.2.2

ajovalaisimissa, jotka täyttävät sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun optisen yksikön tai tai hehkulampun tai LED-moduulin asento on asianmukaisesti säädetty, vaakasuuntainen kaksipäinen nuoli, jonka toinen pää osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

4.2.2.3

ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, C-kirjain luokkaan A kuuluvissa ja kirjaimet HC luokkaan B kuuluvissa valaisimissa,

4.2.2.4

ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, R-kirjain luokkaan A kuuluvissa ja kirjaimet HR luokkaan B kuuluvissa valaisimissa,

4.2.2.5

ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaimet CR luokkaan A kuuluvissa ja kirjaimet HCR luokkaan B kuuluvissa valaisimissa,

4.2.2.6

ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaintunnus PL, joka on merkittävä 4.2.2.3–4.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle,

4.2.2.7

ajovalaisimissa, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset kaukovalon osalta, ilmoitus valon enimmäisvoimakkuudesta, joka ilmaistaan jäljempänä 6.3.2.1.2 kohdassa määritellyllä ja lähellä ympyrän sisällä olevaa E-kirjainta olevalla viitemerkillä.

Ryhmitettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen kaukovalovalaisimien osalta kaukovalon valokeilojen yhteenlaskettu enimmäisvoimakkuus on ilmaistava edellä esitetyn mukaisesti.

4.2.3

Kaikissa tapauksissa liitteessä 4 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisessa testausmenettelyssä käytettävästä toimintamuodosta ja liitteessä 4 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisesta sallitusta jännitteestä on määrättävä tyyppihyväksyntälomakkeissa ja niille maille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa, jotka ovat sopimuksen sopimuspuolia ja soveltavat tätä sääntöä.

Laite on merkittävä tapauksen mukaan seuraavasti:

4.2.3.1

Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että pääasiallisen lähivalon tuottava hehkulanka tai LED-moduuli ei ole toiminnassa samanaikaisesti sellaisen muun valaisutoiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty: hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

4.2.3.2

Hehkulampuilla varustettuihin ajovalaisimiin, jotka vastaavat tämän säännön liitteen 4 vaatimuksia ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on kiinnitettävä lähelle hehkulampun kantaa tunnus, joka koostuu luvusta 24, jonka yli on vedetty risti (x).

4.2.4

Hyväksyntänumeron kaksi merkkiä (tällä hetkellä 00), jotka ilmoittavat viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan muutossarjan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämishetkellä, ja mahdollisesti vaadittava nuoli voidaan merkitä edellä tarkoitettujen lisätunnusten lähelle.

4.2.5

Edellä 4.2.1–4.2.3 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava helposti luettavissa ja pysyviä. Ne voidaan sijoittaa ajovalaisimen (läpinäkyvään tai läpinäkymättömään) sisä- tai ulkopuoliseen osaan, jota ei voida irrottaa ajovalaisimen valoa säteilevästä läpinäkyvästä osasta. Niiden on kuitenkin aina oltava näkyvissä, kun ajovalaisin on asennettuna ajoneuvoon tai kun jokin liikkuva osa, kuten konepelti, on avattuna.

4.3 Hyväksyntämerkin sijoittelu

4.3.1 Erilliset valaisimet

Tämän säännön liitteen 2 kuvissa 1–10 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkin ja lisätunnusten sijoittelusta.

4.3.2 Ryhmitetyt, yhdistetyt ja rakenteellisesti toisiinsa yhdistetyt valaisimet

4.3.2.1

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Merkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa mihin tahansa kohtaan ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa seuraavin edellytyksin:

4.3.2.1.1

merkki näkyy 4.3.5 kohdan mukaisesti,

4.3.2.1.2

mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa läpäisevää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

4.3.2.2

Kunkin valaisimen tunnus sen säännön mukaisesti, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjalle annettu, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero hyväksynnän myöntämispäivänä sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä:

4.3.2.2.1

joko kyseiseen valaisevaan pintaan

4.3.2.2.2

tai ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 2 neljä esimerkkiä).

4.3.2.3

Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4

Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5

Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 11 esitetään esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

4.3.3 Valaisimet, joiden linssejä käytetään erityyppisissä ajovalaisimissa ja jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa

Sovelletaan edellä olevan 4.3.2 kohdan säännöksiä.

4.3.3.1

Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 3.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille.

Jos erityyppisissä ajovalaisimissa on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

4.3.3.2

Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 12 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä kuvatussa tapauksessa.

B. AJOVALAISIMIA KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET (5)

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1 Jokaisen näytekappaleen on täytettävä 6–8 kohdan vaatimukset.

5.2 Ajovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

5.2.1

Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että ajovalaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Kyseistä laitetta ei tarvitse asentaa yksiköihin, joissa heijastinta ja valoa hajottavaa linssiä ei voida erottaa toisistaan, jos kyseisiä yksiköitä käytetään ainoastaan ajoneuvoissa, joissa ajovalaisimia voidaan säätää muulla tavoin.

Jos pääasiallisen lähivalon tuottava ajovalaisin ja kaukovalon tuottava ajovalaisin, jotka kumpikin on varustettu omalla hehkulampulla tai LED-moduulilla, asennetaan niin, että ne muodostavat yhden yksikön, säätölaitteella on voitava asianmukaisesti säätää kumpaakin optista järjestelmää erikseen.

5.2.2

Näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan tämän säännön 6.3 kohdan vaatimuksia.

5.3 Ajovalaisin on varustettava

5.3.1

säännön nro 37 mukaisesti hyväksytyllä hehkulampulla. Mitä tahansa säännön nro 37 mukaista hehkulamppua voidaan käyttää, mikäli käyttöä ei rajoiteta säännössä nro 37 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

5.3.1.1

Laitteen rakenteen on oltava sellainen, että hehkulampun voi asentaa ainoastaan oikeaan asentoon (6).

5.3.1.2

Hehkulampun kannan on oltava IEC:n julkaisussa 60061 määriteltyjen ominaisuuksien mukainen. Tässä yhteydessä käytetään tietolomaketta, joka koskee kyseisessä hehkulampputyypissä käytettävää kantaa.

5.3.2

ja/tai LED-moduulilla

5.3.2.1

mahdolliset elektroniset valonlähteen säätimet katsotaan ajovalaisimen osaksi; ne voivat olla osa LED-moduuleita;

5.3.2.2

LED-moduuleilla varustetun ajovalaisimen ja itse LED-moduulien on oltava tämän säännön liitteessä 10 määriteltyjen asianomaisten vaatimusten mukaisia. Vaatimustenmukaisuus on testattava.

5.3.2.3

Pääasiallisen lähivalon tuottavien LED-moduulien kokonaisnimellisvalovirran on oltava vähintään 1 000 lumenia liitteessä 10 olevan 5 kohdan mukaisesti mitattuna.

5.4 Ajovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä. Tämä alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voi tapahtua joko siten, että optinen yksikkö asennetaan tiettyyn kulmaan ajoneuvossa, tai siten, että pääasiallisen lähivalon tuottava hehkulamppu tai LED-moduuli asennetaan tiettyyn kulmaan/asentoon optisessa yksikössä. Kaikissa tapauksissa ainoastaan kaksi toisistaan selvästi erotettavaa asentoa saavat olla mahdollisia siten, että toinen asento on tarkoitettu oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle, eikä rakenne saa mahdollistaa ajovalaisimen tahatonta vaihtamista asennosta toiseen tai ajovalaisimen asettamista väliasentoon. Jos pääasiallisen lähivalon tuottavalle hehkulampulle tai LED-moduulille on olemassa kaksi erilaista asennusasentoa, on osien, jotka kiinnittävät pääasiallisen lähivalon tuottavan hehkulampun tai LED-moduulin heijastimeen, oltava siten suunniteltuja ja valmistettuja, että kummassakin asennossa hehkulamppu tai LED-moduuli pysyy paikallaan samalla tarkkuudella, jota vaaditaan niiden ajovalaisimien osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan vasemman- tai oikeanpuoleisessa liikenteessä. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa koeasennuksella.

5.5 Täydentäviä testejä on suoritettava liitteen 4 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät kohtuuttomasti muutu.

5.6 Muovimateriaalista valmistetut valoa läpäisevät osat on testattava liitteessä 6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

5.7 Kaikkien mekaanisten, sähkömekaanisten tai muiden osien, joita käytetään ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu tuottamaan vuorotellen kaukovalo ja lähivalo tai lähivalo ja/tai kääntyvä kaukovalo, on oltava sellaisia, että

5.7.1

laite on riittävän luja kestääkseen 50 000 käyttökertaa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Tämän vaatimuksen täyttymisen varmistamiseksi hyväksyntätesteistä vastaava tekninen tutkimuslaitos voi

a)	vaatia hakijaa toimittamaan tarvittavat välineet testin suorittamista varten

b)	luopua testauksesta, jos hakijan toimittaman valaisimen mukana on toimitettu rakenteeltaan samanlaisten ajovalaisimien hyväksyntätestauksesta vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen antama testausseloste, jossa vahvistetaan vaatimuksen täyttyminen.

5.7.2

Laitteen vikaantuessa valaistus suoran HH yläpuolella ei saa ylittää 6.2.5 kohdassa vahvistettuja lähivalon arvoja. Lisäksi lähivalon ja/tai kääntyvän kaukovalon tuottavan ajovalaisimen tuottaman valaistuksen on oltava vähintään 3 luksia testauspisteessä 25 V (suora VV, D 75 cm).

Hyväksyntätesteistä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen on näiden vaatimusten täyttymistä testattaessa noudatettava hakijan toimittamia ohjeita.

5.7.3

Lähivaloon tai kaukovaloon siirryttäessä ei saa olla mahdollista, että mekanismi pysähtyisi näiden kahden asennon väliin.

5.7.4

Käyttäjä ei pysty tavallisin työkaluin muuttamaan liikkuvien osien muotoa tai asentoa.

5.8 Valaistusjärjestelyt eri liikenneolosuhteissa

5.8.1

Jos ajovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle liikenteelle asetetut vaatimukset, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valaisimet eivät aiheuta haittaa tienkäyttäjille niissä maissa, joissa liikenteen suunta on toinen verrattuna maahan, jota varten ajovalaisin on suunniteltu (7). Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

a)	ajovalaisimen ulkolinssin osittainen peittäminen

b)	valokeilan siirtäminen alaspäin; vaakasuuntainen liike sallitaan

c)	muut toimenpiteet valokeilan asymmetrisen osan poistamiseksi tai pienentämiseksi.

5.8.2

Näiden toimenpiteiden jälkeen valaisimen on täytettävä seuraavat valaistusvaatimukset, kun säätöä ei muuteta alkuperäisen liikennesuunnan mukaisesta:

5.8.2.1

Oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu lähivalo, joka on mukautettu vasemmanpuoleiseen liikenteeseen:

piste 0,86D–1,72L	vähintään 3 luksia
piste 0,57U–3,43R	enintään 1,0 luksia

5.8.2.2

Vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu lähivalo, joka on mukautettu oikeanpuoleiseen liikenteeseen:

piste 0,86D–1,72R	vähintään 3 luksia
piste 0,57U–3,43L	enintään 1,0 luksia

5.9 Jos kyseessä on lähivalon valaisin, johon sisältyy pääasiallisen lähivalon tuottava valonlähde tai LED-moduuli ja jonka kokonaisnimellisvalovirta on suurempi kuin 2 000 lumenia, on tehtävä merkintä liitteessä 1 olevan ilmoituslomakkeen kohtaan 9. LED-moduulien kokonaisnimellisvalovirta on mitattava liitteessä 10 olevan 5 kohdan mukaisesti.

6. VALAISTUS

6.1 Yleiset vaatimukset

6.1.1

Ajovalaisimien on oltava sellaisia, että niiden tuottama lähivalo antaa riittävän valaistuksen ilman häikäisyä ja että kaukovalo antaa hyvän valaistuksen. Kääntyvä valo voidaan tuottaa siten, että aktivoidaan yksi hehkulamppu lisävalonlähteenä taikka yksi tai useampia LED-moduuleita, jotka ovat osa lähivalon tuottavaa valaisinta.

6.1.2

Ajovalaisimen tuottama valaistus on määritettävä käyttämällä pystysuuntaista mittaustasoa, joka asetetaan 25 metrin etäisyydelle valaisimen etupuolelle ja suoraan kulmaan valaisimen akseliin nähden (ks. tämän säännön liite 3). Mittaustason on oltava riittävän leveä, jotta lähivalon valorajaa voidaan tarkastella vähintään 5 asteen alueella suoran VV molemmilla puolilla.

6.1.3

LED-moduuleista lukuun ottamatta ajovalaisimet on tarkastettava värittömällä vakiohehkulampulla (vertailuhehkulampulla), joka on suunniteltu 12 V:n nimellisjännitteelle. Ajovalaisimen tarkastuksen aikana hehkulampun napojen jännitettä säädetään siten, että saavutetaan asiaa koskevassa säännön nro 37 tietolomakkeessa kullekin hehkulampulle ilmoitetun mukainen vertailuvalovirta. Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos se täyttää 6 kohdan vaatimukset vähintään yhdellä vakiohehkulampulla, joka voidaan toimittaa ajovalaisimen mukana.

6.1.4

LED-moduulit testataan tapauksen mukaan jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V, ellei tässä säännössä muuta määrätä. Elektronisen valonlähteen säätölaitteen avulla toimivat LED-moduulit on testattava hakijan antamien ohjeiden mukaisesti.

LED-moduulille mitatut arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

6.1.5

Jos kyseessä ovat LED-moduulilla ja hehkulampuilla varustetut ajovalaisimet, hehkulamppua käyttävä ajovalaisimen osa on testattava 6.1.3 kohdan mukaisesti ja LED-moduulia käyttävä osa on arvioitava 6.1.4 kohdan määräysten mukaisesti, minkä jälkeen tulokset lisätään testatusta hehkulampusta aiemmin saatuun tulokseen.

6.2 Lähivaloja koskevat vaatimukset

6.2.1

Pääasiallista lähivaloa tuottavan ajovalaisimen valovoiman jakaumassa on oltava valoraja (ks. kuva 1), jonka avulla ajovalaisin voidaan säätää asianmukaisesti fotometrisiä mittauksia ja ajoneuvoon asennettujen valaisimien suuntausta varten.

Valorajan osat:

oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettu valo:

i)	suora vaakaosa vasemmalla

ii)	taive ja kohoava osa oikealla

vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettu valo:

i)	suora vaakaosa oikealla

ii)	taive ja kohoava osa vasemmalla.

Kummassakin tapauksessa taipeen ja kohoavan osan reunan on oltava terävä.

6.2.2

Ajovalaisin on suunnattava silmämääräisesti valorajan avulla seuraavasti (ks. kuva 1):

6.2.2.1

Pystysuuntaus: Valorajan vaakaosaa siirretään ylöspäin suoran B alapuolelta nimellisasentoonsa, joka on 1 prosentti (25 cm) suoran HH alapuolella.

Kuva 1

Huom. Pysty- ja vaakasuunnan mittakaava ei ole sama.

6.2.2.2

Vaakasuuntaus: Valorajan taivetta ja kohoavaa osaa siirretään seuraavasti:

kun kyseessä on oikeanpuoleinen liikenne, oikealta vasemmalle siten, että valoraja asettuu niin, että

a)	suoran 0,2° D yläpuolella sen kohoava osa ei ulotu suoran A vasemmalle puolelle

b)	suoralla 0,2° D tai sen alapuolella sen kohoava osa leikkaa suoran A ja

c)	taive asettuu pääosin suoralle VV,

tai

kun kyseessä on vasemmanpuoleinen liikenne, vasemmalta oikealle siten, että valoraja asettuu niin, että

a)	suoran 0,2° D yläpuolella sen kohoava osa ei ulotu suoran A oikealle puolelle

b)	suoralla 0,2° D tai sen alapuolella sen kohoava osa leikkaa suoran A ja

c)	taive asettuu pääosin suoralle VV.

6.2.2.3

Jos näin suunnattu ajovalaisin ei täytä 6.2.5–6.2.7 ja 6.3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että valokeilan akselia ei siirretä

vaakasuunnassa suoralta A enempää kuin

a)	0,5° vasemmalle tai 0,75° oikealle oikeanpuoleisen liikenteen osalta tai tai

b)	0,5° oikealle tai 0,75° vasemmalle vasemmanpuoleisen liikenteen osalta eikä

pystysuunnassa enempää kuin 0,25° ylös tai alas suoralta B.

6.2.2.4

Jos pystysuuntaista säätöä vaadittuun asentoon ei voida tehdä toistuvasti 6.2.2.3 kohdassa vahvistettujen toleranssien puitteissa, on käytettävä liitteen 9 kohdissa 2 ja 3 määriteltyä laitemittaustapaa valorajan vaaditun vähimmäislaadun varmentamiseksi ja valokeilan suuntaamiseksi pysty- ja vaakasuunnassa.

6.2.3

Näin suunnattuna ajovalaisimen on täytettävä vain jäljempänä 6.2.5.–6.2.6. kohdassa esitetyt vaatimukset, jos sille haetaan hyväksyntää yksinomaan lähivalona. (8) Jos valaisin on tarkoitettu käytettäväksi sekä lähivalon että kaukovalon tuottamiseen, sen on täytettävä kohdissa 6.2.4–6.2.6 ja 6.3 esitetyt vaatimukset.

6.2.4

Lähivalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Piste mittaustasolla		Vaadittu valaistus lukseina
Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet	Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisimet	Luokan A ajovalaisin	Luokan B ajovalaisin
Piste B 50 L	Piste B 50 R	≤ 0.4	≤ 0.4
Piste 75 R	Piste 75 L	≥ 6	≥ 12
Piste 75 L	Piste 75 R	≤ 12	≤ 12
Piste 50 L	Piste 50 R	≤ 15	≤ 15
Piste 50 R	Piste 50 L	≥ 6	≥ 12
Piste 50 V	Piste 50 V	—	≥ 6
Piste 25 L	Piste 25 R	≥ 1.5	≥ 2
Piste 25 R	Piste 25 L	≥ 1.5	≥ 2
Kaikki pisteet alueella III		≤ 0.7	≤ 0.7
Kaikki pisteet alueella IV		≥ 2	≥ 3
Kaikki pisteet alueella I		≤ 20	≤ 2E (9)

6.2.5

Hyvälle näkyvyydelle haitallista sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään alueista I, II, III ja IV.

6.2.6

Liitteen 3 kuvassa C esitetyt valaistusarvot vyöhykkeillä A ja B on tarkastettava mittaamalla fotometriset arvot kyseisen kuvan pisteissä 1–8. Arvojen on oltava seuraavien rajojen sisällä (10):

1 + 2 + 3 ≥ 0,3 luksia, ja

4 + 5 + 6 ≥ 0,6 luksia, ja

0,7 luksia ≥ 7 ≥ 0,1 luksia, ja

0,7 luksia ≥ 8 ≥ 0,2 luksia.

6.2.7

Ajovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on täytettävä molemmissa optisen yksikön tai pääasiallisen lähivalon tuottavan LED-moduulin taikka hehkulampun säätöasennoissa vastaavalle liikennejärjestelmälle edellä asetetut vaatimukset.

6.2.8

Edellä olevan 6.2.4 kohdan vaatimuksia sovelletaan myös ajovalaisimiin, jotka on tarkoitettu tuottamaan kääntyvää valoa ja/tai joissa on 6.2.9.2 kohdassa tarkoitettu lisävalonlähde tai LED-lisämoduuleja. Jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan kääntyvää valoa, suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että valokeilan akselia siirretään pystysuunnassa korkeintaan 0,2 astetta.

6.2.8.1

Jos kääntyvä valo saadaan aikaan

6.2.8.1.1

kääntämällä lähivaloa tai siirtämällä valorajan taivetta vaakasuunnassa, mittaukset on tehtävä sen jälkeen, kun ajovalaisinasennelma on kokonaisuudessaan suunnattu uudelleen vaakasuunnassa esimerkiksi goniometrin avulla;

6.2.8.1.2

siirtämällä yhtä tai useampaa ajovalaisimen optista osaa ilman, että valorajan taive siirtyy vaakasuunnassa, mittaukset on tehtävä näiden osien ollessa äärimmäisessä toiminta-asennossaan;

6.2.8.1.3

lisävalonlähteenä olevan hehkulampun tai yhden tai useamman LED-lisämoduulin avulla niin, että valorajan taive ei siirry vaakasuunnassa, mittaukset on tehtävä lisävalolähde tai LED-lisämoduulit aktivoituina.

6.2.9

Pääasiallista lähivaloa varten sallitaan vain yksi valonlähteenä oleva hehkulamppu taikka yksi tai useampia LED-moduuleita. Lisävalonlähteet tai LED-moduulit ovat sallittuja ainoastaan seuraavin edellytyksin (ks. liite 10):

6.2.9.1

Lähivaloa tuottavan ajovalaisimen sisällä voidaan lisäksi käyttää yhtä säännön nro 37 mukaista valonlähdettä tai yhtä tai useampaa LED-moduulia kääntyvän valon tuottamista varten.

6.2.9.2

Lähivaloa tuottavan ajovalaisimen sisällä voidaan lisäksi käyttää yhtä säännön nro 37 mukaista valonlähdettä ja/tai yhtä tai useampaa LED-moduulia infrapunasäteilyn tuottamista varten. Ne saavat aktivoitua ainoastaan samanaikaisesti päävalonlähteet tai LED-moduulien kanssa. Jos pääasiallinen valonlähde tai jokin pääasiallisista LED-moduuleista vikaantuu, kyseisen lisävalonlähteen ja/tai LED-lisämoduulien on automaattisesti kytkeydyttävä pois päältä.

6.2.9.3

Jos lisävalonlähteenä oleva hehkulamppu taikka yksi tai useampia LED-lisämoduuleista vikaantuu, ajovalaisimen on edelleen täytettävä lähivaloa koskevat vaatimukset.

6.3 Kaukovaloja koskevat vaatimukset

6.3.1

Jos ajovalaisin on suunniteltu tuottamaan kaukovalo ja lähivalo, mittaukset kaukovalon mittaustasolle tuottamasta valaistuksesta on suoritettava ajovalaisimen ollessa samalla tavoin suunnattu kuin edellä 6.2.4–6.2.6 kohdassa tarkoitetuissa mittauksissa. Jos ajovalaisin tuottaa ainoastaan kaukovaloa, se on säädettävä siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään suorien HH ja VV leikkauspisteeseen. Kyseisen ajovalaisimen on täytettävä vain 6.3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Jos kaukovalon tuottamiseen käytetään useampaa kuin yhtä valonlähdettä, valaistuksen enimmäisarvon (EM) määrittämiseksi käytetään yhdistettyjä toimintoja.

6.3.2

Riippumatta pääasiallisen lähivalon tuottamiseen käytetyn valonlähteen tyypistä (LED-moduuli tai valonlähteenä oleva hehkulamppu), kuhunkin erilliseen kaukovaloon voidaan käyttää useita valonlähteitä:

a)	joko säännössä nro 37 lueteltuja hehkulamppuvalonlähteitä tai

b)	LED-moduleita.

6.3.3

Kaukovalon mittaustasolle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

6.3.3.1

Suorien hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 80:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta. Tämä enimmäisarvo (EM) ei saa olla pienempi kuin 32 luksia luokan A ja 48 luksia luokan B ajovalaisimien osalta. Enimmäisarvo ei missään olosuhteissa saa olla suurempi kuin 240 luksia. Lisäksi yhdistetyn lähi- ja kaukovaloa tuottavan ajovalaisimen osalta tämä enimmäisarvo saa olla enintään 16-kertainen pisteessä 75 R (tai 75 L) mitattuun lähivalon valaistusvoimakkuuteen verrattuna.

6.3.3.1.1

Kaukovalon enimmäisvoimakkuus (IM), joka ilmaistaan tuhansina kandeloina, lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen:

IM = 0,625 EM

6.3.3.1.2

Kyseisen enimmäisvoimakkuuden viitemerkki (I'M), johon viitataan edellä 4.2.2.7 kohdassa, saadaan määrittämällä seuraava suhde:

Tämä arvo on pyöristettävä arvoon 7,5 - 10 - 12,5 - 17,5 - 20 - 25 - 27,5 - 30 - 37,5 - 40 - 45 - 50.

6.3.3.2

Pisteestä HV alkaen vaakasuoraan oikealle ja vasemmalle 1,125 metrin etäisyydelle saakka luokan A ajovalaisimien valaistuksen on oltava vähintään 16 luksia ja luokan B ajovalaisimien valaistuksen vähintään 24 luksia, ja 2,25 metrin etäisyydelle saakka luokan A ajovalaisimien valaistuksen on oltava vähintään 4 luksia ja luokan B ajovalaisimien valaistuksen vähintään 6 luksia.

6.4 Säädettävällä heijastimella varustettujen ajovalaisimien osalta 6.2 ja 6.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan kaikkiin 2.1.3 kohdan mukaisiin kiinnitysasentoihin. Tarkastuksessa käytetään seuraavaa menettelyä:

6.4.1

Jokainen hyväksyntähakemuksessa ilmoitettu asento todennetaan testausgoniometrillä siihen suoraan nähden, joka liittää toisiinsa valonlähteen keskustan ja pisteen HV mittaustasolla. Säädettävä heijastin vaihdetaan sitten asentoon, jossa mittaustasolle heijastuvan valon kuvio vastaa 6.2.1–6.2.2.3 ja/tai 6.3.1 kohdan suuntausta koskevia määräyksiä.

6.4.2

Kun heijastin on alkuasennossaan 6.4.1 kohdan vaatimusten mukaisesti, ajovalaisimen on täytettävä 6.2 ja 6.3 kohdassa esitetyt asianomaiset fotometriset vaatimukset.

6.4.3

Lisätestejä suoritetaan sen jälkeen, kun heijastimen asentoa on muutettu ajovalaisimien säätölaitteen avulla alkuasennosta pystysuunnassa ± 2° tai vähintään ääriasentoon, jos se on pienempi kuin 2°. Kun ajovalaisin on kokonaisuudessaan suunnattu uudelleen vastaavaan vastakkaiseen suuntaan (esimerkiksi goniometrin avulla), tarkastetaan valoteho seuraaviin suuntiin (ja valotehon on oltava vaadittujen rajojen sisällä):

pääasiallinen lähivalo	:	pisteet HV ja 75 R (tai 75 L),
kaukovalo	:	EM ja piste HV (prosentteina EM:stä).

6.4.4

Jos hakija on ilmoittanut useamman kuin yhden kiinnitysasennon, 6.4.1–6.4.3 kohdan menettely toistetaan kaikkien muiden asentojen osalta.

6.4.5

Jos hakija ei ole pyytänyt käyttämään erityisiä kiinnitysasentoja, ajovalaisin suunnataan 6.2 ja 6.3 kohdan mittauksia varten siten, että ajovalaisimien säätölaite on keskiasennossaan. Edellä olevassa 6.4.3 kohdassa tarkoitetut lisätestit suoritetaan, kun heijastin on siirretty ajovalaisimien säätölaitteella ääriasentoihinsa (± 2 asteen sijaan).

6.5 Edellä 6.2.4–6.2.7 ja 6.3 kohdassa tarkoitetut valaistusarvot mittaustasolla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

7. VÄRI

7.1	Lähetetyn valon on oltava väriltään valkoista.

8. HAITAN MITTAAMINEN

Ajovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava (11).

C. MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

9. AJOVALAISINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

9.1

Kaikista ajovalaisintyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajovalaisintyypin. Kyseinen hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

9.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavia kielteisiä vaikutuksia ja että ajovalaisin joka tapauksessa täyttää edelleen vaatimukset, tai

9.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

9.2	Hyväksynnän vahvistus tai epääminen sekä erittely muutoksista annetaan tiedoksi edellä olevan 4.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9.3

Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista käsittelevälle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksen 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) mukaisia ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

10.1	Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 6 ja 7 kohdan vaatimukset.

10.2	Tämän säännön liitteessä 5 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä.

10.3	Tämän säännön liitteessä 7 asetettujen tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

10.4	Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran kahdessa vuodessa.

10.5	Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

10.6	Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

11. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1	Tähän sääntöön perustuvalle ajovalaisintyypille myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos vaatimuksia ei noudateta tai jos hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

11.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä tyyppihyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön nojalla hyväksytyn ajovalaisintyypin valmistuksen, sen on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

13. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TARKASTUSLAITOSTEN JA HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten ja sellaisten hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa annetusta hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

14. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

14.1	Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei voi täydennyksen 8 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8.

14.2	Kun täydennyksen 8 voimaantulopäivästä on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksynnän ainoastaan siinä tapauksessa, että hyväksyttävä ajovalaisintyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8.

14.3	Tämän säännön aikaisempien täydennysten perusteella myönnetyt hyväksynnän pysyvät voimassa.

14.4	Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen myönnettävä hyväksyntä tämän säännön edellisten täydennysten perusteella, jos kyseiset ajovalaisimet on tarkoitettu varaosiksi käytössä oleviin ajoneuvoihin.

14.5	Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien täydennysten perusteella.

(1) Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä sellaisen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

(3) Jos linssiä ei voi irrottaa ajovalaisimen päärungosta, 4.2.5 kohdan mukainen merkintä on riittävä.

(4) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omilla ECE-tunnuksillaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50, Etelä-Korea 51, Malesia 52, Thaimaa 53, 55 (antamatta) ja Montenegro 56. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(5) Hehkulamppujen tekniset vaatimukset: ks. sääntö nro 37.

(6) Ajovalaisimen katsotaan täyttävän tämän kohdan vaatimukset, jos hehkulamppu voidaan helposti asentaa ajovalaisimeen ja asetusulokkeet sovittaa aukkoihinsa pimeässäkin.

(7) Tällaisten valaisinten asennusohjeita annetaan säännössä nro 48.

(8) Tällaisessa lähivalona käytettäväksi suunnitellussa ajovalaisimessa voi olla kaukovalotoiminto, joka ei vastaa näitä vaatimuksia.

(9) E on todellisuudessa mitattu arvo pisteissä 50R ja 50L.

(10) Valaistusarvot missä tahansa alueiden A ja B pisteessä, joka sijaitsee myös alueen III sisäpuolella, saavat olla enintään 0,7 luksia.

(11) Tästä vaatimuksesta annetaan viranomaisille suositus.

LIITE 1

ILMOITUS

(enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm))

LIITE 2

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

Kuva 1

Kuva 2

a ≥ 8 mm

Ajovalaisin, jossa on jompikumpi edellä esitetyistä hyväksyntämerkeistä, on hyväksytty Alankomaissa (E 4) säännön nro 112 mukaisesti hyväksyntänumerolla 243 ja täyttää tämän säännön vaatimukset säännön alkuperäisessä muodossa (00). Lähivalo on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Kirjaimet CR (kuva 1) osoittavat, että kyseessä on luokan A lähivalo ja kaukovalo; kirjaimet HCR (kuva 2) osoittavat, että kyseessä on luokan B lähivalo ja kaukovalo.

Luku 30 ilmaisee, että kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250 kandelan ja 101 250 kandelan välillä.

Huom.

Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaisia.

Roomalaisten numeroiden käyttämistä tyyppihyväksyntänumeroissa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin symboleihin.

Kuva 3

Kuva 4a

Kuva 4b

Edellä esitetyillä hyväksyntämerkeillä varustetut ajovalaisimet täyttävät tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta. Valaisimien luokat ja käyttötarkoitukset ovat seuraavat:

Kuva 3: Luokka A, ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuvat 4a ja 4b: Luokka B, sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen niin, että optista yksikköä tai hehkulamppua säädetään ajoneuvossa.

Kuva 5

Kuva 6

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta. Valaisimien luokat ja käyttötarkoitukset ovat seuraavat:

Kuva 5: Luokka A, sekä oikean- että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6: Luokka B, ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 7

Kuva 8

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu ajovalaisin on ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset seuraavasti:

Kuva 7: Luokka B, ainoastaan lähivalon osalta ja ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 8: Luokka A, ainoastaan kaukovalon osalta.

Kuva 9

Kuva 10

Ajovalaisin, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi ja joka täyttää tämän säännön seuraavasti:

Kuva 9: Luokka B, sekä lähi- että kaukovalon osalta ja ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 10: Luokka B, ainoastaan lähivalon osalta ja ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Lähivalo ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn ajovalaisimen kanssa.

Kuva 11

Yksinkertaistettu merkintä ryhmitetyille, yhdistetyille tai rakenteellisesti yhdistetyille valaisimille

(Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti valolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

MALLI A

MALLI B

MALLI C

MALLI D

Huom.

Edellä esitetyt neljä esimerkkiä vastaavat hyväksyntämerkillä varustettua valaisinlaitetta, joka koostuu seuraavista osista:

etuvalaisimesta, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti,

luokan B ajovalaisimesta, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa), joka on hyväksytty tämän säännön mukaisesti säännön alkuperäisessä muodossa (00) ja joka sisältää muovista valmistetun linssin,

etusumuvalaisimesta, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1a etusuuntavalaisimesta, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 01 mukaisesti.

Kuva 12

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Esimerkki 1

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, eli kyseessä on:

joko

luokan B ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka ajovalon enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa) ja joka on hyväksytty Saksassa (E1) tämän säännön vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin sääntö on alkuperäisessä muodossaan (00),

ja joka on rakenteellisesti yhdistetty

etuvalaisimeen, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti,

tai

luokan A ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten, jonka ajovalon enimmäisvoimakkuus on 33 750–45 000 kandelaa (kuten luku 12,5 osoittaa) ja joka on hyväksytty Saksassa (E1) tämän säännön vaatimusten mukaisesti, sellaisena kuin sääntö on alkuperäisessä muodossaan (00),

ja joka on rakenteellisesti yhdistetty

edellä esitetyn kaltaisen etuvalaisimen kanssa,

tai

kumpi tahansa edellä mainituista ajovalaisimista, joka on hyväksytty yhtenä valaisimena.

Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

Esimerkki 2

Edellä oleva esimerkki vastaa kahden ajovalaisimen yksikössä käytettävän muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää. Valaisinyhdistelmä on hyväksytty Ranskassa (E2) hyväksyntänumerolla 81151, ja se koostuu:

luokan B ajovalaisimesta, joka tuottaa lähivalon ja kaukovalon, joiden enimmäisvoimakkuus on x–y kandelaa ja jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset, ja

luokan B ajovalaisimesta, joka tuottaa sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua, enimmäisvoimakkuudeltaan w kandelan ja z kandelan välillä olevaa kaukovaloa ja joka täyttää tämän säännön vaatimukset; kaukovalojen enimmäisvoimakkuudet yhteensä ovat 86 250 ja 101 250 kandelan välillä.

Kuva 13

LED-moduulit

Yllä olevalla tunnistuskoodilla merkitty LED-moduuli on hyväksytty yhdessä Italiassa (E3) alun perin hyväksyntänumerolla 17325 hyväksytyn ajovalaisimen kanssa.

LIITE 3

MITTAUSTASO

A. Oikeanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(mitat millimetreinä, kun etäisyys mittaustasoon on 25 m)

h-h:	vaakataso	kulkevat ajovalaisimen keskipisteen kautta
v-v:	pystytaso	kulkevat ajovalaisimen keskipisteen kautta

B. Vasemmanpuoleisen liikenteen ajovalaisin

(mitat millimetreinä, kun etäisyys mittaustasoon on 25 m)

h-h:	vaakataso	kulkevat ajovalaisimen keskipisteen kautta
v-v:	pystytaso	kulkevat ajovalaisimen keskipisteen kautta

Kuva C

Huom.

Kuva C sisältää mittauskohdat oikeanpuoleista liikennettä varten. Vasemmanpuoleista liikennettä varten pisteet 7 ja 8 sijaitsevat kuvan oikealla puolella vastaavalla paikalla.

LIITE 4

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

TÄYDELLISTEN AJOVALAISIMIEN TESTAUS

Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), on testattava täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus valaisimen toimiessa. ’Täydellisellä ajovalaisimella’ tarkoitetaan itse täydellistä valaisinta ja sitä ympäröiviä korin osia ja valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa ajovalaisimen lämpöhäviöön.

Testausolosuhteet:

a)	Testaukset on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Testinäytteen on oltava kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

Vaihdettavilla valolähteillä varustetut valaisimet on testattava käyttäen joko sarjavalmisteisia hehkulankavalonlähteitä, joita on vanhennettu vähintään tunnin ajan, tai sarjavalmisteisia kaasupurkausvalonlähteitä, joita on vanhennettu vähintään 15 tunnin ajan, tai sarjavalmisteisia LED-moduuleita, joita on vanhennettu vähintään 48 tunnin ajan ja joiden on sen jälkeen annettu jäähtyä ympäristön lämpötilaan ennen tämän säännön mukaisten testien aloittamista. Testeissä on käytettävä hakijan toimittamia LED-moduuleita.

Testeissä on käytettävä samanlaisia mittauslaitteita kuin ajovalaisimien hyväksyntätesteissä.

Näytevalaisinta pidetään toiminnassa irrottamatta sitä testausalustasta tai säätämättä sitä alustaan nähden. Testeissä on käytettävä valolähdettä, joka on kyseiseen ajovalaisimeen tarkoitettua tyyppiä.

1. FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

Testaukset on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C, ja siten, että täydellinen ajovalaisin on kiinnitettynä alustaan oikeaa ajoneuvoon asennusta vastaavasti.

1.1 Puhdas ajovalaisin

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.1.1 Testausmenettely (1)

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määriteltyä aikaa vastaava jakso seuraavasti:

a)	Kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo tai etusumuvalaisin), toimintoa vastaavan hehkulangan ja/tai LED-moduulien on oltava toiminnassa määritellyn ajan. (2)

Kun kyseessä on ajovalaisin, joka tuottaa lähivaloa ja yhtä tai useampaa kaukovaloa tai kun kyseessä on ajovalaisin, joka tuottaa lähivaloa ja jossa on etusumuvalaisin:

ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia, pääasiallisen lähivalon hehkulanka tai pääasiallisen lähivalon LED-moduulit toiminnassa,

5 minuuttia, kaikki hehkulangat ja/tai LED-moduulit toiminnassa.

ii)	Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus vain joko lähivalo tai kaukovalot toiminnassa kerrallaan (3), testi on suoritettava niin, että lähivalo ja kaukovalot (yhtä aikaa) ovat aktivoituina (2) erikseen puolet 1.1. kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kun kyseessä on ajovalaisin, joka sisältää etusumuvalaisimen ja yhden tai useampia kaukovaloja,

ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia, etusumuvalaisin toiminnassa,

5 minuuttia, kaikki hehkulangat ja/tai kaikki LED-moduulit toiminnassa.

ii)	jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää vain joko etusumuvalo tai kaukovalot toiminnassa (3) kerrallaan, testi on suoritettava niin, että etusumuvalaisin ja kaukovalot (yhtä aikaa) ovat aktivoituina (2) erikseen puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kun kyseessä on ajovalaisin, jossa on lähivalo, yksi tai useampia kaukovaloja ja etusumuvalaisin:

ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia, pääasiallisen lähivalon hehkulanka tai pääasiallisen lähivalon LED-moduulit toiminnassa,

5 minuuttia, kaikki hehkulangat ja/tai kaikki LED-moduulit toiminnassa.

ii)

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus vain joko lähivalo tai kaukovalot toiminnassa kerrallaan (3), testi on suoritettava niin, että lähivalo ja kaukovalot ovat aktivoituina (2) erikseen puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta, kun samalla etusumuvalaisin on vuorotellen sammutettuna 15 minuuttia ja toiminnassa 5 minuuttia aikana, joka on puolet mainitusta ajasta, ja kun kaukovalo on toiminnassa.

iii)

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää vain joko lähivalo tai etusumuvalaisin (3) toiminnassa kerrallaan, testi on suoritettava niin, että pääasiallinen lähivalo ja etusumuvalaisin ovat aktivoituina (2) erikseen puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta, ja ajovaloja testataan seuraavan syklin mukaisesti: 15 minuuttia sammutettuna ja 5 minuuttia toiminnassa puolet tästä ajasta, kun pääasiallinen lähivalo on samalla toiminnassa.

iv)

Jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää joko vain lähivalo tai vain kaukovalot toiminnassa (3) taikka vain etusumuvalaisin toiminnassa (3) kerrallaan, testi on suoritettava aktivoimalla (2) vuorotellen lähivalo, kaukovalot ja etusumuvalaisin ajaksi, joka on kolmannes 1.1. kohdassa tarkoitetusta ajasta.

Kun kyseessä on lähivalo, jossa kääntyvä valo tuotetaan lisävalonlähteenä olevan hehkulangan ja/tai yhden tai useamman LED-moduulin avulla, tämä valolähde ja/tai LED-moduulit kytketään toimintaan 1 minuutiksi ja pois toiminnasta 9 minuutin ajaksi silloin, kun ainoastaan lähivalo on aktivoituna (ks. liite 4, lisäys 1).

1.1.1.2 Testausjännite

Jännitteet on syötettävä testattavan näytteen napoihin seuraavasti:

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat vaihdettavat hehkulankavalonlähteet:

Testaus suoritetaan tapauksen mukaan jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V, paitsi jos hakija ilmoittaa, että testattavaa näytettä voidaan käyttää jollakin muulla jännitteellä. Tällöin testi on suoritettava käyttäen hehkulankavalonlähteessä korkeinta mahdollista jännitettä.

b)	Vaihdettavat kaasupurkausvalonlähteet: Valonlähteen elektronisen säätölaitteen testausjännite on 13,2 ± 0,1 V, jos ajoneuvo toimii 12 V:n jännitteellä, ellei tyyppihyväksyntähakemuksessa toisin ilmoiteta.

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat ei-vaihdettavat hehkulankavalonlähteet: Ei-vaihdettavilla valonlähteillä (hehkulanka- ja/tai muulla valonlähteillä) varustettujen valaisinyksikköjen mittaukset on suoritettava jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V tai muulla ajoneuvon sähköjärjestelmän jännitteellä hakijan ilmoituksen mukaisesti.

Jos vaihdettava tai ei-vaihdettava valonlähde toimii ajoneuvon syöttöjännitteestä riippumatta ja täysin järjestelmän itsensä säätämänä tai jos valonlähteitä käyttää erillinen virransyöttö- ja ohjauslaite, edellä mainitut testausjännitteet on syötettävä kyseisen laitteen tuloliittimeen. Testilaboratorio voi pyytää valmistajaa toimittamaan sille asianmukaisen virransyöttö- ja ohjauslaitteen tai valonlähteiden käyttämisessä tarvittavan erityisen virtalähteen.

e)	LED-moduulit testataan tapauksen mukaan jännitteellä 6,75 V, 13,2 V tai 28,0 V, ellei tässä säännössä muuta määrätä. Elektronisen valonlähteen säätölaitteen avulla toimivat LED-moduulit on testattava hakijan antamien ohjeiden mukaisesti.

Jos testattavaan näytteeseen on ryhmitetty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimia, jotka toimivat muulla kuin 6, 12 tai 24 V:n nimellisjännitteellä, jännitettä on säädettävä valmistajan ilmoituksen mukaisesti kyseisen valaisimen oikean fotometrisen toiminnan edellyttämällä tavalla.

1.1.2 Testitulokset

1.1.2.1 Silmämääräinen tarkastus.

Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkopuolinen linssi on puhdistettava puhtaalla, kuivalla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen valaisin on tarkastettava silmämääräisesti. Ajovalaisimien linssissä tai mahdollisessa ulkolinssissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

1.1.2.2 Fotometrinen testi

Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

Lähivalo:

50 R – B 50 L – HV oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta,

50 L – B 50 R – HV vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta.

Kaukovalo: piste Emax

Lämmön aiheuttaman ajovalaisimen alustan muodonmuutoksen huomioon ottamiseksi voidaan suorittaa toinen suuntaus (valorajan sijainnin muutos käsitellään tämän liitteen 2 kohdassa).

Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan kuuluvaksi myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

1.2 Likainen ajovalaisin

Kun ajovalaisin on testattu edellä olevan 1.1 kohdan mukaisesti, sitä on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, kun se on ensin valmisteltu testiä varten 1.2.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.2.1 Ajovalaisimen valmistelu

1.2.1.1 Testiseos

1.2.1.1.1

Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (4) ja

sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.1.2

Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (4),

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on ≤ 1 mS/m, ja

2 ± 1 paino-osaa pinta-aktiivista ainetta. (5)

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.2 Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

Testiseosta levitetään tasaisesti ajovalaisimen koko valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin kussakin seuraavista pisteistä mitatuista arvoista tässä liitteessä kuvatuissa olosuhteissa:

piste Emax, kun kyseessä on kauko- /lähivalo ja pelkkä kaukovalo,

50 R ja 50 V (6) pelkästään lähivalaisimen osalta, joka on tarkoitettu käytettäväksi oikeanpuoleisessa liikenteessä,

50 L ja 50 V (6) pelkästään lähivalaisimen osalta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

2. LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA JOHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTI

Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa.

Kun ajovalaisin on testattu 1 kohdan mukaisesti, se on testattava 2.1 kohdassa määritellyssä testissä säätämättä ajovalaisinta testausalustaan nähden tai irrottamatta sitä testausalustasta.

2.1 Testi

Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C.

Ajovalaisin on testattava pääasiallisella lähivalolla käyttämällä ajovalaisimen mukana toimitettua sarjavalmisteista hehkulamppua tai LED-moduuleja, joita on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä valaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä 1.1.1.2 kohdan mukaisesti.) Valorajan vaakasuoran osan (vv:n ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 L kautta tai vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B 50 R kautta kulkevan viivan välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r60) testin alkamisajankohdan jälkeen.

Edellä tarkoitetussa valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa riittävän tarkat toistettavat tulokset.

2.2 Testitulokset

2.2.1

Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettu testitulos katsotaan lähivalon osalta hyväksyttäväksi vain, jos absoluuttinen arvo ΔrI = | r3 – r60 | ajovalaisimesta mitattuna on enintään 1,0 mrad (ΔrI ≤ 1,0 mrad).

2.2.2

Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < ΔrI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi seuraavassa määritellyn syklin ajovalaisimen mekaanisten osien sijainnin vakiinnuttamiseksi alustassa, joka vastaa oikeaa asennusta ajoneuvoon:

lähivalo toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

tunnin mittainen lepojakso.

Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun absoluuttisen arvon ΔrI ja toisesta näytteestä mitatun absoluuttisen arvon ΔrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad.

Formula

(1) Testausohjelma esitetään tämän säännön liitteessä 8.

(2) Jos testattavaan ajovalaisimeen sisältyy merkkivalaisimia, niiden on oltava toiminnassa testin ajan, huomiovalaisinta lukuun ottamatta. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yksi yhteen.

(3) Jos kaksi tai useampia hehkulankoja ja/tai LED-moduuleja on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen ja/tai LED-moduulien käytöksi.

(4) NaCMC on tavallisesti lyhenteellä CMC merkityn karboksimetyyliselluloosan natriumsuola. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7 ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200–300 cP.

(5) Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan epäpuhtaan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

(6) Piste 50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella pystysuoralla viivalla v-v, kun etäisyys mittaustasoon on 25 m.

LISÄYS 1

Yhteenveto fotometristen ominaisuuksien vakauden testauksessa sovellettavista toiminta-ajoista

Lyhenteet:

P	:	lähivaloa tuottava valaisin
D	:	kaukovaloa tuottava valaisin (D1 + D2 tarkoittaa kahta kaukovaloa)
F	:	etusumuvalaisin

sykli, jossa valaisin on 15 minuuttia sammutettuna ja 5 minuuttia toiminnassa

sykli, jossa valaisin on 9 minuuttia sammutettuna ja 1 minuutin toiminnassa

Kaikki seuraavat ryhmitetyt ajovalaisimet ja etusumuvalaisimet ja symbolit ovat esimerkkejä, ja muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia.

1. P tai D tai F (HC tai HR tai B)

2. P + F (HC B) tai P + D (HCR)

3. P + F (HC/B) tai HC/B tai P + D (HC/R)

LIITE 5

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

1. YLEISTÄ

1.1	Tuotanto katsotaan mekaaniselta ja geometriselta kannalta vaaatimustenmukaiseksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa. Tämä vaatimus koskee myös väriä.

1.2

Fotometristen ominaisuuksien osalta sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla ja/tai mahdollisilla LED-moduuleilla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa

1.2.1

mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellystä arvosta. Arvojen B 50 L (tai R) ja vyöhykkeen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään seuraavat:

B 50 L (tai R)

0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

Alue III

0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

1.2.2

tai jos

1.2.2.1

lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittaustasolle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (1) (sallittu toleranssi + 0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm suorien 25 R ja 25 L yläpuolella,

1.2.2.2

ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan + 20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja – 20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.3

Jos edellä kuvatun testin tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että valokeilan akselia ei siirretä sivuun oikealle tai vasemmalle enempää kuin 1 °.

1.2.4

Jos kyseessä on valaisin, jossa on vaihdettava hehkulankavalonlähde, ja jos edellä tarkoitettujen testien tulokset eivät täytä vaatimuksia, testit on toistettava käyttäen toista vakiohehkulamppua.

1.3

Kun tarkastetaan lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 4 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 4 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näyte, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4	Jos pystysuuntaista säätöä vaadittuun asentoon ei voida tehdä toistuvasti tämän säännön 6.2.2.3 kohdassa vahvistettujen toleranssien puitteissa, on testattava yksi näyte liitteessä 9 olevan 2 ja 3 kohdan mukaisella menettelyllä.

2. VALMISTAJAN SUORITTAMAN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön vaatimusten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1 Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän tarkastusta.

2.2 Testimenetelmät

2.2.1

Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2

Missä tahansa valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella käyttää menetelmiä, jotka vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3

Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja vastaavuutta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman mittauksen kanssa.

2.2.4

Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisen tarkastuksen ja näytteenoton tarkoituksia varten.

2.3 Näytteenotto

Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä koskettava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoa. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadun hallintaa.

2.4 Mitattavat ja tallennettavat fotometriset ominaisuudet

Ajovalonäytteille tehdään fotometriset mittaukset säännössä määritellyistä pisteistä, jotka ovat kaukovalon osalta Emax, HV (2), HL ja HR (3), ja lähivalon osalta B 50 L (tai R), HV, 50 V, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 3 kuva).

2.5 Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden todentamiselle tämän säännön 10.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.

(1) Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

(2) Kun kaukovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivaloon, kaukovalon mittauspiste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste HV.

(3) HL ja HR: pisteet suoralla ”hh” 1,125 m:n etäisyydellä pisteen HV vasemmalla tai oikealla puolella.

LIITE 6

Muovilinsseillä varustettuja valaisimia koskevat vaatimukset – linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1	Tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2	Kahden täydellistä valaisinta edustavan näytteen, jotka on toimitettu tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.3	Muovimateriaalista valmistettujen linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä sen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi (tapauksen mukaan), tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4	Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Vain lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

2. TESTIT

2.1 Lämpötilamuutosten sieto

2.1.1 Testit

Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

3 tuntia lämpötilassa 40 °C ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

15 tuntia lämpötilassa – 30 °C ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

3 tuntia lämpötilassa 80 °C ± 2 °C,

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

Huom.

Jakson ”yksi tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpösokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2 Fotometriset mittaukset

2.1.2.1 Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

Näissä mittauksissa on käytettävä vakiolamppua ja/tai valaisimessa olevia LED-moduuleja seuraavissa pisteissä:

B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta);

Emax kaukovalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

2.1.2.2 Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat poiketa toisistaan enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2 Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten tekijöiden sieto

2.2.1 Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500 K–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm ja yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 W/m2 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500 MJ/m2 ± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä lämpötilan mustalla levyllä, joka on sijoitettu samalle tasolle näytteiden kanssa, on oltava 50 °C ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa.

Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

suihkutus: 5 minuuttia, kuivaus: 25 minuuttia.

2.2.2 Kemiallisten tekijöiden sieto

Kun 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, kolmen testattavan näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

Formula

2.2.2.1 Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2 Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan 2.2.2.1 kohdassa määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama määritellyn testiseoksen koostumuksen kanssa.

Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan kompensoida säröytymisen välttämiseksi.

2.2.2.3 Puhdistaminen

Kun testiseos on levitetty näytteille, näytteiden annetaan kuivua ilmassa, ja ne pestään sitten kohdassa 2.3 (Puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella lämpötilassa 23 °C + 5 °C.

Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia ja jonka lämpötila on 23 °C + 5 °C. Tämän jälkeen näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3 Tulokset

2.2.3.1

Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu

Formula

mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δtm ≤ 0,020).

2.2.3.2

Kemiallisten tekijöiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa esiintyä kemiallisen vaikutuksen jälkiä, jotka voisivat vaikuttaa valovirran hajontaan, ja valovirran keskivaihtelu

Formula

mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δdm ≤ 0,020).

2.2.4 Testaus on suoritettava seuraavasti:

Ajovalaisimen kunkin muoviosan suoria näytteitä altistetaan LED-moduulien valolle. Näytteiden parametrien, kuten kulmien ja etäisyyksien, on oltava samat kuin ajovalaisimessa. Näytteiden värin ja mahdollisen pintakäsittelyn on oltava sama kuin ajovalaisimien osien.

Läpäisevän valon on 1 500 tunnin keskeytyksettömän toiminnan jälkeen täytettävä kolorimetriset vaatimukset, eikä näytekappaleiden pinnassa saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua tai muodonmuutoksia.

2.3 Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1 Puhdistusaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 °C ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

Testin lopuksi näytteet kuivataan lämpötilassa 50 °C ± 5 °C.

Näytteiden pinta puhdistetaan kostealla kankaalla.

2.3.2 Hiilivetyjen sieto

Kolmen testattavan näytteen ulkopintoja hierotaan kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina). Tämän jälkeen näytteiden annetaan kuivua ilmassa.

2.3.3 Tulokset

Kun edellä tarkoitetut kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, läpäisevyyden variaation keskiarvo Formula mitattuna tämän liitteen lisäyksessä 2 kuvatulla tavalla ei saa ylittää arvoa 0,010 (Δtm ≤ 0,010).

2.4 Mekaanisen kulutuksen sieto

2.4.1 Kulutustestin menetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille suoritetaan tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2 Tulokset

Tämän testin jälkeen on mitattava

valon läpäisyn vaihtelu Formula ,

ja hajonnan vaihtelu Formula ,

lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti tämän säännön 2.2.4.1.1 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että

Δtm ≤ 0,100;

Δdm ≤ 0,050.

2.5 Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

2.5.1 Näytteen valmistelu

Linssin pinnoitteen alueelle viilletään partakoneen terällä tai neulalla 20 × 20 mm:n kokoinen ruudukko, jonka ruudut ovat kooltaan noin 2 × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin pinnoitteen leikkaamiseksi.

2.5.2 Testin kuvaus

Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima on 2 N leveyssenttimetriä kohti ± 20 prosenttia mitattuna tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakioiduissa olosuhteissa. Teippiä, jonka leveyden on oltava vähintään 25 mm, painetaan vähintään viiden minuutin ajan 2.5.1 kohdassa määritellyllä tavalla valmisteltua pintaa vasten.

Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Sitten teippi vedetään irti tasaisella nopeudella 1,5 m/s ± 0,2 m/s.

2.5.3 Tulokset

Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta ei ole enempää kuin 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

2.6 Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen ajovalaisimen testit

2.6.1 Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

2.6.1.1 Testit

Valaisinnäytteen nro 1 linssille on tehtävä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

2.6.1.2 Tulokset

Testin jälkeen ajovalaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot enintään 30 prosentilla ja alittaa pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot enintään 10 prosentilla (vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta kyseeseen tulevat pisteet B 50 R, HV ja 75 L).

2.6.2 Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava 2.5 kohdassa määritelty testi.

3. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

3.1

Samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

3.1.1

Kemiallisten aineiden sietotestin sekä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta).

3.1.2

Fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2	Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

LISÄYS 1

HYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

A. Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön 2.2.4 kohdan mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

Näytteet

Linssit tai materiaalinäytteet

Linssit

Testit

1.1.	Fotometriset mittaukset (liitteessä 6 oleva 2.1.2 kohta)

1.1.1.

Lämpötilan muutos (liitteessä 6 oleva 2.1.1 kohta)

1.2.	Fotometriset mittaukset (liitteessä 6 oleva 2.1.2 kohta)

1.2.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.2.2.

Hajonnan mittaus

1.3.	Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (liitteessä 6 oleva 2.2.1 kohta)

1.3.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.4.	Kemialliset tekijät (liitteessä 6 oleva 2.2.2 kohta)

1.4.1.

Hajonnan mittaus

1.5.	Puhdistusaineet (liitteessä 6 oleva 2.3.1 kohta)

1.6.	Hiilivedyt (liitteessä 6 oleva 2.3.2 kohta)

1.6.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.7.	Kuluminen (liitteessä 6 oleva 2.4.1 kohta)

1.7.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.7.2.

Hajonnan mittaus

1.8.	Pysyvyys (liitteessä 6 oleva 2.5 kohta)

1.9.	Valonlähteiden tuottaman säteilyn sieto (liitteessä 6 oleva 2.2.4 kohta)

B. Täydellisille ajovalaisimille (toimitettuna tämän säännön 2.2.3 kohdan mukaisesti) suoritettavat testit.

Testit

Täydellinen ajovalaisin

Näyte nro

2.1.	Kuluminen (2.6.1.1. kohta)

2.2.	Fotometriset ominaisuudet (2.6.1.2 kohta)

2.3.	Pysyvyys (2.6.2 kohta)

LISÄYS 2

Valon hajonnan ja läpäisyn mittausmenetelmä

1. LAITTEET (ks. kuva)

Kollimaattori K:n, jolla on puolihajoama β/2 = 17,4 × 10–4, sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin Dτ, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen Dτ ilmaisimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on β/2 = 14°.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat αο/2 = 1° ja αmax/2 = 12°, sijoitetaan linssin L2 kuvapolttotasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Etäisyys L2 Dτ ja linssin L2 fokaalipituus F2 (1) on valittava niin, että kuva Dτ peittää täysin ilmaisimen R.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1 000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

2. MITTAUKSET

Seuraavat lukemat on otettava:

Lukema	Näytteen kanssa	DD:n keskiosan kanssa	Muuttuja
T1	ei	ei	Tulovalovirta alkulukemassa
T2	kyllä (ennen testiä)	ei	Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä
T3	kyllä (testin jälkeen)	ei	Testatun materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä
T4	kyllä (ennen testiä)	kyllä	Uuden materiaalin hajottama valovirta
T5	kyllä (testin jälkeen)	kyllä	Testatun materiaalin hajottama valovirta

(1) L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

LISÄYS 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1. TESTAUSLAITTEISTO

1.1 Suihkutin

Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, joka mahdollistaa 0,24 ± 0,02 litran nestevirran minuutissa käyttöpaineella 6,0–0/+0,5 baaria.

Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistettavalla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2 Testiseos

Testiseoksen ainesosat ovat

silikahiekka, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2,

vesi, jonka kovuus on enintään 205 g/m3, seoksessa, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2. TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes muutos näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa mitattuna lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä on sellainen, että:

Formula

Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

LISÄYS 4

TEIPIN PYSYVYYSTESTI

1. TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2. PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan teippi lasilevystä 90 asteen kulmassa.

3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 °C ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 + 15 prosenttia.

4. TESTIKAPPALEET

Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä määritellyissä ympäristöolosuhteissa (ks. 3 kohta edellä) 24 tunnin ajan.

Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Kyseiset testikappaleet otetaan rullasta, kun teipistä on irrotettu kolme ensimmäistä kierrosta.

5. MENETTELY

Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Sitten kappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavassa esitetyllä tavalla:

Teippi kiinnitetään lasilevyyn asteittain sormen kevyellä pituussuuntaisella hankaavalla liikkeellä teippiä liiallisesti painamatta niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

Yhdistelmä jätetään määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa asennossa.

Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallista päätä taivutetaan taaksepäin 90°:n kulmassa. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

Teippiä vedetään irti levystä nopeudella, joka on 300 mm/s ± 30 mm/s, ja tähän tarvittava voima kirjataan.

6. TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen, ja mediaanin arvo on mittauksen tulos. Arvo ilmaistaan newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.

LIITE 7

TARKASTAJAN SUORITTAMAA NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1	Tämän säännön mahdolliset mekaaniset ja geometriset vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia. Tämä vaatimus koskee myös väriä.

1.2

1.2.1

B 50 L (tai R)

0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

Vyöhyke III

0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

1.2.2

tai jos

1.2.2.1

lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittaustasolle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (sallittu toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 50 V, 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi vyöhykkeen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm viivojen 25 R ja 25 L yläpuolella,

1.2.2.2

ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 6.3.2 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja –20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.2.3

1.2.4

Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimelle suoritettavat testit on toistettava käyttämällä toista vakiohehkulamppua ja/tai valaisimessa olevia LED-moduuleja.

1.2.5

Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.6

Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.3	Jos pystysuuntaista säätöä vaadittuun asentoon ei voida tehdä toistuvasti tämän säännön 6.2.2.3 kohdassa vahvistettujen toleranssien puitteissa, on testattava yksi näyte liitteessä 9 olevan 2 ja 3 kohdan mukaisella menettelyllä.

2. ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahden valaisimen näyte merkitään A:ksi ja toinen B:ksi.

2.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

2.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1

Näyte A

A1:	yksi ajovalaisin		0 prosenttia
A1:	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
A2:	molemmat	ajovalaisimetenemmän kuin	0 prosenttia
	mutta	enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2

Näyte B

B1:

molemmat ajovalaisimet

0 prosenttia

2.1.2

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

2.2.1

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1

Näyte A

A3:	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta	enintään	30 prosenttia

2.2.1.2

Näyte B

B2:	jos tulos on A2 ja
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta	enintään	20 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
B3:	jos tulos on A2 ja
	yksi ajovalaisin		0 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta	enintään	30 prosenttia

2.2.2

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3 Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 11 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1

Näyte A

A4:	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
A4:	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	30 prosenttia
A5:	molemmat	ajovalaisimetenemmän kuin	20 prosenttia

2.3.2

Näyte B

B4:	jos tulos on A2 ja
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta	enintään	20 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	20 prosenttia
B5:	jos tulos on A2 ja
B5:	molemmat	ajovalaisimetenemmän kuin	20 prosenttia
B6:	jos tulos on A2 ja
	yksi ajovalaisin		0 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	30 prosenttia

2.3.3

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3. TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

A3:n, B2:n ja B3:n osalta on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava toistettu näytteenotto (kahdesta sellaisesta ajovalaisimesta koostuva kolmas näyte C, jotka on valittu sen jälkeen valmistetusta erästä, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi).

3.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

3.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1

Näyte C

C1:	yksi ajovalaisin		0 prosenttia
C1:	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
C2:	molemmat	ajovalaisimetenemmän kuin	0 prosenttia
	mutta	enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2

Näyte D

D1:	jos tulos on C2 ja
D1:	molemmat ajovalaisimet	0 prosenttia

3.1.2

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

3.2.1

3.2.1.1

Näyte D

D2:	jos tulos on C2 ja
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta	enintään	20 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia

3.2.1.2

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3 Hyväksynnän peruuttaminen

3.3.1

Näyte C

C3:	yksi ajovalaisin	enintään	20 prosenttia
C3:	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	20 prosenttia
C4:	molemmat ajovalaisimet	enemmän kuin	20 prosenttia

3.3.2

Näyte D

D3:	jos tulos on C2 ja
	yksi ajovalaisin	0 tai enemmän kuin	0 prosenttia
	yksi ajovalaisin	enemmän kuin	20 prosenttia

3.3.3

tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4. VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Kun tarkastetaan lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Yksi näytettä A edustavista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 4 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 4 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan näytteestä A toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

Jos näyte A ei täytä edellä mainittua vaatimusta, on testattava näytteen B kaksi ajovalaisinta saman menettelyn mukaisesti. Kummankaan valaisimen arvo Δr ei saa olla suurempi kuin 1,5 mrad.

Kuva 1

LIITE 8

Yhteenveto fotometristen ominaisuuksien vakauden testauksessa sovellettavista toiminta-ajoista

Lyhenteet:

P	:	lähivaloa tuottava valaisin
D	:	kaukovaloa tuottava valaisin (D1 + D2 tarkoittaa kahta kaukovaloa)
F	:	etusumuvalaisin

: sykli, jossa valaisin on 15 minuuttia sammutettuna ja 5 minuuttia toiminnassa

Kaikki seuraavat ryhmitetyt ajovalaisimet ja etusumuvalaisimet sekä lisätyt luokan B merkinnät esitetään tässä esimerkkeinä eikä tyhjentävästi.

1. P tai D tai F (HC tai HR tai B)

2. P + D (HCR) tai P + D1 + D2 (HCR HR)

3. P + D (HC/R) tai P + D1 + D2 (HC/R HR)

4. P + F (HC B)

5. P + F (HC B/) tai HC/B

6. D + F (HR B) tai D1 + D2 + F (HR HR B)

7. D + F (HR B/) tai D1 + D2 + F (HR HR B/)

8. P + D + F (HCR B) tai P + D1 + D2 + F (HCR HR B)

9. P + D + F (HC/R B) tai P + D1 + D2 + F (HC/R HR B)

10. P + D + F (HCR B/) tai P + D1 + D2 + F (HCR HR B/)

11. P + D + F (HC/R B/) tai P + D1 + D2 + F (HC/R HR B/)

LIITE 9

Lähivaloa tuottavien ajonvalaisimien valorajan todentaminen laitteiden avulla

1. YLEISTÄ

Tämän säännön 6.2.2.4 kohtaa sovellettaessa valorajan laatu on testattava tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti, ja laitteiden avulla tapahtuva valokeilan säätö pysty- ja vaakasuunnassa on tehtävä 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Ennen valorajan laadun mittausta ja laitteiden avulla tapahtuvaa suuntausta on suoritettava tämän säännön 6.2.2.1 ja 6.2.2.2 kohdan mukainen silmämääräinen esisuuntaus.

2. VALORAJAN LAADUN MITTAAMINEN

Vähimmäisterävyyden määrittämiseksi on tehtävä valorajan vaakasuuntaisen osan pyyhkäisymittaus 0,05 asteen välein siten, että mittausetäisyys on

a)	10 metriä, kun käytetään anturia, jonka läpimitta on noin 10 mm, tai

b)	25 metriä, kun käytetään anturia, jonka läpimitta on noin 30 mm.

Käytetty mittausetäisyys on mainittava ilmoituslomakkeen 9 kohdassa (ks. tämän säännön liite 1).

Enimmäisterävyyden määrittämiseksi on tehtävä valorajan vaakasuuntaisen osan pyyhkäisymittaus 0,05 asteen välein siten, että mittausetäisyys on 25 metriä ja käytetään anturia, jonka läpimitta on noin 30 mm.

Valorajan laadun katsotaan olevan hyväksyttävä, jos ainakin yksi mittaussarja vastaa 2.1–2.3 kohdan vaatimuksia.

2.1 Näkyvissä saa olla vain yksi valoraja (1).

2.2 Valorajan terävyys

Terävyyskerroin G määritellään suorittamalla valorajan vaakasuuntaisen osan pyyhkäisymittaus 2,5 asteen etäisyydellä suorasta VV ja käyttämällä seuraavaa kaavaa:

G = (log Εβ – log E(β + 0,1°)), jossa β = sijainti pystysuunnassa asteina.

G:n arvon on oltava vähintään 0,13 (vähimmäisterävyys) ja enintään 0,40 (enimmäisterävyys).

2.3 Lineaarisuus

Vaakasuuntaisen valorajan sen osan, jota käytetään pystysäädössä, on oltava vaakasuora alueella, joka sijoittuu 1,5–3,5 asteen etäisyydelle suorasta VV (ks. kuva 1).

Valorajan käyrän käännepisteet pystylinjoilla, jotka sijaitsevat 1,5 ja 2,5 ja 3,5 asteen etäisyydellä suorasta VV, on määritettävä seuraavalla kaavalla:

Käännepisteiden välinen suurin etäisyys pystysuunnassa saa olla enintään 0,2 astetta.

(d2 (log E)/dβ2 = 0)

3. PYSTY- JA VAAKASÄÄTÖ

Jos valoraja on tämän liitteen 2 kohdassa vahvistettujen laatuvaatimusten mukainen, valokeilan säätö voidaan tehdä laitteiden avulla.

Kuva 1

Valorajan laadun mittaus

Huom.

Pysty- ja vaakasuunnan mittakaava ei ole sama.

3.1 Pystysuuntainen säätö

Valorajan vaakasuuntaisen osan ylitse tehdään pyyhkäisymittaus pystysuunnassa suoran B alapuolelta ylöspäin kohdassa, joka on 2,5 asteen etäisyydellä suorasta VV. Käännepiste (jossa d2 (log E)/dv2 = 0) määritetään ja sijoitetaan suoralle B kohtaan, joka on 1 prosentin etäisyydellä suoran H–H alapuolella.

3.2 Vaakasuuntainen säätö

Hakijan on ilmoitettava jompikumpi seuraavista vaakasuuntausmenetelmistä:

Suoraan 0,2 D perustuva menetelmä (ks. kuva 2).

Yhdellä vaakasuuntaisella suoralla, jonka sijainti on 0,2° D, tehdään pyyhkäisymittaus 5 asteen etäisyydellä oikealla ja 5 asteen etäisyydellä vasemmalla puolella sijaitsevien pisteiden välillä heti sen jälkeen, kun valaisin on suunnattu pystysuunnassa. Enimmäiskaltevuus G, joka määritellään kaavalla G = (log Εβ – log E(β + 0,1°)), jossa β on sijainti vaakasuunnassa asteina, ei saa olla pienempi kuin 0,08.

Suoralla 0,2 D olevan käännepisteen on sijaittava suoralla A.

Kuva 2

Pysty- ja vaakasäätö laitteiden avulla – vaakasuuntainen pyyhkäisymittaus

Huom.

Pysty- ja vaakasuuntien mittakaavat eivät ole samat.

Kolmen suoran menetelmä (ks. kuva 3)

Kun valaisin on suunnattu pystysuunnassa, tehdään pyyhkäisymittaus välillä 2° D – 2° U kolmella pystysuuntaisella suoralla, jotka sijaitsevat kohdissa 1°R, 2°R ja 3°R. Enimmäiskaltevuudet G, jotka määritellään kaavalla

G = (log Εβ – log E(β + 0,1°))

jossa β on sijainti pystysuunnassa asteina, eivät saa olla pienempiä kuin 0,08. Edellä tarkoitetuilla kolmella suoralla olevien käännepisteiden perusteella piirretään suora viiva. Tämän viivan ja pystysuuntausta tehtäessä saadun suoran B leikkauskohdan on sijaittava suoralla V.

Kuva 3

Pysty- ja vaakasäätö laitteiden avulla – kolmen suoran pyyhkäisymittaus

Huom.

Pysty- ja vaakasuuntien mittakaavat eivät ole samat.

(1) Tätä kohtaa on muutettava, kun objektiivinen testausmenetelmä on käytettävissä.

LIITE 10

LED-MODUULEJA JA NIITÄ SISÄLTÄVIÄ AJOVALAISIMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1	Jokaisen testattavaksi toimitetun LED-moduulinäytteen on vastattava sitä koskevia tämän säännön vaatimuksia, kun testaus tehdään käyttäen mukana mahdollisesti toimitettuja elektronisia valonlähteen säätölaitteita.

1.2	LED-moduulien on oltava sellaisia, että ne pysyvät hyvässä toimintakunnossa tavanomaisessa käytössä. Niissä ei myöskään saa ilmetä suunnittelu- tai valmistusvirheitä. LED-moduulin katsotaan vikaantuneen, jos jokin sen valodiodeista on vikaantunut.

1.3	LED-moduulien on oltava asiattomalta käsittelyltä suojattuja.

1.4

Irrotettavien LED-moduulien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että

1.4.1

jos LED-moduuli poistetaan ja korvataan toisella hakijan toimittamalla moduulilla, jossa on sama valonlähteen tunnistuskoodi, ajovalaisimen fotometriset vaatimukset täyttyvät;

1.4.2

samassa valaisinrungossa olevia LED-moduuleja, joiden valonlähteen tunnistuskoodit ovat erilaiset, ei voida vaihtaa keskenään.

2. VALMISTUS

2.1	LED-moduulien valodiodit on varustettava sopivilla kiinnitysosilla.

2.2	Kiinnitysosien on oltava kestäviä ja niiden on kiinnityttävä tukevasti valodiodeihin ja LED-moduuliin.

3. TESTAUSOLOSUHTEET

3.1 Soveltamisala

3.1.1

Kaikki näytteet on testattava 4 kohdan mukaisesti.

3.1.2

LED-moduuleissa käytettävien valonlähteiden on oltava säännössä nro 48 olevassa 2.7.1 kohdassa tarkoitettuja valodiodeja, varsinkin näkyvää säteilyä tuottavien elementtien osalta. Muunlaisia valonlähteitä ei sallita.

3.2 Testausolosuhteet

3.2.1 LED-moduulien testaus

Kaikki näytteet on testattava tämän säännön 6.1.4 ja 6.1.5 kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Ellei tässä liitteessä muuta määrätä, LED-moduulit on testattava valmistajan toimittaman ajovalaisimen sisällä.

3.2.2 Ympäristön lämpötila

Sähköisiä ja fotometrisia ominaisuuksia mitattaessa ajovalaisinta on käytettävä kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

3.3 Vanhennus

Hakijan pyynnöstä LED-moduulia on käytettävä 15 tunnin ajan, minkä jälkeen se on jäähdytettävä ympäristön lämpötilaan ennen tässä säännössä määriteltyjen testien aloittamista.

4. ERITYISVAATIMUKSET JA -TESTIT

4.1 Värintoisto

4.1.1 Punainen komponentti

Tämän säännön kohdassa 7 tarkoitettujen mittausten lisäksi

LED-moduulin tai valogeneraattorin tuottaman valon punainen komponentti on sellainen, että

Formula

jossa:

Ee(λ)	(yksikkö: W)	on säteilyvoimakkuuden spektrijakauma
V(λ)	(yksikkö: 1)	on spektrivalovoima
(λ)	(yksikkö: nm)	on aallonpituus.

Tämä arvo lasketaan yhden nanometrin välein.

4.2 UV-säteily

Vähäistä UV-säteilyä tuottavan LED-moduulin tuottaman UV-säteilyn on oltava sellaista, että

Formula

jossa:

S(λ)(yksikkö: 1) on spektrinen painotuskerroin;

km = 683 lm/W on säteilyn valotehon enimmäisarvo.

(Muiden symbolien selitykset edellä 4.1.1 kohdassa.)

Tämä arvo lasketaan yhden nanometrin välein. UV-säteilyarvo painotetaan seuraavassa UV-taulukossa esitettyjen arvojen mukaisesti.

λ	S(λ)
250	0,430
255	0,520
260	0,650
265	0,810
270	1,000
275	0,960
280	0,880
285	0,770
290	0,640
295	0,540
300	0,300
305	0,060
310	0,015
315	0,003
320	0,001
325	0,00050
330	0,00041
335	0,00034
340	0,00028
345	0,00024
350	0,00020

355	0,00016
360	0,00013
365	0,00011
370	0,00009
375	0,000077
380	0,000064
385	0,000530
390	0,000044
395	0,000036
400	0,000030

UV-taulukko: Arvot ovat IRPA/INIRC-komission ohjeen “Guidelines on limits of exposure to ultraviolet radiation” mukaiset. Aallonpituudet (nanometreinä) ovat edustavia. Muut arvot on interpoloitava.

4.3 Lämpöstabiilius

4.3.1 Valaistusvoimakkuus

4.3.1.1

Ajovalaisimen fotometrinen mittaus on tehtävä yhden minuutin toiminnassa olon jälkeen kyseiselle toiminnolle jäljempänä täsmennetyssä testipisteessä. Näissä mittauksissa suuntaus voi olla likimääräinen, mutta se on säilytettävä ennen ja jälkeen tehtävien mittausten suhdetta varten.

Mitattavat testipisteet:

Lähivalo 50 V

Kaukovalo H – V

4.3.1.2

Valaisinta pidetään toiminnassa kunnes fotometrinen stabiilius on saavutettu. Fotometristen ominaisuuksien katsotaan olevan stabiilit, kun fotometrisen arvon vaihtelu on pienempi kuin 3 prosenttia minkä tahansa 15 minuutin pituisen jakson aikana. Kun stabiilius on saavutettu, suoritetaan kaikki fotometriset mittaukset kulloistakin laitetta koskevien vaatimusten mukaisesti. Valaisimen mittaukset on tehtävä kaikissa kyseistä laitetta koskevissa testipisteissä.

4.3.1.3

Lasketaan 4.3.1.1 kohdan mukaisesti fotometrisestä testipisteestä saadun arvon ja 4.3.1.2 kohdan mukaisesti määritetyn pisteen arvon välinen suhde.

4.3.1.4

Kun fotometrinen stabiilius on saavutettu, edellä laskettua suhdetta sovelletaan jäljellä oleviin testipisteisiin, jotta saadaan uusi fotometrinen taulukko, jossa esitetään kaikki fotometriset arvot yhden minuutin toiminnan jälkeen.

4.3.1.5

Valaistusarvojen, jotka on mitattu yhden minuutin toiminnan jälkeen ja fotometrisen stabiliuden saavuttamisen jälkeen, on oltava vähimmäis- ja enimmäisvaatimusten mukaisia.

4.3.2 Väri

Säteilevän valon värin on oltava vaaditulla värialueella sekä mitattuna yhden minuutin jälkeen että mitattuna fotometrisen stabiliuden saavuttamisen jälkeen, kuten tämän liitteen 4.3.1.2 kohdassa kuvataan.

5. Pääasiallisen lähivalon tuottavien LED-moduulien nimellisvalovirta mitataan seuraavasti:

5.1

LED-moduulien on oltava tämän säännön 2.2.2 kohdan mukaisessa teknisessä eritelmässä kuvatun järjestelyn mukaisia. Teknisen tutkimuslaitoksen on hakijan pyynnöstä poistettava optiset elementit (toissijainen optiikka) työkaluja käyttäen. Tämä menettely ja jäljempänä kuvattavat mittausten aikaiset olosuhteet on kirjattava testausselosteeseen.

5.2

Hakijan on toimitettava kolme kunkin tyyppistä LED-moduulia ja tarvittaessa valonlähteen säätölaite sekä riittävät ohjeet.

Sopiva lämpötilan hallintalaite (esim. lämpönielu) voidaan toimittaa, jotta voidaan simuloida lämpöoloja, jotka ovat samanlaisia kuin vastaavassa ajovalosovelluksessa.

Ennen kutakin testiä LED-moduulia on pidettävä toiminnassa vähintään seitsemänkymmentäkaksi tuntia samoissa olosuhteissa kuin vastaava ajovalosovellus.

Jos käytetään kokoavaa pallopintaa, pallon vähimmäishalkaisija on yksi metri ja vähintään kymmenkertainen LED-moduulin suurimpaan mittaan verrattuna, sen mukaan kumpi näistä on suurempi. Valovirtamittaukset voidaan myös tehdä kokoamalla käyttäen goniofotometriä. Ympäristön lämpötilaa, asettelua jne. koskevat julkaisun ”CIE – Publication 84–1989” säännökset on otettava huomioon.

LED-moduulia on käytettävä noin yksi tunti suljetussa pallossa tai goniofotometrissa.

Valovirta on mitattava, kun stabiilius on saavutettu, kuten tämän säännön liitteessä 10 olevassa 4.3.1.2 kohdassa selvitetään.

LED-moduulin nimellisvalovirraksi katsotaan kunkin LED-moduulityypin kolmesta näytteestä saatujen mittausten keskiarvo.

LIITE 11

Yleisesitys pääasiallisesta lähivalosta ja valon tuottamiseen osallistuvista toiminnoista ja näitä vastaavista valonlähdevalinnoista

Top