16.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/27

(1)

Amsterdamin kaupunki otti huhtikuussa 2004 yhteyttä komissioon asiassa, joka koski FttH–liityntäverkon (Fibre-to-the-Home, ”kuitua kotiin”) rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja. Lisäksi kaupunki pyysi komissiota vahvistamaan, ettei hanke sisällä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio ilmoitti 22 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Amsterdamin kaupungille, ettei se voinut antaa vahvistusta ennen kuin Alankomaiden viranomaiset olivat tehneet toimenpiteestä ilmoituksen. Se lähetti Alankomaiden viranomaisille jäljennöksen kirjeestä. Komissio pyysi 23 päivänä heinäkuuta 2004 Alankomaiden viranomaisia toimittamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee arvioidakseen toimenpidettä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla. Alankomaiden viranomaiset pyysivät elokuussa 2004, että tietojen toimittamisen määräaikaa pidennettäisiin; komissio suostui pyyntöön 7 päivänä syyskuuta 2004.

(2)

Alankomaiden viranomaiset ja komission edustajat tapasivat syyskuussa 2004 tutustuakseen Amsterdamin kaupungin suunnitelmiin ja keskustellakseen niistä. Vastauksessaan komission 23 päivänä heinäkuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen viranomaiset ilmoittivat 7 päivänä lokakuuta 2004 tekevänsä piakkoin ilmoituksen kyseisestä Amsterdamin kaupungin hankkeesta. Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat lopulta 17 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä kirjatulla kirjeellä hankkeesta eli Amsterdamin kaupungin osakkuudesta yritykseen, joka vastaa verkon toteutuksesta ja on samalla sen omistaja. Viranomaiset huomauttivat, että ilmoituksella hankkeelle haluttiin saada oikeusvarmuus: ne pyysivät komissiota vahvistamaan, että Amsterdamin kaupungin investointi verkon omistajana toimivaan oikeushenkilöön on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen ja että kyseessä ei ole valtiontuki.

(3)

Sen jälkeen, kun Alankomaiden viranomaiset olivat 23 päivänä kesäkuuta 2005 toimittaneet lisätietoja ja Amsterdamin kaupungin ja komission edustajat olivat tavanneet 28 päivänä kesäkuuta 2005, komissio tarkasteli 15 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyssä kirjeessä markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista yksityiskohtaisemmin ja pyysi samassa yhteydessä Alankomaiden viranomaisilta toistamiseen tietoja.

(4)

Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat 18 päivänä marraskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että suunnittelussa oli viiveitä ja että Amsterdamin kaupunki oli yhä edelleen vaiheessa, jossa se valmisteli hanketta ja määritteli investointiehtoja. Viranomaiset ilmoittivat tarvitsevansa lisäaikaa pyydettyjen tietojen toimittamiseen ja pyysivät, että komissio lykkäisi arviotaan, kunnes kaikki tiedot olisivat käytettävissä.

(5)

Amsterdamin kaupunki ilmoitti komissiolle 23 päivänä joulukuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla sähköpostiviestillä, että Amsterdamin kaupunginvaltuusto oli yksimielisesti päättänyt investoida FttH-verkon käyttöönottoon. Samassa sähköpostiviestissä kaupungin edustaja totesi myös, että neuvottelut BAM/DRAKAn (verkon rakennus), BBnedin (verkon ylläpito) sekä ING RE:n ja viiden yleishyödyllisen asuntotuotantoyhtiön (kanssasijoittajia) kanssa sujuivat suunnitelmien mukaan ja että ne saataisiin todennäköisesti päätökseen tammikuussa 2006.

(6)

Komissio vastaanotti 27 päivänä joulukuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä hanketta koskevan valituksen VECAIlta (Alankomaiden kaapelioperaattoreiden yhdistys, jonka uusi nimi on syyskuusta 2007 alkaen ollut NLKabel) (2). UPC Nederland BV (3) (Amsterdamissa toimintaa harjoittava kaapelioperaattori, jäljempänä ’UPC’) oli jo maaliskuussa 2005 ilmoittanut komissiolle vastustavansa hanketta. Molempien valituksentekijöiden kanssa on järjestetty tapaamisia, ja ne molemmat ovat sitä mieltä, että kaupungin osakkuus ei ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista ja että tästä syystä hankkeessa on kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

(7)

Komissio lähetti 3 päivänä maaliskuuta 2006 Alankomaiden viranomaisille kirjeen muistuttaakseen viranomaisia niiden marraskuussa 2005 antamasta lupauksesta toimittaa lisätietoja siinä vaiheessa, kun hankkeen käynnistämisessä on päästy eteenpäin, minkä odotettiin tapahtuvan vuoden 2006 alussa. Komissio muistutti Alankomaiden viranomaisia myös perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä toimenpidekiellosta.

(8)

Alankomaiden viranomaiset vastasivat 3 päivänä huhtikuuta 2006 komission 3 päivänä maaliskuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen ja lähettivät 2 päivänä toukokuuta 2006 lisätietoja. Komission yksiköt lähettivät vielä 19 päivänä toukokuuta 2006 Alankomaiden viranomaisille kirjeen, jossa ne kertoivat saaneensa UPC:ltä tietoja (4), jotka kyseenalaistivat markkinataloussijoittajaperiaatteen toteutumisen; lisäksi viranomaisia muistutettiin toistamiseen toimenpidekiellosta.

(9)

Vuoden 2006 touko- ja kesäkuussa Alankomaiden viranomaiset toimittivat uudestaan tietoja (5). Komission pyydettyä 24 päivänä heinäkuuta 2006 jälleen kerran lisätietoja, Alankomaiden viranomaiset toimittivat niitä useassa erässä (6). Uuden, 29 päivänä syyskuuta 2006 esitetyn tietopyynnön saatuaan Alankomaiden viranomaiset pyysivät 13 päivänä lokakuuta 2006 lisäaikaa tietojen toimittamiseen.

(10)

Tällä välin verkon rakennustyöt aloitettiin virallisesti 12 päivänä lokakuuta 2006 (7). Tämän käänteen johdosta Alankomaiden viranomaisten esittämään pyyntöön määräajan pidentämisestä ei suostuttu. Viranomaiset toimittivat osan pyydetyistä tiedoista ennen 26 päiväksi lokakuuta asetettua määräaikaa, mutta huomattava määrä tietoa toimitettiin vasta sen jälkeen eli 30 päivänä lokakuuta sekä 16, 20 ja 21 päivänä marraskuuta 2006.

(11)

UPC teki amsterdamilaiselle alioikeudelle (arrondissementsrechtbank) välitoimihakemuksen, jotta Amsterdamin kaupunki velvoitettaisiin noudattamaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyä toimenpidekieltoa ja hanke keskeytettäisiin, kunnes komissio on tehnyt asiassa päätöksen. Alioikeus hylkäsi UPC:n hakemuksen; sen 22 päivänä kesäkuuta 2006 tekemän päätöksen mukaan ei tullut osoitetuksi, että kaupungin osallistumisessa hankkeeseen olisi kyse valtiontuesta. Alioikeuden mukaan pelkästään sitä seikkaa, että kaupunki oli tehnyt hanketta koskevan aloitteen, ei voitu katsoa valtiontueksi. Tämän lisäksi alioikeus katsoi, ettei hankkeen käynnistämisestä Amsterdamin kaupungille aiheutuneita kustannuksia (selvitykset jne.) voitu pitää valtiontukena, koska yhteisyritys Glasvezelnet Amsterdam CV:n oli määrä maksaa ne takaisin.

(12)

UPC ilmoitti komissiolle 22 päivänä syyskuuta 2006 sähköpostitse (8), että se oli hakenut muutosta alioikeuden päätökseen. UPC ja Amsterdamin kaupunki ilmoittivat komissiolle marraskuussa 2006, että hovioikeus (Gerechtshof Amsterdam) oli ehdottanut, että asiassa odotettaisiin komission päätöstä ennen kuin oikeus antaa ratkaisunsa. Molemmat asianosaiset hyväksyivät ehdotuksen (9).

(13)

Komissio ilmoitti 20 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Alankomaille päättäneensä aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn ilmoitetusta tukitoimenpiteestä.

(14)

Alankomaiden viranomaiset pyysivät 8 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä saada tutustua UPC:n toimittamiin asiakirjoihin, jotka mainitaan menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. UPC suostui 13 päivänä helmikuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä siihen, että Alankomaiden viranomaisten annetaan tutustua kyseisiin asiakirjoihin, jotka komissio näin ollen toimitti viranomaisille.

(15)

Hovioikeus hylkäsi 18 päivänä tammikuuta 2007 (10) UPC:n Amsterdamin kaupunkia vastaan esittämän kanteen, joka koski toimenpiteeseen liittyvän toiminnan keskeyttämistä. Hovioikeus katsoi, että vaikka komissio esittikin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilynsä siitä, oliko markkinataloussijoittajaperiaatetta noudatettu, Amsterdamin kaupunki oli tarkempia tietoja toimittamalla osoittanut, että periaatetta oli kuin olikin noudatettu. Näin ollen hovioikeus katsoi, että komissio todennäköisesti päätyy lopulta siihen, ettei kyseessä ole valtiontuki. Hovioikeuden mukaan kaupungille koituisi vahinkoa, jos kaikki GNA:han liittyvä toiminta keskeytettäisiin, kun taas UPC:lle ei koituisi huomattavaa haittaa kaupungin hanketta valmistelevasta toiminnasta.

(16)

UPC pyysi komissiolta 5 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä saada tutustua Alankomaiden viranomaisten toimittamiin luottamuksellisiin tietoihin ja niin kutsutun data room -menettelyn (11) soveltamista, jotta se voisi perehtyä viranomaisten esittämiin väitteisiin ja siten perustella oman valituksensa yksityiskohtaisemmin. Komissio ilmoitti 26 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä UPC:lle, ettei valtiontukimenettelyihin sisälly säännöksiä, joilla sallittaisiin asianomaisten osapuolten tutustuminen luottamuksellisiin tietoihin tai data room -menettelyn soveltaminen.

(17)

Alankomaiden viranomaiset reagoivat 16 päivänä maaliskuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komission päätökseen aloittaa muodollinen tutkintamenettely (jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’).

(18)

Komission ja Alankomaiden viranomaisten luottamuksellisuuskysymyksistä käymän kirjeenvaihdon jälkeen valituksentekijöille lähetettiin 23 päivänä huhtikuuta 2007 menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkinen toisinto, joka on sittemmin julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (12). Komissio on pyytänyt asianomaisia osapuolia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(19)

Menettelyn aloittamisen jälkeen komissio vastaanotti huomautuksia viideltä asianomaiselta osapuolelta: Liberty Global / UPC (13), Com Hem (14), Ono (15), France Telecom (16) ja viides osapuoli (17), joka halusi pysyä anonyyminä. Komissio lähetti asianomaisten osapuolten huomautukset Alankomaiden viranomaisille 30 päivänä heinäkuuta 2007 kirjatulla kirjeellä. Viranomaiset esittivät huomautuksensa 17 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(20)

Komission edustajat kokoontuivat Liberty Global / UPC:n edustajien kanssa 5 päivänä heinäkuuta 2007 ja Alankomaiden viranomaisten kanssa 5 päivänä marraskuuta 2007. Alankomaiden viranomaiset toimittivat lisätietoja 9 ja 12 päivänä marraskuuta 2007.

(21)

Amsterdamin kaupunki päätti vuonna 2004 kartoittaa mahdollisuuksia investoida sähköisen viestinnän alan (18) FttH-liityntäverkkoon (Citynet Amsterdam). Tehtyään selvityksiä ja markkinatutkimuksia ja oltuaan alustavasti yhteydessä potentiaalisiin sijoittajiin kaupunki päätti joulukuussa 2005 virallisesti ryhtyä investointiin ja määritteli investointiehdot.

(22)

Suunniteltu valokuituliityntäverkko kattaisi 37 000 kotitaloutta Amsterdamissa Zeeburgin, Osdorpin ja Oost-Watergraafsmeerin kaupunginosissa, jotka yhdessä muodostavat noin 10 prosenttia Amsterdamin kaupungista. Kaupunki on ilmoittanut aikeestaan ulottaa hanke pitkällä aikavälillä myös muihin kaupunginosiin, jolloin verkossa olisi 400 000 kotitaloutta. Tämä laajennus ei ole kuitenkaan osa nyt arvioitavana olevaa hanketta.

(23)

Amsterdamilaishanke perustuu niin kutsuttuun kolmitasomalliin, joka esitetään kuvassa 1.

Kuva 1

Citynet Amsterdam -hanke yksinkertaistettuna

(24)

Ensimmäisen tason muodostaa niin kutsuttu passiivinen verkkoinfrastruktuuri, johon kuuluvat kaapelikanavat, valokuitukaapelit ja kytkentäkaapit.

(25)

Passiivinen infrastruktuuri aktivoidaan televiestintälaitteiden avulla (toinen tai nk. aktiivinen taso) tukkutason operaattorin toimesta, joka hallinnoi ja ylläpitää verkkoa ja tarjoaa tukkupalveluja vähittäistason operaattoreille. Aktiivinen taso pitää sisällään hallinta-, valvonta- ja huoltojärjestelmät (esim. kytkimet, reitittimet ja optiset haaroittimet), joita tarvitaan verkon ylläpitoon.

(26)

Tukkuoperaattori tarjoaa vähittäisoperaattoreille avoimen ja syrjimättömän verkon käyttöoikeuden televisio-, laajakaista-, puhelin- ja muiden Internetpalvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille (kolmas eli nk. palvelutaso). Vähittäispalvelujen tarjoajien on muun muassa investoitava laitteistoon, huolehdittava sisällöstä ja luotava oma palvelujärjestelmä (huolto, asiakaspalvelu ja laskutus).

(27)

Yhteisyritys Glasvezelnet Amsterdam CV:stä, jäljempänä ’GNA’ (19), tulee passiivisen infrastruktuurin omistaja ja hallinnoija, ja muut osakkaat ovat Amsterdamin kaupunki, kaksi yksityistä sijoittajaa ING Real Estate, jäljempänä ’ING RE’ (20), ja Reggefiber (21) sekä viisi yleishyödyllisten asuntotuotantoyhtiöiden (22) tytäryritystä. Osapuolet tekivät 11 päivänä huhtikuuta 2006 yhteistyösopimuksen, ja investointisopimus allekirjoitettiin 26 päivänä toukokuuta 2006.

(28)

Amsterdamin kaupunki investoi 6 miljoonaa euroa, ING RE ja Reggefiber kumpikin 3 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisistä asuntotuotantoyhtiöistä (23) kolme investoi kukin 1,5 miljoonaa euroa ja kaksi 750 000 euroa kumpikin. Investointien yhteismäärä on siis 18 miljoonaa euroa. Lisäksi GNA on saanut […] (24) […] euron suuruisen lainan (25). Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 30 miljoonaa euroa. Kuten kuvasta 1 käy ilmi, Amsterdamin kaupunki omistaa GNA:n osakkeista kolmanneksen, kaksi yksityistä sijoittajaa yhdessä myöskin kolmanneksen ja yleishyödyllisten asuntotuotantoyhtiöiden tytäryritykset jäljellä olevan kolmanneksen.

(29)

BBned (26) aktivoi GNA:n passiivisen verkon ja ylläpitää sitä GNA:n ja BBnedin […] tekemän sopimuksen mukaisesti. BBnedin on tehtävä investoinnit, jotka ovat välttämättömiä tukkutason käyttöoikeuden tarjoamiseksi. BBned liisaa valokuitukaapelit GNA:lta, ja sillä on […] (27) oikeus tarjota omalla vastuulla tukkutason datasiirtoa ja siihen liittyviä palveluja vähittäisoperaattoreille. BBned maksaa passiivisen verkon käytöstä korvauksen kultakin GNA:han liitetyltä kotitaloudelta.

(30)

Tukkuoperaattori tarjoaa vähittäisoperaattoreille esteettömän ja syrjimättömän käyttöoikeuden verkkoon televisio- ja puhelinpalvelujen sekä laajakaistainternetyhteyksien tarjoamiseksi. Uuden verkon kautta tarjottavat palvelut kilpailevat kaapeli- ja televiestintäyritysten, kuten KPN:n ja UPC:n, nykyisen tarjonnan kanssa. Julkisten lähteiden mukaan BBned on tehnyt sopimukset useamman vähittäispalvelujen tarjoajan kanssa, jotka ovat jo aloittaneet triple play -palvelujen (28) toimituksen GNA:n verkossa loppukäyttäjille. Komissio panee merkille, että BBned toimii myös vähittäisportaassa tytäryritystensä Pilmo ja Bbeyond kautta.

(31)

Komissio päätti 20 päivänä joulukuuta 2006 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, koska Alankomaiden viranomaisten toimittama näyttö ei ollut riittävä sen arvioimiseen, onko Amsterdamin kaupungin investointi GNA:han markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Komissio katsoi, että muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen on välttämätöntä niin sisältöön kuin menettelyyn liittyvistä syistä (29).

(32)

Komissio ei varsinkaan ollut vakuuttunut siitä, että Amsterdamin kaupungin investointi GNA:han oli tapahtunut samanaikaisesti ING RE:n ja Reggefiberin tekemien yksityisten investointien kanssa. Komissio ei ollut myöskään varma siitä, että Amsterdamin kaupungin GNA:han tekemän investoinnin ehdot olivat samat kuin muihin sijoittajiin sovelletut ehdot. Tämä epävarmuus johtui pääasiallisesti siitä, että Amsterdamin kaupunki oli käyttänyt rahaa Citynet-hankkeeseen ennen kuin GNA oli perustettu (nk. ennakkoinvestoinnit) (30). Alustavan tutkinnan perusteella komissio suhtautui varauksellisesti myös GNA:n liiketoimintasuunnitelman toteutuskelpoisuuteen. Näin ollen valtiontuen mahdollisuutta ei ollut tuolloin mahdollista sulkea pois laskuista.

(33)

Näitä ongelmia ja mahdollisen valtiontuen vaikutusta yksityisten osapuolten investointeihin lukuun ottamatta menettelyn aloittaminen oli perusteltua myös siksi, että Alankomaiden viranomaiset eivät olleet toimittaneet komissiolle kaikkia tietoja, joita se tarvitsi hankkeen arviointiin.

(34)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn myös siitä syystä, että Alankomaiden viranomaisille ja asianomaisille osapuolille tarjoutuisi tilaisuus esittää huomautuksia toimenpiteen alustavasta arvioinnista ja antaa toimenpidettä koskevia merkityksellisiä lisätietoja.

(35)

UPC lähetti huomautuksensa kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 17 päivänä heinäkuuta 2007. Kirjeessä yritys pitää kiinni jo ennen menettelyn aloittamista koskevaa komission päätöstä esittämästään kannasta (31), jonka mukaan Citynet-hankkeen liiketoimintasuunnitelma perustuu epärealistisiin taloudellisiin oletuksiin varsinkin verkon levinneisyyden ja tukkuhintojen osalta ja että liiketoimintasuunnitelma ei näin ollen vaikuta kaupallisesti kannattavalta. Kantansa tueksi UPC toimitti RBB Economics -nimisen konsulttitoimiston laatiman selvityksen, joka on päivitetty versio saman toimiston asiasta aiemmin laatimista selvityksistä (32), jotka toimitettiin ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista (33).

(36)

Mitä tulee hankkeen kaupalliseen elinkelpoisuuteen, UPC väitti, ettei uusi valokuituverkko suo operaattoreille mahdollisuutta tarjota palveluja, jotka poikkeaisivat merkittävästi nykyisten operaattoreiden tarjoamista palveluista. Tästä syystä ja ottaen huomioon, että laajakaistan levinneisyys on jo 65 prosenttia GNA:n toiminta-alueeseen kuuluvien kaupunginosien kotitalouksista, uusi verkko ei pystyisi houkuttelemaan niin paljon käyttäjiä, että liiketoiminta olisi kannattavaa.

(37)

Väitteensä tueksi UPC esitti omaa kaapeliverkkoaan koskevien irtisanomisten yhteenlasketun määrän (34) alueilla, joilla GNA tarjoaa jo triple play -palveluja (35). Irtisanomisluvut koskevat ajanjaksoa 1 päivästä tammikuuta 20061 päivään kesäkuuta 2007 alueilla, joilla GNA:n verkkoa ollaan ottamassa käyttöön. Enimmäismäärät osoittavat, että UPC:n levinneisyys oli asianomaisissa kaupunginosissa analogisten kaapelitelevisiolähetysten, Internetyhteyksien, puhelunvälityksen ja digitaalisten televisiolähetysten osalta vakio ja jopa nousi Internetyhteyksien osalta. UPC toteaakin, ettei ole näyttöä siitä, että GNA:n markkinoillaolo olisi johtanut huomattavaan levinneisyyden pienentymiseen.

(38)

UPC väitti myös, ettei Alankomaiden viranomaisten esimerkkinä mainitsema valokuitukaapelin menestyksellinen käyttöönotto Nuenenissa ja Hillegomissa (36) ole suoraan verrattavissa Amsterdamin hankkeeseen, koska Alankomaiden kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmeisesti myöntänyt kyseisille hankkeille huomattavaa tukea, koska verkot ovat asukkaiden ja operaattoreiden yhteistä omaisuutta, koska kyseiset hankkeet ovat pienehköjä (37) ja koska molemmilla paikkakunnilla olemassa olevat laajakaistaoperaattorit tarjosivat vain tavanomaisia laajakaistapalveluja. Amsterdamissa puolestaan se, että nopeita palveluja on jo tarjolla olemassa olevien kaapeli- ja televiestintäverkkojen välityksellä.

(39)

UPC katsoi, että GNA:n liiketoimintasuunnitelma on epärealistinen ja että Amsterdamin kaupungin investointi GNA:han ei noudata markkinataloussijoittajaperiaatetta vaan on valtiontukea. UPC viittasi komission päätökseen asiassa Appingedam (38) ja toisti aiemmin esittämänsä kannan, jonka mukaan hankkeelle mahdollisesti myönnettyä valtiontukea ei voida pitää perustamissopimuksen mukaisena, koska tuki ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhteista.

(40)

UPC epäili myös sitä, onko julkinen investointi GNA:han tapahtunut samoin ehdoin kuin GNA:n muiden osakkaiden investoinnit. UPC:n mukaan se, että Amsterdamin kaupunki teki tiettyjä ennakkoinvestointeja ja GNA:n muut osakkaat päättivät osallistua hankkeeseen sen jälkeen kun kaupunki oli teettänyt toteutettavuustutkimuksia, viittaa siihen, ettei kaikkien osakkaiden investointeja tehty samoin ehdoin, mikä asettaa toimenpiteen markkinoille soveltuvuuden kyseenalaiseksi.

(41)

Lopuksi UPC huomautti, että jos hanke epäonnistuu, verkko saatetaan myydä edullisesti toiselle operaattorille, jonka ei tarvitse vastata investointikustannuksista täysimääräisinä. Näin ollen kyseinen operaattori pystyisi parantamaan kilpailuasemaansa, koska sille koituisi hyötyä julkisin varoin rahoitetusta hankkeesta. UPC myös korostaa toimenpiteen oletettua ennakkotapausluonnetta. Jos komissio päätyy siihen tulokseen, että toimenpide ei ole valtiontukea, muut kunnat/kaupungit voivat seurata Amsterdamin esimerkkiä ja rakentaa FttH-verkkoja. UPC huomautti, että Alankomaiden kauppa- ja teollisuusministeriö ja tekniikan alan yritys Arcadis (39) ovat jo kehittäneet vapaasti saatavilla olevan online-laskentamallin (40), jolla UPC:n mukaan kuntia/kaupunkeja rohkaistaan rakentamaan oma FttH-verkko.

(42)

Televisiolähetys, jakelu- ja televiestintäpalveluja tarjoava espanjalainen kaapelioperaattori ONO katsoi, että komission on oltava ehdoton markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisessa, koska muuten muut kunnat/kaupungit voivat seurata Amsterdamin esimerkkiä ja vedota kyseiseen periaatteeseen vastaavanlaisissa hankkeissa, mikä puolestaan johtaisi valtiontukien käytön leviämiseen. ONOn mukaan valtiontuki pitäisi sallia vain tarkkaan määritellyissä olosuhteissa, esimerkiksi jos markkinoilla on toimintapuutteita, ja tavoitteena olisi tällöin oltava toimenpiteen oikeasuhteisuuden varmistaminen tai teknologianeutraaliusperiaatteen noudattaminen, joista ei selvästikään ole kyse tämän toimenpiteen yhteydessä. Jos Amsterdamin investoinnin todetaan olevan valtiontukea, ONOn mielestä tuki ei sovellu yhteismarkkinoille, koska olosuhteet ovat samat kuin Appingedamin asiassa (41), ja tällöin mahdollisesti maksettu tuki on perittävä takaisin. ONO viittaa päätöksen oletettuun ennakkotapausluonteeseen siltä osin, saako FttH-verkkojen käyttöönottoa tukea valtion varoin ja minkälaisin ehdoin.

(43)

France Telecom, jäljempänä ’FT’, Ranskan kiinteän televiestintäverkon vakiintunut operaattori, oli samaa mieltä UPC:n ja ONOn kanssa. Yritys suhtautui varauksellisesti siihen, onko Amsterdamin kaupungin investointi Citynet-hankkeeseen markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. FT tuki myös komission lähestymistapaa, jonka mukaan valtiontukitoimenpiteissä tehdään ero niin kutsuttujen valkoisten, harmaiden ja mustien alueiden (42) välillä ja jota komissio soveltaa tuen markkinoille soveltuvuutta arvioidessaan. FT väitti, että valtiontuki mustilla alueilla (joihin Amsterdam luetaan) on vaikeasti perusteltavissa, koska se johtaa vakaviin kilpailunvääristymiin. FT:n mukaan näin on erityisesti menettelyn kohteena olevan toimenpiteen tapauksessa, koska valokuituliityntäverkkojen rakentaminen edellyttää suuria investointeja markkinatoimijoilta.

(44)

Ruotsalaisen kaapelioperattori COM HEMin huomautukset ovat samansuuntaisia muiden operaattoreiden kanssa. COM HEM epäili yleisellä tasolla Amsterdamin kaupungin investoinnin soveltuvuutta markkinoille. Huomautuksissaan COM HEM katsoi, että kaupunkialueilla toteutettavien laajakaistahankkeiden rahoittaminen valtion varoin on harvoin markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista ja että se vääristää kilpailua huomattavasti. COM HEM kehotti noudattamaan tiukasti kyseistä periaatetta ja korosti käsiteltävänä olevan asian ennakkotapausluonnetta kuntien/kaupunkien ja muiden julkisten elinten tuleville investoinneille.

(45)

Eräs osapuoli, joka halusi pysyä anonyyminä ja joka tarjoaa televiestintäpalveluja Euroopan eri maissa, oli tyytyväinen komission päätökseen aloittaa muodollinen tutkintamenettely. Yritys väitti, että sen investointi vaarantuu sellaisten aloitteiden johdosta, joita kunnat/kaupungit toteuttavat julkisin varoin ja jotka vääristävät markkinoiden toimintaa. Yritys odotti komissiolta, että se kieltää julkisten varojen käytön Citynet Amsterdam -hankkeessa.

(46)

Alankomaiden viranomaiset reagoivat 16 päivänä maaliskuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komission päätökseen aloittaa muodollinen tutkintamenettely. Ne esittivät myös huomautuksia RBB:n UPC:n toimeksiannosta tekemien selvitysten ei-luottamuksellisista toisinnoista.

(47)

Kaikissa huomautuksissaan Alankomaiden viranomaiset pitivät kiinni kannastaan, jonka mukaan Amsterdamin kaupungin investointi GNA:han on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen ja että kyseessä ei näin ollen ole valtiontuki.

(48)

Alankomaiden viranomaisten mukaan valokuituverkkoja rakennetaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa laajassa mittakaavassa ja että niihin verrattuna Eurooppa on alikehittynyt. Viranomaiset väittivät, että tämänkaltaiset hankkeet ovat erityisen hyödyllisiä Euroopan taloudelle ja täysin Lissabonin-ohjelman (43) mukaisia.

(49)

Viranomaiset korostivat myös sitä, kuinka GNA:n liiketoimintamalli on luonteeltaan kilpailua edistävä ja kuinka se tarjoaa avoimen ja syrjimättömän käyttöoikeuden kaikille vähittäisoperaattoreille toisin kuin kaapelioperaattoreiden suljettu malli. Ne väittivät, että uusi liiketoimintamalli edistää kilpailua palvelujen tarjonnan alalla, kannustaa innovointiin ja auttaa vähentämään palvelujen tarjoajien riskiä, koska se antaa niille mahdollisuuden hyödyntää rahoituslähteitä, jotka soveltuvat kunkin tason riskiprofiiliin.

(50)

Alankomaiden viranomaiset katsoivat, että myös hankkeen osakkaiden perusteella GNA-hankkeen rahoitus on markkinaehtojen mukaista. Ne korostivat sitä, että kaksi yksityistä sijoittajaa samoin kuin yleishyödyllisten asuntotuotantoyhtiöiden kaupalliset tytäryritykset ovat valmiita osallistumaan hankkeeseen samoin ehdoin kuin kaupunki. Ne myös viittasivat verkon rakentamisesta järjestettyihin avoimiin tarjouskilpailuihin ja verkon kautta tarjottaviin tukkupalveluihin. Viranomaisten mukaan se, että GNA:lle tarjottiin huomattavaa pankkilainaa markkinaehdoin, on selvä osoitus siitä, että hanke ja sen perustana oleva liiketoimintasuunnitelma vastaavat markkinakäytäntöjä.

(51)

Alankomaiden viranomaiset korostivat myös sitä, että monet markkinatoimijoiden kaikkialla Euroopassa ja varsinkin Alankomaissa (44) onnistuneesti toteuttamat vastaavanlaiset valokuituhankkeet osoittavat kiistatta, että tämäntyyppisiä investointeja on mahdollista tehdä markkinaehdoin.

(52)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio huomautti Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestoinneista, että kaupunki oli jo ennen GNA:n perustamista tehnyt aloitteita, jotka näyttivät menevän tavanomaisia markkinakäytäntöjä pidemmälle. Komissio pohti, ottiko Amsterdamin kaupunki vastatakseen osan siitä riskistä, joka liittyi GNA:n liiketoimintasuunnitelman perustana olevien toimintojen käynnistämiseen, ennen kuin ING ja Reggefiber tekivät päätöksensä investoida GNA:han. Alankomaiden viranomaisten ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista toimittamista tiedoista ei käynyt selvästi ilmi, olivatko kaikki GNA:n osakkaat investoineet samoin ehdoin.

(53)

Vastauksessaan Alankomaiden viranomaiset korostivat, että kaikki sijoittajat sitoutuivat 24 päivänä toukokuuta 2006 investoimaan GNA:han samoin ehdoin.

(54)

Määrältään […] euron suuruisten ennakkoinvestointien osalta Alankomaiden viranomaiset täsmensivät, että kaikki GNA:n osakkaat olivat lähtökohtaisesti sopineet, että Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestoinnit GNA:han on maksettava takaisin. Tämän väitteen tueksi Alankomaiden viranomaiset viittasivat ennakkoinvestointien jakamiseen kahteen osaan.

(55)

Ensimmäisestä investointierästä Alankomaiden viranomaiset selvensivät, että vaikka GNA:n perustamissopimukset, joilla osapuolet sitoutuivat […] investointeihin, allekirjoitettiin vasta 24 päivänä toukokuuta 2006, GNA:n tulevat osakkaat olivat […] aiesopimuksissaan sopineet yhteisesti […] euron ennakkosuorituksesta (alv pois lukien) hankkeen valmistelukulujen kattamiseksi. Summa kattaa muun muassa verkon rakentajan (BAM/Draka) ja operaattorin (BBNed) valinnasta järjestettyjen tarjouskilpailujen kustannukset, tietyt ilmoitusmenettelyyn liittyvät kustannukset ja tietyt kaivutyöt.

(56)

Toisen, määrältään […] euron suuruisen ennakkoinvestointierän osalta Alankomaiden viranomaiset väittivät, että kyseisentyyppiset ennakkoinvestoinnit ovat kaikilta osin normaalin markkinakäytännön mukaisia: varovaiset yksityissijoittajat toimisivat samalla tavalla yhteishankkeissa, koska yhden osapuolen on yleensä otettava hanke johtaakseen. Lisäksi viranomaiset huomauttivat, että kaupungin ennakkoinvestoinnit eivät pienentäneet investoinnin aloitusriskiä GNA:n muiden osakkaiden osalta.

(57)

Alankomaiden viranomaiset täsmensivät edelleen, ettei yhdellekään hankkeen osapuolelle aiheutunut mitään etua ennakkoinvestoinneista, joten niissä ei voinut olla kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Esimerkiksi tietyt kaivutyöt aloitettiin, koska GNA:n rakentamisen kannalta tärkeillä alueilla oli käynnissä muita rakennustöitä. Koska kaikki Amsterdamin kaupungin kaivutyöt toteutetaan koordinoidusti, kyseiset kaivutyöt eivät olisi olleet mahdollisia enää muutamaa kuukautta myöhemmin, mikä puolestaan olisi johtanut GNA-hankkeen viivästymiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin.

(58)

Alankomaiden viranomaiset vakuuttivat, että kaikki nämä kustannukset oli huomioitu liiketoimintasuunnitelmassa ja että sellaisia uusia kustannuseriä ei ollut, joista GNA:n muut osakkaat eivät olisi olleet tietoisia.

(59)

Väitteiden tueksi Amsterdamin kaupunki esitti tilintarkastustoimisto Deloitten 18 päivänä tammikuuta 2007 päivätyn kertomuksen, jossa tarkastuksen kohteena on ennakkoinvestointien takaisinmaksu. Kertomuksessa vahvistetaan, että GNA maksoi vuoden 2006 lopussa edellä mainitut yhteismäärältään […] euron ennakkoinvestoinnit takaisin korkoineen. Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että sovellettu korkokanta (45) oli […] (46) prosenttia Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti. Erääntynyt korko oli määrältään […] euroa, ja GNA maksoi sen […].

(60)

Alankomaiden viranomaiset eivät myöskään katso omien toteutettavuustutkimustensa olevan osa ennakkoinvestointeja. Viranomaisten mukaan kaikki varovaiset markkinasijoittajat olisivat tehneet vastaavanlaisia tutkimuksia. Viranomaiset kiistivät, että tutkimukset olisivat pienentäneet tai poistaneet osan GNA:n muiden osakkaiden aloitusriskistä, koska muiden potentiaalisten osakkaiden on tehtävä oma tilannearvio ja itse punnittava hankkeeseen liittyvät riskit ja edut.

(61)

Samaan tapaan eri osapuolet rahoittivat GNA:n muiden osakkaiden (esim. ING RE:n tai Reggefiberin) ennen GNA:han investointia tekemät toteutettavuustutkimukset ilman että niiden kustannukset maksatettiin GNA:lla.

(62)

Alankomaiden viranomaiset katsoivat, että edellä esitetyt seikat ja ilmoitettujen ennakkoinvestointien takaisinmaksu GNA:n toimesta poistavat komission alustavan epäilyn, joka liittyi Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestointien toteuttamiseen samanaikaisesti ja samoin ehdoin.

(63)

GNA:n liiketoimintasuunnitelman osalta Alankomaiden viranomaiset väittivät, että viranomaisten investoinnit täyttävät markkinataloussijoittajaperiaatteen ehdot, jos ne tehdään samoin ehdoin kuin yksityisten sijoittajien investoinnit. Yksityisten sijoittajien osallistumisen pitäisi olla tae siitä, että hankkeen toteutus tapahtuu markkinaehdoin. Näin ollen viranomaiset katsoivat, ettei komission ollut välttämätöntä analysoida GNA:n liiketoimintasuunnitelmaa.

(64)

Alankomaiden viranomaiset katsoivat myös, että GNA:n liiketoimintasuunnitelman oletukset eivät olleet optimistisia vaan pikemminkin varovaisia.

(65)

Mitä tulee liiketoimintasuunnitelman taloudellisiin indikaattoreihin, komissio vertasi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tavoitteena olevia taloudellisia indikaattoreita vertailukelpoisiin julkisiin tietoihin eli samankaltaisten yritysten (47) keskimääräisiin pääomakustannuksiin (WACC) (48). Komissio tuli alustavasti siihen tulokseen, että kokonaisuutena tarkasteltuna GNA:n taloudelliset tavoitteet eivät vaikuta epärealistisilta mutta ovat tiukasti kytköksissä keskeisten menestystekijöiden toteutumiseen. Lisäksi komissio väitti, että liiketoimintasuunnitelman keskeisimpien menestystekijöiden ennusteet ovat hyvin epävarmoja seuraavista syistä: Amsterdamin hankkeessa käytettävän teknologian (valokuituteknologia) uutuus, yritysmalli (kolmitasomalli), hankkeen suppeus (eli mittakaavaedut ovat nekin rajalliset) ja nopeiden laajakaistapalvelujen odotettavissa oleva kysyntä käyttäjien taholta.

(66)

Alankomaiden viranomaiset katsoivat, että hankkeen sisäistä tuottoprosenttia (49) ei pidä verrata vertikaalisesti integroituneiden yritysten WACC-lukuihin, kuten komissio tekee menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, koska kyseisissä luvuissa on huomioitu kaikkiin niihin kolmeen tasoon liittyvä riski, joilla kyseiset verkko-operaattorit toimivat. GNA investoi sen sijaan yksinomaan passiiviseen verkkoon, jonka odotettavissa oleva taloudellinen elinkaari on 30 vuotta (tai enemmänkin) ja joka on pikemminkin verrattavissa infrastruktuuri-investointeihin, joiden osalta sijoittajat tyytyvät yleensä alhaisempaan tuottoon.

(67)

Verkon levinneisyyden osalta komissio tuli menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään alustavasti siihen tulokseen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella GNA:n vähimmäistavoitteen eli […] prosentin levinneisyyden saavuttaminen vaikuttaa optimistiselta. Lisäksi […] prosentin tavoite kaikista kotitalouksista […] kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta vaikuttaa varsin kunnianhimoiselta; tavoitteeseen on mahdollista päästä vain mittavalla hinnoittelustrategialla, jolla muiden operaattoreiden asiakkaat saadaan siirtymään GNA:n verkon käyttäjiksi.

(68)

Alankomaiden viranomaiset väittivät, että maassa on jo käynnissä joukko erittäin menestyksellisiä valokuituhankkeita, joissa on päästy korkeisiin levinneisyyslukuihin. Viranomaisten mukaan esimerkiksi Nuenenissa ja Hillegomissa valokuituverkon levinneisyys oli yhden toimintavuoden jälkeen yli 80 prosenttia. Viranomaiset katsoivat myös, että laajakaistan levinneisyydellä ei ole tässä tapauksessa merkitystä: valokuituverkkojen kautta tarjottavat palvelut on nähtävä uusina markkinoina suhteessa laajakaistapalveluihin, joita markkinoilla toimivat operaattorit tarjoavat tällä hetkellä. Näin ollen laajakaistaverkon levinneisyyttä koskevia lukuja ei pidä käyttää arviointiperusteena. Sitä paitsi markkinoille on viranomaisten mukaan tuloillaan useita uusia palveluja ja sovelluksia (50), jotka edellyttävät nopeita symmetrisiä yhteyksiä, jollaisia voidaan tarjota ainoastaan FttH-verkon välityksellä. Näiden väitteiden avulla Alankomaiden viranomaiset osoittivat, että noin […] prosentin levinneisyystavoite […] niissä Amsterdamin kaupunginosissa, jotka verkko tulee kattamaan, on hyvinkin realistinen, jopa varovainen.

(69)

GNA:n tukkuoperaattorilta veloittamista tukkuhinnoista komissio huomautti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että asiantuntijoiden mukaan valokuituverkkojen käyttökustannukset ovat alhaisemmat kuin kuparijohdin- ja kaapeliverkkojen kustannukset mutta että GNA:n tukkuhinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin markkinoilla vallitsevat hinnat.

(70)

Alankomaiden viranomaiset huomauttivat, että olemassa oleviin verkkoihin verrattuna valokuituverkkojen käyttökustannukset ovat alhaisemmat ja niiden taloudellinen elinkaari on pidempi. Näin ollen tukkuhinnat voivat olla alhaisempia kuin mitä olemassa olevia verkkoja koskevien hintatietojen perusteella voisi päätellä. Tämä kustannusetu mahdollistaa suhteellisen edullisten tukkuhintojen tarjoamisen kuparijohdinverkoissa nykyisellään tarjottaviin hintoihin verrattuna.

(71)

Arvioitujen investointikustannusten luotettavuudesta komissio päätteli menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että vertailuluvut viittaavat siihen, että liittymää kohden arvioidut GNA:n pääomamenot olivat muista lähteistä peräisin oleviin markkinatietoihin verrattuna alhaisia.

(72)

Alankomaiden viranomaisten mukaan verkon kattaman maantieteellisen alueen topologia ja ominaispiirteet tukevat investointikustannusarviota: kyseisissä Amsterdamin kaupunginosissa on suuri asukastiheys ja paljon uusia tai kunnostettuja kerrostaloja, ja nämä seikat alentavat kotitaloutta kohden laskettuja verkon rakennuskustannuksia.

(73)

Alankomaiden viranomaisten mukaan verkon jäännösarvon laskennan osalta GNA:n liiketoimintasuunnitelma on realistinen, koska valokuituverkkojen taloudellinen elinkaari on 30 vuotta tai jopa pidempi. Olemassa oleviin kuparijohdin- ja kaapeliverkkoihin verrattuna valokuituverkot eivät edellytä suuria lisäinvestointeja eivätkä aiheuta ylimääräisiä ylläpitokustannuksia elinkaarensa aikana. Viranomaiset väittivät myös, että sen jälkeen kun verkko on rakennettu, sillä on valokuituliityntäverkkojen luonnollisen monopolin ansiosta merkittävää strategista arvoa, jota GNA pääsee markkinoiden edelläkävijänä hyödyntämään.

(74)

Alankomaiden viranomaiset esittivät myös huomautuksia komission alustavasta päätelmästä, jonka mukaan kaikki liiketoimintasuunnitelman oletukset vaikuttavat optimistisilta ja hankkeen menestyminen vaarantuu, jos yksikin tavoitteista (esimerkiksi verkon levinneisyys) jää toteutumatta.

(75)

Stratix Consulting ja Delftin teknillinen korkeakoulu (Technische Universiteit Delf) laati Alankomaiden viranomaisten toimeksiannosta raportin (51), jossa arvioidaan oletusten toteutumismahdollisuutta ja vahvistetaan se. Raportissa arvioidaan myös verkon tavoitellun levinneisyyden toteutumismahdollisuuksia. Vastaavanlaisia hankkeita Euroopassa, eritoten Alankomaissa, ja Euroopan ulkopuolella koskevan selvityksen, jossa arvioitiin myös nopean laajakaistayhteyden tarjoavien symmetristen verkkojen (esimerkiksi valokuituverkkojen) tulevaa markkinakysyntää, perusteella raportissa todetaan, että GNA:n levinneisyystavoitetta voidaan pitää varovaisena. Raportissa todetaan myös, että avoimen infrastruktuurin kilpailua lisäävä luonne huomioon ottaen valokuituverkkojen kysyntä saattaa kasvaa nopeammin ja korkeammalle kuin muutamia vuosia sitten ennustettiin, koska sellaisten palvelujen, joita on mahdollista tarjota ainoastaan valokuituverkkojen välityksellä, kysyntä on kasvussa.

(76)

Selvityksen tärkein päätelmä, johon Alankomaiden viranomaiset yhtyvät, on se, että Amsterdamin kaupungin investointi on kaupallisesti elinkelpoinen ja näin ollen markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(77)

Ensinnäkin Alankomaiden viranomaiset toistivat kantansa, jonka mukaan Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestointeja koskeva komission epäily investointien samanaikaisuudesta ja niiden toteuttamisesta samoin ehdoin on poistunut, koska GNA on maksanut takaisin ennakkosuoritukset. Lisäksi viranomaiset katsoivat, että GNA:n liiketoimintasuunnitelma on toteutuskelpoinen ja realistinen ja että Amsterdamin kaupungin investointi GNA-hankkeeseen on näin ollen kaikin puolin markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(78)

Toiseksi Alankomaiden viranomaiset tähdensivät toistamiseen, kuinka yksityisten sijoittajien mittava osallistuminen hankkeeseen julkisen sijoittajan kanssa samoin ehdoin on oikeuskäytännön (52) ja komission päätösten (53) mukaisesti nähtävä luotettavana näyttönä siitä, että markkinataloussijoittajaperiaatetta on noudatettu ja että kyseessä ei näin ollen ole valtiontuki.

(79)

Alankomaiden viranomaiset viittasivat neuvoston asetukseen (EY) N:o 659/1999 (54) ja toteavat, että jos toimenpide ei suoraan vaikuta yrityksen kilpailuasemaan, kyseistä yritystä ei voida pitää asianomaisena. Tästä syystä Alankomaiden viranomaiset pyysivät komissiota jättämään huomiotta ONOn, France Telecomin (55) ja Com Hemin huomautukset, koska kyseiset yritykset eivät harjoita toimintaa Alankomaiden, eikä siis Amsterdamin, laajakaistamarkkinoilla.

(80)

Alankomaiden viranomaiset katsoivat, että kaikki asiassa huomautuksia esittäneet osapuolet jättivät huomiotta sen tosiseikan, että yksityisten tahojen osallistuminen investointeihin on riittävä osoitus markkinataloussijoittajaperiaatteen noudattamisesta. Edelleen viranomaiset väittivät, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti liiketoimintasuunnitelman analyysi ei ollut välttämätön, koska hankkeessa oli mukana yksityisiä sijoittajia.

(81)

Mitä tulee UPC:n väitteeseen siitä, että laajakaistaverkon levinneisyys GNA:n toiminta-alueella on jo nyt 65 prosenttia ja että GNA ei tästä syystä voi päästä levinneisyystavoitteeseensa, Alankomaiden viranomaiset huomauttivat, että saavutettavissa olevat markkinat ovat huomattavasti suuremmat, koska laajakaistapalvelujen ohella GNA:n verkon kautta tulee olemaan tarjolla televisio- ja puhelinpalveluja sekä muita uusia palveluja. Alankomaiden viranomaisten kanta irtisanomisprosentteihin, jotka UPC on esittänyt osoittaakseen, ettei GNA:n verkon välityksellä mahdollisesti tarjottaviin palveluihin ole riittävästi kiinnostusta, on se, ettei kyseisillä tiedoilla ole merkitystä, koska palvelujentarjonta verkon välityksellä aloitettiin vasta maaliskuussa 2007, joten siitä ei voi vielä tehdä mitään päätelmiä (56).

(82)

Edellä 79 kappaleessa esitetyistä syistä Alankomaiden viranomaiset suhtautuivat epäillen siihen, voidaanko neljää muuta yritystä pitää asianomaisina. Viranomaiset katsoivat, että kyseiset osapuolet ovat esittäneet vain yleisiä huomautuksia, joilla ei ole merkitystä menettelyn kohteena olevan toimenpiteen arvioinnin kannalta. Tästä syystä Alankomaiden viranomaiset eivät katsoneet tarpeelliseksi reagoida näihin huomautuksiin. Ne eivät reagoineet myöskään asianomaisten huomautuksiin, jotka koskevat toimenpiteeseen mahdollisesti sisältyvän valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Viranomaisten mukaan yhteismarkkinoille soveltuvuutta ei tarvitse selvittää, koska toimenpiteeseen ei sisälly valtiontukea.

(83)

Komissio on tutkinut, voidaanko toimenpide katsoa valtiontueksi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla, jonka mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. Sen mukaisesti toimenpide katsotaan valtiontueksi vain, jos se täyttää seuraavat edellytykset: 1) toimenpide rahoitetaan valtion varoin ja sen toteuttajana on valtio; 2) yritykset hyötyvät toimenpiteestä taloudellisesti; 3) aiheutuva hyöty on valikoiva ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua; ja 4) toimenpide vaikuttaa epäedullisesti yhteisön kauppaan.

(84)

Toimenpidettä arvioitaessa on otettava huomioon olosuhteet markkinoilla: sähköisen viestinnän ala vapautettiin Euroopassa kokonaan joitakin vuosia sitten. Investoinneista laajakaistaverkkoihin niin kutsutuilla mustilla alueilla, joilla laajakaistapalveluja on tarjolla vähintään kahden kilpailevan infrastruktuuriverkon (kuten puhelin- ja kaapelitelevisioverkon). (57) välityksellä, vastaavat yleensä yksityisyritykset. Komissio on pyrkinyt olemaan tiukka tällaisilla alueilla julkisin varoin toteutettavia hankkeita arvioidessaan, koska hankkeilla on kilpailua vääristävä vaikutus yksityisten markkinatoimijoiden toimintaan. (58)

(85)

Ensin on arvioitava sitä, rahoitetaanko toimenpide suoraan tai välillisesti valtion varoin ja vastaako valtio sen toteuttamisesta. (59)

(86)

Tutkinnan kohteena olevassa asiassa Amsterdamin kaupunki investoi 6 miljoonaa euroa yhteisyritys GNA:han. Koska kaupunki on katsottava valtion osaksi, myös sen tekemä investointi (60) on nähtävä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtion varoin tehdyksi investoinniksi. Alankomaiden viranomaiset eivät ole kiistäneet valtion varojen käyttöä.

(87)

Saadakseen selville, onko valtion investoinnissa yritykseen kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta hyödystä, komissio soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Kyseisen periaatteen mukaan liiketoimeen ei sisälly valtiontukea, jos toimenpide toteutetaan samanaikaisesti yksityisten investointien kanssa ja edellytyksin, jotka tavanomaisin markkinaehdoin toimiva yksityinen sijoittaja voi hyväksyä. (61)

(88)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtion yrityksen käyttöön suoraan tai välillisesti asettamaa pääomaa ei voida katsoa valtiontueksi, jos olosuhteet ovat tavanomaisten markkinaehtojen mukaiset. Sen sijaan julkisen sijoittajan pääomasijoitus, jolla ei tavoitella kannattavuutta edes pitkällä aikavälillä, on katsottava perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi. (62)

(89)

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että julkisin varoin tehtävä pääomasijoitus on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eikä se ole valtiontukea, jos yksityinen sijoittaja tekee samanaikaisesti merkittävän pääomasijoituksen vastaavanlaisissa olosuhteissa (samanaikaisuusperuste). (63)

(90)

Tutkinnan kohteena olevassa tapauksessa Amsterdamin kaupunki teki investoinnin yhdessä kahden yksityisen sijoittajan, ING RE:n ja Reggefiberin, kanssa. Tästä syystä komissio selvittää ensin, onko kaupungin investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen sillä perusteella, että se tehtiin samanaikaisesti mittavan yksityisen investoinnin kanssa. Tässä tehtävässä komissio soveltaa seuraavia kriteerejä.

(91)

Ensiksi on todennettava, ovatko kyseiset sijoittajat markkinataloussijoittajia ja onko yksityisten sijoittajien investoinneilla todellista taloudellista vaikutusta. Vaikutus on arvioitava absoluuttisesti (huomattava osuus kokonaisinvestoinnista) sekä suhteessa asianomaisen yksityissijoittajan taloudellisiin edellytyksiin.

(92)

Toiseksi on selvitettävä, ovatko kaikki asianomaiset osapuolet tehneet investointinsa samanaikaisesti.

(93)

Kolmanneksi on varmistettava, onko kaikkiin osakkaisiin sovellettu samoja investointiehtoja.

(94)

Neljänneksi, jos valtiolla, muilla sijoittajilla tai edunsaajilla on investoinnin lisäksi muita kytköksiä (esim. valtiontakauksen sisältävä liite) voi olla syytä epäillä, onko investointiehtojen yhtäläisyys sittenkään riittävä tae. (64)

(95)

Asian taustoittamiseksi komissio aikoo myös perehtyä GNA:n liiketoimintasuunnitelmaan, koska valituksentekijä Liberty Global / UPC ja muut asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, ettei GNA:n verkko ole liiketaloudellisesti elinkelpoinen.

(96)

Kuten komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (65), sekä ING RE että Reggefiber voidaan ilman pienintäkään epäilystä katsoa yksityisiksi sijoittajiksi. (66) Lisäksi molempien yritysten liike-edut sopivat yksiin GNA:n toteuttaman hankkeen kanssa: ING RE investoi kiinteistöihin ja infrastruktuuriin ja Reggefiber on osallisena useammassa Alankomaissa käynnissä olevassa valokuituverkkohankkeessa. Komissio huomauttaakin, että kyseiset yksityissijoittajat voivat tuoda hankkeeseen omaa asiantuntemustaan, jolla voidaan edesauttaa hankkeen onnistumista.

(97)

Absoluuttisesti laskettuna yritysten investoinnit yhteisyritys GNA:han ovat huomattavat (kummankin osuus on 3 miljoonaa euroa). Vaikka 3 miljoonan investointi onkin niin ING RE:n kuin Reggefiberin taloudellisiin edellytyksiin nähden vähäinen, summa on merkityksellinen GNA:n kokonaispääomaan ja Amsterdamin kaupungin pääomasijoitukseen suhteutettuna.

(98)

Näiden kahden yksityissijoittajan hallussa on yhteensä kolmannes koko osakepääomasta. Tutkinnan kohteena olevassa hankkeessa tämänlaajuinen osakkuus ei anna kyseisille yrityksille täyttä määräysvaltaa GNA:ssa mutta muodostaa silti merkittävän osan kokonaisinvestoinnista. Tästä syystä komissio pitää ING RE:tä ja Reggefiberiä GNA:n merkittävinä osakkaina. Suurin vähemmistöosakas (eli Amsterdamin kaupunki) omistaa 33 prosenttia GNA:n pääomasta. Sekä ING RE:n että Reggefiberin osakemäärä on puolet suurimman vähemmistöosakkaan määrästä; yhdessä niillä on siis sama määrä osakkeita kuin kaupungilla. Muilla osakkailla eli viidellä yleishyödyllisellä asuntotuotantoyhtiöllä on kullakin vähemmän osakkeita kuin ING RE:llä ja Reggefiberillä. Tästä seuraa, että yhdelläkään GNA:n osakkaalla ei yksin ole osake-enemmistöön perustuvaa määräysvaltaa yrityksessä. Kaksi yksityissijoittajaa ovat siis erikseen mutta varsinkin yhdessä vaa’ankieliasemassa määräysvaltaa GNA:ssa harjoittavaa enemmistöä muodostettaessa. (67)

(99)

Komissio myös huomauttaa, että Alankomaiden yhtiöoikeuden mukaan kolmannes osakkeista riittää määrävähemmistön muodostamiseen GNA:n tärkeissä päätöksissä. Näin ollen kaksi yksityissijoittajaa voivat yhdessä muodostaa määrävähemmistön.

(100)

Yhteenvetona todettakoon, että ING RE ja Reggefiber ovat molemmat markkinasijoittajia ja niiden investoinneilla on GNA:n osakasrakenne huomioon ottaen todellista taloudellista vaikutusta niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin.

(101)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (68) komissio totesi, että muodollisesti kaupunki investoi yhteisyritys GNA:han samanaikaisesti yksityisten sijoittajien kanssa, mutta ilmoitti suhtautuvansa toistaiseksi varauksellisesti GNA:n kaikkien osakkaiden investointien tosiasialliseen samanaikaisuuteen, koska kaupunki oli tehnyt aloitteita ja investointeja jo ennen kuin kaikkien muiden sijoittajien kanssa oli tehty lopullinen sopimus.

(102)

Komissio huomautti, että kaupunki oli valmistellut hanketta tilaamalla vuosina 2003 ja 2004 useita eri selvityksiä. Niiden lisäksi kaupunki teki joukon aloitteita, jotka näyttivät menevän alkuvalmisteluja pidemmälle. Kaupunki julkaisi ja järjesti tarjouskilpailuja ja jopa neuvotteli sopimukset verkon rakentamisesta ja ylläpidosta, vaikka yksikään yksityinen sijoittaja ei ollut vahvistanut osallistumistaan hankkeeseen. Lisäksi kaupunki rahoitti tiettyjä kaivutöitä ja hankki itselleen verkon rakentamiseen tarvittavan ohjelmiston.

(103)

Alankomaiden viranomaiset toimittivat tarkempia tietoja (jotka Deloitte on varmentanut) ennakkoinvestoinneista ja niiden takaisinmaksusta sen jälkeen kun muodollinen tutkintamenettely oli aloitettu. Deloitten tilintarkastuskertomuksen mukaan GNA:n osakkaiden yhteenlaskettu osuus kaiken kaikkiaan […] euron suuruisista ennakkoinvestoinneista oli […] euroa. Jäljelle jäävän […] euron osuuden rahoitti alun perin kaupunki yksin. (69)

(104)

Muodollisen tutkintamenettelyn aikana saatujen uusien tietojen ansiosta komission oli mahdollista vahvistaa seuraavat seikat. Ensinnäkin huomattavasta osasta toimintaa ja ennakkoinvestointeja ([…] euroa) sovittiin GNA:n tulevien osakkaiden allekirjoittamissa aiesopimuksissa, ja kyseiset sijoittajat rahoittivat osakkuuteensa suhteutetun osuutensa jo ennen yrityksen perustamista, koska hankkeen kaikki osapuolet pitivät tärkeänä, että GNA:n valmistelukustannuksiin osallistutaan tasapuolisesti.

(105)

Toiseksi kaikki ennakkoinvestoinnit (mukaan lukien Amsterdamin kaupungin yksin rahoittama […] euron osuus) kirjattiin liiketoimintasuunnitelmaan, johon investointi perustui. Tästä sovittiin kaikkien osakkaiden kesken. Hankkeen kaikki osapuolet pitivät näitä ennakkoinvestointeja GNA:n perustamisen hyödyllisinä valmisteluvaiheina. Alankomaiden viranomaisten mukaan kaikki osakkaat olivat sopineet, että GNA maksaisi takaisin kaupungin alun perin rahoittaman osuuden. Kaupungin menettelytavasta ei siis aiheutunut haittaa muille markkinasijoittajille eikä se vaikuttanut niiden käyttäytymiseen.

(106)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei se, että Amsterdamin kaupunki teki rajallisia ennakkoinvestointeja ennen GNA:n muodollista perustamista, kyseenalaista markkinataloussijoittajaperiaatteen toteutumista, koska kaikki osakkaat olivat sopineet kyseisten ennakkoinvestointien maksamisesta takaisin Amsterdamin kaupungille.

(107)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (70) komissio epäili aluksi sitä, olivatko investointiehdot samat kaikille osakkaille. Erityisesti komissio pohti sitä, olivatko Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestoinnit mahdollisesti poistaneet osan hankkeeseen liittyvästä aloitusriskistä tai pienentäneet sitä muiden sijoittajien osalta.

(108)

Tämä alustava epäily johtui siitä, että vaikka komissio oli useaan otteeseen pyytänyt täydellistä selvitystä ennakkoinvestointien kustannuksista (71) ja Alankomaiden viranomaiset olivat toimittaneet joitakin tietoja Amsterdamin, GNA:n ja sen osakkaiden sopimista järjestelyistä, kaupungin kaikista ennakkoinvestointitoimista, esimerkiksi kaupungin tosiasiallisesti maksamista summista, ei ollut täyttä selvyyttä.

(109)

Niiden asiakirjojen perusteella, jotka Alankomaiden viranomaiset olivat toimittaneet muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen mennessä, komissio ei pystynyt laskemaan tai tarkistamaan ennakkoinvestointien kokonaismäärää, jonka se arvio 1,5 miljoonaksi euroksi. Komissiolle ei ollut myöskään täysin selvää, miten kyseiset kustannukset jakautuivat osakkaiden kesken ja miten ne oli esitetty GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa.

(110)

Komissiota arvelutti erityisesti se, että kaupungin osittain ilman eräiden muiden sijoittajien nimenomaista suostumusta tekemät ennakkoinvestoinnit ovat voineet vähentää muiden GNA:han investoineiden sijoitusriskiä, mikä on mahdollisesti myötävaikuttanut niiden sijoituspäätökseen. Nämä alustavat epäilyt ovat poistuneet Alankomaiden viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen toimittamien tietojen myötä.

(111)

Ensiksi todettakoon, että kuten Alankomaiden viranomaisten toimittamista ennakkoinvestointien takaisinmaksua koskevista tiedoista samoin kuin tilintarkastuskertomuksesta käy ilmi, ennakkoinvestointien kokonaismäärä oli […] euroa ja se voidaan jakaa kahteen osaan: […] euron määrä, josta vastasivat kaikki GNA:n tulevat osakkaat tasavertaisesti aiesopimuksissa vahvistetulla tavalla, ja […] euron määrä, jonka rahoituksesta vastasi aluksi Amsterdamin kaupunki yksin. Kaikki nämä kustannukset siirrettiin asianmukaisesti GNA:n maksettaviksi korko mukaan lukien (72), ja huomioimatta ei näyttäisi jääneen mitään ylimääräisiä hankekustannuksia.

(112)

Toiseksi kaikki ennakkoinvestointeihin liittyvät kustannukset sisältyivät alusta asti GNA:n liiketoimintasuunnitelmaan, ja GNA-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ei ole ilmennyt sellaisia uusia kustannuksia, jotka olisivat muuttaneet muihin osakkaisiin sovellettavia ehtoja. Tämä on yhdenmukaista sen kanssa, että kaikki osakkaat olivat sopineet, että Amsterdamin kaupungin rahoittamat ennakkoinvestoinnit on maksettava takaisin.

(113)

Kolmanneksi on todettava, ettei näillä aloitteilla ja investoinneilla voitu vähentää hankkeen riskiä muiden osakkaiden osalta, vaikka Amsterdamin kaupunki vetikin hanketta ja rahoitti ennakkoon osan sen kustannuksista. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ilmaisemastaan alustavasta epäilystä huolimatta komissio on tullut siihen tulokseen, että kaupungin alun perin rahoittamat investoinnit, joissa oli kyse rajatuista rakennustöistä ja ohjelmiston hankinnasta, eivät niiden luonne ja vähäinen taloudellinen merkitys huomioon ottaen muuttaneet hankkeen riskiprofiilia. Sama koskee ennakkoinvestointeja, joiden kustannuksista tulevat osakkaat vastaavat aiesopimusten allekirjoittamisen yhteydessä sovitun mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelman tarkastelusta käy selvästi ilmi, että GNA:han tehtävien investointien liiketaloudelliset riskit ovat kytköksissä siihen, miten hanke menestyy tulevina vuosina erityisesti markkinakehityksen näkökulmasta, eivät hankkeen valmistelun ensivaiheisiin.

(114)

Neljänneksi komissio ei yhdy UPC:n väitteeseen, jonka mukaan kaupungin teettämät toteutettavuustutkimukset olisivat jossain määrin vähentäneet GNA:n muiden osakkaiden riskiä, koska on mahdollista, että ne ovat päättäneet investoida GNA:han vasta tutkimusten valmistuttua. Komissio huomauttaa, että varovainen markkinasijoittaja selvittää yleensä itse investointihankkeen toteutuskelpoisuutta hankkeen strategiaa ja tuottonäkymiä arvioimalla (73) ilman, että sitä pidettäisiin keinona vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä muiden sijoittajien osalta. Oli miten oli, jos hanke epäonnistuu, kaikkien sijoittajien on yhdessä vastattava tappioista, jotka ovat seurausta huonosta tuloksesta tai pahimmassa tapauksessa GNA:n konkurssista.

(115)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että kaikki GNA:n osakkaat ovat investoineet samoin ehdoin.

(116)

UPC väitti, että ING RE:n päätös investoida GNA-hankkeeseen ei perustunut niinkään taloudellisiin seikkoihin, vaan oli pikemminkin osa sen markkinointistrategiaa hyvien suhteiden ylläpitämiseksi Amsterdamin kaupunkiin, joka on UPC:n mukaan ING RE:n tärkeä liikekumppani.

(117)

Onkin selvitettävä, oliko asiassa muita, yhteistyö- ja investointisopimuksen ulkopuolisia kytköksiä, joilla on merkitystä arvioitaessa, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (74) viitataan siihen, että Alankomaiden viranomaiset ovat antaneet selvityksen, jonka mukaan osapuolten välillä ei ole muita, mainittujen sopimusten ulkopuolisia kytköksiä, joilla olisi merkitystä arvioitaessa sitä, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(118)

Komission omassa tutkinnassa ja asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista ei ilmennyt mitään sellaista, joka kyseenalaistaisi Alankomaiden viranomaisten antaman selvityksen.

(119)

Tästä syystä komissio päättelee, että Amsterdamin kaupungin investointi on tehty samanaikaisesti yksityisten sijoittajien huomattavien pääomasijoitusten kanssa ja niihin verrattavissa olevin ehdoin.

(120)

Näin ollen Amsterdamin kaupungin investointi on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen, eikä siinä ole kyse valtiontuesta.

(121)

Komissio on arvioinut myös GNA:n liiketoimintasuunnitelmaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämänsä epäilyksen sekä asianomaisten yritysten (75) (Liberty Global / UPC, ONO, FT, COM HEM ja yksi anonyymi yritys) esittämien väitteiden valossa.

(122)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (76) komissio tuli GNA:n liiketoimintasuunnitelman alustavan tarkastelun jälkeen ja UPC:n esittämän kritiikin huomioon ottaen siihen tulokseen, että niin tavoiteltu tulos kuin kaikki muutkin suunnitelman perustana olevat oletukset vaikuttivat optimistisilta. Komissio katsoi myös, että hankkeen onnistuminen on pitkälti riippuvainen tavoitelukujen (esimerkiksi verkon levinneisyysaste) saavuttamisesta ja että sitäkin suurempaa merkitystä on sillä, jos jokin taustaoletus poikkeaa tavoitelluista tasoista.

(123)

Komissio vastaanotti sekä Alankomaiden viranomaisilta että UPC:ltä huomautuksia menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämästään liiketoimintasuunnitelman analyysistä, ja niiden perusteella se pystyi tekemään perusteellisemman selvityksen.

(124)

Komissio huomauttaa, että GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa on kyse äskettäin perustetusta yrityksestä, jolla ei ole aiempaa historiaa ja joka toimii uudella ja innovatiivisella FttH-tekniikan tarjonnan alalla. FttH-tekniikka perustuu kolmitasomalliin, jossa passiivista ja aktiivista infrastruktuuria ylläpidetään ja hallinnoidaan erikseen ja kaikki vähittäisoperaattorit voivat hyödyntää infrastruktuuria avoimesti ja syrjimättömästi 21–30 kappaleessa kuvatulla tavalla. Tässä tilanteessa vastaperustetun yrityksen liiketoimintasuunnitelman analyysi perustuu väistämättä FttH-palvelujen kysyntää ja tarjontaa koskeviin markkinaennusteisiin ja oletuksiin.

(125)

Komissio huomauttaa, että riippumaton tilintarkastusyritys PricewaterhouseCoopers on tarkistanut ja hyväksynyt liiketoimintasuunnitelman (77). Tehtyään GNA:n liiketoimintasuunnitelman ensimmäisestä versiosta alustavan analyysin PricewaterhouseCoopers ehdotti siihen joitakin muutoksia tiettyjen epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi. Kyseiset ehdotukset otettiin huomioon GNA:n liiketoimintasuunnitelman seuraavassa versiossa. Muutosten jälkeen PricewaterhouseCoopers ilmoitti, ettei mallissa ole mitään tekniseen tai taloudelliseen toteutuskelpoisuuteen liittyviä ongelmia, minkä jälkeen liiketoimintasuunnitelma toimitettiin komissiolle.

(126)

Sen jälkeen kun komissio oli tehnyt menettelyn aloittamista koskevan päätöksen, Alankomaiden viranomaiset toimittivat sille Stratix Consultingin ja Delftin teknillisen korkeakoulun laatiman raportin (78), jossa tutkittiin ja vahvistettiin GNA:n liiketoimintasuunnitelman toteutuskelpoisuus ja jossa käsiteltiin erityisesti oletuksia, joita komissio oli menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään pitänyt optimistisina. Raportissa tultiin siihen tulokseen, että liiketoimintasuunnitelma on realistinen ja että sen taustaoletukset perustuvat asiaankuuluvasti markkinoiden senhetkisiin suuntauksiin ja että niitä on siitä syystä pidettävä varovaisina.

(127)

GNA käytti kolmea keskeistä tulosindikaattoria hankkeen menestyksen mittaamiseen: kassavirta, oman pääoman tuotto ja sisäinen tuottoprosentti (IRR).

(128)

Komissio katsoo, että IRR-suhdeluku soveltuu parhaiten liiketoimintasuunnitelman analysointiin. Sitä käytetään pitkän aikavälin investointeja koskevaan päätöksentekoon ja eri investointihankkeiden vertailemiseen keskenään. GNA:n liiketoimintasuunnitelman IRR on […] prosenttia.

(129)

Vertailuanalyysin tekeminen on hankalaa, koska hanke on uusi ja laajakaistateleviestinnän markkinat ovat erittäin dynaamiset. Vertailukelpoisia hankkeita koskevia IRR-lukuja on saatavilla vain rajallisesti, eikä vähiten siitä syystä, että kyseisten lukujen katsotaan kuuluvan liikesalaisuuden piiriin, mistä syystä ne julkistetaan harvoin. Kaikkein hyödyllisimpiä julkisesti saatavilla olevia vertailukelpoisia tietoja ovat samalla alalla toimivien yritysten keskimääräiset pääomakustannukset (WACC). Kyseisiä kustannuksia koskevat tiedot voivat osoittautua hyödyllisiksi, koska hanketta pidetään toteutuskelpoisena, jos sen IRR on korkeampi kuin WACC. Komission hallussa olevien tietojen perusteella toimialan luvut (79) vaihtelevat 8,1 ja 10,6 prosentin välillä. Tämän perusteella IRR näyttäisi olevan hyväksyttävän marginaalin rajoissa.

(130)

UPC väitti huomautuksissaan, että GNA:lle – joka voidaan katsoa aloittelevaksi yritykseksi – tavoitellun IRR:n on hankkeen uutuus ja sen sisältämä suuri riski huomioon ottaen oltava korkeampi kuin sellaisten vakiintuneiden yritysten, kuten KPN:n tai UPC:n WACC-luvut, joilla on huomattava asiakaskunta ja kassavirtaa.

(131)

Alankomaiden viranomaiset kyseenalaistivat komission arvion kriteereistä, joita komissio käytti IRR:n arviointiin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Viranomaiset katsoivat, että WACC-luvut koskevat vertikaalisesti integroituneita yrityksiä, kun taas GNA ainoastaan investoi passiiviseen verkkoon, eli kyseessä on ennemminkin investointi infrastruktuuriin, jolloin sijoittajat yleensä tyytyvät alhaisempaan tuottoon.

(132)

Komissio vahvistaa, että liiketoimintasuunnitelmaan kirjattu IRR-tavoite on televiestintäalan yritysten markkinaodotusten mukainen. Lisäksi komissio tunnustaa, että tarkasteltavana olevat investointihanke eroaa vertikaalisesti integroituneesta yrityksestä ja että se täyttää joitakin infrastruktuuri-investoinnin tuntomerkkejä, jolloin IRR-odotukset ovat matalammalla.

(133)

Komissio tarkasteli myös liiketoimintasuunnitelmassa käytettyjä vaihtoehtoisia taloudellisia indikaattoreita, kuten positiivista kassavirtaa ja oman pääoman tuottoa koskevia indikaattoreita. Julkisesti saatavilla olevien tietojen puuttuessa (80) komissio ei voinut verrata näitä indikaattoreita yksityiskohtaisesti, mistä syystä se arvioi niitä liiketoimintasuunnitelman luotettavuuden ja sisäisen johdonmukaisuuden perusteella. Analyysin perusteella komissio päättelee, että liiketoimintasuunnitelmassa esitetyt luvut ovat markkinataloussijoittajan näkökulmasta hyväksyttäviä.

(134)

Yksi liiketoimintasuunnitelman tärkeimmistä tekijöistä on verkon tavoiteltu levinneisyys. Kun otetaan huomioon, että GNA:n tulot ovat suuresti riippuvaisia toteutuneesta levinneisyydestä eli verkkoon liittyneiden kotitalouksien prosentuaalisesta määrästä, tavoitellun levinneisyyden toteutuminen on ratkaisevan tärkeää GNA:n liiketoiminnan menestyksen kannalta.

(135)

GNA toivoo saavuttavansa […] kuukaudessa levinneisyyden, joka vastaa […] prosenttia kaikista kotitalouksista (ennusteiden mukaan levinneisyys olisi kyseisellä tasolla kuta kuinkin kyllästymistasolla). Lisäksi on […] (81).

(136)

Toimittamissaan asiakirjoissa UPC ilmaisi voimakkaan epäilyksensä siitä, onko hankkeessa mahdollista saavuttaa merkittävä markkinaosuus, esimerkiksi eräässä investointiraportissa (82) esitetty 40 prosentin levinneisyys. UPC väitti, että laajakaistan levinneisyys alueilla, joilla GNA aikoo toimia, on jo nyt 65 prosenttia. Se perusteli väitettään RBB:n raportilla ja irtisanomisluvuilla alueilla, joilla GNA tarjoaa jo nyt triple play -palveluja. UPC:n mukaan suhteellisen kova kilpailu alueella ja GNA:n kuituverkossa saatavilla olevien uusien tarjousten rajallinen määrä tukevat näkemystä, jonka mukaan GNA:n verkkoa BBnedin välityksellä käyttävät vähittäisoperaattorit eivät pysty houkuttelemaan riittävästi asiakkaita.

(137)

UPC korosti myös, ettei se näe uudella valokuituverkolla olevan kilpailuetua suhteessa nykyisten laajakaistaoperaattoreiden tarjontaan, lukuun ottamatta symmetristen kaistanleveyksien tarjoamista vähittäisasiakkaille – palvelu, jolle ei kuitenkaan ole kysyntää. Lisäksi UPC totesi, että uuden verkon kehittynein laajakaistatuote (83) ei toistaiseksi ole ollut menestys tarjolla olevan kaistanleveyden osalta ja että asiakkailla on taipumus valita edullisempia ja yksinkertaisempia tuotteita aina kun markkinoille saatetaan entistä kehittyneempiä tuotteita.

(138)

Alankomaiden viranomaiset sen sijaan väittivät, että symmetrisen valokuituverkon välityksellä voidaan tarjota uusia palveluja, kuten tiedostojen jakamista ja muita vertaissovelluksia sekä HDTV- ja digitaalitelevisiolähetyksiä, jotka kuuluvat eri markkinoille kuin nykyiset epäsymmetrisen liitännän kautta tarjottavat palvelut. Alankomaiden viranomaiset korostivat myös sitä, että Stratix Consultingin ja Delftin teknillisen korkeakoulun tekemän selvityksen perusteella useat menestystarinat – ei pelkästään Alankomaissa vaan myös Yhdysvalloissa ja Japanissa – viittaavat siihen, että levinneisyyttä koskeva tavoite on realistinen.

(139)

Komissio on perehtynyt eri osapuolten esittämiin väitteisiin. Se huomauttaa, että GNA:n on levinneisyyskäyrän määrittämiseksi […]. Levinneisyyttä arvioivaan malliin on otettu mukaan kaikki vaaditut oletukset, kuten käyttöönottoasteet, käyttöönoton tahti ja irtisanomisprosentit, samoin kuin oletukset, joilla UPC katsoi olevan merkitystä liiketoimintasuunnitelman toteutuskelpoisuutta arvioitaessa. Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyykin kaikki levinneisyyden arvioinnissa tarvittavat tekijät.

(140)

Liiketoimintasuunnitelmassa esitetystä levinneisyystavoitteesta komissio huomauttaa, että sen toteutuminen riippuu pitkälti markkinakehityksestä, tahdista, jolla palveluntarjoajat ottavat käyttöön uusia, erittäin nopean symmetrisen valokuitulaajakaistayhteyden edellyttäviä sovelluksia ja tekniikkoja, sekä siitä, miten asiakkaat suhtautuvat näihin uusiin mahdollisuuksiin. Näitä tekijöitä ei voida toistaiseksi arvioida kovinkaan hyvin, mikä käy ilmi näkemyseroista: UPC suhtautuu epäilevämmin markkinanäkymiin, kun taas Reggefiber ja ING RE sijoittajina ja Delftin teknillinen korkeakoulu konsultin ominaisuudessa yhtyvät liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin arvioihin.

(141)

Komissio huomauttaa irtisanomisluvuista, jotka UPC toimitti osoittaakseen, ettei hankkeessa ole mahdollista saavuttaa merkittävää levinneisyyttä, että luvut koskevat ajanjaksoa 1 päivästä tammikuuta 20061 päivään kesäkuuta 2007, kun taas GNA:n verkkoa hyödyntävät vähittäisoperaattorit aloittivat palvelujen tarjonnan tietyissä Amsterdamin osissa vasta maaliskuussa 2007. Koska palveluja on GNA:n verkossa tarjottu vasta hyvin lyhyen aikaa, komissio ei ole vakuuttunut irtisanomislukujen merkityksellisyydestä.

(142)

Mitä tulee UPC:n väitteeseen, jonka mukaan valokuituverkkojen rakentamisesta pienillä hollantilaispaikkakunnilla, kuten Hillegomissa ja Nuenenissa (84), saatuja hyviä kokemuksia ei pitäisi ottaa huomioon, koska kyseisiä paikkoja ei voi koon, kilpailutilanteen ja tukien osalta verrata Amsterdamin hankkeeseen, komissio katsoo, että kyseiset tapaukset ovat tietyistä eroavuuksista huolimatta hyödyllisiä esimerkkejä hollantilaisista valokuituverkkohankkeista ja että niitä koskevia tietoja voidaan käyttää vertailuanalyysissä.

(143)

Eräästä toimiala-analyysistä (85) kävi ilmi, että keskimäärin 20–25 prosenttia asukkaista on valmiita siirtymään uuden verkon käyttäjiksi. […].

(144)

Nykysuuntauksen perusteella valokuituverkkojen kautta tarjottavien nopeiden laajakaistapalvelujen kysyntä näyttäisi sitä paitsi kasvavan nopeammin kuin mitä markkina-asiantuntijat olettivat vielä muutama vuosi sitten. Suunnitelmat valokuituverkkojen rakentamiseksi varsinkin Alankomaissa ja muissa Euroopan maissa (86) osoittavat, että investoinnit valokuituverkkoihin kannattavat. Siksi […] prosentin levinneisyyden saavuttamista kaikista kotitalouksista […] kuukaudessa ei voida pitää epärealistisena.

(145)

Tästä syystä komissio päättelee, että markkinataloussijoittaja voisi hyvinkin investoida hankkeeseen liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen levinneisyysodotusten perusteella, kuten Reggefiber ja ING RE ovat tehneet.

(146)

Liityntäkohtaiset tukkuhinnat, jotka BBnedin on maksettava GNA:lle passiivisen verkon käytöstä, […].

(147)

UPC:n laskujen mukaan GNA:n on laskutettava vähintään 20–22 euroa kuukaudessa tukkutason liitännästä, joka mahdollistaa triple play -palvelujen tarjoamisen sen verkossa. Tällä tasolla lopullisten vähittäispalveluhintojen on väistämättä oltava korkeammat kuin nykyisten operaattoreiden tämänhetkiset tarjoukset. Tämä asettaa UPC:n mukaan levinneisyystavoitteen toteutumisen kyseenalaiseksi.

(148)

Väitteidensä tueksi UPC esitti tukkuhintalaskelmia (87), jotka perustuvat GNA:n verkossa vähittäispalveluja tarjoavien (88) vähittäishintoihin. UPC pitää epätodennäköisenä, että verkon kaikki kolme tasoa (passiivinen, aktiivinen ja vähittäispalvelut) voisivat nykyisin vähittäishinnoin tuottaa samanaikaisesti voittoa.

(149)

Alankomaiden viranomaiset ovat sen sijaan sitä mieltä, että uusi valokuituteknologia edellyttää erityyppisiä kustannuslaskelmia kuin perinteiset kuparijohdin- ja kaapelilinjat. Esimerkkinä mainittakoon, että valokuituverkon käyttökustannukset (huolto ja hallinnointi) ovat huomattavasti alhaisemmat ja lisäksi sen taloudellinen elinkaari on pidempi, jolloin myös poistoaika on pidempi (jopa 30 vuotta).

(150)

UPC väitti, etteivät verkon kolme tasoa (89) voi tuottaa samanaikaisesti voittoa. Komissio huomauttaa, että se voi arvioida passiivisen tason käyttöoikeutta koskevia tukkuhintoja, koska kyseinen taso sisältyy liiketoimintasuunnitelmaan ja koska se rahoitetaan osittain julkisin varoin. Komissio tuli siihen tulokseen, etteivät tukkuhinnat ole epärealistisia (90). Passiivisen tason käytöstä veloitettavat tukkuhinnat vaikuttavat jossain määrin kahden muun, yksityisten operaattoreiden vastuulla olevan tason elinkelpoisuuteen. Komissio ei usko, että kahta muuta tasoa pidettäisiin yllä tappiollisina ottaen huomioon GNA:n tukkuhinnat samoin kuin sen, että toisen tason ylläpito myönnettiin BBnedille julkisella tarjouskilpailulla ja että kaikille vähittäistason operaattoreille on tarjolla avoin ja syrjimätön käyttöoikeus verkkoon.

(151)

GNA:n tukkutasolla käyttöoikeudesta veloittamien hintojen osalta on viitteitä siitä, että valokuituverkkojen käyttökustannukset olisivat alhaisemmat kuin olemassa olevissa televiestintä- ja kaapeliverkoissa. Näiden huomautusten samoin kuin Stratix Consultingin ja Delftin teknillisen korkeakoulun raportissa esitettyjen vertailulukujen ja tulosten perusteella komissio päättelee, että liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät tukkuhinnat eivät ole epärealistisia suhteessa muiden operaattoreiden vastaavista palveluista veloittamiin hintoihin.

(152)

Komissio on arvioinut myös suunnitelman mukaiset investointikustannukset. GNA:n laskujen mukaan […]. Tästä seuraa, että passiivisen tason kokonaiskustannukset ovat […] euroa kotitaloutta kohti. Komission keräämät koko infrastruktuuria (aktiivinen ja passiivinen taso yhdessä) koskevat vertailuluvut vaihtelevat 1 000 eurosta 2 000 euroon (91), kun passiivisen vaiheen ja aktivointivaiheen investointitarpeet ovat suhdeluvulla ilmaistuna karkeasti ottaen 2:1.

(153)

UPC yhtyi komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämään alustavaan näkemykseen, jonka mukaan liikeidean elinkelpoisuus on pitkälti riippuvainen investointikustannuksista, ja toteaa, että kustannusarviot ovat erittäin matalia. Alankomaiden viranomaiset väittivät puolestaan, että investointikustannukset perustuvat asianomaisten alueiden topologiaan, suureen asukastiheyteen ja kerrostalojen runsauteen, joiden johdosta kustannukset kotitaloutta kohden jäävät alhaisemmiksi. Lisäksi viranomaiset korostivat, että GNA teki jo […] 2006 tekniikan alan yritysten Van den Berg / BAM ja Draka Comteq (92) kanssa sopimuksen erityisehdoista, joilla varmistetaan rakennuskustannusten pysyminen liiketoimintasuunnitelmassa vahvistetuissa rajoissa.

(154)

Kun otetaan huomioon asianomaisten alueiden topografia (tiheään asuttu tasainen alue), se, että sopimuspuolina olevat tekniikan alan yritykset ovat sitoutuneet tekemään sovitut työt liiketoimintasuunnitelman mukaiseen hintaan, sekä käytettävissä olevat vertailuluvut, komissio pitää arvioituja investointikustannuksia realistisina. Komissio panee myös merkille, että GNA on sisällyttänyt kustannusarvioon tietyn marginaalin siltä varalta, että investointikustannukset ylittyvät; tällainen menettely on luonteenomaista varovaiselle markkinasijoittajalle ja lisäosoitus siitä, että investointeja koskevat kustannusarviot ovat uskottavia.

(155)

Passiivisen verkon arvioitua jäännösarvoa pidetään GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa äärimmäisen tärkeänä taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja vakuuden tarjoamiseksi sijoittajille. Verkon jäännösarvoa koskeva GNA:n laskelma perustuu eri tekijöihin. Verkon arvioitu arvo […] on […] euroa. GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa arvo riippuu yksinomaan saavutetusta levinneisyydestä. Komissio arvioi GNA:n verkon jäännösarvoa vaihtoehtoisen, useaan tekijään perustuvan menetelmän mukaisesti ja päätyi […] euron arvoon, kun levinneisyys on […] prosenttia, mikä on vertailukelpoinen GNA:n arvion kanssa.

(156)

UPC:n mukaan komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä verkon jäännösarvon määrittämiseen käyttämät vertailuluvut (93) ovat turhan optimistisia, koska luvut koskevat vakiintunutta yritystä, jolla on juoksevia tuloja ja asiakkaita. Verkon taloudellisesta elinkaaresta UPC esittää, että enintään 20 vuotta vaikuttaisi kohtuulliselta arviolta GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa esitetyn […] vuoden sijaan. UPC kehottaa tekemään kassavirtaan perustuvan arvioinnin verkon jäännösarvon tarkistamiseksi.

(157)

Alankomaiden viranomaisten mukaan liiketoimintasuunnitelmassa esitetty verkon jäännösarvon laskelma on realistinen ja tehty oikeaa menetelmää käyttäen. Lisäksi viranomaiset vahvistivat, että valokuituverkkojen taloudellinen elinkaari voi hyvinkin olla […] vuotta tai jopa pidempi. Viranomaiset väittivät myös, että kunhan verkko on rakennettu kokonaan, sillä on jäännösarvoa, koska se on markkinoiden edelläkävijä ja koska toisen samankaltaisen verkon rakentaminen ei ehkä olisi taloudellisesti kannattavaa siitä syystä, että valokuituliityntäverkoilla on luonnollisen monopolin piirteitä. Viimeksi mainitut tekijät ovat viranomaisten mukaan lisäosoitus siitä, että verkolla on sen käyttöönoton jälkeen huomattavaa arvoa myös siinä tapauksessa, että liiketoimintasuunnitelman tavoitteita ei saavuteta kokonaisuudessaan.

(158)

Koska tämän parametrin osalta oli käytettävissä vain vähän merkityksellisiä markkinatietoja, komissio käytti verkon jäännösarvon analysointiin vaihtoehtoisia menetelmiä, joista yksi perustui odotettavissa olevaan kassavirtaan (94). Lisäksi toimialaa koskevissa raporteissa (95) vahvistetaan Alankomaiden viranomaisten kanta, jonka mukaan valokuituverkkojen taloudellinen elinkaari voi olla jopa […]. Käytettävissä olevien tietojen perusteella jäännösarvo ei poikkea merkittävästi vertailutietojen perusteella määritellystä marginaalista. Komissio myös huomauttaa, että aineellisena hyödykkeenä verkolla on todennäköisesti huomattavaa arvoa GNA:n osakkaille […] (96).

(159)

Komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä joitakin alustavia, menetelmiä koskevia epäilyjä GNA:n liiketoimintasuunnitelmasta. Suunnitelmassa ei esimerkiksi ole huomioitu yhtiöveroa. Alankomaiden viranomaisten mukaan GNA:n osakkaiden valitsema yhtiömuoto on gesloten commanditaire vennootschap, joka ei ole velvoitettu maksamaan veroa liikevoitostaan. Näin ollen GNA:n osakkaat konsolidoivat suoraan GNA:n tulokset, ja hanke arvioidaan ennen veroja lasketun tuloksen perusteella.

(160)

Tutkittuaan toimenpidettä perusteellisesti muodollisen tutkintamenettelyn aikana komissio on tullut siihen tulokseen, että menetelmiä koskevia epäilyjä herättäneet tekijät ovat vähämerkityksisiä, että ne ovat kytköksissä GNA:n menetelmävalintoihin ja että ne eivät kyseenalaista liiketoimintasuunnitelman yleistä toteutuskelpoisuutta. Komissio myös huomauttaa, että niin yksityiset sijoittajat kuin liiketoimintasuunnitelman tarkistanut PricewaterhouseCoopers (97) ovat hyväksyneet menetelmät, joille liiketoimintasuunnitelma perustuu.

(161)

Komissio huomauttaa, että Alankomaiden viranomaiset ovat esittäneet joukon herkkyysanalyysejä ja liiketoimintaennusteita (98) osoittaakseen, että GNA:n liiketoimintasuunnitelma on uskottava. Niiden sisältämät tiedot vahvistivat jälleen kerran sen, että GNA:n liiketoimintasuunnitelmassa on huomioitu kaikki hankkeen riskit ja mahdollisuudet.

(162)

Toimittamissaan asiakirjoissa UPC esitti kritiikkiä tietyistä GNA:n liiketoimintasuunnitelman oletuksista, joita ei mainita erikseen johdanto-osan 121 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa esitetyssä liiketoimintasuunnitelman arvioinnissa; UPC päätteli, ettei suunnitelma ole kaupallisesti kannattava. Komissio haluaa toistaa, ettei UPC:llä eikä konsulttitoimisto RBB:llä, joka laati UPC:lle asiasta useita eri raportteja tutkinnan yhteydessä, ollut kummallakaan mahdollisuutta tutustua GNA:n liiketoimintasuunnitelmaan. Tästä syystä niiden analyysit perustuivat vapaasti saatavilla oleviin tietoihin, pääasiassa raporttiin (99), jossa analysoidaan amsterdamilaisen valokuituliityntäverkkohankkeen toteutuskelpoisuutta.

(163)

Komissio huomauttaa, että liiketoimintasuunnitelman keskeisimmät tekijät, joihin UPC kiinnittää huomiota (levinneisyys, uusien tilaajien prosentuaalinen määrä, irtisanomisten prosentuaalinen määrä, tukkutason tulot, investointikustannukset, verkon odotettavissa oleva elinkaari ja jäännösarvolaskelma), ovat joko sellaisia, jotka komissio on jo huomioinut liiketoimintasuunnitelman arvioinnissaan, tai niillä on arvioinnin kannalta vain vähän merkitystä (esim. suunnitelmassa valittu menetelmä (100)).

(164)

UPC korosti myös sitä, että yksittäisten oletusten lisäksi komission on syytä ottaa huomioon myös niiden väliset kytkökset. UPC:n mukaan esimerkiksi laajan levinneisyyden ja korkeiden hintojen yhdistelmää ei pidetä mahdollisena. Komissio arvioi liiketoimintasuunnitelman perustana olevat menettelyn ja luvut ja tuli siihen tulokseen, että tavanomaisissa markkinatalousolosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan näkökulmasta niitä voidaan pitää hyväksyttävinä.

(165)

UPC väitti, ettei se ottanut liiketoimintasuunnitelmaa koskevissa laskelmissaan huomioon sitä, että GNA aikoo myöntää verkon käyttäjille alkuvuosina alennusta, koska kyseinen seikka tuli ilmi vasta menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä. UPC katsoo, että tämä GNA:n panos koko hankkeen markkinointikustannuksiin vähentää hankkeen tuottoa investoijille ja on lisäosoitus siitä, ettei GNA:n liiketoimintasuunnitelma ole toteutuskelpoinen. Komissio huomauttaa, että on tavanomaisen markkinakäytännön mukaista, että uusia palveluja tarjotaan aluksi alennetuin hinnoin määrätynsuuruisen asiakaskunnan muodostamiseksi. Näiden alennusten taloudellinen vaikutus otettiin täysimääräisesti huomioon liiketoimintasuunnitelmassa, jonka komissio analysoi.

(166)

Arcadis-mallista (101), jota UPC esitti GNA:n liiketoimintasuunnitelman mahdolliseksi malliksi, komissio toteaa, ettei malli sisältynyt Alankomaiden viranomaisten toimittamiin asiakirjoihin ja että viranomaiset ovat vakuuttaneet, ettei tutkinnan kohteena olevan hankkeen ja Arcadis-mallin välillä ole mitään yhteyttä.

(167)

Komissiolla ei ole näyttöä siitä, etteikö […] myöntämää […] euron lainaa olisi myönnetty markkinaehdoin. […] (102) laskema korkoprosentti ja varallisuuden mahdollinen vakuusarvo ovat riittävä todistus siitä, että laina on myönnetty markkinaehdoin.

(168)

Saatettuaan muodollisen tutkinnan päätökseen ja arvioituaan vastaanottamansa lisätiedot komissio päättelee, että GNA:n liiketoimintasuunnitelma on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(169)

Liiketoimintasuunnitelma perustuu ensisijaisesti ennusteeseen, jonka mukaan televiestintä- ja mediamarkkinoiden kehitys Alankomaissa luo huomattavaa nopeiden laajakaistapalvelujen kysyntää ja että iso osa kyseisistä palveluista tarjotaan FttH-verkoissa. GNA:n hintoja ja verkon levinneisyyttä koskevat oletukset perustuvat tähän ennusteeseen, jonka Stratix Consulting ja Delftin teknillinen korkeakoulu vahvistavat laatimassaan raportissa. Kun näitä tekijöitä tarkastellaan yhdessä muiden, esimerkiksi investointikustannuksia koskevien oletusten kanssa, on pääteltävissä, että hanke on siihen sijoittaneille kannattava.

(170)

Komissio on arvioinut suunnitelman siihen sisältyvine oletuksineen vertaamalla hanketta samankaltaisiin hankkeisiin ja varmistamalla suunnitelman sisäisen johdonmukaisuuden ja oletusten toteutumismahdollisuudet. Arvioinnin päätelmä on se, että liiketoimintasuunnitelma on menetelmiltään asianmukainen ja siinä on huomioitu kaikki sellaiset merkitykselliset seikat, jotka voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen.

(171)

Lisäksi komissio toteaa, ettei GNA:n liiketoimintasuunnitelmaan sisälly oletuksia, jotka olisivat ilmeisen virheellisiä. Suunnitelman perusoletukset ovat realistisia, kun niitä tarkastellaan televiestintä- ja mediamarkkinoiden kehitystä koskevaa ennustetta vasten. Ne vaikuttavat realistisilta myös vastaavanlaisiin hankkeisiin verrattaessa. Periaatteellisista syistä tai merkityksellisten markkinoiden tulevaa kehitystä koskevan, eriävän ennusteen perusteella esitetyt epäilyt tietyistä liiketoimintasuunnitelman oletuksista eivät ole sitä luokkaa, että ne vaarantaisivat suunnitelman uskottavuuden yleisellä tasolla. Tämäntyyppiset näkemyserot ovat erottamaton osa sitä reilua harkintamarginaalia, jota yrittäjät käyttävät investointipäätöksiä tehdessään.

(172)

Kaksi yksityistä sijoittajaa, ING RE ja Reggefiber, joiden erikoisalaa ovat investoinnit viestintäinfrastruktuuriin, lähtivät hankkeeseen mukaan huomattavalla panoksella liiketoimintasuunnitelman perusteella. […] (103). On hyvinkin mahdollista, että odotettavissa olevan tuoton ohella hankkeen strateginen arvo suhteellisen pienimuotoisena pilottihankkeena, jolla testataan toisaalta FttH-teknologian mahdollisuuksia tiuhaan asutuilla alueilla ja toisaalta taustalla olevaa uutta liiketoimintamallia (104), on osaltaan vaikuttanut siihen, että niin julkinen sijoittaja kuin yksityisetkin sijoittajat suostuivat ottamaan suhteellisen suuren riskin (105).

(173)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että tavanomaisissa markkinatalousolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja voisi investoida GNA:han sen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Tästä on todisteena se, että kaksi yksityistä markkinatoimijaa investoi GNA:han.

(174)

UPC, ONO, FT, COM HEM ja yksi anonyyminä pysytellyt asianomainen osapuoli kehottivat huomautuksissaan komissiota pitämään tutkinnan kohteena olevassa tapauksessa tiukasti kiinni markkinataloussijoittajaperiaatteesta hankkeen oletettu, laajakaistainvestointeihin Euroopassa vaikuttava ennakkotapausluonne huomioon ottaen; komissio haluaa tässä yhteydessä korostaa sitä, että markkinataloussijoittajaperiaatetta on aina sovellettava tapauskohtaisesti vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja sen omia päätöksentekokäytäntöjä noudattaen.

(175)

Kaiken kaikkiaan komissio siis päättelee, että Amsterdamin kaupungin investoinnissa ei ole kyse valtiontuesta, koska se tehtiin samanaikaisesti yksityisen sijoittajan vastaavin ehdoin tekemän huomattavan pääomasijoituksen kanssa. Lisäksi liiketoimintasuunnitelman tarkastelusta ilmeni, että investointi on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(176)

Alankomaiden viranomaiset ovat muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen vastanneet komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään esittämiin epäilyihin komissiota tyydyttävällä tavalla. Erityisesti on saatu vahvistus sille, että Amsterdamin kaupungin ennakkoinvestoinnit on maksettu takaisin. Komissio toteaa, että Amsterdamin kaupunki on investoinut GNA:han samoin ehdoin kuin hankkeessa osallisena olevat yksityiset sijoittajat, jotka osallistuvat hankkeeseen GNA:n liiketoimintasuunnitelman perusteella.

(177)

Tästä syystä komissio päättelee, että Amsterdamin kaupungin investoinnissa GNA:han ei ole kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, koska investointi on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen,