16.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 428/2005 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Saudi-Arabiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen (sellaisina kuin ne määritellään johdanto-osan 15 kappaleessa) tuonnissa ja muutti lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa annettua asetusta (EY) N:o 2852/2000 (3). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 8 päivänä heinäkuuta 2008 (4) osittain asetuksen (EY) N:o 428/2005 2 artiklan siltä osin kuin on kyse korealaisen Huvis Corp -yrityksen valmistamien ja viemien tavaroiden tuonnissa Euroopan yhteisöön sovellettavista polkumyyntitulleista.

(2)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1799/2002 (5) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Valko-Venäjältä peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa. Mainitulla asetuksella säädettyjen toimenpiteiden voimassaolo päättyi 11 päivänä lokakuuta 2007.

(3)

Valituksen peruuttamisen jälkeen komissio päätti Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn, jäljempänä ’aiempi tutkimus’, päätöksellä 2007/430/EY (6), jäljempänä ’menettelyn lopettamista koskeva päätös’. Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan perusteella katsottiin, että Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevassa tuonnissa sovellettujen polkumyyntitullien lakkauttaminen ei ollut vastoin yhteisön etua.

(4)

Saatuaan alustavaa näyttöä siitä, että kyseisenä ajankohtana voimassa olleet toimenpiteet eivät enää olleet asianmukaisia, koska niiden voimassa pitäminen saattoi olla yhteisön edun vastaista, komissio ilmoitti oma-aloitteisesti 30 päivänä elokuuta 2007Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (7) julkaistulla ilmoituksella panevansa vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski mainittuna päivänä voimassa olleita, Valko-Venäjältä, Koreasta, Saudi-Arabiasta ja Kiinasta, jäljempänä ’kyseiset maat’, peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettuja toimenpiteitä. Tarkastelussa arvioidaan ainoastaan sitä, onko toimenpiteiden jatkaminen yhteisön edun vastaista ja onko niiden jatkamisesta mahdollisesti tehtävää päätöstä sovellettava takautuvasti 22 päivänä kesäkuuta 2007 alkaen eli siitä päivästä, jolloin menettelyn lopettamista koskeva päätös tuli voimaan.

(5)

Kuten edellä mainittiin, Valko-Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyi 11 päivänä lokakuuta 2007. Sen seurauksena Valko-Venäjää koskeva tarkastelu on lopetettu. Tarkastelu jatkui kuitenkin virallisesti kyseiseen päivään asti, ja komissio harkitsi erityisesti 22 päivänä kesäkuuta ja 11 päivänä lokakuuta 2007 välisenä aikana voimassa olleiden toimenpiteiden kumoamista takautuvasti kyseisen tarkastelun tulosten mukaisesti.

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta niille yhteisön tuottajille, tavarantoimittajille, tuojille ja käyttäjille, niille käyttäjä- ja tuottajajärjestöille ja viejille sekä niiden maiden edustajille, joita asian tiedettiin koskevan. Kaikille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(7)

Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. Kyselylomakkeeseen saatiin täydellisiä vastauksia 12 tuottajalta, kymmeneltä käyttäjältä, kolmelta maahantuojalta, yhdeltä EU:ssa toimivalta tuottajajärjestöltä, yhdeltä itävaltalais-saksalaiselta tuottajajärjestöltä, yhdeltä saksalaiselta tuottajajärjestöjen liitolta, kahdelta tähän liittoon kuuluvalta järjestöltä sekä yhdeltä yhteisön käyttäjäjärjestöltä.

(8)

Lisäksi komissiolle esittivät huomautuksia tietyt muut tuottajat, käyttäjät ja tuojat, jotka eivät antaneet täydellistä vastausta kyselylomakkeeseen.

(9)

Tutkimukseen osallistuneiden tuottajien ja käyttäjien joukossa oli kaksi vertikaalisesti integroitunutta polyesterikatkokuitujen valmistajaa, joiden tuotanto on tarkoitettu (osittain tai kokonaan) kytkösmarkkinoiden kulutukseen.

(10)

Myös yksi kiinalainen viejäjärjestö ja kaksi korealaista viejää ovat esittäneet kantansa viranomaistensa avustamina.

(11)

Valko-Venäjällä ja Saudi-Arabiassa toimivat viejät eivät esittäneet kantojaan. Yksikään osapuolista ei esittänyt huomautuksia näitä kahta maata koskevista toimenpiteistä.

(12)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot sen arvioimiseksi, onko toimenpiteiden jatkaminen yhteisön edun vastaista vai ei. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(13)

Tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Arvioinnin kannalta merkityksellisten kehityssuuntausten tarkastelu käsitti 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Tässä yhteydessä muistutetaan, että aiemmassa tutkimuksessa tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan ja arvioinnin kannalta merkityksellisten kehityssuuntausten tarkastelu 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan.

(15)

Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä on sama, jota käytettiin johdanto-osan 1–3 kappaleessa mainituissa tutkimuksissa: karstaamattomat, kampaamattomat tai muuten kehruuta varten käsittelemättömät polyesteriä olevat synteettikatkokuidut. Ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 5503 20 00. Niistä käytetään yhteisesti nimitystä polyesterikatkokuidut.

(16)

Tuotetta käytetään perusmateriaalina tekstiilituotteiden valmistuksen eri vaiheissa. Yhteisössä kulutettavat polyesterikatkokuidut käytetään joko kehruuseen eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin yhdistetään muita kuituja, kuten puuvillaa tai villaa, tai kuitukangastarkoituksiin (nk. non-woven) esimerkiksi täyteaineena eli tiettyjen tekstiilituotteiden, kuten tyynyjen, auton istuinten ja takkien, pehmusteina tai toppauksina.

(17)

Yhteisön kokonaiskulutuksen määrittämisessä käytettiin Eurostatin tuottamia tuonti- ja vientitilastoja sekä yhteisön tuotannonalan (sellaisena kuin se määritellään johdanto-osan 26 kappaleessa) ja muiden yhteisön tuottajien tuotantolukuja.

Taulukko 1

(18)

Kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee, polyesterikatkokuitujen kulutus laski hieman tarkastelujakson aikana. Tämä suuntaus poikkeaa selvästi aiemmassa tutkimuksessa tarkastellusta tilanteesta, jossa yhteisön kulutus kasvoi 3 prosenttia kyseisen tutkimuksen tarkastelujaksolla (vuosina 2002–2005), kuten väliaikaisen tullin käyttöönotosta annetusta asetuksesta (8) ilmenee.

(19)

Tuonnin määrä kyseisistä maista yhteisöön laski 28 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä; samalla markkinaosuus pieneni 24,4 prosentista 18 prosenttiin ja hinnat nousivat 16 prosenttia. Tiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin.

Taulukko 2

(20)

Koreasta tulevan tuonnin voimakas kasvu tutkimusajanjakson aikana johtui pääasiassa väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Taiwanista peräisin olevassa tuonnissa vuoden 2007 alkupuoliskolla (9). Korea ja Taiwan ovat yhteisön tärkeimmät LMP-kuitujen (Low Melt Polyester) ja HCS-kuitujen (Hollow Conjugated Siliconised Polyester) tuojat. Koska Taiwanista tulevassa tuonnissa sovellettu väliaikainen tulli kohosi tiettyjen yritysten osalta jopa 29,5 prosenttiin, yhteisön tuojat hankkivat LMP- ja HCS-kuituja Koreasta, jolla oli merkittävästi alhaisemmat polkumyyntitullit.

(21)

Tuonti muista kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla 49 prosenttia. Kasvun syynä olivat polkumyyntitullien käyttöönotto Saudi-Arabiasta ja Kiinasta tulevassa tuonnissa maaliskuussa 2005 ja Indonesiasta, Thaimaasta ja Intiasta tulevassa tuonnissa sovellettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kumoaminen lokakuussa 2006.

(22)

Kaiken kaikkiaan tuonti kasvoi tarkastelujaksolla 370 kilotonnista noin 400 kilotonniin. Jos arvioinnin lähtökohtana käytetään aiemman tutkimuksen tutkimusajanjaksoa, kasvu oli 380 kilotonnista noin 400 kilotonniin.

(23)

Tutkimusajanjakson aikana yhteisössä oli 19 polyesterikatkokuitujen tuottajaa. Tässä tutkimuksessa erittäin suuri osa yhteisön tuottajista oli valmiita yhteistyöhön komission kanssa. Kyseisistä 19 tuottajasta toimi täydessä yhteistyössä 12 tuottajaa, joiden osuus oli 70 prosenttia tuotannosta. Muut yhteisön tuottajat esittivät tutkimuksen yhteydessä huomautuksia, mutta eivät suostuneet täyteen yhteistyöhön. Huomautuksia esitti myös kaksi tuottajajärjestöä (CIRFS ja IVC) (10). Lisäksi yhteisön tuottajat ovat toimittaneet tuotantoaan koskevia lukuja. Kun otetaan huomioon kaikki (yksittäisiltä tuottajilta ja järjestöiltä) saadut huomautukset, kantansa esittäneiden ja toimenpiteiden kumoamista vastustavien yhteisön tuottajien osuus on 88 prosenttia yhteisön tuotannosta. Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tutkimuksessa merkittävästi korkeampi kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa yhden tuottajajärjestön (CIRFS) lisäksi ainoastaan kolme yritystä, joiden osuus yhteisön tuotannosta oli hieman yli 25 prosenttia, suostui toimimaan yhteistyössä komission kanssa ja peruutti sittemmin valituksensa.

(24)

Komissio tarkasteli kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(25)

Kuten edellä todettiin, tutkimusajanjakson aikana yhteisössä toimi 19 polyesterikatkokuitujen valmistajaa. Näiden 19 tuottajan valmistamat polyesterikatkokuidut muodostavat näin ollen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koko yhteisön tuotannon.

(26)

Yhteisön tuottajista 12 (Advansa GmbH, Fibracat Europa S.L., Fidion S.r.l., Frana Polifibre SpA, Greenfiber International SA, IMP Comfort Sp.z o.o., Märkische Faser, Nurel SA, ORV Manufacturing SpA, Silon s.r.o., Trevira GmbH ja Wellman International Ltd) toimi tutkimuksessa täydessä yhteistyössä komission kanssa. Tutkimusajanjakson aikana niiden tuotanto oli yhteensä 347 640 tonnia ja osuus yhteisön tuotannosta 70 prosenttia. Näin ollen niiden katsotaan edustavan suurinta osaa tuotteen koko tuotannosta yhteisössä tutkimusajanjakson aikana.

(27)

Näiden tutkimuksessa täydessä yhteistyössä toimineiden 12 yhteisön tuottajan katsotaan siten muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan. Niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’yhteisön tuotannonala’.

(28)

Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto ja markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

(29)

Yhteisön tuotanto laski vuonna 2005, mutta on sittemmin kasvanut 10 prosenttia vuoden 2004 tilanteesta. Kasvun syynä on muun muassa uusien polyesterikatkokuituja valmistavien tehtaiden perustaminen Puolaan ja Romaniaan vuonna 2006. Tuotannon kasvun odotetaan edelleen jatkuvan, kun näiden uusien tehtaiden toiminta vakiintuu ja kun Bulgariassa aloittaa toimintansa vielä yksi uusi tehdas, jonka vuosikapasiteetti on 12 000–14 500 tonnia. Myös markkinaosuus laski vuonna 2005, mutta lähti uudestaan nousuun vuosina 2006 ja 2007. Jos tätä taulukkoa verrataan aiemmassa tutkimuksessa todettuihin yhteisön tuotannonalan tuotantolukuihin (sellaisina kuin ne määritellään väliaikaisen tullin käyttöönotosta annetun asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa) (11) kyseisellä tarkastelujaksolla (vuosina 2002–2005), voidaan todeta, että kehityssuuntaus on muuttunut. Vuosina 2002–2005 yhteisön tuotannonalan tuotanto laski 9 prosenttia, kun taas tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla se kasvoi 10 prosenttia. Tilanne on muuttunut myös markkinaosuuden kohdalla. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski aiemmassa tutkimuksessa 2,3 prosenttiyksikköä, kun se tässä tutkimuksessa kasvoi lähes 5 prosenttiyksikköä.

(30)

Kapasiteetti laski 6 prosenttia vuosina 2004–2005. Vuodesta 2006 lähtien kapasiteetti alkoi kasvaa ja nousi tutkimusajanjakson aikana lähes 413 000 tonniin (melkein 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004). Kasvu johtui pääasiassa siitä, että kaksi komission kanssa yhteistyössä toimineista tuottajista perusti Puolaan ja Romaniaan uusia tehtaita, jotka aloittivat toimintansa vuonna 2006. Kapasiteetin käyttöaste puolestaan aleni kyseisen tarkastelujakson aikana 2,4 prosenttiyksikköä. Aleneminen johtui todennäköisesti uuden kapasiteetin käyttöönotosta ja yhteisön kulutuksen pienenemisestä. Tuotantokapasiteettia koskevat tiedot poikkeavat jyrkästi tutkimuksessa saaduista luvuista, sillä niiden mukaan yhteisön tuotannonalan kapasiteetti laski 9 prosenttia tarkastelujaksolla (vuosina 2002–2005).

Taulukko 5

(31)

Yhteisön tuotannonalan liikevaihto yhteisössä laski tarkastelujaksolla 13 prosenttia ja polyesterikatkokuitujen myynti 7 prosenttia. Tämä kasvu johtui kahden uuden tehtaan perustamisesta Puolaan ja Romaniaan vuonna 2006. Kun näitä lukuja verrataan aiemman tutkimuksen lukuihin, joiden perusteella myynti laski kyseisellä tarkastelujaksolla prosentin verran, tilanteen havaitaan muuttuneen olennaisesti, ja tietojen perusteella yhteisön tuotannonalalla on ryhdytty merkittäviin toimiin kysynnän täyttämiseksi.

(32)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat EU:ssa nousivat tarkastelujaksolla 6,2 prosenttia (1 392 eurosta/tonni vuonna 2004 1 478 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla). Vuodesta 2005 eteenpäin hinnat ovat kuitenkin hiukan laskeneet. Keskimääräiset tuotantokustannukset nousivat 9,7 prosenttia (1 388 eurosta/tonni vuonna 2004 1 523 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla). Kustannusten kasvu johtui pääasiassa siitä, että useimpien raaka-aineiden keskihinnat nousivat merkittävästi (öljyn maailmanlaajuisen hinnannousun takia). Nämä luvut osoittavat, että pyrkiessään välttämään liian suuren markkinaosuuden menettämistä yhteisön tuotannonala ei pystynyt myyntihintojen avulla kattamaan kaikkia tuotantokustannuksiaan. Hinnat ovat yhteisön tuotannonalalla nousseet paljon maltillisemmin kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa ne nousivat kyseisellä tarkastelujaksolla 12 prosenttia.

Taulukko 7

(33)

Yhteisön tuotannonalan työllisyysaste kasvoi 17,8 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Samalla keskipalkka työntekijää kohti laski 10 prosenttia. Vaikka polyesterikatkokuitujen tuotanto ei ole työvoimavaltainen tuotannonala, kapasiteetin ja tuotannon kasvaessa myös työpaikkojen määrä lisääntyi merkittävästi. Aiemmassa tutkimuksessa työllisyysaste aleni 19 prosenttia kyseisellä tarkastelujaksolla, ja keskimääräiset työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset kasvoivat yli 30 prosenttia – tilanne on siis jälleen muuttunut täysin.

Taulukko 8

(34)

Kun tarkastellaan tuotteen myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä, sen kannattavuus (12) heikentyi merkittävästi, käytettiinpä tarkastelun lähtökohtana vuotta 2004 tai vuotta 2005. Tilanne on näin ollen selvästi huonontunut.

Taulukko 9

(35)

Vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalalla tehdyt investoinnit kasvoivat 109 prosenttia. Kasvua selittää suurelta osin se, että Puolaan ja Romaniaan perustettiin uusia tehtaita, jotka aloittivat toimintansa vuonna 2006.

(36)

Tutkimuksessa todettiin, että toisin kuin edellä johdanto-osan 3 kappaleessa mainitussa tapauksessa, tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä ja tuotanto yhteisön tuotannonalalla on kasvanut ja tuotannonalan kannattavuus on parantunut.

(37)

Yhteisön tuotannonala pystyi tarkastelujakson aikana kasvattamaan markkinaosuuttaan lähes 5 prosenttiyksiköllä. Kasvu tapahtui kuitenkin samaan aikaan, kun kulutus laski yli prosentin.

(38)

Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla 6 prosenttia, mutta ne ovat hieman laskeneet vuodesta 2005 eteenpäin. Kuten edellä johdanto-osan 32 kappaleessa selitetään, tässäkin yhteydessä on otettava huomioon, että hinnannousu tapahtui samaan aikaan, kun kustannukset kasvoivat 10 prosenttia.

(39)

Myös työllisyysaste on kasvanut merkittävästi kahden uuden tehtaan aloitettua toimintansa (13). Kannattavuuden tilanne on viime vuosina heikentynyt, tosin vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä on tapahtunut hieman edistystä. Markkina-asemansa säilyttämiseksi yhteisön tuotannonala joutuu myymään tuotteita tappiolla.

(40)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että vaikka yhteisön tuotannonala on hyötynyt jonkin verran kyseisistä maista tulevassa tuonnissa sovelletuista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä, se ei ole vieläkään toipunut aiemmasta polkumyynnistä, ja sen tilanne on edelleen vaikea ja riskialtis. Jos toimenpiteet kumotaan, samanlaisena jatkuva ja/tai kasvava tuonti kyseisistä maista todennäköisesti vain pahentaa tilannetta.

(41)

Kiinassa on varakapasiteettia noin 3 miljoonaa tonnia, ja tämä määrä vastaa 3,5-kertaisesti yhteisön kokonaiskulutusta. Kiinan varakapasiteetti on kasvanut 37 prosenttia vuodesta 2005 (vuosi, jolloin polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön Kiinasta tulevassa tuonnissa). Koreassa varakapasiteetti kasvaa ensi vuoden kuluessa 114 000 tonniin, joka on 14 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta. Vaikka osa tästä varakapasiteetista liittyykin yritykseen, johon sovelletaan 0 prosentin polkumyyntitullia, suurin osa siitä kuuluu polkumyyntitullien alaisille yrityksille. Saudi-Arabian tilanteesta ei ole saatavilla tietoja. Valko-Venäjän varakapasiteetista ei ole tarpeen laatia ennustetta, koska sitä koskevien toimenpiteiden voimassaolo päättyi lokakuussa 2007. Näiden maiden varakapasiteetit voitaisiin ohjata yhteisöön, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(42)

Monet maailman suurimmista vientimarkkinoista on suojattu Kiinasta ja Koreasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavilla polkumyyntitulleilla. Esimerkiksi Turkki ja Yhdysvallat ovat ottaneet käyttöön tulleja Kiinasta tulevassa tuonnissa, ja Yhdysvalloissa tullit ovat niinkin korkeita kuin 44,3 prosenttia. Koreasta tulevalle tuonnille on asetettu Japanissa, Turkissa, Pakistanissa ja Yhdysvalloissa 0–24,6 prosentin polkumyyntitullit. Jos johdanto-osan 4 kappaleessa määritellyt toimenpiteet kumottaisiin, EU:n markkinat olisivat suurimpia markkinoita, joilla ei sovellettaisi mitään polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Kiinasta ja Koreasta tulevassa tuonnissa.

(43)

Muutamat käyttäjät ovat väittäneet Kiinan pyrkivän hillitsemään polyesterikatkokuitujen kaltaisten raaka-aineiden vientiä. Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Saatavilla olevien tilastojen mukaan polyesterikatkokuitujen nettovirta (tuotannon ja sisäisen kulutuksen erotus) Kiinassa kasvaa tasaisesti, ja sen odotetaan kehittyvän tulevina vuosina seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla:

Taulukko 11

(44)

Näkyvissä on siten selviä merkkejä siitä, että polyesterikatkokuitujen vienti Kiinasta on kasvamassa ja että kasvun odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan huolimatta siitä, että Kiinan väitetään hillitsevän niiden vientiä. Tämä väite on näin ollen hylättävä.

(45)

Yksi käyttäjäjärjestöistä on väittänyt, että polyesterikatkokuiduista tehtyjen lankojen ja kuitukankaiden tuottajilla on usein selvä intressi ostaa EU:sta peräisin olevia kuituja ja viedä niistä valmistamansa langat ja kuitukankaat etuuskohtelusopimuksen tehneisiin maihin. Käyttäjien tätä tutkimusta varten toimittamat tiedot kuitenkin osoittavat, että 85–100 prosenttia kuitukankaiden alalla toimivien yritysten polyesterikatkokuituja sisältäviä tuotteita koskevasta liikevaihdosta kertyy nimenomaan myynnistä yhteisössä. Hankintahetkellä etuuskohtelusopimuksen tehneisiin maihin vientiä koskevat alkuperäsäännöt tuskin vaikuttavat kovinkaan merkittävästi polyesterikatkokuitujen käyttäjien päätökseen kulloinkin hankittavien tuotteiden alkuperästä. Koska kyseisellä järjestöllä ei ole esittää näyttöä väitteensä tueksi, se on hylättävä.

(46)

Edellä mainitut kannustimet huomioon ottaen on todennäköistä, että yhteisöön viedään merkittäviä määriä tuotteita, jos nyt voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(47)

Yhteisön tuotannonalalla on ryhdytty merkittäviin investointitoimiin, jotka ovat johtaneet toiminnan huomattavaan laajenemiseen. Yhteisön tuotannonalan tilanteessa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, joista on mainittava erityisesti uuden teollisuuden syntyminen Puolaan ja Romaniaan sekä toiminnan tuleva laajeneminen Bulgariassa.

(48)

Näistä uusista laajentamis- ja investointitoimista huolimatta on kuitenkin huomattava, että yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen epävarma kannattavuuden suhteen, kuten jo edellä todettiin. On hyvin todennäköistä, että yhteisöön tuodaan suuri määrä tuotteita polkumyyntihintaan, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(49)

Polkumyyntihinnoilla tapahtuvan tuonnin jatkuminen johtaisi yhteisön tuotannonalaan kohdistuvan hintapaineen kasvamiseen, voittomarginaalien ja kannattavuuden alenemiseen ja tappioiden lisääntymiseen. Tämän seurauksena voi olla se, että suunnitellut investoinnit peruuntuvat, innovointi vähenee, integroituneen teollisuuden kilpailuasema heikkenee ja irtisanomiset ja seisokit lisääntyvät.

(50)

Edellä esitetyn huomioon ottaen on katsottava, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi entisestään, jos Kiinasta, Koreasta ja Saudi-Arabiasta tuotaisiin merkittäviä määriä tuotteita yhteisöön polkumyyntihinnalla ilman mitään hillitseviä toimenpiteitä. Tämän perusteella voidaan todeta, että toimenpiteiden kumoaminen olisi vastoin yhteisön tuotannonalan etuja.

(51)

Polyesterikatkokuitujen markkinat jakautuvat siten, että osa kuiduista käytetään a) kehruuseen (eli tekstiilien tuotannossa käytettävän filamentin valmistukseen, jolloin niihin voidaan yhdistää myös muita kuituja, kuten puuvillaa tai villaa), osa b) kuitukankaisiin (eli sellaisten kuiturainojen ja -harsojen, ei kuitenkaan paperin, valmistukseen, joissa kuituja ei ole ensin muunnettu langoiksi) ja osa c) täyteaineisiin (eli tiettyjen tekstiilituotteiden, kuten tyynyjen tai auton istuinten, pehmustamiseen tai toppaamiseen).

(52)

Tähän tutkimukseen liittyviä huomautuksia lähetti 16 teollisuuskäyttäjää. Niiden osuus on noin 17 prosenttia polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä ja noin 13 prosenttia kyseisistä maista tulevasta tuonnista. Täyteen yhteistyöhön suostui vain 10 käyttäjää (14), joiden osuus polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä on noin 12 prosenttia (kaikki yhteistyöhön suostuneet käyttäjät toimivat kuitukankaiden ja täytteiden alalla). Muista, vain osittain yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimineista käyttäjistä vain yksi toimii kehräämöalalla.

(53)

Der Gesamtverband der deutschen Textil- und Modeindustrie (Saksan tekstiiliteollisuuden liitto, joka edustaa sekä kehräämö- että kuitukangasalan toimijoita), kaksi tähän liittoon kuuluvaa järjestöä, nimittäin Industrieverband Garne-Gewebe-Technische Textilien e.V. (IVGT) ja Verband der Deutschen Heimtextilien-Industrie e.V., sekä yksi eurooppalainen kuitukangasalan yrityksiä edustava järjestö (EDANA) ovat esittäneet tutkimuksen yhteydessä huomautuksia, joissa komissiota pyydetään lakkauttamaan voimassa olevat toimenpiteet. Kaikki edellä mainitut käyttäjät kuuluvat yhteen tai useampaan näistä järjestöistä. Kyseisten järjestöjen edustavuus on noin 30 prosenttia polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä.

(54)

Yksittäisten käyttäjien yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tutkimuksessa korkeampi kuin aiemmassa tutkimuksessa. On myös huomattava, että aiemmassa tutkimuksessa esittivät kantansa vain tulleja vastustavat käyttäjät (noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta), kun taas tähän tutkimukseen osallistui myös sellaisia käyttäjiä, jotka kannattavat toimenpiteiden säilyttämistä.

(55)

Käyttäjät, joiden osuus on noin 11 prosenttia polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta ja 10 prosenttia kyseisistä maista tulevasta tuonnista, ovat esittäneet useita perusteluja polkumyyntitullien lakkauttamiselle. Kaikki nämä käyttäjät kuuluvat yhteen tai useampaan edellä mainituista käyttäjäjärjestöistä, jotka nekin puoltavat toimenpiteiden lakkauttamista. Seuraavassa tarkastellaan perusteluja, joita kyseiset käyttäjät ja järjestöt ovat esittäneet toimenpiteiden lakkauttamisen puolesta.

(56)

Ensinnäkin käyttäjät väittävät joutuneensa vaikeaan tilanteeseen, koska niiden lopputuotteisiin kohdistuu yhä enemmän kilpailua polyesterikatkokuitujen viennistä kuitukangastuotteiden vientiin siirtyneistä maista (esim. Kiina). Käyttäjät selittävät, että jos voimassa olevat toimenpiteet lakkautetaan, ne pystyvät hankkimaan halvempaa kuitua ja kilpailemaan paremmin Aasiasta tulevia lopputuotteita vastaan. Mikäli polyesterikatkokuitujen markkinahinta laskee, kannattavuus saattaa parantua. Tältä osin on kuitenkin otettava huomioon, että suurin osa asiakkaista on halpaketjuja, joilla alin hinta ratkaisee ja joiden lopputuotteiden voittomarginaali on erittäin pieni.

(57)

Näistä väitteistä on huomautettava, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamien tietojen mukaan niiden kannattavuudessa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia Kiinasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa vuonna 2005 käyttöön otetuista polkumyyntitulleista ja Kiinasta tulevien lopputuotteiden tuonnin kasvusta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että myös polyesterikatkokuitujen osuus polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden kokonaiskustannuksista on pysynyt vakaana, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee:

Taulukko 12

(58)

Tilanne on siis erilainen kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa uusien, tietyissä tapauksissa lähes 30 prosentin suuruisten polkumyyntitullien käyttöönotto olisi kiistatta vaikuttanut paljon kielteisemmin polyesterikatkokuitujen käyttäjien kustannusrakenteeseen ja niiden mahdollisuuteen tehdä asiakkaille houkuttelevia tarjouksia.

(59)

Lisäksi käyttäjien polyesterikatkokuituja sisältäviä tuotteita koskeva liikevaihto yhteisössä on kasvanut yli 10 prosenttia, kuten taulukosta 13 ilmenee:

Taulukko 13

(60)

Nämä luvut osoittavat, että vuodesta 2005 jatkunut Kiinasta peräisin olevien lopputuotteiden tuonnin kasvu ei ole estänyt yhteisössä toimivia polyesterikatkokuitujen käyttäjiä laajentamasta toimintaansa, myymästä tuotteitaan vähittäismyyjille ja säilyttämästä voittomarginaaliaan. Tämän kasvun mahdollisesta vaikutuksesta lopullisiin kuluttajahintoihin ei ole esitetty mitään väitteitä, kun taas aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että lähes 30 prosentin suuruisten uusien tullien käyttöönotto olisi saattanut vaikuttaa kuluttajiin.

(61)

Toimenpiteiden lakkauttamista puoltavat käyttäjät ovat myös väittäneet polyesterikatkokuitujen hintojen olevan nousussa yhteisössä dollarin kurssin heikentymisestä huolimatta. Tämä väite ei vastaa komission tutkimuksen aikana hankkimia tietoja. Vaikka polyesterikatkokuitujen hinta nousi jyrkästi vuonna 2005, se on tämän jälkeen pysynyt vakaana, kuten ilmenee taulukosta 7 (yhteisössä tuotetut ja myydyt polyesterikatkokuidut) sekä taulukosta 14 (yhteisöön tuodut polyesterikatkokuidut) (15):

Taulukko 14

(62)

Edellä esitetyn huomioon ottaen nykyisillä toimenpiteillä ei näytä olleen erityisen huomattavia vaikutuksia käyttäjäyritysten kustannuksiin ja tuottavuuteen.

(63)

Toiseksi toimenpiteitä vastustavat käyttäjät selittävät, että yhteisössä on merkittävä ero polyesterikatkokuitujen tuotannonalan työllisyysasteen (noin 3 000 työntekijää) ja jatkojalostusalan työllisyysasteen (väitteiden mukaan 70 000 työntekijää) välillä.

(64)

Vaikka 70 000 työntekijää vaikuttaa hieman liioitellulta arviolta, ei voida kieltää, että käyttäjäteollisuus on tuotantoteollisuutta työvoimavaltaisempaa. Koska yhteistyössä toimimisen aste oli käyttäjien keskuudessa hyvin alhainen (työpaikkalukuja toimittaneiden käyttäjien osuus oli vain 12 prosenttia polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä), komissio ei onnistunut hankkimaan tarkkoja työllisyyslukuja. Taulukosta 15 käy kuitenkin ilmi, että tutkimuksessa täydessä yhteistyössä toimineet käyttäjät työllistävät yhteensä 5 009 henkilöä. Tämän perusteella polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden tuotannossa olisi osallisena ainakin 40 000–45 000 henkilöä. Myös seuraava taulukko antaa joitakin viitteitä työllisyyden kehityksestä yhteistyössä toimineissa käyttäjäyrityksissä:

Taulukko 15

(65)

Vaikka yhteistyössä toimineita yrityksiä on vähän, voidaan silti päätellä, etteivät voimassa olevat polkumyyntitullit ole estäneet työllisyyttä kasvamasta merkittävästi tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen käyttäjien esittämä väite on hylättävä. Aiemmassa tutkimuksessa tilanne oli aivan erilainen, koska lähes 30 prosentin suuruisten polkumyynnin vastaisten lisätullien käyttöönotto olisi saattanut johtaa työpaikkojen menetyksiin käyttäjäyrityksissä.

(66)

Kolmanneksi edellä mainitut käyttäjät huomauttavat, että kuitukankaiden ja täyteaineiden alalla on yhä enemmän kysyntää kahdentyyppisille erikoiskuiduille, nimittäin HCS- ja LMP-kuiduille (kuten johdanto-osan 20 kappaleessa mainitaan), joiden tuotanto yhteisössä on suhteellisen vähäistä, kun taas Kiinalla ja Korealla on näissä tuotteissa laaja tuotantokapasiteetti.

(67)

Komission osapuolten esittämien tietojen perusteella laatimien arvioiden mukaan LMP-kuitujen kokonaiskulutus yhteisössä oli 85 000–90 000 tonnia ja HCS-kuitujen kokonaiskulutus 65 000–70 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalalla toimitetaan nykyisin 2 155 tonnia LMP-kuituja ja 21 543 tonnia HCS-kuituja. Tämäntyyppisten polyesterikatkokuitujen kysyntä kasvaa koko ajan, ja erään käyttäjäjärjestön mukaan kummankin vuotuinen kasvu on tulevina vuosina 6 prosenttia.

(68)

Yhteisön polyesterikatkokuitujen tuottajat väittävät, että näiden ”erikoistuotteiden” tuotanto yhteisössä on rajoitettua, koska nykyiset polkumyyntihinnat eivät salli yritysten lisätä tuotantoa. Tätä tutkimusta varten kerättyjen tietojen mukaan HCS- ja LMP-kuitujen tuotantokapasiteetit yhteisön tuotannonalalla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 16

(69)

Taulukosta ilmenee, että yhteisön teollisuus pystyisi kattamaan 88–95 prosenttia HCS-kuitujen kokonaiskysynnästä ja noin 37 prosenttia LMP-kuitujen kokonaiskysynnästä, jos hinnat nousisivat tietylle tasolle. Vaikka yhteisön tuotannonalalla näitä erikoistuotteita valmistetaan vain rajoitettuja määriä, käyttäjät pystyvät hankkimaan niitä Koreasta ja Kiinasta alhaisilla polkumyyntitulleilla (korealaiselta Huvisilta vain 5,7 prosentin ja kiinalaiselta Far Easterniltä 4,9 prosentin tullilla). Sikäli kuin on kyse mahdollisuudesta hankkia tuotteita Taiwanista, on väitetty, että polyesterikatkokuitujen tuotanto Taiwanissa olisi vähenemässä ja että se johtaisi hintojen korotuksiin tai toimituskatkoksiin, ja mikäli näin menetetty tuotanto korvattaisiin Kiinasta ja Koreasta tulevalla tuonnilla, kyseisistä Kiinasta ja Koreasta tuotavien erikoistuotteiden tulleista aiheutuisi yhteisön käyttäjille merkittäviä kustannuksia niiden alhaisen voittomarginaalin takia. Näitä perusteluja ei voida hyväksyä. Vaikka polyesterikatkokuitujen tuotanto olisikin vähenemässä Taiwanissa, sen varakapasiteetin odotetaan edelleen kasvavan (varakapasiteetin arvioidaan olevan vuonna 2008 noin 122 000 tonnia ja vuonna 2009 noin 150 000 tonnia). Toisin sanoen ei ole lainkaan selvää, että näiden erikoistuotteiden tarjonnassa olisi rakenteellinen puute.

(70)

Kyseisten erikoistuotteiden hinnoista ei ole saatavilla virallisia tilastoja; seuraavasta taulukosta kuitenkin ilmenee, että yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamien tietojen mukaan HCS-kuitujen hinta (polkumyyntitulli mukaan luettuna) on noussut vain 2 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2006 hinnat jopa laskivat merkittävästi. Vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtunut hinnannousu johtui mitä todennäköisimmin vuoden 2007 alkupuoliskolla Taiwanista tulevassa tuonnissa käyttöön otetusta väliaikaisesta polkumyyntitullista. LMP-kuitujen hinta nousi tarkastelujakson aikana 18 prosenttia.

Taulukko 17

(71)

Näitä tietoja on analysoitava suhteessa kyseisten erikoistuotteiden painoarvoon polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden kokonaiskustannuksissa. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamien tietojen mukaan HCS-kuitujen vaikutus polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden kokonaiskustannuksiin olisi vain 1,98 prosenttia ja LMP-kuitujen vaikutus 4,38 prosenttia. Kun keskimääräinen kannattavuus on noin 4 prosenttia, näiden erikoistuotteiden vaikutus kokonaiskustannuksiin ei ole merkittävä LMP-kuitujen tuntuvasta hinnannoususta huolimatta. Näin ollen tämä väite hylätään.

(72)

Tilanne on erilainen kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa lähes 30 prosentin polkumyyntitullien käyttöönotolla Taiwanista peräisin olevien LMP- ja HCS-kuitujen tuonnissa ja tästä samoille tuotteille aiheutuneella hinnannousulla olisi ollut paljon merkittävämpi vaikutus kokonaiskustannuksiin.

(73)

Käyttäjät, joiden osuus on 6 prosenttia polyesterikatkokuitujen kokonaiskulutuksesta yhteisössä ja 3 prosenttia kyseisistä maista tulevasta tuonnista, ovat väittäneet, että toimenpiteiden lakkauttaminen vaarantaa jatkojalostusteollisuuden kannattavuuden, kun EU:n polyesterikatkokuitualan kriisi johtaa kahden vuoden kuluessa polyesterikatkokuitujen hintojen korotuksiin ja sitä kautta polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden tuonnin lisääntymiseen.

(74)

Edellä D osan 4 kohdassa esitettyjen toteamusten perusteella (tuonnin merkittävän kasvun todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan) ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että näin voi todellakin käydä ja että tehokkaan kilpailun ylläpitäminen yhteisön markkinoilla saattaa tämän johdosta vaarantua.

(75)

Edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen on pääteltävä, että vaikka useimmat tutkimukseen osallistuneista käyttäjistä katsovat tullien säilyttämisen olevan niiden etujen vastaista, tämän tutkimuksen perusteella toimenpiteiden jatkamisella ei olisi merkittävästi kielteisiä vaikutuksia niiden taloudelliseen tilanteeseen. Toisin kuin aiemmassa tutkimuksessa, käyttäjillä on eriäviä näkemyksiä siitä, miten voimassa olevien toimenpiteiden mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaisi niiden liiketoimintaan. Vaikka – kuten edellä selitettiin – useimmat käyttäjistä ovat pyytäneet komissiota kumoamaan polkumyyntitullit, komission kanssa yhteistyössä toimineiden käyttäjien joukossa on myös paljon niitä, jotka vastustavat tullien kumoamista.

(76)

Tässä tutkimuksessa kuusi tuojaa/kauppiasta esitti huomautuksia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetettuun määräaikaan mennessä, mutta vain kolme niistä (Saehan Europe, GSI Global Service International ja Marubeni) toimi täydessä yhteistyössä komission kanssa ja vastasi kaikkiin komission esittämiin kysymyksiin. Kaikki ovat kannattavia yrityksiä, ja polyesterikatkokuituja sisältävien tuotteiden tuonnissa/kaupassa on osallisena vain vähäinen määrä työntekijöitä.

(77)

Tullien säilyttämisellä ei näytä olevan merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisten yritysten liiketoimintaan. Useimmat vastaajista katsovat, että niiden etujen mukaista olisi kumota Koreasta tulevassa tuonnissa sovellettavat toimenpiteet mutta ei Kiinasta tulevassa tuonnissa sovellettuja toimenpiteitä, koska se johtaisi suureen tavaravirtaan ja hintojen sekä voittomarginaalin alenemiseen. Koska Korealla toisaalta on vähemmän käyttämätöntä kapasiteettia kuin Kiinalla, yritykset katsovat, ettei Koreasta tulevan tuonnin hintavaikutuksesta ole haittaa niiden liiketoiminnalle.

(78)

Tällä perusteella on todettava, että tuojien ja kauppiaiden toimintaan ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia siitä riippumatta, pidetäänkö toimenpiteet voimassa vai ei.

(79)

Yhteisön tuottajat, jotka väittävät valmistavansa 56 prosenttia polyesterikatkokuiduista kierrätysmateriaaleista, ovat esittäneet, että polkumyynnillä tapahtuva polyesterikatkokuitujen tuonti on vaikuttanut haitallisesti kierrätysyritysten kannattavuuteen; lisäksi on väitetty, että kierrätysyrityksille toimitettavan polyeteenitereftalaatin (PET) keräys työllistää nykyisin 425 000 henkilöä. Tältä osin on huomattava, etteivät PET-pullojen kierrätysyritykset olleet kiinnostuneita osallistumaan tähän tutkimukseen, vaikka tätä pyydettiin menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ja komission yrityksille lähettämissä kyselylomakkeissa, joihin ei kuitenkaan saatu vastauksia. Toiseksi kierrätettyjen PET-pullojen kysyntä Aasiassa on suurta ja edelleen kasvamassa, eikä polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä luopuminen estä PET-pullojen kierrättäjiä myymästä tuotteitaan maailmanmarkkinoilla. Näin ollen nämä väitteet on hylättävä.

(80)

Lisäksi yhteisön tuottajat ovat huomauttaneet, että polyesterikatkokuitujen valmistus kierrätysmateriaaleista kuluttaa vähemmän energiaa kuin kemiallinen valmistusprosessi ja että Aasiasta tuotujen polyesterikatkokuitujen kuljetuksesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Näin ollen yhteisön tuotannon korvaaminen erityisesti Kiinasta ja Koreasta tulevalla polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla lisäisi hiilidioksidipäästöjä ja hidastaisi EU:n ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista. Tässä yhteydessä on joka tapauksessa muistutettava, että polkumyynnin vastaisessa menettelyssä suoritettavassa yhteisön etujen analyysissä on tarkoitus arvioida toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia kyseisiin talouden toimijoihin, eikä se suoranaisesti liity ympäristöongelmiin.

(81)

Saudi-Arabian (tai Valko-Venäjän) osalta ei ole esitetty sellaisia väitteitä, joiden perusteella voitaisiin katsoa, ettei toimenpiteiden jatkaminen olisi yhteisön etujen mukaista.

(82)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhteisön polyesterikatkokuitujen tuottajat, yhteisön tuotannonala mukaan luettuna, ovat hyötyneet voimassa olevista toimenpiteistä, mutta niiden tilanne on edelleen epävarma. Tarkastelujakson aikana ne ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan, tuotantoaan, kapasiteettiaan, liikevaihtoaan ja työllisyysastettaan. Ne ovat myös ryhtyneet merkittäviin investointeihin ja avanneet uusia tehtaita Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Tergal, joka on merkittävä kehräämöteollisuuden toimittaja, on päässyt yli taloudellisista vaikeuksistaan, eikä siihen sen toimittamien tietojen mukaan ole heinäkuusta 2007 lähtien sovellettu suojamenettelyä. Näiden toimijoiden taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen epävarma, eivätkä ne kestäisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin äkillistä lisääntymistä. Tullien säilyttämisestä on merkittävää etua yhteisön tuotannonalalle, ja ne todennäköisesti edistävät yhteisön tuotannonalan kannattavuuden palauttamista. Tämä tilanne poikkeaa selvästi aiemmassa tutkimuksessa saadusta kuvasta. Tutkimuksessa nimittäin todettiin, että polyesterikatkokuitujen toimitukset saattaisivat aiheuttaa ongelmia yhteisön markkinoilla La Seda -yrityksen muiden tuotteidensa tuotantomäärän kasvattamiseksi tekemän tuotantosuunnan vaihdoksen, Pennine Fibers -yrityksen konkurssin ja Tergalin taloudellisten vaikeuksien takia.

(83)

Käyttäjien ja tuojien osalta on todettava, etteivät voimassa olevat kyseisistä maista tulevassa tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit ole heikentäneet niiden kannattavuutta ja valmiuksia laajentaa toimintaansa. Toimenpiteiden lakkauttamisesta on vain vähän etua käyttäjille ja tuojille, kun otetaan huomioon, etteivät polkumyyntitullit ole alun alkaenkaan vaikuttaneet merkittävästi niiden taloudelliseen tilanteeseen. Tästä päätelmästä poiketen aiemmassa tutkimuksessa esitetty analyysi osoitti, että lähes 30 prosentin suuruisten uusien polkumyyntitullien käyttöönotto olisi vaikuttanut polyesterikatkokuitujen ja erityisesti HCS- ja LMP-kuitujen hintoihin ja että tämä puolestaan olisi saattanut ajaa monia käyttäjiä taloudellisiin vaikeuksiin.

(84)

Näin ollen on pääteltävä, että mahdolliset rajalliset edut, joita tullien kumoamisesta mahdollisesti koituisi yhteisössä toimiville polyesterikatkokuitujen käyttäjille ja tuojille, olisivat selvästikin suhteettomia niistä yhteisön tuotannonalalle aiheutuviin vakaviin haittoihin verrattuna.

(85)

Näin ollen voidaan todeta, että kyseisistä maista tulevaan tuontiin kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden lakkauttaminen yhteisön etuun perustuvista syistä ei olisi perusteltua.

(86)

Useat osapuolet ovat tuoneet esille, ettei polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä saa ottaa käyttöön syrjivällä tavalla, koska perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetään, että ”sellaisen mistä tahansa tulevan tuonnin osalta, josta on todettu, että se tapahtuu polkumyynnillä ja että siitä aiheutuu vahinkoa, otetaan syrjimättömällä tavalla käyttöön polkumyyntitulli, jonka määrä on tapauskohtaisesti asianmukainen – –”. Lisäksi on huomautettu, että syrjimättömyysperiaate on yksi WTO:n lainsäädännön perusperiaatteista.

(87)

Syrjimättömyysperiaatteen soveltamiseen vetoavien osapuolten mukaan asetuksella (EY) N:o 2005/2006 vahvistettiin, että polyesterikatkokuitujen tuonti Taiwanista ja Malesiasta oli tapahtunut polkumyynnillä ja että siitä oli aiheutunut vahinkoa. Väitteiden mukaan ”se, että nämä kaksi polyesterikatkokuitujen tuojaa eivät olleet polkumyyntitullin alaisia, ei johdu siitä, että komissio olisi sittemmin todennut, että polyesterikatkokuitujen tuonti Malesiasta ja Taiwanista ei tapahtunut polkumyynnillä eikä siitä aiheutunut vahinkoa – –”. Lisäksi on väitetty, että komission päätös lakkauttaa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet polyesterikatkokuitujen tuonnissa Malesiasta ja Taiwanista 22 päivästä kesäkuuta 2007 lähtien siitä huolimatta, että tämän tuonnin oli todettu tapahtuneen polkumyynnillä ja aiheuttaneen vahinkoa, mitätöi muista maista tulevassa polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavien polkumyyntitullien vaikutuksen.

(88)

Ensinnäkin on korostettava, että Malesian ja Taiwanin tapauksessa valitus peruutettiin ja ettei neuvosto esittänyt mitään lopullisia päätelmiä polkumyyntitullien käyttöönoton asianmukaisuudesta. Näin ollen mitään syrjintää ei ole esiintynyt.

(89)

Toiseksi perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetty yhteisön etua koskeva oikeudellinen arviointi (jota sovellettiin Taiwanin ja Malesian tapauksessa) on luonteeltaan erilainen kuin perusasetuksen 21 artiklassa säädetty arviointi (jota sovelletaan nyt esillä olevassa tapauksessa). Ensiksi mainitun arvioinnin tarkoituksena on määrittää, onko toimenpiteiden soveltaminen siinä määrin yhteisön edun mukaista, että komission tulisi oma-aloitteisesti jatkaa menettelyä, silloinkin kun perusteltua valitusta ei ole esitetty. Jälkimmäisessä puolestaan arvioidaan, onko toimenpiteiden soveltaminen siinä määrin yhteisön edun vastaista, että toimenpiteet olisi lakkautettava. Arviointien erilaisen luonteen takia kyse ei voi olla syrjinnästä.

(90)

Kolmanneksi on todettava, että vaikka neuvosto tekisikin lopullisen päätöksen olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja Malesiasta ja Taiwanista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa, kyse ei tässä tapauksessa olisi syrjinnästä, koska kyseistä periaatetta sovelletaan vain, jos samaa tuotetta koskevissa eri tutkimuksissa on tehty samat johtopäätökset. Toisin sanoen perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan ja WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 9 artiklan 2 kohdan mukainen syrjimättömyyden periaate edellyttää, että toisiinsa verrattavissa tilanteissa ei menetellä eri tavalla ja että erilaisissa tilanteissa ei menetellä samalla tavalla. Kuten edellä selostetaan, tämän tutkimuksen tosiasiat ja päätelmät eroavat ratkaisevasti vastaavista Malesian ja Taiwanin tilanteessa, eivätkä nämä kaksi tapausta siis ole verrattavissa.

(91)

Edellä esitetyn huomioon ottaen syrjimättömyysperiaatteen soveltamiseen liittyvät väitteet on hylättävä.

(92)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(93)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella todetaan perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että nyt käsillä oleva välivaiheen tarkastelu olisi päätettävä ja voimassa olevat kyseisten maiden valmistamien ja Euroopan yhteisöön viemien polyesterikatkokuitujen tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit säilytettävä ennallaan,