2.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 172/25

(1)

Geneettisesti muunnetun maissin (Zea mays L. linja MON 810) saattamisesta markkinoille neuvoston direktiivin 90/220/ETY mukaisesti 22 päivänä huhtikuuta 1998 tehdyssä komission päätöksessä 98/294/EY (2) päätettiin, että kyseisen tuotteen markkinoille saattamiseen on annettava lupa.

(2)

Ranskan viranomaiset antoivat kyseisen luvan 3 päivänä elokuuta 1998. Lupa koskee kaikkia tuotteen käyttötarkoituksia eli tuontia, jalostamista elintarvikkeiksi ja rehuiksi ja viljelyä.

(3)

Neuvoston direktiivin 90/220/ETY (3) korvanneen direktiivin 2001/18/EY 35 artiklan 1 kohdan mukaan geneettisesti muunnettujen organismien markkinoille saattamista koskeviin ilmoituksiin, joiden osalta menettelyä ei ollut saatettu päätökseen ennen 17 päivää lokakuuta 2002, sovelletaan direktiiviä 2001/18/EY.

(4)

Itävalta ilmoitti 2 päivänä kesäkuuta 1999 komissiolle päätöksestään kieltää väliaikaisesti Zea mays L., linja MON 810 -tuotteen käyttö ja myynti kaikkiin käyttötarkoituksiin ja perusteli päätöksensä direktiivin 90/220/ETY 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(5)

Maissista Zea mays L., linja MON 810 johdetut tuotteet (kyseisestä linjasta saaduista maissijauhoista, maissigluteenista, karkeista maissijauhoista, maissitärkkelyksestä, maissiglukoosista ja maissiöljystä valmistetut elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat) ovat sallittuja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 258/97 (4) ja (EY) N:o 1829/2003 (5) nojalla. Näihin käyttötarkoituksiin ei sovelleta Itävallan ilmoittamaa suojalauseketta.

(6)

Kasveja käsittelevä tiedekomitea katsoi 24 päivänä syyskuuta 1999, että Itävallan esittämät tiedot eivät sisältäneet sellaista uutta ja olennaista tieteellistä todistusaineistoa, jota ei olisi jo otettu huomioon asiaa alun perin arvioitaessa ja joka olisi edellyttänyt komitean kyseisestä tuotteesta antaman alkuperäisen lausunnon tarkistamista.

(7)

Itävalta toimitti 9 päivänä tammikuuta 2004 sekä 9 ja 17 päivänä helmikuuta 2004 komissiolle lisätietoja linjan MON 810 maissia koskevien kansallisten toimenpiteidensä tueksi.

(8)

Komissio pyysi direktiivin 2001/18/EY 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausuntoa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA), joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (6) ja joka kyseisen asetuksen nojalla on korvannut asiaa käsittelevät tiedekomiteat.

(9)

EFSA katsoi 8 päivänä heinäkuuta 2004 (7), että Itävallan esittämät tiedot eivät sisältäneet sellaista uutta tieteellistä todistusaineistoa, joka olisi riittänyt mitätöimään linjan MON 810 maissin ympäristöriskien arvioinnin ja sen vuoksi oikeuttanut kyseisen tuotteen käytön ja myynnin kieltämiseen Itävallassa.

(10)

Koska silloisen tietämyksen perusteella ei ollut syytä epäillä tuotteen olevan vaaraksi ihmisten terveydelle tai ympäristölle, komissio toimitti 29 päivänä marraskuuta 2004 luonnoksen päätökseksi, jonka mukaan Itävallan olisi kumottava väliaikainen suojalauseketoimenpiteensä, direktiivin 2001/18/EY 30 artiklan mukaisesti perustetun komitean harkittavaksi kyseisen direktiivin 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(11)

Kyseinen komitea ei kuitenkaan antanut lausuntoa, ja komissio toimitti menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä.

(12)

Neuvosto hylkäsi kuitenkin ehdotuksen 24 päivänä kesäkuuta 2005 määräenemmistöllä päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(13)

Neuvosto totesi lausumassaan, että kyseisen muuntogeenisen maissilajikkeen MON 810 markkinoille saattamiseen liittyvistä kansallisista suojatoimenpiteistä vallitsee yhä tietynasteinen epävarmuus, ja kehotti komissiota hankkimaan lisää näyttöä kyseisestä muuntogeenisestä organismista sekä arvioimaan, onko kyseisen organismin markkinoille saattamisen väliaikainen lykkääminen oikeutettu varotoimenpide Itävallassa ja onko sen markkinoille saattamisen salliminen yhä direktiivissä 2001/18/EY säädettyjen turvallisuusvaatimusten mukaista.

(14)

Marraskuussa 2005 komissio kuuli EFSAa uudelleen siitä, voitiinko tieteellisin perustein katsoa, että linjan MON 810 maissin markkinoille saattamisen jatkamisella oli lupaehtoja noudatettaessa todennäköisesti haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön. EFSAa pyydettiin erityisesti ottamaan huomioon tieteelliset tiedot, joita oli mahdollisesti ilmaantunut sen aiemman tieteellisen lausunnon jälkeen, jossa oli arvioitu tämän muuntogeenisen organismin turvallisuutta.

(15)

Maaliskuun 29 päivänä 2006 antamassaan lausunnossa (9) EFSA totesi, ettei ollut syytä uskoa linjan MON 810 maissin markkinoille saattamisen jatkamisella olevan lupaehtoja noudatettaessa haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen taikka ympäristöön.

(16)

Komissio antoi päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksen, jonka mukaan Itävallan olisi kumottava suojalauseketoimenpiteensä.

(17)

Ympäristöneuvosto ilmoitti määräenemmistöllä 18 päivänä joulukuuta 2006 päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan nojalla vastustavansa ehdotusta.

(18)

Päätöksessään neuvosto viittasi direktiivin 2001/18/EY mukaiseen ympäristöriskien arviointiin ja totesi, että Euroopan unionin maatalouden erilaiset rakenteet ja erilaiset alueelliset ekologiset ominaisuudet on otettava ympäristöriskien arvioinnissa järjestelmällisemmin huomioon.

(19)

Komissio teki muutetun ehdotuksen päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti ottaakseen huomioon 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen, jossa viitataan ainoastaan Itävallan suojalausekkeeseen liittyviin ympäristönäkökohtiin, tarkemmin sanottuna viljelynäkökohtiin.

(20)

Itävalta on käynnistänyt tieteellisen todistusaineiston keräämisen näistä näkökohdista, mikä sen mielestä oikeuttaa pitämään suojalausekkeen väliaikaisesti voimassa varsinkin, kun otetaan huomioon edellä mainitun neuvoston päätöksen johdanto-osan 3 kappaleessa oleva viittaus erilaisiin maatalouden rakenteisiin ja erilaisiin alueellisiin ekologisiin ominaisuuksiin. Itävaltaa kehotetaan direktiivin 2001/18/EY 23 artiklan nojalla toimittamaan komissiolle kaikki tieteellinen näyttö, jonka se on kerännyt, sekä mahdollinen uusi ympäristöriskien arviointi heti sen valmistuttua ja tiedottamaan asiasta kaikille jäsenvaltioille.

(21)

Komissio toimii näiden Itävallan toimenpiteeseen liittyvien näkökohtien osalta Itävallan toimittamien tietojen ja tekemän tieteellisen arvioinnin pohjalta direktiivin 2001/18/EY 23 artiklan mukaisesti.

(22)

Direktiivin 90/220/ETY nojalla myönnetyn luvan kohteena olevan maissin Zea mays L., linja MON 810, turvallisuusnäkökohdat ovat elintarvikkeiden ja rehujen osalta (tuonti ja jalostus mukaan luettuina) samanlaiset koko Euroopassa, ja EFSA on ne arvioinut ja todennut, että tällä tuotteella ei todennäköisesti ole haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen.

(23)

Komission ehdotuksessa otetaan huomioon ainoastaan Itävallan asettamaan kieltoon liittyvät elintarvike- ja rehunäkökohdat eli kielto, jonka mukaan käsittelemättömiä siemeniä ei saa tuoda maahan eikä käyttää jatkojalostuksen valmistusaineina tai suoraan elintarvikkeina taikka rehuina.

(24)

Näin ollen Itävallan olisi kumottava suojatoimenpiteensä ainakin siltä osin kuin se koskee maissin Zea mays L., linja MON 810, tuontia ja jalostusta elintarvikkeiksi ja rehuiksi.

(25)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet eivät ole direktiivin 2001/18/EY 30 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, minkä vuoksi komissio antoi neuvostolle kyseisiä toimenpiteitä koskevan ehdotuksen. Koska neuvosto ei ole hyväksynyt kyseisiä toimenpiteitä direktiivin 2001/18/EY 30 artiklan 2 kohdassa vahvistetussa määräajassa eikä ole päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti myöskään ilmaissut vastustavansa niitä, komission on tarpeen toteuttaa kyseiset toimenpiteet,